Lauttasaari
Lauttasaari
Nro 9 ? 11.3.2016
|
Perustettu 1968
1
Nro 9
Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry
Miten voi
Itämeri? s. 6
Vesille-teemanumero s. 6-14
11.3.2016
Nahkahousujen
veneveistämö s. 10-11
Oikeita ihmisiä asuntoasioihin.
Sano hyvästit silmälaseille ja tule kokeilemaan jatkuvakäyttöisiä
tai joustavan vaihtovälin silikonihydrogeeli-piilolaseja.
Täydenpalvelun
vuokrausta
? Piilolasien jatkuva käyttö aina 30 päivään asti.
? Lähes kaikkien taittovirheiden ja aikuisnäön
korjaukset.
Varaa aika silmien piilolasitutkimukseen ja tule
kokeilemaan yksilöllisiä silikonipiilolaseja.
ti
eväs
it kät e:
s
a
l
o
i piil
tamm
Hank okaupas
k
k
r
ve
ka.fi
optiik
a
t
t
u
.la
www
Ulla Niinivaara, LVV
041-537 6061 Tommi Leminen, LKV, LVV
Lauttaoptiikka
Lauttasaarentie 5
Ark 10-18, La 10-15
Ajanvaraus 09 675 122
www.lauttaoptiikka.fi
Juho Elevaara 041-537 6065
Tuula Suuntala
041-537 6062
041-537 6079
Asunnon myynti-, vuokraus- ja asuntosijoituspalvelut.
www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7878
www.AsuntosijoittajanABC..
Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min
Kevätaurinko paljastaa!
Tilaa ikkunanpesu saman tien.
Soita 0400 701 666/Kaisa ja kerron lisää.
Hoidamme kotisi,
mökkisi ja toimistosi
lattiasta kattoon,
sisätiloista puutarhaan ja siivouksesta
sisustukseen.
KLAARA SERVICE OY | ISOKAARI 3, 00200 HELSINKI | WWW.KLAARA.COM
KOHDE MUUT TOVALMIS !
SEURAAVAT ESITTELYT SU 13.3. JA 20.3. KLO 12?13
A S U N TO OY L A R U N P O R T T I H E L S I N K I
Osta koti Lauttasaaren parhaalta paikalta. Juuri valmistuneessa
yhtiössä mm. viinikellari, saunaosasto ja merelle avautuva terassi.
Pysäköintihalli talon alla, hyvät palvelut ja Lauttasaaren rantojen
ulkoilureitit lähellä. Lue lisää ja tutustu vapaana oleviin asuntoihin
osoitteessa: larunportti.hartela.fi
Huoneistoesimerkki: 3h+kt+s 90,5 m², mh. 253.400 ?, vh. 552.050 ?,
tontti 128.148 ?. Ostaja voi halutessaan maksaa tontin huoneistokohtaisen
lunastusosuuden. Tontin lunastusosuus ei sisälly asunnon velattomaan hintaan.
Energialuokka C. OSOITE: Lauttasaarentie 1, 00200 Helsinki
Rakennusosakeyhtiö Hartela
Kaupintie 3, 00440 Helsinki
p. 0800 93 200 (maksuton)
www.hartela.fi
Lauttasaari
2
Pääkirjoitus
11.3.2016
Lauttasaaren
kevätsinfonia
Allegro ? Valo lisääntyy päivä päivältä, talven pimeys väistyy. Ohenevien hankien pinnalle piirtyy citykanien keväisten kisailujen jättämiä hentoisia kuvioita. Hämärissä saattaa nähdä ketun kulkevan pihan yli tuuheaturkkisena ja hyvinvoivan oloisena. Linnut
virittelevät kevätviserrystään varovaisesti. Meri laulaa vapaana.
Andante ? Ostoskeskus on saanut muotonsa. Möhkälemäisenä
se pönöttää paikallaan. Vesitornin jäljiltä on jäänyt jomotus: kaupunginosan silhuetti on köyhtynyt. Eihän tornin tilalle vain rakenneta suuriaa, laajoja alueita varjostavia kerrostaloja on monen huolestunut kysymys. Saaren bussiverkosto toimii vielä.
Vivace ? Kevään tulon havaitsee jo kauppojen hyllyillä. Kirjavat
suklaamunat ja -puput sekä rairuohonsiemenpussit, uuden elämän
vahvat symbolit, ovat ilmestyneet valikoimaan lasten ja aikuisten
iloksi kertoen lähestyvästä pääsiäisestä.
Pääsiäisen tulo näkyy ja kuuluu muutenkin. Kirkko soikoon festivaali alkaa Helsingin kirkoissa maaliskuun 11. päivänä. Matteuspassion mainoksia näkyy jo siellä täällä. Lauttasaaren kirkolla alkaa pian soida hieno pääsiäsimusiikki sekä saarelaisten muusikoiden että muiden yhteistyökumppaneiden voimin. Tarjolla on hienoja elämyksiä.
Coda - Tykkäätkö bongailusta? Tämän
lehden sivuilta voi ilokseen bongailla saaren musiikkitapahtumia. Lauttasaarelaista
kevätsinfoniaa voi muokata itselle sopivaksi kulkemalla aistit auki. Katsellen, haistellen ja kuunnellen.
Tässä lehdessä
Välineitä kiusaamisen kitkemiseen........................s. 3
Vesille-teemanumero.......................................s. 6-14
Miten voi Itämeri?.................................................s. 6
Saaria saaren ympärillä......................................s. 8-9
Veneveistämö Tiirassa
kunnioitetaan vanhaa.....................................s. 10-11
Viklalla vesille.................................................s. 12-13
Kavereita kalastuksella.........................................s. 14
Lauttasaari
Perustettu 1968
Painos 11 500 kpl
Ilmestyy perjantaisin
Tilausmaksu 40 e/vuosikerta
Sanomalehtien liiton jäsen
Kustantaja
Lauttasaari-Seura ry
Kauppaneuvoksentie 18
00200 Helsinki
Taitto
Ars Today, 0400 481 211
arstoday@arstoday.fi
lauttasaari.fi
Nina Talmén
päätoimittaja
paatoimittaja@lauttasaari.fi
Katja Pesonen
toimittaja
050 346 1435
lehti@lauttasaari.fi
Paino
Botnia Print Oy
Jakelu
Posti Oy
LIIKENNEILTA
- Miten julkinen liikenne palvelee lauttasaarelaisia
elokuusta eteenpäin?
Tilannekatsaus Lykin auditoriossa 15.3. klo 18-19.
Paikalla Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen ja HSL:n projektipäällikkö
Laura Sundell.
Tilaisuus on avoin kaikille. Kahvitarjoilu klo 17.30.
Lauttasaari-Seura ry:n KEVÄTKOKOUS
Lykin auditorio 15.3. klo 19.
Käsitellään sääntömääräiset asiat.
Kokousasiakirjat saatavina Seuran toimistolta viikkoa ennen kokousta.
Kaikki jäsenet tervetuloa!
Hallitus
Osoite: Lauttasaaren yhteiskoulu, Isokaari 19.
Albatrossi-päiväkodille
rakentamisrahat
Teksti Katri Penttinen
Marjukka Andersson
Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen
Leena Valtola
ilmoitusmyynti, laskutus
050 591 6466
seura@lauttasaari.fi
Nro 9 ? 11.3.2016
mana esitetään 2?484 neliömetriä.
Sille kuuluvan aidatun pihaalueen koko on noin 4 569 neliömetriä. Rakennuskustannusten
enimmäishinta arvonlisäverottomana on enintään 9?350?000 euroa.
varautumaan viimeistään vuoden
2019 talousarviossa.
Varhaiskasvatuslautakunnan
mukaan Albatrossi on erittäin
kiireellinen ja tärkeä hanke, joka
tullaan toteuttamaan alueen palvelujen turvaamiseksi tilapaikkamäärältään mahdollisimman isona yksikkönä.
Lauttasaaressa 1-6-vuotiaiden
lasten määrä on lisääntynyt. Viimeisimmän väestöennusteen mukaan Lauttasaaressa alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa noin
220 lapsella vuosina 2015-2024.
Tämän seurauksena uusia päiväkotipaikkoja tarvitaan vielä lisää
arviolta noin 140 Albatrossin valmistuttua.
Koska Helsinki on päättänyt tehostaa päiväkotien tilankäyttöä,
Lauttasaaressa on nyt käynnissä
palvelutilojen alueellinen tarkastelu. Sen tuloksena saadaan tarkistettu tavoite päiväkotipaikkojen lisärakentamiselle
Isokaarelle suunniteltu Albatros
si-päiväkotihanke etenee. Rakennustöiden
on
kaavailtu
käyn
nistyvän syksyllä 2017, ja
hankkeen arvioidaan valmistuvan
al
kuvuodesta 2019. Päiväkodin
tarveselvitys ja hankesuunnitelma
hyväksyttiin 11. helmikuuta kiinteistölautakunnassa ja 8. maaliskuuta varhaiskasvatuslautakunnassa.
Koska Albatrossiin tulee suomen- ja ruotsinkielisiä päivähoitopaikkoja,
hankesuunnitelma
niin sanottuna yhteishankkeena
vaatii vielä opetuslautakunnan
lausunnon. Lopullisen päätöksen
rahoituksesta tekee kaupunginhallitus. Päiväkodin rakentaminen
on Helsingin talousarvion rakentamisohjelmassa vuosina 20182019 toteutettavana hankkeena.
Koko rakennuksen enimmäislaajuudeksi kaikkien kerrostaso
jen ja kerrosalojen kokonaissum
väkoti Albatrossi - daghemmet
Albatrosseniin tulee kaikkiaan
250 päiväkotipaikka, joista 160
paikkaa on suomenkielisille ja 90
paikkaa ruotsinkielisille lapsille.
Huoneistoalaa tulee 8 neliömetriä lasta kohden. Kaavamuutos on
edelleen vahvistuskierroksella.
Päiväkodin arvioidut käyttökustannukset ilman vuokramenoja ovat noin 1,6 miljoonaa euroa
vuodessa, josta henkilöstömenojen osuus on 1,2 miljoonaa euroa.
Käynnistämiskustannukset ovat
noin 80 000 euroa. Hankkeen aiheuttamiin henkilöstö-, vuokraja muihin kustannuksiin tullaan
Lauttasaaren yhteiskoulun 8 U
-luokka on järjestänyt uintitekniikan opetusta Lauttasaaren uimahallissa tiistaisin leirikoulun
hyväksi marraskuusta lähtien.
Uimakoulu on tarkoitettu kaiken
ikäisille aikuisille, jotka haluavat oppia oikean uintitekniikan
ja kohentaa samalla kuntoaan.
Kurssi pidetään Lykin uimahallissa tiistaisin kello 16.30-17.30.
Opettajina toimivat Suomen nuo-
ret kärkiuimarit. Ilmoittautua voi
uimahallin kassalla tai sähköpostitse Arjis Auviselle osoitteeseen
arisj.auvinen@gmail.com. Tiedustelut puhelimitse 040 754 8122.
Hotelli- ja ravintolamuseossa
Kaapelitehtaalla on avattu naistenpäivänä 8. maaliskuuta näyttely Rinta rinnan ? Työvuorossa naiset, joka esittelee kertomuksin ja
valokuvin naisen työn merkitystä
sekä sen muutoksia ja haasteita.
Valtaosa hotelli- ja ravintola-alan työntekijöistä on ollut naisia, mutta alan näkyvimmät toimijat ovat pääsääntöisesti olleet
miehiä. Naiset ovat suurimpana
joukkona pitäneet huolen hotellien ja ravintoloiden pyörimisestä,
mutta palkka ja arvostus ovat siitä
huolimatta jääneet miesten palk-
koja pienemmiksi. Monien keittäjien, baarimestarien, kylmäköiden ja tarjoilijoiden työn haasteet,
huonot työolot, matala palkka ja
epätasa-arvo koskettaa myös monia muita työssäkäyviä.
Näyttelyssä tuodaan esille sellaista naisten työarkea, joka ei ole
ollut näkyvissä asiakkaille. Kuvin
ja kertomuksin näytetään alaa
urien alkuvaiheista käännekohtiin. Vuosiin on mahtunut muutoksia. Tietyt ammatit ovat hävinneet, kuten perunankuorija ja
viinikassa. Vielä 1950-luvulla työ
opittiin tekemällä, mutta pikku-
hiljaa ammattikoulutusta alettiin
jopa vaatia työnhakijalta.
Näyttelyn yhteydessä järjestetään Naiset ja työ -luentosarja,
joka käsittelee neljästä näkökulmasta naisten asemaa työelämässä. Rinta rinnan -näyttely on
toteutettu yhdessä Palvelualojen
ammattiliiton PAM ry:n kanssa ja
se liittyy Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan liiton historiaprojektiin.
Rinta rinnan ? Työvuorossa naiset -näyttely on esillä Kaapelitehtaalla 8.3.2016?8.1.2017.
Lauttasaaren yhteiskoulua
vastapäätä sijoittuvaan päi-
Uintitekniikkaopetusta Lykissä
Näyttely naisten työelämän historiasta
Lauttasaari
Nro 9 ? 11.3.2016
3
Lykissä käydään
kiusaamisen kimppuun
Koulukiusaamiseen on ajan mittaan ruvettu suhtautumaan yhä vakavammin. Lauttasaaren yhteiskoulun opettajat tekevät
aktiivisesti työtä ennaltaehkäistäkseen ja kitkeäkseen koulussa tapahtuvaa kiusaamista. Kiusaamisen yleistyminen sosiaalisessa mediassa asettaa uusia haasteita ristiriitojen selvittelyyn.
