Kesäalen
loppurysäys!
A-vitamiinia
syysiholle Syyskuussa!
Paras istuvuus ja täydelliset muodot
joka vartalolle, hoikentavilla housuilla.
Paljon kokoja (32-48), värejä ja pituuksia.
Super Retinol Concentrate tehoseerumi 74? (norm. 79?)
Palkittu seerumi elvyttää ja
uudistaa ihoa voimakkaasti.
Munkkiniemen puistotie 9
p. 09 484 803
Nettiajanvaraus: beautyexperience.nettiajanvaraus.fi
Syksyn uudet housuvärit
Töölön myymälässä ja verkkokaupassa www.dressingroom.fi
Tervetuloa palveltavaksi!
Vaatteiden
SYYSMALLISTOT
MEPHISTO SHOP HELSINKI
Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI Puh. 020 734 8410 Palvelemme ark. 10-18, la 10-16
Ma-pe 10-18, la 10-14
www.mephistoshophki.com
saapuneet
MunkinSeutu
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
www.facebook.com/SaneliaShop/
2016 - Viikot 36-37
Autumn leaves are falling down,
falling down,
falling down,
yellow,
red,
orange
and
brown.
47. vuosikerta - JATKUU
Nro 16
HARKITSETKO OMA KODIN MYYNTIÄ?
Kartoitetaan yhdessä unelmasi ja toiveesi. Kun olet
tehnyt päätöksen, voit huoletta jättää kaiken muun
hoidettavakseni. Lisäksi voit valita kodinvaihtoa
helpottavia lisäpalveluja, jotka auttavat sinun ja
perheesi arkea. Ota reippaasti yhteyttä!
Minulla on aina aikaa Sinulle ja tutuillesi
kaikissa asuntoja koskevissa asioissa!
www.maijahertzbaumann.com
UUSINTA MUOTIA MUNKASTA
Vaateliike Sanélia palvelee Munkkiniemessä, kivaa pukeutumista
aukuiselle naiselle. Kaunis miljöö ja rento meininki. Tervetuloa!
MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 21
00330 HELSINKI MA-TO 10-18 PE 10-17 LA 10-15
puh 040 6807700 | maija.hertzbaumann@kahdeksas.fi
www.kahdeksaspaiva.fi
Kahdeksas päivä Oy | LKV Maija Hertz-Baumann
Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo
MUNKKINIEMEN JA LÄNSI-HELSINGIN
RAUTAISET AMMATTILAISET TUNTEVAT
ALUEEN ASUNNOT KUIN OMAT TASKUNSA.
TAVATAAN MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUKSESSA 10.9. KAUPPALANTIE 42 | 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640
JARMO ASOLA
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3621
gsm 0500 408 690
ANNINA HARTIKAINEN
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3088
gsm 040 664 6238
ILKKA-PEKKA MÄKELÄ RAIJA NORDBLAD
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3605
gsm 040 653 3082
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3661
gsm 040 752 0580
TIINA KAARNAKORPI
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3557
gsm 040 772 3582
JARI OLKKONEN
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3542
gsm 0400 533 581
JARMO KAIPAINEN
Kiinteistönvälittäjä, LKV
puh. 020 780 3626
gsm 0500 408 612
ARI-PEKKA VIRTANEN
Kiinteistönvälittäjä, LKV
kaupanvahvistaja
puh. 020 780 3504
gsm 040 668 3748
SARI KIVIHARJU
Kiinteistönvälittäjä
LKV, OTM
puh. 020 780 3268
gsm 050 511 1618
PIPSA SARIN
Myyntijohtaja, LKV
puh. 020 780 2572
gsm 0500 785 160
ANNELI KUOSMANEN
Myyntineuvottelija
puh. 020 780 3654
gsm 040 509 3578
Palvelemme
Munkkiniemen Nordeassa
ma-pe klo 13-16.00.
MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 14 |
(Nordea) 00330 Helsinki,
puh. 020 780 3630
ELINA ENNE
Myyntisihteeri, KiAT
puh. 020 780 3620
gsm 040 710 4016
Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %).
/ Huoneistokeskus
www.huoneistokeskus.fi
2
MunkinSeutu
Nro 16 ? Viikot 36-37
Harkitsetko asuntosi
vuokraamista?
Oletko myymässä
asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan
ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat
hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta.
Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun.
Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat
ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen
vuoden vuokranmaksusta.
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten
asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja
totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen
monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.
Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU
Ilmalankuja 2, HKI
Viikot 36-37
MunkinSeutu
47. vuosikerta ? nro 16
Ajankohtaista
Seurasaaren
vesihuollon
rakentamistyöt
jatkuvat
??Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja kiinteistövirasto ovat vuosien 2015 ja
2016 aikana uudistaneet Seurasaaren vesihuoltoa. Töitä
saarella jatketaan tulevana
talvena.
Tarkoituksena on uudistaa Seurasaaren vesijohtoja viemäriverkosto kokonaisuudessaan. Saareen rakennetaan myös uusi yleisökäymälä. Joitakin puita joudutaan rakennustöiden aikana
poistamaan.
Työ aloitetaan syyskuun aikana ja ne valmistuvat kesäkuussa 2017.
Talin liikuntapuistoon
uusi tekonurmikenttä
Liikuntalautakunta
hyväksyi torstaina 25.8.
Talin liikuntapuiston
tekonurmikentän
peruskorjaustyön
hankesuunnitelman.
??Talin tekonurmikenttä peruskorjataan siten, että nykyisen
kentän pinnoite ja massat poistetaan. Tilalle rakennetaan uusi
100 m x 60 m kenttä päällysrakenteineen ja salaojituksineen.
Talin tekonurmikentälle asennetaan alapuolisella valettavalla joustokerroksella varustettu
jalkapallonurmi. Uusi tekonurmi täyttää FIFA Quality (aiemmin FIFA 1 Star) vaatimukset.
Nukan pääväri on vihreä ja nukan pituus min. 40 mm. Talin
kentälle rakennetaan myös uusia aitoja perustuksineen.
Rakennustyöt aloitetaan syksyllä 2016 ja töiden on arvioitu
valmistuvan toukokuun lopussa 2017. Tekonurmen perus-
korjauksen kustannukset ovat
750.000,00 ? (alv 0%).
Talin liikuntapuiston tekonurmikentän peruskorjaus on tarpeellinen, sillä nykyisen tekonurmikentän alusta siirrettiin
Sonera Stadionilta viiden vuoden käytön jälkeen Talin liikuntapuistoon vuonna 2011. Kentän
huonon kunnon vuoksi ainoastaan pienimmät ikäluokat käyttävät kenttää, sillä pinta on liian
kova varttuneemmille pelaajille.
Tekonurmikentän käyttäjiä ovat
kuitenkin kaikki Helsingin asukkaat, urheiluseurat sekä lähikoulut. Kentällä on ollut ns. höntsävuoroja 8 h viikossa sekä vakiovuoroja 11,5 h ja piirinotteluita
noin 6 h viikossa. Peruskorjauksen jälkeen kentälle tulee lisää
varattua ottelutoimintaa, lisää
seuravuoroja ja kaiken kaikkiaan huomattavasti lisää käyttäjiä ja käyttötunteja. Tekonurmikentän peruskorjauksen jälkeen
kenttää voivat käyttää kaikki ikäluokat turvallisesti sekä harjoitteluun että pelaamiseen. Uusi
Munkkivuoren ostoskeskuksen Syyssenssit
??Syyskausi käynnistyy ostarilla 10.9. klo 10. Tapahtumassa mukana mm. Timo Taikuri
ja puolustusvoimain Varusmiessoittokunta. Tilaisuuden juontaa
jalla maa-alueella on muun muassa kolme luonnonnurmipintaista kenttää, amerikkalaisen
jalkapallon nurmikenttä sekä
yksi kumirouhetekonurmikenttä. Jalkapalloilijoille on sisähalli.
??Helsingin kaupungin rakennusvirasto aloittaa Kuusisaarentiellä sijaitsevan pysäkin rakentamisen.
Kuusisaarentiellä sijaitseva
väliaikainen pysäkki rakennetaan pysyväksi HSL:n palvelutason pysäkiksi.
Suojatien
rakentaminen
aloitetaan syyskuussa 2016.
Pysäkkialueen rakennustyöt
valmistuvat lokakuussa 2016.
Havainnekuva Hakaniemen metroaseman
peruskorjatusta lippuhallista. Kuva: PES
Arkkitehdit Oy
legendaarinen Jorma Pulkkinen, joka on ostarilla usein ollut vastaavissa hommissa.
Sivut 8-9
Sirkus valloittaa
Kansallisoopperan
??Kaksi suurta taidemuotoa
kohtaavat uudenlaisessa koko
perheen spektaakkelissa, kun
sirkus valloittaa Kansallisoopperan näyttämön 16.9. alkaen.
kenttä mahdollistaa myös uusien lajien, kuten lacrossen ja ultimaten harjoittelun.
Talin liikuntapuistossa käy
yhteensä yli miljoona liikkujaa
vuodessa. Liikuntapuiston laa-
Kuva: Helsingin
kaupungin
liikuntavirasto.
Kuusisaarentien
pysäkin
rakentaminen
alkaa
CircOpera on yhdistelmä akrobaattista taituruutta ja klassisen
musiikin helmiä.
Sivu 7
Hakaniemen metroaseman
lippuhalli peruskorjataan
??Hakaniemen metroaseman
lippuhallin peruskorjaus alkoi
maanantaina 5.9.2016. Peruskorjauksessa aseman eteläpäädyn lippuhalli ja sisäänkäynnit
uusitaan. Kulkuyhteys metroon
säilyy koko remontin ajan. Peruskorjaus valmistuu syksyllä
2018.
Lippuhallin tilat puretaan kokonaisuudessaan ja tilalle rakennetaan laajemmat ja monipuo-
lisemmat liiketilat. Aseman sisäänkäynnit Hakaniemen torilla ja raitiovaunupysäkkialueella
uusitaan. Jalkakäytävällä sijaitseva Siltasaarenkadun sisäänkäynti siirretään Siltasaarenkatu
16:n kiinteistöön ja Ympyrätalon
vieressä oleva sisäänkäynti peruskorjataan. Aseman pohjoispäädyn sisäänkäynnit Toisella
linjalla ja Porthaninkadulla ovat
käytössä koko remontin ajan.
Sisäänkäynnit torilla ja pysäkkialueella suljettiin 5.9.
Ensimmäiseksi uusitaan Hakaniemen torilla ja raitiovaunupysäkkialueella sijaitsevat
sisäänkäynnit, jotka suljettiin
maanantaina 5.9.2016. Sisäänkäyntirakennukset puretaan ja
tilalle rakennetaan uudet sisäänkäynnit.
Sivu 12
MunkinSeutu
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 16
Kouluelämään tulossa
merkittäviä muutoksia?
O
petus ja oppiminen mullistuvat Helsingin kaupungin
kouluissa. Uusissa koulutiloissa ei ole erillisiä luokkahuoneita.
Oppimiseen otetaan käyttöön koulun kaikki tilat, ja koko kaupunkia
hyödynnetään oppimisessa.
Kaupungin peruskoulujen ja lukioiden opettajista on koottu asiantuntijaopettajaverkosto viemään muutosta eteenpäin yhdessä oppilaiden
ja opiskelijoiden kanssa. Kuuteen
tiimin on koottu yhteensä 39 opettajaa kehittämään ja jakamaan hyviä
käytäntöjä.
Uudenlaisia tapoja oppia kehitetään myös 61 kokeilukoulun verkostossa. Yli 70 hankkeessa kokeillaan
ilmiöpohjaista koulua, pulpetitonta
koulua, oppikirjatonta koulua,
ePortfoliokoulua sekä koulutonta
koulua. Kouluilla on myös omia
kehittämishankkeita.
Verkostojen kautta viedään systemaattisesti eteenpäin uudenlaista
pedagogista ajattelua. Tavoitteena
on taata jokaiselle helsinkiläiselle
mahdollisimman hyvät tulevaisuuden taidot. Yksi asiantuntijaopettajien tiimeistä kehittää ilmiöpohjaista opetusta. Kaikki helsinkiläiset
peruskoululaiset opiskelevat tänä
lukuvuonna kaksi ilmiötä.
Uuden opetussuunnitelman myötä
opiskeltavia kokonaisuuksia käsitellään useamman kuin yhden oppiaineen tunnilla, jolloin oppilaalle muodostuu selkeämpi kuva aihepiiristä.
Esimerkiksi olympialaisiin tutustutaan ensin kirjallisten lähteiden kautta, sitten konkreettisemmin vaikkapa
alueen urheiluseurojen avustuksella.
Samalla opetus siirtyy käytännössä
koulun seinien ulkopuolelle. Apuna
oppimisessa käytetään luontevasti
oppilaiden mobiililaitteita.
Asiantuntijaopettajien tiimeissä
kehitetään myös portfolio-oppimista, erilaisia oppimisympäristöjä ja
oppimateriaaleja, teknologiakasvatusta ja algoritmista ajattelua sekä
kielen, vuorovaikutuksen ja kriittisen ajattelun opetusta ja oppimista.
Erityisopetuksen käytäntöjä kehitetään omassa tiimissään.
Muutosta vauhdittaa nelivuotinen
opetuksen digitalisaatio-ohjelma,
johon kaupunginhallitus myönsi kesäkuussa rahoitusta. Se tuo kouluihin nopeammat tietoliikenneverkot,
uutta tietotekniikkaa ja uudenlaisia
sähköisiä oppimisympäristöjä.
Tietoteknologia on apuna muutoksessa. Tärkeintä on se, miten oppiminen ja opiskelu muuttuvat, ja miten
asioita jatkossa tehdään.
Suhteellisesti ajatellen
Pienen hetken lyhyen,
kestää aika lapsuuden.
Pienen ajan lyhyen
kestää kesä
lämpöinen.
Vähän aikaa vainen,
aika nuoruuden.
Pienen hetken kukkii
kauniit kukat kielojen.
Hetken pienen kuuluu
kaunis laulu lintujen.
Lyhyt ompi
kaikkiaan,
ihmiselo päällä
maan.
Olavi Kylliäinen
Koulumies
Ohita takaa
??Onkohan monetkaan ajatelleet millaiseen vaaraan itsensä asettavat, kun ohittavat ?Keppiukon? edestä, sillä itse ainakin käytän keppiä siksi, että pääsen nopeammin liikkeelle!
On uskomatonta hölmöilyä, että kuvitellaan keppiä
käyttävän kulkevan hitaammin, mutta pahimmassa tapauksessa keppi voi osua
edestä kulkevan nilkkoihin tai pyöräilijällä polku-
palvelun kautta.
Parhaillaan Munkinseudulla ollaan suunnittelemassa Lehtisaaren rantareittejä. Rakennusvirasto järjesti siellä asukaskävelyn
läntisellä rantaraitilla elokuun lopussa. Asiantuntijat kertoivat suunnitelluista toimenpiteistä ja kuulivat asukkailta palautetta
ranta-alueen uudistuksista. Rantaraittia on tarkoitus leventää ja tehdä turvallisemmaksi kävelijöille
ja pyöräilijöille. Tavoittee-
na on säilyttää kilpikaarnamännyt, mistä syystä raitin
leveys vaihtelee paikoin.
Raitin kunnostussuunnittelu perustuu rakennusviraston laatimaan aluesuunnitelmaan.
Aluesuunnitelmassa todetaan, että Lehtisaaren luonnonalueiden pinta-alasta n.
78 % on metsäistä. Alueella on enemmän kehityskaarensa loppupuolella olevia tai sitä lähestyviä metsiä kuin nuoria taimikoita. Mittavalle metsänhoi-
pyörän säärien väliin, joten käyttäkää sitä vähäistä
järkeä jota teillä vielä on!
SoTe ei toimi
Sosiaali- ja Terveydenhoito ratkaisussa ei oteta
huomioon, että haavoja pitää myös sitoa ja jos kaikki rahansa vähävarainen
laittaa haavanhoitotarvikkeisiin, niin hän ei pysty
syömään MONIPUOLISESTI
Joka auttaa tervehtymään
nopeammin ja paremmin!
Aina moititaan niitä jotka
saavat valtion tukea, mutta ei huomata, että Suuryrityksetkin saavat valtion
tukea! Nyt halutaan tukea
vain Suuryrityksiä ja ne jotka haluaisivat takaisin työelämään heidät heitetään
syrjään näin on yhteiskunta vinoutunut!
Lassi Tiittanen
Munkan mummon jupinat
Muistorikkain
kesätapahtuma
??Eräässä lehdessä kysyttiin tämän kesän muistorikkainta tapahtumaa. Voinen
kertoa omani.
