Asustehuolto Ullastiina
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
Munkkiniemi
Perustie 19
~ Hyvä palvelu
(09) 488 404
~ Takuutyö
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
DONNA BIANCA
Munkkiniemen Rakennuspalvelu Ky
Kauneus -ja jalkahoitola
?
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
Maalaus ja tapetointi.
Lattiatyöt ja laatoitukset.
Parketit. Keittiöremontit.
Märkätilaremontit.
Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi!
Helteen jälkeen:
Kuorinta ja puhdistus
82? Jalkahoito 55?
Kaunis helppo ehostus:
Mistura Essential Kit (mineraalipuuteri,
kosteusvoide ja huulirasva)
tarjous 35?
Yksi tuote, yksi väri, sopii kaikille.
Puh. 040 5590 594
Katso www.munkkiniemenrakennuspalvelu.com
Soita 050 3300588 ja kysy lisää
Tervetuloa! donnabianca.fi mistura.fi
MunkinSeutu
2014 - Viikot 40-41
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
45. vuosikerta - Nro 18
Ravintola Pikku Ranska
LOKAKUUN ILTATARJOUS:
HÄRÄN PIHVI
10?
SENIORILOUNAS
(+65v) ma-pe klo 13-15
Arkilounas ma-pe
klo 10.30-15.00
/annos Isänpäivä tulossa, muista
Tarjous voimassa ti-la klo 17-21.
varata pöytä ajoissa!!!!
Lokakuusta avaamme suunnuntaisin klo 13-16.
Tarjolla A La Carte Lounas alk. 16?
(keitto, salaattipöytä, lämminruoka ja jälkiruoka sekä kahvi)
TULE MAISTAMAAN
!!
HERKULLISTA PIZZAA
AUKIOLOAJAT:
RAVINTOLASSA ON
A-OIKEUDET
MA 10.30-16.00
TI-PE 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21)
LA 12.00-22.00 (keittiö 12.00-21)
SU SULJETTU (avoinna juhlatilaisuuksien johdosta)
Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com
Juhlapalvelu: pikkuranska@pikkuranska.com
MunkinSeutu
2
Viikot 40-41
Syksyn säpinää
Saga Munkkiniemessä!
Vietämme Vanhusten viikkoa tanssien
merkeissä keskiviikkona 8.10.
klo 16.00 alkaen. Sisäänpääsy 5 euroa.
Tervetuloa viihtymään!
Dosentintie 12, 00330 Helsinki
Parturikampaamo
Saga-Hius
Merja Lampa
P. 4585 6503
Saga-Seniorikeskus
Teboil Munkkivuori palvelee
joka päivä klo 22 asti!
Munkkiniemi
Dosentintie 12, 00330 Helsinki
PESUKUPONKI
?
Tehopesu vahalla
tällä kupongilla
Voimassa 31.10.14 asti
Maskeeraus&Make up
Huopalahdentie 3
p. 487 107
TERVETULOA
Näkijä
Henkinen Auttaja
Anu
0700-95550
pl 183, 33101 Tre / 2,21 ? min+pvm
myös puhelinaikoja
p. 044-3311 643
Verhoomo Tiisa Raati
Munkkiniemessä jo vuodesta 2001!
?
Ilmastoinnin huolto
89
?
?Tyyli- ja antiikkihuonekalut
?Modernit kalusteet
?Kangas- ja tarvikemyynti
?Kuljetus
Soita ja tilaa ilmainen
arviointi p. 040-774 2565
15?
Teboil Munkkivuori
PASSIKUVAT HETI
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
kuvatapio
kuvatapio.fi
Huopalahdentie 22
puh. 09-565 5800
Avoinna ma-pe 6-22, la 7-22, su 8-22
Hyundai-huolto
Viikot 40-41
MunkinSeutu
Alvar Aalto -säätiölle
merkittävä apuraha
? Paimion parantolan säilyttämistyöhön
Yhdysvaltalainen Getty-säätiö
on myöntänyt 180 000 dollarin suuruisen apurahan
Alvar Aalto -säätiölle Paimion
parantolan säilyttämisen
hallintasuunnitelman toteuttamiseen. Hankkeen on
määrä käynnistyä välittömästi.
Vastaavanlaista mittavaa säilyttämisen hallintasuunnitelmaa ei ole aikaisemmin tehty
Suomessa.
naispiirteet?, kertoo Alvar Aalto
-säätiön johtaja Tommi Lindh.
Alvar Aalto -säätiön oman työryhmän lisäksi suunnitelmaa
lähdetään työstämään muun muassa Museoviraston ja ELY-keskuksen edustajien kanssa. Työryhmässä on mukana myös kulttuurihistorian, arvorakennusten
ylläpidon, Unescon maailmanperinnön ja talotekniikan asiantuntijoita.
Apurahan myöntänyt Gettysäätiö on yhdysvaltalaisen Jean
Paul Gettyn (1892?1976) nimeä
kantava yleishyödyllinen organisaatio, jolla on pitkät perinteet
kulttuurin tukemisessa. Säätiön
uusi kansainvälinen Keeping it
Modern -hanke on suunnattu
modernin arkkitehtuurin säilyttämis- ja kunnostamistyöhön.
Paimion parantolan lisäksi
kymmenen ensimmäisen hankkeeseen valitun modernin rakennuksen joukossa ovat muun
muassa Jørn Utzonin suunnittelema Sydneyn oopperatalo sekä
le Corbusierin kotitalo ja studio
Pariisissa.
??Vuonna 1933 valmistunut Paimion parantola sairaala-alueineen on yksi Suomen merkittävimmistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Rakennuksen lisäksi Alvar Aalto vastasi
sairaalan sisustuksen suunnittelusta. Parantola oli yksi niistä rakennuksista, jotka tekivät
Aallosta tunnetun myös muualla maailmassa.
? Säilyttämisen hallintasuunnitelmalla todennetaan rakennuksen merkitys ja turvataan sen
säilyminen. Alvar Aalto -säätiölle myönnetyn apurahan avulla
voimme toteuttaa kokonaisvaltaisen suunnitelman, joka huomioi tulevaisuudessakin tämän
modernin mestariteoksen historialliset ja arkkitehtoniset omi-
Paimion parantola.
Alvar Aalto -museo.
Kuva: Maija Holma.
45. vuosikerta ? nro 18
Ajankohtaista
Munkkivuoren
Teboililta
100 000
euroa Kenosta
??Veikkauksen Keno pyöräytti mukavia voittoja keskiviikkona (kierros 39/2014)
Uudellemaalle ja VarsinaisSuomeen. Sekä Munkkivuoren 100 000 euroa että Auran
40 000 euroa napsahtivat pelaajille Kenon ilta-arvonnasta.
Puolen euron rivipanos
tuotti kenopelaajalle riemua
keskiviikkoillan päätteeksi.
Munkkivuoren Teboililla rivinsä jättänyt pelaaja nettosi 10-tason Kenollaan pulleat 100 000 euroa, kun hänen
kannaltaan 10 oikeaa numeroa tipahti Kenon arvontalaitteesta.
Auran ABC:llä 10-tason rivin pelannut löysi puolestaan
9 oikeaa numeroa tositteestaan. Näin ollen hänestä tuli
keskiviikon Kenon ilta-arvonnan jälkeen 40 000 euroa varakkaampi.
Keno on Veikkauksen toiseksi suosituin peli. Kenoa
voi pelaa kaksi kertaa päivässä. Pelaaja voi osallistua joko päiväarvontaan, ilta-arvontaan tai molempiin.
Kenossa arvotaan 20 numeroa 1 ja 70 väliltä. Pelaaja valitsee pelatessaan tason, joka
määrää sen, kuinka monta oikeaa numeroa hän yrittää arvata. Mitä korkeampi Kenotaso, sitä suuremmat voitot;
mitä alempi Keno-taso, sitä
helpompaa on voittaa kyseisen tason päävoitto.
Kartanontie 22:ssa
uudisrakennus erilleen
suojelurakennuksesta
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa
valmistellaan asemakaavan muutosta Vanhan
Munkkiniemen tontille Kartanontie 22:een.
Nordean Munkkiniemen konttori uudessa kuosissa.
Nordean Munkkiniemen
konttorin uudet kasvot
??Munkkiniemen Nordeassa on
tapahtunut kesän aikana muutoksia. Konttorin hieman vanhanaikainen tyyli ja värimaailma ovat saaneet kyytiä uuden ilmeen alta. Munkkiniemi on tärkeä alue, ja tänne haluttiin investoida ja keskittää palveluita.
Remontin aikana nimittäin
konttoriin saatiin uusia toimihenkilöitä Munkkivuoren konttorin yhdistyttyä saman katon
alle Munkkiniemen konttorin
kanssa. Munkkivuoren asiakkaiden ei kuitenkaan pidä huolestua, tuttu henkilökunta nimittäin siirtyi remontoituihin tiloihin yhdistymisen myötä.
Yhdestä Helsingin isoimmasta
konttorista saa palvelua päivittäisasioissa, rahoituksen tarpeissa, säästämisen suunnittelussa
sekä vakuuttamisen asioissa.
Käteistä saa edelleen nostettua
konttorin yhteydessä olevasta
otto-automaatista ja konttorista löytyy verkkopankkipääte.
Joillekin asiakkaille on ollut
yllätys, että nykyisin käteistä saa myös R-kioskeista sekä
useimmista K-Kaupoista. Munkkiniemen Nordean väki toivottaa
sekä nykyiset että uudet asiakkaat lämpimästi tervetulleeksi
asioimaan tuttuun osoitteeseen
Munkkiniemen Puistotie 14.
??Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on kaavoitettu kirkollista toimintaa varten
ja kokoontumistilana toimivalla rakennuksella on suojelumerkintä.
Nykyisen rakennuksen koko
on 380 kerrosneliötä ja sen kadunpuoleiseen päätyyn kiinni on kaavasa merkitty rakennusala kaksikerroksiselle laajennukselle, 390 kerrosneliömetriä.
Ensimmäinen
kaavaluonnos oli nähtävillä helmikuussa 2013, siinä tontin käyttötarkoitus oli palautettu kiinteistön
aluperäisen käytön mukaiseksi
eli asumiseen ja laajennusosan
rakennusalalle oli merkitty rakennusokeutta 520 kerrosneliömetriä.
Kaavamääräykset olisivat sallineet kuusi asuntoa sisältävän
kerrostalon rakentamisen kiinni suojelurakennukseen ja lähelle kadun reunaa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta saatiin lukuisia mielipidekirjeitä, joissa lähes poikkeuksetta pidettiin
suunnitelmaa soveltumattomana tälle alueelle. Mielipi-
teen esittäjien perusteluina ovat
muun muassa kulttuurihistorialliset arvot, rakennusoikeuden
korotus, kerrostalon asuntojen määrästä johtuva laaja pysäköintialue ja kadun varren
vehreyden häviäminen.
Tarkennetussa kaavaluonnoksessa uudisrakennuksen rakennusoikeus säilyy nykyisen kaavan mukaisena (390 kuutioneliömetriä) ja rakennus on rakennettava erilleen suojelurakennuksesta. Kadunvarren istutusaluetta on levennetty ja kaavamääräystä tiukennettu siten,
että katukuvan vehreys säilyy.
Uudisrakennuksen tulee olla
pientalo ja siinä saa olla enintään kaksi asuntoa. Isoa pysäköintikenttää ei tarvita, koska
tontilla saa olla yhteensä vain
viisi asuntoa. Kaavaluonnoksessa on lisäksi annettu määräyksiä uudistakennuksen ulkoasusta.
Tavoitteeena on esitellä kaavaehdotus ja osallisilta kaavaluonnoksesta saatu palaute
kaupunkisuunnittelulautakunnalle joulukuussa 2014.
MunkinSeutu
4
MunkinSeutu
Viikot 40-41 ? Nro 18
Kotitalouksien panostettava
kierrättämisen tehostamiseen
T
uoreen Lassila & Tikanojan
kyselytutkimuksen mukaan
70 prosenttia suomalaisista
nostaisi Suomen Euroopan kärkikierrättäjien joukkoon. Tyly totuus
kuitenkin on, että olemme läntisen
Euroopan laiskimpia kierrättäjiä.
Suomalaisten mielikuva itsestään
jätteiden kierrättäjinä on positiivinen, jopa 96 prosenttia kertoo lajittelevansa jätteitään, ja puolet uskoo
Suomessa kierrätettävän paremmin
kuin Euroopassa yleensä. Totuus
on toinen. Uusimpien Eurostatin
tilastojen mukaan olemme LänsiEuroopan huonoin kierrättäjä,
jäämme jopa Ranskan, Espanjan
ja Italian taakse. Vain joka kolmas
suomalaisten tuottama yhdyskuntajätekilo päätyy kierrätykseen.
Mielikuvien ja todellisuuden
välistä ristiriitaa selittää suurelta
osin suomalaisten käsitys kierrättämisestä sekä se, mitkä tavarat tai
materiaalit mielletään kierrätykseen
soveltuviksi.
Suomalaiset ovat erittäin tehokkaita paperin ja palautuspakkausten,
kuten pullojen ja tölkkien kierrättäjiä. Ihmisiltä unohtuu helposti, että
myös tekstiilit, lelut, huonekalut,
lasi, metalli ja biojäte tulisi kierrättää yhtä tehokkaasti kuin pullot
ja tölkit, joista palauttaja toki saa
pantin.
Reilusti yli puolet tutkimukseen
vastanneista piti polttamista kierrättämisenä. Polttaminen ei kuitenkaan
ole kierrättämistä. Se tuhoaa arvokkaita teollisuuden raaka-aineita ja
poistaa siis kierrosta paljon sellaisia
materiaaleja, joita teollisuus voisi
käyttää hyväkseen.
Kahdeksan kymmenestä vastaajasta on sitä mieltä, että jätteiden polttaminen eli energiahyödyntäminen
on parempi vaihtoehto kuin niiden
päätyminen kaatopaikalle.
Kaatopaikalla jätteet tuottavat
hiilidioksidipäästöjä ja kuormittavat
ympäristöä polttamista enemmän.
Polttaminen sopii vain sellaiselle
jätteelle, jota ei voi millään tavoin
enää uusiokäyttää.
Kotona kierrätystalkoot kannattaa
aloittaa jätteen syntysijoilla eli esimerkiksi keittiössä tapahtuvan syntypaikkalajittelun tehostamisella.
Hankkimalla sopivat lajitteluastiat
kierrättämisestä tulee sujuvampaa.
Jotta kierrättämismahdollisuudet
olisivat mahdollisimman hyvät,
taloyhtiöiden jätetiloissa tulisi
kiinnittää huomiota viihtyisyyteen,
valaistukseen, hygieniaan ja saavutettavuuteen.
Kirjat
Hyvät lukijat
??Olen kirjoittanut pakinakirjan, nimeltä Minuuttikirja. Minuuttikirja siksi, että
kirjaa on tarkoitus lukea eri
kulkuvälineissä ja matkoilla. Kuten lentokoneissa,
busseissa ja autoissa. Kirja
sopii erittäin hyvin esim.
työmatkoilla luettavaksi.
Kirjan idean sainkin Metrolehdestä, jossa on pikku
uutisia, joita hyvin ehtii lukea kokonaan ennen kuin
lähtee työmatkoilla busseista pois.
Kirjassa on pieniä pakinoita ja jokaisen pakinan
yläpuolella on sen lukemiseen tarvittava aika. Lukija silloin tietää suurin piirtein, miten kauan jutun lukeminen kestää. Kuitenkin
on muistettava eri ihmisten lukunopeus ja kirjan
motto: MINUUTIN PITUUS
RIIPPUU SIITÄ, KUMMALLA PUOLEN VESSAN OVEA
OLET!
Kirjan pienen
koon
(14X14 ) tarkoituksena
on, että kirjaa voi kantaa
povitaskussa, käsilaukussa, treenikassissa tai vain
kauppakassissa. Kirjaa voi
ostaa minulta (10?/kpl).
Jos olet kirjasta kiinnostunut, lähetä sähköpostiini
(elina.kuosmanen@kolumbus.fi) ilmoitus siitä. Voidaan tavata esim. Munkki-
Elina Kuosmanen
Jutta Urpilainen kansallisoopperan hallitukseen
??Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen on nimittänyt Kansallisoopperan
säätiön hallituksen jäseneksi kansanedustaja Jutta Urpilaisen. Hallituspaikka vapautui, kun kansanedustaja Mari Kiviniemi erosi hallituksesta uuden työtehtä-
vän vuoksi. Jutta Urpilainen aloitti Kansallisoopperan hallitustyöskentelyn
25.9.2014.
Suomen Kansallisoopperan hallituksen muut jäsenet ovat: kauppatieteiden tohtori Sirkka Hämäläinen-Lindfors (pj), teatte-
Valtuustoaloite
Varautuminen sähkökatkon varalta
??Esitämme, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle
tiedon siitä, miten Helsinki
on varautunut pääkaupunkiseutua tai koko Suomea
koskevan laajamittaisen ja
pitkäkestoisen, esimerkiksi viikkoja, kestävän sähkökatkon varalta. Toivomme
myös tietoa siitä, kuinka
pitkästä ja laajasta sähkökatkosta Helsingin kaupunki ja sen asukkaat voivat
selviytyä ilman vakavampia seurauksia.
Moderni yhteiskunta on
äärimmäisen riippuvainen
siitä, että sähkön saanti
on jatkuvasti turvattu. Sähköverkosto voi kuitenkin
mennä epäkuntoon esimer-
riohjaaja Raija-Sinikka Rantala (vpj), ylijohtaja Lasse
Arvela, talousjohtaja Pekka
Pajamo, kansanedustaja Pia
Kauma, oikeustieteen lisensiaatti Pentti Kivinen, johtaja Mari Puoskari ja kansanedustaja Tapani Mäkinen.
kiksi luonnonkatastrofin tai
terroriteon johdosta.
Kuinka kerrostalovaltainen kaupunki on varautunut järjestämään asukkaidensa elinolot tilanteessa,
jossa kunnan vastuulla olevat nykymuotoiset palvelut,
kuten mm. vesi-, viemärisekä kaukolämpöverkostot
ja jätehuolto ovat toimintakyvyttömiä pitkiä aikoja ja kenties kylmissä talviolosuhteissa? Entä miten
kaupunkilaisten peruspalvelut, kuten terveydenhoito ja liikenne turvataan sellaisissa oloissa?
