Tehokuuri kasvoille kuukaudeksi!
SkinRise Bionic Tonic kuorintalaput kasvoille 49?
LauRien & Masain kevät
Kotisi ansaitsee alueen asiantuntijan, valitse munkkalainen!
LauRie-housujen ja Masai-mallistojen
kevätvärit ja uutuudet ovat saapuneet
myymäläämme.
Tehokosteutta, piristykseksi väsymyksen
merkeihin, hehkeyttä ja
energiaa. Pakkauksessa
36 pikahoitoa kasvoille.
tehdään yhdessä suunnitelma
asuntoasiasi hoitamiseksi.
Ota yhteyttä, sovitaan tapaaminen.
Meillä sinua palvelevat muodin,
pukeutumisen ja värikonsultoinnin
ammattilaiset.
Maarit Vesa | 040 546 3570
Täyden palvelun VAATELIIKE
Partner | maarit.vesa@huom.fi
Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma)
09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14
www.dressingroom.fi
Verkkokauppa auki 24/7
Munkkiniemen puistotie 9 ? p. 09 484 803
Nettiajanvaraus: beautyexperience.nettiajanvaraus.fi
Huom! ® ? Kiinteistönvälitys Oy ? www.huom.fi
Huopalahdentie 24, 00350 Helsinki
MunkinSeutu
2017 - Viikot 10-11
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
PELAA OPI NAUTI
Jalkahoitola
MUNKKINIEMEN HAMMASLÄÄKÄREIDEN
Dosentintie 10 A
Uusi puhelinnumeromme
30-vuotisen historiamme kunniaksi tarjoamme uusille
potilaille hammastarkastuksen puoleen hintaan, kun
tulette meidän potilaamme suosittelemana ja teette
varauksenne maaliskuun loppuun mennessä.
Hellevi
Kalliomäki
044 2403 809
JUHLATARJOUS
Tarjous sisältää uuden asiakkaan perustarkastuksen sekä suosittelijan
seuraavan vuositarkastuksen. Tarkastuksen normaalihinta on 89 ?
(KELA-korvauksen jälkeen 73,50 ?). Tarkastuksen lisäksi myös
mahdolliset sivualueen röntgenkuvat puoleen hintaan.
Varauksen yhteydessä tulee mainita suosittelijan nimi.
Parturikampaamo
Saga-Hius
Aikuiset
Juniorit
Aikuisten kesäkurssit
Junnujen kesäleirit
Tervetuloa kokonaisvaltaiselle ja monipuoliselle
vastaanotollemme tarkastuttamaan suusi terveydentila.
Merja Lampa
UUSI numeromme:
044 240 1917
tennishedman.fi - p. 09 8624 4000 - info@tennishedman.fi
48. vuosikerta - Nro 5
Saga-Seniorikeskus
Ajanvaraus: 09 4774 300
Munkkiniemen Hammaslääkärit
Munkkiniemen puistotie 11 A, 00330 Helsinki
www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi
Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki
KAIKKI KASVAVAT KUIN ITSESTÄÄN.
PAITSI NELIÖMETRIT.
Etsitään teille sopiva koti tai ostaja vanhaan.
Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään!
JARMO ASOLA
Kiinteistönvälittäjä
LKV
puh. 020 780 3621
gsm 0500 408 690
RAIJA NORDBLAD
Kiinteistönvälittäjä
LKV
puh. 020 780 3661
gsm 040 752 0580
TIINA KAARNAKORPI
Kiinteistönvälittäjä
LKV, LVV
puh. 020 780 3557
gsm 040 772 3582
JARI OLKKONEN
Kiinteistönvälittäjä
LKV, LVV
puh. 020 780 3542
gsm 0400 533 581
KAUPPALANTIE 42 | 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640
JARMO KAIPAINEN
Kiinteistönvälittäjä
LKV
puh. 020 780 3626
gsm 0500 408 612
ARI-PEKKA VIRTANEN
Kiinteistönvälittäjä
LKV LVV, KED
Kaupanvahvistaja
puh. 020 780 3504
gsm 040 668 3748
SARI KIVIHARJU
Kiinteistönvälittäjä
LKV, OTM
puh. 020 780 3268
gsm 050 511 1618
PIPSA SARIN
Myyntijohtaja
LKV
puh. 020 780 2572
gsm 0500 785 160
ANNELI KUOSMANEN
Kiinteistönvälittäjä
LKV, LVV
puh. 020 780 3654
gsm 040 509 3578
ILKKA-PEKKA
MÄKELÄ
Palvelemme
Munkkiniemen Nordeassa
ma-pe klo 13-16.00.
MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 14
(Nordea) 00330 Helsinki,
puh. 020 780 3630
Kiinteistönvälittäjä
LKV, LVV
puh. 020 780 3605
gsm 040 653 3082
ELINA ENNE
Myyntisihteeri
KiAT
puh. 020 780 3620
gsm 040 710 4016
Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %).
/ Huoneistokeskus
www.huoneistokeskus.fi
MunkinSeutu
2
Nro 5 ? Viikot 10-11
TURVALLINEN KOTI ? TURVALLINEN TYÖ ? TURVALLINEN VAPAA-AIKA
Meidän jokaisen tulee kiinnittää
enemmän huomiota turvallisuuteemme!
loukkaantuu olosuhteissa, joiden turvallisuuteen
? Erilaisissa tapaturmissa kuolee Suomessa miltei
ei ole osattu kiinnittää kylliksi huomiota.
3 000 ihmistä joka vuosi. Emme kiinnitä tarpeeksi
huomiotamme turvallisuuteen. Arjen ympäristö on usein vajaasti varusteltu, ikään kuin kodin ? Tarvitaan lisää informaatiota turvallisuuden parantamisesta. Suomalaisille tulee välittää enemmän
turvalliset olosuhteet olisi unohdettu. Kotona
tietoa riskeistä vapaa-ajalla, kotona, työssä, kaiktapahtuvat onnettomuudet ovat olleet viime vuokialla.
sina kasvussa.
? Miksi näin ? miksi meillä Suomessa tapahtuu run- ? Tieto erilaisista onnettomuuksista tuo informaatiota lukijalle ? se opastaa ja ohjaa kiinnittämään
saasti onnettomuuksia? Yllättävän moni menetlisää huomiota turvallisuuteen elämässä.
tää henkensä ja moninkertainen joukko ihmisiä
Markkinoille tulossa uusi lehti
Turvallinen koti
Sisältö keskittyy kodin ja vapaa-ajanvieton
turvallisuuden parantamiseen.
Oleellista lehden sisällössä on muun lisäksi
onnettomuuksien informointi, tukeutuen
mietelauseeseen: Vahingosta viisastuu.
Turvallinen
ERIKOISHINTA
1/2017 ? 7,50?
390
koti
Kodissa
tapahtuu liikaa
onnettomuuksia
Turvapuhelin
? se on tätä päivää!
Lehden
irtonumerohinta
Ensimmäisen vuosikerran
saa tutustumishintaan
Sammutusvälineen
käyttöä on
syytä harjoitella
etukäteen
Nelli pelasti
emäntänsä
Lapsi on usein kodissa vaar
alle
alttiina - miten tulisi toimia
?
Asiasta puhuttu liian vähän
? uusi lehti on ajankohtainen
Yli viisi vuosikymmentä lehtikustantajana toiminut Karprint uskoo, että Turvallinen koti on lehti, jolla tulee olemaan vankka asema aikakauslehtien laajassa informaatiokentässä ? lehdellä on merkittävä rooli kiinnittäessään lukijoiden huomion turvalliseen oloon ja elämään kodissa
? vapaa-ajassa ja kaikissa niissä olosuhteissa, joissa me jokainen arjessa elämme.
Karprint Oy Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari
TILAUKSET: tilaukset@karprint.fi tai 09 413 97300
Viikot 10-11
MunkinSeutu
Helsinki on yrityksille
kelpo kotipaikka
??Yritykset pitävät Helsinkiä hyvänä sijaintipaikkana. Kaupungissa ovat osaavat työntekijät,
laajat markkinat ja asiakaskunta. Myös toimiva joukkoliiken-
ne sekä hyvät yhteydet saavat
kiitosta. Risuja yritykset antavat
pysäköintiongelmista, liikenneruuhkista, korkeasta hintatasosta ja byrokratiasta.
Kaupunki selvitti syksyllä
2016 laajalla puhelinhaastattelututkimuksella helsinkiläisten
yritysten näkemyksiä kaupungin elinkeinopolitiikan onnistu-
misesta ja toiveita tulevalle elinkeinopolitiikalle. Tutkimuksessa
kerättiin lisäksi tietoa yritysten
suunnitelmista, kiinnostuksesta käyttää kaupungin palveluja
48. vuosikerta ? nro 5
Kauppatorin rantaa. Kuva: Helsingin kaupungin
aineistopankki /
Mika Lappalainen
sekä tyytyväisyydestä Helsinkiin yrityksen sijaintipaikkana.
Sivu 7
Lähes puolet nuorista on
kokenut poliisikontrollia
??Moni nuori on kokenut poliisien, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien puuttumista heidän tekemisiinsä. Nuoriin kohdistuvan kontrollin on havaittu
lisääntyneen, vaikka heidän rikos- tai häiriökäyttäytyminen
ei ole kasvanut. Noin 40 prosenttia 15?16-vuotiaista nuorista oli kokenut poliisin toimesta
muun muassa paikalta poistamisen, laukkujen tai vaatteiden
tutkimisen tai kiinniottamisen.
Sama osuus oli kokenut vartijoiden ja järjestyksenvalvojien
nuoriin kohdistamia vastaavia
toimenpiteitä, todetaan Helsin-
gin yliopistolla tarkastettavassa sosiologian väitöstutkimuksessa, joka tarkastelee nuorten
luottamusta poliisiin ja yksityiseen turvallisuusalaan.
Puuttumistilanteet
liittyvät
usein nuorten vapaa-ajan viettoon, alkoholinjuomiseen tai
rikosepäilyihin. Väitöksen mukaan poliisin ja vartijoiden kontrolli ei kohdistunut kaikkiin tasaisesti: ammattikouluun suuntaavilla nuorilla oli enemmän
puuttumiskokemuksia, vaikka
taustatekijät oli huomioitu.
Sivu 7
Sukkulointi pääkaupunkiseudulle taas kasvussa
??Yli 125 000 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa kävi
töissä pääkaupunkiseudulla viime vuonna. Määrä nousi 5 prosenttia vuodesta 2015. Tieto selviää tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa pääkaupunkiseudulla työskentelevien,
mutta seudun ulkopuolella asuvien määrää. Edellisen, vuodelta vuodelta 2014 olevan ja nyt
tehtyä tarkemman työssäkäyntitilaston luvuissa sukkuloinnin
trendi on yhä laskussa.
? Molemmissa tilastoissa näkyy, että taantumat vähensivät
sukkulointia. Taloustilanne heijastuu sukkulointiin, HSY:n seututietoasiantuntija Vilja Tähti-
nen sanoo.
Vuoden 2016 aikana myös väestön ja työpaikkojen määrä on
pääkaupunkiseudulla kasvanut
noin 1,5 prosenttia. Sukkuloijien määrän muutokset seuraavat
melko tunnollisesti työpaikkamäärän kehitystä, mutta muutokset ovat yleensä nopeampia
molempiin suuntiin.
? Työssäkäyntitilasto kertoo,
että on vielä paljon kuntia joiden työllisistä yli puolet käy
töissä pääkaupunkiseudulla:
Kirkkonummi, Sipoo, Nurmijärvi, Kerava ja Tuusula. Tilastoissa näkyy myös, että Vantaan
työpaikat vetävät. Yhä useampi sukkuloi Vantaalle sekä pääkaupunkiseudun sisältä että ulkopuolelta, Tähtinen summaa.
Helsingin kaupunki juhlii Suomen itsenäisyyden juhlavuotta yhteensä yli 50 ohjelmahankkeella ja sadoilla yksittäisillä
tapahtumilla. Lisäksi Helsinki toimii useiden suurtapahtumien näyttämönä vuonna 2017. Kuva: Lauri Rotko
Helsingissä ennätysmäärä
matkailijoiden yöpymisiä
Helsingissä laskettiin 3 576 800 rekisteröityä yöpymistä vuonna
2016. Vilkkaimmat matkailukuukaudet olivat heinäkuu ja elokuu
??Matkailijoiden rekisteröidyt
yöpymiset Helsingissä lisääntyivät viime vuonna 3,3 prosenttia
edellisvuodesta. Lähes 3,6 mil-
joonaa yöpymistä on uusi ennätys. Kasvu ulkomailta oli 4,2
prosenttia ja kotimaasta 2,3 prosenttia. Joulukuussa yöpymisten
kasvu oli 2,2 prosenttia.
Sivu 9
MunkinSeutu
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 5
Liike- ja toimitiloja
runsaasti ilman käyttöä
P
ääkaupunkiseudulla toimistotiloista oli tyhjillään 13,9
prosenttia viime syksynä. Liiketiloista tyhjillään oli 5,3 prosenttia
ja teollisuus- ja varastotiloista 6,1
prosenttia.
Liiketilojen ja toimistotilojen
vajaakäyttöasteet kasvoivat ja teollisuus- ja varastotilojen laskivat
alkuvuoteen verrattuna. Liiketilojen
vajaakäyttöaste kasvoi myös Helsingin keskustassa 2,2 prosenttiin.
Pääkaupunkiseudulla oli vapaata
liiketilaa 186 000 neliömetriä, toimistotilaa 1 198 000 neliömetriä ja
teollisuus- ja varastotilaa 471 000
neliömetriä.
Toimistotilojen ja liiketilojen vajaakäyttö on ollut pääkaupunkiseudulla kasvussa muutaman vuoden
ajan. Viimeisen vuoden aikana teollisuus- ja varastotilojen vajaakäyttö
on kääntynyt laskuun.
Vaikka tiloista on voimakasta ylitarjontaa, uusia tiloja rakennetaan
jatkuvasti yhä enemmän. Liiketiloja
on jo aivan Helsingin keskustassa,
muun muassa Kallion alueella, merkittävästi tyhjänä, näyteikkunoiden
tyhjyys loistaa ajoittain voimakkaasti.
Pääsyynä lienee kaupunkikeskustojen ulkopuolelle rakennetut suuret
kauppakeskukset. Kuluttajat hakeutuvat niihin, toisiin julkisilla kulkuvälineillä ja toisiin henkilöautoilla.
Kauppakeskuksissa viihdytään koko
perheen voimin useita tunteja ellei
lähes koko päivää, tehdään ostoksia,
käydään kahvilla tai ruokailemassa,
mahdollisesti mennään vielä elokuviinkin. Ruokaostokset useammaksi
päiväksi koko perheelle hankitaan
samalla.
Kuin huomaamatta ydinkeskustoissa sijaitsevat pienemmät kaupat
ja liikkeet jäävät sivummalle tai
vähemmälle huomiolle, niiden kaupankäynti vähenee, kannattavuus
heikkenee ja osa on jo lopettanut.
On ymmärrettävää, että suurta
tilaa vaativat kaupat sijoittuvat kehäteiden varsille, mutta kaupungin
päätösvaltaa käyttävien organisaatioiden tulisi satsata enemmän
ydinkeskustojen ylläpitämiseen, niin
että niistä tehdään riittävän houkuttelevia erikoisliikkeiden kaupalle.
Kävelykadut, terassit, tunnelmavalaistukset sekä muut houkuttelevat
elementit tulisi ottaa yhä enemmän
käyttöön. -ja.
Ota kantaa ? kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon.
Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi
tai kirjeellä osoitteeseen
MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari.
Toimeentulotuen saanti turvattava
??Toimeentulotuen perusosan siirtyminen Kelan hoidettavaksi ei ole toistaiseksi
sujunut niin hyvin kuin on
odotettu. Kelassa ei ole selvästikään ollut riittäviä resursseja ja valmiuksia toimeentulotuen hakemusten
nopeaan käsittelyyn. Lisäksi
Kelan joustamattomat käytännöt ovat johtaneet monet tukea tarvitsevat vähävaraiset vaikeaan tilanteeseen.
Esimerkiksi kun toimeentulotuen laskelmassa on
ollut ns. ylijäämää vaikkapa vain kymmenen euroa, hakija on saanut kielteisen päätöksen eikä ole
sen takia saanut maksusitoumusta välttämättömiin
lääkkeisiin. Kuntien sosiaalityöntekijöitä on ohjeistettu, että hakijan on valitettava tällaisista Kelan päätöksistä, koska lääkkeet kuuluvat perustoimeentulotukeen. Valitusten käsittely
vie kuitenkin usein paljon
Soteako, soteako ?
en haluaisi potea?!!
aikaa, jonka aikana tukea ei
tule. Toimeentulotuen varassa eläville on tuottanut
ongelmia myös se, että Kela
vaatii tietyissä tapauksissa
lääkekorvausten maksamiseen ensiksi kuittia lääkkeiden ostamisesta.
Toimeentulotuen perusosan siirryttyä Kelan hoidettavaksi, jäivät kuntiin
ehkäisevä ja täydentävä
harkinnanvarainen
toimeentulotuki. Ohjeiden
mukaan ennen kuin sitä
voidaan myöntää, pitää hakijalla olla Kelan päätös
perusosasta. Käytännössä
tämä on johtanut siihen,
että harkinnanvaraista tukea tarvitsevaa ei voi auttaa heti, vaikka usein on
kyse kiireellisen tuen tarpeesta kriisitilanteessa. Samaan aikaan muun muassa
pitkäaikaistyöttömyys, köyhyys ja pakolaisuus lisäävät
tuen tarvetta.
Olenkin esittänyt, että
Helsingin kaupunki pyr-
kii osaltaan vaikuttamaan
Kelaan niin, että toimeentulotuen perusosan myöntäminen sujuu nopeasti ja
ilman tukea hakevien byrokraattista kierrättämistä
luukulta toiselle. Helsingin omassa sosiaalityössä
on syytä ottaa huomioon
tarve lisätä resursseja ehkäisevään toimeentulotukeen ja auttaa myös niitä
hakijoita, joille Kelan byrokraattiset käytännöt ovat
aiheuttaneet ongelmia. Lisäksi esitin, että kaupungin talousarviossa varataan
lisää määrärahoja ja sosiaalityöntekijöitä ehkäisevään, etsivään ja alueelliseen sosiaalityöhön. Tämä
tarve koskee niin suomenkielistä, ruotsinkielistä kuin
mahdollisuuksien mukaan
muilla kielillä annettavia
palveluja.
Yrjö Hakanen
Kaupunginvaltuutettu
SKP ja Helsinki-listat
Miksi eduskunta päättää
kirkollisista asioista?
??Tuntuu oudolta, että Suomen Evankelis-Luterilaisen
seurakunnan asioista päätetään Suomen eduskunnassa, kuten sukupuoli-neutraalisessa avioliittoon vihkimisestä !
Raamattu kertoo miehen
ja naisen yhtymisestä yhdeksi hyvin selkeästi, joten tuntuu oudolta, että ne
jotka haluavat mennä yhteen, niin miksi he haluavat kirkollisia häitä, vaikka
se on kirkon perus-aatetta
vastaan ? !
Tunnen kyllä useita lesboja joista usein alistetus-
Munkan mummon jupinat
??Onko meistä kaikista tullut tutkimusten koekaniineja? Kysyn vaan?
Kun menet lääkäriin, lääkäri ei enää kättele sinua
bakteerikammosta. Sitten
toivottavasti esittelet itsesi
ja toteat omat kipupisteesi.
Seuraavassa vaiheessa saat
jo tutkimuslähetteen. Paperilappu, jossa lukee valtavan monia erilaisia veri, ym. ym. muita näytteitä. Näihin kustannuksiinhan sote hakee vastauksia!
