Lauttasaari
Lauttasaari
Nro 28 ? 21.8.2015
|
Perustettu 1968
Julkaisija: Lauttasaari-Seura ? Drumsö-Sällskapet ry
Lisää rakennuksia
rantaan s. 2
Nyt kaikki
taiteilemaan! s. 3
LAUTTAOPTIIKKA
SILMÄLASIEN PERUSPAKETIT
OrthoK sarveiskalvon muotohoidot
? Piilolasit silmiin yöksi ja päiväksi pois.
? Päivällä ei tarvita erillisiä silmä- tai piilolaseja.
Varaa aika silmien tutkimukseen.
lasit
i piilo
Hank ti verkko
s
ä
:
v
e
e
t
m
kä
astam
kaup
ka.fi
optiik
a
t
t
u
.la
www
Lauttaoptiikka, Lauttasaarentie 5, 00200 Helsinki, Ark 10-18, La 10-15,
Ajanvaraus 09 675 122, www.lauttaoptiikka.fi
1
Nro 28
21.8.2015
Koulussa
Kambod?assa s. 6-7
3VVLJOMBIEFOUJF "
4ÊSLJOJFNFOUJF $
0JLFJUB JINJTJÊ BTVOUPBTJPJIJO
N¤ I
BWPL
LQI
N¤ I
L
LQI
WI
Q
û LL
û IMÚ LL
û
*UÊMBIEFOLBUV B #
)BBILBUJF
N¤ I
L
LQI
T
Q
N¤ I
L
LQI
WI
Q
û
û LL
û IMÚ LL
)BLPMBIEFOUJF "
7BUUVOJFNFOLBUV "
N¤ I
L
LQI
WI
Q
N¤ I
L
LQI T
WI
Q
û
û LL
û IMÚ LL
Tarjoa asuntosi
myytäväksi tai
vuokrattavaksi!
*UÊMBIEFOLBUV
N¤
"VUPIBMMJQBJLLB û
1BMKPO NVJUBLJO BTVOUPKB KB WÊMJUUÊKÊTJ MÚZEÊU PTPJUUFFTUB XXX UBLJP DPN
"TVOOPO NZZOUJ
WVPLSBVT KB BTVOUPTJKPJUVTQBMWFMVU
XXX UBLJP DPN (ZMEÏOJOUJF
)FMTJOLJ
XXX "TVOUPTJKPJUUBKBO"#$ ö
,JJOUFÊO WFSLPO MJJUUZNÊTUÊ
TOU QVI
TOU NJO .BULBWJFTUJOWFSLPO MJJUUZNÊTUÊ
TOU QVI
TOU NJO
KAIKKI IRTI KESÄSTÄ!
Nauti lomasta sekä
auringosta, ja
vahingon sattuessa
muista, että olemme
paikalla koko kesän.
Turvallista lomaa!
TUTUSTU
PALVELUIHIMME jA
VARAA AIKA VASTAANOTOLLE
OSOITTEESSA
ELAINTOHTORI.fI
Elämäniloa ja parempaa
toimintakykyä ikäihmisille
Tilaa fysioterapeutti kotiin
09 3922 302
Helsinki: Tilkka / Lehtisaari / Lauttasaari
Espoo: Matinkylä www.fysiogeriatria.fi
Lauttasaaren
Eläinlääkäriasema
Otavantie 7
00200 Helsinki
p. 010 219 1310
Ilmoittaudu syksyn
liikuntaryhmiin!
Lauttasaaren Mereo
Pohjoiskaari 9 A
Lauttasaari
2
Pääkirjoitus
Nro 28 ? 21.8.2015
21.8.2015
Liikenteellisiä
haasteita
Viime aikoina tiedotusvälineissä ja keskustelupalstoilla on puhuttanut
kevyen liikenteen ja muiden tiellä liikkujien suhtautuminen toisiinsa.
Syynä on paljolti Tullinpuomissa sattunut ikävä, mutta toisaalta
onneksi harvinainen tieraivotapaus. Jotain osoittaa sekin, että
kuolleen pyöräilijän muistoksi järjestetyn pyörämarssin aikana
sattui yhteenotto bussikuskin ja pyöräilijöiden välillä.
Valitettavasti tällaiset asenteet ovat vain omiaan kärjistämään liikenteeseen liittyviä ongelmia. Liikenteessä pitäisi ottaa huomioon kaikki
liikkujat tasapuolisesti ja pyrkiä saamaan aikaan sujuva liikenneympäristö. On kummallista, että lähes kaikki turvallisuusratkaisut edelleenkin tehdään rajoittamalla jollakin tavoin autoilua nopeusrajoitusten
muodossa tai rakentamalla töyssyjä. Kyllä nuokin ratkaisut ovat
monin paikoin tarpeen, mutta voisiko jonkin sisääntuloväylän turvallisuutta joskus parantaa kieltämällä pyöräily tällä väylällä ja ohjaamalla
pyörät turvallisemmalle reitille? Tai voisiko risteysten turvallisuutta
parantaa määräämällä pyörille nopeusrajoitus ajorataa ylitettäessä?
Lauttasaarentielle on rakennettu kesästä lähtien pyöräkaistoja.
On suorastaan vaarallista, että koko Lauttasaarentien ja Särkiniementien risteys on auki vielä nytkin, kun koulut ovat alkaneet.
Risteys on vaarallinen ja toivottavasti koulu ja
vanhemmat osaavat valistaa lapsia vaaroista.
