Nro 3 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 23.1. 2020 Lauttasaari 2030 – tämän haluan nähdä Joukko vaikuttajia ja alueen aktiivisia keskustelijoita kertoi, minkä asian tai ilmiön he haluavat nähdä toteutuneen Lauttasaaressa vuonna 2030. Toive saaren luonnon monimuotoisuuden säilymisestä nousi esiin useissa vastauksissa. S. 6–7 Mia Tarkiainen, Lkv 0505436443 mia.tarkiainen@saarenlkv.fi LAUTTASAARELAISTA KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ Saaren kiinteistönvälitys www.saarenlkv.fi Otavantie 3, 00200 Hki ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ???????????????????????????????????????? ???????????????????????????????????????? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? SINUSTAKO SAAREN TAHTI 2020? ?? Asuntopula Lauttasaaressa Shama Österman Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 586 6849 shama.osterman@kahdeksas.fi Lauttasaarelainen. Välittäjä. www.kahdeksas.fi/shama-österman Uudenlaista kiinteistönvälitystä. Valitse kodillesi lauttasaarelainen välittäjä. Kahdeksas päivä Oy l Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo l y-tunnus 2044327-1 on fakta, ei fiktio. Tarjoa kotisi myyntiin nyt – ostajia on runsaasti liikkeellä. Otathan pikaisesti yhteyttä! Keväällä käytävässä Saaren Tähti 2020 -kilpailussa etsitään lauttasaarelaista estradikykyä ilman ikärajoituksia. Esiintyjällä on viisi minuuttia aikaa vakuuttaa viihdemaailman portinvartijoista koostuva tuomaristo kyvyistään. Voittajalle avautuu mahdollisuus esiintymiseen muun muassa Tallink Silja -laivalla. Ilmoittaudu kilpaan 16.2. mennessä sähköpostilla: lauttasaari.tahti2020@gmail.com. Kerro itsestäsi: koko nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite, ikä, ohjelma numerosi sisältö (esim. "laulu" tai "stand up"). Jos olet alle 18-vuotias, liitä mukaan huoltajasi yhteystieto. Ilmoittautuneisiin ollaan yhteydessä maaliskuun alussa. Lisätiedot: lauttasaari.fi Kiinteistötoimisto Takio Lkv Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7888 Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060, arif@takio.com Lahnaruohontie 7 A, 2h, k, kph, 50,5 m² Hyväpohjainen valoisa kaksio isolla lasitetulla parvekkeella. Huoneisto on juuri valmistunut LVIS-remontista. Loistava keskeinen sijainti. Heti vapaa. Hissitalo. Mh. 290 000 € + arvioitu LVIS-remontin kulut n. 60 000 €. E=G 2013 M Y Y N N I S S Ä
PÄÄKIRJOITUS 23.1.2020 Nro 3 2 23.1. 2 2 ?? Biljardin viikkokisat. Piratin talossa majaansa pitävä sporttibaari Iso Majakka järjestää biljardin viikkokisoja lauantaisin keskipäivällä. Veran ääreen pääsee 16 ensimmäistä. Osallistumismaksu 10 euroa. PS LUKU LAUTTASAARESTA S E U R A A L E H T E Ä S O M E S S A 30 % Ajassa Eläkeläiskotitalouksien osuus postinumeroalueella 00210, eli Vattuniemessä. Postinumeroalueella 00200 eläke läis kotitalouksia on 24 prosenttia. Lähde: Kiinteistömaailma.fi Merivesi tulvi paineviemärin työmonttuun Vasta järeät työkoneet ja sukeltaja saivat tiivistettyä merenalaisen maakerroksen, jotta vesi saatiin pumpattua porausmontusta pois. Suojaputken hitsausta ja porausta voitiin sen jälkeen jatkaa. TEKSTI ja KUVA Kari Kemppinen Lauttasaaren itärannalla, Kokkapuistossa, kairataan uutta paineviemäriputkistoa, joka tulee kulkemaan pitkin Lauttasaarenselkää Lauttasaaren ja Lapinlahden siltojen alitse Rajasaaren rantaan, ja siitä edelleen Viikin puhdistamoon. Nykyinen viemärilinjaus siirretään Hernesaaren uuden asuinalueen maantäytön ja junttauspaalutuksen tieltä. Uuden putkiston asentajat taisivat löytää Bertaksen kantatilan laiturialueen vanhan merkkikiven, josta aikoinaan seurattiin vedenkorkeuden muutoksia. Iso kivi näet rikkoi toisen porattavan putkilinjan maakerroksen. Sen seurauksena merivesi nousi työmonttuun ja keskeytti työskentelyn etenemisen pariksi viikoksi. Viemäriyhteys rakentuu kahdesta merenpohjaan laskettavasta rinnakkaisesta teräsputkesta, joiden sisälle tulee pienemmät putket, ja niiden sisälle varsinaiset muoviputket. Uuden paineviemärin pitäisi valmistua syyskuun lopussa. Matkahuollon talon tilalle asuintalo Matkahuollon talo osoitteessa Lauttasaarentie 8 odottaa purkua. Huhtikuussa 2019 vahvistettu asemakaava sallii kuusikerroksisen asuinrakennuksen rakentamisen 1 915 neliömetrin kokoiselle alueelle. Tontin omistaa Oy Matkahuolto Ab, joka on myös hakenut asemakaavan muutosta. Uuden rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jukka Siren Siren arkkitehdeista. Nykyisen rakennuksen tilalle on suunniteltu kuusikerroksinen rakennus. Se olisi 3 600 kerrosneliömetriä ja asukkaita rakennukseen mahtuisi arviolta 90. Alakerrassa olisi sekä yhteistiloja että vähintään 190 kerrosneliömetriä liiketilaa. Autopaikat tulevat tontille maan alle. Suurin osa tontin pihamaasta on asfaltoitua pysäköintialuetta, mutta tontilla on myös pieniä nurmialueita ja täysikasvuista puustoa, kuten kolme täysikasvuista tammea. Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että täysikasvuisia puita ei pystytä säilyttämään. Se kuitenkin edellyttää, että tontille istutetaan vähintään yksi uusi suurikokoinen puu. KP Tällainen rakennus kohoaa nykyisen Matkahuollon talon tilalle. SIREN ARKKITEHDIT Särkiniementiellä poistetaan puita Särkiniementie 11-27 väliselle osuudelle on asennettu uusi valaisinlinja talojen vieressä olevan kevyen liikenteen käytävän varteen. Kaapelikaivannot jouduttiin tekemään niin läheltä puiden juuristoa, että joidenkin puiden juuret vaurioituivat. Vahingoittuneet puut joudutaan poistamaan. Samalla kaadetaan alueen huonokuntoisia puita. Kaupunki on toistuvasti saanut alueen taloyhtiöiltä pyyntöjä poistaa huonokuntoisiksi havaittuja puita. Kaiken kaikkiaan alueelta kaadetaan noin 30 puuta. Työt ovat alkaneet viikolla 3 ja ne hoitaa Staran ympäristönhoito-osasto. KP Joulukuun lopussa Saunaseuran rantavesi Vaskiniemessä oli muuttunut ruskeaksi ja haisevaksi. Vielä ei tiedetä mikä ilmiön aiheutti. Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta todetaan, että kantakaupungissa on edelleen niin sanottuja yhteisviemäreitä eli viemäreitä, jossa sadevesi ja viemärivesi menevät samassa putkessa. Vesiä joudutaan ylijuoksuttamaan mereen kovilla sateilla silloin, kun puhdistuslaitosten kapasiteetti ei riitä. Vesi on kuitenkin esiselkeytettyä. Saunaseuran saunan läheisyydessä ei ole viemäreiden purkupaikkaa, mutta kauempana Vaskilahdessa on kolme. Sekavesiviemäreiden rakentaminen on nykyään laitonta, mutta jo olemassa olevien vaihtaminen on kallista ja aikaa vievää. Jätevesiviemäreihin sadevesi ei pääse, mutta niistäkin voi likavettä päätyä mereen häiriötapauksessa, esimerkiksi tukoksen ilmaantuessa. KP Haisevaa vettä Vaskiniemessä Länsiulapaniemen jännitteinen reitti Mielissäni! Voi itku, nyt pilataan tämäkin! Onneksi meri on vielä vapaa! Tuossa muutama huudahdus Facebook-keskustelusta, kun Lauttasaari-Seura kertoi, että Helsinki alkaa suunnitella ulkoilureittiä Länsiulapanniemeen ensi vuonna. Onko tarvetta ja miksei nykyinen riitä, ihmeteltiin. Länsiulapanniemen pääsee nytkin kiertämään kivasti ja luonnonmukaisesti. Sadat ihmiset ovat kulkeneet satoja kertoja saaren ympäri. Totta, Länsiulapanniemelläkin polkuja risteilee läpi koko alueen. Ne ovat luonnonpolkuja, eikä sinne ole opastusta. Voimassaolevassa asemakaavassa reitit on merkitty ”mahdollisiksi ulkoiluteiksi”. Kaupungin mielestä kunnostettavalla ulkoilureitillä suojellaan alueen luontoa. Uskotaan, että hyvä, selkeä reitti saa ihmiset pysymään polulla ja muualla luonto saa olla rauhassa. Moni asukas on eri mieltä. Ulkoilureitti on monen metrin levyinen soratie. Merkitty reitti