Ja lista on vain ajan saatossa kasvanut! Hetimmiten käyt näytteiden otossa. Tulet kipinkapin takaisin lääkärille, jolloin hän
kertoo, mikä sinua vaivaa
näytteiden tulosten perusteella. Saat lääkereseptin tai
et saa. Loppu hoituu sinulta omatoimisesti.
Kuuden vuoden koulutuksella aika simppeliä toimintaa. Ei paljon tarvita
diagnostisointia, ehkä muutamassa prosentissa potilaita. Potilaalle tärkein lääkäri on hän, jolle potilas
menee ensimmäistä kertaa. Hänen tulee tehdä oikea diagnoosi ja sen olisi
parasta olla todella oikea.
Vain sen! Sillä väärä diagnoosi aiheuttaa suuria kuluja, kärsimystä ja kohtuutonta vaivaa!
Miten ennen vanhaan toimittiin? Kun ei tutkimuksia ollut juuri lainkaan?!!
Lääkäri tutki omilla sormillaan kuulostelemalla potilaan kroppaan koputtaen
(kutsuttiin palpoimiseksi).
Siinä onnistumisessa tarvittiin suurta taitoa ja todel-
Nro 5 ? Viikot 10-11
sa asemassa oleva lesbo
on jopa ihastunut minuun
enkä ihmettele sitä, vaikka
en pidä itseäni komeana,
mutta useinkin naiset arvostavat enempi sitä mitä
osaa, kuin ulkoista komeutta !
Miksi sitten juuri naisen
ja miehen tulee yhtyä, niin
epäilen, että se johtuu siitä, että usein nainen ja mies
tekevät monia asioita päinvastaisesti, mutta harmonisessa pari-suhteessa he sopivat kumpi tekee minkäkin työn !
Tällainen suhde minulla
on ollut, mutta myönnän
olleeni liian mustasukkainen silloin, joten menetin
hänet silloin ja väliin sain
hetkeksi hänet taas uudelleen, kunnes hän yllättäen
lähti tuonpuoleiseen enkä
vieläkään ole varma mistä syystä ?
Olen kuitenkin oppinut,
että sopiva mustasukkaisuus saa naisen tuntemaan
itsensä tärkeäksi, mutta liika on liikaa joka asiassa !
Lassi Tiittanen
Sturenkatu 5
Runopalsta
la pitkää kokemusta. Tulehduspesäke kuulosti erilaiselta kuin ruoansulatusvaivat. Ja silloinkin oikeita
diagnooseja tehtiin enemmän kuin vääriä! Ihme ja
kumma!
Tällä hetkellä lääkäri
ei halua koskea potilaaseen. Potilas on inhottava
koekaniini! Häntä voitaisiin verrata laboratoriohiireen! Ehkä kuitenkin lähempi kontakti voisi poistaa väärinkäsityksiä ja vieraantuneisuuden tunnetta.
Palaute voisi olla molemminpuolisesti myötämielisempää!
Todellisen pohjanoteerauksen kuulin tässä eräänä päivänä. Potilas meni
lääkäriin, lääkärin katse ja
sormet olivat jo valmiiksi
koko ajan tietokoneessa ja
hän osoitti sormellaan tuolia. Tarkoittaen potilaalle,
että istu! Pitikö potilasta
koirana vai kissana? Hiirelle ei tuo komento aiheuta minkäänlaista toimintaa!
Tämän jälkeen lääkäri, katsekontakti edelleen pysyvästi koneessa, sanoi potilaalle, että hänen kyseinen
vaivansa hoituisi parhaiten
laihdutuskuurilla. Potilas
oli jo valmiiksi langanlaiha ja sen olisi huomannut
lääkärikin, jos olisi katseensa sinne päin luonut! Aiheuttaako pitkä koulutusaika myös havaintoharhoja? Potilas nousi tuolista,
sanoi lääkärille kiitos kaikesta ja poistui huoneesta.
Että silleen!
Kun nyt lääkärit eivät
enää halua koskea potilaaseen, ja jopa katsekontaktin luominenkin tuottaa vaikeuksia, niin ehkä seuraavassa vaiheessa potilas istuu verhon takana! Kuten
ennen vanhaan jesuiittaveljesten toiminnassa. Silloinhan tarkoitus pyhitti keinot.
Lääkärin tarkoituksenahan
on toimia lääkärinä, keinoista viis! Kouluajasta
muistamani Ignatius Loyola
aatteineen on palannut keskuuteemme! Olin ajatellut
toivottaa niille aatteille tervemenoa, mutta aina tässä
oppii jotain uutta.
Tekisi mieleni sanoa sille laihdutuskuuri lääkärille, että jokaiseen monimutkaiseen ongelmaan on yksi
yksinkertainen ratkaisu ja
se on väärä! (U. Eco).
Havaintoja elämästä
Moni meistä joskus
kuvittelee,
sen näyttää ja ajattelee.
Itsetuntoaan sillä nostattaa,
hyvää oloa itselleen
siitä kai saa.
Vaan ei haittaa ketään se
Minä parempi tuota toista.
laisinkaan.
Vaik´ ei millään teollaan,
Kukin polkunsa taivaltaa
toimellaan itse suuremmin
tavallaan.
näy eikä loista.
Olavi Kylliäinen
Kimmon kosto
Tuli tulihevonen,
poika poloinen.
Tähtikirkkaaseen yöhön,
pakkasen helvetilliseen
liekkiin.
Jäi henkiin ihan vain kostoksi.
Rautahepo valloittaa
uuden mantereen.
Kipparikvartetti vetää:
hopotihopotiheijaa.
Pieni rumpalipoika
raiskaa raukkojen rajoja
ja rakentaa muurin,
iskee heitä päähän
omalla tilikirjalla.
Sillä sinä
muutut ja uudistut.
Karman armoton armo:
kuu ja helmet,
kevyt lupaus
saapuvasta keväästä.
Kimmo Mantere
MunkinSeutu
Viikot 10-11 ? Nro 5
5
Pankkimaailma digitalisoituu monipuolisesti
? käteisen rahan käyttöä ei ole unohdettu
Munkkiniemen konttorissa aloitti vuodenvaihteessa uusi konttorinjohtaja, munkkiniemeläisille entuudestaan tuttu Heidi Korkala
??Munkkiniemen Nordean konttori, Munkkiniemen Puistotiellä, sai vuoden vaihteessa uuden konttorinjohtajan. Hän on Heidi Korkala.
Munkkiniemeläisille uusi
konttorinjohtaja on tuttu
henkilö, hän on työskennellyt aiemmin Nordean
Munkkiniemen konttorissa jo useamman vuoden.
Munkkiniemen konttoriin on yhdistetty jo aiemmin Munkkivuoressa ollut Nordean konttori sekä
myös Pitäjänmäessä ollut
konttori. Puistotiellä Nordean konttorissa työskentelee
tällä erää johtaja mukaan
lukien yhdeksän henkilöä.
Pankin konttori on avoinna arkisin kello 10 - 16.30,
mutta sen lisäksi ajanvarauksella asiakkaita palvellaan alkuviikosta maanantaisin ja tiistaisin kello
19:ään saakka. Tiistaisin ja
perjantaisin konttorista on
mahdollista saada myös aamuaikoja kello 8.15 alkaen.
? Paikka ja ihmiset olivat entuudestaan minulle
tuttuja, joten Munkkiniemeen tulo oli ikään kuin
olisi kotiin palannut, Korkala iloitsee.
Korkala asuu Veräjämäessä lähellä Oulunkylää,
mutta on kotoisin alunpe-
rin Mäntsälästä.
Munkkiniemen konttorissa on aiemmin tehty melkoisen suuri remontti ja
konttorin tiloista iso alue,
Meilahden puoleinen halli,
on varattu kokonaan neuvontapalveluille.
Niissä otetaan asiakkaat
vastaan ja neuvotellaan ja
keskustellaan jokaista asiakasta askarruttavista tai
eteen tulevista isoista ratkaisuista.
Digitaalisuus
muuttaa
pankkimaailmaa ja pankkien konttoreita muutetaan
asiakasneuvottelupaikoiksi monin kohdin. Pankkien perinteiset kassapalvelut ovat vähentyneet konttoreista.
Käteisen
merkitys
Käteisen rahan nostaminen puhuttaa etenkin iäkkäämpää asiakaskuntaa.
Tarve käteisen rahan nostamiselle ja laskujen maksamiselle konttorissa on vähentynyt radikaalisti viime
vuosina ja sama trendi jatkuu edelleen. Tästä huolimatta käteisen rahan tarjonta on yhteistyökumppaneidemme myötä laajentunut Nordean asiakkaille.
Käteistä asiakkaille onkin
tarjolla yleisesti mm. 850
K-kaupassa ja Tokmannin
liikkeessä. Lisäksi asiakas
voi nostaa käteistä yli 600
R-kioskista. Useista konttoreista löytyvät myös Otto-,
TalletusOtto- sekä maksuautomaatit, joilla asiakas
pystyy hoitamaan kaikki raha-asiointiin liittyvät nostoja talletusasiat sekä laskujen maksun. Lisäksi konttorista löytyy verkkopankkipäätteet. Käteiskassapalvelujen eli kassatoimintojen
varassa ei tarvitse siis olla.
? Käteistä rahaa voi myös
tilata Postin välityksellä,
jolloin lähetys noudetaan
asiakkaan lähellä olevasta postista, konttorinjohtaja Heidi Korkala kertoo.
? Lähimaksaminen on
suhteellisen uusi muoto,
siinä kassajärjestelmä tunnistaa kortin suoraan ja veloittaa siltä suoraan maksun, tunnuslukua ei siis
tarvita. Tämä onnistuu alle
25 euron maksuissa, Korkala jatkaa.
Nordean 24/7 asiakaspalvelu on lisäksi aina valmiina vastaamaan, nimensä
mukaisesti 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivänä
viikossa, jos pankkiasioissa ilmenee epätietoisuutta
ja ongelmia.
? Konttorissa myös asia-
Heidi Korkala aloitti Munkkiniemen Nordean konttorin konttorinjohtajana vuodenvaihteessa.
Munkkiniemen Nordean konttoriin on yhdistetty Pitäjänmäen ja Munkkivuoren konttoreiden
toiminnot.
? Munkkiniemen Nordean konttori oli minulle entuudestaan tuttu, olin aiemmin töissä tässä
samassa konttorissa, kertoo Heidi Korkala.
kasneuvoja opastaa automaatilla miten laitetta käytetään, esimerkiksi miten
lasku asetetaan lukijaan,
jotta lasku tulee maksetuksi, Korkala sanoo. Sama
koskee myös kaikkia muita palvelujamme.
Samoin neuvottelu asiakkaan kanssa voidaan hoitaa online - palvelussa,
jolloin paikalle konttoriin
ei tarvitse välttämättä tulla ollenkaan, ja asiakkaan
Käteisen monet mahdollisuudet, valitse sinulle sopivat
Käteistä kaupan kassalta
Automaatit
Lähimaksaminen yleistyy
Nyt voit nostaa käteistä Nordeakorttisi debit-ominaisuudella ostosten yhteydessä K-ruokakauppojen sekä Tokmanni Oy:n liikkeiden kassoilta sekä R-kioskeista.
Nordean asiakkaana käytössäsi on kattava verkko erilaisia automaatteja
monimuotoiseen pankkiasiointiin:
Nostoa varten tarvitset kortin lisäksi vain korttisi tunnusluvun
(PIN). Pankki ei veloita kortinhaltijalta käteisnostosta nostopalkkiota, mutta kauppa voi halutessaan veloittaa tapahtumasta käsittelymaksun. Muista myös mainita
kassalla ennen ostosten tekemistä,
että haluat nostaa myös käteistä.
? Otto.-automaateilla voit
nostaa käteistä, tarkistaa tilitapahtumat ja tilisi saldon
? Uusilla TalletusOttoautomaateilla voit lisäksi tallettaa käteistä. Talletus näkyy tililläsi heti.
Pienissä, alle 25 euron arvoisissa ostoksissa,
ei välttämättä tarvitse enää käyttää käteistä tai
näppäillä tunnuslukua (PIN), jos Nordea Debit-korttiisi on liitetty lähimaksuominaisuus.
Ilman tunnuslukua tapahtuva lähimaksaminen
yleistyy niin korteissa kuin maksupäätteissäkin.
Voit hyväksyä maksutapahtuman näyttämällä korttia kaupan maksupäätteelle. Mahdollisuus maksaa pienet ostokset korttia vilauttamalla yleistyy sitä mukaa, kun kauppojen
maksupäätteitä päivitetään. Lähimaksaminen
nopeuttaa korttimaksamista esimerkiksi ruuhkaisissa kioski- tai kahvilajonoissa.
henkilöllisyys varmistetaan
pankkitunnuksilla. Tällaisessa verkkotapaamisessa
voi esimerkiksi tavata kotoa käsin tutun neuvojan
Munkkiniemen konttorista.
Nordean konttoreista osa
on nimetty ns. Premium
Banking ?konttoreiksi asiakkaille, jotka tarvitsevat
enemmän varallisuudenhoidon palveluita. Haarukka on säästämisen varojen
osalta on tällä hetkellä 80
000 - 500 000 euron välissä, silloin henkilö luokitellaan premiumasiakkaaksi.
Yli 500 000 edestä asiointi
pankin kanssa siirtää asiakaan jo Private banking
-asiakkaaksi.
Monille asiakkaille Korkala haluaa muistuttaa, että
pankissa ovat edelleen olemassa suoramaksu -palvelut sekä maksupalvelu, jonka kautta maksut voidaan
hoitaa joustavasti.
Mobiililaitteissa tunnuslukusovellus ja mobiilipankki ovat Nordean pankkiasioissa ehkä uusinta tapaa edustava muoto. Siinä
nimetään mobiililaite, jonka kautta tunnistauminen
käy, omalla pin - koodilla
ja sen jälkeen pankkiasiat
voi hoitaa omalta tililtä sitä
kautta suoraan mobiilipankissa. Mobiilipankin kautta
pääsee suoraan myös 24/7
asiakaspalveluun sekä monelle säästäjä- ja sijoittajaasiakkaalle tärkeään Investor-palveluun, missä voi tarkastella sijoituksiaan, tehdä
säästämisen ja sijoittamisen
muutoksia ja käydä kauppaa osakkeilla.
Konttorissa opastetaan
asiakkaita henkilökohtaisesti kaikkien palveluiden
käytössä. Me Munkkiniemessä haluamme varmistaa, että myös iäkkäämpien asiakkaiden asiointi on
jatkossakin helppoa ja mutkatonta ja että palvelumme
ovat asiakkaiden käytössä
silloin kuin se heille parhaiten sopii.
Uusien palveluiden myötä
asiakkaidemme pankkiasioinnin hoitomahdollisuudet
ovat itse asiassa laajentuneet merkittävästi. Kaikki
asiakkaamme voivat konttorin lisäksi hoitaa pankkiasioitaan pankkitunnuksilla
Nordea 24/7 (ent. asiakaspalvelu), chatissä, verkkoja mobiilipankissa 24h/vrk
sekä vaikkapa kotisohvalta
verkkotapaamisessa pankkineuvojan tai sijoitusasiantuntijan kanssa, toteaa
Korkala.
Teksti ja kuvat
Juha Ahola
MunkinSeutu
6
Päivyri
Seurakunta
Munkkiniemen
kirkko
Viikon mietelause:
Kevät keikkuen tuleepi,
ilon kanssa ilmestyypi.
Gabriel Calammnius
(1695-1754)
Nimipäivät:
Munkkiniemi
Viikko 10
Ma 6.3. Tarmo
Ti 7.3. Tarja, Taru, Taika
Ke 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä. Vilppu
To 9.3. Auvo
Pe 10.3. Aurora, Aura, Auri
La 11.3. Kalervo
Su 12.3. Reijo, Reko
Viikko 11
Ma 13.3. Erno, Tarvo, Ernesti
Ti 14.3. Matilda, Mette, Tilda
Ke 15.3. Risto
To 16.3. Ilkka
Pe 17.3. Kerttu, Kerttuli
La 18.3. Eetu, Edvard
Su 19.3. n Minna Canthin päivä, tasa-arvon
päivä. Juuso, Josefiina, Joose, Jooseppi, Joosef
Oikaisu
??Viimeisimmässä (22.2.)
MunkinSeutu lehdessä oli
juttu Hilland Mondayscountryklubista kulttuuri-
sivulla. Artikkelissa mainittiin basisti Satu Metsberg,
mikä on virhe. Soittajan
nimi on Saara Metsberg.
Kaupungille uudet
puhelinpalvelut
??Helsingin kaupunki kilpailutti puheluoperaattorinsa keväällä 2016. Kilpailutuksen voitti Sonera, jonka kanssa kaupunki solmi
kahdeksan vuoden sopimuksen. Numerot tai toimittaja eivät vaihdu, mutta järjestelmä muuttuu. Uuden sopimuksen mukaiset
palvelut tulevat kaupungille käyttöön vaiheittain, ja
ne alkavat matkapuhelinten siirroilla uudelle alustalle sekä uuden vaihdejärjestelmän käyttöönotolla.
Uuden operaattorisopimuksen
käyttöönotossa
kaikki kaupungin puhelinliittymät siirretään uudelle
puhealustalle. Siirrot alkoivat 27. helmikuuta matkapuhelinliittymien siirroilla
ja ne tehdään virastoittain.
Liittymäsiirtojen aikana
puheliittymien toimivuudessa voi esiintyä lyhytaikaisia katkoja. Myös kesken oleva puhelu voi yllättäen katketa, jos
se ajoittuu liittymäsiirron ajankohtaan. Tällöin kannattaa odottaa hetki ja soittaa uudelleen tavoittelemalleen taholle.
Nro 5 ? Viikot 10-11
Helsingin
kaupungin
vaihdepalveluissa otettiin
käyttöön uusi puhelunvälitysjärjestelmä keskiviikkona 1. maaliskuuta. Uuden järjestelmän käyttöönottoon on valmistauduttu
muun muassa kouluttamalla puhelunvälittäjät sekä
suorittamalla kattavat testit uudelle järjestelmälle.
On kuitenkin mahdollista,
että ensimmäisinä käyttöpäivinä puhelunvälityksessä on jonoa.
He, joilla on mahdollisuus käyttää sähköisiä kanavia, voivat hakea tarvitsemaansa numerotietoa kaupungin sähköisestä numeropalvelusta osoitteesta numerot.hel.fi.
Helsingin kaupunki ja
Sonera ovat valmistautuneet huolellisesti uusien
operaattoripalvelujen
ja
? järjestelmien käyttöönottoon. Kaupungin puheliittymien toimivuus pyritään varmistamaan
kaikkina päivinä ja
vuorokaudenaikoina koko siirtoajan.
Jos käyttöönotossa esiintyy ongelmia, siitä tiedotetaan viipymättä.
Kirkkoherranvirasto,
Raumantie 3, avoinna ti,
to ja pe klo 9-13, ke klo
14-17, ma suljettu, p. 09
2340 5100, munkkiniemi.
srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti
ja to klo 10-11, p. 09 2340
5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB
Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset.
Munkkivuoren
kirkko ja
seurakuntatalo
Raumantie 3
Avoin päiväkerho ke klo
9.30-11.30.
Lapset soittavat lapsille
ke 8.3. klo 10 Länsi-Helsingin musiikkiopiston oppilaat esiintyvät.
Keskiviikkokahvila ke
klo 13, hartaus klo 13.45.
Lapsikuoron harjoitukset to klo 16.30-17.15. Tervetuloa kaikki entiset ja
uudet innokkaat yli 6-v.
lapset laulamaan kanttori
Anne Viljamaan johdolla.