Tuolla alueella on jo peltikin rytissyt, joten
myös autoilijoilta vaaditaan nyt malttia.
Ville Elomaa
Lauttasaari-Seuran varapuheenjohtaja
Tässä lehdessä
Lisää rakennuksia rantaan................................s. 2
Taideteos kaipaa auttavia käsiä........................s. 3
50 kiloa etanoita...............................................s. 4
Lykin opettaja opetti Kambod?assa...............s. 6-7
Havainnekuva
Lohiapajanlahden
rakennussuunnitelmista.
Lohiapajalahdelle lisää taloja
Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää
Lohiapajalahden alueelle asema
kaavan muutosta. Ehdotuksen mu
kaan alueelle rakennettaisiin kuusi
uutta 5-6-kerroksista asuintaloa.
Ehdotus on nähtävissä Lauttasaa
ren kirjastossa. Asianosaiset voivat
kommentoida hankkeen osallistu
mis- ja arviointisuunnitelmaa 11.
syyskuuta saakka. Kaavan valmis
telija on tavattavissa Lauttasaaren
kirjastossa tiistaina 1. syyskuuta
kello 15-18.
Hanke on ollut vireillä jo vuon
na 2001 ja nyt kaavamääräyksiä
on ajanmukaistettu sekä tehty
pieniä tarkennuksia rakennus
aloihin ja maantason korkotietoi
hin.
Suunnittelualueeseen kuuluu
Vattuniemen itärannalla sijaitse
va alue, joka käsittää Lohiapa
janlahden ja sen rantaa. Rajaavia
katuja ovat Pajalahdentie, Meri
puistotie, Vattuniemenkatu, Vat
tuniemenranta ja Vattuniemen
kuja.
Kaupunkisuunnitteluviraston
tavoitteena on, että kaavaehdo
tus tuodaan kaupunkisuunnitte
lulautakuntaan jo syksyllä 2015.
Lauttasaari-Seura on hankkeessa
asianosainen ja tulee antamaan
siitä lausunnon. Lausuntoa val
mistelee seuran kaavaryhmä.
Ympäristöministeriö hylkäsi vali
tuksen, jossa vaadittiin Lautta
saaren vesitornia suojeltavaksi
rakennusperintölailla. Nyt Helsin
gin kaupungin kiinteistövirasto
suunnittelee aloittavansa vesitor
nin purkamistyöt tänä syksynä.
Tarkemmista järjestelyistä ker
rotaan asukkaille, kun aikataulu
varmistuu.
Purkamistyöt alkavat työmaa
teiden rakentamisella. Tämä voi
daan tehdä aikaisintaan elokuun
lopulla. Varsinaiset purkutyöt al
kaisivat suunnitelmien mukaan
viimeistään lokakuussa ja sen
arvioidaan kestävän joulukuun
alkuun. Työmaatie ja purkualue
maisemoidaan ja viimeistellään
loppukeväällä 2016.
Vesitornin purkamisesta ovat
valittaneet niin Lauttasaari-Seura
kuin yksityiset henkilöt. Keski
viikkona 12. elokuuta ympäris
töministeriö päätti hylätä viimei
simmän valituksen, jonka mukaan
vesitorni pitäisi suojella rakennus
perintölailla. Alkukesästä korkein
hallinto-oikeus hylkäsi Helsingin
hallinto-oikeuden päätöksestä teh
dyn valituksen, jossa purkamis
lupaa oli vaadittu kumottavaksi.
Lauttasaari-Seuran hallitus päätti
kokouksessaan 18. elokuuta, ettei
se valita asiasta enää Korkeim
paan hallinto-oikeuteen.
Vesitornin ympäristö on kaavoi
tettu puistoalueeksi, ja Helsingin
kaupunki kertoo tiedotteessaan,
että se säilyy virkistyskäytössä
myös vesitornin purkamisen jäl
keen.
Teksti Katri Penttinen
Vesitornin suojeluesitys hylättiin
riitta elf
On kummallista, että esimerkiksi pyöräilijäjärjestöt katsovat liikennettä yksipuolisesti pyöräilijän näkökulmasta, ja nyt vaaditaan jopa
jo sellaisia lakimuutoksia, että autoilija olisi lähtökohtaisesti vastuussa onnettomuuksista kevyen liikenteen kanssa. Lisäksi on esitetty
ajatuksia kaupungin keskustan liikenteen järjestämisestä niin, että
kadut ovat pyöräilijöitä varten, autojahan ei tarvitse ottaa huomioon.
Perjantaina 28.8. ilmestyvässä Lauttasaari-lehdessä
on teemana liikunta. Alan toimijoille ilmoitushinnat
kampanjahintaan. Varaukset viimeistään ma 24.8.:
seura@lauttasaari.fi tai 050 591 6466.
Lauttasaari
Sanomalehtien liiton jäsen
Perustettu 1968
Painos 11 800 kpl
Lehti ilmestyy perjantaisin.
Kustantaja
Lauttasaari-Seura ry
Kauppaneuvoksentie 18
00200 Helsinki
www.lauttasaari.fi
Tilausmaksu kotimaa
40 euroa/vuosikerta, sis. alv
Taitto
Ars Today, 09 693 1006
arstoday@arstoday.fi
Paino
Botnia Print Oy
Jakelu
Posti Group Oyj
www.lauttasaari.fi
Nina Talmén
päätoimittaja
045 611 2987
paatoimittaja@lauttasaari.fi
Katja Pesonen
toimittaja
050 346 1435
lehti@lauttasaari.fi
Leena Valtola
ilmoitusmyynti, laskutus
050 591 6466
seura@lauttasaari.fi
Ensimmäinen parakki saapui
vihdoin Myllykallion koululle. Toiselle parakille varattu
tontti on vielä kesken.