Kaksi entistä, miespuolista eläkeläistyökaveriani
tuli maalle visiitilleni. He
tapaavat käydä kerran kesässä ja samalla tarkistaa ja
antaa vinkkejä taloni hoidossa. He kun ovat talollisia kumpikin ja vasara pysyy kummankin kourassa.
Herrat saapuivat sovittuna päivänä, sovittuun aikaan ? ei tarvinnut soitella
edestakaisin ja varmistaa -,
ja Viipurinrinkeli Haminan
torilta kainalossaan.
Olin laittanut Karjalan
paistia, perunaa ja salaatin. Istuimme pöytään ja
aloimme syödä. Samalla
kertailimme työmuistojamme ja entisiä työkavereitamme. Jutut olivat lukuisat. Herrat söivät rauhallisina, eikä pöydässä hötkyilty.
Seitsemänkin perunaa meni,
eikä kyselty mitä laatua oli!
Pääruoasta ei kommentoitu eikä taivasteltu, olikohan nyt siinä valkoista jauhoa, voita, hirveästi rasvaa
tai ettei haluttu syödä lihaa
lainkaan. Olisi haluttu vain
kalaa. Kun lihaan pitää teurastaa eläimiä, ja sen tuntui epämiellyttävältä. Mitenköhän ihmiskunta olisi
saanut alkunsa, jos ei olisi
metsästetty eläimiä, kysyn
vaan? Tai muuten vain ei
haluta syödä lihaa, korvien
välissä kun oli luonnollista
vikaa. Miten luonnollista?
Jälkiruoaksi oli jäätelöä ja
herrat kertoivat sen olevan
erityisen hyvää. Pertunmaan kyläkaupasta ostettuna. Ruokailun jälkeen
herrat katselivat ensi alkuun
Lehtisaaren rantareittejä
uudistetaan ? asukkailta
toivotaan vielä palautetta
??Yleisten töiden lautakunta käsittelee suunnitelmia
Helsingin puistojen ja katujen hoidoksi. Viheralueet
ovat tärkeitä virkistysalueita kaupunkilaisille ja varsinkin puiden kaataminen
aikaansaa usein harmistusta asukkaiden parissa.
Luonnonhoidon suunnittelu tapahtuu rakennusviraston aluesuunnittelun yhteydessä. Asukkaat voivat
osallistua suunnitteluun ja
antaa siitä palautetta mm.
rakennusviraston asiakas-
Nro 16 ? Viikot 36-37
Terhi Koulumies
dolle ei ole tarvetta, mutta
joillain alueilla on metsän
uudistamistarvetta. Pieniltä
alueilta voidaan poistaa ve-
olympialaisia ja
samalla napostelivat pussillisen
chipsejä. Olinpa onnellinen,
että sain ne vihdoinkin kiertoon!
Pöydästä noustuaan herrat sanoivat: Kiitos ruoasta,
se oli hyvää! Sen pituinen
se! Ei käyty pohtimaan miten se oli valmistettu, mitä
lisäaineita siihen oli käytetty, oliko siinä nyt varmasti
kaikki ravintoaineet otettu
käyttöön ja valmistettu kestävällä tavalla. Ruoasta puhumista, kommentoimista ja
jatkuvaa jauhamista ei harrastettu herrojen kesken.
Ruoka oli heille välttämätön elintoiminto, joka meni
suusta sisään ja alapäästä
ulos. Sen merkitys ei ollut
sen kummempi. Välttämätön, mutta ei elämää suurempi kysymys.
Kun autojen takavalot
vilkkuivat heidän lähdettyään kotia kohti, ajattelin
itsekseni, että nämä herrat
tullevat olemaan jatkossa
ainoat minulle sopivat vieraani. He eivät tulleet kylään ilmoittamalla samalla
olevansa laihdutuskuurilla,
lihansyönti lakossa, paastolla tai muuten vain syömässä siten, että ronkitaan
nyt hieman ruokaa ja nyrpistetään nenää. Ja ilmoittamalla kuuluvalla äänellä,
että minä en sitten syö lihaa, en kalaa, minulla on
laktoosi-intoleranssi, keliakia, en syö valkoista jauhoa, en kananmunaa, syön
juustoista vain raejuustoa,
ja jos itse saisin päättää en
söisi ollenkaan. Kummasti
kuitenkin näilläkin ihmisillä ovat jääkaapit tyhjinä ja
sakkoa maiseman parantamiseksi ja näkymien säilyttämiseksi avoimina.
Puita kaataessa Helsingissä pyritään aina säästämään riittävästi lahoavaa
puuainesta lahottajaeliöstölle. Kaikkia kuolleita tai
huonokuntoisia puita ei siis
poisteta ja osa huonokuntoisista puista jätetään metsään maalahopuiksi. Puuston moninaisuutta halutaan
ylläpitää ja säästää tiheikköjä linnuille ja eläimille.
Erillisiksi rajattuja luonnonarvokohteita Lehtisaaressa on yhteensä n. 1,5 ha.
Ne ovat pääasiassa tuoreita
tai kosteita lehtoja. Kalkkipaadenpuistossa on lisäksi vetinen korpilaikku sekä
sen vieressä pieni vaahterikko. Alueella on myös
kallioalueita, rantametsiä,
illan pimeinä tunteina suuhun menee yhtä sun toista
ei sallittua!
Vanha äitini sanoi, ettei
tuollaisia vieraita ennen
vanhaan olisi kutsuttu lainkaan uudestaan vierailuille ja heidän käytöstään olisi pidetty täysin sopimattomana. Jos jokin ruokaaine oli kiellettyä, sitä ei
vain otettu lainkaan lautaselle ja siitä ei tehty numeroa. Nyt ruoasta numeron
tekeminen on ykkösasia!
Jopa tarjoilijat ravintolassa kuuluttavat suureen ääneen, miten ruoka on heillä valmistettu! Erään kerran
eräs herrasmies oli erittäin
nälkäinen ja tarjoilija vain
kailotti ruoanvalmistustapoja, niin herrasmies sanoi ärtyneenä: Anna olla
jo, osaanhan minä itsekin
ruokaani arvioida!
Mutta entisajan herrasmiehet käyttäytyivät entisajan tavoin ja se tuntui
minusta niin äärettömän
kodikkaalta. Heille ruoan
laittaminen ja tarjoaminen
oli yhtä juhlaa emännälle,
ja heidän kiitos tuli täydestä vatsasta ja sydämestä, ei
nirppanokkien itsensätehostamisesityksen loppuhuipennuksena. Soppaa
soittajille, sanottiin ennen
vanhaan. Niin, ehkä siinä
onkin se syy ? ruoka on
tarkoitettu tekeville, nälkäisille ihmisille, ei lainkaan leukojen länkyttäjille!
Elina Kuosmanen
jotka jäävät osittain toimenpiteiden ulkopuolelle. Kauempana luonnonmukaisemmissa metsiköissä ylläpidetään vain merkittävimpiä
reitinvarsia sekä tehdään
pieniä toimia luontoarvojen turvaamiseksi. Sellainen kohde on esimerkiksi Hiidenkiukaanpuistossa
parin hehtaarin metsänotko kallioiden välissä.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana aluesuunnitelmasta käy ilmi, että Lehtisaaressa on museokohteina
kaksi pronssikautista muinaishautaa.
Terhi Koulumies
Kaupunginvaltuutettu
(kok)
Yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja
MunkinSeutu
Viikot 36-37 ? Nro 16
5
Ihmisketju Keskuspuiston puolesta
keräsi toista tuhatta osanottajaa
??Lauantainen 27.8. hyväntuulinen mielenosoitus Keskuspuiston puolesta keräsi
yli tuhat helsinkiläistä ihmisketjuun Keskuspuistoon.
Ketju alkoi Pirkkolasta Maunulan majan kautta Kivihakaan ja lisäksi Laakson alueella oli oma ihmisketjunsa.
Järjestäjien laskujen mukaan eri kokoontumispisteissä kokoontui yhteensä
yli tuhat ihmistä. Lopussa
ketjut yhdistyivät Maunulan Majalle, jossa oli esillä
monimetrinen karttakuva
yleiskaavasta Keskuspuiston osalta.
Keskuspuisto tärkeä
helsinkiläisille
? Yli 15 000 on allekirjoittanut adressin Keskuspuiston puolesta ja olemme iloisia, että niin moni
heistä pääsi tänään paikan
päälle. Tapahtuman tarkoitus oli näyttää, että Keskuspuisto on helsinkiläisille äärimmäisen tärkeä virkistysalue, jonka merkitys vain
korostuu kun asukasluku
kasvaa, sanoo Keskuspuistoryhmän aktiivijäsen Maija Hakanen.
Tulosten
julkaisu pian
Keskuspuistoryhmä tekee
parhaillaan kaupunginvaltuutettujen keskuudessa kyselyä,
jossa kartoitetaan suhtautumista Keskuspuiston rakentamiseen. Tulokset tullaan julkistamaan lähiaikoina.
? Annoimme valtuutetuille lisäaikaa, koska erittäin
monet heistä ovat kokeneet
kysymyksen vaikeaksi vastata. On selkeää, että Keskuspuisto tulee olemaan yksi
yleiskaavan pahimmista kipukohdista sekä keskeinen
vaaliteema, Hakanen sanoo.
Kaisaniemen ala-aste
väistötiloihin
??Kaisaniemen ala-asteen
koulurakennus (Puutarhakatu 1) suljetaan käynnissä
olevan perusparannuksen
takia, ja loputkin koulun
toiminnot siirretään väistötiloihin.
Koulu on toiminut kesällä alkaneen perusparannuksen vuoksi jo osittain
väistötiloissa Kaisaniemen
puistossa sijaitsevissa paviljongeissa.
Käytössä olleissa koulun
päärakennuksen tiloissa on
ollut ongelmia, koska van-
han rakennuksen rakenteet
ja tekniikka eivät ole mahdollistaneet työmaasta aiheutuvien haittojen kuten
pölyn ja melun riittävää
eristämistä.
Viime viikolla koulun ullakkotiloissa sattui vesivahinko. Perusparannukseen
liittyvän betonivalun yhteydessä kahteen viidennessä kerroksessa sijaitsevaan
luokkaan valui vettä.
Luokkia kuivatetaan parhaillaan. Varotoimena kuivatetaan myös kahta muu-
ta luokkaa samassa kerroksessa. Kuivauksen kestoa ei
osata vielä arvioida.
Tilakeskus etsii parhaillaan kiireisellä aikataululla väistötiloja noin 250 oppilaalle, jotka tällä hetkellä
opiskelevat remontoitavassa
koulurakennuksessa. Muutos ei koske väistötiloissa
jo opiskelevia.
Kaisaniemen ala-asteen
perusparannuksen on määrä valmistua vuoden 2017
lopussa.
Helsinki-kanava avautuu
kaupunkilaisten videoille
??Helsingin
kaupungin
verkkovideopalvelu Helsinki-kanava ryhtyy julkaisemaan kaupunkilaisten tuottamia videoita.
Eri kaupunginosien tunnelmia välittäviä videoita
voi lähettää julkaistavaksi Helsinki-kanavalle osoitteessa oma.helsinkikanava.
fi. Videoiden toivotaan tuovan esiin kaupunkilaisten
tärkeiksi kokemia asioita,
paikkoja ja ilmiötä Helsingissä.
? Tavoitteena on avata
kaupungin ylläpitämä vies-
tintäpalvelu, Helsinki-kanava, myös kaupunkilaisten
keskinäisen sekä kaupunkilaisten ja kaupunkiorganisaation välisen vuorovaikutuksen kanavaksi, sanoo
vuorovaikutuspäällikkö Johanna Seppälä.
Videoiden tulee olla korkeintaan kolmen minuutin
pituisia ja kaupunkilaisten
itsensä kuvaamia. Kaupungilla on oikeus harkintansa
mukaan olla julkaisematta
videota tai poistaa jo julkaistu video Helsinki-kanavalta. Tarkemmat tiedot ja
lomake videoiden lähettämiseen löytyvät osoitteessa oma.helsinkikanava.fi.
Helsinki-kanava on Helsingin kaupungin ylläpitämä vuonna 2008 toimintansa aloittanut verkkovideopalvelu.
Verkkosivuston www.
helsinkikanava.fi kautta on
mahdollista seurata suoria lähetyksiä mm. kaupunginvaltuuston kokouksista, kaupunginorkesterin
konserteista, ylipormestarin
asukasilloista ja muista tapahtumista.
Kalasta, marjasta ja
ulkoile Stadin saarissa
??Kalastus, marjastus ja
muu ulkoilu on Stadin saarissa nyt mitä parhainta
ajanviettoa. Saarissa olevat
palvelut, kuten kahvilat ja
saunat ovat myös käytössä.
Osaan saarista pääset vielä
vesiliikennöitsijöiden kuljettamilla vesibusseilla. Omalla veneellä puolestaan rantautuminen onnistuu saarien venesatamissa ja kiinnityspaikkoihin. Tule ja tutustu Stadin saariin -esite,
josta löytyvät muun muassa vesireittiaikataulut, löytyy verkkosivuilta www.hel.
fi/vesireittiliikenne.
Kesän uutuus kohde on
ollut Vallisaari, jonka lähtölaituri on Kauppatorilla.
Pihlajasaaren, Kaunissaaren, Suomenlinnan, Harakan, Korkeasaaren ja Uunisaaren lisäksi saarikohteita ovat mm. Sirpalesaari,
Liuskasaari, Särkkä, Valkosaari ja Lonna.
Jokamiehenoikeudella voit
onkia mato-ongella ja talvella pilkkiä ilman kalastuslupaa. Muu kalastus vaati 18 ?
64-vuotiailta kalastonhoitomaksun ja vesialueen omistajan luvan. Luvista saat lisätietoa liikuntaviraston verkkosivuilta www.hel.fi/kalastus. Helsingin merialueella
on tavattu noin 60 kalalajia,
muun muassa meritaimenta, kuhaa ja siikaa.
Stadin saarissa kokkaa-
Osa Keskuspuistoa
puolustaneesta
ihmisketjusta lauantaina
27.8. Kuva Toivo Koivisto.
minen onnistuu grillikatoksissa. Saaristossa polttopuita on valmiina Kaunissaaren ja Pihlajasaaren
katoksissa valvontakauden
aikana. Muihin saarin tulee
ottaa omat polttopuut mukaan. Grillikatoksia löytyy
seuraavista saarista: Eestiluodossa, Elisaaressa, Kaivokarissa, Kaunissaaressa,
Koti- ja Villaluodoilla, Käärmeluodolla, Malkasaaressa, Pihlajasaaressa ja Pihlajaluodolla.
Sauno saaressa. Löylyttele
ja tunnelmoi, kuten kuvassa
Kaunissaaressa. Kuva:
Liikuntavirasto
Vihdintien bussiliikenteen
sujuvuutta pyritään kohentamaan
??Vihdintien
Helsingin
osuudella valmistuivat kesällä perusparannustyöt,
joiden yhteydessä sujuvoitettiin myös bussien kulkua
muun muassa kaistajärjestelyin. Vihdintien toimet
poikkeavat monin tavoin
perinteisestä teiden kehittämisen mallista.
? Liikenteen edellytyksiä
on parannettu virastojen
välisenä yhteistyönä ketterän kehittämisen ja luovan
ongelmanratkaisun hengessä, HSL:n liikennesuunnittelija Marko Suni kertoo.
Uudenmaan
ELY-keskus, HSL, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja
rakennusvirasto valitsivat
ja suunnittelivat toimenpiteet yhteistyössä. Hankkeen toteutuksesta vastasi
ELY-keskus.?
? Tahtotila on ollut hankkeelle suopea ja toimijoilla
on ollut yhdessä tekemisen
henki, Suni kiittelee.
Hanke on osa Helsingin
seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman kärkihanketta
eli pieniä kustannustehokkaita hankkeita (KUHA). Ilman valtion ja Helsingin rahoitusta merkittävä bussilii-
kenteen nopeuttamisen hanke olisi jäänyt toteutumatta.
Uudet kaistajärjestelyt lyhentävät
matka-aikoja
Bussiliikennettä on pyritty vauhdittamaan erilaisin täsmäetuisuuksin, jotka
on toteutettu ilman raskasta suunnittelukoneistoa ja
pienin kustannuksin.
Toimet tarkoittavat esimerkiksi sitä, että bussien käyttämiä ryhmityskaistoja on pidennetty, jolloin ne pääsevät oikealta tyhjältä kaistalta
henkilöautojonon ohi liikennevalojen jälkeiselle pysäkille. Liikenteen sujuvuuden
kannalta kriittisimpiin kohtiin, esimerkiksi Ristipellontieltä Kehä I:lle, on rakennettu busseille lisäkaistoja.
Busseille on myös rakennettu liittymäohituksia. Pysäkkejä on pidennetty kahden linja-auton mittaisiksi
ja muutamia ylimääräisiä
pysäkkejä on poistettu ja
yhdistelty liikenteen nopeuttamiseksi.
