2018 Viikot 42-43 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 19 M unkin S eutu Kasvohoidot alkaen 79 € Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 • timma.? /kosmetiikkahelmi Palauta ihosi hehku Exuviancen ammattimaisilla hoidoilla Ihana kokemus. Vaikuttavat tulokset. Edullinen hinta. Meillä jokainen löytää kodin – ja jokainen koti löytää asukkaan. Lars Lindroos / 040 300 2309 Munkkivuoren ostoskeskus | Raumantie 1, Helsinki | aktialkv.fi CASA ALTO Onko kodinvaihto ajankohtainen? Teen kaikkeni, että saat alueesi parasta palvelua ja asunnollesi parhaan hinnan! Ota yhteyttä: Tarja Lehmusto, LKV puh. 050 354 5590 RE/MAX Casa Alto | Laivurinrinne 1, 00120 Helsinki www.remax-casaalto.fi Harkitsetko nykyisen asuntosi myyntiä? Tarjoan sinulle laadukasta ja luotettavaa palvelua. Kutsu minut maksuttomalle arviokäynnille. ANNE URAMO Asuntomyyjä Puh. 050 321 7029 anne.uramo@kahdeksas.fi www.kahdeksas.fi www.huoneistokeskus.fi www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! LÄNSI-HELSINKI JA MUNKKINIEMI | Kauppalantie 42 00320 Helsinki puh. 020 780 3640 TARJA MÄÄTTÄHEINONEN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3582 gsm 040 772 4517 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 RAIJA OJANEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 2087 gsm 040 682 4795 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 MAUNUNNEVA, OKT 5 h, k, 2 wc, 130/180 m 2 . Viehättävä, alusta saakka saman perheen omistuksessa ollut okt. Pohjaratkaisultaan tilavampi, kuin perinteinen rintamamiestalo. Kaunis ja suojainen pihapiiri. Talo päättyvän tien varrella ei läpikulkuliikennettä. Keskuspuiston loistavat ulkoilumahdollisuudet kivenheiton päässä. Bussipysäkille vain parisataa metriä. Tontti 516 m 2 . Ei lain ed. e-tod. Mh. 350.000 e . Vannepolku 3. 7209185 KIVIHAKA, KT, 3 h, k, kh, 2 vh, p 70 m 2 Ihastuttava ja valoisa kolmio rauhallisella alueella Kivihaan sydämessä. Loistava huonejako, kaksi vaatehuonetta. Talossa on hissi, esteetön. Perinteinen LVIS-remontti tehty vuonna 2014. Oma talonmies. Keskuspuiston ulkoilumaastot alkavat takapihalta. Hyvät liikenneyhteydet ja palvelutkin kävelymatkan päässä. Tule katsomaan ja ihastu. E=E 2007. Mh. 233.933,84 e . Vh. 298.000 e . Kivihaantie 3 A. 7206670 LEHTISAARI, KT, 3 h, kt, p 61,5 m 2 Asunto Oy Helsingin Lehtihovi on v. 2013 rak., jossa on viihtyisää asua luonnonkauniissa Lehtisaaressa. Asunnot on moderneja ja hyviä tilankäytöltään vaikka liikuntaesteiselle. Tontinvuokrasopimus on uudehko, ei alueen suuria korotuksia. Yhtiökohtaisen lainaos. voit maksaa pois maalis/ syyskuussa niin asumiskustannukset pienenevät huomattavasti. E=B 2013. Mh. 208.846,02 e . Vh. 385.000 e . Lehtisaarentie 2a A. 7201870 LASSILA, KT, 2 h, k, s, p 60,5 m 2 Tilava saunallinen kaksio lähellä Pohjois-Haagan juna-asemaa ja palveluita. Keittiöön mahtuu hyvin ruokapöytä ja oman saunan löylyihin pääsee vaikka päivittäin. Hyvät ulkoilumahdollisuudet. Hissitalon 4. kerros hissille esteetön kulku. Taloyhtiössä on autohalli. Kauppakeskus Kaaren kattavat palvelut kävelymatkan päässä. E=C 2007. Mh. 198.024,80 e . Vh. 199.000 e . Tinatie 2 B. 7207241 POHJOIS-HAAGA, KT, 2 h, k, p 57,4 m 2 Valoisa läpitalon huoneisto Pirkkolan monipuolisten liikuntamahdollisuuksien vieressä. Isolta lasitetulta parvekkeelta ja olohuoneesta avarat näkymät puistomaiselle sisäpihalle. Makuuhuoneeseen mahtuu tarvittaessa työnurkkaus ja keittiöön pieni ruokapöytä. HIssi, 4. krs. Hyvät liikenneyhteydet sekä bussilla että junalla. E=E 2007. Mh. 161.987,58 e . Vh. 163.000 e . Teuvo Pakkalan tie 12 F. 7209373 KIVIHAKA, KT, 2 h, k, p 55 m 2 Valoisa, läpitalon kaksio 3. kerroksessa. Rauhallinen sijainti keskuspuiston läheisyydessä. Parvekkeelta kauniit ja metsäiset näkymät. Hyvinhoidettu taloyhtiö ja lähivuosille ei ole korjaustarpeita. Kylpyhuone remontoitu putkiremontin yhteydessä 2014. Erillinen keittiö, mihin ruokapöytä mahtuu hyvin. Hyvät liikenneyhteydet ja ulkoilumahdollisuudet. E=E 2007. Mh. 188.613,30 e . Vh. 233.000 e . Kivihaankuja 4 B. 7206113 MUNKKIVUORI, KT, 2 h, k, p 51 m 2 Heti vapaa, siistikuntoinen asunto vehreässä Munkkivuoressa. Keittiö 2005 ja kylpyhuone 2017 remontoidut. 3./4. krs, ei hissiä. Edullinen hoitovastike 3,50 € / m 2 minkä lisäksi yhtiössä kerätään ns. korjausvastiketta 2,00 € / m 2 isompia vuosikorjauksia varten kuten juuri valmistunutta käyttövesiputkien uusintaa varten. E=E 2007. Mh. 245.000 e . Ulvilantie 25 B. 7206452 MUNKKINIEMI, KT, 2 h, k, kh, p 50 m 2 Valoisa kaksio arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemassa talossa Munkkiniemessä. Tilava olohuone ja makuuhuoneesta pääsy lasitetulle parvekkeelle. Kylpyhuoneeseen mahtuu pesukone. Erinomaiset liikenneyhteydet. Talin ulkoilualueet samoin kuin Seurasaari ja merenranta kävelyetäisyydellä. Oma tontti. E=E 2007 . Mh. 204.700,87 e . Vh. 219.000 e . Huopalahdentie 15 A. 7203688 MUNKKIVUORI, KT, 2 h, k, kh, p 49,8 m 2 Siisti kaksio hyvin hoidetussa yhtiössä Munkkivuoren puistomaisessa ympäristössä. Tässä kulmahuoneistossa parveke ja oh ovat idän puolella, mh, pieni keittiö sekä ikkunallinen kph etelän puolella. Asunto on pintaremontoitu 2016. Yhtiön suuret remontit, mm. putkisaneeraus ovat jo takanapäin. Munkkivuoren ostoskeskuksen palvelut lähellä. E=G 2013 . Mh. 227.371,45 e . Vh. 232.000 e . Ulvilantie 17 a. 7102566 ETELÄ-HAAGA, KT 2 h, kk, ransk. p 38 m 2 Kompakti, ylimmän kerroksen valoisa kaksio odottaa uusia asukkaita. Yhtiössä on putkiremontti tehty. Loistosijainti, lyhyt matka bussille, raitiovaunulle ja junalle. Keskuspuiston ulkoilumahdollisuudet kävelymatkan päässä. Yhtiö ostanut vuokratontin omaksi elokuussa 2018. E=G 2013. Mh. 189.000 e . Talontie 8 B. 7203617 Ystävämyynti 18. 20.10. Löytöjä suoraan varastostamme torstaista lauantaihin Munkkiniemen Puistotie 5 00330 Helsinki Puh. +358 50 5204 360 www.puistotie5.com -50 % -40 % -30 %
2 Viikot 42-43 • Nro 19 M unkin S eutu MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot VARAA AIKA OPTIKOLLE TAI SILMÄLÄÄKÄRILLE instru.fi/naontarkastus tai 09-4241 7000 (pvm/mpm) Nyt vapaita silmälääkäriaikoja Varaa aika heti! vain 14.10. asti Toinen linssi € -tarjous koskee kaikkia valikoiman linssejä ja ominaisuuksia 14.10 asti. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin eikä sopimustai pakettihintoihin. KOSKEE KAIKKIA VOIMAKKUUKSIA JA LINSSIKÄSITTELYJÄ, MYÖS MONITEHOJA. Munkkivuori Raumantie 1 OSTOTOIMEKSIANTO: Asiakkaamme etsii Munkkivuori – Haaga alueelta 2-3h,k. Kaiken kuntoiset huomioidaan. Vapautuminen 6 kk sisällä. Ostaja maksaa palkkion myyjälle ei kuluja. Tarjoa omaa asuntoasi. OSSIAN JOHANSSON – 20 vuotta asuntokauppaa alueella. ossian.johansson@nordichousing.fi p. 045 177 6420 NORDIC HOUSING OY LKV MUNKKIVUORI Vanha Viertotie 20, 00350 Helsinki ytunnus 2299667-0 Tarjous uusille Täydenpalvelun vuokranantajaasiakkaille. Palkkio 1,24 * kk vuokra ensimmäisen vuokrauksen yhteydessä. Ensimmäinen vuosilasku: 1,1 * kk vuokra tammikuussa 2020 • Uuden vuokralaisen etsintä veloituksetta Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Aito stadilainen pienyritys Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! TALVI TULEE! Varmista turvallinen liikkuminen autokoulun kautta! B-kurssi alk. 950€ + kulut Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös kuorma-autokurssimme! Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA PALVELUA VUODESTA 1940 Kenkä-Antti Mannerheimintie 49 ? (09) 2415546 LAADUKKAITA JALKINEITA TARJOUSHINNOIN Suosimme suomalaista • Uutuutena miesten jalkineet
49. vuosikerta – nro 19 Viikot 42-43 Ajankohtaista M unkin S eutu Talousarvio vastaa kasvavan kaupungin tarpeisiin Pormestari Jan Vapaavuoren talousarvioehdotus 2019 ? Seuraavan kolmen vuoden aikana Helsingin väestönkasvun ennustetaan jatkuvan ripeänä, 7 500–8 000 uuden kaupunkilaisen vuosittaisella kasvuvauhdilla. Pormestari Jan Vapaavuoren talousarvioehdotuksessa vuodelle 2019 keskiössä on varautuminen kasvavan kaupungin tarpeisiin. Toimintamenojen määrärahojen kasvu on koko kaupungin tasolla 2,79 prosenttia perustuen väestön kasvuvauhtiin sekä kustannustason muutokseen. Määrärahojen kasvu kohdistetaan etenkin peruspalveluihin, joissa väestönkasvu lisää suorimmin kustannuksia. Tämä näkyy talousarvioehdotuksessa määrärahalisäyksinä erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, jonka määrärahat kasvavat pormestarin ehdotuksessa 42 miljoonaa euroa (3,6 %) vuoden 2018 talousarviosta. ? Peruskouluissa ja toisen asteen koulutuksessa kokonaisasiakasmäärä kasvaa noin 2 400 lapsella ja nuorella kuluvaan vuoteen nähden. Tämä on osoitus kaupungin kasvusta ja dynaamisuudesta, mutta reipas kasvu tuo myös haasteita varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämiseen. Toimialalla käynnistetään lisäksi useita kaupunkistrategiasta kumpuavia toimia kielten opetuksen varhaistamisesta englanninkielisen koulutuspaikkamäärän kaksinkertaistamiseen. Nämä ovat välttämättömiä panostuksia kansainvälistyvässä kaupungissa, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. ? Kaupungin investointitaso on historiallisen korkea. Kymmenen viime vuoden aikana Helsingin väkiluku on kasvanut saman verran, kuin hallituksen esityksen mukaan pienimmässä maakunnassa Keski-Pohjanmaalla olisi asukkaita, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Sivu 10 Syöpätautien klinikan edusta muuttui Siltasairaalan työmaaksi ? Syöpätautien klinikan edusta muuttui työmaaksi 1.10. Samalla sulkeutui vanha sisäänkäynti ja etupihalla sijaitseva pysäköintihallin hissikuilu. Syöpätautien klinikan uusi sisäänkäynti on avattu elokuun alussa ja se on jo täydessä käytössä. Uusi sisäänkäynti sijaitsee rakennuksen toisella puolella, ja käyntiosoite sinne on Paciuksenkatu 3. Syöpätautien klinikan virallinen osoite Haartmaninkatu 4 ja PL 180 eivät muutu. Etupihalla sijaitseva hissirakennus ja hissi K3 poistuvat käytöstä, kun ne jäävät Siltasairaalan työmaan sisään. Hissi K3 on toiminut kulkuyhteytenä maan pinnalta maanalaiseen pysäköintilaitokseen P3. Jos potilaiden on välttämätöntä saapua omalla autolla, pysäköintihalli P1 on heidän käytössään. Jalankulkuyhteys P1-pysäköintihalliin on Biomedicumin edestä. Syöpätautien klinikalle kuljetaan ulkokautta. Yleisesti Meilahden sairaala-alueella asioivia kehotetaan välttämään omalla autolla saapumista pysäköintipaikkojen rajallisuuden vuoksi. Stadin Silakkamarkkinoiden Silakkaraadin voittajat 2018 ? Silakkamarkkinoiden avajaispäivän silakkaraati valitsi vuoden 2018 voittajakalastajat. Maustekala-sarjan palkinnon voitti Tage Gustafsson Hangosta pisteillä 54. Toiseksi tuli Ky Mallemucken Kb (Sjögren/Tamminen) Kotkasta pisteillä 52 ja kolmanneksi Leif Bergman Ahvenanmaan Getalta pisteillä 48. Silakkayllätys-sarjassa voiton vei Toni Rantamaa Merikarviasta pisteillä 47 Ämmäkarin silakalla, jossa mausteena oli niin sinappia, kermaviiliä, sitruunamehua kuin tilliäkin. Toiseksi tuli Pirjo ja Reima Salonen Taivassalosta pisteillä 46 Tillisilakalla ja kolmannen sijan sai Jörres Fisk Pellingistä pisteillä 45 Chilisilakalla, jossa mausteena oli muun muassa kermaviiliä, chiliä, sitruunapippuria ja rosepippuria. Sivu 7 Lauttasaaren sillasta uusi katusuunnitelma ? Ensi kesänä remonttiin menevälle Lauttasaaren sillalle on tehty uusi katusuunnitelma. Siinä sillalle esitetään yhtä ajokaistaa keskustan suuntaan ja kahta ajokaistaa Lauttasaaren suuntaan. Nykyisin sillalla on kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin. Suunnitelman mukaan sillan molemmille puolille tulisi yksisuuntaiset pyörätiet, jotka erotettaisiin tasoerolla sekä ajoradasta että jalkakäytävistä. Jalkakäytävä sillan eteläpuolella olisi neljä metriä leveä, jolloin sillalla olisi tilaa myös onkijoille. Metro näyttäisi kasvattaneen joukkoliikenteen käyttöä ? Metron jatkuminen Matinkylään kasvatti joukkoliikenteen osuutta Espoon ja Helsingin välisillä matkoilla ja vastaavasti vähensi autoilua Länsiväylällä ja Turunväylällä, HSL:n tutkimus arvioi. Espoosta Helsinkiin arkisin tehtyjen matkojen määrä kasvoi noin 11 prosenttia joulukuusta 2017 tammikuuhun 2018. Kasvu painottui etenkin metroon, joka alkoi kulkea Ruoholahdesta Matinkylään marraskuussa 2017. Sivu 12 Sivu 5 Stadin Silakkamarkkinoiden Silakkaraadin voittajat 2018: Maustekala-sarja: 1. Tage Gustafsson Hangosta, 2. Ky Mallemucken Kb (Sjögren/Tamminen) Kotkasta, 3. Leif Bergman Ahvenanmaan Getalta. Silakkayllätys-sarja: 1. Toni Rantamaa Merikarviasta Ämmäkarin silakalla, 2. Pirjo ja Reima Salonen Taivassalosta Tillisilakalla, 3. Jörres Fisk Pellingistä Chilisilakalla