K
Teksti ja kuva Peppi Kajoluoto
ouluissa esiintyvän kiusaami
sen
ehkäisyä ja kitkemistä on kehitetty
vuosien varrella. Vaikka kiusaamisen täydellinen poistaminen on vaikeaa, kiusaamiseen osataan monin
paikoin puuttua entistä paremmin.
Vähintään yhtä tärkeää ennaltaehkäisyn lisäksi on koulun henkilökunnan tekemä työ jo
alkaneen kiusaamisen pysäyttämiseksi. Tapausten taitava käsittely kannustaa oppilaita yhä useammin kertomaan kiusatuksi joutumisesta, mikä osaltaan helpottaa
opettajien työtä kiusaamisen pysäyttämiseksi.
Erilaisissa yhteisöissä esiintyy lähes aina kiusaamista. Kiusaaminen on kuitenkin hyvin monimuotoista
? reilun 700 oppilaan koulussa joku saattaa katsoa vinoon ja toinen juoruta selän takana. Koulukiusaaminen
ilmenee myös eri-ikäisten keskuudessa eri tavoin. Pet
ra Kaukinen, 7k, on huomannut, että valtaosa yläkoulussa tapahtuvasta kiusaamisesta on hiljaista ulkopuolelle jättämistä.
Lauttasaaren yhteiskoulussa kiusaamisen vastainen työ on korkealla arvoissa. Lykki kuuluu sekä Yksityiskoulujen liiton opiskeluhuollon ohjausryhmään että
KiVa Koulu -verkostoon, joka on peruskoulussa toimiva
kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Käytännössä
KiVa Koulu selvittää koulukiusaamista niin, että tietoon
tulleen kiusaamistapauksen molempia osapuolia kuunnellaan ja heidän kanssaan keskustellaan. Tämä on tärkeää, jotta tapahtuneesta saatu kuva käsittää sekä kiusaajan että kiusatun näkökulman.
?Keskusteluvaiheessa solmu tavallaan aukaistaan?,
Lauttasaaren yhteiskoulun vararehtori ja opiskeluhuollon vastaava rehtori Tarja Holthoer kertoo.
Lauttasaaren yhteiskoulussa toimii myös kiusaamiseen puuttumisenmalli, joka on eräänlainen porrastettu tapa kiusaamisen kitkemiseksi. Mallin mukaan kiusaamiseen on erilaisia tapoja puuttua, jolloin otetaan
huomioon esimerkiksi kiusaamisen muoto.
?Jos kiusaaminen ilmenee jonkin luokan huonona ilmapiirinä ja syrjintänä, teen kiusaamiskyselyn, jossa
selvitetään missä kiusaamisen eri rooleissa kukin luokalla on?, Holthoer selittää.
Kiusaamistapausten selvittämisessä tärkeää on sen
vieminen loppuun asti. Päämääränä on aina kiusaajan
ja kiusatun kasvotusten tehty sovinto. Petra Kaukisen
mielestä juuri tämänlainen pitkäjänteinen selvittely
auttaa kiusaamisen lopettamisessa.
?Jos kiusaaminen on jatkunut pitkään, asiaan kuuluu
puuttua voimakkaammin?, Kaukinen selventää.
Älypuhelinten ja sosiaalisen median yleistyessä koulukiusaaminen on saanut uusia muotoja. Erilaisissa sosiaalisen median palveluissa voidaan puhua pahaa ja julkaista
luvatta otettuja kuvia tai videoita. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen on erityisen ikävää siksi, että
julkaisuista ei välttämättä jää jälkeäkään, jolloin teosta
on vaikea syyttää ketään. Anna Ruohion, 7d, mielestä
sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen vaatii
huomattavasti vähemmän rohkeutta.
?Kiusaajat ovat epävarmoja itsestään, joten he pyrkivät nostattamaan omaa asemaansa luokan hierarkiassa. Nettikiusaamiseen heillä riittää rohkeus?, Ruohio
selittää.
Anna Ruohio ja Petra Kaukinen kokevat, että yläasteella kiusaamiseen puututaan voimakkaammin.
Vaikka sosiaalinen media luo haasteita koulun opettajille, yhteistyössä huoltajien kanssa tapahtumiin on
melko hyvin pystytty puuttumaan.
Lauttasaaren yhteiskoulu on kuulunut KiVa
Koulu-verkostoon jo reilun kymmenen vuotta, ja kiusaamisen puuttumisenmalli on ollut myös käytössä
pitkään. Edellä mainitut käytänteet ovat ajan mittaan
juurtuneet niin koulun toimintamalleihin kuin oppilaiden muistiin. Oppilaat tietävät mihin tulla puhumaan ja
he tietävät, kuinka selvittely etenee. Selvittelyä varten
Lauttasaaren kirjasto remontissa
Lauttasaaren kirjastossa alkoi
remontti maanantaina 7. maaliskuuta. Kirjasto on pääsääntöisesti
auki koko remontin ajan. Tietyt
työvaiheet on kuitenkin tehtävä
niin, että kirjasto on suljettuna
yleisöltä. Tämänhetkisen arvion
mukaan kirjasto olisi kiinni viikolla 17. Kokonaisuudessaan Lautta-
saaren kirjaston sisustusremontti
kestää noin 8-10 viikkoa. Tällä
hetkellä aikataulu on suuntaa antava ja siihen voi tulla muutoksia.
Remontissa muun muassa uusitaan esitystekniikkaa, siirretään
asiakastietokoneiden
paikkoja
sekä uusitaan niihin liittyvää kalustusta. Lisäksi maalataan mo-
nitoimitilan ja lukusalin seinät,
ja osaan kirjastoa tulee uusi lattiamatto. Myös kirjaston kalusteita uusitaan merkittävästi, erityisesti lastenosastolla.
Asiakkaille remontti näkyy ja
kuuluu jonkin verran. Äänekkäimmät työt pyritään tekemään ennen
aukioloa, mutta lähtökohtaisesti
tehtyjen mallien ansiosta jokaista oppilasta kohdellaan
tasavertaisesti ja jokainen tapaus otetaan yhtä vakavasti.
Ilmapiiri Lauttasaaren yhteiskoulussa on joka tapauksessa hyvä. Säännölliset kiusaamiskyselyt kartoittavat luokkien ja koko koulun ilmapiiriä ja vain alle
kymmenessä sadasta kyselylomakkeesta ilmenee, että
oppilas on nähnyt kiusaamista tai joutunut kiusatuksi.
Lauttasaaren yhteiskoulu haluaa olla turvallinen ja hyvinvointia tukeva koulu, jossa on mukava opiskella.
remontin aikana kirjastossa kuuluu selvästi enemmän ääniä kuin
normaalisti. Remontin aikana
asiakkaiden pääsyä eri tiloihin
joudutaan jonkin verran rajoittamaan. Tämä koskee lähinnä monitoimitilaa ja lukusalia. Lisäksi
pöydät ja tuolit liikkuvat paikasta
toiseen sen mukaan, missä päin
remonttia kulloinkin tehdään.
Remontin myötä poistuu myös
mahdollisuus palauttaa aineistoa
postiluukusta kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella. Kirjasto saa
remontissa uudet pääovet.
4
Lauttasaari
Nro 9 ? 11.3.2016
Bubble bath time
MLL Perhekahvilassa tapahtuu
Keskiviikkoaamuisin Apajan pyöräkatos on täynnä vaunuja ja pyöriä. Nuorisotalolle sisään astuessa kuulee puheensorinan ja eteisessä iloinen taapero töpsyttelee vastaan hymyillen.
Kirjaston kupeessa pitää MLL Lauttasaaren paikallisyhdistys perhekahvilaa keskiviikkoaamuisin kello 9.30-11.30 välisenä aikana.
Kahvilassa käy isiä, äitejä, isovanhempia ja muita kotihoidossa olevien lasten hoitajia. Lasten ikäjakauma on laaja, aivan muutaman
viikon ikäisestä vauvasta isompiin alle kouluikäisiin lapsiin. Perhekahvilassa lapset tapaavat toisiaan, oppivat leikkimään yhdessä,
jakamaan vuoroja ja vaihtamaan leluja. Lapset viihtyvät kahvilassa
hyvin, usein niin hyvin, että vanhempi ehtii juoda aamukahvin rauhassa ja rupatella muiden aikuisten kanssa.
Perhekahvila toimii vapaaehtoisvoimin, ja kahvilasta saa aamupalan tai kahvin todella huokeaan hintaan. Perhekahvilan tarkoitus
on koota lauttasaarelaisia perheitä yhteen ja tarjota paikka, jossa
vanhemmat saavat vertaistukea. Välillä olen aktiivinen keskustelija ja toisinaan taas huonosti nukutun yön jälkeen tyydyn istumaan
sohvan nurkassa kahvia hörppien ja kuunnellen muiden keskusteluja. Kaikki ovat tervetulleita. Riippumatta siitä mikä fiilis oli tullessa,
aina lähtiessä kahvilasta olen hyvillä mielin siitä, että kävimme. On
ihana päästä juttelemaan muiden aikuisten kanssa ja tuulettamaan
ajatuksia.
Usein kahvilassa on noin kello 10 alkaen jokin esittely tai ohjelmanumero. Tänä keväänä on ollut muun muassa Lauttasaaren
liikuntakeskuksen jumppa, varhaiskasvatuksen tapahtuma ja lastenvaate-esittely. Helmikuussa perhekahvilassa vierailivat myös
Ulla-Maija Urho (kok.) ja Elina Moisio (vihr.). He toivat vanhemmille
viestiä Lauttasaaren huolestuttavasta koulutilanteesta. Vanhemmat, joilla ei vielä ole kouluikäisiä lapsia kuulivat myös vaikuttamismahdollisuuksista ja tilanteesta, johon kaikkien Lauttasaaren vanhempien tulisi ottaa kantaa.
Nyt rakennetaan ala-astemaailmaa niille lapsille, jotka vielä kulkevat
vaunuissa. Meidän vanhempien, joille tällä hetkellä ajankohtaisempaa on päiväkotipaikan saaminen saarelta, tulisi kuitenkin myös
laittaa ajatus tulevaisuuden kouluun. Uuden koulun saaminen on
vuosien projekti, ja nyt on mahdollisuus vaikuttaa oman lapsen tulevaan kouluun ja siihen, että perässä laahaavat palvelut saataisiin
saarella kuntoon.
Nähdään perhekahvilalla!
Bubble bath time -perhelifestyleblogin kirjoittaja, kolmen pienen tytön lauttasaarelainen kotiäiti käsittelee tässä kolumnisarjassa lautasaarelaisia lapsiperheitä koskettavia aiheita sekä pohtii, mitä kivaa kotisaarella ja lähialueilla
voi lasten kanssa oikein puuhata. Blogia voi seurata osoitteessa rosebath.
blogspot.com
Jose Otis, Joel Kiiski, Elia Litmanen ja Anna Elina Nummikoski ovat tyytyväisiä päivän antiin.
Koululaiset ylipormestarin
oppilaskuntapäivillä
Teksti ja kuva Minna Mäkelä
Lauttasaaren ala-asteen oppilaskunnan edustajilla oli tänä vuonnakin mahdollisuus osallistua
kaupungintalolla järjestettäville
ylipormestarin oppilaskuntapäiville. Oppilaille avautui loistava
tilaisuus nähdä, millainen valtuustosali on sekä miten valtuutettujen aloitteista keskustellaan
ja äänestetään.
Ylipormestarin oppilaskuntapäivät on osa Helsingin kaupungin kouluille suunnattua Ruuti-menettelyä ja tapa saada oppilaiden ääni kuuluviin kaupungin
ylintä johtoa myöten. Kaupungin
koulujen oppilaskunnat olivat jo
aiemmin syksyllä tehneet oman
ehdotuksensa koulujen yhteisestä julkilausumasta. Lauttasaaren
ala-asteen oppilaat tekivät julkilausumaehdotuksen Wilma-merkintöjen linjauksesta. Vuoden
alussa toimitetussa esivaalissa
ehdotus ei kuitenkaan päässyt
Kaupungintalolla äänestettävien
julkilausumaehdotusten
joukkoon.
Eniten ääniä saaneet neljä julkilausumaa olivat 1. maaliskuuta
listalla, ja niistä äänestettiin ylipormestari Jussi Pajusen johdolla.
Oppilaat halusivat ottaa
kantaa
oppimisympäristöjen
siis
teyteen, kiusaamiseen, yhtenäisiin sääntöihin ja tietotekniikkahankintoihin. Julkilausuman
ai
heesta vastaavat virkamiehet
olivat paikalla esittämässä näkemyksensä oppilaille.
Jokainen äänestyskohteena oleva julkilausuma viritti oppilaat
vilkkaaseen keskusteluun. Joissakin kohdin Pajunen joutui rajaamaan puheenvuorojen määrää.
Oppilaat olivat huolissaan muun
muassa siitä, että tietotekniikka-
hankintojen yhteydessä saattaa
unohtua se, etteivät oppilaat osaa
automaattisesti käyttää tietotekniikkaa esimerkiksi tiedonhankintaan, vaikka ovatkin tottuneita
käyttämään mitä erilaisimpia teknisiä laitteita.
Oppilaat eivät myöskään haluaisi hylätä kirjaa tietolähteenä.
