Lauttasaari
Lauttasaari
Nro 10 ? 18.3.2016
|
Perustettu 1968
Julkaisija Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry
Faktaa
bussilinjoista s. 3
1
Nro 10
18.3.2016
Hatunnosto kunniajäsenelle s. 10
Fukushimasta on
viisi vuotta s. 8-9
3VVLJOMBIEFOUJF "
4ÊSLJOJFNFOUJF $
N¤ I
BWPL
LQI
N¤ I
L
LQI
WI
Q
4ÊSLJOJFNFOUJF #
û LL
û IMÚ LL
û
N )
,
7)
,1)
-BTJUFUUV 1BSWFLF 7) û
*UÊMBIEFOLBUV B #
)BBILBUJF
4ÊSLJOJFNFOUJF $
N N¤ I
L
LQI
WI
Q
N¤ I
L
LQI
T
Q
û )
,
,1)
7)
-BTJUFUUV 1BSWFLF
û LL
û IMÚ LL
7) û
)BLPMBIEFOUJF "
7BUUVOJFNFOLBUV "
4ÊSLJOJFNFOUJF "
N
N¤ I
L
LQI
WI
Q
N¤ I
L
LQI T
WI
Q
)
,
,1)
8$
-BTJUFUUV -ÊOTJQBSWFLF
û 7) û
û LL
û IMÚ LL
Kiinteistömaailman perinteinen Linnanmäki-päivä lähestyy!
*UÊMBIEFOLBUV
N¤
"VUPIBMMJQBJLLB û
4ÊSLJOJFNFOUJF #
N
)
,
,1)
8$
4BVOB
-BTJUFUUV 1BSWFLF
Harkitsetko kodinvaihtoa?
Kutsu meidän maksuttomalle kotikäynnille,
me kutsumme sinut perheinesi Linnanmäelle lauantaina 14.5.!
1BMKPO NVJUBLJO BTVOUPKB KB WÊMJUUÊKÊTJ MÚZEÊU PTPJUUFFTUB XXX UBLJP DPN
7) û
0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO
"TVOOPO NZZOUJ
WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU
XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF
)FMTJOLJ
XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö
Kiinteistömaailma I Asuntovarma Oy LKV
Lauttasaarentie 16 ? Puh. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi
Tunnelmallisia iltoja
meren äärellä.
bluepeter.fi, 010 424 9801 ? faroravintola.fi, 010 424 9830
Asunnollesi paras näkyvyys
Harkitsetko asunnonvaihtoa?
Kutsu minut maksuttomalle arviokäynnille
niin kerron, kuinka asunnostasi saadaan
markkinoiden paras hinta.
Ville Pulkkinen
myyntineuvottelija
040 486 1987
ville.pulkkinen@kotijoukkue.fi
Urheilukatu 5, 00250 Helsinki | www.kotijoukkue.fi
Lauttasaari kt..................56 m²
2h+avok+kph+p+vh. Avoin
ja valoisa kulmahuoneisto
länsiparvekkeella nyt myynnissä! Todella tilava ja hyvin
avattu pohja v. 2013 saneerauksen yhteydessä. Vanhaa
Lauttasaarea, rauhallisen tien
varrella, mutta vain muutaman minuutin kävelymatkan
päässä Kasinonrannasta. Soita, ja kysy lisää! (ei internetnäkyvyyttä). EL=F. Mh. 269.500
?. Haahkatie 11. Tied. Ville
Pulkkinen p. 040 486 1987.
dSign Vertti Kivi & Co, kuva Jere Hietala
Jonne Vaahtera Photography
,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ
TOU QVI
TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ
TOU QVI
TOU NJO
Lauttasaari
2
Pääkirjoitus
Nro 10 ? 18.3.2016
18.3.2016
Pormestaria pukkaa
Ensi kunnallisvaalien jälkeen valtuusto valitsee keskuudestaan
pormestarin ja apulaispormestarit johtamaan kaupunkia vaalikaudeksi kerrallaan. Asialta puuttuu enää kaupunginvaltuuston päätös. Poliittisen johtamisen mallin lisäksi myös kaupungin organisaatio uudistettaisiin. Asukkaiden kannalta tällä rakenteiden muuttamisehdotuksella on paljon suurempi merkitys kuin pormestarilla.
Sen vaikutuksia ei ole juurikaan käsitelty.
Uudessa toimialamallissa nykyiset kolmekymmentäyksi virastoa
ja liikelaitosta koottaisiin palvelukokonaisuuksittain neljäksi toimialaksi. Myös lautakuntarakenne uudistettaisiin. Nykyisten lautakuntien määrä karsiutuisi vain neljään. Kullakin toimialalla olisi
sekä poliittinen että virkamiesjohto.
Johtamisjärjestelmän muutosta perustellaan palvelujen asukas- ja
asiakaslähtöisyyden parantamisella ja palvelujen siiloutumisen vähentämisellä. Toimialamallin yksityiskohdista ja päätösvallasta ei
ole vielä tarkkaa ehdotusta. Jos muutos todella johtaa siihen, että
asukkaat saavat palvelut keskitetymmin kuin kolmenkymmenenyhden viraston luukulta, uudistus on hyvä. Jos uudistus jää keskeneräiseksi eikä virastojen määrää vähenekään, byrokratia vain
lisääntyy yhdellä portaalla ja rinnakkaisella organisaatiolla, kun
virkamiesvalmistelun rinnalle tulee poliittinen apulaispormestari
johtamaan päätöksentekoa.
Nykytilanteen ongelma on luottamushenkilöiden riittämätön mahdollisuus perehtyä käsiteltäviin asioihin. Tärkeänä vaikuttimena
muutokselle on poliittisen ohjauksen lisääminen. Kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle halutaan paremmat ohjausmahdollisuudet, kun palvelut rakennetaan kokonaisuuksiksi yhden toimialajohdon alle.
Päätöksenteon selkeyttäminen ja yhteen suuntaan ohjaaminen tuo
varmasti tehokkuutta hajanaiseen hallintoon. Silti on tarpeen pohtia sitäkin, uskaltaako vaaleilla valittu ylin johto toimia kaupungin
parhaaksi vai on pelkona äänien menettäminen vaaleissa neljän
vuoden kuluttua. On myös selvää, että viisi palkkaa nauttivaa
luottamusmiestä ei ratkaise asioihin perehtymisen ongelmaa lautakunnissa, ellei lautakuntien määrän vähenemi-sen myötä
myös lautakunnissa käsiteltäviä asioita
vähennetään rajusti. Muutoksen iso uhka
onkin, että asukkaiden vaikuttamismahdollisuus päätöksiin häviää ja valta keskittyy. Niin ei saa käydä. Kyllä päätöksenteossakin tarvitaan asukaslähtöisyyttä.