houkuttelee lisää väkeä ja se rikkoo mökkiläisten rauhaa. Eivätkä ihmiset kuitenkaan polulla pysyisi – ainakaan koiranulkoiluttajat ja maastopyöräilijät. Kapeankin polun rakentaminen rikkoo luontoa, reitin tieltä kaadetaan puita ja maastoon mennään koneilla. Kaupunki haluaa, että lisääntyvälle asukasmäärälle on saarella hyvät ulkoilumahdollisuudet. Länsiulapanniemi on kaupungin maata ja säilyy virkistysja ulkoilualueena uuden yleiskaavankin mukaan. Pakkolunastusta ei siis tarvita, mutta taas kerran syntyy jännite nykyisen ja uuden välille. Moni asukas haluaa, että tuo saaren kolkka säilytetään ennallaan. ”Joku paikka pitää olla meillekin, jotka emme tykkää jonossa marssia. Paikka, missä saa nauttia ihan oikean luonnon rauhasta. Eikä pahaa tee, jos vähän joutuu jalkojaan nostelemaan, kun kulkee pienillä poluilla kantojen ja kivien yli.” Vapaiden polkujen puolustajia kannustettiin jopa järjestäytymään ja ottamaan käyttöön pakkokeinot Lauttasaaren luonnon säilyttämiseksi, sillä täältä nakerretaan luontoa järjestelmällisesti. Reitin rakentamista on käsitelty Lauttasaari-Seuran kaavaryhmässäkin. Koska kaupunki tekee reitin joka tapauksessa, ryhmä ennakoi tilannetta tekemällä oman ehdotuksen ohjeineen. Reitin tulee olla pieni ja luonnon vaatimukset huomioon ottava eikä kallioita saa rikkoa. Kaupungin kanssa ryhmä on samaa mieltä siitä, että reitti ei tarvitse talvikunnossapitoa eikä valaistusta. Lisäksi ryhmän mielestä pyöräilyä polulla ja maastossa ei tule sallia. Vaikka Länsiulapanniemi on hieno alue, sitä ei voi säilyttää täysin entisellään. Tavoitteeksi kannattaa ottaa pienin mahdollinen haitta ja suunnitella yhdessä reitti siten, että metsä ja arvokkaat luontokohteet säästyvät. Ja muistetaan pysyä kaidalla polulla, toistemme näkökantoja ymmärtäen. Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran kaavoitus-, liikenneja ympäristötyöryhmän puheenjohtaja
TEKSTI ja KUVA Katja Pesonen Särkiniemen mökkialue on muutoksen kourissa. Alueella siirretään 23 mökkiä uusille paikoille. 18 mökkiä siirtyy Särkiniemen-Veijarivuoren sisällä ja kuusi mökkiä Länsiulapanniemelle. Muutos on ollut tuloillaan kaksikymmentä vuotta. 24 hehtaarin kokoisella Särkiniemen-Veijarivuoren alueella on noin kaksisataa kesämajaa ja kesämajatoimintaan liittyviä palvelurakennuksia, kuten sauna ja vessat. Kesämajatoiminta alkoi vähitellen 1940-luvulla. Lauttasaaren väkiluvun voimakkaasti kasvettua kesämaja-alueet – eli Särkiniemen-Veijarivuoren alue sekä Länsiulapanniemi – haluttiin tehokkaammin yleiseen ulkoilukäyttöön. Helsingin kaupunki alkoi pohtia alueen kehittämistä. Palveleeko se Lauttasaaren kasvavaa väestöä? Entä pitäisikö sen palvella myös matkailijoita? Voidaanko aluetta edes säilyttää? Niinpä kesämaja-alueille laadittiin 1990-luvulla asemakaavat, joihin on merkitty uusia kulkureittejä ja majat on sijoitettuna niemien sisäosiin. Mökit, jotka sijaitsevat uuden asemakaavan mukaisesti yleisellä virkistysalueella joudutaan siirtämään. 2000-luvun alussa tehdyn asemakaavan mukaan yli 50 mökkiä oli siirrettävä. Nykyään jäljellä olevat 23 mökkiä ovat siis sinnitelleet 20 vuotta siirtomääräystä odotellen. Siirtoa ei silti tehdä pelkän kehityksen nimissä. Särkiniemessä on Krimin sodan aikaisia linnoitusraunioita, jotka ovat suojeltuja. Suojelu taas ei tarkoita ainoastaan itse kohdetta vaan myös sitä ympäröivää aluetta ja monia mökkejä on aikoinaan rakennettu liian lähelle muinaismuistoja. Kaupungin mukaan lisäksi uudentyyppiset mökit ja niiden nykyaikaistaminen, laajentaminen sekä pihapiirien valtaaminen ja aitaaminen haittaavat alueen alkuperäistä tarkoitusta eli sitä, että kyseessä on kaikille avoin virkistysalue, jossa mökkien seassa on muidenkin kuin mökkiläisten päästävä vapaasti kulkemaan. Mökit on siirrettävä viimeistään tämän vuoden joulukuun loppuun mennessä. Jos mökin purkaa, uusi on rakennettava viimeistään vuoteen 2023 mennessä uudelle paikalle, muuten menettää mökkipaikkansa. Vaikka uusi asemakaava tehtiin jo reilut 20 vuotta sitten, mökkiläiset ovat saaneet olla tähän asti rauhassa. Särmön eli Särkiniemen mökkiläiset ry:n varapuheenjohtaja Susanna Paavilainen kertoo Helsingin kaupungin pistäneen tuulta purjeisiin noin kaksi vuotta sitten. Kaupunki määritteli siirrettävät mökit, ja viime keväänä Särmö arpoi niiden omistajille uudet mökkipaikat. Paavilaisen suku on alueen ensimmäisiä mökkiläisiä. ”Isoäitini sai täältä mökkipaikan jo ennen kuin Lauttasaareen meni silta”, hän kertoo. Mökki on kulkenut lapsilta lastenlapsille. Se tosin on rakennettu uudestaan pariinkin otteeseen. Viime vuosina Paavilainen ei ole halunnut tehdä mökille isoja muutoksia, koska on tiennyt siirtokäskyn tulevan jossain vaiheessa. Kun se viimein tuli, Paavilainen sai paikan Länsiulapanniemeltä. Mökki purettiin ja uusi on jo pystyssä uudella tontilla. ”Toisaalta harmittaa ja toisaalta ei. Minulla oli Särkiniemessä mökki Melkkiä vastapäätä ja esteetön merinäköala. Uudessa paikassakin merta näkyy, muttei yhtä paljon. Alue on kuitenkin paljon rauhallisempi, kun ei ole turistilaumoja ja muuta liikennettä. Olen syntymästäni saakka tottunut olemaan mökillä Särkiniemessä ja nähnyt sen muutoksen. Ei se ole enää sitä mitä se on ollut. Sinne on tullut niin paljon ihmisiä, ettei omaa rauhaa enää ole. Myöskään mökkiläisten keskuudessa ei ole samaa yhteisöä kuin ennen.” Se häntä kuitenkin harmittaa, että kaupunki on päättänyt siirroista, mutta ei tule vastaan kustannuksissa. Sekä entisen mökin purku että uuden rakentaminen on kustannettava omasta pussista. ”Pääasiassa mökkejä ei voi siirtää. Ne ovat sen verran hankalissa paikoissa, ettei niiden luo pääse kuorma-autoilla tai nostureilla. Osalla on myös todella vanhoja mökkejä, joiden siirtäminen niin huonokuntoisina olisi riski”, hän sanoo. Paavilainen ei ole kuullut paljoakaan negatiivisia kommentteja muilta mökkiläisiltä, vaikka joitakin vastustajia asialla edelleen on. ”Tämä on kuitenkin jo päätetty yli kaksikymmentä vuotta sitten ja se on ollut tiedossa. Mutta tietysti tämä on vanhoille ihmisille kurja tilanne, kun omat resurssit tulevat vastaan. Kaikki eivät siirtoon pysty eivätkä he sitä haluakaan ja jotkut joutuvat lopulta myymään mökkinsä.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 3 23.1.2020 Nro 3 KYSYIMME KOKOSI ANNA KONTTINEN Lunta vai ei? Tuomas Orispää ”Lunta kiitos. Kun on tottunut pakkasen suomiin asioihin, kuten jäällä kävelyyn ja hiihtämiseen, tuntuu aika tympeältä tämä lumeton pimeys. Kun ei ole enää vuodenaikoja, on pohjoiseen muuttaminen alkanut kiinnostaa.” Päivi Kaira ”Haluaisin päästä lasten kanssa hiihtämään ja luistelemaan. Lumi tuo myös valoa. Huolestuttaa, että onko tämä lämpö ilmastomuutoksen seurausta. Luotan siihen, että lunta tulee vielä.” Timo Vierikko ”Lumi kuuluu talveen. Silloin on valoisampaa ja puhtaampaa, lumi putsaa nurkat. Jos ei tule suojasäätä, on myös kuivempaa.” Hilkka Tulkki ”Pidän lumesta talvella. Olen maalta kotoisin ja olen pienestä saakka tykännyt hiihtää. Se mihin on tottunut, vaikuttaa, ja lumeen olen tottunut lapsesta asti.” Kesämajaalue uusiksi Särkiniemen mökkiläisistä osa joutuu siirtämään mökkinsä pois Helsingin kaupungin kehityssuunnitelmien tieltä. Maija Seppelin on omistanut mökin Särkiniemessä kolmisenkymmentä vuotta. Siirto ei koske häntä, mutta häntä huolestuttaa se, miten mökkipaikkojen muutokset vaikuttavat alueen kehittämissuunnitelmiin. ”Minulle on tärkeää, että alueen luontoa ja eläimiä suojellaan”, hän sanoo. Kesämaja-alue rajataan nyt ainoastaan tummanvihreille alueille, kun aikaisemmin mökkejä on ollut myös vaaleanvihreillä alueilla.
