2017 Viikko 50 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 23 M unkin S eutu Saga kutsuu viihtymään Esitetilaukset ja yksityiset näytöt puh. 050 5215 139 | www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki Kutsu Sa ga C ar e on os a Es pe ri C ar e -k on se rn ia Kutsu Saga Munkkiniemen väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin sekä kauniiseen taloomme. Järjestämme esittelykierroksen joka keskiviikko klo 13. Saga tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Tarjoalla myös tilapäisiä asuntoja. Asukkaiden peruspalveluihin kuuluu turva-, siivousja ruokapalveluita sekä aktiivista harrastusja kulttuuritoimintaa. Tervetuloa tutustumaan laajaan valikoimaamm e! HUIPPUTARJOUS KOTIIN TAI TOIMISTOON! Raumantie 1, Helsinki | puh. 0400 125 320 | verkkokauppa: | Munkkivuoren ostoskeskus, alakerta www.ettonet.fi ONGO FREE aktiivituoli pitää liikkeessä istuessa! 539,Tuolin ostajalle ILMAISEKSI 184,arvoinen LEDpöytävalaisin! Aikuistennis AMMATTIVALMENTAJA SINUA VARTEN • Aamu-, päiväja iltaryhmät • Perusja jatkokurssit • Kilparyhmät Kevätkausi alkaen 697 € LAAJIN TUNTIVALIKOIMA Vauhti Hauskuus Oppiminen www.tennishedman.fi info@tennishedman.fi 09 8624 4000 ALE alkanut Ma-pe 10-18, la 10-14 Nettiaika: timma.fi/kosmetiikkahelmi Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 Christmas Shopping asiakaspäivä 20.12. KESKIVIIKKO KLO 10-19 Tervetuloa! Erikoistarjous: Lahjakortit 2 + 1 (kolmas lahjaksi) 100 ensimmäiselle asiakkaalle käsivoide lahjaksi (arvo 21 €). HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Haluatko senttejä pois reisistä, lantiolta tai vatsanseudulta? Hyödynnä liikuntaetusi meillä varaamalla jaksosi 31.12. mennessä ja aloita tammikuussa. Ennakkovaraajan etuna saat KOLME YLIMÄÄRÄISTÄ kertaa kaupan päälle! (Arvo 147-195€) Luonnollinen ja tehokas kehonmuokkausmenetelmä HYPOXI® perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin ja poistaa selluliittia. Näkyviä tuloksia nopeasti. Varaa ilmainen konsultaatio! ÄLÄ ANNA LIIKUNTASETELEITTESI VANHETA!
2 Nro 23 • Viikko 50 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
Ajankohtaista M unkin S eutu 48. vuosikerta – nro 23 Viikko 50 LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Tiedeolympialaiset kokosivat lähes sata nuorta Suomen kilpailijoilla oli aihetta hymyyn kolmen mitalisijan selvittyä. 400-500 neliön puistopaviljonki Töölönlahdenkadun varteen? Kuvasovite puistosuunnitelmasta. Kuva Näkymä Oy Joulunavauksessa väki liikkeellä, ohjelmaa ja ajanvietettä riitti kaikille Diakonissalaitos vihittiin 150 vuotta sitten ? Helsingin Diakonissalaitos vihittiin toimintaan 17.12.1867. Täsmälleen samana päivänä 150 vuotta myöhemmin Kallion kirkossa järjestetään 150-vuotisjuhlamessu. Messu alkaa klo 10. Saarnan pitää Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ja liturgina on seurakunnan kappalainen Riitta Männistö. Kallion kantaattikuoro esiintyy. Radioinnin vuoksi paikalla tulisi olla viimeistään klo 9.50. Sivut 8-9 ? Itämeren maiden nuoret kilpailivat Tiedeolympialaisissa Munkkiniemen yhteiskoulussa paremmuudesta matemaattisissa aineissa. Munkan abiturientit Denis Kheinonen ja Eero Pajunen toivat Suomelle ykkössijat matematiikassa ja fysiikassa. Munkkiniemen yhteiskoulu täyttyi 13.–15.11.2017 yli sadasta vieraasta, jotka saapuivat viidestä eri maasta toista kertaa Munkassa järjestettyihin nuorten Tiedeolympialaisiin. Sivu 7 ? Töölönlahden eteläosan puistoja katualueille suunnitellaan uudistuksia. Puistosuunnitelman hyväksymisen jälkeen tehdään ratkaisu myös vanhasta VR:n makasiinirauniosta. Sanomatalon, Kiasman, keskustakirjasto Oodin ja Musiikkitalon rajaamaa Makasiinipuiston ja Kansalaistorin aluetta kehitetään monipuoliseksi kaupunkitilaksi. Valmistuessaan se muodostaa Helsingin keskuspuiston alkupisteen, ja tarjoaa paikan muun muassa yleisötapahtumille. Rakentamisen aloittamisen aikataulu on sidoksissa Oodin valmistumisajankohtaan, ja sen on tarkoitus alkaa vuoden 2018 aikana. Puistosuunnitelman tavoitteena on kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen alue, joka sopii keskustaympäristöön. Sivu 11 Munkkiniemi sai joulukuusen Puistotielle ? Munkkiniemen puistotien länsipäätyyn saatiin tänä vuonna kauan kaivattu alueen yhteinen joulukuusi, joka on otettu asukkaiden keskuudessa todella lämmöllä vastaan. Hanke lähti käyntiin, kun noin vuosi sitten pidetyssä Munkinseudun ylipormestarin asukasillassa toivottiin Helsingin kaupungilta joulukuusta Munkkiniemeen. Ylipormestarina silloin toiminut Jussi Pajunen ei voinut luvata joulukuusta, mutta pysyvän kuusenjalan hän lupasi kaupungin voivan toimittaa Munkkiniemeen. Yhdistyksemme toimi aloitteentekijänä ottamalla tänä syksynä yhteyttä kaupungin edustajiin, jotka asensivat kuusenjalan Laajalahden aukiolla olevalle, varmaan Helsingin hienoimmalle joulukuusen kivikorokkeelle. Sivu 10 Cityvarasto Oyj on Vuoden 2017 helsinkiläinen yritys ? Vuoden 2017 helsinkiläinen yritys -palkinnon voitti kovaa kasvua tehnyt Cityvarasto Oyj. Vuonna 1999 perustettu pienvarastoalan yritys on laajentunut sekä orgaanisesti että yrityskaupoin alansa markkinajohtajaksi Suomessa. Yrittäjäpalkinto jaettiin 5.12.2017 Helsingin Yrittäjät ry:n Itsenäisyysjuhlassa. Globaalit megatrendit, kuten kaupungistuminen ja tavarapaljous, ovat luoneet kasvupotentiaalia varastoalalle. Lähes 20 vuotta toiminut Cityvarasto Oyj on tarttunut näihin muutoksiin ja ponnahtanut Helsingin Metsälästä valtakunnalliseksi pienvarastoalan huipuksi Suomessa. Yrityksen liikevaihto ja käyttökate ovat kasvaneet joka vuosi perustamisesta lähtien. Sivu 12
4 Nro 23 • Viikko 50 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 23 Yleisönosasto Runopalsta Alkuräjähdys Väittää viisaat alussa räjähti Jossain kaukana avaruudessa, joku poksahti välähti. Miten tyhjästä mikään voi räjähtää, miten poksahtaa välähtää. Eipä kannata liikaa miettiä, saa vain huolia harmaita hiuksia. Lue kirjasta isosta harkiten. Sieltä tähänkin asiaan saat vastauksen. Sama luoja on takana kaiken sen. Tieteen keinoin ei kaikkeen vastausta saa. Joku suurempi kaikkea johdattaa. Osakkaat ovat innostuneita energian säästämisestä S uomalaisia taloyhtiön osakkaita kiinnostaa energian säästö omassa taloyhtiössään. Tutkimuksen mukaan osakkaista 64 prosenttia on valmis investoimaan taloyhtiön energian säästöön tähtääviin hankkeisiin kustannussäästöjen saavuttamiseksi. Realia Isännöinti selvitti lokakuussa 2017 asunto-osakeyhtiössä asuvien suomalaisten näkemyksiä energian säästöön tähtäävistä hankkeista. Taloyhtiöiden osakkaat ovat eniten kiinnostuneita vedenkäytön seurantaan ja tehostamiseen liittyvistä hankkeista. Näistä kertoi olevansa kiinnostunut 58 % vastaajista. Vastaajista hiukan yli puolet (55 %) oli kiinnostunut sähkön käytön seurantaan ja tehostamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Kiinnostus vedenkäytön sekä sähkönkulutuksen seurantaan on ymmärrettävä, sillä näillä on suora vaikutus osakkaiden vastikkeen suuruuteen, Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Timo Aarvala sanoo. Vain 27 prosentissa vastaajien taloyhtiöistä on jo tehty energian säästöön tähtääviä toimenpiteitä, joista osakas oli tietoinen. Vastaajista 11 % kertoi, että heidän taloyhtiössään on parhaillaan käynnissä energian säästöön tähtäävä hanke. Lähes kolmannes vastaajista (32 %) ei osannut sanoa, onko omassa taloyhtiössä toteutettu tällaisia hankkeita tai tehty toimenpiteitä. Vaikuttaa siltä, että Suomessa osakkaiden keskuudessa on paljon epätietoisuutta taloyhtiöissä suunnitteilla sekä meneillään olevista toimenpiteistä. Isoissa taloyhtiöissä epätietoisten osuus oli tutkimuksen mukaan vielä suurempi. Tämä kertoo siitä, että taloyhtiöiden hallitusten sekä isännöitsijöiden on viestittävä entistä aktiivisemmin erilaisista hankkeista. Positiivista on, että kiinnostus energiansäästöä kohtaan on olemassa, sillä 43 % vastaajista toivoi enemmän energian säästämiseen tähtääviä projekteja omaan taloyhtiöönsä. Osakkaista 64 % oli valmis investoimaan taloyhtiön energian säästöön tähtääviin hankkeisiin kustannussäästösyistä ja 28 % vastaajista ympäristösyistä. Ainoastaan 12 % osakkaista ilmoitti, ettei ole valmis investoimaan energiansäästöön tähtääviin hankkeisiin. Investointi tarkoittaisi esimerkiksi yhtiövastikkeen nousua lyhyellä tähtäimellä energiansäästöhankkeen toteuttamiseksi. Havaintoja Elävä Senaatintori menettää yhden kulttuurilähteensä ? Helsingin senaatintori sykkii juuri nyt Tuomaan torin myyntikojujen avattua ovensa. Hetken tuntee olevansa keskellä elävää kulttuuriympäristöä. Helsingin tuomiokirkko, Helsingin yliopisto ja valtioneuvosto vartioivat torin hyörinää. Hetken lumous särkyy. Saan kuulla uutisen. Torin laitamilla olevalla kujalla jo vuosikymmeniä toiminut antikvaarinen kirjakauppa joutuu sulkemaan ovensa ennen tämän kuun puoltaväliä. Myyntituotot eivät kata korkeita vuokramenoja ja jatkuvaa kirjaerien hankintaa. Kirjojen menekki on kauppiaan mukaan niin suuri, että valikoimaa on täydennettävä lähes päivittäin uusin ostoin. 1.1.2018 voimaan tuleva vuokrankorotus osoittautui ylivoimaiseksi toiminnan jatkamisen kannalta. Viime vuosina Senaatintorin kujille on syntynyt ilahduttavasti liiketoimintaa. Valtaosa peruskorjattuihin tiloihin avatuista liikkeistä on kädentaitoihin sekä ravintolaja kahvilatoimintaan erikoistuneita liikkeitä. Hyvä näin. Kaupunkilaiset tarvitsevat tiloja, joissa he voivat kohdata toisiaan ja samalla nauttia ainutlaa-tuisesta kulttuuriympäristöstä. Senaatintorin Antikvariaatti on omalta osaltaan ollut kaupunkilaisten kohtauspaikka. Siellä on voinut rauhassa tutustua kirjoihin, jotka siirtyvät ekologisesti ja edullisesti lukijalta toiselle. Liikkeessä on voinut myös viivähtää ilman, että mukaan on tarttunut ostettavaa. Antikvariaatin sohvalla on voinut henkisesti virkistyä. Antikvariaatin toiminta on ollut mainio lisä kunnalliselle kirjastotoimelle. Asiantunteva ja edullisesti hyväkuntoisia kirjoja myyvä liike on nyt pakotettu lopettamaan toimintansa. Kunnioitettavaa on, ettei Senaatintorin Antikvariaatti ole tahtonut siirtää meidän kirjojen ystävien kannettavaksi suuria vuokramenojaan. Valitettavasti menetämme nyt yhden ilon ja virkistymisen lähteen. Ehdotan, että Helsingin kaupunki kehittäisi jatkossa toimintasuunnitelman, joka koskisi Senaatintorin varrella olevia kaupungin kiinteistöjä. Sen avulla varmistettaisiin toimintamahdollisuudet eri kulttuurija liiketoiminta-aloja edustaville yrittäjille. Tämä edellyttää ehkä erillisneuvotteluja ja vuokrasubventointeja tiettyjen toimialojen suhteen. Senaatintori tarvitsee erilaisia kulttuurilähteitä. Riitta Pietilä-Hella Helsingin kaupungin asukas ? Kevyt kauppakassi kädessä nousin Neloseen Sokoksen pysäkillä. Täyttä oli niin kuin siihen aikaan päivästä. Ei aikaakaan, kun keski-ikäinen, ulkomaiselta vaikuttava mies nousi painavien muovikassien kanssa seisomaan ja tarjosi minulle istuimen. Kiitin ja havaitsin matkan jatkuessa, miten raskaat kassit ja pitkä seisontamatka hänellä oli. Mielessä käväisi, että ehdotan kassien nostamista minun syliini, mutta en tohtinut. Kun mies vihdoin tuli kotipysäkilleen ja jäi vaunusta, hän vilkutti minulle ikkunasta. Miten herttaista. Samassa havaitsin, että edessäni istui kaksi pikkutyttöä tuijottaen keskittyneesti kännyköihinsä. Siinä oli heidän koko olemisensa täpötäydessä raitiovaunussa. Muistin, miten ennen vanhaan meillä lapsilla oli koululaislippu, joka oikeutti vain seisomapaikkaan. Miten jännittyneenä tarkkailin, uskallanko istua, kun pysäkiltä nousi väkeä vaunuun. Mutta siitähän on aikaa. Parin päivän päästä Munkkiniemessä nelosen täytti täysin ehkä kymmenvuotiaitten koululaisten joukko, kun Paciuksenkadun pysäkillä vaunuun nousi todella vanha nainen. Hän jäi seisomaan kahden nuoren viereen katse kiinteästi heihin suunnattuna. Katsoi, ei sanonut mitään. Silloin minä sanoin: ”Lapset eivät istu, kun vaunussa on vanhempia ihmisiä”. Se tehosi niin hyvin, että jopa minun vieressäni istunut tyttö nousi säikähtyneenä ylös. Paikka pysyi tyhjänä Keskustaan saakka! Onko jotain, mitä pitäisi lapsille opettaa vai onko jotakin, mikä lapsen pitäisi ihan itse oivaltaa? Vai pitäisikö pyytää Elisa asialle? Me-too? Marjatta Katajamäki Tästä puhutaan ? Adventin alkaessa ja joulun koittaessa huomaan joka vuosi miettiväni kaamoksen kauneutta. Kaamos kutsuu hiljaisuuteen. Jos suostuu kuuntelemaan hiljaisuutta, synkkyys ja surullisuus katoaa. Auringottoman ajan valoisa puoli sisältää yllätyksen ilon ja rakkauden. Kun seurasin Finlandiapalkinnon juhlintaa, näin Juha Hurmeen ensimmäisen kerran puku päällä. Kun hän ensimmäisen kerran tuli studiovieraakseni radioon, hän kertoi tulevansa suoraan metsästä, hänellä oli mukanaan erämaan tuoksu ja selässään reppu. Juha Hurme kirjoitti omistuskirjoituksen ojentaessaan minulle Niemi-kirjansa pukeutuneena harmaaseen arkisimmasta arkisimpaan asuun. Joka kerran kohdatessamme hänestä välittyy aitoa uskottavuutta, pyhää yksinkertaisuutta, taiteilijan suuruutta. Suomi on Siperian kainalokuoppa, kuten hän sanoo maalatessaan kuvan maailmasta. Hänen tekstinsä on ravisuttavaa hybridiä, jota hän kertoo tuottaneensa viisikymmentä vuotta. Jo ennen Finlandia-palkitsemista, ei voinut olla aavistamatta minkälainen käänne muhii Niemen kansien välissä. Jo kirjan nimivalinta Niemi välittää kuvan Euroopan