Lauluilta to 9.3. klo 18.
Laulamme sinivalkoisia
Uusi valtuustoryhmä Helsinkiin
??PerusSuomalaisten kaupunginvaltuutettu Harri
Lindell ilmoittaa erostaan
Perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmästä ja
kertoo perustavansa uuden valtuustoryhmän, jonka nimi on ?Terve Helsinki?, ja jonka puheenjohtajana hän myös toimii.
? Eroni syyksi Perussuomalaisista ilmoitan puolueen
kiristyneen maahanmuuttovastaisuuden. Olen myös
tehnyt täyskäännöksen pois
halla-aholaisuudesta, koska
se ei sovi omaan poliittiseen
linjaani mitenkään. Valtuuston istunnossa pyysin näitä asenteita omalta osaltani
julkisesti anteeksi.
? Pidän myös pahana
useiden perussuomalaisten
henkilöiden rasistisia ilmaisuja julkisuudessa. Näihin
ilmaisuihin myös tuomioistuimet ovat ottaneet tuomitsevan linjan. Puolue, johon
liityin vuonna 1999, ei ole
enää se sama, jonka arvoja
silloin kannatin. Siksi päätin erota puolueesta.
? Ilmoitan eroavani Perussuomalaiset rp:stä ja olen liittynyt Kansalaispuolue rp:n
asiantuntijajäseneksi. Kansanpuolueen puheenjohtajana toimii Paavo Väyrynen.
Puolue on perjantaina 24.2.
hyväksynyt jäsenyyteni.
lauluja, mukana Eeva Löflund ja Risto Kultala.
Iltatee to klo 18.30.
Messu su 12.3. klo 11.
Glad, Koivistoinen. Messun jälkeen kirkkokahveilla seurakuntasalissa aiheena ?Seurakunta mukana
muutoksessa.? Tervetuloa
keskustelemaan Munkkiniemen seurakunnan tulevaisuuden mahdollisuuksista. Mukana kirkkoherra
Leo Glad sekä seurakunnan työntekijöitä. Klo 17
Perhemessu, verkosto.net.
Ikäihmisten jumppa ma
klo 10, vetäjänä Minna Pirinen.
Askarteluryhmä maanantaisin klo 18 alakerran
kerhohuoneessa, vetäjänä
Maire Turunen.
Arkimessu ke 15.3. klo
18. Hartikainen, Valtonen,
Saarinen. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää Pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia.
Messu su 19.3. klo 11.
Frilander Valtonen. Klo 17
Messu, verkosto.net
Merimieskirkkopiiri ma
20.3. klo 14 päätykamarissa.
Tiilipolku 6
Sanan äärellä ti klo 11.
Olohuone klo 13. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia.
Ensilapsikerho ke klo
15-16.30
ensimmäisen
vauvan saaneille tai häntä odottaville.
Eläkeläisten kahvihetki
to klo 13, Erkkilä.
Kirkkokuoron
harjoitukset to klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla, anne.viljamaa@evl.fi.
Rukouspiiri pe klo 18.
Tervetuloa rukoilemaan
yhteisten asioitten puolesta.
Messu su 12.3. klo 13.
Frilander, Koivistoinen.
Avoin päiväkerho ma klo
9.30-11.30 ja to klo 1516.30. Ma Klo 16 Rukouspalvelu. Läsnä on henkilöitä, joka rukoilevat tarvittaessa puolestasi.
Messu su 19.3. klo 13.
Peltohaka, Valtonen.
Elämää ja terveydenhuoltotyötä Angolassa ? sanoin
ja kuvin ke 22.3. klo 18.
Lastenlääkäri Tuula Pelkonen on ollut Suomen Lähetysseuran palveluksessa 11
vuotta kirkon terveydenhuoltotyössä. Hän kertoo
Angolasta, Angolan lasten
terveystilanteesta ja myös
Angolan ev.lut. kirkosta.
Hautauspalvelu Pietét Oy
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Tapiola
Tapiontori 1
02100 Espoo
puh. 4559 5650
Muuta ilmoitettavaa:
Auta ja lahjoita! Tule yhteisvastuukerääjäksi. Tule
osallistumaan 5.2. alkaneeseen yhteisvastuukeräykseen esim. lipaskerääjänä
omassa taloyhtiössäsi, kotikadullasi tai ostoskeskuksessa. Lippaita saat kirkkoherranvirastosta. Kerätä voit huhtikuun loppuun
saakka. Tänä vuonna kerätään jälleen kotimaiseen ja
ulkomaiseen kohteeseen,
molemmissa pyritään torjumaan ihmiskauppaa.
Uudet virret tutuiksi ?
virsikirjan lisävihko. Tunnetko jo virsikirjan lisävihkon? Yhdessä laulaminen
on mukava tapa tutustua
uusiin virsiin. Länsi-Helsingin kanttorit yhdistävät
voimansa ja laulattavat uusia virsiä viitenä iltana kevään aikana. Yhteislaulutilaisuuksissa tutustutaan
myös laulettavien virsien
taustoihin ja sisältöön. Liity
mukaan yhteiseen lauluun!
Tapahtumat:12.3. Kannelmäki virret 949-964 Kannelmäen kirkko klo 18, 26.3.
Munkkiniemi virret 965979 Munkkiniemen kirkko klo 18.
2. paastonajan sunnuntai
??Mark. 9:17-29
Kuinka kauan ensimmäinen kysymys,
joka minulle esitetään, on, että mistä
sinä oikeasti olet kotoisin?
Kuinka kauan minun on vielä
vastattava kysymykseen, olenko oikeasti
poika?
Kuinka kauan minun on todisteltava,
että olen itsenäinen ja pärjäävä, vaikka
olenkin liikuntarajoitteinen?
Kuinka kauan minun on vielä
siedettävä tytöttelyä?
Kuinka kauan ja miten monta kertaa
minun on vielä perusteltava, miksi
naamiaispukuversion käyttäminen
kansallispuvustamme on halventavaa?
Kuinka kauan minun pitää vielä
vakuuttaa, että parisuhteeni on aivan
yhtä hyvä ja pätevä kuin sinunkin?
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Papinpöydänkuja 4
Jumalan perheväen messu su 19.3. klo 16. Frilander, Viljamaa, seurakunnan
lapsikuoro. Messun jälkeen
sosekeittolounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Sunnuntaiksi
Kuinka kauan minun on selitettävä
uudestaan, että olen tosissani oman
uskontoni kanssa?
Täyden palvelun hautaustoimisto
Lehtisaaren kappeli
Kuinka kauan minun pitää ottaa
sääliänne vastaan syöpätaistelussani?
Kuinka kauan aiot arvioida minua
pelkästään mielenterveysdiagnoosini
kautta?
Kuinka kauan minun pitää kertoa, että
emme ole vain joukko nuoria, joiden
ongelma pitäisi ratkaista, vaan olemme
yksilöitä?
Kuinka kauan aiot pitää työttömyyttä
vain minun omana laiskuutenani?
Kuinka kauan minun pitää katsella
ja kuunnella vain etuoikeutettujen
keskinäistä puhetta aiheesta, josta heillä
on kokemuksen sijaan ainoastaan
mielipiteitä?
?Kuinka kauan minun pitää kestää
teitä!? puuskahtaa Jeesus.
Hänen kysymyksensä on myös meidän
kysymyksemme. Se kaikuu kaikkialla siellä, missä ihmistä ja hänen kokemustaan
ei oteta vakavasti. Kaikkialla siellä, missä
mielipide on tietoa voimakkaampi. Siellä,
missä vahvempi, rikkaampi, enemmistöön
kuuluva pyrkii määrittämään sen, missä
kulkevat normaalin rajat. Missä yksilöä
ei kuulla, siellä kaikuvat turhautuneetkin sanat, taakka selitysvelvollisuudesta.
Jeesuskin ärsyyntyi, kun häntä ei otettu vakavasti.
On mahdollista kuulla ja nähdä. On mahdollista antaa tilaa ja avartaa. On mahdollisuus tulla tietoiseksi omista etuoikeuksista ja nähdä toinen ihminen, on mahdollisuus nähdä itsensä ja toinen kokonaan.
Mitkä kaikki kysymykset meitä lopulta
yhdistävätkään? On mahdollisuus parantua toisen nurjasti katsomisesta. Jumala,
auta minua epäuskossani!
Nuusa Parkkinen
Kirjoittaja on ihmeestä ja kummasta
ammentava pappi Nälkämailta
MunkinSeutu
Viikot 10-11 ? Nro 5
7
Uskomaton maailmanloppu!
Muut esitykset: su 26.3.
klo 15, su 2.4. klo 18, la
8.4. klo 18, su 9.4. klo 15,
la 22.4. klo 18 ja su 23.4.
klo 15.
vään kuntavaalien jälkeen
Helsingin johtamisjärjestelmä uudistuu ja lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon
uudistus muuttaa Helsingin
roolia merkittävästi.
Helsingin ensimmäisen
pormestarin tehtävänä on
johtaa tätä muutosta ja määrittää suunta Helsingin tulevaisuudelle. Nämä muutokset vaativat vastuullista politiikkaa ja vahvaa johtajuutta.
? Helsinki on hieno kaupunki, jota pitää määrätietoisesti kehittää edelleen.
Kaupungistuminen on globaali megatrendi, ei mikään
tykkäämiskysymys, ja siihen pitää kohdistaa voimavaroja, jotta siitä saadaan
kaikki hyöty irti ja kehitystä hallittua. Helsinki kilpailee muiden Itämeren alueen
metropolien kanssa ja tässä kilpailussa Helsinki tarvitsee etujensa puolustajaa,
toteaa Vapaavuori
? Helsinkiä kehitettäessä
tulee pitää mielessä, että
kaupunki on kaikkia sen
asukkaita varten. Sitä pitää kehittää sen mukaisesti, hän jatkaa.
Vapaavuori on ollut mukana Helsingin päätök-
??Kaupunki ei ole aiemmin
selvittänyt yritysten näkemyksiä yhtä laajalla kyselyllä. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä tuhatta helsinkiläistä yritysvaikuttajaa.
Yrityksillä
valoisat näkymät
tulevaisuuteen
Helsinkiläiset yritykset
näkevät lähitulevaisuuden
varsin valoisana. Yli 40 prosenttia haastatelluista yrityksistä suunnittelee toimintansa laajentamista. Kolme neljästä yrityksestä aikoo vuoden aikana rekrytoida uutta henkilöstöä. Erityisesti ICT-alalla ja innovatiivisissa yrityksissä rekrytointitarve on tuntuva.
Tutkimuksessa selvisi,
etteivät yritykset tunne kovin hyvin kaupungin palveluita tai elinkeinopolitiikan tavoitteita. Tutuimpia ovat erilaiset lupa-asiat. Sähköisestä asioinnista
on kokemusta joka kolmannella ja työllistämiseen liittyvistä palveluista joka neljännellä vastaajalla. Kaupungilta toivottiin selkeästi aktiivisempaa viestintää
ja yhteydenpitoa yritysten
suuntaan.
Tyytyväisimpiä yritykset
ovat sähköiseen asiointiin,
yritysneuvontapalveluihin
sekä työllistämiseen liittyviin palveluihin. Palveluihin
tyytymättömiä yrityksiä on
melko vähän. Poikkeuksena ovat kaavoitus- ja tonttiasioissa kaupungin kanssa
asioineet, joista joka neljäs
on tyytymätön. Syinä huonoihin kokemuksiin mainitaan muun muassa asioinnin hitaus ja byrokratia.
Yhteistyö kaupungin
kanssa kiinnostaa yli
odotusten
Jopa yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta yrityksestä oli kiinnostunut yhteistyöstä Helsingin
kaupungin kanssa. Erityisesti toivotaan tutkimus-,
kehitys- ja innovaatioyhteistyötä, joka edesauttaisi uusien tuotteiden ja palveluiden tuomista markkinoille.
Kiinnostusta herättävät
myös yhteiset tilaisuudet,
markkinointiyhteistyö sekä
osallistuminen yrityksille
tarkoitetun asioinnin kehittämiseen. Kaupungin työnantajapalveluista suurinta
kiinnostusta herättää Helsinki-lisä eli taloudellinen
tuki rekrytointivaiheessa.
? Tuloksissa erityisen iloinen yllätys oli yritysten
korkea halukkuus tehdä yhteistyötä kaupungin kanssa. Vastaajat myös viestivät selvästi, että kaupungin
toimenpiteillä on vaikutusta yritysten kasvuun. Tämä
on hyvä pitää mielessä tulevaan valtuustokautta ajatellen, sanoo elinkeinojohta-
ja Marja-Leena Rinkineva.
Yrityksiä pyydettiin kertomaan, kuinka todennäköisesti ne suosittelisivat
Helsinkiä sijaintipaikaksi muille toimialansa yrityksille. Vastauksissa on
suuria eroja toimialoittain.
Rahoitus- ja vakuutusalan
yritykset ovat Helsinkiin
erittäin tyytyväisiä ja siis
valmiita
suosittelemaan
kaupunkia sijaintipaikaksi
muille. Kriittisimpiä Helsinkiä kohtaan olivat logistiikka-, meriteollisuusja Smart&Clean-yritykset.
Yritysten näkökulmasta
Helsingin tärkeimpiä etuja ovat laajat markkinat
ja asiakaspotentiaali. Myös
keskeinen sijainti yhdessä
hyvien kulkuyhteyksien ja
toimivan julkisen liikenteen kanssa saa yrityksiltä
kiitosta. Eduksi on myös
liike-elämän keskittyminen
Helsinkiin, minkä ansiosta
osaava työvoima, alihankkijat ja yhteistyökumppanit
ovat lähellä.
Selkein yksittäinen tekijä, joka vähentää yritysten
suositteluhalukkuutta, on
Helsingin hintataso, joka
näkyy muuta maata korkeampina asumis-, toimitila- ja palkkakustannuksina. Kielteisinä puolina
mainitaan lisäksi kaupungin kanssa asioinnin hankaluus, liikenneruuhkat ja
lukuisat tietyöt.
? Yrityksiltä tuli kaupungin suuntaan selkeitä pa-
M
eid
än
0
6,7
in
o r aja
ad u t e n
b r n o e ll e t u i n
ed osi
yi
nt a
su
sy s s
lli aa
n
N e t e h t i t aa i a
tu
h l ai s u ja
n
u
t j t im o t
pe
N y ko i r a r
ko
IT T
RI
ES
ER
I
La
E LY S S Ä B U L LT
ER
7
01 5
1/2 6,7
TA
HIN
OIS
IK
ER
0
5,9
TA
HIN
OIS
IK
ER
0
5,9
senteossa vajaat 19 vuotta kaupunginvaltuutettuna
ja kaupunginhallituksessa
6,5 vuotta, joista kaksi puheenjohtajana. Lisäksi Vapaavuori on toiminut Helsingistä valittuna kansanedustajana kaksitoista vuotta ja ministerinä lähes seitsemän vuotta.
Vapaavuori jää virkavapaalle Euroopan investointipankin varapääjohtajan tehtävästään vaalikampanjan ajaksi.
rannustoiveita. Yhteydenpitoa yritysten ja kaupungin
välillä tulee tehostaa. Meidän pitää entisestään helpottaa asiointia ja yksinkertaistaa lupa-asioiden hoitoa. Samoin liikenteen sujuvuuden eteen täytyy tehdä
vielä töitä. Tutkimustulokset myös vahvistavat viestiä, että kaupungin sisällä
eri toimialojen pitää toimia
tiiviimmin yhdessä, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva toteaa.
Tutkimuksen
tuloksia
hyödynnetään Helsingin
uuden kaupunkistrategian valmistelussa. Strategia määrittelee painopisteet kaupungin seuraavan
neljän vuoden työlle. Strategiasta päättää uusi kesäkuussa aloittava kaupunginvaltuusto.
Näin tutkimus
tehtiin
- Toteuttaja Taloustutkimus Oy
- Haastattelut puhelimitse
syys-lokakuussa 2016
- Vastaajina 1 000 helsinkiläisen yrityksen edustajaa
- Ns. harkintaotos yli 5
000 yrityksen rekisteristä,
joka on koottu viiden pääkriteerin mukaan: avaintoimialojen yritykset, muiden
keskeisten toimialojen yritykset, suuret yritykset, innovatiiviset ja nopean kasvun yritykset sekä kaupungin yhteistyöyritykset.
Hae omasi
lehtipisteestä!
EN
TU SS
RO ELY LAIN
s
i
sit eet
vo i P kk ihi
He eikkoo u ppe uut kin
H sk oso yb al
u ev
o nj
h
wb se
Lähes puolet
nuorista on kokenut
poliisikontrollia
Co kai
jo
??Tulosten mukaan myös
puuttumistilanteissa voidaan edistää hyviä suhteita nuorten ja kontrollitoimijoiden välillä, mikäli
vuorovaikutus on hyvää ja
arvostavaa.
? Nuoret toivoivat poliisin ja vartijoiden olevan ystävällisiä, oikeudenmukaisia ja jopa empaattisia. Lisäksi nuoret arvostivat rauhallisuutta ja sitä että heitä
kuunneltiin. Liian kovat otteet ja aggressiivisuus heikensivät luottamusta, kertoo VTM Elsa Saarikkomäki, joka väittelee Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 3.
maaliskuuta.
Tutkimus painottaakin,
että nuorten kunnioittavaan kohteluun on kiinnitettävä enemmän huomiota.
Yleinen luottamus poliisiin
on Suomessa korkeaa; silti nuorten ja poliisien kohtaamisia leimaa usein jännitteisyys.
Aineistona Saarikkomäki käytti yhdeksäsluokkalaisille tehtyä koko Suomen kattavaa nuorisorikollisuuskyselyä sekä Helsingissä kerättyä ryhmähaastatteluaineistoa. Haastatteluihin osallistui 14?17-vuotiaita nuoria pääkaupunkiseudulta.
Vähemmän
kuin poliisiin
Nuorten luottamus vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin oli heikompaa kuin heidän luottamuksensa poliisiin. Nuoret arvostivat poliisin pidempää koulutusta
ja vartijoita ammattimaisempaa käytöstä kohtaamistilanteissa. Vartijoiden koettiin toimivan usein epä-
ka
ITT PA
sta n
ES OP
de nni a
au oi iss ä
RO
EU
kk ana: st tall täv
RaissaIlmitjaääjaavriaiit miin n
k uplu okllu Kyl n o a
ni v i
:
Ta rja
I
oiehtutta iknko
sa
sa
oälin
oli mai a
es
ttim kta mlip tta
KS
om
Jä ara ea leY astu isSu A
JA
k aik sair iala
ä
li
T
v
n
A
r y a
ss S
lifo lla sa
se A TA
Ka aiseat kis
äi
L
n uh
en InSS A
t
V
its
a IvKie ON
s
a
s
K
R AVKA itä
Ki IIR
H KOÄPHipite ioniniä
NS el at yv ja
KE mi equittää htaito
aa ing edis ies
jak Work evosm
h
ien ä
elm kes y
Un evos esty es iainen
h läh mi arv nsa n
Jatkoa sivulta 3
en
:
r in a
ta
as neja
k
a i
i r dari
s
p n
mo ma
ri- ja
Sii sta
i
uim
Pa
aa
i s en
na
an
om äis on
T
iH
Su imm use
ht
VO
EU
lla jatä
ns sam
N
a
e
e
?
is
te ya
ta
ET
ur mauplkis
ut isia ja lki
D
U
l
a a a rho
n m SäL lk
TU
U
Tii lkomata ias E suälu ävä ok-ju
U
on
?
u oir
t y iOs ä o
dit si
TO
k
uo näk keh kehr ceb
IN
ko löy en
v
V
y
Fa
RA
ni, ka is
15 ut tu t tel
?