O nko ilmastonmuutoksella ja Australian metsäpaloilla yhteys? Kyllä on. Ilmastotutkijoiden mukaan ilmastonmuutos lisää maanosan äärimmäistä kuivuutta, sateiden puutetta ja ennätyksellisen korkeita lämpötiloja. Nämä kolme tekijää puolestaan lisäävät metsäpalojen todennäköisyyttä ja kiihdyttävät niitä. Tutkijat perustavat näkemyksensä parhaaseen käytettävissä olevaan tutkimustietoon, eivät omaan mielipiteeseensä. Siitä huolimatta Suomessakin on poliitikkoja, jotka kieltävät, että tämä on totta. Sisäministeri Maria Ohisalo ilmaisi viime viikolla huolensa tosiasioiden horjuttamisen takaa löytyvästä trendistä. Se on tieteeseen, tutkijoihin ja tutkimukseen kohdistettu epäluulo, jonka tavoitteena on alistaa tiede omien poliittisten päämäärien palvelemiseen. Myös meillä Koneen Säätiössä on huoli tästä kehityskulusta. Mutun sumentamassa maailmassa tieteeseen pohjautuvien totuuksien kertominen on tärkeää. Olemme pohtineet, mitä voimme tehdä, jotta emme oikeasti siirtyisi totuudenjälkeiseen aikaan. Yhdessä Helsingin Sanomain Säätiön kanssa totesimme, että ainakin voimme yrittää kertoa, miten totuutta tehdään. Helmikuussa käynnistämme uuden Totuuden rakennuspalikat -keskustelusarjan, jossa tutkijat yhdessä toisten totuuden tekijöiden kanssa keskustelevat siitä, miten uutta tietoa synnytetään ja millaista työtä tutkiminen on. Juttuseurana ovat vaihtuvat tiedon jakamisen ammattilaiset: toimittajat, kirjailijat, päättäjät, dokumentaristit ja aktivistit. Ensimmäiseksi keskustelupariksi olemme kutsuneet tutkija Miika Tervosen ja toimittaja Koko Hubaran. Tervonen työstää parhaillaan julkaisuhanketta, joka purkaa Suomessa vaikuttavia kansallisia myyttejä. Niihin nojaavat tämän päivän nationalistiset liikkeet. Hubara taas on Ruskeat Tytöt -verkkomedian päätoimittaja ja kirjailija, joka on tehnyt ansiokasta työtä suomalaisen kulttuurin, erityisen median ja kirjallisuuden monipuolistamiseksi. Kevään aikana kokoontumisia on kolme. Ensimmäinen (12.2.) ja viimeinen tilaisuus (6.5.) järjestetään Päivälehden museossa. Maaliskuussa (25.3.) olemme Lauttasaaren kartanossa. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Totuuden rakentaminen on tarua ihmeellisempää. Heljä Franssila Kirjoittaja on Koneen Säätiön viestintäpäällikkö. Totuuden rakennuspalikat Päiväl ehden museossa (Ludviginkatu 2–4) ke 12.2. klo 18. Vapaa pääsy. 4 23.1.2020 Nro 3 Toimintaa yhdessä Lauttasaaren parhaaksi Seuran vahvuus on sen jäsenissä. Liittymällä Lauttasaari-Seuran jäseneksi voit vaikuttaa oman asuinympäristösi viihtyvyyteen ja kehitykseen. Voit olla kannatusjäsen tai tulla mukaan aktiiviseen työryhmätoimintaan. LIITY NYT HYVÄÄN SEURAAN lauttasaari.fi LUKIJAN KUVA ? Koruliike Pearly Parrot Lauttasaaren palveleva kelloja koruliike M E I LT Ä S A A T • paristonvaihdot ja kellohuollot • helmikorutyöt ja kultasepäntyöt • kellot, korut ja lahjat • liikkeen omat helmikorut Gyldenintie 6 050 414 3791 pearlyparrot.fi AVOINNA ma – pe 11 – 18 to 11 – 19 la sop. muk. Ajassa Villa Alba Laadukkaita neuleita merinovillasta ja paljon muuta lämmintä! Tervetuloa! Ma-pe 10-18 La 10-15 Lauttasaarentie 2 045 133 2327 Ajotiet hiihtokunnossa Toista oli lumitilanne kymmenen vuotta sitten. Kajavarannantie 8.12.2010. Joutsen pedon suihin Pohjoiskaarella Joutsen koki matkansa pään Lauttasaaren rantamaisemissa viime sunnuntaina. Syöty, päätön lintu löytyi Pohjoiskaarella sijaitsevan taloyhtiön pihalta. Taloyhtiön valvontakamerakuvan nauhoitteesta löytyi myös tekijä: todennäköisesti kettu, mahdollisesti supikoira. Kuolinkamppailu käytiin varhain aamulla, noin kello 5.20. PS Kamppailun jäljet. Rengastamattoman joutsenen raato löytyi vierestä. Kuvan oikeassa laidassa kettumainen peto saaliin kimpussa. KULMA Kartanon CAJ GRÖNHOLM Totuuden rakentajia tarvitaan kipeästi Lounas buffet 10,40 € ark. 11-15 Viisi lämmintä ruokaa + kahvi/nepalilainen tee Monipuolinen À la carte: paljon liha-, kalaja kasvisvaihtoehtoja Tarjous 1.-15.2.20: Butter Chicken ja Chicken Tikka Masala -20%. A-oikeudet. Take away -10% ma-to .............. 11-21 pe ................... 11-22 la .................... 12-22 su ................... 12-21 Ravintola Lumbini Vattuniemenranta 2 045 6025561 ravintolalumbini.fi Äitienpäivä pöytävaraukset: Tervetuloa nauttimaan parasta tandooriruokaa: paljon liha-, kalaja kasvisvaihtoehtoja. Ravintola Lumbini Lauttasaari Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puh: 045 6025561 Ravintola Lumbini Munkkiniemi Huopalahdentie 13 00330 Helsinki Puh: 050 3141125 www.ravintolalumbini.fi Lounas buffet 11-15 Monipuolinen À la carte A-oikeudet Aukioloajat Ma-To 11-21 Pe 11-22 La 12-22 Su 12-21 Äitienpäivä pöytävaraukset: Tervetuloa nauttimaan parasta tandooriruokaa: paljon liha-, kalaja kasvisvaihtoehtoja. Ravintola Lumbini Lauttasaari Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Puh: 045 6025561 Ravintola Lumbini Munkkiniemi Huopalahdentie 13 00330 Helsinki Puh: 050 3141125 www.ravintolalumbini.fi Lounas buffet 11-15 Monipuolinen À la carte A-oikeudet Aukioloajat Ma-To 11-21 Pe 11-22 La 12-22 Su 12-21 Tervetuloa nauttimaan parasta tandooriruokaa Avaraa luontoa Lauttasaaressa, sekä luminen muisto vuosikymmenen takaa.
TEKSTI ja KUVA Hilkka Kotkamaa Nora Varjama on ollut jo pitkään merkittävä nimi kirjallisuuden piirissä ja hän on työskennellyt peräti neljässä kustantamossa. Alalla hän laskee olleensa pian 18 vuotta ja viimeisen vuoden myös kustantamo Aula & Co:n osaomistajana. Kirjallisuus on ollut hänelle aina se oma juttu, vaikka väittääkin ajautuneensa alalle sattumalta. ”Kaikkea tekemääni voin hyödyntää nykyisessä työssäni, joka on viimeinen kustantamoalalla. Olen omistanut vajaa vuoden verran firman yhdessä mieheni kanssa ja voin sanoa, että tiedän mihin olemme ryhtyneet. On täysin selvää, että bisneksenä tämä on täysin hullua hommaa, mutta olemme saaneet voimaa hyvästä alusta. Olemme onnistuneet jo saamaan muutaman menestyskirjan listoillemme. Esimerkiksi kustantamamme Auschwitzin tatuoija on todennäköisesti vuoden myydyin kirja. Siitä on tulossa myös tv-sarja ja kirjaan jatko-osa. Noran usko kirjallisuuteen on vahva. Hänen toiveensa on, että ihmiset lukisivat paljon ja pitäisivät sisustuksessaan kirjahyllyn. Ja myös ostaisivat kirjoja. Hän uskoo myös äänikirjoihin, joiden suosio onkin kovassa kasvussa. Todisteena tästä oma 14-vuotias poika, joka kuuntelee äänikirjoja jatkuvasti. ”Minun tehtäväni on lukea ulkomaista kirjallisuutta ja kotimaisia käsikirjoituksia ja poimia niistä kirjoja, joiden uskon kiinnostavan yleisöä. Kirjan suosio on aina yllätys. Mitä pidempään on alalla, sitä paremmin ymmärtää, että takuuvarmaa menestysreseptiä ei ole.” Nora on asunut Lauttasaaressa yli 15 vuotta ja parempaa asuinpaikkaa hän ei voi kuvitella. Hän ei ihmettele, että saarella asuu runsaasti kulttuuriväkeä ja kirjailijoitakin useita kymmeniä. Kirjoittaminen on työtä, joka tarvitsee sekä rauhaa että läheisyyttä kulttuurin kuhinaan. ”Tarvitsen itsekin samoja asioita eli työni vaatii monenmoisissa kissanristiäisissä mukana olemista myös iltaisin, mutta stressi on hyvä purkaa luonnon äärellä. Kulttuuritarjonta on hyvä olla lähellä, mutta rentouttava vastapaino on tuiki tärkeää.” Kävely on yksi tärkeä harrastus kirjankustantajalle ja työmatka on tasan kolme kilometriä suuntaansa. Tärkein kulkuneuvo on polkupyörä, metrolla täydennettynä. Nora suree, että saaren kultturelli ilmapiiri ei kuitenkaan elätä ainoatakaan kirjakauppaa. Ja muutenkin kaupat ovat harventuneet viime vuosina. ”Lauttasaari-Facebook-ryhmässä usein harmitellaan kauppojen lopettamisia, mutta kyse on meistä asukkaista itsestämme. Kyse on siitä, että kauppa lakkaa, jos ei ole kysyntää. Pyrin itsekin käyttämään ensisijaisesti lauttasaarelaisia palveluja, ravintoloita, kukkakauppoja, suutareita, partureita, pesuloita ja muita kauppoja. Toivoisin kovasti, että saarella olisi joku paikka, jossa voisin laittaa oman kustantamomme kirjoja myyntiin. Oikeastaan etsimme paikkaa, vaikka jonkun kahvilan yhteyteen.