4 Viikot 42-43 • Nro 19 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 19 Munkan mummon jupinat Silakkamarkkinat Helsingissä lisäävät silakan käyttöä H elsingin jokasyksyisiä silakkamarkkinoiota vietetiin juuri viime viikolla. Suomalaiset syövät nykyisin vain 3 prosenttia pyytämästään silakkasaaliista, mutta kalan kysyntä on kaksinkertaistunut kotimaan elintarvikemarkkinoilla 1980-luvun alusta tähän päivään. Silakka on Suomen kaupallisen kalastuksen tärkein saaliskala, jonka käyttö elintarvikkeena voitaisiin moninkertaistaa nykyisestä. Suomeen rekisteröidyt alukset kalastavat runsaan kolmanneksen koko Itämeren silakkasaaliista. Vuonna 2017 silakan osuus Suomen merialueen kaupallisten kalastajien saaliin määrästä oli lähes 90 prosenttia ja arvosta 70 prosenttia. Sitä kalastettiin viime vuonna 136 miljoonaa kiloa, 25 miljoonan euron arvosta. Silakan kulutus on vakiintunut Suomessa noin neljään miljoonaan kiloon vuodessa. 1980-luvun alussa puolet Suomessa syödystä kalasta oli kotimaista, kun vuonna 2016 tuodun kalan osuus oli 82 %. Kasvatettujen lohikalojen osuus on nyt jo puolet markkinoista. Pääosa siitä on tuontikalaa. Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet 2000-luvulla alle puoleen eivätkä ne enää aiheuta terveysriskiä. Reippaasti EU:n asettavat pitoisuusrajat alittavaa Itämeren silakkaa voi siis syödä huoletta. Luken erikoistutkija Jari Setälä suosittaa suomalaisia syömään lisää silakkaa, se on terveellistä ja sitä on hyvin saatavilla. Sen rasvapitoisuus on syksyllä parhaimmillaan eikä sen tarjonta ole aivan niin kausiluonteista kuin monien muiden luonnonkalojen. Valitsemalla Itämeren kalaa lautaselleen voi paitsi vähentää lihankulutusta, myös poistaa ravinteita merestä. Suomen kaupallisen kalastuksen saaliiden mukana poistuu merestä vuosittain yli 500 tonnia fosforia. Silakan ja kilohailin troolija rysäkalastus sai kesäkuussa MSC:n kestävän kalastuksen sertifikaatin ensimmäisenä Suomessa Kotimaassa käytetyn silakan osuus on ilahduttavasti kasvanut sen jälkeen, kun Suomeen perustettiin oma kalajauhotehdas. Kasnäsin tehdas on avannut silakan kalastajille uuden kannattavan markkinan. Silakasta syntyvää lisäarvoa jää Suomeen, suomalainen kalarehuteollisuus voi käyttää kotimaista kalajauhoa, silakka jalostuu kotimaiseksi kirjoloheksi, kalan kauppataseen heikentyminen on pysähtynyt ja Itämerestä poistuu silakanpyynnin myötä huomattavan paljon ravinteita. Hau, hau siellä, hau, hau täällä, siellä hau, täällä hau, joka puolella hau hau... kene sellaiseen määrätietoisuuteen kuin koirien kouluttaminen edellyttäisi. Vanhemmiten, katsokaas, päät pehmenevät ja hempeily valtaa alaa. Ja se vasta on myrkkyä koirien kasvattamisessa. Minulla oli Suomen Pystykorva koira lapsuudessani. Se oli sijoitettuna isovanhempieni tilalle Kirkkonummelle. Isoisäni kuoltua ja isoäitini muuttaessa kaupunkiin tuli koirakysymys esille ratkaistavaksi. Olisin tietysti halunnut ottaa sen tänne Munkkiniemeen. Siihen isoäitini totesi yksikantaan: Koiran eläminen kaupungeissa kerrostaloissa ja pienissä tiloissa on eläinrääkkäystä. Ja sitä minä en harjoita! Se asia oli sitä myöten selvä ja koirani päivät olivat luetut. Nykyisin minulla on kokemusta poikani kissasta. Ja se on jo vanha ja väsynyt kuten allekirjoittanutkin. Siksi helppo hoidettava. Mutta vessahommissa sekin tarvitsee apua. Kissanhiekkaa ovat kaikki paikat täynnä vessakäyntien jälkeen. Siivousta riittää ja paljon. Samoin kissanhiekka on petollista, kun se ei näy. Narskuu vain kenkien alla. Samoin vessojen tyhjennys tulee suorittaa taiten, ettei vain petollista hiekkaa lorise viemäreihin ja muihin vaarallisiin paikkoihin. Voi tulla suurikin remontti ja kallis lasku. Lasten kasvatusvastuu jakautuu useampien henkilöiden kesken kuten vanhempien, sukulaisten, päiväkotien, koulujen ja muiden ympärillä toimivien henkilöiden. Mallioppiminen on suurta. Mutta miten on koirien ja kissojen laita? Yksin neljän seinän sisällä, vailla lajityypillistä kaveriaan, vailla lajityypillistä virikkeellistä ympäristöään. Sääliksi käy. Samoin taitaa käydä myös minun ruokittavalleni. Elämää ilman lajityypillisiä virikkeitä. Pois se minusta! Enhän harjoita ketään kohtaan minkäänlaista rääkkäystä! Vastaanhan teoistani ja osaanhan harjoittaa harkintaa. Niinhän sitä luulisi, kun puusta katsoo! Ehkä Demokritoksen mietelause laittaa minutkin paikalleen: Niin paljon on eläin ihmistä viisaampi, että se ei ota enempää kuin tarvitsee. Ihminen ei edes tiedä, mitä tarvitsee. Elina Kuosmanen Ilma ei odota Kolumni ? Heräsikö vihdoin aito huoli, vai laskivatko poliitikot, että nyt on korkea hetki ratsastaa ilmastolla kohti vaaleja? Ilmastotoimiin on tartuttava, kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportista on puhuttava, ensi kevään vaaleissa ilmasto on väistämätön puheenaihe. Puhuminen siitä ei saa olla vain vaalitaktikointia sillä maailma on yhä enemmän muuttumassa itsensä parodiaksi. Ihmiskunnan on pakko katsoa kohtaloaan silmiin. Hätätila. Puhumattomuus vahvistaa kuvaa piittaamattomuudesta. Tarvitaan uusi ilmastoliike. Ilmastovelka on maksettava. Kriisin poliittinen kenttä on uskomattoman mutkikas, sillä ilmastonmuutoksessa on kysymys taloudesta, valtasuhteista, vallasta, asemasta ja kunniasta. Yhtiövalta aiheuttaa ympäristätuhoja ja uusia terveysriskejä vähemmistöjen ja paikallisten ihmisten mielipiteistä välittämättä. Uusi liike tarkoittaa lujempaa moraalia, määrätietoista ihmisarvosta kiinni pitämistä. Jo kauan sitten aloin toistaa nimekkäimmän filosofimme Georg Henrik von Wrightin yhtä lausetta: ”Ihminen ei ole valmis muutokseen ennen kuin pakon edessä.” Vaikka jo kauan olemme tienneet, että suunta on kohti katastrofia, olemme ummistaneet silmämme ja ajatelleet, että ei tämä voi koskea juuri minua. Ilmastonmuutos voi hyvin uhata muita, mutta tuskin meitä. Salakavala itsepetos on helppo naamioida muita koskevaksi. Äärisäistä voivat kyllä muut joutua kärsimään, mutta me olemme turvassa. Ihmisen aivot on rakennettu reagoimaan välittömään uhkaan: pakene! Mutta globaali uhka koetaan kaukaiseksi ja vaarattomaksi. Kun suomalaisilta kysyttiin mitkä ovat yhteiskunnan viisi vakavinta ongelmaa, vain 18 prosenttia mainitsi ympäristöongelmat ja luonnon tuhoutumisen. Miljoonat afrikkalaiset voivat kärsiä kuivuudesta länsimaisen elämäntapamme takia, mutta se ei tunnu koskettavan meitä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lähestyy kriittistä pistettä, napa-alueiden jäätiköt romahtavat. Etelämantereesta on juuri irronnut Espoon kokoinen jäälautta. Uusia lämpöennätyksiä mitataan, hirmumyskyt yltyvät yhä hirmuisemmiksi, mutta ajatellaan, että ilmastonmuutos ei koske meitä. Kuumaa keskustelua käydään metsien merkityksestä hiilinieluna, mutta vasta hakkuiden vähentäminen voi tehdä Suomesta hiilineutraalin. Pariisin ilmastokokouksessa sovittu tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen sadassa vuodessa ei riitä. Tavoitteen pitää olla 1,5 asteessa, jotta välttyisimme katastrofilta. Tämän on laskettu tarkoittavan, että vuoteen 2030 mennessä hiilidioksidipäästöjä on leikattava 45 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä päästöt pitää nollata. Filosofi Georg Henrik von Wright oli uuden logiikan luoja, ihmisen teot ja mieli ovat tärkeitä. Hänen tutki tekojen ja mielen filosofiaa. Hänen virolainen ystävänsä, kirjailija Jaan Kaplinski kertoi mityen pitkiä keskusteluja he kävivät maailman tilasta. Hän kertoi myös von Wrightin elämäntavoista, joista heijastui läsnäolon ihme. Avainasioita ovat hetkien ja pienten asioiden tavoittaminen, kyky tuntea lämpöä ja kylmyyttä, tajuta paikan ja tilanteen henki. Elämä ei muutu jos läsnäoleva herkkyys, valpas valveilla olo, paneutuva tietoisuus kadotetaan. Kaplinski näki Georg Henrik Wrightissä entisaikaista charmikkuutta; kotosallakin piti olla solmio ja puvuntakki, jalassa mustat kiiltävät kengät. Hän oli kuin omaa polkuaan kulkeva muurahainen tai väliin joka suuntaan pyrähtelevä perhonen. Aatelissuvun kulttuuripohjalta hän ponnisti Vietnamin sodan vastaisiin mielenosoituksiin. Rauhaa on ajettava, luontoa on suojeltava. Maailmantila voidaan muuttaa, pessimismille ei pidä antaa periksi. On toimittava ennen kuin on viimeinen pakko. Wrightiltä sain idean pukeutua myös kotioloissa kravattiin tai papinpaitaan ja ottaa ryhdikkäästi vastaan luonnon ja sen ilmanalan haasteet. Vapaus ja luottamus ovat joka säällä luovuttamaton voimavara. Veli-Matti Hynninen ? Talossamme asustaa useampi koira ja useampi kissa. Päivisin sen kuulee hau, hau haukkumisista, iltaisin eläinten haukkumiset joutuvat antamaan tilaa televisioille. Törmäsin hissitasanteellani valtavan suureen koiraan, joka jätti merkkinsä tasanteelle. Lehtiä ja roskia ympäröivästä luonnosta. Sekin koira on melkein miehen mittainen ja voin vain arvuutella, miten paljon tuollainen eläin hotkii ruokaa. Paljon! Toistaiseksi olen kyllä ollut vielä halukkaampi ottamaan miehen ruokittavakseni! Ulkoilua kun ei tarvitse hoitaa yhdessä! Sen kun päästää ulos, niin se osaa itse haistaa ne virikkeet, jotka kiinnostavat. Ja nekin ovat yhden käden sormilla laskettavissa! Entäs tuo eläininnostus kaiken kaikkiaan, mistä se kertoo? Syntyvyys laskee, mutta koiruus lisääntyy. Otetaanko koiria lasten hankkimisen sijaan, kysyn vaan? Kuvitellaan, että koiria ja kissoja on helpompi hoitaa kuin lapsia. Niinkö? Ei pidä paikkaansa. Serkkuni vaimo oli aikanaan Kennelliiton koirankouluttaja. Hän sanoi, että koira pitää kasvattaa kurinalaisemmin kuin lasta ikään. Sille annettavien ohjeiden tulee olla täsmällisiä, määrätietoisia ja johdonmukaisia. Aina samankaltaisessa tilanteessa tulee reagoida samalla lailla. Muuten koirasta tulee aggressiivinen peto. Siihen sillä on lajityypilliset ominaisuudet, jotka huonolla hoidolla ja kasvatuksella saavat ylivallan. Hänen mukaansa kaikkien koiranomistajien tulisi käydä kouluttajakurssit. Heille ei muuten saisi lainkaan myydä koiraa huollettavakseen. Saksassa yli 70-vuotiaiden henkilöiden koirien hankkiminen on kielletty lailla. Asian selitetään johtuvan siksi, etteivät vanhemmat henkilöt enää ky25 000 ihmistä seurasi lintuja ? Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna 6.–7.10. tuhannet suomalaiset tarkkailivat lintuja osana BirdLifen EuroBirdwatchia. Euroopan suurinta lintuharrastustapahtumaa on vietetty lokakuun alussa vuodesta 1993 lähtien. Lauantaina ja sunnuntaina 41:ssä Euroopan ja Keski-Aasian maassa järjestettiin yli 950 linturetkeä tai muuta tapahtumaa, ja vähintään 25 000 ihmistä tarkkaili muuttolintuja. Viikonlopun aikana kirjattiin havaintoja yli viidestä miljoonasta lintuyksilöstä. Runsaimmat lajit koko Euroopassa olivat peippo, kottarainen ja valkoposkihanhi. Eniten lintuja havaittiin Alankomaissa, Ruotsissa, Unkarissa ja Suomessa. Suomessa viikonlopun runsain laji oli valkoposkihanhi. Porvoossa muutti sunnuntaina 50 000 ja suurimmassa kerääntymässä Iitissä laskettiin olevan yli 40 000 valkoposkihanhea. Viikonlopun toiseksi runsain laji Suomessa oli urpiainen. Länsirannikolla muutti molempina päivinä tuhansia urpiaisia. Seuraavaksi runsaimmat lajit olivat räkättirastas, naakka ja alli. Viikonlopun harvinaisin lintu oli torstaista saakka Kemiönsaarella kapustarintojen joukossa viipynyt amerikankurmitsa. Laji on havaittu Suomessa vain kaksi kertaa aikaisemmin. Muita suurharvinaisuuksia olivat arotasku ja suula Lappeenrannassa, punapäälepinkäinen Eurajoella sekä etelänsatakieli Lemlandissa. Viikonlopun aikana Suomessa havaittiin noin 210 lintulajia. EuroBirdwatch-tapahtuman tarkoitus on edistää linnustonsuojelua ja lintuharrastusta. Valtioiden rajoista välittämättä matkaa tekevät muuttolinnut kuvastavat hyvin kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä lintujen suojelussa. BirdLifen selvityksen mukaan Välimeren maissa pyydetään laittomasti joka vuosi 25 miljoonaa muuttolintua. BirdLifen tavoitteena on turvata linnuille tärkeiden elinympäristöjen säilyminen pesimäalueilla, muutonaikaisilla levähdyspaikoilla ja talvehtimisalueilla.