perällä keinuvasta kainalokupasta jota me tänne asutetut ihmiset aloimme satoja vuosia sitten kutsua Suomeksi. Kansallisvaltio on siis aika uusi käsite, ohimenevä ilmiö, jos ymmärrän Hurmeen oivalluksia oikein. Juha Hurmeen tuotteliaisuuden yksi salaisuus on liike. Jos askel pysähtyy, juoksu lakkaa ja kunto pettää, ohjaajan, dramaturgin, näyttelijän ja kirjoittajan tuotanto tyrehtyy. Vaikka Niemen kirjoittaminen vei kolmisen vuotta, sen työstäminen kesti 50 vuotta. Juha Hurme nostaa syvyydestä vastauksia kuka hän itse on, mitä on elämä täällä Suomessa ennenkuin Suomesta tuli Suomi. NIemeä lukiessa tulee kevyt olo. Vaikka historia ja raadanta on raskas, Suomen olemukseen kaiken maailman keskellä voi suhtautua vain huumorilla ja lennokkuudella. Tämän lajin taitaja on Juha Hurme. Joka kirjaan tarttuu, ei voi jättää lukemista kesken. Hurmeen ajatukset tuottavat lukijalle yllätyksiä, tuntemattomia ajatuksia. Omilla aatoksillaan hän hämmentää ja auttaa ymmärtämään sanomansa huumorilla. Huumorin määrä kasvaa mitä enemmän itää ja Siperiaa kohti kuljetaan. Kun Hurme palkintojen jaossa luki omakorosteista ruotsiaan ja kehotti juntteja oppimaan kieltä, persuministeriltä paloivat hihat. Ministeri paljasti sivistyksen puutteensa ryhtyessään vaatimaan Hurmeelta anteeksipyyntöä. Tosikot eivät Hurmeen hurmoksellista älyä siedä, eivät sulata. Olin ajatellut kirjoittaa adventista ja itsenäisyyspäivästä, mutta ne oli hyllytettävä, koska Hurme hurmasi, bvei ajatuksen Niemeen. Jouluja ja juhlia, tulee ja menee, mutta Juha Hurmeen välittämä innostus palaa. Ilman paloa ei adventtikynttilä loista eikä Hoosianna kajahda. Ilman poltetta ei Suomella ole painoa eikä elämällä kauneutta. Onnittelin Juha Hurmetta ja kiitin lupauksesta jatkaa radiokeskustelujamme. Olen hänestä ylpeä, koska hän hallitsee saarnamiehen molemmat puolet: on oltava sanottavaa ja on osattava sanoa sanottavansa ymmärrettävästi. Nykyisyyttä voi avata vain historiasta. Juha Hurmeen migraatiot, genetiikat, sanat ja sanottavat mittaavat yhtä aikaa korkeuden ja syvyyden. Juha Hurme vei minulta adventin ja itsenäisyyspäivän, mutta toi tilalle oikean joulun. Veli-Matti Hynninen Suomi, Siperian kainalossa Veli-Matti Hynninen Aleksanterin teatteri remonttiin lähivuosina ? Helsingin Bulevardilla sijaitseva teatterirakennus vaatii laajan korjauksen lähivuosina. Valtion nykyisessä taloustilanteessa opetusja kulttuuriministeriöllä ei ole mahdollisuuksia rahoittaa laajaa peruskorjausta. Ministeriö on tiedustellut Helsingin kaupungin kiinnostusta ryhtyä jälleen toimimaan talossa, mutta kaupunki on todennut, ettei sillä ole tarpeita eikä mahdollisuuksia teatterin käyttöön eikä sen korjauksiin. Aleksanterin teatterissa tapahtuva toiminta ei kuulu valtion ydintehtäviin eikä valtion tarvitse tehtäviensä puolesta omistaa rakennusta. Näin ollen Senaatti-kiinteistöt lähtee selvittämään kiinteistön myyntiä vaihtoehtona valtion rahoittamalle korjaukselle. Kiinteistön myynti uudelle omistajalle, joka pystyisi toteuttamaan laajan korjauksen, tarjoaisi kestävän ratkaisun talon pitämiseksi arvonsa mukaisessa kulttuurikäytössä. Olavi Kylliäinen
5 Viikko 50 • Nro 23 M unkin S eutu MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 2299 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 3399 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 4499 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 5599 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 6699 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki edullisempi.fi Linjat 194 ja 195 Lehtisaaren ja Kuusisaaren kautta lakkautetaan Linja 551 alkaa kulkea aamusta iltaan tiheällä vuorovälillä ja liusäksi Aalto-yliopiston metroaseman kautta Munkan mummon jupinat Mii tuu, tuu, tuu...! ? Istuin ainakin kymmenen vuotta sitten New Yorkin Harlemissa teatteriesityksessä. Ystävättäreni kanssa olimme ainoat valkoihoiset. Esityksen juoni oli lyhykäisyydessään seuraava: Keski-ikäinen nainen oli mennyt uudestaan naimisiin nuoren miehen kanssa ja naisella oli edellisestä avioliitostaan kaksi teini-ikäistä tytärtä. Nainen havaitsi jossain vaiheessa, että hänen nuorella aviomiehellään oli suhde hänen omiin tyttäriinsä! Siis hänen tyttärillään oli suhde hänen aviomieheensä! Seurasi uskomaton riita ja hammasten kiristys. Esityksestä ei ole jäänyt muistiini muuta kuin juoni ja äidin monologi tyttärilleen, kun hän sai tietää heidän suhteestaan aviomieheensä. Äiti heitti puolet vaatteistaan roskikseen ja rinnat paljaana roikkuen hän käveli edestakaisin näyttämöllä pyllyään pyörittäen. Hän sanoi: Tältä te näytätte keittiössä aviomieheni edessä. Katsomo hurrasi ja taputti käsiään vimmatusti! Äidin monologi jatkui tyttäriensä ja aviomiehensä edessä. Hän ei päästänyt kumpaakaan osapuolta helpolla. Mutta hän sai yhden oivalluksen aikaan katsomossa. Kumpikin osapuoli oli vastuussa teoistaan. Teatteriesityksen jälkeen saimme ystävättäreni kanssa aikaan suuren mii tuukeskustelun. 10 vuotta liian aikaisin. Keskustelimme varsinkin parisuhteen alussa esiintyvistä ”vääristä vihjeistä”. Niihinhän olimme itsekin syyllistyneet. Muistan eräänkin tapauksen, jossa nainen rakastui ulkolaiseen mieheen, joka oli kova jazzfani. Nainen ei tiennyt jazzista mitään ja niinpä hän kirjoitutti kirjeensä miehelle jazzmuusikolla. Rakkaus eteni nopeasti häihin saakka ja jossain vaiheessa sitten totuus paljastui. Totuus oli ollut kuulemma kova pettymys miehelle. Näin iäkkäämpänä ymmärtää vastuun ihmissuhteissa aivan eri lailla kuin nuorena. Nuorena omien toiveiden ja unelmien tyydytykseen etsittiin vastaamaan kumppani, jonka kanssa ne pystyttäisiin toteuttamaan. Ja kun ne saavutettiin, ei paljon muuta yhteistä enää ollutkaan. Onneksi useille pareille kehittyi vuosien saatossa hyvä ystävyyssuhde. Se kantaa jo pitkälle kuten Merete Mazzarellakin on todennut: Kaikissa olosuhteissa ystävyys kestää rakkautta pitempään. Mii tuukampanja kertoo tuon Harlemin näytelmän yhden osapuolen tarinan. Toisen osapuolen tarinoista ei näytä kukaan olevan kiinnostunut. Valitettavasti vain parisuhteeseen tarvitaan ainakin kaksi osapuolta, tulevaisuudessa ehkä useampiakin. Miten olla oikeudenmukainen ja tasapuolinen kaikkia osapuolia kohtaan – siinä tuhannen taalan kysymys. Samaa muistuttaa kiinalainen sananlasku: Jos on halua tuomita, löytyy myös todistaja! Elina Kuosmanen P.S. On tässä aikoja eletty, kun tämänkaltainen aihe valikoitui joulukuiseksi pakinan aiheeksi! Henkisen kulttuurin köyhyyttä näet poden siis itsekin! Jouluisia aiheita olisivat toisen ihmisen huomioonottaminen, ystävällisyys ja antelias joulumieli. Niitä ei tässä maailmassa voi kyllin korostaa. Siksi tässä Teille kaikille hyvän joulun toivotukset runon muodossa: Jouluna meitä on kaksi, minä ja joulupukki Maxi. Kinkkua, lanttua, lohta ja lisää tulee kohta. Puuro on kuumaa, mitäs siitä, joulupukki tuumaa. Vatsat on täynnä ja paisuu kävely vaikeaa, eikä raisuu. Hyvä, kun jalat kantaa onneksi lähellä ei ole rantaa! Särpimen päälle otamme vettä sitähän riittää, siksi, että järvestähän lisää saa luonnon juomaa, jos janottaa. Lahjat annamme ja jaamme kirjat toisiltamme saamme, joulupukin kontista riittää paketteja, joista saamme kiittää. Hetken onpi hyvä mieli poissa touhu, riitaisa kieli, josko näin voisi aina olla joulupukin matkamittarissa kilometrejä täysi nolla. Lahjoita joulu asunnottomille ? Joulu lähestyy, mutta kadulla eläville asunnottomille se ei välttämättä ole iloinen juhla. Jouluna niin julkisten tilojen kuin päiväkeskustenkin ovet ovat yleensä kiinni. Vva ry kerää rahaa, jotta asunnottomilla olisi mahdollisuus viettää joulu lämpimässä ja saada vatsansa täyteen. – Lahjoitusrahoilla pidämme Yökeskus Kalkkersin avoinna joulun pyhät ja tarjoamme Kalkkersin kävijöille jouluaterian, kertoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Kalkkers on ainoa kaikille asunnottomille avoin yöaikaan auki oleva lämmin ja turvallinen levähdyspaikka Helsingissä. Kalkkers sijaitsee Sörnäisissä metroaseman välittömässä läheisyydessä. Kalkkersin toimintaa voi tukea tänä jouluna kahdella tavalla: ostamalla syksyllä julkaistun Naamat – tarinoita asunnottomuudesta -kirjan (32 euroa) tai lahjoittamalla haluamansa summan rahaa. Naamat (Into 2017) on asumisneuvoja Ulla Pyyvaaran ja valokuvaaja Arto Timosen teos, jossa lukijan eteen marssitetaan yksi kerrallaan asunnottomia, asunnottomuutta kokeneita ja heidän kanssaan töitä tekeviä ihmisiä kertomaan, millaista on olla asunnoton. Esiin piirtyy köyhyys, leipäjono, ruuan dyykkaus, verkkokellari, kaverin sohva, päihteet, prostituutio, väkivalta, vankila, asumisyksikkö – ihminen, joka on aina arvoitus, ellei tunne hänen tarinaansa. – Tunsin olevani liian hyvässä kunnossa saadakseni asunnon, kunnes ymmärsin, että ansaitsen oman kodin kuten kaikki muutkin. Olen nukkunut ystävieni luona, ja äitini. He ovat minua hyvää hyvyyttään majoittaneet. On tarjottu apua, mutta ylpeyteni estää minua vaivaamasta ketään, kertoo Hemppa Naamat-kirjassa. Naamat on paitsi puhutteleva kuvaus asunnottomien arjesta ja yhteiskunnan epätasa-arvoisuudesta, myös oivallinen joululahja. Osta omasi ja ole mukana auttamassa! Naamat-kirjan voi tilata osoitteesta vlada. petrovskaja(at)vvary.fi, mukaan osoite ja puhelinnumero. Kirja toimitetaan Ärräpakettina lähimmälle Rkioskille. Kirjan hinta on 32 euroa ja se käytetään kokonaisuudessaan (poislukien postikulut) Vva ry:n matalan kynnyksen auttamistyöhön. Kun tilaat 14.12. mennessä, kirja ehtii jouluksi perille. Lahjoittaa voit joko siirtämällä haluamasi summan tilille FI95 8000 1770 5353 01 tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 16499 (10€/viesti). Rahankeräysluvan tiedot: Keräyslupa RA/2017/814, voimassa 1.8.2017 – 31.3.2019, koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta, myöntänyt Poliisihallitus. HKL ja Bombardier Transportation solmivat sovintosopimuksen Variotram-raitiovaunu. Kuva: HKL. ? Metron vaikutukset sekä sen mukanaan tuomat linja-autojen linjastomuutokset vaikuttavat linja-autojen kulkemiseen pääväylillä, mutta myös sen lisäksi paljon nykyisten metroasemien ympäristöön. Linjastomuutosten vaikutukset ovat muutamilla alueilla jopa merkittäviä. Lehtisaaressa ja Kuusisaaressa linjat 194 ja 195 lakkautetaan kokonaan, mutta linja 551 alkaa kulkea päivittäin aamusta iltaan tiheämmällä vuorovälillä. Samalla 551:n reitti muuttuu kulkemaan Aalto -yliopiston metroaseman kautta. Saaria palvelee myös linja 552. Yhteydet Helsingin keskustaan muuttuvat vaihdollisiksi, ja bussiin tai raitiovaunuun voi vaihtaa Munkkiniemessä tai Töölön tullilla. Yöliikenteessä saaria palvelee linja 551N. Suoran linjat lakkautetaan Suurin osa keskustasta Etelä-Espooseen ja Lauttasaareen kulkevista bussilinjoista lakkautetaan, koska metro palvelee näillä matkoilla. Kampin terminaaliin siirretään Kampin katutasosta linjat 37, 41, 42, 69, 70, 206, 212 ja 213 sekä Elielinaukiolta linja 63. Etelä-Espoon bussilinjasto uudistuu kokonaisuudessaan. Suoraan Länsiväylää pitkin Kamppiin kulkevat bussilinjat vaihtuvat liityntälinjoihin metroasemille, joista merkittävimmät ovat Tapiola ja Matinkylä. Yöliikenteessä bussit kulkevat Kampin terminaalista, kuten nytkin. Lauttasaaren pääasiallinen yhteys Helsingin keskustan ja Espoon suuntiin on metro. Yöliikenteessä ajavat linjat 20N ja 112N. Länsimetron liikennöinti alkoi lauantaina 18. marraskuuta. Bussilinjat uudistuvat varsin pian eli 3. tammikuuta 2018. ? HKL ja maailman suurimpiin raideliikennealan toimittajiin kuuluva Bombardier Transportation ovat solmineet Variotram-raitiovaunuja koskevan sovintosopimuksen, joka allekirjoitettiin Helsingissä 30.11.2017. Bombardier Transportation toimitti Variotram-raitiovaunut Helsinkiin vuosituhannen vaihteessa. Vaunujen korirakennetta vahvistettiin muutostöillä vuosina 2006 2007. HKL ja Bombardier Transportation tekivät vuonna 2007 Variotram-vaunuja koskien hankintasopimusten muutosja yhteistyösopimuksen ja huoltoja kunnossapitosopimuksen. Näiden sopimusten tavoitteena oli varmistaa Variotram-vaunujen käytettävyys ja hankintasopimusten mukainen elinkaari. Bombardier Transportation on vastannut vaunujen kunnossapidosta vuodesta 2007 alkaen. Tänä aikana vaunujen käytettävyys on ollut hyvällä tasolla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kuitenkin havaittu, että vaunut eivät ole korija telirakenteen osalta täysin soveltuvia Helsingin vaativalle rataverkolle. Nyt allekirjoitetun sovintosopimuksen mukaisesti Variotram-raitiovaunut poistuvat Helsingin raitioliikenteestä vaiheittain vuoden 2018 loppuun mennessä. Sovintosopimuksen mukaisesti Bombardier Transportation ja HKL pyrkivät yhteistyössä myymään vaunut eurooppalaiseen kaupunkiin, jonka rataverkko soveltuu paremmin Variotram-vaunuille. Myytäviä vaunuja on yhteensä 40 kappaletta. Sovintosopimus on tärkeä virstanpylväs HKL:n ja Bombardierin pitkäaikaisessa ja jatkuvassa yhteistyössä. – Allekirjoitettu sopimus on kaupunkilaisille hyvä. Sopimus hyödyntää molempien osapuolten korkeatasoista osaamista, mahdollistaa laadukkaan raitioliikenteen myös siirtymäaikana ja antaa meille taloudelliset edellytykset raitioliikenteen kehittämiseksi. Arvostan Bombardieria joustavuudesta ja kyvystä löytää asiakasta hyvin palveleva ratkaisu myös tällaisessa haasteellisessa tilanteessa”, toteaa HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.