Tuleva asuintalo osoitteessa Lauttasaarentie 25.
Bussiterminaali asuintalon alle
Vastapäätä Lauttasaaren uutta
ostoskeskusta rakennetaan asuin
kerrostalo, jonka alle tulee metron
liityntäliikenteen bussiterminaali.
Rakentamisen on määrä alkaa jo
tänä keväänä. Bussiterminaalia
ei voida saada valmiiksi ennen
metroliikenteen käynnistymistä.
Osoitteeseen Lauttasaarentie 25
nousevassa talossa on 34 asun
toa ja toimistotiloja. Asunnot ovat
niin sanottuja kovan rahan asun
toja, joiden keskipinta-ala on noin
58 neliötä. Kohteen rakentaa YIT.
Bussiterminaalin lisäksi talon
alapuolelle tulee ostoskeskuksen
parkkihallin ajotunnelit. Halliin
ajetaan sisään Taivaanvuohentien
puolelta, ja ulos tullaan Lautta
saarentielle. Ajotunnelien ja bus
siterminaalin aiheuttaman melun,
tärinän ja pakokaasujen vuoksi
talon rakentaminen on tavallista
haasteellisempaa.
Lukijan kuva
Katri Penttinen
Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja
Tässä lehdessä
Bussilinjat karttakuvin............................................s. 3
Lauttasaarelainen kirjailija
kerää fukushiman uhrien muistoja......................s. 8-9
Haastattelussa
Lauttasaari-Seuran perustaja...............................s. 10
Lauttasaari
Perustettu 1968
Painos 11 500 kpl
Ilmestyy perjantaisin
Tilausmaksu 40 e/vuosikerta
Sanomalehtien liiton jäsen
Kustantaja
Lauttasaari-Seura ry
Kauppaneuvoksentie 18
00200 Helsinki
Taitto
Ars Today, 0400 481 211
arstoday@arstoday.fi
Paino
Botnia Print Oy
Jakelu
Posti Oy
lauttasaari.fi
Nina Talmén
päätoimittaja
paatoimittaja@lauttasaari.fi
Katja Pesonen
toimittaja
050 346 1435
lehti@lauttasaari.fi
Leena Valtola
ilmoitusmyynti, laskutus
050 591 6466
seura@lauttasaari.fi
Viimeisiä lumiukkoja pari viikkoa sitten rantapolulla. Kuva Beate Przygoda
Saarella
Maritta Alander-Valtonen
Kirjoittaja on ensi polven lauttasaarelainen, joka uskoo asuneensa saarella aina.
Roiskis!
Lätäkkö on aivan mahtava juttu!
Tästä ei voi erehtyä, kun seuraa
kurahousuikäisten kansalaisten
riemua puistossa tai pihalla. Kun
nimittäin hyppää lätäkköön kyllin
tarmokkaasti, vesi roiskahtaa jalan alta, ja pisarat lennähtävät kaaressa joka suuntaan ? mitä
kauemmas, sen parempi. Loskakin toimii kohtalaisesti, ellei sopivaa lätäkköä osu kohdalle. Vanhemman näkökulmasta on tietenkin mukavaa, jos jalassa on
saapas.
Talvi on ollut vähäluminen, ja kunnon lätäköitä on siksi valitettavan
vähän. Syvimmät ja leveimmät
? siis parhaat ? sijaitsevat usein
ikävästi ajoradalla jalkakäytävän
reunassa. Kurahousukansan kannalta ne ovat käyttökelvottomia.
Saaren jalkakäytävät ja monet
pihatkin on asvaltoitu, eivätkä nykylapset onnekseen osaa haaveillakaan entisajan omakotialueista.
Talojen pihoilla ja sorateillä saattoi
paitsi roiskuttaa sydämensä halusta, myös vetää saappaankannalla purosia lätäköstä toiseen.
Paras oli hiljainen ja lievästi viettävä kadunpätkä - siinä luonnonvoimia hallitessa saattoi alaluokkalaisen koulumatkakin venähtää.
Olen kuitenkin lasten lisäksi tunnistanut toisenkin ryhmän, jonka
viehtymys lätäköihin on suuri.
Siihen kuuluvat ovat päässeet
kurahousuistaan, mutta saaneet
ajokortin. He ajavat reipasta
vauhtia aivan ajoradan oikeaa
reunaa, ja tarpeeksi ison lätäkön
lähestyessä tähtäävät määrätietoisesti sen leveimpään
kohtaan: ROISKIS!! Jalankulkija jää sadatellen hankaamaan
kuravettä kassistaan tai kevättakistaan, ellei ole älynnyt ajoissa
pinkaista nurmikon puolelle.
Mutta minkäs teet, ellei ole saanut lapsena roiskutella tarpeeksi.
Nro 10 ? 18.3.2016
Lauttasaari
3
Lauttasaareen jää kolme bussilinjaa
Teksti Katja Pesonen Kuvat HSL
Lauttasaari-Seuran järjestämässä liikenneillassa 15. maaliskuuta Lykkiin kokoontui parisatapäinen yleisö kuuntelemaan Länsimetron
toimitusjohtaja Matti Kokkista ja HSL:n projektipäällikkö Laura Sundellia. Tilaisuudessa
paljastui, että Lauttasaaren bussilinjoihin ei
ole tulossa muutoksia edelliseen suunnitelmaan, vaan saarelle jää arkisin kulkemaan
bussilinjat 20, 21 ja 21B.
Lauttasaareen jää arkipäivisin kulkemaan kolme bussilinjaa, 20, 21 ja 21B. Bussi 20 matkaa Katajaharjusta Hietalahteen, bussi 21 Vattuniemestä Erottajalle ja bussi 21B Vattuniemestä ostoskeskuksen kohdalle. Kaikkien bussien yhteinen vuoroväli on arkisin ruuhka-aikaan kuusi minuuttia. Bussiuudistus tulee käyttöön 15. elokuuta, jolloin Länsimetro aloittaa. Uudet bussiaikataulut löytyvät HSL:n nettisivuilta kesäkuun alun tietämillä ja reittioppaaseen ne tulevat kuukautta ennen H-hetkeä. Lauttasaarentietä pitkin
kulkevat myös seutuliikenteen bussit 115A ja 555. Niiden päätepysäkki on ostoskeskus. Uusia vyöhykehintoja ei tule vielä tämän vuoden aikana käyttöön.
