2017 Viikot 20-21 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 10 M unkin S eutu Hammasklinikka Tandklinik Tiesithän, että Dextra Munkkivuoresta saat yleislääkäripalveluiden lisäksi myös laadukkaat ja kaikenkattavat hammaslääkäripalvelut. Tervetuloa! Ajanvaraus p. 030 6060 tai dextra.? . Dextra Munkkivuori, Raumantie 1 A, 2. krs • Avoinna ma–to 8–20, pe 8–15 Huom! ® • Kiinteistönvälitys Oy • www.huom.fi Huopalahdentie 24, 00350 Helsinki Kotisi ansaitsee alueen asiantuntijan, valitse munkkalainen! Maarit Vesa | 040 546 3570 Partner | maarit.vesa@huom.fi tehdään yhdessä suunnitelma asuntoasiasi hoitamiseksi. Ota yhteyttä, sovitaan tapaaminen. • Kiinteyttää, kohottaa ja elvyttää • Tasoittaa arpia ja aknearpia sekä häivyttää raskausarpia • Silottaa ryppyjä ja juonteita, pienentää huokosia • Vähemmän kipua, säädettävä neulojen pituus • Ei tulehduksia – kertakäyttöset neulat EdiSTyKSEllinEn ihon mikroneulaus – uusinta tekniikkaa ihoSi hyVäKSi. VoimaSSa 30.5.2017 aSTi Dermapen-kokeiluhoito munkkiniemen puistotie 9, helsinki, p. 09 484 803 Nettiaika: beautyexperience. nettiajanvaraus.fi 150 € ( ) norm. 175 € Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi I kkunanpesut kevätauringon iloksi! Teboil Munkkivuori Huopalahdentie 22, Helsinki • Puh. 09-5655 800 Avoinna ma-pe 6-22, la 7-22, su 8-22 Teboil Munkkivuori palvelee joka päivä klo 22 asti! Huollamme ja korjaamme kaikki merkit. Autoasi huoltokorjaamo – rekisterillä huollon hinta, kysy tarjous. Uusi nykyaikainen pehmoharja/harjaton autonpesu. Meillä myös Kotipizza!
2 Nro 10 • Viikot 20-21 M unkin S eutu Saga kutsuu viihtymään Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt puh. 044 012 0101 | www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki Kutsu Sa ga C ar e on os a Es pe ri C ar e -k on se rn ia Saga Munkkiniemen väki toivottaa Sinut lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan kauniiseen taloomme, tarjolla oleviin palveluihin sekä vapaisiin asuntoihin. Esittelykierros joka keskiviikko klo 13 alkaen. Nähdään osoitteessa Dosentintie 12, 00330 Helsinki. Kutsu Palvelutalomme kahvila ja ravintola ovat avoinna kaikille päivittäin klo 11.30 14.30, tervetuloa päiväkahveille tai nauttimaan maittavaa lounasta. HUIPPUTARJOUKSIN KESÄÄN Sebamed Face & Body Wash 300 ml Erittäin riittoisa pesuneste kasvoille ja vartalolle. 7, (35,00/kg) Norm. 9,90 (49,50/kg) Aqualan L 200 g Kosteuttava ja monikäyttöinen perusvoide koko perheelle. Hyvinvointia rakentama a. Yhde ä. Munkkivuoren ostoskeskus, Raumantie 1A 00350 Helsinki, www.munkkivuorenapteekki.? Palvelemme: ark. 8.30–20, la 9–17 Kesän avaus Munkkivuoren apteekissa reiluin tarjouksin. Tervetuloa! 5, (16,67/l) Norm. 8,00 (26,67/l) APTEEKEISSA 27.3.–31.7.2017 ORIONIN KERÄILYKAMPANJA Tarjoukset ovat voimassa 20.5.2017 asti. Kosteuttava ja monikäyttöinen Kesän avaus Munkkivuoren apteekissa reiluin tarjouksin. Tervetuloa! Tarjoukset ovat voimassa 20.5.2017 asti. APTEEKEISSA reiluin tarjouksin. Tervetuloa! Pikaarpajaiset 20.5. Tule koettamaan onneasi! HUIPPUTARJOUKSIN KESÄÄN Sebamed Face & Body Wash 300 ml Erittäin riittoisa pesuneste kasvoille ja vartalolle. 7, (35,00/kg) Norm. 9,90 (49,50/kg) Aqualan L 200 g Kosteuttava ja monikäyttöinen perusvoide koko perheelle. Hyvinvointia rakentama a. Yhde ä. Munkkivuoren ostoskeskus, Raumantie 1A 00350 Helsinki, www.munkkivuorenapteekki.? Palvelemme: ark. 8.30–20, la 9–17 Kesän avaus Munkkivuoren apteekissa reiluin tarjouksin. Tervetuloa! 5, (16,67/l) Norm. 8,00 (26,67/l) APTEEKEISSA 27.3.–31.7.2017 ORIONIN KERÄILYKAMPANJA Tarjoukset ovat voimassa 20.5.2017 asti. Kosteuttava ja monikäyttöinen Kesän avaus Munkkivuoren apteekissa reiluin tarjouksin. Tervetuloa! Tarjoukset ovat voimassa 20.5.2017 asti. APTEEKEISSA reiluin tarjouksin. Tervetuloa! Pikaarpajaiset 20.5. Tule koettamaan onneasi! HUIPPUTARJOUKSIN KESÄÄN Sebamed Face & Body Wash 300 ml Erittäin riittoisa pesuneste kasvoille ja vartalolle. 7, (35,00/kg) Norm. 9,90 (49,50/kg) Aqualan L 200 g Kosteuttava ja monikäyttöinen perusvoide koko perheelle. Hyvinvointia rakentama a. Yhde ä. Munkkivuoren ostoskeskus, Raumantie 1A 00350 Helsinki, www.munkkivuorenapteekki.? Palvelemme: ark. 8.30–20, la 9–17 Kesän avaus Munkkivuoren apteekissa reiluin tarjouksin. Tervetuloa! 5, (16,67/l) Norm. 8,00 (26,67/l) APTEEKEISSA 27.3.–31.7.2017 ORIONIN KERÄILYKAMPANJA Tarjoukset ovat voimassa 20.5.2017 asti. Kosteuttava ja monikäyttöinen Kesän avaus Munkkivuoren apteekissa reiluin tarjouksin. Tervetuloa! Tarjoukset ovat voimassa 20.5.2017 asti. APTEEKEISSA reiluin tarjouksin. Tervetuloa! Pikaarpajaiset 20.5. Tule koettamaan onneasi! Kesän avaus Munkkivuoren apteekissa reiluin tarjouksin. Tervetuloa! ILMOITUKSET: ilmoituspäällikkö Riitta Juslin 09 413 97 377 | riitta.juslin@karprint.fi ilmestyy keskiviikkona 21.6. Aineistot viimeistään keskiviikkona 14.6. Ilmoitusvarauksen voi tehdä jo nyt! KESÄEXTRA MUNKINSEUDUN Taloudellisfilosofinen livekeskustelu Käpylän kirjastossa ? Dosentit Teppo Eskelinen ja Ville-Pekka Sorsa palaavat Käpylän kirjastossa lauantaina 20.5. kello 14.30 – 15.30 vuosina 201011 pyörineen radio-ohjelmasarjansa "Taloudellis-filosofinen keskusteluohjelma" tunnelmiin. Tarkoituksena on perinteiseen tapaan analysoida talouden ja filosofian käsitteellisiä uutuuksia dialogin ja myös huumorin keinoin. Taloudellis-filosofinen livekeskustelu lähtee liikkeelle pilaantuneen perinneruoan hinnanmuodostuksesta ja päätyy luotaamaan sitä, mikä vuonna 2017 on aidosti tärkeää ja kiinnostavaa. Taloudellis-filosofinen livekeskustelu on syvällinen, älytön ja osallistava. Se saattaa aiheuttaa kiinnostuksen filosofiaa kohtaan. ? Flemari 25:ssä toimiva Lauluntekijäkollektiivi Louhos pitää avoimet ovet -keikan Kallio kukkii -tapahtuman yhteydessä 17.5. Tulkaa tekemään meistä juttu meillä on paljon ammattilaisia ja puoliammattilaisia hitintekijöitä ja nyt pääsee kuulemaan myös julkaisematonta suomenkielistä lauluntekijämusaa. Kokoonnumme esim. 10.5. klo 17 alkaen Flemari 25:n kerhohuoneella. Lisätiedot: www. laululouhos.fi Menovinkit KESÄTENNIS TALISSA TENNISLEIRIT JUNIOREILLE 4-16V AIKUISTEN KESÄKURSSIT www.tennishedman.fi p. 09 8624 4000 info@tennishedman.fi PELAA OPI ONNISTU Alkaen 5.6.
M unkin S eutu 48. vuosikerta – nro 10 Viikot 20-21 Ajankohtaista Laaksoon suunnitellaan uutta sairaalaa Suunnittelun tavoitteet ja alue. Laakson sairaalan alueelle suunnitellaan uutta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin kaupungin yhteissairaala. Uuteen sairaalaan siirrettäisiin muun muassa Suursuon, Auroran ja Kellokosken sairaaloiden toimintoja. ? Uusi sairaalarakennus sijoittuisi Reijolankadun ja Lääkärinkadun väliselle alueelle. Sen tieltä on kaavailtu purettavaksi terveysaseman ja päiväkodin rakennukset sekä neljä asuintaloa, joissa on tällä hetkellä työsuhdeasuntoja. Purettavien rakennusten toiminnot siirtyisivät muualle. Alueen vanhat, kaupunkikuvallisesti arvokkaat sairaalarakennukset suojellaan. Uudisrakentamista ei tule Keskuspuiston puolelle. Sairaalan saavutettavuuden parantamiseksi selvitetään joukkoliikennepysäkkien sijoittamista Reijolankadun varteen Urheilulehdon kohdalle. Sairaalan käyttöön rakennetaan mahdollisesti maanalainen pysäköintilaitos. Ajoyhteys uuteen yhteissairaalaan on hahmoteltu tunnelia pitkin Auroranportin luota. Nykyiset ajoyhteydet Lääkärinkadun ja Neurotalon kautta säilyisivät jatkossakin. Sivu 8 Seurasaaressa kunnostetaan metsänvartijan pihapiiriä Helsinkiläisten tekemää taidetta metroasemille ? Seurasaaressa, sillan pielessä sijaitsevan ns. Metsänvartijan talon pihapiiriä kunnostetaan toukokuun alkupuolella. Pihapiiristä poistetaan kaatuneita ja huonokuntoisia puita sekä pihlajia Metsänvartijan talon välittömästä läheisyydestä. Rannasta poistetaan vieraslajeihin lukeutuva ruusupensas, Rosa rugosa. Kannot poistetaan jyrsimällä tai koneellisella poistolla. Poistojen jälkeen maan pintaa tasoitetaan ja täytetään hiekan sekaisella mullalla. Sen jälkeen paikalle kylvetään niittymäistä kasvillisuutta. ToPo06 voitti Baltic Boys Basketball Leaguen ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Sivu 9 Nimetäänkö Stadin Kundiksi pappi, muusikko vai poliitikko? ? Stadin Slangi ry on Suomen suurin kotiseutuyhdistys, jonka yhtenä tärkeänä perinteenä jo yli 20 vuoden ajan on ollut nimetä Stadin Kundi ja Friidu. Varsinaisia kriteereitä ei ole koskaan määritelty vaan kukin hallitus luo määritelmät ihan itse. Tästä johtuen valittujen kirjo on ollut vuosien saatossa laaja ja monipuolinen. Vuoden 2017 Stadin Kundi ehdokaslistan kärjestä löytyy muun muassa Jörn Donner, Teemu Laajasalo, Jan Vapaavuori ja Vesa-Matti Loiri. Stadin Friidu listan kärkinimiä ovat Irja Askola, Baba Lybäck, Pia Landen ja Pirkko Saisio. Tule Helsinki-päivänä 12.6 klo 11.30 Espan lavalle kuulemaan kuka on vuoden 2017 Stadin Kundi tai kuka on Stadin Friidu. Uimastadion taas avoinna Helsingin kaupunginmuseo on Vuoden museo Kaupunki antaa yli 400 entistä mainostaulua metroasemilta helsinkiläisten kuvitettaviksi. Kuva: Helsingin kaupunki. ? Viime vuonna viidellä metroasemalla aloitettu kaupunkilaisten taideprojekti Ole hyvä Helsinki saa jatkoa ja valtaa entistä laajemmin metroasemien entiset mainospinnat. Helsinkiläiset tutkivat työpajoissa taiteilijoiden ohjauksessa empatian teemaa. Erilaisin tekniikoin tehdyt taideteokset ja valokuvat tulevat alkusyksystä esille kymmenelle helsinkiläiselle metroasemalle. Sivu 7 Sivu 8 Sivut 8-9
4 Nro 10 • Viikot 20-21 M unkin S eutu P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 10 Yleisönosasto Kolumni Saarna muuttaa maailmaa HSL kokeilee pikapalautetta raitiovaunuissa Helsingin työllisyysrahoista 5 miljoonaa jätetty käyttämättä Velkamme on yli sata miljardia ? On paljon kehuttu sitä, miten Suomi oli ainoa maa Euroopassa, joka maksoi velkansa Yhdysvalloille 1930-luvulla, kaikki muut Euroopan Yhdysvaltain velalliset jättivät velkansa maksamatta. Suomen valtion velka on tätä nykyään yli sata miljardia euroa ja velka kasvaa joka minuutti, joka tunti, joka päivä ja vuositasolla uutta velkaa Suomi tekee vähintään 5-7 miljardia euroa. Mitään velkamäärän kasvun loppumista, eipä edes vähentämistä ole lähivuosina häämöttämässä. Sosiaalidemokraattien 1960-luvulla edesmennyt moninkertainen ministeri ja vahva vaikuttaja, Suomen itsenäisyyden saralla Väinö Tanner on eräässä muistelmakirjassaan sanonut: ”Jokaisen sukupolven on itse maksettava omat laskunsa”. Suomi on ottanut ja ottaa surutta koko ajan lisää lainaa pitääkseen yllä hyvinvointiyhteiskunnan kulisseja, tietämättään siitä mitään, miten ja milloin velkamäärän kasvattaminen voitaisiin lopettaa ja alkamaan pienentämään valtavaa velkakuormaa. Odotetaan uutta ihme-Nokiaa tai sitä, että maailman talouden pyörät kääntyvät suotuisaksi pienelle 5,5 miljoonan kansakunnalle Suomelle. Suomen kunnian ja historian päivät ovat ohitse, kunnia niille 1930-luvun talouspoliitikoille, jotka huolehtivat velanmaksun Yhdysvalloille. Kunnia niille poliitikoille, eduskunnalle, hallituksille, jotka hävityn jatkosodan jälkeen huolehtivat upeasti sotakorvausten maksut Neuvostoliitolle. Seuraavat valtakunnalliset vaalit tulee voittamaan ne poliitikot ja puolueet, jotka lupaavat hunajaa ja mannaa äänestäjilleen ja nämä lupaukset on kuorrutettu miljardien eurojen lisäveloilla. Suomen seuraavat sukupolvet tulevat maksamaan meidän sukupolven ottamaa velkaa vielä kauan. Suomi-neito nilkuttaa yhä pahemmin. Paavo Haapalainen Hämeentie ? Helsingissä viisi vuotta jatkunut työttömyyden kasvu näyttää taittuneen tai ainakin pysähtyneen. Mutta pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa yhä kasvua, toisin kuin naapurikunnissa ja yleensä Suomessa. Pitkäaikaistyöttömiä oli Helsingissä vuodenvaihteessa yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita oli viime vuonna keskimäärin 42 000 ja heistä pitkäaikaistyöttömiä 18 000. Pitkäaikaistyöttömiä oli vajaa puolet kaikista työttömistä ja yli 55-vuotiaista työttömistä peräti kaksi kolmannesta. Vaikka pitkäaikaistyöttömyys on pahentunut, on osa kaupungin budjetissa työllisyyden hoitoon varatuista rahoista jätetty käyttämättä. Tämä koskee erityisesti kaupunginkansliaa, joka on käyttänyt työllisyyden hoitoon 4,8 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin viime vuodelle oli budjetoitu. Samaan aikaan kaupungin maksettavaksi on kertynyt työmarkkinatuen kuntaosuutta ns. sakkomaksuna jo yli 60 miljoonaa euroa vuodessa. Työttömyyden torjumiseksi ei riitä