Lauttasaari-Seuran kuulumisia
SOTE-vaikuttamiseen projekti
Lauttasaari-Seuran hallitus päätti
perustaa erillisen projektin SO
TE- uudistukseen. Helsinki suun
nittelee sote-asioiden palvelura
kenteen uudistusta. Siinä muun
muassa Lauttasaaren terveyskes
kus ja neuvolapalvelut lopetettai
siin.
Seuran projektilla pyritään var
mistamaan mahdollisimman hy
vien ja monipuolisten palvelujen
turvaaminen saarelaisille. Han
ketta vetää Arja Toivonen. Hank
keessa selostetaan uudistuksen
vaikutuksia kansalaisille, tavataan
päättäjiä ja valmistelijoita ja mah
dollistetaan saarelaisten kannan
otot muun muassa adressilla.
Kymmeniä uusia jäseniä
Lauttasaari-Seuran hallitus hy
väksyi taas uusia jäseniä koko
uksessaan 18. elokuuta. Vuoden
alusta seuraan on hyväksytty
kaikkiaan jo 70 uutta jäsentä.
Tervetuloa Lauttasaari-päiville
Lauttasaari-Seura toivottaa kaikki
saarelaiset tervetulleeksi Lautta
saari-päiville. Lisätietoa päivien
ohjelmasta on seuran nettisivuilla
www.lauttasaari.fi. Päivien aikana
avataan Lauttasaaren kotikau
punkipolku ja järjestetään sen
avajaiskävely.
Katri Penttinen
Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja
Lauttasaari
Nro 28 ? 21.8.2015
3
FAKTA
Elämänlankaa
punotaan
yhdessä
Taiteilija Kaisu Koivisto tekee Särkiniemeen teoksen Elämänlanka, jonka tekemiseen hän tarvitsee jokaista lauttasaarelaista.
Laru Artin ympäristötaidenäyttelyä voi käydä
ihailemassa Särkiniemessä kuun lopusta lähtien.
Taiteilija Kaisu Koivisto tekee sinne taideteoksen,
jonka valmisteluun hän haluaa lauttasaarelaisten
osallistuvan.
S
Teksti ja kuva Katja Pesonen
otien jälkeen Suo
messa elettiin ko
vassa köyhyydessä.
Puutetta oli vaat
teista, leluista ja
ruuasta, käytännös
sä aivan kaikesta.
Suomeen saapui avustuksia ym
päri maailman, jotta täällä selvit
täisiin pahimman yli ja päästäi
siin taas jaloilleen.
Kun Unicefin edeltäjä, YK:n hä
täapu- ja jälleenrakennusjärjes
tö Unrra toimitti lastenvaatteita
Lapissa asuville lapsille vuonna
1946, vaatteita kuljettanut laiva
SS Lord Delaware ajoi miinaan
Tanskan salmissa. Meni kaksi
kuukautta ennen kuin laiva saa
tiin nostettua ylös ja sitkeästi se
hinattiin Helsinkiin. Lastina olleet
vaatteet olivat tietysti märkiä,
mutta aivan käyttökelpoisia. Jär
jestettiin neljänkymmenen hengen
operaatio vaatteiden kuivattami
seksi. Paikaksi valikoitui Lauttasaa
ri. Saarelle viritettiin kymmenen
kilometriä pyykkinarua ? se on
epävirallinen maailmanennätys
? ja vaatteet ripustettiin sille kui
vumaan.
?Se mahtoi olla aikamoinen nä
ky. Kuvittele nyt sellainen määrä
narua ja vaatteita?, pohtii taiteilija
Kaisu Koivisto.
Hän on tekemässä tuosta ta
pauksesta Elämänlanka-nimistä
tai
deteosta Särkiniemeen joka
vuotiseen Laru Artin ympäristö
taidetapahtumaan, joka tänä vuon
na kantaa nimeä LARU15 Ihmisen
aika. Näyttely järjestetään nyt
kymmenennettä kertaa. Siihen tu
levien teosten ei ole pakko liittyä
alueeseen, mutta Koivistolle oli
selvää linkittää se siihen aluee
seen, johon se kohoaa.
Koiviston teos on yhteisötaide
teos, mikä tarkoittaa sitä, että hän
haluaa sen tekemiseen muitakin
käsiä kuin omansa. Jokainen lap
si, nuori, keski-ikäinen, eläke
ikäinen ja kaikkea siltä väliltä on
siis tervetullut tekemään teosta
Särkiniemeen 27.-29. elokuuta.
Itälahdenkadun päästä alkavat
opas
teet teospaikalle, ja Koivis
to on itse koko ajan paikalla. Mu
kaan voi tulla varta vasten tai
vaikka lenkin lomassa, pariksi
tunniksi tai vartiksi.
Teos ei tule olemaan pyykkina
ru, jossa roikkuu märkiä vaattei
ta. Koivistolla on kyllä kymmenen
kilometriä pyykkinarua, mutta
ihmiset saavat tehdä siitä mitä ta
hansa.