Gyldenintie on syksyyn 2017 asti yksisuuntainen. Sitä pitkin kulkevat bussit 20, 21 ja
21B menevät ainoastaan Lauttasaarentieltä Tallbergin puistotien suuntaan. Syynä on
se, että osoitteeseen Lauttasaarentie 25 rakennetaan asuintalon alle bussiterminaalia,
joka valmistuu vasta syksyllä 2017 eivätkä bussit voi sitä ennen käyttää tuota aluetta.
Kun metro ei liikennöi, Lauttasaaressa liikkuvat yöbussit 20N ja uutena linjana 112N.
Bussi 20N jatkaa samaa vanhaa reittiään kuin tähänkin asti.
4
Lauttasaari
Nro 10 ? 18.3.2016
Lukijan ääni
Kerro mielipiteesi päivän polttavista asioista. Lähetä mielipidekirjoituksesi osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Tekstin pituus maksimissaan 2500 merkkiä välilyönteineen.
Lauttasaaren monimuotoisuus säilytettävä
Nyt esitetty yleiskaava muuttaa Lauttasaaren ilmettä entistä
enemmän asutuskeskittymän suuntaan. Lauttasaaren Keskusta
seura esittää huolensa, että saaren monimuotoisuus on häviämäs
sä. Erityisen huolissamme olemme työpaikkojen säilyvyydestä ja
yritystoiminnan mahdollisuuksista. Jo nyt pieni- ja keskisuurten
yrittäjien mahdollisuuksia saarella rajoittavat sopivien hinta-laatu
-suhteen omaavien tilojen saatavuus. Osa yrityksistä on joutunut
siirtämään toimintansa pois saarelta. Tällä on suoranaisia heijas
tuksia myös ravintolapalveluihin. Monelle ravintoiloitsijalle lounas
palvelu on tärkeä osa liiketoimintaa. Myös saarelaisille on tärkeää,
että arkipäivän palveluita on mahdollisimman kattavasti eri puolel
la saarta käytettävissä. Tähän saakka olemme voineet hoitaa mel
kein kaikki asiat saarella. Erityisesti, jos saarelle kaavailujen ehdo
tusten mukaisesti asutetaan lisää väkeä, olisi vähintään toivottavaa,
että nykyiset palvelut lisääntyisivät tai pysyisivät samana. Nyt näyt
tää kuitenkin siltä, että kaupungin suunnitelmissa Lauttasaari näh
dään hiljaisena asumislähiönä. Me haluamme, että monimuotoisuus
säilyy tulevaisuudessakin.
Lauttasaaren keskustaseura ry
Jääpaloja
Sini Koskenseppä,
sini.koskenseppa@gmail.com
Kaikki kuvaan!
Miten ottaa edustava kuva valtamerestä?
Pohdin tätä eräänä auringon rusottamana kevätiltana Reykjavíkissa,
kun lenkin päätteeksi halusin tallentaa palan arktisia kotimaisemia.
Pohjois-Atlantti pauhasi rantaan, taustalla lumihuippuinen vuori ja
punaiset pilvet taivaalla. Otin yhden kuvan. Vähän huono valo.
Otin toisen. Tuliko kaikki auringonlaskun sävyt mukaan? Äh, räpsin
nyt vain ja katson kotona.
Ja mitä tapahtuu kotona? Katson kuvat läpi ja niissä voisi yhtä hyvin
olla järvi.
Kun on ollut jonkinasteinen tarve nähdä pala vanhaa Suomen kotisaarta, olen kurkkinut Laru-liikkeen ja muiden Lauttasaari-aiheisten
Facebook-ryhmien kuvavirtoja Tallinnan-laivoista, Kasinonrannan
kaislikoista tai joutsenista rantavedessä. Niihin pystyy hyppäämään
helposti, koska tietää, mitä jää kuvarajan ulkopuolelle. Ja niitä on
myös paljon, mikä aiheuttaa keskustelua.
Postasin joululomalla Suomessa käydessä yhden Lauttasaaren
rantakuvan sosiaaliseen mediaan ja eräs kommentoija totesi, että
?samalta nuo rannat näyttävät Kotkasta Kemiin?. Olen samaa ja
eri mieltä. Vesi on vettä joka paikassa, enkä vielä osaa erottaa esimerkiksi kotkalaista joutsenyksilöä lauttasaarelaisesta, mutta kauniiden hetkien tallentaminen kotiseudulla on ollut merkityksellistä
ensimmäisistä tunnetuista Suomessa otetuista valokuvista lähtien
1800-luvulla, joten jotain muutakin siinä täytyy olla.
Valokuvan vaikkapa merelle laskevasta auringosta haluaa ottaa,
vaikka olisi nähnyt kymmeniä samanlaisia jo ennenkin. Kuvan eroaminen merkittävällä tavalla vaikkapa sadoista Lauttasaaren sillalta
otetuista ei ole Se Syy napata vielä yhtä, vaan oma ilahtuminen
jostain kauniista.
Valtameriongelma tosin riivaa minua edelleen. Ymmärsin myöhemmin, että ei se ollut pelkkä maisema, mikä minut pysäytti. Siihen
liittyi myös aaltojen ryminä, käsittämätön
tilan tuntu ja merituuli, joka sotki hengityksen. Kaikki asioita, mitä kameralla
ei pysty tallentamaan. Kaveri kommentoi
kuvaa myöhemmin: ?It looks like a painting.? Ennen todennäköisesti ajateltiin,
että näyttääpä tuo maalaus todelliselta.
Nyt taiteilija on onnistunut, jos on ottanut
maalauksen näköisen valokuvan todellisuudesta.
Sini Koskenseppä on 32-vuotias lauttasaarelainen viestintäalan
yrittäjä, joka ei voisi asua paikassa, josta ei näe merelle. Hän opiskelee
Reykjavíkin yliopistossa kansainvälistä liiketoimintaa ja markkinointia.
Paavo Nurmi ja sotilaspojat, SA-kuva (1941)
Sotapäiväkirjat kertovat
myös Lauttasaaresta
Lauttasaari-lehdessä nro 34/2011
oli jatkosodan aikaisen sotilaspo
jan Yrjö Kaukiaisen haastattelu.