vain kaupungin johdon korostama elinkeinotoiminnan edistäminen. Tarvitaan myös kaupungin omia aktiivisia työllistämistoimia. Sama koskee valtiovaltaa. Helsingin kaupungin tilinpäätös viime vuodelta on 465 miljoonaa ylijäämäinen. Kaupungilla on siis mahdollisuus panostaa työllistämiseen olennaisesti nykyistä enemmän. Se voisi tapahtua esimerkiksi perustamalla vakansseja kaupungin palveluihin, lisäämällä palkkatukityöllistämistä, pidentämällä ns. Helsinkilisän tukijaksoja, laajentamalla oppisopimuskoulutusta sekä lisäämällä maahanmuuttajien kieliopintojen ja muun kotouttamisen resursseja. Kaupunki voisi myös kehittää työtä ja tuloja tuovaa yleishyödyllistä liiketoimintaa, esimerkiksi perustaa oman rakennusliikkeen tekemään edullisia vuokraasuntoja, kehittää Helenenergiayhtiölle omaa uusiutuvan energian tuotantoa ja käynnistää palveluihin liittyvää tietotekniikan ohjelmistosovellusten tuotantoa. Yrjö Hakanen Kaupunginvaltuutettu SKP ja Helsinki-listat Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat roimasti V anhojen osakeasuntojen hinnat olivat vuoden 2017 tammi-maaliskuussa hieman alemmat kuin edellisen vuosineljänneksen aikana eli vuoden 2016 lokajoulukuussa. Erotusta vanhojen kerrosja rivitaloasuntojen osakkeiden hinnoissa oli 0,2 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen nähden. Eli melko vähän. Vuoden aikana osakeasuntojen hinnat kuitenkin kallistuivat. Ne olivat nyt keskimäärin 2,6 prosenttia korkeammat verrattuna vuoden 2016 tammi–maaliskuuhun. Luvut perustuvat tilastokeskuksen tietoihin. Munkkiniemessä rakennetaan uutta pitkästä aikaa, varsinkin juuri Munkkiniemen puolelle, Munkkivuoren puolelle Huopalahdentien varteen uutta rakennuskantaa on jonkun verran rakennettu aivan viime vuosina. Nähtäväksi jää nostaako Puistotien uusi asuintalokompleksi entisestään alueen hintatasoa, vai vähentääkö se painetta kun alueen asuntojen kokonaismäärä ikään kuin lisääntyy, kun entinen Koneen pääkonttori saneerataan asunnoiksi. -j.a. ? Saarnasta elämänvoimaa Tunnettu teatterimies Eino Kalima pani kirjansa nimeksi. ”Aioin papiksi, jouduin teatteriin.” Käviköhän minulle päin vastoin? Ainakin olen innostunut etsimään saarnoihin innoitusta näyttelijöiltä. Ei tämä aivan uusi harrastus ole. Jo vuosia sitten tälläydyin lauantai-iltaisin kuuntelemaan stand upkoomikkojen puheita teatterilavoille. En tiedä paranivatko saarnani niistä hitusen vertaa, mutta spontaanin puhe-ilmaisun seuraamisen koin jo sinänsä virkistävänä. Tätä lavaviihteen iloa jaksoin seurata aikani, en enää. Sen sijaan venäläisestä näyttelijöiden kouluttajasta, teatteripedagogista Konstantin Stanislavskista en ole päässyt eroon. Hänen kirjaansa Näyttelijä työ tartun aina kun ryhdyn valmistelemaan saarnaa. Kirkko ja teatteri, papin ja näyttelijän työ sisältävät yllättävän paljon yhteistä ajatusta. Ei ole kaukaa haettua, että saarnaaja inspiroituu näyttelijän työstä. Jos papin elämä on elämää Jumalan ja kirkon lumoavassa työssä, Stanislavskin elämä on puhtaasti elämää taiteen palveluksessa. Stanislavskin yksi perusajatus on, ettei näyttelijästä voi tulla Hamletia, Othelloa tai muuta jota hän roolissaan näyttelee, vaan liikkeelle on aina lähdettävä ”omasta itsestään”, eli omasta elämästään. On ponnistettava omasta henkisestä ja psyykkisestä kokemuksestaan. Jokaisella on oma tunnemuisti, emotionaalinen muisti, jonka voi sitten rinnastaa sen henkilön kokemukseen jota näyttelee tai jolle saarnaa. Tämä toimii myös saarnassa. Siinä on poissaolevaa käsiteltävä läsnä olevana. Ei pidä puhua Aabrahamista tuhansien vuosien takaisena vaan patriarkkana joka tässä ja nyt vaikuttaa keskellämme ja puhuu meille. Jos saarna harhaillee muissa maailmoissa eivätkä sen henkilöt asetu puhuvina ja elävinä keskellemme, saarnaaja ei ole ymmärtänyt saarnan perusluonnetta olla Jumalan äänenä tässä ja nyt. Saarnassa ilmestyy aina todellisesti läsnä oleva Jumala itse. Saarna ei siis ole puhetta Jumalasta vaan Jumala itse puhuu. Harhaileva saarnaa esittää erilaisia mielipiteitä, ajatuksia, analyyseja elämästä. Elävä saarna välittää Jumalan äänen. Saarna ei siis ole diagnoosi, resepti vaan lääke. joka parantaa ja tuottaa jumalallista voimaa ja iloa kuulijalle. Koska saarna on jumalansanan tapahtuma, se on enemmän kuin opettamista tai informaation jakamista. Se ei ole puhetta lääkkeestä vaan lääke. Saarnassa on kysymys siitä mitä Jumala yksin tekee, miten minun nyt käy ja mitä minun pitäisi tehdä, jotta Jumala sisäistyisi minussa. Saarna on tapahtuma, jossa odotus ja kokemus ottavat oman paikkansa. Saarnaaminen on puhetta jumalansanassa, Jumalan toiminnan sisällä (Preaching from Within). Saarnat ja teatteriesitykset voivat olla mykkiä tai paljon puhuvia tai molempia. Mutta joskus ne jättävät kylmiksi, mikään ei kosketa. Useimmiten syy ei liene esityksessä vaan itsessä, en ole vastaanottavaisella mielellä. Näinä viran jälkeisinä vuosina toimitan kyllä viikkomessun rippisaarnoineen joka perjantai, mutta sunnuntaisin pääsen saarnaamaan harvemmin. Tunnustan kyllä, että tunnen joskus huolta kuunnellessani kollegojen saarnoja. Ne ovat herättäneet minussa uutta halua retoriikan opiskeluun. Vaikka takana on pitkät vuosikymmenet saarnaajana, joka kertaa kun nousen saarnatuoliin, siinä on jotakin uutta. Saarna on jumalanpalveluksen dramaturgiaa, sanomisen taitoa, raamatuntekstin tulkintaa. Koskaan ei kai pitäisi ajatella, että jokin on saatettu loppuun. Loppua ei ole. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Veli-Matti Hynninen ? Matkustajilta kiitosta saanut HSL:n pikapalautekokeilu on siirtynyt busseista raitiovaunuihin. Raitiovaunumatkustajat pääsevät antamaan HSL:lle pikapalautetta, sillä Articraitiovaunuja varustetaan tällä viikolla pikapalautetarroilla, ja myöhemmin myös vanhempi raitiovaunukalusto tarroitetaan. Ensimmäinen Artic, jossa voi antaa pikapalautetta, on numero 415. Tarroitettu vaunu on jo liikenteessä. Matkustaja voi kokeilussa lähettää joukkoliikenneaiheiset kiitoksensa, moitteensa ja kehittämisideansa osoittamalla tarraa (NFCtarra, QR-koodi tai URL) matkapuhelimellaan. Niin hän pääsee nettilomakkeeseen, jolla voi antaa palautteensa. HSL kehittää pikapalautteen avulla toimintaansa entistä asiakaslähtöisemmäksi. Palautteet ohjautuvat järjestelmässä koneellisesti eteenpäin ja jalostuvat raporteiksi reaaliajassa. Kun tieto puutteista menee nopeasti oikeille tahoille, viat on mahdollista korjata entistä ripeämmin. Joukkoliikenteen laatu kohenee HSL:n, liikennöitsijöiden ja matkustajien yhteistyönä. HSL kokeili pikapalautetta helmi-maaliskuussa muutamilla bussilinjoilla ja uusi järjestelmä sai matkustajilta kiitosta. Huomion arvoista on myös se, että uuden järjestelmän kautta annettu palaute oli myönteisempää kuin HSL:n muiden kanavien kautta saamat viestit. Yli 60 prosenttia pikapalautteesta oli positiivista, kun HSL:n vanhan järjestelmän kautta lähetetystä palautteesta sitä on vain kolme prosenttia. Positiivisen palautteen suuri määrä johtunee muun muassa siitä, että matkustajan on uuden järjestelmän kautta helppo kertoa asiansa, ja siksi myös myönteinen sanottava tulee voimakkaasti esiin. HSL kokeilee pikapalautetta raitiovaunuissa yhteistyössä HKL:n kanssa. Raitiovaunujen jälkeen kokeilu jatkuu metrossa. Helsingin sähköverkkoa uusitaan ? Helsingin sähköverkon pituus on lähes 6200 km, josta 96 % kulkee säävarmasti maan alla, usein myös vilkkaasti liikennöityjen katujen alla. Sähkönjakelun toimitusvarmuutta ylläpidetään uusimalla vanhaa ja rakentamalla uutta sähkönjakeluverkkoa. Kuluvana vuonna uusitaan 1960-1970-luvuilla rakennettua kaapeliverkkoa eri puolilla Helsinkiä. Kaapeliverkkoa uudistetaan kuluvan vuoden aikana merkittävästi varsinkin Punavuoren, Eiran, Ullanlinnan, Kallion ja Lauttasaaren kaupunginosissa. Uuden jakeluverkon rakentaminen jatkuu Keski-Pasilassa, Jätkäsaaressa, Kruunuvuorenrannassa, Kuninkaantammessa ja Kalasatamassa alueiden kehittymisen tahdissa. Uusi Kalasataman sähköasema otetaan käyttöön vuoden 2017 aikana. Ajantasaiset tiedot käynnissä olevista sähköverkkotyömaista löydät Helen Sähköverkon kotisivuilta www.helensahkoverkko. fi/tyomaat HSL kokeilee pikapalautetta raitiovaunuissa yhteistyössä HKL:n kanssa. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri
5 Viikot 20-21 • Nro 10 M unkin S eutu Helsingin yliopiston metsätieteet kohosi maailman kirkkaimpaan kärkeen Helsingin yliopiston metsätieteet on sijoittunut neljänneksi nyt ensimmäistä kertaa julkaistussa CWUR Subject -rankingissa. ? Kyseessä on globaali ranking, jossa yliopistot asetetaan tieteenaloittain paremmuusjärjestykseen. Tieteenaloista saavutus on Helsingin yliopiston paras ja ainutlaatuinen myös Suomessa. Professori Petri Parvinen pitää tulosta osoituksena yliopiston kyvystä yhdistää monitieteistä ja korkeatasoista osaamista. – Tutkimuksessa on nykypäivänä kysymys yhteistyöstä. Olemme onnistuneet uusiutuvien luonnonvarojen ja biotalouden keskeisissä tutkimusaiheissa nivomaan ICT-teknologian, yhteiskuntatieteiden ja biologian kansainvälistä huipputukimusta. Konkreettisesti tämä näkyy muun muassa 3D-mallinnuksen ja paikkatietojen, vastuullisen ja digitaalisen liiketoiminnan sekä ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin ja terveyden aloilta kumpuavassa tutkimuksessa. Rankingissa Helsingin yliopiston metsätieteiden taakse jäi joukko muita huippuyliopistoja. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Berkeley löytyy sijalta kymmenen ja australialainen Melbourne sijalta kahdeksan. CWUR eli The Center for World University Rankinging perustuu Thomson Reutersin Web of Sciencen viittausja tiivistelmätietokantaan, joka kattaa yli 12 000 tieteellistä lehteä ja yli 160 000 konferenssijulkaisua. Maailmassa on noin 17 000 korkeakoulua. Lähes kaikissa tärkeimmissä rankingeissa Helsingin yliopisto sijoittuu sijoille 50 100. Metsätieteitä tutkitaan ja opiskellaan Helsingin Viikissä. Kuva: Helsingin yliopisto / Samuli Junttila Alueellinen ruuhkamaksu parantaisi ilmanlaatua ? Ympäristölautakunnan kokouksen asialistalla 9.5. on valtiolle tehtävä aloite lakimuutoksesta, joka mahdollistaisi alueelliset ruuhkamaksut. Aloitteen mukaan lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että tulevaisuudessa olisi mahdollista asettaa alueellisia ruuhkamaksuja ja käyttää niiden tuotto kyseisen alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelun tehokkuus on tunnistettu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015). Tiemaksun valmistelun jatkamisesta on myös sovittu Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa MAL 2016–2019 valtion ja seudun kesken. Tiemaksujen valmistelua jatketaan seudun kuntien ja valtion yhteistyönä. Valmistelun lähtökohtana on, että maksuilla kerätyt varat käytetään seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen. Liikenteen päästöt heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat terveyshaittoja erityisesti Helsingin kantakaupungissa ja vilkasliikenteisten väylien varrella. EU:n asettama typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy kantakaupungin katukuiluissa yhteensä 5–6 kilometrin matkalla. Merkittävimpinä syitä sille, että pitoisuudet ovat yhä suuria, ovat autoliikenteen määrän pysyminen ennallaan keskustassa ja dieselhenkilöautojen osuuden kasvu. Dieselhenkilöautojen typenoksidipäästöt ovat todellisessa ajossa huomattavasti suuremmat kuin laboratoriomittauksissa. Koska raja-arvot ylittyvät, on Helsinki laatinut uuden Ilmansuojelusuunnitelman vuosille 2017–2024. Siinä yhdeksi kärkitoimenpiteeksi on nostettu ajoneuvoliikenteen hinnoittelun käyttöönoton edistäminen. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu vähentäisi päästöjä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY teki mallinnuksia eri toimenpiteiden vaikutuksista katukuilujen ilmanlaatuun. Vaikutuksiltaan tehokkaimmaksi yksittäiseksi toimenpiteeksi osoittautui ajoneuvoliikenteen hinnoittelu, jonka arvioitiin vähentävän liikennemääriä noin viidenneksellä. Mallinnuksen mukaan esimerkiksi Töölöntullissa ja Mäkelänkadulla typenoksidipäästöt vähenisivät noin kymmenen prosenttia ja typpidioksidipitoisuudet 4–5 prosenttia vuonna 2024. – Ruuhkamaksut on todettu tutkimuksissa tehokkaimmaksi tavaksi suunnata liikkuminen kestävämpiin kulkutapoihin eli kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Tämä vähentäisi paitsi ilmanlaatuhaittoja myös melua, kasvihuonekaasupäästöjä ja ruuhkautumista, toteaa Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen. Maksut auttaisivat myös ilmastotavoitteiden saavuttamisessa – Ruuhkamaksut on myös todettu tehokkaaksi keinoksi hillitä liikenteen hiilidioksidipäästöjä, kertoo ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund. Suomen osalta tavoitteena tulee olemaan vähentää eipäästökauppasektorin päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Liikenteen osalta päästöt tulee pienentää puoleen. Kaupungeilla on suuri rooli päästöjen vähentämisessä. Helsinki on jo aiemmin sitoutunut vähentämään ilmastopäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, ja tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050. Kaupunki valmistelee parhaillaan uusia tavoitteita vuodelle 2030 sekä hiilineutraalisuuden aikataulun päivittämistä. – Suurin päästövähennyspotentiaali on liikenteessä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan selvitysten mukaan erittäin tehokas toimenpidevalikoima käyttöön, myös taloudellisia ohjauskeinoja, kuten ruuhkamaksuja, jatkaa Kippo-Edlund. Ruuhkamaksut käytössä useissa eurooppalaisessa kaupungeissa Ruuhkamaksut ovat Tukholmassa vähentäneet keskustan liikennemääriä keskimäärin viidenneksen, mikä on pienentänyt selvästi keskustan ilmansaasteiden pitoisuuksia. Tukholmassa on arvioitu, että ruuhkamaksujen ansiosta kaupungissa vältetään 25– 30 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Ruuhkamaksuista ja niiden vaikutuksista on kokemuksia useista Euroopan kaupungeista. VTT:n selvityksen mukaan ruuhkamaksut ovat vähentäneet liikennemääriä näissä kaupungeissa 11–30 prosenttia. Ruuhkamaksuista ja niiden vaikutuksista on kokemuksia useista Euroopan kaupungeista. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Seppo Laakso Ulvilantien henkirikosta tutkitaan nyt murhana Munkkiniemen seurakunnan talouden sopeuttaminen alkaa Sopeutusratkaisut ovat tiedossa viimeistään syyskuussa ? Munkkiniemen seurakunnan taloudelliset ongelmat pyritään linjaamaan niin, että henkilöstöstä ei tulla vähentämään resursseja vaan taloudellinen tiukkuus ohjataan toimitilojen eli kiinteistöjen kustannusten vähentämiseen. Näin sanoo kirkkoherra Leo Glad. Verotulojen vähentyminen on saanut aikaan sen, että seurakuntien taloustilanne on tiukentunut läpi Suomen. Verotuloja ei kerry aiempaan tahtiin ja varsinkin seurakuntien kiinteistöjen ylläpitäminen tulee entistä kalliimmaksi. Kirkkoon kuuluminen on vähentynyt hiljalleen koko ajan, ja varsinkin suurissa kaupungeissa kirkkoon kuuluminen vähenee voimakkaasti. Kaupunkilaiset eroavat kirkosta. Varsinkin alueilla, joihin muutetaan paljon ja joista muutetaan paljon, kirkkoon kuuluminen on vähentynyt. Esimerkksi Kallion alueella kirkkoon kuuluminen väestöstä on laskenut jo alle 50 prosentin. Munkkiniemen seudulla väki on vakiintuneempaa, jolloin prosentit ovat parempia. Munkkiniemessä aiotaan saada asia ratkaisuun viimeistään syyskuun alussa, jolloin on tehtävä esitys seuraavan vuoden talousarvioksi. Seuraavan kerran kirkkoneuvosto kokoontuu 17. toukokuuta, jossa sopeutusasia on esillä, sekä myös 1.6. kirkkoneuvoston kokouksessa. Kirkkoherra Leo Glad esitteli perusteellisesti eri tilavaihtoehtoja Munkinseudun numerossa 8, sivulla 5. ? Mies vangittiin murhasta epäiltynä. Munkkivuoressa toissa viikonvaihteessa tapahtunutta henkirikosta tutkitaan nyt murhana. Viime viikon keskiviikkona käräjäoikeus vangitsi vuonna 1970 syntyneen miehen todennäköisin syin murhasta epäiltynä. Poliisi oli ilmoittanut aiemmin, että tapausta tutkitaan tappona. 47-vuotias epäilty otettiin kiinni tapahtumapaikalta, Ulvilantiellä sijaitsevasta kerrostalosta. Poliiisi otti kiinni myös vuonna 1981 syntyneen miehen. Hänet vapautettiin kuulustelujen jälkeen. Hätäkeskukseen tuli toissa lauantaina 6.5. iltapäivällä ilmoitus, jonka mukaan kerrostalon portaikossa on eloton mies. Ensihoitajat totesivat miehen kuolleeksi. Alustavien tutkimusten mukaan miestä oli lyöty portaikossa teräaseella rintaan. Tutkinta asiassa jatkuu. Syytä minkä vuoksi tutkinta epäilee murhaa eikä tappoa ja miksi epäily vaihtu, ei kerrota.
6 Nro 10 • Viikot 20-21 M unkin S eutu Seurakunta Sunnuntaiksi Päivyri VIIKKO 20 MA 15.5. Sonja, Sofia, Sohvi TI 16.5. Essi, Ester, Esteri KE 17.5. Maisa, Rebekka, Mailis, Maila, Maili TO 18.5. Eero, Erkki, Eerika, Eerik, Erkka, Eerikki PE 19.5. Emma, Emilia, Milla, Emmi, Milja, Mila, Milka, Amalia PE 20.5. Karoliina, Lilja, Lilli SU 21.5. n Kaatuneitten muistopäivä Konsta, Kosti, Konstantin VIIKKO 21 MA 22.5. Hemmo, Hemminki TI 23.5. Lyydia, Lyyli KE 24.5. Tuukka, Touko TO 25.5. Helatorstai Uspo PE 26.5. Minna, Vilma, Miina, Mimmi, Vilhelmiina LA 27.5. Ritva SU 28.5. Alma Kaikkivaltias Jumala muokkasi ensimmäisen puutarhan. Ja toden totta, se on ihmisen nautinnoista puhtain. Francis Bacon (1564-1626) Kahden maan kansalainen Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 1 02100 Espoo puh. 4559 5650 Runopalsta Lapsuuskodin pihakoivu Pihakoivua lapsuuden nuoruuden, usein katselen muistoissain ihaillen. Monta vuotta aikaa on kulunut, monta oksaa uutta oot kasvattanut monta oksaa myös kasvussas karistanut. Vaan ain kasvat koivuni ylöspäin, kasvat aina valoon päin. Niin kuin pihakoivuni oksansa, vanhat karistaa kasvussaan. Tulisi meidänkin ihmisten, huolet murheet ain karistaa. Ottaa mallia pihakoivusta, aina kasvaa valoon ja ylöspäin. Olavi Kylliäinen Mielenterveysyhdistys Vernetti Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, ma suljettu, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Keskiviikkokahvila 17.5. klo 13. Kahvikonsertti seurakuntasalissa, Viktor Klimenko esiintyy, järj. Lions Club Munkkivuori. Arkimessu ke 17.5. klo 18. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia. Iltatee to klo 18.30. Kaatuneitten muistopäivän kunniakäynti ja seppelten lasku su 21.5. klo 10 Munkkiniemen sankarihaudoilla (Ramsaynranta). Puhe teol.yo, res. ups. Atte Isoaho. Messu su 21.5. Senaatintorilla klo 12. Helsingin kaikki seurakunnat kokoontuvat yhteiseen juhlamessuun Senaatintorille. Ikäihmisten jumppa ma klo 10, vetäjänä Minna Pirinen, viim. kerta 29.5. Messu su 28.5. klo 11. Frilander, Valtonen. Merimieskirkkopiiri ma 29.5. klo 14. Vieraana Hannu Suihkonen. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Sanan äärellä ti klo 11. Olohuone klo 13. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Rukouspiiri pe klo 18. Tule mukaan rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Rukouspalvelu ma klo 16. Läsnä on henkilöitä, joka rukoilevat tarvittaessa puolestasi. Kaatuneitten muistopäivän kunniakäynti ja seppelten lasku su 21.5. klo 10 Munkkiniemen sankarihaudoilla (Ramsaynranta). Puhe teol.yo, res. ups. Atte Isoaho. Messu su 21.5. Senaatintorilla klo 12. Helsingin kaikki seurakunnat kokoontuvat yhteiseen juhlamessuun Senaatintorille. Hei äiti! Pidätkö laulamisesta? Äitien kuoro ma 22.5. klo 10-11. Tule mukaan laulamaan muiden äitien kanssa. Kuorolaulukokemusta ei vaadita. Ohjelmistonamme voivat olla niin lastenlaulut kuin virretkin, hengelliset laulut ja kevyemmät sävelet. Voit tuoda lapsen mukanasi. Tied. Leena Eronen 09 2340 5103 Helatorstain messu 25.5 klo 11. Frilander, Valtonen. Kitarakonsertti Osmo Palmu la 27.5. klo 17. Ohjelmassa mm.Segovia, Bach, Torroba, Tansman, Rodrigo, Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Messu su 28.5. klo 13. Hartikainen, Valtonen. Ilta elävän veden lähteellä 31.5. klo 19. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu ja ehtoollinen. Puhujana rovasti Erkki Kuusanmäki, musiikki Senni Valtonen. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Perinteinen runotapahtuma helatorstaina 25.5. klo 15. Aiheena Yrjö Jylhä ja 100 –vuotias Suomi. Tule suosikkirunosi kanssa tai ilman, runon ei tarvitse olla aiheen mukainen. Kahvitarjoilu. ? Maalauksessa taiteilija itse on maalaamassa taulua, joka esittää lentävää lintua. Hänen katseensa on suunnattuna malliin, joka on punaisella pöytäliinalla makaava linnunmuna. Belgialainen taiteilija, surrealisti René Magritte on antanut omakuvalleen nimeksi ”La Clairvoyance”, mikä voidaan kääntää suomeksi selvänäköisyydeksi tai kaukokatseisuudeksi. Taiteilija kuvaa enemmän kuin silmä näkee, tulevaisuuden mahdollisuuden. Magritte haastaa näkemään sitä, mitä on kätkettynä läsnä. Hän on muistaakseni sanonut: ”Usein ajatellaan, että mysteeri on yksi todellisuudessa oleva mahdollisuus, mutta itse asiassa mysteeri on todellisuuden olemassaolon ehto.” Vaikka tiedämme yhä paremmin, miten hermoradat toimivat, ja millaisia reaktioita kehossamme syntyy, ei ensirakkauden katse tyhjene kemiaksi; eikä äidin ja lapsen kosketus avaudu hermoratojen kartoilla ja psykologian teorioilla. Arkikielen sana arvoitus on sukua uskonnollisen kielen sanalle pyhä. On jotain sellaista jota me emme ymmärrä, jota varten meillä ei ole sanoja, ei käsitteitä. Sellaista jonka edessä ollaan hiljaa, otetaan hattu pois päästä ja ehkä kengätkin jaloista. Kristityllä on ainutlaatuinen kaksoiskansalaisuus. Hän näkee pitemmälle, kuin mitä pelkästään silmillä kykenee. Jumalan todellisuus ei ole jotain erillistä, kaukana meistä olevaa todellisuutta. Jumalan todellisuus on läsnä tässä todellisuudessamme, Jumala läsnä luomakunnassaan. Rakkaus on vahvin olemassa oleva todellisuutta muuttava voima, sillä se pakottaa kyseenalaistamaan kaiken muun: arvottamaan uudestaan oman elämän perustekijät. Ei Jeesus pyydä ihmiseltä särmättömyyttä ja sisäsiisteyttä, vaan halua ottaa todesta rakkauden haaste. Kimmo Saares Kirjoittaja on kirkon ja median moniottelija, toimittaja, pappi ja Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapäällikkö ? Vernetti ry. on mielenterveyspalvelujen käyttäjien ja mielenterveystyöstä kiinnostuneiden vuonna 2005 perustama yhdistys, joka rekisteröitiin 2006. Vernetin nimi viittaa vertaistukeen ja internetiin. Vernetti kuuluu vuodesta 2011 jäsenyhdistyksenä Mielenterveyden Keskusliittoon MTKL:oon. Tätä kautta Vernetin jäsenet saavat Revanssi –lehden ja MTKL:n jäsenkortin, jolla saa etuja. Vernettiä johtaa jäsenistä muodostettu hallitus, jossa toimimalla on tilaisuus perehtyä yhdistystoimintaan. Y h d i s t y k s e n tarkoituksena on mahdollistaa jäsenten omaan aktiivisuuteen ja vertaistukeen perustuvaa harrastusja virkistystoimintaa ja aktivoida jäseniä ja ehkäistä syrjäytymistä. Toiminta: Vernetti järjestää retkiä pääkaupunkiseudulla, esim. käyntejä museoihin, ja vähän pitemmällekin, mm. eräinä vuosina on järjestetty risteily Tukholmaan. Eräinä vuosina on järjestetty Kotorannan leiri. Lisäksi järjestetään diskoiltoja, juhlia, mm. ystävänpäivän juhla, grillijuhlia, pikkujoulu ym. sekä käydään katsomassa elokuvia ja jääkiekko-otteluita, voidaanpa myös käydä yleisönä TV-ohjelmissa. Vernetin jäsenmaksu on tällä hetkellä (2016) vuodessa henkilöjäseniltä 10 € ja yhteisöja kannatusjäseniltä 50 €. Jäsenmaksun voi maksaa, joko käteisellä tai alla mainitulle tilille merkitsemällä viitteeksi nimensä ja yhteystiedot. Vernetin arvot ovat avoimuus, luottamus, yhteistyö, positiivinen elämänasenne sekä yksilön kunnioittaminen. Yhteystiedot: Vernetti toimii Niemikotisäätiön Haagan toimintatalon tiloissa os. Vanha Viertotie 22C, www.niemikoti.fi/vernetti. Luottamushenkilöiden palkkioihin 8,5 % korotus? ? Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen Helsingin luottamushenkilöiden taloudellisista etuuksista. Kaupunginhallitus korotti palkkioita jonkin verran pohjaehdotuksesta. Lopullisen päätöksen palkkioista tekee kaupunginvaltuusto 17. toukokuuta. Kaupunginhallituksen hyväksymän ehdotuksen mukaan luottamushenkilöiden palkkioihin tehdään noin 8,5 prosentin korotus. Palkkiot on yleensä hyväksytty valtuustokausiksi. Viimeksi niitä korotettiin vuoden 2013 alusta lähtien. Esimerkiksi kaupunginvaltuuston jäsenille ja varapuheenjohtajille maksetaan esityksen mukaan 385 euroa kokoukselta ja puheenjohtajalle 510 euroa. Kaupunginhallituksen jäsenille puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat mukaan lukien esitetään 320 euroa kokoukselta. Toimialalautakunnissa kokouspalkkio olisi 255 euroa. Jos kokous kestää yli kolme tuntia, palkkioon tulee 50 prosentin korotus. Lisänä tulevat toimielinten jäsenten vuosipalkkiot, jotka esimerkiksi kaupunginhallituksen jäsenille ja varapuheenjohtajille ovat ehdotuksen mukaan 9000 euroa vuodessa ja toimialalautakuntien jäsenille 3570 euroa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii pormestari ja toimialalautakuntien puheenjohtajina apulaispormestarit eikä heille ehdoteta erillistä vuosipalkkiota.