5 Nro 19 • Viikot 42-43 M unkin S eutu Metro näyttäisi kasvattaneen joukkoliikenteen käyttöä Kaupunginvaltuusto koolla Metron matkustajamäärä oli tammikuussa Espoon ja Helsingin rajalla noin 60–70 prosenttia joulukuuta korkeampi. Jatkoa sivulta 3 ? Metron kuljettamien matkustajien osuus kasvoi sekä uusien asemien lähistöllä että niistä kauempana. Joulukuussa 2017, jolloin metron ohella liikennöitiin vielä suoria bussilinjoja Helsinkiin, Espoon ja Helsingin välisten metromatkojen lähtöja määräpaikat sijaitsivat Espoossa lähinnä metroasemien tuntumassa. Vuoden 2018 tammikuussa, jolloin suoria bussilinjoja ei enää juuri ollut, metromatkojen lähtöja määräpaikat kattoivat käytännössä koko Etelä-Espoon alueen. Metron matkustajamäärä oli tammikuussa Espoon ja Helsingin rajalla noin 60– 70 prosenttia joulukuuta korkeampi. Samaan aikaan henkilöautoliikenteen määrä väheni sekä Länsiväylällä että Turunväylällä. Länsiväylällä Espoon ja Helsingin rajalla kulki arkivuorokauden aikana tammikuussa 2018 noin 5 700 eli kahdeksan prosenttia vähemmän autoja kuin marraskuussa 2017. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että metron tulo Espooseen nosti joukkoliikenteen käyttäjämääriä ja kulkutapaosuutta Espoon ja Helsingin välisillä matkoilla. Myös HSL:n lipunmyynnin kehittyminen tukee johtopäätöstä. Tulosten arvioinnissa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon myös muut matkustajamääriin vaikuttavat tekijät kuin metro, esimerkiksi liikenteen normaali kausivaihtelu. Henkilöautoilun kasvu Länsiväylällä on taittunut HSL:n päätelmää tukee kuitenkin myös se, että Länsiväylän pitkään jatkunut henkilöautoliikenteen loiva kasvutrendi taittui juuri metron käyttöönoton yhteydessä. Samaan aikaan henkilöautoilu on jatkanut kasvuaan Espoon länsirajalla. Tutkimus tarkasteli ihmisten liikkumista ennen ja jälkeen metron käyttöönoton Telian kehittämällä Crowd Insights -menetelmällä, jossa matkapuhelinten tukiasemista saatavan datan perusteella voidaan analysoida ja mallintaa ihmisvirtojen liikkeitä. Liikkumistiedot kerättiin vuoden 2017 marraskuun viikolta 45 sekä vuoden 2018 tammikuun viikolta 4, jolloin metro ja sen liityntäliikenne oli otettu käyttöön. Tietoja kerättiin myös joulukuun 2017 viikolta 50, jolloin sekä metro että entinen bussiliikennejärjestelmä olivat käytössä. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin hyväksi tieliikenteen automaattisista mittauspisteistä kerättyjä tietoja. ? Valtuuston Sosialidemokraattien ryhmäaloite maksuttomista opiskelun välineistä toisen asteen opiskelijoille herätti pitkän keskustelun ja kaksi äänestystä. SDP:n valtuustoryhmä, Vihreät ja Vasemmistoliitto sekä Keskusta, Feministipuolue ja Liike Nyt Helsinki kannattivat sitä, että Helsinki edistäisi maksuttomien oppimateriaalien ja työvälineiden hankkimista kaikille toisen asteen opiskelijoille. Kustannus ilmaisista opiskelun välineistä olisi aloitevastauksessa esitettyjen laskelmien mukaan vuositasolla yli 19 miljoonaa euroa. Useat maksuttomuutta kannattavat valtuutetut ilmaisivat, että materiaalien kustantamiseen olisi löydettävä oma budjettinsa. Kokoomuksen valtuustoryhmä ei kannattanut maksuttomuutta ja valtuutettu Risto Rautava esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun siten, että kaupunki keskittyisi tukemaan taloudellista tukea tarvitsevia ja etsisi keinoja vähentää oppimateriaalikustannuksia. Rautavan palautusehdotus hävisi äänestyksessä (4832), eikä valtuusto myöskään hyväksynyt valtuutettu Mirita Saxbergin esittämää toivomuspontta. Valtuuston kannaksi tuli kaupunginhallituksen esittämä aloitevastaus, jonka mukaan Helsinki lähtee edistämään oppimateriaalien maksuttomuutta. Ensimmäiset toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi tehdään lukukaudella 2019-2020. Raportointi kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta Valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen vastauksen valtuutettu Jenni Pajusen aloitteeseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta Helsingissä. Aloitteessa esitetään, että kaupunki keräisi systemaattisesti tietoa Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta Helsingissä ja tekisi suunnitelman niiden vauhdittamiseksi. YK-tavoitteiden toteutumista tulisi seurata osana kaupunkistrategian arviointia. Lisäksi tulisi selvittää mahdollisuutta huomioida YK:n kestävän kehityksen tavoitteet kaupungin talousarvioprosessissa. Pajusen aloitteen oli allekirjoittanut 44 kaupunginvaltuutettua. Aloitevastauksessa todetaan, että kaupungin tarkoituksena on tuottaa kevään 2019 aikana ensimmäinen raportti, jonka perusteella kestävän kehityksen raportointia kehitetään edelleen vuoden 2020 aikana. Sitoutumalla YK:n Agenda 2030 -tavoitteiden edistämiseen ja niistä raportoimiseen Helsinki erottautuu globaalin vastuun paikallisen toteuttamisen edelläkävijänä. Kestävän kasvun turvaaminen on kaupungin keskeisin tehtävä. Kaupunginvaltuustoon uusi valtuustoryhmä Helsingin valtuustossa aloittaa Liike Nyt Helsinki -niminen valtuustoryhmä, jonka edustajana on Kokoomuksen valtuustoryhmästä eronnut valtuutettu Mirita Saxberg. Helsingin kaupunginvaltuustossa on tämän jälkeen 13 valtuustoryhmää. Helsingin asunnottomien yötä vietetään jälleen ? Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja ympäri Suomea. Asunto on perusoikeus, jonka puuttumista ei voida hyväksyä missään olosuhteissa. Asunnottomuuden rakenteellisia syitä ovat asuntomarkkinatilanne ja erityisesti pula kohtuuhintaisista asunnoista sekä eriarvoisuus. – Asunnottomuutta torjutaan tehokkaasti rakentamalla kohtuuhintaisia, ARA-lainoitettuja asuntoja sekä noudattamalla Asunto ensin -periaatetta, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n (Vva ry) toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Tapahtuma järjestetään Dallapénpuistossa klo 16– 22. Soihtukulkue saapuu ja Asunnottomien yön tulet sytyttää seitsemältä asuntoministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Poliitittikojen paneelikeskusteluun osallistuvat muun muassa kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) ja Silvia Modig (vas.). Ilkka Taipaleen lahjoittamassa jurtassa kansalaiset pääsevät keskustelemaan poliitikkojen ja esiintyjien kanssa asunnottomuudesta. Tapahtumassa esiintyvät tuliryhmä Pyrokratia ja useita bändejä kuten Pelko. Asunnottomat pääsevät peseytymään saunaan. Lisäksi tarjolla on muun muassa hiusten leikkuuta ja ruokaa. Päätapahtuman lisäksi ympäri Helsinkiä järjestetään useita tapahtumia esimerkiksi päivätapahtuma Pasilan asukastalossa ja elokuvatapahtuma Konepaja Brunolla. Asunnottomien yön suojelijana Helsingissä toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Helsingin Asunnottomien yön teemana on sosiaalija terveyspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus. Nämä palvelut ovat tärkeitä sekä asunnottomuuden ehkäisyn, sen keston lyhentämisen ja asunnottomuuden jälkeisen kuntoutumisen kannalta. Myös nuorten tilanne huolestuttaa tapahtumaa koordinoivaa Vva ry:tä. – Nuorten asunnottomuus kasvoi viime vuonna 13 prosentilla ja kaikista asunnottomista noin viidesosa on nuoria. Nuorten asunnottomuuden ehkäisyssä tärkeää on kohtuuhintaisuus, asumisneuvontatoiminnan vakiinnuttaminen sekä nuorille suunnatut joustavat ja jalkautuvat palvelut, Tiivola toteaa. Vanhusasiainvaltuutettu vahvistamaan ikäihmisten oikeuksien toteutumista Puheenvuoro ? Nykyiset ikäihmiset ovat tämän maan rakentaneet meille hyväksi paikaksi elää. Meidän tehtävämme on varmistaa kaikille vanhuksille turvallinen ja arvokas elämä. Työtä on tehty monin tavoin tavoitteen saavuttamiseksi. On vakava tosiasia, että emme pysty turvaamaan riittäviä palveluita ja tukea kaikille vanhuksille. Sekä omaishoitajat että kotihoito ovat monissa kaupungeissa osin ylikuormitettuja. On paljon asioita, kuten yksinäisyys, jota ei yksin lainsäätäjä kykene poistamaan. Työtä on tehtävä yhdessä. Kannatan vanhusasiavaltuutetun viran perustamista. Uskon, että se osaltaan vauhdittaisi vanhusystävällisen Suomen rakentamista. Vanhusasiavaltuutetun virkaa on yritetty edistää Suomessa useasti ja asiasta on tehty useita aloitteita. Emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä suositteli vanhusasianvaltuutetun viran ja toimiston perustamista jo vuonna 2006. Olen asiaa paljon ja pitkään miettinyt ja keskustellut asiasta suuresti arvostamani professori Kivelän kanssa. Tämän pohjalta olen tehnyt eduskunnassa toimenpidealoitteen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamiseksi. Mielestäni valtakunnallisella tasolla tarvitaan valtuutettu, joka valvoo, että vanhusten oikeus arvokkaaseen ja hyvään elämään toteutuu maassamme. Valtuutettu raportoisi, ottaisi kantaa vanhuksia koskeviin epäkohtiin ja esittäisi myönteisiä ratkaisuja vanhusten hyvän elämän rakentamiseksi. Valtuutetun toimen perustamiseen on kolme erityistä perustelua. Ensinnäkin Ikäsyrjintä on kitkettävä. Syrjinnän kitkemiseen ja ehkäisemiseen tarvitaan valtakunnallinen toimija, joka pystyy vaikuttamaan yhteiskunnan asenteisiin puuttumalla vahvasti ja riippumattomasti havaittuihin syrjintätapauksiin. Vanhusasiavaltuutetun tehtäväkenttään kuuluisi tärkeänä osana myös neuvonta ja ohjaus iäkkäiden ihmisoikeuksien ja itsemääräämisoikeuden puolustamisessa. Toiseksi Vanhusten äänen on kuuluttava. Vanhuksia ja heidän omaisiin tulee kuunnella nykyistä paremmin. Selkeisiin ja räikeisiin puutteisiin vanhustenhoidossa pitää puuttua välittömästi. Valtuutettu olisi suora kanava; jonne voisi huolet ja epäkohdat raportoida. Kolmanneksi, ettei kukaan jäisi yksin. Yhä enemmän tilanteita, joissa vanhus elää täysin yksin, kotihoidon varassa, omassa kodissaan. Liian usein myös puolisoaan tai läheistään hoitava jää yksin arvokkaan, mutta vaativan hoitovastuun kanssa. Virallinen vanhuspolitiikka on edelleen yksinäisyyttä lisäävää. Tarvitaan korjausliike, jolla lisätään yhteisöllisyyttä, mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa sekä saada tietoja. Ketään ei saa jättää yksin. Tarvitsemme ajankohtaista tietoa ja keinoja seurata vanhusväestön elämän kehittymistä Suomessa. Vain riittävällä tietopohjalla ja jatkuvalla seurannalla me päätöksentekijät voimme tehdä ikäihmisten kannalta oikeasti vaikuttavia ja hyviä päätöksiä. Onnistuessaan tehtävässään vanhusasiavaltuutettu toimisi katalysaattorina kehittää Suomea, jossa ikääntyminen nähdään elämän vaiheena, jossa on mahdollisuus elää oman näköistä elämää. Jossa korkea ikä tai muistisairaus ei ole este arvokkaalle elämälle ja turvalliselle asumiselle. Sari Sarkomaa helsinkiläinen kansanedustaja
6 Viikot 42-43 • Nro 19 M unkin S eutu VIIKKO 42 MA 15.10. Helvi, Heta TI 16.10. Stella, Sirkku, Sirkka KE 17.10. Saana, Saaga, Saini TO 18.10. Satu, Luukas, Luka, Säde PE 19.10. Uljas LA 20.10. Kasper, Kasperi, Jasper, Jesper, Kauno SU 21.10. Ursula VIIKKO 43 MA 22.10. Anniina, Anita, Anette, Anja, Nita, Anitta TI 23.10. Severi KE 24.10. n YK:n päivä Rukouspäivä Rasmus, Asmo TO 25.10. Sointu PE 26.10. Nina, Niina, Amanda, Ninni, Manta LA 27.10. Helli, Helle, Hellin, Hellä SU 28.10. Kesäaika päättyy Simo Ei aamusella tiedä, kuinka lystiä illalla on. Suomalainen sananlasku Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Haaga Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Makua ja valoa ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/ munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk. wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messut Munkkivuoren kirkossa su 21.10. klo 11 mukana kirkkokuoro. Su 28.10. klo 11 huilisti Sami Junnonen. Arkiehtoollinen ke 31.10. klo 19. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Merimieskirkkopiiri ma 29.10. klo 14 seurakuntatalon Päätykamarissa. Kokoontuu joka toinen viikko. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18-20 nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Latinan laulajat ma 22.10. klo 18-19.15. kanttori Senni Valtosen johdolla. Tule laulamaan latinaksi! Tämä lauluryhmä on kaikille laulamisesta pitäville, aikaisempaa kuorokokemusta ei tarvita. Laulamme helppoja lauluja. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistaisi parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. Keskiviikkokahvila klo 13-14 kirkossa. Lauluhetki ke 24.10. klo 13 seurakuntasalissa. Lauletaan vanhoja koululauluja, mukana Risto Kultala ja Eeva Löflund. Joka kuukauden viimeinen keskiviikko keittolounas seurakuntasalissa. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18-20.30, seurakuntatalon alakerrassa. Lapsikuoro, yli 6 v. to klo 16.30-17.15, seurakuntasalissa, ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot olga.makinen@evl.fi Joululaulukuoro 1.11. alkaen torstaisin klo 18-19.30. Joululaulukuorossa saa sukeltaa ihanaan musiikkiin ja lämpimään joulutunnelmaan. Onko parempaa tapaa joulutunnelmaan virittäytymiseen kuin osallistua joululaulukuoroon! Marraskuun alussa käynnistyvissä harjoituksissa pääsee kiinni yhdessä laulamisen iloon ja tulee kuin huomaamatta aloittaneeksi pehmeän laskun joulunaikaan. Teetä ja juttuseuraa on tarjolla jo klo 17.40 alkaen ennen harjoituksia. Harjoittelemme yhdessä tuttuja sekä uusia joululauluja. Tervetuloa mukaan kaikki laulamisen ystävät ja rennosta kuorotoiminnasta kiinnostuneet! Tässä on mainio tilaisuus kokeilla kuorossa laulamista projektiluontoisesti, eikä aikaisempaa kokemusta tarvita. Kuoroa johtaa Munkkiniemen seurakunnan kanttori Senni Valtonen. Joululaulukuoron harjoituskausi päättyy yhteiseen esiintymiseen Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa Munkkivuoren kirkossa sunnuntaina 16.12. klo 18. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 kirkolla ja pihapiirissä. Miksi olen olemassa –luentosarja loka-marraskuussa. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Ke 17.10. FT, MEP 1999-2014 Eija-Riitta Korhola. Ke 31.10. Ylilääkäri, syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen hoidon asiantuntija Tiina Tasmuth. Ke 14.11. Rovasti, emeritus toiminnanjohtaja Olli Valtonen. Ke 28.11. Terapeutti, kirjailija Tommy Hellsten. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Luennon jälkeen maksullinen keittolounas seurakuntasalissa klo 13. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 26.10. klo 13 seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 23405138. Naisten kesken –ilta pe 26.10. 16.11. ja 14.12. klo 18 seurakuntatalolla. Vuorovaikutteisia iltoja eri teemojen ympärillä ja pientä purtavaa. 26.10. Kunnioittava kosketus – kehoterapeutti Tuula Styrman. Vaali-ilta ti 30.10. klo 19 seurakuntasalissa. Tule tapaamaan seurakuntavaaliehdokkaita ja esittämään heille kysymyksiä. Juontajana Leo Glad. Munkkiniemen alueen veteraanit: Lämpimästi tervetuloa pe 2.11. klo 13-14.30 Tavataan iltapäiväkahvilla –kokoontumiseen seurakuntasaliin. Ohjelmassa mm. kirkkoherran tervehdys, kahvit ja musiikkia. Ilmoittautumiset tarjoilua varten 29.10. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 23405100 ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13 tai munkkiniemi.srk@evl.fi Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Perinteinen messu su 28.10. klo 13. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30-11.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Luontoperhekerho ma 22.10. klo 17.30-19. Kerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa. Retken aikana nautitaan omia eväitä, kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi Rukouspalvelu maanantaisin klo 16-17.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattupiiri maanantaisin klo 18, kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Ilta elävän veden lähteellä pe 19.10. klo 18. Sanaa ylistystä, rukouspalvelu. Puhujana pastori Leena Lehtinen. Lehtisaari Lyhtykirkko ma 29.10. klo 18 Lehtisaaren uimarannalla, omat eväät mukaan. ? Reformaatiota on verrattu suureen rakennukseen. Läheltä näkee vain joitakin yksityiskohtia kerrallaan kuten portaikon tai ovensuun. Muta menepä kauemmas, niin kokonaisuus linjoineen alkaa näkyä. Noita peruslinjauksia on iskulause, että pelastumme yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Asian ymmärtämistä auttaa, kun miettii, miten me siis emme pelastu. Emme tekojemme kautta, emme omalla erinomaisuudellamme. Vaan uskosta, armosta, Kristuksen tähden. Päivän evankeliumi Matteus 5:13-16 on katkelma Jeesuksen vuorisaarnasta. Tänään on esillä se, että hänen seuraajiensa tulisi olla suolana ja valona maailmassa. Ehkä senkin ymmärtäminen lähtee vastakohtaa miettimällä. Ilman suolaa ja valoa maailmamme voisi olla mauton ja pimeä. Ystäväni kertoi olleensa vaivojensa takia sairaalassa. Siellä hänelle määrättiin lähes maustamattomia velliruokia päivästä toiseen. Herkkusuulle se oli kärsimys, ja voi sitä riemun päivää, kun alettiin varovasti taas totutella normaalimpaan ruokavalioon. Entä valon vastakohta pimeys? Haluatko elää jatkuvassa pimeydessä? Tuskinpa vain. Syksyllä ostetaan kirkasvalolamppuja ja tunnelmoidaan kynttilöiden valossa. Katujen ja pihojen valaistus lisää turvallisuutta. Juhani Aho kuvaa lastussaan, miten isä osti öljylampun. Päreen varassa eläneille oli suuri ihme huomata, että lampun valopiirissä saattoi nähdä lattialle pudonneen neulankin. Mitähän Aho olisi led-valaisimista kirjoittanut? Dramaattisemin pimeyden väistyminen koetaan, kun aurinko armas valollansa taas uuden päivän tuonut on. Kun sinä kohtaat muita ihmisiä, niin mitä luulet, kokevatko he saaneensa terveellistä makua elämäänsä? Tai onko heidän murheensa yhtään kirkastunut? Marja-Sisko Aalto Kirjoittaja on toiminut pitkään kirkkoherrana ja tuomiokapitulin tehtävissä Uusi Lastensairaala Uusi upea lastensairaala, seisoo uljaana Meilahden campuksella. Valmis lapsia vastaanottamaan, heidän sairauksiaan parantamaan. Joka rakentajaa joka rakenti sen, tulee kiittää ja muistaa siunaten. Onnittelut ja kiitos suunnittelijoille, rakentajille, jokaiselle työssä mukana olleelle. Teille kaikkea hyvää toivoen, hyvää hoitoa pienille antaen. Olavi Kylliäinen Runopalsta Mantere Ihminen Aikakausi jää taakse. Se kerrostuu, muutuu sedimentiksi. Mutta ihminen kulkee. (10.10.) Kimmo Mantere