Toivomme, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle tiedoksi myös suunni-
telmansa siitä, miten näitä
poikkeusolojen tilapäisratkaisuja koskeva tiedonvälitys järjestetään kaupungin
ja sen asukkaiden välillä,
jos sähköstä riippuvaiset
viestintäkanavat eivät toimi. Tärkeää olisi myös tietää, miten kaupunki takaa
alueensa yritysten toimintamahdollisuudet, jotta esimerkiksi ruokakaupat, pankit ja huoltoasemat voivat
toimia mittavan sähkökatkon aikana.
Terhi Koulumies
+ 45 muuta
allekirjoittajaa
Helsingissä kokeillaan uutta
koulutilojenvarauskäytäntöä
??Helsingissä alkaa tänä
syksynä 11 koulussa kokeilu, jossa asiakkaat voivat hakea tiloja ilta- ja vapaa-ajankäyttöön suoraan koululta.
Tavoitteena on lisätä koulujen käyttöä monitoimitilana
ja selvittää, miten tiloja voidaan käyttää tehokkaammin.
Samaan aikaan opetusvirasto
ja liikuntavirasto vahvistavat
yhteistyötään liikuntatilojen
käytön myöntämisessä. Kokeilu jatkuu vuoden 2015
loppuun saakka.
Mukana kokeilussa ovat
Kontulan, Tahvonlahden,
Vartiokylän, Töyrynummen ja Oulunkylän ala-asteen koulut, Vartiokylän ja
Meilahden yläasteen koulut
sekä Porolahden (os. Roihuvuorentie 2), Jakomäen,
Haagan ja Pitäjänmäen peruskoulut.
Pilottikoulujen tiloja, lukuun ottamatta liikuntatiloja, haetaan käyttöön kou-
lun kotisivuilta löytyvällä
lomakkeella. Vapaana olevia tiloja voi selata sähköisestä tilavarausjärjestelmästä tai niitä voi tiedustella
koulun rehtorilta.
Muiden kuin pilottikoulujen tilojen ja kaikkien koulujen liikuntasalien varausohjeet löytyvät osoitteesta
www.edu.hel.fi > Koulutilojen käyttö.
Asuntoja Fortumin
torniin ja sen viereen
??Keilaniemeen suunnitteilla oleva kaavamuutos
mahdollistaa asumista 600
uudelle asukkaalle. Fortumin 84-metrinen peruskorjaustarpeessa oleva toimistotorni muutetaan asuin- ja
palvelukäyttöön. Viereiselle tyhjälle tontille rakennetaan kaksi asuinkerrostaloa,
joista tulee lähes yhtä korkeita kuin Fortumin torni.
Vuonna 1976 valmistuneen tornin peruskorjaaminen toimistokäyttöön ei
ole enää mahdollista, koska
rakennukseen ei voi toteuttaa moderneja henkilömäärän mukaan joustavia toimitiloja. Käyttötarkoituksen
muutos mahdollistaa tornin
säilymisen.
Fortumin on tarkoitus
siirtää pääkonttorinsa Keilaniemen pohjoisosaan ra-
vuoren Fazerilla tiettynä
aikana ja tiettynä päivänä.
Tapaamisiin!
Viikot 40-41
kennettavaan uuteen nykyaikaiseen toimistorakennukseen Keilaranta Toweriin.
Pääosa nykyisestä Fortumin tornista muutetaan
asunnoiksi, mutta jalustaosan henkilökuntatiloista
tulee palvelu- ja liiketiloja. Tornin vieressä oleva
1994 valmistunut Keilalammen toimistotalo säilyy toimitiloina.
Keilaniemi on tällä hetkellä työpaikka-alue, missä ei ole asuntoja. Asuntojen toteuttaminen Fortumin nykyiseen pääkonttoriin sekä sen vieressä
olevan rakennusoikeuden
hyödyntäminen asuinrakentamiseen elävöittää Keilaniemen metroaseman ympäristöä.
Fortumin nykyisten hen-
kilökuntatilojen muuttaminen yleisiksi kaupallisiksi
tiloiksi tukee myös alueen
kehittämistä ja luo edellytykset nyt varsin hiljaisen ranta-alueen elävöittämiselle.
Keilaniemen metroasemasta sekä viereen tulevista asunnoista ja palveluista saadaan piristysruiske koko Keilaniemen kehittämiselle. Metroaseman
viihtyisyyden kannalta on
sitä parempi, mitä monipuolisemmin ja useampina
aikoina asemaa käytetään.
Metroliikenne käynnistyy
syksyllä 2016.
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavan
muutosehdotuksen asettamista nähtäville 2.10.
Skanska kehittämään uutta
Pohjois-Leppävaaran keskustaa
??Leppävaaran pohjoisosaan on suunnitteilla
korkeatasoinen keskusta,
jonka kehittämiseen Espoon kaupunki on valinnut kumppanit. Skanska
suunnittelee hotellikorttelia yhdessä Scandic Hotels
Oy:n kanssa. Lisäksi Skanskan suunnitteluvarausalueeseen kuuluu liike- ja toimistotiloja ja mahdollisesti
asumista.
Kokonaisuudessaan Pohjois-Leppävaaran suunnittelualue on jaettu kahteen
osaan, joista Skanska on
mukana Lintuvaarantien itäpuolella sijaitsevan osan
kehittämisessä.
? Tavoitteemme on suunnitella ja toteuttaa Leppävaaraan palvelujen, työpaikkojen, asumisen sekä
katuverkoston viihtyisä kokonaisuus. Lähtökohtana
on korkeatasoinen, kaupunkimainen ympäristö,
jonne tulee liiketiloja kävelyalueiden varteen, sanoo hankekehityspäällikkö
Jorma Seppä Skanskasta.
? Alueen suunnittelu ja
kaavoitus polkaistiin nyt
käyntiin, ja meillä on toiveena luonnollisesti saada rakentaminen käyntiin
mahdollisimman pian, ker-
too Seppä.
Skanskan toiminta Suomessa kattaa rakentamispalvelut, asuntojen ja toimitilojen projektikehityksen sekä julkisen sektorin
elinkaarihankkeet. Rakentamispalveluihin kuuluvat
talonrakentaminen, talotekniikkapalvelut sekä maaja ympäristörakentaminen.
Skanska Oy:n liiketoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2013 oli
noin 798 miljoonaa euroa
ja henkilöstön määrä noin
2 190.
MunkinSeutu
Viikot 40-41
Antiikkinurkka
Mitä ihmettä on tapahtunut shoppailulle?
Helena Leinonen
Olen useasti ihmetellyt,
miten ihmiset ovat ennen
vanhaan syöneet? Pöydät
olivat korkeita ja tuolit
matalia.
Antiikkikaupassa työskennellessä tapaa ihmisiä,
jotka jaksavat kiertää hakemassa juuri oikeaa esinettä
sisustukseensa. Sitten kun
se löytyy, se on useasti lopullinen. Se seuraa muutosta toiseen ja löytää aina
paikkansa. Ne ovat niitä kestäviä valintoja.Moni
asiakas kertoo myös, ettei
tarvitse heti löytää oikeaa
esinettä, sillä antiikkiliikkeissä on hauska vierailla.
Itse yritän antiikkikauppiaana antaa tietoa esineistä, vaikka useasti keräilijät tietävät jotain tietyltä alalta paljon enemmän
ja minä saan oppia uutta.
Myös kanssakäyminen ihmisten kanssa on hauskaa
ja tyytyväinen asiakas on
suuri ilo.
Miten käy katukuvan,
jos kivijalkakaupat muuttuvat toimistoiksi? Missä
sitten shoppaillaan? Olen
varma, että yksilöllisyys ja
laatu palaavat ja nettikauppa jää vain osaksi kaupan
alaa. Toivon ainakin näin
Wanhan Sataman Antiikkimessut ovat 1. - 2. marraskuuta, klo 10-17.
Teemana on ?KESTÄVIÄ
VALINTOJA?
Tervetuloa messuille.
Eija Hirvonen,
antiikkikauppias
Anni Rantasalo,
kuvat Helena Leinonen,
kooste
??Aivan äskettäin keskusteltiin YLEn A-studiossa tulevasta eläkeratkaisusta ja
niihin liittyvistä neuvotteluista. Paikalla oli nuori
mies, toimittaja Ari Hanska, Voima - lehdestä, Silja
Paavola,
Super - ammattiliitosta,
TELAn toimitusjohtaja Suvi
- Anne Siimes ja Akavan
puheenjohtaja Sture Fjäder.
Keskustelussa ehkä kaikkein järkevimpiä puheenvuoroja käytti keskustelun
nuorin eli Ari Hanski. Tosin minulle jäi osittain epäselväksi luuliko hän, että
kaikki työeläkkeet maksetaan valtion ? pussista ?.
Hän kyllä korosti silti sitä,
että eläkkeillä on tietynlainen sosiaalinen painoarvo, vaikka ne eivät olekaan sosiaalista tukea (
paitsi mm. KELAn maksamat kansan - peruseläkkeet
). Silja Paavola puolestaan
kiinnitti oikein huomionsa
siihen, että eivät eläkkeet
ole syynä paljon puhuttuun kestävyysvajeeseen.
Se johtuu siitä, että meillä
on niin paljon työttömiä.
Tämän ongelman vähentämiseksi on saatava uusia työpaikkoja ja ihmisille
töitä, sillä silloin he maksavat palkoistaan tyel - maksuja ( + veroja ) ja heidän
työnantajansa myös tyel
- maksuja työeläkeyhtiöihin OMIA, TULEVIA ELÄKKEITÄÄN varten saamiensa
työttömyyskorvausten asemasta. Samalla hän korosti
sitä, että pakollinen, sama
? pakollinen ? eläkeikä ei
sovi kaikissa ammateissa
esimerkkinä sairaanhoitajat ja palomiehet . Samoin
hän aivan oikein toi esille
sen, että työolojen ja työympäristön parantamiseen
eli viihtymiseen on kiinnitettävä entistä enemmän
huomiota !
Hanska kyseli niiden lupausten perään, että kun
kouluttaa itsensä, niin varmasti saa töitä. Samalla voi
kysyä niiden luopausten
perään, että eläkkeelle jäädessään saa silloisesta palkasta yleensä 60 % :in suuruisen eläkkeen, niin nyt
taitettu indeksi ( Paavo Lipposen hallitus v. 1996 ) vie
ostovoimasta 1 % :n joka
vuosi eli jos olet ollut eläkkeellä esim. 20 vuotta on
todellinen eläkkeesi enää
vain n. 40 %! Puhumattakaan aikanaan kaikille luvatusta kansaneläkkeen perusosasta, jota monet maksoivat vuosikymmeniä ja
yhdellä nuijan kopautuksella ne otettiin valtiolle.
Taitettu indeksi, jos sitä
ei palauteta palkkaindeksiksi, tulee koskemaan mm.
tulevaa eläkeläistä eli Hanskaa !
Ylimielisyyden
huippu
Sen sanoi AKAVAN puheenjohtaja Fjäder, joka
neuvottelee uudesta eläkeratkaisuta. Kun Ari Hanska
esitti keskusteltavaksi Kalle
Isokallion erinomaista ehdotusta, joka olisi porkkana sekä eläkeläisille että
työnantajille, Fjäder lopetti keskustelun ylimielisesti vetoamalla täysin ehdotukseen kuulumattomaan
seikkaan ! Hän totesi, että
ei Kalle Isokalliota kannata
ottaa vakavasti, koska hän
jäi eläkkeelle jo 40 - vuotiaana. Mitä sillä on tekemistä hänen esittämänsä
idean kanssa ? Yhtä hyvin
voisi todeta, että Fjäder ei
sovi eläkeasioissa neuvottelijaksi, koska hän puhuu
huonosti suomea eikä ole
jämäkän tuntuinen neuvottelija. Tuntuikin hetken siltä, että joidenkin eläkeneuvotteluissa mukana olevien olisi pitänyt itse jäädä
40 - vuotiaana jo eläkkeelle ! Isokallion ehdotushan
on, että eläkeläinen voi
työnantajansa suostumuksella jatkaa yli eläkeiän työtään , jolloin hän saa jo siihen mennessä ansaitsemansa eläkkeen( josta tietysti
maksaa veroa ). Jatkaessaan työssään hänen ei tarvitse maksaa työeläkemaksua ( = 7 %:n palkankorotus/kk) ja työnantajan ei
tarvitse maksaa hänen osaltaan niin ikään työeläkemaksua ( = 23 %:n vähennys työvoimakustannuksissa/Kk) . Hieno ? porkkana
? molemmille !
Uskallus puuttui
Kyseisessä ohjelmassakaan ei uskallettu puuttua
ja keskustella kansanedustaja Sampsa Katajan ehdotuksesta, että meillä riittäisi KEVAn lisäksi vain yksi
työeläkeyhtiö.
Tästä ehdotuksesta ei ole
syntynyt keskustelua tai
kirjoittelua itseni lisäksi
missään lehdisssä - ei sanoma - aikakaus tai ammattilehdissä , ei edes kustantamassamme televisiossa
YLEssä. Onko pelkona, että
lehdet eivät saa enää työnantajien ja meidän palkansaajien maksamista varoista maksettuja ilmoitustuloja
työeläkeyhtiöiltä ? Samalla ollaan huolissaan eläkemaksujen korotuksista ja
hallitus ? toitottaa ? rakennemuutoksia nimenomaan
julkisilla aloilla. Miksi ei toteututa sitten sitä monopo-
Lapsilisien määriä
alennetaan 8,1
prosentilla
??Hallitus esittää valtiontalouteen lapsilisäsäästöjä
yhteensä 110 miljoonaa euroa. Kaikkia lapsilisän tasoja alennettaisiin 8,1 prosenttia. Alentaminen ei koskisi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta.
Lapsilisän määrä olisi yhdestä lapsesta 95,75 euroa,
toisesta lapsesta 105,80 euroa, kolmannesta lapsesta
135,01 euroa, neljännestä
lapsesta 154,64 euroa ja jo-
Josa Jäntti
Ylimielistä keskustelua
eläkeasioista televisiossa
Myymälä suljetaan, siirry nettiin
??Miten käy kaupan tätien?
Jokaisen pikkutytön unelma-ammatti on kohta historiaa. Tämä ei onneksi toimi
kaikilla aloilla, ja antiikkikaupan alalla pelkkä netti
on utopiaa.
Antiikkihuonekalun tunnistamiseen tarvitaan ainakin neljää aistia, ai kuuloaistiakin? Kyllä, silloin kun
tuoli on kunnossa on kolahdus lattiaa vasten tuolia
siirrettäessä aivan erilainen
kuin huojuvassa tuolissa.
Käsityönä
valmistetut
antiikkihuonekalut täytyy
nähdä ?livenä? ennen kuin
tietää mitä on ostamassa.
Kun huonekalu on valmistettu ennen 1800-luvun
puoliväliä ovat mittasuhteet
ja estetiikka olleet tekijän
silmissä.
Paraskaan valokuva ei
kaikkea kerro. Miten näet
tupajumin reiät valokuvasta? Pientä rei-itystä voi
olla, mutta ainakaan tuolien kohdalla mieluummin ei.
Kokoluokka on myös eräs
ongelma. Valokuva ei anna
kuvaa koosta. Antiikkituolit ovat useasti pienempiä ja
matalampia kuin modernit.
5
kaisesta seuraavasta lapsesta 174,27 euroa. Yksinhuoltajakorotusta saisi edelleen
48,55 euroa jokaisesta luona asuvasta, lapsilisään oikeutetusta lapsesta.
Lapsilisän alentaminen ei
vaikuttaisi toimeentulotukea saavien perheiden taloustilanteeseen, sillä lapsilisä otettaisiin huomioon
toimeentulotuen määrään
vaikuttavana tukena.
MNI
K O LU
liluonteisissa työeläkeyhtiöissä ? Astutaanko liian
suurille varpaille vai ovatko näissä yhtiöissä olevien
luottamushenkilöiden eli ay
- ja EK - johtajien lisäeläkkeet ja bonukset vaarassa!
Ainuttakaan perusteltua
vastaväitettä tätä työeläkeyhtiöiden fuusioimista
vastaan ei ole esitetty ei työeläkeyhtiöiden, kansanedustajien, hallituksen,
ETK:n, TELAn, puolueiden
taholta ?
Arvioitu säästö tästä rakennemuutoksesta lienee
ainakin 500 - 600 miljoonaa ? ? Kun siihen lisätään,
että ETK:ssa ja TELAssa ei
tarvittaisi enää n. 400 työntekijää eikä molempien nykyisiä, kaikkia kokonaiskuluja, voidaan kaikesta tästä
syntyvä kulusäästö käyttää
vain eläkkeiden maksuun (
jota mm. Suvi Anne Simes
on korostanut) nyt ja tuleville eläkeläisille.
TELAn strategiassa mainitaan mm. se vaikuttaa ?
työeläkejärjestelmän vahvistamiseen ja alan toimintaympäristöön ja toimii
hajautetun toimeenpanon
puolesta ?. Miksi ja miksi
se ei tee mitään liian suuren yhtiöiden määrän supistamiseksi ? Tähän puolestaan antoivat täällä käydessään hyvän vihjeen ETK:n
tänne kutsumat kansainväliset eläkeasiantuntijatkin,
jotka pitivät eläkejärjestelmäämme sinänsä hyvänä.
Menovinkkejä
??Munkkiniemen palvelukeskuksen vanhusten viikon ohjelma:
ti 7.10. klo 10.00 ? 14.30
SENIORSURF ? PÄIVÄ
Ohjelmassa Puhelin- ja
tablettineuvontaa sekä luentoja: Omakanta, HSL:n
sähköiset palvelut, KutsuPlus, Ylen elävä arkisto
ke 8.10. klo 9.00 ? 12.00
syyspäivän treffit
Metropolian
geronomiopiskelijoiden järjestämä hyvinvoinnin edistämisen päivä.
ke 8.10. klo 13.00 ? 15.00
yleisötilaisuus 75-vuotiaille Sali
Hyvinvoivana
kotona
mahdollisimman pitkään
? yleisötilaisuus
tänä vuonna 75 vuotta
täyttäville helsinkiläisille
to 9.10. klo 9.00 valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä ? kävelylenkki
Lähtö palvelukeskuksesta, säävaraus.
to 9.10. klo 11.00 ? 12.00
tule tutustumaan Huone 1
Tervetuloa tutustumaan
Munkkiniemen palvelukeskukseen
to 9.10. klo 13.00?14.00
Itävalta -luento Sali
pe 10.10. klo 11.00 ?
