Tietoturvaan vahvistusta Muovi tehokkaasti kiertämään Aitoa kiertotalouskumppanuutta Pohjakuonien käsittelyssä rikotaan ennätyksiä Grouppari LHJ Groupin asiakaslehti 2021 T v 4 9 A k k k k 15
Tavoitteet saavutetaan yhteistyöllä LHJ Groupin asiakaslehti 2021 Toimitus, kuvat & taitto: Johanna Talikainen, Johanna Hento, Taija Piikkilä, Mainossatama Oy Paino: PunaMusta Oy Painos: 4 000 kpl Osoitelähde: LHJ Group asiakasrekisteri ja Profinder päättäjärekisteri Uusi jätelaki hyväksyttiin heinäkuussa vuoden viivästymisen jälkeen. LHJ Groupissa lakimuutosta on odotettu, sillä se mahdollistaa entistä tehokkaammin organisoidun ja ympäristöystävällisemmän jätehuollon. Tehokkuutta tarvitaan, että pääsemme lain edellyttämiin kierrätyslukuihin. Ja tiukempia vaatimuksia tarvitaan, jotta pystymme aidosti vaikuttamaan ympäristön ja maapallon hyvinvointiin. Uudessa laissa monia puhuttaa kunnallisten ja yksityisten palveluntuottajien välinen työnjako. Lakimuutoksen myötä päästäänkin vihdoin koko Suomen tasolla kuntien organisoimaan jätehuoltoon kotitalouksien kierrätettävien pakkausmateriaalien ja biojätteen osalta. Palveluntuottajina ovat kuitenkin edelleen yksityiset yritykset, mutta toiminta on järkeistettyä ja ympäristöystävällisempää. Samalla kadunpätkällä ja yhden ja saman taloyhtiön pihassa ei käy enää kääntymässä neljä eri tyhjennysautoa. Logistinen tehokkuus tulee vain korostumaan uusien keräysvelvoitteiden myötä. LHJ Group on ollut edistyksellinen uranuurtaja toimintamallillaan, jossa kunnallinen jätehuoltoyhtiö on yhdessä yksityisten yhtiöiden kanssa tuonut markkinoille uusia ratkaisuja haasteellisten materiaalien kiertotalouden edistämiseksi. Yksi tällainen akuutti kehittämisen kärki on kierrätetyn muovin hyötyasteen nostaminen. Keräyshalukkuutta löytyy jo paljon niin yrityksissä kuin kotitalouksissakin. Vielä kun kerätty muovi saataisiin jalostettua uusien muovituotteiden ja -pakkausten raaka-aineeksi. Tulevaisuuden haasteiden ratkaiseminen tarvitsee paljon osaamista, innovaatioita ja aitoa kumppanuutta. LHJ Group on vakaa ja vastuullinen kumppani nykyisille ja uusille asiakkuuksille. Tehdään ja kehitetään kiertotaloutta edistäviä palveluita yhdessä! Immo Sundholm toimitusjohtaja LHJ Group 2
Kiertotalouden tavaratalo LHJ Group on kuuden yrityksen konserni, joka toimii vaativilla ympäristöalan sektoreilla ja tuottaa ainutlaatuisia palveluja ja ratkaisuja kiertotalouteen. Vuonna 2020 Emoyhtiö Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy listattiin Kauppalehden Balance Benchmarking -vertailussa ykköseksi 19 kunnallisen jätehuoltokonsernin joukosta. Käsitellyt materiaalit 2020 600 000 tonnia Käsittelykeskuksia: Henkilöstö 110 LHJ Groupin aurinkovoimalaitokset tuottavat sähköä oman tuotannon käyttöön 80 MWh vuodessa 1995 2000 2005 2010 2015 2020 3 milj. € 6,5 milj. € 12 milj. € 17 milj. € 32 milj. € Jätevoimalaitosten pohjakuonankäsittelyä: Ilmajoki, Tampere, Kaunas (Liettua) LHJ Groupin yritysten keräämistä jätteistä tuotetaan energiaa (sähköä tai lämpöä) yli 6 000 omakotitalon vuotuiseen tarpeeseen Forssa Kangasala Pori Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste 99% L ii k e v a ih to €€€ 3
Vastuullisuus tarkoittaa vaikutuksia ja luotettavuutta TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä Ammatikeittiölaitteita valmistavalle Metokselle vastuullisuus tarkoittaa muun muassa energiatehokkuutta ja jätteen määrän vähentämistä. Jälkimäistä tehdään yhdessä Urbaserin kanssa ja kokonaisuuteen kuuluu LHJ Groupin tytäryhtiön Suomen Tietoturvan luotettavat palvelut. 4