7 Viikot 20-21 • Nro 10 M unkin S eutu Helsinkiläisten tekemää taidetta kymmenelle metroasemalle Joko olisi Neljän minuutin metsä hiirenkorvilla? Vadelman tunnistaa jo lehdistään. Vihreän sävyjä pihlajassa. Uskaltaisiko jo aueta, miettii metsäpolun varpu. Herttoniemen metroasemalle tehdään tänä vuonna valokuvasarjakuvia avoimissa työpajoissa. Sarjakuva: Timo Tähkänen. Kuva: Heidi Lunabba. Huvipuiston kukkaloisto Lennart-lohikäärmettä rakennetaan Linnanmäellä ? Kevätkarnevaali on saanut Linnanmäen Huvipuiston puhkeamaan kukkaan. Estradin edessä loistavan kukkainstallaation lisäksi kukat ovat vallanneet myös pääportin alueen sekä nostalgisen Taikasirkuksen. Värikäs Kevätkarnevaali näkyy koko puiston toiminnassa: Kioskeissa myydään banaaninmakuista keltaista hattaraa ja kahviloissa herkullisia leivoksia koristavat syötävät kukat. Kevätkarnevaalin aikana perheen pienimmät voivat osallistua huvipuistossa Rollen kadonneiden kukkien metsästykseen. Värikkäitä kukkia on piilotettu pitkin huvipuistoa yllättäviinkin paikkoihin. – Rollen kadonneiden kukkien metsästys on kuin hauska salapoliisitehtävä. Parasta siinä on, että tehtävään voivat osallistua lapset ja vanhemmat yhdessä. Kukat ovat vallanneet myös yhden laitteen – Taikasirkuksen kyydissä pääsee satumaiselle matkalle keskelle kukkamerta, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin kertoo. Yhteisöllinen kukkainstallaatio ”Lennart-lohikäärme” rakennetaan puistoon yhdessä kävijöiden kanssa karnevaalin ensimmäisinä päivinä. Roope Salmisen suunnittelemassa kukkainstallaatiossa kukkii 10 000 värikästä orvokkia! – Tämä on ensimmäinen kerta, kun sain olla mukana vastaavassa luomistyössä, joten totta kai hommaa piti lähteä toteuttamaan isoilla valoilla! Vanhana roolipelien ystävänä ajattelin, että lempeä Lennart-lohikäärme olisi täydellinen hahmo vahtimaan installaatiota ja varmistamaan, että kaikki ovat turvassa ja heillä on kivaa kaupungin kenties hauskimmassa pisteessä. Lohikäärmeitä pidetään usein pelottavina ja hirviöinä, vaikka heitäkin on joka lähtöön. Toivon, että niin lapsille kuin aikuisillekin Lennart toimii muistutuksena siitä, että ketään ei pidä tuomita suomujen tai muiden ulkoisten piirteiden perusteella, installaation suunnitellut Roope Salminen muistuttaa. Installaation kukat jaetaan Linnanmäen kävijöille karnevaalin viimeisenä päivänä sunnuntaina 14.5. klo 14 alkaen. Myös Roope Salminen on paikalla jakamassa kukkia klo 14.30-16.00. – On suuri ilo päästä piristämään ihmisten päivää. Kukka kuin kukka on ehdottomasti kauneimmillaan silloin, kun sen saa antaa jollekin. Mielestäni kukat on tehty jaettaviksi, Roope Salminen jatkaa. ? Kevät kummallinen, poukkoileva – yhtenä päivänä paistaa päivä lämpimästi niin, että luulee jo kesän kohta koittavan, seuraavana aamuna lammikot taas kuurassa ja päivällä sataa rakeita. Pari viikkoa olen Neljän minuutin metsäni läpi kulkiessa tiiraillut puiden lehvästöjen suuntaan – ei siellä muita lehvästöjä ole näkyvissä kuin mäntyjen ja kuusien, lehtipuiden hiirenkorvat odotuttavat yhä itseään. Kun hiirenkorvat vielä tuntuvat piilottelevan, seurailen matalampia puskia ja lähempänä maan tasaa olevaa vihertymistä. Pihlajanrisuissa jo tunnistettavat lehtiryppäät ja vattupusikko kohta raikkaan viheriä. Viime viikolla tuntui kuin moni nurmikko olisi kohisten puskenut ruohoa pintaansa. Kyllä se kevät tälläkin tahdilla ehtii tulemaan. Mielessäni kaksi kevätrunoa. Millään en muista kokonaan sitä, jossa ”kevään ensimmäinen lehti hyppäsi puuhun”; toinen – Lauri Viidan ”Kevät” sen sijaan tässä: Räntäseula seudun päällä, saappaan alla lotinaa, lantajuova järven jäällä – kesä tulee, ihanaa! Ihmisen osa on tyytyä siihen, mitä Luoja luonnolleen suo. Nyt yritän vielä nauttia räntäsateista ja kohta jo hiirenkorvistakin. Kevätiloa! Hetu Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin kaupunki antaa yli 400 metroraiteiden takana olevaa suurta, aiemmin mainoskäytössä ollutta taulua kaupunkilaisten käyttöön Ruoholahden, Kampin, Rautatientorin, Helsingin yliopiston, Hakaniemen, Sörnäisten, Herttoniemen, Itäkeskuksen, Kontulan ja Mellunmäen asemilla. Touko-kesäkuun aikana empatian teemaa käsitellään työpajoissa. Taiteen tekijöinä on 40 kaupungin kesätyöhön palkkaamaa nuorta, 10 ohjaavaa taitelijaa ja lukuisa joukko muita helsinkiläisiä. Avoimiin työpajoihin voi osallistua toukokuussa Herttoniemessä ja Mellunmäessä. – Ole hyvä Helsinki on enemmän kuin taideprojekti. Se on uusi toimintamuoto, jolla Helsinki antaa katukuvassa lisää tilaa helsinkiläisten kokemuksille kaupungistaan kodista, kadusta, kaupunginosasta, erityissuunnittelija Riikka Lahdensuo kaupunginkansliasta kertoo. Hankkeella tuetaan myös maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten taiteilijoiden verkottumista. Ohjaavina taiteilijoina projektissa työskentelevät Meeri Koutaniemi, Payam Abdolsamadi, Patrik Rastenberger, Heidi Lunabba, Sepideh Rahaa, Mimosa Puumalainen, Warda Ahmed, Tuomo Manninen, Harith Raad, Timo Tähkänen ja Arlene Tucker. Kaupunginkanslian sekä kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan vetämä hanke toteutetaan yhteistyössä HKL:n ja HAM Helsingin taidemuseon kanssa. Mukana projektissa ovat myös Suomen Kansallisteatteri, Suomen valokuvataiteen museo, Kinaporin palvelukeskus sekä useampia kaupunginosayhdistyksiä ja asukasyhteisöjä. Teokset tulevat metroasemille syyskuun alussa. Helsinkiläiset kuvittavat kaupunginosien tunnelmia Ole hyvä Helsinki -työpajoissa. Kuva: Helsingin kaupunki 2016.
8 Nro 10 • Viikot 20-21 M unkin S eutu Kartta: Helsingin karttapalvelu Laaksoon suunnitellaan uutta sairaalaa Jatkoa sivulta 3 ? Sairaala-alueen uudistukset edellyttävät asemakaavan muuttamista. Suunnittelun lähtökohdista ja tavoitteista keskustellaan 15. toukokuuta. Suunnittelualueeseen tutustutaan kaavakävelyllä, joka alkaa kello 17 Lasten liikennekaupungista, Auroranportti 2. Esittelyja keskusteluosuus pidetään kello 18?19.30 sairaalan luentosalissa, Lääkärinkatu 8, rakennus 4, P-porras. Asemakaavan suunnitteluaineistoon voi tutustua 22. toukokuuta asti myös Töölön kisahallin aulassa sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.hel. fi/suunnitelmat. Asemakaavan luonnos on nähtävillä näillä näkymin syksyllä 2018, ja kaavaehdotus on tarkoitus tuoda päätöksentekoon alkuvuodesta 2019. Tavoitteena on, että uusi yhteissairaala valmistuu vuonna 2024. Uimastadion taas avoinna Helsingin kaupunginmuseo on Vuoden museo Uimastadionin maauimalan avajaisissa kuullaan Stadin Juhlaorkesterin sulosointuja. Kuva: liikuntavirasto Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin Uimastadion avautui sunnuntaina 7. toukokuuta kello 9.00. Tätä vuosittaista juhlatapausta vietettiin tänä vuonna ainutlaatuisesti liki musiikkifestivaalihengessä, sillä Stadin Juhlaorkesteri teki Uimastadikan avajaisissa vuoden ensimmäisen esiintymisensä. Stadin Juhlaorkesteri koostuu ammattimuusikoista, ja pumpun vuosittain vaihtuva kokoonpano on juuri julkaistu. Stadin Juhlaorkesteri 2017 skulaa rokkii ja stadilaisia stygejä ja miksaa maailman rytmejä Ison orkesterin äänellä ja monimuotoisella tulkinnalla Stadin Juhlaorkesteri kulkee jälleen läpi stadilaisia juhlia ja viihdyttää kesästä aina vuodenvaihteeseen asti! Moniääninen laulu mahdollistaa kaiken maailman musiikin esittämisen ja myös rytmimusiikin eri asennoissa. Solisteina tällä kertaa ovat Timo Turpeinen, Merikukka Kiviharju, Oskari Martimo (kitara), Ousman Danso ja Joska Josafat, kapellimestarina ja koskettimissa Mikko Rintanen, toisena kosketinsoittajana Jiipee Nyman, saksofonissa Sirpa Suomalainen, kitarassa Puka Oinonen, bassossa Tero Siitonen, lyömäsoittimissa Cherif Cissokho ja rummuissa Tom Njekljudow. Stadin Juhlaorkesterin kausi alkaa virallisesti 15. toukokuuta, joten Uimastadikalla oli poikkeuksellinen mahdollisuus todistaa orkesterin soittokunto jo ennakkoon. Toimintakautensa aikana Stadin Juhlaorkesteri esiintyy esimerkiksi avoimissa tilaisuuksissa kouluissa ja vanhusten hoivayksiköissä. Talven ja kevään aikana Uimastadionia on valmisteltu prameaan kesäkuosiin, sillä siellä on tehty historiallisen massiivisia muutosja korjaustöitä. Esimerkiksi Uimastadikan hyppytorni ja -allas, suihkuja WC-tilat ovat kaikki perusparannettu. Lisäksi Uimastadionin lemmikit, kanahaukat Helmi ja Heikki, ovat jälleen pesimäpuuhissa, joten tänäkin kesänä toivottavasti nautitaan kanahaukkaperheen seurasta. Erikoishuonekaluja ja välineitä hyvinvointiin ? Ettonet Oy on avannut liikkeen toukokuun alussa Munkkivuoren ostoskeskuksessa. Yritys tarjoaa hyvinvointia edistäviä tuotteita ja ergonomisia ratkaisuja asiakasta kuunnellen. Erikoiskalusteet ja laaja valikoima näppäriä apuvälineitä keittiötarvikkeista inkontinenssituotteisiin auttavat laadukkaampaan ja helpompaan arkeen. Tuotevalikoimaa kehitetään jatkuvasti, jotta asiakkaat löytäisivät tarvitsemiaan tuotteita mahdollisimman kattavasti samasta paikasta. Osa valikoimasta on suunnattu kaiken ikäisille terveyttään hoitaville ja osa niille, jotka tarvitsevat tukea arjessa. Huonekalujen valtteja ovat korkea laatu, käyttömukavuus, hyvä ergonomia, säätelymekanismit, mittatilauskoot, -värit ja -materiaalit. Ne tuovat ratkaisuja istumiseen, nousemiseen, syömiseen, liikkumiseen ja nukkumiseen. Käyttöominaisuuksien lisäksi painotetaan sisustuksen esteettisyyttä ja kodikasta lopputulosta. Integroidut apumekanismit eivät näy ulospäin, joten huonekalut saa helposti sopimaan muihin kalusteisiin. Välinesaralla tuodaan esille tuotteita kunnon ja terveyden ylläpitoon, vaikkapa tasapainolautoja, hierontakoukkuja ja jumppanauhoja. Liikkumista tukevat sisäja ulkorollaattorit, ostoskärryt, kävelykepit ja liukuestejalkineet. Keittiön apuvälineet mielletään usein senioreiden tuotteiksi, mutta päivittäiset askareet sujuvat lapsesta aikuiseen kätevämmin esimerkiksi monitoimitai kierrekannen avaajalla. Korkealaatuisten tuotteiden ja hyvän valikoiman lisäksi palvelu on tärkeää. Huonekalut tuodaan ja asennetaan tarvittaessa (Helsingin ja Lahden alue) sekä viedöön vanhat huonekalut pois. Ettonetissa on mukana neljä kumppania, joista yrityksen vetäjä Sanna Lampinen on asunut nuoruudessaan Munkkivuoren liepeillä. Yritykjsessä tunetaan iloa siitä, että Suomen vanhimmasta ostoskeskuksesta löytyi sopiva liiketilöa, joka on edelleen hyvin elinvoimainen kauppapaikka. Ettonetilla on verkkokaupan lisäksi myymälä myös Lahdessa. www.ettonet.fi, info@ettonet.fi, puh: 040 0125 320, Facebook. Munkkivuoren ostoskeskus, Raumantie 1 (alakerta, parkkihallin taso), 00350 Helsinki. Saimaankatu 18 A, 15140 Laht. Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin kaupunginmuseo valittiin neljän ehdokkaan joukosta Vuoden museoksi 2017. Perusteluissa painottuivat museon avoimuus ja yhteisöllisyys. Helsingin kaupunginmuseo on valittu neljän ehdokkaan joukosta Vuoden museoksi 2017. Tuomaristo perustelee palkintoa muun muassa museon monilla sisällöllisillä kerrostumilla, esittämisen tavoilla ja teknologian hyödyntämisellä. Perustelut mainitsevat myös, että museossa saa leikkiä, kokeilla ja koskea ja että museo on monipuolinen kokonaisuus, joka vastaa erittäin hyvin avoimen ja yhteisöllisen museon käsitettä. – Olen äärettömän iloinen ja otettu tästä tunnustuksesta. Se kertoo siitä, että museon perinteisten roolien ravisteleminen kannattaa ja että olemme onnistuneet yhdessä kaupunkilaisten kanssa luomaan onnistuneen kokonaisuuden. Uskon, että palkitsemisemme kannustaa myös muita museoita kyseenalaistamaan, kokeilemaan ja uusiutumaan, sanoo museonjohtaja Tiina Merisalo Helsingin kaupunginmuseosta. Helsingin kaupunginmuseo avautui Senaatintorin kulmalla Torikortteleissa 13.5.2016. Vuoden 2016 loppuun mennessä siellä oli käynyt yli 315 000 museovierasta ja museo oli noussut Suomen museotilastojen kolmoseksi. Vuonna 2017 museossa on käynyt tähän mennessä jo yli 115 000 kaupunkilaista ja turistia. Museoon on löytänyt myös monenlaisia uusia käyttäjiä: piipahtajia, rauhallista työskentelypaikkaa kaipaavia ja uudenlaisten Museonjohtaja Tiina Merisalo. Kuva: Marja Väänänen
