Viikot 12-13 – Nro 6/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu Uutta! www.etola.net Munkkiniemi, Huopalahdentie 4-6, MA-PE 9-19, LA 10-17 Hinnat voimassa 28.3.2020 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Erilaisia amppeleita alk. 5,90 Istutuslaatikot 19,90 Hai saappaat 56,00 Kukkapöytä, korkeus 80cm, 61cm ja 41cm alk. 25,00 Lasten Light kumisaappaat 27,90 Pikkupöytä korkeus 65cm ja 75cm alk. 44,90 Kiinteistömaailma Munkkiniemi, Amuletti Asunnot Oy Munkkiniemen puistotie 15, 00330 Helsinki (09) 436 3500, munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi Kutsu meidät Kotikäynnille, me kutsumme sinut ja perheesi Linnanmäelle! Nettiajanvaraus: Timma.fi/kosmetiikkahelmi Tervetuloa palveltavaksi Annankadulle ark. 10-18, la 10-16 MEPHISTO SHOP HELSINKI • Annankatu 34 A, 00100 Helsinki • www.mephistoshophki.com Ihania kevät Ihania kevät -uutuuksia! -uutuuksia! ? Kaikki kevään uudet MOBILS-mallit -20 € 25.3. saakka
2 Viikot 12-13/2020 • Nro 6 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2020 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Vuokraturva on tutkitusti* luotettavin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Voit turvallisin mielin liittyä tuhansien tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. puh. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Oletko myymässä asuntoasi? Myymme asunnot tehokkaasti edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! puh. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
51. vuosikerta – nro 6 Viikot 12-13/2020 Ajankohtaista M unkin S eutu Katujen kevätpesut alkoivat Helsingissä Didrichsenin taidemuseolle uusi museonjohtaja D idrichsenin taidemuseota yli 27 vuotta johtanut Peter Didrichsen jättää tehtävänsä maaliskuun lopussa. Intendentti Maria Didrichsen aloittaa museonjohtajana 1. huhtikuuta. Vuonna 1965 avautunut Didrichsenin taidemuseo täyttää tänä vuonna 55 vuotta. Taidemuseon perustajat Gunnar (1903– 1992) ja Marie-Louise Didrichsen (1913–1988) keräsivät 1940-luvulta alkaen merkittävän taidekokoelman. Sivu 7 Munkan kuvia 60-luvulta Bio Rita, Alko, Valion baari Sivu 12 Ensimmäinen Helsinki Biennaali avautuu yleisölle 12.6. ja kantaa nimeä Sama meri. Helsinki Biennaali ensi kesänä Vallisaaressa H elsingin Vallisaaressa on tulevana kesänä mahdollisuus nähdä ja kokea nykytaidetta ainutlaatuisella tavalla. Ensimmäinen Helsinki Biennaali avautuu yleisölle 12.6. ja kantaa nimeä Sama meri. Biennaali esittelee 40 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää, ja teoksista 75 prosenttia on täysin uusia ja ennennäkemättömiä. Kokonaisuuteen kuuluu niin kuvaja äänitaidetta kuin installaatioita, videoita, elokuvia ja performansseja. Osa teoksista sijoittuu mantereelle, eri puolille Helsinkiä ja HAM Tennispalatsiin. Helsinki Biennaali on kahden vuoden välein toistuva kansainvälinen kuvataidetapahtuma, joka tuo korkeatasoisen nykytaiteen merelliseen Helsinkiin. Biennaalin myötä Helsingin kansainvälinen vetovoimaisuus lisääntyy entisestään ja merellisiä palveluita tuodaan entistä paremmin kaikkien ulottuville. Taiteeseen tehdyt rohkeat panostukset vaikuttavat myös Helsingin muuhun kehitykseen, kuten kaupunkilaisten hyvinvointiin. – Kulttuuri ja taide ovat aina olleet keskeinen osa Helsingin tarinaa. Vahvojen taideorganisaatioiden lisäksi on tärkeää saada kaupunkiin taidetapahtuma, joka on paitsi erityisen kiinni ajassa, myös kansainvälisesti kunnianhimoinen ja kaikille avoin. Helsingille merellisyys ja suhde saaristoon on aina ollut merkityksellinen. Helsinki Biennaali tulee paitsi kommentoimaan taiteen kautta globaaleja kysymyksiä myös avaamaan saariston ja merellisten paikkojen merkityksen maailman kehityksessä tavalla, joka koskettaa laajasti ja henkilökohtaisesti, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Sivu 9 Katujen kevätpuhdistus alkaa kevätsään vakiinnuttua. Kuva: Veikko Somerpuro. K atupölypitoisuudet kohoavat korkeiksi lähes joka kevät. Pölyn torjumiseksi kaupunki kerää talven hiekoitussepelit kaupungin kaduilta, pyöräteiltä ja jalkakäytäviltä. Siivottavaa on noin 2000 kilometriä ja siivous kestää noin 3–6 viikkoa. Kadut saadaan pestyä nopeammin, kun kaupunkilaiset siirtävät autot siivousten tieltä