Metoksen laatuja ympäristöpäällikkö Jari Väisänen tutkii jätehuollon raporttia ja laskee, että siinä on eriteltynä yli 30 erilaista jaetta. – Seuraamme jätteen määriä vuositasolla. Tavoitteena on tehostaa koko ajan hyötyjätteen määrää ja laskea sekajätteen osuutta. Tällä hetkellä kaikesta jätteestä sekajätettä on yhdeksäsosa. Mukana luvuissa ei ole metalli, joka on ehdottomasti suurin jakeemme. Viisi vuotta sitten Metos keskitti jätehuollon palvelut Urbaserille. Helppouden lisäksi se toi tehokkuutta ja parempaa seurantaa. – Urbaserin myötä aloitimme kirkkaan muovin, tasolasin ja pleksimuovin keräämisen. Vielä kuulemma on tehostamisen paikkoja, esimerkiksi puhtaan puun osalta, Väisänen kertoo. Asiakkaalta asiakkaalle Metoksen energiasäästötavoitteet koskevat heidän myymiään tuotteita ja yrityksen omaa toimintaa. – Me tarjoamme asiakkaillemme energiatehokkaita ratkaisuja, jota täydennetään koulutuksella. Kun laitteita käytetään oikein, säästyy energiaa ja vettä. Lisäksi laitteet kestävät pidempään, mikä vähentää elinkaarikustannuksia, Jari Väisänen kertoo. – Lisäksi olemme sitoutuneet energiatehokkuussopimukseen, mikä pitää sisällään omien toimipisteidemme energiankulutuksen vähentämisen. Olemme sitoutuneet myös vähentämään autojemme päästöjä osana ympäristöohjelmamme tavoitteita. Urbaserin suurasiakaspäällikkö Minna Nors kertoo, että heidän tuottamaansa asiakasraportointiin on tuotu tänä vuonna jätejakeiden hiilijalanjäljen laskenta (CO2 ekv). – On hyvin yleistä, että asiakkaittemme asiakkaat haluavat tietää esimerkiksi hiilidioksidipäästöistä. Vastuullisuusuudella on yhä enemmän merkitystä. Vaikutuksia halutaan ymmärtää ja seurata, sillä ne ketjuuntuvat asiakkaalta asiakkaalle ja niin edelleen. Tärkeä osa kokonaisuutta Urbaser tarjoaa tietoturvapalvelut yhteistyössä Suomen Tietoturvan kanssa. Se on osa jätehuoltoa, mutta sen prosessi pitää olla hyvin turvattu ja valvottu. – Tietoturvamateriaalista puhuttaessa sanoisin, että luotettavuus on kaikki kaikessa. Kun me tiedämme, että tietoturvamateriaali kerätään, kuljetetaan ja käsitellään oikein, meidän toimintamme on siltä osin vastuullista, Metoksen Jari Väisänen sanoo. Suomen Tietoturvan tuottama data saadaan näkymään Urbaserin omassa raportoinnissa, minkä ansiosta asiakas saa kaiken tiedon yhdestä paikasta. – Yhteistyö Suomen Tietoturvan kanssa on aina ollut joustavaa ja aktiivista. Hyvän yhteistyökumppanin merkkejä ovat aloitteellisuus, joustavuus ja ratkaisukeskeisyys, Urbaserin Minna Nors toteaa. Kiinnostuitko? Kysy lisää: pasi.kaskinen@lhj.fi, puh. 050 347 0605 Urbaser Suomen Tietoturvan omistajaksi Urbaser Oy:stä tuli 1.4.2021 päivätyssä osakekaupassa Suomen Tietoturva Oy:n omistaja 49 prosentin omistusosuudella. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle jää kaupan jälkeen 51 prosenttia yrityksestä. Omistuspohjan laajentaminen on ollut LHJ Groupin strateginen tavoite. – Meille oli luontevaa käynnistää keskustelut kaupasta juuri Urbaser Oy:n kanssa. Olemme tehneet heidän kanssaan yhteistyötä jo usean vuoden ajan. Urbaser Oy tarjoaa ympäristöhuollon kokonaispalveluja valtakunnallisesti Suomessa. Tietosuojapalvelut ovat olleet jo pitkään osana kokonaisuutta ja Suomen Tietoturva Oy on ollut meille merkittävä yhteistyökumppani, kertoo Urbaser Oy:n toimitusjohtaja Jukka Koivisto. – Olemme olleet tyytyväisiä tapaan, jolla Suomen Tietoturva Oy:n palvelutoimintaa on hoidettu ja kehitetty. Yhdessä LHJ Groupin kanssa pystymme luomaan uusia palvelumalleja, laajentamaan toimintamme valtakunnalliseksi sekä tarjoamaan monipuolisempia palvelukokonaisuuksia yhtiön nykyisille asiakkaille Suomen Tietoturvalle on hyväksytty kesällä uusi strategia. Syksyllä otetaan käyttöön uudistettu logo, jonka alla palvelut jatkossa tarjotaan. 5