9 Viikot 20-21 • Nro 10 M unkin S eutu ToPo06 voitti Baltic Boys Basketball Leaguen ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Länsimetron liikenne käynnistymässä syyskuussa Helsinki kysyy asukkailta pyörätelineiden paikoista ? Helsinki kerää kaupunkilaisten näkemyksiä pyöräpysäköinnin kehittämisestä. Ehdotuksia uusien pyörätelineiden paikoista voi tehdä 18. kesäkuuta asti osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/ pyorapysakointi. Helsinki on asentanut runkolukittavia telineitä jo muun muassa keskustaan, ja telineiden lisäämistä suunnitellaan tulevien vuosien aikana systemaattisesti koko kaupungin alueelle. – Lisää telineitä tarvitaan etenkin liityntäpysäköintiin joukkoliikenteen asemille. Toivomme saavamme ehdotuksia siitä, minne muualle pysäköintiä pitäisi erityisesti lisätä, sanoo liikennesuunnittelija Teppo Pasanen kaupunkisuunnitteluvirastosta. Kaupunki asentaa telineitä hallinnoimilleen alueille, kuten kaduille ja aukioille, mutta telineitä voi ehdottaa myös esimerkiksi yritysten tonteille. Kaupunki välittää tällaiset toiveet eteenpäin o i k e a l l e taholle. Torpan Pojat voittivat ensimmäisen suomalaisena arvostetun Baltic Boys Basketball Leaguen. Ylärivissä vasemmalta: Eino, Oliver, Matias, Eetu, Hugo. Alarivissä Matias (KTP), Sulo, Patrik, Mitja, Simeon, Aleksi (KTP), Theodor, Olli, Lukas, Elias (KTP). Jatkoa sivulta 3 ? Torpan Poikien 06-joukkue teki historiaa ja voitti kovatasoisena pidetyn Baltic Boys Basketball Leaguen mestaruuden – ensimmäisenä suomalaisjoukkueena liigan historiassa. ToPo06 voitti kaikki kauden 19 peliä. ToPo 06-pojat osallistui kaudella 2016/2017 arvostettuun Baltic Boys Basketball -liigaan, jossa oli joukkueita niin Liettuasta, Latviasta, Virosta, Venäjältä kuin Suomestakin. Joukkue kutsui mukaansa kolme vahvistusta monista turnauksista tutusta vastustajasta KTP:stä. U11-sarjan runkosarjapelit pelattiin syys-maaliskuussa eri puolilla Baltiaa. Runkosarjan viimeisenä peliviikonloppuna maaliskuun puolivälissä pelattiin Riikan Keizarmetzissä jännittävä peli, kun ToPo kohtasi sarjan toisen voittamattoman joukkueen, virolaisen Raplamaan. ToPo vei keskinäisen taistelun pistein 3324 ja nappasi runkosarjan kärkipaikan puhtaalla pelillä 15 ottelusta. Ennakkosuosikkina finaaliviikonloppuun U11-ikäluokan Baltia-liiga huipentui Latvian Siguldassa 21.-23. huhtikuuta pelattuun finaaliviikonloppuun, johon ToPo lähti runkosarjan voittajana ennakkosuosikin asemasta. Perjantai-iltana vastassa oli pienikokoinen Saldus Latviasta. Superaikaisesta aamuherätyksestä ja pitkästä bussimatkasta huolimatta ToPo vei ottelun murskalukemin 66-14. Lauantain puolivälieräottelussa vastassa oli kotimaan kentiltäkin tutut Hongan pojat, joiden kanssa topolaiset matkasivat Baltialiigan pitkät bussija laivamatkat. Ottelu päättyi 4622 ja voitolla ToPo eteni koko liigan neljän parhaan joukkoon. Lauantaina iltapäivällä selvitettiin liettualaisen ASKAn kanssa, kuka ansaitsee paikan finaalipelissä ja kenellä on sunnuntaina edessä pronssiottelu. ASKAn kovaäänisestä torvikannustuksesta huolimatta ToPon pojat näyttivät liettualaisille kilpakumppaneille kaapin paikan ja ottelu päättyi ToPon hyväksi lukemin 38-15. Finaalissa vastassa Moskovan Dynamo Sunnuntaina oli edessä finaaliottelu ja vastassa legendaarinen Moskovan Dynamo. Allazin urheiluhallissa jännitys oli käsin kosketeltavaa kun joukkueet kuulutettiin pelaaja pelaajalta kentälle. ToPo aloitti pelin päätä pidempiä dynamolaisia vastaan erittäin vahvasti ja ensimmäinen erä päättyi ToPon 10 pisteen johtoasemaan. Toisessa erässä Dynamo sai pakan kuntoon ja puoliajalle mentiin hykerryttävän jännittävässä 19-18 tilanteessa, ToPon johtaessa. Superjännittävän finaalin pari viimeistä minuuttia olivat henkeäsalpaavia Dynamon noustessa jo pisteen päähän. Peli päättyi ToPon hyväksi lukemiin 33-28 eikä riemulla ollut rajaa niin kentällä kuin katsomossakaan. – Baltia-liiga oli pojille hieno kokemus ja oli mahtavaa päästä pelaamaan kansainvälisiä pelejä varsin isokokoisiakin joukkueita vastaan, joukkueen päävalmentaja Timo Parviainen kommentoi finaaliviikonlopun jälkeen. – Olen erittäin ylpeä koko joukkueesta – 19 peliä ja 19 voittoa, Parviainen sanoo ja myöntää, että legendaarisen Moskovan Dynamon kaataminen finaaliottelussa maistui erityisen makealta. – Eikä se sukan leikkaaminen ja valtavan pokaalin tuominen kotiin pojilta hetkessä unohdu. Muista suomalaisesta joukkueista Munkkiniemen Kisapojat sijoittuivat lopputuloksissa sijalle 7 ja Honka sijalle 8. Mikä on Baltic Boys Basketball League? Baltic Boys Basketball -liigaa on pelattu vuodesta 2012. Kaudella 2016/2017 mukana oli viidessä ikäluokassa yhteensä 86 joukkuetta Liettuasta, Latviasta, Virosta, Venäjältä ja Suomesta. ? Länsimetrossa siirrytään kesäkuun alussa testausvaiheesta viranomaistarkastusvaiheeseen ja valmistellaan asemien ja radan luovuttamista HKL:lle. Viranomaistarkastusten ja niiden mahdollisesti aiheuttamien korjaustoimenpiteiden jälkeen metro voidaan avata matkustajille. Tämänhetkisen arvion mukaan metroliikenne voisi käynnistyä syyskuussa. Bussiliikenteessä siirryttäisiin metron liityntälinjastoon aikaisintaan lokakuun puolivälissä, ja siihen asti Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussit kulkisivat nykyisen linjaston mukaan. Länsimetron käyttöönotossa ollaan siirtymässä viranomaistarkastusvaiheeseen. Tarkastuksissa mahdollisesti ilmenevien puutteiden korjaamiseen on varattava riittävästi aikaa. – Länsimetro on valmis liikenteelle heti kun viimeinenkin hyväksyntä on saatu. Arvioni mukaan metroliikenne voi alkaa syyskuussa 2017, kertoo rakentamisesta vastaavan Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi. Metron liikennöinnistä vastaava HKL on talven ja kevään aikana ajanut koeajoja länsimetron osuudella. Koeajot ovat sujuneet hyvin ja ne saadaan päätökseen 14.5.2017. – Länsimetron koeajot ovat onnistuneet ja niiden avulla on voitu varmistaa metron toimintakyky myös hyvin monenlaisissa poikkeustilanteissa. Metro on matkustajille avautuessaan luotettava ja turvallinen., kertoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Viranomaistarkastusten jälkeen Länsimetro, HKL ja HSL päättävät metroja liityntäliikenteen lopullisen käynnistymispäivän. Liityntäbussiliikenteeseen ei kuitenkaan siirrytä vielä syysliikenteen alkaessa 14.8.2017, vaan Etelä-Espoon ja Lauttasaaren bussit kulkevat nykyisen linjaston mukaan. – Tässä lähtökohtanamme on, että matkustajien liikkuminen Etelä-Espoossa ja Lauttasaaressa turvataan kaikissa tilanteissa, kertoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. – Lisäksi bussiliikennöitsijät tarvitsevat vähintään kaksi kuukautta aikaa liikenteen tuotannon ja työvuorojen suunnitteluun. Metro ja nykyiset bussilinjat kulkevat jonkin aikaa samanaikaisesti ennen bussien liityntäliikenteeseen siirtymistä. Näin myös metroliikenteestä länsimetron osuudella saadaan arvokasta kokemusta. Kaupunki a s e n t a a runkoluk i t t a v i a pyörätelineitä eri p u o l i l l e Helsinkiä. Kuva: Jussi Hellsten kokemusten etsijöitä. Kaupunginmuseo on suunniteltu kokonaiselämykseksi, jossa helsinkiläinen kaupunkilaisarki näkyy paitsi näyttelyissä, myös aulassa, kokoustiloissa, kaupassa ja vessoissa. Tällä hetkellä museossa voi vierailla Helsingin valitut palat -näyttelyssä, Lasten kaupungissa ja virtuaalielämys Aikakoneessa. Uusi Helsexinki-näyttely avautuu perjantaina 12.5.2017. Suomen museoliiton ja ICOMin Suomen komitean Vuoden museo -palkinto myönnetään vuosittain museolle, joka on omalla toiminta-alueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Museon toiminta on myös tuonut uusia tai erilaisia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia museoalalle. Voittaja julkistettiin Museopäivillä Raumalla 9.5.2017. Muut finalistimuseot olivat Lenin-museo, Päivälehden museo ja Vantaan taidemuseo Artsi. Keskiviikkoiltana 17.5.2017, ratkeaa myös brittiläinen Museums + Heritage Awards -museokisa, jonka kansainvälisessä sarjassa kaupunginmuseo on kuuden parhaan joukossa. Museon aula tarjoaa oleskeluja tekemistilaa kaupunkilaisille. Jasmin Anoschkinin citypupu viihtyy joukossa. Kuva: Maija Astikainen
10 Nro 10 • Viikot 20-21 M unkin S eutu Kulttuuri ? – Hei, sinä. / Mitä sinulle kuuluu?, sanotaan kutsuvasti Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ja Tampereen Näyttelijätyönyksikön valmistuvien teatterintekijöiden tavattoman puhuttelevassa ”Sinun Näytelmäsi” -esityksessä Haapaniemenkadun studiossa. Annoimme raikuvat aplodit. Anni Pesonen selostaa iskevästi elämäänsä nuutuneen päähenkilön, nuoren aviovaimon elämää, jossa arki muuttuu absurdiksi seikkailuksi. Häntä esittää loistava Elina Saarela, jonka olemus huutaa apua näyttämölle. Olli Riipinen ja Oliver Kollberg tekevät monia hauskoja rooleja. Kaikki ovat kolmannen vuosikurssi opiskelijoita. Lapsille Ruutia Tanssin päivänä Aivan hurmaava esiintyjä on Natàlia Méndez katalonialaisryhmä Pontie Pien ”Loo”–tanssiesityksessä lapsille ja aikuisille, jonka näin Kansainvälisen tanssin päivänä Ruutia!-festivaalilla. Tarina on hyvin runollinen ja esitys hiekan päällä visuaalisesti ihastuttava. Loo on Intiassa puhaltava kuuma ja kuiva tuuli. Päähenkilö puhaltaa hiekan eloon, ensin purjehtii sen läpi, piehtaroi kukkulan päällä ja sukeltaa hiekan sisään. Iso hiekkalaatikko oli rakennettu Hurjaruuthin lavalle. Aavikko tuli ihan keskellemme. Lapset sijoitettiin laatikon reunaan ihmettelemään. Moni olisi halunnut mukaan hiekkaleikkiin; muutama pelotti alun hiekanpuhallus. Sanaton esitys oli tarkoitettu etenkin 2-5 -vuotiaille. Toinen kansainvälinen esitys oli ranskalaisen Tomas Lebrunin ”Tel quel !”, joka käsittelee erilaisuuden, suvaitsevaisuuden ja unelmien teemaa. Se oli hyvin tunnelmallinen, yhtenäinen draamatarina enemmän aikuisemmalle yleisölle sekä aiheensa että melkein tunnin pituuden puolesta. Hänen laulunsa käännetyt sanat ovat hauskoja. Välillä saattoi nähdä Loikka-tanssielokuvia sekä Hurjaruuthin aulassa että Teatterimuseossa. Kallion lukio Lentoon – En osaa antaa lohtua, / ei tahdo sanat tulla. / Kahvikuppi tärisee, / ja suolaista on pulla, laulettiin Savoy-teatterin lavalla nuorin koululaisvoimin Mitä käy, kun menettää isoveljen, lapsen, poikaystävän? Miten pärjää, kun jokainen suree tavallaan ja suru alkaa erottaa? Saako luurangolle nauraa? Milloin rakkaus voittaa? Oletko siellä, jos opin lentämään? ”Lento” on Kallion lukion ja Helsingin opetusviraston Suomi 100 -suurproduktio. Musikaalin kantaesitys oli yli sadan kalliolaisen taidonnäyte. Lento kertoo 6-vuotiaasta Ellistä, joka menettää yllättäen isoveljensä. Kun Veeti on poissa, vanhemmat, muut aikuiset ja Veetin tyttöystävä Ilona surevat kaikki omilla tavoillaan. Koska kukaan ei kunnolla kerro Ellille, missä Veeti on, Elli käärii hihat ja lähtee etsimään. Etsintäretki vie seikkailulle, jossa rakkaus ja riemu kumpuavat samasta lähteestä kuin suurin kaipaus. – Relaa, kelaa, kaikki delaa / Ei mitään välii miten sä sun kortit