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry 5 23.1.2020 Nro 3 KASVOT Tekijöitä ja asukkaita Lauttasaaresta. PA R A S TA S a a r e l l a 1. Kotkavuoren kelohongat Ensimmäinen asia, jonka näen, kun avaan kotioven Taivaanvuohentiellä. 2. Olen nähnyt Lauttasaaren sillalla hylkeen! ”Miten hienoa on asua suurkaupungin kyljessä ja olla näin lähellä luontoa.” 3. Sisä-Hattu ”Sinne voi päästä kahlaamalla vedenalaista kannasta ja nähdä kallioon tehtyjä raapustuksia.” ”Kunpa saisi saarelle kirjakahvilan” Nora Varjama haluaa Lauttasaareen lisää kirjanmyyntipaikkoja. Kiinteistötoimisto Erkkeri Oy Lauttasaarentie 28, 00200 Helsinki Kauppakeskus Lauttis Puhelin 09 682 4050 lkv@erkkeri.fi www.erkkeri.fi Veli-Pekka Närhi tj, alalla vuodesta 1994 0400 810 540 Markku Enström LKV, alalla vuodesta 1988 0400 416 114 ERKKERI LAUTTASAAREN KOKENEIN ASUNTOKAUPPIAS Soita ja kysy lisää. Tarjoa myyntiin, Erkkerillä edullinen välityspalkkio ja kokeneimmat myyjät. 93m² Lauttasaarentie 52 B. Erinomainen perheasunto! Vuonna 2017 valmistuneessa Asunto Oy Helsingin Koskikarassa 4H, K, SAUNA, ERILL. WC + LASITETTU PARVEKE. Tilava olohuone on yhteydessä avokeittiöön joka avartaa entisestään huoneistoa. Olohuoneen suuret ikkunat ovat Seurasaaren selälle ja Ruukinlahden puistoon päin. Myllykallion koulu on aivan vieressä eikä koululaisen tarvitse ylittää katua koulumatkallaan. Huoletonta asumista lähes uudessa talossa. Taloyhtiössä on erinomaiset yhteistilat. Mahdollisuus ostaa autohallipaikkaosake (24.000€). Energialuokka C2013. Hp. 635.000€. 92,5m² Vattuniemenkatu 8 B. Kaunis ja avara koti! Vuonna 2005 valmistuneessa Asunto Oy Helsingin Meriasterissa 3H, K, Sauna, ERILL. WC + LASITETTU PARVEKE. Huoneistossa on edustava, tilava olohuone jonne sopii isokin ruokapöytä. Huoletonta asumista, talossa ei ole remonttipaineita. Mahdollisuus ostaa autohallipaikkaosake (20.000€). Lauttasaaren eteläkärjen ulkoilualueet ja uimaranta ovat vain muutaman sadan metrin etäisyydellä! Energialuokka D2013. Hp. 612.000€
6 23.1.2020 Nro 3 KOKOSI Pete Suhonen KUVAT Lauttasaari-lehden arkisto Jussi Kärki, Talouselämälehden päätoimittaja ”Haluan että Kasinonrannasta kehittyy saarelaisten Hyde Park: torikauppiaita, pikkupuoteja, jättiskriini ulkoilmaelokuvien ja urheilutapahtumien seuraamiseen, konserttilava, speakers corner yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kaiken keskipisteenä nykyinen kahvila Paviljonki.” Pia Pakarinen, apulaispormestari, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ”Haluaisin nähdä lapsiperheiden edelleen suosiman Lauttasaaren, jossa perheet kohtaavat toisensa ja saavat tarvitessaan matalan kynnyksen vertaisja asiantuntijatukea Lahnalahden leikkipuistossa. Toivon, että omalta saarelta löytää suomentai ruotsinkielisen päivähoitopaikan, josta lapsi pääsee jatkamaan tutun päiväkotiryhmänsä kanssa saaren kouluihin perusopintoihin.” Sirpa AskoSeljavaara, kaupunginvaltuutettu ”Kaikkein kiireellisin asia on bussi 21 reitin palauttaminen Vattuniemestä entiselle reitilleen Postikadulle ja Sokoksen ympäri. Lauttasaaressa bussin tulee kulkea Meripuistotietä pitkin.” UllaMarja Urho, kaupunginvaltuutettu ”Lauttasaaressa tärkeintä on säilyttää avoimia näkymiä merelle. Rannoille voi rakentaa matalaa, keskelle saarta korkeampaa. Näin tehtiin ennenkin. Massiiviset merentäytöt eivät kuulu maisemaan. Tämä on saaristoa eikä saa tulla tiiviiksi kantakaupungiksi.” Markku Enström, kiinteistövälittäjä ”Liikuntapaikat, etenkin nuorisolle ovat lähellä sydäntäni. Kymmenen vuoden päästä näkisin kovin mielelläni Lauttasaaressa muutaman kuplahallin, jossa voisi harrastaa monimuotoisesti. Saaren katukuvan toivon olevan vieläkin eläväisempi. Kerrostalojen kivijalkapalveluiden ja -kauppojen säilymiseen voivat vain saarelaiset omalla ostoskäyttäytymisellään vaikuttaa. Luonnon koskemattomuus on tärkeää, etenkin rannoilla – sinne ei tulisi jatkossa rakentaa.” Perttu Hillman, varavaltuutettu ”Odotan sitä, että pieni luonnontilainen metsäalue Kotkavuori säilyy koskemattomana. Toivon, että siellä voi kymmenien vuosien kuluttuakin satunnainen kulkija nähdä haukan istuvan kelomännyn oksalla. Odotan myös, että satunainen kulkija voi kymmenien vuosien kuluttuakin seurata Lauttasaaren luonnonrannoilla puhurin nostattaman vaahtopäisen aallokon iskeytymistä rantakallioihin tuulisena syyspäivänä. Jos tämä kaupunkilaisillekin elintärkeä luonto hävitetään, sitä ei saada enää koskaan takaisin.” Ville Elomaa, LauttasaariSeuran historiatyöryhmän puheenjohtaja ”Haluaisin nähdä, että Lauttasaari on edelleenkin yhtä mukava paikka asua, kuin se on nyt. Toivon, ettei liian tiivis rakentaminen pilaa saartamme ja että vanhoja rakennuksia ja alueen historiaa kunnioitetaan, kun aluetta uudistetaan.” Max TalviOja, Helsingin nuorisoneuvoston jäsen ”Haluan nähdä kuplahallin Ruukinlahden puistossa. Kuplahalli olisi päivisin koululaisten ja iltaisin jalkapallon harrastajien käytössä. Lauttasaaressa on riittämättömät liikuntamahdollisuudet. Jalkapallon harrastajia on saarella runsaasti, ja nyt heitä kuljetetaan pitkiä matkoja autoilla harjoituksiin. Tällä hetkellä puisto on lähes käyttämätön ja valkoposkihanhien valtaama. Nykyisessä asemakaavaluonnoksessa puistoon kaavaillaan koirapuistoa ja hiekkatekonurmikenttää, joka toimisi talvisin lumenkeräyspisteenä. Tämä ei ole toimiva järjestely eikä ratkaise ongelmaa.” Elina Moisio, kaupunginvaltuutettu ”Toivon, että Lauttasaari on vuonna 2030 nykyistäkin avoimempi yhteisö, joka toivottaa tervetulleeksi erilaiset ihmiset ja vaalii hyvää henkeä saarella, ja että yhdessä olemme pystyneet kehittämään palveluita saarella. Tärkeintä on, että saaren arvokas luonto säilyy. Lauttasaaren puistot, rannat, luonto ja eliöstö ovat ainutlaatuisia.» Hannu Rosokivi, Lauttasaaren alaasteen johtokunnan puheenjohtaja ”Huolimatta Lauttasaaren kasvavista palvelujen kehittämisja rakentamispaineista haluaisin nähdä, että saaren sielu, eli metsäinen ja merellinen luonto säilyisi. Se juuri tekee alueesta viihtyisän, hyvän ja halutun asuinpaikan. Tämä on toteutettavissa luontoja kulttuuriarvot huomioivalla suunnittelulla, eikä rajoita alueen palveluiden ja harrastuspaikkojen lisäämistä ja kehittämistä. Tukholmassakin mittava uudisrakentaminen on toteutettu viherja kulttuuriarvoja kunnioittaen. Kyllä se täälläkin onnistuu.” Anni Sinnemäki, apulaispormestari, kaupunkiympäristön toimiala "Toivon että suunnitelmat Tämän haluan nähdä vuonna 2030 Millainen on toiveiden Lauttasaari? Kysyimme joukolta vaikuttajia ja päättäjiä, minkä asian tai ilmiön he haluavat nähdä toteutuneen (tai säilyneen) Lauttasaaressa vuonna 2030. Sana oli vapaa. Näin he vastasivat. Jussi Kärki Max Talvioja Hannu Rosokivi Sirpa Asko-Seljavaara Markku Enström Perttu Hillman Juha Beurling-Pomoell Elina Moisio Jan Vapaavuori "Kasinon rannasta Hyde Park." "Palveluita kehitetty yhdessä."