O
Pie ijon n ihm
t äy t t u
IT
l
O
i
n
i
H
V ma
os ie
17
Su es t un es sa
1/ ,50
ikio
6
- Ä
w ks e
IN
?V
KIT
f i ain
m
Helsinki on yrityksille kelpo kotipaikka
Jatkoa sivulta 3
Asiaa, viihdettä,
tunteita,
upeita kuvia
ja hellyttäviä
tarinoita
TU
jälkeisessä ajassa.
Ensi-ilta on lauantaina
25.3. klo 18.
Jan Vapaavuori Kokoomuksen pormestariehdokkaaksi
??Helsingin Kokoomuksen
piirikokous on valinnut Jan
Vapaavuoren Kokoomuksen pormestariehdokkaaksi. Piirikokous oli päätöksessään yksimielinen.
Jan Vapaavuori, 51, on
toiminut viimeiset kaksi vuotta Euroopan investointipankin varapääjohtajana. Vapaavuori päätti lähteä tavoittelemaan Helsingin ensimmäisen pormestarin paikkaa ennen kaikkea
siksi, että Helsinki on hänelle rakas kaupunki, joka
on tulevina vuosina suurten muutosten edessä. Ke-
RA
I
KO
17
20
1/
RO
???Tasan kahden viikon kuluttua elämä tällä maapallolla tulee suurimmaksi osaksi päättymään.?
Pubin nurkassa vaahtoavan tutkijan ennustus
kaikuu pääosin kuuroille korville, mutta survivalisti Virpin vetämä
sekalainen ryhmä alkaa
valmistautua maailman
tuhoon.
Kaikilla ryhmän jäsenillä on vahva syy uskoa siihen, että maailma
tuhoutuu ja alkaa uusi
aika. Mielenterveytensä kanssa kamppaileva
perheenäiti, asuntomurtoihin ajautunut keskiluokkainen pariskunta,
häikäilemättömän vehkeilyn kohteeksi joutunut liikenneministeri
sekä joukko muita elämänsä reunoilla horjuvia
ihmisiä. Voisiko kaiken
sittenkin aloittaa alusta?
USKOMATON MAAILMANLOPPU! on Pikku
Huopalahden Yhteisöteatterin musta komedia
räikeistä, mutta houkuttelevista valheista totuuden-
ystävällisesti ja vain häätävän nuoria kauppakeskuksista, mikä vaikeutti nuorten mahdollisuuksia käyttää kaupunkitilaa.
? Yksityisen turvallisuusalan kasvu on keskeinen
muutos, johon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
Olisikin tärkeää panostaa
vartijoiden koulutukseen,
jotta heillä olisi paremmat
edellytykset toimia nuorten kanssa, Saarikkomäki sanoo.
Negatiiviset
kohtaamiset
Nuorten
kohtaaminen
kunnioittavasti ja arvostavasti on tärkeää puuttumistilanteissa, jotta nuorille
muodostuu luottamuksellinen suhde aikuisiin ja konflikteilta vältytään. Nuorilla oli väitöstyön mukaan
myös hyviä kohtaamisia
sekä poliisien että yksityisen turvallisuusalan toimijoiden kanssa. Nuoret kokivat, että poliiseilta ja vartijoilta saa tarvittaessa apua.
Työn haastavuutta ja puuttumistoimia esimerkiksi alaikäisten alkoholinkäyttöön
ymmärrettiin - tämän tuli
kuitenkin olla perusteltua.
Tutkimus
muistuttaa
myös, että kohtaamistilanteet voivat olla nuorille pelottavia.
? On tärkeää, että nuorilla on ympärillään luotettavia aikuisia, vaikkapa viime kädessä poliisit ja vartijat, joihin turvautua. Siksi
on tärkeää kuunnella nuorten näkemyksiä, miten hyviä kohtaamisia rakennetaan. Heikko luottamus ja
kokemukset epäreiluista tilanteista voivat lisätä riskiä
yhteiskunnasta syrjäytymiseen, Saarikkomäki toteaa.
MunkinSeutu
8
Nro 5 ? Viikot 10-11
Töölön sairaalan traumahoidon
kansainvälisesti korkeatasoista
Suomeen tarvitaan valtakunnallinen traumarekisteri
??Perjantaina 3.3. tarkastetun, ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin Tuomas Brinckin väitöstutkimus osoittaa, että
Hyksin Töölön sairaalan
traumahoito on kansainvälisesti korkeatasoista. Töölön sairaala on yksi pohjoisen Euroopan suurimmista
traumasairaaloista. Vuosittain Töölön sairaalassa hoidetaan noin 450 vaikeasti
vammautunutta tapaturma-
Mechelininkadun remontti
etenee ? lisää puun poistoja
??Mechelininkadun kaksivuotinen peruskorjaus on
alkanut. Kadun remontissa menee lähes kaikki uusiksi. Molempiin suuntiin
kaksikaistaisen kadun ajoradat kavennetaan, raitiotiet pysäkkijärjestelyineen
ja kadun koko maanalainen kunnallistekniikka uusitaan. Urakan valmistuttua
loppuvuodesta 2018 niin jalankulkijoiden, pyöräilijöiden kuin autoilijoidenkin
on sujuvaa kulkea Meche-
lininkadulla.
Vanhojen puiden kaato
etenee kadunrakentamisen
aikataulussa. Puiden poistaminen aloitettiin 18. tammikuuta Hietaniemenkadun
kohdalta. Nyt katuremontin
edetessä koko kadun pituudelle, joudutaan 36 lehmusta poistamaan Mechelininkadun pohjoispäästä, Nordenskiöldin aukiosta etelään päin, Rajasaarentien
liittymään asti.
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomas
Brinck
potilasta, ja kaikkiaan Töölön sairaalan tapaturmaaseman kautta hoitoon tulee vuosittain noin 20 000
potilasta.
Tietoa traumarekistereistä
Tutkimuksessa vertailtiin
Töölön sairaalan traumahoitoa suurimpien saksalaisten sairaaloiden tuloksiin
traumarekistereihin kerättyjen tietojen avulla. Hoidon
laatu oli Töölön sairaalassa
ja vertailukohteina olleissa saksalaissairaaloissa yhtä
hyvä, mutta Töölössä hyvä
tulos saavutettiin vähäisemmällä resurssien käytöllä.
Töölön sairaalassa vuonna 2006 käyttöön otettu
traumarekisteri on ollut pitkään ainoa lajiaan Suomessa. Vuodesta 2016 alkaen myös Tays ja HUS:n
Lasten ja nuorten sairaala
ovat keränneet tietoja, ne
on lähetetty Saksaan analysoitaviksi.
? Traumarekisteri tulisi
ottaa käyttöön ensin kaikissa suomalaisissa yliopistosairaaloissa ja jatkossa
myös kaikissa tulevissa laajan päivystyksen sairaalois-
sa, jotta vaikeimmin vammautuneiden potilaiden
hoidon laadun arviointi ja
kehittäminen olisi mahdollista valtakunnallisesti, sanoo Brinck.
Useissa maissa laki vel-
Noin 5 50
paikkaa y
Mira Potkonen
nousee GeeBeekehään
??Nyrkkeilyn kansainvälisessä Geebee- turnauksessa on vuosien myötä nähty
maailmanmestareita, olympiavoittajia ja monia muita
lajinsa huippuja.
Tänä vuonna 17.-19.3.
viikonloppuna Urheilutalossa stadilaisille avautuu
mahdollisuus nähdä kehässä kolminkertainen arvokisamitalisti Mira Potkonen.
Suomen urheilutoimittajien
suorittamassa Vuoden urheilija- äänestyksessä Mira
?naisnyrkkeilijänä? sijoittui
kolmannelle tilalle (3890
pistettä). Se oli yhtä uraauurtava valinta kuin Leo-
Pekka Tähden selvä ykköstila (5017 pistettä).
Tennis-ässä Henri Kontinen kohosi komeettana
kakkospaikalle (4537 pistettä) ja myös pääkaupunkiseudun parhaaksi loistavien
nelinpelisaavutustensa ansiosta arvostetussa lajissa.
Suomen Urheilugaalassa Mira Potkonen lehdistön haastattelussa ilmoitti
osallistuvansa GeeBee- turnaukseen ja osallistumisilmoituksen on kilpailujen
pääsihteeri Timo Rannikko vahvistanut. Mira voitti viime vuonna olympiaja MM-pronssia sekä EM-
voittaa traumapotilaita hoitavat sairaalat rekisterin pitämiseen. Suomi on asiassa
muita Pohjoismaita jäljessä: Ruotsissa, Tanskassa ja
Norjassa on jo valtakunnalliset traumarekisterit.
??Kevään yhteishaussa Helsingin kaupungin lukioissa on tarjolla noin 2 600
ja Stadin ammattiopistossa
noin 2 900 opiskelupaikkaa. Stadin ammattiopistossa voi suorittaa 26 eri
ammatillista perustutkintoa. Osa opiskelupaikoista on lukiopohjaisia. Ammattiopistossa voi kaksoistutkinnolla yhdistää lukioja ammatilliset opinnot.
Yhteishaku on
21.2.?14.3.2017
Tunnelma Ruskiksella HTN:n treeneissä oli hikinen, kun nyrkkeilyveteraanit kävivät tutustumassa
menoon. GeeBee- turnaus kuuluu heidän toimintasuunnitelmaansa.
Tyylikkäänä leidinä Mira Potkonen ei Suomen Urheilugaalassa näyttänyt
lainkaan nyrkkeilijältä, kun median edustajat piirittivät häntä.
hopeaa.
Tittelien kirkastaminen seuraavissa
olympialaisissa, kuten Mira aikoo, edellyttää lujia kansainvälisiä turnauksia ja
GeeBee on aina ollut sellainen. Voitot
eivät irtoa mestareiltakaan näytöstyyliin.
Tarvitaan kuntoa, taitoa, taktiikkaa sekä
ilman muuta yleisön
tukea.
Tänäkin vuonna
Helsingin Urheilutalolla on toistakymmentä (n. 14) maata
mukana. Joukossa on
niin kokeneita kehäkettuja kuin varmasti
tulevia mestareitakin.
He saapuvat mielellään tänne Suomeen
kuten muuttolinnut
keväisin.
Nyrkkeilyn ystäville tarjoutuu mahdollisuus kokoontua kehän äärelle
nauttimaan otteluiden kansainvälisestä tasosta ja kannustamaan omia.
Suomestakin GeeBee- kehään nousee aina uusia kykyjä, vaikka nyrkkeily nykyaikana on pienehkö ja
kova laji. Seuroissa ympäri maan toki tehdään työtä lajin parissa, että tähtiä
aina syttyy.
Kilpaurheilun
ohessa
kuntonyrkkeilyn harrastus on ollut saleilla vilkasta, Helsingissä esimerkiksi Ruskeasuon hallissa tai
Tarmon salilla Vallilassa.
GeeBee- turnaus käydään
jo 36. kerran. Perjantaina
ja lauantaina ottelut alkavat päivällä klo 13 ja illalla klo 18.
Sunnuntaina otellaan finaalit alkaen klo 13. Näin
on ollut ja yleensä sääkin
on ollut keväinen. Lippuja myydään Urheilutalossa
kaikkina kilpailupäivinä ennen matsien alkua eivätkä
hinnat tyrmää ketään.
Gunnar Richard Bernhard
Bärlund (1911-1982) alias
GeeBee oli raskaan sarjan
nyrkkeilijä, Euroopan mestari ja idoli, jonka arvostus
Suomessa säilyy. Hän kuuluu suomalaisen urheilun
kunniagalleriaan (Hall of
Fame) ja hänelle on pystytetty uljas patsas kotitalonsa lähelle Vallilaan.
Jo nimensä perusteella
Helsingin Jyryn kasvatti
Guni oli kansainvälinen.
Hän kohosi ammattilaisena
USA:ssa maailman huipulle. Hänestä tehtin Yhdysvaltain kansalainen tasan
70 sitten eli vuonna 1947.
Jarmo Niemenkari
Koulutuksiin haetaan sähköisesti osoitteessa www.
opintopolku.fi tai ruotsiksi www.studieinfo.fi. Näistä osoitteista löytyvät myös
tiedot haettavista koulutuksista ja oppilaitoksista sekä
linkit oppilaitosten verkkosivuille. Samaan aikaan yhteishaun kanssa on myös
ammatillisen koulutuksen
erillishaku hakijoille, joilla on jo jokin ammatillinen
perustutkinto.
Stadin
ammattiopistossa
uusi media-alan
perustutkinto
Stadin ammattiopistossa
alkaa syksyllä uusi mediaalan perustutkinto, jossa
voi opiskella kolmella eri
osaamisalalla audiovisuaalista viestintää, julkaisutuotantoa ja painotuotantoa. Tutkinnosta valmistutaan mediapalvelujen toteuttajaksi.
MunkinSeutu
Viikot 10-11 ? Nro 5
n laatu
a
Vaativien traumapotilaiden hoitoa harjoitellaan Töölön sairaalassa säännöllisesti ns.
traumasimulaatioissa. kuva: HUS
Helsingissä oli ennätysmäärä
matkailijoiden yöpymisiä
Jatkoa sivulta 3
??Viime vuoden yöpymisistä 54 prosenttia tuli ulkomailta. Suurimmat lähtömaat olivat järjestyksessä Saksa, Ruotsi, USA, Venäjä, Iso-Britannia, Japani
ja Kiina. Eniten määrällistä kasvua saatiin USA:sta,
noin 17 000 yöpymisvuorokautta enemmän kuin
vuonna 2015. Seuraavaksi
eniten kasvua tuli Japanista, Kiinasta, Espanjasta ja
Ruotsista. Yöpymiset Venäjältä vähenivät edelleen 8
prosenttia, vaikka käänne
kasvuun alkoi syyskuussa.
Venäjä putosi lähtömaiden
listalla toiselta sijalta neljänneksi.
Japani on edelleen vahva ja kasvava markkinaalue Helsingille. 62 prosenttia kaikista japanilaisten yöpymisistä Suomessa
on Helsingissä. Kasvua tuli
5 prosenttia, kun useimmissa muissa Euroopan matkailukaupungeissa suunta
on ollut laskeva jo usean
vuoden ajan. Kiinalaisten
yöpymisistä vain 39 prosenttia jää Helsinkiin, mutta
Vammapotilaiden profiili
Töölön sairaalan ja saksalaissairaaloiden aineistossa
oli samankaltainen: potilaiden keski-ikä oli molemmissa maissa 48, yli 70 %
potilaista oli miehiä ja 60
%:lla oli aivovamma. Saksassa yleisin vamman aiheuttaja oli auto-onnettomuus, Suomessa putoaminen yli kahden metrin korkeudesta.
00 opiskeluyhteishaussa
Yhteishaun tärkeät
päivämäärät 2017
? 21.2. yhteishaku alkaa
? 14.3. klo 15.00 yhteishaku päättyy
? 20.4. alkaen oppilaitokset kutsuvat hakijat mahdollisiin pääsykokeisiin
? 15.6. alkaen yhteishaun tulokset valituille ja ei-valituille hakijoille
? 29.6. viimeinen päivä varmistaa saamansa opiskelupaikka
Kaupungin lukioissa
tarjolla laaja
kielivalikoima
Kaupungin lukioissa voi
opiskella pitkinä kielinä
englantia, espanjaa, kiinaa,
ranskaa, ruotsia, saksaa ja
venäjää. Lisäksi lyhyinä kielinä on tarjolla italiaa, espanjaa, ranskaa, saksaa,
venäjää, ruotsia, japania ja
latinaa. Opiskelijat voivat
valita kursseja lukiokampusten ja kaupungin lukioiden yhteiseltä opintotarjottimelta.
Apua ja neuvoa
hakijoille opintoohjaajilta ja
Ohjaamosta
Peruskoulujen opinto-ohjaajat tukevat päättöluokkalaisia koulutusvalintojen tekemisessä. Kesällä
ilman koulutuspaikkaa jääneet nuoret saavat tukea ja
ohjausta Ohjaamosta, puh.
040 704 6818.
Stadin ammattiopistoon
hakevia palvelee hakutoimisto osoitteessa Sturenkatu 18?22, A-talo, 3. krs,
puh. 09 310 89318, s-posti hakutoimisto@edu.hel.fi.
Hakutoimiston opinto-ohjaajilta saa tietoa ammatillisista perustutkinnoista ja
opiskelusta Stadin ammattiopistossa.
Toukokuussa alkaa
haku valmistavaan
koulutukseen
Peruskoulun jälkeiseen
valmistavaan koulutukseen
haetaan 23.5.?25.7.2017
opintopolku.fi:ssä. Haussa ovat mukana perusopetuksen lisäopetus (kymppiluokat), ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) ja
maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukioon valmistava koulutus (Luva).
9
koko pääkaupunkiseudun
osuus on jo 68 prosenttia,
sillä Vantaan lentokenttähotelleissa yöpyy paljon
kiinalaisia StopOver-matkailijoita.
Työhön liittyvä matkailu
kasvoi viime vuonna enemmän kuin vapaa-ajan matkailu, jonka osuus kaikista yöpymisistä oli 51 prosenttia.
Hotellihuoneiden määrä
Helsingissä lisääntyi vuoden mittaan 750 huoneella
ja keskimääräinen käyttöaste oli 72 prosenttia.
? Hotellikapasiteetin kasvun myötä odotamme yöpymisten lisääntyvän tänä
vuonna noin viisi prosenttia. Venäläisten yöpymisten
ennustetaan jäävän viime
vuoden tasolle, mutta laskua ei pitäisi enää tulla,
Visit Helsingin toimitusjohtaja Tuulikki Becker
arvioi.
? Vuonna 2015 Helsinkiin
saapuneet matkailijat jättivät kaupunkiin 1,35 miljardia euroa. Vuoden 2016
osalta saamme luvut vasta
loppuvuodesta, mutta uskon että tulos on vähin-
tään samaa luokkaa, Becker
sanoo.
Tapahtumien
vuosi 2017
Helsingin vilkas tapahtumatarjonta lupaa hyvää
matkailuvuotta 2017.
Helsingin kaupunki juhlii
Suomen itsenäisyyden juhlavuotta yhteensä yli 50 ohjelmahankkeella ja sadoilla yksittäisillä tapahtumilla. Lisäksi Helsinki toimii
useiden suurtapahtumien
näyttämönä vuonna 2017.
Yleisömagneetteja ovat
muun muassa Taitoluistelun MM-kisat maalis-huhtikuun vaihteessa, ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Taitaja 2017
toukokuussa, kaksipäiväinen Helsinki-päivä (11.6.
ja 12.6.) ja Flow Festival
elokuussa.
Kansainvälinen koripalloliitto FIBA on myöntänyt vuonna 2017 Suomelle yhden koripallon Euroopan mestaruuskilpailujen alkulohkoista. Se pelataan yli 13 000 katsojaa
vetävällä Hartwall Aree-
nalla syyskuussa 2017. Kisaisännyyden Suomi jakaa
Israelin, Romanian ja Turkin kanssa.
Kongressipuolella
tapahtuu
Helsingissä pidetään lukuisia isoja kongresseja
vuonna 2017. Kesäkuussa järjestettävään European
Academy of Allergy and Clinical Immunology Congress
EAACI -kongressiin odotetaan jopa 8000 vierasta ja
7th World Glaucoma Congress ? WGC 2017 -kongressiin 3000 vierasta.
Elokuussa kongressipuolella isoimmat tapahtumat
ovat Worldcon ? World
Science Fiction Society,
World Science Fiction Convention 2017, jonne on tulossa noin 3000 vierasta,
sekä AMEE ? Annual Conference of the Association
for Medical Education in
Europe, jonne odotetaan
lähes 4000 vierasta.