Tietotekniikan hankkimiseen tulisi kuitenkin oppilaiden mielestä
panostaa, ja julkilausuma saikin
eniten ääniä. Toiseksi eniten ääniä sai julkilausuma siistimpien
oppimisympäristöjen puolesta.
Oppilaskuntatoiminta Lauttasaaren ala-asteella on erityisen
vilkasta nyt keväällä, kun oppilaiden mielipiteitä kuullaan esimerkiksi uusien koulutilojen suunnitteluvaiheessa
Hedengrenin
kiinteistöön. Samanaikaisesti oppilaat alkavat tehdä suunnitelmia
jo olemassa olevien oppimisympäristöjen kohentamiseksi.
Nro 9 ? 11.3.2016
Lauttasaari
5
Pääsiäisen ajan konsertteja
Lauttasaaren kirkossa
Lauttasaari ja lähetystö lähenivät toisiaan, kun Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Charles C.
Adams Jr. ja Deputy Chief of Mission Susan Elbow viettivät lämminhenkisen iltapäivän Lauttasaaren
Liikuntakeskuksessa talvilomaviikolla. Tilaisuus alkoi entisen maajoukkuekorispelaajan ja nykyisen
Itämeren johtavan tutkijan Risto Lignellin katsauksella Suomenlahden tilasta. Sen jälkeen pidettiin
pieni Asahi-tuokio ja tutustuttiin Liikkarin laitteisiin. Liikuntakeskuksen toimitusjohtaja Keijo Mikkonen
laittoi kaksikon hieman rehkimäänkin vierailun lomassa.
Matkalla Marian kanssa su 13.3. klo 18.00
Millainen on Maria? Veisuja, lauluja ja runoja
Pyhästä Äidistä esittävät Ritva Koistinen,
kantele, Kaija Pakarinen, runot ja Aija-Leena
Ranta, laulu. Ohjema 7 ?.
Nuoren Bachin kynästä ti 15.3. klo 13.00
Musiikkineuvos Marjukka Andersson soittaa
ja kertoo nuoren Bachin sävellyksistä.
Mm. Toccata ja fuuga d-molli ja pikkupreludi
g-molli.
Kuorokonsertti to 17.3. klo 13.00
Kannelkuoro, johtaa Lenne Mitt. Ohjema 5 ?.
Pääsiäisen sielunmessut la 19.3. klo 18.00
Mozart ja Puccini.Lohjan orkesteri,
Dominante-kuoro, solistit. Liput 25 ?.
Pergolesi, Stabat Mater ke 23.3 klo 19.00
Satu Ristlakki, sopraano, Marika Kivinen, altto,
Marjukka Andersson, urut.
Karl Jenkins Requiem pe 25.3. klo 16.00
Lauttasaaren Laulajat, johtaa Victoria Meerson.
Ohjelma 10 ?.
Lauttasaari.fi
? Tutustu uusittuun sivustoon!
? Larun uutiset ja tapahtumat
LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS
110 m2 Hakolahdentie 4 A.
Koti halutulta Kasinonrannalta! Erinomaisella
paikalla, aivan uimarannan vieressä, päätyhuoneisto 5H, K, KPH, WC, VH, TAKKA +
PARVEKE. Olohuoneessa on tyylikäs erkkeriikkuna sekä takka. Parvekkeelta näkyy Kasinonranta. Huoneisto sijaitsee hissitalon 2/4
kerroksessa. Yhtiön peruskorjaustilanne on
erinomainen. Yhtiössä on juuri valmistunut
laaja LVIS-saneeraus jonka yhteydessä tehtiin
runsaasti muitakin korjauksia sekä rakennettiin talosauna.
Talossa on jo aiemmin tehty parveke-julkisivuja ikkunakorjaukset. Talo sijaitsee yhdessä
saaren viihtyisimmistä osoitteista josta on
lyhyt matka niin lähikauppaan, liikenneyhteyksiin, kouluihin kuin myös uima-rannalle.
Erkkerin kautta
uuteen asuntoon!
Tervetuloa tutustumaan!
Tiedustelut Markku Enström 0400-416114.
Hp. 561.000,00 ? + vo noin 100.000?.
Markku Enström
LKV, alalla vuodesta 1988
0400 416 114
Matti Pulliainen
LKV, alalla vuodesta 1983
0400 451 121
Veli-Pekka Närhi
tj, alalla vuodesta 1994
0400 810 540
ASUNTOMYYNTI
ASUNTOVUOKRAUS
LIIKETILAT
HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä
huoneistoista on 2,7%
(sis. ALV 24% ja kaikki
kulut).
Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy
Lauttasaarentie 4
00200 Helsinki
Puhelin (09) 682 4050
Fax (09) 6824 0530
Email: lkv@erkkeri.fi
www.erkkeri.fi
LKV
Suomen
kiinteistönvälittäjäliiton
jäsentoimisto
6
Lauttasaari
Nro 9 ? 11.3.2016
Vesille
Ilpo Kuronen havainnollistaa kartalta, kuinka Itämeri voi. Oranssi väri kuvaa välttävää vedenlaatua, punainen huonoa.
Kuinka vetemme voivat?
Vaikka Itämerta uhkaavat suuren mittakaavan ongelmat, voi
myös tavallinen kansalainen tehdä osansa puhtaan vesistön
puolesta.
I
Teksti ja kuva Laura Sarpola
tämeren tilanne pu
huttaa
vuodesta toiseen. Kesän lähes
tyessä tapetilla ovat taas liikenteen aiheuttamat ongelmat,
uimaveden laatu kuin myös
valtioiden väliset sopimukset
vesistöjen suojelemiseksi.
Suomen Luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen
näkee suurimman uhan lähestyvän politiikan suunnalta. Vesistöjen suojelutoimia on
tehostettu aina 1970-luvulta lähtien, mutta
nyt Suomi on Kurosen näkemyksen mukaan ottamassa huomattavaa takapakkia.
Määrärahoja leikataan, virkamiehiä vähennetään ja säädöksiä löysätään. Ilman
riittäviä suojelutoimia vesistöt ovat kuitenkin taas vaarassa, ja kuten Itämeren tilanteen parantuessakin, seuraukset näkyvät
hitaasti.
?Tämän hallituksen kärkihanke on luonnosta piittaamattomuus?, Kuronen sivaltaa.
Vastoin yleisiä oletuksia Itämeren Ve-
näjän puoleiset alueet ovat alkaneet viime
vuosina puhdistua, ja ongelmia on sen sijaan lännessä. Kymmenessä vuodessa asetelma on keikahtanut ympäri.
?Venäjällä on edistytty hurjasti, vaikka
toki uhkakuvia on yhä olemassa. Omat ranta-alueemme, varsinkin lahdet, ovat suoma
lais
ten omalla vastuulla. Eivät ne saasteet
Pietarista tule tänne meidän lahdenpohjukoihin?, Kuronen kertoo.
Yhden suomalaisen vesistöjensuojelun
suurimmista ongelmista muodostavat joet,
joiden kautta haitalliset ravinteet valuvat
mereen.
Se, mikä ei mene viemäreihin, päätyy
usein vesistöihin. Kuronen ohjeistaakin
saaren asukkaita huolehtimaan puistoista,
rannoista ja vesistöistä, jotta tilanne Lauttasaaren alueella pysyisi jatkossakin hyvänä.
?Läntisestä tai eteläisestä Suomesta on
vaikea löytää yhtäkään hyvälaatuista jokea.
Vasta aivan pohjoisessa alkaa olla hyvälaatuista vettä?, Kuronen näyttää vesien tilaa havainnollistavalta kaaviolta.
Saastuneiden jokien rivistöt mukailevat maatalouden ahkerimpia harjoittamisalueita. Sen tuottamat ravinteet, kuten
typpi- ja fosforipäästöt aiheuttavat merien
rehevöitymistä, joka puolestaan johtaa
leväesiintymien yleistymiseen, eliö- ja kalakantojen muutoksiin sekä merenpohjan
happikatoon. Myös liikenne, jätevedet ja
ilma kuljettavat haitallisia ravinteita vesistöihin.
Itämeren tilanne heikkenee en
tisestään,
jos ilmastonmuutos voimistuu. Lämpötila
nousee ja sateet lisääntyvät, ja maatalouden
lannoitteet valuvat entistä todennäköisemmin vesistöihin, kun ne eivät pääse sääolosuhteiden takia sitoutumaan maaperään.
Kaikki tekijät aiheuttavat rehevöitymistä ja
levätuotannon lisääntymistä.
?Myös ilmastonmuutoksen vuoksi meidän tulisi nyt kiirehtiä vesistöjensuojelutoimia?, Kuronen varoittaa.
Lauttasaaren lähivesissä ti
lanne
on Kurosen mukaan mo
neen muuhun
paikkaan verrattuna hyvä, vaikka ongelmia Suomenlahdella riittääkin. Normaalioloissa esimerkiksi sinile
väkasvustot
ja kolibakteerit ovat puuttuneet saarta
ympäröiviltä rannoilta lähes kokonaan.
?Siitä kannattaa pitää kiinni?, hän toteaa
huomauttaen, että kaavioiden mukaan
suurin osa suomalaisista asuu nykyisin
välttävän vedenlaadun alueilla. Hyvinvoiva
meri ei ole itsestäänselvyys.
Veneilijän näkökulmasta tärkeää
?
Vesistöjen tila
on asia, jonka
ihmiset huomaavat
helposti arjessaan.
olisi huolehtia septitankkien oikeaoppisesta tyhjennyksestä. Jätteitä ei tulisi koskaan heittää yli laidan, vaan huolehtia ne
asianomaiseen kierrätyspaikkaan.
?Ympäristösyistä veneenpohjan siistinä
pitäminen on tärkeää?, Kuronen neuvoo.
Kun veneitä seisotetaan paikallaan, merirokko kasvaa helposti kiinni veneeseen.
Kasvusto lisää virtausvastusta ja polttoaineen kulutusta. Kiinnittymistä voi ehkäistä
säilyttämällä venettä kiinnittymisaikana
heinä-elokuun vaihteessa maalla.
Jo kiinnittyneen merirokon mekaaninen poistaminen on ympäristöystävällisin
vaihtoehto. Mitä pikemmin rokot poistetaan, sen helpommin ne irtoavat.
?Myrkkymaalien käyttö aiheuttaa omat
ongelmansa. Tinapohjaiset yhdisteet on jo
osin kielletty, sillä niiden on todettu olevan
haitallisia merille ja kaloille?, hän muistuttaa.
Vaikka tulevaisuus on epävarma, antaa Kuronen tilaa myös optimismille. Jo
yksilötason toimilla voidaan saada suuria
muutoksia aikaan. Ja viime kädessä vesistöjen tilan heikkeneminen konkretisoituu
ihmisille nopeasti, tullessaan suorastaan
iholle saakka.
?Vesistöjen tila on asia, jonka ihmiset
huomaavat helposti arjessaan. Jos jokin
kasvilaji katoaa, eivät alueen asukkaat todennäköisesti edes huomaa sitä. Mutta jos
he eivät voikaan enää mennä uimaan, saati
juoda hanavettä, he todennäköisesti aktivoituvat asian puolesta?, Kuronen selittää.
Nro 9 ? 11.3.2016
Lauttasaari
7
Lauttasaari
8
Nro 9 ? 11.3.2016
Vesille
Saaria saaren ympärillä
Lauttasaari on monien muiden saarien ympäröimänä Suomenlahden sylissä. Osa saarista on Helsingin kaupunginosia ja osa taas pieniä luotoja, jotka pilkottavat tyrskyjen joukosta. Näihin saariin mahtuu mielenkiintoisiakin tarinoita.
suunnan Ourit eivät enää ole
saaria, vaan niemi. Hietaniemenkarissa niiden edustalla toimii
telakka.
Teksti Ville Elomaa
1. Morsian, 2. Sulhanen
ja 3. Iso-Pässi
4. Porsas
Lapinlahden sillan pohjoispuolella on useita hassunnimisiä saaria.
Morsian ja Iso-Pässi ovat joutuneet osittain moottoritien alle, ja
pieni Sulhanen on Lapinlahden
sairaalan edustalla. Hietaniemen
Jokainen tuntee Seurasaaren, joka on toiminut kansanpuistona
vuodesta 1889. Ulkomuseo saarelle perustettiin 1909. Porsas on
pieni luoto Lauttasaaren ja Seu-
rasaaren välillä. Esimerkiksi hiihtolenkki Lauttasaaresta Seurasaareen johtaa lähes väistämättä
Porsaaseen. Muuten siellä kukaan
tuskin tulee käyneeksi. Tällä luodolla on kuitenkin osansa Lauttasaaren historiassa. Lauttasaaren
kesäasukkaat järjestivät 1800-luvun lopulla huvilakauden päätteeksi niin sanotun venetsialaisen
illan. Saaren huvilat koristettiin
värikkäin lyhdyin, ja Kotkavuoren
näkötornin huipussa paloi lyhty.
Porsaan saarella paloivat tervatynnyrit ja bengalilaiset tulet, ilotulitteita ammuttiin ja oli erilaisia
musiikkiesityksiä.
5. Lemissaari
Lemissaari on nykyään kiinni
Länsiväylän moottoritiessä, mutta aiemmin se oli ihan oikea saari,
9.
10.
11.
6.
8.
4.
7.
3.
1. 2.
5.
12.
Lauttasaari
14.
16.
17.
15.
19.
20.
21.
18.
13.
jota ympäröi kaislikkoinen Ruukinlahti.