7 23.1.2020 Nro 3 Länsiväylän kaupunkibulevardista ovat tuolloin, vuonna 2030, vaiheessa, jossa niitä on kehitetty vuorovaikutuksessa Lauttasaaren asukkaiden kanssa ja että suunnitelmat ovat siirtymässä toteutukseen. Toivon ratkaisuja, jotka mahdollistavat Lauttasaaren rauhallisen tahdin täydennysrakentamisen 2030-luvulla samalla kun saaren luonto ja rannat säilyvät." Katri Penttinen, LauttasaariSeuran kaavoitus ympäristö ja liikennetyöryhmän puheenjohtaja ”Sitra julkisti äskettäin Megatrendit 2020 -selvityksen. Suurin muutosvoima tulevaisuudessa on, että ympäristön tila vaatii nopeasti ekologista jälleenrakentamista, koska ilmasto lämpenee ja luonnon monimuotoisuus vähenee rajusti. Opiskelin ympäristötieteitä 1970-luvulla. Uskon, että vihdoinkin olemme valmiita käytännön tekoihin ekologisen kriisin välttämiksi. Kiertotalous muuttaa infraa ja toimintatapoja. Siksi Lauttasaareen tarvitaan muun muassa asukastalo, jossa on erilaisia lainaamoja ja välinevuokraamoja. Kerrostalojenkin katoille ja pihoille tulee viljelypalstoja ja aurinkopaneeleja. Puistojen ja meren merkitys korostuu.” Mia Nygård, kaupunginvaltuutettu ”Lauttasaari on onnistunut säilyttämään luontonsa. Länsiväylää sisääntuloväylänä ei ole bulevardisoitu, Koivusaaren mittavat merentäytöt betonirantoineen on jätetty toteuttamatta, Kotkavuorta ei ole rakennettu, Lauttasaaren rannat on jätetty rauhaan. Mantra ’tiivis kaupunkirakentaminen’ ei ole rantautunut Lauttasaareen. Lauttasaaren ainutlaatuiset ranta-alueet, vehreys, avoin rakennuskaava ja sujuva liikenne ovat säilyneet asukkaiden ilona. Onnistuisiko tämä ainoastaan itsenäistämällä Lauttasaari, johtuen kaupunkisuunnittelun ideologisesta suunnasta?” Juha Laaksonen, luontotoimittaja ”Monien juhlapuheiden alkulauseissa korostetaan, että Lauttasaaren saaristomainen luonto on ainutlaatuinen ja tärkeä – se pitää säilyttää. Seuraavaksi todetaan, että elävä kaupunki tarvitsee kuitenkin enemmän asukkaita, työvoimaa, rakennuksia, huvituksia, turisteja. Myös Lauttasaaren pitäisi kuulemma kantaa vastuunsa tämän ideologian toteuttamisessa. Toivoisin, että jatkuvaan kasvuun ja kulutukseen perustuva kehitys hidastuisi ja päättäjät uskaltaisivat kyseenalaistaa tämän pakonomaiseksi muuttuneen trendi-ilmiön. Toivon, että esimerkiksi Heikkaan alueen täydennysrakentaminen ja Koivusaaren hanke eivät toteudu niissä mittakaavoissa mitä on esitetty. Ja toivon, että ranta-, puistoja metsäalueet säilyvät sellaisina, että kaikilla meillä on niistä iloa. Kaupunkiluonto on monien tutkimusten mukaan erittäin tärkeä kaupunkilaisille – myös niille, jotka eivät vielä ymmärrä sen arvoa.” Silja Lindblad, stadiluotsi, vuoden lauttasaarelainen 2017 ”Toivon, että Lauttasaaren tulevaisuudessa näkyy se, että asukkaat ovat olleet todella huolissaan lähiluonnosta, ja että asukkaiden enemmistö on sen myötä muuttanut elämäntapojaan entistä ilmastomyönteisimmiksi. Vaikuttavien ilmastotekojen avulla Lauttasaari, Helsinki ja Suomi ovat edelläkävijöinä olleet mukana tekemässä aktiivista ilmastotyötä.” Juha BeurlingPomoell, LauttasaariSeuran puheenjohtaja ”Tärkeintä olisi, että myös vuonna 2030 saarella on turvallista 99 prosentin mielestä ja 98 prosenttia viihtyy täällä edelleen, kuten Lauttasaari-barometri meille kertoi vuonna 2019.” Jan Vapaavori, Helsingin pormestari "Toivon, että lauttasaarelaiset pitävät kiinni terveestä kotikaupunginosaylpeydestään ja vaalivat Lauttasaaren hienoa kaupunginosaidentiteettiä." Päivi LitmanenPeitsala, paikallisaktiivi ”Aito luonto. Toukokuu 2030. Kävelen Länsiväylän vartta. Kyllä – Corydalis solida, pystykiurunkannus pilkistää maasta Lemissaaren kohdalla. Vain muutama viikko ja Nackapuiston satakieli lähettää voimakkaan juhannusyön viestin. Kuuleekohan sen kaveri aina Kasinonrannan rydölle asti? Ne etsivät kilpaa paria ja nokkospuskaa pensaikosta pesälleen. Tuleekohan kuuma kesä? Silloin Kotkavuoren mesimarjojen kukinta on hetkessä ohi. Onnistuikohan siilin talvehtiminen? Elokuun yönä sen kuulee. Ensin luulin hiiren rapinaksi.” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Tämän haluan nähdä vuonna 2030 Näin kysyimme Mikä on sellainen asia tai ilmiö, jonka erityisesti haluaisit nähdä toteutuneen (tai säilyneen) saarella vuonna 2030? Ja miksi? Seikka voi liittyä luontoon, liikenteeseen, rakentamiseen/rakennuksiin, julkisiin tai yksityisiin palveluihin, asukasmäärään, asukasyhteisöön tai mihin hyvänsä muuhun Lauttasaareen liittyvään tai vaikuttavaan seikkaan. Älä karta pienenkään mittaluokan asiaa, jos koet sen tärkeäksi. Päivi Litmanen-Peitsala Anni Sinnemäki Pia Pakarinen Juha Laaksonen Katri Penttinen Ulla-Marja Urho Ville Elomaa Mia Nygård Silja Lindblad "Terve kaupungin osaylpeys yhä arvossaan." "Kotka vuorella yhä mesi marjoja." "Kerrostaloihin viljely palstoja ja aurinko paneeleita." "Saaristoa edelleen."
8 23.1.2020 Nro 3 TEKSTI Katja Pesonen Loinen, lahottaja. Kääpä on usein sekä kaunis että hauskannäköinen puun oma sieni. Päällepäin siitä näkyy lakki eli itiöemä, mutta todellisuudessa eliö on jo siinä vaiheessa kahmaissut seittimäisellä rihmastollaan ison osan puun sisuksista. Suurimmalla osalla käävistä on erittäin tärkeä tehtävä: lahottaa puut. Puun lahoaminen saa yleensä alkunsa kuoren vioista, sillä vain harva lahottajasieni kykenee tunkeutumaan terveessä puussa olevan ehjän kuoren läpi. Elävän puun lahoaminen on prosessi, joka kestää vuosikymmeniä, joskus jopa yli sata vuotta. Suomen kääpätutkimus on virkeää, minkä ansiosta maamme kääpälajisto on maailman tunnetuin. Luonnontieteellisen keskusmuseon entinen sieniosaston johtaja, nykyään sienija sammaltiimin jäsen dosentti Tuomo Niemelä on tutkinut sieniä ja kääpiä niin Afrikassa kuin Helsingissä – myös Lauttasaaressa. ”Lauttasaaren nuoruus näkyy sen sienissä. Puistojen ja kadunvarsien hoikissa puissa kyllä jo elää paljon kääpiä, mutta emme vielä näe niitä. Nyt Lauttasaaresta tunnetaan vähän yli 20 kääpälajia, mikä on hyvää keskitasoa Helsingin muihin kaupunginosiin verrattuna. Vuosi vuodelta tilanne kuitenkin kehittyy sientenharrastajan kannalta mielenkiintoisemmaksi, kun uusia lajeja ilmaantuu sinne tänne”, hän sanoo. Lauttasaaren kadunvarsille istutetuissa jalavissa alkaa Niemelän mukaan jossain vaiheessa takuulla näkyä suomukääpää. Monissa kadunvarsien vaahteroissa taas voi ilmetä vaahterakääpää tai kääpäorakasta. Puistolehmukset sen sijaan pystyvän vastustamaan useimpia lahottajasieniä, mutta lumityöt ja muut ohikulkijoiden aiheuttamat kolhut voivat vaurioittaa sen kuorta ja päästää lahottajan sisään, esimerkiksi lattakäävän. Sitä on jo löytynyt Lauttasaaren metsistä. Mitä monipuolisempi puusto, sitä monipuolisempi sienilajisto. Niemelän mukaan Lauttasaaren parhaat kääpäpaikat ovat metsäiset rannat ja niemennokat. ”Länsiulapanniemi on kuusivaltaista metsää, mikä lupaa hyvää sienten elinmahdollisuuksia ajatellen. Kovin tiheä mökkiasutus kuitenkin rasittaa luontoa. Pienpuustoa on vähän ja isot puut on kaadettava pian laho-oireiden ilmaannuttua, kun kesäasutusta on kaikkialla. Jotkin osat tuolla niemellä ovat kuitenkin metsämäisiä ja kelvollisia monille sienille.” Merikylpylänpuistossa taas on toisella tavalla otollista kasvualuetta kääville. Siellä on pääosin lehtipuita, kuten leppiä ja raitoja, ja alavassa maassa pysyy kosteus jopa kesäilmojen lämmittäessä. ”Lauttasaaren eteläkärki on kiistaton huippupaikka, mitä tulee kääpien ja muiden sienten lajimäärään ja elintilaan. Tämä kaksihaarainen nokka on avara ja vaihteleva, ja vanhat linnoitusrakennelmat tuovat sinne historian perspektiiviä”, hän toteaa. ”Paljaat kallionlaet pienoismäntyineen painuvat rinteillä kuusikoiksi, ja alatasanteet kasvavat hienoa sekametsää. Kuuset, koivut, raidat, tervalepät, pihlajat, isot haavat ja yksittäiset männyt luovat mosaiikin, jossa on nähtävää kaikkina vuodenaikoina. Vain isot tammet puuttuvat!” Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Lähde: Lauttasaaren luontoatlas, Helsingin kaupungin tietokeskus (2002). LUONNOSSA Käävän ansiosta maaperä saa ravintoa, linnut pesäpaikkoja, pikkunisäkkäät ruokaa ja maaperä pysyy ravinteikkaana. Lauttasaaresta on löydetty parikymmentä eri kääpälajia. Tämä on Lauttasaaren kääpäopas. Lue se. Ystävämme kääpä Lahottajasienet hajottavat entsyymiensä avulla kuollutta kasviainesta, pudonneiden oksien, kantojen ja pökkelöiden vaikeasti sulavia selluloosaja ligniiniyhdisteitä epäorgaaniseen muotoon, jota kasvit pystyvät käyttämään kasvuunsa. Puunaines siis ravitsee maaperää hajotessaan lopullisesti ja näin ravinteiden kierto jatkuu, maaperä pysyy rikkaana ja metsä ekologisesti toimivana. Hajoava puuaines myös muodostaa mainioita elinympäristöjä monille erilaisille eliöille. Vanhat lahoavat puut ovat tärkeitä elinympäristöjä useille lintulajeille, hyönteisille, sammalille, sienille ja pikkunisäkkäille. Lahopuista löytyy pesäpaikkoja, mutta myös ruokaa sillä lahopuut kääpineen ovat elintärkeitä kovakuoriaisille, jotka syövät sienten rihmastoa ja joiden toukat elävät kääpien itiöemissä. Linnut ja pikkunisäkkäät taas syövät niissä olevia eliöitä ja hyönteisiä. Linnut ja pikkunisäkkäät taas houkuttelevat paikalle muita metsäneläimiä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Lauttasaaren puita lahottavien sienten lajit Mesisieni Helokka Lahokka Koivunkantosieni Tammenlaikka Tarhaorvakka Purppuranahakka Ryppynahakka Kartanokääpä Häränkieli Mehikääpä Tuoksuvyökääpä Suomukääpä Vaahterankääpä Kääpäorakas Lattakääpä Arinakääpä Kuhmukääpä Taulakääpä Pökkelökääpä Okrakääpä Etelänsärmäkääpä Raidankääpä Pinovyökääpä Haavankääpä Kuusenjuurikääpä Tuhkakääpä Kantokääpä Aidaskääpä Pakurikääpä Lepänkääpä Kääpä – puun pikkuapuri Taulakääpä lahottaa lähinnä koivuja, mutta pitää myös muista lehtipuista. Kantokääpä viihtyy nimensä mukaisesti kannoissa, mutta myös kaatuneissa puissa. Lattakääpä tykkää sekä metsästä että puistoista. Vaahterankääpä on Helsingin puistovaahteroiden pahin tuholainen. Tuomo Niemelä.