6 Nro 23 • Viikko 50 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi VIIKKO 50 MA 11.12. Tatu, Daniel, Taneli TI 12.12. Tuovi KE 13.12. Seija TO 14.12. Jouko PE 15.12. Nooa, Heimo LA 16.12. Aada, Auli, Aulikki SU 17.12. 3. adventtisunnuntai Raakel Käy pilvet raskaanraukeat / kuin väsynehet kulkijat. Einari Vuorela (1889-1972) Päivyri Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Avoin aulakahvila ke 13.12. klo 1314 kirkossa. Sekakuoro Procantuksen joulukonsertti ke 13.12. klo 19. Joht. Mirjam Kyrönseppä. Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Iltatee to klo 18.30 seurakuntasalissa. Hyvän mielen kuntojumppa +65 ma klo 10 ma 18.12. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun Ystävien perinteinen joulukonsertti pe 15.12. klo 17.30. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5e. Lasten kauneimmat joululaulut la 16.12. klo 16 Munkkivuoren kirkossa. Frilander, Sidoroff, mukana lapsikuoro. Messu su 17.12. klo 11. Hartikainen, Sidoroff. Kauneimmat joululaulut su 17.12.klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Hartikainen, mukana Joululaulukuoro. Seurakunnan puurojuhla ma 18.12. klo 17-20 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Musiikkia tasatunnein, joulupuuroa ja muuta hyvää. Samalla vietämme Sinikka Peltohaan läksiäisiä. Arkimessu ke 20.12. klo 18. Hartikainen, Valtonen, Saarinen. Rento ja lyhyt messu. Lasten ja perheiden aattohartaus 24.12. klo 15. Lasten ja perheiden joulukuvaelma. Tervetuloa enkelit ja paimenet toteuttamaan tätä perinteistä jo vuonna 1984 seurakuntalaisten aloittamaa joulukuvaelmaperinnettä. Harjoitukset pe 22.12. klo 17–18.30 kirkossa. Tied. ja ilm. katariina.wirta@evl.fi tai 09 23405132. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Kauneimmat joululaulut la 16.12. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Frilander, mukana soitinyhtye Puhallus Verkoston messu sunnuntaisin klo 17. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Luemme, tutkimme ja keskustelemme Raamatun sanomasta. Olohuone tiistaisin klo 13–15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Joulukonsertti – jouluhelinää monin kielin to 21.12. klo 19 Munkkiniemen kirkossa. Kaksi kielisoitinta, kitara ja kantele muodostavat yhdessä suuria jouluisia maailmoja. Suomalais-australialainen huikea kitaristi Teri Mantere sekä multi-instrumentalisti Senni Valtonen esittävät myös lauluja monin kielin. Supermuusikkojen folkahtavassa käsittelyssä ovat sekä tutut joululaulut, että muutamat uudemmatkin tuttavuudet. Olet sydämellisesti tervetullut nauttimaan joulusta kanssamme! Vapaa pääsy, ohjelma 10e. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Kappelissa vietetään joulun alla saaristolaisten toivomuksesta myös matalan kynnyksen joululauluiltoja. Päivämäärät on sovittu 29.11., 13.12. ja 20.12. klo 18– . Illoissa ei välttämättä ole mukana työntekijää vaan tarkoitus on, että saarelaiset saavat näin vielä kappelin haltuunsa ja voivat viettää siellä iltaa mukavasti villasukissa ja laulaa yhdessä tuttuja rakkaita joululauluja. Tarjoilu toimii nyyttäriperiaatteella ja omat jäljet siivotaan, jotta iltapäiväkerhon on seuraavana päivänä mukava tulla. Mieltenmuuttajat Joh. 1: 19–27 ? Siihen aikaan lehdet eivät kuluneet aamukahvipöydässä. Viesti ei kulkenut netin tai muun median kautta iltapäiväruuhkaan eikä kännykkä ollut välittämässä tietoa tutuille. Silti koko maailma tuntui juoksevan hänen luokseen. Outoa, eihän mies puhunut edes mukavia. Saarnasi parannuksen teon välttämättömyyttä, koska Jumalan valtakunta oli tullut lähelle. Johannes Kastajan luokse muun kansan mukana saapuivat myös uhrijumalanpalvelusten hoitajat ja uskonnollisen puolueen edustajat. ”Oletko Messias, Elia vai peräti se suuri Mooseksen kaltainen profeetta?” Kaikkiin Johannes vastasi kieltävästi. Hän ei ollut yhtään mitään. Vain huutavan ääni, ei itse huutaja. Hänen takanaan on toinen, jolle ääni kuuluu, jonka vähäisimmäksi kengännauhojen avaajaksikaan hän ei katsonut olevansa sovelias. Oli siis tullut parannuksen teon aika. Nyt kastetaan vain vedellä, mutta pian sillä kasteella, joka tuo Hengen ja tulen. Miksi kansa tuli Johanneksen luo? Samasta syystä, kuin miksi tänäänkin tullaan vedetyksi mielenmuuttajien joukkoon: omatunto syyttää syylliseksi, kaivataan Jumalan läheisyyttä. Mieli etsii armoa ja puhtautta, kysyy ovatko jutut Jeesuksesta totta? Voi käydä niinkin hyvin, että Jeesus muuttuu sadusta todeksi. ”Vaikken toivoa löydä / ainoaani tarraudun. / Kädet lävistetyt vielä / voivat turvaan viedä mun" laulaa Juha Tapio vanhassa tuotannossaan. Tänään, kun henkisyys ja sen kristillinen kevytversio hengellisyys on nousukurssissa kuin Nokia aikoinaan, on hyvä kuunnella Johanneksen sanomaa. Matthias Grünewaldin lohduttavan alttaritaulun tavoin Johannes osoittaa Kristuksen ristiä. Jeesuksen luokse on tie auki. Hänen luonaan on kaikkeen anteeksiantamus. Sieltä löytyy elämän mieli. Lähempää, kuin uskallamme uskoa. Juha Vähäsarja Kirjoittaja on Suomen Raamattuopiston rehtori ja Perussanoma Oy:n toimitusjohtaja Jenni Haukion toimittamaa runoantologiaa painettu jo yli 60 000 kappaletta Jenni Haukion runokirja on myynyt rutkasti. ? Jenni Haukion toimittama runoantologia Katso pohjoista taivasta innostaa poikkeuksellisella tavalla suomalaisia lukemaan runoutta. Huhtikuussa julkaistu antologia on noussut myyntimenestykseksi, ja sitä on painettu joulukuun alkuun mennessä yli 60 000 kappaletta. – Katso pohjoista taivasta on saanut aikaan suoranaisen ’runousherätyksen’ suomalaisissa lukijoissa. Itsenäisyytemme juhlavuodesta on tullut myös runouden juhlavuosi. Antologian siivittämänä on järjestetty konsertteja, matineoita, runomaraton sekä lausuntaja keskustelutilaisuuksia ympäri maata. Olemme suunnattoman kiitollisia Jenni Haukiolle hänen suurtyöstään antologian toimittajana ja runouden lähettiläänä, kommentoi Otavan kustannusjohtaja Minna Castrén. Haukio on valinnut teokseen runoutemme rakastetuimmat klassikot ja kiinnostavimmat uudet runot yhteensä 160 runoilijalta. Antologia on Haukion sanoin ”kunnianja rakkaudenosoitus suomalaiselle runoudelle” Aleksis Kivestä nykypäivään. – Lopputulos on yksi parhaista suomalaisen runouden antologioista kautta aikojen ja ansaittu menestys – esimerkillisen kattava ja kaunis teos, jossa yksityinen ja yleinen ovat tasapainossa.” – Kiiltomato. net, Vesa Rantama Joulun historia ja Betlehemin tähti ? FT Marianna Ridderstad kertoo joulun historiasta ja Betlehemin tähdestä tieteen ja astronomian näkökulmasta Käpylän kirjastossa torstaina 14. joulukuuta kello 18. Tilaisuuden järjestäjänä on Suomen Arkeoastronominen seura. Vapaa pääsy, Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5. Helsingin Konservatorion joulukonsertteja ? Kaikki konsertit järjestetään Helsingin Konservatorion konserttisalissa, Ruoholahdentori 6, 00180 Helsinki. Konsertteihin on vapaa pääsy ke 13.12. klo 19 Laulajien joulukonsertti. Konserttisali pe 15.12. klo 19 Laulajien konsertti. Ritva Laamasen oppilaat. Kamarimusiikkisali la 16.12. klo 13 & 14 Konsan kitaristien joulujamboree. Patrick Venan ja Mikko Zibulskin oppilaat. Kamarimusiikkisali la 16.12. klo 15 Suuri joulukonsertti. Konservatorion kuorot, Visollo Combo. Konserttisali to 21.12. klo 17 Jouluinen kahvikonsertti. Opiskelijat ja oppilaat soittavat kahvilavieraiden iloksi. Konservatorion aulakahvila Nuoren Voiman toiseksi päätoimittajaksi Vesa Rantama Nuori Voima -kulttuurilehti siirtyy työparimalliin vuoden 2018 alusta. ? Päätoimittaja Maaria Ylikankaan työpariksi on valittu kriitikko, toimittaja Vesa Rantama. Rantama on työskennellyt muun muassa Tuli&Savu -runouslehden toisena päätoimittajana. Rantama haluaa tehdä oikeutta taiteen ja kulttuurin rikkaudelle niin marginaalia kuin valtavirtaakin tutkien. – Ajassamme, jossa disinformaatio on entistä näkyvämmin esillä, kulttuurijournalismin on luotettava ihmisten tiedonhaluun ja pidettävä sitä yllä. 110 vuotta täyttävän Nuoren Voiman ensi vuoden ensimmäinen numero keskittyy lukutaitoihin. – Otamme Maaria Ylikankaan kanssa asiaksemme yhdistää lehden edustaman sivistystradition ajankohtaisiin aiheisiin. Taustani runouslehden päätoimittajana tulee varmasti myös näkymään lehden sisällöissä, toteaa Rantama. Nuori Voima on viidesti vuodessa ilmestyvä kirjallisen kulttuurin lehti. Lehteä julkaisee kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto ry.