Kotiutushetkellä syyskuun lopussa
1944 Yrjö oli 16-vuotias. Nyt hän
on täyttänyt 88 vuotta. Samalla
ja muilla pattereilla palveli mui
takin Helsingin koulujen lukio
luokkien oppilaita. Tänä vuonna
125 vuotta täyttävästä Ressusta,
tuon ajan Helsingin suomalaises
ta lyseosta, oli Yrjön lisäksi Puis
to-patterissa tänä vuonna samoin
88 vuotta täyttänyt Raimo Jäämaa.
Kansallisarkiston digitoidut so
tapäiväkirjat avaavat ikkunan Suo
men, Helsingin ja myös Lauttasaa
ren kohtalonaikoihin talvi- ja jatko
sodassa. Lauttasaaren eteläosassa
toimi jatkosodan aikana 8. Raskas
Ilmatorjuntapatteri, Puisto, jossa
palveli aselevon voimaan tullessa
44 sotilaspoikaa. Heidät siirret
tiin patterista kotiutettaviksi 30.
syyskuuta 1944. Tämä kotiutet
tavien luettelo löytyy Kansallisar
kiston digitoitujen sotapäiväkir
jojen sivulta. Hakusanalla ?Ras
kas Ilmatorjuntapatteri? löytyvät
Helsingin ja koko maan muutkin
ilmatorjuntapatterit sekä eri ta
voin hakemalla talvi- ja jatkoso
dan kaikkien sotatoimiyhtymien
sotapäiväkirjat.
SA-kuvien verkkosivuilta www.
sa-kuva.fi löytyy hakusanalla
?Lauttasaari? 65 kuvaa sodan ajal
ta, myös Puisto-patterista. Soti
laspoikien upea osallistuminen
pat
terin torjuntatyöhön selviää
hyvin tästä kuva-aineistosta. Ku
vateksteissä näkyvä Funkmässge
rät on Irja- eli Dora-lähitorjun
tatutka, joilla oli keskeinen osa
Helsingin helmikuun 1944 suur
pommitusten torjunnassa. Yrjö
Kaukiaisen kohdalla tuosta 160
000 kuvan arkistosta löytyi hänel
lekin mielenkiintoinen yhteensat
tuma. Mestarijuoksija kersantti
Paavo Nurmi antoi syyskuussa
1941 koulutusta sotilaspojille Me
rimelojien majalla Helsingin Tai
Tuntematon sotilas, kuva: PK 2015
vallahdessa. Paikalla kävi myös
kuvaaja A.J. Tenhovaara. Yhdessä
kuvassa Yrjö kurkistelee Paavo
Nurmen vasemman olkapään ta
kaa.
Puistopatterin rakennelmista
ei ole juuri mitään jäljellä. Patte
rin muistoksi pystytettiin 1994,
50 vuoden kuluttua Helsingin
suurpommituksista yksi Rämä
pää-ilmatorjuntatykki, 88 milli
metrinen Rheinmetall-Borsig it-ka
nuuna, lähelle uimaseura Humauk
sen majaa.
Lauttasaari on sotahistorian
kannalta ollut merkityksellinen
paikka Helsingin puolustus
jär
jestelyissä. Kriminsodan aikana
1854-1855 saarella oli rintava
rustuksia torjumassa ranska
lais-englantilaisen
laivaston
maihinnousuyrityksiä.
Tuolta
ajal
ta Ryssänkärjessä näkyy so
tilaiden kalliohakkauksia. Tuol
loin maihinnousuyritysten tor
jun
nassa kaatui tuntematon
suo
malainen sotilas, jonka hau
tamuistomerkille
Länsiväylän
var
teen pääsee Maamonlahden
puiston kautta. Myöhemmin
tuo sotilas tunnistettiin 29-vuo
tiaaksi pohjalaiseksi Josef Johan
Back?iksi.
Saman vuosisadan lopussa Ve
näjän valtio ryhtyi toden teolla
rakentamaan linnoitteita Lautta
saaren eteläosaan. Alue pakkolu
nastettiin ja siitä tuli osa Viaporin
eli Suomenlinnan linnoitusesp
lanadia. Silloisista rakennelmista
massiivinen ruutikellari vuodelta
1888 on jäljellä, samoin tykistön
etäisyysmittarin savupiipun nä
köinen jalusta, jonka puuraken
teet ovat jo lahonneet. Saman
lainen matalampi on Poliisien
majan edessä. Kasarmirakennus
on samoin jäljellä. Helsingin kau
punki kunnostutti yhden tykis
tön suojavalleista kesällä 2005.
Työn valmistuttua kutsuvieraana
paikalla oli 150 vuotta aikaisem
min saareen kutsumatta pyrki
neen Englannin edustajana maan
sotilasasiamies.
Myöhemmistä
ajoista on jäljellä Puisto-patterin
puhelinpylväs tuon kunnostetun
vallin takana.
Pauli Kruhse
Vattuniemi
Lauttasaari
Nro 10 ? 18.3.2016
5
Karista talvi-ihon
kuivuus iholtasi!
East River
OUTLET
Tarjouksena Super kosteuttava
Janssen -kasvohoito 69,-
Lokkikuja 1
(norm. 79,-)
sis.mm. kasvo/niska/hartiahieronnan, kulmien muotoilun, hyaluronihappo ampullin + okluusionaamion. (ihonpuhdistuksella 79,-).
Jalkahoito (perus) 48,(eläkeläiset 43,-)
Green Lounge
T:mi Mia Castrén
Avoinna:
ti-to klo 10-18
OSTA 3
MAKSA 2
Edullisin laukku
kaupan päälle!
40?
20?
Katajaharjuntie 6
00200 Helsinki
P. 040 931 3929
www.miacastren.com
Lauttasaari.fi
Larun uutiset
ja tapahtumat
Etsimme Lauttasaaresta KT-huoneistoa neliöiltään 110 - 140
uudehkosta tai peruskorjatusta talosta. AT- tai AH-paikka on
välttämätön. Jos olet ajatellut myyntiä noin vuoden sisään,
ota yhteyttä! P. 044 511 5955/Eyvor.
Kevätmarkkinat
tulevat taas!
Perinteiset kevätmarkkinat
Pajalahden kentän ympäristössä
la 16.4. klo 10-18 ja
su 17.4. klo 10-16.
Markkinapaikkatiedustelut Jorma
Teräskallio puh. 050 566 7075
ja kirpputoripaikat Anette Glantz
puh. 050 336 3035.