23.1.2020 Nro 3 9 ENNEN TEKSTI ja KUVA Antti Matilainen PIIRROS Ola Fogelberg ”Hullut ne maailmaa eteenpäin vievät, viisaat pitävät sen pystyssä”. Vaan kai sitä ihminen olla molempaa sorttia. No, tarinan mukaan Katajaharjun huvilansa puussa aikaansa vietti ja omalta lavaltaan Seurasaaren selän suuntaan katseli hygienian professori Wilhelm Joachim Sucksdorff (24.12.1851 – 20.3.1934). Vakituinen asunto oli professorillamme Kaivopuistossa. Perheeseen kuuluivat vaimo Julia, pojat Harald, Israel ja Wilhelm Immanuel. Tyttäret Hedvig, Ariel ja Monika. Julia (Julia Olga Maria, os. Nikkanen 8.9.1864 – 26.6.1949) oli tietokirjailija ja lahjakas taidemaalari sekä harras adventisti kuten miehensäkin. Katajaharjun huvilalle kuljettiin yleisellä höyryveneellä ja rantauduttiin ”Jakobssonin laiturille” (nykyäänkin Luoteisväylä 25:n kohdalla). Se oli saanut nimensä mestariluistelija Walter Jakobssonin äidin, leskirouva Emelia Jakobssonin mukaan. Tiedemies Sucksdorff opiskeli Saksassa. Siellä häneen tarttui suuri innostus hygienian ja puhtauden tutkimukseen, ja eritoten sen tärkeydestä puhumiseen. Tärkeää se olikin, sillä juomaveden epäpuhtaudet olivat tuolloin maailmalla iso ongelma. Monet sairaudet levisivät juuri likaisen veden myötä ja esimerkiksi suuri lapsikuolleisuus johtui paljolti juuri huonosta hygieniasta. Sucksdorff esitelmöi puhtaasta vedestä kansan parissa ja samalla tutkaili ihmisten arkielämää, johon hänellä oli myös Helsingin ensimmäisenä kaupunginlääkärinä oiva mahdollisuus. Erityisenä kohderyhmänä olivat koululaiset. Hän esimerkiksi huomasi, että kouluissa oppilaat istuvat usein väärässä asennossa ja siitä aiheutui selän vinoutumia ja ryhtivikoja. Hän puuttui asiaan. Tuottelias Sucksdorff kirjoitti rohkeasti ja kritiikkiä kaihtamatta inhimillisen elämän kaikista mahdollisista puolista: terveysvalistuksen teoriasta ja käytännöstä, raittiin ilman ja valon vaikutuksesta, juomavedestä ja tartuntatautien ehkäisystä. Hän kirjoitti alkoholin vaaroista ja sunnuntailevon tarpeellisuudesta sekä pohti vuodenaikojen vaikutusta ihmisten sairastumiseen. Hän oli myös huolestunut nautintoaineiden vaikutuksista, tupakan ja kahvin vaarallisuudesta, alkoholismin perinnöllisyydestä, prostituution ja sukupuolitautien leviämisestä, tuberkuloosista eri ikäja ammattiryhmissä. Sucksdorff myös eli kuten saarnasi – terveellisesti. Kansanterveyttä ja omaansa oli hyvä professorin pohtia korkealla puulaverillaan, aiheista riitti varmasti naapureidenkin kesken vilkasta keskustelua. Keskustelupiirissä saattoivat olla Katajaharjun naapurit: insinöörin leskirouva Luise M. von Knorring, vapaaherra Oskar von Hellens, leskirouva Hanna Wiik, kondiittori John Catani, kauppias Rudolf Hamfeldt ja konsuli Frans Stock mann. Ehkäpä myös kalastaja Axel Sjöberg, faktori Ahlstedt ja kivipiirtäjä Gustav Arvidsson. Kerrotaan, että Sucksdorff oli naturisti ja oleskeli lavitsallaan Aatamin asussa. Tarina ei kerro, viettivätkö myös vaimo ja naapurit aikaansa puussa. Tämä on kuitenkin varma tapaus: eräänä päivänä muuan vieras saapui yllätysvierailulle ja tiedusteli sisäköltä Sucksdorffia. Siihen sisäkkö oli vastannut, että professori ei ole nyt kotosalla, on puussa. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Kiitos: Päivi Litmanen-Peitsala ja Ville Elomaa. Professori joka istui alastomana puussa Sankari saarelta Esittelemme merkillisiä ja merkittäviä henkilöitä, eläviä ja edesmenneitä. Katajaharjussa kesiään viettänyt professori Wilhelm Joachim Sucksdorff oli originelli tapaus. Ola "Fogeli" Fogelbergin karikatyyrissä on kaikki olennainen: porkkana, aamutossut, lämpömittari, sateenvarjo, kirja, pisuämpäri, sirkutteleva tipu ja Israel-pojan paheksuva katse. Piirros Clara Tallbergille 1935 lahjoitetussa läksiäislahjakirjasesta. Sucksdorffin huvilan ja puulavitsan oletettu paikka nykymaastossa. Edessä oikealla kuuluisa Jakobssonin kivilaituri Luoteisväylä 25:n kohdalla.