7 Nro 19 • Viikot 42-43 M unkin S eutu Stadin Silakkamarkkinoiden Silakkaraadin voittajat 2018 Uuden arkkitehtuurija designmuseokokonaisuuden selvittäminen etenee Helsinki ilmasta. Kuva: Eliel Kilkki ja Ben Daley, My Helsinki Material Bank. ? Opetusja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki ovat 8. lokakuuta päättäneet asettaa valmisteluhankkeen edistämään uuden kansainvälistä huipputasoa edustavan arkkitehtuurija designmuseon toteuttamista Helsinkiin. Hankkeen määräaika päättyy 28.2.2019. Tavoitteena on, että hankkeessa laadittavan k o n s e p t i s u u n n i t e l m a n pohjalta valtio, Helsingin kaupunki sekä Suomen arkkitehtuurimuseota ja Designmuseota ylläpitävät säätiöt voisivat päättää hankkeen jatkovalmistelusta toimenpiteineen. – Suomi tunnetaan arkkitehtuurista ja designista, ja mielellämme vahvistamme tätä mielikuvaa uuden, laadukkaan arkkitehtuurija designmuseon avulla. On tärkeää saada museoiden vahva osaaminen ja ainutlaatuiset kokoelmat paremmin käyttöön. Tämä vahvistaa sekä matkailua että Suomen korkeaa kulttuuriprofiilia, sanoo eurooppa-, kulttuurija urheiluministeri Sampo Terho. Hankkeelle ohjausryhmä Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen arkkitehtuurimuseo ja -tiedotuskeskussäätiön ja Designmuseon säätiön kanssa. Hankkeen toteuttamisesta vastaa opetusja kulttuuriministeriön ja Helsingin kaupungin nimeämä ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetusja kulttuuriministeriöstä. Hankkeen projektipäällikkönä toimii toimitusjohtaja Tuomas Auvinen Creader Oy:stä. Valmisteluhankkeessa laaditaan konseptisuunnitelma uudesta arkkitehtuurija designmuseosta. Suunnitelmassa kuvataan valtion, kaupungin ja museoiden yhteinen näkemys uuden toimintakokonaisuuden keskeisistä tavoitteista, toimintatavoista ja kohderyhmistä sekä kansainvälistä huipputasoa edustavasta toteutuksesta. – Helsinki on vahvasti sitoutunut kansainvälisesti kunnianhimoisten hankkeiden toteuttamiseen kaupungissa. Uusi arkkitehtuurija designmuseo olisi kiinnostava lisä kaupungin jo ennestään korkeatasoiseen tarjontaan, sekä kiinnostava vierailukohde myös matkailijoille. Helsinki haluaa profiloitua kansainvälisesti arkkitehtuurin ja designin edelläkävijäkaupunkina, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Jatkoa sivulta 3 ? – Voitto tuntuu erittäin hyvältä, iloitsee Silakkayllätys-sarjan voittaja Toni Rantamaa. Tämä on nyt 21. kerta Stadin Silakkamarkkinoilla ja ensimmäinen kerta, kun voitto tulee meille. Ämmäkarin silakka -reseptiä on hiottu viime vuodesta asti. Olen iloinen, jos silakka maistuu markkinaväelle. Tänä vuonna maustekalasarjassa kilpaili 13 ja silakkayllätyksessä 16 osallistujaa. Stadin Silakkamarkkinoiden avajaispäivän avasi Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori. – Helsingin kaupungin tavoitteena on merellisen strategiatyön avulla kehittää saarija rantakohteita. Merellisillä tapahtumilla, kuten Stadin Silakkamarkkinoilla, on tässä merkittävä rooli. On tärkeää vahvistaa helsinkiläisten mahdollisuuksia nauttia merellisyydestä osana jokapäiväistä elämää, kestävällä tavalla. Silakkamarkkinat on myös oiva esimerkki kaupunkien ja maaseudun yhteenkuuluvuuden vahvistamisesta. Suurin osa syödystä kalasta on nykyään ulkomaalaista, näin ei tarvitse olla. Tuore, hyvälaatuinen lähiruoka on sekä trendikästä että turvallista. Helsingistä tulee maailman paras ja toimivin merikaupunki, kun asukkaat, yrittäjät ja kaupunki tekevät tiiviisti yhteistyötä. Vuoden 2018 Silakkaraati Raadissa kilpailusilakoita maistelivat tänä vuonna Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto, kalastukseen hurahtanut Ravintola Nollan yksi omistajista Luka Balac, Radio Helsingin toimittaja, silakka-aloittelija ja hyvän ruuan rakastaja Anna Cadia, ruokakirjailija ja -bloggaaja Hanna Hurtta, juontaja ja toimittaja sekä ahkera kalastaja ja kala-aktivisti Mikko ”Peltsi” Peltola sekä tämän vuoden maallikkojäsen, kalataloustarkastaja Kai Samanen. Silakkaraadin vuoden 2018 voittajat palkittiin markkinoiden lasipaviljongin lavalla kello 15.45. – Suomi on maailman silakkarikkain maa, hehkuttaa Silakkaraadin puheenjohtaja ja tämän vuoden maallikkojäsen kalataloustarkastaja Kai Samanen. Kokonaissaaliimme on reilusti yli sata miljoonaa kiloa. Miksi emme syö enempää silakkaa? Se on tuhannen miljoonan euron arvoinen kysymys. Toisin sanoen, työ mitä Stadin Silakkamarkkinat tekee silakan käytön edistämiseksi, on äärimmäisen arvokasta. Silakka on gourmet-herkku, kuten tässä raadissa tänään kävi jälleen ilmi. Silakka on suuri mahdollisuus Suomelle ja suomalaisille. Kuvat: Dorit Salutskij ”Bissen” hienot muistelmat Kirja-arvostelu ? Bisse, näyttelijä Birgitta Ulfsson tuli pitkän, hienon näyttelijäuransa aikana hyvin tutuksi niin suomalaisille kuin ruotsalaisillekin teatterin ja elokuvan ystäville. Pitkä, vaalea, hoikka laihaksikin luonnehdittu suomenruotsalainen monipuolisen upea hahmo, Muumimammakin, ehti ennen kuolemaansa vuonna 2018 kertoa elämästään, näyttelemisestään kirjassa ”Birgitta Ulfsson – Mikä ettei ?” (Teos – Förlaget 2017). Erittäin mielenkiintoinen kirja, tekijänä ruotsalainen kirjailija Stig Hanse´n. Vaikka Birgitta Ulfsson oli koko elämänsä julkisuuden henkilö näyttämöllä, televisiossa ,radiossa hän ei halunnut koskaan olla julkkis. Hän ei myöskään halunnut,että hänestä kirjoitettaisiin elämäkertakirja. Siksi Stig Hanse´nin kirja on laadittu Birgitta Ulfssonin haastattelujen pohjalta. Haastattelut on tehty eri aikoina eri paikoissa. Teksti hyppelehtii ajallisesti ja paikallisesti kuin ”Bisse” aikoinaan revyylavalla, mutta kirja on sanomisen painavuudesta huolimatta erittäin syvääluotaava kuvaus tämän upseerin tyttären tiestä Thalian temppeleillä. Teatterin oppikirja Kirjan suurin anti on kuvaus erilaisista teatterin tekemisen riemuista, kärsimyksistä, suurista näyttämövoitoista kamaliin epäonnistumisiin. Nuori Birgitta on teatterialalle mentyään heti tavattoman rohkea, kaikki tietävä, uutta etsivä. Kirja kuvaa upeasti kuinka 1950-luvun alussa samankaltaiset suomenruotsalaiset persoonat Tove Jansson, Vivica Bandler, Lasse Pöysti ja Birgitta Ulfsson löysivät toisensa ja oman tiensä tehdä teatteria: syntyi Lilla Teatern. Suomen teatterihistorian huipputeattereita kautta aikojen. Birgitta Ulfsson löysi sieltä myös ensimmäisen miehensä Lasse Pöystin. Syntyi ”Bisse” ja Lasse. Pitkää avioliittoa Bisse ei käy sen enempää ruotimaan, viittaukset Lasse Pöystiin ovat hyvin positiivisia, hauskojakin. Toinen aviomies, ruotsalainen näyttelijä Iwar Wiklander saa myös kohteliaan käsittelyn. Kahden maan näyttelijä Suomalaiselle lukijalle kirjaa kuvaa mielenkiintoisesti Birgitta Ulfssonin elämää rinnakkain,samaan aikaan Suomessa ja Ruotsissa. Viimeiset kymmenet vuodet Birgitta asui Göteborgissa, näytteli siellä, mutta asui myös Helsingissä ja erityisesti kesäpaikalla Tammisaaren saaristossa. Vaatimattomana luonteena Birgitta kuitenkin tunnustaa, että häntä kyllä hiveli kun hänet positiivisesti tunnettiin vuosikymmenten jälkeen Helsingin raitiovaunuissa. Kirjan mielenkiintoista teatteriantia on suomalaisen ja ruotsalaisen teatteriyleisön vertailu. Mille samassa näytelmässä nauravat suomalaiset, ruotsalaiset tai suomenruotsalaiset? Tai itkevät ? Birgitta Ulfsson eli 89-vuotiaaksi. Syöpä oli tiedossa, mutta hän kertoo siitäkin kirjassaan omalla persoonallisella tavallaan: ”Minä olen terveesti onneton”. Pekka Hurme
8 Viikot 42-43 • Nro 19 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen Alkusyksyn kulttuurikierros Tuuli Saksala (yllä) ja Helmi Saksala ovat kuusihenkisen Lailai-yhtyeen laulajasiskoksia. Neljä vuotta tehty albumi julkaistiin Kallion Mascotissa. Kuva: Sanna Saastamoinen-Barrois. Teppo Lampela yltää todella hienoon fyysiseen ja lauluilmaisuun Daniel Filippossa Suomenlinnan Fersen-linnasalissa. Kuva: Kari Sarkkinen. Reetta Ristimäki ja Juha Kotilainen ovat väkevän aistillinen pari Välilasku -pienoisoopperassa. Kuva: Lauri Lundahl. Erika Vilander, Natasha Lommi, Elisa Tuovila ja Elina Häyrynen tanssivat upean keskittyneesti “Hankalaa naista” Stoan teatterisalissa. Kuva: Mirka Kleemola. Leila Kourkia ja Minna Karhunen tanssivat ihmisten kohtaamisen vaikeudesta Vapaan taiteen tilassa Sörkassa. Kuva: Leila Kourkian verkkosivut. ? Aino Acktén syyssarja tulee taas 30.10. kuukaudeksi Café Sonckiin, täysipainoisen kesäsarjan jatkeeksi, vaikka se saa liian vähän julkista tukea tarpeeseen ja yleisömenestykseen nähden. Lailai juo samasta vedestä Ravintola Mascot koki uuden yhtyeen Lailain debyyttialbumin ”Samasta vedestä” levynjulkaisukeikan. Juhlaan oli aihetta, sillä albumia on tehty neljä vuotta. ”Rytmikudelmat keinuttavat takamusta, runous ravistaa ja rock ulvoo kulman takana”, kutsu lupasi ja täytti sanansa. Uudella levyllä on kymmenen kappaletta; kuulimme ne kaikki Mascotissa. Pidin erityisen paljon kappaleista ”Tulenarkaa”, ”Tähtään pimeään”, ”Toinen aikavyöhyke” ja ”Väritä maailmaa”. Kuusihenkinen Lailai on suomenkielistä rytmimusiikkia tarjoava ryhmä. Vuosien saatossa Helmi ja Tuuli Saksalan laulu on hioutunut yhteen unisonossa ja stemmoissa. Tekstit kertovat elämän ristiriitaisuudesta, ihmisyydestä, nuoruudesta ja muutoksista, ystävyydestä, yksityisyydestä ja juhlasta. Niissä ”jorataan pois maailmantuskaa”, vaikka kuullaan ikäviä uutisia maailmalta. Yhtyeen riveissä vaikuttavat rummuissa Aarne Riikonen, koskettimissa Juha Kuoppala, bassossa Kari Hulkkonen ja kitarassa Aki Trygg, kaikki kokeneita. Siskoksilla on selvä työnjako. Tanssiryhmän tuottajana toiminut Helmi vastaa yhtyeen kapellimestaroinnista, Ylen musiikkitoimittajana työskennellyt Tuuli juohevista spiikeistä. Kamarioopperan taitoa Suomenlinnassa Greta Productionsin tuotteliaassa ohjelmistossa oli hyvin miellyttävä kahden pienoiskamarioopperan iltapäivä Suomenlinnan Tenalji von Fersen –linnasalissa. Ensin kerrottiin ”Daniel Filippon” tarina, joka aukeaa kuin sipuli kuorimalla. Kuka hän on ja mitä hänelle on tapahtunut? Näyttämönä on sairaala, jossa kylpyamme ja tuoli kuuluvat tarinaan, kuten valkoiset takit soittajilla ja pääosan esittäjällä, kontratenori/baritoni Teppo Lampelalla. Ohjauksesta vastaa kokenut Vilppu Kiljunen. Roolihahmon muisti on katkonainen ja traumaattinen. Libretto kuljettaa tarinaa lapsuudesta, isän ja äidin muistoista perhetragediaan, joka on murtanut Filippon mielen ja ymmärryksen. Teppo Lampela yltää todella hienoon ilmaisuun, jossa hän hyppii, huutaa, kuiskaa ja tietysti laulaa. Rooleja oli useampi, isän tunnistaa ainakin. Kysymys on ihmisen sisimmästä, miten se muodostuu suhteessa muistoihin ja tapahtuneisiin asioihin, tässä kuviteltuun rikokseen. Hurjaa, hienoa kamarioopperaa ja oikeassa miljöössä, joka tuo aiheen lähelle katsojaa. Uusintaesitys ”Välilasku” täydentää iltapäivää koomisella oopperalla. Mies ja nainen tapaavat lentokentällä tuhkapilven aikaan, koneet eivät lennä ja he ovat johdateltuja viettämään yhdessä aikaa, mikä houkuttaa avaamaan omaa elämäänsä. Plastiikkakirurgi Viktor, Juha Kotilainen, ja suomalainen näyttelijä Barbara, Reetta Ristimäki, tutustuvat ja kiintyvätkin toisiinsa, tai pikemmin hetkeen ja tunnelmaan. Molemmilla on tilaisuus irtautua omasta arkipäivästä. Eroottinen ooppera on seikkailu voimakastahtoisen ihmisten välillä. Viktor on viettelijä, elähtäneen hurmaajan perikuva ja Barbara vahvasti tunteva taiteilija, jolla on huoli lapsesta ja sairaasta miehestä. Pahvilaatikot saavat kyytiä rakastelun merkkinä – nostalgista voimaa on nuoruuteen, joka molemmilla on jo takana. Ooppera ja viihdemusiikki lähestyvät toisiaan Maritza Núñezin libretossa ja Kimmo Kahran ohjauksessa. Muusikot ovat Pipoka-triosta. Hankala nainen pitää puolensa Susanna Leinonen Companyn teokset tunnetaan äärimmäisen taidokkaasta, vaativasta liikkeestä. Erityisesti käsien ja raajojen pitkä liikkeet korostuvat. Aiemmin koreografi käytti enemmän myös liikkuvaa, visuaalisesti kaunista videokuvaa esimerkiksi suihkuavan veden äärellä. Viimeisissä esityksissään ”Dreams of Replay”, joka uusittiin juuri Kanneltalolla ja Stoan kantaesityksenä nyt nähty ”Nasty” ovat puhtaita naisten tanssiesityksiä. Sekin lienee kannanotto #Metoo -aikana? Nimi tarkoittaa ikävää, hankalaa. Nasty pysäyttää katsojan silmän ja ajatuksen ajankohtaisena teoksena naisen kehoon kohdistuvista odotuksista, hyökkäyksistä ja rajoituksista. Esitys paljastaa tanssijan ruumiin kovan ja kylmän maailman ristivedossa. Leinonen on tanssijoineen tutkinut paitsi ihmisruumiin rajallisuutta, myös katseen kohteena olemista ja naiskehoon kohdistettuja usein koviakin odotuksia. Siksi on aika luontevaa, että tanssijat liikkuvat paljon valkoinen maski päässä. Huippuunsa harjoitettu keho näyttäytyy ulkoisista ja sisäisistä odotuksista oireilevana koneena, jonka suunnat muuttuvat ja iho venyy saavuttaakseen täyden potentiaalinsa. Tiia Huuskonen, Elina Häyrynen, Natasha Lommi, Elisa Tuovila ja Erika Vilander ovat upeasti yksin ja paljon yhteen liikkuva tanssijajoukko. Useimmat ovat SLC – ryhmän kokeneita, taitavia tanssijoita. Vilander on uusi tulokas, joka sopeutuu hyvin ryhmän liikekieleen. Joukosta erottuu, jälleen, ilmeikäs Lommi, kolmannen sukupolven tanssija. Kovat sanat ottavat paikkansa piirtyen tilan pintoihin ja tanssijoiden iholle pysäyttämättömänä informaation ja mielipiteiden virtana. Niin nopeasti, että silmä ehtii aistia vain otsikonpätkiä, lehdistä, netistä ja somesta. Olemme kaikki ihmisen heimoa Leila Kourkia ja Minna Karttunen esittivät, edellisen koreografiaan, hienovaraisen tanssiteoksen ”Silmästä silmään” Vapaan taiteen tilassa Sörkassa. Läsnä oli ”vain” kaksi naista ja pelkistetty betoniympäristö. Tanssi kertoo siitä, mikä ”toisen kohtaamisessa voi olla niin satuttavan vaikeaa. Miksi emme ihmisinä ikinä opi?” Esiintyjät haluavat sanoa, että toinen on ääretön ja saavuttamaton totuus, jota on tarkoitus lähestyä eikä määrittää. Teos käsitteli ihmisten välistä hyväksymistä. Se on omistettu runoilija Katri Valan mietelauseelle: – Pedot eivät raatele omaa heimoansa, me kaikki olemme ihmisen heimoa. Sitaatti sopii paikkaan. Tila on Katri Valan puiston alla. Rakkaudentunnustus jäi melkein sanomatta Tämä sopii ylioppilaille ja muille tulevaan valmistuneille: – jäin jälkeen / ja ennen sitä / muistin elää / unohduin aikaan / sinuun minä jäin. – Se on rakkaudentunnustus, joka melkein jäi sanomatta, kuuluu tunnuslause Q-teatterin Nuorten Teatterin esityksessä Pikku-Q:ssa Tunturinkadulla. Ryhmä vastaa itse tekstistä Katja Luukasen johdolla Milla Kuikan ja Joel Härkösen ohjauksessa. Pikku-Q on tilana haastava, koska tilaa hallitsevat salin isot kannatinpylväät näyttelijöiden ja yleisön välissä. He ratkaisevat ongelman tulemalla ihan liki katsojia. Yksi herkännäköinen tyttö katsoo minua niin hievahtamatta pylvään takaa, että vähän hämmennyn.