Mukana myös Tivoli Seiterä.
www.pj.? | Museokatu 34
LVIS Huolto
Korjaus
Päivystys
koot:
36-41
20?
koot: 41-46
Kolme eri väriä
20?
koot:
37-41
Kevätsaapas
Tekstiilivuori
Lisäksi paljon näytepareja (koko 37 | 41 /42)
1p = 35? | 2p = 60? | 3p = 80? | 4p = 100?
w w w.eastriver.f i/O UTLET
LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS
110 m2 Hakolahdentie 4 A.
Koti halutulta Kasinonrannalta! Erinomaisella
paikalla, aivan uimarannan vieressä, päätyhuoneisto 5H, K, KPH, WC, VH, TAKKA +
PARVEKE. Olohuoneessa on tyylikäs erkkeriikkuna sekä takka. Parvekkeelta näkyy Kasinonranta. Huoneisto sijaitsee hissitalon 2/4
kerroksessa. Yhtiön peruskorjaustilanne on
erinomainen. Yhtiössä on juuri valmistunut
laaja LVIS-saneeraus jonka yhteydessä tehtiin
runsaasti muitakin korjauksia sekä rakennettiin talosauna.
Talossa on jo aiemmin tehty parveke-julkisivuja ikkunakorjaukset. Talo sijaitsee yhdessä
saaren viihtyisimmistä osoitteista josta on
lyhyt matka niin lähikauppaan, liikenneyhteyksiin, kouluihin kuin myös uima-rannalle.
Erkkerin kautta
uuteen asuntoon!
Tervetuloa tutustumaan!
Tiedustelut Markku Enström 0400-416114.
Hp. 561.000,00 ? + vo noin 100.000?.
Markku Enström
LKV, alalla vuodesta 1988
0400 416 114
Matti Pulliainen
LKV, alalla vuodesta 1983
0400 451 121
Veli-Pekka Närhi
tj, alalla vuodesta 1994
0400 810 540
ASUNTOMYYNTI
ASUNTOVUOKRAUS
LIIKETILAT
HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä
huoneistoista on 2,7%
(sis. ALV 24% ja kaikki
kulut).
Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy
Lauttasaarentie 4
00200 Helsinki
Puhelin (09) 682 4050
Fax (09) 6824 0530
Email: lkv@erkkeri.fi
www.erkkeri.fi
LKV
Suomen
kiinteistönvälittäjäliiton
jäsentoimisto
Lauttasaari
- piirsi
Copyright: Toto Fogelberg-Kailan perikunta
Pekka Puupää
6
NYT ON RUNSAASTI KYSYNTÄÄ
KAIKEN KOKOISISTA ASUNNOISTA
LAUTTASAARI, KT, 5 h, k, rt, p 113 m2
LAUTTASAARI, KT, 3 h, k, s ja p 91,5 m2
Valoisa perheasunto modernissa ympäristössä. Ruokakaupat ja muut palvelut lähellä. Kaunis, lapsiystävällinen piha. Esteetön kulku.
Myydään myös kaksi autopaikkaa. C 2007.
Mh. 495.000 e. Melkonkatu 14.
7159463
LAUTTASAARI, KT, 4 h, k, s, p
Lähellä palveluita ja hyvien liikenneyhteyksien
varrella oivallinen perheasunto. Sijainti toisen
kerroksen tasalla. Tilava kph ja oma sauna.
Käynnissä olevan linjasaneerauksen yhteydessä hyvä tilaisuus remontointiin. D 2007.
Mh. 382.168,66 e. Vh. 385.000 e. Lauttasaarentie 11.
7194894
87 m2
LAUTTASAARI, KT
2 h, kk, ransk. p
LAUTTASAARI, KT, 2 h, kk
LAUTTASAARI, KT, 1 h, avok
39 m2
Hyvä koti, hyvässä talossa. Avara olohuone, neljä makuuhuonetta, parveke ja takka. Putkiremontti tehty 2012. G. Mh. 585.000 e. Puistokaari 12.
7156450
50 m2
Muuttovalmis, v. 2013 kauttaaltaan remontoitu
kaksio. Asunto on 1. krs:ssa, mutta niin korkealla, että asumisrauha on taattu. Harvinaisen avara näkymä kauniille sisäpihalle ja sen yli puistoon. Talon putkisaneeraus on tehty perinteisellä menetelmällä 2013. G. Mh. 259.062,50 e. Vh.
295.000 e. Haahkatie 5.
7177534
40 m2
Peruskorjatun talon ylin, 7. kerros. Hyväkuntoinen muuttovalmis kaksio lähellä kaikkia paveluja. Uusi ostoskeskus ja metroasema valmistuvat loppuvuodesta 200 metrin päähän.
Hienot näkymät yli kattojen länteen. Mertakin
näkyy. Arvostettu arkkitehti Else Aropaltion
suunnittelema talo on valmistunut 1938. F.
Mh. 258.000 e. Otavantie 5.
7195139
LAUTTASAARI | Vattuniemenkuja 8, 00210 Helsinki, puh. 020 780 3250
JANNE PAASIMIES
Myyntijohtaja, LKV
Puh. 020 780 3382
GSM 0400 394 074
JARI MOILANEN
Myyntipäällikkö
LKV, KTM
Puh. 020 780 3252
GSM 0400 401 650
MATTI LEHTELÄ
Kiinteistönvälittäjä
LKV, varatuomari
Puh. 020 780 3890
GSM 040 652 8244
ULLA PÖYHÖNEN
Kiinteistönvälittäjä
LKV
Puh. 020 780 3366
GSM 040 670 8500
Muuttovalmis valoisa yksiö keskeisellä mutta
rauhallisella paikalla Etu-Lauttasaaressa. Putkiremontti toteutettu v. 2013. Isot ikkunat kolmeen eri suuntaan. Hssitalon toisessa kerroksessa. Tulevalle metroasemalle ja ostoskeskukselle noin 300 metriä. E. Mh. 206.030,66 e.
Vh. 235.000 e. Koillisväylä 11.
7135558
HARKITSETKO
ASUNTOSI MYYNTIÄ?
VIVEKA TVERIN
Kiinteistönvälittäjä
LKV
Puh. 020 780 3253
GSM 040 653 2133
Kutsu meidät maksuttomalle
arviokäynnille, kun haluat
asunnostasi parhaan hinnan,
sovitussa aikataulussa
ja turvallisesti.
Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 17-19, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2.
Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). Energialuokka A-G, mikäli ei saatavilla kirjain X.
/ Huoneistokeskus
www.huoneistokeskus.fi
Nro 10 ? 18.3.2016
Lauttasaari
Nro 10 ? 18.3.2016
7
Vesille!