TAIDE Ihanasti pihalla – Maalauksia maisemasta. Kolmen ystävyksen, Anu Merenlahden, Elina Melginin ja Annu Ahosen maalauksia 31.1. asti kahvila Makersissa, Heikkiläntie 10. Marja Paasion vesiväritöitä 1.2.1.3. Kaken kehyksen ulkoikkunavitriinissä, Lauttasaarentie 17. Maalaukset ovat fantasiakuvia perhosista, linnuista, kaloista ja kukista. Exercising Consumption, Victoria Keddien valokuvanäyttely kesään asti kahvila Puhurissa, Kauppaneuvoksentie 10. Näyttely esittelee erilaisia hengitystä helpottavia tekniikoita, joita neuvottiin tuberkuloosipotilaille Paimion parantolassa 1900-luvun alussa. Kaksi kuvaa esittelee leikkauksen jälkeisiä lepoasentoja. LIIKUNTA KÄSIPALLO Dicken Atlas la 25.1. klo 14.30, Pirkkolan palloiluhalli, naisten SM-sarja. Dicken PIF ke 29.1. klo 19.15, Pirkkolan palloiluhalli, miesten SM-liiga. KORIPALLO Touhun Pojat Lauttasaari T09 Keravan Kori80 T0910 White la 25.1. klo 10.45, Lauttasaaren yhteiskoulu vanha halli, 11-vuotiaat minitytöt III divisioona. ToPoLa Top Gun HNMKY Los Pakilas Lakers la 25.1. klo 14.20, Lauttasaaren yhteiskoulu vanha halli, miesten III divisioona. ToPoLa HNMKY 05 la 25.1. klo 15.15, Lauttasaaren yhteiskoulu 3, 16-vuotiaat pojat II divisioona. Touhun Pojat Lauttasaari Akate mia KlaNMKY la 25.1. klo 18.25, Lauttasaaren yhteiskoulu vanha halli, miesten V divisioona. Topola T0607 ToPo su 26.1. klo 14.30, Lauttasaaren yhteiskoulu 1, 14-vuotiaat tytöt I divisioona. ToPoLa Lahti Basketball Juni orit su 26.1. klo 16, Lauttasaaren yhteiskoulu vanha halli, 15-vuotiaat pojat, Robert Petersen Cup (Valtakunnalliset) ToPoLa Koristajat Pantterit su 26.1. klo 17.45, Lauttasaaren yhteiskoulu vanha halli, naisten III divisioona. Petankkia pelataan sään salliessa torstaisin klo 16 ja sunnuntaisin klo 11 Pajalahden puiston kentällä. Ilmoittautumista ei tarvita. MUUT Isälapsikerho kokoontuu maanantaisin kello 16.30-18.30 Lahnalahden leikkipuistossa, Lauttasaarentie 40a. Tapaamisissa voidaan musisoida, askarrella, retkeillä, kokata tai saada vaikka vieraita isät voivat itse suunnitella mieleistä ohjelmaa. Ilmoittautumista ei tarvita. Satutunti alkaen joka keskiviikko klo 10-10.30 Lauttasaaren kirjaston monitoimitilassa, Pajalahdentie 10a. Satutunnit on tarkoitettu 3-6-vuotiaille ja ne kestävät noin puoli tuntia. Mukaan mahtuu 40 lasta. Ryhmiltä ilmoittautuminen sähköpostitse osoitteeseen lauttasaaren_kirjasto@hel.fi. Öppna daghemmet Tallen för 0-6 åringar med vårdare. Öppet tisdagar 9.30-12.30 med musiklek kl 10.30. Öppet fredagar kl 9.30-12 med babyrytmik kl 10.15 och musiklek kl 10.30. Kaffeservering gratis för medlemmar (övriga 3 e/familj). Bibliotekshuset på Drumsö, Smedjeviksvägen 10 a D. Suomen kielen kielikahvila keskiviikkoisin klo 17.30-18.30 kirjaston monitoimitilassa. Kielikahvilassa keskustellaan erilaisista ajankohtaisista aiheista ja ilmiöistä suomen kielellä. MLL Lauttasaaren perhekahvi la on avoinna joka keskiviikko klo 9.30-11.30 nuorisotalo Apajalla, Pajalahdentie 10, kirjaston talo. Naapuruuspiiri senioreille keskiviikkoisin klo 13–15 Lauttasaaren kirjastossa, Pajalahdentie 10a. Tervetuloa viihtymään ja tapaamaan naapureitasi kahvikupposen äärelle. Lisätietoja 09 310 73865. Tietotekniikan vertaisopastusta torstaisin klo 10-12 Lauttasaaren kirjaston monitoimitilassa, Pajalahdenkatu 10a. Opastukseen on varattava aika etukäteen (1 tunti/asiakas) kirjastosta, p. 09-3108 5020. Opastus on senioreille tarkoitettua maksutonta apua tietotekniikan käytössä. Enter ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat neuvovat tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden sekä sähköisten palveluiden käytössä. Oma laite mukaan. Lisätietoa info@entersenior.fi tai p. 050 307 9366. Digitalkkari kirjastossa alkaen pe 17.1. joka perjantai klo 9.30-15, kirjastolla, Pajalahdentie 10a. Digitalkkari opastaa tietokoneen, läppärin, tabletin tai älypuhelimen kanssa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen mukaan. Digitalkkari on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa. Varaa opastusaika sähköpostitse: digitalkkari.etelainen@gmail.com tai puhelimitse 09-3108 5020. Svenskspråkiga sagostunder börjar fre 17.1. kl 10-10.30 på Drumsö bibliotek. Andra dagar är 7.2., 28.2., 20.3., 3.4., 24.4. på samma tid. Sagostunderna är för barn i åldern 3-6. Det ryms 40 barn till en sagostund. Grupperna bör anmäla sig i förväg via e-post till adressen lauttasaaren_kirjasto@hel.fi SEURAKUNNAT LAUTTASAAREN SEURAKUNTA Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Kirkko: Myllykallionrinne 1 Messu su 26.1 klo 11 Rintamäki, Viljamaa. Pyhäkoulu. Seurat su 26.1 klo 13 Myynnissä lihakeittolounas. Viikkomessu ke 29.1. klo 19. Kuusniemi, Valojärvi. Messu su 2.2. klo 11 Yhteisvastuukeräyksen aloitusmessu. Heusala, Valojärvi. Maksutonta lastenhoitoa kirkolla yli 2-vuotiaille lapsille ke-iltaisin klo 17.30-19.30 kirkon leikkihuoneessa B-rapun yläkerrassa. Ilmoittautumiset ti klo 9-16 numerosta 050 380 3514. Maksutonta lastenhoitoapua voit tilata kotiin ti-, ke-, tai to-aamuksi klo 9-11 väliseksi ajaksi varaamalla lastenhoitajan ma klo 9-16 numerosta 050 3803514. Avoin perhekerho kirkolla ma, pe klo 9-11 Myllykallionrinne 1, D-rappu. Lauttiksessa ti, ke ja to 9-12. Perjantaisin maksuton lapsiparkki. Ei ilmoittautumista, ei ikärajaa. UUTTA: myös torstaisin klo 14-18 Lauttiksessa. Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, aloitus Lauttiksessa. Käsityöpiiri joka toinen ti klo 13 Lauttiksessa. seuraavan kerran 28.1. Seniorilautta keskiviikkoisin klo 10.30. Seurakuntasalissa. Torstaipiiri to 30.1. kirjastolla klo 13, Pajalahdentie 10 A. Saaren seniorit ja muu väki tervetuloa tapaamaan ja kahvittelemaan seurakunnan tilaan Lauttikseen perjantaisin. Pannu kuumana klo 13-15. Larun olohuone ke klo 17.30–20, kirkkokahvilassa. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen. LaruAreena joka to klo 18 Lauttiksessa: Puheenvuoroja 2020-luvun ihmisyydestä ja uskonnollisuudesta. Tule kuulemaan ja keskustelemaan! Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. To 23.1: Jari Saario, yksinsoutaja. 2019 Kööpenhamina-Helsinki, tulevaisuudessa Atlantin yli. To 30.1.: Mikko Kurenlahti, tutkija Helsingin yliopisto. ”Kulutususko ympäristökriisin aikakaudella”. ”Tule sellaisena kuin olet” -Raamattupiiri 28.1. ja joka toinen ti klo 18.30. kirkolla, B-rappu, kerhohuone 15. JOHANNES FÖRSAMLINGEN Kvarnbergsbrinken 1 Musiklek tors 30.1. kl 10 i S:t Jacob för 0–3-åringar. Thomas Nyberg. Diakoniträff tors 30.1. kl 14-15.30 i S:t Jacobs kyrka. Salenius. Sammanlyst högmässa sön 2.2. kl 12 i Johanneskyrkan. Välsignelse av nyanställda och söndagsskola för barnen. Gemensamt Ansvar-jippo i samband med kyrkkaffet. Soppa och kaffe för 5 e, pengarna går till GA-insamlingen. Barnkören medverkar i högmässan. HELSINGIN BAPTISTILÄHETYS Vattuniemenkatu 9 Sana ja rukous pe 24.1. klo 19. Seppo Paldanius. Herätyskokous su 26.1. klo 14. Rikhard Garam. Alkupii ke 29.1. klo 19. Richard Garam. JEHOVAN TODISTAJAT Lauttasaarentie 10 Raamatullinen esitelmä su 26.1. klo 11 aiheesta ”Kuka on Jehovan, meidän Jumalamme kaltainen?” Puheen jälkeen tutkitaan Raamattua aiheesta ”Kolmannen Mooseksen kirjan opetuksia”. Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. JÄSENILLE Drumsö Pensionärer rf. Lör 15.2. februari kl 15 åker vi till Fallåker Teater för att se Robin Hood. Start prick 15 från Drumsö Hjältegravarna med buss.Biljetten 20€ och bussavgift 5€ betalas med jämna pengar i bussen.Bindande anmälning till Birgitta snarast tfn 0503461002.Kom ihåg Årsmötet 10.2.2020 kl 14 på LORU Österviksgatan 22B. 10 TAPAHTUU Lauttasaarelaiset toimijat! Tapahtumatiedot napakasti jäsenneltynä (mitä, missä, milloin) ilmestymisviikkoa edeltävänä perjantaina klo 14 mennessä osoitteeseen lehti@lauttasaari.fi. Toimitus valitsee ja tarvittaessa lyhentää tiedot. 23.1.2020 Nro 3 Larutorin rivi-ilmoitukset maksavat 8 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Torstaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. VUOKRALLE TARJOTAAN Kalust. asuntoja remontin ajaksi/ vesivah. Lauttasaarentie 3. Puh. 0400 404 797/Martti KADONNUT Hopeinen ranneketju ennen joulua. P. 040 761 4100. VUOKRATA HALUTAAN Autotalli Ruukinlahden alueelta tai sen läheisyydestä. 040-581 6221 / Minna AA-KOKOUKSIA Onko alkoholi ongelmasi? Ma 17.30, ke 17.30 ja pe 17.30 Lauttasaaren terveysasema, Lauttasaarentien puolelta sisään. Tutustu kielikylpyyn Lauttasaaren kielikylpy-yhdistys järjestää ma 3.2. klo 18-19 tilaisuuden, jossa kerrotaan ruotsin kielen kielikylvystä ja varhaiskasvatusryhmiin hakeutumisesta kaikille kielikylvystä kiinnostuneille. Tilaisuus pidetään Lauttasaaren seurakunnan yhteisötilassa Lauttiksessa, Lauttasaarentie 28, 2 krs. Vapaa pääsy. Novellkafé och kaffe Novellkafé 23.1. kl 18-19.30, allaktivitetsrum på Drumsö bibliotek, Smedjeviksvägen 10a. Välkommen med och njut av intressanta texter av alla de slag från fjärran och när. Du får gärna handarbeta medan du lyssnar. Biblioteket bjuder på kaffe och te med dopp.