7 Viikko 50 • Nro 23 M unkin S eutu Tervetuloa palveltavaksi Annankadulle ark. 10-18, la 10-16 MEPHISTO SHOP HELSINKI • Annankatu 34 A • 020 734 8410 • www.mephistoshophki.com Uutuus! Ergonomiset huopatossut pukinkonttiin! Rajoitettu erä! Naisille: tummansininen, harmaa, magenta. Miehille: harmaa Tulevaisuuden taitoja tenniksestä junioreille 4 17 v. • Toisten kunnioitusta • Yhteistyötä • Voittamista • Häviämistä Kevätkausi alkaen 465 € AMMATTIVALMENTAJA SINUA VARTEN Vauhti Hauskuus Oppiminen www.tennishedman.fi info@tennishedman.fi 09 8624 4000 Munkkivuoren ostoskeskus, Raumantie 1A, 00350 Helsinki p. 09 5656 010. Palvelemme: ma-pe 8.30-20, la 9-17 Joulu alkaa Munkkivuoren apteekista! Parasta kasvoillesi! Kosmetologimme paikalla lauantaina 16.12. klo 11-17 20:lle ensimmäiselle kosmetiikkatuotteen ostajalle mukaan yllätyskassi Tervetuloa tutustumaan myös muihin joulutarjouksiimme! Itämeren maiden nuoret opettajineen Tiedeolympialaisissa Munkkiniemen yhteiskoulussa. Tiedeolympialaiset kokosivat lähes sata nuorta Jatkoa sivulta 3 ? Kolmipäiväisessä tapahtumassa lukioikäiset nuoret kilpailivat ikäluokittain paremmuudesta matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Suomen lisäksi osallistujat tulivat Latviasta, Liettuasta, Virosta, Ruotsista ja Venäjältä. Denis Kheinoselle ja Eero Pajuselle ykkössijat Kisojen kokonaispisteissä Latvia vei ylivoimaisen voiton, mutta myös Suomelle tuli huippusijoituksia. Munkan abiturientti Denis Kheinonen voitti ylivoimaisesti matematiikan sarjan omassa ikäluokassaan, ja samassa sarjassa kolmanneksi sijoittui Joonas Lahikainen häviten niukasti Latvian Edvards Šnepsille. Abiturientti Eero Pajunen jakoi fysiikassa ensimmäisen sijan Viron Nikita Leon kanssa. Munkan matematiikan lehtori Tuomas Mäkelä on syystäkin tyytyväinen. Hän kertoo, että opiskelijat valmistautuvat jatkuvasti kisoihin huoltamalla matematiikan taitojaan. – Lisäksi koulu tarjoaa kilpailuvalmennuskurssia, jossa tutustutaan kilpailuille tyypillisiin haastavampiin tehtäviin, Mäkelä valottaa. Mäkelälle kisojen parasta antia on se, ”kun oppilas ratkaisee tehtävän jollakin uudella, jännittävällä tai kutkuttavalla tavalla, jota itse ei osannut odottaa”. Fysiikan lehtori Harri Alajääski kommentoi fysiikan tehtävien olleen tänä vuonna todella vaikeita, mutta kilpailutulosten selvittyä hänellä oli syytä hymyyn. Kilpailuvoittaja Eero Pajusta tehtävien haastavuus ei haitannut, vaan hänen mielestään tehtäviä oli mukava tehdä. Kisoilla 30-vuotinen historia Kilpailutraditio alkoi jo vuonna 1961, kun Baltian maat alkoivat järjestää keskenään urheilukilpailuja. Vuonna 2008 myös muut maat liittyivät osaksi tapahtumaa, joka laajeni tiedekilpailuksi. Munkkiniemen yhteiskoulu liittyi joukkoon ensimmäisenä. Kilpailun pääkoordinaattori, Munkkiniemen yhteiskoulun englannin lehtori Mervi Tiainen kertoo, että on ollut mukana vuodesta 2008 saakka, jolloin kisat järjestettiin Vilnassa. Tiedeolympialaisten järjestely vaatii ison ponnistuksen sekä järjestäjämaan opettajilta että opiskelijoilta. Mervi Tiainen kertoo, että tapahtumalla on 30-vuotiset perinteet ja tiettyjä pysyviä elementtejä, joiden varaan koordinoinnissa on hyvä rakentaa. – Tärkeää on aloittaa suunnittelu ajoissa eli melkein heti edellisten kisojen jälkeen, kun isännöintivuoro on varmistunut. Jo keväällä aloitetaan muun muassa majoituksen ja kilpailukysymysten laatijoiden hankkiminen sekä lähetetään virallinen kutsu tapahtumaan. Syksyllä koulun alettua järjestelytiimin tapaamiset käynnistyvät toden teolla, kun aikataulut alkavat hahmottua, Tiainen kertoo. Yhteydenpito muiden maiden koordinaattoreihin on Tiaisen mukaan ensiarvoista. – Tässä on ollut iso apu vuodesta 2008 lähtien rakennetuista suhteista. Tiaisella on hyviä muistoja vuosien varrelta. – Kaikissa kouluissa meidät on otettu vastaan sydämellisesti. Mieleeni ovat jääneet juhlavat ja taiteelliselta tasoltaan vaikuttavat avajaiset ja päättäjäiset sekä kaikkien viiden järjestäjäkoulun läheltä löytyvät vanhat historialliset keskustat, joihin olen päässyt opiskelijoiden mukana opastetuille kierroksille. Lisäksi olen tiedekollegojen ahkeroidessa kilpailutehtävien arvioinnin parissa päässyt seuraamaan englannin opetusta eri kouluissa. Se on myös ollut hieno kokemus. Vuosina 2011 ja 2017 oman koulumme järjestäessä kisat tunnelma on tietysti ollut ihan erityinen. Minulle on ollut tärkeää, että olemme vastaanottaneet vieraamme samalla huomaavaisuudella ja vieraanvaraisuudella, joista olemme itse päässeet opiskelijoiden ja kollegojen kanssa nauttimaan. Kisat tuovat opiskelijoille kokemusta ja ystäviä Kilpailuun osallistuneet opiskelijat majoitettiin perheisiin, ja vieraat kiittelivätkin erityisesti perhemajoitusta ja järjestelyjä. Mervi Tiainen lähettääkin kiitoksensa perheille, jotka toimivat isäntäperheinä, ja opettaja Saara Laiholle, joka koordinoi majoitusta. ”Toivon, että isäntäperheiden nuoret saivat uusia ystäviä ja pääsivät harjoittelemaan esimerkiksi englannin ja ruotsin puhumista”, Tiainen sanoo. Opiskelijoille kisat ovat ainutlaatuinen tapahtuma ja ehkä hieman erilaista näin ”kotikisoissa” verrattuna siihen, kun matkustetaan pitkäkin matka kilpailemaan ja majoitutaan isäntäperheissä, Tiainen pohtii. – Lieneekö kotikenttäedulla ollut vaikutusta, kun saavutimme parhaan tuloksemme kautta aikain? Monet abeista olivat mukana jo kolmatta kertaa, ja kuulin joidenkin ykkösten jo kyselleen, onko mahdollista päästä mukaan kisoihin myös ensi vuonna. Kilpailusta on kymmenen osallistumiskerran aikana tullut tärkeä osa matemaattisten aineiden opiskelua, ja siihen halutaan osallistua. Lisäksi oppaina ja infopisteellä Kristel Riissasen ja Leena Virkaman johdolla toimineet opiskelijat olivat tärkeässä roolissa ja saivat myös hyvää kokemusta työskentelystä isossa organisaatiossa, Tiainen kertoo. Kilpailussa kolmatta kertaa matemaatikkona mukana ollut Joonas Lahikainen kertoo, että ulkomaalaisiin tutustuminen on ollut ehdottomasti paras puoli kisoissa. – Onnekseni olen päässyt osallistumaan kaikkiin näihin kisoihin, jolloin olen päässyt yöpymään kahden eri maan isäntäperheissä ja ollut yhden ruotsalaisen isäntänä. Olen kuullut heiltä paljon mieltä avartavia mielipiteitä maailmasta ja päässyt tutustumaan heidän arkielämäänsä. Tietyllä tavalla nämä kisat ovat samankaltainen kokemus kuin esimerkiksi vaihto-oppilasvuosi. Vaihdossa oppii tuntemaan yhden maan kunnolla, mutta näissä kisoissa voi parhaassa tapauksessa tutustua jopa kolmeen eri maahan, Lahikainen kiittelee. Tiedeolympialaiset ovat kilpailijoiden mielestä ehdottomasti ikimuistoinen tapahtuma, ja ensi vuonna kisataankin sitten Ruotsin Västeråsissa. Kuvat ja teksti: Anu Pohjanoksa Ryhmäkuva: Hyvän Työn Konttori Tiedeolympialaisten avajaisissa jokaisen maan edustaja sytytti kynttilän perinteisessä kynttiläseremoniassa.
8 Nro 23 • Viikko 50 M unkin S eutu – Munkkivuoren ostoskeskus merkittävä oman kaupunginosansa toimipaikka Joulunavauksessa väki liikkeellä, ohjelmaa ja ajanvietettä riitti kaikille, joulupukki jakoi karamellejä ? Helsingin ensimmäinen pormestari Jan Vapaavuori avasi Munkkivuoren joulun, sen perinteikkäässä ja osin jo historiallisessa ostoskeskuksessa ensimmäisen adventtiviikonlopun lauantaina. Perinteinen joulunavaus järjestettiin Suomi 100 vuotta juhlahengessä. Mukana menossa olivat myös tiernapojat, nukketeatteri ja lisäksi oli monta muuta ohjelmaa. Jan Vapaavuori oli kokoomuksen kansanedustaja vuosina 2003 2015 ja elinkeinoministerinä vuosina 2012-2015. Vapaavuori oli Kokoomuksen ehdokas pormestariksi viime kevään vaaleissa, hän sai historian suurimmaan äänimäärän 29 745 henkilökohtaisella äänellä. Munkkivuoren ostoskeskuksen joulunavaus veti runsaasti väkeä paikalle. Väkeä liikkui ostoskeskuksen alueella jo aamupäivällä vilkkaasti ja ostoskeskuksen aulassa vietettiin ohjelmallista joulunavausta. Pormestari toivotti joulunavaukseen mukaan tuleet ihmiset tervetulleiksi ja halusi korostaa avauspuheessaan ostoskeskuksen merkitystä asukkaiden ajanviettopaikkana sekä kaupUlkona oli myös tarjoilua, ainakin juomista, sitä haluaville. Munkkivuoren yrittäjäyhdistuksen puheenjohtaja Pipsa Sarin, kuulutti yleisölle joulunavauksen juhlapuhujan, pormestari Jan Vapaavuoren. Pormestari Jan Vapaavuori. Munkkivuoren ostoskeskuksessa on vielä postin konttori. Joulunavaus
9 Viikko 50 • Nro 23 M unkin S eutu papalvelujen monipuolisena paikkana. – Munkkivuoren ostoskeskus on vanhin ostoskeskus, perustettu vuonna 1959 ja on edelleen aktiivinen ja toimiva kauppakeskus, pormestari totesi. Helsingissä on monta muuta saman ajan kauppakeskusta lopetettu ja purettu kokonaan pois. Munkkivuori on siitä poikkeuksellinen, että ostoskeskus on edelleen elinvoimainen ja sieltä löytyvät hyvät palvelut. Ohjelmassa oli myös piparkakkukilpailu lapsille, Aktia pankki tarjosi jouluglögit, mukana oli myös muumipeikko. Joulunavaukseen osallistuneet pääsivät myös hienosti nyt kulkemaan ostoskeskuksen joulunavaukseen, kun Raumantietä ja sen pysäköintialuetta haitannut katuremontti saatiin muutama viikko sitten päätökseen. Nyt kulku ja liikkuminen olivat huomattavasti helpompaa. Munkkivuoren yrittäjäyhdistuksen puheenjohtaja Pipsa Sarin, kuulutti yleisölle joulunavauksen juhlapuhujan, pormestari Jan Vapaavuoren. Yleisö kuunteli tarkoin mitä pormestarilla oli sanottavana. Nyt kelpaa mennä asioimaan Munkkivuoren ostoskeskukseen, Raumantien katuremontit on saatu päätökseen ja baana aukeaa hienosti! Yleisö kokoontui ostoskeskuksen tapahtuma-areenalle, Helsingin ensimmäiselle metroasemalle.