pois. Katujen puhdistusaikataulut ovat saatavilla kadulla olevien kylttien lisäksi internetistä, tekstiviestien avulla tai SiirtoSoitto –mobiilisovelluksen kautta. Rautatientorin metroaseman hissit käyttöön R autatientorin metroaseman hissit otettiin käyttöön tiistaina 17. maaliskuuta metron aamuliikenteen alkaessa. Hissit ovat olleet poissa käytöstä elokuusta 2019 saakka, jolloin asemalla sattunut vesivahinko vaurioitti ne. Vesivahinko aiheutti erityisesti aseman hissija johtokuiluun sellaisia vaurioita, joiden korjaaminen oli useiden kuukausien mittainen projekti. Hissien korjaustyöt on nyt saatu päätökseen, ja asema on 17. maaliskuuta alkaen jälleen myös pyörätuolin, lastenvaunujen tai pyörän kanssa liikkuvien matkustajien käytössä. Asema on vilkas vaihtopaikka eri liikennevälineiden välillä. Esteetön vaihtoyhteys metrosta muihin liikennevälineisiin, kuten kaukoja lähijuniin sekä raitiovaunuihin ja busseihin, on metroaseman Kompassitasolta A-sisäänkäynnin hissin kautta. Päärautatieasemalle pääsee esteettömästi rautatieaseman länsisiiven läpikulkukäytävän kautta Elielinaukiolta. Rautatientorin metroasemalla sattui 23. elokuuta 2019 mittava vesivahinko. Aseman lähistöllä oleva viemäri rikkoutui rankkasateessa ja vesi pääsi etenemään metroaseman tiloihin. Vesivahingon vuoksi metroasema oli matkustajilta suljettu yhden viikonlopun. Sivu 8
4 Viikot 12-13/2020 • Nro 6 M unkin S eutu Yleisönosasto Kolumni Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 6/2020 Munkan mummon jupinat Taloyhtiöiden rahoitus varmistettava jatkossa K iinteistöliitto pitää välttämättömänä sitä, että taloyhtiöt saavat edelleen pankeilta rahoitusta korjauksiinsa. Suomalaisiin tavanomaisiin asunto-osakeyhtiöihin tehdään vuosittain noin kolmen miljardin euron arvosta korjauksia. Näillä varmistetaan rakennusten tekninen kunto tulevaisuudessa, mutta myös esimerkiksi merkittävien energiaja ilmastotavoitteiden saavuttaminen. Suomen kiinteistöliitto on noin 20 000 suomalaisen taloyhtiön edunvalvoja ja kouluttaja. Taloyhtiöt ovat kiinteistöliiton jäseniä. Taloyhtiöiden on tärkeää tiedostaa tulevat korjaustarpeet jo useita vuosia ennen kuin varsinaisiin remontteihin ryhdytään. Myös rahoitus on hyvä nostaa keskusteluun jo hankkeiden ensimmäisissä suunnitteluissa. Liiton pääekonomisti Jukka Keron mukaan rahoituksen miettiminen siinä vaiheessa, kun hankesuunnitelma on jo tehty, on liian myöhäistä. Lainarahoituksen kiristyminen asettaa uusia vaatimuksia myös isännöitsijöiden aktiivisuudelle ja ammattitaidolle, joiden varassa taloyhtiöiden lainaneuvottelut usein ovat. Isännöitsijän on korjaushankkeen rahoitusta pohdittaessa huomioitava esimerkiksi monet ennakkovarautumisen vaihtoehtoiset keinot eli taloyhtiön mahdollisuudet kerätä osakkailta korjausrahoitusta jo ennakkoon. Keron mukaan isännöitsijöiden on syytä ottaa yhdessä hallitusten kanssa rahoitus osaksi taloyhtiön strategista suunnittelua ja nostaa osakkaiden tietoisuutta siitä, ettei lainarahoituksen saaminen korjaushankkeisiin vanhaan malliin ole itsestäänselvyys. Lisäksi taloyhtiön dokumenttien on oltava sellaisia, että pankit pystyvät selkeästi näkemään taloyhtiön taloustilanteen ja -näkymät. Uusissa taloyhtiöissä hallitusten ja isännöinnin on otettava asiat lujasti haltuun. Vastikeseurannan on oltava huolellista alusta lähtien, ja vastikerästeihin on puututtava viipymättä. Taloyhtiöissä pankkien tiukentuneet rahoituskäytännöt herättävät myös hämmennystä, sillä taloyhtiöiden taloudellinen asema ei ole äkillisesti muuttunut. Taloyhtiöiden markkina-arvo on karkeasti arvioiden 300 – 350 miljardia euroa, jota vastaan on arviolta 70 miljardia euroa asuntolainoja ja taloyhtiölainoja. Kiinteistöliiton vuoden takaisen kyselyn mukaan kolmasosa yhtiöistä oli kokonaan velattomia, ja saman verran oli vain vähän velkaisia. Kaikkien velallisten taloyhtiöiden keskimääräinen velkakin oli kyselyn mukaan vain hieman alle 200 euroa huoneistoneliöltä. Paras on hyvien neuvojen seuraaja (Zenon) ? Nykyisin keskustellaan ja puhutaan paljon yhteiskuntamme muutoksista. Nuoruudessani elettiin nk. yhtenäiskulttuurin aikaa. Se merkitsi sitä, että kaikki katsoivat samoja televisio-ohjelmia ja kuuntelivat samoja radio-ohjelmia. Niistä