Kuparit kiertoon kuidun tieltä TEKSTI Johanna Hento KUVA Javi Räisälä Lounean liikeideana on tarjota mahdollisimman kattavat kodin ja yritysten yhteyksiin liittyvät palvelut asiakkailleen. Osana tätä strategiaa yritys on panostanut viimeisen vuosikymmenen aikana laajasti kuituverkon rakentamiseen. Samalla, kun yhtiö rakentaa uutta teknologiaa, sen on huolehdittava myös vanhasta. Tässä kuvioihin on astunut LHJ Group. Suoratoistopalvelut, etätyönteko ja lisääntyvä älyteknologia. Verkkoyhteyksien käyttöaste on kasvanut kodeissa ja työpaikoilla viime vuosina nopeasti, eikä vauhti ole hiipumassa. – Uskon, että verkkoyhteydet tulevat mahdollistamaan meille lähitulevaisuudessa asioita, joita emme osaa vielä edes kuvitella. Tiede ja teknologia kehittyvät valtavaa vauhtia ja voi olla, että jonain päivänä voimme laadukkaiden yhteyksien ansiosta hoitaa esimerkiksi verikokeiden ottamisen ja analysoinnin kotoa käsin, Lounean Pekka Granlund kertoo. Sitä, millaista teknologiaa tulevaisuudessa käytämme, on vaikea ennustaa. Panostamalla kattavaan kuituverkkoon Lounea haluaa kuitenkin varmistaa, että kehitys ei jää kiinni kapasiteetista. – Olemme asentaneet kuituverkkoa vanhojen kuparikaapeleiden tilalle vuodesta 2007 lähtien ja heinäkuussa viimeisetkin toimialueemme vanhat kaapelit poistettiin toiminnasta, Lounean Esa Heikkilä sanoo. – Vanhoissa kuparikaapeleissa kaistan kuormitusmäärä on ollut rajallinen. Kuituverkon kapasiteetti puolestaan on käytännössä rajaton. Ainakin nykyteknologialla, Granlund sanoo. Varmasti vastuullinen Uutta kuituverkkoa asentaessa Lounean asiantuntijoiden on pitänyt ratkaista myös se, mitä vanhalle teknologialle tapahtuu. – Olemme keränneet maaseudulla ilmakaapeleita pois ja toimittaneet ne LHJ Groupille käsiteltäviksi. Taajama-alueilla vastuullamme on huolehtia käyttämättömiksi jääneiden jakokaappien purkamisesta. Tämä tulee olemaan ensi vuoden projektimme, Heikkilä kertoo. Koska vanhan verkoston purkaminen ei ole Lounean ydinliiketoimintaa, työ on päätetty ulkoistaa osaavalle yhteistyökumppanille. – Harkitsimme ensin useamman alihankkijan käyttämistä. Vastuullisuus on kuitenkin tärkeä arvo yrityksellemme ja halusimme varmistaa, että purettavat materiaalit kierrätetään ja käsitellään oikein. Olemme olleet LHJ Groupin asiakkaita jo pitkään ja siksi lähdimme keskustelemaan heidän kanssaan yhteistyön syventämisestä, Granlund sanoo. – Yhteistyö yhden toimijan kanssa helpottaa myös meidän työtämme huomattavasti, sillä pystymme hoitamaan kaikki projektiin liittyvät asiat LHJ Groupin henkilökunnan kautta, Heikkilä täydentää. Asiakkaan näköistä palvelua Neuvottelun tuloksena syntyi yhteistyösopimus, jonka mukaan LHJ Group vastaa Lounean vanhojen jakokaappien keräämisestä ja käsittelystä Salon, Someron, Forssan ja Sastamalan seuduilla vuonna 2022. – Tämä projekti on hieno osoitus siitä, miten LHJ Group kehittää ja muuntaa palvelujaan asiakkaan tarpeiden mukaan. LHJ Group on käsitellyt ja kierrättänyt jakokaappeja aiemminkin, mutta yhtiöllä ei ole aikaisempaa kokemusta niiden keräämisestä. Heillä on kuitenkin valtava halu oppia, Granlund kiittelee. Granlundin ja Heikkilän mukaan luvassa ei ole mikään pieni urakka, sillä Lounean toimialueella on yli 9000 jakokaappia. – Yhteistyömme on sujunut hyvin. Olemme pilotoineet tätä projektia yhdessä LHJ Groupin kanssa jo kuluneena kesänä, jotta kaikki sujuisi ensi vuonna mahdollisimman vaivattomasti. Kaappien keräämisen ja kierrättämisen lisäksi projekti sisältää paljon myös maanmuokkausja maisemointityötä, Heikkilä kertoo. Projektin myötä LHJ Group kerryttää arvokasta kokemusta ja osaamista vastaavien urakoiden toteuttamisesta. – Suomessa on valtavasti vanhoja jakokaappeja, joita tullaan poistamaan käytöstä lähivuosina teknologian uudistuessa. Uskon, että yhteistyömme myötä LHJ Group tulee olemaan edelläkävijä tämänkaltaisten projektien toteuttamisessa, Granlund sanoo. Kiinnostuitko? Kysy lisää: tommi.pohjola@lhj.fi, puh. 040 662 3325 TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä 6
7
