Viikot 46-47 – Nro 21/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI ? Galleria Merja Rautio Lkv www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 HARKITSETKO ASUNNON VAIHTOA? NIINA HÄKÄMIES Kiinteistönvälittäjä LKV, Kiat, Partner 050 331 6767 | niina.hakamies@bo.fi Minulta saat Munkkiniemen ja Munkkivuoren seudulla asiantuntevaa palvelua tyylillä, luotettavuudella ja suurella sydämellä. Soita vaikka heti ja varaa maksuton arviokäynti! Hyvä välittäjä tuo sinulle mielenrauhaa. Tiedät, että kotisi myynnistä huolehtii ammattilainen, joka tuntee asuntomarkkinat ja tietää, miten asuntoasi kannattaa myydä. Soita ja kutsu minut käymään, niin saat ilmaisen arvion asunnostasi – Lars Lindroos 040 300 2309. Tervetuloa myymään kotisi kanssamme. Raumantie 1, Munkkivuori • www.aktialkv.fi Munkkiniemi 112/131 m 2 Mh. 676 124 € KT 4-5h, k, kph, vh, las. terassi, varastoh, kylmävar, ah. Vh. 685 000 €. Ritokalliontie 17 D. Lindroos 040 3002309 9931687 Munkkiniemen puistotie 63,5 m2 | 398 000 € Soita ja kysy lisää: Lindroos 040 3002309 TULOSSA MYYNTIIN Lisätiedot: www.entersenior.fi tai p. 050 374 8645 Tule seniorien maksuttomiin digiopastuksiin! Opastajina toimivat ENTER ry:n vapaaehtoiset vertaisopastajat. Opastuksia alueellasi: Munkkiniemen ja Riistavuoren palvelukeskukset, Wilhelmiina ja Etelä-Haagan kirjasto. Kysy lisää! Lisätiedot: www.entersenior.fi tai p. 050 374 8645 uudistaa ihon syksyyn! Uusi ihoa korjaava mesoterapiahoito * pigmenttimuutoksiin * auringonvaurioihin * uudistamaan ihon väriä Munkkiniemen puistotie 9 Helsinki P. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi
2 Viikot 46-47/2019 • Nro 21 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Ostamme 1900-luvun designia: huonekalut, valaisimet, taidelasi, keramiikka ja tekstiilit. Kysy aina tarjoustamme. Suoritamme myös arviointeja. Aalto, Tapiovaara, Wirkkala, Tynell, JohanssonPape, Saarinen, Artek, Orno, Taito, Idman… Pieni Roobertinkatu 4-6 00130 Helsinki to-pe 11-18, la 11-15 050 595 9262 2ndcycle@artek.fi Tarjoamme edullisia Iphone puhelimien korjauksia sekä kaikkien puhelinten näytönsuojauksia. Kaikkien iphone 6, 7 ja 8 mallien näytönvaihto 79€-189€, Iphone X näytönvaihto 249€ Meiltä saa myös KAIKKIEN älypuhelinten näytönsuojat elinikäisellä!! takuulla. Meiltä löytyy myös haastavimmat mallit. Qi laturit 14,90€ Teemme myös puhelimiin ja eri laitteisiin ulkoasua muokkaavia styleskin kalvoja. 3 krs. Avoinna: Ma-Su: 09-21 p. 0400 777 388 info@moutfitters.fi tripla.moutfitters.fi (ovh 29,90€) Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. • Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Soita 010 2715 100 EHT Antti Koskelo p. 040 189 9808 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa Puh: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki
50. vuosikerta – nro 21 Viikot 46-47/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Hollantilaisentie 11 on Munkkiniemen hienoin maamerkki. Kuva: Tuomas Uusheimo – Kannattaa istuttaa puita ja suosia lähiruokaa M unkkiniemen yhteiskoulun juhlasali täyttyi 25.10.2019 Munkan ja lähikoulujen sekä Bridge-verkostoon kuuluvien koulujen lukiolaisista, jotka olivat tulleet kuuntelemaan ilmakehätutkija ja akatemiaprofessori Markku Kulmalan (Helsingin yliopisto) ajatuksia ilmastonmuutoksesta. Tilaisuuden juonsivat koulumme opiskelijat Rebekka Ilmivalta ja Ilmari Friman. Kausi-influenssarokotukset alkavat R iskiryhmien maksuttomat rokotukset annetaan 25.–29.11. Influenssarokotuksen saa rokotusviikolla ilman ajanvarausta rokotuspisteissä. Raskaana olevat äidit ja pienet lapset saavat rokotuksen edelleen neuvolasta. Viime vuoden tapaan rokotuspisteitä ovat Kustaankartano Oulunkylässä, Liikuntamylly Myllypurossa, Hopeatien palvelutalo Pohjois-Haagassa ja Kisahalli Töölössä. Sivu 7 Sivu 6 Kolmas MunkkaLove avaa juhlakauden M unkkaLove-konserttisarjan viimeinen ilmaiskonsertti lauantaina 23.11. klo 15 Munkkivuoren kirkossa avaa juhlakauden, jonka aikana syttyvät adventin valot ja alueen isoin ja Helsingin vanhin ostari Munkkivuoressa juhlii 60-vuotista taivaltaan. Konsertissa esiintyy vierailevana solistina laulaja-näyttelijä Reeta Vestman, joka tunnetaan useista musikaalipäärooleistaan. Töölöntorin ideakilpailuun tuli lähes 80 ehdotusta Munkkiniemen koulutustalosta lopullinen kiinteistökauppa A ALTO Ympäristökehitys Oy:n perustama Asunto Oy Munkkiniemen Kadetti, Helsinki ja Senaatti-kiinteistöt ovat allekirjoittaneet lopullisen kiinteistökaupan Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevasta Eliel Saarisen suunnittelemasta Munkkiniemen koulutustalosta. Uudella omistajalla on tarkoitus rakentaa kohteeseen asuntoja. Senaatti järjesti vuonna 2016 kohteen myymiseksi tarjouskilpailun ja myynnistä solmittiin uuden ostajan kanssa esisopimus alkukesästä 2017. Esisopimuksen jälkeen Senaatti ja AALTO Ympäristökehitys hakivat kohteelle asemakaavan muutosta. Aikaisemmin kohde oli merkitty asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, mutta uusi vahvistettu asemakaava mahdollistaa kohteen käytön myös asumiseen. Uudella omistajalla on tarkoitus rakentaa kohteeseen asuntoja Sivut 8-9 Sivu 9 Suomen suurimmat nuorisovaalit starttasivat maanantaina E spoon ja Vantaan nuorisovaltuustojen ja Helsingin nuorisoneuvoston vaalien äänestys alkoi 11.11. Uudet nuorisovaltuutetut valitaan 1.1.2020 alkavalle kaksivuotiskaudelle. Sivu 8 Helsingin kirjastoissa on kävijäja lainausbuumi Sivu 13 Töölöntori toukokuussa 2019. Kuva: Anni Vuorikari L ähiruokatori, istutuksia, leikkipaikka, vesiallas, kauppahalli, esiintymislava, navetta ja hyönteisfarmi – muun muassa tällaisia ehdotuksia löytyy Töölöntorin ideakilpailuun tulleista kilpailutöistä. Töölöntorin kehittämiseen tähtäävään ideakilpailuun tuli 79 kilpailuehdotusta. Kilpailutyöt ovat kommentoitavana 20. marraskuuta asti kaupungin verkkosivuilla osoitteessa kerrokantasi.hel.fi. Sivu 12
4 Viikot 46-47/2019 • Nro 21 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 21/2019 Munkan mummon jupinat Kolumni Tuutha sie vastakii, tuutha sie takasii… ? Kävinpä taas maailmoo kahtelemassa ja tuttuja tapaamassa. Saksassa asti. Mukana oli yhdeksän vuotta vanhempi työtoverini. Tutkailin ympäristöäni hänen ja omien silmälasieni takaa. Kaikki ei ollut aivan mieltä ylistävää, mitä sieltä näki. Ensinnäkin kaikki matkustaminen perustuu nykyisin netin käyttöön ja sen hallitsemiseen. Jos et sitä hallitse, olet syrjäytynyt nettipudokas kuten useat iäkkäämmät ovat. Lentoliput tilataan netissä, lentojen lähtöselvitykset tehdään netissä ja lentojen varausten yhteydessä voi netissä plärätä eri vaihtoehtoja reiteille ja eri hintaluokille. Havaitsin, että halvimmissa reittivaihtoehdoissa joudut valitsemaan useampia välilaskuja ja pidentynyttä aikaa matkalle. Jos oltaisiin lennetty Berliinin kautta olisi matka halventunut 50 euroa ja aika pidentynyt kahdella tunnilla. Otin kuitenkin suorimman lennon ja lyhyimmän ajan, mikä löysin. Kaksi vanhusta ei jaksa saastuttaa enää niin paljoa. Täytyy ajatella tulevia sukupolvia. Nimittäin, kun laskeutuminen ja nousu lentokoneella saastuttavat eniten. Maksan mielelläni 50 euroa lisää vähäpäästöisyyden edistämisestä. Lähdettiin matkaan. Helsinki-Vantaa lentokenttä oli ihan kaaoksessa. Me vanhukset koimme joutuneemme keskelle Thaimaan mielenosoituksia. Verenpaineet nousivat ja hengitys alkoi katkoilla. Väkeä oli kuin Vilkkilässä kissoja ja välilasku eli transit porukkaa näytti olevan ylettömään ruuhkaan asti. Onhan se sentään kivaa, kun Helsinki-Vantaasta tehdään transit lentokenttä, tokaisi joku silmäätekevä televisiouutisissa. Kivaa ja kivaa, miten sen nyt ottaa! Porukka nousee ylös ja laskee alas ja vaihtaa koneita, muttei tule edes pistäytymään maissa. Ei kiinnosta. Saasteet kyllä jätetään suosiolla meidän hoidettavaksemme. Mehän olemme niin höveleitä, että suostumme. Rahanansaintamielessä, tietty! On ihan turha puhua syvällä rintaäänellä poliitikkojen ilmastonmuutoksesta, kun itse edistetään sitä ihan etunenässä! Lentokentän toimintoja hoitava Finaviatonhan on kokonaan valtion omistama. Koneessa oltiin vanhimmasta päästä olevat matkustajat. Nuoruus on valttia lentomatkustamisessa. Kukaan vanhempi ei näillä nettivarusteisilla varaushommilla pärjäisikään. Joopa, joo. Päästiin perille. Onneksi ei tarvinnut ostaa enää junalippuja, kun vastaanottokomitea olikin vastassa. Saksassa osataan olla vielä ystävällisiä ja huomaavaisia ikäihmisillekin. Havaitsin junalippujen ostamisessa käytettävän automaatteja, mutta lisäksi oli useampi henkilö, jolta sai lippuja ostaa ihan vanhanaikaisesti. Samoin lankapuhelimia oli kodeissa edelleen, ovat kuulemma käyttökustannukseltaan halvempia kuin kännykät. Että silleen siellä! Sama haittatekijä on sielläkin kuin muissakin Euroopan maissa ja Amerikassakin. Kun ihmisiä ahtautuu yhteen paikaan liikaa on tyhjästä maasta puutetta. Niinpä ravintolat laittavat käymälänsä alaspäin ohjautuvien, jyrkkien portaiden päähän. Syvälle maan sisään. Kyllä on vanhojen ihmisten, lasten ja vammaisten hankalaa päästä helpotusten huokausten huoneeseen. Saa panna aivan henkensä pantiksi sillä porrasreissulla. Rohkeahan rokan syö ja siinähän me suomalaiset olemme hyviä, eikös juu? Erään kerran kyselin paikkakuntalaiselta matkallani, että mitä heidän vanhukset tekevät, kun sinne pyhimpään on niin vaikea päästä. Vastaukseksi sain: he eivät lähde kotoa ulos lainkaan. Sen pituinen se! Aristoteles on sanonut: Mahdollisuus harjoittaa vapaasti kykyjään on onnen ydin. Olemmeko tämän suoneet kaikille ryhmittymillemme, vai olemme vain lisänneet eriarvoisuutta, kysyn vaan? Elina Kuosmanen Osakkaista neljäsosa tietää taloyhtiönsä taloudesta heikosti S uurin osa suomalaisten taloyhtiöiden osakkaista kokee tuntevansa oman taloyhtiönsä taloudellisen tilanteen vähintään melko hyvin. Joka neljäs (23 %) osakkaista ei kuitenkaan tiedä, onko omalla taloyhtiöllä lainaa tai mitkä ovat oman taloyhtiön suurimmat menoerät. Tiedot selviävät Realia Isännöinnin IRO Researchillä teettämästä Tuhat suomalaista -tutkimuksesta. Ilahduttavaa tutkimustuloksissa on se, että tutkimuksen mukaan valtaosa asunto-osakeyhtiöiden osakkaista kokee tuntevansa oman yhtiönsä taloudellisen tilanteen joko hyvin tai melko hyvin (72 %). Samaan aikaan kuitenkin lähes neljännes (23 %) asunto-osakeyhtiöiden osakkaista sanoo, ettei tiedä, mitkä ovat oman taloyhtiön suurimmat menoerät ja 17 % ilmoittaa, ettei osallistu yhtiökokouksiin tai seuraa taloyhtiönsä päätöksentekoa, Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Veli Huotari sanoo. Tutkimuksessa 24 % vastaajista ilmoitti tuntevansa oman taloyhtiönsä taloudellisen tilanteen huonosti. Osakkailta kysyttiin myös, onko heidän omalla taloyhtiöllään lainaa. Lähes neljännes (23 %) osakkaista ei osannut sanoa, onko heidän taloyhtiöllään lainaa. Erityisen suurta epätietoisuus oli nuorten aikuisten (alle 34-vuotiaiden) keskuudessa. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä heikommin tunnettiin myös taloyhtiön suurimmat menoerät: alle 24-vuotiaista 86 % ja 25–34-vuotiaista 42 % ei tunne taloyhtiönsä merkittävimpiä kulueriä. Sen sijaan yli 65-vuotiaista osakkaista 82 % kertoo tuntevansa taloyhtiönsä suurimmat menoerät. Tutkimuksen mukaan vain reilu kolmannes (35 %) osakkaista seuraa aktiivisesti oman taloyhtiönsä päätöksentekoa osallistumalla yhtiökokouksiin sekä tutustumalla osakkaille jaettaviin materiaaleihin. Tutkimuksen mukaan 17 % osakkaista ei osallistu yhtiökokouksiin eikä seuraa taloyhtiön päätöksentekoa mitenkään. Vain puolet osakkaista (53 %) kokee ymmärtävänsä oman taloyhtiönsä tilinpäätösmateriaalia. Miehistä näin sanoo 60 %, naisista 45 %. Parhaiten tilinpäätösmateriaalia kokevat ymmärtävänsä yli 65-vuotiaat osakkaat. Tässä on taloyhtiöiden hallituksilla ja isännöintiyrityksillä työsarkaa. Yhtiökokouksissa tulisi pystyä muodostamaan yhteinen ymmärrys taloyhtiön nykytilanteesta sekä siitä, millä toimenpiteillä yhtiön tulevaisuus näyttäisi yhä valoisammalta, Veli Huotari sanoo. Mielenterveysviikko marraskuussa M ielenterveyden keskusliiton jokavuotista mielenterveysviikkoa vietetään 17.24.11. teemalla Diagnoosina ihminen – sairauksista huolimatta. Mielenterveysviikolla puhutaan negatiivisista leimoista ja luuloista, joita edelleen liittyy mielenterveysongelmiin. On tärkeää muistaa ja muistuttaa, että ihminen ei ole yhtä kuin sairaus, vaan hänellä on sairaus. Sairaus on vain yksi osa ihmisen elämää, eikä sen siksi pidä leimata ja määritellä ihmisen koko persoonaa. Viikon aikana Mielenterveyden keskusliitto kampanjoi teeman ympärillä eri tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Mielenterveysyhdistykset eri puolilla Suomea järjestävät tapahtumia ja tempauksia: seminaareja, mielenterveyskävelyjä, iltamia, konsertteja ja lausuntailtoja. Lista tapahtumista julkaistaan verkossa marraskuun alussa. Viikko alkaa sunnuntaina 17.11. kynttilätapahtumien päivällä, jolloin sytytetään kynttilät itsemurhan tehneiden muistolle. Kynttilätapahtumia järjestetään kymmenissä Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistyksissä eri puolella Suomea sekä monilla Surunauhan toimipaikoilla sekä seurakunnissa. Helsingin kynttilätapahtuma järjestetään Kallion kirkossa alkaen klo 17. Maanantaina 18.11. klo 6.03 lähtee mielenterveysjuna Rovaniemeltä Helsinkiin, jonne juna saapuu klo 14.45. Juna on osa Balanssi ry:n ja Mielenvireys ry:n mielenterveysviikon kampanjaa, jossa on mukana myös Mielenterveyden keskusliitto. Junassa kuullaan kokemustarinoita ja livemusiikkia sekä järjestetään mielenterveysneuvontaa. Junaan ovat tervetulleita mukaan toimittajat, joille on varattu junasta vapaita paikkoja. Ennakkoilmoittautumisia ei tarvita. Junassa julkaistaan ennakkotuloksia Mielenterveysbarometrista otsikolla Kuinka moni tänään haluaa mielenterveysongelmia kokevan naapurikseen? Tulosten ennakkojulkaisuun ehtii, kun junan kyytiin hyppää kello 11.47 Seinäjoelta. Haastateltavana Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Mielenterveysmessut järjestetään tiistaina ja keskiviikkona 19.