12.00 Asahi -luento Sali
Luennoitsija Yrjö Mähönen
Lisätietoa viikon tapahtumista ja ohjelmasta p.
09 310 48617. (Munkkiniemen palvelukeskus, Laajalahdentie 30)
MunkinSeutu
6
Päivyri
Viikot 40-41
Seurakunta
Nimipäivät:
Viikko 40
Ma 29.9. Mikko, Mika, Mikael,
Miika, Miikka, Miska, Miko, Mikaela
Ti 30.9. Sirja, Sorja
Ke 1.10. Rauno, Rainer, Raine,
Raino
To 2.10. Valio
Pe 3.10. Raimo
La 4.10. Saija, Saila, Frans
Su 5.10. Inkeri, Inka. Mikkelinpäivä
Viikko 41
Ma 6.10. Pinja, Minttu
Ti 7.10. Pirkko, Pirjo, Piritta, Pirita, Birgitta
Ke 8.10. Hilja
To 9.10. Ilona
Pe 10.10. Aleksi, Aleksis. Aleksis Kiven päivä,
suomalaisen kirjallisuuden päivä
La 11.10. Otso, Ohto
Su 12.10. Aarre, Aarto
Päivän mietelause:
Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät
pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman.
Raamattu, Matt. 5:39
Kiasma goes
Taidehalli
Munkkiniemi
Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to
ja pe klo 9-13, ke klo 1417, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102.
Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p.
2340 5118.
Munkkivuoren
kirkko ja seurakuntatalo,
Raumantie 3
Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65.
Ke 1.10. klo 13 Keskiviikkokahvit, rehtori Riitta
Poutanen Länsi-Helsingin
musiikkiopistosta; Hartikainen, Sidoroff. 8.10. Kulutatko rauhaa? Vastuuviikon
koordinaattori Anna Hyvärinen. 15.10. Yhteislauluhetki, Leikko, Valtonen.
Ke klo 9.30-11.30 Avoin
päiväkerho.
Ma klo 13.30 Merimieskirkkopiiri.
Ke klo 14 Valoa arkeen
?ryhmä. Keskustellaan yhdessä arjen ahdistuksesta,
selviytymisestä ja iloista
muiden samoin kokevien
kanssa. Tied. ja ilm. Mia
Salmio p. 09 2340 5128.
Mikkelinpäivänä 5.10.
klo 11 Jumalan perheväen
messu ?Valo on jo täällä?,
Frilander, Sidoroff. Messun jälkeen Parasta pöytään lapsille eli yhteinen
lounas: jauhelihakeitto/kasvissosekeitto, leipä, maito
ja mehu, jälkiruuaksi kahvi/tee ja pulla.
Su 5.10. klo 17 Messu,
verkosto.net.
Ma 6.10. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri, Hans Keilson:
Komedia mollissa, Like.
Alustus Pia Paasjoki.
Ti 7.10. klo 18 Usko hy-
Täyden palvelun hautaustoimisto
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Hautauspalvelu Pietét Oy
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
vän tekemiseen ?ilta. Tervetuloa kertomaan, mitä
hyvää seurakunnassasi pitäisi tehdä. Mikä on Sinulle tärkeää? Mistä haluaisit keskustella? Kahvipannu kuumana. Paikalla on
seurakunnan työntekijöitä
ja luottamushenkilöitä. Kaikille avoin ilta!
Ke 8.10. klo 18 Arkimessu, Leikko, Valtonen. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle,
joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä.
Su 12.10. klo 11 Messu,
Leikko, Valtonen.
Munkkiniemen
kirkko,
Tiilipolku 6
Ma klo 9.30-11.30 Avoin
päiväkerho.
Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa.
Ti klo 11-12.30 Sanan
äärellä.
Ti klo 13-15 Olohuone ?
avoin kahvila.
Ke klo 15 Ensilapsikerho.
Ke klo 16.30-17.15 Lap-
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
sikuoro.
Ti klo 18 Käsityökerho.
To klo 13 Eläkeläisten
kahvihetki.
To klo 18 Kirkkokuoro.
Pe klo 10 Reipas ulkoliikuntaryhmä +65 Sinulle, joka kaipaat liikuntaa.
Lähtö Munkkiniemen kirkolta. Tied. Minna Pirinen
p. 045 8511 414.
Mikkelinpäivänä su 5.10.
klo 13 Messu, Peltohaka,
Sidoroff, nuoret mukana.
Su 12.10. klo 13 Messu,
Leikko, Valtonen.
Ke 15.10. klo 18 Avointen sydänten ilta. Olet tervetullut kertomaan, mikä
sinulle on tärkeää ja mikä
koskettaa. Illan anti koostuu niistä ajatuksista, puheista, lauluista ja runoista,
joita seurakuntalaiset haluavat jakaa toisilleen.
Lehtisaaren kappeli,
Papinpöydänkuja 4
Su 12.10. klo 10 Messu,
Peltohaka, Sidoroff.
Ti klo 9.30-11.30 Avoin
päiväkerho.
To klo 10.15 Raamattupiiri.
Tapiola
Kauppamiehentie 1
Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo
puh. 4559 5650
Muuta:
To klo 17-18.15 Isä-poika-sählykerho ja klo 18.1519.30 Nuorten sisäpelikerho Munkkivuoren ala-asteen liikuntasalissa. Vetäjänä Ville Peltoperä. Tied.
Jouni Hartikainen p. 09
2340 5152.
Sururyhmä läheisensä
menettäneille to klo 1617.30 Munkkivuoren seurakuntatalolla. 9.10. Tutustuminen ja odotukset. 16.10.
Ketä suren? 30.10. Miten
suren. 13.11. Kuolema ?
suuri tuntematon. 27.11.
Miten eteenpäin? Ohjaajat Elise Rinne p. 09 2340
5162 ja Leena Pankakoski
p. 050 560 8279.
Tule Pyhä Henki ?illat ma
20.10. ja 27.10. sekä 3.11.
ja 10.11. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Rukouspalvelua, ylistystä, musiikkia.
Luentosarjan opetuksesta
vastaa Hengen uudistus kirkossamme ry:n toiminnanjohtaja Marko Huhtala.
Seurakuntavaaliin liittyvä
paneelikeskustelu järjestetään su 26.10. Munkkivuoren kirkossa alkaa Messu
klo 11, jonka jälkeen seurakuntasalissa on tarjolla
kirkkokahvit sekä n. klo
13 alkaen avoin keskustelutilaisuus seurakuntavaaleihin liittyen. Paikalla on
vaaliehdokkaita ja heidän
ryhmänsä edustajia.
10.10.?16.11.2014
??Lokakuussa
nähdään
kuinka Kiasman kokoelmien nykytaideaarteet
löytävät väliaikaisen kodin vuonna 1928 rakennetusta Taidehallista ja sen
klassisen kauniista näyttelysaleista.
Poikkeuksellinen yhteistyönäyttely vyöryttää esiin
erikoisia värimaailmoja,
materiaalivalintoja ja mittasuhteita. Miltä näyttävät
Kiasman kokoelmateokset,
kun ne asetetaan Kiasmarakennuksen ulkopuolelle Taidehalliin, joka on rakennettu toista aikakautta ja taidekäsitystä varten?
Teosten sijoittelu tilaan
ja niiden välinen dynamiikka muodostavat jokaiseen näyttelysaliin erilaisen
tunnelman. Samalla kokonaisuus haastaa perinteistä käsitystä kauneudesta:
Richard Deaconin teos Almost Beautiful luonnehtii kokonaisuutta osuvasti. Näyttelyssä kauneuden
kokemus voi syntyä eri aistien kautta tai teosten ja tilan yhdistelmästä.
Yhteistyönäyttelyn ovat
kuratoineet
amanuenssi Eija Aarnio Kiasmasta
ja näyttelypäällikkö Hanna Mamia-Walther Taidehallista. Näyttelyyn valittiin mukaan 32 teosta Kiasman 8500 teoksen kokoelmasta. Mukana on teoksia
24 merkittävältä taiteilijalta
mm. minimalismin, kineettisen taiteen sekä 2000-luvun maalaus- ja veistotaiteen kentiltä. Näyttelyssä
on esillä useampi teos Kou-
ri-kokoelmasta sekä muutama uudempi kokoelmahankinta, joita ei Kiasmassa ole vielä nähty.
Näyttelyn taiteilijat ovat:
Carl Andre (Yhdysvallat),
Louise Bourgeois (Ranska),
Jacob Dahlgren (Ruotsi),
Richard Deacon (Iso-Britannia), A.K. Dolven (Norja), Jan Fabre (Belgia), Dan
Flavin (Yhdysvallat), Simryn Gill (Singapore), Helena Hietanen (Suomi), Marjatta Holma (Suomi), Joseph L. James (Yhdysvallat), Donald Judd (Yhdysvallat), Esa Laurema (Suomi), Richard Long (Iso-Britannia), Liisa Lounila (Suomi), Vesa-Pekka Rannikko (Suomi), Mari Rantanen (Suomi), Gerhard Richter (Saksa), Eino Ruutsalo
(Suomi), Heikki Ryynänen
(Suomi), Richard Serra (Yhdysvallat), Osmo Valtonen
(Suomi), Annu Vertanen
(Suomi), Marko Vuokola
(Suomi)
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan verkkomateriaalia
sekä Taidehallin että Kiasman verkkosivuilla.
Näyttelykierroksilla perehdytään tarkemmin teoksiin ja Kiasman kokoelmiin:
Sunnuntaina 26.10. klo
15.00 Näyttelyn kuraattorit Eija Aarnio (Kiasma) ja
Hanna Mamia-Walther (Taidehalli) kertovat näyttelystä
Sunnuntaina 16.11. klo
15.00 Kiasman kokoelmaintendentti Arja Miller opastaa näyttelyyn ja paljastaa
Kiasman kokoelmien salat
Munkkiniemen kirkko
valmistui 60 vuotta sitten
??Onnistunutta juhlaviikkoa
vietettiin 14.-21.9. Munkkiniemen kirkossa ja sen
muissa tiloissa. Viikon aikana oli tarjolla ajankohtaistietoa seurakuntavaaleista
ja lähetyksestä, laadukasta
musiikkia kaiken ikäisille
ja lapsille erityinen kotikirkon lastenjuhlapäivä. Aluksi vietettiin vapaaehtoisten
kirkkopyhää, lauantai-iltana
hiljennyttiin levollisuuden
messuun. Viikko huipentui Juhlamessuun, makoisiin
kirkkokahveihin ja 60-vuotisjuhlaan, jotka toteutettiin
yhteistyössä alueen ruotsinkielisen Petrus församlingenin kanssa. Kirkko sai lukuisia onnitteluja mm. emerituspiispa Mikko Heikalta sekä piispa Irja Askolalta. Kuvassa juhlakansa ehtoollisella.
Kirkkoherrat Bengt
Lassus ja Leo Glad.
MunkinSeutu
Viikot 40-41
7
Puheenvuoro
Järki voitti oppivelvollisuuskeskustelussa
??Oppivelvollisuusiän noston peruuttaminen oli järjen voitto. Pitkän vaikuttamistyön jälkeen saimme
asia oikealle tolalle. Tämä
oli osoitus taas kerran, että
politiikassa tarvitaan sitkeyttä. Opetusministeti Kiurun toimesta esitelty maali
tuoda pakkovuosi kaikille
nuorille tyrmättiin myös
vahvasti opettajien ammattijärjestön ja Suomen rehtoreiden toimesta. Ehdotus
olikin monin tavoin epäkelpo ja jopa haitallinen lääke
syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.
Näille nuorille oppivelvollisuusiän venyttäminen
olisi ollut kylmää kyytiä,
sillä juuri he tarvitsisivat
muunlaista apua kaikkein
eniten. Nuoret ovat erilaisia ja he tarvitsevat ennen kaikkea aikuisten aikaa, ohjausta opintoihinsa
ja räätälöityä tukea. Pakkolisävuosi ei olisi poistanut syitä, joiden takia oppimiskyvyssä tai motivaatiossa on puutteita, tai estä
sitä, että opetuksesta pinnataan tai opinnot keskeytetään. Painopiste onkin nyt
viisainta laittaa perusopetuksen laadun edistämiseen
ja varhaiskasvatuslain valmisteluun.
Tämän eduskuntakauden
yksi keskeisimmistä tavoitteista on ollut, että yksi-
kään nuori ei syrjäytyisi. Siksi hallitusohjelmaan
kirjattiin selkeät tavoitteet,
kuten etsivän nuorisotyön
kehittäminen, kuntoutus ja
ennaltaehkäisevän päihdetyön tukeminen. Myös joustava perusopetus ja ammattistartti ovat toimivia, olemassa olevia keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Ei riitä, että kaikille nuorille voidaan tarjota koulutuspaikka. Kunnianhimoinen tavoite tulee olla, että
koulutus suoritetaan loppuun ja että tutkinnon suorittaneilla on sellaista osaamista ja ammattitaitoa, jota
työelämässä tarvitaan.
Voimavarat olisi suunnattava myös oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn
sekä opetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kuntoon laittamiseen.
Myös uusia työelämälähtöisi ja joustavia opiskeluja oppimismahdollisuuksia
tarvitaan. Oppisopimusta
on kehitettävä nuorille sopivaksi ja sellaiseksi, että
se kannustaa ja mahdollistaa yrittäjät sitä tarjoamaan.
Tässä on viisast kuulla tarkalla korvalla yrittäjiä.
Koulutuspolitiikka
on
puhututtanut eduskunnan
syyskauden alkaessa mutta
syksy on tuonut tullessaan
Sari Sarkomaa. Kuva:
Kimmo Levonen.
uusia tuulia myös valiokuntatyöhöni. Aloitin työt sosiaali- ja terveysvaliokunnan
jäsenenä sekä Kokoomuksen valiokuntavastaavana.
Vahvistamme valiokuntajoukkoamme, kun valmistaudumme sote -lain käsittelyyn. Toimin myös entiseen malliin ulkoasiainvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa. Johdan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa ja toimin sivistys- ja tiedejaostossa. Työtä tulee varmasti
riittämään.
Vastaanotan
mielelläni palautetta Helsingin ja
Suomen asioista. Kirjoitan
kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen Helsingin ja
eduskunnan ajankohtaisia
asioita. Kirjeen saa tilattua
kotisivuiltani tai ottamalla
minuun yhteyttä sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai puh.
(09) 432 3033. Pidetään
yhteyttä.
Sari Sarkomaa
kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi
Ville Lehmuskoski
HKL:n toimitusjohtajaksi
??Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi keskiviikkona
Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) uudeksi toimitusjohtajaksi diplomi-insinööri Ville Lehmuskosken, 41. Lehmuskoski
siirtyy tehtävään Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikön paikalta.
Lehmuskoskella on monipuolinen kokemus joukkoliikenteen eri tehtävistä.
Hän toimi vuosina 2006?
2009 HKL:n suunnittelujohtajana ja vuosina 2010?2011
Helsingin seudun liikenne ?
kuntayhtymän (HSL) joukkoliikennesuunnitteluosaston johtajana. Vuodet 2012?
2014 Lehmuskoski on toiminut Helsingin liikennesuunnittelupäällikkönä. Ennen tuloaan Helsingin kaupungin
palvelukseen Lehmuskoski toimi osastopäällikkönä
suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP Finland Oy:ssä.
HKL:n johtokunta esitti
kaupunginhallitukselle Lehmuskoskea toimitusjohtajan
virkaan tämän monipuolisen kokemuksen, asia- ja
henkilöjohtamisosaamisen
sekä hyvän sidosryhmätuntemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi.
? Haluan kehittää HKL:ää
vahvana organisaationa ja
edesauttaa sen kykyä tuottaa palveluja korkealaatuisesti ja kustannustehokkaasti. Näen HKL:n kestävän
liikkumisen merkittävimpänä operatiivisena toimijana
Helsingissä. Kestävän liikkumisen eri muodot, kuten
joukkoliikenne, pyöräily, liityntäpysäköinti, yhteiskäyttöautot ja erilaiset pienet
sähkökäyttöiset liikkumisvälineet, tulee saattaa käyttäjän kannalta saumattomaksi
kokonaisuudeksi. HKL voi
toimia näissä kestävän liikkumisen muodoissa operaattorina ja luoda lisäksi
yksityisille toimijoille mahdollisuuksia tarjota yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä
palveluja esimerkiksi metroja juna-asemillaan. HKL:n
nykyisten tehtävien rinnalla sen kaupunkipyöriin liittyvät tehtävät vahvistuvat.
On tärkeää, että HKL osoittaa kykynsä tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja myös
uusilla alueilla: haluan tarkastella mahdollisuutta kehittää juna- ja metroasemia
nykyistä houkuttelevammiksi palvelu- ja kohtaamispaikoiksi, Lehmuskoski sanoo.
Lehmuskoski on kotoisin
Espoosta. Hän on kolmilapsisen perheen isä, joka harrastaa lukuisia liikuntalajeja, muiden muassa rullaluistelua ja työmatkapyöräilyä.
Ville Lehmuskoski taustallaan Helsingin uusi raitiovaunu Artic. Articia esitellään vaaleaksi
teipattuna parhaillaan Berliinin Inno Trans ?messuilla. Kuva: HKL
Helsingin uusi raitiovaunu esillä Berliinin
InnoTrans-messuilla
??Helsingin uutta raitiovaunua Articia esitellään
parhaillaan käynnissä olevilla maailman suurimmilla
kiskoliikennealan messuilla
Berliinissä. InnoTrans-messujen jälkeen vaunu lähtee
vielä Würtzburgin kaupunkiin koeajoihin ennen palaamistaan jälleen Helsingin liikenteeseen loppuvuodesta.
? Tämä on historiallinen
tapahtuma: koskaan aiemmin raitiovaunukalustoa
ei ole viety Suomesta Eurooppaan, vaan suunta on
aina ollut toisinpäin, kertoo HKL:n kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä.