keskusteltiin ja ne ohjasivat kansalaistemme makuja muitakin tottumuksiamme. Nykyisin on toisin. Elämme individualistista aikaa, sanotaan. Jokainen haluaa eri asioita niin maku-, kuin muissakin tottumuksissa. Yksi katsoo televisiosta urheilua, toinen sohvanvaltaajia, kolmas elokuvakanavia. Yksi on vegaani, toinen ei syö lihaa ja kolmas vannoo kalan nimeen. Yhdellä on tiukat farkut, toisella revityt, kolmannella paikatut. Yksi on eri mieltä kaikkien puolueiden kanssa, toinen toivoo veroja ja valtionohjausta alas, kolmas toivoo valtion tiukentuneita ohjaustoimia poliisivaltion suuntaan. Siksi olin yllättynyt, kun katsoin Aaltoyliopiston luentosalista purkautuvaa opiskelijajoukkoa. Tyttöjä oli paljon ja kaikilla olivat suorana valuvat pitkät hiukset. Hiukset valuivat pään eri puolille aivan samassa järjestyksessä jokaisella! Eli totaalisen kloonatut päät siis. Ei mitään yksilöllisiä variaatioita koko porukassa. Ja vielä tuossa porukassa – uskoisi heillä nyt olevan omiakin ajatuksia nykyisistä muotitrendeistä. Samaan kategoriaan voitaneen lukea farkkujen käyttö. Ulkonäöltään ne voivat olla erilaisia, mutta niiden käyttö on samanlaista. Niitä käytetään retkillä, kaduilla, työpaikoilla, kotona, konserteissa, teattereissa, juhlissa, festareilla ja varmaankin vielä nukutaan ne jaloissa! Onko yksilöllistä, kysyn vaan? Miksi näin? Erottua ei saa hiuksien eikä housujen suhteen. Tämä on kahden H:n maailma, tietty. Niillä haluamme ilmentää jotain, mutta mitä? Länsimaista kulttuuriammeko, vai mitä? Heikot ovat eväät, jos nuo seikat kuvailevat länsimaisuuttamme. Olen valmis rikkomaan näitä tabuja länsimaisuuden hyväksi milloin vain. Jos arvomme ovat siis tätä luokkaa, kuinka helppoa onkaan niistä luopua. Alkaisin panostaa toisenlaisiin arvoihin mitä pikimmin. Tosi on! Maailmankuvan laajentamiseen, ihmisarvoisen käyttäytymisen opettelemiseen, historian tietämyksen lisäämiseen, tietopakin kasvattamiseen maantiedon ja yhteiskuntaopin osalta. Siinä olisi sarkaa kynnettäväksi kenellä tahansa! Vanhalla isälläni oli tapana sanoa, että maailma muuttuu ja sen mukana kaikki. Kaikki sinulta voidaan ottaa pois. Tavarat, kodit, maat, omaisuudet, kaikki, mutta sen tiedon, minkä olet hankkinut korviesi väliin, sitä ei sinulta voida koskaan ottaa pois. Se on Sinulla ja pysyy. Panosta siihen, se kannattaa! Sillä se tuottaa Sinulle itsellesi suurimman lisäarvon! Elina Kuosmanen Munkkivuoren ostoskeskuksen uudistus ? Munkkivuoren ostoskeskusta uudistetaan. Kiinnitän huomion Naantalintien ja Ulvilantien risteyksen suojatiehen. Kun lähden Ulvilantien suunnasta ylittämään suojatietä ostarille, niin suojatiellä vastaan voi tulla autoja, peruuttava rekka tai poikittain oleva ajoneuvo. Autoja voi tulla siis kolmesta suunnasta. Hiljaisena aikana ajetaan tästä suojatien kohdalta lääkärikeskuksen ja ostarin välistä suoraan Raumantielle, joskus päiväseltäänkin. Miksi ei tehdä välttämättömyyydestä hyve. Avataan lääkärikeskuksen ja varsinaisen ostarin välistä uusi katu Naantalintien ja Ulvilantien risteyksestä Raumantielle ja suojatie turvalliseen paikkaan. Tällöin Munkkivuoren ostoskeskus saa käyttöönsä suuren osan Naantalintietä ja Raumantietä. Ostoskeskuksen ympäriajo loppuu, hiilijalanjälki vähenee ja Munkkivuoren kirkon edusta rauhoittuu. Jäljelle vain reitti autotalleille. Ei ole syytä siirtää raskasta liikennettä Ulvilantie 29:n asukkaiden ikkunan alle, mitä on joskus esitetty. Ilag, Munkkivuori Venäjä on aina Venäjä ? Kari Heiskasen uutuusteos Helsingin Kaupunginteatterin näyttämöllä Stalinin suloinen ruoska opettaa näkemään miten hyödyllistä on tarkastella Suomen kriisitilanteita naapurimaan Neuvostoliiton silmin. Miten hyödyllistä onkaan eritellä historian ilmiöitä ja tapahtumia eri kannoilta. Stalinin tavoite oli koko Suomen liittäminen Neuvostoliittoon ja sovjetisoida Suomi. Sotaa oli valmisteltu jo pitkään. Oliko Stalin merkittävin yksittäinen päätöksentekijä itsenäisen Suomen historiassa, kysyyy professori Kimmo Rentola kirjassaan Stalin ja Suomen kohtalo 1939, 1944, 1948, 1950. Stalin päätti aloittaa Talvisodan ja lopettaa sen. Hän päätti Jatkosodan rauhasta 1944, ja kun alkuvuodesta 1948 oli aika ratkaista tuleeko Suomesta kansandemokratia vai ei, hän painoi