Unicef/HQ46-0021/tuntematon kuvaaja
Kymmenen kilometriä pyykkinarua
Elämänlanka-taideteokseen
voi osallistua työpajoissa, jotka järjestetään torstaina 27.
elokuuta kello 15-19, perjantaina 28. elokuuta kello 15-19,
lauantaina 29. elokuuta kello
12-16 ja sunnuntaina 30.
elokuuta kello 12-16. Muut
ajankohdat ovat mahdollisia
sopimuksen mukaan, ja ryhmille voidaan pitää oma työpaja varauksesta. Työpaja pidetään Särkiniemessä samassa
paikassa, jonne itse teoskin
tulee. Paikalle pääsee Itälahdenkadun päästä alkavaa kävelytietä pitkin seuraamalla
valkoisella pyykkinarulla koristeltuja opasteita. Työpajassa
kaikki saavat käyttöönsä sen
verran pyykkinarua kuin tarvitsevat. Siitä voi tehdä mitä
vaan oman maun mukaan.
Nämä kaikki yhdistetään isommaksi kappaleeksi. Tärkeintä
on yhdessä tekeminen, yhdessä oleminen ja vuonna 1946
tapahtuneeseen vaatteidenkuivausoperaatioon tutustuminen. Lisätietoja antaa taiteilija
Kaisu Koivisto numerosta
040 705 1908 ja meilitse
kaisukk@yahoo.com.
Vuonna 1946 Lauttasaaressa kuivattiin kymmenen kilometriä pyykkiä.
?
Olen innoissani
tästä projektista
ja odotan mielenkiinnolla, millainen
teos tästä tulee.
?Kun pitää narua hetken käsis
sään, sitä alkaa automaattisesti
hypistellä jollain tavalla. Siitä voi
tehdä solmuja, siihen voi sitoa
jotain, sitä voi punoa, tehdä ket
jua, mitä vaan. Itse teen teosta
samaan aikaan eli se muodostuu
sitä mukaa, kun ihmiset tekevät
siihen materiaalia. Minusta on
tosi nastaa, että voin tehdä tätä
yhdessä muiden kanssa. En ole
aikaisemmin tehnyt vastaavaa,
mutta yhteisötaideteos jotenkin
sopii tähän teokseen valtavan hy
vin?, Koivisto sanoo.
Yhdessä tehty taideteos ikään
kuin kuvastaa juuri sitä yhteisöl
lisyyttä, jota tarvittiin vaatteiden
kuivattamiseen ja avustusten kul
jettamiseen.
?Olen innoissani tästä projek
tista ja odotan mielenkiinnolla,
millainen teos tästä tulee ja kuin
ka paljon ihmisiä tähän osallistuu
noina päivinä. Toivottavasti pal
jon?, hän hymyilee.
LARU15 Ihmisen aika -näyttely on
nähtävillä Särkiniemessä 30. elokuuta ? 4. lokakuuta saakka. Esillä
on useiden taiteilijoiden töitä. Suomalaisten lisäksi mukana on muun
muassa taiteilijoita Ruotsista ja
Islannista.
Lauttasaari
4
Pyrkältä 50 kiloa etanoita
Pyrkän kentällä järjestettyyn espanjansiruetanoiden keruutalkoisiin osallistui lähes sata vapaaehtoista. Korkeasaaressa etanat maistuivat erityisesti pesukarhuille.
S
uomessa valmisteltavan
vieraslajien torjuntaa
koskevan lain mukaan
maanomistajalla olisi jat
kossa velvollisuus pois
taa tai ainakin rajoittaa haitallisia
lajeja. Yksi niistä on espanjansirue
tana. Viime viikolla Lauttasaaressa
testattiin yhtä keinoa puuttua sen
leviämiseen, etanoiden poimimis
ta. Rakennusvirasto tarjosi keräily
astiat ja hanskat sekä etanoille kyy
din kohti Korkeasaarta eläinten
ruokalistalle. Saalista saatiin noin
50 kiloa, ja mukana oli miltei sata
poimijaa neljänä iltana.
Pyrkän kentän lähimetsikössä
ja Länsiväylän penkalla on tuh
disti etanoita. Keruulla koetettiin
estää niiden leviämistä yhteiselle
oleskelualueelle.
Espanjansiruetanoita on Hel
singissä muuallakin kuin Lautta
saaressa. Kaupunki harkitsee kier
tävän keruutapahtuman jär
jes
tämistä eri kaupunginosis
sa ensi
vuonna. Pelkästään viranomaisten
toimin ei etanoita maastosta saa,
sillä otus liikkuu hämärän tullen.
Siksi asukkaiden apu on terve
tullutta. Etanoiden leviämistä voi
estää muun muassa pitämällä
nurmi lyhyenä, välttää yöaikaista
kastelua ja hävittää etana-alueen
kasvijäte mielummin sekajätteen
mukana kuin bioastioissa. Myös
rautafosfaatin ripotteleminen ke
väisin puutarhaan vähentää etanoi
ta. Tämä aine ei vaikuta siileihin,
lintuihin tai muihin eläimiin ja se
on sallittu myös luomuviljelyssä.
Pyrkän keräilykokeilun saalis vietiin Korkeasaareen. Sieltä
kerrotaan, että etanat maistuivat
pesukarhuille, jotka pistelivät niitä
kilvan poskeensa. Villisiat kokeili
vat etanoita pähkinöiden loputtua.
Karhujen mielestä paras käyt
tö hunajavedessä marinoiduille
etanoille oli niiden tuoksussa kie
riskely. Myös eläinsairaalan siilit
hyväksyivät etanan muun ruuan
puutteessa.