Messumatka ja koeajot
Würtsburgissa ovat osa vaunuvalmistaja Transtechin
hanketta saada vaunutyyppiä myytyä Helsingin lisäksi myös muihin raitiovaunukaupunkeihin. Transtech
vuokrasi HKL:ltä toisen esisarjan vaunun tätä varten.
Vaunu on ulkomaanmatkansa ajaksi teipattu vaaleaksi, sillä vihreä ja keltainen ovat leimallisesti Helsingin raitioliikenteen värejä.
Artic-vaunu on kehitetty HKL:n alkuperäisideasta yhteistyössä HKL:n ja
Transtechin välillä erityisesti Helsingin olosuhteisiin.
Kestämään vaihtelevaprofiilista rataverkkoa ja säätilojen jyrkkiä vaihteluita.
Kääntyvän telinsä vuoksi vaunun luvataan olevan
tyyppivaunuja kestävämpi
ja kulkuominaisuuksiltaan
parempi.
HKL on koeajanut esisarjan kahta vaunua nyt vuoden verran, ja kokemukset ovat olleet myönteisiä,
kertoo Ollipekka Heikkilä.
? Vaunu on ollut hyvin
luotettava, ja toiminut moitteetta kaikissa sääolosuhteissa. Vaunun kunnossapidettävyys ja energiatehokkuus ovat osoittautuneet
jopa odotettua paremmiksi.
Esimerkiksi ulkopaneelien tai ikkunoiden vaihtoajat ovat alittaneet tavoitteet. Vaunu käyttää myös
sähköä huomattavasti vähemmän kuin muu kalusto
ja on kulkuominaisuuksiltaan erinomainen eli vaunun tärinä ja melutaso ovat
huomattavan pienet.
Ensimmäisen messupäivän kokemusten perusteella vaunu kiinnostaa erityisesti eurooppalaisia kiskoliikennekaupunkeja.
? Vaunuun on käynyt tutustumassa runsaasti keskieurooppalaisten ja pohjoismaisten raitiovaunukaupunkien edustajia. He odottavat
mielenkiinnolla Würtzburgin koeajojen kokemuksia,
kertoo Transtechin toimitusjohtaja Markku Blomberg.
Joka toinen vuosi Berliinissä järjestettävä InnoTrans on maailman suurin
kiskoliikennealan tapahtuma, joka houkuttelee paikalle noin 130 000 messuvierasta eri maista. Näytteilleasettajia paikalla on
yli 2500.
Kahden ensimmäisen Articin koeajot Helsingissä
jatkuvat vielä ensi vuonna.
Koeajojen jälkeen sarjavalmistettava kolmas vaunu
saapuu Helsinkiin vuoden
2015 loppupuolella. Kaikkiaan HKL on ostanut 40
Artic-raitiovaunua.
Liito-orava palasi Helsingin
vakinaiseen lajistoon
??Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen teettämän
selvityksen mukaan liitoorava on asuttanut useita
elinpiirejä luoteisen Helsingin alueella. Liito-oravakannan leviäminen Helsinkiin on ollut odotettavissa
Espoossa tapahtuneen huomattavan levinneisyysalueen laajentumisen pohjalta.
Tutkittu alue kattoi 48
km2 eli noin neljänneksen
Helsingin maapinta-alasta.
Aluerajaus tehtiin ilmeisen
läntisen leviämissuunnan
perusteella. Ei ole mahdotonta, että idempänäkin
kaupungissa olisi jo ollut
liito-oravia. Jos kannan kasvu ja levittäytyminen jatkuu, vakinainen liito-oravaasutus voi saavuttaa lähivuosina myös Itä-Helsingin.
Jälkikäteen on tullut ilmi,
että Keskuspuistossa on ollut liito-oravan elinpiiri jo
vuodesta 2010. Silti voidaan
päätellä, että vuonna 2013
on tapahtunut vilkasta liitooravien levittäytymistä Helsinkiin ja että talvi 2013/14
on lämpimänä ollut niille
ilmeisen suotuisa. Lumeton
talvi suosi myös liito-oravaselvityksen tekemistä. Inven-
tointi ehdotetaankin toistettavaksi ja sen tutkimusaluetta laajennettavaksi viimeistään viiden vuoden kuluttua.
Liito-oravainventoinnit perustuvat pelkästään papanoihin, koska itse eläimiä
on vaikea havainnoida tai
edes nähdä. Keväällä puiden siitepölystä keltaiset
papanat on helppo löytää,
ja niiden määrästä pystyy
päättelemään yksittäisten
puiden merkitystä yksilölle. Suurimmat papanamäärät löytyvät yleensä isojen
kuusten ja kolohaapojen
alta. Kuusi tarjoaa suojaa
oksiensa alla sekä mahdollisen paikan vanhalle oravanpesälle, jonka liito-orava
sisustaa käyttöönsä. Talvisin liito-oravat syövät myös
havupuiden silmuja. Isossa
haavassa taas on usein käpytikan kolo, joka on pesäja lepopaikkana parempi
kuin risupesä. Haapa on
myös tärkeä ravintokasvi.
Liito-oravat syövät keväällä ja kesällä pääasiassa lehtipuiden osia: hedeja siemennorkkoja, silmuja ja lehtiä, syksyllä ja talvella havupuiden silmuja.
Liito-oravan leviäminen on
merkki siitä, että kaupungin
virkistysmetsiä hoidetaan hyvin luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Liito-orava vaatii ns. eri-ikäisrakenteista sekametsää, jossa on riittävästi nuorta lehtipuuta järeämmän pääpuuston alla. Isot kuuset ja haavat ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi tarvitaan ravintopuita. Liito-oravat voivat hakea ravintoa myös nuorista
reunametsistä, jos metsäinen yhteys järeäpuustoisella ydinalueelle on olemassa.
Liito-orava pystyy liikkumaan maassa, mutta on
siellä hidas ja altis jäämään
petojen saaliiksi. Siksi se
pyrkii ylittämään puiden
välit liitämällä. Tämä ominaisuus tekee liito-oravan
alttiiksi metsien pirstoutumiselle esimerkiksi metsätalouden tai maankäytön muutosten takia. Liito-oravan suojelussa onkin
olennaista latvusyhteyden
säilyminen. Jos tarjolla on
korkealla sijaitsevia isoja puita, liito-orava pystyy
ylittämään valtaväylän, kuten Espoossa Länsiväylän
tai Kuopiossa valtatie 5:n
moottoritieosuuden.
MunkinSeutu
8
Vuokko Hovatta ja Taisto Oksanen vievät
musiikilliselle aikamatkalle Pietariin
??Pietari 19142014 on kiihkeä matkakertomus ja visuaalinen musiikki-ilta Pietarista, Kulkukoiran kapakan
savuisesta tunnelmasta ja
uudenvuodenyöstä 1914.
Matkanjohtajina ovat Vuokko Hovatta ja Taisto Oksanen. Esitys saa ensi-iltansa Musiikkiteatteri Kapsäkissä 1.10. klo 19.
Mitä tapahtui sen jälkeen,
kun Pietari Suuri päätti perustaa kaupungin Jänissaareen, Neva-joen suistoon
1703? Lähihistoriansa tunteva tietää, että kaupungissa
on tehty vallankumouksia,
kirjoitettu kirjoja, jonotettu, politikoitu, paleltu, rakastettu, jääty sillan toiselle
puolelle, luettu runoja, kärsitty, pelätty, koettu ihmeitä ja hengästytty. 310 vuotta kaupungin perustamisen
jälkeen t?uhnat eli suomalaiset Vuokko ja Taisto kollektiivimatkasivat naapurimaamme jättiläiskaupunkiin
tekemään ?matkailu-opasta? runouden ystäville. Syntyi kiihkeä matkakertomus
Kulkukoiran kapakan savuisesta tunnelmasta ja uudenvuodenyöstä 1914. Pohjolan
Venetsiassa ovi on puoliksi
auki ja ravintola Kulkukoirassa harmonikka soi keskeneräisessä rakennuksessa. Käki kukkuu kesäpuistossa ja t?uhna kulkee Nevskin loistoa hämmästellen.
Luvassa on maljapuheita,
musiikkia, liikehdintää, Ahmatovaa, Blokia, Tsvetajevaa, Pasternakia, Kuzminia
ja kuvallista ilmaisua samovaarin pulputtaessa.
Matkatessaan Pietariin,
Vuokko ja Taisto kuvasivat pietarilaisia kaduilla
ja puistoissa lukemassa runoja. Monet kommentoivat
ohessa elämää ja poliittista
tilannetta. Koskettavin oli
Kalasataman
autohotelli
aukeaa
27. lokakuuta
??Rakennusvirasto avaa
myös tulevaksi talveksi suositun Kalasataman autohotellin, jossa kantakaupungissa asuvat helsinkiläiset
voivat säilyttää ajoneuvonsa talvikauden ajan.
Asukaspysäköintisääntöjen perusteella liikennekäytöstä poistetun, eli niin sanotun seisonta-ajalla olevan
ajokin, asukaspysäköintitunnus ei ole voimassa asukaspysäköintipaikoilla kantakaupungissa.
Ennen kuin auton voi
viedä Kalasataman autohotelliin, on tehtävä sopimus talvisäilytyksestä rakennusviraston asiakaspalvelussa (Pohjoinen Makasiinikatu 9).
Asukaspysäköintitunnus tulee olla mukana, jos
tunnuksen voimassaoloaika
päättyy ennen 31.5.2015.
Kesäautoja vastaanotetaan autohotelliin 27.10.?
7.11.2014 ma-pe kello 14?
18 ja tämän jälkeen torstaisin 13.11., 20.11., 27.11. ja
4.12. kello 14?18.
Auton voi noutaa säilöstä maksutta maalis?toukokuussa 2015 tiettyinä aikoina ja muulloin maksua vastaan Auto saa olla säilössä
toukokuun 2015 loppuun.
Autohotelli sijaitsee Kyläsaarenkadun eteläpäässä.
Autohotelli on aidattu.
kohtaaminen 78-vuotiaan
?Babushkan? kanssa Katariinan puistossa juuri Krimin kriisin eskaloituessa:
?Me rakastamme, kunnioitamme ja muistamme
häntä, Anna Ahmatovaa.
Me pyrimme välittämään
hänen perintöään myös
nuoremmalle leningradilaisten sukupolvelle niin,
että he myös oppisivat sitä
ymmärtämään ja ottaisivat
vastaan Jumalan lahjana.
Tiedättekö, me rakastamme tätä kaupunkiamme,
me olemme ylpeitä kaupungistamme. Ja toivomme sille kaikkea hyvää. Ymmärrättekö ? tämä kaupunki
on kuin kehto. Eikä pel-
kästään vallankumouksen
kehto, vaan Venäjän kehto.
Romanovien kehto. Se on
todella syvällä. Kiitos teille, kun tulitte Leningradiin.
Kiitos teille. Kiitos, pienet.
Kaikkea hyvää. Hyviä töitä.
Rauhaa, rauhaa, rauhaa.?
Esityksessä
sivutaan
myös Venäjän nykytilannetta ajankohtaisten tekstien kautta. ?Pidämme tärkeänä kulttuurivaihtoa ja
Venäjän kulttuuriin tutustumista. Lamaantuneeseen
pelkoon jähmettyminen ei
ole oikea ratkaisu.?, toteaa Vuokko Hovatta.??Esityksessä kuullaan runoutta, lyriikkaa sekä sävellyksiä mm. Anna-Mari Kähä-
rän ja Kerkko Koskisen
tuotannosta. Esityksen visuaalisuudesta vastaa Ville
Vierikko. Esityksen muusikkona on Ville Riippa.
Esityspäivät:
Ensi-ilta
1.10., 2.10. 7.10., 8.10.
klo 19
Liput Kapsäkistä:
28/24?, Lippupisteestä
alk. 30,50/26,50 ?
MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI?monen maun musiikkiteatteri?Hämeentie 68,
00550 Helsinki ? 09 260
0907 ? info@kapsakki.fi ?
www.kapsakki.fi
Pia Sutinen sijaistaa
apulaiskaupunginjohtajaa
??Kaupunginvaltuusto valitsi Pia Sutisen Helsingin
sosiaali- ja terveystoimen
vs. apulaiskaupunginjohtajaksi. Hän hoitaa tehtävää ministeriksi siirtyneen Laura Rädyn viransijaisuuden ajan ja enintään ensi toukokuun loppuun saakka.
Valtuuston äänestyksessä Sutinen sai 56 ääntä ja
erikoislääkäri Antti Holopainen 9 ääntä. Vaalissa
jätettiin 17 tyhjää lippua.
Valtuusto äänesti myös ehdotuksesta, jonka mukaan
apulaiskaupunginjohtajan
paikka pitäisi panna avoimeen hakuun, mutta se hävisi äänin 63 -16.
Pia Sutinen, 44, on sosiaali- ja terveysviraston perheja sosiaalipalvelujen osastopäällikkö. Koulutukseltaan
hän on valtiotieteen maisteri. Hänellä on kokemusta myös Kelan esimiestehtävistä ja sosiaalialan luottamustehtävistä Helsingin
kaupungissa. Apulaiskaupunginjohtajan palkka on
12263 euroa kuukaudessa.
Ville Lehmuskoski
HKL:n
toimitusjohtajaksi
Diplomi-insinööri Ville
Lehmuskoski on Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n uusi toimi-
tusjohtaja. Kaupunginvaltuusto valitsi hänet tehtävään yksimielisesti.
Lehmuskoskella on monipuolinen kokemus joukkoliikenteen tehtävissä. Hän
toimii Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikkönä.
Aikaisemmin hän on ollut
muun muassa HSL:ssä osastonjohtaja ja HKL:n suunnittelujohtaja.
Lehmuskoski on syntynyt
vuonna 1973. HKL:n toimitusjohtajana hänen kokonaispalkkansa on 9270
euroa kuukaudessa.
Stadin ammattiopistossa
uutta koulutusta
??Stadin ammattiopistoon
voi hakea syksyn yhteishaussa
24.9.?3.10.2014
kymmeneen ammatilliseen
perustutkintoon ja kotitalousopetukseen sekä valmistavaan koulutukseen.
Ammattiopisto on lisännyt
haettavien tutkintojen määrää seitsemällä tutkinnolla
syksyn 2013 yhteishausta. Nuorten haettavana on
496 aloituspaikkaa.
Uutena koulutuksena alkaa kolme erityisesti maahanmuuttajille suunnattua
koulutusta, joissa on suomen kielen opetuksen tuki
eli S2-tuki. S2-tuetut opinnot madaltavat kynnystä
hakeutua koulutukseen ja
edesauttavat valmistumista
ja työllistymistä. S2-koulutus tukee elinkeinoelämän
työvoimatarvetta.
Uutena koulutuksena ammattiopistossa alkaa tammikuussa välinehuoltoalan
perustutkinto, josta valmistuu välinehuoltajia. Koulutuskokeilu tehdään yhteistyössä OPH:n kanssa.
Viikot 40-41
Nälkäpäivän lipaskeräys tuotti
1 350 000 euroa
??Nälkäpäivän lipaskeräys
tuotti noin 1 350 000 euroa. Nälkäpäivä järjestettiin eri puolilla Suomea 18.
? 20.9. Keräys sujui hyvin
ja innosti uusia ja vähän
kokeneempiakin kerääjiä
auttamaan.
Keräyksen lopullinen yhteenlaskettu tulos selviää
marraskuussa. Lopulliseen
tulokseen lasketaan mukaan muut lahjoitustavat,
kuten tekstiviestillä, netissä
ja MobilePay-mobiilisovelluksella annetut lahjoitukset. Lopullisen tuloksen arvioidaan olevan noin 2 miljoonaa euroa.
? Lipaskeräyksen tuotto
oli noin 100 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna. Käteisen käyttö on vähentynyt ja se ehkä vaikuttaa lipaskeräyksen tulokseen. Monet lahjoittajat
pahoittelevat, että heillä ei
ole käteistä mukanaan, sanoo Punaisen Ristin varainhankinnan päällikkö Anna
Laurinsilta.
Punainen Risti aikoo kehittää edelleen vaihtoehtoisia tapoja lahjoittaa. Jo nyt
Punainen Risti on ottanut
käyttöön sähköisiä tapoja
lipaslahjoittamisen rinnalle. Nälkäpäivään voi lahjoittaa esimerkiksi tekstiviestillä, ja tänä vuonna enim-
mäistä kertaa MobilePaysovelluksella.
? Uudet keräystavat ovat
saaneet kiitosta ja näyttää
siltä, että lahjoittajat löytävät hyvin itselleen sopivan
tavan lahjoittaa, Laurinsilta sanoo.
Tänä vuonna Punainen
Risti innosti erityisesti kaveri-, työ- ja harrastusporukoita järjestämään itselleen sopivia Nälkäpäivätempauksia keräyksen tukemiseksi.
? Ilahduttavan moni porukka järjesti keräystempauksen Nälkäpäivään. Saimme iloisia viestejä esimerkiksi yrityksistä, jotka ovat
kahvitauollaan järjestäneet
keräyksen, kiittelee Anna
Laurinsilta.
? Haluamme kiittää kaikkia Nälkäpäivään antamastaan ajasta ja lahjoituksista.
Ilman tukijoita ei olisi Punaista Ristiä eikä Punaisen
Ristin apua.
Nälkäpäivä on Punaisen
Ristin suurin vuosittainen
keräys. Nälkäpäivänä kerätään sitomattomia varoja Suomen Punaisen Ristin
katastrofirahastoon. Tänä
vuonna kerätyillä varoilla tuetaan muun muassa
avustusoperaatiota LänsiAfrikassa Ebola-viruksen
pysäyttämiseksi.
Juhlavuotta viettävä
Palveleva puhelin
arkinen hengenpelastaja
Palveleva puhelin, Suomen vanhin
puhelinauttaja, täyttää 50 vuotta
??Kirkon Palveleva puhelin nostaa juhlavuoden teemoina puhelinauttamisen
kestoaiheet, yksinäisyyden,
kärsimyksen ja toivon. Ihmiselämän peruskysymysten äärellä käydään puhelinkeskusteluja illasta toiseen.
? Puolen vuosisadan aikana puhelinauttamisen ja
keskusteluavun tarve ei ole
vähentynyt. Ihmissuhteet,
yksinäisyys, sairaudet, itsemurha-ajatukset, elämän
mielekkyys ja syyllisyys puhuttavat jatkuvasti, kirkon
diakoniatyön johtaja Kalle
Kuusimäki toteaa.