ensin kaasua ja sitten jarrua. Jännittäväksi tämän tiedon tekee se, että tuolloin emme tienneet, että Hitler oli 1939 tehnyt Stalinin kanssa sopimuksen, jonka ulkoministerit Molotov ja Ribbentrop olivat allekirjoittaneet Suomen kannalta huolestuttavan sopimuksen: Suomi ja Baltian maat määriteltiin siinä kuulumaan Neuvostoliiton vaikutusalueeseen. Toisen maailmansodan alkuvaiheessa Suomi joutui Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi 30.11.1939 josta alkoi Talvisota. Sota päättyi Moskovassa solmittuun rauhansopimukseen 13.3.1940. Oman sotahistorian muistaminen on kansakunnalle terapeuttista ja välttämätöntä. Suomen Talvisotaa on käsitelty poikkeuksellisen laajasti, mutta nyt 80 vuotta sodan päättymisestä, ”Pyhä sota” antaa uuden aiheen tarkastella Suomen tilannetta avautuneiden arkistojen valossa. Helsingin Tuomiokirkon portaille muistopäivänä syttyvät 105 kynttilää muistuttavat sodan jokaisesta päivästä. Talvisodan viimeisenä päivänä kolme minuuttia ennen Moskovan rauhan julistamista hulvaton venäläinen luoti surmasi läheisen sukulaiseni Viipurin Tammisuolla ja sota vei kaikkiaan yli 27 000 suomalaisen kaatuneen hengen. Boris Jeltsin. pyysi 1994 talvisotaa anteeksi rikoksena Suomea kohtaan. Juho Kusti Paasikiven syntymästä tulee nyt kuluneeksi 150 vuotta. Loviisassa järjestetään Eurooppa-päivänä 9.5. kulttuurivaellus Paasikiven juhlavuoden merkiksi. Loviisan kirkosta vaelletaan hauRunopalsta Maaseudulle Maaseudulla muistoissa lapsuuden, kun liikun ja seutuja katselen joskus mielein on murheellinen. Monta taloa tupaa on tyhjillään, tuntuu joskus kuin siel ei ois elämää. Oli ennen joka talossa eläimiä, pelloilla, metsissä laitumilla. Nyt koneita suuria liikkuu vain, metsissä saloilla. Kaikki muuttunut on ja muuttuu näin. Vaan kaik muistot kauniit ne korvaa sen. Kiva muistella aikaa lapsuuden, maaseutua viljapeltoja. Siellä elämää silloisten ihmisten. Olavi Kylliäinen tausmaan muistomerkeille ja Ehrensvärdin polulle kertaamaan historian tietoja. Paasikivi puhui kolmesta sodasta, vuosien 1939 -1940, 1941 ja 1944 sodasta, viimeistä näistä on totuttu kutsumaan Jatkosodaksi. Maailmalla koko tämä pitkä sotajakso tunnetaan Toisena maailmansotana. Tämä termi sitoo myös Suomen sodat laajempaan kontekstiin. Tosin amerikkalaisia tämä maailmansotatermi tyydyttää varmasti eniten, koska se liioittelee heidän osuuttaan kokonaisuudessa. Ehkä olisi oikeampaa puhua Euroopan sotatoimista. Ranskalaisille ja italialaisille se oli ”Suuri sota” ja venäläisille ”Suuri isänmaallinen sota”. ”Talvisodan henki” ja Talvisodan ”välttämättömyys” ovat antaneet tutkijoille aihetta miettiä uudestaan sodan luonnetta ja henkeä. Neuvostoliiton tavoitteeksi Suomesta muodostui lopulta luoda Suomen kanssa mielekäs raja, ja takuu siitä, että Suomi pysyi neutraalina. Tässä suhteessa Suomella ei aluksi ollut valinnanvaraa. YYA-sopimuksen aikana ei enää saneltu vaan vahvistettiin turvallisuutta ja neutraliteettia tasapuolisesti. Suomen erikoislaatu Baltiaan verrattuna näkyi myös muissa suhteissa. Vaikka meitä kylmän sodan aikana väliin kohdeltiin jyrkästi, ääni Moskovan komentokeskuksessa osoitti suvaitsevaisuutta ja kärsivällisyyttä. Baltian maita kohtaan sointi Moskovan kellossa oli käskyttävä ja raaka. Veli-Matti Hynninen OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari.
5 Nro 6 • Viikot 12-13/2020 M unkin S eutu ? Lapsi oppii aikaa myöten kävelemään. Kävely on ihmisen perusliikkumismuoto. Kävely on myös urheilulaji ja kuntoilumuoto kuten lenkkeily ja sauvakävely. Perinteinen sunnuntaikävely on hieman toinen juttu. Silloin ollaan kävelyllä. Se voi tietysti tapahtua muinakin viikonpäivinä. Pääasia on, että kyseessä on näennäisesti päämäärätön käyskentely kuten professori Eino.E. Suolahti toteaa esseessään Sunnuntaikävelijän mietteitä( Esseitä, 1981). Muissakin kielissä tehdään ero kävelyn ja kävelyllä olemisen välillä. Viimeksi mainittua kuva esimerkiksi ruotsinkielen verbi ” promenera” ja saksan ” spazierengehen”. Munkkiniemi lähialueineen on erinomainen kävelyllä olemisen kohde. Täällä on luonnon monimuotoisuutta ja historiaa. Täällä on, ainakin toistaiseksi, inhimillisen mittaista rakennuskantaa. Täällä on vireää yksilöllistä palvelutarjontaa. Kävelyllä