-20.11. Helsingin Kulttuuritalolla. Messut keräävät tuhansia alan ammattilaisia, mielenterveysongelmia kokevia ihmisiä ja heidän läheisiään sekä ammattilaisseminaarien että maksuttomien ja kaikille avoimen yleisöohjelman pariin. Tiistaina 19.11. Mielenterveysmessuilla messuilla julkistetaan vuoden 2019 mielenterveysbarometri sekä vuoden 2020 Hyvän mielen lähettiläs. Mielenterveyden keskusliitto selvittää säännöllisesti mielenterveysongelmista kärsivien sekä eräiden muiden ihmisryhmien suhtautumista erilaisiin mielenterveyden kysymyksiin. Mielenterveysviikolla julkaistava barometri on yhdestoista, ja tänä vuonna esiin nousevat mielenterveysongelmien vuoksi leimautuminen ja häpeä sekä hoidon saatavuus ja laatu. Seuraa tapahtumia ja ohjelman tarkennuksia netissä www.mtkl.fi sekä somekanavissamme Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa ja osallistu keskusteluun: #diagnoosinaihminen #mielenterveysviikko Mielenterveysviikko on maamme laajin valtakunnallinen mielenterveysaiheinen teemaviikko ja sitä vietetään aina marraskuussa. Viikko nostaa esiin ajankohtaisia mielenterveyteen liittyviä teemoja, tuo esille epäkohtia, tekee parannusehdotuksia ja vaikuttaa asenteisiin. Mielenterveysviikkoa on vietetty jo vuodesta 1974 marraskuussa, ja sitä koordinoi Mielenterveyden keskusliitto. Metropolialueen korkeakouluihin on lisättävä aloituspaikkoja ? Helsinkiläisten ja muiden uusmaalaisten nuorten epätasa-arvoinen asema korkeakoulupaikkojen saatavuudessa, suhteessa maan muihin nuoriin, on korjattava. Pääkaupunkiseudun nuorten eriarvoista tilannetta kuvaa se, että vuonna 2017 uusista ylioppilaista 32 % tuli Uudeltamaalta ja kaikista maamme korkeakoulupaikoista täällä on vain 27 %. Korkeakoulujen aloituspaikkojen sijainnin vinoutuminen kasvaa koko ajan, kun väestön määrä kasvaa Uudellamaalla. Muuhun Suomeen verrattuna Uudellamaalla on merkittävä alitarjonta korkeakoulujen aloituspaikoissa suhteutettuna ylioppialastutkinnon suorittaneiden määrään. Alueen nuoret ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa muihin suomalaisiin nuoriin. Kaiken lisäksi kilpailu Uudenmaan korkeakoulupaikoista on kovinta. Uudellamaalla on yli viisi ensisijaista hakijaa yhtä yliopiston aloituspaikkaa kohden, mikä on yli 25 % enemmän kuin missään muussa maakunnassa. Uudenmaan aloituspaikkojen vähyys näkyy myös siinä, että kaikissa muissa yliopistomaakunnissa (Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta) on enemmän uusmaalaisia hakijoita kuin oman maakunnan hakijoita. Opetusministeriö on linjannut tavoitteen lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja ja nostaa tutkintotavoitteita suomalaisten osaamistason nostamiseksi. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on viisasta ja välttämätöntä erityisesti lisätä Uudenmaan korkeakouluihin ja yliopistoihin. Tämä on perusteltua korkeakoulutuksen saavutettavuuden, alueellisen tasa-arvon ja alueellisen työvoimakysynnän kannalta. Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen suhteellinen niukkuus ylläpitää hakijasumaa. Uudeltamaalta lähtee ulkomaille korkeakouluopintojaan suorittamaan lähes 50 % enemmän nuoria kuin muualta Suomesta yhteensä. Riskinä on suomalaisen osaamisen vuotaminen ulkomaille, jos nämä nuoret eivät koskaan palaa Suomeen ja tämä osa työvoimasta menetetään pysyvästi. Tapasin asian tiimoilta alueemme korkeakoulujen rehtorit sekä opiskelijoita. Pohdimme yhdessä keinoja nykytilanteen korjaamiseksi. Ei ole mitään syytä, miksi alueemme nuoria kohdeltaisiin huonommin kuin muita maamme nuoria. Korkeakoulupaikkojen lisääminen Uudellamaalla olisi aito tasa-arvoteko. Kaavailtuja lisäpaikkoja on kohdennettava a painotetusti Helsinkiin sekä muualle Uudellemaalle. Koulutus ja osaaminen ovat Suomen väkirikkaimman alueen ja maamme kasvun moottorin merkittävin voimavara. Metropolialueen korkeakouluun hakeneiden nuorten eriarvoinen asema muihin suomalaisnuoriin nähden on syytä korjata. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä tai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Sari Sarkomaa Helsinkiläisten kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja
5 Nro 21 • Viikot 46-47/2019 M unkin S eutu Munkkiniemen joulukaudun avajaiset lauantaina 1.12. M unkkiniemen puistotiellä vuonna 2017 alkanut, asukkailta saadun palautteen perusteella tärkeä joulukatuperinne jatkuu tänäkin vuonna. Munkkiniemen joulukadun avajaisia vietetään 1.12. klo 15 alkaen yhdessä Munkkiniemen seurakunnan edustajien kanssa. Joulukuusi valoineen on tarkoitus hankkia jälleen Metsäylioppilailta ja kuusen valoihin tullaan saamaan virtaa jälleen Munkkiniemen puistotien puukioskista. Munkinseutu ry esittää toiveen, että jouluisen tunnelman luomiseksi Munkkiniemen puistotien ja lähialueen yrittäjät koristelevat joulukuun alusta lukien liikkeensä joulukoristein ja jos vain mahdollista, pitäisivät liikkeensä auki sunnuntaina 1.12. myös iltapäivällä. Joulukuusihankkeen mahdollistajina ovat toimineet monet Munkkiniemessä toimivat yrittäjät, joiden nimet julkistetaan perinteisesti joulukauden avauspuheen lisäksi puukioskin seinään kiinnitettävässä julisteessa. Joulukadun avajaistilaisuudesta on tarkoitus tehdä jälleen juttu Munkinseutu-lehteen. Lämpimästi tervetuloa nauttimaan alueen asukkaiden yhteiseen kuuseen sytytettävien kynttilöiden valossa joululauluista ja rauhallisesta joulutunnelmasta! Tilaisuuden järjestää kaupunginosayhdistys Munkinseutu ry. Esitys lisätakauksesta Oy Apotti Ab:lle HUS:ssa ensi vuonna suuria hankkeita ja merkittäviä toiminnansiirtoja H allitus käsitteli kokouksessaan vuoden 2020 talousarviota. Vuonna 2020 toteutetaan laajamittainen Apotin käyttöönotto sekä hankinta-, logistiikka-, talousja henkilöstöprosessien ohjaukseen käytettävän Harppi-toiminnanohjausjärjestelmän pilvipalveluun siirtäminen. Lisäksi HUSin toiminta laajenee uusilla siirtyvillä toiminnoilla: Eksoten kuvantamisja laboratoriotoiminnot, Kymsoten logistiikka ja hankinta sekä Porvoon ja Loviisan kotisairaanhoito. Nämä toiminnot kasvattavat HUSin toimintatuottoja ensi vuonna noin 32 miljoonaa euroa. Apotti on HUSin historian suurin yksittäinen toiminnan muutosja kehittämishanke, jolla tavoitellaan merkittäviä toiminnallisia ja laadullisia hyötyjä. Apotin käyttöönoton myötä potilastietojärjestelmäkulut ovat ensi vuonna kertaluontoisine käyttöönottokuluineen noin 81 miljoonaa euroa, jonka vuoksi vuoden 2020 talousarvioesitys on poikkeuksellisesti 40 miljoonaa euroa alijäämäinen. Valtuusto päättää talousarviosta joulukuun kokouksessaan. HUS Diagnostiikkakeskukseen 230 henkilöä E telä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Eksoten kuvantamisja laboratoriokeskuksen liikkeenluovutuksesta HUS-kuntayhtymälle 1.1.2020 alkaen päätettiin HUSin hallituksen kokouksessa 17.6.2019. Toiminnan käynnistämiseksi hallitus päätti 4.11. kokouksessaan perustaa HUS Diagnostiikkakeskukseen 19 lääkärivirkaa palvelussuhteiden siirtämiseksi. Eksotelta siirtyy HUSiin kaikkiaan 230 henkilöä. Eksoten kuvantaminen käsittää radiologian, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen sekä kliinisen neurofysiologian toiminnot. Laboratoriotoiminta puolestaan kattaa näytteenottotoiminnan, kliinisen kemian, mikrobiologian ja patologian toiminnot. Syöpäkeskuksen vanha klinikkarakennus peruskorjataan V uosiksi 2019-2022 vahvistetun investointiohjelman mukaisesti hallitus hyväksyi osaltaan Syöpäkeskuksen vanhan klinikkarakennuksen peruskorjauksen aloittamisen. Hanke vaatii vielä valtuuston hyväksynnän. Kyseessä on rakennuksen matala osa, joka integroituu rakenteilla olevaan uuteen Siltasairaalaan. Hyväksytyn hankesuunnitelman ensimmäinen vaihe maksaa 15 miljoonaa euroa. Rakennukseen korjataan tiloja muun muassa kudoksen sisäiselle sädehoidolle ja isotooppihoitoyksikön kahdelle SPECT-TT kuvantamislaitteelle. H allitus päätti esittää HUSin valtuustolle 24 136 000 euron lisätakauksen myöntämistä Oy Apotti Ab:lle. Syynä takaussumman nostamiseen on Apotin alkuperäisen hankekustannusarvion kasvu hankkeen sisällöllisten muutosten ja laajenemisen johdosta, mikä lisää myös lainatakausten tarvetta. Takauksesta päättää lopullisesti joulukuussa kokoontuva HUSin valtuusto, joka päätti alkuperäisestä takauksesta 16.12.2015. Pirkkolan liikuntapuiston jäähallihanke K aupunginhallitus hyväksyi Pirkkolan jäähallien uudisrakennuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 8 236 brm 2 ja enimmäishinta on 19 400 000 euroa. Lopullisen päätöksen hankkeesta tekee kaupunginvaltuuston. Uusi jäähalli rakennetaan kahden Pirkkolan liikuntapuistosta puretun jäähallin tilalle. Vanhat hallit asetettiin käyttökieltoon heikkojen sisäilmaolosuhteiden takia keväällä 2018. Uuden jäähallin rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2020. Presidentti Tarja Halonen Stadin työväenkirjallisuuspäivillä K uudennet Stadin työväenkirjallisuuspäivät Aatosta jaloa marraskuun valoa järjestetään 22.-24.11. Sörnäisissä. Tämän vuotinen teema on Vasemmisto – kulttuuri ja kestävä kehitys. Järjestäjänä on Työväenkirjaston ystävät. Tapahtuma järjestetään Työväenliikkeen kirjastossa, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL-opistolla Sörnäisten Rantatie 23. Eino Leino pohti kulttuuria jo vuonna 1912 runossaan ”Kyltyyri! Kyltyyri! Kyltyyri!” ja sen mittaamatonta arvoa. Presidentti Tarja Halonen pohtii omassa puheenvuorossaan lauantaina 23 päivänä marraskuuta kulttuuria kestävän kehityksen näkökulmasta. Stadin työväenkirjallisuuspäivät on kaikille ilmainen tapahtuma. Työväentutkimus ja kapinarunoilta Perjantaina 22.11. klo 16 julkistetaan Työväentutkimus -vuosikirja 2019 Työväenliikkeen kirjastossa. Klo 18 alkaa Kapinarunoilta, jossa 25 runoilijaa esittää kirjoittamansa runon Työväenliikkeen kirjaston salissa. Tapahtuman juontaa tietokirjailija Jussi Särkelä. Kirjallisuuden opettaja Miia Toivio sekä tutkija, FT Riikka Ylitalo arvoivat esitettävät runot. Kaikki halukkaat ovat voineet lähettää kirjoittamansa runon tai runot Työväenkirjaston ystävien järjestämään kapinarunokeräykseen. Tänä vuonna asiantuntijaraati valitsi yli sadasta runosta illan esiintyjät. Runoillan runoista toimitetaan myöhemmin Kapinaruno -sarjan viides osa. Liiton laulajat esittävät vanhoja ja tämän päivän työväenlauluja Kapinarunoillassa. Vasemmisto – kulttuuri ja kestävä kehitys Lauantaina 23.11. järjestetään neljä paneelikeskustelua ja kirjailijahaastatteluissa esitellään syksyn kirjasatoa. Ensimmäisen paneeli alkaa klo 12 JHL:n auditoriossa ja sen teemana on Vasemmisto – kulttuuri ja kestävä kehitys. Presidentti Tarja Halonen käyttää ensimmäisen puheenvuoron aiheesta. Paneelin muut keskustelijat ovat professori Helmi Järviluoma-Mäkelä Itä-Suomen yliopistosta, kirjailija Risto Isomäki Helsingistä ja yliopistonlehtori Teppo Eskelinen Tampereen yliopistosta. Keskustelun vetäjinä toimivat tietoasiantuntija, YTM Iiris Karppinen ja EU-rahoituksen asiantuntija Riitta Salasto Työväenkirjaston ystävistä. Toinen paneeli ”Vapiseva Eurooppa mitä seuraa eurooppalaisen politiikan kaaoksesta” alkaa JHL-opistolla klo 13.45. Paneelissa keskustelevat professori Pentti Arajärvi, joka esittää myös alkupuheenvuoron, professori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta, vanhempi tutkija, VTT Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista, VTT, yliopistonlehtori Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista, väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Juontajana on YTM Aarni Tuominen Työväenkirjaston ystävistä. Lauantaina keskustellaan myös JHL-opistolla klo 13.45 teemasta Ilmastonmuutos muuttaa työelämän. Keskustelun juontaa professori Thomas Wallgren ja alkupuheenvuoron esittää VTT, tutkija Tero Toivanen Bios-tutkimusyksiköstä. Muina keskusteljoina ovat yliopistonlehtori, YTT Tuuli Hirvilammi Tampereen yliopistosta, SAK:n ilmastovastaava Pia Björkbacka ja europarlamentaarikko Silvia Modig. Kansan arkiston johtaja Marita Jalkanen johtaa keskustelua siitä, että mitä uutta paikallishistoria tuo kuvaan vuodesta 1918. Keskustelijoina ovat tohtorit Maija Hakanen ja Seppo Aalto sekä tutkija Raimo Parikka. Syksyn kirjasatoa Lauantaina esillä on kirjauutuuksia ja niiden tekijöitä mm. Erkki Liikanen, Elias Krohn, Minna Lindgren, Ville Blåfield, Jorma Hyvönen, Markku Liljeström, Vappu Taipale, Seppo Hentilä, Kaiho Nieminen ja Erkki Tuomioja. Ilkka Kärrylä ja Elina Hakoniemi esittelevät Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran Työväestö ja demokratia -julkaisussa olevia artikkeleitaan, Marjaliisa Hentilä ja Mikko Kosunen esittelevät Demokratian muisti – Työväen Arkisto 110 vuotta kirjaa ja Mikko-Olavi Seppälällä on teemana Työväki elää näyttämöllä – Helsingin työväenteattereiden vaiheita 150 vuotta. Kulttuurin arvo on mittaamaton Kulttuurimatineassa Työväenliikkeen kirjastossa sunnuntaina 24.11. klo 14-16 nautitaan iltapäiväkahvit ja keskustellaan kulttuurin mittaamattomasta merkityksestä. Keskustelun vetäjänä on toimittaja Risto Kolanen. Keskustelijoina ovat Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen, valokuvaaja Joonas Ahlava, basisti, Koko Jazz clubin johtaja Timo Hirvonen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio, kuvanveistäjä Elisa Lientola ja teatterikriitikko Kirsikka Moring. Musiikista vastaavat muusikot Jussi-Petteri Peräinen ja Essi Leppänen. Työväenkirjallisuuden minimessut ja Punanurkka kirpputori sekä Kipsa-kioski avoinna koko viikon vaihteen. Ohjelma tarkentuu ja se on luettavissa Työväenkirjaston ystävien verkkosivuilta www. tyovaenperinne.fi/tky2019 Kapinarunoillassa esiintynyt muusikko Julia Delgado ja presidentti Tarja Halonen. Kuva: Työväenkirjaston ystävät ry Jussi Särkelä kutsuu runoilijoita estradille 9.11.2019. Kuva: Jimi Reittu Seppo Aalto kertoo työväenkirjallisuuspäivillä Tieto-Finlandia -palkitusta teoksestaan Kapina tehtailla. Seppo Hentilä haastatteli. Kuva: Tuija Siimes