Aikoinaan Nylands Nationin opiskelijoiden tempauksesta liikkeelle lähtenyt
ja itsemurhien ehkäisemiseksi perustettu kirkon auttava puhelin päivystää edelleen joka ilta molemmilla
kotimaisilla kielillä. Suomenkielinen linja (01019
0071) avautuu iltaisin kello
18, ruotsinkielinen (01019
0072) kello 20.
Kesä on ruuhkaaikaa puhelin- ja
verkkoauttajille
Yhteisenä havaintona puhelin- ja verkkoauttajilla on
ollut kesän 2014 ruuhkaisuus verrattuna muihin vuodenaikoihin. Toinen huomio
on yhteydenottajien toistuvat kokemukset kohtaamatta jäämisestä terveyden- ja
sosiaalihuollon palveluissa.
Palvelevaan puhelimeen
tuli kuluneena kesänä 35
prosenttia enemmän puheluja kuin vuotta aiemmin,
yhteensä lähes 58 000 puheluyritystä kolmen kuukauden aikana. Näistä 40
prosenttiin ehdittiin vastaamaan. Vuodessa puheluyrityksiä tulee noin 180 000.
Kirkon Palveleva puhelin toimii pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Päivystäjinä
on eri alojen asiantuntijoita, työikäisiä ja eläkeläisiä, naisia ja miehiä. Päivystäjät saavat tehtäväänsä
koulutuksen ja työnohjauksen. Ammattitaustasta riippumatta Palvelevan puhelimen päivystäjä on ihminen,
kuunteleva korva.
Kirkon Palveleva puhelin
on matalan kynnyksen palvelu, jossa kipeistä asioista
voi puhua nimettömänä. Palvelu on helposti saavutettava
ja toimii sekä kaupungeissa
että syrjäseuduilla.
Puhelinauttamisen rinnalla verkkopalvelu Palveleva
netti on toiminut jo kahdeksan vuoden ajan. Kirkon
verkkoauttajat ovat kuulolla
myös kirkon chatissa.
Kirkon Palveleva puhelin
julkaisee 1.10. juhlavuoden
kunniaksi kirjan Yhteys toiseen ihmiseen ? Kontakt
med en annan människa.
Kirja koostuu Helena Ojanperä-Samulinin laatimasta
historiikista sekä juhlavuoden teemojen asiantuntijakirjoituksista.
MunkinSeutu
Viikot 40-41
9
Helsinginkadulle
pyöräkaistoja?
Meripaviljonki, taustalla Ympyrätalo. Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Freese Oy
Suomalaisen huippuosaamisen
meripaviljonki nousee
??Kelluvan Ravintola Meripaviljongin rakennustyöt
Eläintarhanlahdella etenevät vauhdilla. Teräsponttonit on uitettu Paasitornin edustalle, jossa ne on
yhdistetty ja ankkuroitu.
Rakentaminen ponttonien
päälle on alkanut. Keskellä
luontoa ja elävää kaupunkiympäristöä sijaitseva Meripaviljonki avataan asiakkaille 8. huhtikuuta 2015.
Kulttuurihistoriallisesti
arvokkaan Paasitornin yhteyteen rakennettava Meripaviljonki on suomalaisen huippuosaamisen hanke: suomalainen arkkitehtisuunnittelu, suomalaiset
muut suunnittelijat, kolme suomalaista urakoitsijaa sekä suomalainen ravintoloitsija toteuttavat maail-
manlaajuisestikin ainutlaatuisen projektin. Myös käytännön rakentamisesta yli
90 % on suomalaista työtä.
Meripaviljongin arkkitehtuuri on moderni ja tuo keveyttä jyhkeän graniittilinnan edustalle. Rakennuksen muodon ja lasiseinien
ansiosta asiakkaat pääsevät nauttimaan ympäröivistä maisemista ja luonnonvalosta aamusta iltaan.
Meripaviljongin rantarakentamiseen liittyvät työt
on tehty onnistuneesti kesän kuluessa. Teräsponttonit uitettiin syyskuun alussa Siltasaareen, Eläintarhanlahdelle. Valtavat betonipainot tasapainottivat uitettavia ponttoneita, jotka
mahtuivat juuri ja juuri Pitkänsillan ali leveys- ja kor-
keussuunnassa. Ravintolarakennuksen pilarit ovat jo
paikallaan ja katon rakentaminen on käynnistymässä.
Huhtikuusta 2015 alkaen
Meripaviljonki on avoinna
ympäri vuoden, seitsemän
päivää viikossa. Asiakaspaikkoja on à la carte -ravintolana 170, yksityistilaisuuksissa enimmillään 200
ja cocktail- tilaisuuksissa
290. Ruokalista on kalapainotteinen, lihaa ja kasviksia unohtamatta. Meripaviljonki palvelee Paasitornin kotimaisia ja kansainvälisiä kokousvieraita, hotelli Scandic Paasin majoittujia, teatterikävijöitä sekä
yksityis- ja yritysasiakkaita.
Meripaviljongin arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Freese Oy ja
pääurakoinnista raisiolainen Europlan Engineering
Oy. Meripaviljongin rakennuttaja on Helsingin Työväenyhdistys ry. Ravintolaliiketoimintaa harjoittaa Ravintolakolmio-ryhmän Graniittiravintolat Oy. Graniittiravintolat on ravintoloitsijana myös Paasitornin yhteydessä toimivassa neljässä
muussa ravintolassa (Juttutupa, Graniittilinna, Paasiravintola ja Paasin Kellari).
? Olemme vakuuttuneita
siitä, että Meripaviljonki tulee olemaan kansainvälisestikin vetovoimainen kohde
merellinen elämys keskellä
Helsinkiä, toimitusjohtajat
Jorma Bergholm ja Joonas
Keskinen toteavat.
Asuintalojen omavalvonta käynnistyy
syksyllä Etu ? Töölössä ja Punavuoressa
?? Helsingissä luovutaan
perinteisistä asuintalojen
palotarkastuksista ja ne
korvataan omavalvonnalla.
Taloyhtiöt huolehtivat tällöin itse asuinympäristönsä
riskikartoituksista ja puutteiden korjaamisesta. Helsingin pelastuslaitos aloitti tänä keväänä kiinteistöjen omavalvonnan kokeiluluonteisesti 200 kiinteistössä, Harjussa ja Roihuvuoressa. Kokeilusta saatujen
kokemusten pohjalta omavalvontaa laajennetaan nyt
syksyllä kahdelle uudelle alueelle. Tässä toisessa
vaiheessa on mukana yhteensä 570 kerrostaloa EtuTöölössä ja Punavuoressa.
Vuodesta 2015 lähtien
toiminta vakiintuu kaupunginosittain osaksi pelastuslaitoksen normaalia valvontatoimintaa.
"Aiemmin palotarkastajat
tekivät asuintaloihin palotarkastuksen joka kymmenes vuosi. Turhia käyntejä tuli paljon, sillä monet
kohteet olivat täysin kunnossa", toteaa henkilöstön
kehittämispäällikkö Matti
Waitinen pelastuslaitoksen osaamiskeskuksesta.
Pelastuslain mukaan vastuu asuintalojen turvallisuudesta kuuluu asukkaille itselleen ja asukkaiden valitsemalle talon hallitukselle.
Omavalvontaan mukaan
otettujen taloyhtiöiden hallitusten jäsenille postitetaan
kirje, jossa heitä velvoitetaan määräaikaan mennessä tekemään talossa turvatarkastus, täyttämään pelastuslaitoksen nettisivulla
omatoimisen varautumisen
valvontalomake ja lähettämään se pelastuslaitokselle.
Velvoittavassa kirjeessä
on mukana myös ohjekirjanen, joka helpottaa turvatarkastuksen tekemistä.
Kevään tarkastuskierroksella joidenkin taloyhtiöiden
hallitukset pyrkivät ulkoistamaan tarkastustoiminnan
maksullisille konsulteille.
Vaikka itse tarkastuksen
voisikin ulkoistaa, niin vastuutaan talon turvallisuudesta hallitukset eivät voi
ulkoistaa. Tämän vuoksi ja
saatujen palautteiden pohjalta pelastuslaitos on laatinut edellä mainitun ohjekirjasen ja lisäksi sopinut
paikallisten sopimuspalokuntien kanssa erityisestä tukipalvelusta. Taloyhtiöt voivat maksutta saada asiantuntija-apua lähimmästä sopimuspalokunnasta. Sopimuspalokuntien yhteystiedot löytyvät edellä
mainitusta kirjeestä.
Jos taloyhtiössä ilmenee
korjattavaa, asiasta laaditaan virallinen palotarkastuspöytäkirja ja annetaan
kiinteistölle korjausmääräys määräaikoineen. Taloyhtiö joko velvoitetaan lähettämään kirjallinen selvitys
korjauksista tai tarvittaessa tarkastaja tekee palotarkastuksen, josta veloitetaan
200 euroa. Jos taloyhtiö ei
alun perinkään palauta lomaketta, kiinteistöön tehdään vastaava maksullinen
tarkastus. Koeluonteisilla
valvontakäynneillä varmistutaan yleisesti vastausten
todenperäisyydestä.
Waitinen patistelee taloyhtiöitä varmistamaan turvallisuusasioidensa ajantasaisuuden. "Kiinteistöillähän on velvollisuus tehdä
pelastussuunnitelma, jos ta-
lossa on vähintään kolme
asuinhuoneistoa. Kevään
pilotointi osoitti, että monilla suunnitelma oli päivittämättä."
Pelastussuunnitelmassa
käydään läpi kiinteistöön
mahdollisesti kohdistuvat
riskit ja kuvataan niiden
ehkäiseminen sekä oikeat toimintatavat vaaratilanteissa. Suunnitelmasta tulee
myös selvitä, kuinka turvallisuusasiat ohjeistetaan
asukkaille. Taloyhtiöiden
yleisimpiin riskeihin kuuluvat rappukäytäviin jätetyt
ylimääräiset tavarat, kuten
lastenvaunut. Poistumisteiden täytyy olla esteettömät ja pelastusteiden vapaat pysäköidyistä ajoneuvoista. Osoitemerkintöjen
tulee olla kunnossa, koska puutteellisesti merkittyjä osoitteita ei löydä palokunta sen enempää kuin
ensihoitokaan.
Matti Waitinen muistuttaa, että määräysten mukaan esim. roskakatokset
tulee sijoittaa vähintään
kahdeksan metrin päähän
rakennuksista. Roskakatosten on syytä olla valaistuja ja lukittuja tuhopolttovaaran vähentämiseksi.
Hän mainitsee myös paloriskiasunnot. Tällaisia voivat olla esimerkiksi dementiasta kärsivien henkilöiden kodit.
"Asuntoon on saattanut
kertyä palokuormaa niin
paljon, että tavarakasojen
väliin jää vain pikkukäytäviä. Nämä asunnot voivat
koitua riskiksi muillekin
asukkaille, vaikka kaikilla olisi määräysten mukaiset, toimivat palovaroittimet." Lisäksi Waitinen halu-
aa muistuttaa kaikkia siitä,
että vain toimiva ja säännöllisesti testattu palovaroitin varoittaa uhkaavasta tulipalosta. ?Palovaroitin
on halpa henkivakuutus!?
Usein ihmiset ajattelevat
että viranomaiset vastaavat
heidän turvallisuudestaan.
Ikävä kyllä tämä ajattelutapa on pahasti erheellinen.
Vastuu omasta ja lähimmäisten turvallisuudesta on
jokaisella meistä itsellämme. Kun viranomaisia tarvitaan, on turvallisuus jo
yleensä päässyt pettämään.
??Parhaillaan laaditaan katusuunnitelmaa Helsinginkadulle, katuvälille Kaarlenkatu ? Hämeentie.
Katusuunnittelun tavoitteena on Helsinginkadun
joukkoliikenteen ja pyöräilyn edellytyksien parantaminen katuvälillä Kaarlenkatu -Hämeentie.
Hyväksytyn liikennesuunnitelman mukaan kadulle
rakennetaan yksisuuntaiset
pyöräkaistat nykyisen kadun reunoille ajoradan tasoon. Pyöräkaistan rakentamisen johdosta kadun pohjoisreunasta poistuu 17 kpl
autopaikkaa, mutta lähialu-
eilla muutetaan vastaavasti
asukaspaikoiksi 26 kpl tällä hetkellä ilmaista pitkäaikaiseen pysäköintiin varattua autopaikkaa.
Raitiovaunuliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan kisko- ja pysäkkimuutosten avulla.
Helsinginkatu
kuuluu
kantakaupungin pyöräliikenteen tavoiteverkkoon.
Raitioliikenteen linjaa 8
koskeva kehittämisohjelma on hyväksytty jatkosuunnittelun pohjaksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa 9.6.2011.
Jokaisessa meissä
asuu pieni sukututkija
35 vuotta toimintaa
sukuharrastuksen edistämiseksi
??Sukuseurojen Keskusliitto ry on sukuseurojen ja
-yhteisöjen valtakunnallinen keskusjärjestö. Keskusliiton tärkein tehtävä
on hoitaa jäsenseurojensa
edunvalvontaa ja jäsenpalveluja sekä olla kaikkien
suomalaisten sukuyhteisöjen yhteinen foorumi. Keskusliitto toimii yhteistyössä kaikkien sukuharrastusyhteisöjen kanssa ja kertoo
sukuyhteisöjen toiminnasta, sukututkimuksesta ja
niiden tavoitteista kaikille kiinnostuneille tahoille.
Keskusliitto julkaisee Sukuviesti-lehteä ja tuottaa
sukuseurojen ja harrastajien käyttöön kirjallista materiaalia, kuten alan oppija käsikirjoja.
Tänä vuonna Sukuseurojen keskusliitto ja sen
julkaisema Sukuviesti-lehti
juhlivat 35 vuotista yhteistä taivaltaan. Juhlavuosi on
vierähtänyt työn merkeissä, mutta syyskuun 27. päivä kokoonnumme kaikille
avoimeen juhlaseminaariin
Suku viestii ja vaeltaa Kulttuurikeskus Sofiaan Helsingin Vuosaaressa. Sukuviestin asiantuntijaneuvoston järjestämän seminaarin
alustajiksi on saatu alansa
huippuosaajia. Tilaisuuden
avaa asiantuntijaneuvoston
puheenjohtaja, professori
Anto Leikola, joka alustaa
aiheesta Suku: tuki ja turva vai pakkopaita. Metropoliitta Ambrosius kertoo
Idän kirkon vaikutuksesta Suomessa ja vieraamme
Venäjän Karjalan tasavallan kansallisarkistosta valottaa siellä olevaa suomalaisia käsittelevää aineistoa. Tohtori Helena Miettisen aiheena on Inkerinsuomalaiset Inkerinmaalla ja Suomessa. Professori Juha Pentikäinen kysyy:
Kivekäs, metsäsuomalainen
vai hugenotti? Suvun juurien etsintää. Taidehistorioitsija Virve Heinisen aiheena on Suomalaisena
taiteentekijänä Keski- ja
Etelä-Euroopassa. Seminaarin päättää ylilääkäri Matias Eronen, joka vakuuttaa, että Jokaisessa meissä asuu pieni sukututkija.
Tervetuloa
mukaan
juhlistamaan
suomalaisen sukuseuratoiminnan
juhlavuotta!Seminaariin on
ennakkoilmoitautuminen.
Lisätietoja www.suvut.fi
Sukuseurojen
keskusliitto,
toimisto@suvut.fi,
09 436 99 450
MunkinSeutu
10
Viikot 40-41
Miten tässä näin kävi?
??Lokakuussa
Teatteri
Kultsan näyttämölle rakentuu yhdeksän lyhytnäytelmän ilta, joka koostuu Kultsan omien kirjoittajien uusista teksteistä. Erilaiset
käänteet ja yllätykset saavat niin nuoren morsiamen,
kissansa menettäneen eläkeläisnaisen, Kiinan keisarin kuin Jumalankin pohtimaan yksinäisyyttä ja syyllisyyttä.
Noin vuosi sitten kirjoittamisesta kiinnostuneet
Kultsalaiset kokoontuivat
tarkastelemaan ja harjoittelemaan näytelmän kirjoittamista Jorma Hellströmin johdolla. Tästä alkoivat säännölliset kirjoittajatapaamiset, joiden varovai-
sena tavoitteena oli tuottaa
Kultsan lavalle jotain uutta.
Ja uutta syntyi.
?Tapasimme kerran kuussa ja opiskelimme näytelmäkirjoittamisen perusteita?, Hellström kuvailee.
?Aluksi teimme vain erilaisia harjoitteita ja kokeilimme perustyökaluja kuten
esittelyä, käännettä ja katharsista. Tapaamisiin sai
tulla vapaasti kokeilemaan,
ei ollut pakko tuottaa mitään valmista.?
Nyt kuitenkin lavalle
nousee paitsi valmiita näytelmätekstejä ja monologeja myös valmiita esityksiä,
joiden takana on yhdeksän kirjoittajaa, kolmetoista näyttelijää ja kahdeksan
ohjaajaa.
Lyhärit rohkaisivat
kokeilemaan uutta
Lyhytnäytelmät antavat
teatterintekijälle mahdollisuuden kokeilla jotakin
itselle vieraampaa teatterin
tekemisen muotoa. ?Teattereissa tuppaa menemään
niin, että samat tyypit tekevät samoja juttuja?, Hellström pohtii. ?Lyhärit ovat
pitkiä näytelmiä helpompi
tapa kokeilla uutta työmuotoa, jolloin teatterintekijät
pääsevät näyttämään itsestään uusia puolia?.
Näin kävi myös pitkän
linjan kultsalaiselle Jouko
Johanssonille, jonka en-
Gardenian tapahtumia
??Kompostin syyskunnostus -kurssi ke 1.10.
klo 13-15
Hyödynnä bio- ja puutarhajätteesi! Ympäristöasiantuntija Ville Heinilä Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksesta kertoo, mitä tulee
ottaa huomioon kompostin
syyskunnostuksessa. Kurssi
sopii niin aloittelijalle kuin
kokeneellekin kompostoijalle. Vapaa pääsy. Osoite: Koetilantie 1, Helsinki.