10 Nro 23 • Viikko 50 M unkin S eutu Helsingin Talvipuutarha virittäytyy joulunaikaan ? Suomen itsenäisyyden juhlavuotta kunnioittaen Talvipuutarhaa koristavat valkoiset joulutähdet valkeine kynttilöineen. Joulukuusi on parvellaan, ja luonnonmateriaaleista kootut kranssit ja muut jouluaiheiset sidontatyöt luovat juhlatunnelmaa. Talvipuutarhan perinteiset ja lystikkäät tonttuhahmot kurkistelevat kävijöitä. Joulutähtien lisäksi puutarhaa koristavat amaryllikset, hyasintit, atsaleat, ja yksittäisenä helmenä kameliapuu-vanhus. Joulukoristelu on esillä loppiaisviikonloppuun 7.1.2018 asti. Kahviosta saa joulunpyhinä pullaa ja glögiä. Nukketeatteri Sytkyt esittää: Pähkinänsärkijä Pjotr Tšaikovskin hurmaavan balettiteoksen pohjalta tehty nukkeesitys 19.12. klo 10, 26.12. klo 13 ja 15, 28.12. klo 13, 6.1.2018 klo 13 ja 15, 7.1. klo 13 ja 15. Musiikki Pjotr Tšaikovski. Nukketeksti ja ohjaus Tadeusz Pajdala (Puola) Visualisointi Opolen nukketeatterin työpaja (Puola) Jan Hutch`n johdolla ja Sisko Jaako Nukkenäyttelijä Juha Laukkanen. Talvipuutarhan osoite on Hammarskjöldintie 1 ja perille vievät esimerkiksi raitiovaunut 1 ja 8. Vapaa pääsy, myös kaikkiin konsertteihin ja nukketeatteriesityksiin. Joulun tienoon aukioloajat 2017– 18: Muutoin normaalisti paitsi seuraavat poikkeukset: ke 6.12. klo 12–16 su 10.12. klo 12–18 su 17.12. klo 12–18 24.25.12. suljettu ti 26.12. klo 12–16 ma 1.1.2018 klo 12–16 la-su 6.–7.1.2018 klo 12–16 Normaalit aukioloajat: Tiistaisin klo 9.00–15.00 Ke–pe klo 12.00–15.00 La–su klo 12.00–16.00 Maanantaisin suljettu (kasvien huoltopäivä) Kirja-arvostelu Slangi on kielen mauste ? Slangin bamlaamista ja skrivaamista voi kutsua kielen maustamiseksi, spaissaamiseksi. Spaissaa ku bamlaat! Ku skrivaat, stikkaa snadisti stadii meggeen! Kieltä ei saa maustaa liikaa. Blandiksen on tunnuttava kliffalta, sellaselta ett bamlaamine on iisii ja ett jengi bonjaa miss mennään. Stadin Slangi ry:n hallituksen vastavalittu (13.11.2017) uusi jäsen, Tsilari-lehden monivuotinen pakinoitsija ja entinen Helsingin kaupungin lehdistösihteeri Seppo Palminen on kirjoittanu käheen kovakantisen snadin bökkerin (10 x 15 cm, 255 s.) ”Snygii slangii”(palminen. com oy). Kuten skrivaaja itsekin toteaa, kirja koukuttaa voimakkaasti Stadin slangin ihanuuteen. Palminen on koonnut 300 ”tavallista” slangisanaa, jotka hallitsemalla lukija jo pääsee jonkin verran sisälle snygin slangin taitajan salaisuuteen. Myös bamlaamiseenko? Aukeaako homma kuitenkaan ihan lantsarille? Miltä se kuulostaisi ku savolaine Pönttövuoren takaa tai mie sie poronpurija stiggais 300:n sanan läppää? Taitas mennä skriinaukse puolelle. Valmiista sapluunasta ei nyt olekaan kysymys. Sen sijaan kirja toimii hyvin landelaisten alkeisoppaana. Sen sanasto ja sanojen selitykset kertovat ansiokkaasti ja kivasti huumorilla höystettynä siitä, millainen on stadilainen tapa ajatella. Tarkka lesaaja hokaa, ett stadilaiset ei ole kovin tiukkapiposii niuhottajia. Meininki on paremminki rennon puoleista. Maalaisen ei kantsi studaa redin stadilaisen kanssa. Oikean sorttinen stadilainen sitäpaitsi antaa suuren arvon niin järville ja skutseille kuin sille duunille mitä heinähatut ovat Härmän eteen tehneet. Stadilaiseen huumoriin kuuluu naapureiden hyväntahtoinen piikittely. Kirjassa on lainaus Palmisen Tsilarin pakinasta 1/2014: ”Tsennaatteks te ton Esko Valtaojan? Ai ette muka? Siis siks, ku se on turkulainen proffa, studeeraski Turus, kävi skoilee Sodankyläs ja synty Kemis. Ja te ku ette jurbaanoja tsennaa. Hei kamoon, ny monttu boseen! Landebuukiks se on ihan symppis jäbä. Sopis jonku prätkäjengin kingiks. Bollast klani mut tuuhee skegge. Ja skarppi se on. Skrivas sellasen kniigan ku Himas universumis. Kyl te sen tsennaatte.” Snygii slangii tarjoaa isolle ikäluokalle mausteita ja nuoremmille jangstereille retrokieltä. Sellasta tietoa, mitä Stadin kieli on ollut aikoinaan, vaikkapa viiskytluvulla. Sitä vanhemmat ilmasut löytyvätki tarvittaessa proffa Heka Paunosen bulista slangisanakirjasta. Valtaosa slangijengin vanhemmasta ikäluokasta käyttää samaa nuorena oppimaansa Kallion, Sörnäisten, Valkan tai Rööperin slangia kuin Palminen. Kannattaa kuitenkin muistaa, ett jokainen bamlaa omaa slangiaan omaa stadiaan mieltymyksiensä mukaan. Kirjaa voikin myös pitää eräänlaisena valitsijan käsikirjana. Seppo Palmisen kniiga on tervetullu lisä stadilaiseen slangikirjojen jengiin. Diggaan Sepin hittaamista 300 sanasta. Niiden tsökaaminen on varmasti aiheuttanut paljo funtsaamista. Sörkän kundi voi kuitenkin syystä olla liitte bollee. Sujuvasti ja antaumuksella, mutta slungilla otteella skrivattu kirja on helppo bluggaa ja siitä jää kliffa fiilis. Suosittelen myös – ja etenki jyväjemmariserkuille. Kari Varvikko Seppo Palminen. Munkkiniemi sai joulukuusen Puistotielle Munkkiniemen joulukuusi Laajalahdenaukiolla, vuosimallia 2017, kuva: Jussi Salenius. Jatkoa sivulta 3 ? Tilasimme kuusen Metsäylioppilailta ja kuuseen asennettiin valot vetämällä sähköjohdot puukioskilta. Keräsimme marraskuun aikana joulukuusihankkeeseen vapaaehtoista rahoitusta Munkkiniemen yrittäjiltä, jotka tukivat hanketta ilahduttavasti. Joulukuuseen sytytettiin lauantaina 25.11. valot. Munkkiniemen seurakunnan pappi piti tilaisuudessa puheen, jonka teemana oli joulukuusen historia ja nuoriso-ohjaaja laulatti paikalle saapuneita yli sataa alueen asukasta ja he tarjosivat myös glögiä sekä pipareita. Tunnelma oli lämmin ja lapsilla oli hauskaa. Vapaaehtoisten lahjoittajatahot, joille haluamme välittää lämpimät kiitoksemme: Auratum Asunnot K-Market Vuotilainen Susanna T.mi, Parturi-Kampaamo Puistotien Kukka Iloksi Lifestyle Skogster Elisabeth Sahlstein Päivi Cafe Tarina Suomen Lemmikkikulma Oy Kärkkäinen Liisa /Munkkiniemen APT Marinetta Boutique Tonelle Ky Tessi Oy/Kirja Waldemar T.mi asianajotoimisto Laura Korpinen Max Café Kosmetiikka Helmi Munkinseutu ry
11 Viikko 50 • Nro 23 M unkin S eutu MUNKKINIEMEN PUISTO APTEEKKI Munkkiniemen puistotie 15, p. 09-4171 444 (pvm/mpm) munkkiniemenpuistoapteekki@apteekit.net Avoinna arkisin ma-pe 9-19, la 10-15 MUNKKINIEMEN PUISTO APTEEKKI LIITY KANTAASIAKKA AKSI Aqualan juhlapakkaus 4x30g Neljä suosittua Aqualanperusvoidetta kätevässä matkakoossa Tervetuloa jouluglögille ja -tortulle tiistaina 19.12.! 4 90 HANKI TÄNÄ JOULUNA HYÖDYLLISEMPI KORTTI, NIMITTÄIN AJOKORTTI. Katso lisää: www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Yli 25 vuotta rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Aito stadilainen pienyritys Hämeentie 14, 00530 HKI www.autokouluhakaniemi.fi Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi JOULUSIIVOUKSET Lakeuden Emännät siivoaa kodistasi paikan, johon pukin on mukava tulla. SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 Teemme myös kotikäyntejä! Keskustan Erikoishammasteknikot on nyt osa ONNI hammasta. Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 euroa (norm. 6130 €) . Tarjous voimassa vuoden loppuun. ONNI on paikallaan pysyvä nepparikiinnitteinen alaproteesi! Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) 400-500 neliön puistopaviljonki Töölönlahdenkadun varteen? Golf Casinolla 1934 Jatkoa sivulta 3 ? Kansalaistoria kehitetään soveltumaan entistä monipuolisempaan tapahtumakäyttöön. Tori pinnoitetaan keskustakirjaston piha-alueen kiveyskuviota toistavalla luonnonkivilaatoituksella. Sitä tulee reunustamaan pohjoispuolella matala luonnonkivimuuri ja länsisivulla matala oleskeluportaikko. Torin kirjaston puoleiselle sivulle sijoitetaan rivi paasimaisia luonnonkivikorokkeita, jotka rajaavat kirjaston edusaluetta Kansalaistorista ja toimivat samalla istuimina aukion reunassa. Makasiinipuiston länsiosa on puuryhmien rytmittämää, käytävien halkomaa avointa nurmikkoa. Puiston avoimuus mahdollistaa satunnaisen tapahtumakäytön. Nurmialueiden yli avautuu kaunis arvorakennusten rajaama näkymä Töölönlahden suuntaan. Musiikkitalon puoleiselle sivulle sijoitetaan näyttävä istutusalue, joka reunustaa keskeistä kevyen liikenteen akselia ja muodostaa kukkivan taustan Musiikkitalon lämpiön suuntaan. Puiston itäosa istutetaan puutarhamaisemmin ja sinne sijoittuvat katukoriskenttä ja kirjaston toimintaan kytkeytyvä lasten leikkipaikka. Töölönlahden eteläosan alue on merkittävä jalankulun ja pyöräilyn solmukohta, jonka rooli tulee korostumaan entisestään Oodin valmistuttua. Pyöräilijät ohjataan Baanalta Eero Erkon kadulle ja Musiikkitalon itäpuolella sijaitsevaa jalankulkuja pyöräilypromenadia pitkin Töölönlahden suuntaan. Makasiinin paikalle taideteos? Keskustakirjasto Oodin työmaan edustalla sijaitsee vuoden 2006 tulipalossa pahoin vaurioitunut makasiinirakennuksen raunio. Sen korvaamista muistomerkillä on tutkittu osana puistosuunnitelmaa, kuten kiinteistölautakunta päätti 30.6.2016. Alustavana suunnitelmana on, että raunio puretaan, ja sen paikalle toteutetaan taiteilija Akseli Leinosen teos ”Massa”. Punatiilinen, lähes 200 neliömetrin laajuinen taideteos sijoittuisi puistossa maan tasoon samalle kohdalle, jossa rautatiemakasiinien eteläinen pääty sijaitsi. Teos rakennettaisiin kovaa kulutusta kestävistä uusista maatiilistä. Vanhan makasiiniraunion kuntotutkimuksien perusteella on todettu, etteivät sen tiilet ole säätä ja kulutusta kestäviä eivätkä turvallisia rakennusmateriaaleja. Makasiinipuiston pohjoissivulta Töölönlahdenkadun varrelta on osoitettu puistosuunnitelmassa paikka uudelle noin 400–450 neliömetrin kokoiselle puistopaviljongille. Kaupungin on määrä järjestää sen toteuttamisesta konseptija suunnittelukilpailu sen jälkeen, kun puistosuunnitelma on hyväksytty. Mikäli kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy puistosuunnitelman, seuraavaksi kaupunginhallitus päättää rakennushankkeen rahoituksesta. Makasiiniraunion purkamisluvan saaminen edellyttää, että kaupungin toimivaltainen viranomainen myöntää poikkeamisen asemakaavan suojelumääräyksestä, sillä VR:n makasiinista on tehty ennen vuoden 2006 tulipaloa suojelupäätös. ? Ajat eivät olleet helppoja 1930-luvun alkupuoliskolla. Suuren pulakauden koetellessa maailmaa totalitarismi valtasi alaa Euroopassa. Hitleristä tuli Saksan diktaattori ja Stalinin terrori yltyi Neuvostoliitossa. Munkkiniemessä rannan tuntumassa kukoisti kuitenkin monipuolinen viihderavintola Golf Casino. Kieltolain aika päättyi Suomessa 1932. Ruuan ja juomien lisäksi Golf Casino tarjosi monenlaisia tapahtumia, kilpailuja ja esityksiä. Regina ja Tuju Golf Casino tunnetaan kaiketi parhaiten kauneuskilpailuista, joista on säilynyt myös lyhyitä uutisfilmejä. Kesäsää näytti suosivan, sillä kisaa käytiin ravintolan ulkoterassilla. Vuonna 1933 olivat mukana mm. 17-vuotias Regina Linnanheimo ja Ester Toivonen, joka selviytyi voittajaksi. Myöhemmin hänet kruunattiin ensimmäisenä suomalaisena Miss Euroopaksi. Regina Linnanheimo oli mukana myös seuraavana vuonna 1934. Silloin hänet valittiin ihannetytöksi. Samoihin aikoihin näiden kisojen kanssa Regina Linnanheimo teki jo ensimmäisiä filmiroolejaan. Hänestä kehittyi yksi persoonallisimmista elokuvanäyttelijöistämme, joka muistetaan romanttisten tähtiroolien (Katariina ja Munkkiniemen kreivi) lisäksi monista Teuvo Tulion filmien rujoista naishahmoista. Kesyyntynyt Tuju-kurki oleskeli usein Golf Casinon terassilla. Kesällä 1934 tapahtui missikisan yhteydessä pienimuotoinen skandaali. Lintu sai nimittäin päähänsä hypähtää esiintymiskorokkeelle, jossa se alkoi nokkia yhtä missiehdokasta. Tarina ei kerro, saiko Tuju tämän jälkeen porttikiellon ravintolaan. Missikilpailuperinne on jatkunut Munkkiniemessä myöhempinäkin aikoina, ravintola Kalastajatorpassa. Niin myös tänä vuonna 2017. Munkis funkis Hotellija ravintolamuseon kokoelmiin kuuluu Golf Casinon juomalista vuodelta 1934. Miedoista astiaviineistä löytyy Bordeaux’ta, burgundilaista ja valkoviiniä Unkarista. Liköörit, rommi ja konjakki totta kai. Cocktailien valikoimassa on klassikoita (hinnaltaan kalleimpana EarthQuake), mutta myös sellaiset kuin Golf Special 7 markkaa / 5 cl ja Munkis Funkis 8,50 / 5 cl. Ikävä kyllä ei ole tiedossa, mistä Munkis Funkis sekoitettiin. Kokonaan omassa sarakkeessaan ovat edullisemmat viinakkeet, esimerkiksi ”Gambina-viinake (cocktail) 3,90”. Tyylipuhdasta funktionalismiahan Golf Casinon rakennus edusti, vieläpä varsin varhaista. Siihen nähden on outoa, että arkkitehdinkin nimi on jäänyt hämärän peittoon. Joissain säilyneissä papereissa mainitaan laajennuspiirustusten yhteydyessä Arvo Elo. Ei ole kuitenkaan mitään varmuutta siitä, olisiko hän ollut 40-luvun alun tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen alkuperäinen arkkitehti. 6.12.1934 täytti itsenäinen Suomi 17 vuotta. Ehkäpä silloin kohotettiin Golf Casinolla maljoja, Munkis Funkista ym. Veli-Pekka Salminen Golf Casinon juomalista 1934. (Hotellija ravintolamuseon postikortti) Vuoden 1934 palkittuja kaunottaria. Oikealla Miss Suomi Anna-Liisa Fahler, vasemmalla ihannetyttö Regina Linnanheimo. (Kuva Helsingin kaupunginmuseo)