Jääkaapit vaihtoon – kuuma kesä ja mökkibuumi edesauttanut trendiä Uusi jätelaki tuo kovat kierrätystavoitteet LHJ Groupin kylmälaitteiden käsittelylaitokseen on tullut kuluneen kesän aikana käsittelyyn huomattavasti enemmän laitteita, mitä on ennakoitu. Kaikkiaan ennustetaan, että tämän vuoden aikana tulee 1300 tonnia enemmän kylmälaitteita käsittelyyn. Työnä se tarkoittaa kolmen kuukauden tuotantoa yhdessä vuorossa. Cool Finland Oy:n toimitusjohtaja Rauno Partanen arvelee, että kasvutrendi on monen asian summa. Pelkästään huippuhelteinen kesä ei selitä kasvua. – Arvelemme, että osa palautuksista siirtyi lumisen talven takia keväälle. Toinen arvelu on koronan tuoma sisustusja kotoilubuumi, minkä ansiosta koteja ja mökkejä on varusteltu paremmin vastaamaan tarpeita. – Kyllähän kylmäkaapit kuluvatkin nopeammin, kun kotona ja mökillä vietetään enemmän aikaa ja laitteita käytetään aktiivisemmin. Samaan aikaan kun kylmälaitteiden käsittelylaitoksella tehdään töitä lisääntyneen kuorman selvittämiseksi, laitoksella on investoitu tehokkaampaan suodatinjärjestelmään. – Kylmälaitteiden eristemateriaalina käytetään yhä enemmän hyvin hienoa pölyä tuottavaa materiaalia, jota vapautuu murskauksen yhteydessä. Lisäsuodatinjärjestelmällä taataan työturvallisuutta ja ehkäistään tulipaloriskiä sekä laitoksen elektroniikan vaurioitumista, Partanen kertoo. Uusi jätelaki hyväksyttiin tämän vuoden heinäkuussa. Uuden lain myötä kierrätystavoitteet kovenevat. Yhdyskuntajätteen osalta kierrätystavoite nousee portaittain vuoteen 2035, jolloin sen on oltava 65 prosenttia. Rakennusjätteen osalta kierrätystavoitteeksi tulee 70 prosenttia. Pakkausmateriaaleille, kuten muovipakkauksille, tulee uusia keräysvelvoitteita. Uudella lailla halutaan vähentää jätteen ja sen haitallisuuden määrää. Yrityksille tämä tarkoittaa erilaisten velvoitteiden, kuten selvilläolo-, tiedonanto-, kirjanpitoja raportointivelvoitteiden lisääntymistä ja tarkennusta. Uudistuksen myötä pakkausten tuottajavastuutahojen ja kuntien yhteistoiminta tulee lisääntymään ja kehittymään. Siirtoasiakirjakäytäntö muuttuu jo vuoden 2022 alusta. LHJ Group ottaa käyttöön heti vuoden alusta sähköisen siirtoasiakirjakäytännön. Paperisista dokumenteista luovutaan ja jätteen vastaanottokäytäntöjä virtaviivaistetaan. Onko sinulla kysyttävää uudesta jätelaista ja sen vaikutuksista? Ota yhteyttä LHJ Groupin asiantuntijoihin. www.lhjgroup.fi 8
Kiillon tuottamat hygieniaja puhdistusaineet tarvitsevat asianmukaiset pakkaukset. Kierrättämällä tyhjentyneet HDPE-pakkaukset saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön. – Tuntuu hullulta, että yrityskäytössä olleet tyhjentyneet HDPE-pakkaukset päätyvät energiaksi, kun niiden uudelleenkäyttöarvo on hyvä, toteaa Kiillon tuotekehityspäällikkö Heidi Kähkönen. – Tavoitteenamme on, että vuoteen 2025 mennessä 70 prosenttia Kiillon pakkauksista on uudelleenkäytettäviä, kierrätysmateriaalia tai uusiutuvia materiaaleja. Tähän asti kierrättämisen ja uusiokäytön puuttuva lenkki on ollut kustannustehokas logistiikka. Kiilto ja LHJ Group ovat pilotoineet yritysten muovipakkausten kierrättämistä tämän vuoden alusta lähtien. – Haluan korostaa sitä kuinka tärkeää on, että LHJ Group on tästä yhtä innostunut kuin mekin. Myös heillä on halu löytää ratkaisuja yritysmuovipakkausten kierrätykseen, Kähkönen sanoo. Asiakkaille helppoa Kierrätyksen onnistuminen edellyttää, että se on Kiillon yritysasiakkaille helppoa ja taloudellisesti järkevää. – Olemme saaneet pilotin aikana valtavasti positiivista palautetta asiakkailtamme siitä, että keräys on tehty helpoksi. Kierrättämisen edut ympäristölle ymmärretään kyllä, Heidi Kähkönen kertoo. Kiilto toimittaa asiakkailleen ohjeistuksen ja antaa perehdytyksen. LHJ Group järjestää keräysastiat ja organisoi tyhjennykset ja kuljetukset. Tavoitteena on kerätä mahdollisimman puhdasta HDPE-muovia, joten kanistereiden huuhtelu ja korkkien poistaminen ovat tärkeä osa prosessia. LHJ Group tekee kerätyille pakkauksille käsittelylaitoksessaan esikäsittelyn, joka tehostaa varastointia ja jatkologistiikkaa. Kerätystä materiaalista tehdään lopuksi kierrätysmuovigranulaattia, josta pakkausvalmistajat voivat valmistaa uusia pakkauksia. – Jokaisen rooli tässä ketjussa on yhtä tärkeä, jotta muovipakkausten suljettu kierto