??Kukkien sidontaa ke
1.10, ke 8.10. ja ke 5.11.
klo 17-19
Kolmen illan kurssi tutustuttaa kukkien asetteluun ja
sidontaan. Ensimmäisellä
kerralla 1.10. tutustutaan
hieman sidontatyyleihin ja
värioppiin. Harjoitustyönä
tehdään asetelma. Toisella
kerralla 8.10. perehdytään
kimppujen tyyleihin ja sitomisen tekniikkaan. Harjoitustyönä sidotaan kimppu
spiraalitekniikalla. Kolmannella kerralla 5.11. opetellaan lahjan koristelua elävillä kukilla. Kolmen illan kurssimaksu on 105 ?.
Myös yksittäiselle kurssille
voi osallistua. Tällöin yksittäisten kurssien maksut
ovat 1) 40 ? 2) 40 ? ja 3)
34 ?. Harjoitustöissä käytettävät materiaalit sisältyvät
maksuun. Kurssien vetäjänä
toimii floristi Sinikka Hangasmaa-Puska. Ennakkoilmoittautuminen Gardenian
asiakaspalveluun p. (09)
3478 400. Osoite: Koeti-
lantie 1, Helsinki.
??Japanilaistyylisen puutarhan perusteet ke 8.10.,
ke 15.10. ja ke 22.10. klo
18.15.-19.45
Kolmiosaisella kurssilla
suunnitellaan oma japanilaistyylinen puutarha, joka
soveltuu pienille pihoille, rajattuun puutarhan osaan ja
parvekkeelle.?Ke 8.10. Osa
1: Japanilainen puutarha historiaa ja tyylejä teoriassa?Ke 15.10. Osa 2: Japanilaistyylisen puutarhan elementit ja teemat?Toinen osa
sisältää teoriaa sekä käytäntöä.?Ke 22.10. Osa 3: Japanilaistyylisen puutarhan kasvillisuus ja oma puutarhani?Kolmas osa sisältää teoriaa sekä käytäntöä.?Kurssil-
le kannattaa varata mukaan
omia värikyniä ja muistiinpanovälineet sekä esim. omat
kasvikirjat. Kurssin hinta on
55 ?. Kurssin vetäjänä toimii
vastaava puutarhuri Katja
Uski, joka tuntee hyvin japanilaiset puutarhat työskenneltyään pitkään Japanissa puutarhoissa. Ennakkoilmoittautuminen Gardenian asiakaspalveluun p. (09)
3478 400. Osoite: Koetilantie 1, Helsinki.
Kasvikuvia - Mia Paarman
grafiikkaa 13.9.-23.10.2014
??Polkujen varrelta tarkkasilmäinen kulkija voi löytää pienten kasvien hienovaraisen kauneuden, kertoo taiteilija Mia Paarma.
Gardenian käytävägalleriassa esillä olevan taidenäyttelyn teoksissa hän kuvaa metalligrafiikan keinoin
kasvimaailmaa, joka on ollut hänelle läheinen tutkimuskohde jo vuosien ajan.
Kasvien rikas muotomaailma innoittaa Miaa kaikkina
vuodenaikoina.
Mikkelistä kotoisin oleva,
nykyisin Kuopiossa työskentelevä Paarma, on valmistunut kuvataideopettajaksi vuonna 1994 Taide-
teollisesta korkeakoulusta.
Nyt hän valmistelee lopputyötään Kuopion Muotoiluakatemian jalometallimuotoilun osastolle. Lopputyössään hän yhdistää grafiikkaa ja koruja. Grafiikan
työt on painettu pienillä
hopealaatoilla, joihin kasvien jälki on syövytetty typpihapolla. Laatat ovat nähtävänä käytävägallerian vitriinissä. Myöhemmin Paarma työstää laatat koruiksi.
Kuopion torin läheisyydessä sijaitsee Taidepuoti, joka on neljän taiteilijan - Helena Arffmanin,
Mia Paarman, Liisa Piiraisen ja Anu Tuomisaaren
työhuoneiden yhteydessä
oleva esittely- ja myyntitila. Tästä taiteilijaryhmästä
Anu Tuomisaaren ja Helena
Arffmanin näyttelyt nähtiin
Gardeniassa tämän vuoden
keväällä ja Liisa Piiraisen
näyttely tulee esille myöhemmin syksyllä.
Gardenian käytävägalleriassa oleva näyttely on
avoinna ma-to klo 10-18,
pe klo 10-14 ja la-su klo
10-17 (poikkeukset näyttelyaikoihin www.gardeniahelsinki.fi). Näyttelyyn on
vapaa pääsy. Osoite: Gardenia, Koetilantie 1, Viikki, Helsinki.
simmäinen näytelmäteksti Paljastus saa pian kantaesityksensä.
?Minulla ei ole lainkaan
aiempaa kokemusta näytelmän kirjoittamisesta?, Johansson kertoo. ?Mielenkiintoa on kyllä ollut lapsesta saakka, mutta rohkeus on puuttunut. Nyt, kun
tavoitteena oli kirjoittaa lyhyt juttu ja joukossa oli
muitakin untuvikkoja, rohkeus lopulta löytyi.?
Ja palkitsi. ?Tämä voisi
olla uusi aluevaltaukseni
teatterin tekemisessä, ehkä
tulevaisuudessa rohkaistun
kirjoittamaan pitkän näytelmän?, Johansson innostuu.
Uuden aluevaltauksen
teki myös Teatteri Kultsan
tuore kasvo Aura Pasila,
joka ohjaa Outi Hietalan
monologin Suhteetonta elämää? Aiempaa kokemusta
ohjaajantyöstä Pasilalla on
vain yhden lausuntaesityksen verran, ja uuden roolin tuomista haasteista tulee ensimmäisenä mieleen
vastuu.
?Ohjaaminen on hirvittävän vastuullista touhua?,
Pasila kuvailee. ?Vaikka
tehdään läheistä yhteistyötä näyttelijän kanssa, niin
lopullinen vastuu on kuitenkin ohjaajalla. Sen kantaminen on kyllä ollut jännittävää ja vähän pelottavaakin.?
Käänteiden ilta
??Pandan jäljillä - tutustu
pandan elämään Gardeniassa 11.-19.10.
Tee tutkimusmatka Gardenian trooppiseen puutarhaan ja tutustu pandan elämään. Kaakkoisaasialaisten
kasvien siimeksessä kulkee polku, jonka varrelta
löytyy tietotauluja jättiläispandan päivästä ja puutarhassa kasvavista eksoottisista kasveista. Lapset ja
lapsenmieliset voivat tassutella pandan jalanjäljillä 11.-19.10. Gardeniassa
(Koetilantie 1, Viikki). Sisäänpääsymaksut: lapset 2
?, eläkeläiset 2,30 ?, aikuiset 4 ? ja perhelippu 9 ?.
??Askartelua syyslomalaisille 16.-19.10.
Trooppisessa puutarhassa
voi askarrella omatoimisesti lomapäivän ratoksi. Gardenia on auki to 16.10. klo
10-18, pe 17.10. klo 10-14,
la-su 20.-21.10. klo 10-17.
Mukaan sisäänpääsymaksun hinnalla. Osoite: Koetilantie 1, Helsinki.
Trooppinen puutarha on
auki poikkeuksellisesti perjantaina 17.10. klo 10-14
??Trooppisen puutarhan
opastettu kierros sisään-
Kirjoittajatapaamisis sa tekstien kattoteemaksi
muodostuivat yksinäisyys
ja syyllisyys, joita kirjoittajat käsittelevät omista lähtökohdistaan niin komiikan
kuin draaman keinoin. Jokaisessa näytelmässä tärkeässä osassa on myös jokin yllätys tai käänne, mihin illan otsikolla Miten tässä näin kävi viitataan.
Pitkäveteistä iltaa ei siis
ainakaan ole luvassa. Lavalla nähdään muun muassa
Kiinan viimeinen keisari,
uusavuton teini-isä, suuren salaisuuden kätkevä äiti
sekä ketkäs muutkaan kuin
pääsymaksun hinnalla la
18.10. klo 13
Opastetulla kierroksella tutustutaan Gardenian
trooppisessa puutarhassa
kasvaviin kasveihin ja niiden käyttöön. Kierrokselle
pääsee mukaan sisäänpääsymaksun hinnalla; 4 ?/aikuiset, 2,30 ?/eläkeläiset ja
2 ?/lapset, 9 ?/perhelippu.
??Gardenia -trooppinen
puutarha Viikissä
Gardenian trooppinen
puutarha tutustuttaa kävijät kaakkoisaasialaiseen
hyötykasvustoon. Puutarhassa kasvaa hedelmäpuita, mauste-, lääke- ja kuitukasveja. Kasveihin voi
Jumala ja Saatana.
?Tämä voisi olla Kultsan
tapa vastata nykyajan kiireisiin ja keskittymisvaikeuksiin, kun pitkiä näytelmiä
ei enää meinata jaksaa katsoa. Nyt tehtiin sitten yhdeksän lyhyttä ja yllätyksellistä?, Hellström nauraa.
Johanssonin Paljastuksessa yksinäisyys ilmenee perheenjäsenten erilaisina haaveina ja tavoitteina. ?Näytelmän aviopuolisot elävät
omaa elämäänsä erikseen?,
Johansson kuvailee. ?Kaikki menee liian rutiininomaisesti, ja henkilöt kaipaavat
elämäänsä lisää potkua.?
Potkua tuleekin, mutta
täysin eri tavoin kuin suunniteltiin. ??Miten tässä näin
kävi? sopii hyvin näytelmän
loppusitaatiksi?, Johansson
hymyilee.
Hietasen Suhteetonta elämää? -monologissa taas painiskellaan yksinäisyyden ja
sitoutumisen välimaastossa.
?Päähenkilö on elämässään
pettynyt ja kuoreensa käpertynyt eläkeläisnainen,
joka kuitenkin erilaisten
sattumusten kautta ajautuu nettideittailun ihmeelliseen maailmaan?, kuvailee
monologin ohjaava Pasila.
Yllättäviä käänteitä on
siis luvassa, eikä tylsää tule
olemaan tekijöilläkään.
?Jännittävintä on nähdä ensi-illassa, mitä omalle tekstille on tapahtunut
näyttämöllistämisvaiheessa, kun teksti alkaa elää?,
Johansson pohtii. ?Miten
se minun oma ajatukseni
näkyy siellä, vai onko se
saanut jonkin täysin uuden
muodon.?
Lyhytnäytelmien ensi-ilta
on 10.10. klo 19.
Kultsan kirjoittajat: Miten
tässä näin kävi ? yhdeksän
lyhytnäytelmää yhden illan aikana. Esitykset 10.?
31.10.2014. Teatteri Kultsa,
Käenkuja 6?8, Sörnäinen.
Liput 12 ? ja 15 ?. Lippuvaraukset: www.teatterikultsa.fi. tai 09-774 1277.
Sofia Smeds
Kuvat: Jorma Hellström
tutustua itsenäisesti opasvihkosen avulla. Opasvihkonen suomeksi, ruotsiksi,
englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Trooppinen puutarha on avoinna ympäri vuoden ma-to
klo 10-18 ja la-su klo 1017. Sisäänpääsylippu: 4 ?/
aikuinen, 2 ?/lapsi, 2,30 ?/
eläkeläinen ja 9,00 ?/perhelippu. Gardenian pihalta löytyy ulkopuutarhassa,
jossa on runsaasti nähtävää perennoista pensaisiin
ja ruusuista köynnöksiin.
Erikoisuutena myös japanilainen puutarha. Ulkopuutarhaan on vapaa pääsy. Osoite: Koetilantie 1,
Viikki, Helsinki.
MunkinSeutu
Viikot 40-41
11
i
s
ä
m
ä
l
e
Näe
a
n
e
t
u
u
s
i
l
l
o
d
h
a
m
!
i
s
e
e
s
t
i
upeana
n
a
a
m
o
a
l
l
a
k
ua mat
n
i
S
a
a
t
t
u
a
n
i
l
i
e
p
n
? anna Sielu
n
u
l
e
Si peili
Henkisen
hyvinvoinnin erikois
Telkkariastrologi
V:
JOHANNA KARPO
Neptunuksella
juuri nyt isoja
opetuksia
meille ihmisille
lää
Taiteen maisteri e
sähköpakolaisena
keskellä metsää
Miksi
emme
löydä
rauhaa?
lehti
5 /2014
7,10
n
a
n
in
r
a
is
e
k
in
n
a
p
a
J
sisko
n
lu
ie
s
i
ty
y
lö
ta
is
v
ho
a
r
k
a
h
c
s
o
m
l
o
K
rinkosi lupaa:
Sisäinen au
is
Sinä saat olla kaun
HEINOLA avaa
O
P
P
E
S
jä
li
e
tt
y
ä
N
umerologialla:
n
a
si
k
u
u
is
la
sa
n
Raamatu
o
t
e
i
t
a
j
a
r
a
j
i
r
e
t
t
Tea
n
a
a
i
s
i
o
t
t
a
v
e
k
u
t
in symboli,
tu
e
n
n
tu
a
lj
li
n
e
rian viitta
a
Valkoin
M
n
y
s
it
e
N
i
s
ik
nn
poimulehti engla
a
a
t
n
e
m
m
a
Maria
n
a
m
i
o
v
n
a
v
paranta
n
a
a
t
s
e
d
u
e
nais
Sielunpeili
en
s
i
ilä
n
e t
ng epti
i
d B res lle ja
r
ga smä oi elle
e
ld tä erm äm
i
H
h yd
s
?
Tilaa lehti!
ti.fi
h
le
iil
e
p
n
lu
ie
.s
www
www.sielunpeili-lehti.fi
MunkinSeutu
12
Viikot 40-41
Hattaroita ja hurjapäitä Lintsillä
?? Helsingin kaupunginmuseo järjestää keskiviikkona 24.9.2014 klo 13?14.30
Muistojen paikat -työpajan, jossa muistellaan kuvien avulla entisajan Linnanmäkeä, helsinkiläisten rakkainta kesäistä huvipaik-
kaa vuodesta 1950. Muistelusten lähtökohtana toimivat museon kuva-aarteet,
ja mukaan voi ottaa myös
omia kuvia. Tilaisuus pidetään kaupunginmuseon kuva-arkistossa, Sofiankatu 4.
Se liittyy samassa osoittees-
Uusia
vuokra-asuntoja
Kalasatamaan
??As. Oy Helsingin Capellan Puistotie 4:ään on rakenteilla 44 uutta vuokrakotia. Kiinteistö sijaitsee
Kalasatamassa meren rannalla ja Mustikkamaalle rakennettavan sillan vieressä.
As. Oy Helsingin Capellan Puistotie 4:n asunnot
ovat yksiöitä, kaksioita ja
saunallisia kolmioita. Asuntojen kalusteet ja pintamateriaalit ovat laadukkaita
ja ajattomia. Asunnoissa
on lasitetut parvekkeet ja
osalla avoin merinäköala.
Asukkaiden yhteiskäyttöön tulee talon ylimpään
kerrokseen talosauna ja
kerhotila merelle aukea-
vin terassein. Pihakannen
alle rakennetaan yhteinen
pysäköintihalli naapuritalojen kanssa.
Capellan Puistotie 4:n
suunnittelu käynnistyi arkkitehtuurikutsukilpailulla yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailun voittanut Anttinen Oiva arkkitehdit Oy on suunnitellut kiinteistön. Kohteen urakoitsija
on Uudenmaan Mestari?Rakentajat Oy ja vastaavanatyönjohtajana Tero Jacksen.
VVO:n puolelta projektipäällikkönä on Urpo Koivusaari ja valvojana Sakari Sahi.
Kiinteistö valmistuu syksyllä 2015.
Robert Mapplethorpen
suurnäyttely avaa
Kiasman keväällä 2015
??Kiasma avautuu puolen
vuoden kunnostustöiden
jälkeen näyttävästi maaliskuussa 2015. Silloin avataan kansainvälisen huippuvalokuvaajan
Robert
Mapplethorpen tuotantoa
esittelevä laaja näyttely.
Nykytaiteen museo Kiasmassa avautuu maaliskuussa yhden 1900-luvun merkittävimmän valokuvaajataiteilijan, Robert Mapplethorpen yksityisnäyttely. Retrospektiivi esittelee taiteilijan tuotantoa ja uran vaiheita monipuolisemmin ja
laajemmin kuin koskaan aikaisemmin Suomessa.
Yhdysvaltalainen valokuvataiteilija Robert Mapplethorpe (1946-1989) eli
intohimoisen elämän keskellä New Yorkin 70- ja
80-lukujen rock- ja undergroundelämää. Tämä intohimo välittyi myös hänen
taiteeseensa. Mapplethorpen täydellisyyteen pyrkivissä valokuvissa kohtaavat
kauneus, erotiikka, tuska,
nautinto ja kuolema. Mapplethorpe kuvasi myös kuuluisia ystäviään, kuten Patti Smithia, Andy Warholia
ja Richard Gereä. Taiteilijan valokuvat ovat vahvasti kiinni ajassaan mutta
samalla myös universaaleja ja edelleen hyvin ajan-
kohtaisia.
Retrospektiivin yli 250
teosta tarjoavat laajan katsauksen taiteilijan uran
merkittävimpiin vaiheisiin
1970-luvun varhaisista polaroideista 1980-luvun lopun muotokuviin. Näyttely sisältää eri teemoja, kuten veistoksellisia alastonkuvia, muotokuvia, omakuvia, asetelmia ja eroottisia aiheita.
Pariisista Helsinkiin tuleva huippunäyttely on ainutlaatuinen mahdollisuus
tutustua aikamme merkittävimmän valokuvataiteilijan taiteeseen ja elämään.
Kiasman näyttely esittelee
Mapplethorpen tuotantoa
suomalaisyleisölle ennennäkemättömässä laajuudessa.
Hänen teoksiaan on nähty
Suomessa Turun Taidemuseossa 1990-luvulla.
Näyttelyn ovat kuratoineet Jérôme Neutres Pariisista sekä Kiasman johtaja
Pirkko Siitari ja intendentti Marja Sakari.
Näyttelyn ovat järjestäneet Suomen kansallisgalleria / Nykytaiteen museo Kiasma ja Réunion des
Musées Nationaux - Grand
Palais yhteistyössä newyorkilaisen Robert Mapplethorpe Foundationin kanssa.