Suni arvioi, että parhaimmillaan bussimatkustajat
säästävät toimenpiteiden
ansioista matka-ajassa useampiakin minuutteja. Ennen kaikkea pyritään parantamaan bussiliikenteen
luotettavuutta.
? Vihdintien nopeusrajoitus alennettiin pari vuotta
sitten 70 kilometristä 60 kilometriin tunnissa, mikä oli
merkittävä uudistus. Linjaautolle on annettava tietä,
kun se lähtee pysäkiltä, jos
tien nopeus on korkeintaan
60 km/h. Näin bussien kulusta tuli entistä sujuvampaa, kun niiden ei enää tarvitse odotella pysäkillä pitkiä aikoja. Nyt toteutettavat
toimet ovat jatkoa nopeusrajoitusten alentamiselle.
? Toimet hyödyttävät
muutakin liikennettä kuin
linja-autoja, Suni jatkaa.
? Kun ryhmityskaistat pitenevät, linja-autot ja kääntyvät ajoneuvot pääsevät
entistä aikaisemmin pois
suoraan ajavan liikenteen
joukosta, ja kaikki kaistat
vetävät nykyistä paremmin.
? Kehittämistoimien lopullinen hyöty tulee kuitenkin toden teolla näkyviin vasta ensi vuonna, kun
myös Kehä I:n parannustyöt valmistuvat.
Sami Sarvilinnaa esitetään
Helsingin kansliapäälliköksi
??Kaupunginjohtaja Jussi
Pajunen esittää Sami Sarvilinnan valitsemista kaupungin keskushallinnon
johtoon eli kansliapäälliköksi. Ehdotus on maanantaina kaupunginhallituksen
käsittelyssä. Kansliapäällikön valinnasta päättää kaupunginvaltuusto syyskuun
aikana.
Sarvilinna on ollut Hel-
singin kaupunginlakimies
vuodesta 2007 lähtien ja
hän johtaa kaupungin oikeuspalveluja. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen
lisensiaatti ja varatuomari. Sarvilinna on syntynyt
vuonna 1967.
Kansliapäällikkö on 1.
kesäkuuta 2017 voimaan
tulevan Helsingin johtamisuudistuksen jälkeen kau-
pungin ykkösvirkamies.
Hän johtaa kaupungin keskushallintoa, on toimialajohtajien esimies ja toimii kaupunginhallituksen
ja sen jaostojen sekä pormestarin esittelijänä. Ehdotuksen mukaan Sarvilinna
johtaisi myös nykyistä kaupunginkansliaa, joka toimii
31.5. 2017 saakka. Virka oli
avoimessa haussa.
MunkinSeutu
6
Päivyri
Nro 16 ? Viikot 36-37
Seurakunta
Viikon mietelause:
Kohteliaisuus aukaisee
kaikki ovet.
Thomas Fuller (1608-61)
Munkkiniemi
Nimipäivät:
Viikko 36
Ma 5.9. Yrittäjän päivä. Roni, Mainio
Ti 6.9. Asko
Ke 7.9. Miro, Milo, Arho, Arhippa
To 8.9. Taimi
Pe 9.9. Vertti, Isto, Eevert
La 10.9. Kalevi, Kaleva
Su 11.9. Santeri, Santtu, Sandra, Aleksanteri, Ali,
Aleksandra, Ale
Kirkkoherranvirasto,
Raumantie 3, avoinna ti,
to ja pe klo 9-13, ke klo
14-17, p. 09 2340 5100,
munkkiniemi.srk@evl.
fi. Päivystävä pappi: p.
09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja
to klo 10-11, p. 09 2340
5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi,
FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet,
Vapaaehtoiset.
Munkkivuoren
kirkko ja
seurakuntatalo
Viikko 37
Ma 12.9. Vilja, Valma
Ti 13.9. Orvo
Ke 14.9. Iida, Isla
To 15.9. Sirpa
Pe 16.9. Hilla, Hille, Hellevi, Hillevi
La 17.9. Aila, Aili
Su 18.9. Tytti, Tyyne, Tyyni
Raumantie 3
Ke 7.9. klo 9.30 Lasten
syyskirkko, Frilander, Viljamaa. Tervetuloa myös
kotihoidossa ja kerhoissa
olevat lapset hoitajineen.
Klo 13 Keskiviikkokahvila, Peltohaka.
La 10.9. klo 10-14 Ostarin Syyssenssit, mukana
srk. Myös kirkko on avoinna klo 10-12, tarvittaessa
rukouspalvelua.
Su 11.9. klo 11 Messu,
Frilander, Viljamaa. Kirkkokahvit. Klo 17 Perhemessu, verkosto.net.
Ma klo 10 Ikäihmisten
jumppa, vetäjänä Minna
Pirinen.
Ke 14.9. klo 9.30-11.30
Avoin päiväkerho. Klo 13
Keskiviikkokahvila, Marketta Levanto kertoo Merimieskirkon työstä; Rinne,
Viljamaa. Klo 18 Nuorten
ilta, Hartikainen, Valtonen.
To klo 16.30-17.15 Lapsikuoron harjoitukset. Tervetuloa kaikki entiset ja
uudet innokkaat yli 6-v.
lapset laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla. Klo 18.30 Iltatee.
Su 18.9. klo 11 Messu,
Rinne, Valtonen. Kirkkokahvit. Klo 17 Messu, verkosto.net.
Ma 19.9. klo 14-16
Merimieskirkkopiiri.
Ke 21.9. klo 18 Arkimessu ja vapaaehtoisten
siunaaminen, Hartikainen,
Leppilahti, Valtonen.
Nuorten bändi ja lauluryhmä kaikille musisoinnista kiinnostuneille.
Bändi soittaa arkimessuissa kerran kuussa ke klo
18, treenit ennen sitä klo
16.30. Samoin osallistutaan erikseen sovittuihin
nuorten tapahtumiin. Jos
kiinnostuit, ota yhteyttä
kanttori Senni Valtonen,
senni.valtonen@evl.fi, p.
09 2340 5117.
Munkkiniemen
kirkko
Tiilipolku 6
Pe klo 18 Rukouspiiri.
Su 11.9. klo 13 Messu,
Rinne, Viljamaa. Kirkkokahvit.
Ma klo 9.30-11.30 ja to
klo 15-16.30 Avoin päiväkerho. Klo 16-18 Rukouspalvelu. Läsnä on henkilöitä, jotka rukoilevat kanssasi, jos sitä toivot.
Ti klo 11 Sanan äärellä.
Klo 13 Olohuone. Tule tapaamaan tuttuja kahvikupposen äärellä.
Ke klo 15-16.30 Ensilapsikerho ensimmäisen
vauvan saaneille tai häntä odottaville.
To klo 13 Eläkeläisten
kahvihetki, Erkkilä. Klo
18 Kirkkokuoron harjoitukset, tervetuloa entiset
ja uudet laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla anne.viljamaa@evl.fi.
Su 18.9. klo 13 Messu,
Hartikainen. Kirkkokahvit.
Lehtisaaren kappeli
Papinpöydänkuja 4
Su 11.9. klo 10 Messu,
Peltohaka, Valtonen. Kirkkokahvit.
Sunnuntaiksi
17. sunnuntai
helluntaista
??Joskus kuulee sanottavan että sääli on sairautta. Mitä se oikein tarkoittaa? Ainakin sanontaa voi
käyttää jotakin siivousasiaa
tehdessä kun pitää luopua
esineestä. Sääli kuulostaa
aika moniulotteiselta sanalta. Sääli saa tekemään hyvää jollekin. Toisaalta joku
voi olla säälittävä ja silloin
sanalla on vähän negatiivinen sivumaku.
Luukkaan evankeliumin
eräässä kohdassa (Luuk.
7:11?16) Jeesusta käy sääliksi. Hän näki kun leskiäidin ainoa poika oli kuollut. Poikaa oltiin kantamassa jonnekin. Evankeliumissa todetaan näin: Naisen
nähdessään Herran kävi
häntä sääliksi, ja hän sanoi: ?Älä itke.? Hän meni
paarien viereen ja kosketti niitä, ja kantajat pysähtyivät. Hän sanoi: ?Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse!? Silloin kuollut
nousi istumaan ja alkoi puhua, ja Jeesus antoi hänet
takaisin äidille.
Kirjoittajan mukaan sääli
sai tekemään jumalallisen
ihmeen. Ihmekertomuksissa
on suuri houkutus luonnollisten selitysten etsintään.
Oliko nyt niin että poika oli koomassa ja heräsi?
Oliko niin että poika vain
pyörtyi? Oliko niin että hän
näytteli koko jutun? Ihme-
kertomusten ydin on siinä,
ettei niitä tarvitse selittää
järkeväksi. Ne ovat ihmeitä.
Jos niille löytyy järkiselitys,
kertomus muuttuu toiseksi. Joskus selitykset itsessään voivat olla säälittäviä.
Kertomus kuitenkin jatkuu, sillä luonnollisesti
tuollainen ihme herättää
reaktioita. Luukkaassa todetaan: Kaikki joutuivat pelon valtaan ja ylistivät Jumalaa sanoen: ?Meidän keskuuteemme on ilmaantunut suuri profeetta. Jumala
on tullut kansansa avuksi.?
Tekstin maininta siitä,
että Jumala on tullut kansansa avuksi, on lohdullinen. Ehkä ihminen on pohjimmiltaan vähän säälittävä.
Monesta hyvästä aikomuksesta huolimatta kaikki ei
mene putkeen. Tarvitsemme armoa, sen verran säälittävä on ihminen kaikesta huolimatta.
Herra armahda!
Juha Luodeslampi
Kirjoittaja on asiantuntija
jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikössä Kirkkohallituksessa
Singular formation #2 (vas.), Origin Broken Fragments (oik.)
Kasvoja Etelä-Afrikasta ? Lionel Smitin Maalauksia
ja veistoksia Didrichsenillä 9.9. alkaen
Presidentti ja rouva Ahtisaarelta näyttelyyn kaksi Nelson Mandelalta
saatua Benjamin Macalan maalausta
??Didrichsenin taidemuseon syksyn näyttely Kasvoja
? Faces esittelee yhden tämän hetken kiinnostavimman eteläafrikkalaisen kuvataiteilijan, Lionel Smitin
(s. 1982) tuotantoa. Smit
tunnetaan erityisesti monumentaalisista muotokuvamaalauksistaan ja veistoksistaan. Teoksissaan hän
tutkii identiteettiä ja sen
muodostumista. Laajaa kansainvälistä suosiota saavut-
Täyden palvelun hautaustoimisto
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Hautauspalvelu Pietét Oy
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Tapiola
Kauppamiehentie 1
Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo
puh. 4559 5650
taneen taiteilijan tuotantoa
nähdään nyt ensimmäistä
kertaa Suomessa.
Lionel Smitin suurikokoiset maalaukset ja veistokset hehkuvat värejä. Yllättävä värinkäyttö yhdistyy
klassiseen esittävään maalaamiseen. Ilmaisu tiiviistyy fragmentteina esitetyissä veistoksissa.
Smitiä kiinnostavat yksilön ja ryhmän ominaispiirteet, alkuperä ja muuntuminen. Ne ilmenevät ihmiskasvoissa, taiteilijan keskeisessä kuva-aiheessa. Tyypillisimmillään Smitin mallit
ovat Kapin niemimaan malaijiyhteisöstä, jonka etninen tausta on sekoitus eurooppalaista, aasialaista ja
afrikkalaista perimää. Smitille yhteisön naiset kuvastavat Etelä-Afrikassa tapahtuvaa identiteettien yhteensulautumista täydellisimmillään sekä sitä, miten oman
identiteetin rakentaminen
käy yhä vaikeammaksi globalisoituvassa maailmassa.
Smit rakentaa maalaus-
tensa perustan abstrakteista viivoista ja väriläiskistä,
joiden päälle hän lisää kasvot tai rintakuvan. Esittävän
ja ekspressiivis-abstraktin
vuoropuhelu muodostavat
Smitin taiteen erityisen jännitteen. Taiteilijan kokeilijan luonne on voimakkaimmillaan veistoksissa, joiden
teknisen pinnan työstön
ja patinoinnin hän antaa
usein toteutua kemiallisina prosesseina. Tulokset
ovat uniikkeja.
Kotimaassan
suosittu
taiteilija on viimeisen viiden vuoden aikana noussut kansainväliseksi menestykseksi, ja hänen säännölliset gallerianäyttelynsä
mm. Lontoossa, Amsterdamissa, Miamissa ja Hong
Kongissa ovat saavuttaneet
poikkeuksellisen suosion.
Tällä hetkellä hänen teoksensa ovat erittäin kysyttyjä
keräilijöiden keskuudessa.
Kasvoja ? Faces jatkaa
Didrichsenin taidemuseon
eri maiden taidetta ja kulttuureja esittelevien näyt-
telyiden sarjaa. Näyttelyn
yhteydessä nähdään myös
kaksi
eteläafrikkalaisen
Benjamin Macalan (1937?
1997) maalaamaa teosta
presidentti Martti ja rouva Eeva Ahtisaaren taidekokoelmasta. Ahtisaarille teokset lahjoitti Nelson
Mandela. Lisäksi mukana
on muutama afrikkalainen
esine museon omasta kokoelmasta.
Näyttelyt ja veistospuisto
9.9.2016? 29.1.2017
Lionel Smit:
Kasvoja ? Faces
Aukioloajat
Ti?su 11?18
Veistospuisto aina auki
Museo on suljettu
näyttelyvaihdon ajan
29.8.?8.9.2016
Didrichsenin taidemuseo
Kuusilahdenkuja 1,
Helsinki
office@
didrichsenmuseum.fi,
puh. 010 2193 970
MunkinSeutu
Viikot 36-37 ? Nro 16
7
Sirkus valloittaa
Kansallisoopperan
Jatkoa sivulta 3
Haagan Taideseuran
50 -vuotisjuhlanäyttely
??Juhlanäyttely järjestetään
yhteistyössä Puolan Keramiikkayhdistyksen kanssa,
joka on nyt vastavierailulla Suomessa, vuosi sitten keväällä Haagan Taideseura järjesti taidenäyttelyn Warsovan Kulttuurikeskuksessa.
Näyttelyn avasi maanantaina Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet ja
julkisti myös Puoli vuosisataa juhlakirjan, joka kertoo seuran 50v. taipaleesta,
jossa on kuvituksena taideseuran jäsenien teoksia.
Vuosi sitten Juhani Kostet
kertoi Sakari Pälsistä Hämeen Heimoliiton 90 v.
juhlassa Sajaniemen Kesäteatterissa. Sajaniemen
Taidemäellä oli samaan
aikaan myös HTS:n kesänäyttely, jossa paikallistaiteilija Mikael Vesperiltä oli
nähtävänä akvarellien lisäksi Sakari Pälsiin liittyvä
teossarja. Vesper osallistui
myös ?Nordic Faces ? Poh-
jolan Kasvot? ?teemanäyttelyyn Warsovassa Lapin
aiheisilla maalauksillaan.
Puoli vuosisataa näyttelyssä Vesper palaa ?kaukaisille juurilleen? esittäen
Karjalan Kalliopiirroksia,
mutta uudella tekniikalla,
temperamaalauksia alumiinilevylle. Sakari Pälsi sai
minut kiinnostumaan Karjalasta. Kalliopiirroksia on
nähtävänä myös ateljeeni
kattolaipiossa,Vesper toteaa. Taiteellisia taltiointeja sen aikaisesta elämästä
Äänisen rantakallioissa. Lähes puolet piirroksista kuvaa
joutsenia. Kaikista kuvioista tiedemiehet
eivät ole yksimielisiä siitä
mistä ne kertovat.
Kaapelitehtaan
Puristamo
Tallberginkatu 1,
Helsinki
06.09.-17.09.
Avoinna
ma-pe 10-19,
la-su 12-17.
HTS:n
näyttelyluettelo
Warsovan
Kulttuurikeskus,
Mikael Vesper
info.
Karjalan kalliopiirroksia, yhteyksiä
ulkoavaruuteen n. 5.000 vuotta sitten. 80x80
cm. temperamaalaus alumiinilevylle, 2016.
Karjalan kalliopiirroksia n. 5.000 vuotta sitten.
Hirven hiihtoa, valaanpyyntiä, joutsenia jne.
80x80 cm. temperamaalaus alumiinilevylle,
2016.
Pirkko ja Mikael
Vesper avajaisissa,
taustalla maalaus
Saanatunturi.
Kuva Grzegorz
Kwiatkowski,
Warsova.
??Esityksen ohjaa Jere
Erkkilä ja musiikin johtaa Alberto Hold-Garrido.