6 Viikot 46-47/2019 • Nro 21 M unkin S eutu VIIKKO 46 KE 13.11. Kristian, Ano TO 14.11. Iiris PE 15.11. Janina, Janika, Janette, Janita LA 16.11. Aarni, Aarne, Aarno SU 17.11. Eino, Einari VIIKKO 47 MA 18.11. Max, Tenho, Jousia TI 19.11. Liisa, Elisa, Elise, Eliisa, Liisi, Elisabet KE 20.11. n Lapsen oikeuksien päivä. Jari, Jalmari TO 21.11. Hilma PE 22.11. Silja, Seela, Selja LA 23.11. Ismo SU 24.11. Lempi, Sivi, Lemmikki VIIKKO 48 MA 25.11. Katja, Kati, Katri, Kaisa, Riina, Katariina, Katriina, Kaisu, Kaija, Kaarina TI 26.11. Sisko Ole isä, mutta älä koskaan unohda, että olet ihminen ja ihmisen isä. Plinius (23 – 79 jKr.) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Valvomisen sunnuntai Matt. 25:1-13 ? Tämänpuoleisen elämän väliaikaisuus herättää minussa kunnioitusta. Kuolema lauluissa ja kirjoissa vetää paradoksaalisesti takaisin elämään. Kun muistan kuoleman olemassaolon, muistan mikä elämässä olikaan tärkeää. ”Suuria, turhia toimia piirrän/ Elämänkaarta kun suunnittelen/ Sinutkin usein mä huomiseen siirrän/ Tänään kun kanssasi ehdi olla en”, sanoittaa lauluntekijä Jarkko Martikainen. Psalmissa 90 kuolevainen ihminen parahtaa Jumalalleen näin: ”Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.” Valvomisen sunnuntaina meillä kristityillä voi olla kiusaus tutkiskella vain omaa suhdettamme Kristukseen, kuoleman voittajaan. Onko minun kuolemani jälkeen mitään? Herättääkö Jumala minut ylösnousemuksen päivänä? Matteuksen evankeliumin painotuksen mukaan meiltä vaaditaan kuitenkin toisenlaista katsetta. Olenko tehnyt rakkauden tekoja? Onko teoistani loistanut opetuslapsen valoa maailmaan? Tämänpuoleisen elämän väliaikaisuus herättää minussa myös raivoa. Vaikka kaikki ihmiset kuolevat kerran, eriarvoisuus rikkoo yhteistä ihmisyyttä vielä kuolinhetkelläkin. Musta amerikkalainen kuolee poliisin ampumana, koska hän on ei-valkoisena epäilyttävä. Syrjäseudun pienituloinen odottaa syöpätutkimuksiin pääsyä liian kauan. Kiusattu nuori tekee itsemurhan, koska hän ei jaksanut enää. Mitä kunnioitettavaa tällaisissa kuolemissa on? Emme ehtineet tehdä maailmaa tämän paremmaksi. Huomenna meidän on ehdittävä. Meille on annettu lupaus ja kehotus siitä, että parempaa on edessä. Tiia Orpana Kirjoittaja on pian teologian maisteri sekä karjalainen, kalliolainen, maailmankansalainen ja aina vähän koti-ikäväinen Kausi-influenssarokotukset alkavat Runopalsta Alhainen syntyvyys Mistä johtuu kun mikään ei kannata nykyaikana. Lasten määrä on perheissä alhainen, väki vanhenee huoltosuhde heikkenee. Nuoret parit nyt yhdessä miettikää, ketkä jatkaa kun vanhoista aika jää. Tuli lapset hoidettua ennenkin, vaikka heitä oli perheissä tuplaten. Eipä juurikaan yhteiskunta tukenut, hoiti perheet itse ja koulutti lapsensa. Ehkä köyhempiä oltiin vaan iloisena elettiin ja vähempän kaikessa tyydyttiin. Siispä nuoret, ryhtykää kiireesti talkoisiin. Olavi Kylliäinen Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 Messu su 17.11. klo 11. Jouni Hartikainen, Heli Kantola. Messu su 24.11. klo 11. Leo Glad, Heli Kantola. Jos sinulla on hankaluuksia tulla messuun Munkkivuoren kirkkoon sunnuntaisin klo 11, niin tiedustelethan taksikyydin mahdollisuutta kirkkoherranvirastosta. Ilta seurakuntalaisille pe 15.11. klo 18 seurakuntasalissa. Munkkivuori – Munkinseudun historiaa alueen ihmisten kertomana. Tuo valokuva ja/tai tule kertomaan tarinasi Munkkivuoren alueen historiasta. Isäntänä Jouni Hartikainen. Tuolijumppa ma klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. ToivonBistro yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 1820.30, seurakuntatalon alakerrassa. Kirkkokuoro klo 18.00 kirkossa ja lasten kuoro klo 16.30 seurakuntasalissa. Lisätietoja kanttori heli-sisko.kantola@evl.fi. Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Raamattupiiri to klo 18.30 joka toinen viikko parillisina viikkoina seurakuntatalon Päätykamarissa. MunkkaLove la 23.11. klo 15. kirkossa. Munkin seudun asukkaiden toivomuksista koostettuja toivekappaleita esittää musiikin huippuammattilaisten bändi Markku ”Make” Perttilän johdolla. Solistina Broadway-laulaja-näyttelijä Reeta Vestman ja juontajana tv-toimittaja Päivikki Koskinen. Vapaa pääsy. Perinteinen runotapahtuma su 24.11. klo 15 seurakuntasalissa. Aiheena V. A. Koskenniemi. Tule suosikkisi kanssa tai ilman, sen ei tarvitse olla aiheen mukainen. Kahvitarjoilu. Merimieskirkkopiiri ma 25.11. klo 14 Päätykamarissa. Vieraana merimiespappi Hanna Vuollo. Kokoontuu joka toinen maanantai. Arkiehtoollinen ja iltatee ke 27.11. klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Ilta tulilla, nuotioilta kirkon pihalla to 28.11. klo 18-20. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Omat paistettavat mukaan. 90 –vuotiaiden keskusteluryhmä pe 29.11. klo 13 seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 2340 5138 Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 kirkolla. Rukouspiiri pe klo 18-20 kirkolla. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Verkoston messut sunnuntaisin klo 17, lisätietoa verkosto.net. Avoin päiväkerho ma 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho ti, ke ja to klo 9-12 Taivastuvassa. Kerhossa on vapaita paikkoja, tiedustelut ohjaajilta. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone ti klo 13-14, kirkon aulassa. Avoin olohuone vapaaehtoisten voimin. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. Ilta elävän veden lähteellä pe 22.11.klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Sanaa, ylistyslauluja ja rukouspalvelua. Helsinki on mukana myös THL:n rokotetutkimuksessa yli 65vuotiaille R iskiryhmien maksuttomat rokotukset annetaan 25.– 29.11. Influenssarokotuksen saa rokotusviikolla ilman ajanvarausta rokotuspisteissä. Raskaana olevat äidit ja pienet lapset saavat rokotuksen edelleen neuvolasta. Viime vuoden tapaan rokotuspisteitä ovat Kustaankartano Oulunkylässä, Liikuntamylly Myllypurossa, Hopeatien palvelutalo Pohjois-Haagassa ja Kisahalli Töölössä. – Kun rokotukset annetaan rokotuspisteissä, voimme keskittyä niissä paremmin rokotuksiin ja terveysasemilla potilaiden hoitamiseen. Rokotukset sujuvat parhaiten, kun rokote haetaan lähimmästä rokotuspisteestä. Rokotustilanne kestää vain muutaman minuutin, tiivistää ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen. Rokotuspisteet ovat avoinna 25.–29.11. ma–to klo 8.30–18.00 ja pe 8.30–15.00. Jos asiakkaan on vaikea päästä rokotuspisteeseen, hän voi rokotusviikon jälkeen varata ajan sähköisesti tai soittamalla omalle terveysasemalle. Riskiryhmille maksuton Riskiryhmiä ovat: sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat, 65 vuotta täyttäneet, varusmiestai vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat, vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri. Raskaana olevat äidit ja lapset 6 kuukauden ikäisistä 6-vuotiaisiin saavat influenssarokotuksen maksutta neuvolakäynnin yhteydessä tai avoimesta neuvolasta ilman ajanvarausta, arkisin 25.11.– 5.12. Neuvolakohtaiset rokotusajat löytyvät verkosta influenssarokotus.hel.fi Rokotukset muille ryhmille Koululaiset voivat ottaa influenssarokotuksen joko rokotuspisteestä tai kouluterveydenhuollosta. Vanhempien tulee varata rokotusaika koulun terveydenhoitajalta tai oppilas voi ottaa rokotuksen erikseen sovittuina rokotuspäivinä. Lisätietoa rokotuspäivistä saa oman koulun terveydenhoitajalta. Opiskelijat saavat rokotuksen ilman ajanvarausta maanantaisin ja tiistaisin rokotuspisteestä (Mechelininkatu 46) tai oppilaitoksensa opiskeluterveydenhuollosta. Oppilaitosten opiskeluterveydenhuolto tiedottaa opiskelijoitaan tarkemmin rokotuspäivistään ja -käytännöistään. Helsingin kaupunginsairaaloiden vuodeosastot, monipuoliset palvelukeskukset, kuntoutusja kehitysvammaisten hoitolaitokset sekä kotihoito rokottavat omat asiakkaansa. Yhdessä influenssaa vastaan Kaupungin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri Hannele Kotilainen suosittelee influenssarokotuksen ottamista vuosittain. – Influenssarokotus suojaa yli 65-vuotiaita ja muita riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä. Influenssa voi aiheuttaa viruskeuhkokuumeen tai jälkitautina bakteerikeuhkokuumeen ja kuusinkertaistaa akuutin sydäninfarktin riskin ja lisätä sydämen vajaatoiminnan vaaraa, Kotilainen perustelee rokotuksen tarpeellisuutta. – Kannustan myös pienten lasten perheitä ottamaan influenssarokotuksen. Kun raskaana oleva äiti ottaa rokotuksen, suojaa hän samalla vastasyntyneen vauvansa, Kotilainen jatkaa. Tietoa Helsingin rokotuksista saa verkosta influenssarokotus.hel.fi, terveysneuvonnasta, p. 09 310 10023 (24 h). ? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pyytää yli 65-vuotiaita osallistumaan tutkimukseen, jossa tutkitaan uuden korkea-annoksisen influenssarokotteen tehoa influenssan ja sen aiheuttamien vakavien sydän-, verenkiertoja hengitystiesairauksien ehkäisyssä. Tutkimusrokotteen voit saada Kampin palvelukeskuksesta, Salomonkatu 21 B tai Kinaporin palvelukeskuksesta, Kinaporinkatu 9, kulku myös Hämeentie 58–60. Tutkimusrokotuksia annetaan molemmissa palvelukeskuksissa ilman ajanvarausta tiistaista torstaihin 5.11.–7.11. kello 9–16 ja perjantaina 8.11. kello 9–15.
7 Nro 21 • Viikot 46-47/2019 M unkin S eutu Ilmakehätutkija ja akatemiaprofessori Markku Kulmala Munkkiniemen yhteiskoulussa: ”Kannattaa istuttaa puita ja suosia lähiruokaa” Nuorten puhelimessa ja netissä maratonpäivystys Marraskuun ryhmä – uusi päihdepoliittinen ryhmä L apsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta 2019. Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä päivä huomioidaan maratonpäivystyksellä. Yhteydenottoihin vastataan tuolloin puhelimessa ja chatissa kello 12–21. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimeenja nettipalveluihin voi ottaa yhteyttä ihan mistä tahansa aiheesta – myös niistä, joista on vaikea puhua kasvotusten. Lapsi tai nuori voi keskustella vapaaehtoisten päivystäjän kanssa niin pienistä asioista kuin isoista murheista, sillä kaikki aiheet ovat palvelussa yhtä tärkeitä. Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi palvelu on avoinna extrapitkään keskiviikkona 20. marraskuuta. Puhelin ja chat ovat avoinna kello 12–21. Palveluun voi ottaa yhteyttä luottamuksellisesti, nimettömänä ja maksutta. Puhelin vastaa numerossa 116 111 ja chattiin saa yhteyden MLL:n Nuortennetin kautta. Lasten ja nuorten puhelin ja chatti on valtakunnallinen palvelu, joka on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Päivystysajat ovat arkisin kello 14–20 ja viikonloppuisin kello 17–20. Yhteydenottoihin vastaavat MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset aikuiset. Lasten ja nuorten puhelimessa sekä nettipalveluissa vastataan vuosittain yli 20 000 yhteydenottoon. E duskuntaan perustettiin päihdepoliittinen ryhmä nimeltä Marraskuun ryhmä. Ryhmä toimii Marraskuun liikkeen hengessä päihdepolitiikkaan keskittyen. Ryhmän puheenjohtajana toimii vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula (vas) ja varapuheenjohtajana Mirka Soinikoski (vihr). – Eduskunnassa on paljon kerhoja ja ryhmiä, joten taloon on korkein aika saada myös työryhmä, joka keskittyy erityisesti päihdepolitiikkaan. Kyse on kuitenkin yhteiskunnallisesti erittäin tärkeästä teemasta, jonka saralla tapahtuu paljon, Kontula sanoo. Marraskuun liike perustettiin alun perin marraskuussa 1967 vähäosaisten auttamiseksi. Liikkeen tavoite oli kohentaa asunnottomien, päihdeongelmaisten, vankien ja mielenterveysongelmista kärsivien asemaa. Marraskuun liike onkin ollut monen vähemmistöjen oikeuksia ajaneen liikkeen esikuva. Marraskuun ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja keskittyy päihdepoliittiseen keskusteluun. Munkkiniemen yhteiskoulun opiskelijat Rebekka Ilmivalta ja Ilmari Friman haastattelevat professori Markku Kulmalaa. Ilmakehätutkija ja akatemiaprofessori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta luennoi. M unkkiniemen yhteiskoulun juhlasali täyttyi 25.10.2019 Munkan ja lähikoulujen sekä Bridge-verkostoon kuuluvien koulujen lukiolaisista, jotka olivat tulleet kuuntelemaan ilmakehätutkija ja akatemiaprofessori Markku Kulmalan (Helsingin yliopisto) ajatuksia ilmastonmuutoksesta. Tilaisuuden juonsivat koulumme opiskelijat Rebekka Ilmivalta ja Ilmari Friman. Heti tilaisuuden aluksi päästiin tutustumaan forssalaisen työläisperheen poikaan persoonana, kun juontajat esittivät vierailijalle henkilökohtaisia kysymyksiä. Kulmalan lempiaineita olivat koulussa matematiikka, fysiikka ja kemia, ja häneen vaikutuksen tehnyt kirja on ollut 1960-luvulla ilmestynyt teos Äänetön kevät, joka luonnollisesti käsitteli ympäristökysymyksiä. Kulmala ei omien sanojensa mukaan koe ilmastoahdistusta. Hänen mukaansa tutkijoiden tehtävä on pitää pää kylmänä ja etsiä ratkaisuja ongelmiin. Professori itse matkustaa myös lentokoneella Kiinaan ja käyttää hybridiautoa. Lähietäisyydet hän kävelee ja metroakin tulee käytettyä. Luento-osuudessaan Kulmala avasi yleisölle, mitkä kaikki asiat vaikuttavat ilmaston muuttumiseen ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Ilmastonmuutosta ei pystytä ratkaisemaan, jos ei ymmärretä, mitä kaikkea muuta maailmassa tapahtuu. Yksi keskeisiä kysymyksiä on se, miten energiahaasteeseen vastataan. Hän korosti, että pitäisi saada uusia innovaatioita, jotta fossiilisten polttoaineiden päästöt saataisiin pienemmiksi. Tutkija painotti, että pitää ymmärtää molekyylija solutason ilmiöitä, jotta ymmärrämme, mitä tapahtuu. – Jotta ymmärrämme, pitää tutkia ja rakentaa globaali mittausjärjestelmä, Kulmala sanoi. Maailman johtavin mittausasema onkin Suomen Hyytiälässä. SMEAR II -asemalla tutkitaan, mitä ilmakehässä tapahtuu. Tutkijan tavoitteena onkin, että eri puolilla maailmaa olisi vuonna 2035 noin tuhat mittausasemaa. Kulmalan mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi päästöt pitää saada vähäisemmiksi kuin hiilinielujen määrä. Tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan puolueetonta mittausta. Kulmala antaa myös siunauksensa kompensaatiolle, jos hiilinielujen todentaminen oikeasti toimii ja nielut ovat oikeasti olemassa. Kulmala näkee globaalin nuorisoliikehdinnän ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi hyvänä asiana. Koululaislakko sai päättäjät ja aikuiset heräämään. Tosiasiahan on, että meidän pitäisi tehdä oikeasti enemmän ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. – Olemme siis matkalla tuntemattomaan, mutta kuka haluaa mennä ensin? Kulmala kysyy. Hän painottaa, että tiede sisältää aina epävarmuuden kohtaamisen. – Ilman epäonnistumisia ei ole uraauurtavia tuloksia, Kulmala muistutti. Kulmala sanoi viettävänsä paljon aikaa Kiinassa, koska pitää tietää, mitä siellä tapahtuu. Kiinan yllä leijuva ”saastecocktail” on silminnähden huolestuttava. Tutkija herätteli yleisöä kertoessaan lukuja siitä, kuinka paljon ihmisiä kuolee vuodessa ilmaston vuoksi. Jos sisäilma lasketaan mukaan, luku on noin 5–7 miljoonaa. Hänen mukaansa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin pitäisi lisätä oikeus puhtaaseen ilmaan. Mitä siis tarvitaan, jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä? Kulmalan mukaan tarvitaan huippuluokan tutkimusta ja koulutusta, innovaatioita ja jatkuvaa vuorovaikutusta yhteiskunnan eri tahojen kanssa. Tarvitaan myös avointa, monipuolista mittausdataa. Kun Kulmalalta kysyttiin, ovatko yksittäisten ihmisten valinnat merkityksettömiä vai voiko ihminen tehdä jotain ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, tutkijan vastaus lohdutti varmasti monia. – Voidaan elää kohtuullisesti ja kuluttaa kohtuullisesti. Kannattaa istuttaa puita ja suosia lähiruokaa, kuului huippuprofessorin neuvo kuulijoille. Teksti: Anu Pohjanoksa Kuvat: Kaisa Nummenpää Monilukutaitojen viikolla nykyajan kansalaistaitoja H elsingin työväenopistolla paneudutaan 25.11.