olija voi nauttia ja tehdä havaintoja luonnosta, seurata muutoksia ympäristössä, valppaana munkkiniemeläisenä rekisteröidä epäkohtia ja miettiä parannusehdotuksia sekä välillä viivähtää jossain alueen monista kahviloista. Matkalla kohdataan ystäviä, tuttavia eri yhteyksistä sekä katututtuja. Viimeksi mainittu on munkkiniemeläisen Markku Envallin mainio ilmaisu ( Tavaratalo taivasalla, 2018 ). Tilanteesta riippuen kohtaaminen vaihtelee pikaisesta tervehtimisestä syvälliseen ajatustenvaihtoon. On sanottu, että Munkkiniemi on kuin kylä. Tästä huolimatta tuttavallisuus ei välttämättä ole sellaista kuin kuulemma aikoinaan Viipurin torilla : ” Mistä sie tulet, minne sie mänet, mitä siul on kassissais” .Munkkiniemi koostuu eri ilmeisistä osa-alueista, joita yhdistää Puistotien valtaväylä ja raitiotien linjaus.. Historiallisesti lähtökohta on tietysti Munkkiniemen kartano. Yleistunnelmaltaan täällä on eräänlaista porvariston hillittyä charmia lainatakseni Luis Bunuelin erään elokuvan nimeä. Miltei aina on kävelyllä seuranavaimoni Elina. Matkan varrella riittää kommentoitavaa niin aineellisista asioista kuin aineettomistakin. Munkkiniemen entisen seurakuntatalon alennustila puhututtaa. Ilonaihe sen sijaan on viereisessä kirkossa tapahtuva vilkastunut toiminta sekä Munkkiniemen seurakunnan että etenkin Verkostoseurakunnan toimesta. Väkeä riittää, vauvasta vaariin. Vuodenaikojen vaihtelu kunnostetulla Munkkiniemen rannalla on aina kiinnostava. Härkähaan kaatunut mutta sitkeä ´puuvanhus puhututtaa. Milloin puistikon suihku saadaan kunnolla toimivaksi? Tällä hetkellä puistikko on veden vallassa. Kunnostustarve koskee myös ns.Konetalon viereistä lammikkoa. Olen asunut Munkkiniemessä vuodesta 1972. Muutokset mietityttävät, varsinkin näin vanhemmalla iällä. Ajatus nelosen ratikan linjauksen muutoksesta on hyytävä. Kädessäni on usein kävelykeppi. Wieniläinen vuonna 1919 kuollut kirjailija Peter Altenberg kirjoitti kävelykeppiaiheesta esseen ( kokoelmassa Im Nachtcafe ) Itse en sellaiseen pysty. Totean vain, että kepissäni on musta varsi ja hopeinen kädensija. Sain sen 80-vuotispäivänäni. Juuri sellainen oli myös Kalle -papalla, äitini isällä, Suomen vanhan sotaväen ( 1878-1902 ) ja Vapaussodan ryhdikkäällä veteraanilla kun hän sunnuntaina käveli mummun kanssa Oulun tuomiokirkkoon. Kolumni Helsinki varautuu koronavirukseen monin tavoin Erkki Wuori Kun ollaan kävelyllä... Kaupungilla on koronaviruksen suhteen hyvä toimintavalmius. H elsingin kaupunki on perustanut kaupunkitasoisen koronavirustilannetta koordinoivan ryhmän ja nostanut valmiutta sosiaalija terveystoimialalla ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Ryhmä huolehtii tarvittavien toimenpiteiden kaupunkitasoisesta ohjaamisesta ja yhteistyöstä muun muassa HUSin ja THL:n kanssa. Viranomaisten toiminnan tavoitteena on estää tai ainakin hidastaa epidemiaa, koska nyt meneillään olevat muut hengitystieinfektiot rasittavat terveydenhuoltoa. Keinoja epidemian estämiseen ja hidastamiseen ovat kriteerit täyttävien henkilöiden testaaminen, altistuneiden jäljittäminen ja altistuneiden asettaminen kotikaranteeniin. Helsingillä on valmius ja kapasiteettia reagoida tilanteen muuttuessa. Jos altistuneita tulee Helsingissä lisää, kaupunki lisää toimenpiteitä ja hoitokapasiteettia. Helsingille on myös laadittu pandemiasuunnitelma, joka kuvaa miten Helsingissä toimitaan mahdollisessa pandemiatilanteessa. Helsinki tiedottaa nettisivuillaan ajankohtaisista muutoksista, linjauksista, ohjeistuksista sekä suosituksista. Neuvontapalveluja kaupunkilaisille Helsinki tarjoaa kaupunkilaisille koronaviruspuhelinneuvontaa. Palvelu on tarkoitettu helsinkiläisille, jotka kokevat altistuneensa koronavirukselle tai jotka oireiden perusteella arvelevat saaneensa tartunnan. Numeroon voi soittaa myös, jos omaisen altistuminen tai oireet huolettavat. Neuvontapalvelun numero on 09 310 10024. Puhelinnumerossa palvellaan helsinkiläisiä arkisin kello 7–20. Iltaisin kello 20 jälkeen ja viikonloppuisin helsinkiläisiä neuvoo koronavirustartuntaan liittyvissä asioissa Päivystysapu, p. 116 117. Kuulovammaiset voivat koronavirusasioissa ottaa yhteyttä puhelimitse tulkin välityksellä. Tulkkauspalveluista löytyy