pelaat. / Sitten kun löytyy se viimeinen rasti, samaa jamaa / Hamaan tulevaisuuteen asti” Lento ei kerro, miten surra tai selvitä oikein. Esitys on välähdys siitä, että vaikka jotain menettää pysyvästi, rakkaus jää. Menetys ja suru yhdistettynä musikaalin tyylilajiin ja kahdeksan oppiaineen yhteistyöhön on poikkeuksellinen kokonaisuus. Kirjailija Emilia Lehtisen käsikirjoittama, lukiolaisten säveltämä ja seitsemän taidepedagogin ohjaama musikaali käsittelee surua armollisella ja lempeän anarkistisella otteella. Nelma Peuhu Ellinä ja Linda Manelius Ilonana erottuivat joukosta. Katsoin päivänäytöksen, jossa oli erityisesti yläkoululuokkia sekä ammattikouluja lukiolaisryhmiä pääkaupunkiseudulta. Lentäjäsankaruutta nukketeatterissa Uskomattoman intensiivinen ja maaginen teatterikokemus syntyy Kuuman Ankanpoikasen esityksessä ”Missing Amelie Earhart”, jonka saattoi nähdä kuukausi sitten Cirkossa turkulaisen nukketeatteriverkoston Aura of Puppetsin minifestivaalilla ja vapun alla Nukketeatteri Sampon lavalla. Merja Pöyhönen on tavattoman ilmeikäs kasvojen ja äänen sekä kolmen ihmisenkokoisen nuken käsittelijänä. Harvoin nukketeatteri kestää näin pitkään. Mutta aika ei käy pitkäksi. Seuraamme suurella huomiolla, kun Pöyhönen käy läpi amerikkalaisen lentäjän ja seikkailijan Amelie Earhartin elämää ja taustaa ennen kohtalokkaaksi koituvaa Tyynenmeren ylityslentoa heinäkuun alussa 1937, eli kohta 80 vuotta sitten. Hän olisi itse täyttänyt 40 vuotta. Kaksi muuta nukkea ovat Amelien kartturi-Fred, joka on esityksen koominen hahmo aina välillä viinaan sortuvana sidekickina. Runsasmuotoinen on sekä fyysisesti että henkisesti Amelien tukija, puoliso George Putnam, joka järjestää lentoja. Pöyhönen käyttää mittakaavaa hienosti. Välillä seuraamme pienoiskoneen lentoa aavikolla ja meren yllä. Välillä Pöyhönen näyttää käsieleillään lentäjän ja kartturin sanailua. Vaikka nukketeatterin osaajan suu on melkein koko ajan nähtävillä, katsoja samastuu täysin eri persooniin ja heidän tapaansa puhua. Tässä nukketeatteriesityksessä ei ole keskenään samankaltaista massaa, isoa joukkoa, vaan jokainen nukke on oma persoona kuten elävässä elämässäkin olemme eri ihmisiä. Nukeista vastaa Heidi Maaranen. Häät itsensä kanssa Kaapelin Turbiinisalissa näimme Leena Harjunpää humoristisen leikkivä tanssisoolo ”Häät all by myself”. Hän kyllästyi vastailemaan sukulaisten kysymyksiin perheenäidin ja vaimon uraputkesta, joten toteutti haaveen omalla tavallaan: Menee edessämme naimisiin itsensä kanssa. Yleisö pääsee osaksi hääseremoniaa, saimme drinkkilasin heti ovella. Edessämme on hääilmapalloja ja kaikkea muuta. Tanssija heittää juomaa ja hääruusut selkänsä yli. Sitten hän saa toisen ajatuksen: Entä jos on olemassa oikea sielunkumppani, jonka kanssa mennä yhteen itsensä sijasta. Harjunpää on persoonallinen tanssitaiteilija, joka tekee mielellään yhteistyöRisto Kolanen Vapunajan kulttuurikierros Merja Pöyhönen lausuu sekä Amelie Earhartin että kartturi-Fredin roolit nukketeatterivierailulla. Kuva: Jussi Virkkumaa. Ponten Pie: Loo Kaapelilla Tanssin päivänä. Kuva: Raimo Granberg. Nelma Peuhun Elliä kannattavat muut ystävät Kallion lukion Lento-musikaalissa Savoysssa. Kuva: Siiri Sainio/Kallion lukio Leena Harjunpään soolotanssi on kaunisliikkeistä ja Hää-tarinana hauska. Kuva: Miso Macura. ”Love & Information” on hauska kavalkadi.Valo Sauri (vas.), Emilia Gustafsson, Marie Rosenberg, Susanna Nygård, Rebecca Niska ja Anna Norros. Kuva: Oskar Silén.
11 Viikot 20-21 • Nro 10 M unkin S eutu Työviksellä teatteriviikko ? Helsingin työväenopistolla oli 4.-10.5. vireä teatteriviikko, jossa opiskelijat ja harrastajat esittivät talven ja kevään tuloksiaan. Riemukas oli tunnelma opiston kauniissa juhlasalissa, kun Tunneteatteri esitti ”Ihme Maan! Se oli sovellus Liisa Ihmemaassa tarinasta tavallisessa maassa, jossa Liisa tuntee välillä itsensä yksinäiseksi. Puhuva pupu auttaa hänet seikkailuun, jossa törmätään Hassuun Hatuntekijään, Irvikissaan ja Herttakuningattareen. Musiikkia, huumoria ja tanssia oli paljon tarjolla. Esitys toteutettiin Helsingin Kehitysvammattuki 57 ry:n vekkaritoiminnan kanssa. Vekkarilaisten tukena oli muutama vapaaehtoinen taustatukihenkilö. Vuorosanat kun tuppasivat välillä unohtumaan. Esiintyjillä oli hauskaa, ja he selvästi voimaantuivat yleisön läsnäolosta ja taputuksista. Yksi heistä penäsi vielä loppuaplodien aikana sitä, onko meillä ollut kivaa. Lapsivaltainen yleisö vastasi: on. Erityisen koominen henkilö oli Irvikissan esittäjä, joka matki Turhapuroa, Jukka Virtasta ja Erkki Toivasta. Rakkauden kesä 1967 ja uusimmat taidesuunnat saivat oman huomionsa. Stoan lausujat antoivat hienot makupalat Viipuri-salissa pidettyyn isompaa esitykseen. Iiro Kajaksen ohjaama kymmenikkö esitti juhlavuoden kunniaksi suomalaisia kirjailijoita, runoilijoita Salamasta Hellaakoskeen, Heikki Salosta Kiveen. Hannu Salaman nimiruno vuonna 2016 ilmestyneestä kokoelmasta ”Hyvästi, kirvesvarsi” kaikui vahvana Ismo Luimulan esittämänä: – Tämä matka sodanjälkeiseksi ristitty, päättyisi saastealtaaseen / jos nahkapäitten piloillaan entiseen kääntämä viitta ei jälleen / opastaisi kiertotien oikovan mutkat suoraan oksalle ylimmälle. Kiven Suomenmaan hyvin kaunorunollinen lausuja oli Lasse Männynsalo. Studionäyttämön ”Onnellisuuskone” on jatkoa Martti Mäkelän keväisille kabaree-tyylisille ohjaukssille. Niissä on sketsikohtausrakenne musiikin ja videoiden rytmittäjänä. Ohjaaja luki Tommi Melenderin oivaltavan esseen Onnellisuudesta ja haki aineksia Daniel Harmsin 1930-luvun absurdismista Helismaahan, Leinoon, Hellaakoskeen. Yhdeksän näyttelijä esittää Sammon saloja, brittiläistä seikkailuhuijausta, sulttaanin murheita. Varsin hauskan karikatyristinen on Tsehovin Kolme sisarta, jonka vanhustalon naiset esittävät iltalääkityksen alla. Joukosta erottuu monitaitaja Gia Virkkunen ja uusi löytö, energinen Lilja Larbi. Vanhat studionäyttelijät ovat täydentyneet monilla uusilla kyvyillä, naisia enimmäkseen. Väliajalla saimme seurata kahvilan perän nonstop-runotuokioita, joita Ulla Tarvainen ohjasi. tä muiden eri taidelajien edustajien kanssa. Kaapeli on ollut jollain lailla kotisali. Näin siellä Divan pari vuotta sitten. Musiikista vastaa Jouni Tauriainen. Katkelmia vuorovaikutukseen Varsin raikas, humoristinen ja ajattelua liikuttava on Studentteaternin keväinen esitys ”Love & Information”, joka oli nähtävillä Kaapelilla. Se on kaleidoskooppinen näytelmä, jossa on 49 pientä katkelmaa kuuden näyttelijä vaihtuvin ryhmin seitsemään osaan jaettuna. osien sisällä improvisoitiin. Yhteinen teema on käsitellä tiedon, teknologian ja vuorovaikutustamme muihin ihmisiin. Kuinka toimimme kohdataksemme toisemme? Käsikirjoitus on brittiläisen kirjailijan Caryl Churchillin 75-vuotiaana v. 2012 ensi-illan saanut esitys, joka oli nyt toisen kerran Suomen teattereissa. Ohjauksesta vastaa Oskar Silén. Nopeasti seuraavat siirtymät kevyissä lavastuksissa toimivat. Lupaavista näyttelijöistä erottuivat Marie Rosenberg ja Valo Sauri. Hullun elämää – Kannattaa mennä aika nopeasti pitkäkseen. / Zero pudottaa sinut tehokkaasti ja pian. Vahva näyttelemistä, avoimen raadollinen hieno teksti on Juha Hurmeen ”Hullu”, joka menee vielä kaksi viikkoa Jurkassa. Linkki on vierailumatka aika täyteen myytyihin esityksiin. Muutama jäännöspaikka olisi eilen ollut. Olin Sibeliuslukion oppilaiden joukossa katsomassa. Kovasti tykkäsivät. Teatteri Telakka Tampereelta toi kuukauden ajaksi vierailulle esityksen, joka perustuu Hurmeen omaan kirjaan vuodelta 2012. Se kertoo ihmisen matkasta hullujenhuoneella keltaisesta talosta valkoiseen ja lopulta harmaaseen taloon, joka on päätepiste. Ihmisen todellisuus hajoaa katkonaiseksi ja absurdit kokemukset seuraavat toisiaan. Huoneteatterin tyyliin kolme erinomaista näyttelijää tekee kaiken. Antti Laukkarinen on loistavan fyysinen ja uskottava hullu. Kaisa Sarkkinen esittää hoitohenkilökuntaa ja naispotilaiden roolit hellän kauniisti. Kuten Uuno Kailaan runoon ”Laulu Partaalla” sävellyksen. Antti Mankosella on kaikkein kummallisimmat potilaiden roolit, ja toisaalla kliinisen tohtorin. Näin kaikki kolme näyttelijää ensi kertaa, vaikka Telakan maine on kiirinyt Helsinkiin. Ihmisääni soi Club For Five on ainutlaatuinen ilmiö musiikkimaailmassa rikkoessaan mielikuvia siitä, mitä kaikkea ihmisäänellä voikaan tehdä. Monipuolinen a cappella lauluyhtye on valloittanut yleisönsä suvereenilla osaamisellaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Yhtyeen musiikkia ei voi rajata yksittäiseen tyylilajiin, sillä viisikko yhdistelee sovituksissaan ennakkoluulottomasti jazz-, pop, rockja klassista musiikkia tyylikkääksi ja omaperäiseksi kokonaisuudeksi. Viiden laulajan Maija Sariola, sopraano, Susanna Lukkarinen, altto, Jouni Kannisto tenori, Juha Viitala, baritoni ja Tuukka Haapaniemi, basso lavashow oli Savoyssa täynnä vastustamatonta iloa ja virtuositeettia. Erikoisuutena on instrumentaalinen lähestyminen laulamiseen, ihmisäänellä ”soittaminen”. Lyömäsoitinten jäljittely, ”beatboxing” on esim. perustajajäsenten Haapaniemen ja Kanniston vahva bravuuri. Yhtye ei kuitenkaan tyydy pelkkään soittimien imitointiin, vaan kaikki yhdistyy saumattomasti taitavaan yhtyelauluun ja musiikilla leikittelyyn. ”Kissanainen”, ”I will stay”, ”Mörri-Möykky” -potpuri ja mon muu tuttu laulu valloitti täyden vappusalin. Suomalaisia lauluhelmiä Aurora Marthensin ja Elias Miettisen konsertissa palattiin Vuotalossa Suomen kultakauteen, jolloin suuret nimet kuten Jean Sibelius, Oskar Merikanto ja Toivo Kuula saivat taideja musiikkielämän kukoistamaan. Marthens loisti alussa erityisesti Sibeliuksen vähemmän tunnettujen rakkauslaulujen, mm. ”Den Första kyssen” tai Merikannon parissa. Sibelius kuultiin nyt ruotsiksi, Merikanto molemmilla kielillä. ”Finländska pärlor” (Suomalaiset helmet) konsertissa saamme nauttia myös rakastetuimmista kevyen musiikin helmistä kuten Lasse Mårtensonin ”Myrskyluodon Maijasta” ruotsiksi ja Erna Tauron ”Syyslaulusta”. Marthensin tulkinta nousi pakahtuvaa huippuunsa ”Stormskärs Majan” soinnuissa. Tälläkin konsertilla juhlittiin 100-vuotiasta Suomea. Vappunaamari Aseman Lyhdynkantajilla Vappuna oli marssia, Mantan lakitusta ja Ullanlinnan piknikiä. Kulttuurikiertäjät bongasivat kuviin sen, miten Alvar Aallon suunnittelema Rautatieasema oli saanut koristetta päälleen. VR oli pukenut kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelemat, vuonna 1914 valmistuneet, Lyhdynkantajat Kissyhtyeen kasvonaamiolla! Kansalaistorilla lauloin iloisemman ilmeen saaneessa Vappujuhlassa Kitkerät Neitsyet, joilla on hyvin teräviä laulunsanoja. ”Setä teen minusta tähti” lauluun on Vappu Rossi tehnyt sanat: – Jos yrittää yksin, eikä apuna ketään / juoksukilvassa tässä on vaikeaa. / onneks jo alkumetreillä törmäsin setään / nyt ilolla laukkaan, setä ohjastaa! / Sedän avulla tyttö tutustuu haaveisiin suuriin. Äkkiä Tuhkimo enemmän prinsessaa muistuttaa! / Kääntyy tyttösen laulut jo mollista duuriin / kun setä tähtisadetikkua yllänsä heilauttaa. Teksti: Risto Kolanen Antti Mankonen (vas.), Antti Laukkarinen, Kaisa Sarkkinen esittävät hulluja ja hoitajia hienosti. Kuva: Kai G. Baer Viisi taitavaa laulajaa tuottavat myös instrumentaalisoitinten ääniä. Kuva: Maarit Kytöharju. Vapunaikana myös VR oli pukenut kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelemat vuonna 1914 valmistuneet Lyhdynkantajat Kiss-yhtyeen kasvonaamiolla. Kuva: Raimo Granberg. Kitkerät neitsyet valloittivat Kansalaistorilla. Kuva: Raimo Granberg.