Linnamäki yöllä 1950-luvulla. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Jouko Tanskanen.
sa olevaan Hulluna Helsinkiin -näyttelyyn, jota poh-
justaneessa lempipaikkakyselyssä Linnanmäki oli suo-
sikkien joukossa. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten
kaupunginmuseoon aina.
Kaleva lahjoitti historiallisen
kuvakokoelmansa Museovirastolle
??Oululainen sanomalehti
Kaleva on lahjoittanut 1,5
miljoonan historiallisen kuvan kokoelmansa Museoviraston Kuvakokoelmien
Journalistiselle kuva-arkistolle JOKA:lle. JOKA tarjoaa kuville asianmukaiset
säilytysolosuhteet ja tuo digitoimalla kuvia verkkoon
kaikkien kiinnostuneiden
katseltavaksi.
Sanomalehti Kaleva perustettiin vuonna 1899, ja
lehden kuvakokoelma alkoi karttua vuonna 1930,
jolloin lehti sai kuvalaattalaitoksen. Kuvalaattalaitoksen myötä lehteen saatiin
paikallisista tapahtumista
myös kuvia. Yksinomaan
digikuvaukseen Kaleva siirtyi 2000-luvun alussa.
Kalevan historiallisessa
lehtikuvakokoelmassa on
arviolta 1,5 miljoonaa kuvaa. Ne kertovat mm. poliittisesta historiasta, urheiluhistoriasta ja tapahtumahistoriasta pohjoisen Suomen näkökulmasta. Kalevan kuvakokoelman ydin
on 225 valokuva-albumia,
joissa on runsaat 23 000
lehtikuvaa, ja niiden originaalinegatiivit. Vanhimmat
negatiivit ovat lasinegatiiveja 1930-luvulta. Uusimmat
negatiivit ovat 1990-luvulta.
Journalistinen kuva-arkisto JOKA perustettiin vuoden 2014 alussa Museoviraston Kuvakokoelmat-yksikön yhteyteen. JOKA säilyttää ja julkaisee lehtikuvakokoelmia. Se turvaa mer-
kittävien lehtikuvaajien ja
sanoma- ja aikakauslehtien
kuvakokoelmien säilymisen
yhdessä muiden museoiden
ja arkistojen kanssa.
JOKA:lla on jo kokoelmissaan Maaseudun Tulevaisuuden lähes koko
1900-luvun kattava kuvaaineisto, uutiskuvatoimisto
Pressfoton arkisto ja useita kuvaajakokoelmia. Kaikkiaan JOKA:lla on jo yli 6
miljoonaa lehtikuvaa. Kalevan historiallinen kuvakokoelma on tärkeä lisä
Journalistisen kuva-arkiston kokoelmiin.
Journalistisessa kuva-arkistossa aineistoilla on hyvät säilytysolosuhteet, ja
JOKA digitoi suunnitelmallisesti historiallisia lehti-
kuvia. Tavoitteena on saada kuvia mahdollisimman
paljon verkkoon, jossa niitä voivat katsella tutkijat,
opiskelijat ja kaikki lehtikuvista kiinnostuneet.
Kalevan
päätoimittaja
Markku Mantila toteaa,
että Museovirasto oli luonteva valinta lehtikuva-arkiston vastaanottajaksi ja säilyttäväksi, koska sillä on
paras osaaminen joiltakin
osin hauraan materiaalin
säilyttämisessä ja siirtämisessä. ?Museoviraston hoivissa kuva-arkisto on hyvissä käsissä, ei vain pohjoisen vaan koko kansakunnan tulevia tarpeita varten.?
Helsingin kaupungin ympäristöraportti:
Ilmastotavoite on saavutettavissa
??Helsingin kaupungin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30
prosenttia vuoteen 2020
mennessä ja olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Juuri julkaistun Helsingin kaupungin ympäristöraportin mukaan nämä ilmastotavoitteet ovat saavutettavissa.
Helsingin asukkaiden,
palveluiden ja teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat vuonna 2013 kolme prosenttia alhaisemmat
kuin vuonna 2012. Vuoteen 1990 verrattuna päästöt ovat tippuneet peräti 21
prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöistä 46 prosenttia
syntyi kaukolämmityksestä,
23 prosenttia liikenteestä,
20 prosenttia kulutussähkön käytöstä ja kahdeksan prosenttia öljy- ja sähkölämmityksestä. Kaikkien
päästöjen kannalta merkittävien sektoreiden päästöt
pienenivät edellisvuodesta.
Vuosittain ilmestyvä ympäristöraportti on kaupunkikonsernin yhteinen raportti, jossa kuvataan kaupungin ympäristötavoitteiden toteutumista ja toiminnan vaikutuksia ympäris-
töön sekä seurataan kaupungin ympäristöpolitiikan
toteutumista. Kaupunginvaltuusto käsittelee raportin tänään 24. syyskuuta.
Ympäristöraportti 2013 löytyy osoitteesta: www.hel.fi/
ymparistoraportti
Meluntorjuntaa
tehostettava
Raportista selviää, että
liikenteen melulle altistuminen ei ole vähentynyt
Helsingissä. Meluhaittojen
ehkäisyssä avainasemassa ovat maankäytön ja liikenteen ratkaisut. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja meluntorjunnan yhteensovittaminen on kasvava haaste. Ongelma-alueita
ovat suurten väylien ja pääkatujen lähialueet, joilla liikennemäärät kasvavat. Uusissa asunnoissa meluhaittojen torjunta huomioidaan.
Melutasoja laskevat esimerkiksi melua vaimentavat päällysteet, nopeusrajoitusten ja ajonopeuksien alentaminen, hiljainen
ajoneuvokalusto ja renkaat
sekä meluesteet. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn suosiminen hyödyntää sekä meluntorjuntaa että ilmansuo-
jelua. Vuonna 2013 kaupunki hyväksyi meluntorjunnan toimintasuunnitelman, jossa listataan 26 toimenpidettä melun torjumiseksi lähivuosina.
Jätevedenpuhdistuksessa
huipputulos
Jätevedenpuhdistuksessa saavutettiin erinomainen tulos. Typpikuorma väheni ennätyksellisen paljon.
Viime vuonna Viikinmäellä
käsitellyn jäteveden fosforista poistettiin 96,8 ja typestä 92,4 prosenttia. Helsingin edustan merialueelle kohdistuva fosforikuorma väheni 23 prosenttia ja
typpikuorma 42 prosenttia
edellisvuodesta. Rehevöitymisen kannalta typpikuorman pieneneminen on erityisen merkittävää.
Helsingin metsät
ovat monimuotoisia
Kaupungin
omistamien metsien luonnon monimuotoisuuden kannalta
arvokkaiden kohteiden inventointi valmistui vuonna
2013 lukuun ottamatta saaristoa. METSO-ohjelman va-
lintaperusteet täyttäviä kohteita löytyi Helsingistä noin
1 180 hehtaaria. Kohteista
suurin osa on runsaslahopuustoisia kangasmetsiä.
Ympäristökulut
asukasta kohden
222 euroa
Helsingin
kaupungin
ympäristökulut, poistot ja
HSY:n Helsingin osuudet
mukaan lukien, kasvoivat
edellisvuodesta seitsemän
prosenttia ja olivat yhteensä 236 miljoonaa euroa.
HSY:n vesihuollon osuus
oli 50 miljoonaa euroa ja
HSY:n jätehuollon osuus
48 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin omasta toiminnasta aiheutuneet
ympäristökulut olivat 2,9
prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista ja
222 euroa asukasta kohden (212 ? vuonna 2012).
Helsingin kaupungin vuoden 2013 ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 22
miljoonaa euroa, mikä oli
3,5 prosenttia kaupungin
kaikista käyttöomaisuusinvestoinneista. Kaupungin
ympäristöinvestoinnit kasvoivat 16 prosenttia edellisvuodesta.
MunkinSeutu
Viikot 40-41
13
24h-lähipalveluita
energiaomavaraisissa
älykonteissa
Kalasatamassa
Tero Saarinen Companyn ja Apollon yhteiskoulun yhteisötanssihanke jatkuu ja laajenee
Apollo tanssii! -projektin keskiössä nuorten
kehollisuuden ja läsnäolon ymmärrys
??Malminkartanolaisen
Apollon Yhteiskoulun ja
kansainvälisesti tunnetun
tanssiryhmä Tero Saarinen
Companyn vuonna 2012
alkanutta yhteistyötä laajennetaan jälleen. Apollo
tanssii! on lukioikäisille,
monimuotoisista kulttuuritaustoista tuleville nuorille
suunnattu yhteisötanssihanke. Kaudella 2014/15 järjestettävät työpajasarjat yhdistävät nykytanssia, musiikkia sekä video- ja kuvataideilmaisua.
Apollo tanssii! -projektin
syksyn ensimmäisen työryhmän osallistujat esiintyvät Aleksanterin teatterissa
6.10.2014 yleisölle avoimessa näytöksessä. Toinen työpajakokonaisuus taas huipentuu kuvataidenäyttelyyn
Lasipalatsissa huhtikuussa
2015.
Apollo tanssii! -projektin
työpajoista vastaavat Tero
Saarinen Companyn pedagogi-tanssija Maria Nurmela ja tanssija Mikko Lampinen. Säveltäjä-muusikko
Jarmo Saari on mukana
työpajoissa ja vastaa 6.10.
nähtävän esityksen elävästä musiikista.
Hankkeen suojelijoina
toimivat Apollon Yhteiskoulun entiset oppilaat
kansanedustaja Jani Toivola (vihr.) ja tanssija-koreografi Ima Iduozee.
Rehtori Mirva Lindströmin mukaan nyt kolmatta
vuotta jatkuvalla projektilla on ollut suuri merkitys
nuorille ja koko kouluyhteisölle:
?Apollon Yhteiskoulu on
tavallinen, mutta yhteisöllisyydessään ainutlaatuinen
lähiökoulu, jolle erilaiset
yhteistyöverkostot ovat tärkeitä. Apollo tanssii! tarjoaa nuorille mahdollisuuden saavuttaa tanssi-ilmaisun keinoin jotain sanatonta, mutta äärimmäisen merkityksellistä. Jotain, joka jää
elämään itsetuntoa ja itseluottamusta vahvistavana
kokemuksena pitkälle tulevaisuuteen.?
Minä olen läsnä -teemaisen hankkeen tavoitteena
on nykytanssin keinoin
kasvattaa nuorten kehonja itsetuntemusta, kannustaa luovuuteen ja vuorovaikutukseen, sekä tuottaa
yhteisöllisiä kokemuksia ja
onnistumisen tunteita.
Tänä vuonna työpajatyöskentelyn keskiössä on avaruus, ajattomuus ja rajattomuus - vastavoimana nykytanssin avaamalle keholliselle läsnäololle. Nuoret
pääsevät tutustumaan myös
Tero Saarinen Companyn
sekä Aleksanterin teatterin toimintaan.
Syksyn ensimmäisen ryhmän työskentelystä syntyvän, 6.10. Aleksanterin teatterissa esitettävän, tanssiteoksen myötä nuoret saavat esiintymiskokemusta ja
perehtyvät esittävän taiteen
tuotantoon alan ammattilaisten ohjauksessa. Projektin osallistujien sekä yleisön kokemuksia jaetaan
esityksen jälkeen keskustelutilaisuudessa.
Joulu- ja helmikuussa järjestettävä tyttöjen työpajasarja puolestaan yhdis-
Torstai treffit
Santahaminassa
??Nyt oivallinen tilaisuus
tutustua suljetun sotilassaaren ympäristöön kevyemmällä tavalla kuin viime
viikkoiset kävelyretkemme
olivat.
Stadin slangin jäsenille tarjolla hieno tilaisuus
kuulla kahta tärkeää ?herraa? ja nähdä samalla mahtavia kuvia ja kuulla tarinoita näistä suljetuista saarista.
Retki ? Stadin sotilassaarten
luontoaarteet?
30.10.14 klo 18.00. Bussi vie sotilaskodille saakka jossa varabamis Marjatta Salminen on meitä vastassa ja perillä jutellaan
Helsingin kulttuurijohtaja Stuba Nikulan kanssa
stadilaisen kulttuuriperinnön vaalimisesta. Väliajalla nautitaan kahvit ja lämpimät voileivät. Tarjoilun
jälkeen saarten todellinen
asiantuntija Jarmo Nieminen kertoo niin Santahaminasta kuin muistakin
ns. sotilassaarista. Puheiden lisäksi nähdään myös
runsain mitoin kuvia.
Mukaan mahtuu 60 henkeä. Retki maksaa 20e sisältäen kahvitarjoilun. Ilmoittautumiset 22.10 mennessä mutta paikat täytetään sitä mukaan kuin ilmoittautumisia saadaan joten toimi heti. Ilmoittautua
voi joko soittamalla 045186 7238 tai mailaten toimisto@stadinslangi.fi
Mutta tätä ihanuutta odotellessa muistathan myös
25.9 torstaitreffimme jossa
päästään vihdoinkin myös
laulamaan. Lauluun johdattaa kuoronjohtajamme Matti Reittamo
syysterveisin
Marjut Klinga
Toiminnanjohtaja
tää nykytanssia kuvataiteeseen. Tyttöjen työpajan kuvataideteokset sekä koko
projektin varrelta kuvattua
videomateriaalia nähdään
huhtikuussa 2015 järjestettävässä näyttelyssä Lasipalatsissa. Lokakuisen tanssiesityksen lipunmyynnin
tuotto käytetään näyttelyn
järjestämiseen.
Apollo tanssii! on osa
Tero Saarinen Companyn
laajempaa yhteisöhanketta Malminkartanon alueella. Aikuisille suunnattua
projektia kumppanuustalo
Horisontin kanssa johtaa
Tero Saarinen Companyn
vastaava opettaja, pedagogi-tanssija Sini Länsivuori.
Lokakuussa 2014 käynnistettävä hanke jatkuu kevätkaudella 2015.
Apollo tanssii! 2014
Apollon
Yhteiskoulun
nuorten ja säveltäjä-muusikko Jarmo Saaren ?tanssia, elävää musiikkia ja videotaidetta yhdistävä esitys ?Apollo tanssii! Aleksanterin teatterissa 6.10.2014
klo 18.00?
Kuva:
Hanna Azevedo?
??Kalasatamassa toimii
syys-lokakuun 2014 lähipalvelupiste älykonteissa
-kokeilu, joka toteutetaan
yhteistyössä PiggyBaggypalvelun, Helsingin kaupunginkirjaston, Kalasataman ruokapiirin, Herttoniemen ruokaosuuskunnan, sähköautojen vuokrauksen EkoRentin, Forum
Virium Helsingin, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen sekä Kalasataman
keskuksen eli REDIn toteuttaja SRV:n kanssa.
Älykonteissa on tarjolla
itsepalvelukirjasto, sähkötavarapyörän latauspiste
sekä viikottain Kalasataman ruokapiirin herkkuja ja Ruokaosuuskunnan
sadonjakopiste. Kierrätyskeskuksella on kontissa
käyttökelpoisen tavaran
keräyspiste. Tulossa myös
SmartPost -pakettien joukkoistetut kuljetukset lähipalvelupisteeseen. Toiminnan on ideoinut ja
älykontit ja joukkoistetut kuljetukset toteuttaa
PiggyBaggy-palvelu. Kokeilussa kehitetään Kala-
satamaa älykkäänä kaupunginosana ja kokeilua
rahoittaa myös Euroopan
Komission Horizon 2020
-ohjelma.
? Älykonttikokeilu on
juuri sellaista ketterää kehitystoimintaa, jossa kirjasto haluaa olla mukana,
kertoo konseptisuunnittelija Anu Koski Helsingin
kaupunginkirjastosta.
Kaikki yhteistyökumppanit kehittävät kokeilussa kustannustehokkaita,
helppokäyttöisiä ja monistettavia toimintamalleja,
joita hyödynnetään jatkossa pysyvässä toiminnassa.
Älykkääksi lähipalvelupisteen tekee sisäänpääsyn
toteuttaminen suojatuilla PIN-koodeilla ja HSLmatkakorteilla. Valvontaa
hoitavat sisälle asennetut
kamerat. Konttien aurinko- ja tuulienergiatuotanto toimii sääriippumattomasti akuilla.
Piispat haastattelijoina
Helsingin Kirjamessuilla
??Helsingin Kirjamessujen
2014 ohjelma julkaistaan
kokonaisuudessaan tiedotustilaisuudessa ti 23.9. klo
9.30 Lasipalatsissa. Median
edustajat voivat Ilmoittautua tilaisuuteen viimeistään
pe 19.9. www.helsinginkirjamessut.fi Tässä jo paljastuksia uudesta ohjelmasta:
Mitä piispa Häkkinen kysyy Henkka Hyppöseltä?
Helsingin Kirjamessuilla
23. ? 26.10.2014 Messukeskuksessa kuullaan uudenlaisia haastatteluja. Nyt ensimmäistä kertaa haastattelijoina ovat evankelis-luterilaisen kirkon piispat Irja
Askola, Voitto Huotari,
Seppo Häkkinen, Simo
Peura, Juha Pihkala, Matti
Repo ja Björn Vikström.
Piispat ovat itse valinneet
haastattelujensa aiheet ja
haastateltavat.
?Haluamme tuoda kirkkoa ja sen tekemää hyvää
työtä vahvasti esille myös
kirjamessuilla. Marraskuussa on seurakuntavaalit, joten senkin vuoksi meillä on paljon kerrottavaa.
Haluamme tuoda piispat
lähemmäksi ihmisiä. Piispat lukevat paljon ja kirjat herättävät heissä ajatuksia, joita nyt pääsevät
jakamaan kirjailijoiden ja
yleisön kanssa. Odotettavissa on varmasti yllättäviäkin kohtaamisia?, kertoo johtaja Pekka Rehumäki Kirkkohallituksesta.
Haastatteluja on messuilla
kolmena päivänä, torstaista lauantaihin.
Kirkko on vahvasti esillä
kirjamessuilla myös omalla osastollaan, Hyvän tekemisen torilla, jossa tuodaan
esille ensi marraskuussa
järjestettäviä seurakuntavaaleja ja vuoden kristillisen kirjan valintaa. Hyvän
tekemisen torin toteuttavat yhteistyössä Kirkkohal-
litus, Suomen Pipliaseura,
Suomen lähetysseura, Lasten keskus, Kirjapaja Oy,
Yhteisvastuu, Seurakuntien
lapsityön keskus ja Helsingin seurakuntayhtymä.