lisää tietoa esimerkiksi tältä Kelan sivulta: Vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluAvaa uuden ikkunan. Tulkkauspalvelun etäpalvelu on käytössä ma– pe klo 8–16. Muina aikoina yhteyttä voi ottaa kaupungin sähköisen asioinnin kautta (asiointi.hel. fiAvaa uuden ikkunan) valitsemalla Terveydenhuollon lomakkeet > Yhteys terveysasemalle. Yhteydenottoon vastataan mahdollisimman pian, viimeistään seuraavana arkipäivänä. Yhteyttä voi ottaa myös täyttämällä Omaolo-palvelussa (omaolo.fi) yleisen oirearviokyselyn ja kertomalla avun tarpeen kiireellisyyydestä. Omaolosta saa tarvittaessa lääketieteellisesti kiireellisissä asioissa yhteyden ammattilaiseen vuorokauden ympäri. Kaupunki varautuu myös sisäisesti Kaupunki varautuu koronavirukseen myös omien työntekijöidensä suojelemiseksi. Kaupunki on linjannut, että koronaepidemia-alueille suuntautuvia virkamatkoja ei tule tehdä. Kaupunki suosittelee työntekijöitään välttämään myös vapaa-ajan matkustamista koronaepidemia-alueella. Kaupunki on päättänyt, että ainakin huhtikuun loppuun saakka kaikki kaupungin vieraanvaraisuuteen liittyvät vastaanotot perutaan, eikä uusia järjestetä. Kaupunki ei myöskään ota vastaan kansainvälisten ryhmien vierailuja. Lisäksi kaikissa kaupungin kokouksissa ja tilaisuuksissa sekä työpaikalla yleisestikin vältetään kättelyä. Työterveys Helsinki tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin epidemiologisten asiantuntijoiden sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) epidemiologisen yksikön kanssa. Työterveyshuollon ohjeet henkilöstölle ovat samat kuin mitä kaupunki antaa asukkaille. Kampin kappelia aiotaan laajentaa Havainnekuva Kampin kappelista suunnitellun laajennuksen jälkeen. Laajennusosa kuvassa oikealla. K ampin kappeli Helsingin keskustassa Narinkkatorilla on tarjonnut hiljentymispaikan ja keskusteluapua aukeamisestaan eli kesäkuusta 2012 alkaen. Kampin kappelin kävijämäärät ovat kasvaneet ja myös keskusteluapuun tulijoita on vuosi vuodelta enemmän. Kappelissa vierailee vuosittain noin 350 000 ihmistä. Muun muassa näistä syistä Kampin kappelin tilojen laajentaminen on tullut nyt ajankohtaiseksi. Kampin kappelin 70 neliömetrin laajennusosan rakentaminen on tarkoitus aloittaa vielä tänä vuonna. Laajennusosaan saadaan lisää tiloja keskusteluavun tarjoamista varten ja nykyistä paremmat sosiaalitilat. Laajennusosa on suunniteltu rakennettavaksi Kampin kappelisalin ja eteistilan jatkeeksi Narinkkatorin puoleiselle seinustalle. Rakennustyön yhteydessä myös Kampin kappelin ulkovalaisimet uusitaan ja kappelirakennuksen ulkopinta huoltokäsitellään. Kappelin laajennusosaan liittyvästä asemakaavasta päätetään kaupunginvaltuustossa keskiviikkona 25.3. Rakentamisaikataulun toivotaan olevan selvillä toukokuun alussa. Hankkeen urakoitsijasta päätetään yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 11.6. Kampin kappeli on poissa käytöstä rakennustöiden ajan ja kappelin palvelut siirtyvät rakennustöiden alkaessa väistötiloihin näillä näkymin 1.9. alkaen. Kappelin nykyiselle toiminnalle etsitään sopiva väistötila kevään kuluessa, jossa toiminta jatkuu arviolta puoli vuotta kestävän rakennusvaiheen aikana. Kappeli on kooltaan 300 neliömetriä eli 70 neliömetrin laajennuksen myötä kappelin palveluille saadaan lähes neljännes lisää tilaa verrattuna nykyiseen. Rakennushankkeen kustannukset maksaa Helsingin seurakuntayhtymä. Kauppatorin matkustajapaviljonki restauroidaan Tilapäinen odotustila avataan matkustajien käyttöön Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Mirja ja Pekka Koski-Lammi Oy / Olli Laari K auppatorilla sijaitseva Suomenlinnan lautan matkustajapaviljonki restauroidaan. Paviljonki on suljettuna perjantaista 13. maaliskuuta alkaen, ja matkustajien käyttöön avataan tilapäinen odotustila lauttaterminaalissa. Matkustajapaviljongin restaurointi valmistuu elokuussa 2020. Lähtevien matkustajien kulkureitit alueella muuttuvat. Suomenlinnan lauttaliikenne toimii normaalisti peruskorjauksen aikana. Kesäksi otetaan käyttöön erillinen HSL:n lipunmyyntipiste tilapäisen odotustilan yhteydessä. Restauroinnissa matkustajapaviljonki entisöidään siten, etteivät rakennuksen tyyli ja ulkoasu muutu. Puuosat kunnostetaan, valaisimia entisöidään ja paviljongin lattia ja katto uusitaan. Kauppatorin terminaalin matkustajapaviljonki on valmistunut vuonna 1952 Helsingin olympialaisiin. Rakennus on palvellut valmistumisestaan lähtien Suomenlinnan lauttaliikenteen matkustajien odotustilana ja kesäisin lipunmyyntitilana.