9 Nro 19 • Viikot 42-43 M unkin S eutu Kulttuuri Kansainvälinen Sampo-festivaali vakiintuu kalenteriin Hanna Bergholmin Nukkemestari on loistava uusi suomalainen nukketeatterielokuva, pääosissa Merja Pöyhönen ja Jari Virman. Kuva: Arttu Peltomaa. Nukketeatteri on tarkkaa puuhaa. Brittiläinen Hijinx-ryhmä loistavassa Meet Fred -esityksessä Nukketeatteri Sampossa. Kuva: Holger Rudolph. ? Sampo2018 esitteli toisen kerran hyvin monipuolisesti kansainvälistä ja kotimaista ohjelmistoa. Päivälehden museossa sai verestää lapsuuden muistoja ja katsoa koosteen Suomen television mustavalkoisen kauden nukketeatterista, Niksulan Tv:stä, jota arvostettu näyttelijä Matti Ranin ja hänen Irja-vaimonsa ohjaajana tekivät. Näytteet olivat vuosilta 1966-69. ”Prinsessa ja sikopaimen” -tarinaa Raninin esittämä Kasper johdattelee lapsikatsojille, jotka ovat pyhäpuvuissa vakavina ja keskittyneinä katsomossa. Nukketeatteri ei 50 vuotta sitten ollut naurun paikka. Kasper oppii museossa morsetuksen ja lausuu, että nyt ”Afrikan neekereiden ei enää tarvitse rummuttaa viestejä”. Sekin on ajankuva. Viehättävin on Kasperin retki Tallinnaan virolaisen kollegan Muratinon vieraaksi. Lastenteatteritekijän oli helpompi päästä vielä suljettuun naapurimaahamme. On ihailtavaa, että teatterija elokuvanäyttelijä teki tosissaan lapsille nukketeatteria. ”Nukkemestari” -elokuvassa yksinäinen nainen antaa miehen muuttaa itsensä nukeksi, jotta edes joku hyväilisi häntä. Mutta kun mies kyllästyy nukkeen, tämä ei päästäkään irti. Näyttelijöitä ja nukkeja yhdistävä fantasiadraama on kauhuelementtejä sisältävä runoelma rakkaudenkaipuusta, esineellistävästä parisuhteesta ja toiseen ihmiseen takertumisesta. Ei voi kuin ihailla Merja Pöyhösen taitoa ja monipuolisuutta nukketeatterissa. Milloin hän on sankarilentäjä Amelia Earhart, milloin Tuule viemän pikarooliesittäjä ja ny naisena ja nukettajan tässä esityksessä. Jari Virman on hyvä miehen osassa. Hanna Bergholm on helsinkiläinen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja, joka valmistelee ensimmäistä pitkää elokuvaansa, kauhudraamaa nimeltä ”Pahanhautoja”. Hijinx & Blind Summit esittivät koko festivaalin parhaan, sydämellisen esityksen ”Meet Fred”. Fred haluaa olla ihan tavallinen tyyppi tavallisessa maailmassa, mennä töihin, tavata tytön. Mutta hän on kankaasta tehty nukke – miten se onnistuu? Kun Frediä uhkaa tukien ja avustajiensa menetys, hänen elämänsä joutuu hallitsemattomaan syöksykierteeseen. Hulvaton huumori syntyy nuken kohtaamista tilanteista ja ennakkoluuloista ihmisten maailmassa. Esitys on allegoria järjettömän byrokratian kourista. Esiintyjäkaartissa on sekä ammattinukketeatteritaiteilijoita että kehitysvammaisia näyttelijöitä. Atik Ismail tekee Ällibällissä koskettavan monologin elämästään Valtimonteatterissa. Mukana Kari Turunen. Kuva: Anne Laakso. Q-Nuoret lausuvat ”Jälkeen, ja ennen sitä”-esityksessä yksin tai isossa joukossa vuorosanoja. Kuva: Veli-Ville Sivén. Jesse Gyllenbögel ja Julia von Lerber (oik.) ovat Orwell-tulkinnan rohkeita kapinalisia, Milana Novokment valvoo Ryhmäteatterin Nuorten esityksessä. Kuva: Mitro Härkönen. Q-Nuoret esittävät ”Jälkeen, ja ennen sitä”-esityksessä kukin kerrallaan yksin tai isossa joukossa vuorosanoja. Välillä syödään appelsiineja, jotka toinen kuorii. Sylikkäin ollaan paljon. Sanoma hakee tietä elämän ja kuoleman välissä: – en halua kuolla / hengitän, minä hengitän / rimpuilen läpi elämän / keväällä tulevat lokit/ olen ihminen / syksyllä valo muuttuu / pimeydeksi / olen ihminen / miten uskaltaa olla olemassa? / yritän rakastaa, rakastan. Maailmasta tuli yhden ihmisen show – Suuryritykset, raha ja kansakunnat ovat olemassa vain mielikuvituksessamme. Ne ovat tarinoita, jotka olemme keksineet palvelemaan meitä. Tarinat ja kuvitelmat eivät ole pahasta. Ne ovat elintärkeitä. Tarinat ovat kuitenkin vain työkaluja. Niistä ei saisi tulla tavoitteitamme eikä mittapuitamme emmekä saisi uhrata elämämme niiden palvelemiseen? Yuval Noah Harari sanoo ”Homo Deus” -teoksessaan. ”2081 – Isoveli valvoo” on RyhmisNuorille sovitettu esitys, joka pohjautuu Janne Saarakkalan näytelmäsovitukseen George Orwellin teoksesta ”1984”. Esitys on hyytävä dystopia, jossa päähenkilö on töissä totuusministeriössä, jossa hän muokkaa totuutta keksimällä valheita. Se on jäinen ja ajankohtainen tarina totalitarismin, nationalismin, yksityisyyden tuhoavan valvonnan ja sensuurin vaaroista sekä välinpitämättömyydestä luontoa kohtaan. Sovituksessa kuullaan myös nuorten ajatuksia tulevaisuudesta. – Vähitellen ihminen on vain mykistänyt eläinja kasvikunnan. Maailmasta tuli yhden ihmisen show. Ihmiskunta seisoi yksinään tyhjällä näyttämöllä, puhui itsekseen, ei neuvotellut kenenkään kanssa, Harari jatkaa. Esitys kertoo välinpitämättömyydestä ihmisiä ja luontoa kohtaan. Nuoret rakastuneet yritetään erottaa toisistaan, mutta palaset saadaan koottua parempaan tulevaisuuteen. Tulevaisuususko tulee nuorten omista ajatuksista. Jokainen esiintyjä puhuu videotallenteessa oman tarinansa joko suomeksi tai omalla kielellään. He tulevat lähelle. Ohjauksesta vastaa Jonna Wikströmin, koreografioista itse Kaari Martin. Stadin kundi runoilee elämäänsä Valtimonteatterin mustanpuhuvassa katsomossa on tavallista enemmän miehiä, tatuointeja, meikattuja naisia ja katujen elämänkokemusta läsnä. Ei ihan tavallinen keski-ikäisten ja vanhempien naisten tyyppiyleisö. Mistä on kyse? Atik Ismail, Suomen tataari ja Stadin kundi esittää tarinaa omasta elämästään, ”Ällibälli”. Syntymäkoti Munkassa, sitten pitkään Etelä-Haagassa, myöhemmin Maunulassa. Poika haaveilee alun perin nyrkkeilystä. Esikuvana Cassius Clay, josta tuli Muhammad Ali. ”I am Black and Proud”, kuuluu pihalla. Tataarikulttuuri korostuu tansseina ja kurssikeskuksen leirillä. Äidin leipomat maukkaat pärämätsit kasvattavat lihaksia. Pihapeleissä matkitaan Peleä ja Pahlmanin Kaitsua. Aivan erityisesti Aulis ”Aalis” Rytköstä ensimmäistä ammattilaismenestyjää ja tuolloin jo valmentajaa. Aalikselta ja Kaitsulta on futistaidot, Alilta riimittelykyky. Musiikki tempaisee teinin pauloihinsa. Isokynä Lindholmia ja Hurriganesta Atik diggaa lähes yhtä paljon kuin palloa. Syntymämaiseman saunassa nautittu Siff limonadi vaihtuu Corditaksi. Cisse Häkkinen on kentänhoitajana kotikulmilla. Isokynä tulee kentälle, laittaa lapsuuden pienlentokoneet roihuamaan ja lausuu: ”Poikuus suli, Bob Dylan tuli”. Seurana oli pitkään HJK, vuosi 1977 meni Kiffenissä, Mustissa hurmureissa. 21-vuotiaana Suomen mestarina mies pääsee Besiktasin huippujoukkueeseen ammattilaiseksi. Pelit sujuvat, mutta muu elämä tökkii, kun alkoholipitoinen juhliminen voittaa. Klubin tilalle tulee 1986 KPT, Koparit, välissä pelejä alasarjoissa, vaikka mies on alle 30. Alkoholi vie miehen neljäksi kuukaudeksi Harjamäen psykiatriseen sairaalaan, josta raitistuminen löytyy. Hän pääsee ensikotiin töihin ja Iisalmeen lähihoitajan ammattioppiin. Raittius on vapaus, mutta toipuva alkoholisti kohtaa muita riippuvuuksia. Toisin kuin raitistuneet juopot yleensä, Atik säilyttää rennon huumorinsa. Vuosien jälkeen hän löytää valon. Elinan, joka on ensi-illassa paikalla. Niin se Ällibälli? Kyse on äidin lapsuuden laulusta, joka soi nauhalta lopuksi. Valtavien ensi-iltakiitoskukkien ja aplodien jälkeen mies sanoo: – Nyt mä lähden nukkuman ja herään kello kolme aamulla. Valtimonteatteri teki rohkean kulttuuriteon ottamalla Atik Ismailin tarinan näyttämölle. Teatteriryhmä Lataamon esitys kiertää. Käsikirjoitus perustuu ”Pelimies” -elämäkertaan ja sovituksen työsti Kari Turunen, joka on lavalla mukana. Ohjauksessa on mukana Anne Salmi. Teksti: Risto Kolanen
10 Viikot 42-43 • Nro 19 M unkin S eutu Talousarvio vastaa kasvavan kaupungin tarpeisiin Verotulot kehittyvät myönteisesti Helsingin kaupungin talousarvioehdotus 2019. Kuva: Lauri Rotko Jatkoa sivulta 3 ? Vuonna 2018 Helsingin verotulojen kehitys on ollut kuluvan vuoden talousarviossa odotettua parempaa. Vuoden 2018 alussa kaupungin kunnallisveroprosentti laski puolella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin, mutta kunnallisverotuloja kertyy silti saman verran kuin vuonna 2017. Tämä on seurausta koko maata keskimääräisesti paremmasta palkkasumman kasvusta Helsingissä. Vuoden 2019 talousarvio perustuu nykyiseen 18,0 %:n kunnallisveroprosenttiin. Kunnallisverotuoton arvioidaan jatkavan kasvuaan vuonna 2019 noin 2 670 miljoonaan euroon. Yhteisöveron tuotoksi vuonna 2019 arvioidaan 630 miljoonaa. Tämä on 8,6 prosenttia vuoden 2018 ennustetta enemmän. Kiinteistöveron tuotoksi vuonna 2018 on arvioitu 278 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 kiinteistöveroprosentit ehdotetaan Helsingissä pidettäväksi vuoden 2018 tasolla. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 196 miljoonaa euroa vuonna 2018. Vuonna 2019 valtionosuuskertymän arvioidaan pysyvän samana kuin vuonna 2018. Helsingin valtionosuuksiin sisältyvän verotulotasauksen ennakoidaan nousevan vuodesta 2018 vuodelle 2019 noin 20 miljoonaa euroa eli 340 Investoinneissa vahva kasvu miljoonan euron tasoon. Helsingin maan keskimääräistä paremmasta verotulokehityksestä laskennallisesti hieman yli 37 prosenttia siirtyy verotulotasausta saavien kuntien valtionosuuksia lisääväksi tekijäksi. ? Helsingillä on pääkaupunkina tärkeä rooli koko maan kasvun veturina. Näkymät ovat nyt kohtalaiset, mutta sisältävät myös merkittäviä riskejä. Mikäli hallituksen maakuntamalli toteutuisi, maakunnalle siirtyvät verotulot alentaisivat merkittävästi kaupungin verotulokertymää ja vaarantaisivat kestävän kasvun edellyttämän investointitarpeen. Erityisesti voimakkaasti kasvaville kaupungeille tämä olisi tuhoisa uudistus, Vapaavuori kiteyttää. Laina pidetään maltillisena Tulevaisuuteen liittyvät epävarmuudet edellyttävät lainakannan pitämistä maltillisena. Kaupunkistrategian mukaan investointitaso mitoitetaan siten, ettei lainakanta asukasta kohden kasva. Asukasmäärän kasvu huomioiden, lainakanta voi kasvaa noin 45 miljoonalla eurolla kolmen vuoden taloussuunnitelmakauden aikana. Arvio vuoden 2018 lopun lainakannasta on 1 100 miljoonaa euroa eli 1 690 euroa asukasta kohti. Keskushallinto / kaupunginkanslia 1,5 % Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala 3,6 % Kaupunkiympäristön toimiala / kaupunkirakenne 2,3 % Pelastuslaitos 3,0 % Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (pl. Oodin vuokrakustannukset) 2,4 % Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (sis. Oodin vuokrakust.) 4,3 % Sosiaalija terveystoimiala (ilman HUS ja Apotti) 1,9 % Toimialojen vertailukelpoiset menokasvut talousarviosta 2018 pormestarin talousarvioehdotukseen 2019 ovat ? Kaupungin investointimenot vuonna 2019 ovat yhteensä 774,2 miljoonaa euroa. Tästä liikelaitosten investoinnit ovat 171,5 miljoonaa euroa. Emokaupungin investointimenot kasvavat vuoden 2018 talousarvioon verrattuna 22,0 miljoonaa euroa (2,9 %) ollen 602,7 miljoonaa euroa. HKL-liikelaitoksen investoinnit joukkoliikenteen kehittämiseksi vuonna 2019 ovat talousarviossa 156,1 miljoonaa euroa. ? Kaupungin investointitaso on historiallisen korkea. Kymmenen viime vuoden aikana Helsingin väkiluku on kasvanut saman verran, kuin hallituksen esityksen mukaan pienimmässä maakunnassa Keski-Pohjanmaalla olisi asukkaita. Viime vuonna uusia helsinkiläisiä tuli yli 8 000 ja sama vauhti jatkuu lähivuosina. 60 prosenttia suomalaisista kunnista on Helsingin vuotuista väestökasvua pienempiä. Urbaanilla elämäntavalla on entistä enemmän kysyntää ja kaupunkien merkitys kasvaa. Kaupungistumisen kiihtyminen edellyttää uusia asuntoja sekä uusia kouluja, päiväkoteja, terveyskeskuksia, nuorisotaloja ja liikuntapaikkoja, mutta myös liikenneinfraa. Tämän kaiken rahoittaminen edellyttää verotulojen suotuisaa kehitystä jatkossakin, pormestari Vapaavuori sanoo. Investointiohjelmassa painotukset ovat kaupunkistrategian mukaisia. Rakennetun omaisuuden kunnosta huolehditaan ja rakennusten korjausvelkaa hillitään. Kaupungin kasvun edellytykset varmistetaan panostamalla asuntotuotantotavoitteen ja elinkeinoelämän edellyttämiin investointeihin ja palveluverkon kehittämiseen. Nämä näkyvät erityisesti esirakentamisinvestointien aiempaa korkeampana tasona sekä korjausrakentamisen ja korvaavan uudisrakentamisen osalta lähivuosina suunnitellussa volyymin kasvussa. Joukkoliikenneinvestoinneilla varmistetaan jo päätettyjen hankkeiden toteuttamisen edellytyksiä sekä jo käyttöön otettujen yhteyksien toimivuutta. Asuntotuotantotavoite nousee 7 000 asuntoon. Asuntorakentamisen painopiste on vuoden aikana erityisesti Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa ja Kuninkaantammessa. Hernesaaren rakentaminen alkaa. Toimitilaa rakennetaan eniten Kalasatamaan ja Pasilaan. Täydennysrakentaminen on vilkkainta Herttoniemessä ja Raide-Jokerin kehittämisvyöhykkeellä. Suunnitelmakaudella keskeisten projektialueiden ja täydennysrakentamisen edellyttämän esirakentamisen sekä katujen ja puistojen rakentamisen osuus investointiosan menoista on noin kolmasosa. Katuja liikenneväyläinvestointeihin on talousarviossa varattu 135,5 miljoonaa euroa. Suunnitelmakaudella investointien arvioidaan olevan 139,6 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 148,5 miljoonaa euroa vuonna 2021. Tärkeimpiä ovat asuntotuotantoa palvelevat katuinvestoinnit. Rakennusten uudisja lisärakennushankkeisiin sekä korjaushankkeisiin on varattu yhteensä 260,1 miljoonaa euroa vuonna 2019. Luku on lähes 20 prosenttia edellisvuotta suurempi. Taloussuunnitelmavuonna 2020 rakennusinvestointeihin on arvioitu tarvittavan 238,0 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 tarpeen arvioidaan olevan 230,8 miljoonaa euroa. Uudisrakentamisen pääpaino ohjelmakaudella 2019–2028 on uusien alueiden palvelurakennusten ja olemassa olevia rakennuksia korvaavien uudisrakennusten toteuttamisessa. Merkittävimpiä hankkeita vuosina 2019–2021 ovat Jakomäen sydän eli alueen uusi yhtenäinen peruskoulu sekä nuorisoja päiväkotitilat, Jätkäsaaren peruskoulu, Vuosaaren lukion korvaava uudisrakennus, Puotilan ala-asteen korvaava uudisrakennus sekä Kalasataman korttelitalo (peruskoulun toinen vaihe). Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelman 5-vuotiskaudella 2019–2023 on varauduttu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan korjausrakennushankkeisiin ja korvaaviin uudisrakennushankkeisiin yhteensä noin 780 miljoonalla eurolla. ? Määrärahalla on mahdollista toteuttaa noin 70 kouluja päiväkotirakennuksen perusparannukset tai korvaavat uudisrakennukset. Tarkempi suunnittelu kytkeytyy kaupungille ensimmäistä kertaa laadittavaan kokonaisvaltaiseen kiinteistöstrategiaan, jonka tarkoituksena on taata terveet ja turvalliset tilat sekä tehostaa kaupungin tilankäyttöä. Kiinteistöstrategian osalta on tarkoitus edetä kohti päätöksentekoa vuodenvaihteen tienoilla, Vapaavuori sanoo. Suurten kokonaisuuksien ohella pormestarin talousarvioesitykseen sisältyy myös pieniä, mutta tärkeitä investointikohteita maailman toimivamman kaupungin rakentamiseksi. ? Jo vuosia on käyty runsasta julkista keskustelua kaupungin julkisista WC-tiloista ja niiden riittämättömyydestä muun muassa kasvavan matkailun tarpeisiin vastaamisessa. Keskustelu ei ole ollut kunniaksi Helsingille. Tästä syystä esitykseeni sisältyy kymmenen uuden WC-tilan rakentaminen aiemman yhden sijasta vuoden 2019 aikana, Vapaavuori sanoo. Joukkoliikenteeseen HKL-liikelaitokseen vuoden 2019 suurin yksittäinen investointihanke on Raide-Jokerin infran rakentaminen ja suunnittelu, 26,0 miljoonaa euroa. Muita suuria liikenteen investointikohteita ovat uusien kantakaupunkiraitiovaunujen hankinta, Raide-Jokerin varikko ja vanhojen metrovaunujen peruskorjaukset. Kruunusillat-hankkeen suunnittelua jatketaan. Joukkoliikenteen kehittämisen määrärahalla varaudutaan mahdollistamaan runkolinjan 510 liikennöinnin käynnistäminen Herttoniemen ja Otaniemen välillä vuonna 2019 ja runkolinjan 570 liikennöinti Mellunmäen ja Tikkurilan välillä vuonna 2020. Vuonna 2020 joukkoliikenteen kehittämisen määräraha on pääosin osoitettu Kruunusiltojen ja Raide-Jokerin rakentamiseen. Pormestarin toukokuussa julkaistu talousarvioraamiehdotus sisälsi ehdotuksen kaupungin pidemmän aikavälin palkkaohjelmaksi. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan pidemmän aikavälin palkkaohjelma, palkkakehityssuunnitelma, käynnistetään nyt talousarviovaiheessa. Palkkakehityssuunnitelma perustuu henkilöstön ja henkilöryhmien palkkaukseen liittyvien keskeisten kehittämistarpeiden kartoitukseen sekä työnantajan tarpeisiin osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisessa. Palkkakehityssuunnitelman toteutukseen on varattu vuoden 2019 talousarviossa 4 miljoonaa euroa. KVTES:n järjestelyvaraerää varten talousarvioon on tehty keskitetty määrärahavaraus, joka kohdennetaan toimialoille paikallisneuvotteluissa päätetyn mukaisesti. Käyttötaloudessa toiminnan painopisteet kaupunkistrategian mukaisia Kaupunkistrategiassa asetettu talousraami mahdollistaa toimintamenojen määrärahojen (ilman liikelaitoksia ja rahastoja) kasvuksi 2,79 prosenttia. Pormestarin talousarvioehdotukseen on sisällytetty suurelta osin toimialalautakuntien omissa talousarvioehdotuksissaan esittämät lisäystarpeet. Kaupunginhallituksen raamipäätöksen (28.5.) mukaisesti kaupunginhallituksen käyttövaroihin on varattu 13 miljoonaa euroa kohdennettavaksi kaupunginhallituksen budjettineuvottelujen yhteydessä tärkeimmiksi nähtyihin, muun muassa kaupunkistrategiasta johtuviin kohdennustarpeisiin. 13 miljoonan euron kaupunginhallituksen kohdennusvarauksen sekä vielä jakamatta olevan työehtosopimuksen mukaisen järjestelyvaraerän kohdennuksen sekä palkkakehityssuunnitelman varauksen kohdennuksen jälkeen toimialojen määrärahojen kasvu tulee olemaan edellä mainittuja korkeampi. Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. 6 nroa/vuosi 42 € Hevosmaailma Hevonen on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. 6 nroa/vuosi 47 € Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. 6 nroa/vuosi 47 € Vo it til at a le hd et : In te rn et iss ä: ww w. ka rp rin t.fi Em ai l: til au ks et @ ka rp rin t.fi
11 Nro 19 • Viikot 42-43 M unkin S eutu Josa Jäntti Huijataanko nykynuoria eläkeasioissa? Miksi kirjoitan taas eläkeasioista? keen lisäksi kansaneläkettä saavien joukko kasvaa joka vuosi rasittaen siten Valtion velkaista taloutta! Tämä kertoo karusti, että nykyiset ay-pomot eivät välitä yhtään ex-jäsenistään, koska he eivät maksa enää ay-jäsenmaksuja, Tätä ei ole kerrottu nykynuorille – tuleville eläkeläisille Heille on ko. tahojen toimesta syötetty, että eläkerahastot eivät riitä. Varsinkin, jos taitettu indeksi muutetaan, vaikka puoliväli-indeksiksi (50/50 = palkat/ hinnat). Katsotaanpa näitä lukuja: työeläkerahastot v. 2030 taitetulla indeksillä (80/20) 336 miljardia, v. 2060 1.404 miljardia !!! Puoliväli-indeksillä (50/50) v. 2030 327 miljardia ja v. 2060 1.174 miljardia! Ei voi kuin ihmetellä, eivätkö tämän kokoiset työeläkerahastot (esim. 50/50 indeksillä) riitä 35 – 40 vuotiaille ”nykynuorille”. ETK:n omien tietojen mukaan – Työeläkkeiden indeksisuoja vihkossa kerrotaan, että työeläkkeet jäävät jälkeen keskipalkasta 10 eläkevuodessa alkuperäisestä eläkkeestä (n. 60% silloisesta palkasta) n. 52%:iin ja 20 vuodessa n. 45%:iin keskipalkasta. Miksi eläkkeen pitäisi seurata tuota alkuperäistä eläkettä eläkkeellä oltaessa? Keskipalkathan kohoavat työmarkkinajärjestöjen päätöksillä (myös EK:n) hintojen nousun mukaan. Kun eläke on ay-järjestöjen mielestä (+ EK) ns. jatkopalkkaa, sen pitäisi noudattaa edes puolta palkkojen kehityksestä. Kaikki yllämainitut tahot, jotka vastustavat eläkeindeksin muuttamista sahaavat omaa tulevaa ”eläkeoksaansa” sitä rankemmin, mitä kauemmin ovat aikoinaan itse eläkkeellä. Siksi en jaksa ymmärtää nykyisen eläkeindeksin muuttamisen vastustajia, kun otetaan huomioon sen verotulojen lisäyksen lisäksi kansantalouttamme kohentavia muita vaikutuksia?! Josa Jäntti ? On suorastaan pakko eläkeläisten ongelmista sekä talous että elämänlaadusta ei puhu kukaan. Lapsilla on onneksi Lapsiasiamies, joka valtakunnallisesti koordinoi lapsiin kohdistuvat epäoikeudenmukaisuudet ja puutteet ehdottamalla päättäjille korjauksia niihin. Kun eduskuntavaalit ovat vajaan puolen vuoden päästä on elintärkeätä, että eläkeläisten ja vanhusten asioista ja heihin liittyvistä epäoikeudenmukaisuukista kerrotaan mahdollisimman monelta taholta ja juuri nyt ennen vaaleja! Olen aikoinaan oppinut toistossa on voimaa! Yllättävät tahot taistelevat isovanhempiaan ja vanhempiaan vastaan On hämmästyttävää, miten niin monet tahot ovat halunneet säikyttää nuoria, miten heille ei muka riitä tulevaisuudessa eläkkeisiin varoja. Näitä tahoja ovat olleet kaikki ammattiyhdistysjohtajat, ammattiyhdistysten nuoriso-osastot, ETK, TELA erityisesti toimitusjohtajansa toimesta, työeläkeyhtiöiden ”lobbarit” ja nuoret kansanedustajat. Puolueidensa päättäjät on myös onnistuttu harhauttamaan mm. ETK:n heille jakaman materiaalin perusteella. Useat, varsinkin ”vanhojen” puolueiden kansanedustajat tottelevat omia, heidän puolestaan päätöksiä tekevää pientä johtoryhmää eli puoluekuria ! Se koskee näiden puolueiden kaikkia muita kansanedustajia. Ei ihme, että nyt eduskunnasta vapaaehtoisesti luopuvat purnaavat nykyisistä päätöstavoista. Ihmeellistä, että heistä kukaan ei ole kertonut siitä aikaisemmin? Hämmästyttävintä on ay-johtajien eläkeindeksin muuttamista vastustavat mielipiteet. Hyväksymällä indeksin muutoksen he parantaisivat ex-jäsentensä elintasoa ilman Valtion tukea. He tietävät varsin hyvin, että työeläkerahastot ovat yli 200 miljardia ja että sijoitustuotot ovat olleet pitkällä aikavälilläkin hyvät (1997 – 2017 n. 5.9%). Senkin, että työeläkEläkkeen v. 2018 kehitys 30 vuoden aikana % / keskipalkka ja reaalinen eläke €/kk alkueläke 60 % silloisesta palkasta (ETK:n muuttujien mukaan) Mikromuovi-ongelman ratkaisu onkin muualla kuin luulimme ? Mikromuovin haittojen torjunta on keskittynyt toisKoulumies taiseksi keskusteluun jätehuolosta. Esimerkiksi muovin keräyksen muuttamista pakolliseksi on vaadittu vedoten siihen, että merisssä on paljon mikromuovia. Tässä on jäänyt huomiotta se, että muovi ei päädy meriin taloyhtiöiden roskakatoksista. Mikromuovi ei päädy mereen myöskään kosmetiikasta tai pyykinpesusta, kuten usein luullaan. Suomen ympäristökeskuksen tutkijan väitöstutkimuksen mukaan jätevedenpuhdistamot poistavat mikroroskasta jo suurimman osan eli noin 99 prosenttia. Sen sijaan useissa tutkimuksissa on todettu, että merten mikromuovi on peräisin kaduilta. Muoviongelman ratkaisuun ja siitä keskusteluun pitäisi siis omaksua kokoonaan uusi näkökulma. Mikromuovin torjunnassa pitäisi lopettaa puhumasta jätehuollosta ja kiinnittää enemmän huomiota hulevesiin, jotka päätyvät puhdistamatta luontoon. Jätin Helsingin kaupungille tällä viikolla aloitteen, että Helsinki alkaa aktiivisemmin torjua mikromuovin päätymistä hulevesiin ja selvittää, voisiko hulevesiä puhdistaa mikromuovijäämistä yhdessä muiden pk-seudun kaupunkien kanssa. Aloitteen allekirjoitti yhteensä 44 valtuutettua eri puolueista eli kaupunginvaltuuston enemmistö. Helsingin hulevesiohjelman mukaan hulevedet käsitellään ensisijaisesti syntypaikallaan imeyttämällä ne maaperään. Jos niitä ei voi imeyttää, vedet johdetaan eteenpäin kaupunkipuroon tai suoraan mereen tai Vantaanjokeen/Keravanjokeen. Siitä ollaan pyrkimässä eroon, että hulevedet johdettaisiin sekaviemäröinnin kautta Viikinmäen puhdistamolle. Käytännössä kaduilta peräisin oleva mikromuovista imeytyy maaperään ja osa huuhtoutuu eteenpäin vesistöihin. Norjan ympäristökeskuksen mukaan suurin yksittäinen merten mikromuovin lähde on autonrenkaiden kuluminen tieliikenteessä. Saksalaisen Fraunhofer Instituutin tutkimuksen mukaan suurin osa eli kolmannes mikromuoveista irtoaa autonrenkaista, toiseksi eniten jätteenkäsittelystä ja kolmanneksi suurin lähde oli tienpinnan asfaltissa olevan bitumin kuluminen. Koska Saksassa ei ajeta nastarenkailla, joten todennäköisesti Suomessa niin renkaat kuin asfaltti ja tienmerkintäaineet kuluvat nastojen vuoksi vielä nopeammin. Myös kaduilla kengänpohjista tai urheilukentiltä irtoava mikromuovi on merkittävä mikromuovin lähde toisin kuin esimerkiksi kosmetiikka tai pyykinpesu. Mikromuovin haitat ovat paljolti tuntemattomia, mutta ne aiheuttavat ainakin eläimistön kuolemia. Mikromuovia päätyy pitkällekin ravintoketjuun pieneliöiden kuten esim. hyttysten kautta, kun ne syövät vedestä mikromuovia muun ruuan joukossa ja muut eläimet käyttävät niitä ruokanaan. Lisäksi mikromuoveihin sitoutuu ympäristömyrkkyjä. Merten mikromuovi on ollut toistaiseksi keskustelun keskipisteessä, koska meribiologit ovat nostaneet ilmiön ensimmäisinä esille. Mikromuovi voi kuitenkin olla yhtä iso ongelma myös makeissa vesistöissä sekä maaperässä. Mikromuovin päätymistä luontoon pitää alkaa aktiivisemmin torjua kuntien välisenä yhteistyönä. Pitäisi selvittää, onko mikromuovijäämien kulkeutumista luontoon hulevesien kautta mahdollista ennaltaehkäistä myös muilla keinoin. Niitä voisivat olla mm. katujen asfalttien ja autonrenkaiden materiaalivalinnat, tai hulevesien puhdistaminen mikromuovista, mistä on käynnistynyt tutkimushanke. Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu (kok) Pääkaupunkiseudun kasvava tarjonta haastaa kauppakeskukset ? Pääkaupunkiseudun kasvu ja kehittyvä kaupunkirakenne luovat vahvan pohjan suurimpien kauppakeskusten liiketoiminnalle. Muuttuva kuluttajakysyntä haastaakin kauppakeskustoimijat kehittämään tarjontaa ja tavaroiden sijaan kuluttajia houkutellaan kauppakeskuksiin erilaisilla palveluilla. Suomen Kauppakeskusyhdistyksen Kauppakeskusbarometri kartoittaa kauppakeskusliiketoiminnan tulevaisuudennäkymiä. Barometrin toteutti KTI Kiinteistötieto Oy syyskuussa 2018, ja siihen vastasi 61 kauppakeskusammattilaista. Kauppakeskusammattilaiset arvioivat toimintaympäristön luovan hyvät puitteet liiketoiminnalleen: 75 prosenttia barometrin vastaajista arvioi yleisen taloustilanteen vaikuttavan positiivisesti kauppakeskusliiketoimintaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Kaupungistumisen vaikutukset nähdään vielä tätäkin positiivisempina: lähes 90 prosenttia kauppakeskusammattilaisista arvioi kaupungistumisen tukevan liiketoimintaansa. Kauppakeskusten kävijämäärien ja kokonaismyynnin uskotaan jatkavan kasvuaan, mutta tarjonnan kasvu ja vähittäiskaupan murros kärjistävät eroja sekä kauppakeskusten että eri vuokralaistoimialojen välillä. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset haastavat vähittäiskauppaa entistä vakavammin. 86 prosenttia kauppakeskusammattilaisista arvioi verkkokaupan kasvun vaikuttavan negatiivisesti kauppakeskusten liiketoimintaedellytyksiin. Näkemykset ovat synkistyneet vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset näkyvät myös vahvana uskona palvelujen tulevaisuuteen, ja peräti 85 prosenttia vastaajista arvioi etenkin viihdeja vapaa-ajanpalvelujen kysynnän kasvun edesauttavan kauppakeskusten liiketoimintaa tulevina vuosina. Kun verkkokauppa ja kuluttajien käyttäytymisen muutos haastavat tavaroiden kauppaa, painottuu kauppakeskusten tilankäyttö entistä vahvemmin erilaisiin palveluihin, jotka saavat asiakkaat tulemaan paikan päälle viettämään aikaa ja kuluttamaan. 90 prosenttia vastaajista arvioi kahviloiden ja ravintoloiden kasvattavan tilankäyttöään kauppakeskuksissa, ja kaupallisten palvelujen tilankäytön kasvua ennakoi yli 80 prosenttia vastaajista. Myös kauneuden ja terveyden ja vapaa-ajan tuotteita ja palveluja tarjoavien liikkeiden sekä julkisten palvelujen odotetaan kasvattavan merkitystään kauppakeskuksissa edelleen.
