Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Nro 40 16.11.2017 Mikä se sieltä tulee? Kun juna vihdoin saapuu tunnelista 18. marras kuuta, on syytä muistella Länsimetro Oy:n hallituksen jäsenen, kansanedustaja Jyrki J. Kasvin eeppistä ennustusta metroliikenteen alkamisesta. Kerromme myös oleellisen saaren asemista. Jos metron käyttöön tarvitsee opastusta, sitä tarjotaan Lauttiksen asemalla avajaispäivänä. S. 3 Nautintoja meren äärellä Pyydä tarjous pikkujouluista ravintola@bluepeter.fi www.bluepeter.fi Pikkujoulut. Joulu lounaat. Illalliset. Pyydä äiti siivoamaan. Kun siivous ei nappaa tai ikinä ei ehdi, Stellan äidit, isät ja anopit ovat valmiina auttamaan. Kodinhoidon ammattilaisina he tietävät, kuinka arki saadaan rullaamaan kitkatta. Sinä saat lisää vapaa-aikaa ja kotisi on aina huolella hoidettu. Tutustu ja tilaa: stella.fi Kodinhoito • Lastenhoito • Terveydenhoito • Turvapuhelin Avoinna viikon jokaisena päivänä. Ma-Pe 8-21 + La 9-18 + Su 12-18 Kauppakeskus Lauttis -katutaso. Lauttasaarentie 28, Helsinki www.lauttasaarenapteekki.fi KAIKKI MINISUNIT -10% Auki Avoinna viikon jokaisena päivänä. Ma-Pe 8-21 + La 9-18 + Su 12-18 Kauppakeskus Lauttis –katutaso. Lauttasaarentie 28, Helsinki www.lauttasaarenapteekki.fi KAIKKI MINISUNIT -10% Auki Avoinna viikon jokaisena päivänä. Ma-Pe 8-21 + La 9-18 + Su 12-18 Kauppakeskus Lauttis –katutaso. Lauttasaarentie 28, Helsinki www.lauttasaarenapteekki.fi Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 PUISTOKAARI 9 D Nyt tuli myyntiin 2h, avok, kph,vh 38 m2 Upeasti juuri remontoitu huoneisto. Haluttu sijainti. Putket tehty 2010. Heti vapaa. VHP 268 000 €, El= G PYYDÄ ARVIO KODISTASI, KAUPPA KÄY Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060
Lauttasaaren alpit sijaitsevat Kauniaisissa siitä huolimatta, että Pyrkän mäessäkin on kisattu – vuonna 1952 Osmo ja Eino Kalpalan johdolla. Granin mäki on vain 48 metriä korkea, mutta profiililtaan vaativa. Se on vuodesta toiseen nauttinut suosiota lauttasaarelaisten laskijoiden keskuudessa myös monipuolisten kurssiensa vuoksi. Kymmenen viikkotunnin Werneri-hiihtokurssit on suunnattu 4–12-vuotiaille. Innokkaimmat jatkavat Racing schooliin, joka on nimetty lauttasaarelaisen huippulaskija Marcus Sandellin mukaan. Ne, jotka luulivat jo jättäneensä mäet taakseen, tietäkööt, että uutta kipinää iskee lauttasaarelaisen Marja Salokankaan vetämä aikuisten Get back to skis -kurssi tiistaisin ja torstaisin. Tarjolla myös yksityistunteja. Ilmoittautuminen kursseille käynnissä. Kurssit alkavat loppiaisen jälkeen. www.grifkalpine.fi. Kauden avaus Kamapörsseineen Kasavuoren koululla 23.11. PÄÄKIRJOITUS 16.11.2017 Nro 40 2 Ajassa 16.11. 2 1 7 ?? Katse ylöspäin . Lauttasaari-Seuran kunniajäsen ja korisjoukkue ToPoLa:n perustaja, yrittäjä neuvos Tom Hynninen juhli kasivitosiaan Pohjoisesplanadilla 10. marraskuuta, pitkään johtamansa Konttorityö Oy:n tiloissa. Nykyään yhtiön toimitusjohtaja on hänen poikansa Perttu Hynninen. LUKU LAUTTASAARESTA 269 lasta syntyi Lauttasaaressa vuonna 2015. Samana vuonna koko Helsingissä syntyi 7016 lasta. Saarella syntyvyys tuhatta asukasta kohden (12,0) oli korkeampi kuin koko Helsingissä (11,2). Lähde: Helsinki alueittain 2016 (Helsingin tietokeskus, 2017). Lauttasaari-Seura ry:n syyskokous Torstaina 23.11. klo 19 Seuran toimistolla, Pohjoiskaari 9B. Sääntömääräinen jäsenkokous, jossa mm. hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018 valitaan Seuran puheenjohtaja valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle päätetään jäsenmaksuista käsitellään sääntömuutosehdotus Kokousasiakirjat saatavina Seuran toimistolta viikkoa ennen kokousta. Jäsenet tervetuloa! KUTSU Saaren alpit siintävät Granissa Granissa lasketaan Marcus Sandellin jäljillä. Päättäjätapaaminen: päiväkotipaikat ja uusi koulu puhuttivat TEKSTI Katri Penttinen Lauttasaari-Seura kutsui saarelaiset valtuutetut ja lautakuntien jäsenet vieraakseen. Tapaamiseen osallistui seitsemän päättäjää. Tilaisuudessa käsiteltiin erityisesti päiväkotija koulutilannetta sekä kaavoitusta. Teemoja oli valmisteltu Seuran päiväkotija koulusekä kaavoitustyöryhmissä. Iso kysymys on, miten varmistetaan Vattuniemen uuden koulurakennuksen valmistuminen viivytyksittä. Hankkeelle on varattu rahat, mutta uhkana ovat valitukset uudesta asemakaavasta. Yhdessä toivottiin, että valituksia ei tulisi, sillä tontin käyttötarkoitushan muutettiin jo saneeraussuunnitelman myötä kouluja päiväkotitontiksi. Päiväkotija kouluryhmän tietojen mukaan saaren päiväkotipaikkavajaus kasvaa vuoden vaihteessa siten, että 130 suomenkielistä lasta ei saa hoitopaikkaa saarelta. Valtuutetut rohkaisivat seuraa kirjelmöimään virastoon, jotta ensi vuoden budjettiesityksen tuhannesta lisäpäiväkotipaikasta saadaan osa saarelle. Vattuniemen suunnittelunperiaatteiden laadinta etenee. Suunnittelijat ovat saaneet valmiiksi asukastyöpajan yhteenvedon. Periaatteet on tarkoitus hyväksyttää kaupunkiympäristölautakunnassa maaliskuussa 2018. Saarelle erittäin tärkeä päivämäärä on 28. marraskuuta. Silloin kaupunkiympäristölautakuntaan tuodaan yleiskaavan toteuttamisohjelma. Syyskuisen kaavaillan mukaan Länsiväylän bulevardisointi vaatii vielä lisäselvityksiä. Siitä, käynnistyykö Lauttasaaren pohjoisen ranta-alueen rakentaminen ennen mahdollista bulevardisointia, on erilaisia käsityksiä. Länsibaanan suunnittelu alkaa TEKSTI Katri Penttinen Länsiväylän pohjoispuolella Lapinlahdelta Espooseen menevän Länsibaanan yleissuunnittelu alkaa ensi vuonna. Tiimipäällikkö Taneli Nissinen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta kertoo, että hanke käynnistyy Helsingin aloitteesta, mutta hankkeeseen kutsutaan mukaan myös Uudenmaan ELY-keskuksen ja Espoon edustajat. Länsibaanan rakentaminen on tällä hetkellä ajoitettu vuosille 2025 – 2027, mutta aikataulua voidaan täsmentää yleissuunnittelusta saatavan tiedon perusteella. Länsibaana on osa baanaverkostoa, millä Helsinki parantaa pyöräilymahdollisuuksia. Nissisen mukaan Länsibaanan yleissuunnitteluosuus päättyy lännessä Katajaharjuntiehen. Yleissuunnittelussa selvitetään, miten pyörätie menisi Länsiväylän rinnalla, jotta hanke olisi teknisesti ja taloudellisesti toimiva. Esiin tullee vaihtoehtoina nykyiseen siltaan liittyvä ratkaisu tai kokonaan uuden kevyen sillan rakentaminen Lapinlahdensillan yhteyteen ja sen selvittäminen, miten pyöräliikenne voi liittyä Länsiväylän varteen. Turvallista liikennettä Helsinki suunnittelee nopeusrajoitusten laskemista. Tavoitteena on vähentää onnettomuuksia ja parantaa kaupungin viihtyvyyttä. Suurin muutos olisi eräiden Lauttasaaren katujen nopeusrajoitusten laskeminen 30 kilometriin tunnissa, koska selvitysten mukaan tehokkaimpia