Sirkuskoreografiasta vastaa
suomalaisen nykysirkuksen
parissa työskennellyt Sanna Silvennoinen ja balettikoreografiasta Ballet Finlandin taiteellinen johtaja
Ville Valkonen.
Esitys etenee perinteisen
sirkusesityksen tapaan: se
on juoneton jatkumo, joka
sisältää monta visuaalisesti rikasta näyttämökuvaa.
Teoksessa on noin 30 erilaista kohtausta, ja koko
esityksen ajan kantavana
teemana on kahden ihmisen rakkaustarina.
Sirkuslajeina nähdään esimerkiksi akrobatiaa, nuorallakävelyä ja jongleerausta. Esitys tarjoaa perinteisten sirkustaiteen klassikoiden lisäksi nykysirkuksen
kohtauksia. Sirkustaiteilijoina lavalla nähdään kansainvälisiä nykysirkuksen
huippunimiä ja tanssijoina Ville Valkosen luotsaaman Ballet Finlandin tanssiryhmä.
CircOperan musiikillinen
ohjelmisto koostuu tunnetuista ooppera-aarioista ja
klassisen musiikin helmistä.
Sen aikana kuullaan mm.
Au fond du templé saint
-duetto Bizetin oopperasta Helmenkalastajat, Kimalaisen lento Nikolai Rimski-Korsakovin oopperasta
Tsaari Saltanin tarina, Meditaatio Massenet?n oopperasta Thaïs ja O Fortuna
Carl Orffin kuoroteoksesta
Carmina Burana. Lisäksi
kuullaan esimerkiksi Bellinin, Händelin, Rossinin,
?ostakovit?in, J. Straussin
ja Verdin tunnetuimpia sävellyksiä.
Solisteina esiintyvät Ville
Rusanen, Mika Pohjonen,
Hanna Rantala ja Koit Soasepp. He laittavat itsensä likoon esimerkiksi laulamalla pää alaspäin, kiipeämällä seinää pitkin ja
keinuen yleisön yllä. CircOperassa esiintyvät myös
Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro täysikokoisina.
Näin suurella kokoonpanolla tehty sirkusesitys on
ainutlaatuinen koko maailmassa. ?Luvassa on yllätysten ilta. CircOperassa
halutaan tarjota katsojalle
naurua, hymyä, jännitystä
ja vaaraa?, luonnehtii ohjaaja Jere Erkkilä.
Puheenvuoro
Villi ja
ennakoimaton saarna
??Piispan kerrotan kerran
antaneen saarnatuoliin nousevan papin käteen tyhjän
paperin ja käskyn:
?Saarnaa tästä!?.
Pappi näytti puhdasta paperia seurakunnalle ja sanoi:
?Tältä puolelta paperi on
tyhjä.? Ja sitten hän käänsi
kuulijoilleen paperin toisen
puolen, ja sanoi:
?Näette että tämäkin puoli on tyhjä.?
Piispansa ohjeen mukaan
pappi aloitti saarnansa ja
sanoi;
?Tyhjästä loi Jumala taivaan ja maan?, ja siitä saarna jatkui. Tarinan mukaan
harvoin on niin hyvää saarnaa kuultu.
En ollut vielä rippikouluakaan käynyt, keskenkasvuisena kumminkin, kiipesin kerran salaa kotikirkkoni korkeaan saarnatuoliin ja
kokeilin miten sana kumahti tyhjässä temppelissä. Samalla lupasin itselleni, että
täältä vielä kerran aivan oikeasti haluaisin saarnata.
Tämä toive on kyllä täyttynyt. Laskin, että olisinko kaksi- tai kolmetuhatta
saarnaa jo pitänyt. On niitä ainakin enemmän kuin
mihin muista yltää. Mutta saarnaamisen opastajaksi en ole vielä rohjennut.
Näköjään niillä. jotka ovat
minua vähemmän saarnanneet, tuntuu olevan enemmän rohkeutta toisten opastamiseen. En ole ainakaan
vielä siis saarnakirjoja kirjoittanut, enkä tiedä rohkenenko laisinkaan.
No, nyt on käsillä yksi
elämäni jännittävä hetki.
Nousen Kulosaaren seurakunnan saarnatuoliin hetkellä, josta on kulut lähes
viisikymmentä vuotta ensimmäisestä saarnastani.
Kulosaaren saarnatuoli ei
kohoa kovin korkealle mutta minulle se on aina korkea ja pyhä. Kunnioitusta
herättävä saarnatuoli. Ensimmäinen saarnakirkko,
saarnatuoli ja ensimmäinen
seurakuntavirka.
Saarnatuolin yllä usein
oleva katos, baldakiini
muistuttaa tavasta kantaa
hallitsijan pään päällä suojaavaa katosta. Saarnatuolin yllä se muistuttaa, että
saarnaajan pään päällä on
kuningasten kuningas. Katse ylös, Pyhä Henki laskeutuu taivaasta alas Kristusta
kirkastamaan.
Saarna on mysteeri eli salaisuus jossa Jumala on todellisesti läsnä. Henki tekee sanan eläväksi. Kipuaminen saarnatuoliin on papille aina jännittävää ja ainutkertaista, elävän sanan
pyhyyttä ei voi liikaa korostaa.
Tunnustan, että saarna
on yksi elämäni intohimo.
Maailmaamme ohjaava näkymätön voima avaa papin
suun, saarna ei ole puhe,
ei kokousmuistio, ei kauppalista vaan jumalallinen
mysteeri johon Jumala itse
kätkeytyy. Saarna on palava pensas, joka sytyttää ja
roihuaa.
Palavan pensaan äärelle
ei pidän jäädä muina miehinä poimimaan mansikoita. Kun orjantappurapensas
palaa, äksyt aasit lähtevät
levottomasti liikkeelle, lohikäärmeet pakenevat, ihmiset juoksentelevat ja tanssivat kuin Rion karnevaalissa ja taivaasta laskeutuu
selittämätön rauha.
Dramaattisia kertomuksia, leiskuvia kuvia, levottomia jalkoja, sinisiä unelmia. Saarna ei ole informaatiota vaan pyhää paahdetta (fantasmaa), näkyjä
ja kosketusta, jumalallista
Veli-Matti Hynninen
puhetta elämästä. Saarna
ei ole puhetaitoa vaan taidetta, saarnaajan tehtävä on
muotoilla elämää sellaiseksi kuin Jumala on sen tarkoittanut. Siksi saarna on
hyvän jazz-musiikin lailla
villiä ja ennakoimatonta.
Elämä muuttaa muotoaan
vastustamattomasti. Saarnassa on toisenlaisen ajattelutavan rakenne.
Jumala. Anna minulle lahjaksi sana, joka luo maailman. Kun sinun sanasi laskeutuu alas, elävä äänesi
virittää sakramentaalisuuden. Jumala ei vetoa vain
älyyn vaan löytää saarnallaan tien syvälle sielun syvyyteen. Mitä kasteelle on
vesi, ehtoolliselle leipä ja
viini, sitä on saarnalle lohdutuksen ja kannustuksen
ääni.
Saarna on siis kunnianosoitus elämän karnevaalille, sen selittämättömälle rosolle ja kauneudelle.
Saarnaajan tehtävä on näyttää kuulijalle luvattu maa.
Katso ylös, älä pelkää, olet
turvassa.
Saarnassa lauseet hajoavat, adjektiivit lakastuvat,
substantiivit kuihtuvat, verbit lähtevät lentoon. Sinä
saat jalat allesi, sillä Jumala ei ole staattinen vaan
ikuista liikettä. Jumala on
sinussa ja sinä olet Jumalassa. Hän sanoo:
Sinä olet minun.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
MunkinSeutu
8
A
T
T
U
U
Lounaspöytä
Ark. klo 10-14
40
9
Teboil Munkkivuori
Huopalahdentie 22, Helsinki
Puh. 09-5655 800
Avoinna ma-pe 6-22, la 7-22, su 8-22
Hyundai-huolto
Munkkivuoren ostoskeskus
Raumantie 1
Toripaikkojen vuokraus ja valvonta
Keijo Lotvonen
Munkin yrittäjäyhdistys ry
Puheenjohtaja Pipsa Sarin
Koordinaattori Keijo Lotvonen
Kiinteistö
Isännöitsijä Pekka Markkanen
Nro 16 ? Viikot 36-37
Syyssenssit
Syyskausi käynnistyy ostarilla 10.9. klo 10. Tapahtumassa mukana mm. Timo Taiku
Varusmiessoittokunta. Tilaisuuden juontaa legendaarinen Jorma Pulkkinen, joka on
vastaavissa hommissa.
Idea
Amerikasta
??Suomen ensimmäinen
ostoskeskus Munkkivuoren ostoskeskus otettiin
käyttöön 3.12.1959. Idea
ostoskeskuksesta saatiin
Amerikasta, jossa shopping centerit yleistyivät
jo 1920-luvulta alkaen.
Munkkivuoren ostoskeskuksen ideoinnista ja
suunnittelusta vastasivat
arkkitehdit Olavi Terho
ja Nils Sandell sekä professori Antti Pernaja. Rakennuttajana toimi Otto
Wuorio Oy.
Ostoskeskusta laajennettiin ja uudistettiin
vuonna 1964, jolloin sen
yhteyteen rakennettiin
Suomen ensimmäinen
metroasema. Seuraava
uudistus- ja korjaustyö
tapahtui vuonna 1994.
Se toi ostarille parkkihallin sekä S-Marketin lisäsiiven.
Museovirasto on määritellyt ostoskeskuksen
suojelukohteeksi. Tämä
rakennushistoriallinen
arvo on huomioitu myös
ostoskeskuksen tulevaisuuden suunnitelmissa.
Laajennusta koskeva asemakaavan muutos on vireillä. Sen hyväksyminen
mahdollistaisi ostoskeskuksen
elinvoimaisen
kehittämisen ? riittävien
liiketilojen rakentamisen
sekä liikennejärjestelyjen
ja paikoitusmahdollisuuksien toteuttamisen.
Munkkivuoren ostoskeskus
??Munkkivuoren ostoskeskus oli avautuessaan 3.
joulukuuta 1959 Suomen
ensimmäinen ostoskeskus.
Vuonna 1959 valmistuneen ostoskeskuksen rakennutti Otto Wuorio Oy
ja sen suunnittelivat arkkitehdit Olavi Terho, Antti
Pernaja, Juhani Kivikoski
ja Nils Sandell. Ostoskeskusta on laajennettu sekä
korjattu vuonna 1964 ja
1994, jolloin alataso otettiin käyttöön pysäköintihallia varten. Tällöin ostoskeskukseen muutti myös
S-market. Muita ostoskeskuksessa toimivia liikkeitä ovat muun muassa K-supermarket, Alko ja Fazer.
Helsingin Helpit palvelivat
kesällä 145 000 matkailijaa
Helsinki Help
-matkailuneuvojat
aloittivat työnsä
Helsinki-päivänä
12.6. Elokuun
loppuun mennessä
asiakaskohtaamisia on
kertynyt 145 000.
???Koska Lappi aukeaa??,
?Mille terassille paistaa nyt
aurinko??, ?Koska Haloo
Helsinki palaa keikkatauolta??, ?Voinko käyttää Helsingissä eurodollareita??,
?Miksi Uspenskin katedraalin kupoleita koristaa tuollainen risti??*. Kimurantteja
kysymyksiä, joihin Helsinki Helpit saivat etsiä tänä
kesänä vastauksia.
Helsinki Helppejä oli tänä
kesänä 22, ja heidän kieli-
valikoimaansa kuului yhteensä 14 kieltä: suomi,
ruotsi, englanti, venäjä,
tanska, saksa, ranska, espanja, italia, portugali, puola, kiina, japani ja korea.
Matkailuneuvojat
liikkuivat pareittain keskustan alueella ja olivat risteilyaluksia vastassa satamissa. Eniten asiakaskohtaamisia oli Rautatieaseman
infopisteellä ja Keskuskadulla sijaitsevalla infokontilla. Myös ?Helppimobiili?,
eli esitelaatikolla varustettu
polkupyörä houkutteli matkailijoita kääntymään Helsinki Helpin puoleen.
? Kesän kiireisin päivä
oli maanantai 25.7. Tuolloin Helsingissä oli yhtä
aikaa kolme suurta risteilyalusta, jotka toivat kaupunkiin noin 9¬?500 matkailijaa. Heistä suurin osa
oli brittejä, yhdysvaltalaisia,
italialaisia, espanjalaisia ja
ranskalaisia, helppiesimies
Anni Lehtonen kertoo.
? Noin 90 prosenttia Helsinki Helppien asiakkaista
on ulkomaalaisia, ja seuraavaksi suurin asiakasryhmä
on helsinkiläiset. Matkailuneuvojat ovat tulleet heille
tutuiksi vuosien varrella, joten he osaavat kysyä päivän
tapahtumista tai tiedustella
ravintolavinkkejä. Kaupunkilaiset tietävät myös, että
Helsinki Helpeiltä saa rahanarvoisia etukuponkeja,
helppiesimies Petteri Paavilainen sanoo.
Visit Helsingin matkailuneuvonnan palvelukonseptin uudistaminen alkaa syksyllä. Tavoitteena on löytää parhaat keinot palvella
matkailijaa juuri silloin kun
hän neuvontaa kaipaa. Uut-
Helsinki Helpit Anton ja Sofia kuva Jussi Hellsten.
ta tapaa palvella testataan
Helsinki-Vantaan lentoaseman transit-alueella, jossa
pop up -neuvontapisteen
palveluita suunnataan erityisesti aasialaisille matkailijoille.
Matkailuneuvonnan uu-
Ostoskeskusta
hoitaa
Munkin yrittäjäyhdistys
ry. Museoviraston luokitus Munkkivuoren ostoskeskukselle on vuodesta
2002 ollut A1 niin kulttuuriselta kuin toiminnalliselta arvoltaan.
Ostoskeskuksen nimi
Ostoskeskuksen nimiehdotuksista käytiin alussa
melkoista kiistaa, sillä Suomessa ei ennen ollut ostoskeskuksia, eikä sellaiselle
ollut keksitty vielä nimeä.
Samoihin aikoihin ryhdyttiin rakentamaan Ostoskeskus Puotinharjun Puhosta,
joten Uusi Suomi -lehti järjesti nimestä kilpailun. Kil-
distustyö liittyy Helsingin
markkinoinnin
uudistamiseen.
Lue aiheesta lisää Brand New
Helsinki -sivulta.
Helsinki Help
-toiminta
alkoi
työllistämishankkeena
vuonna 1995.
Nyt Helppi-projektin rahoittavat ja mahdollistavat Helsingin kaupungin
lisäksi kumppaniyritykset, joita
oli tänä vuonna mukana ennätykselliset 29
kappaletta:
Ateneum,
Hard
Rock
Cafe,
Royal
Line/City Tour,
JT-Line, Strömma, Tallink Silja, Linnanmäki, Helsinki City Markkinointi, Helsingin Juhlaviikot, A&S Ravintolat, Sea
MunkinSeutu
Viikot 36-37 ? Nro 16
10.9.
PASSIKUVAT HETI
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
kuvatapio
kuvatapio.fi
uri ja puolustusvoimain
ostarilla usein ollut
Jorma
Pulkkinen
s
pailun voitti sana ostokeskus 500 äänellä.
Yhtenä
ehdotuksena
tuli myös puhos. Sanan
oli keksinyt kielitieteilijä,
professori Kustaa Vilkuna,
joka toivoi, että kaikkia
kauppiasyhteisöjä ryhdyttäisiin kutsumaan tällä nimityksellä. Ehdotus ei kuitenkaan mennyt läpi, joten nimenä päätettiin alussa käyttää "Munkkivaaran
ostokeskusta", joka toimi
tuolloin vähän aikaa myös
ostoskeskuksen apteekin
nimenä. Nimi vakiintui kuitenkin myöhemmin Munkkivuoren ostoskeskukseksi, kaupunginosan nimen
mukaan.
Alkuperäiset yritykset
Ostoskeskuksen alkuperäisiä yrityksiä olivat Fazer,
Varuboden, HOK:n Baari, Kemikalio Clou. lisäksi
oli pankkeja, kuten HOP,
SYP, Torkkelin säästöpankki sekä Kansallis-OsakePankin pankkiauto.[2]Päivittäistavarakauppiaana toimi PIVO, joka myös keksi ensimmäisenä Suomessa einesruoan. Yksi pitkäaikaisimmista ostarilla toimivista yrityksistä on Tukkatalo, joka on ollut siellä
50 vuotta.
Metrosuunnitelmat
Suunniteltaessa metroa
nin metrosuunnitelmissa
myös linja, joka olisi tullut Munkkivuoreen. Kyseessä olisi ollut aivan
maan pinnan alla kulkenut kevytmetro, joka olisi
ollut hyvin samankaltainen
kuin ovat Helsingin raitiotiet. Munkkivuoren ostoskeskusta laajennettaessa vuonna 1964 varattiin
tilat myös mahdolliselle
metroasemalle. Ostoskeskuksen Alko sijaitsee nykyään tilassa, jota kaavailtiin
metroaseman lippuhalliksi.