6 Viikot 12-13/2020 • Nro 6 M unkin S eutu Päivyri Seurakunta VIIKKO 12 MA 16.3. Ilkka TI 17.3. Kerttu, Kerttuli KE 18.3. Eetu, Edvard TO 19.3. n Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä Juuso, Joose, Josefiina, Jooseppi, Joosef PE 20.3. Kevätpäiväntasaus Aki, Kim, Kimi, Jooa, Joakim, Jaakkima LA 21.3. Pentti SU 22.3. Marian ilmestymispäivä Viktor, Vihtori VIIKKO 13 MA 23.3. Akseli, Selina TI 24.3. Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo KE 25.3. Aija, Aava TO 26.3. Manu, Immo, Manne, Immanuel PE 27.3. Sauli, Saul LA 28.3. WWF Earth Hour klo 20.30-21.30 Armas SU 29.3. Kesäaika alkaa Jouni, Joni, Joonas, Joona, Jonne, Jonni VIIKKO 14 MA 30.3. Usko TI 31.3. Irma, Irmeli Sanomalehtiä osaa lukea oikein vasta sitten, kun älyää lukea senkin, mitä niissä ei ole painettu. Matti Kurjensaari (1907 – 88) Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 Messu su 22.3. klo 11. Panu Pitkänen, Tarja Frilander, Teijo Junnola, Senni Valtonen. Messu su 29.3. klo 11. Riikka Kuusisalo, Senni Valtonen. Jos sinulla on hankaluuksia tulla messuun Munkkivuoren kirkkoon sunnuntaisin klo 11, voit hyödyntää seurakunnan käytössä olevia taksikortteja. Kyytiä tilatessa on hyvä mainita, että maksu tapahtuu Taksiliiton Yrityspalvelun taksikortilla. Saat kortin suntiolta kirkkoon tullessasi. Vapaaehtoisten ilta seurakuntasalissa ke 18.3. klo 18. Uudet ja jo vapaaehtoistoiminnassa mukana olleet, tervetuloa! Yhdessäoloa, kuulumisten vaihtoa ja vertaistukea kahvin tai teekupin äärellä. Lauluhetki seurakuntasalissa to 19.3. klo 11–12. Eeva Löflund ja Risto Kultala laulattavat talvilauluja. Seuraava kerta 7.5. Merimieskirkkopiiri ma klo 14– 15.45 seurakuntatalon Päätykamarissa. Kokoontuu joka toinen maanantai parittomilla viikoilla. Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Kädentaidon ilta ti 24.3. klo 18 seurakuntasalissa. Illan teemana kahvipussiaskartelu. Tule kokeilemaan miten ilmaisesta materiaalista saa tehtyä yllättävän kaunista. Ala jo kerätä kotoa ja naapureilta kahvipusseja. Meillä on jonkin verran seurakunnan keittiöstä kerättyjä pusseja. Tiedustelut Tarja Frilander 09 23405142. Raamattuja rukousryhmä joka toinen torstai parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. ToivonBistro-yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18–20.30 seurakuntatalon alakerrassa. Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Ilta tulilla. Nuotioilta kirkon pihalla to 26.3. klo 18–20. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Omat paistettavat mukaan. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 27.3. klo 13 Päätykamarissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 23405138. Arkiehtoollinen ke 1.4. klo 19. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Tilaisuus kestää noin puoli tuntia. Mukana Riikka Kuusisalo, Senni Valtonen. Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Levollisuuden messu la 21.3. klo 18. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja. Saarnan tilalla n. 10 minuutin mietiskelyhetki. Mukana Tarja Frilander ja Minna Lamminen. Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30–11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15–16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9–12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 sakastissa. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13–15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia. Nähdään punaista –veisuilta ke 25.3. klo 18. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18–20. Tule rukoilemaan yhteisten asioiden puolesta. Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. I love me ja Gloria Fashion Show yhdistävät voimansa K ansainvälinen muotitapahtuma Gloria Fashion Show siirtyy ensi syksynä Messukeskukseen ja toteutuu omana kokonaisuutenaan I love me -messujen yhteydessä. Näytöksen teemana on Itämeri ja yhtenä kumppanina John Nurmisen Säätiö. Vastuullisuus näkyy visuaalisuudessa ja huomioidaan myös tapahtuman järjestelyissä. Gloria Fashion Show ja I love me järjestetään 16.