keinoja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen on alentaa nopeusrajoituksia. Se alentaa myös melua, parantaa ilmanlaatua sekä yleistä viihtyvyyttä. Korkeat ajonopeudet ja vilkas liikenne vaikuttavat erityisesti lapsiin, ikäihmisiin ja liikuntarajoitteisiin, joiden on vaikeaa ylittää vilkkaita katuja. Lauttasaaren suurimmista kaduista nopeuksia on esitetty alemmas Lauttasaarentieltä, Särkiniementien alusta ja Meripuistotieltä. Pienemmistä kaduista taas mukaan ovat päässeet Isokaari sekä reitti Särkiniementie-Perttulantie-Heikkiläntie. Kadut ovat osin koulureiteillä ja niillä on huomattava merkitys lasten turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen. Muutoksilla ei ole selvityksessä oleellista vaikutusta joukkoliikenteen matkanopeuksiin eikä liikenteen sujuvuuteen ja välityskykyyn. Suunnitelmaa voitaisiin täydentää tarvittaessa pistemäisin nopeusrajoituksin. Millaiseksi liikenneturvallisuus koetaan Lauttasaaressa? Siihen kiinnittää huomiota vasta, kun jotain poikkeavaa tapahtuu. Lauttasaaren mäessä Meripuistotien risteyksessä on valo-ohjaus, jonka jälkeen kaupunkiin mentäessä on vain yksi risteys, sekin valo-ohjattu. Tässä mennäänkin usein lujaa niin sanotusti viimeisillä vihreillä, jota pysäkillä odottavat ihmiset ihmettelevät. Nopeusnäyttö olisi jo todella tarpeen. Onnettomuustilastot Lauttasaaressa ja koko Helsingissä ovat tilastollisesti kuitenkin vähenevään suuntaan. Jos nopeusrajoituksia muutetaan, onnettomuudet vähenevät arvioiden mukaan 13 prosenttia. Myös onnettomuuksien seuraukset ovat selvästi lievempiä. Kaupungin suunnitelmia on siksi pidettävä perusteltuina. Yleisenä periaatteena tulee olla huolehtiminen ensisijaisesti liikenteen heikoimman osapuolen eli kävelijöiden tarpeista. Tämän jälkeen huomioidaan järjestyksessä pyöräliikenteen, joukkoliikenteen ja autoilun tarpeet. Jukka Tulkki Lauttasaari-Seuran hallituksen jäsen
Koivusaaren asema Sotkatie 11 Aseman sisäkaton suunnitteluun on haettu innoitusta kumolleen käännetystä veneestä, jonka alla ei voilla olla hyvä missään muualla kuin Lauttasaaressa. Ennakoidulta matkustajamäärältään Helsingin pienimmän aseman laituri sijaitsee 33,5 metrin syvyydessä. Lippuhallista sinne vievät Suomen pisimmät liukuportaat (76,1m). Esimerkiksi Kampin aseman asiakashihna on 11 metriä lyhyempi. Ai niin, Koivusaaren metroasema on maailman ainoa merenalainen metroasema. ”Kalliohalkeamista on tihkunut merivettä asemalle”, Koivusaaren aseman vastaava mestari Reima Liikamaa SRV:ltä päivitteli vielä vuoden 2016 syyskuussa. Ilmankos aseman seiniä koristavat valtavat ”valaan hetulat”. Matkustajaennuste: 3000/vrk. Ei autopaikkoja. 50 lukittavaa paikka pyörille. Teemana meri ja vesi. Lyhenne KOS. Huom! Koivusaaren puoleinen sisäänkäynti vielä kiinni. 3 16.11.2017 Nro 40 Muistutetaanpa Lauttasaari-lehden yli vuoden takaisesta jutusta. Siinä Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen, kansanedustaja Jyrki J. Kasvi veikkaa rohkeasti, että länsimetro liikkuu vasta, kun vuoden 2017 jouluviinit saapuvat myyntiin. Sittemmin Kasvi veti ennustuksensa takaisin poliittisessa paineessa, olihan metro maksamassa 1,2 miljardia euroa 700 miljoonan asemasta. Nyt tiedämme milloin metro saapuu, enää pitää tietää, milloin vuoden 2017 jouluviinit saapuvat. ”Torstaina 16. marraskuuta on arviomme”, myyjä Mikko Hakala Lauttiksen Alkosta kertoo. Syyskuussa Lauttasaari-lehti kysyi lukijoiltaan, milloin länsimetron liikenne alkaa. Lähimmäksi starttipäivää, mutta verraten kauas Kasvin eeppisestä ennustuksesta osuivat Matti Kivelä ja Tanja Vienonen. He veikkasivat päivää 11. marraskuuta. Molemmat saavat palkinnoksi Ville Elomaan toimittaman valokuvateoksen Huvilasaaresta kaupunginosaksi. Palkinnot lähtevät postiin, jos ja kun metro liikkuu matkustajia mukanaan 18.11. Metro-evankeliumi Länsimetro kulkee 18.11. alkaen. Mitä metrosta ja Saaren asemista pitää tietää? Ensimmäinen matkustaja? Nyt Lauttasaari-lehti etsii historian ensimmäistä Lauttasaaresta metroon noussutta matkustajaa. Käytännössä voittajan tulee nousta Koivusaaresta lauantaina Matinkylästä kello 5.09 lähteneeseen junaan. Ilmianna ensimatkustaja toimitukseen: lehti@ lauttasaari.fi. Palkinto ja paikka saaremme historiassa odottaa. Mutta ei sitten tönitä siellä. 4 minuuttia Kampista Lauttikseen Matka Lauttasaareen kaupungin keskustasta on häkellyttävän nopea. Kampista Lauttikseen neljä minuuttia. Metron vuoroväli arkisin ruuhka-aikaan on 2,5 minuuttia. ABC Liityntäliikenne Saaren bussilinjat jatkavat vuodenvaihteeseen asti nykyisin reitein ja aikatauluin. Uuteen liityntäliikenteeseen siirrytään 3.1.2018. Liput Säännölliselle matkustajalle kätevin vaihtoehto on kausilippu tai arvolippu, jotka ladataan matkakortille HSL:n myyntipisteissä. Lauttasaaren pisteet: R-Kioski, Isokaari 1 ja Lauttasaarentie 28-30. K-Market: Oliivi, Isokaari 42 ja Herkkulautta, Lauttasaarentie 5 S-Market, Itälahdenkatu 27. Kertalippuja saa asemien automaateista, raitiovaunuista, busseista, R-Kioskeista ja HSL:n myyntipisteistä.. Busseissa ja raitiovaunuissa lipun voi ostaa vain käteisellä. Kertalipun tai vuorokausilipun voi ostaa myös HSL:n mobiilisovelluksella. Se on ladattavissa maksutta osoitteessa hsl.fi/liput-ja-hinnat/mobiililippu. Mobiilisti tai automaatista Helsingin sisäisen liikenteen aikuisten kertalipun saa 2,90 eurolla. Bussin tai raitiovaunun kuljettajalta ostettuna hinta on 3,20 euroa. Seutulipun vastaavat hinnat ovat 5,00 euroa ja 5,50 euroa. Edullisemmin 2018 Vuoden alussa joukkoliikenteen hinnat laskevat hieman. Esimerkiksi Helsingin sisäisen mobiilikertalipun hinta tippuu 2,90 eurosta 2,20 euroon. Seutulipun nykyinen 5,00 euron hinta laskee 4,20 euroon. Kausilippujen ja arvolippujen hinnat säilyvät suurin piirtein ennallaan. Uusi vyöhykemalli Arviolta kesällä 2018 HSL luopuu kuntarajoihin perustuvista lipputaksoista. Tilalle tulee vyöhykemalli, jossa pääkaupunkiseutu on jaettu viiteen alueeseen. Tällöin esimerkiksi metromatka A-vyöhykkeellä sijaitsevasta Lauttasaaresta Tapiolaan tai Matinkylään tulee maksamaan saman verran kuin matka Lauttasaaresta Helsingin keskustaan. Opastusta 18.11. HSL tarjoaa klo 10-16 Lauttasaaren metroasemalla karkkia ja opastusta metron käyttöön. HSL:n asiakaspalvelu: 09 4766 4000 (pvm). Arkisin 7–19, la–su 9–17. Lauttasaaren asema Otavantie 9 Aseman pääsisäänkäynti on Lauttiksen market-tasolta. Vaikka asema häviääkin jännittävyydessään Koivusaarelle, se kätkee rakennusvaiheen salaisuuden: koska kallio oli kohdalla heikkolaatuista, maan sisään rakennettiin jättiläismäinen kaari liukuporraskuilun lujittamiseksi. Portaiden kupeen betonikaari on 25 metriä korkea ja leveä. Sen sisään mahtuisi 10-kerroksinen kerrostalo. Toinen sisäänkäynti asemalle on