R AK ASTU MAISEMA AN !
KOHDE
MUUTTOVALMIS!
TERVETULOA ESITTELYYN
SU 20.3. KLO 12?13
Osta koti Lauttasaaren parhaalta paikalta.
Näköalapaikalle Lauttasaaren sillan päähän on juuri valmistunut Asunto Oy Larun Portti Helsinki.
Oivaltavan arkkitehtuurin ansiosta lähes kaikista asunnoista on upeat näkymät Lauttasaaren- ja
Seurasaarenselälle. Kokeile, miltä sama maisema näyttää syysyön kuutamossa tai kesäaamuna
auringon noustessa. Emme usko, että kyllästyt koskaan.
Lue lisää ja tutustu vapaana oleviin asuntoihin osoitteessa: larunportti.hartela.fi
Pysäköintihalli löytyy
talon alta, hyvät palvelut ja Lauttasaaren
rantojen ulkoilureitit
läheltä. Ruoholahteen
on kävelymatka, eikä
syksyllä 2016 avautuva metroasemakaan
ole kaukana.
Taiteilijan näkemys
Taiteilijan näkemys
Larun Portissa on uudenlaisia
mukavuuksia yhteiskäyttöön.
Taloyhtiössä on iso saunaosasto,
josta pääsee vilvoittelemaan
merelle avautuvalle terassille.
Viinikellarissa on sopivat olosuhteet oikeaa korkkaamisaikaa
odottaville pulloille.
MYYNTI: Rakennusosakeyhtiö Hartela
Kaupintie 3, 00440 Helsinki | p. 0800 93 200 (maksuton) | www.hartela.fi
Huoneistoesimerkkejä
3h+kt+s
88,0 m²
3h+kt+s
90,5 m²
3h+k+s
106,0 m²
3-4h+k+s
127,0 m²
Myyntihinta
281.600
343.900
360.400
558.800
Velaton hinta
572.000
642.550
710.200
977.900
Tontti*
124.608
128.148
150.096
179.832
Kohde on muuttovalmis. *Ostaja voi halutes saan maksaa tontin huoneistokohtaisen lunastusosuuden. Tontin lunastusosuus ei sisälly asunnon velattomaan hintaan. Erillisenä osakkeina myytäviä autohallipaik koja à 30.000 ? ja
autotallipaikkoja à 90.000 ?. Energialuokka C.
OSOITE: Lauttasaarentie 1, 00200 Helsinki
Lauttasaari
8
Nro 10 ? 18.3.2016
Pirkko Lindberg kirjoittaa haastatteluihin perustuvia dokumenttiromaaneja Nobel-palkitun Svetlana Aleksijevit?in tapaan. Uusin kirja kertoo Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudes
kokeneiden ihmisten silmin.
Fukushimalaisten tari
Lauttasaarelainen kirjailija Pirkko Lindberg
matkasi Japaniin tapaamaan Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden uhreja ja kirjoitti siitä
kirjan. 11. maaliskuuta onnettomuudesta tuli
kuluneeksi tasan viisi vuotta.
K
Teksti Hilkka Kotkamaa
Kuva Anni Kotkamaa
un
lautta
saarelainen
Pirkko Lindberg
sai
valmiiksi
lapsuudes
taan ja nuo
ruudestaan
Vaasassa kertovan romaanin Hotelli Kaipaus, hän ajatteli kirjoit
tavansa seuraavan romaaninsa
tulevaisuudesta. Mikä on tulevai
suuden kannalta tärkeää ja kir
joittamisen arvoista?
Lindberg on jo pitkään kuulu
nut luontoaktivisteihin ja eritoten
ydinvoimakriitikoihin. Hänen tuo
re kirjansa on nimeltään Fukushima ikuisesti (Savukeidas, 2016).
Maaliskuun 11. päivä vuonna 2011
tuli uutinen ydinvoimakatastro
fista Fukushimassa, Japanissa.
Tapahtui juuri se, mitä ei pitänyt
tapahtua eli maanjäristys ja sitä
seurannut raju hyökyaalto. Siinä
kirjan aihe, joka ei jättänyt häntä
rauhaan.
?Olin mukana tapaamassa japa
nilaisia, joita tuli Suomeen 2013
niin sanotulla Rauhanlaivalla.
Mat
kallaan he vierailivat myös
Perämeren pohjukassa Pyhäjoel
la, jonne suunnitellaan seuraavaa
ydinvoimalaa. Laivalla oli mu
kana Futaban pikkukaupungin
pormes
tari, joka lausui pyhäjo
kelaisille varoituksen sanoja ker
toen kotikaupunkinsa täystuhos
ta Fukushiman kupeessa.?
Lindberg sai heiltä palautetta,
että ydinvoimalaonnettomuus oli
mitä sopivin kirjan aihe ja että Fu
kushiman uutisoinnissa on taval
linen katastrofin kokenut ihminen
jäänyt vähälle huomiolle. Tuo idea
jäi muhimaan kirjailijan ajatuk
siin. Päätös selkeni, kun Lindberg
myöhemmin tapasi nuoren nai
sen Maya Saaritsan, joka osasi
japania ja oli halukas lähtemään
matkalle mukaan. He ostivat li
put Siperian junaan ja matkasivat
kohti Vladivostokia ja sieltä lai
valla Korean kautta Japaniin.
Paikan päällä Fukushima
osoittautui paljon vaarallisem
maksi kohteeksi kuin Lindberg
osasi odottaa.
?Kun lähdimme Fukushiman
suuntaan, tuli tieto, että vaurioi
tuneita polttoainesauvoja ruvet
tiin siirtämään pois maanjäris
tyksen ja sen jälkeisen tsunamin
tuhoamasta ydinvoimalasta. Siir
to olisi epäonnistuessaan aiheut
tanut entistä suuremman katast
rofin. Tulkkini pelästyi ja lähti
kotiin.?
Tässä tilanteessa neuvoton kir
jailija sattui tapaamaan iranilai
sen toimittajan ja ydinvoima-asi
antuntijan Afshin Valinejadin,
jonka hän palkkasi avustajakseen.
Hän oli aiemmin kuskannut pa
kettiautollaan Fukushimaan suu
rien tv-yhtiöiden edustajia BBC:tä
myöten.
?Fukushima lähestyi autolla ri
peästi, mutta itse uskaltauduim
me noin kymmenen kilometrin
etäisyydelle, silloinkin lyhyinä py
sähdyksinä. Minähän en ollut teke
mässä kirjaa ydinvoimalasta, vaan
katastrofin kokeneista ihmisistä,
joita oli evakuoituna etäämmällä.