12 Nro 23 • Viikko 50 M unkin S eutu Josa Jäntti Leena Pennanen vuoden 2017 helsinkiläinen yksinyrittäjä Yksinyrittäjä toi globaalin hyvinvointitrendin Suomeen ? Helsingin Yrittäjät palkitsi Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi ensimmäistä kertaa Vuoden 2017 helsinkiläisen yksinyrittäjän. Palkinto luovutettiin hyvinvointialan edelläkävijälle Leena Pennaselle (Center for Mindfulness (CFM), Finland Oy) 5.12.2017 Helsingin Yrittäjät ry:n Itsenäisyysjuhlassa. Yksinyrittäjien määrä on voimakkaasti lisääntynyt viime vuosina. Helsingin Yrittäjät haluaa korostaa yksinyrittäjien ja itsensätyöllistäjien yhteiskunnallista merkitystä palkitsemalla jatkossa vuosittain Vuoden helsinkiläisen yksinyrittäjän. Vuoden 2017 palkinnon ansaitsi mindfulness-pioneeri Leena Pennanen, joka on kouluttanut tuhansia ihmisiä ja satoja alan ohjaajia MBSRmenetelmään (MindfulnessBased-Stress-Reduction) perustuen sekä tuonut kansainvälisiä huippuopettajia Suomeen. – On hienoa palkita ensimmäisenä Vuoden helsinkiläisenä yksinyrittäjänä alansa uranuurtaja, joka edistää kaikille meille tärkeitä teemoja: jaksamista ja hyvinvointia, sanoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. – Leena Pennanen on tuonut kansainvälisen hyvinvointimenetelmän onnistuneesti Suomen markkinoille ja vaikuttanut merkittävästi sen laajenevaan hyödyntämiseen ihmisten arjessa, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Sarianne Reinikkala. Keho-mieli-yhteys ohjannut omalla polulla Leena Pennasta on kiehtonut aina ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Elintarviketieteiden maisterin tie vei jooga-opettajaksi 1980-luvulla Saksaan, jossa hän toimi myös usean vuoden ajan Saksan Joogaopettajaliiton sekä Euroopan Joogaunionin johtokunnassa. Polku johdatti Pennasen takaisin Suomeen vuonna 2002, jolloin hän toi mukanaan kotimaassaan vielä tuntemattoman mindfulness-MBSR-menetelmän ja rakensi itselleen yrityksen ja työpaikan yksinyrittäjyyden kautta. – Helsingin Yrittäjien antama tunnustus avasi silmiäni kaikki se mieletön työ ja tuhannet työtunnit pois perheen parista ja vapaa-ajasta ovat tuottaneet tulosta: mindfulness-MBSRmenetelmä on vakiinnuttanut paikkansa kotimaisessa hyvinvointikentässä ja se on luotettava, maailman eniten tieteellisesti tutkittu mindfulness-ohjelma. Mindfulnessin kautta olen voinut viitoittaa ihmisille tietä hyvinvoinnin pariin – tämä on minulle tärkein menestyksen mittari, iloitsee Center for Mindfulness (CFM), Finland Oy:n perustaja Leena Pennanen. Tulevaisuudessa yrittäjän tavoitteena on edelleen syventää yhteistyötä menetelmän kehittäneen Massachusettsin yliopiston kanssa, toiminnan vahvistaminen yrityksissä ja mindfulnessohjaajien CFM®-yhteisössä sekä verkkokurssitarjonnan lisääminen. Center for Mindfulness (CFM), Finland Oy: • Helsinkiläinen stressinhallinnan koulutukseen ja mindfulness-MBSR-menetelmään erikoistunut yritys • Perustanut Leena Pennanen vuonna 2005 • Kouluttaa jatkuvasti yksityishenkilöitä, yrityksiä ja terveydenhoitoalan ammattilaisia MBSR-menetelmään sekä mindfulness-ohjaajia • Kehittänyt suomenkielisen Mindfulness app – Leena Pennanen -sovelluksen yhteistyössä ruotsalaisen Mindapps:in kanssa Suomi 100 -vuoden kunniaksi palkittiin ensimmäinen Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä Ensimmäistä kertaa jaettava Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä -palkinto on vähintään viisi vuotta toimineelle yrittäjälle myönnettävä tunnustus, jolla korostetaan yksinyrittäjyyden merkitystä. Palkitsemiskriteereissä kiinnitetään huomio siihen, että yrittäjän talous on kunnossa, liiketoiminnasta löytyy jotakin omaperäistä ja asiakastyytyväisyys on erinomaista. Cityvarasto Oyj on Vuoden 2017 helsinkiläinen yritys Pienentyneet asuinneliöt, tavarapaljous ja kaupungistuminen nostivat varastoalan yrityksen huipulle Jatkoa sivulta 3 ? Cityvarasto Oyj on toimitusjohtajansa ja perustajansa Ville Stenroosin johdolla kasvattanut toimintaa myös liiketoimintaa tukevilla yrityskaupoilla: muun muassa vuonna 2016 yritys osti osan Pakuovelle.compalvelusta. Cityvarasto Oyj on saanut kansainvälistä tunnustusta innovatiivisuudesta. FEDESSA (Federation of European Self Storage Associations) myönsi yritykselle vuonna 2011 palkinnon netin kautta toimivan automaattisen varastotilojen vuokrausjärjestelmän kehittämisestä. – Vuodesta 1999 alkaen tehty pitkäjänteinen työ näkyy yrityksen tasaisessa kasvussa. Suomen johtava pienvarastoja vuokraava yritys vakuutti kokonaisvaltaisesti laadukkaalla toiminnallaan, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Sarianne Reinikkala palkitsemisperusteista. – Cityvarasto on toiminut alallaan innovatiivisesti kehittäen sähköistä palvelukokemusta. Suurin osa heidän varastoistaan toimii mobiilin avulla ilman miehitystä, jatkaa Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Yrityksen perustajalle Ville Stenroosille Vuoden 2017 helsinkiläinen yritys -palkinto on erityisen merkityksellinen, koska tunnustuksen ovat antaneet toiset yrittäjät. Stenroosille yrittäjyys on elämäntapa ja työllistäminen ylpeydenaihe. – Palkinto on ehdottomasti omistettu koko Cityvaraston joukkueelle, joka on yrityksen pitkäjänteisen työn sekä kasvun takana. Monesti yrittäjä on eniten esillä tässä työssä, mutta eihän yrittäjä pysty yksin kaikkeen, toteaa Stenroos. Cityvarasto Oyj:n tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu listautuminen First North -kauppapaikalle. Yritys ottaa myös askelia kohti kansainvälisiä markkinoita. Tästä järkevä valtiovarainministeri ei voi kieltäytyä motto: kultainen avain valtion taloudelle ja kaikille puolueille ? Valtiovarainministeri Orpo hylkäsi kaikkien oppositiopuolueiden esitykset ” pukinkonttina ” ja ” toiveiden tynnyrinä ”. Hän sanoi,että ” kaikkea mukavaa ja lisää kaikille ja aina joku muu maksaa” ( eli valtio = lisäykseni ). Opposition vaihtoehtobudjeteissa esitettiin monia asioita, jotka vähentäisivät köyhyyden ja eri arvoisuuden lisääntymistä. Hän hyväksyi kyllä perussuomalaisten ehdotuksen tukea pk yrittäjiä. Monet näistä opppositiopuolueiden ehdotuksista hänen mielestään lisäisivät valtion menoja eikä niiden ehdottamat korvaavat tulot olleet hänelle sopivia ! Hänellä on käytettävissä , jos on järkevä ” kultainen avain ”, joka toteuttaisi monta hänen jopa oppostiopuolueidenkin toiveita ilman valtion varoja . Hän toistaa vastauksissaan aina ihan oikein , että meidän on saatava lisää työpaikkoja, jotta voimme parantaa kansalaisten ostovoimaa ja taata palvelut. Tässä keinoja ostovoiman parantamiseksi ! Mikä sellainen kultainen avain on ? 1. Se vähentää erilaisten sosiaalitukien kasvua 2. vähentää siten valtion ottamasta lisää lainaa 3. lisää kansalaisten ostovoimaa eli kotimaista tavaroiden kotimaista kysyntää ( + alv ) 4. lisää erityisesti erilaisten hoivapalvelujen yms. käyttöä = muun muassa pk yritykset 5. lisää verotuloja ( + alv ) ei tarvita rahaa valtiolta lainkaan 6. lisää ennen kaikkea samalla uusia työpaikkoja kysynnän kasvaessa nimenomaan pkyrityksissä ( hoivapalvelut yms ) 7. pienentämällä siten samalla työttömyyskorvauksia, jotka valtio nyt maksaa Mistä rahat ilman lisämenoja valtion budjetissa ? Maassamme on 1500 000 työeläkeläistä . Heistä 60 % : lla eläke on alle 1 500 €/ kk verot ja 30 % : lla alle 2 500 €/kk verot. Vain 10 % saa enemmän eläkettä kuukaudessa eli heiltä kertyy myös eniten verotuloja. Nyt mm. sosiaali terveysvaliokunta ei hyväksynyt eläkeindeksin muuttamista , koska tuo 10 % saa isomman korotuksen kuin 90 % eläkeläisistä. Näin nuo 7 kohdan mukanaan tuomat hyödyt ilman valtion varoja jäävät käyttämättä ? Eläkkeethän lasketaan työaikoina saadun palkan perusteella. Mitä suurempi palkka , sitä suurempi eläke. Samalla isommista palkoista on maksettu suurempia työeläkemaksuja kasvattamaan työeläkerahastoja . Onko silloin tuon 10 %:n syytä, että heillä on isommat eläkkeet ja he saavat prosenteissa suuremmat korotukset ? Samoin tapahtuu nykyistä taitettua indeksiä ja prosentteja käytettäessä. Onko tämä edustajien tietämättömyyttä ? Tämä eläkeindeksin muutos saadaan osasta eläkerahatojen tuotoista. Indeksin muutos voi olla muodossa : 75 % /palkkojen muutos/ 25 % hinnat tai 50 %/50 %. Nämä muutosehdotukset ovat mahdollisia ETK:n laskelmien mukaan ilman eläkerahastoihin puuttumista! Rahastot ovat kasvaneet v. 48 miljardista ( 1996 ) nykyiseen 200 miljardiin. Suuret työeläkemaksut ovat riittääneet 55 vuotta eläkkeiden maksuun vain kolmena viime vuotena on osasta tuotoista tarvittu ottaa eläkkeisiin. Silti on sijoitettavaksi jäänyt yhteensä kymmeniä miljardeja.Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin mukaan ( V M + ETK + TELA) tämä vaje maksetut eläkkeet/ työeläkemaksut päättyy sen mukaan v. 2025 ! Raportin mukaan : ” varojen tuotot luovat kestävyysylijäämän ”. Kansan ja takuueläkkeet kaikkin puolueiden suosiosssa Ne ovatkin kohtuuttoman pieniä monien maksujen noustua. Ne ovat myös jääneet jälkeen hintaindeksisidonnaisuudestaan huolimatta jälkeen hinnoista ( KELA + Tilastokeskus ). Ne eroavat työeläkkeistä siinä, että niitä eivät niiden saajat ole itse maksaneet etukäteen. Ne molemmat maksetaan valtion kukkarosta lisälainalla. Siksi valtiovarainministeri ei innostu niitä paljon nostamaan. Siksi ihmettelen, miksi työeläkkeitä ei koroteta, koska siihen ei tarvita valtion varoja. Korotukset saadaan kuten jo sanoin osasta eläkerahastojen sijoitustuotoista loppuosan jäädessä edelleen tuottamaan ! Työeläkkeen saajia on niin paljon, että korotukset niissä todella toisivat elvyttäviä vaikutuksia ( ks. yllä luettelo ) Mitä hänen puolueelleen indeksin muutos merkitsisi ? Senioriliike ( jäseniä kaikista puolueista paitsi vihreistä ) teki indeksin muuttamisesta kansalaisaloitteen, joka hylättiin ! ( yli 84 000 allekirjoitusta ). Sen perusteella uskallan väittää, että 1 500 000 työeläkeläisen joukossa on paljon pettyneitä ja ” liikkuvia ” äänestäjiä , joiden puolueuskollisuus horjuu. Miksi ? Jo vuodesta 1996 alkaen ovat silloin eläkkeelle jääneet ja kaikki sen jälkeen ( (kaikkien puolueiden äänestäjiä ) luovuttaneet pakolla alkueläkkeestään ( 60 % silloisesta palkasta ) niin, että se on nyt vain n. 40 % ( ETK: Työeläkkeiden indeksisuoja kirjanen ). Näin siitä alkaen on eläkerahastoihin tuottoineen siirretty n. 100 miljardia ( ETK). Hyväksyessään 20 vuotta sitten lain taitetusta indeksistä ( laki 1482/ 1995 ) silloinen sos. -terv. valiokunta sanoi lausunnossaan, että ” ”se aiheuttaa eläkeläisten elintason laskua, mutta on siitä huolimatta hyväksyttävä ”. Tämän ovat pidempään eläkkeellä olleet konkreettisesti voineet havaita. Esimerkki : keskieläke nyt 1.508 €/kk tuoreilla eläkeläisillä 60 69 vuotiailla ( korkeammat palkat ) 1 656 €/kk ja 80 84 vuotiailla 1 259 /kk. Toisin sanoen mitä kauemmin eläkkeellä, sen pienempi eläke. Tämäkö on valtiovallan mielestä 100 vuotisjuhlavuonna kiitos ” hyvinvointiSuomen rakentajille” ? Työeläkkeiden korotus kultainen avain kaikille puolueille Nuo korotukset nostaisivat kaikkien puolueiden kannatusta tuon suuren työeläkeläisten ” liikkuvasta ” äänestajien joukosta ! Tämä toimenpide sopii keskustalle, demareille , vasemmistoliitolle, kristillisille ja erityisesti uutta kannatusta hakeville perussuomalaisille. Nyt he voisivat lunastaa sen, mitä entinen pj. Soini ennen vaaleja lupasi, mutta jonka sitten ministerinä kokonaan unohti. Yhdenkään puolueen ei kannata unohtaa tätä mahdollisuuta kultaista avainta tulevissa vaaleissa. On kysymys vain siitä , mikä niistä on ensimmäinen työeläkeläisten puolustaja ! Leena Pennanen, vuoden 2017 vuoden yksinyrittäjä. Kuva: Jaana Tihtonen Cityvarasto Oyj:n toimitusjohtaja ja perustaja Ville Stenroos. Kuva: Jaana Tihtonen Seniori-infosta apua myös yksinäisyyteen ? Seniori-info on pidentänyt palveluaikaansa ja tarjoaa nyt aiempaa monipuolisempaa neuvontaa helsinkiläisille senioreille ja heidän läheisilleen. Seniori-info tarjoaa tietoa Helsingin kaupungin, järjestöjen ja yritysten tapahtumista, harrastuksista ja palveluista. Neuvonnasta voit soittaa vaikka vinkkejä aktiiviseen arkeen. – Meille Seniori-infoon voi soittaa melkein missä asiassa tahansa. Esimerkiksi, jos olet yksinäinen, tarvitset apua kotiin tai muisti huolestuttaa. Lääkereseptin uusimisessa kannattaa kuitenkin ensisijaisesti soittaa omalle terveydenhoitajalle terveysasemalle, neuvoo Seniori-infon esimies Marko Timonen.