Rehukeittiö ei ota enää etanoita
vastaan, joten kotipihoilta kerätyt
tuholaiset pitää hävittää itse. Mi
käli etanoille tulee eläintarhassa
lisätarvetta, keruutalkoita järjes
tetään yhteistyössä rakennusvi
raston kanssa.
Kata Melajärvikin saapui etanatalkoisiin, koska pojat Tommi Ahonen
ja Tatu Melajärvi välttämättä halusivat.
Mari Lehmonen/Korkeasaari
Teksti ja kuva
Päivi Litmanen-Peitsala
Kaikkiruokainen
pesukarhu naposteli
heti etanoita, siilikin
kuulemma, kun
muuta ei ollut tarjolla.
Nro 28 ? 21.8.2015
FAKTA
Mikä espanjansiruetana?
Espanjansiruetana (arion lusitanicus) on selkärangaton, joka
on kulkeutunut Suomeen jo
1990-luvulla luultavasti puutarhatuotteiden mukana. Etanoita
on havaittu yli 300 paikassa pitkin maata. Se lisääntyy tehok
kaasti ja on kaikkiruokainen.
Kasvien lisäksi se syö jopa koirankakkaa, oksennusta ja omia
lajitovereitaan, mistä se on saanut lempinimensä tappajaetana.
Jos kanta pääsee suureksi, etanoita voi kosteilla säillä olla
maassa kuin valkoposkihanhen
jätöksiä, ja kauppapuutarhoille
levitessään se olisi suuri haitta.
Aikuinen espanjansiruetana
on väriltään oranssinpunarus
kea tai tummanruskea, juovaton
ja 7-14 sentin mittainen. Yksi
etana munii 300-500 munaa ke
sässä, ja munat sekä pikkuetanat
talvehtivat herätäkseen lumien
sulettua. Lisääntyminen alkaa
huhti-toukokuussa ja jatkuu
leutoina aikoina lokakuule asti.
Eläinsuojelulain mukaan eläi
mille ei saa aiheuttaa tarpeeton
ta kärsimystä. Espanjansirueta
nat voi kerätä muovikassiin ja
hävittää keittämällä ne väljässä,
kiehuvassa vedessä, kuten ravut
tai laittaa muovikassin ämpäriin
ja paljon kiehuvaa vettä päälle.
Pakkaa kuolleet etanat muovipussiin ja laita kiinteistön sekajätteeseen.
Lisää tietoa ja etanahavain
not osoitteessa vieraslajit.fi
Duunissa Flowssa
Lauttasaarelainen Mathilda Granbacka on
työskennellyt vapaaehtoisena monilla festareilla ympäri Suomen, mutta tänä vuonna hän oli ensimmäistä kertaa Flowssa.
Teksti ja kuva Anni Kotkamaa
L
?Flow on yksi parhaimmista festareista. Sen taustajoukot tietävät
mikä nostaa tunnelmaa ja mikä on hauskaa. Meillekin oli annettu
hyvät työolot ja mahdollisuus musan kuuntelemiseen ja hauskanpitoon?, baarimikkona työskennellyt Mathilda Granbacka kertoo.
auttasaarelainen
Mathilda Granbacka
oli Suvilahdessa viime
viikonloppuna pide
tyillä Flow-festivaa
leilla töissä baarimikkona. Flow
on Helsingin suurin festari ja Ma
tildalle se oli ensimmäinen, mutta
hän on vuosien saatossa ehtinyt
työskennellä monella muulla fes
tivaalilla Ruisrockia myöten.
?Kyllä Flow oli ihan parasta.
Tunnelma oli hauska ja meininki
reilua. Työt hoidettiin yhteishen
gessä ja ystävien kesken. Tausta
joukot ovat juuri heitä, jotka tietä
vät mikä tekee festivaalista hyvän
ja mikä ei. Kun laitetaan bajama
ja-vessoja, laitetaan niin monta,
ettei tarvitse koko ajan jonottaa.
Ravintoloita ja baareja pannaan
sen verran, ettei juhlimista latista
jatkuva ahtaus ja jonotus. Kun la
seissa ja purkeissa on euron pant
ti, kaikki palauttavat ne kiltisti
ja paikat pysyvät siisteinä. Asiat
ovat usein hyvin yksinkertaisia?,
hän kertoo.
Matilda nautiskeli työn lomassa
myös festareiden ruokatarjon
nasta, joka oli hauska sekoitus
simppeliä ja gourmeta.
?Oli kahviloita, jäätelökärryjä
ja liikkuvia ruokakärryjä, mutta
myös maineikkaiden huippura
vintoloiden herkkuja. Alkoholia
oli aina kaupan hienoista vii
neistä kaljaan ja lonkeroon. Ehkä
korkeahko hintataso piti huolen
siitä, ettei kukaan ei vetänyt ryhä
känniä, kohtuudella vain?, miettii
Mathilda.
Flow-festivaalin vetonauloihin
kuuluu monipuolisuus. Tarjolla
on dokumenttielokuvanäytöksiä,
lasten nurkka ja skeittiramppeja.
Musiikkia on jatsista elektroni
seen ja kaikkea siltä väliltä, uutta
ja retroa. Jotkut bändit ovat pie
niä, toiset taas valtavia.
Tänä vuonna mukana oli moni
maineikas esiintyjä, kuten Flo
rence + the Machine, Pet Shop Bo
ys, Alt-J, Beck, Belle and Sebastian
ja kovanluokan kotimaisia nimiä,
kuten Paperi T, French Films ja
Emma Salokoski.