Gyldenintie 2:ssa. Matkustajaennuste 18 000/vrk. Autopaikat Lauttiksen P2-tasolla. Teemana jää ja lumi. Lyhenne LAS. Jättikaari maan sisällä! Portaiden kunkku! TEKSTI Pete Suhonen, Suvi Ervamaa KUVAT Länsimetro Oy Vuoden yrittäjä: Erkkerin joukkue juhli TEKSTI Jorma Teräskallio KUVA Kari Immonen Helsingin Yrittäjät-Lauttasaari ry valitsi Veli-Pekka Närhin ja Markku Enströmin Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy LKV:stä Lauttasaaren vuoden yrittäjiksi Vuonna 1995 perustettu Erkkeri aloitti toimintansa Lauttasaarentie 18:ssa. Nykyisin yritys toimii Kauppakeskus Lauttiksessa. Martti Pulliainen, yksi perustajajäsenistä, jäi eläkkeelle vuonna 2015. Erkkerin päätoimiala on huoneistojen myynti. Lisäksi Erkkeri vuokraa asuntoja ja liiketiloja. Välitystoiminnan kotikenttä on Lauttasaari. Vuosien varrella lähes kaikki sen kerrostalot ovat tulleet Enströmille ja Närhille tutuiksi. Erkkeri on toimintavuosiensa aikana tukenut merkittävästi Saaren nuorison urheilutoimintaa avustamalla ToPoLaa, Dickeniä sekä Pallo-Pojat Junioreita. Erkkeri osallistuu vuosittain Lauttasaaren yhteisiin tapahtumiin kuten Kylätalkoisiin ja Lauttasaaren Kevätmarkkinoihin. Vuosien varrella monet asiakkaat ovat tulleet tutuiksi, jotkut jo useamman sukupolven ajalta, koska saareltamme ei hevin muuteta pois, vaikka elinolosuhteet muuttuisivatkin. Vuoden yrittäjät näkevät Lauttasaaren erinomaisena toimintaympäristönä, asuinalueena sekä luonnonläheisenä ulkoiluja harrastuspaikkana, joka kuitenkin sijaitsee vain muutaman minuutin päässä keskustasta. Jos nyt sinnepäin joskus asiaa sattuisi olemaan. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Lauttasaaren vuoden 2017 Yrittäjät Markku Enström ja Veli-Pekka Närhi Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy, palkintoa luovuttamassa Yrittäjien varapuheenjohtaja Johanna Jussila sekä puheenjohtaja Kari Ehari (oik.).
4 16.11.2017 Nro 40 KASVOT Tekijöitä ja asukkaita Lauttasaaresta. PA R A S TA S a a r e l l a 1. Yhteisöllisyys "Päästyään rinkiin haluaa olla läsnä, koska tuntee kuuluvansa Lauttasaari-jengiin." 2. Rentous "Voi tervehtiä ja jutella niitä näitä tuntemattomienkin kanssa kadulla ihan muuten vaan." 3. Helppous "Kun olet ollut täällä tarpeeksi kauan, sinuun luotetaan, olethan lauttasaarelainen." KANSSAMME OLET AINA TURVASSA BUILDNET.FI Hybridiputkiremonttien suunnittelu, projektinjohto ja valvonta BUILDNE T TEKSTI Kari Kemppinen Sirpa Rantanen on kuin kaksoisagentti: ammatiltaan hän on hieroja, kaiken muun ajan hän omistaa kilpatanssille. Eikä turhaan. Lokakuun alussa hän voitti itävaltalaisen tanssiparinsa Robert Kinnl’in kanssa IDSA-maailmanmestaruuskilpailun latinalaistansseista kultaa. Sirpa kilpailee tanssimaailman huipulla, tekee koreografioita ja tansseja lavashow-esityksiin sekä opettaa ulkomailla, mutta samalla on hän onnistuu pyörittämään hierontapistettään Koillisväylällä jo viidettätoista vuotta. Tanssijan erikoisalaa ovat niskaja hartiaseudun hieronta. Hän tekee myös kotikäyntejä. Huipulle pääsee säännöllisellä treenillä. Sirpakin treenaa päivittäin. Siihen kuuluu niin tanssitekniikkaa, kisakuvioita kuin kehonhuoltoa, niin yksin kuin huippuvalmentajiensa Pate Nuutisen ja Tiina Toyoki Vakitan kanssa. Pariharjoittelua varten hänen onkin sitten matkustettava Itävaltaan. ”Me harjoittelemme yhdessä, tanssiparina, vuoroviikoin joko Itävallassa tai Suomessa. Vaikka tanssiparini asuukin toisessa maassa, me edustamme aina Suomea, hän sanoo. ”Tällä viikolla olen lähdössä Wieniin Kinnl’in luokse, jossa meitä valmentavat maailman huiput Zaripov Zufar ja Anna Tchemodourova. Sitten ensi kuussa on taas hänen vuoronsa tulla Suomeen harjoittelemaan.” Sirpa on iloinen siitä, että on saanut valmentajat, jotka uskovat häneen. Henkisen valmennuksen merkitys korostuu, mitä korkeammalle tasolle edetään. Sirpan mukaan tanssiharrastuksessa on rankinta harjoitella yksin. Muut voivat treenata parinsa kanssa viikoittain. ”Rankkaa on myös laittaa kaikki rahansa matkustamiseen ja maailman huippuopettajien ja -valmentajien korvauksiin”, hän sanoo ja vinkkaa, että sponsoreita tarvitaan, sillä edessä on paljon matkoja ja kesällä pääkilpailut Cerviassa Italiassa. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Kultamitalihieroja Sirpa Rantanen tanssipareineen. ”Me harjoittelemme yhdessä, tanssiparina, vuoroviikoin joko Itävallassa tai Suomessa.” 55-vuotiaana se vihdoin tapahtui: minusta tuli kiintiömies. Kaikki Hedengrenin koulurakennuksen ruokalaan vanhempainkokoukseen saapuneet miehet valittiin sopuvaalilla Lauttasaaren ala-asteen johtokunnan jäseniksi tai varajäseniksi, jotta koko johtokunnassa vallitsisi säädösten edellyttämä suokupuolitasapaino. Hannu Rosokivi, Jussi Tainio ja minä olemme siis nyt kiintiömiehiä. Pia Gripenberg ja Mira Huusko joutuivat käymään omista johtokuntapaikoistaan aidon kisan. Me kiintiömiehetkin pääsimme äänestyttämään asemastamme, kun johtokunnalle valittiin puheenjohtaja. Johtokunnan ja sen puheenjohtajan roolin miellän samanlaiseksi kuin lätkäjengin urheilutoimenjohtajan roolin. Mekään emme itse pelaa tai valmenna, mutta yritämme huolehtia siitä, että oppilaat pääsevät oppimaan, opettajat opettamaan ja muu henkilökunta tekemään työtään mahdollisimman hyvissä olosuhteissa. Palautetta tulee paitsi valistuneilta ja aktiivisilta vanhemmilta, myös omilta tyttäriltä, jotka käyvät saaremme koulua. Sylvia on nelosluokalla ja Viliina kakkosella. Vanhin lapseni Ilkka on jo Töölön Yhteiskoulun lukion abiturientti. En aio päivystää somessa kommentoimassa kaikkea kouluumme liittyvää. Toivottavasti kukaan ei tulkitse tapani todistavan, että pälvikaljusetä on juuri niin umpimielinen ja epäsosiaalinen kuin miltä näyttääkin. Koska aikaa on rajallisesti, yritän vaikuttamistyössäni miettiä tarkasti, kenelle, millä sanoilla, millä perusteluilla, milloin ja miten haluttu viesti on syytä kohdistaa. Koulumme tuore johtokunta on saanut jo pari ”huomenlahjaakin”. Vattuniemeen ryhdytään vanhan remontoimisen sijasta rakentamaan eQ Hoivakiinteistöjen hankkeena kokonaan uutta kouluja päiväkotirakennusta rivakalla aikataululla, jota ei toivottavasti kevytmielisillä valituksilla jumiteta. Saimme viime viikolla myös mieluisia vieraita. Apulaispormestari Pia Pakarisen johtama Helsingin kasvatusja koulutuslautakunta kävi tutustumassa kouluumme. Meillä ja heillä on neljän vuoden toimikausi, jonka aikana on tehtävä tulosta. Yritetään. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Timo Toropainen Kirjoittaja on Lauttasaaren ala-asteen johtokunnan puheenjohtaja, Eläkesäätiöyhdistyksen toimitusjohtaja ja kolmen lapsen isä. Kiintiömiehenä loistotiimissä Pääasioita Tällä palstalla Saaren vaikuttajat kertovat, kuinka homma hoidetaan.