6. Mustasaari
Mustasaari on Helsingin seurakuntayhtymän kesäsaari, johon pääsee
vesibussilla Taivallahdesta. Saaren
kappeli on rakennettu 1930-luvulla, ja arkkitehti Florentin Gran
holmin suunnittelema päärakennus on vuodelta 1888.
Lauttasaari
Nro 9 ? 11.3.2016
7. Hevossaari ja
8. Haapasaari
Mustasaaren eteläpuolella on siihen sillalla yhdistetty Hevossaari
ja sen vieressä pieni Haapasaari,
jossa on yksityinen huvila.
9. Lehtisaari, 10. Kuusisaari ja 11. Kaskisaari
Lehtisaari ja Kuusisaari ovat Helsingin kaupunginosia. Aikoinaan
Lehtisaari kuului seurakunnille.
Kaskisaari on tunnettu varakkai
den kaupunginosana ja siellä toimi
aiemmin Sotainvalidien Veljesliiton
kuntoutuslaitos. Silta Lauttasaaren ja Kaskisaaren välille valmistui
kovan taistelun jälkeen vuonna
1986.
12. Koivusaari
Koivusaari oli aikanaan huvilasaarena kuten Lauttasaari. Jorvaksentien valmistuttua vuonna
1935 Koivusaareen tuli vähitellen
venealan yrityksiä ja myöhemmin venesatamia. Tulevaisuudessa saarelle tulee kaupunginosa
usealle tuhannelle asukkaalle.
13. Tiirasaari
Tiirasaari on vakuutusyhtiön yksityisenä kesäsaarena.
14. Mäntysaari
Mäntysaari on kaupungin omistama pienehkö saari, jossa on yksityisiä huviloita ja pari kaupungin
hallinnassa olevaa tönöä.
15. Käärmeluodot
Käärmeluodot - sekä pohjoinen,
läntinen että itäinen - ovat kallioisia saaria Lauttasaaren lounaispuolella. Ne ovat kaupungin retkeilyalueita ja suosittuja kohteita
varsinkin talvisin, kun niihin pääsee jäätä pitkin.
16. Tiiraluoto
Tiiraluoto on luonnonsuojelu
alue, joka perustettiin jo 1940-luvulla. Matalalla luodolla pesii joka
kesä suuri joukko vesilintuja, lähinnä lokkeja.
Tiira
17. Nahkahousut
Nahkahousut sijaitsee Hevosenkenkälahdella
Tiiraluodon
vieres
sä, aivan Vattuniemen
tuntumassa. Saarella on veneveistämö ja toinen sen punaisista rakennuksista on venäläisten
1800-luvun lopulla jollekin Lauttasaaren linnoitusalueista rakentama tykkivaja. Se kuljetettiin
saarelle sen jälkeen, kun linnoitusalueiden ra
kennukset myytiin yksityishenkilöille Suomen
itsenäistyttyä. Saaren hassu nimi tulee kalastajien käyttämistä
pitkälahkeisista nahkahousuista.
Tunnetun lauttasaarelaisen, jo
edesmenneen Holger Degerma
nin isä vuokrasi saarta Lauttasaaren kartanolta ja Degerman
kertoi, että sellaiset housut roikkuivat hänen isänsä veneveistämössä.
Globe Hope -kassi
9
Kaikkea meriaiheista...
15 ?
aritasa
Laut euran ,S le 12
nil
jäse
Myynnissä
Punaisella Huvilalla.
Lauttasaari.fi
www.sailingsoul.fi
18. Melkki
Melkki on puolustusvoimien kesämökkisaari, ja lisäksi saarella
on armeijan valvonta-asema. Venäläiset linnoittivat myös Melkkiä samaan aikaan kuin Lauttasaarta 1880-luvulla.
19. Sisä-Hattu ja
20. Ulko-Hattu
Lauttasaaren ja Melkin välillä sijaitsevat Sisä-Hattu ja Ulko-Hattu
kuuluvat nekin hauskannimisiin
saariin. Sisä-Hattuun voi joskus
kävellä Lauttasaaresta, kun vesi
on oikein matalalla.
21. Pihlajasaari
Pihlajasaari - tai oikeammin läntinen ja itäinen Pihlajasaari - on
toiminut Helsingin kaupungin
virkistysalueena vuodesta 1929.
Saaren uimaranta vanhoine uimakoppeineen on suosittu ja tarjoaa merellisen elämyksen aivan
pääkaupungin kupeessa. Pihlajasaareen pääsee kesäisin vesibussilla Ruoholahdesta ja Merisatamanrannasta.
Meri ja Helsinki
Meri ja saaristo ovat eittämätön osa Helsinkiä ja helsinkiläisyyttä. Helsingissä on noin 300 saarta. Saaristo rannikon suunnassa noin 20 kilometriä leveä ja 10 kilometriä syvä. Veden syvyys täällä on noin 30 metriä.
Helsingin saarista monet ovat hyvin pieniä, yli puolet on alle puoli hehtaaria pinta-alaltaan. Yli kolmen hehtaarin saaria
on niistä noin 50 ja kareja tai pieniä alle 0,1 hehtaarin kokoisia
luotoja runsas viidennes. Helsingissä on ollut saaria aikoinaan
paljon enemmänkin, mutta niitä on hävitetty maantäyttöjen ja
yhdistämisten myötä.
Helsingin seudun saarista suurimman osan omistaa valtio,
joka on antanut osan niistä puolustusvoimien käyttöön. Valtio
omistaa kaikki ulkosaariston suurimmat saaret sekä valtaosan
itäisen ulkosaariston luodoista. Toinen saarien suuromistaja on Helsingin kaupunki, jonka virastot hallinnoivat saarista
noin neljäsosaa. Kaupungille kuuluvat valtaosa läntisistä pikkusaarista ja luodoista. Myös saariston sisemmän osan monet
saaret kuuluvat kaupungille. Yksityiset ihmiset omistavat saarista noin 10 prosenttia, loput kuuluvat yrityksille ja yhteisöille ja muutama luoto on jakamatonta maa-aluetta. Vesialueista
suurimman osan omistavat valtio ja kaupunki.
Helsinki-päivänä kerran vuodessa järjestetään risteilyä Helsingin saaristoon vesibussilla. Bussi lähtee Tammasaaren laiturilta Salmisaaresta ja kiertää Lauttasaaren saarten ohi aina
Suomenlinnaan saakka ja takaisin. Risteilyllä oppaat jakavat
matkailijoille saaritietoutta.
Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteisen saaristo-oppaan
voi ladata netistä Helsingin kaupungin nettisivuilta hel.fi osiosta Kulttuuri ja vapaa-aika - Saaristossa.
J & M lifestyle
Wavulinintie 1, 00200 Helsinki
Ma-pe 10.00-18.00 ? La 10.00-15.00 ? Puh. 050 588 2008
Lauttasaari
10
Nro 9 ? 11.3.2016
Vesille
Vesille!
Maja toiseen ma
Veneveistämö Tiira Nahkahousut-saarella on kuin
toiselta aikakaudelta, entisajan kalastajakylästä.
Juha Tiira jatkaa saaren lähes sata vuotta vanhaa
käsityöläisperinnettä.
S
Teksti ja kuvat Katja Pesonen
ärkiniementiellä
kävellessään kannattaa
katsoa
merelle.
Ei kovin
kaukana
rannasta
sijaitsee
Nahkahousut-niminen saari ja siinä punainen puurakennus. Se tuntuu
olevan käsinkosketeltavan lähellä, mutta toisaalta sinne pääsee ainoastaan veneellä. Lähellä, mutta
kuitenkin niin kaukana.
Tuo punainen maja on Veneveistämö Tiira. Sen omistaja, lauttasaarelainen Juha Tiira kulkee
joka päivä työpaikalleen veneellä.
Talvisinkin vedet ovat yleensä siinä kohtaa sen verran auki, että se
onnistuu. Eipä veneenveistäjälle
varmasti parempaa tapaa olekaan taittaa työmatkaansa.
Jo pelkästään nouseminen veneestä saaren laiturille heittää
toiseen aikaan ja paikkaan, entis
ajan kalastajakylään. Samaa henkeä on sisätiloissa. Siellä unohtaa
kaiken. Koko maailma lukkiutuu
ulkopuolelle eikä ympärillä ole
muuta kuin puun tuoksu ja meri.
Tiira keittää tummapaahtoista
Reilun kaupan kahvia, syö aamupalaksi croissantteja ja kuuntelee
töitä tehdessään klassista musiikkia, mutta majan henki on kuin
1920-luvulta, josta rakennuskin
on. Tiira on säilyttänyt seinähyllyillä tuon ajan työkaluja sekä
vanhoja nauloja alkuperäisessä
paketissaan tunnelman vuoksi.
Juha Tiira muutti veistämön
tiloihin 15 vuotta sitten. Oppinsa hän on saanut 1990-luvulla
arvostetussa Östra Nylands folk
högskolanissa, jossa opetettiin
tekemään perinteinen puuvene
käsin alusta pitäen. Harvemmin
hän kuitenkaan rakentaa kokonaisia veneitä. Suurin osa hänen
työstään on restaurointia.
?En näe tätä enkä käsityöläisyyttä ylipäätään millään tavoin
uhattuna ammattina. Meitä veneenveistäjiä on vähän, mutta toisaalta Suomen vanha venekantakin on hyvin pientä eli jokaiselle
riittää siitä sopivasti työtä?, hän
pohtii.
Veistämön päähuone on
omistettu työkaluille. Nurkassa
on puuvene kunnostettavana. Si
vuhuoneen on vallannut kokonaan suuri Helsingin kaupungin
nuorisasiankeskuksen 1960-luvulla rakennettu vesibussi, jota
Tiira parhaillaan entisöi. Hän arvioi sen vievän vielä monta kuukautta. Veneen kunnostaminen
on hidasta, sillä vaikka lähtökohtaisesti tehtävää ei olisi paljon, se
sisältää useita aikaavieviä vaiheita. Tiira on herättänyt eloon jos
jonkinlaista peliä.
Hän näyttää kuvia entisöimäs
tään Turun veneveistämön valmis
tamasta expresbåtista, 1920-luvun
pikaveneestä, joka asiakkaalla oli
täysin romuttuneena. Ei riittänyt,
että se oli rapistunut hoitamattomana. Sen päälle oli vielä romahtanut vaja.
Veneessä oli kuitenkin viitteitä
entisajasta. Esimerkiksi linoleumilattiasta oli osia jäljellä. Tiira ei
muista koskaan sanoneensa, ettei
veneestä voisi saada enää käyttökelpoista. Kun yksityiskohdat
ovat tiedossa, onnistuu mikä vain.
On oltava näkemystä, silmää, taitoa ja tietämystä.
?Asiakkaan on vain luotettava
veneenveistäjän ammattitaitoon.
Veneenveistäjän velvollisuus on
saattaa vene mahdollisimman alkuperäiseen kuntoon säilyttämällä mahdollisimman paljon vanhoja osia?, Tiira luonnehtii.
Entisöinti alkaa tutkimuk
sella. Sen lisäksi, että on tiedet-
tävä veneen alkuperäinen ulkonäkö, on tiedettävä sen alkuperäiset
materiaalit. Esimerkikkivene ex
presbåt on tunnettu mahonkirungostaan, mutta tuota mahonkipuuta ei enää kasva.
?Tuohon aikaan on käytetty tummaa mahonkia Kuubasta,
mut
ta tummia mahonkilajeja ei
ole saanut enää 60-luvun jälkeen.
Nykyään joudutaan käyttämään
esimerkiksi khaya- tai hondurasmahonkia, jotka sitten värjätään
tummiksi?, Tiira kertoo.
Veneen arvon tekee virheetön
lakkaus. Vanhoissa veneissä on
usein korkeakiiltopinta. Sen tekeminen on Tiiran mukaan yksi entisöimisen vaikeimpia asioita.
?Se tehdään kaksikomponenttisilla autolakoilla. Hiomisessa
käytetään vesihiontaa, hiomatah
noja tai erilaisia papereita, ja pinta kiillotetaan lopuksi käsin. Yhtään naarmua ei saa jäädä. Lakka
kuivuu hitaasti ja käsin kiillottaminen on hidasta. Yksistään lakkausprosessiin voi mennä kahdesta kolmeen viikkoa.?
?
Raha ei tässä
ratkaise, vaan
arvomaailma.
Tiira pitää tiivistä yhteyttä
Turun merimuseon, Forum Marinumin kanssa. Siellä sijaitsevat
Turun veneveistämön arkistot,
jotka ovat Tiiralle aarreaitta. Veistämö toimi vuosina 1889-1954 ja
teki tuona aikana veneitä niin Euroopan kuninkaallisille kuin keisarillisen Venäjän laivastolle.
?On hieno tunne sekä itselleni että heille, kun joku heillä 80
vuotta viettänyt piirustus pääsee
viimein käyttöön ja herää eloon?,
hän toteaa.
Hän myös antaa tietoa Turkuun
päin. Sitä lähtee muun muassa
työnalla olevasta vesibussista,
jonka piirustukset Tiira sai Helsingin kaupungilta, sillä toisin
kuin Helsingissä, Turussa ei ole
vesibussiperinnettä.
Tiira tekee yhteistyötä myös
muiden käsityöläisten kanssa,
kun tarvitaan eri alan ammattilaista, kuten metalliosien ja helojen kromausta tai penkkien verhoilua.