saadaan toteutumaan. – Haastamme uusi yrityksiä mukaan keräämään HDPE-muovipakkauksia. Meillä on olemassa jo hyvät ohjeistukset ja toimintamalli, jota voidaan jatkossa hyödyntää laajemmaltikin, Kähkönen kannustaa. Kiinnostuitko? Kysy lisää: pasi.kaskinen@lhj.fi, puh. 050 347 0605 TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä Tavoitteena muovipakkausten suljettu kierto Kiilto haluaa olla ympäristöjohtaja ja auttaa asiakkaitaan vähentämään ympäristökuormaa. Halukkuutta muovipakkausten kierrättämiseen on asiakkailla ollut jo pitkään, mutta vasta sitoutuneen kiertotalouskumppanin kanssa kerääminen on saatu organisoitua tehokkaasti. TEKSTI Johanna Talikainen 9
Markus Lehtonen aloitti työt Suomen Erityisjätteen liiketoimintapäällikkönä kesäkuun alussa, mutta ehti poiketa yrityksen päätoimipisteelle Forssaan vasta, kun kesä on kääntymässä jo syksyksi. – Vastaan jätteenpolton pohjakuonien käsittelystä ja hyötykäytön edistämisestä. Työpisteeni on vaihdellut Erityisjätteen Lahden toimipisteen ja kotini välillä, mutta olen ollut paljon myös tien päällä, sillä kuonien käsittelyprojektit ovat pitäneet minut kiireisenä, Lehtonen kertoo. Kiire ei kuitenkaan miestä haittaa, sillä hän kertoo olevansa innoissaan uudesta työstään kasvuhaluisen yrityksen riveissä. – Vastuullisuus ja kiertotalous ovat tärkeitä arvoja itselleni ja tässä työssä pääsen edistämään molempia. Edistyksellisen käsittelylaitoksemme avulla saamme kierrätettyä jätteenpolton pohjakuonat lähes 100 prosenttisesti. Erottelemme kuonasta metallit ja toimitamme ne uusiokäyttöön. Jäljelle jäävä mineraaliaines puolestaan voidaan hyödyntää maarakentamisessa, Lehtonen kertoo. Kaikin puolin kestävä Vuodesta 2009 jätteenpolton pohjakuonien parissa työskennelleen Lehtosen mukaan yksi hänen tärkeimpiä työtehtäviään Erityisjätteellä on kuonasta valmistettujen keinokiviainesten myynti ja markkinointi. – Harva urakoitsija tai yritys on vielä tietoinen siitä, että kuonista erotellulla mineraaliainekselle voidaan korvata neitseellisiä maarakennuksessa käytettäviä materiaaleja, kuten hiekkaa ja soraa. Monet ovat kuitenkin innostuneet keinokiviaineksen käyttämisestä kerrottuamme sen ominaisuuksista, Lehtonen sanoo. Erityisjätteen tuotteistama Scanwas-keinokiviaines vastaa työstettävyydeltään ja kestävyydeltään yleisiä tieja infrarakentamisessa käytettäviä materiaaleja. – Scanwas sopii erityisen hyvin esimerkiksi tieja katurakenteiden, kevyen liikenteen väylien, pysäköintialueiden ja varastokenttien rakennekerroksiin. Kaikissa Scanwas-tuotteissamme on CE-merkintä, joka on osoitus hyvästä laadusta ja materiaalin soveltuvuudesta maarakentamiseen. Kolme vuotta sitten voimaan tulleen uuden MARA-asetuksen ansiosta kuonista seulotun materiaalin käyttö maarakentamisessa onnistuu nykyään myös ilman raskasta ympäristölupaprosessia. – Uskon, että tämä muutos ja lisääntynyt kiinnostus vastuullisuusasioita kohtaan tulevat kasvattamaan keinokiviaineksen kysyntää lähivuosina. Pohjoismaiden kärkeä Kasvua on ollut havaittavissa myös vuoden 2021 aikana, sillä Erityisjäte on käsitellyt ja toimittanut uusiokäyttöön ennätysmäärän jätteenpolton pohjakuonia. – Käsittelyvauhtimme on tällä hetkellä 150 000 tonnia vuodessa. Kun ottaa huomioon, että olemme käsitelleet vuoden 2013 ja toukokuun 2021 välisenä aikana yhteensä 500 000 tonnia jätteenpolton pohjakuonia, viimeisen vuoden kasvu on valtava, Lehtonen kertoo. Erityisjäte vastaakin tällä hetkellä kolmen kotimaisen jätteenpolttolaitoksen toiminnasta syntyvien pohjakuonien käsittelystä. Lisäksi yrityksellä on asiakkuuksia myös ulkomailla. Lehtosen mukaan jatkuvasti kasvavien resurssien myötä pidetään kuitenkin huolta siitä, että kapasiteettia riittää myös uusille asiakkaille. – Siirrettävän käsittelylaitoksemme ansiosta voimme käsitellä kuonia ympäri Pohjoismaita ja Baltiaa. Seuraavat viikot autoni nokka osoittaa yhä useammin Ilmajoen suuntaan ja talvella suuntaamme Liettuaan, Lehtonen sanoo. Kysy lisää kuonista ja Scanwas-tuotteista: markus.lehtonen@erityisjate.fi, puh. 050 566 7591 Erityisjätteellä ennätysten vuosi Suomen Erityisjätteen jätteenpolton pohjakuonien käsittelyosaaminen sai kesällä vahvistusta Markus Lehtosen aloitettua yrityksen liiketoimintapäällikkönä. Uudelle tekijälle onkin tarvetta, sillä Suomen Erityisjäte on käsitellyt vuoden 2021 aikana ennätysmäärän jätteenpolton pohjakuonia. TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä
Ismo Viljanen on työskennellyt Suomen Erityisjätteen Porin toimipisteessä tammikuusta alkaen. Ismon työtehtäviin kuuluvat stabilointilaitteiston käyttöön liittyvät tehtävät ja työkoneiden ajo. Hän osallistuu myös massojen vastaanottoon. Aino Sallinen aloitti Suomen Erityisjätteellä ympäristöassistenttina 15.3.2021. Aino vastaa pima -tiimissä muun muassa näytteenotosta ja näytteenottosuunnitelmien luomisesta ja toteutuksesta. Aino on koulutukseltaan bioja elintarviketekniikan insinööri (AMK) sekä ympäristösuunnittelija (AMK). Markus Lehtonen aloitti työnsä Suomen Erityisjätteen kuonaliiketoiminnan liiketoimintapäällikkönä kesäkuun alussa. Erityisjätteellä Markus vastaa yhtiön jätteenpolton pohjakuonien käsittelyn myynnistä ja käsittelytoiminnoista sekä Scanwas myynnistä. Hän vastaa myös oman liiketoiminta-alueensa kehitystyöstä. Tommi Koivulahti toimii Erityisjätteellä kuonankäsittelytiimissä operaattorina sekä oman vuoronsa kymppinä. Tommi vakinaistettiin tehtäväänsä toukokuussa ja sitä aiemmin hän on ollut yrityksen palveluksessa määräaikaisena työntekijänä kuonankäsittelyprojektien aikana. Ari Tanner aloitti työt Erityisjätteen palveluksessa 1.9.2021. Ari vastaa tehtävässään kuonankäsittelytiimin työnjohdollisista tehtävistä. Hän on koulutukseltaan rakennusmestari (AMK) ja automaatioinsinööri (AMK). uusia tekijöitä 11
Tuhkien stabilointi täydessä vauhdissa Porissa Jätteenpolton sivutuotteena syntyy jatkokäsittelyä vaativaa tuhkaa. Pohjakuona, kattilatuhka, lentotuhka ja APC-tuhka käsitellään kaikki omina jakeinaan. Pohjakuona saadaan Erityisjätteen käsittelyllä lähes sataprosenttisesti hyötykäyttöön. Sen sijaan tuhkat käsitellään vaarattomiksi loppusijoitusta varten. Erityisjätteen Porin yksikössä tuhkien stabilointilaitteisto ja sen toiminnan vaatima infra on saatu valmiiksi, ja työt käyntiin. – Laitteisto ja prosessit toimivat nyt niin kuin pitääkin. Olemme päässeet stabiloimaan Lounavoiman tuhkia, ja syksyllä alkaa pilotointi toisen laitoksen tuhkilla, kertoo työnjohtaja Arto Erkkilä. – Olemme hyvin luottavaisia sen suhteen, että voimme aloittaa useammistakin voimaloista tulevien tuhkien stabiloinnin aivan lähiaikoina. Kun Erityisjätteellä voidaan käsitellä nyt kuonien lisäksi tuhkia, se tuo asiakkaalle helppoutta asiointiin. Vaikka jakeet kulkevatkin omina erinään, viranomaisraportointi ja muu asiointi hoituvat yhden toimijan kanssa. – Me olemme pieni ja joustava yritys, joka kuuntelee herkällä korvalla asiakkaiden toiveita, toteaa Erkkilä. Vaativaa reseptiikkaa Stabiloinnissa tuhkamassa saadaan sellaiseen muotoon, ettei siitä liukene ympäristöön kuormituksia ja sen voi turvallisesti siirtää loppusijoitukseen. Stabilointi on vaativaa työtä, sillä jokainen jae on erilainen ja vaatii siten myös oman reseptin käsittelyyn. – Oikean stabilointireseptin löytäminen edellyttää laboratoriotestauksia ja jatkuvaa seurantaa. Jokaisesta polttolaitoksesta tulee erilaista tuhkaa, kaikissa on omat erityispiirteensä, ominaisuutensa ja pitoisuutensa sen mukaan mitä polttolaitoksessa poltetaan, kertoo Erkkilä. – Uuden polttolaitoksen ollessa kyseessä, itse polttamisprosessin vakiintuminen vie aikansa, minkä takia tuhkien pitoisuudet ja ominaisuudet vaihtelevat erittäin. Yleisin stabilointia vaativa ainesosa tuhkassa on suola. – Ei tämä mitään tähtitiedettä ole, mutta oikeiden reseptien löytäminen vaatii paljon tutkimustyötä ja tuotekehitystä. Siksi