Kolumni
Saarnaajan ääni panee
sydämet sykkimään
??Nerokkaalta italialaiselta
näyttelijältä Tommaso Salvinilta kysyttiin, mitä ihminen tarvitsee, jotta voisi
olla mahdollisimman vaikuttava Hän vastasi:
?Siihen tarvitaan ääntä,
ääntä ja ääntä!?
En ole varma ymmärränkö näyttelijän vastauksen
oikein, mutta usein kun
haluamme korostaa asian
painavuutta lisäämme äänen määrää, volyymia. Mutta tulemmeko huutamalla
paremmin kuulluiksi?
Hiljattain
edesmennyt
teologian opettajani ja ystäväni, professori Pentti Laasonen neuvoi meille jo kouluvuosina, että tärkeimmät
sanottavat pitäisikin lausua
ääntä hiljentämällä, kuiskaamalla. Vähentämällä volyymia sanoma menee paremmin perille.
Pentti oli oikeassa. Herkimmät tunnustukset on
paras kuiskata. Sama tyyli toimii radioilmaisussa.
Vaikka radion kuulijoita
on kymmenin tuhansin, ei
pidä kovaäänisesti julistaa
vaan ikään kuin korvaan
kuiskuttamalla kertoa sanottavansa yhdelle ainutkertaiselle kuulijalle.
Olet sitten näyttelijä tai
pappi, on tärkeää tuntea
että ?ääni kulkee? niin että
pienimmätkin yksityiskohdat, sävyt ja vivahteet löytävät vastaanottajassa kaikupohjan eli resonanssin.
Jo äänen soitinväristä tunnistaa lumovoiman tai sen
puutteen. Kovaa puhetta
sydän ja korva karttaa, hellää ja lämpöistä sanomaa
sitä kuuntelee mielellään.
Parhaiten ääni kantaa kaunista, sointuvaa, ilmaisuvoimaista puhetta. Suloinen
ääni saa sielun laulamaan.
Kireästi puskeva ääni taas
pilaa soinnin ja artikulaation. Kirkuva tai nariseva
puhe vähentää kiinnostusta. Sytyttävä puhe puhkaisee vuorenkin.
Äänestään kannattaa olla
tarkka. Se paljastaa yhtä ja
toista, kenties enemmän
kuin tavallisesti tulemme
ajatelleeksi. Saksalainen
näyttelijä Ernst von Possart
oli niin tarkka äänensä laadusta että hän työnsi lämpömittarin juhlapäivällisillä
keittolautaselle ja viinilasiin
varmistuakseen että ruoka
oli sopivasti lämpökäsitelty, temperoitu. Possartin
mielilause kuulu: ?Ääneni
on pääomani?, (Mein Organ
ist mein Kapital.?).
Raamattu neuvoo rukoilemaan äänellä:
?Herra kuule minun ääneni!? (Ps.130:2).
Sananlaskujen kirja varoittaa äänen vaaroista:
?Älä usko hänen lipeviä sanojaan, hänen sydämessään on seitsemän petosta.? (Sananl.26:25). Profeetta Jesaja yllyttää toisin:
?Huuda kurkun täydeltä, älä arkaile, anna äänesi kaikua kuin pasuuna.?
(Jes.58:1) Saarna ei ole vain
ääntä, puhetta, sanoja vaan
liikettä, jonka tehtävänä on
saada kuulijan sielu värisemään. Saarnassa Jumala on
todellisesti läsnä ja synnyttää kuulijassa uuden todellisuuden. Papin tehtävä on
luoda tämä energiaksi kuulijan arkielämään.
Puhujalla on vaihtoehtoja. Saarna ei siis ole puhe.
Se on enemmän kuin puhetta. Saarna on hahmotettua liikettä, rakkauteen
syttymistä, sammumatonta
palamista. Jumala on alku
ja loppu; saarnalla ei loppua ole.
Evankeliumi on arjen voimavara, resurssi. Saarna
kannustaa arkeen, mutta
se ei lankea arkipäiväisyyksiin. Saarna ei ole saarnaa-
Veli-Matti Hynninen
jan määräämä resepti, eikä
puhetta lääkkeestä, vaan se
on lääke.
Silloin kun saarna tavoittaa esteettisen kauneuden,
se sukeltaa suoraan sisälle
sydämeen, muoteja kaihtamatta se ottaa muodon hallintaansa. Saarnaajan on itseuskottava asiaansa.
Saarnan ääni ja paino on
Pyhässä Hengessä, joka luo
jännitteiden katkeamattoman sarjan.
Raamatun sanat, kuvat ja
kertomukset muuttuvat Jumalan palvonnaksi. Saarnaaja antaa äänen Jumalalle, seurakunnalle ja saarnaajalle itselleen.
Saarnaaja antaa merkityksen pyhyydelle. Hän antaa suudelman Jumalaa kaipaavalle.
Veli-Matti Hynninen
Keskustan Baana aukeaa jälleen väliaikaisesti
??Baanan Mannerheimintien alittava tunneli avataan jalankululle ja pyöräliikenteelle neljäksi viikoksi viikosta 10 lähtien.
Tähän neljän viikon aukioloon tulee kuitenkin yksi
poikkeuspäivä, jolloin tunneli joudutaan sulkemaan
betoninvalutöiden vuoksi.
Myös lyhyitä, muutaman
tunnin katkoksia saattaa
olla luvassa silloin tällöin
mm. nostotöiden vuoksi.
Toukokuun
puolessa välissä
Tunnelin neljän viikon
aukioloa seuraa sitten jälleen neljän viikon sulkeminen. Mikäli työt sujuvat
ongelmitta, saadaan tunneli avattua liikenteelle toukokuun puolen välin paikkeilla.
Työmaan kohdalla Baanalla on yhdistetty jalankulku ja pyörätie, joten paikalla liikkuvilta toivotaan
malttia ja kohtuullista ajonopeutta. Tunnelin kohdalle tulee työmaan ajaksi nopeusrajoitus 10 km/h.
Ilouutinen myös autoilijoille: Mannerheimintien
pohjoiseen menevä kaista
saadaan avatuksi liikenteelle viikolla 10.
Etu-Töölössä on tehty vesijohdon saneeraustöitä viime syksystä lähtien ja satunnaiset liikennehäiriöt
jatkuvat 31.5.2017 saakka.
Pohjoisen Rautatiekadun
ylittävä silta levennetään ja
sillan eteläpuolelta, Pikkuparlamentin puiston reunaan rakennetaan uudet
ramppiyhteydet jalankululle ja pyöräilylle Baanan
suuntaan.
MunkinSeutu
10
Nro 5 ? Viikot 10-11
Kulttuuri
Johanna Nuutinen tanssii upean
visuaalisen esityksen Stoassa
Kuva: Joonas Tikkanen
Risto Kolanen
Keskitalven
kulttuurikierros
??Nuori katurunous voi
hyvin Helsingissä. Kallion
baarit ovat täynnä Open
mic ?tapahtumia spontaanille runoudelle, myös puherapille. Kuuntelin Tenho
Poetry Slamin kolmen finalistin runolausunnan ja
tuomariston lahjomattoman
päätöksen. Helmikuun lopun kisan Tenho Restobarissa voitti Juho Kuusi, jolla oli myös syntymäpäivä,
ja hän sai meiltä tutun onnittelulaulun.
Paikka on sodanjälkeisille
sukupolville tuttu ravintola
Tenho, joka taisi olla myös
Pirkko Saision Elämänmenon keskeinen vapaa-ajanviettopäivä pääosanesittäjälle. Siinä nimi oli tosin
?Marionetti?.
Uusi laulaja
Kallion ytimessä
Samassa paikassa, Tenho Restobarissa oli kovasti puheensorinaa ruotsiksi
edellisellä viikolla. Tuntui
siltä kuin nk. parempien
perheiden tyttäret ovat poikakavereineen joukolla liikkeellä vanhan työläiskaupunginosan perinteisessä
kansanravintola-baarissa.
Syy selvisi pian toimittajakuvaaja -kaksikolle. Sandra
Långbacka heläytti kirkkaan kuulaalla äänellään
tunnin keikan, joka oli todella hieno. Hänen ruotsinkielinen biisilistansa oli
monipuolinen alun bluesahtavasta lopun balladeihin.
Pidin hyvin paljon kappaleista ?Allting eller inget?
sekä varsinkin ?Vi tillasammans?. Omat tekstit tuntuivat henkilökohtaisilta, ihmissuhteita käsitteleviltä.
Kitaristi Atte Aho ja moni-instrumentalisti Oskari
Järvinen tukivat uudessa
triossa.
Omaa musiikkiaan Sandra kuvailee ruotsinkieliseksi popiksi, johon hän
ottaa vaikutteita niin jazzista kuin modernista poptuotannosta. EP on piakkoin keväällä tulossa mm.
Spotifyihin.
? Tavoitteeni on saada
musiikilleni lisää kuulijoita ja tavoittaa uutta yleisöä.
Toivon, että niin moni kuin
mahdollista saisi omalla tavallaan saada jonkun henkilökohtaisen kokemuksen
musiikistani.
Ilona Pukkila, Kai Vane ja
Sanna Ristaniemi elävät
13. tuntia. Kuva: Kristiina
Männikkö
Naislaulajien
kavalkadi jatkuu
? En syö aamulla kaurapuuroa / aja töihin autolla
/ mikä mulla on, en tajua
/puhuttelen mykin huulin
ohikulkijaa ? En tarvi sanoja / toimin ilman ajatuksia /
sinä ja mun Samsung Galaxy / olette mun parhaat kaverit, Anu Aurora maalaa
uudessa laulussaan ?Galaxy?, jonka hän on omistanut rakkaalleen ja älypuhelimelleen. Kaunisääninen
lauluntekijä, kuoronjohtaja, ja kuvataideopiskelija
toimii myös vanhoja kirkkokuorolauluja esittävässä
ryhmässä.
Helmikuun Sävy-klubi
Kallion ravintola Oivassa
tarjoa kerran kuussa helmiään! Uusi laulaja-lauluntekijä Laura Toivanen esitti
haikeansuloisia laulelmia
kaipauksesta ja kaihosta,
erosta ja etäisyydestä. Hän
aloitti laulunteon viime lokakuussa! Toisena kuultiin
houseband ?Tones of Revolution?, joka tällä kertaa
oli ?Tones goes poetry?: runoilija, laulaja-lauluntekijä
Heini Lehväslaihon säkeet
ja Merikukka Kiviharjun
ja Katja Luhtalan säestys
maalasivat vangitsevia kuvia elämän, eläinten ja universumin ihmeellisestä olemuksesta. Naislaulajien illat ovat hienoja, mutta suuri yleisö ei ole vielä löytänyt perille.
nen. Kun Minerva Kautto esitti herkästi ?Kuollut
isä? -runon. ? Isä mä olen
sun kruunus? Hienoja ovat
myös kappaleet ?Sotkuiset
Ajatukset? ja ?Burn Baby
Burn?. Ryhmä on esiintynyt Suomen lisäksi mm.
Ranskassa, Espanjassa ja
Chilessä.
Konkarin
kaksoisilta
Laulaja Sandra Långbacka
esiintyi herkästi Tenhorestobarissa. Kuva: Raimo
Granberg
Sähköistä
shamaanipoppia
Anu Aurora laulaa monipuolisesti Oivan Sävy-klubilla. Kuva:
Eeva-Helena Inomaa
? Hän oli viillellyt itseään
joka puolelle / että olisi
hetken aikaa ehjä?, runossa ?Tyttö? sanotaan.
Quo Vadis Poetry Band
(PB) liikkuu runouden ja
musiikin, puhelaulun ja lauletun sanan, voihkeen ja liturgian rajapinnassa kieltämättä jäljittelemättömällä tavalla. Teatterin ?ironiavapaa vyöhyke? täyttää
Teatteri Avoimien Ovien iltoja usealla erilaisella
esityksellä. PB:n keikoilla
yhdistyvät musiikki, draama ja runous. Musiikki on
toisinaan tanssittavaa, toisinaan kuunneltavaa; paperilla sana kuolee, lavalle se elämöi!
Helmikuun viimeisenä
sunnuntaina Poetry Band
esitti peräti 18 laulun tai
runon setin, jonka sanoista
vastasivat Marko Järvikallas ja Otso Kautto. Keskeinen naistrion muodostavat
Marianna Kautto, Minerva Kautto ja Maija Rissa-
Aleksanterin teatterin
residenssitaiteilijana on nyt
Alpo Aaltokoski. Hänen
kaksoisiltansa tuli uusintakierroksella. ?Navigatio? on
tavattoman ilmava ja kaunis
musiikki sävelletty, mutta
myös improvisoitu nyky-
tanssiteos valkeiden lakanapurjeiden alla.
Aaltokoski tanssii paljon
käsillään, joilla tekee sekä
laajakaarisia että herkkiä
liikkeitä. Jussi Jaakonaho
ja Joonas Widenius säestävät tanssinrytmiin ja sitä
luoden. Tällaisessa teoksessa tanssin liike ja musiikin
rytmi syntyvät vuorovaikutuksessa.
Toinen teos oli ?De Una
Semila? (=Siemenestä), joka
syntyi jo 1994-95 Aaltokosken ensimmäisellä matkalla
kehitysmaahan, Nicaraguaan sisällissotien ja maanjäristysten jälkeen. Yeinner
Chicas on jo kolmas nicaragualainen tanssija teokselle, jonka tulkitsen ku-
vaavan myös kolonialismia,
Amerikan ?löytämistä? valloittajakansan ja alkuperäisväestön välillä.
Ihminen aukeaa
eristyksissä
HATCHED tarkoittaa englanniksi aukeamista, hautomista tai varjostamista.
Sanan kaikki vaihtoehdot
ovat mukana tanssitaiteilija
Johanna Nuutisen tavattoman hienossa, visuaalisesti kauniissa teoksessa, joka
käsittelee vallan käyttöä, ihmisen identiteetin tunnistamattomuutta. Se avasi kaksoisillan Stoassa.
?Yksilöä ja sitä kautta
suurempaa ihmisjoukkoa
Alpo Aaltokoski ja muusikot jammailevat Aleksanterin teatterissa. Kuva: Stefan Bremer
MunkinSeutu
Viikot 10-11 ? Nro 5
11
Miranda lähtee
maailmankiertueelle
Ludvig XIV -ryhmässä esiintyvät (vas.) Carl-Johan Häggman, Ilkka Ferm, Mertsi Lindgren, Peppina
Sillasto, Nina Castén ja Aino Sederholmin, solisteina keskellä Elina Öster ja Veijo Baltzar. Kuva:
Esa Toppila
orjuudesta, kannibaalien
kynsistä, tulee sankariksi
ja intiaanipäälliköksi, opettaa uskontoa ilman raamattua... Kaikki tämä kahden
tunnin hurjassa menossa,
josta vastasivat Silva Belghiti, Juha Ekola, Jarno
Hyökyvaara, Paavo Kinnunen ja Manoel Pinto.
Esitys tulkattiin viittomakielellä. Paavo Kinnunen
seisoi tarkoituksella muutaman kerran tavalla, joka
toi mieleen isoisän: ? Onks
Viljoo näkynyt?
??? Valitukset saavat loppua ja pitää loppua. Minua
kiinnostaa se, että mitä tekivät ne eurooppalaiset,
jotka eivät nähneet eivätkä kuulleet, mutta kuitenkin mustalaiset ja juutalaiset joutuivat keskitysleireille ja sitä kautta kaasukammioihin, kirjailija Veijo Baltzar sanoi ?Miranda
? mustalaisten holokausti?
? näyttelyn avajaisissa.
Veijo Baltzar tapasi Mirandan vuonna 2001 Slovakiassa ja sai tilaisuuden
käyttää tämän naisen autenttista selviytymiskertomusta. Seuraavan puolentoista vuoden aikana 2017?
18 Mirandan autenttinen
tarina lähtee EU:n hallin-
noiman Kansalaisten Eurooppa? -ohjelman tuella
20 Euroopan maahan ja tilausta olisi jo muun muassa Argentiinassa.
Näyttelyn avajaisohjelma,
joka oli samalla Drom-järjestön 40-vuotisjuhla oli hyvin kansainvälinen. Slovakian, Israelin ja romanien
kasvatusjärjestön edustaja
puhuivat. Presidentti Tarja Halonen sanoi, että tosiasioiden opettaminen on
hyvä keino silmien avaamiseksi uusille asioille, mutta kulttuuri on usein kokonaisvaltaisempi ja lyhyempi tie sydämen avaamiselle.
? Onnitteluni Mirandanäyttelyn tähänastisesta menestyksestä ja onnea mat-
kaan maailmanvalloitukselle. Toivon, että se avaa valtaväestön silmiä näkemään
romaneja edelleenkin koskevan vainon ja muuttamaan siten omaa käytöstään. Vähemmistöjen asema on aina myös enemmistön vastuulla, sillä vaikka
enemmistö päättää demokratiassa, kuuluvat ihmisoikeudet kaikille.
Näyttely on romanien itsensä tekemä, mikä varmasti vahvistaa romanien
omaa itsetuntoa. Halonen
kiitti valtavaa elämisen tahtoa ja luomisvoimaa romaneissaan ja heidän kulttuurissaan vuosisatojen syrjinnän jälkeen.
liskuun Teatteri Jurkassa
vaikuttavalla monologillaan
?Anders B?, jota tehdessään
hän tutki superegon syntymää, vaikean perhetaustan
ja vauraan demokraattisen
öljy-yhteiskunnan keskellä.
Norjalainen joukkosurmaaja, jonka nimeä ei lausuta,
muuttui sosiaalisesti eristyneenä maltillisesta keskiluokkaisesta pojasta syrjäytyväksi aikuiseksi, jonka
äiti-suhde on vaikea, isä
hylkää eikä valkovenäläinen ostomorsiankaan auta.
Tanssija-koreografi Railo kiinnostui aiheesta jo
Utoyan joukkosurman aikana 2011, kun valmisteli kolmiosaista tanssisarjaa
äärimmäisyyksistä. Glims
& Gloms -ryhmän esitys
?Omnipotenssi? valmistui
Espoon teatteriin keväällä
2016. Silloin mukana oli
monta tanssijaa ison salin
keskellä. Railo on irrottanut
tekstinsä nyt lyhyemmäksi
huoneteatteriksi, jossa häntä tukee akustista kannelta
soittava Eija Kankaanranta.
? Yksin jäänyt ottaa kaiken, on Anders B:n teema
kaikkivoivan, harhaisen ihmisen synnystä, ajattelusta ja teoista. Vaikka joukkomurhan teoista on kohta kuusi vuotta, teksti on
yhä ajankohtainen. Mistä
alkaa ihmisen pahuus? ?
Tavoitteeni ei ole shokeerata, muttei kaiken purkaminen, vaarattomaksi tekeminenkään ole mahdollista,
Railo sanoo.
rakennuksen valloitti koko
helmikuun ajaksi helsinkiläisten freelance-taiteilijoiden muodostaman Teatteri
Vapaa Vyöhykkeen kantaesitys ?13. tunti?. Tällä
kertaa fraasi pitää paikkansa, esitystä ei vain katsota,
vaan koetaan: Haista, maista, kosketa...
? 13. TUNTI on se ylimääräinen hetki, joka saa
epäilemään kaikkia edellisiä tunteja. Se peilaa arkipäivän déjà vu -kokemusta
joka järisyttää järki-ihmisen
koko olemassaolon perustaa. Olenko kokenut tämän
jo? Onko tämä muisto vai
enne? Onko tämä unta vai
totta?, tekijät lupaavat.
Kokemus Kuortaneenkadulta oli todella vahva.