12 Nro 10 • Viikot 20-21 M unkin S eutu Vaatealan vientiliikevaihto 15 prosentin kasvussa Arabian katufestivaalia juhlitaan kymmenettä kertaa Satoja litroja maalia ja tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä ? Vuosien kuluessa Arabian katufestivaali on kasvanut katutaiteen suunnannäyttäjäksi. 20.5.2017 tapahtuma järjestetään kymmenettä kertaa. Juhlavuoden festivaali kunnioittaa perinteitä ja taideohjelma on kunnianhimoista ja monipuolista. Tapahtuma toteutetaan täysin vapaaehtoisvoimin. Mitä on katutaide? Mitä kaikkea voi tuoda kaduille? Arabian katufestivaalin ohjelmaa suunnitellaan ajatuksella "kaikki on mahdollista". Vuosien kuluessa on maalattu mm. muurali ja sähkökaappeja molemmat ilmiöt ovat sittemmin vakiintuneet kaupunkikuvaan muissakin kaupunginosissa. Maalaustaiteen lisäksi kaduille on tuotu kaikkea mahdollista musiikista performanssiin. – Aluksi ilmaan heitettiin valtavasti hulluja ja mahtavia ideoita. Kaikkea ei onnistuta toteuttamaan, mutta kaikkea on ainakin yritetty! Erityisen iloinen olen tämän vuoden musiikkitarjonnasta, kertoo tapahtuman vastaava tuottajava Vilma Salovaara. Arabian katufestivaali toteutetaan täysin vapaaehtoisvoimin ja tapahtuma muotoutuu tekijöidensä näköiseksi. – Lähdemme siitä, että tekemisen on oltava nautinto. Jokainen pääsee toteuttamaan omia ideoitaan, ja tekemään sitä mistä pitää, Vilma Salovaara hehkuttaa. Kantaaottavaa performanssia Tämän vuoden tapahtumassa monipuolinen performanssiohjelma ottaa kantaa ilmastoon ja ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen. Pasidanssi & Jatkumo RY:n workshopissa rakennetaan muovijätteestä juhlasalko, joka valaistaan illansuussa. Juhlasalon luona ryhmä toteuttaa spiraalimeditaation Itämeren puolesta. Festivaalivierailta kerätään ilmastonmuutokseen liittyviä huolia, joita käytetään osana esitystä. Monitor Man eli taiteilija Yassine Kaled ottaa omalla teokseellaan kantaa ihmisten liikkumisen vapauteen. Monitor Man liikkuu aluella kypärässään monitori, joka lähettää videokuvaa Euroopan ulkopuolelta, ihmisten on mahdollista ottaa kuvan kauttaa kontakti kaukaiseen henkilöön, ja hetken välimatka ei tunnu pitkältä. Katufestivaali tuo Helsingin keskelle modernit lavatanssit, muilta osin musiikki on indie-painotteista. Artisteina nähdään mm. katufolkin suunnannäyttäjä Kari Tapiiri. Kari Tapiiri sopii yhtä hyvin nuotion äärelle kuin Lana Del Rayn lämppäriksi, ja tietysti katutaidetapahtumaan. Muita esiintyjiä tapahtumassa ovat Jaakko Aukusti, Leivo, Rami & Rantojen Miehet, Retro Station ja Roan. Mielikuvitukselliset maalausprojektit ovat aina kuuluneet Arabian katufestivaaliin. Tänä vuonna toteuteaan mm. näyttävä maalaus kahteenkymmeneen festarivessaan. Myös kaikilla tapahtumavierailla on mahdollisuus osallistua. Esimerkiksi SirkusRakkausPumPum tuo Arabiaan pop upspraymaalauspajan, jossa lapsetkin pääsevät testaamaan spraymaalausta ammattiohjaajien opastuksella. Tapahtuman vuoksi Hämeentie 135 ympäröivä alue on suljettu. Tapahtumassa nähdään myös sirkusta, tanssitaidetta, ruokakojuja, keppihevostyöpaja ja Kierrätyskeskuksen piste. Intiankadun alue on myös suljettu autoilta ja varattu kirpputoreille. Arabian katufestivaali 20.5.2017 kello 12-19, Hämeentie 135, 00560 Helsinki. Tapahtuman koko ohjelma: http://www.artova.fi/ tapahtumat/arabian-katufestivaali ? Sekä tekstiilien että vaatteiden valmistuksen toimialojen liikevaihto on kasvussa. Erityisesti vaatteiden valmistuksen vienti vetää nyt hyvin. Vientiliikevaihdon kasvu on suurempaa kuin suomalaisessa teollisuudessa keskimäärin. Suomen Tekstiili & Muoti ry on ensimmäistä kertaa koonnut ja julkaissut laajasti tekstiilija muotialan tilastoja. Saatavilla on tietoja alan yritystilastoista, kansainvälisestä kaupasta ja suomalaisten kulutuksesta tekstiiliin ja muotiin. Tekstiilien valmistuksen toimialalla suomalaisten yritysten liikevaihto kasvoi marras-tammikuussa 10,4 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon edeltävänä vuonna. Kotimaan myynti kasvoi 9,9 % ja vientiliikevaihto 12,2 %. Samaan aikaan vaatteiden valmistuksessa ja valmistuttamisessa kokonaisliikevaihto kasvoi 5,4 %. Vaatteissa erityisesti vienti vetää: vientiliikevaihto kasvoi peräti 15,5 %. Tekstiilija muotialan kokonaisvienti oli viime vuonna 650 miljoonaa euroa. Ruotsi on noussut viime vuosina Venäjän ohi suurimmaksi vientimaaksi. Seuraavina tulevat Saksa ja Venäjä. Vienti jakautuu aiempia vuosikymmeniä tasaisemmin useisiin eri maihin. Tekstiilija muotialan yritysten liikevaihto Suomessa on yli 4 miljardia euroa. Alalla toimii yli 3600 yritystä, jotka työllistävät yli 22 000 henkilöä. Luvut sisältävät tekstiilien ja vaatteiden valmistamisen ja valmistuttamisen, tukkukaupan ja vähittäiskaupan sekä tekstiilija vaatehuollon. Suomalainen kuluttaa keskimäärin 1000 euroa vuodessa tekstiiliin ja muotiin, mikä on enemmän kuin EUmaissa keskimäärin. Kuluttajamarkkinan koko on kansantalouden tasolla yli 5 miljardia. Tämä on saman verran kuin kulutus ravintoloihin ja kahviloihin ja noin 2 miljardia euroa enemmän kuin autoihin. Viikonlopun kirkkomusiikillinen kimara Helsingissä 19.-21.5. ? Suomen kirkkomusiikin suurtapahtuma, Kirkon musiikkijuhlat, kokoaa 19.–21. toukokuuta Helsinkiin nelisen tuhatta laulusta innostunutta kuorolaista Senaatintorille. Musiikkijuhlat ovat perusidealtaan juuri tätä. Yhdessä laulaminen on hauskaa ja jopa koukuttavaa. Laulava juhlakulkue kuuluu Kirkon musiikkijuhlien pitkään perinteeseen. Tuhannet kuorolaiset lähtevät perjantaina kello 17 liput liehuen kansanja maakuntalauluja laulaen Kaisaniemestä kohti Senaatintoria. Kello 18 alkavissa avajaisissa kuullaan kaupunginjohtaja Jussi Pajusen sekä piispa Irja Askolan puheet ja tietysti musiikkia. Iltaa jatketaan laulamalla kuoromusiikin helmiä Nostalgiaillassa Tuomiokirkon portailla Senaatintorilla klo 19. Juhlavieraat eli yleisö ja kuorolaiset kiertävät musiikkijuhlilla konsertista toiseen ja laulavatkin välillä. Helsingissä laulajat pääsevät kuoronjohtajansa kanssa esiintymään näköalapaikalla Tuomiokirkon portailla ja ihailemaan sieltä aukeavaa huikaisevaa näkymää yli Senaatintorin, joka on tapahtuman päänäyttämö. Viikonloppu on täynnä tapahtumia, joihin yleisöllä on vapaa pääsy. Suurkuoroon ilmoittautuneet laulavat Tuomiokirkon portailla, mutta mikään ei estä yleisöä liittymästä omilla äänillään moniäänisesti laulavaan joukkoon. Viimeistään 900 laulajan kuoron laulaessa Händelin Messiasoratorion Hallelujaa tunnelma huipentuu niin yleisössä kuin kuorossakin. Messias toteutetaan näin isolla kuorolla ja orkesterilla ensimmäistä kertaa Suomessa lauantaina 20.5. klo 19. Teoksen lyhennetty, hieman yli tunnin mittainen versio sisältää suosituimpia kuoroosia ja solistiaarioita. Seppo Murron johtaman Messiasoratorion solisteina laulavat sopraanot Inka Kinnunen ja Elina Rantamäki, altto Katja Mäkiö, tenori Jussi Salonen, basso Matti Turunen sekä Lohjan kaupunginorkesteri. Uutta kirkkomusiikkia ja laulun voimaa avoimen taivaan alla aistitaan Juhlamessussa sunnuntaina 21.5. klo 12. Messussa kuullaan kaikki Musiikkijuhlia varten sävelletyt tilausteokset. Suurkuoro sekä Helsingin poliisisoittokunta takaavat, että laulu täyttää Senaatintorin. Helsinkiläisten säveltäjä-kanttoreiden mm. Harri Viitasen, Sirkku Rintamäen ja Senni Valtosen säveltämää musiikkia esitetään perjantaina 19.5. klo 21 Temppeliaukion kirkossa. Musiikkijuhlilla soivat myös bändit ja gospelkuorot Mikael Agricolan kirkolla. Rap-artisti Daikini esiintyy yhdessä eri puolelta Suomea tulevien bändien kanssa perjantaina 19.5. klo 21. Gospelkuorojen yhteiskonsertin johtaa HannaMaria Helenius lauantaina 20.5. klo 21. Yhteislaulutapahtuma Syntisen virret ja tanssijan taivas päättää juhlat Senaatintorilla sunnuntaina 21.5. klo 16. Iloiset evankelistat Kari Kanala ja Jaakko Heinimäki julistavat koko maailman autuutta: ”Humpaten hautaan ja takki auki taivaaseen.” Solistina toimii Jesse Kaikuranta ja Mikko Helenius houseband. Valtakunnallisten lauluja soittojuhlien perinne alkoi Jyväskylässä 1884, esikuvanaan Viron laulujuhlat. Ensimmäiset valtakunnalliset Kirkkolaulujuhlat järjestettiin Tampereella 1927. Tapahtuma järjestettiin aluksi joka kolmas vuosi, sotavuosien jälkeen pääsääntöisesti viiden vuoden välein. Vuoden 2012 juhlat Jyväskylässä toteutettiin jo nimellä Kirkon musiikkijuhlat. Kirkon musiikkijuhlat 2017 järjestää Suomen kirkkomusiikkiliitto, Suomen kanttori-urkuriliitto, Kirkkohallitus, Kirkkopalvelut ja Helsingin seurakunnat. Seurakuntien kuoroja musiikkitoiminta on monipuolistunut 1900-luvun loppupuolella. Kirkkokuorot ovat saaneet rinnalleen erilaisia musiikkiryhmiä musiikkileikkikoulusta gospelkuoroihin ja laulamattomien ryhmiin. Seurakuntien musiikkitoiminta keräsi vuonna 2016 yhteensä 45 500 laulajaa ja soittajaa. Ryhmiä ja kuoroja on yhteensä 3000, ja ne esiintyivät 18 500 tilaisuudessa. Kirkon musiikkijuhlien konsertteja järjestetään myös kirkoissa. Cantores Minores esiintyy Tuomiokirkossa pe 19.5. klo 20.30. Kuva: Pentti Mansukoski
13 Viikot 20-21 • Nro 10 M unkin S eutu Kätilöopiston sisäilmaongelmat vakava paikka Puheenvuoro ? Uutiset Kätilöopiston sairaalan tilanteesta pistävät vakavaksi. Kätilöopiston rakenteista on löytynyt sädesientä sekä lahoja mikrobivaurioita. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus luopuu Kätilöopiston tiloista puolen vuoden sisällä. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Kätilöopiston sisäilmaongelmat ovat sairastuttaneet kymmeniä tiloissa työskenteleviä. Henkilökunta on oireillut usean vuoden ajan. Päättäjänä on pakko pohtia ja kysyä, miten asiassa olisi voitu toimia paremmin? Oliko sisäilmaongelmien puuttumiseen pelisäännöt sovittuna ja kaikkien tiedossa? Onko käytössä tutkittuun tietoon perustuvat toimintatavat niin, että sisäilmaongelmiin osataan puuttua ajoissa ja ennaltaehkäisevästi. Ja onko lainsäädäntömme kohdallaan? Onko sisäilmaongelman ennaltaehkäisyssä ja ilmaantuessa vastuut sekä velvoitteet määritelty riittävän selvästi? Onko sairastuneen oikeusturva ja tuki kunnossa? Kätilöopiston kaltaiset sisäilmaongelmat ovat hälyttävän yleisiä. Turun yliopisto ja Tehy ovat julkaisseet tutkimuksen sosiaalija terveysalan toimipisteiden sisäilmasta. Selvityksen mukaan sote-alan työntekijät oireilevat selvästi enemmän kuin muu väestö. Kosteusvaurioita, homeen hajua ja näkyviä homekasvustoja on vähintään joka viidennellä terveydenhuollon työpaikalla. Vastaajista 15 prosenttia on joutunut vaihtamaan työpistettä tai työpaikkaa sisäilmaongelman vuoksi. Hengitystiesairauksia kuten astmaa ja infektiosairauksia on vastaajien joukossa selvästi enemmän kuin keskimäärin väestössä. Sisäilmaongelmat aiheuttavat paljon sairauspoissaoloja ja jopa työkyvyttömyyttä. Sisäilmaongelmat piinaavat yhtälailla kouluja ja päiväkoteja. Kätilöopisto on jäävuoren huippu isosta ongelmasta, joka aiheuttaa myös merkittäviä kustannuksia niin työnantajille kuin koko yhteiskunnalle, inhimillisistä kärsimyksistä puhumattakaan. Kuntapäättäjillä on vahva vastuu kunnan tilojen turvallisuudesta ja terveydestä. Valmistelin yhdessä kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa toimenpideohjelman, joka sisältää työkaluja kunnalliseen päätöksentekoon sisäilmaongelmien kitkemiseksi ja ennaltaehkäisyksi. Samalla haastoimme uudet valtuustot aktiivisesti kitkemään sisäilmaongelmaa. Soteja maakuntauudistuksen myötä sairaala-investoinnit siirtyvät kuntataloudesta maakuntien omistamalle toimitilapalveluista vastaavalle palvelukeskukselle. Uudistus on mahdollisuus ottaa koppi kosteusvaurioiden nykyistä paremmasta hoidosta. Eduskunta pui perusteellisesti sisäilmaongelmaa tarkastusvaliokunnan vuonna 2012 tekemän ansiokkaan raportin pohjalta. Raporttiin oli koottu asiantuntijakuulemisen pohjalta laajat toimenpide-ehdotukset eri toimijatahoille. Ikävä kyllä selvää edistystä sisäilmaongelmien ratkaisuksi ei ole näkyvissä. Lisätoimia kaivataan kipeästi. Eduskunnan tarkastuvaliokunnan mukaan homeja kosteusvaurioiden aiheuttamat terveydelliset kustannukset ovat vuosittain arviolta 450 