11 HIERONTAA 23.1.2020 Nro 3 sirparantanenz@gmail.com FB Valtuutettu hieroja H Y V I Ä PA LV E L U J A S A A R E L A I S I L L E ATK-PALVELUA AUTOKORJAAMOJA ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ LAUTTASAARELAISILLE Varaa aika tai kysy lisää: 09 3922 302 Pohjoiskaari 9a, Mereo www.fysiogeriatria.fi • Fysioterapiaa kaikille • Kotikuntoutusta • Veteraanikuntoutusta • Liikuntaryhmiä • Hierontaa Isokaari 3 050 357 1579 www.kauneushoitolakristel.fi Kauneushoitola Kristel Strandén PARTURI P. 09 676 985 Tallbergin puistotie 1 00200 Helsinki PYÖRÄHUOLTOA JA -MYYNTIÄ VALOKUVAUSTA VARASTOINTIA JALKAHOITOA Ilmestyy torstaisin. Ei ilmesty talvilomaviikolla 8 eikä kesäviikoilla 27-31. Painos 12 500 kpl. Vuosikerta 45 lehteä. Kustantaja Kaupunginosayhdistys Lauttasaari-Seura ry, Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Helsinki Taitto Juha Korhonen, lauttasaari.ilmoitukset@ gmail.com Paino Botnia Print Oy Jakelu Posti Oy Sanomalehtien liiton jäsen. Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@ lauttasaari.fi Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@ lauttasaari.fi Pete Suhonen päätoimittaja 040 522 7266 paatoimittaja@ lauttasaari.fi Facebook: Lauttaasaari-Seura Instagram: @lauttasaariseura Twitter: @larutwiittaa Lauttasaari.fi Varaa paikkasi tälle palstalle numerosta 050 591 6466 tai osoitteesta seura@lauttasaari.fi. Hinta alkaen 112 € +alv, jolla saat 30 mm korkean ilmoituksen neljään peräkkäiseen lehteen. Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Fysioterapia Hieronta Jumpparyhmät Jalkahoidot Kotikäynnit Helsingin palvelusetelillä: Fysioterapia Veteraanikuntoutus www.kuntokasino.fi info@kuntokasino.fi Itälahdenkatu 18 A 09 671 165 REMONTTIPALVELUJA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA KAITAFILMIEN JA VHSNAUHOJEN DIGITOINTI 050 590 9990 Pajalahdentie 9 Ma-Pe 11-18, La 11-14 Lauttasaarentie 11 & 14 P Y Ö R Ä H U O L T O & PA PA’ S B I K E Pelago, Frog, Nutcase, Specialized, Kona, Fox TALVI ALE 2019-MALLIT -10% 30% 040 592 4664 / 040 545 6859 / 041 546 3090 Huolla pyöräsi nyt! Luistimien teroitus ja suksihuolto! C M Y CM MY CY CMY K lauttasaari_lehti_palvelu_tarjolla_talvi19.pdf 1 20/12/2019 11.08 SIIVOUSTA ÄÄNILEVYJÄ JÄTTIVALIKOIMA LP&CD BLUES H ROCK H HEAVY PROGE H JAZZ H CLASSIC Ostamme hyviä LP-levyjä. Vi köper dina LP-skivor. WWW.VINYLMUSIC.FI Auki KE 12-18 ja LA 11-16 UUSI OSOITE Melkonkatu 18 Puh. 0400 303 300 www.4homes.. Lauttasaari (Lauttasaarentie 2) / 050 505 3833 Mall of Tripla (Pasila) / 050 350 0998 Fine Art -sisustustauluja 20% 25.1.2020 asti. SISUSTUSTUOTTEITA FYSIKAALISTA HOITOA KAMPAAMOJA, PARTUREITA, KAUNEUDENHOITOA Kauppakeskus Lauttis, kolme telinettä. Lidl, Heikkiläntie 4 K-Supermarket, Kiviaidankatu 2 S-Market, Itälahdenkatu 27, teline aulan molemmissa päissä. Ravintola Lorun aula, Itälahdenkatu 22B Kirjasto, Pajalahdentie 10 Kahvila Puhuri, Kauppaneuvoksentie 18 Ravintola Casa Mare, Gyldenintie 6 R-Kioski Isokaari, Isokaari 1 K-Market Isokaari, Isokaari 9 K-Market Oliivi, Isokaari 42 Cafe Mutteri, Lauttasaarentie 2 Palvelutalo Mereon aula, Pohjoiskaari 9 Ruoholahden kauppakeskuksen aula, Itämerenkatu 21 Perustettu 1968 • Julkaisija Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry Nappaa uusin Lauttasaari-lehti torstaisin noutopisteestä: www.lauttasaari.fi FYSIKAALISTA HOITOA www.lauttasaari.fi Liian nopeasti tyhjenevistä telineistä ja muista mahdollisista jakeluongelmista voit laittaa viestiä osoitteeseen seura@lauttasaari.fi. Lauttasaari-Seura tarjoaa Lauttasaari-lehden luukkujakelun kaikille saarelaisille kotitalouksille ja yrityksille, joilla ei ole mainoskieltoa. Lauttasaari-lehti ilmestyy lehtiluukku.fi-palvelussa torstaisin aamuyöllä. Sieltä löytyy myös lehtiarkisto vuodesta 2014 alkaen. KORJAUSOMPELUA Tällä sivulla neljän ilmoituksen paketti alk. 112 € +alv. Tarkemmat hintatiedot osoitteessa lauttasaari.fi/ mediakortti www.lauttasaari.fi
12 23.1.2020 Nro 3 Sinä & hyvä ruoka AIKASI ARVOINEN KAUPPA K-CITYMARKET RUOHOLAHTI RUOH IS – lähelle on helppo tulla RUOH IS – lähelle on helppo tulla + monta muuta 1 h ILMAINEN PYSÄKÖINTI Plussa-kortilla Alko • Apteekki • Bieder -kukkakauppa • Burger King® • CarWash • Ciao! Caffe Dressmann • Eerikin Pippuri • Fenno Optiikka • Hiusfashion • HopLop • Hua Du Asian Fusion Cuisine Jysk • K-Citymarket 24 h • K-Rauta • Kierrätyspiste • Mayor’s Gym 24 h • Motivus • Musti ja Mirri Peura muotia naisille • Posti pakettiautomaatti • Subway® • TalletusOtto-automaatti • Tokmanni • Uff 100% TUORE SUSHIBUFFET 22 95 kg • Meidän sushimestarimme valmistavat sushit myymälässä edessäsi päivittäin • Tuore, laadukas, maistuva • Parhaat, aidot raaka-aineet Japanista Voimassa to-su 23.-26.1.2020 niin kauan kuin tuotteita riittää. Atria takuumurea NAUDAN ULKOFILEE TAI ENTRECÔTE palana, Suomi 14 95 kg ...ja kaikki hoituu kerralla. Tarkemmat tiedot ja myymäläkohtaiset aukioloajat: ruohis.fi Itämerenkatu 21, 00180 Helsinki % 010 538 2800. k-citymarket.fi Sähköautojen latauspisteet pysäköintihalli krs -4 /Parkkisähkö RUNSAAT JA MONIPIUOLISET VALIKOIMAT MUSTI JA MIRRI Iloisesti palveleva lemmikkitarvikkeiden erikoisliike EERIKIN PIPPURI Lounasaikaan ma-pe klo 10-15 Valinnainen annos, limu ja kahvi yht. 9, 90 CIAO! CAFFÉ Ota mukaan meillä valmistettu Päivän marjatai hedelmäsmoothie 4,Koskee valmiita take away-tuotteita. Juo limua niin paljon kuin jaksat! Nauti päivittäiset vitamiinit helposti! TOKMANNI ERÄ! Paulig Juhla Mokka 500 g Suodatinjauhatus, pannujauhatus ja tumma paahto. Raj. 1 erä/talous 6,/2 pkt -22 % (norm. 3,89/pkt) Pirkka PENSASMUSTIKKA 300 g (13,33/kg) Peru tai Uruguay 4 ,rs LUUMU 500 g (4,00/kg) Etelä-Afrikka 2 ,rs Syöntikypsä MANGO 360 g (2,78/kg) Brasilia tai Peru 1 ,kpl Pirkka BANAANI Costa Rica 1 ,kg Saaristomeren KYLMÄTAI LÄMMINSAVUSTETTU KIRJOLOHIFILEE n. 700 g 16 99 kg PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 18,95 kg Kivikylän PORSAAN KASSLER n. 2 kg 4 95 kg 23.-26.1.2020 Tamminen PAISTOVALMIIT LIHAPYÖRYKÄT 1 kg tai GLUTEE NITON WIENERLEIKE 6 kpl/ 900 g (9,95-11,06/kg) 9 95 rs Palvelusta: ERÄ tuore kokonainen NIERIÄ Islanti, säävaraus 12 95 kg Kariniemen KANANPOJAN MINUUTTIPIHVIT 690-760 g (10,51-11,58/kg) 7 99 rs PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussakorttia 9,95 rs (13,09-14,42/kg) PALVELUTISKIT AUKI MYÖS SUNNUNTAISIN JA PYHÄPÄIVISIN KLO 10-18 Aino KERMAJÄÄTELÖT 850-900 ml Ei laktoosittomat eikä kaurajäätelöt (3,70-3,92/l) Rajoitus 1 erä/talous 10 ,3 rs -20% PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussakorttia 4,19 rs (4,66-4,93/l) -31-40% PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 3,65-4,19 pkt (7,30-9,31/kg) Kulta Katriina JAUHETUT KAHVIT 450-500 g (5,00-5,56/kg Ei sekoitukset Rajoitus 1 erä/talous 10 ,4 pkt