Kaksi tuntia kului kiertämällä valtavan tilan eri
huoneita, joissa tapahtui
samoja ja uusia kohtauksia. Katsoja ei voinut nähdä kaikkea samalla kertaa,
mutta liukumalla huoneesta
toiseen pääsi toiston kautta jyvälle. Jos kohtaus oli
jännittävä, huomasin seuraavani pääesiintyjiä draamasta toiseen.
Inspiraationa ovat toimineet Grimmin veljesten rakastetuimmat sadut, joiden
ajaton tematiikka puhuttelee meitä sukupolvesta toiseen, koska niiden alateksti
on hyvin radikaalia. Miksi
Lumikki maistaa myrkkyomenaa kerta toisensa jälkeen? Millainen on Punahilkka, joka houkutteleekin suden luokseen? Entä
jos Hannu ja Kerttu päättävätkin jäädä piparkakkutaloon asumaan?
Tuomo Railo riisuu
pahuuden synnyn
monologissaan Jurkan
huoneteatterissa.
Kuva: Aleksi Valmunen
Karnevaalin kera
nuorille
Manoel Pinto (edessä) ja Paavo Kinnunen vastaavat Teak:n
Amerikan etsinnän koomisesta parista. Kuva: Aapo Juusti
on helpompi hallita, kun
hänelle tarjotaan vähän
vaihtoehtoja, jaettavan tiedon sisältöä ja määrää säännöstellään, suljetaan ulkopuoliset informaatiokanavat, poistetaan oma tahto
ja lopulta eristetään hänet
täysin ympäristöstään, Nuutinen kysyy kolme vuotta
sitten Hong Kongissa kantaesitetyssä tanssissa, jota
on esitetty myös Kiinassa
ja Venäjällä. Häntä kiinnostaa, mitä toimintamalli
aiheuttaa yksilössä ja mitä
hänen fyysisyydelleen tapahtuu ympäristössä, jossa verbaalinen kommunikaatio ei ole mahdollista?
Kaksoisillan toinen esitys
oli ?Social eMotions? (=sosiaaliset tunteet), jossa Jarkko Lehmus ja Nuutinen yhdistivät duetossa nykytanssia ja liiketutkimusta valottaakseen tunteiden luonnetta. Tanssi oli kaunis, yleisö
sai ?äänestää? mobiilisovelluksen avulla koreografian
ja sellomusiikin tunteellisen sisällön. Roberto Pugliese vastasi tanssiliikkeiden visualisoinnista seinälle
duettoparin liikkeiden mukaan. Lauantai-iltana jaksettiin käydä jälkikeskustelu tieteen ja taiteen tutkimuksen mahdollisuuksista
Aalto-yliopistossa.
teellinen lopputyö muutamalle opiskelijalle. Esitys
pohjautuu Dario Fon tekstiin ?Kun Johan Padovalainen Amerikan löysi?, jonka
suomennoksesta vastaavat
Daniel Katz ja Liisa Ryömä. Italialaisen yhteiskuntasatiirin mestarin suomalainen tulkitsija Erkki Saarela vastasi vierailuohjauksesta Haapaniemenkadun
teatteriahjossa.
Mies pakenee keskiajan
lopun inkvisitiota, joutuu
Kolumbuksen laivaan, ajaa
karille, selviää myrskystä,
Erittäin tärkeää kulttuurija nuorityötä tehdään Unga
Teaternin ?Hamlet sanoi
sen kauniimmin? näytelmässä, joka oli suomeksi
ja ruotsiksi esillä Cirkossa,
uuden sirkuksen keskuksessa. Alun perin teksti ja
kantaesitys on tehty 2014
Wasa Teaternille. Katsoin
sen luokkaretkellä olleiden
koululaisten kanssa.
Moninkertaisesti palkittu
näytelmä on hyperfyysinen
esitys, joka hyödyntää sirkustemppuja ja akrobatiaa
esittäessään kolmen nuoren hurjaa kohtaloa. Ohjaaja Paul Olinin ja Harriet
Abrahamssonin teksti syntyi yhteistyössä huostaan
otettujen nuorten kanssa.
Yönmusta tarina kertoo
kolmesta nuoresta, joita
elämä kohtelee kaltoin.
Arjessa ei ole paljon iloa.
Yhtä ahdistelee isäpuoli,
venäläinen nuori on kadottanut rakkaan veljensä,
kolmas sortuu päihteisiin
alkoholistiperheen lapsena. Sirkuksen saapuminen
kaupunkiin muuttaa kaiken. Sirkuksen johtaja työntää nuoret maneesiin. Nuorten elämänsä tekee kuperkeikan, joka tarjoaa heille
uusia mahdollisia ratkaisu-
ja eteenpäin.
Carl Alm sirkusmaestrona sekä Malin Olkkola ahdisteltuna tyttönä, Per Ehrström päihdeongelmallisena ja Jakob Johansson venäläisenä poikana tekevät
innoittuneen vahvat roolisuoritukset. Musiikki, ronski huumori ja nopeassa
rytmissä vaihtuvat rohkeat karnevaalitemput kulkevat punaisena lankana
koko vauhdikkaan esityksen läpi. ?Hamlet sade det
vackrare? menee suoraan
sieluun ja jättää vahvan
tunnejäljen.
Tolkun ihmisten
hiljaisuus
Tuomo Railo avasi maa-
Esitys monille
aisteille
Amerikkaa
etsimässä
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Studio 3:ssa
nauru raikui helmikuun lopun ?AMERICA-KO-KÖ? ?
näytelmässä, joka oli tai-
Carl Alm on vahva sirkusmaestro, Malin Olkkola herkkä tyttö Unga teaternin esityksessä Cirkossa.
Kuva: Frank A. Unger
Nykyään on muodikasta sanoa, että jokin esitys
on ?immersiivinen?, monille aisteille. Vallilan vanhan yli 500 neliön varasto-
Teksti: Risto Kolanen
MunkinSeutu
12
Nro 5 ? Viikot 10-11
Helsingin Kokoomuksella
127 ehdokasta kuntavaaleissa
??Helsingin Kokoomus on
asettanut täyden ehdokaslistan kuntavaaleissa. Piirihallitus nimesi viimeiset
ehdokkaat kokouksessaan
maanantaina 27.2.
? Mukana on monipuolista osaamista, tunnettuja
nimiä ja hienoja uusia tulijoita. Ikäjakauma, ammatillinen kirjo ja alueellinen
kattavuus on laaja. Odotan
innolla vaalityön tekemistä
tämän joukkueen kanssa,
iloitsee Helsingin Kokoomuksen toiminnanjohtaja
Sini Jokinen.
? Vaikuttaminen ja Kokoomus selvästi kiinnosta-
vat, ja valitettavasti kaikki
halukkaat eivät mahtuneet
listalle, Jokinen jatkaa.
Maanantaina ehdolle nimitettiin toimitusjohtaja
Matti Parpala, 30.
? Minua on aina ohjannut niin politiikassa kuin
henkilökohtaisessa elämässä vimma kysyä, miten voisimme tehdä asioita yhdessä vielä paremmin. Lähdin ehdolle tehdäkseni töitä sen eteen, että Helsingin asema yhtenä maailman parhaista kaupungeista vahvistuisi entisestään ?
mutta myös siksi, että olen
huolissani Suomen poliitti-
sesta ilmapiiristä, ja halusin tehdä osani sen parantamiseksi, Parpala summaa.
Matti Parpala on opiskellut niin Harvardin yliopistossa kuin Helsingin kauppakorkeakoulussa ja toimii
nykyisin toimitusjohtajana
Palvelutili Oy:ssa. Parpala
sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 2712 ääntä.
Nimettyjen joukossa ovat
myös yrittäjä Joel Harkimo (27), oopperalaulaja Eija-Riitta Aakio (56)
sekä opiskelijakunta METKAn puheenjohtaja Maria
Jokinen (24).
Helsingin Kokoomuksen ehdokkaat:
Eija-Riitta Aakio, oopperalaulaja, henkilökohtainen
avustaja, Viikinmäki
Iida Aarnio, hoivapalvelukoordinaattori, estenomi
(AMK), Aurinkolahti
Mukhtar Abib, tiiminvetäjä, Kamppi
Ujuni Ahmed, nuoriso- ja
vapaa-ajan ohjaaja, Fenix
Helsinki ry:n puheenjohtaja, Etelä-Haaga
Tarik Ahsanullah, SYL:n
varapuheenjohtaja, oikeutieteen ylioppilas, Kallio
Sanna Aivio, hoitotyön
opettaja, Malmi
Kristiina Anunti, yrittäjä, konsultti, Arabianranta
Ted Apter, lakimies, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiamies, Töölö
Milka Asikainen, muotoilija, taiteen maisteri Kallio
Sirpa Asko-Seljavaara, pr
ofessori,kaupunginvaltuute
ttu, Lauttasaari
Timo Auranen, johtokeskusupseeri evp., projektipäällikkö, Vuosaari
Harry Bogomoloff, valtuuston varapuheenjohtaja, VTM, Kulosaari
Heidi Ekholm-Talas, yrittäjä, Oulunkylä
Merja Eklund, sairaanhoitaja, veteraaniasiamies
(evp), Pikku-Huopalahti
Ogechukwu Eneh, KM,
kulttuurituottaja, Länsi-Pakila
Matti Enroth, VN, kaupunginvaltuutettu, Pakila
Sebastian Franckenhaeuser, tuotepäällikkö, Herttoniemi
Joona Haavisto, koodari,
insinööri (AMK), Hermanni
Juha
Hakola,
ylikomisario, kaupunginvaltuutettu, Vartiokylä
Dennis
Hamro-Drotz,
start up -yrittäjä, ympäristöasiantuntija, Töölö
Katrina Harjuhahto-Madetoja, KTM, toimitusjohtaja, Töölö
Joel Harkimo, yrittäjä,
Töölö
Arttu Hautamäki, lehtori,
ekonomi, Veräjämäki
Tiina Hieta, peruskoulun
rehtori, KM, Puotinharju
Perttu
Hillman,
toimitusjohtaja,bloggari,
Lauttasaari
Pekka Holopainen, ,toiminnanjohtaja, eversti evp.,
Tapanila
Leena Hoppania, TaM,
aluesihteeri, Etu-Töölö
Pia Hytönen, toiminnanjohtaja, VTM, Lauttasaari
Maritta Hyvärinen, ylilääkäri, geriatrian erikoislääkäri, Konala
Panu Hämäri, yrittäjä, toimitusjohtaja, Pakila
Maunu Idänpään-Heikkilä, yrittäjä, isännöitsijä,
Metsälä
Samu Ihalainen, myyntiedustaja, Laajasalo
Ilari Iivonen, musiikkiopiston rehtori, Lehtisaari
Kristiina Ilvonen, johtava
konsultti, Pakila
Minna Isoaho, KTM, toimitusjohtaja, Konala
Katja Ivanitskiy, lääkäri, innovaattori, Ruskeasuo
Elisa Jokelin, lääkäri, Laajasalo
Maria Jokinen, opiskelija, METKAn hallituksen pj.,
Sörnainen
Vafa Järnefelt, projektipäällikkö, ympäristöpolitiikan opiskelija, Töölö
Ari Järvinen, isännöitsijä,
DI, Pakila
Atte Kaleva, sotatieteiden maisteri, kapteeni evp,
Kamppi
Leila Kaleva, strategiajohtaja, DI, Kamppi
Markus Kalliola, DI, terveysteknologian asiantuntija, Munkkiniemi
Pirjo-Liisa Kangasniemi,
seniori, koulutustarkastaja, Puotila
Helena Kantola, varatuo-
Näyttämöllä vaikuttajat,
taitelijat ja kansa
??Kalliossa alkaa maalikuussa uusi elämyksellinen
talk show-sarja ?Arvorulettia?. Sarjaan kuuluu neljä
yleisölle avointa tapahtumaa, joissa käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia
ilmiöitä. Mistään perinteisestä keskustelutilaisuuksista ei kuitenkaan ole kyse.
Tapahtumissa ilmiöt ovat
asiantuntijoiden, mielipidevaikuttajien, taiteilijoiden
ja kansalaisten tarkastelussa. kohtaavat eri alojen asiantuntijat, mielipidevaikuttajat, taiteilijat ja kansa.
Ohjelmassa elämyksellistä
kulttuuria ei ole erotettu
keskustelusta. ?Itse ajattelen niin, että ilta muodostaa
tavallaan teatteri-esityksen,
joka kuitenkin on totta?, tapahtumia ideoimassa ollut
Pihla Ruuskanen kertoo.
Arvoruletin seremoniamestarina esiintyy Waltari-yhtyeen Kari ?Kärtsy?
Hatakka. ?Kärtsyn rooliin
kuuluu olla se kapinahenki
ja kansan ääni, joka uskaltaa sanoa ettei ymmärrä nyt
yhtään mitään?, Ruuskanen
naurahtaa. ?Haluamme tästä tapahtuman, jonne jokainen kokisi olevansa tervetullut ja uskaltautuisi kysy-
mään ja kyseenalaistamaan
keskustelijoiden puheita.?
Ilmiönä aktivismi
vs politiikka
Ensimmäinen Arvorulettia-tapahtuma koetaan 21.3.
Aiheena on vaikuttamistapojen muutos. Yksittäiset
kansalaisaktiivit ja ryhmittymät saavat aikaan kokonaisia kansanliikkeitä. Illan aikana kysymme, mistä tämä
ilmiö kertoo ja mikä vaikutus toiminnalla on. Millaisia erilaisia vaikuttamistapoja yksittäisellä kansalaisella on ja mikä on kansalaisaktiivisuuden raja? Illan
keskustelijoina on mm. Li
Andersson, Aleksi Pahkala ja Paleface. ?Kaikkia nimiä emme voi vielä paljastaa. Esimerkiksi anarkistin
kanssa neuvottelut ovat vielä kesken?, tapahtumatuottaja Anu Rantonen kertoo.
Arvoruletissa yleisölle järjestetään erilaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa keskusteluun.
? Kaikki eivät halua tai
uskalla kysyä, kun pitäisi
nousta ja esittää kysymys
ison ihmisjoukon kuullen.
Haluamme murtaa tämän
rajan ja madaltaa kynnystä osallistua. Siksi siihen on
suunniteltu erilaisia tapoja,
joista voi sitten valita mieleisen, Ruuskanen sanoo.
Vuoden 2017
näytökset:
21.3. Aktivismi vs politiikka: Mukana mm. Tarja
Halonen, Li Andersson, Susanna Kuparinen, Paleface
ja Improsiskot.
15.5. Nuoret ja tulevaisuus: Näytös toteutetaan
nuorten kanssa.
14.9. Julkisuus ja media:
mukana mm. Jussi69, Ville
Blåfield ja André Wikström.
29.11.
Ihmisoikeudet:
mukana mm. Pekka Haavisto, Teatteri Metamorfoosi ja Signmark.
Tapahtumat järjestää Kalliolan setlementti ja niitä
vietetään Kalliolan Setlementtitalossa, Sturenkatu
11. Tapahtumiin on vapaa
ja esteetön pääsy. Yleisöpaikkoja on noin 150. Tapahtumat ovat osa Suomi100-juhlavuoden ohjelmaa. Lisätietoja www.kalliola.fi
mari, Katajanokka
Arja Karhuvaara, fysioterapiayrittäjä, kaupunginvaltuutettu, Suomenlinna
Riina Kasurinen, tradenomiopiskelija, Munkkiniemi
Jarmo Kelo, toiminnanjohtaja, Jollas
Juha Keskinen, pääkirjoitustoimittaja, Ullanlinna
Päivi Kiili-Laakko, kätilö, terveysalanpienyrittäjä,
Kaarela
Sirpa Kivilaakso, lentopurseri, tietokirjailija Tapanila
Kaidi Kivistö, palveluesimies, Itäkeskus
Tapio Klemetti, KTM,
yrittäjä, Pakila
Emilia Knaapi, sairaanhoitaja, valtiotieteiden yo,
Munkkiniemi
Hannu Knuuttila, myyntipäällikkö, Jätkäsaari
Peppi Korvenranta, sopimuskäsittelijä, Maunula
Kauko Koskinen, DI, kaupunginvaltuutettu, Tapaninvainio
Terhi Koulumies, VTM,
kaupunginvaltuutettu,
Munkkivuori
Satu Kouvalainen, varatuomari, lakimies, Vuosaari
Johanna Krabbe, ympäristöasiantuntija, ammatillinen opettaja, Oulunkylä
Marianna Kupias, Kokoomusopiskelijoiden pj., VTK,
Lauttasaari
Ari Kähärä, joukkoliikenneohjaaja, Kontula
Heimo Laaksonen, yrittäjä, kotiseutuneuvos, Puistola
Marika Lahti, kansainvälisten asioiden assistentti, Puotila
Tiina Larsson, toimialajohtaja opetus ja koulutus,
eMBA Mellunkylä
Helena Lauriala, terveydenhuollon maisteri, Pitäjänmäki
Sari Leino, kiinteistövälittäjä, Kallio
Juha Levo, KTM, asiakkuusjohtaja, Viikki
Maggie Lindholm, ravintoloitsija, yrittäjä, Herttoniemi
Tuomo Luoma, yrittäjä,
Punavuori
Raine Luomanen, partner,
Munkkiniemi
Hannele Luukkainen, valtiotieteen lisensiaatti, eko-
nomisti, Mellunkylä
Aarno Lyytinen, yrittäjä,
Vuosaari
Hanna Lähteenmäki, kasvatustieteen maisteri, MBA,
Laajasalo
Pekka Löfman, yrittäjä,
Vuosaari
Jukka I. Mattila, KTT, tutkija, Etelä-Haaga
Otto Meri, OTM, lakimies,
Ullanlinna
Annukka
Mickelsson,
KTM, Kruununhaka
Anna Munsterhjelm, puheenjohtaja, rohkelikko,
Töölö
Seija Muurinen, terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja-diakonissa, Jollas
Panu Mäenpää, FM, viestintäkonsultti, Ullanlinna
Jouni Nevalainen, jätehuoltoasiamies, Pitäjänmäki
Susanna Ngene, kaupan
ja teollisuuden ostaja, sairaanh.opiskelija, Viikki
Matti Niiranen, VTM, kaupunginvaltuutettu, Töölö
Dani Niskanen, opiskelija, Merihaka
Konsta Nupponen, pohjoismaisten kielten opiskelija, Koskela
Mia Nygård, ETM, kategoriajohtaja, Lauttasaari
Sami Ojala, liiketoimintajohtaja, Herttoniemi
Sakari Oka, tekniikan
tohtori, lehtori, Lauttasaari
Matias Pajula, opiskelija,
Tammisalo
Jenni Pajunen, toimitusjohtaja, KTM, Kamppi
Jukka Pakarinen, kirkkoherra, Marjaniemi
Pia Pakarinen, johtaja, kaupunginvaltuutettu,
Kamppi
Matti Parpala, toimitusjohtaja, Master in Public
Policy
Sanna-Maria Pakkanen,
FM, maantiedon, biologian ja terveystiedon opettaja, Haaga
Dennis Pasterstein, ylikomisario, HTM, Kaartinkaupunki
Jaana Pelkonen, kansanedustaja, VTM, Ullanlinna
Lasse Pipinen, operatiivinen johtaja, Punavuori
Timo Raittinen, kehittämispäällikkö, ekonomi,
Vuosaari
Tatu Rauhamäki, toimitusjohtaja, Töölö
Risto Rautava, komentaja, yrittäjä, Kruununhaka
Mariam Rguibi, puoluevaltuuston varapuheenjohtaja, Kallio
Laura Rissanen, valtuustoryhmän pj. VTM, Töölö
Petri Roininen, toimitusjohtaja, DI, Pakila
Heidi Ruhala, päiväkotiyrittäjä, KTM, Kulosaari
Wille Rydman, VTM, kansanedustaja, Kamppi
Lea Saukkonen, meteorologi, Alppila
Mikko Savelius, yrittäjä, Viikki
Mirita Saxberg, Hallintotieteiden maisteri (julkisjohtaminen), liiketalouden
opettaja, Laajasalo
Daniel Sazonov, Kokoomusnuorten puheenjohtaja,
opiskelija, Kamppi
Kirsi Sharma, hr-asiantuntija, perheyrittäjä, Kannelmäki
Nina Sillantaka, viestinnän asiantuntija, Katajanokka
Lauri Skön, Klikinsäästäjän perustaja, toimitusjohtaja Etu-Töölö
Elisa Tarkiainen, ministerin erityisavustaja, Hermanni
Jonna Temonen, liikunnan ja terveystiedon opettaja, liikuntatieteiden maisteri, Töölö
Timo Tossavainen, yhteysjohtaja, YTM, Siltamäki
Maarit Toveri, toimitusjohtaja, Tapanila
Ulla Marja Urho, Maatalous- ja metsätieteiden maisteri, Lauttasaari
Laura Vanamo, rahoitusasiantuntija, Kruununhaka
Jan Vapaavuori, oikeustieteen kandidaatti, varapääjohtaja, Töölö
Laura Varjokari, oikeusnotaari, Vallila
Juhana Vartiainen, kansanedustaja, VTT, Kruununhaka
Maarit Vierunen, sijoituspäällikkö, ekonomi, Vuosaari
Caesar von Walzel, kv.
esteratsastustuomari, lentäjä, Ullanlinna
Timo Vuori, teologian
tohtori, Pohjois-Haaga
Yakup Yilmaz, yrittäjä,
kirjailija, Kamppi
SKP:n ja Helsinki-listojen
ehdokkaista puolet naisia
??Suomen Kommunistinen Puolue ja Helsinki-listat asetti 53 kuntavaaliehdokasta Helsingissä. Ehdokkaista 46% eli noin puolet
on naisia
Listalla on mm. kaupunginvaltuutettu ja sairaanhoitaja Nina Huru. Sitoutumattomana perussuomalaisten
listoilta valtuustoon valittu
Huru pettyi puolueen ?halla-aholaiseen? linjaan.