Juha Tiiran asiakkaita ovat
muun muassa yksityishenkilöt,
vakuutusyhtiöt, vesibussiyhtiöt,
Helsingin kaupunki ja museot.
Hän muistelee entisöineensä jopa
Astrid Lindgrenin entisen veneen Saltkråkanin, josta Saariston
lapset, ruotsiksi Vi på Saltkråkan,
sai nimensä. Nahkahousuissa on
myös veneitä talvisäilytyksessä.
Veneet ovat päässeet huonoon
kuntoon useista eri syistä.
?Kun tulee perhe ja lapsia, ei
jää veneelle aikaa samalla tavalla.
Taloudelliset seikat voivat vaikuttaa, sillä veneeseen kuluu rahaa.
Ehkä vene menee vaihdossa sellaiselle ihmiselle, joka ei ole vielä
valmis sitä arvostamaan?, Tiira
kuvailee.
Veneessä on paljon osia, joita
voi vaihtaa vain ammattilainen.
Siksi sitä on vaikeampi huoltaa
kuin autoa. Silti veneitä eivät entisöi vain varoissaan olevat henkilöt.
?Raha ei tässä ratkaise, vaan arvomaailma. Jotkut jopa keräilevät
vanhoja veneitä harrastuksekseen. He pelastavat niitä, tuovat
entisöitäväksi ja laittavat sen jälkeen varastoon säilytykseen. He
ymmärtävät niiden arvon ja tekevät palveluksen veneilykulttuurille ottamalle ne talteen. Ruotsissa
asiat ovat tältä osin paremmin.
Siellä valtio maksaa siitä, että ihmiset kunnostavat vanhoja veneitä.?
Veneet on tehty käytettäväksi,
joten niillä menoa ei pidä pelätä,
vaikka ne olisivatkin viimeisen
päälle nahkaverhoiltuja mahonkiunelmia.
?Vene tykkää siitä, että se pääsee veteen.?
Nahkahousut-saari on lähellä
Grundetin venetelakka
Edvard ja Edvin Degerman vuokrasivat vuonna 1929 Tallbergien
suvulta Lauttasaaren länsipuolella olevat pienet Grundet-saaret,
joille he perustivat venetelakan. Edvard Degerman oli työskennellyt
aikaisemmin Ourit-saarten ja Stora Bässen -saaren veneveistämöillä sekä Mustikkamaan telakalla.
Lauttasaaren eteläkärjessä oli Venäjän armeijan rakentamia rakennuksia. Ne myytiin huutokaupassa, josta Degermanit ostivat
yhden tykkiparakin. Se purettiin ja kuljetettiin saarille jäitä pitkin.
Veneveistämö Tiiran keskimmäinen verstaana toimiva rakennus on
tuo tykkiparakki.
Degermanien telakka teki ensin soutuveneitä ja avonaisia moottoriveneitä. Heidän asiakkaistaan iso osa oli lauttasaarelaisia kalas-
tajia, mutta he rakensivat veneitä myös Yhdysvaltojen vientiin. Veneet tehtiin täysin käsitöinä, sillä saarelle saatiin sähkö vasta 1939.
Veneisiin tarvittavat puut haettiin Espoon metsistä.
Grundetin saarista alettiin myöhemmin käyttää nimitystä Byxknappen eli suomeksi housun nappi, jonka jälkeen se muuttui
Nahkahousuiksi. Syy lystikkääseen nimeen on tuntematon, mutta
on uumoiltu, että telakan omistajat kulkivat villahousuissa, joiden
päälle oli vedetty nahkaiset housut ja lauttasaarelaiset kalastajat
kutsuivat miehiä skinnbyxoiksi, nahkahousuiksi. ?Siellä ne skinbyxat menee?, he heittivät, ja siitä se olisi laajentunut tarkoittamaan
koko saarta.
Veneenveistäjä Juha Tiira osaa
on kuitenkin vanhojen veneide
Nro 9 ? 11.3.2016
Lauttasaari
Vesille!
aailmaan
ä rantaa ja nähtävissä Särkiniementietä kulkiessa. Siellä sijaitsee Veneveistämö Tiira punamullatussa, lähes sata vuotta vanhassa entisessä tykkiparakissa.
a rakentaa perinteisen puuveneen käsityönä. Enimmäkseen hänen työnsä
en restaurointia.
11
Veneenveistämöllä on kalastajakylän henkeä.
12
Vesille
Lauttasaari
Nro 9 ? 11.3.2016
Viklalla vesille
Vikla on kilpapurjevene,
joka on yksi maailman
suosituimpia kahden
hengen kevytveneitä.
Menestyminen viklakisoissa vaatii ennen
kaikkea taktikointia
ja kykyä ennakoida
kilpakumppaneiden
seuraava siirto.
L
Teksti ja kuvat Katja Pesonen
auttasaaressa
toimii Suomen
suurin viklalaivue. Sen pääkal
lopaikka
on
Vattuniemessä
HSK:n kerhoti
loissa. Siellä vik
lailijoille on pukuhuoneet, suihkut
ja saunat, tila vaatteiden kuivatukseen ja lämmittelyyn merellä seilaamisen jälkeen.
Vikla, tuttavallisemmin Snipe,
on 173 kiloa painava ja 4,72 metriä pitkä kilpapurjevene. Vikla on
purjejolla tai kevytvene, kuten
Optimistijolla tai Laser. Optia ja
Laseria suurempaa Viklaa purjehditaan kuitenkin kahden hengen
miehistöillä ja siinä on kaksi purjetta.
Viklalla voi purjehtia kuka tahansa. Viklailijoiden joukossa on
nuoria pariskuntia, ikäihmisiä,
per
heitä, kaveriporukoita. Se ei
vaadi älytöntä fysiikkaa ja sillä
voi purjehtia omaksi ilokseen tai
osallistua ympäri maailman järjestettäviin kilpailuihin. Ei siis
ihme, että Vikla on yksi maailman
suosituimpia kahden hengen kevytveneitä.
Suomen Viklaliiton puheen
johtaja Reino Suonsilta astuu
Lauttasaaressa on Suomen suurin viklalaivue.
rannalle lämpimissä tamineissa ja
hengittää kirpeää meri-ilmaa. Lauttasaarelainen nuoripari Hanna
Lieto ja Severi Virtanen laittavat
Viklaansa valmiiksi illan purjehdusta varten. Matalan pressun
alta paljastuu puhtaan valkoinen
paatti. Ei tarvitse muuta kuin nostaa masto, avata purjeet ja työntää vene rantakärryltä vesille.
Lauttasaari
Nro 9 ? 11.3.2016
13
Vesille!
Myydään hyväkuntoinen Maestro 38/2003 kaikilla varusteilla,
katsastusluokka I. Vene Lauttasaaressa/HSK.
H. 145.000 EUR/Tarjoa. Puh. 050 307 5117.
Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:n
sääntömääräinen VUOSIKOKOUS
Lauttasaarelaiset Hanna Lieto ja Severi Virtanen ovat intohimoisia viklailijoita. He ostivat oman
veneen kolme vuotta sitten.
Lauttasaaressa on noin 12 aktiivista viklailijaa. Viime kesänä
Suomen Viklaliittoon on tullut
paljon uusia jäseniä ja samaa odotetaan tältäkin vuodelta. Kokoontumisia on joka tiistai, jolloin myös
kilpaillaan. Mukaan voi tulla vain
treenaamaan tai viettämään aikaa yhdessä.
?Uusille jäsenille järjestämme
valmennustilaisuuksia.
Meille
on tärkeää, että yhdistykseen voi
tulla kuka tahansa, nekin, joilla ei
ole aikaisempaa kokemusta purjehduksesta, mutta kiinnostusta
kyllä. Järjestämme myös koepurjehduksia, joissa pääsee kokeilemaan Viklaa kokeneemman kyydissä?, Reino sanoo.
Vikla on monipuolinen, mut
ta myös huokeampi kuin suuremmat purjeveneet. Käytettynä se
maksaa noin 5 000-9 000 euroa.
Harrastus ei vaadi kuitenkaan
omaa venettä lainkaan, sillä voi
lyöttäytyä jonkun kanssa samaan
paattiin tai vuokrata sellaista.
Hanna ja Severi ostivat Viklan
kolme vuotta sitten. Hannalla oli
ollut Vikla jo teininä.
?Kun oli 16-vuotias, isä osti minulle Viklan, jolla purjehdimme
mökillä. Kerran ajoimme sen rikki ja olin siitä pitkään surullinen?,
hän muistelee.
Yhteisellä veneellä he ovat nyt
osallistuneet yksiin SM-kisoihin
sekä syksyiseen kovatuuliseen
ranking-kilpailuun Lauttasaaressa.
?Vene kaatui kovassa kelissä.
Silloin kyllä pelotti?, Hanna kertoo ja voi jo nyt hymyillä tapaukselle. Silloin ei kyllä hymyilyttänyt.
?Olemme kunnianhimoisia ja
turhauttaa todella, jos ei jotain
osaa. Erityisesti alussa oli hermot
kireällä?, Severi sanoo.
Hanna kertoo Viklan olevan
niin haastava, että kisan voittaa
periaatteessa se, joka tekee vähiten virheitä. Vaikeinta Severin
mukaan viklailussa on sen vaatima taktikointi, jonka oppii vain
kokemuksen kautta.
?Tämä on kuin shakkia. On
osattava tulkita seuraava siirto
muiden purjehtijoiden kautta:
jos nuo tuossa tekevät noin, niin
minun on tehtävä näin. Silloin
taas voi olla jo liian myöhäistä.
Parasta olisi oppia ennakoimaan
kanssapurjehtijoiden pienimmistäkin liikkeistä heidän seuraava
siirtonsa ja tehdä itse sen mukaan
oma siirtonsa ennen kuin he ehtivät?, Severi kuvailee.
?Me taas olemme siinä vaiheessa, että pystymme vasta katsomaan pelkästään viereistä venettä. Se ei riitä menestykseen, kun
vedessä samaan suuntaa kulkee
kymmeniä?, Hanna jatkaa.
?Tavoitteenamme on päästä
joskus SM-kisoissa yli puolen välin?, hän hymyilee.
Juha ja Hanna-Leena Leh
tinen tietävät, että se vie aikaa.
Kun he olivat purjehtineet Viklalla 11 vuotta, he pääsivät SM-kisoissa ensimmäistä kertaa puolen
välin paremmalle puolelle. Voittoa ei kuitenkaan tullut.
?Viklailussa kehittyminen tulee
viiveellä, se lasketaan vuosissa.
Pienikin virhe voi kisoissa tulla
kalliiksi?, Hanna-Leena sanoo.
Viklailu siis vaatii kärsivällisyyttä ja sitä heillä riittää. Pariskunta on käynyt kilpailemassa
muun muassa Italiassa, Brasilias
sa, Perussa, Argentiinassa, Espan
jassa ja Bahamalla. Heidän parhain sijoituksensa on vuodelta
2012, kun he pääsivät lähdössä
kymmenen parhaan joukkoon 80
viklailijan joukosta.
?Pienikin onnistuminen tuo hyvän fiiliksen?, hymyilee Juha.
?Pieniä onnistumisia ja pieniä
epäonnistumisia?, nauraa Severi.
?Viklailuun pitää olla rento
asenne eikä kehittymisellä saa
olla kiire. Välillä ärsyttää, kun ei
osaa, mutta onnistuminen tuntuu
sitten sitäkin paremmalta?, Hanna
sanoo.
Lisätietoa Vikloista Suomen Viklaliiton sivuilta osoitteesta snipe.fi.
pidetään Lauttasaaren yhteiskoulussa,
Isokaari 19, 00200 Helsinki,
tiistaina 5.4.2016 klo 18.30.
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 7 §:ssä mainitut asiat
sekä yhdistyksen sääntömuutoksen.
Helsinki 29.2.2016 Hallitus
www.pj.? | Museokatu 34
LVIS Huolto
Korjaus
Päivystys
FAKTA
Viklan SMkisat Lauttasaaressa
HSK järjestää Lauttasaaressa Viklaluokan
Suomenmestaruuskilpailut 1-3.heinäkuuta.
Paikalle on odotettavissa lähes 30 viklaa.
Sitä odotellessa voi
tutustua viklailuun
kokeneiden opastuksella, kun Helsingin
viklalaivue järjestää
HSK:lla Lauttasaaressa kevään aikana
tutustumistilaisuuksia,
joissa kuulee lisää ja
pääsee itse kokeilemaan viklapurjehdusta. Tilaisuuksiin ovat
tervetulleita kaikki.
Ensimmäinen esittelyilta on keskiviikkona 6.
huhtikuuta, seuraavat
12. ja 19. toukokuuta.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset osoitteeseen vikla@snipe.fi.
PÄÄ SI ÄI SE N
SIELUNMESSUT
la 12.3.2016 klo 18 Taidetehdas Porvoo
la 19.3.2016 klo 18 Lauttasaaren kirkko
su 20.3.2016 klo 18 Mäntsälän kirkko
MARI PALO, SOPRAANO (KAISA RANTA 19.3.) | TUIJA KNIHTILÄ, ALTTO
MIKA POHJONEN, TENORI (CHRISTIAN JUSLIN 19.3.) | HEIKKI ORAMA, BASSO
LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI | ESA HEIKKILÄ, JOHTAA
DOMINANTE KUORO | SEPPO MURTO, KUORONVALMENNUS
MOZART: REQUIEM, AVE VERUM CORPUS, LAUDATE DOMINUM
PUCCINI: MESSA DI GLORIA (OSA GLORIA),
AHMAS: MULTA KUIVATKOON HÄN KYYNELEET
LIPUT: alkaen 25 ?