12 Viikot 42-43 • Nro 19 M unkin S eutu Lauttasaaren sillasta uusi katusuunnitelma Suomen suurimman luolalämpövaraston rakentaminen alkaa Jatkoa sivulta 3 ? – Kolmitasoratkaisu parantaa sekä jalankulkijoiden että pyöräilijöiden turvallisuutta, sillä tasoero pitää eri kulkumuodot omilla väylillään tehokkaammin kuin pelkkä maalattu viiva, projektipäällikkö Katariina Hämäläinen Helsingin kaupungilta sanoo. Lauttasaaren silta on Helsingin vilkkain pyöräväylä: sillan yli tehtiin 1,1 miljoonaa pyörämatkaa vuoden 2017 aikana. Liikennevalot merkittävämpi tekijä kuin kaistojen määrä Aiemmin kesällä Lauttasaaren sillalle esiteltiin kahta vaihtoehtoa, joissa toisessa oli yksi ajokaista ja toisessa kaksi ajokaistaa molempiin suuntiin. – Uuteen, 1+2-kaistaiseen suunnitelmaan päädyttiin saadun palautteen ja lisätarkastelujen perusteella. Tämä ratkaisu tuo riittävästi tilaa miellyttävälle jalankululle sekä sujuvalle pyöräja autoliikenteelle, Katariina Hämäläinen toteaa. Liikenteen sujuvuudesta tehdyt lisätarkastelut osoittivat, että välityskyvyn kannalta sillan päätyjen liikennevalojen ajoituksella on suurempi merkitys liikenteen sujuvuuteen kuin sillan kaistojen määrällä. Autoliikenteen määrä on sillalla vähentynyt vuodesta 2000 tähän vuoteen 46 prosenttia. Katusuunnitelma nähtävillä 10.–23. lokakuuta Lauttasaaren sillan katusuunnitelmaehdotus on nähtävillä 10.–23. lokakuuta infotila Laiturilla (Narinkka 2), Lauttasaaren kirjastossa (Pajalahdentie 10 A) ja Jätkäsaaren infokeskuksessa (Tyynenmerenkatu 1) sekä verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat kohdassa Katuja puistosuunnitelmat. Suunnitelmasta voi tehdä muistutuksen nähtävilläoloaikana. Katusuunnitelma tulee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn näillä näkymin marraskuussa. Lauttasaaren sillan liikennejärjestelyiden muuttaminen tuli ajankohtaiseksi sillan peruskorjauksen takia. Vuonna 1969 valmistunut silta on huonossa kunnossa. Ensi kesänä alkavassa peruskorjauksessa kunnostetaan ja vahvistetaan sillan rakenteita. Katusuunnitelman mukaiset muutostyöt pyritään toteuttamaan peruskorjauksen yhteydessä. Sillan päihin tehdään liikennesuunnitelmaa Katusuunnitelman lisäksi kaupunki laatii parhaillaan liikennesuunnitelmaa siitä, millaisia muutoksia sillan päihin Lauttasaarentielle ja Porkkalankadulle tarvitaan. Suunnitelma koskee Lauttasaarentietä välillä Meripuistotie–Lauttasaaren silta ja Porkkalankatua välillä Lauttasaaren silta–Tallberginkatu. Lauttasaarentielle esitetään muun muassa yksisuuntaisia pyöräteitä, puurivistöä kadun molemmille reunoille sekä 15:tä uutta pysäköintipaikkaa kadunvarren kivijalkaliikkeiden asiakkaille. Liikennesuunnitelmaa esitellään yleisötilaisuudessa torstaina 11. lokakuuta kello 17–19 Lauttasaaren ala-asteen koulun ruokasalissa, Myllykalliontie 3. Suunnitelmaan voi tutustua myös 10.–23. lokakuuta osoitteessa www.hel.fi/ kaupunkiymparisto/ilmoitukset. Palautetta suunnitelmasta voi antaa tilaisuudessa sekä esilläoloaikana alueen liikennesuunnittelijalle kirjeitse tai sähköpostitse. Liikennesuunnitelma on tarkoitus viedä kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn marraskuussa. Havainnekuva Lauttasaaren sillan katusuunnitelmasta. Kuva: A-Insinöörit ? Helen rakentaa Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin Suomen suurimman lämpövaraston, jossa voidaan varastoida kaukolämpöä. Purkutyöt käynnistyvät pian, ja rakennustyöt alkavat vuoden alussa. Luolalämpövarasto vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä 21 000 tonnia vuodessa. Mustikkamaan alla sijaitsee kolme kallioluolaa, jotka on louhittu vuonna 1982. Niissä säilöttiin raskasta polttoöljyä, kunnes ne tyhjennettiin lopullisesti ja poistettiin käytöstä vuonna 1999. Helen muuttaa nyt kaksi yhdistettyä luolaa Suomen suurimmaksi lämpövarastoksi. Hankinnat ovat käynnissä, ja purkutyöt öljyluolissa alkavat lähiviikkoina. Rakennustöihin päästään vuoden 2019 alussa, ja lämpövarasto valmistuu tuotantokäyttöön vuonna 2021. Mustikkamaan luolalämpövaraston ansiosta kaikkea Helsingissä kulutettavaa kaukolämpöä ei tarvitse käyttää ja tuottaa samanaikaisesti. – Varastoon varastoidaan hyvällä hyötysuhteella tuotettua lämpöä tai ylijäämälämpöä silloin, kun helsinkiläisten lämmöntarve ei ole suurimmillaan. Lämpövaraston lämpöä voidaan käyttää ympäri vuoden. Etenkin talvella voidaan välttyä käynnistämästä öljyllä tai kaasulla toimivia lämpölaitoksia. Lämpövarasto mahdollistaa näin fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen. Samalla lisätään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja yhteistuotantosähköä, kertoo projektipäällikkö Päivi Saajoranta. L a s k e n n a l l i s e s t i öljyyn verrattaessa lämpövarasto vähentää fossiilisten käyttöä 1 000 000 öljylitran verran vuodessa. Luolalämpövarasto vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä 21 000 tonnia vuodessa. Lämpövarasto tasaa vaihtelevaa lämmön kulutusta Lämpövarasto tuo joustoa energiajärjestelmään, sillä lataamisen ja purkamisen kautta se tasaa vaihtelevaa lämmön kulutusta. Lämpövaraston varausta purettaessa lämpö voidaan hyödyntää sellaisenaan kaukolämpönä. Lämpövaraston tehollinen vesitilavuus on 260 000 kuutiometriä, ja kokonaistilavuus 320 000 kuutiometriä. Latausja purkuteho on 120 megawattia. – Lämpövaraston vesi ei ole yhteydessä kaukolämpöverkon veteen. Lämpö siirtyy varastossa olevasta vedestä kaukolämpöverkon veteen lämmönvaihtimien välityksellä. Lämpövarasto täyttyy lämmöllä neljässä vuorokaudessa, ja sen voi purkaa tyhjäksi neljässä vuorokaudessa, kertoo Saajoranta. Varastoitava energiamäärä on vuodessa noin 140 000 MWh, ja se vastaa noin 25 000 kerrostalokaksion lämmönkulutusta vastaavaa energiamäärää. Lämpövarastoa ohjataan Hanasaaren voimalaitoksen valvomosta tai Sähkötalon energiavalvomosta. Lämpövaraston maanalaisissa prosessitiloissa käydään vain huoltotöissä lämpövaraston seisokin aikana. Investoinnin arvo 15 miljoonaa Investoinnin arvo on noin 15 miljoonaa euroa, josta työja elinkeinoministeriön myöntämä uuden teknologian investointituki kattaa 2,1 miljoonaa euroa. Projekti työllistää kymmeniä ihmisiä. Mustikkamaan luolalämpövarastoon mahtuu vettä yli 40 kertaa Helsingin uimastadionin altaiden vesimäärän verran. Lämpövarasto täytetään vesijohtovedellä; täyttäminen kestää noin 3 kuukautta. Lämpövaraston liitännässä kaukolämpöverkkoon hyödynnetään olemassa olevaa tunnelia, joka kulkee meren ja Sompasaaren alta Hanasaaren voimalaitosalueelta Mustikkamaalle. Lämpövarasto tulee sijaitsemaan kokonaan maan alla. Maanpäällisiä rakennuksia ei rakenneta, eikä lämmön varastointi vaikuta Mustikkamaan muuhun toimintaan. Lämpövarasto tukee ilmastonmuutoksen hillitsemisessä – Helenin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan useita erilaisia keinoja, ja energian varastointi mahdollistaa omalta osaltaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen, uusiutuvan energian lisäämisen ja hukkalämpöjen tehokkaan kierrättämisen, sanoo johtaja Heikki Hapuli. Mustikkamaan lämpövarasto parantaa energiajärjestelmän energiatehokkuutta. Sen avulla voidaan lisätä sähkön ja lämmön yhteistuotannon kannattavaa käyttöaikaa ja parantaa sen mahdollisuuksia toimia markkinoilla jatkossakin turvaamassa energian tuotantoja toimitusvarmuutta. Faktat: • Kahteen yhdistettyyn kallioluolaan varastoidaan kaukolämpöä. • Energian varastointiin käytetään kuumaa vettä, jonka lämpötila on 45–100 °C. • Luolavaraston tehollinen vesitilavuus on 260 000 m3. Siihen mahtuu vettä yli 40 kertaa Helsingin Uimastadionin altaiden vesimäärä. • Varastoitava energiamäärä on 11 600 MWh, ja vuodessa varastoitu energiamäärä on noin 140 000 MWh. Tämä vastaa noin 25 000 kerrostalokaksion lämmönkulutusta vastaavaa energiamäärää vuodessa. • Varaston latausja purkausteho on 120 MW. Se riittää noin 4 vuorokaudeksi. • Luolalämpövarasto vähentää Helenin hiilidioksidipäästöjä 21 000 tonnia vuodessa. • Lämpövaraston perustoiminta-ajatus on jatkuva tuotannon optimointi. • Mustikkamaan luolalämpövarasto valmistuu tuotantokäyttöön kesällä 2021. • Helenillä on lämpövarastot myös Vuosaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla. • Helenillä on suunnitteilla lämpövarasto myös Kruunuvuorenrantaan. Tämä energian kausivarasto toimisi eri periaatteella kuin Mustikkamaan lämpövarasto. Kuvassa Mustikkamaan vanhat öljyluolat joihin Helen rakentaa suomen suurimman lämpövaraston.
13 Nro 19 • Viikot 42-43 M unkin S eutu Miksi olen olemassa? – Etsimme jotain itseämme suurempaa Lähtevien lääkäri Tiina Tasmuth Munkkivuoren kirkon esitelmäja keskustelusarjassa 31.10. klo 11.30 ? Espoon sairaalan ylilääkärinä toimiva Tiina Tasmuth on yksi niistä lääketieteen ammattilaisista, joiden tehtävänä on saatella meitä turvallisesti ajan rajalle ja rajan yli. Hän on nähnyt kuolevien potilaiden polttareita, kihlajaisia ja häitä. Sairaalassa on vietetty kuolevan äidin lapsen kastejuhlaa ja kuolema on lomittunut elämään. Tiina Tasmuthin mielestä on hyvä, jos ihminen uskaltaa ajatella elämänsä päättymistä. Silloin hän ei kuole itseltään salaa eikä jätä jälkeenjääviä vaille sitä hyvää, mitä voisi heille jakaa. Tasmuth haluaa saattohoitolääkärinä olla toivon ylläpitäjä, jolloin tärkein on, ettei kuolevaa ja hänen omaisiaan jätetä. Kysymykseen Miksi olen olemassa Tiina Tasmuth vastaa omakohtaisesti keskiviikkona 31.10. Esitelmäja keskustelusarjan neljässä tapaamisessa Munkkivuoren kirkossa on mahdollisuus kuulla, mitä muut ovat pohtineet ja löytäneet sekä keskustella omista elämänkysymyksistä. Keskustelua voi jatkaa yhteisen aterian (vapaaehtoinen 5 euroa) äärellä seurakuntasalissa. Munkkivuoren kirkon haasteellisen sarjan aloittaa 17.10. FT Eija-Riitta Korhola, joka toimii nykyisin akateemisen maailman, bisneksen ja politiikan välillä: Amsterdamissa, Pekingissä, Tokiossa ja Brysselissä. Isäntänä tapaamisissa on kirkkoherra Leo Glad. Ohjelma alkaa klo 11.30, lounas on tarjolla klo 13. Vieraat 17.10. Klo 11.30 FILOSOFIAN TOHTORI, MEP 19992014, EIJA-RIITTA KORHOLA 31.10. Klo 11.30 YLILÄÄKÄRI, SYÖPÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI, PALLIATIIVISEN HOIDON ASIANTUNTIJA TIINA TASMUTH 14.11. Klo 11.30 ROVASTI, EMERITUS TOIMINNANJOHTAJA OLLI VALTONEN 28.11. Klo 11.30 TERAPEUTTI, KIRJAILIJA TOMMY HELLSTEN Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen tai YV-keräykselle. TERVETULLEITA OVAT KAIKKI JA KAIKENIKÄISET. Tommy Hellsten Tiina Tasmuth Diakonissalaitos avasi hätämajoituksen ? Helsingin Diakonissalaitos avaa kylmenevien säiden takia hätämajoituksen viime tiistaina. Majoitus on suunnattu EU-alueen liikkuvalle väestölle, joka asuu pääosin ulkona, teltoissa ja hylätyissä rakennuksissa. Hätämajoitustiloja laitettiin kuntoon Diakonissalaitoksella edellis perjantaina. Hätämajoitus avattiin Helsingin Diakonissalaitoksen Alppikadun korttelissa. Petipaikkoja on 200 ja majoitus on avoinna jokaisena viikon päivänä klo 21–08. Aukioloaikoina paikalla on jatkuvasti henkilökuntaa. Helsinkiläiset asunnottomat menevät ensisijaisesti Hietaniemen palvelukeskukseen. Paperittomien hätämajoitusta järjestää Helsingin seurakuntayhtymä Hermannissa. Mikäli helsinkiläisille tarkoitettu Hietaniemi on täynnä, Hermannissa on lisäpaikkoja. Helsingin kaupungin kanssa on sovittu, että Diakonissalaitos järjestää hätämajoitusta lähtökohtaisesti liikkuvalle väestölle. Ketään ei jätetä yöksi ulos. Hätämajoitustiloja laitettiin kuntoon Diakonissalaitoksella toissa perjantaina. Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen 20-vuotinen taival juhlittiin syyskokouksen yhteydessä Kokousväkeä, etualalla perustajajäsen Aarne Nuortila. ? Helsingin Aikuisopiston luokkahuone täyttyi akvarellisteista lauantaina 6.10. Valtakunnallisen Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen (SAy) juhlakokous oli saanut jäsenistön liikkeelle ja tunnelma oli lämmin. Paikalle oli saapunut jäseniä perustajista lähtien. Juhlakokouksen avasi hallituksen puheenjohtaja Satu Kiuru ja kokouksen puheenjohtajaksi valittiin kunniapuheenjohtaja Antti Lassila. Sääntömääräisten asioiden lisäksi luvassa oli juhlallisuuksia, joissa pääjärjestelijänä oli toiminut Ulf Nyman SAy:n hallituksesta. Jäseniä ihastutti teemaan sopivat kakut, joissa koristeena Mauno Meclinin SAy:lle suunnittelema väriteema ”Akvarellivirta”. Lisäksi kakkujen päällä nähtiin myös Angelina Luzhinan SAy:n juhlavuodelle suunnittelema logo sekä lausahdus yhdistyksen ensimmäisestä tiedotteesta perustamisvuodelta: ”Akvarelli arvoonsa! – Akvarellen till heders!” SAy jakoi myös kunniakirjat sekä –merkit valitsemilleen yhdistyksen perustajasekä aktiivijäsenille. Kunniamerkki oli Say:n logo kultaisena pinssinä. Kunniakirjat sekä –merkit saivat perustajajäsenet Lauri Ahlgrén, Tuomas Mäntynen, Aarne Nuortila, Jorma Vartiovaara, kunniapuheenjohtaja ja perustajajäsen Antti Lassila, aikaisemmat puheenjohtajat Jarmo Virmavirta, Taina Rasi ja Kaisa-Leena Kaarlonen sekä aikaisemmin varapuheenjohtajana toiminut Pekka Ryynänen. Aktiivijäsenistä kunniakirjat ja –merkit vastaanotti rahastonhoitajat Raija Hallamaa ja Pirjo Ruotsinsalo, sihteeri ja arkistonhoitaja Ritva Pesonen koulutustoimikunnasta Tarja Kleemola, Maikki Haapala ja Irja Tikka sekä Eija-Riitta Korhola Olli Valtonen mm. yhdistyksen graafisen ilmeen suunnitellut Mauno Mecklin. Jäsenistö osallistui jakotilaisuuteen raikuvien aplodien kera. Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen juhlavuoteen on mahtunut lukuisia kursseja, Kaapelitehtaalla keväällä järjestetty 20-vuotisjuhlanäyttely TOTTA JA TARUA – SANNING OCH SAGA, perinteikäs Harjavallan Akvarellibiennaali sekä tällä hetkellä nähtävillä oleva Suomen Kuvataidejärjestöjen keskusliiton (SKjL) kanssa yhteistyössä koottu digitaalinen ”Akvarelli NYT” -näyttely Joensuussa Taidekeskus Ahjossa. Näyttely on osa SKjL:n 80-vuotisjuhlakokonaisuutta Juhlat/ Bileet/Party/Fest/Hïeje -kuvataidefestivaalia, joka jatkuu Joensuussa 25.11.asti. Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen tarkoitus on koota yhteen akvarellitaiteen tekijät ja tukijat. Yhdistys järjestää taidenäyttelyitä, kursseja sekä muuta taidekoulutusta ja pyrkii luomaan myös kansainvälisiä yhteyksiä. SAy organisoi ja tiedottaa valtakunnallisesti vuosittain Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä sekä Suomen Kuvataiteen päivänä 10.7. Suurta Maalaustapahtumaa sekä järjestää yhteistyökumppaniensa kanssa sen päätapahtuman Helsingissä. Jäseniä yhdistyksellä on lähes 700 ja se on Suomen toiseksi suurin taideyhdistys. Mukaan toimintaan ovat tervetulleita sekä ammattilaiset että harrastajat. Raija Hallamaa ja aikaisempi puheenjohtaja Kaisa-Leena Kaarlonen leikkaavat kakkua. Kunniamerkkien jako Satu Kiuru, Ulf Nyman, Antti Lassila ja Jorma Wartiovaara.