– 30.11. monilukutaitoihin, joita ovat muun muassa taito tulkita ja tuottaa tekstiä ja kuvia, kehonkieltä sekä äänellisiä ja audiovisuaalisia viestejä. Työväenopiston monilukutaitoviikon ohjelmassa 25.11.–30.11. on yleisölle avoimia luentoja ja työpajoja, joissa käsitellään erilaisten tekstien tulkintaa ja tuottamista, kuunnellaan ja äänitetään sekä puhutaan elokuvan kielestä. Päätapahtumapaikkana on Opistotalo, Helsinginkatu 26. Viikko huipentuu Kansalaisen monilukutaito -seminaariin lauantaina 30.11. Seminaarin puheenvuoroista vastaavat yliopistonlehtori Reijo Kupiainen ja tutkija Eliisa Vainikka Tampereen yliopistosta sekä yliopistonlehtori Sara Sintonen Helsingin yliopistosta. Monilukutaitoa tarvitsee jokainen Monilukutaidot ovat entistä tärkeämmässä roolissa tietotulva-ajassamme. Nykyään tekstiksi voidaan käsittää kaikki erilaiset merkityksiä luovat kokonaisuudet kuten kuva, liikkuva kuva ja musiikki. Monilukutaitojen myötä ihminen osaa katsoa asiaa monesta eri kantilta, sillä totuuksia samasta asiasta voi olla useita. – Toki useimmat meistä tuottavat tekstiä, kuvia ja audiovisuaalisia viestejä koko ajan sen kummemmin asiaa miettimättä. Mutta kuinka hallitusti tämä tapahtuu, onkin toinen asia, sanoo viikkoa koordinoiva media-alan suunnittelijaopettaja Mikko Kettunen. – Kansalaisen tulisi kyetä viestimään niin, ettei esimerkiksi aiheuta ongelmia sosiaalisessa mediassa. Viestien tulkintaa Monilukutaidoilla tarkoitetaan myös kykyä tulkita viestintää oikeaa taustaa vasten. Esimerkiksi uutisia lukiessa tulee kyetä pohtimaan, kuka tiedon on tuottanut ja miksi. Kenen näkökulmasta uutinen on tuotettu? Monilukutaitoinen henkilö kykenee vaihtamaan näkökulmaa ja pohtimaan, miten saman asian voi nähdä eri tavalla riippuen taustasta. – Tavallaan kyse on myös empatiataitojen kehittymisestä: kyetään katsomaan samaa asiaa aidosti toisen ihmisen silmin, selittää Mikko Kettunen. Kuva: Unsplash
8 Viikot 46-47/2019 • Nro 21 M unkin S eutu Kadettikoulunakin tunnetun Munkkiniemen koulutustalon on suunnitellut arkkitehti Eliel Saarinen, ja se edustaa tyyliltään keskieurooppalaista jugendklassismia. Kuva: Tuomas Uusheimo Munkkiniemen koulutustalosta lopullinen kiinteistökauppa Myydyn kiinteistön pinta-ala on 6639 m 2 ja rakennuksen pinta-ala on 7170 brm 2 . Kuva: Tuomas Uusheimo Suomen suurimmat nuorisovaalit starttasivat 11.11. Nuorten vaaliteemoissa nousevat esiin mm. ilmastonmuutos ja turvallinen elinympäristö Espoon ja Vantaan nuorisovaltuustojen ja Helsingin nuorisoneuvoston vaalien äänestys alkaa 11.11. Kuva: Maarit Hohteri E spoon ja Vantaan nuorisovaltuustojen ja Helsingin nuorisoneuvoston vaalien äänestys alkoi 11.11. Uudet nuorisovaltuutetut valitaan 1.1.2020 alkavalle kaksivuotiskaudelle. Helsingissä ehdolle asettui kaikkiaan 72 nuorta, Espoossa 86 ja Vantaalla 49. Espoossa ja Helsingissä ehdokkaita on ennätysmäärä, mikä kertoo nuorten kasvavasta kiinnostuksesta vaikuttamistoimintaan. Vaaleissa on pääkaupunkiseudulla yhteensä yli 62 000 äänioikeutettua (Helsingissä n. 27 000, Espoossa n. 20 000 ja Vantaalla n. 15 000). Nuorten vaaliteemoissa korostuvat edellisten vuosien tapaan ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristöasiat, turvallinen ja suvaitseva elinja kouluympäristö sekä nuorten äänen tuominen mukaan päätöksentekoon. Myös julkinen liikenne ja kouluruoka ovat nuorisovaaleissa toistuvia teemoja. Uutena teemana esiin nousi mm. ilmaisten kuukautissuojien tarjoaminen tytöille, jonka muutama ehdokas Helsingissä oli nostanut esiin. Espoon ja Vantaan nuorisovaltuustot ja Helsingin nuorisoneuvosto yhtenäistävät vaalikäytäntöjään kuluvan syksyn aikana. Vaalien äänestys alkaa kaikissa kaupungeissa samana päivänä ja tänä syksynä myös Helsinki siirtyy Espoon ja Vantaan tapaan kaksivuotiseen edustuskauteen. Vaalikäytäntöjen yhtenäistämisellä pyritään nuorisovaalien entistä laajempaan näkyvyyteen ja vaikuttavuuteen. Lisäksi yhtenäisempi käytäntö palvelee niitä nuoria, jotka pääkaupunkiseudulla opiskelevat yli kuntarajojen. Nuorisovaltuustot ja -neuvostot ovat kuntalain edellyttämiä nuorten vaikuttamiselimiä. Ne ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat omissa kunnissaan ajamassa paikallisten nuorten etuja. Nuorisovaalien äänestys alkaa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla maanantaina 11.11. Tarkemmat tiedot äänestyksistä löytyvät seuraavasti: Äänestys käynnissä 11.– 29.11.2019 Ehdokkaat: ruutivaalit. munstadi.fi/ehdokasgalleria/ Äänestyspaikat: ruutivaalit.munstadi.fi/nuorisoneuvoston-vaalit-aanestyspaikat/ Tulokset: julkistetaan RuutiGaalassa ja ruutivaalit. munstadi.fi-sivustolla 3.12. n. klo 21 Helsinkiin tulossa yhdeksät uudet kuntoportaat K untoportaita rakennetaan lähivuosina eri puolille Helsinkiä. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Helsingin kuntoporraslinjauksen ja kuntoporrasohjelman 3.9.2019. Linjauksessa määritellään Helsingin kuntoporraspalvelun järjestämisen ja laatutason lähtökohdat. Vuosille 2020–2030 laaditussa ohjelmassa asetetaan suuntaviivat kuntoporrasverkoston kehittämiselle. – Porrasjuoksusta on tullut yhä suositumpi harjoitusja liikuntamuoto. Asukaspalautteen perusteella kuntoportaille on suuri kysyntä, kertoo suunnitteluasiantuntija Mikko Malmström. Tällä hetkellä kuntoportaita on Helsingin alueella kolmessa paikassa: Malminkartanonhuipulla, Paloheinässä ja Herttoniemessä. Paloheinän kuntoportaat ovat hyvässä kunnossa. Malminkartanon ja Herttoniemen kuntoportaille tehdään perusparannus. Ohjelman mukaan Helsinkiin rakennetaan vuosina 2020–2030 yhdeksän uutta kuntoporraskohdetta: Alakivenpuisto, Alppikylänhuippu, Ilomäenpuisto, Lauttasaaren liikuntapuisto, Mäntymäki, Pihlajisto, Suutarila, Talinhuippu sekä Vuosaaressa Vanttikallio tai Vuosaarenhuippu. Vuosaaren osalta sijainnista päätetään, kun portaiden rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Kohteiden tulee olla hyvin saavutettavissa ja ulkoilureitistön läheisyydessä. Legendaarinen Töölön kisahalli uudistuu Töölön kisahallin perusparannuksen rakennustyöt alkavat tämän hetken tiedon mukaan vuonna 2023. Kuva: Monifoto oy/Helsingin kaupunginmuseo V uonna 1935 valmistunut ja olympianäyttämönäkin ollut, alun perin Messuhallina toiminut, rakennus antoi vuonna 1975 pysyvästi kodin urheilijoille ja kuntoilijoille. 70-luvulta lähtien Kisiksen aktiivisiksi käyttäjiksi ovat löytäneet niin telinevoimistelijat, miekkailijat, palloilijat, kamppailulajien edustajat, katutanssijat, omaehtoiset kuntoilijat kuin jumppaajatkin. Vuosikymmenien ahkeran käytön jälkeen on tullut aika uudistaa ja nykyaikaistaa rakennuksen tilat, sekä päivittää käsitys siitä, mitä liikkuminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttää. Tavoitteena on luoda Kisahallista paikka, joka innostaa helsinkiläiset liikunnan pariin ja luo toimivat tilat urheilijoille seuraaviksi vuosikymmeniksi. Kisahallin perusparannuksen tarveselvitystä kootaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla syksyn 2019 aikana, ja hankesuunnittelun on tarkoitus alkaa vuoden 2020 alussa. Osallistamme Kisahallin nykyiset ja tulevat käyttäjät hankkeen kaikissa vaiheissa. Käyttäjien kuulemisen tarkoitus on suunnitella Kisahallin tiloista ja palveluista mahdollisimman toimivat erilaisille liikkujille. M a l m i n k a r t a n o n h u i p u n kuntoportaat. Kuva: Mikko Malmström. Mukana tilaisuudessa ovat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio, liikuntajohtaja Tarja Loikkanen sekä muuta Helsingin liikuntapalvelujen henkilöstöä. Tilaisuudessa tarjolla kahvia sekä pientä suolaista. Osallistu myös nettikyselyyn ”Kisahalli uudistuu mitä kehittäisit Kisahallissa?”, ja kerro millainen Kisiksen tulisi olla tulevaisuudessa: uusikisahalli.fi. Nettikyselyyn vastanneiden kesken arvotaan 10 kappaletta Helsinki-tuotepaketteja (sis. kangaskassi, Mizu-juomapullo ja kaksi leffalippua) Töölön kisahallin perusparannuksen vaiheet tämän hetken tiedon mukaan: tarveselvitys 8/2018– 12/2019 hankesuunnittelu, suunnittelu 1/2020–12/2022 rakentaminen 1/2023– 8/2025 M yydyn kiinteistön pinta-ala on 6639 m 2 ja rakennuksen pinta-ala on 7170 brm 2 . Kohteen kauppahinta on 8,1 miljoonaa euroa. – Erinomaisen hyvin sujunut yhteistyö ostajan kanssa on mahdollistanut kiinteistökehitysprosessin nopean etenemisen, ja nyt tehdyn lopullisen kiinteistökaupan myötä uusi omistaja pääsee aloittamaan kohteen rakentamisen uuteen käyttöön. Munkkiniemen koulutustalo on monella tapaa uniikki kohde ja on kaikkien etu, että tällainen kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde saa uuden elämän ja pääsee arvoiseensa käyttöön, sanoo johtaja Mauri Sahi Senaatti-kiinteistöistä. – Hollantilaisentie 11 on Munkkiniemen hienoin maamerkki. Tiedustelimme mahdollisuudesta ostaa kiinteistö ensimmäisen kerran jo vuonna 2005, ja kun Senaatti lopulta vuonna 2016 asetti kiinteistön myyntiin, paneu
9 Nro 21 • Viikot 46-47/2019 M unkin S eutu Kadettikoulunakin tunnetun Munkkiniemen koulutustalon on suunnitellut arkkitehti Eliel Saarinen, ja se edustaa tyyliltään keskieurooppalaista jugendklassismia. Kuva: Tuomas Uusheimo Munkkiniemen koulutustalosta lopullinen kiinteistökauppa duimme sen kehittämismahdollisuuksiin ja tarjouksen laatimiseen erityisen huolellisesti. Kiinteistön kaavamuutos eteni yhteistyössä Senaatin ja Helsingin kaupungin kanssa sujuvasti, ja olemme innoissamme siirtymässä kiinteistökehitysvaiheesta rakentamisvaiheeseen. Hollantilaisentie 11:n muuttaminen asunnoiksi on hanke, jossa yhdistyy vastuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistön saneeraamisesta iloon luoda ainutlaatuisia koteja rakennuksen tuleville asukkaille, kertoo hallituksen pj Ilari Schouwvlieger AALTO Ympäristökehitys Oy:stä. Kadettikoulunakin tunnetun Munkkiniemen koulutustalon on suunnitellut arkkitehti Eliel Saarinen, ja se edustaa tyyliltään keskieurooppalaista jugendklassismia. Rakennuksen valmistuessa vuonna 1919 siinä aloitti toimintansa Munkkiniemen Pensionaatti. Täysihoitolana rakennus ehti toimia vain välillä 1919-1922, jonka jälkeen se konkurssiin ajautuneena lunastettiin valtiolle ja muutettiin kadettikouluksi. Kadettikouluna rakennus oli vuoteen 1940 asti, jonka jälkeen rakennus toimi ilmavoimien esikuntana. 1970-luvun puolivälissä rakennus muutetiin valtion koulutuskeskukseksi. Venezuelan yö! Kirja-arvostelu ? Venezuela on suomalaisille etäinen Etelä-Amerikan valtio. Varttuneemmalle väelle tuttu 1950-luvun laulusta ”Venezuela”, jonka Juha Eirto aikoinaan unohtumattomasti lauloi. Laulun romanntinen tunnelmointi on kuitenkin kaukana Mikko Pyhälän erinomaisessa uudessa kirjassa ”Kun yö saapuu Venezuelaan” Taistelu oikeusvaltiosta (Siltala 2019), 320 s. Pyhälä, pitkän linjan diplomaatti ja eteläisen Amerikan vankka asiantuntija kertoo kirjassaan uskomatonta tarinaa Venezuelan valtion muuttumisesta maailman rikkaimpien valtioiden joukosta maailman köyhimpien valtioiden kastiin. Parissakymmenessä vuodessa, pitkälti valtion omien toimenpiteiden aiheuttamina. Demokratiasta viis! Venezuelan valtion tuhon siemenet lähtevät suunnattomien rikkauksien älyttömästä tuhlaamisesta. Venezuela oli erittäin rikas öljyvaltio, joka tuotti ja vei öljyä eri puolille maailmaa. Vuonna 1999 tapahtui muutos. Presidentinvaaleissa maata johtamaan tuli everstiluutnantti Hugo Chavez, minkä jälkeen mikään ei ollut entisellään. Chaves pystyi tuhlaamaan maan suunnattomat omaisuudet, vaurauden. Maa velkaantui! Kansalle luvattiin kaikkea hyvää, kouluja,terveydenhoitoa suuria rakennushankkeita aloitettiin, useat niistä jäivät kesken. Ennen vaaleja tuotettiin Kiinasta ihmisille kodinkoneita lahjaksi, vaalivoitto oli turvattu. Suurimittainen korruptio,lahjonta hallitsi maata. Mahdolliset poliittiset vastustajat suljettiin vankiloihin,karkotettiin maasta. Syntyi yhden miehen, Chavesin, demokratia oikeuslaitosta myöten. Pyhälä kuvaa erittäin seikkaperäisesti, henkilö henkilöltä eri organisaatioiden kohtaloita demokratian nitistämisessä. Erittäin tärkeä merkitys oli vapaiden tiedotusvälineiden alistaminen valtaapitäville tai niiden lakkauttaminen. Tuttu ilmiö tämän päivän Unkarista ja Puolasta. Kuuban vaikutus Fidel Castron Kuuba oli Venezuelan läheinen yhteistyökumppani 2000-luvun alussa. Kuuba sai öljyä ja vei Venezuelaan lääkäreitä,terveydenhoitoa ja sotilaitakin. Castro ymmärsi hyväksikäyttää Venezuelan Chavesia, taitavasti. Chaves oli populisti, jolle oli tärkeää julkinen pullistelu, johon sisältyivät suuret