5 16.11.2017 Nro 40 Lauttasaari-lehti jaetaan kaikkiin saarelaisiin koteihin ja yrityksiin, joilla ei ole ovessaan mainoskieltoa. Uusimman lehden saat torstaisin myös Kauppakeskus Lauttiksesta, Lauttasaaren ruokakaupoista, Isokaaren R-kioskilta, kirjastosta, Mutterista, Mereosta ja Ruoholahden kauppakeskuksesta. Näköislehden voit lukea lehtiluukku.fi -palvelussa. Koruliike Pearly Parrot Helmikoruasiantuntija Kellot ja korut Korjaukset ja huollot Paristonvaihdot Tervetuloa! Gyldenintie 6, 050 414 3791 pearlyparrot.fi 18.11. Atomirotta Laadukkaita neuleita merinovillasta ja paljon muuta lämmintä! Tervetuloa! Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Villa Alba Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 ERKKERI LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Kaunis koti Kirkkonummen Kantvikissa! 2-tasoinen kivitalo (rak. v. 1999) jonka kokonaispinta-ala on noin 300m² (sis. autotallit ja muut tilat). Rajakalliontie 15. Mh. 550.000 € Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. 82m² Kaunis 1-tasoinen paritalohuoneisto Kauniaisten rajalla! 3H, K, KPH/ SAUNA, ULKOVARASTO JA TERASSI. Anna-muorin tie 9-11. Hp. 330.000 € Välimerellinen brunssiviikonloppu PERSILJA Runsas salaattipöytä Pääruoka laajalta juhlalistalta Jälkiruokana äitienpäiväkakku ja kahvi, lapsille jäätelöpuikko Kattaukset klo 12-14, 14-16, 16-18, 18-20. Hinta alk. 20 € Pöytävaraukset puh. 09-6216727 www.ravintolapersilja.fi Tallbergin Puistotie 1, 00200 Helsinki Puh. 09 621 6727 Ma-pe 11-22, la 12-22, su 12-21 VÄLIMERELLINEN RAVINTOLA Äitienpäivän juhla-ateria www.ravintolapersilja.fi Tallbergin Puistotie 1, 00200 Helsinki Puh. 09 621 6727 Ma-pe 11-22, la 12-22, su 12-20 VIIKOLLA 46 LA-SU 12-17 MYÖS ÀLA CARTE -LISTA VÄLIMERELLINEN RAVINTOLA 16,50€ “Haluatko kauniin juhlakampauksen meikin kera?” Laura Lauttasaarentie 12 Helsinki (09) 6212 535 • www.hairspot.fi MAKSAJA: KESKUSTAN HELSINGIN PIIRI R.Y. Että uteliaana loisin uutta ke 29.11. klo 18 ravintola Blue Peter Vattuniemen puistotie 1 Mitä on sivistys? Millainen on tulevaisuuden koulu? Onko laadukas koulutus kaikkien saatavilla? Keskustelua virittää sivistysvaliokunnan pj. kansanedustaja Tuomo Puumala. Kahvitarjoilu. Tervetuloa keskustelemaan! Osa Keskustan periaateohjelman uudistustyötä. Lue lisää, tule mukaan! WWW.KESKUSTA.FI/PAOUUDISTUS
6 16.11.2017 Nro 40 ENNEN TEKSTI Katja Pesonen Teollisuus löysi Lauttasaaresta itselleen hyvän maaperän jo ennen sotia. Silta valmistui 1935, ja lähellä Helsingin keskustaa oleva saari, jossa oli vähän rakennuksia ja valtavasti tyhjää rakennusmaata, suorastaan kutsui yrityksiä ostamaan täältä itselleen tontin. Asemakaavakin vahvistettiin vain saaren pohjoisosiin 1936. Vattuniemi taas sai oman kaavansa 1940-luvun alkupuolella ja määriteltiin siinä suoraan teollisuusalueeksi. Kului muutama vuosikymmen. Yrityksiä alkoi pikku hiljaa hävitä sieltä täältä. Puhutaan, että ajat muuttuivat ja tietysti sen mukana muuttuu myös teollisuus, yrittäjyys ja tarvittavat tilat. Eija Loukoilan mukaan Lauttasaaren yrityskadossa ei kuitenkaan ollut enää kyse eri alojen muuttuneista tilan tarpeista, vaan yksinkertaisesti kaavoituksesta. Saarelta on lähtenyt erilaisia tehtaita, kuten tupakka-, radioja valaisintehdas, mutta Loukoila kertoo niiden lisäksi olleen paljon pieniä yrityksiä, jotka periaatteessa olisivat voineet olla täällä vielä tänäkin päivänä. Eija Loukoila tuli kaupunkisuunnittelulautakuntaan vuonna 1997 ja lukuun ottamatta yhtä kautta kiinteistölautakunnassa, hän on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnassa jäsenenä tai varajäsenenä 16 vuotta. Juuri tuolloin -97 Lauttasaareen tehtiin yleissuunnitelmaa. ”Tuon suunnitelman mukaan saaren pienteollisuudesta luovuttaisiin vähitellen ja tontit muutettaisiin joko toimistoja asuintalotonteiksi tai puhtaasti asuintalotonteiksi. Tämä suunnitelma oli pohjana erityisesti Vattuniemen kaavoitukselle”, hän kertoo. ”Monet yritykset ovat poistuneet nimenomaan sen takia, että ne ovat menettäneet tilansa kaavoituksen myötä ja niiden toimintamahdollisuudet ovat poistuneet, eivät sen takia, ettei olisi kysyntää tai markkinoita. Kunnallahan on kaavoitusmonipoli eli periaatteessa kunta päättää, millaisia työpaikkoja ja yrityksiä milläkin alueella on.” Hietaniemessä ole enää telakkaa, vaan siellä nosturit ovat siitä muistomerkki. Muualle ovat lähteneet myös Koff heti vierestä, Hartwall, Elanto ja Primula. ”Kun katsoo tänä päivänä Sörnäisten ja Kalasataman aluetta, niin sieltähän ajetaan koko ajan teollisuutta pois. Aikoinaan kaupunginvaltuustossa Helsingin yrittäjien silloisen toimitusjohtajan Pia Pakarisen kanssa pidimme kynsin hampain kiinni siitä, että Viikkiin jäisi edes pieni teollisuusalue ja onnistuimme siinä. Sekin haluttiin silloin kaavoittaa asumiselle. Sen lisäksi eihän Helsingissä olekaan muuta teollisuusaluetta pienille ja keskisuurille teollisuusalan yrittäjille kuin Tattarisuo. Lauttasaaressa on rannassa vielä jonkin verran yrityksiä, mutta nekin tullevat häipymään uuden kaavoituksen ja rakentamisen myötä.” Loukoila kertoo törmänneensä teoriaan, jonka mukaan Helsinki ei halua olla teollisuuskaupunki vaan paperikaupunki, toisin sanoen high tech -kaupunki, jossa tehdään siistiä sisätyötä ja suuret tehtaat on ajettu jonnekin kauas. ”Kuten Östersundomiin, jonne suunnitellaan Porvoon moottoritien varteen isoa logistiikkaja työpaikka-aluetta. Vieressä on sen alueen suurin koulu, joten on mielenkiintoista nähdä, miten se ja rekkaralli yhdistetään”, hän miettii. Loukoila ei pidä teollisuuden siirtämistä muualle yksistään huonona asiana. Kun puhutaan tehtaista ja teollisuudesta sen perinteisessä merkityksessä, jo nykyajan päästömääräykset ovat erilaiset kuin kuusikymmentä vuotta sitten eikä rahtiliikennettä voi hoitaa tiiviillä asuinalueilla. Keskelle Kamppia ei tietenkään sovi tupruttava tehtaanpiippu. Sinebrychoffin nykyisillä tuotantomäärillä asuminen Bulevardilla yrityksen logistiikkaliikenteen vuoksi olisi lähes mahdotonta tai yritys olisi jossain vaiheessa lähtenyt ihan itsekin isomman alan perässä. Pauligin tehtaat siirrettiin Katajanokalta Vuosaareen 60-luvulla hajuhaittojen takia ja siellä sen oli hankittava uudet pelit ja vehkeet päästöjen ja hajujen vähentämiseksi. Mutta työpaikkojen monimuotoisuutta tällainen muutos ei Loukoilan mukaan saisi hävittää. ”Kaupunkisuunnittelussa puhutaan sekä ympäristövaikutusten