Sen alla on keskeneräinen,
louheen täyttämä halli, johon ei koskaan rakennettu
varsinaista metroasemaa.
Helsinkiin oli Reino Castré-
Life, Visit Porvoo, Sotamuseo, Viking Line, Helsingin
Taidemuseo, Hernesaaren
Ranta, Teatterimuseo, Valokuvataiteen museo, Hotelli- ja ravintola-alan museo, Musiikkitalo, Galleria Esplanadi, Happy Hour
Restaurants, HOK-Elannon
ravintolat, Didrichsenin taidemuseo, Kankurin Tupa,
Löyly, Graniittiravintolat,
OTZ Shoes, Halti, DNA ja
Huawei.
? Monet Uspenskin katedraalin kupolien risteistä eivät muistuta mitään
tavallisimmista ristimalleista. Ristin alla oleva puolikaari muodostaa yhdessä
ristin kanssa laivan, jossa
kaari on alus ja risti sen
masto.¬?Monet Kristuksen
apostoleista olivat kalastajia, ja laiva on kalan ohella yksi varhaisia kristinuskon symboleja. Itse kirkkorakennuskin mielletään
usein maailman myrskyssä
seilaavaksi laivaksi. Asiantuntijana Uspenskin katedraalin vahtimestari Tuomas
Lempinen.
Tule tutustumaan tanssiharrastukseen
??Seurasaaren
Kansantanssijat järjestää avoimet
harjoitukset keskiviikkoina 7. ja 14.9.2016 klo 1921 Kruununhaan yläasteen
koululla, Snellmaninkatu
18. Kaikki kiinnostuneet
ovat tervetulleita tutustumaan seuran toimintaan ja
halutessaan opettelemaan
tansseja, joita on tarkoitus
esittää muun muassa Hakasalmen huvilan nostalgisissa grammaritanssiaisissa lokakuussa ja Folklandia-risteilyllä tammikuussa. Harjoituksiin on vapaa pääsy.
Seurasaaren Kansantanssijat
jenkan pyörteissä
Työväenasuntomuseon
pelimannitansseissa
Taiteiden yönä 25.8.2016.
9
MunkinSeutu
10
Nro 16 ? Viikot 36-37
Kulttuurikierros: Risto Kolanen
Loppukesän kulttuurikierros
??Jälleen hyvin viehättävän
aistillinen ja nostalginen oli
PerformanceSirkuksen musiikkiteatteriesitys ?Unelmia
ja Onnenmuruja? Taiteiden
yönä Kaapelitehtaan H-rapussa, jossa keväällä kuulimme Billie Holidayn lauluja. Nyt laulaja, esiintyjä
Kirsi Nevalainen rakensi
yhdistelmähahmon Zaza la
Dora, joka esitti tunnelmallisesti karismaattisten naislaulajien Edit Piaf, Zarah
Leander ja Marlene Dietrich sielukkaita musiikkikappaleita Vesa Karin haitarin säestyksellä. Seremoniamestarina vaikutti VesaPetteri Asikainen.
Mielikuvitusrikkaat fiktiiviset tarinat kuljettavat esitystä Pietarista Berliiniin ja
Berliinistä Pariisiin. Kuulimme esim. Nur nicht aus
Liebe weinen, Mustat silmät venäjäksi, Ich weiss,
es wird einmal ein Wunder geschehen, Lili Marlene sekä Piafin Je ne regrette rien, Milord, La vie en
rose ja Hymne à l?amour.
Pannuhuonemainen matala tila on yllättävän intiimi
lauluille. Seinällä oli yhdeksän kuvaa, kahdeksan Dietrichiä ja yksi Piaf.
Svengiä perinnelaboratorioteltassa
Valtavan hieno musiikillinen, visuaalinen ja tarinallinen kokemus oli ?Maailmanlopun maanitus?, joka
on viides ja viimeinen Suistamo-sarjan konsertti. Kyse
on Anne-Mari Kivimäen
väitöskirjan osasta, jonka
saimme kokea Musiikkitalon alakertaan kootussa
laajassa Perinnelaboratorioteltassa.
Kivimäki löysi v. 1997
karjalaisen tarinankertojan,
haitarinsoittaja Ilja Kotikallion. Konsertin ensimmäinen jakso keskittyi Iljan tarinaan, joka päättyi synkästi. Toisella jaksolla olimme
sitten sisällä riemukkaissa Karjalalaisissa iltamissa.
Mukana esiintyjäjoukossa on Kivimäen kokoama
monipuolinen laulaja- ja
soittajakunta, Tanssiteatteri
Tsuumin Reetta-Kaisa Iles
ja Tuomas Juntunen sekä
tanssijat Liisa Ruuskanen
ja Timo Saari.
Joka kerta on eri vierailija. Omana iltanani kuulimme Anastasia Triznan venäläisiä lauluja, mm. Suomessakin suositun ?Kasakkapartion?. Teltta oli niin
täynnä, että lisäesityksiä
tuli.
Kirsi Nevalainen laulaa
tunnetut kappaleet hyvin Zaza
la Dorana.
Kuva: Kai Keränen
Teatteritapaus
Kalliossa
Syksyn teatteritapaus Helsingissä taisi ruotsinkielisen
Teater 90 -ryhmän toimesta
jo elokuulla. Stage-festivaalin ohjelmistoon kuuluvaa
?WunderKinder? -näytelmää
esitettiin valkoisen steriilissä entisessä pankkitilassa Flemarin ja Franzeninkadun kulmassa Kalliossa.
Johannes Ekholm on Ysukupolven kulttinäytelmän
?Kasper Hauserin? toinen
käsikirjoittaja Akse Petterssonin kanssa. Hän on
kirjoittanut suomea, ruotsia ja englantia repliikeissä sovittavan tekstin, joka
kuvaa nyky-yhteiskuntaa,
jossa työtä ja vapaa-aikaa
ei voi erottaa.
Toimistotilassa katsomme nk. milleniaalipolven
eli uuden vuosituhannen tarinaa, jossa ei-materiaalista
luova työtä tekevät A, B ja
C elävät ympäristössä, jossa huolto- ja palvelutöitä tekevät pätkätyöläiset elävät
rinnakkain. Firman tunnus
on: ?Työskentele kovasti ja
ole mukava ihmisille?, kuuluu yrityksen tunnus.
Firmaan tulee koko ajan
harjoittelijoita, joita lopuksi kehotetaan käyttämään
veistä keittiössä, kun tulevaisuutta ei ole. Talonmies
korjaa jäljen. Ihmelapsipolven Harjoittelija ehtii haltioitua tästä ympäristöstä: ?
Mä muistan, kun mä olin
Slush-harjoittelija, jumalauta, se oli siihen mennessä
ehdottomasti kaikkein motivoivin vaihe mun elämässä... Mut tää näin on niinku nexy level, oikeesti oneup! Mä oon tosi kiitollininen, kun saan olla mukana!
Anni Kleinin ohjaama
esitys sai viime viikolle lisäesityksiä. Repliikit tulevat
äänitetysti; maskit tehostavat huulisynkkaa. ? Onnella ei ole lauluja, onnella ei
ole ajatuksia, onnella ei ole
mitään?
Stage haastoi
Korjaamolla
? Niin kauan kuin ihmiset
puhuvat minusta ja kertovat tarinaani, minä en ole
kuollut.
Kulttuuritehdas Korjaamolla Töölössä oli taas mielenkiintoinen kansainvälisen ja suomalaisen uuden
Markus Riuttu, Iida Kuningas ja Edith Holmström esittävät firman asiantuntijatyöntekijöitä. Kuva:
Katri Naukkarinen
teatterin festivaali, Stage.
Norjalaisen Henrik Ibsenin Ghosts-tarinasta sovelletun esityksen. Ibsenillä
poika, Oswald pyytää äitiään auttamaan itsemurhassa. Nuoren näyttelijäkaksikon Markus&Markus esityksessä 81-vuotias monisairas saksalainen nainen
haluaa autetun kuoleman
Sveitsissä.
Dokumentinomainen esitys kuvaa 1,5 kuukauden
ajalta teatterin, videon ja
musiikin keinoin Margotin
viimeisinä päiviä keväällä
2014, lääkärissä käyntiä,
pääsiäisen viettoa, jäähyväisjuhlia ja itse kuolemaa,
jonka aikana pari katsojaa
poistui katsomosta. Esitys
on kaunis ja ihmisen tahtoa
ja olemusta kunnioittava.
Virikkeellinen tanssi- ja
performanssikokemus oli
berliiniläisen Constanza
Macrasin Dorkypark -ryhmän viime vuosien ryhmäteoksista poimituista soolo-,
duo- ja triotansseista Korjaamon Vaunusalissa. Mukana esityksessä oli sekä
pitkään ryhmässä tanssi-
Markus&Markus on hyvin energinen kaksikko Stagen lavalla.
Brothers -koreografian rytmissä ulospäin aika hauskalla tavalla.
Sielukkainta, täytetäisintä
?afro-soulia? esittivät kongolainen Gasandji ja eteläafrikkalainen Nomfusi
elokuun lopussa. Harvoin
?lämmittelijä? saa yleisön
täysin hyppysiinsä. Gasandji vei sielumme ja valloitti
ilkikurisen vapaalla, luonteikkaalla liikkumisellaan
ja tulkinnallaan. Hän sai
meidät yhtymään vaikeisiin
kertosäkeisiin jazzahtavissa
kappaleissaan. Toinen encore ?Libela? vaikutti syvästi kitaran säestyksellä.
Nomfusi on jo nimeä saanut ansioitunut funkahtavaa
soulia laulava taitelija, jota
verrataan suureen Miriam
Makebaan. Hän laulaa valtavilla äänivaroilla, kaukana mikistä rytmikkäitä lauluja, joiden tulkinnassa ääni
vapautui illan aikana. Itse
hän ei korosta ?afro-tavaraa?, vaan kokee tekevänsä
yleismaailmallista musiikkia. Kun hän aloitti Makeban klassikon ?Papa Papa?
moni meni rytmiin mukaan.
Ihan lopuksi tuli kaunis tribuutti Nelson Mandelalle.
Loveprogea tunteella
Suistamo-perinnelaboratorio Musiikkitalossa. Kuva: Anne-Mari Kivimäki.
neita että vierailijoita. Ryhmä on hyvin monikulttuurinen, Koreasta ja Japanista Euroopan maihin.
Mikä yhdistää Mikko
Alataloa, Emma Salokoskea, Jukka Gustavsonia ja
Tuomo Prättälää...?
No, suomalainen 1970-luvun progemusiikki, progressiivinen rock. Hienon
elämyksen tarjosi Huvilateltan LoveProge-ilta, jossa Lauri Porran orkesterissa hänen lisäkseen soittivat Timo Kämäräinen,
Prättälä, Sami Kuoppamäki ja Pepe Päivinen soittivat. Kyse oli tribuutti-illasta
Love Recordsin tuottamille
progelevyille. Yhteiskunnalliset laulut on jo kuultu.
Wiguttaako meitä, Porra kysyi. Kyllä. Ja siksi suurmestari Jukka Gustavson soitti urkuja parhaimmillaan monessa Wigvam-kappaleessa ja kertoi
Pekka Pohjolan ja Pekka Rechardtin sävellys- ja
muista tyyleistä.
Ilta alkoi Jukka Tolosella ja Tasavallan Presidentin
musiikilla. Emma Salokoski veti huikeasti mm. Pekka Strengin kauniin laulun
?Puutarhassa? (1972).
Monelle yllättävin progetuttavuus oli Mikko Alatalo, joka veti korkealta ja
kovaa ?Per Vers, runoilijan?, Tabula Rasan Tuhon
ja erityisen kauniisti oman
Sylin. Utopia, Juice Leskisen ja Alatalon ensimmäisiä yhteistöitä Coitus Int:n
merkeissä (1973) kuultiin
tietysti. Lopuksi tunnelma
täyttyi encoreen: Anna mulle Lovee...
Teksti: Risto Kolanen
Edellisen numeron Kulttuurikierroksen viisi Flowkuvaa olivat Katja Karjalaisen ottamia.
Juurevaa bluesia ja
afrosoulia
Constanza Macras johtaa monikulttuurista tanssiruyhmää.
James Hunter Six esitti
Huvilateltan avajaisiltana
tiukan setin juurevaa amerikkalaista bluesia.
Kokoonpano on hyvin
maanläheinen ja Hunter
mutkaton, suoraviivainen
esiintyjä, joka sai teltan täyden yleisön hyvin mukaansa. Heti alussa osa yleisöstä meni tanssimaan. Hunter
Six tarkoittaa kitaristi-laulajaa, kahta saksofonistia
ja perinteistä komppiryhmää: piano, basso ja rummut. Saksofonistit liikkuivat hallitun ja opitun Blues
Kuva: Petri Anttila ja teksti: Gasandji vei sielumme Huvilateltan
illassa.
MunkinSeutu
Viikot 36-37 ? Nro 16
11
Loppukesän kuvataideväriä
??Kaapelitehtaan Valssaamossa oli Suomen Taitelijat
ry:n 48. vuosinäyttely. Siihen osallistui n. 50 taiteilijaa, joista runsas puolet
oli pääkaupunkiseudulta,
loput eri puolilta Suomea.
Töitä oli esillä yli sata aktiivisesta harrastaja- puoliammattilaistaiteilijajoukolta. Vuosinäyttely tarjoaa vapaan taideyhdistyksen jäsenille mahdollisuuden pitää
esillä omia töitä. Pannuhallissa oli kansainvälinen
pop-valokuvanäyttely David
Bowiesta ja Puristamossa
Hanoi Rocks 82-84 kuvia!
Mikä yhdistelmä.
Ravistavaa Kaapelilla
Galleria Aapelissa, Kaapelitehtaan E-portaassa, on
esillä kahden alle 40-vuotiaan taitelijan näyttely:
Kasia Vuorinen: ?To I C?
& Toni Järvinen: ?Sphere
of conceptions?. Edelliselle kyse on kahdeksas, jälkimmäiselle ensimmäinen
näyttely.
Vuorinen käyttää pääasiallisesti öljyväriä, sekä
hiiltä. Töillään hän pyrkii
ravistamaan itseään, mutta myös katsojia irti taide-estetiikan tiukoista, ja
usein opituista kehyksistä
ja saada sitä kautta ihmiset
myös tutustumaan itseensä.
Hän ottaa teoksillaan kantaa myös yhteiskunnallisesti. ? Voiko kukaan oikeasti
nähdä, jollei halua kertoa?,
hän kysyy.
Toni Järvinen on tehnyt
aiemmin graffititaidetta, josta kipinä lähti maalaustaiteen maailmaan 2000-luvulla. Hänelle innoittajia
ovat muun muassa scifiestetiikka sekä tarve luoda mielikuvista kauneutta. Akryylimaalausten ohel-
la hän käyttää teoksissaan
tussi- ja lyijykynätekniikkaa sekä spraymaaleja. ?
Teokset ovat matka mielikuvitusmaailmaan ja alitajunnan kehään, mistä olematon tuodaan olevaiseksi, hän sanoo.
Pinnan syvyyksiä
ja alakuloa
? Edessä tyhjä kangas, /
jolle levitän väriä / joka alkaa kertoa tarinaa, / joka
tarvitsee tekniikan, / jolla teen näkymän, / joka
koostuu / eletystä elämästä / historiasta / ajatuksista / unohtamatta sattumaa.
Näin juhlavasti Raija
Heikkilä avasi 20-vuotisjuhlanäyttelynsä AVA-galleriassa 30.8. Kampissa.
Syksyllä 1996 hän valmis-
Samppa Törmälehdon
?King of the Hill? esittelee
pääasiassa akryyli- ja öljymaalauksia kankaalle Hietalahdenkadulla ARTag Galleriassa. Hän onnistuu maalaamaan siten, että pinta
näyttää nopean kevyesti
syntyneeltä, mutta kuvan
sommittelu ja värit ovat silti hallittuja. Aiheet nousevat taidehistoriasta, populaarikulttuurista ja mainoksista. Ylä- ja alakulttuurista.
Lempeän huumorin takana
voi olla alakuloisia sävyjä.
Aamun kajastetta
Albertinkadulla
Näyttelytaiteilijat Lotta Blomroos, Juha Koistinen ja Tuula Moilanen sekä yhdistyksen tukijäsen
Elisabeth Lindqvist etualalla. Kuva: Marja-Leena Salmi
Galleria kajaste viittaa nimenä paitsi Anna-Maija
Kajasteeseen, myös aamun
kajasteeseen, galleristi kertoi minulle elo-syyskuun
Raija Heikkilä ja työnsä Millä kengillä jatketaan, 2016, AVA.