Lähistön kaupungit olivat aave
maisen tyhjiä?, hän muistelee.
Yhä järkyttyneet ja tilapäisma
joituksessa edelleen asuvat asuk
kaat kertoivat onnettomuudesta,
sen aiheuttamasta järkytyksestä
ja kaaoksesta. Osoittautui, ettei
viranomaisilla ollut mitään realis
tista evakuointi- tai muita suun
nitelmia onnettomuuden varalle.
Ehkä millään maalla ei ole.
Viranomaiset tekivät päätök
sen, että Japanin kaikki yli viisi
kymmentä reaktoria suljetaan.
Niistä on kaksi jo avattu ja piak
koin otetaan kymmenkunta taas
käyttöön.
?Tuntuu kummalliselta, että Ja
pani palaa uudelleen ydinvoiman
käyttöön, koska maa sijaitsee man
nerlaattojen välissä eikä turvallista
aluetta ole lainkaan. Maa on näinä
ydinvoimattomina aikoina pärjän
nyt hyvin fossiilisilla polttoaineil
la sekä tuontiöljyllä ja hiilellä.
Samalla japanilaiset ovat ryhtyneet
käyttämään energiaa säästäväi
semmin. Myös aurinkokennoista
on tullut hyvin suosittuja.?
Fukushimassa sattui kolme ydinreaktorin reaktorisydä
men sulamista. Pirkko Lindberg
tapasi lähistöllä asuvia ihmisiä,
ja ehkä kiinnostavimpana kar
jankasvattajan, joka kieltäytyy
muuttamasta alueelta. Hän kas
vattaa edelleen myrkyttyneellä
alueella karjaansa, jonka maitoa
ja lihaa hän ei voi myydä. Hän hoi
taa myös muita hylättyjä eläimiä.
Samalla miehen oma terveys on
vakavassa vaarassa.
?Karjankasvattajasta on tul
lut Japanissa suurjulkkis, Herra
Vastarinta. Hän käy vähän väliä
osoittamassa mieltään Tokiossa
ministeriöiden edessä ja hänellä
on mukanaan sairastunut lehmä
kuorma-auton lavalla. Jokainen
hänen käyntinsä on mielenosoi
tus ydinvoimaa vastaan, median
sekä mellakkapoliisin tiukasti
seuraama?, Lindberg kertoo.
Lauttasaari
Nro 10 ? 18.3.2016
9
Pääsiäisenä
kirkkoon
turvallisesti
kaverin kanssa!
Sinä, joka haluaisit turvaa ja tukea kirkkomatkalle,
liikut itsenäisesti, käytät rollaattoria tai keppiä, ota yhteyttä!
Pääsiäissunnuntain messussa 27.3. klo 11
seurakunnan vapaaehtoiset kirkkokaverit ovat sinua varten.
Soita ma-pe 21.-25.3. ja jätä vastaajaviesti numeroon
050 441 6266. Kerro viestissä nimesi ja puhelinnumerosi
sekä missä päin Lauttasaarta asut, niin sinulle
soitetaan pian takaisin kyydin sopimiseksi.
Tervetuloa mukaan seurakunnan pääsiäisiloon
yhdessä uuden ystävän kanssa!
?
Maaperä katsotaan nyt terveelliseksi,
koska siitä on otettu kymmenen sentin
kerros pois. Kuorittu maakerros on
pantu muovisäkkeihin, tosin kukaan
ei tiedä mihin säkit pitäisi panna.
sta katastrofin itse
inoita
Uusimpien tietojen mukaan
on Japanin konservatiivihallitus
kehottanut ihmisiä muuttamaan
takaisin koteihinsa, jotka ovat
etäämpänä kuin kymmenen kilo
metriä Fukushiman ydinvoima
lasta.
?Maaperä katsotaan nyt ter
veelliseksi, koska siitä on otettu
kymmenen sentin kerros pois.
Kuorittu maakerros on pantu
muovisäkkeihin, tosin kukaan ei
tiedä mihin säkit pitäisi panna.
Erään ehdotuksen mukaan jätteet
levitetään eri puolille Japania, so
lidaarisuuden nimissä! Myös ydin
voimalasta valuu edelleen radioak
tiivista jätettä mereen. Kalastus
ja koko Tyynimeri ovat vaarassa.
Kansanliikettä ydinvoimaa vas
taan ollaan valtion taholta vai
mentamassa?, Lindberg muistut
taa.
Ydinvoimalakatastrofista
on
kulunut viisi vuotta, mutta katast
rofi jatkuu hamaan tulevaisuu
teen. Siksi Pirkko Lindbergin kirja
on nimeltään Fukushima ikuisesti.
?Sain hyvän yhteyden moniin
ihmisiin, joiden elämän ydin
voimaonnettomuus murskasi ja
paljon tietoa Japanin suoranai
sesta
välinpitämättömyydestä
luonnonsuojeluun.
Virallinen
asenne on, että saasteet ovat on
gelma, jotka pystytään ratkaise
maan huipputekniikalla. Luot
tavainen ja huoleton asenne on
tehnyt Japanista taloudellisen
maailmanmahdin. Ja todella, ja
panilaiset ovat vauraita eikä köy
hyyttä näy missään.?
Pirkko Lindberg löysi kuitenkin
merkkejä kiinnostuksesta aurin
ko- ja tuulienergiaan. Samaa hän
toivoo Suomeenkin, jossa olisi
paljon kehitettävää vaihtoehtoi
sissa energiamuodoissa.
?Myös Suomi nojaa aivan lii
kaa ydinvoimaan eikä täällä sen
kummemmin kuin muuallakaan
ole ratkaistu esimerkiksi jäteon
gelmaa eikä uraanin saatavuutta
jatkossa.?
Tarkoitus oli, että Fukushi
man voimala jatkaisi toimin
taansa varavoiman avulla, mutta
varavoimala ei toiminut. Meren
suuntainen muuri osoittautui ai
van liian heikoksi ja matalaksi,
joten tsunami särki voimallaan
voimalan. Joukko ydinvoimalan
työntekijöitä uhmasi vaaraa ja es
ti vielä suuremman onnettomuu
den. Kaikki apuna olleet joutuivat
vaaraan, koska tiedotus onnetto
muudesta oli heikkoa ja puutteel
lista.