Ehdokkaiksi on asetettu
myös kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen, yrittäjä
ja tulkki Ayman Al Amir,
opettaja Heidi Kangas, sosiaali- ja kriisipäivystyksen
päällikkö Olli Salin, filosofian ylioppilas Tiina Peitsamo, muusikko ja teatteriohjaaja Maria Malmström,
tanssitaiteilija Antti Seppänen, toimistosihteeri Anneli Korhonen, rakennusmies Janne Rahikainen, erityisopettaja Anna-Mili Tölkkö, eläkeläinen Timo Piippo,2 diplomi-insinööri Pertti Poikolainen, asennuskoordinaattori Mikko Vir-
tanen ja käsitetaiteilija sekä
SKP:n puheenjohtaja JuhaPekka Väisänen.
Listalla on joukko Suomen
Työväenpuolueen
STP:n ehdokkaita. Sitoutumattomista löytyy niin
kulttuuriväkeä kuin Joukkovoima-liikkeen aktivistejakin.
Kaikkiaan listoilla on 29
sitoutumatonta ehdokasta
ja 24 Suomen kommunistisen puolueen ehdokasta.
Tärkeimmät päivämäärät
vuoden 2017 kuntavaaleissa:
Vaalipäivä sunnuntai 9.4.
Ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4.
MunkinSeutu
Viikot 10-11 ? Nro 5
Josa Jäntti
Koulumies
Onko kokoomus
tuuliviiripuolue?
motto: tuuliviiri tekee, mitä tuuli (ETK ) haluaa
??Miten näin rohkenen kysyä?
Lipposen hallituksen (
118 /1995) ja eduskunnan
päätöksellä otettin käyttöön
ns. taitettu indeksi. Hallituksen esityksessä todettiin - ?tästä syystä elintasoa heikentävä voidaan valiokunna/eduskunnan käsityksen mukaan hyväksyä?.
Vuonna 2006 Kokoomus
oli oppositiossa. Se teki
eduskunta - aloitteen taitetun indeksin muuttamisesta, koska se oli huolestunut
ko. indeksin elintason laskun vaikutuksesta eläkeläisille. Aloitetta eivät hallituspuolueet (mm. sdp + keskusta) hyväksyneet. Taitettu
indeksi on olllut voimassa
nyt jo toiset 10 eli 20 vuotta. Nyt kun Kokoomus on
hallituksessa, se on aivan
toista mieltä. Se ei myönnä,
että 20 vuodessa tilanne on
vaan pahentunut.
Mitä sanoo Kokoomuksen
?ainoa auktoriteetti? ETK
julkaisussaan: Työeläkkeiden indeksisuoja: ?Mitä nopeampaa palkkojen reaalikehitys on, sitä nopeammin eläkkeet jäävät jälkeen
palkansaajien keskipalkasta.
Pitkän aikavälin keskimääräisellä reaalipalkkojen kehityksellä, eläkkeen osuus
keskipalkasta alenee 10 eläkevuodessa 52 % :iin ja 20
vuodessan. 45 % :iin.
Toisin sanoen v. 1996 (=
taitettu indeksi) alkuperäisestä eläkkeestä 60 % palkasta on ETK:n mukaan jäljellä enää n. 45 %. eli jos
palkka oli 100 yksikköä ja
eläke siitä 60 yksikköä, niin
nyt eläke 45 yksikköä. Miten Kokoomus toimii, jos se
on taas oppositiossa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen? Tekeekö se silloin
eduskunta - aloitteen eläkeindeksin muuttamiseksi
samoilla perusteilla kuin v.
2006 palkkaindeksiksi vastoin ETK:n todistelua?
Ovatko
kokoomuksen
edustajat ylimielisiä
- kuten tutkimukset
väittävät ?
Yritin mielipiteenvaihtoa
erään kokeneen, aktiivisen
kokoomuseudustajan kanssa, joka oli jo v. 2006 edustajana . Sain vastauksen en suinkaan hänen omia
käsityksiään kansalaisaloitteesta, vaan hän lähetti minulle ETK:n kansanedustajille laatiman kirjallisen
ohjeen (kansalaisaloitetta
koskevista) kaikista aloitteen vaikuttavista negatiivisista väitteistä. Siinä ei
ollut sanaakaan ja yhtään
laskelmaa aloitteen dynaamisista ja elvyttävistä vaikutuksista, joita hallitus nyt
toteuttaa veroalennuksilla
ottamalla lisää lainaa?
Kumosin omasta mielestäni kaikki ETK:n paperissa esitetyt väittämät, koska
ne olivat tahallaan tarkoitushakuisia. Odotin tältä kokeneelta edustajalta yksityiskohtaisia vastauksia, joissa
hän kohta kohdalta kertoo,
miksi olen missäkin kohdassa väärässä? Millaisen vastauksen sain? En suinkaan
sellaista, jota odotin. Vastaus oli: ?emme pääse yh-
13
teisymmärrykseen tässä asiassa??! ?Muuttuuko
ihminen ja mihin suuntaan? lauloi Georg Ots
aikoinaan? - tuli mieleen
v. 2006 ja kokoomuksen tekemä aloite indeksin muuttamisesta silloin.
Kokoomus ainakin muuttuu sen mukaan, onko se
oppositiossa vai hallituksessa - asiaperusteilla ei
ole väliä. ETK:n laskelmista ja perusteluista valitaan aina ne, jotka sopivat kuhunkin tilanteeseen
- ei suinkaan 1.500.000
eläkeläisen elinoloihin
ja maamme taloustilanteeseen vaikuttavien tekijöiden mukaan! Nämä
se otti huomioon v. 2006
silloisessa aloitteessaan.
Miksi
naiskansanedustaja
(Kuopiosta) jättää
vastaamatta?
Lähetin hänelle kysymyksiä - tässä lyhennettynä:
? Tietääkö edustaja, että
palkkaindeksi aiheuttaa eläkemenohin n. 300 miljoonan lisäyksen (kokonaismenot n. 24 miljardia) vain
eka vuonna - sen jälkeen
aina palkkojen muutosten
mukaan. Olenko oikeassa en saanut vastausta?
? Palkkaindeksin muutos
(n. 300 milj.) otetaan osana
eläkerahastojen tuotoista.
Sen jälkeen kerroin ETK:n
ilmoittamat sijoitusten korot (%:t) vv. 1997 - 2015,
2010 - 2015 ja 2015 = kaikki yli 4 %. Viiime vuonna
2016 10 miljardia! Jo 2 % :n
mukaan tuotot ovat yli 3.6
mrd. Ei vastausta tai kommenttia - olenko väärässä?
? Eläkkeensaajista 90 %
saa alle 2.500 ?/kk (60 %
alle 1.500?/kk) ja vain 10 %
sitä enemmän. Miksi tämän
90 % :n kannattaa olla kateellinen tuon vähemmistön
takia? On turha väittää, että
vain tuo 10% hyötyy palkkaindeksin korotuksista! Hän kuten muutkin kokoomuslaiset edustajat ovat
unohtaneet, että käytettäessä taitettua indeksiä silloinkin isommat eläkkeet hyötyvät enemmän prosenttien
mukaan! Hän pitää edelleen
kiinni siitä, että suuremmat
hyötyvät enemmän. En tiedä, mitä mieltä tämä edustaja on prosenttikorotuksista,
koska en saanut vastausta?
? ETK:n laskelma: taitetulla indeksillä rahastot
ovat nyt vuoden 2016 jälkeen 190 miljardia ja jos olisi käytetty palkkaindeksiä
(vuodesta 1996) rahastot =
n. 80 - 90 miljardia. Eläkeläiset (eläkkeellä vuodesta
1996) ovat ?lahjoittaneet? n.
100 miljardia rahastoihin
tulevaisuutta varten. Tällä
100 mrd:lla olisi maksettu
veroja n. 30 mrd (sis. alv) ja
70 mrd. olisi käytetty kulutukseen luomaan uusia työpaikkoja ja niistä lisää verotuloja + niistä työeläkemaksuja. Ei ole ilmeisesti lukenut aloitetta??
? ETK:n mukaan: v. 2080
rahastot ovat taitetulla indeksillä 1.500 miljardia
ja palkkaindeksillä n. 800
- 900 miljardia - riittääkö
nuorisolle. V. 2017 eläkelain
mukaan voi jo 61 - vuotiaana nostaa esim. 50 % siihen
mennessä kertyneestä eläkkeestään ja jatkaa täydellä
palkalla halutessaan! Tästä huolimatta hän on huolissaan nuorten eläkkeistä?
? Hän, kuten koko kokoomuksen eduskunta ryhmä, ei tunnu tietävän, että
kansalaisaloitteen on tehnyt Senioriliike (puolueista riippumaton) - jäseniä Kokoomuksesta Vasemmistoliittoon. Kimmo
Kiljunen on sen aktiivinen
pj. Ko. yhdistyksen on perustanut emerita prof. Sirkka - Liisa Kivelä. Jo v. 2007
sekä Pro Eläke ry + Suomen eläkeläisten edunvalvonta ry (SEDU) ryhryivät
tekemään lausuntoja eläkeindeksin muuttamiseksi
Kokoomuksen eduskunta aloitteen innoittamana. Mainitut yhdistykset liittyivät
sitttemmin Senioriliikkeeseen. Siihen voi tutustua,
jos oikeat tiedot kiinnostavat edustajia www.senioriliike.fi.
Löytääkö sokea
kana vihdoin jyvän
eli kansalaisaloitteen
perustelut ?
Tuntuu siltä, että edustajat
- myös kokoomuksessa luottavat sokeasti ulkopuolisiin
ETK:n tietoihin ja aloitetta
vastustavien toimittajien kirjoituksiin lehdissä (ks. Raimo Ilaskiven blogit netissä
Iltalehdessä) perehtymättä
lainkaan aloitteen sisältöön.
En voi olla jälleen lainaamatta Hesarin erinomaista
kolumnistia Pekka Seppästä (HS 11.12.16): ?Harhaan
voi johtaa myös numeroilla.
Suomessa esitetään vaikutusvaltaisilla titteleillä (oma
lisäys = ETK, TELA, eläkeyhtiöt) numeroita siinä toivossa, että toimittajat välittäisivät ne sellaisinaan lukijoille (= lisäykseni/ kansanedustajille). Usein tämä
onnistuu, sillä toimittajilla
(lisäykseni/kansanedustajilla) ei ole aikaa, kykyä tai
halua ottaa itse selvää asioista?. Ja lisään itse - vain
ETK :n arviot riittävät!
Tästä syystäkin äänestettäessä indeksin muutosta
koskevasta kansalaisaloitteesta jokaisen edustajan pitäisi saada äänestää omatunnonsa mukaan.
Vaikuttaahan hän silloin lähes 1.500.000 eläkeläisen
elämään ja elintasoon mm. omien vanhempiensa tai isovanhempiensa!
Josa Jäntti
Saako kuka tahansa leiriytyä
Helsingin keskustaan, jos pistää
pystyyn mielenosoituksen?
??Ihmettelin asiaa, joten
pyysin Rautatientorin mielenosoituksista selvityksen
rakennusvirastosta. Turvapaikanhakijat olivat osoittaneet mieltään kielteisiä
oleskelulupapäätöksiä vastaan jo viikkoja, minkä lisäksi paikalle oli ilmestynyt
turvapaikanhakijoita vastustava vastamielenosoitus.
Vetosin lautakunnan puheenjohtajana rakennusviraston virkamiesjohtoon
sekä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauriin, jotta
molempien mielenosoittajien leirit purettaisiin ja
siirrettäisiin syrjemmälle,
missä ne eivät aiheuttaisi haittaa.
Päätöksenteko tällaisesta
asiasta on Helsingissä vaikeaa. Poliitikot eivät uskalla ottaa asiaan kantaa ja
sysäävät vastuun tilanteesta kaupungin työntekijöille. Vastaavasti virkamiehet
eivät uskalla itse ryhtyä tekemään ratkaisuja näin herkässä asiassa.
Yritin saada rakennusvirastosta selvyyttä siihen,
miten ison alueen kaupunki
aikoo jatkossa antaa käyttöön tällaisille mielenosoituksille. Vastausta ei saatu
siihen, mikä voisi olla maksimialue sellaiseen Helsingissä tai että milloin mielenilmauksen pitkittyminen
alkaa aiheuttaa kohtuutonta haittaa.
Mielestäni Rautatientorin
leiristä oli jo kuun vaihteessa aiheutunut pitkittyessään
kohtuutonta haittaa ympäristössään. Leirit olivat kas-
vaneet kooltaan ja sivulliset olivat valittaneet sieltä
kulkeutuvasta savusta. Ohikulkijat näyttivät arastelevan mielenosoittajia ja leiri haittasi katujen ja aukion
normaalia käyttöä.
Lisäksi kahden mittavan
ja keskenään vihamielisen
mielenosoituksen pitkittyminen aiheuttaa turvallisuusuhan kaikille asianosaisille. Riski sille, että
jotakin ikävää tapahtuu,
kasvaa tällaisissa tilanteissa joka päivä.
Säännösten mukaan kaupunki voi purkaa tai siirtää
mielenosoitusleirit syrjäisempään paikkaan, jos niistä aiheutuu turvallisuusriski
tai kohtuutonta haittaa tontin omistajalle tai ympäristölle. Kohtuuttoman haitan
arvioi rakennusviraston virkamiesjohto tai kaupunginkanslian valmiusyksikkö.
Leiriytyminen on lähtökohtaisesti kielletty Helsingissä kaupunkialueella.
Pääkaupungin leirintäalue
sijaitsee Rastilassa. Tässä
mielenosoituksessa oli jo
alusta asti leirimäisiä piirteitä, patjoja ja ruokahuoltoa. Jatkossa pitääkin selkeyttää rajanvetoa sen suhteen, mikä tulkitaan yleisellä alueella leiriytymiseksi.
Moni on seurannut mielenosoituksia hämmentyneenä ja ihmetellyt sitä,
voiko kuka tahansa pystyttää kaupungin keskustaan leirimäisen rakennelman noin vain. Vastaus kysymykseen on periaatteessa kyllä.
Terhi Koulumies
Jos näin haluaa toimia,
pitää varmistaa, että kyseessä on mielenilmaus. Sitä voi
korostaa vaikka tekemällä
kylttejä sanomansa perillemenon tueksi. Mielenilmauksen pitää tietenkin olla
asiallinen ja lainmukainen.
Mielenilmauspaikalla ei saa
yöpyä tai se katsotaan leiriytymiseksi. Paikalta ei saa
poistua ja jättää leiriä tyhjäksi, tai mielenosoituksen
katsotaan päättyneen ja rakennelmat puretaan. Kannattaa myös organisoida
mielenosoitusleiri useamman henkilön kesken niin,
että paikalla on aina joku,
jos muut joutuvat käymään
jossain esim. vessassa tai
kaupassa.
Terhi Koulumies
Kaupunginvaltuutettu
(kok)
Rakennusviraston lautakunnan puheenjohtaja
Kirja-arvostelu
Palikkaleikki Lauri Viidasta
??Lauri Viita Tampereen
Pispalasta on yksi Suomen
tunnetuimpia,
arvostetuimpia kirjailijoita, runoilijoita.
Viime vuonna 2016
tuli kuluneeksi 100
vuotta tämän vahvan,
miehisen kirjoittajan,
joka oli toisaalta herkän loistava suomen
kielen taitaja, aivan
ainutlaatuinen kyky
sanataiteilijana. Suomen kieli oli hänen
taikuri-instrumenttinsa, vailla vertaa
suomalaisessa kirjallisuudessa.
Lauri Viita (19161965 ) oli alunperin kirvesmies, jonka
kirjallinen tuotanto
oli aika suppea : eläessään Viidalta ilmestyi kaikkiaan kuusi
teosta. Laatu korvasi määrän. Romaani Moreeni, 1950, ?räjäytti? pankin, runokokoelma
Betonimylläri,1947, oli jo
saanut ylitsevuotavan loistavat arvostelut.
Lauri Viidan teokset olivat kaikki merkittäviä, mutta myös merkillisiä. Aikalaiset yrittivät niitä parhaansa mukaan tulkita, kirjailija itse ei paljon teoksiaan
analysoinut. Erityisesti toisena teoksena ilmestynyt
Kukunor- satu ihmislapsille ,1949, tuotti lukijoil-
le silloin ja edelleen ihmetystä, ymmärtämisen suloista tuskaa.
Lauri Viita kärsi eläessään skitsofreniasta, hulluusja nerous, samassa persoonassa. Traaginen autoonnettomuus, rattijuoppo
ajoi ylitse, päätti luomisvoiman takaisin saaneen
kirjailijan elämän.
Viidan arvoitus
Lauri Viidan kirjallisuu-
teen, kieleen, elämään, tyyliin, sanataiteiluun johdattaa
erinomaisesti teos
?Luojan Palikkaleikki? (Teos 2016,
toim. Olli Löytty ),
jossa 11 eri kirjoittajaa yrittää esseissään valottaa Lauri
Viidan persoonaa,
elämäntaustaa, joka
synnytti tämän kirjailijamestarin.
Kirjan nimi Luojan Palikkaleikki on
lainaus Moreenista
ja kuvaa Tampereen Pispalaa. Kirjan otsikkona se
viittaa myös moniin Viitaa ja hänen
tuotantoaan luonnehtiviin vastakohtaisuuksiin:
suuruus,pienuu
s,uho,alistuminen,
kaikkivaltius
ja
lapsenomaisuus.
Viita oli kirjailijanakin
rakentaja,sanojen ja lauseiden kirvesmies.