Kuva: Raimo Granberg
tui taidemaalariksi vapaasta taidekoulusta ja hankki
oman työhuoneensa. Heikkilä maalaa ensi sijassa
temperamaalauksia kankaalle. Töiden nimet ovat
hauskan ilkikurisia.
avajaisissa. Syksy alkaa rehevän värikkäänä.
Kajasteen yläkerrassa on
Jenni Uusitalon veikeitä leluja. Lelu on hyvin arkinen esine, joka avaa leikin
kautta ovia erilaisiin maailmoihin. Siihen kohdistuu
merkityksiä, ja se
herättää mielikuvia. - Lelu
on aikuisen
käsite, mutta
mikä on aikuisen lelu?
Onko leikki
lapsen työtä,
hän haastaa
meitä pohtimaan.
Kaksi muuta
taitelijaa on esillä
alakerrassa.
Marja Haapakangas hakee orgaaniMarja Haapakangas ja Kätkö, 2016, öljy kankaalle, Galleria Kajaste.
sia
pintoja
Kuva: Raimo Granberg
maalauksiin-
Samppa Törmälehto ja työnsä Green Painting 2016, ARTag Gallery
Toni Järvinen ja Kasia Vuorinen teosten keskellä Galleria Aapelissa. Kuva: Taru Alho
sa. Ihmishahmot kulkevat
halki maisemien, jotka ovat
saavuttamattomissa. Ihmisen suhde luontoon inspiroi taiteilijaa. ? Ihmisen
pienuus on rinnastettu kosmoksen äärettömyyteen.
Sannamari Pirttinen tekee paljon musteella, guashilla ja puuvärillä vanerille. Hän kuvaa lapsen kykyä tutkia ympäristöään ilman ennakkoluuloja. Lasten
kanssa taiteen tekeminen
on hänelle omintakeisin
luovuuden lähde: ? Kätkö
kertookin lapsen intuitiivisesta paikkakokemuksesta aikuisen näkökulmasta.
Kuvanveistäjien
salainen maailma
Veikko Myller on Joensuusta helsinkiläistynyt
pitkänlinjan kuvanveistäjä, jonka töitä oli kesällä 2015 esillä Kultarannassa. Presidentillisyyttä lisää
Risto Ryti ?muistomerkki,
?Vastuun vuodet?, joka sijaitsee kohun jälkeen Hesperian päädyssä.
Hänen veistoksensa ovat
täynnä runoa ja myyttiä,
maailma salaperäisten olioiden kansoittama, Dan Sundell arvioi. Muoto on tasapainossa, mutta sisällössä arvoitus,tuntemattoman
kohtaaminen. Tuoreet veistokset ovat esillä Annankdun Galleria Brondassa.
Sen alakerrassa on koko
kesän ollut Nina Doddin sykähdyttäviä valokuvia brittiläisen ystävän viimeisistä kuukausista ennen kuolemaa.
Melita Westerlund esittelee ?Meren satoa? Galleria
Pirkko-Liisa Topeliuksessa
Hietalahdenrannassa. Hän
tekee töitä alumiinista, käsintehdystä paperista, puu-
Jenni Uusitalo kysyy ?mikä on aikuisen lelu? työnsä äärellä
Galleria Kajasteessa. Kuva: Raimo Granberg
Sannamari Pirttinen ja teos Ennen Einoa, 2016, Galleria Kajaste.
Kuva: Raimo Granberg
villakuidusta.
? Meren koralliriutat ovat
kiehtoneet minua jo monien vuosien ajan. Korallien
veistoksellisen kauneuden
lisäksi minua inspiroivat
niiden luomat hämmästyttävän monipuoliset ja rikkaat ekosysteemit, Yhdysvaltojen Mainessa asuva taitelija kertoo 30 vuoden kokemuksestaan.
Hän toivoo, että veistos-
ten värit ja koostumus heijastavat taiteellista näkemystä. Mutta toivoo lisäksi niiden haastavan yleisön mukaan keskustelemaan paitsi taiteesta myös
koralliriuttojen pelastamisen tärkeydestä. Taiteiden
yönä Westerlund jakoi yleisölle myös merellistä pureskeltavaa suuhun.
Teksti: Risto Kolanen
MunkinSeutu
12
Nro 16 ? Viikot 36-37
Helsingin luontoalueiden
polkureittejä uusitaan
??Helsingin arvokkaiden
luontoalueiden polkurakenteita uusitaan Vanhankaupunginlahdella ja Harakan saaressa. Osa poluista
tehdään esteettömiksi, niin
että niillä voi kulkea pyörätuolilla ja lastenvaunujen
kanssa. Uudet rakenteet
myös suojaavat aiempaa
paremmin herkkiä luontoalueita kulumiselta.
Vanhankaupunginlahden
Pornaistenniemi ja Harakan
saari ovat suosittuja lähiluontokohteita Helsingissä.
? Näissä kohteissa rakennettu ympäristö ja luonnonympäristö ovat mielenkiintoisessa vuorovaikutuksessa, ja rakenteiden suunnittelun kautta vuoropuhelua voidaan entisestään
johdatella ja vahvistaa,
kertoo suunnittelutyöstä
vastaava Varpu Mikola Nomaji maisema-arkkitehdit
Oy:stä.
Suunnittelutyö tehdään
syksyn 2016 aikana. Varsinaiset polkujen kunnostustyöt ajoittuvat vuosille
2017?2018.
? Uudet luontopolut helpottavat alueella liikkumista ja mahdollistavat rentouttavan irtioton kaupungin hulinasta lähiluontoon?,
iloitsee hankkeen projektikoordinaattori Annika
Harlio.
Kaupunkiluontoa
kestävästi kaikille
Polkuja ja reittejä kunnostamalla voidaan ohjata
ihmisten kulkua niin, ettei
herkkä luonto vaurioidu.
Varpu Mikola toteaakin tyytyväisenä, että ?luontopolkurakenteet tuottavat merkittävää yhteiskunnallista
arvoa ja edistävät arvokkaimpien virkistysalueidemme kestävää käyttöä?. Kyselyillä seurataan kohteiden kävijämääriä ja selvitetään ihmisten toiveita näistä luontokohteista.
?Luontokohteissa liikkuminen edellyttää jokaiselta
kävijältä vastuullista käyttäytymistä. Reitit suunnitellaan niin, ettei niiltä tarvitse poiketa nähdäkseen
kohteen parhaat palat. Näin
nämä upeat lähiluonnon
helmet säilyttävät luontoarvonsa myös seuraaville
sukupolville?, muistuttaa
projektikoordinaattori Annika Harlio.
Luonto asettaa rajoitteita
myös kunnostustöille. Työ
tulee olemaan haasteellista Vanhankaupunginlahden suuren vedenkorkeuden vaihtelun ja maaperän
pehmeyden takia. Materiaa-
Jyry Loukiaisen (vas.), Topias Tynin (oik.), Vesa Hasun ja Markku Poikelan kulkeminen Pornaistenniemen luontopolulla helpottuu,
kun reitti kunnostetaan esteettömäksi Lammassaaren lintutornille asti. Takana suunnittelutyöryhmän jäseniä. Kuva Varpu Mikola.
lien ja työkoneiden kuljettaminen Harakan saareen
vaatii puolestaan huolellista töiden suunnittelua. Lisäksi kunnostustöiden ajoituksessa suojelualueilla on
otettava huomioon muun
muassa lintujen pesimäajat.
Sähköiset liikkumisvälineet
jakavat mielipiteitä
??Liikenneturva kysyi suomalaisilta mielipiteitä ja
käyttökokemuksia uusista sähköisistä liikkumisvälineistä ? siis tasapainoskootterin, yksipyöräisen tai sähköpotkulaudan
tapaisista välineistä. Vaikka valtaosa ei ollut laitteita itse käyttänyt, moni oli
nähnyt niitä liikenteessä.
Suhtautuminen uusiin kulkupeleihin jakoi mielipiteitä voimakkaasti.
Liikenneturva keräsi suomalaisilta mielipiteitä ja kokemuksia uusista sähköisistä liikkumisvälineistä. Suurin osa Liikenneturvaan kyselyyn vastanneista oli nähnyt laitteita, mutta alle yksi
kymmenestä oli itse kokeillut niitä liikenteessä. Hieman tätä suurempi osuus
oli päässyt testaamaan kulkupeliä rataolosuhteissa tai
muussa vastaavassa.
Laitteet ovat kuitenkin
herättäneet mielenkiintoa,
sillä yli kolmasosa kertoo,
että haluaisi liikkua sähköisellä liikkumisvälineellä. Yli puolet suhtautuivat
pääosin positiivisesti laitteisiin ja kolmannes vastaajista uskoi, että myös muut
liikkujat suhtautuvat laitteilla liikkuviin myönteisesti.
? Avovastauksista näkyy,
että laitteilla nähdään olevan potentiaalia esimerkiksi
työ- tai koulumatkoilla yhdistettynä julkisen liikenteen käyttöön. Laitteiden
erilaisuus tunnistetaan hyvin myös, ja totuttelu laitteeseen ja sen ohjaukseen
mielletään sangen tärkeäksi, Liikenneturvan suunnittelija Arto Joutsimäki
kertoo.
Mielikuvat laitteiden vaarallisuudesta vaihtelevat
Vastanneista 45 prosenttia kertoi kokevansa, että
sähköiset liikkumisvälineet
ovat vaarallisia liikenteessä. Vajaa kolmasosa oli taas
sitä mieltä, ettei vaaraa ollut. Mielipiteet jakaantuivat
myös kulkuvälineen paikan
kohdalla. Hieman alle puolet oli sitä mieltä, että laitteet sopivat hyvin jalankulkuväylille reilun kolmanneksen ollessa eri mieltä.
? Laitteet ovat vielä melko vieraita arkisessa ympäristössä. Sähkö liikuttaa
kulkupelejä suhteellisen äänettömästi ja niiden nopeus
voi tuntua yllättävältä verrattuna muihin jalan kulkeviin. Avovastauksissa näkyy
myös pelko siitä, ettei muita liikkuvia oteta tarpeeksi hyvin huomioon tai että
laitteiden kanssa kuljetaan
laput korvilla ja kännykkä
kädessä, Joutsimäki pohtii.
Hakaniemen metroaseman
lippuhalli peruskorjataan
Jatkoa sivulta 3
??Rakennustöiden ajan asemalle on kulkuyhteys Siltasaarenkadulta, Porthaninkadulta ja Toiselta linjalta.
Esteetön kulkuyhteys on
pohjoispäädyssä Porthaninkadun sisäänkäynnillä. Sisäänkäyntien rakennustyöt
valmistuvat syksyllä 2017.
Tämän jälkeen työt jatkuvat Siltasaarenkadun ja Ympyrätalon sisäänkäynneillä.
Maanantaina 5.9. käynnistyivät myös aseman sisätilojen peruskorjaustyöt
eteläpäädyn lippuhallissa.
Lippuhallissa sijaitsevat lii-
ketilat ja wc:t suljetaan remontin ajaksi. Lippuhallin
nykyiset tilat puretaan kokonaisuudessaan ja tilalle
rakennetaan uudet liiketilat sekä sosiaalitilat kuljettajille.
Aseman sisätilojen kulkuyhteyksissä lippuhallista
laituritasolle on poikkeusjärjestelyjä, mutta kulkuyhteys metroon säilyy koko
remontin ajan. Lippuhallin peruskorjaustyöt eivät
vaikuta Hakaniemen kautta kulkevaan raitiovaunu- ja
metroliikenteeseen. Lippuhallin peruskorjaus valmistuu syksyllä 2018.
Hakaniemen metroasema
otettiin käyttöön vuonna
1982, ja on siten yksi ensimmäisistä avatuista metroasemista. Asemaa käyttää
noin 14 000 matkustajaa
vuorokaudessa. Peruskorjaus on tarpeen, sillä lippuhalli on huonokuntoinen ja
tekniikaltaan vanhentunut.
Tilojen remontointi parantaa aseman viihtyisyyttä,
turvallisuutta ja käyttömukavuutta. Peruskorjauksen
valmistuttua metroasemalle on esteettömät kulkuyhteydet Siltasaarenkadulta,
Hakaniemen torilta ja Porthaninkadulta.
Vastinetta EU-rahalle
Luontopolut kunnostetaan EU:n Baltic Interreg ?
rahaston tuella. Se rahoittaa
?NATTOURS ? Sustainable
urban nature routes using
new IT solutions? -hanketta, jossa partnereina toimi-
vat Helsingin ja Tallinnan
kaupungit sekä Tukholman
ympäristöinstituutin Tallinnan yksikkö.
Luontopolkujen kunnostuksen lisäksi hankkeessa
tehdään Helsingin ja Tallinnan kaupunkiluontokohteista yhteinen nettisivusto
ja matkapuhelimessa toimivat mobiilisovellukset. Tavoitteena on, että aiempaa useampi suomalainen
ja virolainen voisi helposti tutustua myös naapuripääkaupungin kauniiseen
luontoon.
Kenraali ja Casanova
kohtaavat
??Pengerkadun näyttämön
syksyn avaa Pasi Lampelan kirjottama ja ohjaama
Kenraali ja Casanova. Suomalaisen kenraali Maunu
Sprengtportenin ja venetsialaisen seikkailijan, Giacomo Casanovan kohtaamisesta kertova uutuusdraama
saa kantaesityksensä 31.
elokuuta. Tositapahtumiin
perustuvan näytelmän nimirooleissa nähdään Santeri
Kinnunen ja Pekka Laiho.
Näytelmän tapahtumat sijoittuvat 1700-1800-lukujen
vaihteen molemmin puolin, ensin böömiläiseen kylpylään, sitten vallankumouksen jälkeiseen Pariisiin.
Kuninkaansa pettänyt ja
avioliitoissaan epäonnistunut suomalainen kenraali
Maunu Sprengtporten (Santeri Kinnunen) kohtaa kylpylässä muistelmiaan kirjoittavan
legendaarisen,
mutta jo raihnaiseksi ehtineen venetsialaisen seikkailijan ja kirjailijan Giacomo
Casanovan (Pekka Laiho).
Tämä esittelee kenraalille
vallankumousta paenneen
ranskalaisen markiisittaren
(Saija Lentonen) ja saa alkunsa rakkaustarina, joka
pakottaa kaikki kolme päähenkilöä vastakkain toistensa, itsensä ja omien valintojensa kanssa. Näytelmän
muissa rooleissa nähdään
Rauno Ahonen, Sanna-June Hyde ja Jouko Klemettilä. Aikakauden musiikillisen äänimaailman luo esityksessä soittava cembalisti
Aura Visala.
Näytelmän lavastuksen ja
puvut on suunnitellut Markus Tsokkinen, ja valosuunnittelija on Mika Ijäs. Äänimaailman on suunnitellut
Eradj Nazimov ja naamioinnin ja kampaukset Tuula Kuittinen.
Pasi Lampela (s. 1969) on
tuottelias ja monipuolinen
kirjailija ja ohjaaja. Hän on
kirjoittanut 1990-luvun lopulta alkaen viisitoista näytelmää, kolme novellikokoelmaa ja romaanin, sekä kä-
sikirjoittanut rikosdraamaa
televisiolle. Lampela on aiemmin kirjoittanut ja ohjannut Helsingin Kaupunginteatteriin teokset Viattomuuden loppu (2003), Tiimi (2005), Geneve (2007),
Kuilu (2009) ja Meidän poika (2011).
Kirjailija-ohjaaja
Pasi
Lampela kertoo Kenraalista ja Casanovasta yleisölle
avoimessa, maksuttomassa
teosesittelyssä maanantaina
29. elokuuta klo 17.30 Pengerkadun näyttämön lämpiössä.
Kenraali ja Casanova -ensi-ilta 31.8.2016 ja esitykset
22.10.2016 saakka Pengerkadun näyttämöllä (Pengerkatu 11)
Liput 17 ? - 34 ? (sis. palvelulumaksun)
Helsingin Kaupunginteatterin lipunmyynti, Eerikinkatu 2, ma-pe klo 9-18, la
klo 12-18 ja Tickemaster
ma-la klo 8-21, su klo 1018, puh. 0600 10 800 (1,98
e/min pvm) www.hkt.fi
MunkinSeutu
Viikot 36-37 ? Nro 16
13
Josa Jäntti
Ulla Tapanisen Lava-ammuntaa
saa jatkoa Pengerkadulla
Äly hoi, älä jätä
??Raila Leppäkosken ja
Ulla Tapanisen käsikirjoittamat, kulttimaineeseen kohonneet yhden naisen Lava-ammuntaa -komediaillat
saavat jatkoa, kun Lava-ammuntaa V nähdään maailmanensi-illassa 7. syyskuuta edeltäjiensä tapaan Pengerkadun näyttämöllä. Leppäkoski ohjaa ja 40-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä Tapaninen tulkitsee
come back -komiikkaa, jonka aiheena on jälleen maan
ja taivaan väliltä kaikkea,
mikä ihmetyttää ja huvittaa.