Lauttasaareen ja Mäntsälään www.netticket.fi sekä tuntia ennen ovelta
Porvooseen lippu.fi
Lauttasaari
14
Vesille
Nro 9 ? 11.3.2016
FAKTA
Kalastuslaki muuttui
1.1.2016
Uudistetun kalastushoitomaksun
ovat velvolliset
maksamaan kaikki 18 ? 64-vuotiaat
kalastajat. Kalastusmaksu koskee
kaikkea muuta kalastusta, paitsi onkimista, pilkkimistä tai silakan litkausta. Yhdellä maksulla saa kalastaa
koko maassa vavalla, vieheellä ja
painovieheellä.
Muu vaatii paikallisen kalastusluvan.
Kalastonhoitomaksun voi suorittaa joko vuorokaudeksi, viikoksi tai
vuodeksi.
Ilmaston lämpeneminen näkyy kalastajan arjessa selvästi. Kymmenen vuotta sitten Kastikainen paineli pilkille jo pimeällä, otsalamppu tietä näyttäen.
Nykyisin jäälle ei ole enää maaliskuussa asiaa.
Kalajuttuja
Kalastaja Virve Kastikainen kalastelee Lauttasaaren rannoilla useita eri kalalajeja.
Kalastus on sosiaalinen harrastus. Hänelle on sen myötä kerääntynyt koko maan kattavan ystävä- ja tuttavaverkosto.
K
eväinen aurinko lämmittää jo hieman valon houkuttelemia ulkoilijoita. Virve Kastikainen on kuitenkin
pukeutunut vielä lämpimiin toppavaatteisiin, eikä syyttä: vesillä tuulee aina.
?Kalastaa voi vuodenajasta riippumatta, säällä kuin säällä. Täytyy vain pukeutua kunnolla,? hän ohjeistaa.
Kalastus vei Kastikaisen mukanaan jo lapsena. Ennen koulun alkua hän kipitti aamuhämärässä pilkille,
vasta sitten kodin kautta kouluun. Kun aviomieskin
jakoi saman intohimon, kasvoivat myös omat lapset
mukaan kalastusharrastukseen. Kalalle lähdettiin lapsikatraan kanssa, lastenvaunuja yhdessä työnnellen.
Rakkaus lajiin on periytynyt. Tänä päivänä, nelisenkymmentä vuotta myöhemmin, myös yhdeksän lapsenlasta kalastavat.
Kastikainen on aktiivinen jäsen vuonna 1957
perustetussa Lauttasaaren Kalakerhossa, ja ehti toimia kerhon puheenjohtajanakin noin kymmenen vuoden ajan. Seudun kala-apajat ovat tulleet ahkeralle
harrastajalle tutuiksi.
?Eri puolilta saarta saa eri kaloja, vähän vuodenajasta riippuen. Sillalta saa silakkaa, erityisesti keväällä ja
syksyllä. Tuolta siltojen välistä taas nousee kuhaa. Ulapalle päin kun lähtee, saa sitten jo lohtakin?, hän luettelee.
Lisäksi matkaan voi tarttua pikkuahventa ja särkeä.
Teksti ja kuva Laura Sarpola
Kastikainen vinkkaa, että lähialueista myös Seurasaaren selkä ja Lapinlahti ovat kokeilemisen arvoisia
paikkoja.
Aivan suinpäin kalalle ei kuitenkaan kannata rynnätä. Pilkille ja ongelle voi lähteä ilman lupamaksuja,
mutta uuden kalastuslain mukaan kelaongelle tarvitaan jo valtion kalastusmaksu. Hinnat eivät kuitenkaan päätä huimaa, sillä vuoden mittainen lupakin
maksaa vain 39 euroa.
Sillalla onkivat kalastajarivistöt ovat tuttu nä-
ky Lauttasaaressa kulkeville. Parhaimmillaan kalastajien sankoihin kertyy kilotolkulla saalista. Kalasta on
moneksi vaikkapa tuoreena, pakasteena tai kuivattuna.
?Paras kalaruoka on kyllä savustettu kala. Kalalajeista suosikkejani ovat kuha, kampela ja muikut.
Maun kannalta on kuitenkin tärkeää, että kala on mahdollisimman tuoretta, mieluiten samana päivänä nostettua?, Kastikainen painottaa.
Runsaasti kalaa syövä aktiiviharrastaja ei ole huomannut vesistöjen tilan vaikuttaneen kalojen laatuun.
?Kyllähän täällä on paljon veneitä ja liikennettä, mutta
vielä ei ole sellaista tullut vastaan, että se tuntuisi kalassa. Kyllä sen kalasta näkee ja viimeistään maistaa, jos se
ei ole kunnossa. Ainakin vielä täältä nousee vallan hyvää
kalaa?, hän kertoo.
Harrastuksen tuomat edut eivät jää ravintorikkaaseen ja herkulliseen ruokaan.
?Toki kalastaja saa myös ulkoilmaa ja uusia tuttavuuksia. Kun lähtee vaikka jäällekin, niin aina voi mennä jututtamaan kanssapilkkijöitä?, Kastikainen ohjeistaa.
Hän tietää mistä puhuu. Vuosikymmenten kalastusharrastus on tuonut mukaansa koko maan kattavan
ystävä- ja tuttavaverkoston. Etelä-Suomen vapaa-ajankalastajapiirin nuorille suunnatun toiminnan parissa
hän on saanut nähdä myös monen nuoren innostuvan
lajista. Kalastus tarjoaa nuorille samanlaisia toimintamahdollisuuksia, kuin muutkin harrastukset: leirejä,
kerhoja ja sosiaalisia suhteita.
?On ihanaa, kun näkee tuolla kalalla vanhoja leiriläisiä, jotka ovat kasvaneet jo aikuisiksi. Lämmittää niin
sydäntä, kun he yhä tulevat tervehtimään!?
Suositun kesäsesongin myö
tä silta ja rannat
täyttyvät taas kalastajista. Lauttasaaren Kalakerhossakin
juhlistetaan kevään tuloa perinteisellä, seuran jäsenten
välisellä silakanongintakilpailulla toukokuun 10. päivänä.
Juuri eläkejuhliaan viettänyt Kastikainenkin aikoo
jatkaa mukana kerhon toiminnassa minkä muulta kalastukselta ja mökkeilyltä ehtii. Suunnitelmissa ovat jo
kalastusmatkat perheen uudella veneellä, lastenlasten
leireillä sekä ystävien kanssa ympäri Suomea. Haaveissa siintää myös kalastusmatka Norjaan.
?Se vain on niin hieno tunne, kun saa saalista ja onnistuu?, hän huokaa hymyillen.
Lauttasaari
Nro 9 ? 11.3.2016
15
INVESTOI ELÄMÄÄN!
TOTEUTAMME KAIKENKOKOISET TOIVEET
XO 250 RS
+ HONDA BF200
UUTUUS!
+tk
KUN VAIHDAT VAPAALLE
- VAIHDA BIKE & BOAT WORLDISSA.
SILVER EAGLE BR 640
+ HONDA BF200
47 990 ? +tk
Meillä voit kerralla vaihtaa laitetta ja harrastusta, sillä
meille voit tarjota vaihdossa toimivaa moottoripyörää,
mopoa, mopoautoa, maasto- ja traktorimönkijää tai veneitä! Hanki uutta tilalle: vene ja Honda-perämoottori,
generaattori tai vaikka ruohonleikkuri.
UUTUUS!
FASTER 545 SC
+ HONDA BF100
VENEET
GENERAATTORIT
32 900 ? +tk
UUTUUS!
TERHI 475 BR
+ HONDA BF50
12 490 ? +tk
UUTUUS!
AMT 190 BR
+ HONDA BF100
31 990 ? +tk
VAIHDA
MEILLÄ
MOPOAUTOT
SKOOTTERIT
DEMOVENE
NORD STAR 32 PATROL
+ 2x YANMAR 8LV 370 HV
PIENKONEET
MÖNKIJÄT
MOOTTORIPYÖRÄT
341 000 ? +tk
NIMBUS 305 COUPE
+ VOLVO PENTA D3-220
229 900 ? +tk
+ NOIN 100 VAIHTOVENETTÄ!
TODELLA JOUSTAVAT RAHOITUSVAIHTOEHDOT,
KORKO ALKAEN 0%
TURKU
Vahdontie 30
Puh. 0207 757 340
/BIKEWORLDSUOMI
TAMPERE
Keskuojankatu 14
Puh. 0207 757 360
VERKKOKAUPPA
HELSINKI
Veneentekijäntie 5
Puh. 0207 756 520
BIKEWORLD.FI
Hinnat sis. alv. 24 %. Hintoihin lisätään paikkakuntaiset toimituskulut.
72 785 ?
Lauttasaari
16
Karista talvi-ihon
kuivuus iholtasi!
Lauttasaaren
TURVALLISUUSILTA
Tarjouksena Super kosteuttava
Janssen -kasvohoito 69,(norm. 79,-)
Lauttasaaren Yhteiskoululla,
Isokaari 19, keskiviikkona 16.3.
sis.mm. kasvo/niska/hartiahieronnan, kulmien muotoilun, hyaluronihappo ampullin + okluusionaamion. (ihonpuhdistuksella 79,-).
17.00-18.00 yleisöllä on mahdollisuus
harjoitella alkusammutusta Lauttasaaren
VPK:n ohjaamana koulun pihalla.
Jalkahoito (perus) 48,(eläkeläiset 43,-)
Green Lounge
T:mi Mia Castrén
17.00-18.00 Pullakahvit 200 ensimmäiselle
Katajaharjuntie 6
00200 Helsinki
P. 040 931 3929
www.miacastren.com
18.00-20.15 Ohjelma auditoriossa:
? Ajankohtaista helsinkiläisten turvallisuudesta
Helsingin kaupungin Turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö Matti Koskinen
? Lauttasaaren turvallisuusympäristö
poliisitehtävien valossa
Helsingin poliisilaitos; ylikonstaapeli Pertti
Haapiainen ja vanhempi konstaapeli Kirsi Autio
? Kodin ja asuinympäristön turvallisuustekijöitä
- mm. asuintalojen pelastussuunnitelma ja
omavalvonta
Lauttasaari-Seura vuokraa
Punaisen Huvilan juhlatiloja.
Tilat sopivat max. 30 hlön tilaisuuksiin.
Tiedustelut ja varaukset:
seura@lauttasaari.fi tai puh. 050 591 6466.
Helsingin kaupungin pelastuslaitos, palotarkastaja
Sebastian De Caro
HELPE
Tilaisuuden järjestävät Lauttasaari-Seura ry ja Helsingin pelastusliitto HELPE ry
Nro 9 ? 11.3.2016
Hinnat:
arkisin 45 euroa/tunti,
lauantaisin ja sunnuntaisin 240 euroa/päivä.
Lauttasaari-Seuran jäsenille hinnoista 20%:n alennus.
Lauttasaari
Nro 9 ? 11.3.2016
AKTIA KIINTEISTÖNVÄLITYS
17
RATKAISUJA KOTI-IKÄVÄÄN.
www.aktialkv.fi
Merellinen 3 h, k
Kerrostalo, Lauttasaari
65,5 m2
3. kerroksen, hyväkuntoinen kolmio hyvin hoidetussa yhtiössä. Keittiöstä ja makuuhuoneista merellinen
maisema kattojen yli pohjoiseen. Tilava olohuone, josta käynti lasitetulle eteläparvekkeelle ja näkymä vehreälle, avaralle, korttelisisäpihalle. Pihalla hiekkalaatikko ja tilaa lapsen temmeltää. Elk: G. Mh. 304 000 e. Luoteisväylä 26. Tied. Christoffer von Schantz 050 341 0195, Mannerheimintie 14
9812932
JOCKUM ANDERSIN
puh. 040 500 1056
THOMAS MATTINEN
puh. 050 314 0114
TUULA KARHAPÄÄ
puh. 040 559 0001
JÄSENMAKSU
2016
68?
Jäsenyys sisältää koko
kauden ilmaisen pelioikeuden
PAR3-kentälle
(edun arvo 195?)
? Golf
? Frisbeegolf
? Fudisgolf
LIITY HETI
www.vihtigolf.fi
HARRI EKLUND
puh. 050 341 0186
RIITTA SARKKAMA
puh. 050 341 0165
Hyvänkuntoinen 3 h, k, kph, vh, paljon säilytystilaa
Kerrostalo, Lauttasaari
CHRISTEL VAN ASSENDELFT-NYBERG
puh. 050 410 5138
BERIT SEGERCRANTZ
puh. 050 341 0063
10-KORTTI
vähän pelaaville
285?
PELIOIKEUS
Uudenmaan edullisin
495?
PERHE
PELIOIKEUS
995?
73,5 m2
Perheasunto hissitalon 3. kerroksessa. Reilusti kaappitilaa sekä vaatehuone. Olohuone, ruokailutila ja lasitettu parveke länteen. Tilavat makuuhuoneet sisäpihanpuolelle. Keittiö tyylikkäästi kunnostettu v. 2015. Toimiva kylpyhuone, jossa paikka myös pesutornille. Autohalliosake ostettavissa erikseen, hissillä suoraan halliin.