puheet ja katteettomat lupaukset. Öljyn lisäksi rahaa toivat kulta ja huumeet. Chavesin kuoleman jälkeen Venezuelan tilanne ei suinkaan parantunut, päinvastoin. Chavesin seuraajaksi tuli Nicolas Maduro, bussikuski, joka ajoi maansa kansalaiset täydelliseen köyhyyteen. Venezuelaa ja Maduroa käyttivät hyväkseen ”bisneksissä” Venäjän oligarkit, Kiina, myöhemmin Turkki. Kurjuus vain lisääntyi, Venezuelan väestö pakeni naapurimaihin, useita miljoonia. Mitä tehdä? Pyhälä kertoo lukuisista eri yrityksistä eri organisaatioiden taholta saada Venezuelaa jotenkin demokraatttisen, järkiperäisen valtiotoiminnan piiriin. Tuloksetta. Nythän maassa on viime vaalien jälkeen kaksi presidenttiä! Kumpi on laillinen? Valtavasti tietoa antava Pyhälän kirja ”Kun yö saapuu Venezuelaan” koskettaa lopussa pikkusen myös Suomea ja meidän yhteistyötämme tämän ”iskelmävaltion” kanssa. Suomi ja erityisesti sen koulujärjestelmä on Venezuelassakin erittäin arvostettua. Hyvä juttu ja hyvä on Pyhälän kirjakin! Pekka Hurme Kolmas MunkkaLove avaa juhlakauden M unkkaLove-konserttisarjan viimeinen ilmaiskonsertti lauantaina 23.11. klo 15 Munkkivuoren kirkossa avaa juhlakauden, jonka aikana syttyvät adventin valot ja alueen isoin ja Helsingin vanhin ostari Munkkivuoressa juhlii 60-vuotista taivaltaan. Konsertissa esiintyy vierailevana solistina laulaja-näyttelijä Reeta Vestman, joka tunnetaan useista musikaalipäärooleistaan. Iltapäivän ohjelmistossa on lisää alueen asukkaiden toivomia lauluja, ihmisiä ja tarinoita, joita tulkitsee Make Perttilän bändi, konsertin juontaa tv-toimittaja Päivikki Koskinen ja luvassa on tietysti myös alueen esiintyjävieraita! Kolmen konsertin aikana pystytään esittämään vain murto-osa alueelta kerätyistä 300 toivekappaleesta, mutta se tehdään sitäkin laadukkaammin. Partiolaisten järjestämillä jatkoilla klo 16.30 on mahdollista juoda pullakahvit tai teet seurakuntatalolla. Tälle paikalle piti alun perin tulla Helsingin ensimmäinen metrolinja! Tarjolla kansainvälistä estradimusiikkia Konsertissa on jälleen kerran ohjelmaa koko perheelle ja myös uudempaa nuorten toivomaa ohjelmistoa. Perheen pienimmät pääsevät laulamaan Muumilaulun. Olemme tehneet sopimuksen alueen järjestöjen kanssa, että MunkkaLovessa ei lauleta joululauluja vaan niitä on tarjolla useissa adventin ajan konserteissa. Toivomuksia on niin paljon, että tiettyyn juhlaan liittyvät laulut kannattaa siirtää sen juhlan yhteyteen. Konsertin vieraileva solisti on hänkin nuorena asunut Munkin seudulla. Sibelius-Akatemiasta ja Lontoon Royal Academy of Musicista valmistunut Reeta Vestman on tehnyt pääroolit mm. Sound of Music, Rocky Horror Show, Honeymoon in Vegas ja Saturday Night Fever -musikaaleissa, puhedraamassa Puhdistus ja Pohjolan neidon roolissa Broadwaylle tähtäävässä Kalevala the Musicalissa New Yorkissa (2019). Hän on myös kiertänyt maailmaa ja julkaissut albumeja Husky Rescue -yhtyeen laulajana esiintyen maailman suurimmilla rockfestivaaleilla. Linnan juhlissa 2016 hän hurmasi Kaartin Combon solistina. Sielukkaan tulkintansa lisäksi Reeta Vestman tunnetaan poikkeuksellisen laajasta äänialastaan, joka taipuu niin musikaaliin, jazziin kuin rockiinkin. Omien esiintymisiensä ohella Reeta Vestman opettaa laulua Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa. MunkkaLove-bändi koostuu huippuammattilaistason estradija studiomuusikoista, jotka ovat esiintyneet paljon yhdessä: Markku Perttilä laulu ja kitarat, Mirkka Paajanen laulu, Ville Nurmi sähkökitara, Joonatan Rautio saksofoni ja kosketinsoittimet, Hannu Rantanen basso ja Teemu Eronen rummut. Konsertin äänentoistosta vastaa Creative Sound. Yleisön toivotaan ottavan pikkurahaa mukaan, sillä lyhyillä jatkoilla seurakuntatalolla alueen partiolippukunnat Vuoren Valppaat ja Mustat Veljet myyvät kahvia, mehua ja itse leivottua pullaa sekä adventtikalentereita työnsä tukemiseksi ja sään salliessa ulkokatoksessa grillataan. Jatkoilla jutustellaan musiikkimuistoista ja osallistujien toiveista, ja paikalla on tavattavissa myös seurakuntaneuvoston jäseniä. MunkkaLove-toivomuksia on toimitettu kampanjan yhteistyötahoille, ja musiikkiopistot ja koulut ottavat niitä esille omissa tapahtumissaan. Jo toinen täysi konsertti oli Munkkiniemen kirkossa MunkkaLove-konserttisarjan toinen ilmaiskonsertti oli lauantaina 26.10. klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkossa, ja sali täyttyi. Konsertissa esiintyi vierailevana solistina Lehtisaaressa asuva muusikko ja musiikin tohtori Laura Sippola. Konsertin väljinä teemoina olivat alueen koulut ja perhearki. Ohjelmistossa esitettiin muun muassa Munkkiniemen yhteiskoulun oppilaiden vuonna 1980 perustaman Broadcastin superhitti You break my heart. Yhtyeen perustajajäsenistä Suomen musiikkielämään paljon vaikuttanut Esa Kaartamo menehtyi runsas vuosi sitten ja konsertissa oli mukana hänen äitinsä, joka sai pyhäinpäivän kukkaset. Bändin muusikoista esimerkiksi Edu Kettunen jatkaa hienoa uraansa, ja näiden vaatimattomien ja lahjakkaiden laulut, niillä on ollut pysyvä paikkansa monen sydämissä. Paikalla haastateltavina olivat Munkkiniemen yhteiskoulun entinen 35 vuotta toiminut musiikinopettaja Tapio Mäkelä ja nykyinen musiikinopettaja Ville Sumelles. Molemmat kehuivat seudun kulttuurimyönteisyyttä ja Villen aikana vuodesta 2013 alkaen yhteistyötä eri oppilaitosten välillä on edelleen tiivistetty. Tarjolla on ollut vuosien varrella kymmeniä hienoja bändejä, esityksiä, iltamia ja musikaaleja. Alueen omana yllätysesiintyjänä erityisesti koululaisten toivoman Ellinooran laulun Elefantin paino lauloi koskettavasti Elsa Tapani. Laura Sippola esitti munkkalaisten kenties eniten toivoman laulun, Romanssin elokuvasta Munkkiniemen kreivi. Alueeseen kytkeytyvistä sävellyksistä kuultiin myös Myrskyluodon Maija instrumentaaliversiona. Palautetta konserteista voi antaa sivuilla www.munkkalove.fi. MunkkaLove-konserttien yleisön odotetaan jo tämänhetkisen arvion perustella nousevan hyvinkin yli 1000 kävijän, nyt kävijämäärä on jo kahdella konsertilla ollut noin 700, ja myös palautteita konserteista on tullut jo useita kymmeniä. Kampanjan kustannukset koostuvat pääosin muusikoille maksetuista palkkioista tilanteessa, jossa Munkkiniemen seurakunnassa on ollut kanttorin vajaus. Katso 26.10. konsertin tarkempi kuvaus: https://www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemenseurakunta/uutiset/ munkkaloventoinenkonserttivalaiseelokakuun Seuraa sivuja www.munkkalove.fi Teksti: Tiina Rautkorpi Tunnelmia MunkkaLovesta 7.9. Munkkivuoren kirkossa, kuva Ville Huuri. Reeta Vestman
10 Viikot 46-47/2019 • Nro 21 M unkin S eutu Risto Kolanen: Kaamosajan kulttuurikierros Kulttuuri L oikka-tanssielokuvafestivaali toi hyvin esille nykytanssin ja elokuvan yhteyttä festivaalillaan, joka löysi yleisönsä. Se päättyy, koska Helsingin kulttuurija vapaa-aikalautakunta (tai sen jaosto) lopetti tuen viime vuodenvaihteessa. Ja Taiteen edistämiskeskus samoin. Kiitos näistä vuosista, Loikka-festivaali ja sen tekijät. Jumala lasta siunatkoon Sture Jazz Bar, myös nimellä Ekman Jazz Club, on toiminut kaksi vuosikymmentä perinteisessä Vallilassa, Mäkelänkadun ja Sturenkadun kulmassa. Veteraanimuusikko Olle Ekman vetää ja on itse rummuissa. Yleensä on vakiosoittajia, mutta laulusolisti vaihtuu. Usein Sture Jazz kokeilee muun musiikin alueen laulajaa, joka esittää jazzia ja muuta musiikkia. Tila on pieni, joten tunnelma nousee, kun solisti ja soittajat ovat ihan liki ravintolan yleisöä. Settejä on runsaasti, kolme kappaletta eli kolmatta tuntia. Soittajina olivat Antti Puska koskettimissa ja Heikki ”Häkä” Virtanen bassossa. Lokakuun viimeisenä sunnuntaina, clubin vakioaika, vieraana oli monipuolinen ja taitava Veera Railio. Hän on tuttu monista konserteista ja musiikkiteatterista. Nainen laulaa, soittaa viulua ja toimi tarvittaessa myös kapellimestarina, tahdinlyöjänä orkesterin pojille. Kuulimme ”Let me tell you about a boy i know”, Sinatra-klassikon ”I got you under my skin”, Rauno Lehtisen iki-ihanan ”Toiset meistä”, jonka laulaja tulkitsi elämänmakuisella tunteella, jota se vaatii. Erityisen vahva oli gospel ”God bless the child”, koska Railio ei peitellyt siunattua tilaansa. Onnellinen raskaus toi ikään kuin uutta syvyyttä lauluun. Vastapainoksi kaikui ”Yhden nuotin samba”, Soul ”Hallelujah” tuli encorena. Laulajan englanti tulee kiitettävän aitona. Tanssia kasvun kauteen Galleria Katariinan studiolla yhdistyi oivasti kuvataide ja nykytanssi. Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulun näyttely tutki taidepedagogiikan ja yhteisötaiteen rajapintaa. Toiminnallinen näyttely, jossa teokset elävät kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti, aktivoi yleisön osallistumaan, keskustelemaan ja kasvamaan kanssaan. Galleriaan rakennetussa puutarhassa nähtiin joukko yrttejä ja vihanneksia monessa eri kasvuvaiheessa. Lyhyen tanssiesityksen koreografian oli tehnyt Jenni Koistinen, joka on mukana ”Urbaani luonto Plug in!” -hankkeessa tanssin opettajana. Hanke toimii pohjoishelsinkiläisissä peruskouluissa puutarhaympäristössä toteutettavina useita oppiaineita yhdistelevinä oppimiskokonaisuuksia. Koreografian esitti ranskalainen tanssija Amandine Doat, joka on esiintynyt paljon Suomessa ja Koistisen produktioissa. Kaikki näyttelyssä käyneet saivat tehdä koreografiasta oman tulkintansa: ohjeet tulivat tilassa olevista kuulokkeista. Sukat pois ja multaan! Kallion lukio tanssii paperiaarretta Taitava ja aina vaikuttava tanssija-koreografi Mirva Mäkinen on opettanut pitkään Kallion lukion tanssin opiskelijoita. ”Kivisaksetpaperi”-tanssin esittävät 16 liikunnallista nuorta, jotka ovat selvästi innoissaan ja tosissaan ryhmätanssissa. Aluksi lattialla on vain isoja paperimöykkyjä. Sitten tanssijat tulevat ja sekoittavat ne levälleen. Välillä maataan tai liikutaan irrallisten lehtisivujen päällä. Lopussa paperia kootaan taas yhteen kasaksi. Muusikko Elsi Sloan luo persoonallisen äänimaiseman. Huomaan pohtivani mielessäni, milloin lastenleikistä nimensä saaneessa tanssissa esitetään kiveä, milloin saksia ja paperia. Mäkinen sanoo kirjoittaneensa ajatuksensa paperille, jotta ei unohtaisi niitä. – Paperikassini rapisee tuulessa. Aamulla lukemani sanomalehden muste on tarttunut sormiini ja tahrannut vaatteeni. Paperitaideteokset ovat pienistä osista tai suuremmista yhtenäisistä pinnoista rakentuvia muodoltaan veistosmaisia, kolmiulotteisia kappaleita. Paperiaarre. Oodi yksinäisyydelle Kellariteatteri, Klitsu, esitti melkein kuukauden Anni Kirvesniemen kirjoittamaa ja ohjaamaa persoonallista monologia ”Sinfonia”, jonka Ilmari Järvenpää esitti herkkävaistoisesti. Näyttämökuvassa menetys, kaipuu ja olemassaolon merkityksettömyys tiivistyvät yhteen ainoaan huoneeseen, jossa virtaavat muistot ja ajatukset laajenevat maailmankaikkeuden mittoihin. Lopussa huoneen jakava verho poistuu, ja taustalla on kaunis, mysteerinen kuva. Yksinäinen mies vaeltaa etualalle rajatussa huoneessa, yrittää luoda musiikkia, mutta nuotit vain lentävät lattialle. Mitään ei synny. Ahdistava hiljaisuus on valitseva tunnelma. Pöydän äärestä hän soittaa analogisella lankapuhelimella entiselle tyttöystävälle, jota yhä kaipaa, mutta jolta ei näytä saavan vastarakkautta. Tai sitten hän vain kuvittelee soitot… – Luulin että yksinäisyys on maailman kaunein asia, kunnes tapasin sinut, esite alkaa. Ohjaaja sanoo: – Marrasketeen livahtanut riitasointu muuttaa kuulijansa maailmaa peruuttamattomasti. Intensiteetti säilyi hyvin, kun saimme syventyä ajatuksiinsa unohtuneen ihmisen päänsisäiseen maailmaan ja kuvitelmiin. Maatuminen nuorten näkökulmasta Nuorten näyttelijöiden uusi liikkuva Levoteatteri esitti KokoTeatterissa ”Maasta”-näytelmän. Sen teema palaa 1860-luvulle, rautateiden syntyyn teollisuuden tarpeisiin, ihmisten vanhaan elantoon maalla nälkävuosien aikana ja senaattori, valtiofilosofi J.V. Snellmanin talousoppeihin ja päiväuniin. Ei siis ihan tavallista nuortenteatterin peruskauraa. Tavoite oli kertoa muutoksesta ajassa ja tilassa, kylvöstä, markasta. Maatumisista. Pellolta saatavan leivän lisäksi lavalla oli peliautomaatteja nykyajasta. Halutaan sanoa finanssikriisin jälkeisen maailman tilasta verrattuna routavuosiin. Mikael Karkkonen ohjasi Tuukka Pietarisen käsikirjoitukseen. Näyttämöllä olivat David Eskelinen, Emma-Mariella Kurkela, Nina Järvinen ja Teemu Nieminen. Tuottajana oli Heidi Bergström. Maasta syntyi yhteistyössä KokoTeatterin kanssa. Esitys oli Levoteatterin ja Maasta-työryhmän yhteistyöproduktio. Omat siivet törmäävät toimistomaailmaan ”Mun siivet ei mahdu kahvihuoneeseen” on Sivuhenkilöt -työryhmän uusi kantaesitys, jossa kohtaavat ilmassa roikkuvat raajat, kiusalliset tilanteet, luhistuvat toimistokalusteet ja rakkaus ihmiseen. Se kertoo tunteista sivuun jäämisestä ja siitä, miten sisälle haudatut asiat ryöpsähtävät esiin mitä sopimattomammassa tilanteessa. Esitys toteutettiin yhteistyössä Helsingin Juhlaviikkojen kanssa, mutta se jäi sirkusesitykselle pitkäksi aikaa Cirkon, uuden sirkuksen keskuksen ohjelmaan. Kuvitteellisella työpaikalla myydään printtimukeja ja Koreografi Tuomo Railo (vas.) ja näyttelijä-tanssija Kaisa Leppänen kertoivat vuosi siten Tammisaaren vankileiriä kuvaavan tanssin tekemisestä. Risto Kolanen haastattelee Stadin Työväenkirjallisuuspäivillä Sörkan työväenkirjastossa. Kuva: Raimo Granberg. Mona Huczkowski ja Sami Harjula ovat jämähtäneet taloon metsän keskellä vierastuotannossa Kuningatar kuolee Ylioppilasteatterissa. Kuva: Liisa Mustakallio. Ilmari Järvenpää esitti hienon Sinfonia-monologin Kellariteatterin punatiilien keskellä, vaikka tässä meren äärellä. Kuva: Liisa Mustakallio. Mirva Mäkisen koreografioima joukkotanssi “Kivisaksetpaperi” tulkittiin innolla Kallion lukion tanssiopiskelijoiden voimalla. Kuva: Iida Reina. Jalat multaan! Ranskalainen Amandine Doat tanssii Jenni Koistisen koreografiaan Urbaaniluonto Plug in! hankkeessa Galleria Katariinan Studiossa. Kuva: Hannele Nyman. Veera Railio tulkitsi musiikillisesti monipuolisia lauluja Sture Jazz Clubilla. Kuva: Kari Hakli.