reseptejä ei kerrota talon ulkopuolelle. Asiakkaalle raportoidaan stabiloitujen massojen kaatopaikkakelpoisuudet ja täsmäytetään lähteneiden, saapuneiden ja käsiteltyjen erien tonnimäärät. – Kehitämme raportointia asiakkaan suuntaan. Pitkällä aikavälillä saamme tuotettua tarkempaa tietoa ja keskiarvoa pitoisuuksista ja vaihteluista, Erkkilä lupaa. Lisätietoa, pilaantuneet materiaalit ja vaaralliset jätteet: pasi.virtanen@erityisjate.fi, puh. 040 587 1675 TEKSTI Johanna Talikainen Jätteenpoltosta syntyvät tuhkat käsitellään Suomen Erityisjätteen Porin yksikössä. Uusi stabilointilaitteisto otettiin käyttöön tämän vuoden keväällä ja kesällä töitä on tehty täydessä iskussa. 12
Tutustu Tarasten Kiertotalousalueen toimintaan ja tonttitarjontaan www.taraste.fi. Multaa läheltä ja paikallisista raakaaineista Kekkilä on avannut uuden multa-aseman Tarasten kiertotalousalueelle. Kulunut kesä on ollut multa-aseman ensimmäinen toimintakausi. – Vesistöt jakavat Tampereen talousalueen kahteen osaan. Me pyrimme tarjoamaan palveluja paikallisesti ja lyhyiden kuljetusmatkojen päässä. Siksi Taraste on hyvä sijainti talousalueen itäiselle puolelle, kertoo Kekkilän tuotantopäällikkö Pasi Pohjolainen. Multa valmistetaan paikan päällä asiakkaan kohteen ja tarpeen mukaan – pääaineksina ovat komposti, hiekka ja turve. Multa-aseman asiakkaita ovat viherrakentamisen ammattilaiset, kuten yritykset, kunnat ja seurakunnat. – Pystymme hyödyntämään Tarasten multa-aseman siirtotöissä ja seulonnoissa alueella toimivien yritysten koneita. Se on merkittävä synergiaetu. – Samoin kuljetuksiin saadaan tehokkuutta, kun alueelle materiaaleja kuljettavat autot voi ottaa paluukyytiin meiltä multaa. Kierrätysraaka-aineet kunniassa Kiertotalouden edistäminen on Kekkilän tärkeimpiä arvoja. Se näkyy paikallisena toimintana ja paikallisina raaka-aineina. – Suosimme myös raaka-aineiden käytössä paikallisuutta mahdollisuuksien mukaan ja hyödynnämme tuotannossa kierrätettyjä raaka-aineita, kuten kompostia ja kierrätysmoreenia, Pasi Pohjolainen toteaa. – Tarasten kiertotalousalueella poistetaan nyt moreenia ja kaivuuturvetta muiden rakenteiden tieltä. Muun muassa niitä pystymme hyödyntämään paikallisesti mullan tekemisessä. Tarasten Kiertotalousalueen toimitusjohtaja Petri Järvensivu vahvistaa, että alueen perusinfra alkaa olla rakennettu, ja tonttien täyttö ja esirakentaminen on saatu käyntiin. – Varauskanta tonteissa on tällä hetkellä noin 44 prosenttia. Ensimmäinen hallirakennus on parhaillaan nousemassa ja se varmasti alkaa kiihdyttää myös yritystonttien myyntiä. Tarasten Kiertotalousalueelle houkutellaan yrityksiä, joiden liiketoiminta sopii kokonaissynergian näkökulmasta alueelle. Alueelta on mahdollista joko vuokrata tai ostaa omiin toimintoihin soveltuva tontti. – Näkymä markkinoinnillisesti tärkeälle 9-tielle on hyvä. Kun rakentaminen etenee, saadaan aikaan hieno kokonaisuus, Järvensivu toteaa. Kiinnostuitko? Kysy lisää: petri.jarvensivu@taraste.fi, puh. 0400 700 639 TEKSTI Johanna Talikainen Kekkilä on avannut Tarasten Kiertotalousalueelle multa-aseman. Logistinen sijainti palvelee erinomaisesti Tampereen talousalueen itäistä puolta ja toimintaan saadaan synergiaetuja alueen muilta toimijoilta. Kekkilä tuli Tarastelle ensimmäisten joukossa, alueen rakentaminen on hyvässä käynnissä. 13
Uusioaines Oy on Suomen suurin kierrätyslasin käsittelijä, joka vastaanottaa noin 70 prosenttia Suomen kierrätyslasista. Yhtiön tuotantolaitoksissa Forssassa syntyy vaahtolasimursketta, lasisirua, ja lasijauhetta teollisuuden tarpeisiin. 14