?Myös kansainvälistä tunnel
maa oli ilmassa. Kyllä tämä oli sitä
monikulttuurisuutta parhaimmil
laan. Paitsi yleisössä, myös meis
sä työntekijöissä oli ulkomaalai
sia ja englantia kuuli koko ajan.
Festivaalien osuus nykykeskuste
luun oli monikulttuurisuusseinä.
Seinälle sai käydä kirjoittamassa
mielipiteitään musiikista, politii
kasta, taiteesta, rakkaudesta, kai
kesta mahdollisesta.?
Mathildaan teki suuren vaiku
tuksen Flow-festivaalin tuominen
sosiaaliseen mediaan. Siinä mie
lessä Flow on kuin kurkistus fes
tivaalien tulevaisuuteen.
?Kaikki tapahtumat, musiikki,
valokuvat ja kommentit pantiin
tuoreeltaan facebookiin, twit
teriin ja instagramiin. Keikkoja
taltioitiin, joten festareille pystyi
tavallaan osallistumaan, vaikka
olisi muualla Suomessa tai toisel
la puolen maailmaa. Suurin osa
markkinoinnista käy tietysti so
siaalisen median kautta. Tavallis
ten valokuvaajien lisäksi festivaa
leilla oli oma instagram-kuvaaja.
Kokemus oli kokonaisvaltainen?,
Mathilda huokaa.
Tällä kertaa Mathilda pääsi
nukkumaan omaan sänkyyn. Aina
ei kuitenkaan ole niin.
?Yleensä isot starat saavat hie
not hotellihuoneet ja pitkää päivää
puskeneille työntekijöille jää teltto
ja ja juhlasalien lattioita eikä aina
edes kunnon suihkuja. Onneksi
urbaani festivaali tuo mukanaan
luksusta ja dekadenssia.
Lauttasaari
Nro 28 ? 21.8.2015
5
Lauttasaaren Pyrinnön syyskausi alkaa 31.8.
Pyrintö järjestää jälleen monipuolista liikuntaa sekä aikuisille että lapsille.
Lue tarkemmat tuntikuvaukset ja lisätiedot nettisivuiltamme:
lauttasaarenpyrinto.sporttisaitti.com
Lasten tunneille voi vapautuvia paikkoja tiedustella osoitteesta:
lauttasaarenpyrinto@gmail.com
Perinteiset Pyrinnön lasten olympialaiset järjestetään Pyrkän kentällä maanantaina 14.9. Ilmoittautuminen avautuu klo 17.30 ja itse
tapahtuma klo 18.00. Kaikki osallistujat palkitaan. Tervetuloa!
maahantuojan
YSTÄVÄMYYNTI
Veneentekijäntie 18
mallikappaleet ja kesän
tuotteet ulosheittohinnoin
to?pe 20.?21.8. klo 8?20
la?su 22.?23.8. klo 9?19
Lähde mukaan seikkailuun - liity partioon!
Haluatko aloittaa monipuolisen harrastuksen? Pidätkö luonnossa liikkumisesta ja porukassa toimimisesta? Haluaisitko joskus istua kesäleirin iltanuotiolla?
Lauttapartio ja Lauttasaaren Luotsitytöt ottavat nyt uusia jäseniä mukaan
toimintaansa. Tilaa on erityisesti juuri koulunsa aloittaneilla lapsilla. Ilmoittautumiset sähköpostilla, pojat: lauttapartio@gmail.com
tytöt: osoitteesta www.luotsitytot.fi löytyvällä lomakkeella.
Lisää tietoa osoitteista www.lauttapartio.fi tai www.luotsitytot.fi tai
suoraan lippukunnanjohtajilta Patrik Pomell (pojat) p. 040 536 0219
ja Jutta Alho (tytöt) p. 040 758 3779.
Puodin syyssiivous
elokuun loppuun asti
Koko valikoima: lamput, matot, astiat,
kirjat, kankaat (myös huonekalut) -20%,
jännittäviä löytöjä -50%
NYT KANNATTAA POIKETA!
Avoinna: Ma-ti 10-17, Ke 10-18, La 10-14
Melkonkatu 16 A-rappu, 2.krs
09 673 050, www.stylelab.fi
UUSI KOHDE
112m2 Isokaari 16 B.
Valoisa päätyhuoneisto!
Hyvällä paikalla Isokaaren
ja Kajavatien kulmassa!
Päätyhuoneisto 5H, K, 2
KPH, 2 PARVEKETTA.
Huoneisto sijaitsee hissitömän talon eteläpäädyssä, 3/4 kerroksessa. Huoneiston yleiskunto on tyydyttävä. Kylpyhuoneet
ovat putkiremontin yhteydessä (2000) uusitut. Taloyhtiössä
on muutkin suuret peruskorjaukset tehty, mm. julkisivut ja parvekkeet. Huoneisto on aikanaan yhdistetty 69m? ja 43m? huoneistoista. Erinomainen sijainti mm. lapsiperheille! Mm. kaikki koulut n. 600m etäisyydellä. Uimaranta on muutaman sadan metrin päässä. Hp. 520.000?.
UUSI KOHDE
UUSI KOHDE
63,5m2 Vattuniemenkatu 6 A.
Tehokkaat neliöt! Erinomainen
tilankäyttö, ei hukkaneliöitä! Läpitalonhuoneisto 3H, K, KPH +
LASITETTU LÄNSIPARVEKE. Olohuoneesta ja keittiöstä avara,
esteetön näkymä kaupunkiin. Talossa tehty runsaasti peruskorjauksia, mm. julkisivuremontti jonka
yhteydessä parvekkeita laajennettiin. Talossa on uima-allas!