Elk: Ei. Mh. 317 000 e. Vattuniemenkatu 14. Tied. C.von Schantz 050 341 0195, Mannerh.tie 14
9999400
MIKA MALMIVUORI
puh. 0400 898676
CHRISTOFFER VON SCHANTZ
puh. 050 341 0195
ANNA LAHTI
puh. 040 500 5950
NIKLAS ZITTING
puh. 050 341 0058
CHARLOTTA AHLSTRÖM
puh. 0400 453 557
Tarjoa lapsellesi
kiva talvipäivä!
PEURAMAALLA TALVI JATKUU
100% lumitakuu
LASKETTELUKAUSI PARHAIMMILLAAN
? Kaikki rinteet ja hissit avoinna
? Lasten teemarinne ja pitkät mattohissit
? Lasten pulkkamäki, pomppulinnat ja karusellit
? Lasten moottorikelkat
AUKIOLOAJAT JA AKTIVITEETIT KTS.
www.peuramaa.fi
Lauttasaari
18
Nro 9 ? 11.3.2016
Saarella tapahtuu
Lauttasaarelaiset yhdistykset voivat tällä palstalla tiedottaa tulevan viikon tapahtumistaan Lauttasaaressa. Tiedotteet viimeistään ilmestymisviikon maanantaina osoitteeseen seura@lauttasaari.fi
Drumsö
Pensionärer rf
Lördagen 12 mars Fallåker teater,
bussen startar kl. 15.15 från Drumsö hjältegravarna.
Torsdagsträff 17 mars kl. 14. Vi har
pratmöte och Bingo-Fullträff samt lite
frågesport.
Anmälningar till vår resan tillsammans
med Eira pensionärer 11 maj tas emot
av Birgitta som ger mer info tfn 050 346
1002.
Drumsö SFP
Drumsö SFP/ SFP i Sydvästra Helsingfors
håller årsmöte den 12 mars kl. 13, och
därefter en debatt: Skolspråk och skolbråk - kan vi hitta en optimal lösning?
lördagen den 12 mars kl. 14-16, Uppropskontoret (Huutokonttori), Stillahavsgatan 1, Busholmen. Vi diskuterar
de politiska skolfrågorna med beslutsfattarna Veronica Hertzberg och Björn
Månsson, skolspråket med prof. Mona
Forsskåhl och doc. Fritjof Sahlström
samt konkreta skolenhetsfrågor med Busholmsföräldern Andreas Slotte och Cygneusskolans dir.ordf. Jannika Enegren.
Moderator: Kenneth Stambej. Vi bjuder
på kaffe, te och tilltugg. Alla är välkomna.
Arrangör: SFP i sydvästra Helsingfors.
Kulttuurikeskus
Sähinä
SÄHINÄSSÄ TAPAHTUU: Sähinän taide
galleria on avattu! Ensimmäisessä näyttelyssä nähdään kuvataiteilija Hector
Köhlerin maalauksia. Galleria on au
ki to?la klo 10?18.
Makers Kahvila on nyt auki myös maanantaisin! Makers palvelee viikon jokaisena
päivänä: ma?pe klo 7.30?19.30 ja la?su
klo 10.00?17.00.
Perjantai 11.3. klo 17?21 Liikuntasalin
avovuoro ? tule treenaamaan omatoimisesti! (Sisäänpääsy 3 e)
Lauantai 12.3. klo 10.00?11.30 Yin &
yang -jooga (15 e / kerta, vetäjänä Jutta
Janhonen)
klo 11?13 Sähinä Specialists: Kaide
Bärlund ? Movement. Sähinän työpajasarjan avaa liikkumisen ammattilainen
Kaide Bärlund, jonka kanssa etsitään ihmiskeholle luontaisia liikeratoja. ?Movement? lisää voimaa, kehonhallintaa, kestävyyttä, koordinaatiota sekä tasapainoa.
Työpaja on maksuton ja ikärajaton ja sopii
kaikille lähtötasoille. Sitovat ilmoittatumiset sähköpostitse osoitteeseen info@
sahina.fi.
Maanantai 14.3. klo 19?20 Astanga-jooga (10 e / kerta, vetäjänä Katariina
Kähkönen)
Tiistai 15.3. klo 19.15?20.45 Yin & yang
-jooga (15 e / kerta, vetäjänä Jutta Janhonen)
Keskiviikko 16.3. klo 10?11 Latinotanssin senioriryhmä
klo 19?20 Hatha-flow-jooga (14 e / kerta, vetäjänä Susanna Manninen)
Torstai 17.3. Suvitanssin latinotanssia
klo 18?19 (alkeet) ja klo 19?20 (jatko)
Perjantai 18.3. klo 17?21 Liikuntasalin
avovuoro ? tule treenaamaan omatoimisesti! (Sisäänpääsy 3 e)
TULOSSA:
Sunnuntai 20.3. klo 12?16 Sähinän
kirppis: varaa myyjäpaikka osoitteesta
kirppis@sahina.fi!
Perjantai 25.3. klo 18?20 Zulu Sessions: hiphop-kulttuurin nimeen vannova
avoin tila, jossa voi treenata katutanssia,
sketchailla graffiteja, kirjoittaa riimejä tai
fiilistellä DJ:n korvakarkkeja. (Sisäänpääsy 2 e)
Sunnuntai 27.3. Makersin joogabruns
si: rentouttavaa yin & yang -joogaa Jutta
Janhosen vetämänä klo 10?11 ja Kahvila
Makersin brunssi klo 11?12.30 tai 14?
15.30. (Yhdessä 30 e, pelkkä jooga 15 e,
pelkkä brunssi 22 e.) Sitovat ilmoittautumiset 25.3. mennessä: makerskahvila@
gmail.com.
LAUTTASAAREN
KANSALLISET
SENIORIT - LAKE
Ma 14.3.2016 klo 12.00 kevätkokous
Seurakuntasalissa. Kokouksen jälkeen
ylikomisario Juha Hakolan esityksen aiheena on ?Turvallinen kotikaupunkimme
Helsinki?. Tilaisuudessa luovutetaan varatut teatteriliput ?Kaktuksen kukkaan?,
?Taikahuiluun? ja ?Toimitusjohtajaan?.
Varataan liput Kansallisteatterin esitykseen 11.5.2016 ?Kaksi matkaa Israeliin?,
hinta 28 euroa ja ne luovutetaan 9.5.2016.
Jäsenmaksuja voi vielä maksaa käteisenä
kokouksen yhteydessä.
Ti 22.3.2016 klo 14.00 on tilaisuus
käydä Sotamuseossa, Liisankatu 1:ssä
tutustumassa ?Hakkapeliitoista rauhanturvaajiin?. Ilmoittaudu Annelille, pääsymaksu 3 euroa.
Senioripiiri tekee syysmatkan Lontooseen 21.-25.9.2016.
Lisätietoja Anneli Dahlberg-Lahtiselta.
Lauttasaaren
keskustaseura ry
Lauttasaaren Keskustaseuran sääntömääräinen vuosikokous pidetään maanantaina 14.3. klo 18, osoite Särkiniementie
5 A, 5 krs. Kokousta ennen samassa tilassa
klo 17.30 alkaen keskustelutilaisuus, jossa vieraana kaupunginvaltuutettu Laura
Kolbe. Keskustelemme ajankohtaisista
asioista mm. yleiskaavasta. Lisätietoja:
sihteeri Sanna Rauhansalo, sanna.rauhansalo@luukku.com tai puh. 050 340
6174.
Lauttasaaren martat
Pääsiäismyyjäiset kirkolla 20.3. Palmusunnuntaina klo 12-14.Tervetuloa!
Järjestää Martat.
Lauttasaaren
musiikkiopisto
Tapahtumiin on vapaa pääsy
Kaikki konsertit ovat Mirjam Helin ?salissa, jos ei toisin mainita. Katso mahdolliset muutokset ja lisäkonsertit opiston net
tisivuilta www.lmo.fi
la 12.3. klo 10.30 & 11.30 Muskarilaisten kevätkonsertit
ke 16.3. klo 19.00 Keskiviikkosoittajaiset
la 19.3. klo 14.00 Laulajat barokissa,
Sari Anneli Ruokosen oppilaat
ma 21.3. klo 18.00 Barokkikonsertti
ti 22.3. klo 18.00 Barokkikonsertti
ke 23.3. klo 18.00 Barokkikonsertti
to 24.3. klo 18.30 Kamariorkesterin
konsertti
Lauttasaari-Seura ry
15.3. klo 18 LIIKENNEILTA Lykin auditoriossa, Isokaari 19. Julkisen liikenteen
elokuussa muuttuvista palveluista kertomassa Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja
Matti Kokkinen ja HSL:n projektipäällikkö
Laura Sundell. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.
15.3. klo 19 Seuran kevätkokous Lykin
auditoriossa, Isokaari 19. Käsitellään
sääntömääräiset asiat. Kokousasiakirjat
saatavina Seuran toimistolta viikkoa ennen kokousta.
16.3. klo 17 Lauttasaaren turvallisuusilta yhdessä Helsingin pelastusliiton kanssa Lykissä, Isokaari 19. Ajankohtaista tietoa Helsingin, Lauttasaaren
ja kotien turvallisuudesta. Klo 17-18 mah
dollisuus harjoitella alkusammutusta VPK:n
kanssa. Kahvitarjoilu.
Lauttasaaren
Sosialidemokraatit
Lauttasaaren sosialidemokraattien, jäsenistölle avoin, johtokunnan kokous pidetään tiistaina 15.3. klo 18 Westlundeilla, Puistokaari 9 D 37. Kevätkokous
ja muu toiminta esillä.
LASY.n kevätkokous on keskiviikkona 6.4. klo 19 rav. Persiljassa.
LUOVUUDEN
TORI AGORA RY
Yhdessä Vanhempana ? iltapäivä la
12.3. Lauttasaaren kirkolla. Klo 15 -16
luennoitsijana Tuire Salminen; ?Vanhemmuus ? kommunikaatio, kohtaaminen
ja toisen huomioiminen?, ja klo 16.15 ?
17.45 Liisa ja Juha Välilä ?Läheisyyden
voimavara parisuhteessa?. Tilaisuus on
kaikille avoin ja maksuton. Luentojen
välissä kahvitarjoilu. Mahdollisuus lastenhoitoon yli 1-vuotiaille. kts. https://
lauttasaari.mll.fi.
MLL Lauttasaaren Lastenvaatekirppis su 10.4. klo 10-12.30 Myllykallion
koululla. Ohjelmassa myös poniratsastusta, musiikkiopiston esityksiä, arpajaiset ja kahvio. Kirpputorin myyntipaikkoihin ilmoittautuminen alkaa ma 14.3.
osoitteeseen lauttasaarimll@gmail.com,
pöytähinnat https://lauttasaari.mll.fi.
Perhekahvila on avoinna keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10 (kirjaston talo).
Perhekahvilaan ovat tervetulleita alle
kouluikäiset lapset hoitajineen. Lapsille
on leluja ja paljon leikkikavereita - vanhemmat saavat toisistaan vertaistukea ja
uusia ystäviä.
Kevään 2016 ohjelmaa
perhekahvilassa
16.3. Tavaranvaihtokirppis
Tuo mukanasi sinulle tarpeettomia tavaroita ja löydä aarteita. Ainoastaan tavara
vaihtaa omistajaa, ei raha ja Vauvojen ja
taaperoiden (6kk-24kk) värikylpy klo
10.00-10.45/Pirjo Nylander, ilmoittautumiset ja tiedustelut pirjo.nylander@gmail.
com, 10 e/kerta
23.3. Pilatesharjoittelu synnytyksen
jälkeen/Riina Marttinen. Peilisalissa ilmainen pilatestreeni (max. 20 osallistujaa
saapumisjärjestyksessä)
30.3. Kahvittelua
6.4. Kahvittelua
13.4. Oman elämän aarrekartta. Haaveet ja unelmat voivat toteutua vasta
sitten, kun ne on tuotu julki! Askarrellaan
itsellemme oman elämän aarrekartta ja
unelmat voivat toteutua?
Lauttasaaren isä-lapsikerho kokoontuu Lahnalahden Leikkipuistossa joka
keskiviikko klo 16.45 -18.30. Isä-lapsitoimintaan ovat tervetulleita kaikki isät
lapsineen.
(Tila- ja toimitusvarukset viraston aukioloaikoina.) Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10 -11, p. 09 2340 4318
tai diakoniatoimistolta.
To. 17.3. Klo 18.30. Tule sellaisena
kuin olet ?piiri, B-rappu toinen kerros.
Pe 18.3. klo 9-12 Avoin perhekerho
kaikille lapsille ja hoitajille.
La 19.3. Pääsiäisen sielunmessut Giacomo Puccini: Messa di Gloria tenorille, baritonille, kuorolle ja orkesterille sekä
W.A.Mozart: Requiem Lohjan kaupunginorkesteri, johtaa Esa Heikkilä, solisteina
mm. Mika Pohjonen, Dominante-kuoro,
valmennus Seppo Murto. Yhteistyössä:
Lauttasaaren seurakunta, Lohjan kaupunginorkesteri, Lohjan Tenoripäivät 2016.
Liput 25/15 e.
Su 20.3. klo 11 Palmusunnuntain per
hemessu, Markkunen, Valojärvi, kirkkokahvit seurakuntasalissa, Marttojen pääsiäismyyjäiset. Pääsiäisvaellus, ensimmäinen
esitys klo 12.30, seuraavat ajat ja tarkemmat tiedot ks. ?Muuta?-otsikon alta.
Ma 21.3. klo 9-12 Avoin perhekerho
kaikille lapsille ja hoitajille. Klo 17 Savenvalajat-ryhmä.
Klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus.
Ke 23.3. klo 9.30 Pääsiäisen Pikkukirkko, Markkunen, Valojärvi.
Klo 19 Hiljaisen viikon musiikki. Pergolesi: Stabat Mater. Satu Ristlakki ja
Marika Kivinen, laulu, Marjukka Andersson, urut. Vapaa pääsy
To. 24.3. Kiirastorstain ehtoolliskirkot: klo 14 Heusala, Valojärvi, ja klo 19,
Rintamäki, Andersson.
Pe 25.3. klo 11 Pitkänperjantain sana
jumalanpalvelus, Heusala, Andersson,
Kirkon Kamarikuoro.
klo 18 Konsertti Lauttasaaren Laulajat;
johtaa Victoria Meerson, Jenkins: Requiem. Ohjelma 10 e
Muuta
Pääsiäisvaellus 2016 Nuoret ja nuoret
aikuiset toteuttavat perinteisen pääsiäisnäytelmän vaelluksena. Kierros lähtee
kirkon kryptasta ja kestää n. 40 minuuttia.
Vapaa pääsy. Esitysten alkamisajat: sunnuntai 20.3. klo 12.30, 13.10, 13.50, 15.00,
15.40, 16.40 ja 17.20 maanantai ja tiistai
21.?22.3. klo 15.30, 16.10, 16.50, 18.00,
18.40. 19.40 ja 20.20 keskiviikko ja torstai
23.?24.3. klo 16.00, 16.40, 17.20 ja 18.00
27.3. su Pääsiäispäivän messun jälkeen
pääsiäislounas seurakuntasalissa, aikuiset 10 e, lapset 5 e, tuotto yhteisvastuukeräykseen.
Kirkkokahvila on auki arkisin 10 -17,
keskiviikkoisin klo 10 - 20. lounasta
on tarjolla klo 11 - 13. Lämmin lounas 7
euroa, salaattilounas 6 euroa. 3 -12 -vuotiaat lapset syövät puoleen hintaan, alle 3
-vuotiaat maksutta vanhemman mukana.
Hiljaisella viikolla ei Larun Olohuonetta
Kirkkokahvilassa.
ÖPPNA DAGHEMMET
TALLEN
Johannes
församling
BARN från 0 år tillsammans med sina
vårdare välkomna till öppna daghemmet/
familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen
10 (Bibliotekshuset) tisdag, torsdag och
fredag kl. 9-12.30.
Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitarrackompanjemang kl. 10.30. Sångerna
åskådliggörs med skojig rekvisita. Servering. Avgift 8 e. Kul SPRÅKBAD/KIELIKYLPY för alla som inte har svenska som
modersmål!
Närmare information tel 040 530 7390 under Tallens öppettider, www.folkhalsan.fi/
drumso.
Mer information på Johannes hemsida:
www.helsingforsforsamlingar.fi/johannes
Sö 13.3 kl. 10: Högmässa i S:t Jacobs
kyrka. Heikel-Nyberg, Henricson. S:t Jacobskören. Kyrkkaffe.
kl. 12: Högmässa i Johanneskyrkan.
Busck-Nielsen, Lindström, Böckerman,
Almqvist, Enlund. Tomas Vokalensemble.
Kyrkkaffe.
kl. 18: Musik i Johannes. Orgelkonsert.
Ludger Lohmann, Tyskland.
Må 14.3 kl. 12-13: Diakonilunch i S:t
Jacob. 3 e. Salenius.
kl.13: Samtalsgruppen i Majblomman,
Sanitärsgatan 4. Stefan Djupsjöbacka.
kl.16-20: Häng i Tian. Öppet hus i ungdomslokalen. Romberg.
kl. 17.45?20: Samtalsgruppen Bibel,
tro och tvivel i Hörnan, Högbergsgatan
10, gatunivån. Kisa Korkman (kisa.korkman@gmail.com), Frände.
Ti 15.3 kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan med Irina Vavilova.
kl. 13: Träffpunkt. Högbergsgatan 10
Ohjatut joogatunnit jatkuvat kevätkaudella tiistaisin nuorisotalo Apajassa (Pajalahdentie 10a) seuraavasti:
Dynaaminen jooga 19.1.-10.5.2016 klo
9.30-10.45 ja hatha jooga 12.1.-10.5.
2016 klo 10.45-12.15. Ei toimintaa hiihtolomaviikolla 8. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Virva Garam: 041 444 1225.
MLL:n LAUTTASAAREN
PAIKALLISYHDISTYS
Lauttasaaren
kirkko ja seurakuntakeskus
Myllykallionrinne 1F
p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi.
Päivystävä pappi tavattavissa virastolla viraston aukioloaikoina, puhelimitse ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302.
E. Anna Maria Böckerman ?Jag tycker
om de gamla psalmerna såsom Måne och
sol.?
kl: 18: Andakt i Seniorhuset på Drumsö. Repo-Rostedt.
kl. 18: Korsvägen i Johanneskyrkan.
Lindström, Enlund.
On 16.3 kl. 14?15.30: Diakoniträffen i
S:t Jacob. Salenius.
kl. 14?15.30: Sjötorpet, Högbergsgatan 10 E, 2 vån. Ollberg.
kl. 16?18.30: Family Fun i Hörnan. Lappalainen.
kl. 18: Veckomässa i Gamla kyrkan.
Busck-Nielsen, Enlund.
To 17.3 kl. 10?11.30:Musiklek för 0-3
åringar i S:t Jacob. Wiklund.
kl.19: Regnbågscafé i Hörnan, Högbergsgatan 10, gatunivån. Tomas Ray.
Fr 18.3 kl. 10?11.30: Gemensam kombirytmik i Hörnan, Högbergsgatan 10,
gatunivån. För 0-3 åringar. Wiklund.
kl. 12.15?13.30: Veckolunch i Högbergsgården, Högbergsgatan 10 E.
Middagsbön i Johanneskyrkan vardagar kl. 12.
JEHOVAN TODISTAJAT
Raamatullinen esitelmä sunnuntaina
13.3.2016 klo 11.00: ?Jehova on kansansa ?korkea? turvapaikka?. Puheen jälkeen
raamatuntutkistelu: ?Osoita arvostavasi
Jumalan ?ilmaista lahjaa??. Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali Lauttasaarentie 10. www.jw.org/fi
Larutori
Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n.
25 merkkiä.
Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi
tai soita 050 591 6466.
Perjantaisin ilmestyvän lehden
viimeinen aineistopäivä on
saman viikon maanantai.
Vuokralle tarjotaan
Kalust. asunto remontin
ajaksi/vesivah. 0400 404 797
Lauttasaarentie 3.
Vuokralle tarjotaan
Vuokrataan siisti 28m2 yksiö
Alppilasta. 700 eur/kk. Takuu
2kk:n vuokra. Heti vapaa.
p. 045 650 9405 Timo
AA-kokouksia
Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja
la klo 17.30 Lauttasaaren
kirkko, D-porras.
Lahjoitetaan
Pieniä, siistejä kuormalavoja.
Tiedustelut p. 050 591 6466.
Lauttasaari
Nro 9 ? 11.3.2016
Palveluja tarjotaan
19
Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta
seura@lauttasaari.fi. Hinnat alkaen 25 ?+alv/lehti.
Ilmoitus laitettava vähintään neljään perättäiseen lehteen.
Katso tarkemmat hintatiedot mediakortista osoitteessa www.lauttasaari.fi.
Vuokraa juhlatilat
max. 30 hengen
tilaisuuksiin
Punaiselta Huvilalta.
Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti,
la-su päiväveloitus 240 ?/pv.
Lauttasaari-Seuran jäsenille
hinnoista -20 %.
Tied.: seura@lauttasaari.fi tai
p. 050 591 6466.
Liity hyvään seuraan
osoitteessa lauttasaari.fi
Vuokraa kokoustilat
max. 30 hengen
tilaisuuksiin
Punaiselta Huvilalta.
Arkisin tuntiveloitus 45 ?/tunti,
la-su päiväveloitus 240 ?/pv.
Lauttasaari-Seuran jäsenille
hinnoista -20 %.
Tied.: seura@lauttasaari.fi tai
p. 050 591 6466.
Lauttasaari.fi
Lue
Lauttasaari-lehti
netissä
Graafinen suunnittelu
25 vuoden kokemuksella
Ars Today Isokaari 3
P. 0400 481 211
arstoday@arstoday.fi
Liity nyt hyvään Seuraan!
Liity mukaan Lauttasaari-Seuraan. Liittymällä voit vaikuttaa
oman asuinympäristösi kehitykseen. Mitä enemmän jäseniä
Seurassa on, sitä paremmin ääntämme kuullaan kaupungin
päätöksenteossa. Voit olla kannatusjäsen tai tulla mukaan
aktiiviseen työryhmätoimintaan.
Täytä jäsenlomake osoitteessa Lauttasaari.fi tai
Punaisella Huvilalla. Jäsenmaksu henkilöjäseniltä on 20 ?.
Punainen Huvila on avoinna maanantaisin klo 9.30-16.30,
muina päivinä sopimuksen mukaan. P. 050 591 6466
lauttasaari.fi
Lauttasaari
20
Nro 9 ? 11.3.2016
KAUPPAHALLIKUJA PALVELEE
SINA hyvä
K-CITYMARKET
KAUPUNGIN PARAS RUOKAKAUPPA,
OIKEA RAUTAKAUPPA, SISÄLEIKKIPUISTO,
ALKO, APTEEKKI SEKÄ MONTA
MUUTA ERIKOISLIIKETTÄ
LÖYTYY RUOHIKSESTA
? TÄSTÄ IHAN
LÄHELTÄ.
5
300 g (6,63 kg)
99
ut
Katso mu e
mm
tarjoukse
t.fi
ar
www.citym
Tallatut
HINNAT
13.3.
K-CITYMARKET
RUOHOLAHDESSA
Candy King
IRTOMAKEISET
LÄHELLE
ON HELPPO
TULLA.
TÖMISTELE
TEKEMÄ ÄN
LÖYTÖJÄ!
&
ruoka
asti!
ERÄ! SÄÄVARAUS!
Tuore ruodoton
ERÄ!
TURSKAN
SILAKKASELKÄFILEE
FILEE
Norja
19
19
1 kg pakaste, Indonesia
90
ps
Tallatut
ERÄ!
Arla Sinileima
ARLA SINILEIMA
EMMENTAL
Huippuetu koirien
Purenatural-täysravinnoista!
2 x 2 kg 25,- (6,25/kg) (ei Grain Free)
(yht. 33,80?39,80, 8,45?9,95/kg).
20.3. asti.
300 g (6,63 kg)
SOHVAPISTE
Sohva mittojesi mukaan!
Mittatilaus nyt 0,- (390,-)
Pidennä, kavenna, lyhennä tai
syvennä sohvaa +- 50 cm
veloituksetta. 31.3. asti.
K-RAUTA
1
99
Tallatut
HINNAT!
kpl
ERÄ! SÄÄVARAUS!
Calinda
MANSIKKA
1 kg/ltk (5,- kg) Espanja
5,-
Kaikkeen leikkaamiseen
Fiskars Yleissakset 21 cm
Functional Form musta tai
valkoinen 9,95 (17,90)
ltk
Ergonomiset kahvat tekevät
leikkaamisesta vaivatonta.
20.3. asti.
ILMAINEN 1 hPYSÄKÖINTI
K-PLUSSA-KORTILLA
Lähikauppakeskuksessa Sinua palvelevat myös: Alko, Apteekki, Bieder Kukkakauppa,
Burger King, CarWash, Ciao! Caffe, Dressmann, Ekorent, Fenno Optiikka,
Helsingin OP Pankki, Hiusfashion, Hua Du -kiinalainen ravintola, Hupipuisto SnadiStadi,
Jysk, K-rauta, Motivus, Musti ja Mirri, NycBurger, Sohvapiste,
Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat www.kauppakeskusruoholahti.fi
kg
Raj. 2 kg/talous
ERÄ!
Raaka tai keitetty
VALKORAVUNPYRSTÖ
HINNAT!
MUSTI JA MIRRI
ke
vastuullisesti pyydetty
95
kg
Tallatut
HINNAT!
4
99
kg
Tallatut
HINNAT!
HINNAT!
Atria
PORSAAN
ULKOFILEE
Kariniemen
maustamaton n. 1,5 kg KANANPOJAN
FILEEPIHVIT
tai pintamaustettu
1 kg (8,99 kg)
n. 1 kg
4
95
kg
Tallatut
HINNAT!
Pirkka
BANAANI
Kolumbia/Costa Rica
1,-
kg
Tallatut
Suomi
Tallatut
HINNAT!
8
99
rs
Conference
PÄÄRYNÄ
1 kg/rs (1,- kg)
Hollanti
1
,rs
Tallatut
HINNAT!
Lysi Omega 3
Gefilus
Dexal
PURUTABLETIT KALAÖLJY sitruuna, PORETABLETIT
30 kpl/prk
10
90
prk
Tarjoukset voimassa pe-su 11.-13.3.2016.
Palvelemme: ma-la 9-21 ja su 12-18
? Itämerenkatu 21-23.
240 ml (45,42 l)
10
90
pl
18 tabl.
4
HELSINKI ? RUOHOLAHTI
95
prk
% 010 538 2800. Puhelun hinta 8,35
snt/puh.+12,09 snt/min. (sis. alv 24%).
www.k-citymarket.fi