Kyseessä on rakastetun
Lava-ammuntaa-esitysten
sarjan viides itsenäinen jatko-osa. Ensimmäinen osa
sai ensi-iltansa 1995. Aiemmissa Lava-ammuntaaesityksissään Tapaninen
on esittänyt stand up-, sit
down -, stay home ja lay
down -komiikkaa. Lavaammuntaa V on siis come
back-komiikkaa. Esityksessä Tapaninen pohtii muun
muassa onko ihmisen aina
pakko toistaa kaikki virheensä ja tekeekö elämänkokemus ihmisestä mahdollisesti ylikypsän vai löytyykö tonkan vierestä sittenkin
lopullinen totuus?
Ohjaaja, käsikirjoittaja
Raila Leppäkoski on ohjannut muun muassa Helsingin
Kaupunginteatterissa, Ryhmäteatterissa ja Q-teatteris-
tule pussista pois
sa sekä työskennellyt Teatterikorkeakoulussa ohjaajantyön professorina 1989?
1995 ja näyttelijätyön professorina 1997?2002. Leppäkoski toimi Lilla Teaternin taiteellisena johtajana
vuosina 2014-2016.
40-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä Ulla Tapaninen
tunnetaan sekä koomisista
että vakavista rooleistaan
puheteatterissa ja musiikkiteatterissa. Hän on myös
yksi suomalaisen stand up
-komiikan edelläkävijöitä.
Ulla Tapanisen viimeisimmät roolit Helsingin Kaupunginteatterissa ovat ol-
leet näytelmissä Viimeinen
valssi 2010, Vielä ehtii 2013
ja Faster och jag (2016).
Elokuvissa Ulla Tapaninen
on nähty muun muassa Pakastaja-Elvin roolissa kolmessa Risto Räppääjä -elokuvassa. Ääninäyttelijänä
hän on antanut äänensä
muun muassa Muumimammalle ja Pienen merenneidon (1989) Ursulalle.
Lava-ammuntaa-ensiilta 6.9.2016 ja esitykset
19.10.2016 saakka Helsingin Kaupunginteatterin
Pengerkadun näyttämöllä
(Pengerkatu 11)
iiiiiiiiik! ? kauhu
valtaa Linnanmäen
??Linnanmäen tunnelma
muuttuu
äänimaailman
ja teemoitettujen kohteiden kautta 3.-11. syyskuuta, kun kauhuteemainen
iik!week -teemaviikko järjestetään huvipuistossa ensimmäistä kertaa. Vanhaan
vesitorniin rakennettu livekauhutalo Kauhujen kammio on viikon ehdoton vetonaula.
Linnanmäellä
ensimmäistä kertaa järjestettävä
kauhuviikko iik!week on
suunnattu erityisesti nuorille sekä nuorille aikuisille. Huvipuiston keskellä
sijaitsevaan tiiliseen vesitorniin rakennettu Kauhujen kammio K12 live-kauhutalon on tuottanut After
Dark Helsinki -kokemuksista tuttu Dusk till Dawn.
? Kolkko ja pimeä vesitorni on mitä parhain paikka luoda ainutlaatuinen live-kauhutalo.
Yhteistyö
todella jännittäviä kauhukokemuksia aikaisemmin
tehneen Dusk till Dawnin
kanssa varmistaa, että kauhuviikostamme tulee karmaiseva, Linnanmäen teemaviikon projektivastaavana toimiva Satu Järvelä
kertoo.
Kauhuteema alkaa jo Linnanmäen pääportilta sekä
lipunmyynnistä. Kävijöitä
varten on tehty kauhuaiheinen kartta, jota seuratessaan saa parhaan kauhukokemuksen. Teemoitettuja
pisteitä on ympäri puiston
ja erilaisia tapahtumia pääsee seuraamaan läpi koko
viikon. Kauhuviikko alkaa
näyttävästi, kun lauantaina
3.9. huvipuiston valtaavat
zombit. Zombi-paraatin jälkeen huvipuistokävijät saattavat löytää itsensä esimerkiksi samasta vuoristoratavaunusta zombin kanssa.
Teemoitetuissa huvipuis-
tolaitteissa on luvassa mm.
Autoradan piinaava pelle,
Kyöpelinvuoren Hotellin
henkiin heränneet noidat
ja Ravintola Jarrumiehen
kuolleiden karnevaalin tunnelmaa. Linnanmäen kesäkauden jännittävin uudistus Linnunrata eXtra kokee
muodonmuutoksen. Kävijöiden on iik!weekin aikana mahdollista kokea uusi
kauhuaiheinen K12 virtuaalielämys. Linnanmäen Ohjelmalava Estradilla on tarjolla viikon aikana hyytävää ohjelmaa. Rocky Horror Show Specialin aikana Estradille nousee mm.
näyttelijät Sami Saikkonen
ja Roope Salminen. Perjantaina 9.9. lavalle nousee
omalaatuisista lyriikoistaan
tunnettu rap-artisti Uniikki.
? Viikon ajan koko Lin-
nanmäen tunnelma on aivan toisenlainen. Kaikkina
muina viikkoina vuodesta
huvipuisto on hilpeä, lapsiperheiden suosikkikohde, mutta iik!weekin aikana
puistossa tullaan kokemaan
aivan uudenlaista tunnelmaa. Tunnelma huvipuistossamme muuttuu jälleen
lokakuussa 8.-22.10., kun
tänä vuonna kaksiviikkoisen Valokarnevaalin valoja väriloisto pääsee valloilleen, Lasten Päivän Säätiön
toimitusjohtaja Pia Adlivankin jatkaa.
Linnanmäen aukioloajat
3.-11.9.2016:
ma-pe klo 16-21, la klo
13-21, su klo 13-20. Joka
päivä klo 16 alkaen huvipuisto muuttuu karmivammaksi paikaksi niille, jotka
uskaltavat.
??On vanha sananlasku,
joka soveltuu erittäin hyvin
moniin tämän hetkenkin tilanteisiin.
Akava kertoo, että ?liian
moni tuore ylioppilas jää
vaille haluamaansa opiskelupaikkaa?. Joillakin aloilla pyrkijöiden määrä on uskomattammon suuri hyvänä
esimerkkinä teatterikorkeakolu. Onko siihen syynä,
että niin moni nuori pitää tavoitteena päästä julkikseksi
- en tiedä? Luulisin kuitenkin, että kyseessä on useimmiten ns. kutsumusammatti.
Siitä kertoo, että usein tunnettujen näyttelijöiden lapset ja lastenlapset haluavat
seurata vanhempiensa ?jalan jälkiä?. Opetushallituksen mukaan uusista ylioppilaista vain 37 % on päässyt tänä syksynä jatkamaan
opiskelua ammattikoulussa,
ammattikorkeakoulussa tai
yliopistossa. Jatkokoulutukseen haki 22 405 uutta ylioppilasta ja opiskelupaikan
sai vain reilut 8 000!
Pyrin
lääketieteelliseen
kertoo moni
Se lienee teatterikorkekoulun jälkeen kaikkein halutuin tuleva ammatti. Minulla
on se käytännössä syntynyt
käsitys, että suurin osa - monista eri syistä ja elämän kokemuksista - pitää lääkärin
ammattia kutsumusammattina. Ei siis ihme, että pyrkijöitä on vuodesta toiseen
enemmän kuin paikkoja Helsingin Yliopistossa.. Monille
ko. ammatti on edellä mainitusta syystä sellainen, että
nuori on valmis maksamaan
2.000 - 3.000 euron valmennuskurssimaksut pätkätöitä
tekemällä päästäkseen aloittamaan opinnot ?lääkiksessä? - jotkut jopa monena
vuonna peräkkäin.
Minusta tuntuu siksi - viittaus otsikkoon - järjen vastaiselta, että ko. tiedekuntaan ei ole ns. yhteishakua
samalla useampaan yliopistoon. Tästä syystä moni lääkärin ammattia pitävä jää
joko aluksi monena vuonna
valitsematta tai kokonaan ulkopuolelle ainiaaksi. Niiden
pyrkijöiden joukossa, jotka
eivät ole päässeet Helsingin
yliopiston ?lääkikseen?, on
varmasti monia lähes yhtä
opiskelijoita, jotka voisivat
ryhtyä toteuttamaan kustumustaan Helsingin sijasta
esimerkiksi Tampereen, Oulun, Kuopion tai Turun vastaavissa tiedekunnissa. Helsingin ulkopuolelle jääneistä
voitaisiin muodostaa oma lisäkiintiömääränsä (= x opiskelijaa), jotka voisivat valita
itse, missä edellämainituista
hän haluaa aloittaa lääkäriksi opiskelunsa.
Miksi tätä systeemiä
ei sitten muuteta ?
Suomen Kuvalehdessä tästä asiasta esittivät päinvastaiset mielipiteensä kaksi alan
asiantuntijaa (Hannu Halila/
Lääkäriliitto ja Tanja Saxell
VATTin erikoistutkija) . Jälkimmäisen mukaan ?Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen voisi olla
yksi ratkaisu. Useat tekijät
viittavat siihen, että Suomessa on liian vähän lääkäreitä.
Viime vuonna 4,4 % lääkärin viroista oli täyttämättä.
Alueelliset erot ovat suuria.
Vajetta on yritetty paikata
sijaisilla?. Lääkäriliiton mie-
lestä koulutustarjontaa on lisätty jo hyvin paljon. Meillä
on jo riittävästi lääkäreitä ,
mutta ongelmana on se, että
he ovat väärissä paikoisssa?.
VATTin edustajan mielestä
?koulutuspäätöksiä ei voi
tehdä nykyhetkeä tarkastelemalla, vaan pitää arvioida
tulevaisuuden tarve?.
Lääkäriliiton mielestä taas
?- mitä enemmän lääkäreitä sitä kalliimpi terveydenhuolto - enemmän lääkäreitä sitä enemmän määrätään
lääkkeitä, hoitoja ja tutkimuksia? . Minusta kummallinen väite! VATTin edustaja
kumoaa tämän sanomalla ?on suuri kustannus, jos potilaat jäävät hoitamatta sen
takia, että lääkäreitä pn liian vähän. Pitkät jonotusajat
aiheuttavat kustannuksia eli
tässä olen samaa mieltä hänen kanssaan.
Mitä tästä väittelystä
opimme?
Minusta ei juuri mitään.
Sen sijaan ehdottomani valintajärjestelmän muuttaminen esittämälläni tavalla
poistaisi monta väittelijöiden
esittämiä pulmakohtia. Sen
avulla voitaisiin säädellä tulevien lääkärien määrää, kutsumusammattiin pyrkijöistä
mahdollisimman moni pääsisi toteuttamaan itseään ja
kun he valmistuisivat monet muualla kuin Helsingissä, heistä yhä useampi suostuisi muualle Suomessa harjoittamaan ammattiaan kuin
pääkaupunkiseudulla!
Tähänkin ongelmaan eli
yhteishaun puute sopii otsikon lause ?äly hoi -älä
jätä - tule pussista pois?!
HALLITUS HALUAA LISÄTÄ KOTIMAISTA KULUTUSTA - MIKSI SE EI TEE SITÄ
ILMAN VALTION VAROJA?
Se alensi budjettiesityksessää kaikkien verotusta
- mainitsee erikseen jopa
eläkeläiset tässä joukossa. En ymmärrä miksi, sillä
jos ansiotuloverotusta kevennetään, niin sehän koskee
myös eläkeläisten verotusta ilman erikseen mainintaa. Totta kai kevennys koskee myös eläkkeitä, koska ne ovat myös ansiotuloa - ainakin verottajan mukaan.
Mutta miksi hallitus ei käytä sen omissa käsissä olevaa
elvytystä, joka ei edellytä
valtion tulojen vähentämistä? Sellainen on olemassa
jo valtiovallan käytössä,
jos se haluaa! Se on keino, joka lisää kuntien ja valtion verotuloja - myös alv:n
kautta. Kotimainen kulutus
lisääntyy luoden uusia työpaikkoja, sitäkin kautta lisää
verotuloja, vähentää työttömyyskorvauksia, lisää samalla työeläkemaksuja kasvattaen työeläkerahastoja tuottamaan lisää sijoitustuottoja. Se lisää juuri kotimaista kulutusta tavaroiden ja
palvelujen käyttöä!
Mikä sellainen
keino on valtiolla
käytettävänä?
Se on muuttamalla taitettu indeksi palkkaindeksiksi, joka seuraa taloudessa
tapahtuvia muutoksia sekä
hyvinä että laman aikoina.
Tämän muutoksen dynaamiset vaikutukset tulevat sitä
tehokkaammiksi, mitä nopeammin saamme taloutemme nousuun. Valitettavasti
työeläkeyhtiöt, ETK ja TELA
haluavat kasvattaa eläkerahastoja (nyt viisinkertaistuneet vuodesta 1996 ja
ovat nyt n. 184 milradia
?) oman mahtinsa eli ?isännättömien? varojen kasvattamiseksi. Niitä on jopa yli 10
yhtiötä ja säätiötä (+ ETK ja
TELA) ja niiden hallintokulut ovat reilusti yli 500 miljoonaa ? vuodessa!!
Tuskin keskivertoeläkeläinen - eläke n. 1.550 ?/kk
(=myös äänestäjä) on pahoillaan, jos eka vuonna eläke
on palkkaindeksin ansiosta
2.170 ?/kk eli 620 ?/ kk
ja vuodessa 7.240 ? enemmän. Ei edes kateellinen,
vaikka joku, jolla on töissä
ollessaan ollut isompi palkka ja maksanut siitä kovempia työeläkemaksuja omaa
eläkettään varten, jos tämän
eläke nousee prosentuaalisesti enemmän. Eikä tosi
pientä eläkettä saava (alle
keskieläkkeen), joka pelastuu palkkaindeksin ansiosta turvautumasta sosiaalisiin tukiin, joita valtio maksaa ottamalla lisää velkaa.
Sama ero on jo olemassa
taitetussa indeksissä - sekin nousee tietyn prosentin mukaan.
Onko palkkaindeksi
sitten mahdollinen?
Kaikki tietävät, että lähivuosina palkat tulevat nousemaan vähän - samoin
eläkkeet. Tästä syystä palkkaindeksin aiheuttama lisäys
eläkemenoihin on vähäinen
(n. 300 miljoonaa ?, kaikkien eläkemenojen 27 miljardia ? päälle). Mutta kun
(ei jos) saamme taloutemme
uuteen nousuun, niin kaikki kasvavat kumulatiivisesti bkt, eläkerahastot, palkat
jne tietysti myös eläkkeet.
Oletteko koskaan kuulleet
yrityksestä, joka palkkoja
korottaessaan poistaa edellisen vuoden korotukset?
Talouspolitiikan arviointiryhmä (VVM/Kotamäki +
TELA/ Vanne + Vaittinen/
ETK) sanoo raportissaan,
että ?työeläkesektorilla ei
ole kestävyysvajetta. He
toteavat myös lopuksi, että
?eläkevarojen tuotot luovat kestävyysylijäämän.?
Kun palkkaindeksin lisäys
on kumulatiivisestikin pieni, niin sen aiheuttama lisäys eläkemenoihin mahtuu
selvästi tähän kestävyysylijäämään.
Kannatttaa myös muistaa,
että työeläkeyhtiöden sijoitustoiminnan tuotot ovat lamavuosinakin olleet hyvät 4
-5 % eism. v.2015 yli 8 miljardia ?, joten suurin osa
vuosittaisista tuotoista jää
palkkaindeksin kumulatiivisen lisäyksenkin takia tuottamaan lisää rahastoihin.
Tähän, jos mihin, sopii
lause ?äly hoi , älä jätä tule
pussista pois?! Koskee kaikkia kansanedustajia syksyllä, mitä nappia he painavat kansalaisaloitetta
(yli 84 .000 allekirjoitusta) ja 1.500.000 äänestäjän toimeentulosta päättäessään! Haluavatko he
alentaa lakisääteisesti eläkeläisten elintasoa - myös
TULEVILTA ELÄKELÄISILTÄ JOKA VUOSI!