Pirkko Lindberg pitää edelleen
yhteyttä tutustumiinsa ihmisiin
Japanissa ja tiedot sieltä ovat hä
lyttäviä. Syöpätilastot ovat nou
sussa ja säteilyä voi mitata suuria
määriä koko maassa.
Mitä teillä tehdään kesällä?
KESÄKURSSIT
2016
Lindberg tapasi myös perheen,
jossa on kolme tytärtä ja onnet
tomuuden aikaan neljäs tulossa.
Heidän evakuointinsa kesti mon
ta viikkoa ja nyt kuusihenkinen
perhe asuu pikkuruisessa kopissa
Tokion ulkopuolella.
?Kaikilla perheen neljällä tyt
tärellä oli jokin muutos kilpirau
hasissa. Viranomaiset eivät ole
reagoineet näihin ongelmiin. Us
kon, että juuri tästä on tulossa Ja
panissa suuri kansanterveydelli
nen aikapommi. Sairastuneet voi
lisätä 16 000 onnettomuudessa
kuolleen lisäksi. Myös itsemurhia
on tehty runsaasti. Saastuneiden
alueiden ihmiset saavat käydä
kotonaan kerran kuussa, mutta
viipyä vain päivän.?
Lyhytelokuvia, sirkusta,
kuvataidetta, parkouria,
teatteria, ranskan kieltä ja
kulttuuria, digikuvausta,
animaatiota, majaleirejä?
www.kaapelitehdas.fi
www.suvilahti.fi
10
Lauttasaari
Lauttasaari-Seuran
alkulähteellä
Keijo Syväniemi on yksi LauttasaariSeuran neljästä kunniajäsenestä.
Hän kuului 1960-luvulla siihen kolmen
koplaan, joka oli allekirjoittamassa
seuran perustamisasiakirjaa.
K
Nro 10 ? 18.3.2016
Esittely
Lauttasaari-lehden juttusarja esittelee Lauttasaari-Seuran kunniajäseniä. Tähän mennessä
näistä neljästä on esitelty Markku Tanner, Tom Hynninen ja Juhani Railo. Heistä neljäntenä
ja näin ollen viimeisenä tutustumme Keijo Syväniemeen, joka on ollut perustamassa Lauttasaari-Seuraa vuonna 1963. Seuratoiminnan ohella hän teki pitkän uran Lykin opettajana.
Teksti ja kuva Emilia Jokinen
eijo Syväniemi on vii
meinen elossa oleva
seuran kolmesta pe
rustajajäsenestä, joita
ovat hänen lisäkseen
lääketieteen lisensiaat
ti Väinö Pensala sekä
varatuomari
Seppo
Ojala. Syväniemi kut
suttiin seuran kunnia
jäseneksi seuran 50vuotisjuhlavuonna, helmikuussa 2013.
Syväniemi toivottaa tervetulleeksi kauniiseen ko
tiinsa Tapiolaan. Hän pahoittelee, että täytettyään
94 vuotta hänen muistinsa ei ole enää entisen kaltai
nen.
?En ole pitkään aikaan ollut mukana Lauttasaa
ri-Seurassa, joten sen toiminta ei ole tuoreimpana
muistissani. Sen jälkeen on tullut niin paljon kaikkea
muuta.?
Ja hänen kodissaan tämä muu tosiaan näkyy: kaik
kialla on nähtävissä muistoja vuosien varrelta valo
kuvausta ja sukututkimusta harrastavalta Syvänie
meltä.
Maisteri Keijo Syväniemi syntyi vuonna 1922
Karkussa, mutta muutti jo nuorena Helsinkiin ja val
mistui 1940 ylioppilaaksi Kallion yhteiskoulusta.
Toisen maailmansodan jälkeen hän perusti perheen
Lauttasaareen ja toimi järjestösihteerinä Suomen
Kansakoulun opettajien liitossa. Vuodesta 1951 vuo
teen 1982 hän oli opettajana Lauttasaaren yhteis
koulussa, ensin kansakoulun opettajana ja vuodesta
1965 psykologian, historian ja taloustiedon lehtori
na.
Väinö Pensala, joka oli Lauttasaaren säätiön pu
heenjohtaja ja samalla myös Lauttasaaren yhteis
koulun johtokunnan puheenjohtaja, sai Keijo Syvä
niemen alkujaan kiinnostumaan Lauttasaari-Seuran
perustamisesta. Säätiö oli pohtinut seuran perusta
mista kotiseututyötä varten jo vuodesta 1962.
Laadittiin lehti-ilmoitus, jossa ilmoitettiin seuran
perustamisaikeista ja kutsuttiin ihmisiä kokoon.
Pe
rustamiskokous Lauttasaari-seuralle pidettiin
12. helmikuuta 1963, jolloin Pensala, Ojala ja Syvä
niemi ? niin sanottu kolmen kopla ? kokoontuivat
Lauttasaaren yhteiskoulun tiloissa allekirjoittaak
seen seuran perustamisasiakirjan ja hyväksyäkseen
seuran ensimmäiset säännöt. Opettajana ja vanhana
järjestösihteerinä Syväniemi oli laatimassa näitä en
simmäisiä sääntöjä. Edellisenä iltana oli kokoustet
tu 78 lauttasaarelaisen voimin samassa paikassa ja
valtuutettu Pensala, Ojala ja Syväniemi perustamaan
yhdistys, jonka väliaikaisessa johtokunnassa he oli
vat.
Keijo Syväniemi toimi Lauttasaari-Seuran sih
teerinä kahden vuoden ajan, joiden jälkeen hän jätti
tehtävät. Lauttasaaresta Syväniemen perhe muutti
kivenheiton päähän Espoon Tapiolaan jo 60-luvulla.
Työ Lauttasaaren yhteiskoulussa kuitenkin piti jat
kossakin kiinni Lauttasaaren arjessa ja saarelaisten
elämässä.
Syväniemi muistelee lämmöllä aikaa 50- ja 60-lu
kujen Lauttasaaressa.
?Se oli silloin niin paljon pienempi paikka. Eihän
siellä asunut juuri ketään. Mutta meillä oli hauskaa.
Kävimme piknikeillä rannalla ja nautimme elämästä.
Se on kaunis paikka.?
Keijo Syväniemi on yksi Lauttasaari-Seuran perustajajäsenistä ja Lykin entinen opettaja.
Nro 10 ? 18.3.2016
Lauttasaari
11
M NEE
NIIN KUIN
DRUMSÖSSÄ.
Kaikki putkessa:
metro Larussa elokuussa 2016.
hsl.fi/länsimetro