11 Nro 21 • Viikot 46-47/2019 M unkin S eutu Kirjamessut saavutti yleisöennätyksen H elsingin Kirjamessuilla vieraili neljän päivän aikana 24.–27.10. Messukeskuksessa lähes 92 000 kävijää. Joukko kasvoi viime vuodesta yli 7 %. Kirjamessut ja samaan aikaan järjestettävä Viini & Ruoka -tapahtuma on kävijämäärältään Messukeskuksen suurin tapahtumakokonaisuus. Kustantajat ovat tyytyväisiä tapahtumaan ja kertovat kirjamyynnin kasvaneen neljänneksellä viime vuodesta. – Kahden viime vuoden aikana olemme kehittäneet tapahtumaa kiinnostavaksi nuorille aikuisille ja lapsiperheille. Tapahtuma on uudistunut niin ohjelman, ilmeen kuin pohjaratkaisunsakin puolesta, kertoo ohjelmajohtaja Ronja Salmi. Uuden pohjaratkaisun myötä tapahtumassa ei ole ollut ahdasta, vaikka kävijämäärät ovat nousseet huomattavasti. Pääosastot nimettiin vuosi sitten uusiksi kantakaupungin ilmansuuntien mukaan. ”Koirapuisto” (Like) on kahdessa aikatasossa vyöryvä kertomus nykypäivän Helsingistä ja Ukrainan itsenäisyyden vuosista, hedelmöitysbisneksestä ja korruptiosta. Sofi Oksanen yhdistää Euroopan lähihistoriaa luotaavan realismin ja psykologisen trillerin. Teos nostaa kaunokirjallisuuteemme uuden teeman: liiketoiminnaksi valjastetun lapsitehtailun maailman. ”Antti Rinne – Koko tarina” (Into) on harvinainen kirjatapaus. Yhdestäkään Suomen pääministeristä ei ole julkaistu vastaavaa teosta hänen ollessaan vallassa. Miten hän opiskeli juristiksi niin ällistyttävän nopeasti? Entä millainen johtaja hän on? Kirjan ovat kirjoittaneet palkitut journalistit Lauri Nurmi ja Matti Mörttinen, joiden edellinen kirja käsitteli Sauli Niinistöä. Se tehtiin ilman yhteistyötä päähenkilön kanssa, toisin kuin nyt. Kirjassa päästään seuraamaan Antti Rinteen nousua sairausvuoteelta eduskuntavaalitaisteluun ja sen voittajaksi keväällä 2019. Pääministeri on poikkeuksellisen avoin myös yksityiselämästään, ja hänen lähipiirinsä arvioi häntä kriittisestikin. Aineisto käsittää kymmeniä tunteja Antti Rinteen ja hänen läheistensä haastatteluja. Kuuntelin Hakaniemi -lavalla tutkijoita Anu Kantola ja Hanna Kuusela huomiota herättäneestä ”Huipputuloiset” -kirjastaan (Vastapaino), joka kertoo ylimmän talouseliitin ajattelutavasta. Itsestään numeroa pitämättömistä perijöistä, vanhojen omistajasukujen kasvateista. Räyhäävistä yrittäjistä, jotka toistavat samojen talousgurujen oppeja. Sekä ammattijohtajista, jotka ovat nousseet alhaalta ylös ja ovat sosiaalisesti taitavimpia. Karo Hämäläinen teki osuvia kysymyksiä ja sai tutkijat innostumaan valaiseviin vastauksiin. Huumoria unohtamatta. Kirjamessujen Tietokirjaraati valitsi Huipputuloiset jaetulle ykkössijalle. Se on yksi ehdokas Tieto-Finlandia -palkintoon, jonka Sixten Korkman valitsee. Kirjamessujen kolmatta kertaa jaetun Minna Canth -palkinnon sai vapaa kirjoittaja, taiteilija ja kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim. Hän on esikuvan tavoin rohkea yhteiskunnallinen kirjoittaja ja keskustelija, joka ottaa väsymättä kantaa naisten ja vähemmistöjen puolesta. Ensi vuonna Kirjamessut täyttää 20 vuotta. Teksti: Risto Kolanen Karo Hämäläinen haastatteli tutkijoita Anu Kantola (oik.) ja Hanna Kuusela huomiota herättäneestä ”Huipputuloiset” -kirjastaan, joka valittiin ehdolle Tieto-Finlandia palkintoon. Kuva: Riitta Salasto. Pääministeri Antti Rinnettä haastatteli sunnuntaina hänestä kirjan tehneet politiikan toimittajat Matti Mörttinen (vas.) ja Lauri Nurmi Hakaniemi-lavalla. Kuva: Raimo Granberg. Kirjailija Sofi Oksanen signeerasi uutta Koirapuisto-kirjaansa Akateemisen kirjakaupan osastolla. Kuva: Raimo Granberg. sisustustarroja. Niissä lukee: ”Live Laugh Love” tai ”Smile every day”. Mutta todellisuus toimistolla on toinen kuin mukien pinnoissa. Firman viiden työntekijän tunteet ja toiveet eivät pysy suorissa riveissä, vaan räpiköivät ulos kuin lintu vasten ikkunaa. Jatkuvasti syntyy kiusallisia tunteita. Esitys käyttää apunaan huikeaa ilma-akrobatiaa, oivaltavaa fyysistä teatteria, siipiä, painoa, naurua ja häpeää. En ole koskaan nähnyt esitystä, jossa kopiokoneella on näin iso osa. Alma Lehmuskallio ohjaa Eira Virekosken sijoiltaan nyrjähtäneen toimiston tarinana. Esiintyjät Anne-Mari Alaspää, Milla Järvinen, Henna Kaikula, Saku Mäkelä ja Eero Vesterinen ovat olleet myös kanssasuunnittelijoina. Ryhmä tunnistaa velkansa elokuvaohjaaja Fellinin maagiselle realismille. Syksy ei vielä henkäise Ursula Anttila-Halinen on runokollektiivi Runosvengin viides jäsen. Ryhmä käy esiintymässä mm. kirjastoissa, viime viikonloppuna koko ryhmä oli Rikhardin kirjastossa. Hän on julkaissut kaksi runokirjaa ”Lumiaurinko” 2017 ja ”Runorouvan riimit ja säkeet” 2018. Uusia runoja syntyy kaiken aikaa. Runossa kuvataan runon luomista: se on usein näkymättömän tavoittelua, savun ja varjojen keräilyä. Sanat jo malttamattomina palavat; runoilijan täytyy vain löytää ne: – kerään puiden varjoja / ja savua illan tuulen / syksy ei vielä henkäise / kuu muuta silmiin asumaan / kuulen sanojen palavan / ja miten märkä multa riutuu. Ihminen on ihmiselle eläin ”Kun kuningatar kuolee” oli mielenkiintoisimpia pientuotantoja Helsingissä. Se pohtii ihmisen ja eläimen, erilaisten pelkojen kokemusta. Nuoripari ajaa autolla metsätiellä hirven päälle ja hakee apua omituisen eristyneestä talosta, jonka asujista paljastuu vähitellen uusia piirteitä. Hirvi jää kuolemaan ulko-oven eteen verannalle, mikä estää ulospääsyn pelokkaille. Se on esityksen kuningatar. – Mitä tehdä kun tekee mieli repiä silmämunat irti, laittaa ne suuhun ja hitaasti painella ne kielellä kitalakea vasten murskaksi?, esitys kysyy väkivaltafantasioistamme. Viisi ihmistä on päätynyt taloon, josta yritetään tehdä lähtöä, mutta ei päästä verantaa pidemmälle. Kastellaan vain kasveja ja juodaan loputtomia santsikuppeja talossa, jossa kaivataan kauhua, koska tylsyys on vielä pahempaa. Nuoret tekijät halusivat Ylioppilasteatterin studiossa sanoa, että ”ihmisestä tulee eläin muiden ihmisten seurassa, vaikka se kuinka leikkisi ihmistä”. Sami Harjula, Mona Huczkowski, Pauliina Kietäväinen, Paula Markkanen ja Heikki Nousiainen ovat mainio viisikko seikkailee -joukko Kaisa Lundanin ohjauksessa ja esiintyvät luovasti yhteen. Marraskuun valoa työväenkirjastossa Stadin työväenkirjallisuuspäivät tuo taas ”Aatosta jaloa, marraskuun valoa” 22-24.11. Työväenliikkeen kirjastoon, Sörnäisten rantatie 25 ja JHL:n toimistolle vastapäätä. Uusien kapinarunojen ilta on Jussi Särkelän jämerällä juonto-otteella perjantaina yli 20 runoilijan voimin. Paljon vanhoja tuttuja, mutta onneksi myös uusia. Työväentutkimuksen uusi vuosikirja julkistetaan. Koko lauantai-iltapäivän on kolme isoa, nykyajassa kiinni olevaa, keskusteluosiota Sörkan työväenkirjastossa sekä JHL:n auditoriossa ja pyöreässä salissa. ”Vasemmisto, kulttuuri ja kestävä kehitys” osion alustaa presidentti Tarja Halonen ja Risto Isomäki on paneelissa. ”Ilmastomuutos muuttaa työelämän” pohditaan Thomas Wallgrenin vetämässä paneelissa. ”Vapiseva Eurooppa” puhututtaa kolmannessa paneelissa Pentti Arajärven pohjustamana. Muistelmat ja tietokirjallisuus on aika vallitsevaa 2019. Erkki Tuomiojaa haastatellaan poliittisista päiväkirjoistaan 2001-2002. Elias Krohn ja Osmo Kuusi pohtivat tekevätkö robotit orjina työntekijät vapaiksi. Minna Lindgren kysyy: Ehtoolehtoon vai vihaiseksi leskeksi? Helsingin työväenteattereiden vaiheita 150 vuotta, esittelee Mikko-Olavi Seppälä. Sunnuntaina ”Kulttuurin merkitys on mittaamaton” -paneelin pohjustaa Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen ja siinä ovat monien taidealojen edustajat mukana. Tarkempi ohjelma löytyy linkistä www.tyovaenperinne.fi/tky/stkp2019. Ursula Anttila-Halinen on Runosvengi-ryhmän viides jäsen. Ryhmä kiertää yhteisissä runoesityksissä pääkaupunkiseudulla. Kuva: Jukka-Pekka Halinen. Anne-Mari Alaspää (alla) ja Henna Kaikula ovat osa Sivuhenkilöt -ryhmän huikeaa toimistosirkusta Cirkossa. Kuva: Mitro Härkönen. Teemu Nieminen (vas.), Emma-Mariella Kurkela, Nina Järvinen ovat naamareissa ja David Eskelinen maassa Levoteatteri Maasta -esityksessä, joka valetaa 1860-luvun nälkävuosien ja nykyajan väliä. Kuva: Heidi Bergström.
12 Viikot 46-47/2019 • Nro 21 M unkin S eutu Josa Jäntti Koulumies Back to the Sixties Goes Sixties! Voi pyhä yksinkertaisuus motto: todellinen kilpailu luonnollisessa monopolissa yksinkertaisella rakenneuudistuksella Hatara perustelu Meillä Suomessa on paljon työeläkeyhtiöitä siksi, että siten muka rahastojen sijoitusoiminnan hajauttaminen tekee kilpailun mahdolliseksi ja tuotot paremmiksi. On totta , että isot yhtiöt ovat onnistuneet sijoitutoiminnassaan eri lailla , mutta useimmat paljon huonommin kuin monet muut vastaavat organisaatiot. Täten sijoitustoiminta ei ole ollutkaan todellinen kilpailukeino. Se on kuitenkin ainoa kilpailukeino lain mukaan. Työeläkemaksuja ei saisi käytää muuhun kuin eläkkeiden maksuun. Tätä eivät työeläkeyhtiöt noudata? Isojen työeläkeyhtiöiden tuotot ovat olleet (1997 -2018) 5.5 % ja KEVAn 5.9% Lähde: Telan aikasarjat. Julkisten alojen eläkevakuuttajien sijoitusten tuotto on ollut keskimäärin runsaan 20 vuoden aikana 7,72% korkeampi kuin suurten yksityisten vastaavat . Huonommalla sijoitustaidolla kuin monet muut sijoitusorganisaatiot isot eläkeyhtiöt ovat menettäneet miljardikaupalla tuottoja rahastojen kasvattamiseksi. . Millaisia tuloksia on saatu hajautuksella? Kuten totesin vuosina 1997 2018 yksityisalojen työeläkesijoituksen keskituotto on ollut parempi kuin suurten yksityisten eläkeyhtiöiden. Onko hajautuksesta ja monesta työeläkeyhtiöstä ollut hyötyä? Ainakin niiden kulut ovat suuret. Miettikääpä sitä . Paljonko työeläkerahastot voisivat olla taitavammallla sijoittamisella nykyistä suuremmat? Taitetun indeksin (1996) ja liian suurten työnantajien työeläkemaksujen ansiosta ja suurten työeläkeyhtiöiden huonosta sijoitustaidosta huolimatta verrattuna muihin vastaaviin sijioittajiin ovat työeläkerahastot nousseet vaatimattomasta alusta (38 miljardia nyt 200 miljardiin. Julkisten eläkevakuuttajien korkeammat tuotot verrattuna yksityisalojen suuriin työeläkeyhtiöihin tuottoihin ovat 20 vuoden aikana yksityisalojen vastaaviin (niillä 60% kaikista eläkevaroista) 7.75 % korkeampi kuin yksityisten vastaava. Mitä rahastojen kasvussa olisikaan tapahtunut? Mikäli yksityinen eläkesektori olisi päässyt samaan tuottoon kuin Julkinen eläkerahastoyhtiö, niin lisäkertymä tuona aikana rahastoihin olisi ollut 106 miljardia suurempi. Millainen yksinketainen kilpailu työeläkeyhtiöillä voisi olla? 1. Palkansaaja saisi valita työeläkeyhtiönsä työnantajan sijasta. Perusteena alussa hänellä olisi, mikä työeläkeyhtiöistä on saanut tietyllä aikavälillä parhaat tuotot sijoituksilleen. 2. Kunkin eläkeyhtiön olisi maksettava bonusta eläkeläisasiakkailleen esim. kolmasosa joka vuosi sijoitustuotoistaan kunkin eläkkeen mukaan. Kaikkein suurimpien eläkkeiden (3% kaikista) bonukset voisivat olla rajattu ja pienimmillä korkeampi. Tosin ne ovat parhaiten kasvattaneet tuottoineen eläkerahastoja. On myös muistettava, että kuolleiden eläkeläisten maksamat maksut tuottoineen jäävät yhtiöihin. Työeläkeläiset työeläkemaksuillaan ovat toimineet uskollisesti sijoittajina lain perusteella ko. yhtöissä vuosikymmeniä ja ansaitsisivat siksi osansa sijoitutuotoista. 3. Palkansaaja voisi xx vuoden jälkeen halutessaan vaihtaa työeläkeyhtiötä sen perusteella, mikä niistä on maksanut parhaiten bonuksia sijoitustuotoistaan. Se olisi aitoa kilpailua! Rahastoihin ei koskettaisi, vaan 2/3 osa tuotoista liitettäisiin rahastoihin. 4. Koska työnantajat ovat maksaneet vastavina aikoina enemmän työeläkemaksuja, pitäisikö myös niille maksaa sijoitustuotoista osa palautuksia? Se vahvistaisi niiden kilpailukykyä. 5. Tämä työeläkeyhtiöiden muuttaminen osakeyhtiöiden tapaisiksi ythiöiksi ei aiheuttaisi suuria muutoksia nykyjärjestelmään. Vaikka työeläkemaksut eivät aina riittäisi eläkkeiden maksuun, niin nyt kerätyn 200 miljardin tuotot jo vaatimattomalla 3%:n korolla (+korkoa korolle) riittävät täyttämään tuon vajauksen ja silti vielä siitä loput eli 2/3 osasta tuotoista liitettäväksi rahastoihin bonusten jaosta huolimatta. Tuotot eli 1/3 osa niistä riittävät siis bonuksiin ja tuohon vajaukseen! Mitä hyötyä uudesta työeläkeyhtiöiden kilpailutavasta? Silloin toimittaisiin samaan tapaan kuin osakeyhtiöissä. Toisin sanoen työeläkeläiset olisivat kuten osakeyhtiön osakkaat ja saisivat vuosikymmenien sijoituksilleen eli työeläkemaksuillleen osinkoja eli tuottoja maksamilleen työeläkemaksuilleen. Mitä paremmin työeläkkeen maksajan valitsema yhtiö maksaa palautusta tuotoista koskematta rahastoihin, sitä suositumpi ko. yhtiö olisi palkansaajan valitessa, mihin yhtiöön hän ja hänen työnantajansa maksunsa maksavat. Palkansaajan saamista sijoitustuotoista maksetut osingot lisäisivät kotimaista kulutusta (+alv) ja verotuloja sekä loisivat uusia työpaikkoja ikäihmisten käyttämissä palveluyrityksissä. Näin tuo kolmasosa tuotoista jäisi kotimaiseen rahankiertoon ja 2/3 osaa kasvattaisi edelleen rahastoja sijoitettuna. Tästä hyötyisivät työeläkeläiset, Valtio mm. verotulojen + alv :n ansiosta ja edelleen Valtiokin yrityksiin syntyneiden uusien työpaikkojen syntymisen takia (+niistä verotulot ja työeläkemaksut). Edellä oleva uudistus toisi käyttöön rahastojen paisuttamisen sijasta keinon, joka toteuttaisi työeläkelalain alkuperäisen tavoiteen eli eläkkeellä ollessa säilyy kohtuullinen elintaso koko eläkkeellä oloajan (vrt. taitettu indeksi). Toistan: kaksi kolmas osaa tuotoista kasvattaisi edelleen rahastoja ja 1/3 osa jäisi kiertämään kotimaassa. Kaikki hyötyisivät! 