Josa Jäntti
MunkinSeutu
14
Nro 16 ? Viikot 36-37
Helsinkiläisten kuvittamia kaupunginosatunnelmia viidelle metroasemalle
??Metroasemat saavat uutta
ilmettä helsinkiläisten työstämistä valokuvista, jotka
kertovat eri kaupunginosien tunnelmasta. Helsingin
kaupunki on antanut yli
200 raiteiden takana olevaa
suurta mainostaulua kaupunkilaisten käyttöön Ruoholahden, Rautatientorin,
Sörnäisten, Itäkeskuksen ja
Kontulan asemilla. Näyttelyn avajaistapahtumassa
lauantaina 3.9.2016 Hurjaruuthin sirkushahmot vievät metromatkalle teosten
luo. Kaupunginosien tunnelmien keruu jatkuu syksyn aikana Helsinki-kanavalla videoiden muodossa.
Näyttelyn
avajaiset
ovat metrossa lauantaina
3.9.2016 kello 13?16. Tapahtuman avaa Rautatientorin metroaseman Kompassiaukiolla apulaiskau-
punginjohtaja Pekka Sauri.
?Helsinki on vaikuttavien
ihmisten, tekojen ja kohtaamisten kaupunki. Yksi
kohtaamispaikka on juuri
metro, joka kulkee omaleimaisten kaupunginosien läpi. Metrotaideprojektin valokuvat ovat upeita
väläyksiä, jotka kutsuvat
tutustumaan uusiin naapurustoihin ja laajentamaan
omaa Helsinki-kuvaa?, apulaiskaupunginjohtaja Pekka
Sauri sanoo.
Teoksissa näkyy etenkin
lasten ja nuorten näkökulma kaupunkiinsa. Rautatientorin seutua ja Kontulaa ovat kuvanneet Helsingin kaupungin kesätöihin
palkkaamat nuoret, ja Itäkeskuksen ja Ruoholahden
asemien ilmeen ovat luoneet Suomen valokuvataiteen museon valokuvauslei-
Sörnäisten metroaseman näyttelystä.
reillä olleet 7-14 -vuotiaat
lapset. Sörnäisten aseman
kuvitus toteutettiin useissa
avoimissa työpajoissa muun
muassa palvelukeskuksissa
ja kaupunkitapahtumissa.
Niissä ikähaitariin mahtuivat niin leikki-ikäiset kuin
vanhukset.
?Mainospaikkojen antaminen kaupunkilaisten käyttöön on mahdollisuus elävöittää metroasemia ja tuoda esiin niiden omaa luonnetta. Asemat nivoutuvat
samalla voimakkaammin
osaksi oman alueensa ja
asukkaidensa identiteettiä?,
sanoo HKL:n palvelukehitys- ja viestintäpäällikkö
Elina Norrena.
Helsinkiläisten omat kokemukset ja visiot kaupungistaan halutaan nostaa yhä
vahvemmin esiin niin katukuvassa kuin muutenkin.
Eri kaupunginosien tunnelmien keruu jatkuu syksyn
aikana videoiden muodossa
Helsinki-kanavalla (helsinkikanava.fi). Jaa oma Helsinkisi: oma.helsinkikanava.fi.
Helsingin
kaupunginkanslian vetämä pilottihanke on toteutettu yhteistyössä HKL:n, nuorisoasiainkeskuksen ja kulttuurikeskuksen kanssa. Kummitaiteilijoina projektissa työskentelivät Heidi Lunabba, Kastehelmi Korpijaakko, Tekla
Inari ja Patrik Rastenberger.
Avajaiset alkavat Kompassiaukiolla, Rautatientorin metroaseman sisään-
käynnin luona klo 13.00
ja jatkuvat metrossa seuraavasti:
14.08 Metroon Rautatientorilla
14.26 Saapuminen Kontulaan & näyttely
14.43 Metroon Kontulassa
14.47 Saapuminen Itäkeskukseen & näyttely
15.02 Metroon Itäkeskuksessa
15.12 Saapuminen Sörnäisiin & näyttely
15.31 Metroon Sörnäisissä
15.38 Saapuminen Ruoholahteen & näyttely
Kontulan aseman
ilme on kymmenen
paikallisen nuoren
tekemä. He valokuvasivat
kesätyössään kuukauden
ajan omaa ympäristöään,
ihmisiä ja koteja.
Kontulan metroaseman näyttelystä.
Lakeuden Emännät
siivoaa satojen vuosien
kokemuksella
Soita Emännille
tai lähetä tarjouspyyntö
info@fennicahouse.fi
Viikot 36-37 ? Nro 16
15
Terveys, kauneus
Asustehuolto
Parturikampaamo
Saga-Hius
Maskeeraus&Make up
Huopalahdentie 3
p. 487 107
TERVETULOA
Merja Lampa
P. 4585 6503
Saga-Seniorikeskus
Munkkiniemi
Dosentintie 12, 00330 Helsinki
Asustehuolto Ullastiina
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
Metropolian Musiikin Improklubi
??Improklubilla kohtaavat Metropolian opettajat ja opiskelijat, kokeneet
improkonkarit ja uudet tulokkaat. Syksyn 2016 aikana improvisoidaan neljänä
tiistaina vaihtuvin teemoin.
Syksyn ensimmäisellä klubilla 13.9. koetaan Tango
Impulso - improvisoitu argentiinalaisen tangon esitys. Lavalle nousevat Marko Puro, piano ja Tapani Heikinheimo, sello sekä
Tangotheatre Kiukkarainen,
Marjo Kiukaanniemi ja Timo
Hakkarainen, tanssi.
Metropolian
Musiikin
Improklubi syntyi keväällä
2016 neljän improvisaatio-
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
Julkaisija: Karprint Oy
Ilmoituspäällikkö:
Riitta Juslin
puhelin 413 97 377,
sähköposti
riitta.juslin@karprint.fi
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti
juha.ahola@karprint.fi
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
Ilmoitushinnat:
?/pmm
Etusivu
1,28
Takasivu 1,14
Tekstissä 1,09
Määräpaikkakorotukset
10%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
(24%) lisätään hintaan.
Ilmoitukset:
413 97 360, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Lue lehti myös:
lehtiluukku.fi
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2016
intoilijan aloitteesta. Lehtorit, sellotaiteilija Tapani
Heikinheimo, pianistit Marko Puro ja Kimmo Salonen
sekä laulaja Sanna Vuolteenaho, halusivat paitsi jakaa improvisoinnin ilosanomaa, myös luoda uudenlaisen kohtauspaikan improvisaation parissa työskenteleville eri alojen taiteilijoille
ja ryhmille. Kevään klubeilla kuultiin muun muassa
improvisoitua oopperalaulua ja soundpaintingia sekä
runoihin ja elävään kuvaan
pohjautuvaa improvisoitua
musiikkia.
Mikä improvisaatiossa sitten viehättää? ?Ennakoimattomuus! Se tapahtuu nyt,
syntyy siinä. Ja se, mitä olet
sillä hetkellä, saa näkyä ja
kuulua, koska se (improvisaatio) on just siitä lähtöisin?, summaa Vuolteenaho. Improsta saa eväitä
myös arkielämään: vuorovaikutustaitoja, ongelmanratkaisukykyä. ?Improvisoidessa yleensä oppii hyväksymään jotain, mikä aluksi tuntuu mahdottomalta.
Kun sen hyväksyy ja heittäytyy, huomaakin, että se
on mahdollista?, kuvailee
Terveyspalvelut
Heikinheimo. Myös ajantaju
ja muisti kehittyvät.
Yleisö voi odottaa klubeilta hulvatonta menoa.
?Tarvitseeko kaiken olla
aina niin tosi vakavaa? Se
meni jo, ja tapahtuu taas
jotain uutta. Konsertissa
voidaan käyttäytyä ja olla
ihan erilailla kuin yleensä
ollaan. Tai sitten muoto on
traditionaalinen konsertti,
mutta sisältö onkin improvisoitua?, Vuolteenaho kertoo ja kannustaa: ?Lava
on lopuksi vapaa kaikille, myös kadun miehelle.?
13.9. klo 19 Tango Impulso Argentiina / Marko
Puro & Co.
11.10. klo 19 Musiikkia
elävään kuvaan / Kimmo
Salonen & Co.
8.11. klo 19 Latin Improv
/ Sanna Vuolteenaho & Co.
22.11. klo 19 Play Back
Music / Tapani Heikinheimo & Co.
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
~ Hyvä palvelu
~ Takuutyö
Munkkiniemi
Perustie 19
(09) 488 404
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
LVI
Lämpö- ja
vesijohtoliike
HOITOA ALKOHOLISMIIN
Minnesota-mallista hoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen
sekä läheisille.
Avohoito sopii hyvin myös
työelämässä oleville.
Kirjamme
Viimeinen pisara -toipumisen avaimet
nyt myös äänikirjana.
Ostetaan
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Työsuorituksia
Maalaus, tapetointi ja laminaatin
asennus. Ilm. arvio. P. 045-235 1717
Hammaslääkärit
ET-Hammaslääkärit Oy
Helsingin Konservatorion
kamarimusiikkisali
Ruoholahdentori 6, Helsinki 18
Kesto n. 2 tuntia, vapaa
pääsy.
Uusille potilaille ilmainen
tarkastus ja kustannusarvio
Muovipaikkaus
Villa Elfvikin luontotalossa
tapahtuu syyskuussa
??Tilaisuudet pidetään Villa Elfvikin luontotalossa,
Laajalahdessa (os. Elfvikintie 4, puh. 8165 4400). Tietoa luontotalosta ja tapahtumista löydät myös internetsivuiltamme www.espoo.fi/villaelfvik. Voit myös
esittää toiveita tapahtumista joko puhelimitse tai sähköpostitse villaelfvik@espoo.fi. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei muuta ole
mainittu.
Luontoretkiä koko perheelle syyskuussa sunnuntaisin klo 10.30 12.30. Kesä-syyskuussa
järjestetään koko perheelle sopivia luontoretkiä Villa Elfvikin lähiluontoon.
Retkillä kuljetaan lasten
ehdoilla. Lähtö retkille on
luontotalon pihalta (Elfvikintie 4). Säänmukainen
pukeutuminen, retkelle lähdetään myös sateella. Mukaan pienet eväät.
Syyskuun retkipäivät ja
aiheet ovat: 11.9. Lude vai
lukki? - ötökkäretki, 18.9.
Seikkailujen metsä, 25.9.
Villa Elfvikin keijukoulu
Kylämaiseman historiaa ? retki Elfvikin alueen
menneisyyteen la 10.9.
klo 13?15. Euroopan kulttuuriympäristöpäivänä järjestettävällä retkellä kuullaan Villa Elfvikin huvilan
ja sen lähialueen historiasta.
Kylämaiseman historia on
luontopolku Elfvikin alueen
vaiherikkaaseen historiaan.
Kierros alkaa 1300-luvulta
ja päättyy meidän päiväämme. Polulla tarkastellaan
maisemaa historiansa visuaalisena ilmentäjänä: mitkä
asiat ovat säilyneet ja mitkä ovat jo kadonneet näkyvistä. Polkuun liittyy vihkonen johon voi tutustua Villa
Elfvikin luontopolut -sivulla. Retkelle lähdetään Villa
Elfvikin pihasta.
Sähköpyörien kokeilua
Liikkujan viikolla la 17.9.
klo 10?15. Vain kokeilemalla saat tietää, miten vaivatonta on ajaa sähköavusteisella polkupyörällä. Siihen on
mahdollisuus Villa Elfvikin
luontotalolla la 17.9. klo 1015. Pyöräilemässä voi käväistä aivan luontotalon vieressä kulkevalla Rantaraitilla.
Pyörän saa lainaksi 15?30
minuutiksi, kun jättää pantiksi henkilöllisyystodistuksensa. Kokeiltavana on yksi
miesten ja yksi naisten pyörä. Euroopan Liikkujan viikolla kannustetaan ihmisiä
pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan.
Luomutuotteiden suoramyyntiä su 18.9. ja 16.10.
klo 10?15. Myynnissä on
herkullisia ja tuoreita luomutuotteita, kuten juureksia, vihanneksia, leipää,
kuivattua nokkosta ja sieniä, korppuja, jauhoja ja
spelttituotteita.
Mukana
myös laadukkaita luon-
non voiteita, saippuoita ja
shampoita sekä pihka-, terva-, hunaja ja turvetuotteita.Kahvila Satakielessä
luomulounas. Maksut käteisellä.
Sieninäyttely su 25.9.
klo 10?15. Luontotalon
yläkerran luokkatilassa voit
omatoimisesti tutkia edellisen päivän sienikurssilla
Villa Elfvikin lähialueelta
kerättyjä sieniä.
Opastus maalämpöön
siirtymisestä su 25.9. klo
14, ti 11.10. klo 18 ja su
16.10. klo 14. Tervetuloa
katsomaan ja kuulemaan,
miten maalämpöön siirtyminen tapahtui vanhassa
huvilassa ja mitä kaikkea
pitää ottaa huomioon, jos
haluat siirtyä omakotitalossasi tähän ilmastoystävälliseen lämmitysmuotoon. Villa Elfvikin luontotalossa siirryttiin vuonna 2014 sähkölämmityksestä maalämpöön
ja on pienennetty hiilidioksidipäästöjä jo roimasti. Pidemmällä aikavälillä säästyy myös rahaa. Lokakuun
opastukset ovat Energiansäästöviikon ohjelmaa.
Luontotalon henkilökunnan pitämässä opastuksessa
puolen tunnin opastuksessa pääset mm. tutustumaan
talon kellaritilassa olevaan
laitteistoon. Valitse itsellesi
sopiva ajankohta ja ilmoittaudu Villa Elfvikiin puh.
09 8165 4400 tai villaelfvik@espoo.fi.
alk.
60?
Hampaan poisto
alk.
60?
Hammaskiven poisto
alk.
Hammasimplantit
/kpl
60? 1595?
09 506 3206
AJANVARAUS ?
ULVILANTIE 13, 00350 MUNKKIVUORI Bussit: 14, 18, 52, 57, 58, 539
Munkinseudun voit noutaa
seuraavista paikoista:
Pitäjänmäki, kirjasto
Pohjois-Haaga, kirjasto
Tali, urheilukeskus
Munkkivuoren S-market
Munkkivuoren Apteekki
Munkkivuoren Ålandsbanken
Munkkivuoren Kahvila
Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra
Munkkivuoren seurakunta
Munkkivuoren parturi
Munkkivuoren K-kauppa
Ulvilantie, Parturi ja suolahoito
Munkkiniemen puistotie
---Neste
---Raikan Rauta
---Kiinteistömaailma
---Alepa
---Huoneistokeskus
---Munkkiniemen Yhteiskoulu
---Saga Seniorikeskus
---Ruissalo säätiö
---Apteekki
---Kirjasto
---Nordea
---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy
Professorintie 2
---Munkkiniemen Apteekki
MunkinSeutu
16
Nro 16 ? Viikot 36-37
TARINALLINEN KONSERTTI HERÄTTÄÄ HENKIIN OPERETIN LUMOAVIMMAT HETKET
AKTIA KIINTEISTÖNVÄLITYS
Jyrki Anttila, Tiina-Maija Koskela, Aki Alamikkotervo,
Jouni Kokora, Ville Salonen sekä Tiina Vahevaara
Lohjan Operettikuoro ja Gaalaorkesteri, kapellimestarina Tuomas Törmi
Lavastus: Jari Jalonen ? Koreografia: Kirsi Kannas
Tanssi: Merle Sternhof, Tommi Räty
Raumantie 1,
Munkkivuori
0600 10 800
lippupalvelu
1,98? / min. + pvm.
lippupalvelu
0600 10 800
1,98? / min. + pvm.
TERVETULOA AVAJAISIIMME
TORSTAI 15.9. KLO 10?18
lippupalvelu
Kutsumme sinut kakkukahville torstaina 15. syyskuuta. Tule
tutustumaan huippuvälittäjiimme ja avajaistarjouksiimme!
0600 10 800
La 8.10. klo 16.00
Su 16.10. klo 15 & 18
Su 23.10. klo 15.00
Su 30.10. klo 15 & 18
1,98? / min. + pvm.
Kulttuuritalo HELSINKI Lippupalvelu
Järvenpää-talo JÄRVENPÄÄ Lippupiste
Verkatehdas HÄMEENLINNA Lippupalvelu
Lohjan Yhteislyseon lukio LOHJA Lippupiste
lippupalvelu
0600 10 800
1,98? / min. + pvm.
LIPUT alk. 33,50?e. Pääsyliput myynnissä konserttisalien lippukassoilla ja
konserttikohtaisesti Lippupisteen tai Lippupalvelun kaikista lipunmyyntikanavista.
Ryhmät min. 10 hlöä: ryhmamyynti@operart.fi, 044 980 1206, www.operart.fi
0600 10 800
lippupalvelu
Aktia Kiinteistönvälitys, Munkkivuori
Raumantie 1 ? 00350 Helsinki
puh. 010 247 7895 ? www.aktialkv.fi
1,98? / min. + pvm.
lippupalvelu
0600 10 800
1,98? / min. + pvm.