13 Viikko 50 • Nro 23 M unkin S eutu Kolumni Itsenäisyyspäivänä 2017 Munkkiniemen sankarihaudalla ? Satavuotiasta itsenäistä Suomea voi tänään hyvällä syyllä kutsua hyvinvointivaltioksi. Tämä ja valtiollinen itsenäisyys eivät kuitenkaan ole itsestään selvyyksiä. Taustalla on työtä, sitkeää yritteliäisyyttä ja uhrauksia. Kolmekymmentäkolme nimeä tällä sankarihaudalla ja 621 sankarihautausmaata muualla Suomessa muistuttavat siitä, että itsenäisyyden puolustaminen ja hyvinvoinnin rakentamisen turvaaminen ovat vaatinet raskaimmat uhrit. Vanhimmilla täällä lepäävistä on ollut muistikuvia levottomasta vuodesta 1917. Kodeissa on ehkä puhuttu siitä, että joulukuun kuudentena päivänä eduskunta hyväksyi senaatin ilmoituksen , jonka mukaan Suomi oli nyt itsenäinen. Tosin asia herätti julkisuudessa vain vähän huomiota. Seuraavan vuoden talven ja kevään traagiset tapahtumat ovat varmasti koskettaneet heidän kotejaan tavalla tai toisella. Omaisia ja sukulaisia on saattanut olla kummallakin puolella Pikkupojat ovat vanhempien varoituksista huolimatta varmaan seuranneet luutnantti Wedden saksalaiskomppaniaa sen edetessä huhtikuussa Munkkiniemen kautta Meilahden suuntaan . Punainen valta vaihtui valkoiseksi . Luultavasti koulupojat eivät valtiollisista asioista enemmälti piitanneet. Heillä oli omat kiinnostuksen kohteet. Innolla seurattiin kun Paavo Nurmi ja muut suomalaiset urheilijat toivat Suomea maailman kartalle. Kaksikymmentäluvun lopun ja kolmekymmentäluvun alkuvuosien globaali talouspula vaikutti monen pojan kodissa. Kolmekymmentäluvun edetessä valtiollinen vakaus vahvistui, talous koheni ja Munkkiniemeen kohosi kerrostaloja vauhdilla. Helsingin olympialaisiin valmistauduttiin innolla. Pojista oli tullut nuorukaisia. Jotkut vanhimmista olivat ehkä jo perheen perustaneet .Joillakin oli varusmiespalvelu suoritettu ja jotkut olivat varmaan mukana Munkkiniemen suojeluskunnassa. Kun vuoden 1939 kuuma kesä vaihtui syksyksi rauhallinen kehitys katkesi ja kansakunnan oli ryhdyttävä puolustustaistelun vaatimiin toimiin. Aseisiin kutsutuilla oli kullakin oma historiansa, omat ilonsa, omat surunsa, omat unelmansa. Varmastikaan kukaan heistä ei halunnut sotaa. Silti kaikki olivat valmiita täyttämään sotilasvalansa velvoitteet viimeistä piirtoa myöten Täällä lepäävistä heistä kaatui seitsemän . Tämä sankarihauta vihittiin käyttöön 14 päivä maaliskuuta 1940 eli rauhanteon jälkeisenä päivänä. Tuo rauha oli raskas, mutta kansakuntamme säilyi itsenäisenä kansanvaltaisena oikeusvaltiona. Historiantutkija Kimmo Rentola on kirjoittanut, että Neuvostoliiton asenteisiin sotien jälkeen vaikutti pitkälti suomalaisten talvisodassa hankkima kunnioitus. Vuonna 1941 kansamme oli jälleen tartuttava aseisiin . Itänaapurin jatkuva painostus ja sen agressiivinen laajeneminen lähialueillamme ei jättänyt vaihtoehtoja. Jälkiviisaita voi muistuttaa, että jo renesanssivaikuttaja Machiavelli totesi aikoinaan, että maan pelastamiseksi mitään keinoa ei pidä hylätä; maan puolustaminen on aina oikein . Kesän 1944 taisteluissa saavutimme torjuntavoiton. Muiden maiden kokemuksista tiedämme hyvin mitä tapahtui kun siviiliväestö jäi raan hyökkääjän armoille ja miten hyökkääjä istutti väkivaltaisen järjestelmänsä hallitsemilleen alueille .Suomen osalta Stalinin armeija ei päässyt Viipuria pidemmälle eikä hän ulottanut järjestelmäänsä Suomeen. Kumousta tavoittelevat saivat toimia omin voimin ja valta jäi heiltä saamatta Sodissamme kaatuneita on kaikkiaan 95.000. Lottia sai surmansa 292. Olemme täällä kunnioittamassa heidän muistoaan. Ajattelemme lämmöllä myös sotainvalideja ja muita sotaveteraaneja,lottia, sotaleskiä ja sotaorpoja, kotiseutunsa menettäneitä ja koko sitä sukupolvea, jonka osalle nuo raskaat vuodet osuivat Jälleenrakennuksen vuodet toki vaativat äärimmäisiä ponnisteluja . Idänsuhteissa oli hankalia vaiheita, mutta tältäkin osin saavutettiin torjuntavoitto. Sen perustana oli kuitenkin kansakuntamme olemassaolon turvaaminen sotiemme saavutuksena. Tästä kertominen etenkin nuorille ja maahanmuuttajille, uusille suomalaisille, on velvollisuutemme. Tämän päivän maailmassa väkivalta ja sen uhka ovat lisääntyneet ja tulleet entistä konkreettisemmiksi. Puolustusvalmiutemme vaatii lisää resursseja niin aineellisia kuin aineettomiakin. Talvisodan ihmeeseen vaikuttivat myös pyrkimykset kansalaissovun rakentamiseen ja sosiaalipoliittiset toimenpiteet talouspulan jälkeisinä kasvun vuosina. Hyökkääjä koettiin yhteiseksi viholliseksi. Tänäänkin meidän tulisi huolehtia kansalaisyhteiskuntamme kestävyydestä. Perusarvot kuten demokratia, tasa-arvo, oikeusturva ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat meidänkin peruspilareitamme. Syrjäytyneet ja väliinputoajat on otettava todesta. Huolehtikaamme toinen toisistamme. Kaikkien tulisi voida ajatella, että tätä maata tulee ja kannattaa puolustaa. Under årtiodens lopp har det blivit allt klarare, vilket öde de sovjetiska makthavarna hade reserverat för vårt folk om försvarslinjerna hade brutits. Vi tänker med tacksamhet och vördnad på våra stupade hjältar, krigsinvalider och andra krigsveteraner, lottor och hela den generation, som påtog sig ansvaret för landets öden. Men också idag måste vi vara redo att försvara våra gränser, vår demokratiska samhälsordning och dess grundvärden såsom frihet, jämlikhet och rättssäkerhet. Naturligtvis måste vi sörja för att vi har en tillräcklig militär beredskap och att polisen har nödiga befogenheter. Men lika viktigt är tryggandet av samhällsfriden. Situationen av de marginaliserade och utslagna skall tas på allvar. Låt oss ta hand om varandra. Det är väsentligt att försvarandet av Finland är självklart för oss alla.. Syntymäkaupungissani Tampereella on Messukylän sankaripatsas, jonka jalustassa on Yrjö Jylhän runon katkelma, joka on ikään kuin viesti meille :” Kesken jos kalpamme katkeaa ja kentille jäämmekin kerran, täys onni on sen, joka maataan saa ees palvella hivenen verran” Ikiaikojen Jumala kotiseutuamme ja koko rakasta isänmaatamme suojelkoon. Må Gud den allsmäktige bevara vår hembygd och hela vårt kära fosterland Erkki Wuori Kaupunginmuseossa ensi vuonna klubbailua, pelkoja ja 1920-lukua ? Vuonna 2018 Helsingin kaupunginmuseon uudet näyttelyt vievät kaupungin klubikulttuurin klassikoiden pariin ja pahimpien pelkojemme syövereihin. Hakasalmen huvilassa taas vieraillaan 1920-luvun Helsingissä, jota leimasivat kiihkeä tarmo ja unelmointi. Helsingin kaupunginmuseon ja Hakasalmen huvilan uudet näyttelyt kiinnittyvät tulevanakin vuonna vahvasti kaupunkilaiseen arkeen ennen ja nyt. Senaatintorin kulmalla sijaitseva kaupunginmuseo on puolentoista vuoden aikana vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Suomen suosituimmista museokohteista ja saanut paljon kiitosta rennosta linjastaan. Lisäksi museo on tänä vuonna voittanut Suomen Vuoden museon arvonimen, Museums + Heritage Awards -kisan kansainvälisen sarjan pääpalkinnon sekä liudan muita tunnustuksia. Viimeisin kunniamaininta on Quality Innovation Award -kisan julkisen sektorin palveluinnovaatioiden sarjan voitto, joka julkistettiin torstaina 30.11.2017. Helsingin kaupunginmuseon uudet näyttelyt: Helsinki Clubbing – 30 vuotta savua ja stroboa Helsingin kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16 9.3.–23.9.2018 Helsinki Clubbing -näyttely on kunnianosoitus helsinkiläiselle klubikulttuurille. Se esittelee Helsingin klubien klassikoita 80-luvun lopulta tähän päivään ja toimii myös tapahtumien, kuten bileiden ja workshopien, näyttämönä. Tekijöinä on laaja joukko alan pioneereja: DJ:tä, VJ:tä, promoottoreita, vaatesuunnittelijoita, graafisia suunnittelijoita ja verkkoammattilaisia. Projektin puuhamiehinä ovat yli 20 vuotta Helsingissä tapahtumia järjestäneet DJ Orkidea ja Misc Management. Varaudu tanssimaan! Pelko Helsingin kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16 Avautuu marraskuussa 2018 Kaikki pelkäävät jotain – korkeita paikkoja, väkivaltaa tai yksinäisyyttä. Pelko on hengissä selviytymisen edellytys, fysiologinen tila, mutta se myös rajoittaa ihmisten elämää ja luo yleistä turvattomuuden tunnetta. Pelkoja myös lietsotaan tarkoituksellisesti. Marraskuussa museon neljännen kerroksen valtaa pelkoja ja pelkäämistä käsittelevä kokonaisuus, jossa vierailijat voivat kohdata omat pelkonsa ja tuntea, mitä pelko tarkoittaa muille. Hakasalmen huvilan uudet näyttelyt: Vihan kevät – Helsinki 1918 Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Ensi-ilta 1.2., Esitykset 4.2.–21.3.2018, liput Tiketin kautta. Installaatio on esillä 2.2.– 25.3.2018 Hakasalmen huvila muuttuu ainutlaatuiseksi poikkitaiteelliseksi näyttämöksi, kun kirjailija Sirpa Kähkösen käsikirjoittama Vihan kevät – Helsinki 1918 saa siellä kantaesityksensä 1.2.2018. Näytelmän ohjaa Taru Mäkelä. Teos koostuu itsenäisistä episodeista, joita yleisö seuraa huoneesta toiseen siirtyen. Juoneen kuuluu myös aikakauden musiikki marsseineen, työväenlauluineen ja kupletteineen. Tunnelmaa luovana, kokeellisena lavasteena toimii Japo Knuutilan ja Jan Kailan luoma installaatiokokonaisuus, jossa voi vierailla myös muulloin kuin esitysten aikana. Näytelmän taiteellisena tuottajana toimii Reetta Ristimäki. Näyttelijät Minja Koski, Pyry Nikkilä, Tatu Siivonen ja Reetta Ristimäki nähdään kaikki useammassa roolissa. Musiikkidramaturgiasta vastaa Jukka Nylund, joka on myös säveltänyt uusia lauluja Kähkösen teksteihin. Suruton kaupunki – kohtauksia 1920-luvun Helsingistä Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b Avautuu syyskuussa 2018 Hakasalmen huvilassa avautuu syyskuussa 2018 uusi näyttely Suruton kaupunki – kohtauksia 1920-luvun Helsingistä. Näyttely kuvaa räikeää ja ylitsepursuavaa 1920-luvun Helsinkiä, jota leimasivat kiihkeä tarmo ja unelmointi. Värikäs, tunnelmallinen ja yllättävä näyttely kutsuu eläytymään aikakauden vastakohtaisiin ihanteisiin ja intohimoihin aikalaisten rinnalla. Tarjolla on pirtua ja piikkareita, siveyttä ja silkkisukkia, raittiutta ja retkahduksia. Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla. Kuva: Marja Väänänen Vihan kevät – Helsinki 1918 tuo Hakasalmen huvilan saleihin sisällissodan kaupunkilaisarjen. Kuva: Maija Astikainen Jasmin Anochkinin bambi edustaa kaupungin eläimistöä kaupunginmuseon aulassa. Kuva: Maija Astikainen
14 Nro 23 • Viikko 50 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen: Joulukuun kuvataide ? Punavuoren, Kruununhaan, Etelärannan, Hietalahden ja Ruoholahdenrannan gallerioissa on paljon veistoksia ja valokuvia. Galleria Tila on ensiesittelyssä. Tuohikontti vapauttaa nykyajassa Paavo Halosen joulunäyttelyn teoksissa mikään ei ole piilotettua tai tuntematonta. Silti kaikki yllättää: Leivinlaudat, tuohikontit, vanha reki. Teosten rakennustarpeet ovat menneisyydestä, jonka varaan olemme rakentaneet kertomuksen suomalaisuudesta. Näyttely haastaa Antti Kauppisen mukaan kysymään, kuinka paljon meillä enää on yhteistä kansallisen menneisyytemme kanssa? Galleria Sculptor, Eteläranta 12, esittelee taidetta, jonka ytimessä ovat teosten yllättävät esineyhdistelmät. Installaatioissa käytettyjen esineiden itsestäänselvyys hajoaa lähemmässä tarkastelussa. Elias Lönnroth tuohikontti selässä keräämässä runoja kansalliseepokseen on meille tuttu mielikuva, mutta kuinka moni on käytännössä koskaan nähnyt tuohikonttia. Halosen käsissä menneisyyden esineet saavat uuden tulevaisuuden. Tuohikontti saa siivet. Veistoksilla tarinoita Mia Hamari on omalaatuinen tarinankertoja. Puisilla veistoksillaan hän kuvittaa sisäistä maailmaansa ja veistää surrealistisia hahmoja. Tarinassa ei useinkaan ole päätä eikä häntää. – Mummun muotokuvassa pidän mummuani hyvänä kädet hänen harteillaan. Selkään on istutettu kuokka muistoksi hänen mielipuuhastaan hoitaa kasvimaata, kukkapenkkiä tai perunamaata tupakki suupielessään. Hamari kuvaa työskentelyään ”ajatuksettomaksi kirveen vaelteluksi puulla käden viedessä ja mielen seuratessa pienellä viiveellä”. ”Kolmentoista kohtalot” esittelee Forum Boxissa, Ruoholahdenranta 3a, nimensä mukaisesti kolmetoista omasta todellisuudestaan esiin veistettyä hahmoa erilaisine kohtaloineen. – Aiheet kumpuavat unista ja ohikiitävistä ajatuksista, eivät luonnostellen tai suunnitellen, vaan alitajunnan suorana virtana pienillä vahingoilla ja sattumuksilla höystettynä. Aistihavaintoja yksilöstä Antti Tantun taiteellisesta tuotannosta tunnetuimpia ovat mdf-levylle sekatekniikalla toteutetut maalaukset, joiden päälle on liimattu puupiirroksella varustettu ohut japaninpaperi. Tantun tuotanto pitää sisällään myös sarjallista grafiikkaa, akvarelleja sekä valokuvia ja videoteoksia. Teosten väriskaala on viime vuosina ollut pääasiassa hillitty: mustaa, valkoista ja murrettuja värejä, taidehistorioitsija Tomi Moisio kuvaa. Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee Tantun uusimpia teoksia. Aistimusten yksilöllisyyttä käsittelee taiteilijan uusin videoteos ”Qualia”. Nimi viittaa juuri kysymyksiin, miltä jokin näyttää tai tuntuu. Miltä punaisuus näyttää? Miltä yksinäisyys tuntuu? Merkitykset syntyvät eroavaisuuksia vertailtaessa. Katsoja kohtaa puujaloilla tunnustellen eteenpäin hoipertelevan kulkijan, outoja hedelmiä oksillaan kantavan puun ja virvatulilla varustetun veneen. Halu jakaa kauneutta Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, näyttää “Desde el Sur”-maalauksia (öljyväri & akvarelli). Madridin yliopistossa taidehistoriaa opiskellut Carlota Ramos Solchaga on itseoppinut taiteilija. Hän on asunut Italiassa ja matkustellut Marokossa, Etelä-Afrikassa ja Meksikossa, mistä sai inspiraatiota taiteelleen. Kasveja, lintuja, maisemia ja ihmisiä viehättävästi kuvaava tyyli on raikkaan värikästä, ja siinä on piirteitä niin naivismista kuin impressionismista – Minulla on tarve ympäröidä itseni kauneudella ja jakaa sitä muiden kanssa. Etenkin näinä aikoina, kun niin monet rumat ja häiriinnyttävät teemat vaeltavat nopeasti ympäri maailmaa median välityksellä. Ramos tasapainottelee päivittäistä elämäänsä taiteilijana ja sisustussuunnittelijana. – Jotkut hyvän maun ja kauneuden elementit ovat ikuisia. Todellakin ikuisia, ja ne pitää asettaa maailman eteen vastalääkkeeksi rumuudelle. Ryijyteoksia vuodenaikojen myytistä Tervetuloa räntälomalle Rööperiin!, tiedotteessa luki kutsuvasti. Uusi vaihtoehtoisen kuvataiteen galleria Creat Space, Albertinkatu 12, esittelee itsenäisyyspäivän alla Sonja Salomäen ryijytaidetta, joka kommentoi loputtomaksi muuttunutta marraskuuta. Vuosikymmeniä länsimaiset yhteiskunnat ovat eläneet fossiilienergian mahdollistamassa utopiassa. Taiteilija haastaa meidät toisenlaiseen ajatteluun. Identiteettimme rakentuu paljolti pohjoisen luonnon ja talven kanssa pärjäämisen varaan: – Onko Suomen lipun hangen valkoinen enää totta tulevina vuosikymmeninä? Minkälainen kuilu avautuu suomalaisuuden symbolien ja sielunmaiseman kadotessa, elinolojen sekä ympäristön muuttuessa, hän ihmettelee. Kymmenen vuosikymmentä valokuvia Ihmemaa-ryhmä järjestää Laterna Magicassa, Rauhankatu 7, itsenäisyyden aikaa esittelevän valokuvanäyttelyn ”Kymmenen vuosikymmentä” joulukuulla. Näyttelyssä he tutkivat, miten Suomi on kehittynyt ja muuttunut kymmenen vuosikymmenen aikana. Kukin ryhmän kuvaaja tuo näkemyksensä yhden vuosikymmenen ajankuvasta ja hetkistä, joista yhdessä muodostuu kuva sadan vuoden taipaleesta ja yhteisöllinen näkemys siitä, millainen Suomi on vuonna 2017. Ryhmään kuuluu kymmenen erilaista ja eritaustaista kuvaajaa, joiden yhteistyö alkoi vuonna 2010. Kaiken kaikkiaan Ihmemaa on järjestänyt yhdessä jo kuusi näyttelyä. Viimeisin oli Stefan Bremerin kuratoima ”Entäs sitten!” Kaapelitehtaan Hima & Salissa syksyllä 2015. Enkeleitä ja yökatujen kulkijota Galleria Tila, Kalevankatu 40, on monen jäsenen omistaman valokuvaajayhteisön galleria lähellä Hietalahtea. ”Enkelikaupunki – Angeltown” on kokoelma Jari Flinckin valokuvia öisen kaupungin kauneudesta. Kuvissa katsoja näkee enkeleitä, katujen kulkijoita, musiikkia, tanssia, laulua sekä elämää yön valoissa ja varjoissa. Näyttely on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin iltapäivisin. Jari Flinck on helsinkiläinen freelance-valokuvaaja. Musiikki, konsertit, elämä, kadut ja niiden dokumentointi on hänelle ominta ympäristöä. Viimeiset näyttelyt ”Kasarikasvoja” sekä osa ”Bluesin sielunmaisemaa” kokonaisuudesta esittelivät hänen vanhempaa tuotantoa. Enkelikaupunki on jotain aivan uutta ja runollista. Uutuus on pian eilistä – Kun kuvantekijä siirtyy kahdeksannelle vuosikymmenelleen, kääntyy katse väkisinkin menneeseen, pitkän linjan kuvataiteilija Esa Riippa sanoo Galleria Dueton, Kalevankatu 15, esitteessä. Ensi kertaa hän antoi joulun alle kestävälle näyttelylle nimen: ”Eilisen jälkeen”, jonka alla voi esitellä mitä vain ilman sitovaa teemaa, uutta ja jo aiemmin julkaistua. Uutuus on ohikiitävä ilmiö, tekijälle väistämättä työprosessin jälkeen jo eiliseen kuuluvaa. Näyttelyssä tekijälle uutta on ”kattaus”, tosin vain osassa teoksia. Sekä tuoreista että jo vuosikymmenien ikäisistä resepteistä on laadittu puhvettipöytä, ruokajuomana perinteiset lasinalaiset vedokset, hän maalailee sanoilla ja esittelee ”syväpainokeittiönsä” makukirjoa laajasti. – Toivottavasti vieraat eivät koe annosten sekoittuvan sörsseliksi! Ja toivottavasti kukaan ei saa ruotoa kurkkuunsa! Esa Riippa on Dueton syyskuulla esitellyn Riku Riipan isä. Teksti: Risto Kolanen Kuvanveistäjä Paavo Halonen ja teoksensa Jumalan pieni köyhä (installaatio vuodelta 2017) Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Mia Hamarin (vas.), avajaisissa esiintyneet Mia Simanainen (oik.) ja Joonas Outakoski teoksen Kuuntelija ympärillä Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvassa Antti Tanttu teoksensa Saattaja (puupiirros ja sekatekniikka MDF-levylle. 2017) vierellä Heinossa. Kuva: Raimo Granberg. Espanjalainen kuvataiteilija Carlota Ramos esittelee hienoja kalaja lintuteoksia vesiväreillä Piirrossa. Kuva: Raimo Granberg. Tekstiilitaiteilija Sonja Salomäki vieressään ryijyteoksensa Tekojään väistämätön charmi Creat Spacessa. Kuva: Raimo Granberg. Kaarina Leppämäki kuvasi Laterna Magican näyttelyyn ”Uudet tuulet”, joka edustaa 1920-lukua Puu-Käpylässä. Kuva: Raimo Granberg.
15 Viikko 50 • Nro 23 Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Tuoreita KALAKUKKOJA Kuopiosta Munkkivuoren torilla pe 15.12. klo 10 alkaen Ossi Lyytinen p.041 367 2968 Varpaisjärventie 1647, 71960 Lukkarila Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Koulumies Myydään Palvelut Valokuvaamot Koulutus Sittenkin raitiovaunu Munkkivuoreen? ? Tein vuonna 2009 valtuustossa aloitteen, että kaupunki perustaisi Munkkivuoreen raitiovaunulinjan. Silloin kaupungin vastaus oli, että ”aloite tukee Helsingin kaupungin ja HKL-liikelaitoksen tavoitteita ja on ajankohtainen”. Suunnitelmien mukaan raitiovaunuverkostoa olisi tosin haaroitettu Munkkivuoren ostoskeskukseen vasta vuoden 2020 jälkeen. Hetken ratikkalinja oli jo lähellä toteutumista, se oli nostettu liikennesuunnittelussa varahankkeeksi, jonka olisi voinut nostaa äkkiä pöydälle, jos joku muu investointi olisi jäänyt toteuttamatta. Lopulta rahaa ei kuitenkaan ollut tarpeeksi ja suunnitelmat lykkääntyivät. Ratikkalinjasta on sittemmin laadittu piirroksia ja kustannusarvioita, mutta mitään ei ole tapahtunut. Raideliikenne on ympäristöystävällinen liikennemuoto, jonka käyttökustannukset ovat alhaisemmat kuin busseilla. Raideliikenne on paikallisesti päästötön ja edesauttaa Helsinkiä vähentämään kasvihuonepäästöjä. Nopean raideliikenteen ulottaminen Munkkivuoreen auttaisi myös vähentämään ruuhkia Helsingin keskustassa, varsinkin jos Turunväylän päähän rakennettaisiin espoolaisille liityntäpysäköintipaikkoja. Vuosi sitten kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingille uuden yleiskaavan, jossa päätettiin muuttaa osa isoista väylistä kaupunkibulevardeiksi. Kaupungin uudessa strategiassa on linjattu, että bulevardisointi aloitetaan Vihdintieltä. Kadun varteen tulee paljon uusia asukkaita ja siksi myös alueen joukkoliikenteeseen on panostettava. Ratkaisuksi on sovittu uusi pikaraitiovaunulinja keskustasta Vihdintielle. Tästä uudesta raitiovaunulinjasta laaditaan suunnitelmat päätettäväksi kuluvan nelivuotisen valtuustokauden aikana. Suunnittelu on tarkoitus aloittaa kuulemma jo ensi vuonna. Uuden raitiovaunun reitti kulkisi alustavien kaavailujen mukaan Munkiseudun läpi Huopalahdentietä ostarin ohi. Pääteasemana olisi ilmeisesti Pohjois-Haagan asema. Munkkivuorelaiset ja niemenmäkeläiset olisivat näillä näkymin siis vihdoin saamassa kauan odotetun ratikkalinjan. Todennäköisyys Munkkivuoren ratikalle on nyt parempi kuin koskaan ennen. Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen (kok) Terhi Koulumies Suomen tarina -näyttely Kansallismuseossa ? Suomen tarina -näyttely avautui yleisölle Kansallismuseossa 6.12. Näyttely on Kansallismuseon Suomi 100 -juhlavuoden päänäyttely ja osa vaiheittain uudistuvaa perusnäyttelyä. Näyttely kertoo Suomen historiasta 1900-luvun alusta nykyaikaan. Näkökulmina kohtaavat valtion historia ja yksittäisten ihmisten henkilökohtaiset kokemukset historiamme käännekohdissa. Suomen lähimenneisyys on sekä valojen ja varjojen vuorottelua että iloa ja ylpeyttä yhteisistä onnistumisista. Itsenäistymiseen, sotiin, rakennemuutokseen ja lamaan liittyviä haavoja käsitellään näyttelyssä rinnan riemukkaampien teemojen kanssa, sillä sadassa vuodessa Suomesta on kasvanut demokratian, tasa-arvon ja hyvinvoinnin maa. Huolella valitut esineet pitävät otteessaan. Kaatuneen punasotilaan saappaat, ensimmäisten vaalien uurna, tavallisten ihmisten toisessa maailmansodassa valtiolle lahjoittamat kultaesineet sekä Karjalasta evakkona lähteneen pikku-Elvin kukkopilli ja matkalaukku tuovat historian tähän hetkeen. Esillä on yhteensä noin 170 esinettä Kansallismuseon kokoelmista. Museon kokoelmia täydentävät C. G. E. Mannerheimin tuntolaatta Mannerheim-museosta, nyrkkeilijä Olli Mäen nyrkkeilyhanskat ja olympiasoihtu Urheilumuseosta ja Mika Waltarin kirjoituskone kirjailijan perikunnalta. Näyttelyn sisältöä on viitoittanut museon järjestämien viiteryhmäkeskustelujen anti. Keskusteluihin osallistui eri ammattialojen edustajia, uussuomalaisia, nuoria ja opiskelijoita. Valikoituneiden teemojen pohjalta Helsingin yliopiston poliittisen historian laitoksen tutkijat Hanna Kuusi, Jukka Kortti, Antti Häkkinen, Sakari Heikkinen, Aappo Kähönen ja Kimmo Rentola kirjoittivat näyttelyä taustoittavat ytimekkäät artikkelit. Oulun yliopiston professori Veli-Pekka Lehtola täydensi käsikirjoitusta saamelaisten historian osalta. Viiteryhmäkeskusteluissa nousivat esiin myös ajatukset vahvemmasta tarinankerronnasta, vuorovaikutteisuudesta ja elämyksellisyydestä. Suomen tarina -näyttely pyrkii vastaamaan näihin toiveisiin, ja ensimmäistä kertaa Kansallismuseon näyttelytyöryhmää täydensivät elokuva-alan ja dramatisoinnin ammattilaiset: elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen, kirjailija ja näyttelijä Kaarina Hazard sekä lavastaja Kari Kankaanpää. Historioitsija, dosentti Teemu Keskisarja on näyttelyn pääkäsikirjoittaja. Työryhmä on muovannut taustakäsikirjoituksen pohjalta vahvasti tarinallisen ja visuaalisesti näyttävän näyttelykokonaisuuden, jossa digitaaliset toteutukset jatkavat siitä, mitä esinein, kuvin ja sanoin ei voida kertoa. Juho Kuosmasen ohjaamat videot, Matti Niinimäen toteuttamat digitaaliset ratkaisut ja kuvittaja Elina Warstan oivaltavat kuvitukset ovat kiinteä osa näyttelykokemusta. Äänimaailman on tehnyt Viljami Lehtonen ja Aki Päivärinne, valaistussuunnittelun Jenni Pystynen. Näyttelyyn liittyy ääniopastus ja taustakäsikirjoitukseen pohjautuva näyttelyjulkaisu Esseitä itsenäisen Suomen tarinasta. Näyttelyjulkaisu on myynnissä Kansallismuseon museokaupassa, hinta 5 euroa. Suomen tarina -näyttely Kansallismuseossa. Kuva: Kansallismuseo.
16 Nro 23 • Viikko 50 M unkin S eutu HELSINGIN AIKUISOPISTO Yli 1 000 kurssia! Jos kaipaat uutta inspiraatiota tai haluat kehittää taitojasi, tutustu runsaaseen kurssitarjontaamme. Kaikille avoimet kurssit tarjoavat monipuolista tekemistä ilman pääsyvaatimuksia. Valitse mieleisesi ja ilmoittaudu kurssille. www.helao.fi Helsingin aikuisopisto Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300 toimisto@helao.fi Mantan markkinat 18.11.2017 – 9.1.2018 • ruokaa ja juomaa • leipää, leivonnaisia ja muita herkkuja • käsitöitä • Joulupukki vierailee Avoinna päivittäin 10-20 välillä, tarkista tarkemmat aukioloajat ja mahdolliset muutokset Facebooksivultamme: www.facebook.com/mantanmarkkinat Tule nauttimaan perinteisestä joulutunnelmasta upeassa ympäristössä! Järjestäjä: Helsingin perinteiset torikauppiaat ry Avoinna ark. 6-21, la 8-21 su 9-21, Puh 09-5655 800 Teboil Munkkivuori, Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki huoltaa autoja ja ihmisiä Bridgestone Blizzak spike-01 205/55x16 4 kpl asennettuna 448€ Bridgestone Noranza001 195/65x15 4 kpl asennettuna 398€ TERVETULOA! PESUKUPONKI TÄLLÄ KUPONGILLA PESUTARJOUS TEHOPESU Kuponki voimassa 27.12.2017. TB-Munkkivuori (vaha + alusta +3 euroa) 15 Kausihuolto tarjous 189€ sis. 16 os. työ sis.öljyt+suodatin +raitisilmasuodatin (4-syl.bensiini auto) ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-24.00, LA 12.00-24.00, SU 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Maukas ja runsas lounas ma-pe klo 10.30-14.30 Viikonloppulounas la-su klo 12-15 Uusittu a la carte menu Joulua odotellessa kysy tarjousta työporukallesi!