Lasin mukana kiertää kaveri jos toinenkin Uusioaineksen tuotantopäällikkö Kari Mäkilä näyttää keräyslasikasoja, joista toinen on peräisin Palpa-keräyksestä eli kaupoista ja ravintoloista, ja toinen Rinki-keräyspisteiltä. Palpan kasa koostuu puhtaasti lasipulloista. Keräyspisteen kasassa sen sijaan on lasin lisäksi vaikka mitä polkupyörän osista metallikansiin ja muovipusseihin. Lasin käsittelystä syntyy siis paljon ylimääräisiä jätejakeita, jotka pitää saada kiertoon. – Mitä tehokkaammin saamme eroteltua eri materiaalit toisistaan, sitä enemmän saamme vähennettyä sekajätteen määrää. Tällä hetkellä meiltä lähtee erillisinä jakeina metalli, puu, vaarallinen jäte, energiajäte, SER ja sekajäte. Sekajätteen määrä vuositasolla on alle 0,1 prosenttia ja sitä pyritään edelleen vähentämään, Kari Mäkilä kertoo. – Laminoidun lasin käsittelyprosessissa eroteltu PVB-muovi ei ole tarpeeksi puhdasta muovinkeräykseen ja siksi se menee energiajätteenä polttoon. Uusioaines on tehnyt pitkään yhteistyötä LHJ Groupin kanssa puun, vaarallisen jätteen, SERja sekajätteen kanssa. Mäkilän mukaan yhteisenä tavoitteena on saada myös metalli ja kaikki energiajäte samaan sopimukseen. – Yhden toimijan kanssa on tietenkin helpompi asioida. Jo pelkästään se, että ollaan tässä logistisesti melkein naapureita, on sekin tärkeä arvo. Tärkeintä on kuitenkin saumaton yhteistyö, joka pelaa molempiin suuntiin. Tarkkuutta kierrätykseen Lasi on materiaalina ikuista. Mutta jotta se saadaan kiertämään ikuisesti, vaaditaan erotteluja puhdistusprosesseilta tehokkuutta. – Kierrätyslasin sekaan laitettu posliini, juomalasi tai lämpölasi voi pilata koko erän, jos niitä ei saada erottelussa poistettua. Pakkauslasi sulaa eri lämpötilassa kuin muut lasit ja epäpuhtauksista syntyy ongelmia sulattajalle, joka käyttää lasinsiruja raaka-aineena uusien lasituotteiden valmistuksessa, Kari Mäkilä kuvailee. – Epäpuhdasta lasisirua ei halua lasipakkauksien tekijät eikä myöskään lasivillan valmistajat. Ajattelematonta toimintaa tapahtuu tosin välillä myös tuottajaportaassa. Esimerkiksi viinipulloihin saatetaan lisätä keraamisia koristeita ja -etikettejä, jotka näyttävät hienoilta, mutta aiheuttavat merkittävän kontaminaatioriskin lopputuotteessa. Uusiolasin tekemiseen kelpaamattoman, epäpuhtaamman lasin hyödyntämiseksi Uusioaineksella lähdettiin tekemään vaahtolasia, jota käytetään infrarakentamisessaja talonrakentamisessa eristeenä. – Prosessien tehostaminen ja hyötyasteen nostaminen ovat koko ajan työlistalla. Parhaillaan meillä on testit käynnissä laminoidun lasin prosessin uudistamiseksi. Kun saamme muovikalvot eroteltua paremmin lasista, saamme puhtaampaa lasia ja säästämme myös kuluissa. Yhteistyöllä uusia avauksia Kiertotalouden toimijoina Uusioaines ja LHJ Group etsivät koko ajan uusia avauksia kierrätyksen tehostamiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi. – Otamme vastaan käsiteltäväksi materiaaleja, joita emme pysty yksin kokonaisuudessaan hyödyntämään. Tässä yhteistyökumppanit, kuten LHJ Group, ovat merkittävässä asemassa. Keskittymällä kiertotalouden eri sektoreihin pystymme aidosti hyödyntämään toistemme osaamista. Silloin on hyvä, että on kumppanina tuttu toimija, jonka kanssa voi nopeasti ja joustavasti miettiä sopivaa tapaa toimia ja tarjota, kertoo Uusioaineksen Kari Mäkilä. – Olen tyytyväinen LHJ Groupin aktiivisuuteen ja siihen, että yhteistyö on aidosti kumppanuutta. Jos mikä tahansa kysymys tai asia tulee eteen, on helppo soittaa ja kysyä. Kiinnostuitko? Kysy lisää: tommi.pohjola@lhj.fi, puh. 040 662 3325 TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä Forssalainen Uusioaines Oy kierrättää 80 000 tonnia lasia vuodessa. Lasikuormien mukana käsittelylaitokselle kulkeutuu myös muita jätejakeita, kuten metallia ja muovia. Nekin on saatava tehokkaasti kiertämään ja siinä Uusioaineksen kumppanina on LHJ Group. 15
Turvaa toimintaympäristösi! Suomen Tietoturva Oy tarjoaa monipuoliset tietoturvapalvelut yrityksellesi. Joustava ja huoleton sopimus mahdollistaa säännölliset tyhjennykset, yksittäiset arkistohävitykset, tuotetuhoukset, elektroniikkakierrätyksen tai palvelun, joka räätälöidään tarpeidesi mukaan. Ota meidät luotettavaksi kumppaniksesi. info@lhjgroup.? | 0440 242 700 | lhjgroup.?