6 0-luku oli se ajankohta, jolloin nuoret alkoivat soittaa nuorille. Ensin tuli rautalanka, sitten melodiat ja lauluharmoniat: The Beatles, The Beach Boys, Mama’s ja Papa’s, Rolling Stones jne. 60-luvun musiikin aarrearkusta on mistä ammentaa. Tuohon vuosikymmeneen mahtui ”Summer of Love” Montereyssa 1967 ja Woodstock 1969 sekä 60-luvun musikaali Hair. Helsingissä perustettiin bändejä, mm The Strangers, The Esquires, The Sounds, The Scaffolds, Jim & The Beatmakers, The Roosters, The First,Topmost ja Oulussa Express. Näiden Suomen popmusiikin uranuurtajien yhteistyöstä syntyi yhdistys: Back to the Sixties edistämisyhdistys ry, BTS, joka on jo 28 vuoden ajan järjestänyt yleisötapahtumia, joissa tuon ajan musiikki soi omin voimin. BTS järjestää nyt jo kymmenettä kertaa Savoyssa kaksi kokoillan konserttia, BEAT GOES ON, joissa nämä alkuperäiset bändit ja muusikot esiintyvät. Sen lisäksi BTS tarjoaa yleisölle osion Golden Hits, jossa eri artistit tulkitsevat vuoden 1969 hittejä. Vierailevana artistina Ami Aspelund esittää Janis Joplinin biisejä. Vuonna 2010 alkanut konserttiteema ”on kulunut 50 vuotta siitä, kun 60-luku alkoi” päättyy nyt vuoden 1969 tarjonnan merkeissä. Perjantaina 15.11. esiintyvät seuraavat bändit: The Express, The Oldies, The Scaffolds, The Sixties Blondies & The Buddies, The Strangers ja The First Lauantaina 16.11. ovat vuorossa: Topmost, The Esquires ja Jussi Raittinen, The Roosters, Jim& The Beatmakers, The Sounds. Golden Hits molempina iltoina solisteinaan mm. Ami Aspelund, Eero Raittinen, Harri Saksala, Gugi Kokljuschkin, Junnu Sippola. Koirahyökkäysten taustat selvitettävä ? Myös Munkinseudulla on tapahtunut koirahyökkäyksiä kuluneena vuonna. Koirahyökkäysten määrä on kasvanut vuosi vuodelta koko maassa. Helsingin poliisin karkean arvion mukaan koirahyökkäysten määrä olisi lähes kaksinkertaistunut viime vuodesta. Myös vakuutusyhtiöiden mukaan trendi on nouseva ja koirahyökkäyksistä tulee yhtiöille useampia ilmoituksia viikoittain. Koirahyökkäyksistä uutisoitaessa on tuotu usein esiin, että esimerkiksi Tanska on kieltänyt useita koirarotuja, Espanjassa taas riskikoirilla pitää olla kuonokoppa julkisilla paikoilla eikä omistajalla saa olla rikostaustaa. Tällä hetkellä on kuitenkin hyvin epäselvää, mikä vaikutus lemmikkieläinten pitoon liittyvillä kielloilla olisi ja mitä rotuja ja millaisia lemmikkien omistajia kieltojen oikein pitäisi koskea. Siksi tein eduskunnassa toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla hankittaisiin systemaattisempaa tilastotietoa koirahyökkäyksistä ja muista eläinsuojelurikoksista. Saadun tiedon pohjalta olisi sitten mahdollista pohtia, onko tarpeita lisätoimenpiteille ja millaisia ne voisivat olla. Suomessa ei ole tällä hetkellä saatavilla virallista tilastoitua tietoa siitä, mitkä koirarodut useimmiten syyllistyvät hyökkäyksiin muita eläimiä tai ihmisiä kohtaan. Tietoja, kuten koirahyökkäysten lukumäärä, koirarodut tms, ei kirjata systemaattisesti poliisin järjestelmään niin, että niistä voisi saada suoraan tilastoja, saatavilla on ainoastaan suuntaa antavaa tietoa. Näitä tietoja saa poliisiasiaintietojärjestelmästä hakemalla rikosilmoituksista sellaisia asiasanoja kuten ”koira” ja ”hyök*”. Koirahyökkäysten rikosnimikkeenä voi olla esimerkiksi ”eläimen vartioimatta jättäminen”, mikä tarkoittaa lähtökohtaisesti, että koira on purrut jotakuta. Järjestysrikkomuksessa koiran omistaja on voinut jättää koirankakan keräämättä, pitää koiraa vapaana kielletyllä alueella. Ensimmäisestä rikoksesta tuomitaan yleensä sakkoja, mutta vammantuottamuksista asia menee yleensä tuomioistuinkäsittelyyn. Hurjimmissa tapauksissa tuomio voi olla jopa kuusi kuukautta vankeutta koiran omistajalle. Poliisi on virallisen tilastoinnin ohella kirjannut epävirallisesti ja epäsystemaattisesti muistiin tietoja purematapauksista ja niiden perusteella purematapauksissa nousevat selvimmin esiin sekarotuiset koirat. Koirahyökkäykset painottuvat vilkkaimmin asutuille alueille eli niitä on eniten pääkaupunkiseudulla. Helsingin poliisi ilmoittikin viime vuonna perustavansa eläinsuojelurikoksiin keskittyvän yksikön. Koirarotujen ja eläintä koskevien tietojen lisäksi olisi hyödyllistä saada tietoja myös omistajista, joiden lemmikit syyllistyvät hyökkäyksiin. Millaisille henkilöillä on ongelmakoiria ja keillä näyttäisi olevan suurimpia vaikeuksia lemmikkinsä asianmukaisessa kasvatuksessa ja hoidossa? Jo ennestään tiedetään, että eläinsuojelurikoksiin liittyy yleensä myös muutakin rikollisuutta kuten talousja verorikoksia. Terhi Koulumies kansanedustaja Töölöntorin ideakilpailuun tuli lähes 80 ehdotusta Töölöntori kaakosta. Kuva: Helsingin kaupunki, kaupunkimittaus S aaduista kommenteista kootaan yhteenveto kilpailun palkintolautakunnan käyttöön. Kilpailun tulos on tarkoitus julkistaa alkuvuodesta 2020. Lähtökohtana on jatkaa torin suunnittelua kilpailun tulosten pohjalta. Avoimen ideakilpailun tarkoituksena on etsiä ratkaisuja Töölöntorin elävöittämiseksi. Kaupungin tavoitteena on luoda torista ja sen ympäristöstä elävä ja viihtyisä kohtaamispaikka – ”Töölön sydän”. Toriaukion suunnittelun lisäksi kilpailun toivotaan tuovan uusia ehdotuksia ja ajatuksia siitä, mitä toritoiminta Töölössä voisi tulevaisuudessa olla. Töölöntorin tulevaisuudesta kerättiin keväällä verkossa kaupunkilaisten ideoita ja toiveita. Torille toivottiin muun muassa lisää istutuksia ja penkkejä, suihkulähdettä, leikkipaikkaa, kahvilaa sekä kirpputoria ja markkinoita. Verkkosivujen kautta saadut terveiset annettiin kilpailuun osallistuvien ryhmien hyödynnettäväksi. Kilpailun järjestää Helsingin kaupunki yhdessä Suomen arkkitehtiliiton ja Suomen maisema-arkkitehtiliiton kanssa. Töölöntori on Etuja Taka-Töölön ainoa torialue ja alueen tärkein julkinen aukio. Töölöntorin perussommitelma on säilynyt melko muuttumattomana 1930-luvulta lähtien. Tori ja sitä ympäröivä rakennuskanta muodostavat merkittävän arvoympäristön. Töölöntorilla on harjoitettu perinteistä torikauppaa jo vuosikymmeniä. Torikauppatoiminta on kuitenkin hiljentynyt viime aikoina, ja tori on nykyisin luonteeltaan enemmän paikoitusalue kuin vilkas kohtaamispaikka. Töölöntorin suunnittelusta vastaavat asiantuntijat ovat tavattavissa Uutta kantakaupunkia -tapahtumassa keskustakirjasto Oodissa tiistaina 19. marraskuuta kello 15–19.
13 Nro 21 • Viikot 46-47/2019 M unkin S eutu Kolumni Paavi katsoi silmiin ? Uskonto läpäisee omalla tavallaan koko maailman ja kaiken olevaisen. Kristillinen kirkko on alusta lähtien ollut olemassa totuuden ja rakkauden palvelijana. Meidät papit on piispoja ja patriarkkoja myöten kutsuttu tähän suureen palvelutehtävään. Katolisen kirkon johtajan, paavin tunnukseen on kirjoitettu lause: Servus Servorum Dei, Jumalan palvelijoiden palvelija. Nykyisen paavi Franciscuksen lasketaan olevan järjestyksessä 226. paavi ja hänen johtamassaan katolisessa kirkossa tiedetään olevan yli miljardi jäsentä. Idän ortodoksissa kirkossa jäseniä on paljon vähemmän, parikolmesataa miljoonaa. Idän ja lännen kirkot jakautuivat vuonna 1054. Ei ihme, että paavia pidetään maailman vaikutusvaltaisimpana henkilönä. Valtion päämiehenä ja kirkon johtajana hän käyttää vaikutusvoimaansa maailmanlaajuisesti. Paavi Paavali VI:n kohtaaminen Pietarin kirkossa 15.10.1969 avasi minulle ja 15 hengen luterilaiselle teologiryhmällemme uuden näyn kirkkojen elämään. Siitä avautuivat myös uudet mahdollisuudet päästä seuraamaan kirkollisen elämän kehitystä tarkemmin. Puolalaisen paavi Johannes Paavali II:n kohtasin johtamillani Rooman matkoilla useasti. Kerran haastattelin hänen seuraajaansa kardinaali Benedictusta, joka pian sen jälkeen valittiin paaviksi. Tällä kertaa kohtasimme nykyisen paavin, Franciscuksen, jonka avara uudistusmielisyys on laajalti tunnettua. Monet ovat minulta kysyneet, mitä paavi sanoi sinulle? Paavi Franciscus pyysi meitä rukoilemaan puolestaan. Vastasin tähän paavilliseen pyyntöönsä yksinkertaisesti: ”I pray for you, love pope.” Paavi katsoi silmiini, tarttui kevyesti papin stolaani ja siunasi minut kosketuksellaan. Ei kiirettä. Hetki oli täynnä lupausta, rakkautta ja laupeutta. Franciscus on riisunut ylemmyyttä asettumalla lähelle kohtaamaansa ihmistä. Paavin persoona, suuri tehtävä ja kohdattava ihminen sulavat tuossa hetkessä yhteyden kokemiseksi. Hän ei halua esiintyä ylimpänä monarkkina vaan samanarvoisuuden ja rakkauden apostolina, laupeuden sanansaattajana. Kristuksen tulee kasvaa, mutta minun tulee vähetä. Paavin osoittama laupeuden ja rakkauden asenne vahvistaa läheisyyden, kohtaamisen ja palvelemisen tärkeyttä. Panin merkille hänen Viron vierailullaan, miten katujen varsille kokoontunut kansa innostuneesti osoitti hänelle suosiotaan. Pitkässä mustien autojen saattueessa ei kuitenkaan heti näkynyt paavia. Mutta sitten. Autosaattueen hännillä tuli vihdoin vaatimattomampi pikkuauto, jonka avoimesta Ikkunasta paavi vilkutti meille ystävällisesti. Lehtiotsikot paljastavat hänen toimintatapaansa. Jo paaviutensa alkuaikana hän tarjosi yllätyksen julistamalla ruotsalaisen sairaanhoitajan pyhimykseksi. Kiirastorstaina hän on ottanut tavaksi pestä turvapaikanhakijoiden tai nuorisovankien jalat. Hän on pyytänyt homoilta anteeksi. Kerran hän tarjosi pizzaa köyhille Äiti Teresan kunniaksi. Pieniä poikkeamia mutta paljon puhuvia. Hänen apostolisissa kehotuskirjeissään Evankeliumin ilo (Evangelii Gaudium) ja Rakkauden ilo (Amoris Laetitita) hän julistaa Jumalan armon ja laupeuden henkeä. Evankeliumin on oltava koko luodun todellisuuden, elämän uudistuksen alku ja innoitus. Evankeliumi on hyvä sanoma, kertojaansa suurempi ja rikkaampi. Ei pidä juuttua maailman pahuuden ihmettelyyn, ei pidä kirota pimeyttä vaan on sytytettävä kynttilä. On luotava uutta todellisuutta. Jeesuksen osoittama myötätunto on välitettävä syntisille ja heikoille. Jumalan nimi on laupeus. Veli-Matti Hynninen Kirja-arvostelu Suuri Pohjan sota: Suomalaisten teurastusta! ? Teemu Keskisarja tunnetaan värikkäänä historioitsija, aivan omaleimaisena suomen kielen käyttäjänä. Keskisarjan aihepiirit ja asioiden käsittelytapa ovat usein hyvin persoonallisia, ilkeitä,raakoja. Keskisarja haluaa täydentää ja valottaa uudella tavalla Suomen historian merkillisyyksiä. Hän tuo ne usein esiin tavallisten suomalaisten näkökulmasta, rahvaan kokemukset ja mieli tulevat esille. Kuninkaita ja muita valtaapitäviähän ovat historiakirjamme täynnä. Ruotsi – riistomaa! Keskisarjan uusin historiateos ”Murhanenkeli – Suuren Pohjan sodan ihmisten historia” on valtavan raaka kuvaus suomalaisten sotimisesta Ruotsin ja Ruotsin armeijan hyväksi Suuressa Pohjan sodassa 1700 – 1721. Keskisarja ei nimitä Suomea Ruotsin siirtomaaksi vaan Riistomaaksi. Ruotsihan riisti Suomelta koko ajan paitsi elintarvikkeet myös suomalaiset miehet ja vähän naisiakin eri sotiin eri puolilla valtakuntaa. Talvisota ”Lumisota” Suuri Pohjan sota oli kokonaisuudessaan vuosia jatkunutta suurta suomalaisten tappamista! Keskisarja vertaa sodan silloisia tappioita meidän Talvija jatkosotamme tappioihin ja toteaa Suuren Pohjan sodan suomalaistappioiden, 60 000 kaatunutta, olleen suhteessa väkilukuumme huomattavasti tuhoisammat kuin Talvija jatkosodassa. Talvisotaa Keskisarjaa nimittää ”lumisodaksi”. Carolus Rautakallo Keskeinen hahmo Keskisarjan kirjassa on Ruotsin kuningas Kaarle XII, jota Keskisarja nimittää Carolukseksi. Hänen johdollaan Ruotsi kävi jatkuvasti sotia eri puolilla valtakuntaa ja rajojen yli saadan joka puolella useimmiten ”pahasti turpaan”. Kirja kuvaa erityisen hyvin Caroluksen välttämätöntä halua sotia Venäjää vastaan, vaikka eri neuvonantajat häntä siitä varoittivat. Carolukselle kävi kesäkuussa 1709 syvällä Venäjän Pultavassa samoin kuin myöhemmin Venäjän sotaretkellä Ranskan Napoleonille ja Saksan Hitlerille. Caroluksen armeijasta, tuhansista miehistä, suuri osa suomalaisia, ei jäänyt jäljelle oikein mitään. Carolus itse pakeni Turkkiin, ottomaanien elätiksi. Turkkilaiset janitsaarit sanoivat että tuo Ruotsin kuningas, joka tahtoo joutua perikatoon on Demirbash, rautakallo. Keskisarja täsmentää, ei paukapää eikä puupää vaan rautakallo! Julmuuksia Kirja on täynnä kuvauksia erilaisista sodan julmuuksista, ei ihan kevyttä luettavaa. ”Rangaistusspektaakkeli Turussa Uudenmaan tullin kohdalla 28. toukokuuta tarjosi väkijoukolle pelkoa ja vapistusta ja huippuviihdettä. Täytäntöön pantiin rådbråkning, rikoslain kovin kirjain Suomessa kautta aikain. Rådbråkning tarkoitti raajojen ja rintakehän ruhjomista kangella, moukarilla tai vaununpyörällä. Pyövelin tuli työskennellä hiljakseen, jotta kohde pysyi tajuissaan...”. ”Kemiön kirkkoherra, 37-vuotias Henrik Florinus… oli tehnyt kaksinkertaisen aviorikoksen, myrkyttänyt vaimonsa ja tilannut kruununvoudin palkkakirvesmurhan. Florinuksen rikostovereista ylioppilas ja renki selvisivät oikean käden ja kaulan katkaisulla, palvelijatar ja voutivainaan vaimo menettivät vain päänsä”. Kirja on täynnä erilaisia julmuuksia, yksi oma luku on omistettu hengenmiehille otsikolla ”Sikapapit”. Jopa venäläiset paheksuivat Suomen luterilaista meininkiä. Sotaretki Norjaan Ruotsin armeija, suomalaiset miehet, oli kärsinyt murskatappiot Rii`assa, Napuessa, Pultavalla, mutta se ei Carolukselle riittänyt. Piti hyökätä Norjaan, vallata Trondheimin kaupunki. Ja sieltä ehkä Englantiin, Skotlantiinkin sotkemaan asioita. Caroluksen uskottu sotapäällikkö Carl Custaf Armfelt kokosi pääosin suomalaisista joukot sotaretkelle Norjaan, kohti Trondheimiä. Yli vuorten ja tuntureiden. ”Sitä surkua ja valitusta, hätää ja huutoa, tuskaa ja vaikerrusta, jota siellä nähdä sai ei ulkopuolinen voi mielessään kuvitella, ja mahdotonta on kuvata kuinka surkea asia todella oli kaikissa yksityiskohdissaan”. Tämä Norjan sotaretki on karmeudessaan varmaan Suomen sotahistorian kaikkein karmein. Tammikuussa 1719 paluumatkalla sotilaat jäätyivät tuntereilla seisoviltaan pystyyn kiinni toisissaan. 3000 suomalaista miestä paleltui matkalla. ”Ruskean muumiomaisen paleltuman ainoa käypähoito oli irrotus elävästä kudoksesta. Sotakirurgia ei ollut puoskarointia vaan empiriasta kehittynyt tiede. Taistelun jälkeen koeihmisiä oli aina liikaakin eivätkä he kitisseet hoitovirheistä. Huippuvälskäri vastasi vankien vaihtokaupassa jopa kahta majuria. Parhaat välskärit osasivat sahata kantapään ja säästää jalkaterän, mutta nyt millintarkka näprääminen ei käynyt laatuun”. Tärkeä kirja Teemu Keskisarjan tyyli kirjoittaa historiaa on elämänja ihmistenläheinen. Tämä Suuren Pohjan sodan historiakirja on erinomaisen tärkeä lisä suomalaiseen historiankirjoitukseen. Sehän on viime vuosina sinänsä aivan oikein keskittynyt lähihistoriaamme, 1900-luvun moniin vielä puutteellisten selvitysten varaan nojaaviin, tarkoituksella kaunisteltujen historiakirjojen puutteiden oikaisuihin. Erittäin tärkeää työtä, mutta vanhempaan historiakirjoitukseen, kuningasten ja sankareiden ”valehistoriaan” Teemu Keskisarjan uusi teos Suuresta Pohjan sodasta on erittäin valaiseva, rehellinen,vähemmän sankarillinen kirja. Tarpeellinen. Pekka Hurme Helsingin kirjastoissa on kävijäja lainausbuumi Kirjastokäynnit Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä (tammikuu-syyskuu) 2018: 4 687 058 käyntiä 2019: 6 821 525 käyntiä muutos 2018/2019: +46 % S ekä kirjastokäynnit että lainaukset ovat lisääntyneet Helsingin kaupunginkirjastossa viime vuodesta. Kasvun veturina on keskustakirjasto Oodi, mutta kirjastojen vetovoima näkyy eri puolilla Helsinkiä. Helsingin kirjastoissa on vuoden 2019 aikana ollut 46 prosenttia enemmän käyntejä kuin viime vuonna samaan aikaan. Kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä käytiin syyskuun loppuun mennessä 6,8 miljoonaa kertaa. Suurimman osan käyntien kasvusta selittää joulukuussa 2018 avautuneen keskustakirjasto Oodin vetovoima: Oodi on suosituin kirjasto lähes 2,5 miljoonalla käynnillä. Kirjastobuumi näkyy kuitenkin eri puolilla Helsinkiä. Seuraavaksi suosituimmat kirjastot tänä vuonna ovat olleet Kallion kirjasto (324 775 käyntiä) ja Itäkeskuksen kirjasto (307 413). Laajasalo ja Maunula kovimmat nousijat Käyntien määrä on noussut huomattavasti esimerkiksi Laajasalon ja Maunulan kirjastoissa, jotka ovat hiljattain muuttaneet kokonaan uusiin tiloihin. Laajasalossa käyntejä on ollut 37 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, ja Maunulassa kasvua on 13 prosenttia. – Oodin ensimmäinen toimintavuosi on tehnyt kirjastot näkyvämmiksi kuin koskaan aiemmin Helsingissä ja koko Suomessa, toteaa Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. – On ollut hienoa huomata, että ihmiset rakastavat lähikirjastojaan, käyttävät niiden palveluja ja keskustelevat kriittisesti kirjastojen tehtävistä. Oodikin on ottanut paikkansa monien ihmisten lähikirjastona, ja sen käyttövolyymit ovat ylivoimaisesti suurimmat niin käynneissä kuin lainoissakin. Toivon, että ihmiset koko kaupungissa ovat jatkossakin aktiivisesti mukana kirjastopalvelujen kehittämisessä esimerkiksi antamalla meille palautetta ja tulemalla kirjastoihin järjestämään tapahtumia. 37 000 uutta kirjastokorttia ja 3,9 miljoonaa lainaa Käyntien lisäksi myös lainojen ja uusien kirjastokorttien määrä on kasvanut. Syyskuun loppuun mennessä uusia kirjastokortteja oli annettu 37 095 kappaletta, joista yli 15 000 tehtiin Oodissa. Uusia kortteja on tehty tänä vuonna 54 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Lainausten määrä on noussut kuusi prosenttia viime Maunulan kirjastossa on kasvua käyntien määrässä 13 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Maunulan kirjasto toimii Maunula-talossa. Kuva: Maarit Hohteri vuoteen verrattuna. Kävijät ovat tehneet yhteensä 3,9 miljoonaa lainausta. Kirjastossa käydään maanantaisin Helsingissä suosituin päivä kirjastovisiitille on maanantai. Se on käyntimääriltään vilkkain viikonpäivä kaikkialla muualla paitsi Oodissa, jossa suosituimmat päivät ovat lauantai ja torstai. Oodin käynnit ylittivät lokakuussa 2,7 miljoonan rajan. Helsingin kirjastojen yhteenlasketun käyntien määrän arvioidaan tänä vuonna ylittävän 9 miljoonaa, josta Oodin osuus noussee yli 3 miljoonan. Helsingin kaupunginkirjaston palveluverkkoon kuuluu 37 kirjastoa, 2 kirjastoautoa sekä Kotija palvelukirjaston hakeutuvat palvelut.