Sodasta,
pelosta, elämän
tapahtumista ja
lestadiolaisuudesta
Yksi haastattelevista piispoista on Irja Askola. ?Valitsin aiheekseni ja haastateltavakseni Tuula-Liina
Variksen ja hänen kirjansa Naisen paras ystävä,
sillä ihailen Tuula-Liinan
taitoa kuvata arkea ja sen
yksityiskohtia rehellisen
riemastuttavasti. Hän tekee tavallisesta ihmisestä
kiinnostavan ja kiehtovan.
Koen Tuula-Liinan teksteissä myös naisnäkökulmaa ja
ihmisoikeussärmää. Odotan innolla mahdollisuutta
keskustelutuokioon hänen
kanssaan.?
Irja Askola haastattelee
Tuula-Liina Varista perjantaina 24.10. klo 16 hänen
uudesta teoksestaan Naisen
paras ystävä, joka on psykologinen jännitysromaani
ja tarina pakkomielteisestä
rakkaudesta.
Mikkelin piispa Seppo
Häkkinen on valinnut kolme kirjaa, joiden tekijöitä hän haastattelee kirjamessuilla. Henkka Hyppösen Pelon hinta -kirja on
Häkkisen mukaan tematiikaltaan mielenkiintoinen.
?Pelkohan voi olla myös
myönteinen tunne. Ihmissuku ei selviäisi, jos emme
tuntisi pelkoa?, Häkkinen
sanoo. Piispaa kiehtovat
myös kysymykset, kuinka
pelkoa pystyy hallitsemaan
ja miten pelko oikein määritellään. ?Raja pelon ja
jännityksen välillä on ve-
teen piirretty viiva. Milloin
jännitys vaihtuu peloksi??,
Häkkinen pohtii.
Seppo Häkkinen haastattelee Henkka Hyppöstä perjantaina 24.10. klo
11.30.
Piispat haastattelevat kirjailijoita Helsingin Kirjamessujen lavoilla ja ovat tavattavissa haastattelujen jälkeen kirkon osastolla 7d39.
torstai 23.10.
klo 15.00, Eino Leino:
Suomen pyhä sota ? Papit
jatkosodassa, Jouni Tilli.
Haastattelijana
Seppo
Häkkinen
klo 16.00, Aino: Kuoleman kulttuurit Suomessa
-seminaari, Sari Kivistö ja
Virpi Mäkinen
Haastattelijana
Simo
Peura
perjantai 24.10.
klo 11.30, Mika Waltari: Pelon hinta, Henkka
Hyppönen
Haastattelijana
Seppo
Häkkinen
klo 12.30, Aleksis Kivi:
Elisabeth Rehnin epätavallinen elämä, Elisabeth Rehn
Haastattelijana Björn Vikström
klo 16.00, Mika Waltari:
Naisen paras ystävä, Tuula-Liina Varis
Haastattelijana Irja Askola
klo 17.00, Aleksis Kivi:
Alkemistit II. Taivaalliset
häät, Antti Tuuri
Haastattelijana
Matti
Repo
klo 18.00, Mika Waltari:
Kaikella voimallani, Esa
Sariola
Haastattelijana
Seppo
Häkkinen
lauantai 25.10.
klo 14.30, Katri Vala:
Graniittimies, Sirpa Kähkönen
Haastattelijana
Voitto
Huotari
klo 16.30, Eino Leino:
Valkoinen Toyota vei vai-
moni, Joni Skiftesvik
Haastattelijana
Voitto
Huotari
klo 17.30, Katri Vala:
Taivaslaulu, Pauliina Rauhala
Haastattelijana Juha Pihkala
Kirkossa on
vaalivuosi
Marraskuussa järjestettävien seurakuntavaalien teemana on Usko hyvän tekemiseen. Kirkko kertoo,
mitä kaikkea hyvää kirkko
ihmisten kautta tekee, mistä hyvän tekeminen kumpuaa, ja mihin kaikkeen äänestämällä tai ehdolle asettumalla pääsee vaikuttamaan. Vaalien ennakkoäänestys alkaa heti kirjamessujen jälkeen (27.?31.10.)
ja varsinainen vaalipäivä
on isänpäivänä 9.11.2014.
Äänestysoikeus on 16 vuotta täyttäneillä evankelis-luterilaisen kirkon jäsenillä.
Helsingin Kirjamessut järjestetään 23.- 26.10.2014
Messukeskuksessa Helsingissä. Kirjamessujen teemamaa on Italia. Samanaikaisesti järjestetään Messukeskuksessa Helsingin Musiikkimessut ja Viini, ruoka & hyvä elämä -tapahtuma. www.helsinginkirjamessut.fi
Lisätietoja vuoden kristillinen kirja äänestyksestä: www.vuodenkristillinenkirja.fi
Lisätietoja kirkon osallistumisesta kirjamessuihin:
johtaja Pekka Rehumäki,
Kirkkohallitus, pekka.rehumaki@evl.fi , 040 1426 673
Lisätietoja Helsingin Kirjamessuista: tiedottaja Teija
Armanto, Messukeskus, teija.armanto@messukeskus.
com , puh. 050 376 0804
MunkinSeutu
14
Viikot 40-41
Terveyden ja
hyvinvoinnin tueksi!
vä mieli
? lääketiede ? hy
at
pi
ra
te
?
o
nt
vi
ra
?
hti!
Tilaa le rveys-lehti.fi
taiste
n
o
u
l
.
w
ww
e
etied
äk
? lä
t
a
i
rap
? te
o
t
n
ravi
6/2014
7,10
Hevonen
ihmisen
peili
rssit ja
i Ku ttuna
l
e
i
koo
vä m
? hy
Tee itse pih
kavoide
Yrttimuorin
opein!
Diabetes
kuriin n
tulehdus
at
tapahtum i
s
ik
r
kalente
-asteine
netta:
Yli 100 vaikuttavaa ai
? vitamiineja
14
ta
5/20 0
? kivennäisainei
7,1
ää
re
ih
iv
ht
le
?
atala
°m
vitamiinipuutokset taan
° stressihormonit hallin
°
Suomen luonnossa
LLE:
SUPERFOODEJA IHO kka
ru
? Mustahe
? Mustikka
? Lakka
? Puolukka
? Tyrni
u
m
s
a
r
o
n
: eh
ä
n
a
A
h
t
e
V
s
A
i
u
K
KUK
IES mamiini,
Ä
M
H
KE
-vita iniini
JAtu
ÄoaaC-jo
h
a Dp
Y
j
J
L
arg
ki, LOS Ö
k
K
n
i
O
s
KO
syöpäsoluja Kosmeettinen akupuYnPkYtiTo
sta syva-Maria:
e
d
h
Ka nnyt E elää
selvi skallan
Nyt u män
enem
lle
alvoi
limakivat myös
? toimuvoiteina
liuk
oissa ut
s
i
k
y
l
Löy n palan
pahoi -Timo
iasta
Sauna aunaterap
löysi s ammatin
uuden
i
mon
r
o
h
i
s
Stres soli
a
i
t
kor uttaa iho
rapa ruoste
kuin
ana
uotia
v
4
3
sto
i
o
t e
p
n
se m
u
n
i
d
e
oh ijo
ksi Grönlund yihmitsem
k
u
t
a
M
t
ä
llp ioosin
s äytte
e
yk me ltä
VaN
h
n
i
o
r
t
t
e im ngi
n
e
d
u
e
u
s
i
l
l
o
M ro e
v
om
löyesnidle
e h
a
n
a
ok
lm
t
uode
hyvin
v
e
d
h ngin rauhassa koko perhe voi
Vaipu
au
Pikkuk
u?
meren ääOovnragehelielä
nhaj
E
k
aa
ihott
l
a
j
a
tutta
s
a
r
i
sa
EIL
KOK ONTA A
HIER
OL A
ä
s
s
i
e
r
h
i
V viksissa
s
a
k
o
n keh
a
p
a
H
SILOTTAA R
SU
ä
t
t
y
y
s
i
s
k
ä
m
e
n
e
t
i
n
e
www.luontaisterveys-lehti.fi
Hi
e
va ron
uv ta
an he
va lpo
ts tta
aa a
ina
sitar
o
t
a
ettav
tä
Kosk
öväs
s
Viikot 40-41
15
Mitä heille kuuluu?
Lopahtiko Torpan Poikien tarina kun samalle kylälle syntyi uusi
junioriseura Muki ja
miesten edustuspaikan
omivat nuo ?merilinnut?
eli Seagulls?it, jotka
keväällä ykkösdivisioonan voitettuaan nousivat
miesten korisliigaan ??
??No onhan se kummallista että niin pienellä paikkakunnalla kuin Munkkiniemi
on, tarvitaan peräti
kaksi juniorityötä saman
lajin parissa tekevää seuraa,
kummatkin Koripalloliiton
hyväksyminä?
Syitä nyt setvimättä tuntuu vain kovin kummalliselta ja tarpeettomalta että
samoista resursseista on
kilvoittelemassa kaksi yhdistystä.
Miesten puolella Torpan
Pojat ilmeisesti elää jonkinlaista suvantovaihetta,
mutta 1932 perustettu ToPo
palaa taatusti valokeilaan
taistelemaan kunniasta valtakunnallisella huipulla usko pois!
Ennusmerkit ovat jo nyt
hyvin nähtävissä - ToPo97 siis 16-17 vuotiaat poikajuniorit ovat tosissaan valin-
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
Julkaisija: Karprint Oy
Ilmoituspäällikkö:
Linnea Kotiranta
puhelin 413 97 360,
sähköposti
munkinseutu@karprint.fi
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti juha.ahola@
karprint.fi
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
Ilmoitushinnat:
?/ppm
Etusivu
1,28
Takasivu 1,14
Tekstissä 1,09
Määräpaikkakorotukset
20%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
lisätään hintaan.
Ilmoitukset:
413 97 360, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Lue lehti myös:
lehtiluukku.fi
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2014
neet koripalloilun omaksi
lajikseen jonka parissa he
uutterasti toimivat, mukanaan aito tekemisen meininki ja osittain isiensäkin
perintö vauhdittamassa.
Nämä kaverit ovat ydinjoukon osalta olleet koossa
jo 8-9 vuotta ja noin viidentoista pelaajan joukkueelle
alkava kausi on jo kolmas
yhteinen, hyvin he toisensa
jo tuntevat mikä taatusti on
avuksi, kun matkaa kohti
uutta menestystä pian taas
aletaan kulkea, matsi kerrallaan ja aina joukkueena
toimien, ei yksilösuorituksia hakien.
Tällä ToPo97 -joukkueella on aiemmilta vuosilta
muistoinaan Suomen mestaruus vuodelta 2011, hopeata ottivat 2013 ja nyt
sitten on ensimmäinen tavoite selviytyä A-junioreiden SM-sarjaan, mistä ensi
viikonlopulla eli 4-5. lokakuuta käydään Munkkiniemen Yhteiskoululla ankarat taistot.
Kyseessä ovat SM-karsinnat, joissa ToPo97:n lisäksi
ovat, alkukarsintojen kautta
mukaan päässeet Kaarinan
Ura, Rahola Tampereelta,
Järvenpää + vielä yksi joukkue mitä nyt emme tiedä.
SM-karsinnan kaksi (2)
parasta jatkavat sitten Ajunioreden SM-sarjaan ja
kaksi seuraavaa pelaa ensi
kaudella valtakunnallisessa
1. divisioonassa.
Näissä ToPo-nuorissa on
taatusti miespuolisten Torpan Poikien tulevaisuus,
heillä on hirmuisesti kokemusta taisteluista - yhteensä 60:ssä kovassa kansainvälisessä ottelussa viimeisten neljän vuoden ajalta.
Ainakin kahden pelaajan
isätkin, Riku Marttinen ja
Jari Raitanen, miehet ToPon suuruuden ajalta, toimivat mainioina esimerk-
keinä ja kannustimina heille kaikille.
ToPo97:aa on valmennettu johdonmukaisesti kohti
menestystä, aikanaan Kari-Pekka Klingan ja Anssi
Laihon toimesta ja viimeiset viitisen vuotta Pekka
Konttinen ja Markus Rautala ovat kantaneet vastuuta
valmennuksesta.
En voi ohittaa vanhempien ja muiden sukulaisten & ystävien merkitystä
sekä sitoutumista näiden,
useimmiten munkkalaisen
taustan omaavien nuorten
toimintaan. Poikien kanssa on kierretty niin Suomea kuin ulkomaitakin ja
kotiotteluissa on aina tarvetta buffetin puolella sekä
tietysti tälläkin tasolla on
kannustajilla suuri merkitys, juuri niinkuin maaotteluratsumme nimittivätkin
faniryhää nk. kuudenneksi
(6:s) pelaajaksi.
Hyvät ystävät, tervetuloa
siivittämään ToPo97 tärkeisiin voittoihin MYK:issä
ensi lauantaina ja sunnuntaina. Ottelut ja niiden alkamisajat selviävät mediasta ja ToPon palstalta.
Seurapalsta
??Munkinseudun Kansalliset Seniorit ry:n seuraava
kokous 2.10. klo 12. Munkkivuoren kirkon seurakuntasalissa, Raumantie 3, Kunniajäsenemme Aune Raholan aiheena on ?Lotat rauhan ja sodan aikana?.
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Topon Naiset valmiina
taistoon kullasta!
??Hyvät ystävät, niin koriksen kuin muittenkin lajien harrastajat, naisten SMkoripalloliiga alkaa 4.10.
päättyäkseen joskus myöhään ensi keväänä ja silloin toivottavasti vieläkin
paremmalla menestyksellä Topo Naisten osalta kuin
viimeksi, jolloin viimeisen
ottelumme Äänekoskea vastaan voitimme, hyvällä pelillä ja vahvasti ?vääntäen?,
otimme pronssimitalit erinomaisen taistelun jälkeen.
Menneen kauden joukkueessamme oli vain yksi
ulkomaalainen
ja hänkin ainoastaan osan ajasta ja niinpä kohta tuoreeltaan mitalit saatuina, pieni
taustaryhmämme tuumasi
että ?eiköhän pelata seuraava kausi puhtaasti suomalaisvoimin, sellaista eivät
muut ole vuosiin tehneet,
joten ollaan me edelläkävijöitä?. Päävalmentajamme
Kari-Pekka Klinga tunnusteli maaperää, myöskin niitä harvoja yhteistyökumppaneita kuullen, joita naiskoripalloilulla maassamme
on, ja niin ratkaisuksi tuli
100% suomalaisuus.
Kuriositeettina toteaisin,
että otimme yhteyttä Suomalaisuuden Liittoon ehdottaen että Topo Naiset
voitaisiin nimetä nk. Avainlippu-joukkueeksi ja painattaa se hyvä logo peliasuihin, no valitettavasti vaikka
ehdotusta heillä arvostettiinkin, kerrottiin että tuon
tunnuksen saanti edellyttää
tuotteita ja vastaavia, kuten tietysti olin arvellutkin.
Nyt sitten matkustamme
Vimpeliin.
Viime kauden 1.divisioonan voittajana naisten sarjasta liigaan nousi Vimpelin
Veto, kaukaa Pohjanmaal-
ta. Mitä stadilaisina tiedämme Vimpelistä ? No
ainakin sen, että siellä
lyödään ja lujasti palloa, siis pesäpalloa
tämän
s a maisen
seuran
joukkueina.
Topo Naiset
Uuden liigajoukkueen pelaajista
ei minulla ole
nimien lisäksi
muuta tietoa
kuin että yhden ?maahanmuuttajan? taisivat Toposta saada jo viime vuoden
joukkueesensa eli Meriem
Eerikinharjun.
Ensimmäinen kotiottelu - Topo Naiset - Catz
Lappeenrannasta,
pelataan Töölön Kisahallissa
lauantaina, 11.10. alk. klo
16.00 - on sanomattakin
selvää että kyseiseen matsiin toivomme runsaasti
yleisöä tukemaan joukkuettamme, kohtaammehan
tuolloin viime kevään Suomen Mestarit.
Milaisella joukkueella
Topo pelaa alkavalla kaudella 2014-15?
Asiantuntijoiden mielestä ja toki oman väenkin,
on Perellä nyt johdettavanaan tosi kova joukkue, kaikki viime kauden
parhaat jatkavat ja lisäksi
ovat maajaoukkuepelaajat
Heta Korpivaara ja Dionne Pounds liittyneet joukkueeseemme kuin myös
Henriikka Suhonen ja Kesästen sisaruksista nyt jo
kolmaskin eli Veera on
kotiutumassa ?Peren enkeleihin?. Olemme myöskin nostaneet Topo Junioreista joukkueeseen omat
kasvatit Jessi Johanssonin
ja Emma Närvän.
On meillä nyt sellainen voima ja taito
+ nuoruuden into
että johan on
kumma
jollemme
tasapäisesti
muiden
kanssa taistele
kullasta - hyvä
Topo!
Tervetuloa
alusta alkaen
kanssamme
tavoittelemaan
Naisten Korisliigan mestaruutta, kätevintä olisikin
ostaa Kausikortti tai nk.
Kumppanikortti.
Toivotan kaikille lehden
lukijoille kaunista syksyä naiskoristerveisin
Apso Turunen
kummisetä
R
MUNKKINIEMEN
KIINTEISTÖHUOLTO
? Kiinteistönhuolto ? Painepesut
? Hälytys- ja
? Siivouspalvelut
valvonta 24h/vrk
? Huoltomies?
Lumityöt ja
palvelut
hiekoitustyöt
? Talonmies? Imulakaisusijaisuudet
konepalvelut
Pyydä tarjous!
puh. 040-9000 989
kiinteistopalvelu@gmail.com
munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info
www.kiinteistopalvelu.info
MunkinSeutu
16
Tiesitkö, että ikäihmisenä
Sinulla on mahdollisuus
saada kodinhoitopalvelut
ilman arvonlisäveroa!
HELSINKI
Tutu
SYK stu
S
AIK
ATA YN
U
L
nett
isivu UUN
lamm ile.
v Tunti, jossa lapset voivat olla mukana huoltajansa kanssa.
Alle 12-vuotias pääsee jumppaan maksutta huoltajansa kanssa (yksi lapsi/aikuinen).
Viikot 40-41