että sosiaalisten vaikutusten arvioinnista eli suunnitelmia tehtäessä mietitään, onko virkistysalueita tarpeeksi, entä kouluja ja päiväkoteja ja muita palveluita. Mukaan olisi kuitenkin ehdottomasti saatava myös yritysvaikutusten arviointi eli kuinka paljon alueella on työpaikkoja, ja miten muutos vaikuttaa työpaikkarakenteeseen.” Nukkumalähiöissä ihmisillä ei ole muuta tekemistä kuin viettää aikaa kotona. Vireä kaupunginosa palveluineen on Loukoilan mukaan aina parempi vaihtoehto. ”Asumisen, kaupallisten toimintojen ja yritysten tarjoamisen palveluiden välillä pitäisi olla jokaisessa kaupunginosassa tasapaino. Lauttasaaressakin on pyritty siihen, että siellä olisi asumisen lisäksi myös työpaikkamahdollisuuksia.” Kun teollisuus lähti Lauttasaaresta Lauttasaari on ollut vilkasta teollisuusaluetta, jossa on toiminut useita eri alan yrityksiä. Vuosien saatossa ne ovat kuitenkin joutuneet väistymään asuntorakentamisen tieltä. Wendelin & Knuuttilan tehdas vuonna 1958 Lauttasaaren sillalta kuvattuna. Kuva: Jaakko Haltimo Teollisuusalue Vattuniemessä 1960-luvulla. PIETINEN
16.11.2017 Nro 40 7 Kun teollisuus lähti Lauttasaaresta Lauttasaari on ollut vilkasta teollisuusaluetta, jossa on toiminut useita eri alan yrityksiä. Vuosien saatossa ne ovat kuitenkin joutuneet väistymään asuntorakentamisen tieltä. Monipuolista yritystä Lauttasaaren yrittäjien puheenjohtaja Kari Ehari tunnistaa ilmiön, jossa yrityksiltä yksinkertaisesti viedään tilat asuinrakentamisen tieltä. Toki työn luonne muuttuu ja nykyään tarvitaan erilaisia toimitiloja kuin vuosikymmeniä sitten, mutta muutos työssä ei yksistään hävitä yrityksiä. Ehari kertoo että heidän jäsenyhdistyksessään jäsenmäärä on lievässä laskussa. Lauttasaaren yrittäjät on Helsingin yrittäjät ry:n paikallisyhdistys ja vuosia eroamisen syynä paikallisyhdistyksen vaihto tai muutto ovat olleet selkeästi suurempi kuin muilla yhdistyksillä. Johtuu varmasti ainakin osin toimitilojen häviämisestä. ”Lauttasaaresta on hävinnyt vuosina 2003-2015 noin viidennes toimitiloista. Eri vaiheessa olevia käyttötarkoituksen muutoksia on kymmenkunta. Esimerkiksi Vattuniemenkuja 4:sta, johon uusi koulu tulee, pelkästään kuusi meidän yhdistyksen jäsentä joutuu etsimään itselleen uudet tilat. Joku on lähtenyt Ruoholahteen, joku Hietalahden rantaan”, hän kertoo. Ehari sanoo, että Lauttasaaressa on jo nyt runsaasti vapaata toimistotilaa. ”Vanhat koppikonttorit eivät täysin enää vastaa nykyajan tarpeita. Ne eivät palvele kaikkia yrittäjiä, eivät välttämättä tulevaisuudessakaan. Työnteko ei ole enää sidottu yhteen paikkaan. Meillä ei oikeasti ole tietoa siitä, miltä yrityselämä näyttää tulevaisuudessa.” Hän muistuttaa, että elävään kaupunginosaan tarvitaan monenlaisia yrityksiä. ”Ihmettelen sitä, kuinka Lauttasaareen kaivataan aina vain ravintoloita ja kahviloita. Eivät ravintolat ja kahvilat yksin riitä pitämään kaupunginosaa vireänä. Tarvitaan yrityksiä monipuolisesti eri aloilta.” Suomen Koneliikkeen toimitusjohtaja Iris Helkama seisoo Helkama-talon edessä Vattuniemenkatu 27:ssä. Vuonna 2012 toimistorakennuksesta tehtiin asuintalo, jossa on unelmien loft-huoneistoja ja näkymä Lohiapajanlahdelle. Hän kertoo käyneensä lapsena katsomassa paikkaa, johon kohoaisi pian hänen sukunsa nimeä kantava rakennus. ”Teimme retken Huvilakadulta ’kauas’ Lauttasaareen keväällä 1954 katsomaan tonttia, jonne uusi toimitalo rakennettaisiin. Poimin rannassa kasvavia kukkia”, hän muistelee. ”Ulkopuoliset ehkä myöhemmin alkoivat nimittää rakennusta Helkama-taloksi, loistivathan sen katolla neonvalot Suomen Koneliike Oy Helkama Oy. Me sanoimme sitä aina pääkonttoriksi. Myöhemmin koulussa ymmärrys, että oma sukunimi oli pyörien, radioiden tai jääkaappien tuotenimi, oli lähinnä hämmentävää. Nykyään koen velvoittavana, että kannan yli 110-vuotiaan sukuyrityksen nimeä.” Helkama perustettiin 1905 alun perin Tampereelle. Vuonna 1955 sille rakennettiin oma rakennus Lauttasaareen yrityksen pääkonttoriksi, kun toiminta laajeni. ”Lauttasaari oli Helkaman veljeksille, Matti, Paavo, Pekka ja Eero Helkamalle tuttu ainakin vuodesta 1952 Vaskiniemen saunan käyttäjinä. Saari palveli yhtiön silloisia toimintoja: hyvät liikenneyhteydet, asuntoja, työpaikkoja ja palveluja oli tarjolla”, Iris Helkama kertoo. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Heikki Sirén. Lauttasaareen siirrettiin Suomen Koneliike Oy:n nimen alla olevat autojen, moottoripyörien ja ompelukoneiden maahantuonti, varastot ja korjaamot. Helkama Oy:n nimen alla tulivat polkupyöräja kodinkoneosasto sekä radioiden ja kaapeleiden myynti ja varasto. Helkaman pääkonttori lähti Lauttasaaresta, kun yhtiön kehityksen ja jakautumisen myötä toiminnot levisivät 1980-luvun puolesta välistä ympäri maata. Vuonna 1983 auto-osastolle rakennettiin oma talo Espooseen, ja ompeluja tekstiiliteollisuuskoneen liiketoiminnot siirrettiin myöhemmin Veneentekijäntielle. Rakennuksessa on vuosien saatossa toiminut muun muassa KorMotors, Tillander ja Stockmann-huolto. Se myytiin 2007 kiinteistöjalostajalle, minkä jälkeen se vaihtoi omistajaa parikin kertaa ennen kuin päätyi asuntorakennukseksi. Koska Helkaman perhe muutti Lauttasaareen osoitteeseen Kuikkarinne 1 vuonna 1959 ja Jopo näki päivänvalon 1965, voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että Suomen ja Pohjoismaiden ostetuin – sekä varastetuin – pyörä syntyi Lauttasaaressa. ”Pienipyöräisen yleispyörän idea syntyi 1960-luvulla monessa maassa. Niiden innoittamana isäni Eero päätti tehdä oman mallinsa Suomen olosuhteisiin. Hangon tehtaan insinöörien Rahikaisen ja Hellmanin johdolla suunniteltiin 22 tuuman pyörät ja mopedeista tuttu prässätty levyrunko”, Iris kertoo. Samassa talossa Kuikkarinteellä asui myös teollinen muotoilija Eero Rislakki perheineen. ”Hän ja isäni keskustelivat usein muotoilusta. Rislakin ehdotuksesta Jopon hillitty värikartta muutettiin iloisiksi perusväreiksi ja myös valkoinen ja musta tulivat mukaan”, Iris kertoo. Lauttasaari on Jopon koti Helkama-talo Vattuniemenkadulla on yksi niistä Lauttasaaren rakennuksista, joka on saanut uuden tehtävän asuintalona. Iris Helkama asuu itse edelleen Lauttasaaressa – ei kuitenkaan nimeään kantavassa talossa. KATJA PESONEN