14 Viikot 46-47/2019 • Nro 21 M unkin S eutu Risto Kolanen Marraskuun kuvataidetta Kuvataide V esi-teeman äärellä on peräti 35 taiteilijaa Espoo Art ry:n ryhmänäyttelyssä 22.11. asti. Sen avasi tv:stä tuttu Atlantin yli-ohjelman kapteeni, purjehdusmestari Kenneth Thelen. Katse tulee lähelle kohdettaan Anna Estarriolan näyttely Hideouts esittelee katsojalle ihmeellisen maailman, jossa omintakeinen ja rikas mahdollisuuksien kuvittelu yhdistyy tarkkaan ilmaisuun. Galerie Anhavan, Fredrikinkatu 43, näyttelykokonaisuudessa on esillä uusia teoksia, jotka taiteilijalle ominaiseen tapaan yhdistelevät lukuisia taiteen ilmaisumuotoja. Suomeen kotiutunut ja palkittu, alun perin katalonialainen, taiteilija yhdistää monipuolisesti liikkuvaa kuvaa, ääntä ja kuvanveistoa. Häntä kiehtovat, hämmentävät ja askarruttavat ihminen, liikkuva kuva sekä liikkuvat kehot ja objektit. Katse kulkee paikoin mikroskooppisen lähelle kohdettaan ja siirtyy seuraavaksi hyvinkin kauas, tähtitaivaalle. Naisten mielikuvitusta Lauttasaaressa Galleria Fogga on sitkeä näyttelytila, joka toimi Kruununhaassa yhteensä kuuden vuoden ajan Oulunkylän Pienellä Kulttuuritalolla ja näyttelytoiminta Puotilan kartanolla. Tammikuusta 2019 lähtien näyttelyitä oli Galleria Albert IX:ssa Punavuoressa. Fogga on avattu Lauttasaarentie 6 katutasolla hyvien bussiyhteyksien varrella. Galleristi Eeva-Liisa Kujala oli kovasti tyytyväinen. Älykäs mielikuvitus –näyttelyssä seitsemän taiteilijaa, kaikki naisia. Liisa Einovaara-Kuparinen tekee ihmiskasvoja, akryylimaalauksina tai lyijykynäpiirroksina. Anna-Leena Liljeström palasi avajaisissa vanhalle kotisaarelleen. Hänelle luonto ja eläimet ovat suurimmat innoituksen kohteet. Hän maalaa, mutta tekee myös veistoksia, satumaisia eläinhahmoja, joita oli ikkunalaudalla. Hän keskittyy nyt taiteeseen eläkkeellä. Päivä sai toisen sävyn Helsinki Contemporary, Bulevardi 10A, esittää tunnustetun ruotsalaistaiteilijan Astrid Sylwanin voimakkaista uusista maalauksista koostuvan näyttelyn ”Dagen fick en annan ton”. Nimi viittaa hauraaseen tunteeseen, jonka kiinni saaminen vertautuu maalaamiseen. Taiteilijalle maalaus on jatkuvaa läsnäoloa ja kaiken sen hylkäämistä, minkä olettaa tietävänsä. – Tahdon, että maalaukseni ovat hämmentävän kauniita ja vähän häiritseviä, rosoisia. Siis aivan kuten eletty elämä. Otsikkomaalaus virittää näyttelyn tunnelman. Se on vahva ja varma malliesimerkki värinja materiaalinkäytöstä. Näyttelyn teoksista jokainen on kuin sivu taiteilijan päiväkirjasta – sivut ovat keskenään erilaisia, mutta yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, joka kertoo Sylwanin elämästä ja työstä. Taiteilija käsittelee näyttelyssään elämän, kuoleman ja rakkauden teemoja. Kuparista uudella tavalla grafiikkaa Emma Peura on helsinkiläinen kuvataiteilija ja taidegraafikko, joka työskentelee taidegrafiikan, etenkin kuivaneulatekniikan, sekä liikkeen parissa. Hän tutkii kuparia. – Etsin uusia tapoja käyttää tätä materiaalia taiteessani perinteisen metalligrafiikan menetelmien lisäksi. Miten tehdä kupariin jälkiä? Miten tehdä kuparilla jälkiä? Mitä on jälki? Toisinaan teosteni valmistusprosessissa käytän performanssia, hän kertoo. Taideyliopiston toinen näyttelytila, Project Room, Lönnrotinkatu 35, esittelee Peuran uusimpia teoksia. Kuvan Keväässä hänellä oli jo teoksia, jotka olivat syntyneet matkoista Lokkaan tutkimalla taiteen keinoin altaan historiaa ja sen yhteiskunnallisia ja inhimillisiä vaikutuksia. Taidegrafiikan lisäksi hän tekee animaatioita ja julkista taidetta. Kuvitusta runoelmaan ja äänimaisemaan Galleria Kuvitus, Hämeentie 28, esittelee Aiju Salmén-Salmisen näyttelyn ”Luciferin parfyymi” ja samalla julkaistiin Heikki Romppaisen runokirja ja c-kasetti-teos. Kokonaisuus on monipuolinen, mutta kuvittaja halusi tehdä pienemmän ja analogisen panoksen juttua. – Paperille painetussa runokirjassa ja c-kasetissa on lähes jotakin ritualistista verrattuna –e-kirjan selaamiseen tai mp3-tiedoston kuunteluun. En halunnut kuvien kertovan liikaa, vaan jättävän tilaa ajatukselle, niin kuin tekstikin. Aiju Salminen on helsinkiläinen freelance-kuvittaja ja taidealojen moniottelija. Hän tekee myös sarkakuvakolumneja Ylelle ja toimii muusikkona useassa yhtyessä. Näyttely ja kirjan julkistus oli moniaistinen. Esillä on runoteoksen inspiroimaa geometrista, esoteerisuuden innoittamaa kuvataidetta ja siellä voi kuunnella Veli-Matti ”Läjä” Äijälän ja Markku ”Lene” Leinosen yhdessä kirjan tekijöiden kanssa toteuttamaa C-kasettia. Debytantin odottamattomia piirustuksia – Ennen kuin odottamaton saa saapua / on laskettava aseet. / On käveltävä ja hengitettävä. / On oltava yhtä avara kuin avaruus itse. / Ja sittenkin vielä pitää unohtaa itsensä. / Silloin voi odottamaton saapua. Tiina Numme maalaa ja piirtää työhuoneellaan Helsingissä meditatiivisia tutkielmia elämästä. Galleria Laterna Magican, Rauhankatu 7, piirustukset ovat ensimmäisiä valmiita teoksia ensimmäiseltä omalta työhuoneelta. Hän on opiskellut taidetta Avoimessa taidekoulussa Helsingissä ja muotoilua Turun Amk:ssa. Tämä näyttely on alku: – Aluksi piirsin miltei tyhjässä huoneessa, lattialla istuen. Huoneeseen ympärilleni on vähitellen rakentunut pieni universumini erilaisten keskeneräisten töiden ja kalusteiden yhdistelmänä. Piirustukset ovat silti syntyneet siinä lattialla istuen. Sieltä on ollut hyvä aloittaa. Pelkistettyjä hahmoja kysymysten äärellä 25-vuotias Emma Thomas syntyi Yhdysvalloissa, mutta asuu ja työskentelee nyt Helsingissä. Hän valmistui kuvataiteilijaksi Kankaanpään taidekoulusta (AMK) keväällä 2019. Hänestä tuntuu, että ”maailma loppuu”. – Tunnen voimakasta onnellisuutta ja musertavaa surua. Olen rikas, kaunis, muodikas, villin onnistunut ja kuuluisa. Minulla on 157 miljoonaa Instagram-seuraajaa, ja paparazzit seuraavat minua jatkuvasti. Galleria Kosminen, Pursimiehenkatu 13 esittelee nuoren taiteilijan teoksia, joissa mennään eri tekniikkaan ja tyylilajiin, mutta kehollisuuden tarttumapintoja löytyy sarjasta, jota on toteutettu tussilla, musteella, akvarellilla, guassilla ja monotypialla paperille. Alastomat tai lähes alastomat pelkistetyt hahmot kipuilevat elämän välähdyspisteissä. Kosminen on uusi taidegalleria, kirjakauppa ja kirjasto Punavuoressa. Murolaatikoilla järjestelmää päin Jani Leinonen on tunnetuimpia kuvataiteilijoitamme, myös kansainvälisesti. Jotkut hänen taidetempauksistaan ovat olleet suuren luokan spektaakkeleita, kapitalismin hengessä, vaikkakin sitä ankarasti vastustaen. Taiteilija on haastanut McDonaldsin toiminnasta ja sen eettisestä kestämättömyydestä. Hän operoi murolaatikon kulmassa, bränditeollisuuden omia aseita ja asenteita hyödyntäen. Galleria Liven, Tenholantie 10, näyttelyyn Leinonen on tuonut uudempaa ja vanhempaa tuotantoaan. Monet teoksista ovat juuri vastamainoksia, manipuloituja mainostekstejä ja -kuvia, joista tunnistamme tuotemerkit, mutta joudumme lukemaan sisältöä joita ylikansalliset yhtiöt todellakaan eivät meille tarjoaisi. Kritiikki on purevaa, vaikka hämäävästi kohteensa näköistä. Toinen erottuva sarja koostuu pornolehtien sivuilla esiintyneistä tytöistä. Teksti: Risto Kolanen Jani Leinonen ei peittele järjestelmäkritiikkiään Liven näyttelyssä. Puulle maalatussa akryyliteoksessaan hän kehottaa meitä: Snaijaa. Tuotepakkauksiin maalatut työt jatkavat samalla linjalla. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Emma Thomas ja A-photo of my birth -teos Galleria Kosmisessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija ja taidegraafikko Emma Peura ja Matkapäiväkirja -veistos Project Roomissa. Kuva: Raimo Granberg. Astrid Sylwanin Kejsarinnan-akryylimaalaus räiskyy marraskuun kaamoksessa. Taiteilija teoksensa edessä Helsinki Contemporaryssa. Kuva: Hannele Salminen. Anna-Leena Liljeström esittelee sekatekniikkateoksiaan Hevonen ja muuri sekä Kilpajuoksu Galleria Foggan uudessa tilassa. Kuva: Eeva-Liisa Kujala. Katalonialaissyntyinen mediataiteilija Anna Estarriola on yhdistellyt mediaa, veistostaidetta ja erilaisia äänimaailmoja. Kuvassa hänen jalkojensa juuressa on teos Ongoing Galerie Anhavalla. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 21 • Viikot 46-47/2019 M unkin S eutu ? Palvelukseen halutaan Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. HALUATKO LISÄANSIOITA? Haemme joukkoomme osa-aikaisia/ erikseen työhön kutsuttavia reippaita ULKOTYÖNTEKIJÖITÄ PIHATÖIHIN OTA YHTEYTTÄ! munkkiniemenkiinteistopalvelu@gmail.com Jouluradio soi loppiaiseen www.pikkuranska.com • Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA-TI 10.30-16.00, KE-TO 10.30-22.00, PE 10.30-22.00(24), LA 12.00-22.00(24), SU 12.00-20.00 Toivomme pöytävarauksia! Itsenäisyyspäivän lounas pe 6.12. klo 12.00-16.00 Buffetlounas 20€/henkilö sis. runsas salaattipöytä, lämpimät ruoat, kakku/kahvi TAI A La Carte lounas 25€/henkilö sis. runsas salaattipöytä, kana/siika/härkä pääruokana sekä kakku&kahvi Joulupöytä katettuna la 14.12-su 15.12. klo 12.00-16.00 Buffetlounas 18€/henkilö sis. runsas salaattipöytä, juoluruoat sekä luumuvaahto & kahvi Jouluextrassa julkaistaan Jouluextrassa julkaistaan joulutervehdyssivut! joulutervehdyssivut! Toivota asiakkaallesi tai ystävällisesi hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta joulusivuillamme! Toivotukset julkaistaan jouluextrassa viikolla 51. OTA YHTEYTTÄ Munkinseutu -lehti Riitta Juslin 09 413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi Kallio Lehti Sirpa Piira 09 413 97 360 sirpa.piira@karprint.fi Rööperin Lehti Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 kristiina@karprint.fi J ouluradio soi tänä vuonna maanantaista 4.11. alkaen loppiaiseen saakka. Tarjolla on entistä laajempi kattaus joulumusiikkia ympäri maailman, rakastetuimpia klassikoita unohtamatta. Perinteeksi muodostunutta Joululaulupäivää vietetään sunnuntaina 15.12. Joulunajan suosikkikanava Jouluradio soi kuuntelijoiden iloksi entistä isommin maanantaista 4.11. alkaen. Tällä kertaa Jouluradio kuuluu 27:llä eri paikkakunnalla eli joululaulut soivat ennätyksellisesti lähes koko Suomessa. Aidon ja alkuperäisen Jouluradion lisäksi tarjolla on myös yhdeksän erilaista nettiradiokanavaa vaativaankin joulumusiikkimakuun. – Jouluradio tulee tänä vuonna 17-vuotiaan itsevarmuudella, intoa puhkuen ja hieman röyhkeyttä uhkuen, naurahtaa Jouluradion toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne. Joulumusiikki kuuluu kaikille ja siksi tänä vuonna Jouluradiossa kuullaan musiikkia ympäri maailman. Luvassa on tuttuja joululauluja eri kielillä ja uusilla sovituksilla. Viikoittain kuullaan joululauluja maailman eri kolkilta, vaihtuvilla teemoilla. – Joulumusiikki yhdistää meitä yli rajojen ja kulttuurien. Monet meille tutut joululaulut soivat myös muualla ja toisaalta meidän joulunviettoamme ilahduttaa muista kulttuureista peräisin olevat kappaleet. Haluamme Jouluradiossa tänä vuonna esitellä kuulijoillemme, miten hienosta ja moninaisesta joulumusiikista nautitaan ympäri maailmaa, Jouluradion musiikkipäällikkö Aura Neuvonen kertoo. Tänä vuonna Jouluradio on paljon muutakin kuin radiokanava. Helsingin Kalasataman kauppakeskus REDIin muuttanut toimitus näkyy ja kuuluu ostoskeskuksen arjessa. Hoosianna-virsi viritetään uuteen uskoon ja sen julkaisukonserttia vietetään isossa tapahtumassa REDIn keskusaukiolla ensimmäisenä adventtisunnuntaina 1.12. Joululaulupäivänä sunnuntaina 15.12. Jouluradio haastaa kauppakeskuksen taas laulamaan tuttuja joululauluja yhdessä. Tänä vuonna Jouluradio lanseeraa täysin uuden Kuulostaa joululta -videosarjan. Suorissa lähetyksissä keskustellaan viikoittain suomalaisten vaikuttajien, muusikoiden ja muiden julkisuudesta tuttujen henkilöiden kanssa joulumusiikista. Jaksot striimataan suorina Jouluradion Facebookiin 112 000 seuraajalle. – Joulu on mielentila, johon ei tarvita muuta kun joulumusaa. Jouluradio-media tekee joulumusiikkisisältöjä innovatiivisella otteella ja yleisöä kuuntelemalla. Haluamme löytää jokaiselle sopivan tavan saada joulu sydämeensä, Kalliorinne muistuttaa. Jouluradion tekijät. Kuva: Antti Rintala