Hp. 317.500?.
26,5m2 Hakolahdentie 4 B. Huippusijainti ja yhtiö! Siistikuntoinen kulmahuoneisto hissitalon ylimmässä, 4/4
kerroksessa! 1H, IKK.KK, KPH. Talossa on juuri valmistunut LVIS-saneeraus jonka yhteydessä tehtiin myös
laaja piharemontti sekä rakennettiin
uusi sauna. Erinomainen sijainti
Kasinonrannan välittömässä läheisyydessä. Lähikauppa ja bussipysäkit 150m etäisyydellä.
Huoneisto on vuokrattu.
Vhp. 170.000?.
Lauttasaari
Nro 28 ? 21.8.2015
Katja Pesonen
6
Merenkulkijanranta kallioilta katsottuna.
Arkkitehtuurin Finlandia
-palkinto Lauttasaareen?
HSK
Merenkulkijanrannan kortteli Vattuniemessä vedenpäälle paaluil
la pystytettyine rakennuksineen on ehdolla arkkitehtuurin Finlan
dia-palkinnon saajaksi. Kortteli on YIT:n toteuttama ja sen on suunni
tellut Arkkitehdit NRT Oy.
Ehdokkaat valinneen Suomen arkkitehtiliitto Safan esiraadin
perustelu korttelin valinnalle on sen kiehtova ulkonäkö sekä toi
mivuus: ?asuinrakennukset ovat kuin kämmenen sormet, jotka
kurottautuvat meren päälle. Talojen alitse kulkee julkinen kävely
reitti ? näin toteutuu suomalainen perinne, että kaupungin rannat
ovat yhteisessä käytössä.?
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinto jaetaan toista kertaa. Merenkul
kijanrannan lisäksi ehdokkaina ovat kulttuurikeskus Kangasala-talo
Kangasalalla, Opinmäen koulu Espoossa, OP Ryhmän uudet toimi
tilat Helsingissä ja puukerrostalo Puukuokka Jyväskylässä. Pal
kinnon saajan valitsee kansainvälisesti tunnustettu säveltäjä Kaija
Saariaho. Voittaja julkistetaan 23. syyskuuta.
Kahdeksasluokkalaisia Wattamimin yläasteella.
Helsingin uivaa venenäyttelyä voi käydä ihailemassa sunnuntaihin saakka.
Helsingin uiva venenäyttely tulee taas
Venealan keskusliitto Finnboat ry järjestää jälleen Helsingin uivan
venenäyttelyn Lauttasaaressa HSK:n kerhosatamassa osoitteessa
Vattuniemen puistotie 1. Tapahtuma on alkanut torstaina 20. elokuu
ta ja jatkuu sunnuntaihin 23. elokuuta saakka. Esillä on satoja ve
neitä sekä veneisiin liittyviä tarvikkeita ja palveluja. Esimerkiksi
tänä vuonna on mukana yhteensä lähes 20 purjevenettä ja noin
235 moottori- ja pienvenettä. Varusteita ja tarvikkeita esitellään
noin 80 maaosastolla. Yhteensä näytteilleasettajia on 121. Viime
vuoden näyttelyssä vieraili 11 300 veneilystä kiinnostunutta.
Hanki kirpparipaikka
Lauttasaari-päiviltä
Lauttasaari-päivien ensimmäisenä päivänä 5. syyskuuta voi jokainen
tulla pitämään omaa kirpputoriaan kello 10-15. Kirpparipaikkojen
myynti alkaa kello 8. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Alueel
le voi tuoda tavaroita autolla, mutta ajoneuvot on vietävä pois kel
lo 9 mennessä, jolloin hiekkatiet suljetaan Lauttasaari-juoksun
valmistelujen vuoksi. Alueelle ajetaan Särkiniementieltä, josta
löytyy opasteet. Liikenteen ohjaajat ovat paikalla heti seitsemän
jälkeen. Pidäthän ostamasi kirpparipaikan kuitin näkyvillä, ettei
sinua rahasteta uudestaan. Aikuisille myyntipaikat maksavat 8
euroa, lapsille 4 euroa.
Jos kirpparilta jäi myyjälle ylimääräistä tavaraa, Marskin muk
sut on paikalla omalla kojullaan esittelemässä toimintaansa ja
heille voi jättää myymättä jääneet kirpparitavarat. Toiminnasta
vastaavan meiliosoite on susanna.heinio@mll.fi.
Apua ja yhteisty
Lauttasaaresta lähti neljä opettajaa Kambod?aan
Opettajat ilman rajoja -projektin siivittämänä.
Heistä kaksi oli alakoulusta, kaksi Lykistä. Lykin
opettaja Anna Aaltonen kertoo oppineensa paljon
kahden viikon matkan aikana.
Teksti Laura Sarpola
Kuvat Anna Aaltonen
L
auttasaari-lehti
uutisoi
syksyllä
2014 Lauttasaaren
yhteisen Opettajat
ilman rajoja -hank
keen käynnistymi
sestä.
Kesäkuun
alussa siirryttiin tositoimiin, kun
neljä lauttasaarelaista opettajaa
matkusti kahden viikon ajaksi
Kambod?aan.