milj. euroa. Pidän perusteltuna, että hallitus asettaisi viipymättä selvitysryhmän tai henkilön pohtimaan sisäilmaongelmiin liittyvää lainsäädäntöä ja tekemään lainsäädäntö sekä toimenpide-ehdotukset siitä, miten saamme koko kansakuntaa piinaavasta kosteusvaurioasiasta niskaotteen. Sari Sarkomaa Satavuotiaan raitiovaunun kyytiin Helsingissä Yli satavuotias vaunuvanhus nro 50 ja avoperävaunu nro 233 vuodelta 1919. ? Jo 108-vuotias raitiovaunuvanhus aloittaa kesäliikenteen Helsingissä. Nyt jo yhdeksäntenä kesänä HKL ja Oy Stadin Ratikat Ab tarjoavat mahdollisuuden kokea menneiden aikojen tunnelmaa museoraitiovaunuajelulla. Liikennettä on kesän kaikkina viikonloppuina lauantaisin ja sunnuntaisin. Liikenne alkaa lauantaina 20.5. ja päättyy elokuun lopussa. Kierroksille lähdetään Kauppatorilta Havis Amandan patsaan luota kello 10– 17 puolen tunnin välein. Kierroksen hinta on 5 euroa. (HSL:n liput eivät käy erikoislinjalla eikä museoratikkamatkaa voi maksaa matkakortilla.) Kierroksen kesto on reilu 15 minuuttia ja reitti kulkee Aleksanterinkadun, Rautatieaseman, Kaisaniemen ja Kruununhaan kautta takaisin Kauppatorille. Reitti kuuluu monilta osin Helsingin vanhimpiin: jo hevosraitiovaunuille Kauppatori oli tärkeä risteysasema 1890-luvulla. Matkustajien ehdoton suosikki on kesäkuumalla hyvin ”ilmastoitu” avoin perävaunu vuodelta 1919, jossa ei ole seiniä lainkaan. Näitä kesävaunuiksi kutsuttuja perävaunuja käytettiin aina Olympiakesään 1952 asti, ja monen vanhan stadilaisen unelma onkin ollut päästä vielä kerran kokemaan kesävaunun vilpoisaa ja vähän meluisaakin kyytiä. Avoimeen kesävaunuun tuntuu myös liittyvän muistoja enemmän kuin mihinkään muuhun raitiovaunutyyppiin. Myös puinen moottorivaunu pitkine sivusuuntaisine penkkeineen ja messinkisine yksityiskohtineen on tuttu vanhimmille kaupunkilaisille vuosikymmenten takaa. Museoraitiovaunut ovat palvelleet helsinkiläisiä monissa sellaisissakin kaupunginosissa, joihin ei enää raitiovaunulla pääse: KB-linjalla kuljettiin Kulosaareen ja H-linjalla Haagaan. Linja 10 puolestaan oli vanhan PuuPasilan ikioma raitiolinja. Vallisaari houkuttelee kävijöitä uusilla palveluilla ? Viime kesänä Helsinki sai upean merellisen lisän retkeilykohteeksi aivan ydinkeskustan tuntumassa, kun Vallisaari aukesi yleisölle oltuaan Puolustusvoimien hallinnassa kymmeniä vuosia. Tulevana kesänä tämä kohde todella puhkeaa kukkaan ja houkuttelee käymään monine eri mahdollisuuksineen ja palveluineen. Saaren nykyinen omistaja Metsähallitus on solminut Juva Shipping Oy:n kanssa vuokrasopimuksen Vallisaaren ravintolaja satamapalveluista. Juva Shipping operoi saarella myös ravintola-, yhteysliikenneja ohjelmapalveluita sekä retkisatamaa. Ravintolaja kahvilapalvelut Torpedolahden satamaaukiolle aukeaa toukokuun alusta ravintolatori. Satamakahvilassa voi hulppean merimaiseman lisäksi nauttia 200-paikkaisella osittain katetulla anniskeluterassilla esimerkiksi Hot Sea Dogin huurteisen juoman kyydittämänä tai vaikka tuoreet pullakahvit. Epic Foodsin upouudesta ravintolasta tarjoillaan kätevissä take away -rasioissa keitot, raikkaat salaatit ja bowlit tarvittaessa isommallekin porukalle. Tai voit myös napata valmiit picnic-eväät mukaan saarikierrokselle. Jädedudet avaa erityisesti lapsiperheet huomioivan kioskikahvilan n. 100 metrin päähän Torpedolahdelta. Terassi houkuttelee auringonpaisteella ja kymmenkunta sisäasiakaspaikkaa mahdollistavat luomuvirvokkeiden, vohveleiden, runsaan jäätelövalikoiman ja kahvilatuotteiden nauttimisen sisätiloissa sympaattisessa vanhassa tiilirakennuksessa vähän huonommallakin säällä. Luotsipihan rannan tuntumasta löytyy monipuolinen kahvila-kioski, josta perinteisten kahvilatuotteiden lisäksi löytyy ruokaisia salaatteja, makeisia ja virvokkeita. Lounasruokailuihin ja muihin rentoihin tilaisuuksiin ryhmille on etukäteen varattavissa persoonallisia tiloja Torpedolahden tai Luotsipihan tuntumasta. Kuljetus ja retkisatama Saareen pääsee usealla eri vesibussilla. Aava-Lines ajaa Kauppatorilta heti Suomenlinnan lautan vierestä suoraan Torpedolahden laituriin tunnin, ruuhkaisimpaan aikaan jopa puolen tunnin välein. JT-Lines operoi edelleen liikennettä Kauppatorin, Vallisaaren Luotsipihan laiturin, Lonnan ja Suomenlinnan välillä. Torpedolahden retkisatama palvelee omalla veneellä kulkijoita. 7€ päivähintaan voit jättää veneen 48 paikkaiseen satamaan ja nauttia saaren palveluista. Odotettuna uutuutena retkisatamassa voi tänä kesänä myös yöpyä 15€ maksua vastaan. Nähtävyydet Tämä luonnonkaunis saari on täynnä houkuttelevia nähtävyyksiä aina 1500-luvulta lähtien, kun Kustaanmiekkaan rakennettiin ensimmäiset suojavallit. Vuosisatojen ja eri sotien yhteydessä saareen on muodostunut ainutlaatuinen infrastruktuuri, joka käsittää upeita historiallisia rakennuksia eri aikakausilta, puhumattakaan muista luonnon muovaavista nähtävyyksistä, joita ovat mm. kallioluolastot, lehmuskujat ja suojeltu tervaleppäkorpi. Vallisaaresta ja sen lähialueilta on tavattu kymmeniä uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai luontodirektiivin lajia. Saari kuuluu myös Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohteen suojavyöhykkeeseen. Pientä jännitystä saarelle saadaan erään historiallisen ja ikävän tapahtuman vuoksi, kun 1937 saarella sattui tuhoisa asevaraston räjähdys, jossa räjähteet levisivät ja hautautuivat ympäri saarta. Tänä päivänä saarella saa kulkea vain merkittyjä reittejä pitkin ja kaivuutyöt ja tulenteko ovat kiellettyjä. Muut palvelut Vallisaaren mahtaviin nähtävyyksiin voi tutustua parhaiten osallistumalla opastetulle kierrokselle, joita tehdään sekä Vallisaaren että Kuninkaansaaren puolella. Kierrokset ovat pääsääntöisesti n. 1,53 tunnin mittaisia. Kierroksen voi varata yksityisesti omalle ryhmälle ja kesäsesonkina järjestetään myös valmiita kierroksia ennalta sovittuina kellonaikoina, joihin voi ottaa osaa. Suurimmat opastoimijat saarella ovat Aarresaaret ja Ehrensvärd-seura. Lisäksi Vallisaaressa tullaan kesän mittaan tarjoamaan erilaisia aktiviteetteja, kuten esimerkiksi SUPlauta-vuokrausta ja ohjattuja FatBike-retkiä. Vallisaari.fi -sivuille tarkennetaan kaikki palvelut niiden vahvistuttua. Aleksanterin patteri Vallisaari
14 Nro 10 • Viikot 20-21 M unkin S eutu Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Vuokraammeasuntosimarkkinajohtajan ammattitaidolla.Soitameille,niinasiat hoituvathelpostijanopeasti. Takaammemyösvälitystyömmelaadun. Normaalinvuokravakuudenlisäksisaat ylimääräisentakauksenkokoensimmäisen vuodenvuokranmaksusta. Soitaniinkeskustellaantarkemmin! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Oletko myymässä asuntoasi? Myyntiturvaonturvallinenvalinta. Etmaksaliikaavälityspalkkiota, jaasuntosimyyntionosaavissakäsissä. Palvelummeontehokas.Luetyytyväisten asiakkaidemmepalautteitakotisivuiltaja toteaitse.Markkinoimmeasuntojaerityisen monipuolisesti,myöslehti-ilmoituksilla. Soitajasovitapaaminen! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI–UUSIMAA–TURKU–TAMPERE–LAHTI–OULU Ilmalankuja2,HKI
15 Viikot 20-21 • Nro 10 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2017 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakuntatalo Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Palvelut Tapahtumat Hammaslääkärit Valokuvaamot LVI Kuulutukset Kiinteistöhuolto Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Suunnittelija on tavattavissa infoja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, ke 31.5. klo 16-19 sekä erikseen sovittavana ajankohtana kaupunkisuunnitteluvirastossa. • www.hel.fi/suunnitelmat • infoja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2 Kaavaluonnos ja muuta valmisteluaineistoa on esillä 22.5.–12.6.: Viimeistään 12.6.2017. Miika Vuoristo, p. (09) 310 37192, miika. vuoristo@hel.fi Mielipiteet Lisätietoja Muusanpolku 1-3 rakentamattomalle tontille suunnitellaan 4-6 -kerroksisia asuinkerrostaloja. Pysäköinti suunnitellaan pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen ja ajo tontille tulee Muusantorilta. TALINRANTA, MUUSANPOLKU 1-3 asemakaavan muutos valmisteilla SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HAMMASPROTEESIT ”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA Ossi Vallemaa 10v. Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suuja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun. Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi ? Lämpöja vesijohtoliike Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset vuodesta 1952 R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 • Vaatekorjaukset • Tilaustyöt • Hääpuvut • Nahkavaatteet • Turkit • Pesulapalvelu • Nahkapesu • Kodintekstiilit • Alihankinta ym. Asustehuolto Ullastiina ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Mielenterveysyhdistys VERnetti järjestää ravintolapäivänä pop-up-ravintolan Vohveleita Vanhalla Viertotiellä Lauantaina 20.5.2017 kello 11.00 – 14.00 osoitteessa Vanha Viertotie 22 C, Niemikotisäätiön toimintatalo Menu vohveli 2 € • makkara 2 € kahvia 1 € • mehua 0,5 € Tilaisuus liittyä Vernetin jäseneksi! Tervetuloa! HOK-Elanto on tukenut ravintolapäiväämme tavaralahjoituksella Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Suon ja metsän aarteita ? Suvi Vehmasen ja Meria Palinin lastenkirjojen kuvitukset vievät etsimään luonnon aarteita. Näyttely tutustuttaa luontoon satujen ja tarinoiden avulla. Näyttelystä löytyy myös monenlaista puuhaa lapsille. Luontotalon lasiverannan näyttelytila muuttuu kesän kynnyksellä lasten valtakunnaksi. Luontoa ja tarinoita rakastavat Suvi Vanhanen ja Meria Palin tuovat luonnon satumaailman ihmeteltäväksi kuvien ja esineiden kautta. Mitä löytyykään näyttelyn aarrearkusta? Näyttelyssä on esillä viime vuonna julkaistun Suvi Vehmasen kirjan ”Suon aarteita” kuvitusakvarelleja. Kirjan voi ostaa luontotalon Infosta näyttelyn esilläolon ajan. Meria Palin on tuonut näyttelyyn ”Meidän Neea mustikkametsässä” -kirjan sekatekniikalla toteutettua kuvitusta. Sekä Suvi että Meria ovat molemmat Suomen ainoan lasten luontolehden Siepon avustajia. Kuvitusta Cambridgessä opiskellut Meria Palin on myös Luonnontieteellisen museon Luomuksen piirustuspajojen kehittäjä ja vetäjä. Kirjailija, kuvittaja, biologi Suvi Vehmanen (o.s. Vanhanen) on tehnyt useita lasten tietokirjoja. Lapsen oman luontokirjan ja Lapsen oman vesikirjan kuvitus on syntynyt yhteistyössä kuvittaja Laila Nevakiven kanssa. Suon aarteita on Vehmasen neljäs kirjankuvitustyö, ja tällä kertaa kirja on kokonaan Suvin käsialaa. Hänet on palkittu Suomen tietokirjailijoiden Tietopöllö-palkinnolla vuonna 2012. Villa Elfvikin luontotalo (Elfvikintie 4, Espoo) on avoinna ma-pe klo 9-16 ja la-su klo 10–16, helatorstaina 25.5. klo 10–16. Juhannusaattona 23.6. talo on suljettu. Café Elfvik on avoinna viikonloppuisin ja pyhinä talon aukioloaikoina. Sisäänpääsy luontotaloon on maksuton. Suvi Vehmasen ja Meria Palinin lastenkirjojen kuvituksia Villa Elfvikin luontotalossa 11.5. 25.6.2017
16 Nro 10 • Viikot 20-21 M unkin S eutu K-Market Munkkiniemi Munkkiniemen puistotie 19, 00330 Helsinki | 050 3298252 3298252 Kaikki hyvä on lähellä. ark 7-22 la 7-22 su 9-22 Palvelu pelaa MEILTÄ EDULLISESTI! Tarjoukset voimassa ma 15.5. su 28.5.2017 ellei toisin mainita. DR OETKER Ristorante Pizzat 360 g ei gluteenittomat meidät löydät myös facebookista www.facebook.com OSTA NOSTA & Debi t SAVUHOVI Pitkään kypsyneet leikkeleet 200 g KOKKIKARTANON Pastaja kasvisateriat 300 g HK MAAKARIT Grillimakkarat 250 g 2 99 RS 1 99 KPL Kauppiaat Sanna ja Juri TERVETULOA MUNKAN MUKAVIMPAAN LÄHIKAUPPAAN! 2 99 RS 2 99 PKT LIHAKONTTORI Naudan paistijauheliha pakattuna 9 95 KG MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI – Hannun Pakari – Halme – Eromanga – Nurmeksen kala – Haagan leipä – Hannun Pakari – Ekberg – Eromanga – Nurmeksen kala – Leipomo Väyrynen – Haagan leipä – Reze – Hannun Pakari – Ekberg Toimituspäivät pienleipomoille ja muille suoratoimittajille: PLUSSA-KORTILLA PLUSSA-KORTILLA Ilman korttia 3,49/rs PLUSSA-KORTILLA PLUSSA-KORTILLA Ilman korttia 3,49/pkt MUNKKINIEMI