14 Viikot 42-43 • Nro 19 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Lokakuun kuvataide ? Kiasman ja Kuvataideakatemian keskustelusarja tarkastelee nykytaiteen yhteiskunnallisen aseman vakiintumista ja teemojen peilautumista opetukseen ja toimintaan. ARS-näyttelyjen merkityksestä Suomessa keskustellaan 24.10. klo 17–19 Kiasmassa. Maalauksia remonttiin Päivi Takala on nimennyt näyttelynsä remontiksi (”Renovation”). Hän on ensin maalannut teoksia ja sitten rikkonut ja korjannut ne. Korjaamisen jäljet ovat näkyvissä tasoitteella paikattuina aukkoina ja katkeamina maalauksissa. Korjaaminen toimii keinona tutkia maalauksen materiaalisuutta ja avaa mahdollisuuksia pohtia laajemminkin korjaamisen ja paikkailun merkityksiä, Saara Karhunen esittelee. Galerie Anhavan, Fredrikinkatu 43, näyttelyyn teosten korjaamisen prosessi on ollut suunniteltu ja hallittu. Takala on sahannut MDF-levylle öljyvärillä maalaamansa teoksen kahtia ja liittänyt palat yhteen tasoitteella huolellisesti, mutta häivyttämättä korjaamisen jälkeä. Työstämällä maalauksiaan sahalla ja tasoitteella Takala ravistelee käsityksiämme taideteoksen hauraudesta ja koskemattomuudesta. Nimeni on… Galleria Contempon, Lönnrotinkatu 23, taitelija on nuoren polven Einari Hyvönen, joka valmistuu kuvataitelijaksi Kankaanpään Taidekoulusta (AMK) ensi keväänä. Yhden lukukauden hän opiskeli Englannissa, Hertfordshiren yliopistossa. ”My Name Is” –näyttely koostuu teoksista, jotka käsittelevät ihmisyyttä, sen perimmäisiä viettejä sulautuneena digitalisaation muokkaamaan ajanhenkeen. Näyttelyn ja teosten nimissä toistuu James Bond –elokuvista tutuksi tullut itsensä esittely humoristisella muutoksella. Teosten kuvamaailmaa on luotu 1990ja 2000-luvun populaarikulttuurin nostalgisista elementeistä ja internetin meemi–estetiikasta. Teokset ovat maalauksia kankaalle, joissa on käytetty öljyväriä, spraymaalia ja kuvansiirto tekniikkaa. Kaikki teokset ovat valmistuneet vuoden 2018 aikana. Taikuutta tavallaan – Kuva on paperilla piilossa. Minun työni on tuoda se esiin. Taikuutta tavallaan, kuuluu taiteilijan motto. Viivi Varesvuo on helsinkiläinen kuvataiteilija, jolla on tiivis yhteys myös Fiskarsin Ruukkiin ja Osuuskunta Onomaan. Hän maalaa, tekee taidegrafiikkaa ja kuivapastelliteoksia sekä kuvittaa posliinia. Aiheista eläimet kiehtovat eniten ja erityisesti niiden persoonan tutkiminen ja eläinten välisen läheisyyden kuvaaminen. Värit ovat tärkeitä. Inspiraatio syntyy luonnosta ja kanssakäymisestä ihmisten välillä. Café Sonckissa, Kallion kirkossa, on esillä ”Lempeyttä” – näyttelyn värikylläisiä akryyli ja hiili -töitä. Niissä emot suojelevat ”bebejaan”. Aiheista eläimet kiehtovat häntä eniten, mutta abstraktiin suuntaava maisemankuvaus innostaa myös. – Inspiraationi löytyy luonnosta ja kanss a k ä y m i s e s t ä ihmisten välillä. Pinnat, värit, syvyydet grafiikassa ja rentous ilmaisussa ovat ominta minua. Horisontti on näkyvyyden viimeinen raja – Minä maalaan kuvia. Pienet arkiset havainnot sekoittuvat pohdintoihin katsomisesta, maalaamisesta ja kuvan rakentamisesta: töitteni aihe on yhtä lailla itse maalaustaide, sen historia, maalin fyysiset ominaisuudet, taulu esineenä. Kuva ja maali usein imitoivat toisiaan, kuvataiteilija Henni Alftan sanoo. Kuvat luovat ja laukaisevat mielikuvia, jotka johdattelevat suhtautumistamme hetkellisiin tapahtumiin. Tm•galleria, Erottajankatu 9 B, esittelee ”Horizon” – teoksia. – Horisontti on illuusio vaakasuorasta viivasta, joka erottaa maan ja taivaan. Näyttelyni teoksia yhdistää vaakasuora viiva, joka liittää ne kuin helminauhan, hän kertoo ja tarkastelen ihmisiä, maailmaa ja sitä esittäviä kuvia, sekä maalattuja että muita. – Minä mieluummin havainnoin, päättelen ja muistan. Näin maalaukseni rakentuvat linjoista, väreistä ja mittasuhteista. Öljymaalaus ja kasvillisuus yhdistyvät Laura Heinosen FROZEN REEDS on sarja kokeiluja rakentaa silta maalauksen ja todellisen maiseman välille hyödyntämällä orgaanista materiaalia. Ajatuksena on luoda kuva luonnon alkuperäisistä osista. Tällöin yhteys maiseman ja maalauksen välillä ei pohjaudu pelkästään kuvalliseen esitykseen, vaan myös käsin kosketeltaviin kasvien jäännöksiin. Ajatus lähti eläinten täytöstä, harrastuksesta, jolla Heinonen on aiemmin luonut malleja maalauksilleen. Nyt hän tuo saman aistillisen kolmiulotteisuuden maalauksen pintaan. Vapaan Taidekoulun uusi näyttelytila Galleria Fria, Mariankatu 23, esittelee teoksia, joissa Nuuksion luonto ja ikoniset järvimaisemat pursuavat esiin maalausten pinnasta. Kuivatut pullosarat ja lumpeenlehdet rakentavat tarinan tietynlaisesta paikasta ja ajasta. Näyttely pyrkii rikkomaan perinteisen maisemamaalauksen esittävyyden rajoja ja tuomaan luontoa lähemmäs. Maalaamalla oma tila syntyy – Ennen kastumistaan pellava kuiskii hopeaa. Levähtää lattialle kerrokseksi ylevää ja pelmauttaa ilmoille muiston maasta. Ilakoi hetken valossa ja antautuu sitten, on jo nähnyt puiset pitimensä, niihin mustelmansinisellä painetut numerot ja niitit rivissä lattialla. Kasaan hiukset, tartun saksiin hiljaa kiittäen ja alan leikata. Lopuksi kolmeen kertaan sivelty valkeus ja kaiken mahdollistuminen ennen roolien vaihtumista, kuvataiteilija Marianne Nieminen kuvaa työskentelyään. Hänelle maalaaminen on tarve luoda omaa tilaa ja maailmassa kiinni olemista. Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee töitä, jotka on maalattu viime ja tänä vuonna öljyllä pellavalle tai kovalevylle. Niillä ei ole nimeä, koska katsojan antama on parempi. Bostonissa paikallinen taiteilija sanoi Niemiselle, että tämä voisi tehdä tulevaisuudessa töitä kuvan kanssa. Hän jatkoi, ettei voi taata materiaalisesti rikasta elämää, mutta muilla tavoin rikasta kyllä. Jos helmiä kyyneleet ois Galleria Rikhard, Rikhardinkatu 3, esittelee kuvataiteilija, taidegraafikko Jaana Kirjosen ”Käsin ommeltuja muistokuvia”. Näyttelyn teokset ovat syntyneet ´taiteilijan isän kuoleman jälkeen. Esineet ja valokuvat ovat hänen jäämistöstään. – Läheisen poismenon jälkeen jäljelle jää muistoja, jotka antavat lohdutusta ja syvyyttä ymmärtää elettyä elämää ja kuoleman lopullisuuden merkitystä. Käytetyt tekniikat ovat öljyväripuupiirros, metalligrafiikka, käsin ompelu, valokuvaus, nämä kaikki yhdessä ja erikseen. Elämän kiertokulku, luonto ja ihminen ovat lähtökohtia hänen tekemisessään. – Minua kiinnostaa elämän kerroksellisuus. Se, miten eletty elämä, tämä hetki ja tulevaisuus muodostaa jatkumon. Unelmien painajainen saa jatkoa Galleria G12, Annankatu 16, esittelee helsinkiläisen taidemaalarin Mari Kopteffin, joka valmistui Vapaasta Taidekoulusta. Teosten symbolinen sisältö on ekspressiivinen ja unenomainen. Hän työskentelee intuitiivisesti antaen työn viedä ja esittävyyden sekä erilaisten teemojen nousta, jos ovat noustakseen. Teokset ovat kuin suoraan kankaalle siirrettyjä, syviä ja monivivahteisia tunnetiloja. Näyttelyssä on maalaus ”Unelmien Painajainen”, joka on vuodelta 2016. Kopteff jatkaa teoksen pohjalta uusimpia maalauksiaan, jotka ovat nyt esillä. Taiteilija kokee, että maalauksien merkitys hänelle on sama kuin unien. Tarkoitus on ratkaista ristiriitoja ja löytää uusia näkökulmia. Uusimmissa töissä on pyrkimystä keveyteen. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Jaana Kirjonen, jonka takana oleva teos on käsin ommeltu flanellipaita Galleria Rikhardissa. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Mari Kopteffin on yhdessä Valuvat solmut –teoksensa kanssa Galleria G12:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Keraamikko Päivi Takala pm kuvassa Remontti-teemansa mukaisen Renovation (blue abd yellow)-teoksen molemmin puolin Galerie Anhavalla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Viivi Varesvuo on syysnäyttelynsä teoksen Lempeyttä (2018, akryyli, hiili) vieressä Café Sonckissa Kallion kirkossa. Kuva: Fanny Holmström. Kuvataiteilija Einari Hyvönen ja teoksensa Ny Name Is Call, Bootu Call Galleria Contempossa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Henni Alftan loistaa kilvan työnsä Shine rinnalla näyttelyssä Horizon Tm•galleriassa. Kuva: Hannele Salminen.
15 Nro 19 • Viikot 42-43 M unkin S eutu ? Myydään Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: TILAISUUS! Myydään AUTOHALLIPAIKKA uutta vastaava, ”M.niemen Helmestä” Lämmin, valoisa, autom.ovi kaukosäädöllä. Tied./esitt. 0500 468 800 42. HIIDENHÖLKKÄ NUMMELANHARJULLA SU 28.10.2018 PATIKKASARJA patikoijat ja sauvakävelijät, matka oman valinnan mukaan, ei ajanottoa. SARJAT: 10 / 20 km miehet yleinen miehet yli 40 v. miehet yli 50 v. miehet yli 60 v. naiset yleinen naiset yli 40 v. naiset yli 50 v. naiset yli 60 v. tytöt 18 v. ja alle pojat 18 v. ja alle 3 km tytöt 12 v. pojat 12 v. tytöt 14 v. pojat 14 v. 1 km tytöt 8 v. pojat 8 v. tytöt 10 v. pojat 10 v. KILPAILUTOIMISTO Nummelanharjun uusi ulkoilumaja Hiidenvedentie 4, Nummela ILMOITTAUTUMINEN Kilpailutoimistossa klo 10.00-11.15 OSANOTTOMAKSUT Aikuiset 15€, nuorten sarjat 5€ LÄHDÖT klo 11.30 T/P14, T/P12, T/P10, T/P8 klo 12.00 kaikki muut sarjat LISÄTIEDOT Tapahtumassa kahvio ja oheisohjelmaa. www.nummelantarmo.? INFO LIIKKUMAAN HAASTAVAT Nummelan Tarmo ry www.esasahko.? Nummela M unkin S eutu Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi JOULUSIIVOUKSET Lakeuden Emännät siivoaa kodistasi paikan, johon pukin on mukava tulla. Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Mauri Kunnaksen klassikko kaupunginteatterissa ? Mauri Kunnaksen Kaksitoista lahjaa Joulupukille tarjoaa jouluisen teatterielämyksen koko perheelle Helsingin Kaupunginteatterin pienen näyttämön lämpiössä 1. marraskuuta alkaen. Mauri Kunnaksen kirjoittaman ja Merja Turusen dramatisoiman klassikon ohjaa Kimmo Virtanen, joka muistetaan mm. Kaupunginteatterin rakastetuista lastennäytelmistä Pako päiväkodista (2014), Siiri ja sotkuinen Kerttu (2015), AtomiAatos (2016) ja yli sukupolvien kantavasta, ihastuttavasta Mörköoopperasta (2018), joka jatkaa edelleen ohjelmistossa pienellä näyttämöllä. – Toivon, että tämän esityksen nähtyään katsojasta tuntuisi kuin olisi juuri saanut olla lämpimässä sylissä, nauranut makeasti, katsonut tähtiä ja tajunnut, että on yhtä aikaa sekä iso että pieni, että joulun taika olisi koskettanut kaiken ikäisiä ja saanut pienen näyttämön lämpiön tuntumaan sekä lämpimältä nojatuolilta, että mittaamattomalta avaruudelta, että olisi ollut enemmän kokija kuin katsoja. Tähän me pyrimme rikkaalla visuaalisuudella, monipuolisella äänimaailmalla, tutulla tarinalla ja vilpittömän riemullisella näyttelijän työllä, sanoo ohjaaja Kimmo Virtanen. Pienen näyttämön lämpiö muuttuu lavastaja-pukusuunnittelija Katariina Kirjavaisen, valosuunnittelija Jukka Huttusen ja äänisuunnittelija Jaakko Aution taitavissa käsissä sadunhohtoiseksi Joulupukin kyläksi. Ville-tonttuna nähdään Sofia Hilli, Joulupukkina Risto Kaskilahti ja muissa rooleissa Sari Haapamäki. Tapahtumat sijoittuvat kaikkien tuntemalle Korvatunturille. Käynnissä on kova vilske ja hyörinä, kun tonttujen suureen joulujuhlaan on enää kaksitoista päivää. Ville-tonttu rakastaa joulua, ja lahjojen antaminen on parasta mitä hän tietää. Mutta Villellä on pulma. Miten Joulupukkia voisi ilahduttaa? Hän keksii antaa Joulupukille lahjan jokaisena päivänä ennen joulua. Ja hauskaahan siitä tulee, kun kaikki ei sujukaan suunnitelmien mukaan. Tonttupojan tempaukset onnellistuttavat kiireen keskellä ja tuovat hyvän joulumielen. Joulukylässä nähdään Ville-tontun ja Joulupukin lisäksi Joulumuori, oikeita ja sulavia poroja, Rekku-koira, kissa ja tonttuväkeä! Arkija lauantaiaamupäivisin esitettävä Kaksitoista lahjaa Joulupukille sopii 3-vuotiaasta alkaen koko perheelle. Näytelmä palaa ohjelmistoon aina joulun alla. Kaksitoista lahjaa Joulupukille -ensiesitys 1.11.2018 H e l s i n g i n Kaupunginteatterin pienen näyttämön lämpiössä (Eläintarhantie 5) Liput 10 € (sis. pm) Ilmanlaatu oli Uudellamaalla vuonna 2017 pääosin hyvä ta (katupöly) johtuvia huonon tai erittäin huonon ilmanlaadun tunteja esiintyi keväällä maalis-huhtikuussa ja Keravalla myös syksyllä. Mittausten perusteella katupöly voi heikentää ilmanlaatua katupölykaudella merkittävästi myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien suurimpien taajamien vilkasliikenteisillä alueilla. Pölyämiseen voidaan vaikuttaa tehostamalla katujen puhdistustoimenpiteitä. Vuonna 2017 merkittävin hengitysilman laatua heikentävä päästölähde pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla oli tieliikenne, joka aiheutti valtaosan hiilimonoksidipäästöistä ja vajaat 40 % typenoksidipäästöistä. Teollisuuden ja energiantuotannon päästöt muodostavat merkittävän osan alueen rikkidioksidin ja haihtuvien yhdisteiden sekä myöskin typenoksidien päästöistä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan epäpuhtauksien päästöt vaihtelevat vuosittain, mutta niissä on ollut laskeva suuntaus 2000-luvulla. Puunpolton päästöt ovat Uudellamaalla ilmanlaadun kannalta merkittäviä. Kotitalouksissa tapahtuva puunpoltto oli vuonna 2017 pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan merkittävin hiukkaspäästöjen lähde. Huonossa puunpoltossa syntyy mm. syöpäriskiä lisääviä PAH-yhdisteitä, kuten bentso(a)pyreeniä. Puukiukaiden ja muiden tulisijojen käyttö voi vaikuttaa merkittävästi pientaloalueiden ilmanlaatuun. Puunpolttotavoilla voi vaikuttaa syntyviin päästöihin, ja on tärkeää polttaa vain kuivaa, puhdasta puuta. Ohjeita ja opas puun polttamiseen ja säilytykseen löytyy HSY:n internetsivuilta ja vinkkejä puun säilytykseen www.urbaanipuuvaja.fi -sivuilta. Uudellamaalla pääkaupunkiseudun ulkopuolista ilmanlaadun seurantaa hoidetaan alueen kuntien ja teollisuuden yhdessä rahoittamana yhteistarkkailuna. Seurantaan kuuluvista ilmanlaatumittauksista ja päästökartoituksista vastaa HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Seurantaa ohjaa yhteistyöryhmä, jossa on edustajat alueen kunnista, Uudenmaan ELY-keskuksesta ja HSY:stä. Lisätietoja Uudenmaan ilmanlaadusta saa julkaistusta raportista: Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2017. (www.doria.fi) Vuonna 2017 merkittävin hengitysilman laatua heikentävä päästölähde pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla oli tieliikenne ? Ilmanlaatu pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla oli vuonna 2017 pääosin hyvää tai tyydyttävää. Vuonna 2017 pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Uudenmaan ilmanlaadun pysyvä mittausasema sijaitsi Lohjalla ja vuosittain sijoituspaikkakuntaa vaihtava mittausasema Keravalla. Ilmanlaatu mittausasemilla luokiteltiin mittauksissa hyväksi tai tyydyttäväksi yli 95 % ajasta (Kerava 95 %, Lohja 99 %). Ilmansaasteiden pitoisuudet eivät ylittäneet ilmanlaadun raja-arvoja vuonna 2017. Hengitettävistä hiukkasis
16 Viikot 42-43 • Nro 19 M unkin S eutu Teboil Munkkivuori Huopalahdentie 22 p. 09-565 5800 Avoinna ma-pe 6-21, la 8-21, su 9-21 Hyundai-huolto Teboil Munkkivuori palvelee joka päivä klo 21 asti! Meillä myös Kotipizza! huoltaa autoja ja ihmisiä Kausihuolto tarjous 189€ sis. 16 os. työ, sis. öljyt+suodatin +raitisilmasuodatin (4-syl.bensiini auto) Huollamme ja korjaamme kaikki merkit PESUKUPONKI TÄLLÄ KUPONGILLA PESUTARJOUS TEHOPESU (vaha + alusta +3 euroa) 15 Kuponki voimassa 31.10.2018 asti TB-Munkkivuori • Autoasi huoltokorjaamo – rekisterillä huollon hinta, kysy tarjous! • Uusi nykyaikainen pehmoharja/ harjaton autonpesu