Opettajat ilman rajoja -verkos
to toteuttaa kehitysyhteistyötä,
jonka tavoitteena on kehittää hau
raiden yhteiskuntien koulutusra
kenteita. Projektia varten perustet
tiin Lauttasaaressa oma työryhmä,
joka lähti toteuttamaan suunni
telmia rahoitusta ja yksityiskoh
tia myöten. Matkalle lähetettävät
opettajat valittiin hakemusten pe
rusteella syksyn kuluessa. Matka
kohde, Kambod?an Battambang,
oli hakijoille vielä mysteeri.
?Ihan seikkailumielellä siihen
lähdettiin ja meillä olikin todella
kiva, seikkailuhenkinen porukka?,
kertoo Lauttasaaren yhteiskou
lun maantiedon ja biologian opet
taja Anna Aaltonen nyt, kaksi
kuukautta matkan jälkeen.
?Arvelin jo etukäteen, että op
pisin paljon tästä projektista, ja
niinhän siinä sitten kävikin.?
Ensimmäisen viikon ajan mat
kalaiset yöpyivät paikallisten per
heiden luona, tutustuivat yhteis
työkouluihin ja kartoittivat näiden
tarpeita. Toisen viikon aikana teh
tiin tarvittavia hankintoja. Esimer
kiksi yläkoululla ei ennen vierailua
ollut lainkaan maailmankarttaa,
eivätkä edes kaikki opettajat olleet
koskaan nähneet sellaista. Kartta
herättikin suurta mielenkiintoa
ja iloa sekä oppilaissa että koulun
henkilökunnassa.
Kambod?an verinen ja sirpalei
nen menneisyys näkyy edelleen
kaikkialla. Pol Potin johtamien
punakhmerien valta-aikana kou
lut ja yliopistot suljettiin, opet
tajia vainottiin ja murhattiin.
Koulujärjestelmää on rakennettu
uudelleen 1980-luvulta lähtien,
mutta opettajakoulutus on yhä
hyvin vanhanaikaista.
?Opetusharjoittelijoille jaetaan
toimintamallit, joita on käytet
tävä oppitunnista riippumatta.
Kaikki on viimeiseen asti kontrol
loitua, eikä kukaan uskalla sanoa
mitään eri tavalla?, Aaltonen ku
vailee.
Battambangissa koulupäivät al
kavat aamuisin kello 6.30, jolloin
lapset tulevat siivoamaan luokkaa
Lauttasaari
Nro 28 ? 21.8.2015
7
Vierailun isäntä Leng Nal ja Chan Natheap kasvattavat myös kookosta opettajantyön ohessa.
Wattamimin yläasteen hallinnollinen rakennus on japanilaisen kehitysapuprojektin tulos.
yötä yli rajojen
ja piha-alueita. Keskipäivän kuu
muuden vuoksi pidetään kolmen
tunnin lounastauko, mutta sitten
koulupäivä jatkuu aina kuuteen
saakka illalla.
Taito- ja taideaineita ei opis
kella lainkaan, vaan pääpaino on
äidinkielessä, englannissa ja ma
tematiikassa. Yksilöllisten opis
kelijoiden tarpeita ei huomioida
millään tavoin.
?Siitä muodostuikin toisen vii
kon ohjelma. Pidin sellaisen ope
tushetken opettajille, jossa pyrin
tuomaan esiin uusia, oppilaslähtöi
siä ajattelutapoja. Moni kirjoitti
kovasti muistiinpanoja, joten toi
vottavasti opetus kantaa hedel
mää?, Aaltonen kertoo.
Matkan kokemuksista kertyi
paljon opetusmateriaalia myös
omien lauttasaarelaisten opiske
lijoiden kanssa jaettavaksi.
Kambod?assa on oppivelvollisuus, mutta kaikkien kohdalla se
ei kuitenkaan toteudu esimerkik
si lasten töihin menemisen ja var
haisten avioliittojen vuoksi. Kaik
ki eivät myöskään koskaan pääse
yläkouluun. Varsinkin tyttöjen
keskuudessa on yleistä jäädä luo
kalleen niin monta kertaa, että
nuoret ovat edelleen alakoulussa
oppivelvollisuuden päättyessä.
?Tämä johtuu kai pääosin siitä,
ettei tyttöjä auteta yhtälailla kuin
poikia. Kambod?assa lisäopetuk
sen ostaminen on hyvin tavallista,
ja perheet panostavat todennä
köisemmin poikien opintoihin?,
Aaltonen pohtii.
Hän kuvailee matkaa pysäyttä
väksi kokemukseksi.
?Paikan päällä nähtynä ne konk
reettiset ongelmat avautuvat ihan
eri tavalla. Osa asioista oli paljon
paremmin kuin mitä me kuvitte
limme ennen matkaa, osa taas
huonommin?, Aaltonen kertoo.
?On mieletöntä, kuinka nämä
ihmiset tekevät kaikkensa, joka
ikinen päivä, että asiat olisivat pa
remmin.?
Lauttasaaren Opettajat ilman
rajoja -projektia on kaavailtu kol
mevuotiseksi. Seuraavaksi suun
nitteilla on kahden battamban
gilaisen opettajan vastavierailu
Lauttasaaren yhteiskoululle. Ensi
kesäksi on tarkoitus koota uu
si ryhmä opettajia matkaamaan
Kambod?aan.
?Toivottavasti mukaan lähtee
taas uusia innokkaita opettajia?,
Aaltonen kannustaa.
FAKTA
Lahjoita
projektille
Lauttasaaren OIR-keräys
Saaja: Kirkon Ulkomaanapu
Tilinumero:
FI33 1572 3000 5005 04
(NDEAFIHH)
Viite: 62011 66831
Tyypillinen asuintalo Wattamimin kylässä.