Lauri Viidan kirjallisuudessa Pispala on koko maailma, silloin Moreeni on
maailmankirjallisuutta. Eikä
kukaan muu suomalainen
ole kirjoittanut äidistään
paremmin,
kauniimmin
kuin Lauri Viita runossaan
?Alfhild? !
Pekka Hurme
MunkinSeutu
14
Kuvataide
Nro 5 ? Viikot 10-11
Taidemaalari Katariina Reuter
ja öljyvärillä kankaalle vuonna
2016 tehty todella suuri teos
?Vartio? Sculptorissa. Kuva:
Raimo Granberg
Risto Kolanen
Keskitalven kuvataide
??Punavuoren, Etelärannan
ja Hietalahden alueen galleriat avasivat maaliskuulle
värikästä kuvataidetta ihasteltavaksemme. Nyt esitellään myös 80-vuotias harrastetaitelija esikoisnäyttelyssään.
Lintutornin
tarkkailija
Suomalaisessa nykymaisemassa löytyy pellon ja metsän rajalle asetettuja puisia tornirakennelmia. Niissä tarkkaillaan ja niistä ammutaan maisemaan ilmestyviä eläimiä. Suuren osan
vuotta nämä puiset rakennukset ovat joutilaina. Katarina Reuter on oivaltanut niiden olevan silloin
myös erinomaisia maalauspaikkoja.
Uusissa teoksissaan Galleria Sculptorissa, Eteläranta 10, taiteilija ottaa mittaa näistä torneista kahdella tavalla. Hän viettää niissä aikaa, maalaa ja piirtää
niistä näkyvää maisemaa.
Toisaalta hän on katsoo
ja maalaa torneja ja niiden
ympäristöä. Näyttelyä hallitsevat sarjalliset teokset,
joissa päähuomion vievät
maiseman lisäksi linnut.
Maalausten linnut ovat tuttuja: varis, naakka ja korppi, pääskynen, kurki ja västäräkki.
Reuter on taiteessaan
johdonmukaisesti käsitellyt maisema- ja luontoaiheita, joissa myös hyödyntää maalaustaiteen suomia
mahdollisuuksia- Vuodesta 1997 taiteilija on asunut maaseudulla, nyt Raaseporissa, aiheidensa ympäröimänä.
Marmorin jälkiä
Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17 , nähtiin kuvatai-
Seppo Nyman poseeraa kahden öljyväriteoksensa edessä
kädessään yhdestä oksasta tekemänsä veistoksensa kanssa
Piirrossa. Kuva: Raimo Granberg
esimerkki siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä
aloittaa taidetta. Työt ovat
todella värikkäitä ja runsaita yksityiskohdissaan. Syntymästadilainen saa paljon
vanhan Kauppahallin sisätilojen ja Hietalahden hallin ulkomaisemista.
Yksisuuntainen
puhe
Taiteilijat Anna-Maija Aarras (oik.) ja Melek Mazici pitivät
yhteisnäyttelyn Galleria Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg
telijoiden Anna Maija Aarraksen ja Melek Mazicin
yhteisnäyttely ?Trace?, joka
koostuu taiteilijoiden yhteisistä teoksista. Turkulainen
ja turkkilainen taiteilija löysivät toisensa jo 1980-luvulla, mutta päättivät vasta nyt
luoda näyttelyn siten, että
toinen luo yhden, toinen
toisen teoksen vierekkäin.
Suuri osa töistä on paritöitä. Katsoja saa arvata, kumpi on kumman.
Pääsalin lattian täytti suuri marmorinen teos. Se on
kooltaan 7 x 3 metriä ja se
on asetettu lattialle maton
tapaan. Kokonaisuudessa
on myös useita pienempiä
töitä. Kaikissa teoksissa materiaalina on käytetty marmoria. Näyttely on syntynyt kahden vuoden suunnittelun tuloksena. Aarras
Ja Mazici ovat tehneet uransa alkuvaiheessa yhteistyötä. Trace aloittaa nyt taiteilijoiden uuden MAAM-yhteistyöprojektin. He aikovat tuottaa uusia näyttelyjä ja yhteisteoksia MAAMprojektin kautta. GalleriaKeskiviikkona 1.3. kävijöille tarjottiin teetä, tietenkin
turkkilaista.
Tarkkakätinen
Helsingin maalaaja
Carmen Marin akryyliteoksensa Flowers edessäyhteisnäyttelyssä Dixissä. Kuva: Hannele Salminen
Taidesalonki
Piirto,
Uudenmaankatu 7, esittää
maaliskuun näyttelyssään
?Maisemakuvia: Helsinki/
Toscana? vuonna 1936 syntyneen Seppo Nymanin
pitkän maalausharrastuksen
valikoituja otoksia. Nyman
on keskittynyt ennen kaikkea Helsingin maisemiin:
katunäkymiin, rakennuksiin, mereen. Hänen tussipiirroksensa ovat syvätarkkoja, keskustan ja Siltasaaren näkymät kauniin
utuisia.
Seppo Nyman oli sotalapsena Ruotsissa pitkään,
ja kieli eristi häntä nuorena Alppilassa, gallerianpitäjä Anita Aula kertoo.
Nyman on opiskellut suomenkielisen työväenopiston kuvataidekursseilla. Viime vuosina opettajana on
toiminut Mika Vesalahti,
joka työskenteli heinäkuussa 2016 Suomen Taiteilijaseuran Grassinan taiteilijatalossa Italiassa. Näyttelyyn
hän asettaa siellä syntyneen
pienten teosten maalaussarjan ?Toscanum?.
Seppo Nyman on elävä
Galleria G12, Annankatu 16, esittelee maaliskuulle
asti Marja Malin ?Monologi? ?näyttelyn. Taitelija sanoo, että nimi syntyi siitä
lähtökohdasta, että öljy- ja
akryyliteokset ovat yksisuuntaista puhetta niille
henkilöille, jotka ovat kuuluneet hänen elämäänsä.
? He ovat minua kasvattaneet, vaikuttaneet valintoihini ja ehkä asenteisiini.
Heitä ei joko enää ole, he
ovat muuttaneet muualle
tai muuten eivät ole enää
elämässäni mukana.
Silti nämä ihmiset kulkevat taitelijan muistikuvissa. ? Puhun heille kuvieni
kautta. Tämä puhe on muilta salattua, hyvin henkilökohtaista. Kuvat kertovat
suhteestamme, joista kaikki
eivät ole hyviä ja kauniita.
Marja Malinin mukaan
ne ovat tärkeitä siksi, että
nämä kohtaamiset ovat
muokanneet hänen minuuttaan. Espoossa asuvan taiteilijan töitä on ollut paljon
esillä pääkaupunkiseudun
gallerioissa.
Menneen
jäljet meissä
? Se oli ehkä tämä talo.
Ehkä. Tuossa portaat ja vihreä kaide. Tuolla kaksi ikkunaa pitsiverhoineen. Ennen ullakollakin asui joku.
Joku, jonka nimeä en muista, enkä kasvoja. Mutta
muistan miltä rapussa tuoksui. Miten auringonsäteet
kultasivat seinien sormipaneelit. Miten pimeää oli
pimeä, nelikymppinen sekatekniikalla töitään tekevä Pirita Lautala fiilistelee
näyttelyesitteessään.
Galleria Kajaste, Albertinkatu 30, tuo Helsinkiin
taas kiinnostavan taiteilijan maakunnista, nyt Mikkelistä.
Vanhoilla taloilla on oma
henkensä, tunnelmansa.
Ajan myötä asukkaiden tarinoista tulee osa talojen tarinoita. Mikä tarinoissa on
totta?, hän kysyy. ?Surun
talo ja muista osin tosia? ?
näyttely sisältää Tarinoita
taloista ?sarjan lisäksi teoksia neljästä eri teossarjasta.
? Teokseni käsittelevät
usein muistia ja aikaa sekä
ajan vaikutusta muistamisen tapaan ja muistista nouseviin kuviin. Minua kiinnostavat menneen jäljet yksilössä. Tarinalliset, viitteelliset ja pelkistetyt teokset
ovat tarkoituksellisen monitulkintaisia. Vaikka aiheet
Kuvataiteilija Marja Malin ja akryyliteoksensa Paths (2017)
Galleria G12. Kuva: Raimo Granberg
Juha-Matti Hynynen yhdessä viime vuonna tekemänsä Sunnuntaisalaisuus ?teoksensa kanssa Galleria Kajasteen studiossa.
Kuva. Raimo Granberg.
ovat enimmäkseen omakohtaisia, pyrin työstämään
teokset yleismaailmallisiksi
tulkinnoiksi ihmisenä olemisesta.
Lautalan työskentelyssä
näkyy vahvasti hänen käsityöläistaustansa. Taiteilijan
monipuolisuus tulee esille
materiaalivalinnoissa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat
sekatekniikkatyöt, veistokset ja maalaukset sekä yhteistyö Yöryhmä / Nightshift -ryhmässä.
Esinekoosteita
sekatekniikalla
Juha-Matti Hynynen on
siuntiolainen taiteilija, joka
on vaihteeksi keskittynyt
sekatekniikalla tehtyihin
teoksiin. Ne ovat esillä Galleria Kajasteen alakerran
studiossa. Kalevalan päivän
avajaisissa tuntui, että koko
Siuntio oli tullut paikalle. Ja
kyllä se kannattikin.
? Työni ovat esinekoosteita vanhoista kuvista ja
tavaroista, kuriositeeteista.
Esineet ovat sanoja, joista rakennan kolmiulotteisia runoja ja tarinoita. Pyrin löytämään esineistä niiden hengen ja luomaan niiden ympärille maailman,
jossa minun on taiteilijana
hyvä olla.
Hynynen on tehnyt paljon töitä laivojen kanssa.
Useassa työssä on esineitä,
joilla on vahva symboliarvo. ? Asetan nämä symboliset merkitykset kollaaseissani uusiin asiayhteyksiin,
joskus ristiriitaisiinkin. Ne
ovat osin leikkisiä kokeita,
joissa voin rakentaa kuvitteellisia tapahtumia tai kohtauksia elämästä.
Vuoden aikana syntyneet
teokset ovat mielikuvituksen löytöretkeilyä merkitysten ja merkillisyyksien
maailmassa, hän kertoo.
Kukka- ja
puuaiheita
Inkeri Kotilainen ja romanialainen taiteilija Carmen Marin ovat löytäneet
yhteisen sävelen kuvataiteesta. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee
maaliskuulle asti ?Maalauksia? , jotka ovat hyvin
värikkäitä.
Carmen Marin tekee kukka- ja puuaiheisia akryylitöitä. Inkeri Kotilaisen laji
on öljypastelli. Dixin iloiseen avajaistyyliin kuultiin
taas musiikkiesityksiä.
Teksti: Risto Kolanen
Viikot 10-11 ? Nro 5
15
Kiinteistöhuolto
Valokuvaamot
PASSIKUVAT HETI
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
kuvatapio
kuvatapio.fi
Munkkiniemen Kiinteistöhuolto
? Kiinteistönhuolto
? Siivouspalvelut
? Huoltomiespalvelut
? Talonmiessijaisuudet
? Painepesut
? Hälytys- ja
valvonta 24h/vrk
? Lumityöt ja
hiekoitustyöt
? Imulakaisukonepalvelut
Pyydä tarjous!
puh. 040-9000 989
Palvelut
Maskeeraus&Make up
Huopalahdentie 3
p. 487 107
TERVETULOA
LVI
Lämpö- ja
vesijohtoliike
Palvelut
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
kiinteistopalvelu@gmail.com
munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info
www.kiinteistopalvelu.info
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
Julkaisija: Karprint Oy
Ilmoituspäällikkö:
Riitta Juslin
puhelin 413 97 377,
sähköposti
riitta.juslin@karprint.fi
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti
juha.ahola@karprint.fi
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
Ilmoitushinnat:
?/pmm
Etusivu
1,28
Takasivu 1,14
Tekstissä 1,09
Määräpaikkakorotukset
10%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
(24%) lisätään hintaan.
Ilmoitukset:
413 97 360, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Jakelupalaute:
http://hjex.fi/fi/jakelupalaute
Lue lehti myös:
lehtiluukku.fi
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2017
Tarmo Uusivirta oli jo
nuorena lahjakas nyrkkeilijä, Yrjö Sikiön valmennuksessa Jyväskylän Työväen Nyrkkeilijöiden sa-
Kirjamme Viimeinen pisara
myös äänikirjana. Tilaa:
www.avominne.fi
Kaikki kotitalouksien
siivouspalvelut!
p. 010 281 2600
Uimastadikan hyppytornia
ja -allasta, suihku- ja WC-tiloja perusparannetaan.
Eläintarhan kentän suositun Mikropolis-skeittipaikan peruskorjaus alkoi syksyn 2016 aikana. Skeittipaikkaa on uudelleen betonoitu ja pooli muotoillaan uudelleen, jonka osalta
työt vielä jatkuvat keväällä 2017.
Elokuun 2016 aikana
Kauppatorille puolestaan
valmistui täysin uusi yhteyslaituri, josta vesibussit puksuttavat kesäkausina kohti Korkeasaarta. Jätkäsaaren luoteisosassa sijaitsevaan Saukonpaateen
aallonmurtajaan puolestaan
valmistui veteen laskeutuvat massiiviset betoniset istuinportaat, joista voi vaikka ihailla merenkäyntiä.
Etu-Töölössä sijaitsevan
Väinämöisen kentän kaukalon pinta puolestaan peruskorjattiin syksyllä 2016,
ja Lauttasaaren liikuntapuistossa uusittiin koripallokentän pinnoite. Historiallisen velodromin keskellä
oleva kenttä sai myös uuden tekonurmen, joka otettiin käyttöön keväällä 2016.
Myös Tehtaanpuiston kentälle on tulossa uusi tekonurmikenttä.
Asustehuolto Ullastiina
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
lilla Tare nousi nopeasti ensin Suomen ja sitten
maailman huipulle. Tare
oli aina äärimmäisen kova
harjoittelija,aivan tinkimätön, valmentajan unelma
erityisesti amatööriaikanaan.
Tare-kirjan suurin heikkous onkin Uusivirran tähtiuran, amatööriuran 171
ottelua, kuvaamisen ohuus.
Amatööriurallaan Uusivirta
loi maineensa, suosionsa.
Silloin myös alkoivat yksityiselämän ensimmäiset
vaikeudet,riita valmentaja
Yrjö Sikiön kanssa, nopea
avioliitto ja nopea avioero, alkoholin tulo kuvaan
mukaan. Vastapainoksi tuli
erinomaisia suorituksia kehässä kaikesta huolimatta !
Ammattilaisuus
katastrofi
Uusivirta meni ammattilaiseksi vuonna 1982. Tare
otteli ammattilaisena 31 ottelua, mutta tie tähtiin ei
auennut. Ammattinyrkkeilyssä managerin merkitys
on ratkaisevan tärkeä, Taren manageri ruotsalainen
Johansson oli innokas, mutta rahaton ja kyvytön viemään Jyväskylän poikaa
eteenpäin.
Tare joutui ottelemaan
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
~ Hyvä palvelu
~ Takuutyö
Munkkiniemi
Perustie 19
(09) 488 404
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
Hammaslääkärit
Yhteistyökumppanimme kautta
HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja
kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta
Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa
uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi
EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050
Kirja Taresta liian myöhään !
Lahjakas
huippuiskijä
Minnesota-mallista avohoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen.
Hoitoa myös läheisille sekä
ruoka-aineriippuvuuksiin.
Soita emännille
www.lakeudenpito.fi
Kirja-arvostelu
??Jyväskyläläinen
Tarmo Uusivirta (1957-1999
) ,Tare, oli erinomainen
amatöörinyrkkeilijä aikanaan 1970- ja 1980-luvuilla. Euroopan mestari 1979
ja kaksi kertaa Maailmanmestaruuskisojen hopeamitalilla 1978 ja 1982. Suomalaisen nyrkkeilyn kaikkien aikojen mestareita, jonka ura ammattilaisena ei
koskaan onnistunut. Elämä
kävi muutenkin raskaaksi,
vaikeuksia kasaantui, alkoholi nousi nuoren miehen elämässä yhä tärkeämmäksi, kunnes Taren elämä
päättyi oman käden kautta
42-vuotiaana.
Elämäntarina, jossa
on kaikki hyvän kirjan,
vaikka elokuvankin ainekset. Simo Rantalaisen kirja
?Tare? (Johnny Kniga 2017)
ei valitettavasti ole tällainen
hyvä kirja. Ilmestyy lähes
30 vuotta liian myöhään,
nykynuoriso ei Tare Uusivirrasta ole koskaan kuullutkaan .
HELSINKI - TILKANTORI 4
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
Liikuntapaikkoja parannetaan
eteläisessä Helsingissä
??Helsingin kaupungin liikuntavirasto rakentaa, rakennuttaa ja perusparantaa kiinteistöjä vuosittain.
Liikuntatoimen hallinnassa on noin 146 500 neliömetriä rakennuksia, maaalueita 4 800 hehtaaria ja
vesialueita 3 900 hehtaaria
Helsingissä ja lähikunnissa.
Vuoden 2016 aikana ja
kuluvana talvena onkin tehty monia liikuntapaikkojen
perusparannuksia esimerkiksi eteläisessä Helsingissä. Kesällä 2017 Uimastadionin olosuhteet ovat entistä
paremmat, sillä siellä tehdään merkittäviä muutoksia. Helsinkiläisille rakkaan
HOITOA RIIPPUVUUKSIIN
010 2715 100
SOITA JA VARAA AIKA
MAKSUTTOMAAN
TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!
Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)
Munkinseudun voit noutaa
seuraavista paikoista:
epätoivoisia otteluja siellä
täällä, voitti kyllä, mutta
ei voitoista paljon hyötyä
koitunut, ei rahallista eikä
uran nousua. Tämä Taren
ammattilaisotteluiden kuvaus täyttää kirjan sivuista
valtaosan, vaikka itse ottelut olivat lähes aina surkean merkityksettömiä. Tare
otteli rahasta, mutta hänen
omat velkansa koko ajan
kasvoivat ! Ilman palomiehen töitä olisi leipä loppunut kokonaan.
Tare-kirjassa on paljon
erilaista, hajanaista nyrkkeilytietoa, paljon asiavirheitäkin, mutta tekijä Simo Rantalainen, aikansa tv-julkkis, on sentään uurastanut
jo vuosia tämän Tare-kirjan parissa. Sympatiapisteet tästä Rantalaiselle. Itse
Tarmo Uusivirta olisi ihmisenä, urheilijana ansainnut
paremman kirjan ? jo vuosia sitten .
Pekka Hurme
Pitäjänmäki, kirjasto
Pohjois-Haaga, kirjasto
Tali, urheilukeskus
Munkkivuoren S-market
Munkkivuoren Apteekki
Munkkivuoren Ålandsbanken
Munkkivuoren Kahvila
Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra
Munkkivuoren seurakuntatalo
Munkkivuoren parturi
Munkkivuoren K-kauppa
Ulvilantie, Parturi ja suolahoito
Munkkiniemen puistotie
---Neste
---Raikan Rauta
---Kiinteistömaailma
---Alepa
---Huoneistokeskus
---Munkkiniemen Yhteiskoulu
---Saga Seniorikeskus
---Ruissalo säätiö
---Apteekki
---Kirjasto
---Nordea
---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy
Professorintie 2
---Munkkiniemen Apteekki
16
MunkinSeutu
Nro 5 ? Viikot 10-11
Harkitsetko asuntosi
vuokraamista?
Oletko myymässä
asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan
ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat
hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta.
Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun.
Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat
ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen
vuoden vuokranmaksusta.
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten
asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja
totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen
monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.
Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU
Ilmalankuja 2, HKI