16.11.2017 Nro 40 8 YSTÄVÄMYYNNIN LOPPUTYHJENNYS Tule tekemään edullisia löytöjä jouluksi! Laaja valikoima lifestyleja purjehdusvaatteita. Maksutavaksi käyvät kaikki kortit sekä käteinen. TO 16.11. KLO 11-19 PE 17.11. KLO 11-19 Sail Tech, Veneentekijäntie 10 A, Lauttasaari TEKSTI Suvi Jokelainen Lauttasaaren ensimmäinen tehdas oli tiiliruukki, joka rakennettiin ennen siltaa. Se sijaitsi nykyisen Lemislahden venesataman paikkeilla. Ruukinlahti on saanut siitä nimensä. Akreniuksen talo ja tehdas Valmistui 1938. Teki laitteita suurtalouskeittiöihin, esimerkiksi kahvimyllyjä. Toimi luultavasti 60-luvun lopulle. Talon on suunnitellut arkkitehti Toivo Jäntti. Asuintaloksi se saneerattiin vuonna 2014. Wendelin & Knuuttila Valmistui 1937 Lauttasaaren sillan viereen, itse yritys oli kuitenkin perustettu jo vuonna 1927. Ensimmäinen niistä uuden ajan tehdasrakennuksista, joita Lauttasaareen alettiin rakentaa 1930-luvun lopulla. Korjasi autojen jäähdyttimiä sekä moottoreita, myös veneiden, pienten alusten ja teollisuuden moottoreita. Rakennus paloi 80-luvun alussa. Vulcan Oy Tuli Lauttasaareen vuonna 1939, jolloin talo sijaitsi nykyisen Hedengrenin talon paikalla. Vulkanointialan yritys, jossa tehtiin muun muassa kumipinnoitusta ja renkaita. Sijaitsi Lauttasaarentien länsipään viimeisen nousun kohdalla ja sen vuoksi nousua kutsuttiin aikoinaan Vulcanin mäeksi. A. Urho Oy Valmisti pääasiassa metallialan tuotteita sekä katuvalaisimia, lisäksi kotikäyttöön pöytävalaisimia. On toiminnassa edelleen Urhonlinnan piharakennuksessa osoitteessa Lauttasaarentie 16. Tehdas ja tehtaan vieressä sijaitseva kerrostalo on rakennettu vuonna 1938. Hellbergin radiotehdas Talo valmistui 1938, ja se sijaitsee Vattuniemenkatu 25:ssa. Tehtaassa valmistettiin radioita sekä muita kodinkoneita ja se toimi 50-luvun lopulle asti. Mahogany Oy Jalosti ulkomaista jalopuuta, teki erilaisia tuotteita mahongista ja muusta jalopuusta, esimerkiksi mahonkiviilulla päällystettyjä pöytälevyjä ja seinäpaneeleita. Aloitti toimintansa Lauttasaaressa vuonna 1939 ja toimi täällä 1970-luvun alkuun asti. Metallivalmiste Toiminut Lauttasaaressa vuodesta 1938 tai 1939 alkaen, ja ennen sotia tehdas valmisti tuotteita metallista. Sodan jälkeen tehdas valmisti valaisimia. Oy Korkkieriste Valmistanut pullonkorkkeja ja korkkieristeitä ja tullut Lauttasaareen 30-luvun lopulla, sijainnut Itälahdenkatu 23:n paikkeilla. Konela Autoja konealan maahantuontiyritys, toi maahan neuvostoliittolaisia autoja. Lopetti toimintansa samaan aikaan, kun itäautojen myynti romahti. Suomen Tupakka Bertel Gripenbergin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1964. Tehdas sijaitsi Melkonkatu 11 ja Vattuniemenkatu 10 välillä ja se purettiin asuintalojen tieltä 90-luvulla. Novita Talo on rakennettu todennäköisesti vuonna 1950 ja se on toiminut 90-luvulle asti. Novita on ollut villalankatehdas, ja viime vuosiin asti siinä on toiminut tehtaanmyymälä. Eri Oy Maalija lakkatehdas, sijaitsi osoitteessa Itälahdenkatu 11. Tehdas on kehittänyt kuuluisan Eri Keeper-liiman. Liiman Eri-sana on lähtöisin tehtaan nimestä. Tehdas on ollut toiminnassa mahdollisesti 30-luvun lopusta 70-luvun alkupuolelle. Itsu, Itäsuomalainen Sähkö Valaisintehdas, toiminut 60-luvun alusta noin kymmenen vuotta eteenpäin. Sijaitsi osoitteessa Kiviaidankatu 3. LM Ericsson Toimi luultavasti 1970-luvun alkuun saakka saarella. Lääketukku Si jait si Vattuniemen ranta 2:ssa. Talo on arkkitehti Else Aropaltion suunnittelema ja se on valmistunut vuonna 1956. Helkaman pääkonttori Sijaitsi Vattuniemenkatu 27:ssa. Rakennuksessa ei valmistettu tuotteita, vaan se toimi pääkonttorina. Hedengren On toiminut vuodesta 1970 alkaen osoitteessa Lauttasaarentie 50. Teknisen alan maahantuoja, toiminta-alueita turvallisuustekniikka, talotekniikka ja suoramyynti. Radiator Aikoinaan LVI-alan yritys, joka lähti saarelta ennen 70-lukua. Talo on rakennettu vuonna 1948 ja se on vielä jäljellä Myllykallion koulun vieressä Lauttasaarentiellä. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Saaren teollisuutta ennen ja jälkeen sotien Teollisuuden työpaikat Lauttasaaressa v. 1993-2015 Kauppakeskus Lauttis/ Katutaso. Lauttasaarentie 28 Avoinna: Ark. 8-19. La 8 -15 Ajanvaraukset: Netistä 24/7 tai p. 010 4399 312 Salon Pepe Åhman Lauttasaari www.salonpepeahman.fi Pientä luksusta arkeen tai juhlaan! Pikakampaus 35-45€ Saavu paikalle puhtailla hiuksilla. Pikakampaus 30-45min, ei sis. pesua. Kysy liikkeestämme myös meikkauspalveluita! UUTTA! Eläkeläiskortilla -10% alennus arkisin klo 10-14.00 välillä på-lauttasaaren liikkeestä.
TEKSTI Jari Karri Kun ajaa veneen talviunille Koivusaareen marraskuun puhurissa, ja palaa jalan kohti Saaren keskustaa, osuu Long River oikealle kädelle mäen päällä juuri oikealla hetkellä. Koska merellä tuulee yhtä usein kuin siellä tulee nälkä, sitä tarttuu ilahtuneena ripaan ja käy pöytään kuin suuremmaltakin seikkailulta palanneena. Long River on yksi Saaren kolmesta kiinalaisesta ja joukon toiseksi vanhin. Paikka on säilyttänyt ilmeensä 20 vuoden olemassaolonsa ajan: siisti sali hehkuu yhä punaisen, roosan ja vaaleanpunaisen sävyissä. Lounaslista, jonka emäntä Shuqi He tuo pöytään kiinalaisella rivakkuudella, on miltei liikuttavan edullinen. Peruslounaat seitsemän euroa alkukeittoineen ja kahveineen. Kaksi pientä annosta saa 50 lisäsentillä ja 80 lisäsenttiä (!) korottavat lounaan jo kolmeen pieneen annokseen. Jos haluaa syöpötellä, neljä pientä annosta friteerattuine jättikatkoineen ja jäätelöineen saa hintaan 9,50 e. Vastatakseni otsikon kysymykseen, valinta on grillikanaa kiinalaisessa kastikkeessa (7e). Alkukeitto tulee heti, ja kovin tutun makuista lientä kauhoessa kuuluu saliin asti, kuinka kanafile pyörähtää öljyssä. Ja sieltähän se jo tuleekin, kyljessään minimalistinen kasvissetti, joka nostaa vienon hymyn huulille: yksi viipale kurkkua, jonka alla neljännes rengas ananasta, vieressä lohko tomaattia. Mutta eihän tässä salaattibaarissa istuta, ja riisiä saa aina lisää. Pääruuan maku on mieto, miltei häipyvä, mutta suuntuntuma erinomainen. Pyydän chilikupin pöytään. Taustalla soi pehmeä hieman surumielinen pianomusiikki. Jollain tapaa se sopii tähän ravintolaan, jossa ahkeroidaan hiljaisia työvoittoja joka päivä. Kun neljän tunnin lounasaika on lopuillaan, emäntä Shuqi He ja kokki siirtyvät keskipöytään aterioimaan. Välillä heidän lounaansa keskeytyy, kun ovi käy. Ensin mersumies tilaa take awayta, sitten on sama mielessä tarkasti pukeutuneella rouvalla. Valkoisesta kahvinkeittimestä annosteltua kahvia nauttiessa mieleen pätkähtää, että Long Riverin liikepaikka ei ole hassumpi. Eihän Koivusaaren metroaseman lähistöllä ole ensimäistäkään ravintolaa tai kahvilaa Long Riverin lisäksi. Kun juna vihdoin kulkee putkessa, ravintolan suosio saattaa hyvinkin nousta. Viimeistään silloin lounaan hintaan voi ihan muista kuin sijaintisyistä lyödä euron päälle. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 16.11.2017 Nro 40 9 RAVINTOLAT Ravintoloitsija Lauttasaaressa! Mitä ravintolassasi tapahtuu? Uusi kokki? Uusi ruoka lista? Uusi terassi? Uusi sisustus? Teemaviikot? Vai oletko avaamassa uuttaa ravintolaa, kahvilaa tai baaria saarelle? Vinkkaa Lauttasaari-lehdelle: lauttasaari. ravintolat@gmail.com Mitä saa seitsemällä eurolla? Shuqi He vetää ravintolaa, jonka lounaan hintalaatusuhde on mainio. Päivällinen Long Riverissa on pois suljettu vaihtoehto vasta 21:n jälkeen. ?? Isokaari 44 ?? 09-675 819 ?? Perustettu 1998. ?? Asiakaspaikkoja 40. ?? Lounashinta 7e–9,50e. ?? Muuta: A-oikeudet. Take Away. Ala cartelta kaikki ankkaan asti enintään 15 euroa. ?? Tiesitkö? Auki joka päivä iltakymmeneen. Long River Lounasväylä Esittelemme lounaan arvoisia ravintoloita Lauttasaaressa. POIKKEA KAHVILLE SAMALLA VOIT KYSYÄ KAIKISTA REMONTTIIN LIITTYVISTÄ TÖISTÄ KALUSTEASENNUS, SISUSTUSJA LVIS-TYÖT TEEMME KAIKKI TAKUUTYÖNÄ YHDELLÄ SOPIMUKSELLA! HERTTONIEMEN JA TÖÖLÖN PUUSTELLI-MYYMÄLÖISSÄ NYT VIIKONLOPPUNA NYT VIIKONLOPPUNA SUUNNITTELUAJAN VARANNEILLE REMONTTIASIAKKAILLE 1.000€ EXTRAETU ALKUVUONNA TOTEUTETTAVIIN REMONTTIKOHTEISIIN. Saat tämän EXTRAEDUN syysetujemme lisäksi. PS. NYT MYÖS 6 KK KOROTONTA JA KULUTONTA MAKSUAIKAA. HERTTONIEMEN JA TÖÖLÖN PUUSTELLI-MYYMÄLÖISSÄ NYT VIIKONLOPPUNA LA 10 -15 SU 11-16 TERVETULOA LA 18.11. SU 19.11. HERTTONIEMI: Laivalahdenportti 2, p. 010 277 7303 TÖÖLÖ: Runeberginkatu 30, p. 010 277 7304 KEITTIÖ REMONTTIPÄIVÄT HURJIN EDUIN! Puhelut 8,8 snt / min
MUSIIKKI Atomirotta la 18.11. klo 23 Bar52, Heikkiläntie 2. Liput 10 e. Akateemisen puhallinorkesterin konsertti la 18.11. klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Orkesteria johtaa Henriikka Teerikangas. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. TAIDE Sininen Pilvilinna pe 29.12. asti Sähinän galleriassa, Heikkiläntie 10. Viiden taiteilijan kollektiivin, Sinisen Sirkuksen teoksia, joissa aiheina mielikuvitusmaisemia avaruudesta Joensuuhun. Gruppo dell Arte -näyttely 18.26.11. Kahdeksan taiteilijan näyttely, myös ateljee on auki. Vattuniemenkatu 15 A, 2 krs. Avoinna arkisin kello 11-18, la-su kello 12-17, ma suljettu. Floresta 30.11. asti Lauttasaaren kirjastossa. Marja Paasion screenja taulunäyttely. Screen-näyttelyssä Paasion akvarelleja ja tauluosuudessa hänen akvarellejaan printteinä. K-Mick Says: Knock on Wood 30.11. asti Kauniissa Kampelassa, Lauttasaarentie 10. K-Mickin puulle maalattuja teoksia. LIIKUNTA KORIPALLO ToPoLa – Ravens la 18.11. klo 16.20, Lauttasaaren yhteiskoulu, miesten II divisioona. ToPoLa – Sykki su 19.11. klo 17.20, Lykki, naisten II divisioona. ToPoLa Koristajat – Wbulil la 18.11. klo 18, Lykki, naisten III divisioona. ToPoLa 12-Pack Ukkomunkin Pojat la 18.11. klo 13.15, Lykki, miesten IV divisioona. ToPoLa FC PuHu Juniorit su 19.11. klo 19.20, Lykki, 19-vuotiaat tytöt II divisioona. JÄÄKIEKKO Tiikerit EPS su 19.11 klo 17.10, Salmisaaren liikuntakeskus, B-Juniorit. Tiikerit Jää-Ahmat/R su 19.11 klo 10.39, Salmisaaren liikuntakeskus, E1 AA. Tiikerit Grifk White la 18.11 klo 18, Salmisaaren liikuntakeskus, D1 AA. Tiikerit HAKI White la 18.11 klo 15.15, Salmisaaren liikuntakeskus, E2 AAA. MUUT Sähinän kirppis su 19.11. klo 11–15, Heikkiläntie 10. Myyntipaikat Holvista, 20 e. Lauttasaaren Marttojen marttailta ti 21.11. klo 18 kirkolla. Myyjäisten valmistelua. Myös uudet ovat tervetulleita. Lisätietoa Heidiltä 050 4381146. Lauttasaaren Kirkkokahvila, Myllykallionrinne 1, avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke 10–20. Lounas on tarjolla ma–pe klo 11–13. Larun Olohuone ke 15.11. klo 17.30 Kirkkokahvilassa, tarjolla vapaaehtoisten tekemää iltapalaa. Teatterikerho alakouluikäisille ma 20.11. klo 17.15–18.15 Lauttasaaren kirkon Kryptassa. Nuorten ja aikuisten näytelmäryhmä ma 20.11. klo 18.30–20.30 kirkon Kryptassa. Café Mutterin syntymäpäiväjuhlat su 26.11. klo 12-15. Kakkukahvit. Klo 14 yhteisvalokuva kaikista paikallaolevista. Lauttasaarentie 2. SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN KIRKKO JA SEURAKUNTAKESKUS Myllykallionrinne 1 F Kirkkoherranvirasto auki ma-ti, tope klo 9–12 ja ke klo 12–18. Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse arkisin 9-21 numerosta 09 2340 4302. Diakonian ajanvaraus puhelimitse tai tulemalla paikan päälle ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 4318. Muina aikoina puhelimitse Taina Viherkari p. 050 380 3532 ja Sini Havas p. 050 380 3531. Torstai-piiri to 16.11. klo 12, kerhohuone 10. Mukana Marko Heusala kertomassa lähetystyön kuulumisia. Raamattupiiri to 16.11. klo 18.30, kokoushuone 10, B-rappu. Messu su 19.11. klo 11. Annette Markkunen, Marjukka Andersson ja Anna-Maija Oka, laulu. Messun yhteydessä Paratiisi-esitys Anna-Mari Kaskisen johdolla. Savenvalajat-keramiikkaryhmä ma 20.11. klo 17, takkahuone, E-porras. Avoin rukouspiiri ti 21.11. klo 18, kokoushuone 10, B-rappu. Viikkomessu ke 22.11. klo 19. JOHANNES FÖRSAMLING Kvarnbergsbrinken 1 Högmässa sö 19.11. kl 10 i S:t Jacobs kyrka. Kyrkkaffe. Repo-Rostedt, Henricson. Sam Westerlund gitarr, Johan Peitsalo cello. Diakonilunch må 20.11. kl 12-13 i S: t Jacob. 3 e. Tiiainen. Andakt i Drumsö seniorhem ti 21.11. kl 17.30. Terho. Diakoniträffen on 22.11. kl 1415.30 i S:t Jacobs församlingssal. Salenius. Samtal inför söndagen on 22.11. kl 18.30 i S:t Jacobs kyrka. Musiklek to 23.11. kl 10-11.30 i S:t Jacob. Hollmérus. Johannes församling firar Finland 100 år ti 5.12. kl 12-15.30. Festen inleds i kyrkan med middagsbön och orgelmusik med Sixten Enlund. Vi fortsätter i Högbergssalen med middag, festtal och sång med Passionärerna under ledning av Anna Maria Böckerman. Middagens pris 20 e. Obligatorisk anmälan senast 22.11. till diakonissan Barbro Ollberg tfn. 050 3800656 eller e-post barbro.ollberg@evl.fi. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Lähetyspiiri ke 15.11. klo 19, Päivi Koskinen. Raamattututkistelu pe 17.11. klo 19.30 Lauri Kuparinen. Herätyskokous su 19.11. klo 14, Sampo Santasalo, johto Aila Markkanen. Joulunlapsipaketteja otetaan vastaan 19.11 saakka. JEHOVAN TODISTAJAT Lauttasaarentie 10 Raamatullinen esitelmä su 19.11. klo 14 aiheena Palvelkaa Jehovaa iloisin sydämin. Puheen jälkeen tutkitaan Raamattua aiheesta Jumalan sana on voimaa uhkuva. Tilaisuus on kaikille avoin. Ei kolehtia. KESKUSTELUT Vanhusoikeudesta, edusvalvontavaltuutuksesta ja hoitotahdosta puhuu Vanhustyön keskusliiton juristi Marjut Vuorela tiistaina 21.11. klo 17.30-19 Lauttasaaren kirjaston monitoimitilassa. Tilaisuuden järjestää Helsingin seudun ikivihreät Ikivi. Lisätietoja Auni-Marja Vilavaara, auni-marjavilavaara@live.com /0505425174. 10 16.11.2017 Nro 40 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 6 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Torstaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti MYYDÄÄN Lämmin autohallipaikka 13 000 €, Nahkahousuntie 7. P. 040-5220580 VUOKRATA HALUTAAN 2h, 50-65m2. Siisti, rauhallinen ja savuton avopari etsii pitkäaikaista kotia Lauttasaaresta 1.1. alkaen. Yliopisto-opinnot loppusuoralla, molemmat jo työelämässä. Luottotiedot kunnossa. Takaaja saatavilla. p. 0400 651406 AA-KOKOUKSIA Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Puheenvuoroja kuvataiteesta Myös kuvataide osallistuu Lauttasaari juhlii – Suomi100 – Drumsö firar -tapahtumien kimaraan. Lauttasaaressa asuvat kuvataiteilijat Rafael Wardi, Rosa Liksom ja Kimmo Sarje kertovat taiteestaan Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10 a. Tapahtumat ovat vapaamuotoisia ja maksuttomia. Rafael Wardi aloittaa sarjan ma 20.11. klo 18 puhumalla maalauksistaan, ja Kimmo Sarje jatkaa ma 11.12. esittelemällä montaasitaidettaan klo 18. Rosa Liksom päättää luentosarjan helmikuussa 2018. Lisätietoja Kimmo Sarje sarje@muu.fi ja Päivi Laaksonen paivi.laaksonen@hel.fi. Rafael Wardi: Seitsen-haarainen aurinko”, 2006, pastelli. Antti Aution folkrockia Antti Autio yhtyeineen soittaa suomenkielistä folkrockia polveilevalla kitaroinnilla ja vahvoilla lyriikoilla. Bändi esiintyy pe 17.11. klo 20 Kauniissa Kampelassa, Lauttasaarentie 10. JUSSI TIAINEN VENLA HELENIUS
16.11.2017 Nro 40 11 PALVELUJA TARJOTAAN ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA FYSIKAALISTA HOITOA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 682 0201 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa HIERONTAA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA Hyvän palvelun parturi ja kampaamo Isokaari 3, 09-677247 www.studio66.fi REMONTTIPALVELUJA SIIVOUSTA PUTKILIIKKEITÄ PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ KORJAUSOMPELUA Pyöräilijän asialla vuodesta 1999! Myynti, huolto, korjaukset, vuokraus Specialized, Tunturi, Nishiki Meripuistotie 5 Ma-Pe 10-18, La 10-14 040 545 6859 ? SALES & SERVICE PYORAHUOLTO.COM 19 99 Lauttasaarentie 11 Ma-Pe 11-18, La 11-14 041 546 3090 VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA KUKKAKAUPPOJA JALKAHOITOA Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8, kesäviikoilla 26-30 eikä viimeisellä viikolla 52. Painos 12 400 kpl. Jaetaan ilmaisjakeluna Lauttasaaren koteihin ja yrityksiin. Lisäksi toistakymmentä jakelupistettä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Pohjoiskaari 9B, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA www.lauttasaari.fi Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 100 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään peräkkäiseen lehteen. Lisätiedot osoitteessa lauttasaari.fi/mediakortti. Lauttasaari-lehti jaetaan kaikkiin saarelaisiin koteihin ja yrityksiin, joilla ei ole ovessaan mainoskieltoa. Uusimman lehden saat torstaisin myös Kauppakeskus Lauttiksesta, Lauttasaaren ruokakaupoista, Isokaaren R-kioskilta, kirjastosta, Mutterista, Mereosta ja Ruoholahden kauppakeskuksesta. Näköislehden voit lukea lehtiluukku.fi -palvelussa. Teemme asbestikartoituksia Lauttasaaressa www.rajot.fi Mika Karjula 050 5635 216 Rasmus Tuominen 050 3594 467 ASBESTIKARTOITUKSIA www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 100 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi HIERONTAA
12 16.11.2017 Nro 40 RUOHOLAHDESSA K-CITYMARKET KAUPPAHALLIKUJA PALVELEE & SINA hyvä ruoka PYSÄKÖINTI PLUSSA-KORTILLA ILMAINEN1h Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat www.kauppakeskusruoholahti.fi Keretäänkö? Iisi juttu. Kaikki hoituu kerralla. Hain just mun uudet tyynyt! Treffataan täällä. Ens salille, sit lattelle ja jädelle? Illaks juustoo, hedelmii ja herkkui!!!! Alko • Apteekki • Bieder Kukkakauppa • Burger King • CarWash • Ciao! Caffe • Dressmann Eerikin Pippuri • Ekorent • Fenno Optiikka • Hiusfashion • HopLop • Hua Du -Kiinalainen ravintola JYSK • K-Citymarket • K-Rauta • Mayor's Gym • Motivus • Musti ja Mirri • Peura muotia naisille Posti pakettiautomaatti • Ruohis tapahtumatila Needseeker • Subway • Tokmanni Tarjoukset voimassa TO-SU 16.-19.11.17 Myllyn Paras TORTTUTAIKINA 1 kg (1,99 kg) 1 99 pkt Palvelusta ERÄ tuore kokonainen NIERIÄ Kasvatettu, Ruotsi 14 95 kg Naapurin MAALAISKANANPOJAN MUREKE 700 g (6,70 kg) 4 69 rs Atria Naudan Parempi JAUHELIHA 10% 700 g (7,13 kg) RAJ. 2 rs/talous 4 99 rs Sweet Sensation PÄÄRYNÄ Hollanti 2 99 kg Oman Leipomon Vaasan RIISIPIIRAKKA 650 g/ps (4,85 kg) 3 15 ps Oman Leipomon Vaasan RUISLEIPÄ (100% ruis, leivottu ilman hiivaa) 310 g (6,42 kg) 1 99 kpl Avoinna JOKA PÄIVÄ 9-21 Palvelutiskit auki myös sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 12-18 Leipomosta tuoreet leivät ja pullat aamusta iltaan joka päivä Nams TERTTUTOMAATTI 500 g (4,98 kg), Suomi 2 49 rs PEURA ihania lämpimiä neuleita. UUTTA JOKA VIIKKO! MUSTI JA MIRRI Royal Canin Breed -täysravinnot 12 kg norm. 69,90 (5,83 /kg) 52,90 Tarjous on voimassa 6.12.2017 asti. MOTIVUS RUOHOLAHTI Edullinen e-lasku jäsenille alk. 29,/kk! Motivus Ruoholahden kuntosalin %-ajat. Vain 1 kalenterikk:n irtisanomisaika! HK Viljaporsaan JUHLAKINKKU 2 4 kg, pakaste, Suomi 5 95 kg Hätälä TURSKAN SELKÄFILEE Norja 24 95 kg KLEMENTIINI 1,5 kg (1,06 kg), Espanja 1 59 ps Äyriäistukku RAVUNPYRSTÖT tilliliemessä 400 g (37,38 kg) Kiina 14 95 prk UUTTA! Tamminen Naudan PAAHTOPAISTIPALA n. 1,2 kg, Suomi 10 90 kg HELSINKI RUOHOLAHTI % 010 538 2800. Puhelun hinta 8,35 snt/ puh.+12,09 snt/min. (sis. alv 24%). www.k-citymarket.fi Dronningholm TÄHTITORTTU MARMELADI 300 g (3,33 kg) 2 ,ilman Plussa-korttia 1,25 1,35 kpl (4,17 4,50 kg) -20-25 % PLUSSA-KORTILLA 2 kpl