–18.10.2020 Messukeskuksessa. Syksyllä 14. kertaa järjestettävä Gloria Fashion Show eli GFS on tänä vuonna ainoa kuluttajille suunnattu muotitapahtuma, jossa on mahdollisuus yhdessä näytöksessä tutustua laajaan kattaukseen tulevan kauden muotia. Gloria Fashion Show kasvaa kohisten, sillä Messukeskuksen tilat tarjoavat sille mahdollisuuden laajentua. Yleisönäytöksiä on peräti kuusi, ja kuhunkin näytökseen mahtuu 1 500 muodin ystävää. Isommat tilat mahdollistavat myös paljon toivotun hengailun. – Yhdessä kumppaneidemme kanssa tuotamme GFS:n lounge-alueelle mielenkiintoista ohjelmaa. Alueelle voi tulla GFS-lipulla ennen ja jälkeen näytöksen fiilistelemään kaikkia kumppanipisteitä sekä nauttimaan lasillisen kuohuvaa, Glorian päätoimittaja Saila-Mari Kohtala kertoo. – Muotiala on Suomessa hajautunut, ja tämä kumppanuus on askel kohti toimialan tarvitsemaa kasvualustaa; kahden suuren yhteistyöllä saadaan tarvittavaa volyymia ja näkyvyyttä. Tapahtumat tarjoavat elämykselliset puitteet trendien esittelylle, ja Messukeskuksen muunneltavat tilat sopivat tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Avarat hallitilat ja huipputason esitystekniikka antavat vapauden kehittää näytöksen visuaalista toteutusta lähes rajattomasti, Messukeskuksen myyntiryhmäpäällikkö Lumia Ankkuri sanoo. Tapahtuman teemana on Itämeri, ja vastuullisuus näkyy kaikessa tekemisessä. Messukeskus sai ensimmäisenä suomalaisena tapahtumajärjestäjänä ISO-ympäristösertifikaatin jo 11 vuotta sitten, ja yrityksen ympäristölupaus on olla 110 % hiilineutraali vuonna 2029. – Kun kaksi toimialan merkittävää tapahtumaa, Gloria Fashion Show ja I love me, tuodaan yhteen, saavutetaan erityisen suuri vaikuttavuus esimerkiksi vastuullisuusteeman esiintuomisessa. Alan suurimpana toimijana meillä on vastuu näyttää esimerkkiä muille siitä, miten tapahtumia järjestetään ympäristöstä huolehtien. Upeita tapahtumia voidaan tehdä unohtamatta vastuullisuutta ja Gloria Fashion Show on tästä erinomainen esimerkki, Ankkuri huomauttaa. – Muotinäytöksemme on edelleenkin näyttävä, mutta myös vastuullisuutta korostava. Yhtenä kumppaninamme tällä matkalla on John Nurmisen Säätiö, jonka missiona on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Lahjoitamme sekä kumppanuustuotoista että lipputuloista rahaa Itämeren suojeluun. Myös yhteistyökumppanimme haluavat omalta osaltaan lisätä läpinäkyvyyttä ja korostaa laatua kertakäyttökulttuurin sijaan. Haluamme korostaa eettisyyttä esteettisyyttä unohtamatta, Saila-Mari Kohtala sanoo. – Taistelemme tuloksekkaasti Itämeren suurinta ympäristöongelmaa, rehevöitymisestä vastaan. Samalla suojelemme meren tarinaa ja varmistamme sen historian siirtymisen jälkipolville. On hienoa, että muodin avulla on mahdollista inspiroida ihmisiä sekä kutsua heitä mukaan Itämeren ja sen perinnön suojeluun. Mitä laajemmalle saamme leviämään sanaa, sitä enemmän Itämeri hyötyy. Nostetaan yhdessä Itämeri parrasvaloihin, kehottaa John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt. Myös Messukeskuksen järjestämän Vuoden nuori suunnittelija -kilpailun pääteema on meri, ja voittajatyö nähdään Gloria Fashion Show -muotinäytöksessä. Vuoden nuori suunnittelija on Suomen pitkäikäisin ja arvostetuin suunnittelukilpailu, joka on järjestetty vuosittain vuodesta 1995 alkaen. I love me ja Gloria Fashion Show järjestetään 16.– 18.10.2020 Messukeskuksessa. Muotinäytökseen on erillinen pääsylippu, jolla voi tutustua myös I love me -messujen tarjontaan. Liput tulevat myyntiin kevään aikana. Gloria Fashion Show ja I love me järjestetään 16.–18.10.2020 Messukeskuksessa. Kuva: Gloria Kirka-musikaali Hetki Lyö M usikaali kaikkien suomalaisten rakastamasta laulajasta ja musiikkimaailman ikonista. Kirka Kirill Babitzin on yksi Suomen menestyneimmistä artisteista. Hän oli maamme ensimmäinen oikea rocktähti, joka sai peräänsä villisti kirkuvat fanilaumat. Kirka oli venäläisen emigranttitaustansa vuoksi eksoottinen ilmestys tummine hiuksineen ja sinisine silmineen, hän oli täynnä karismaa ja kuin luotu tähdeksi. Oma suku ja perhe sisaruksineen olivat Kirkalle aina tärkeitä. Kirka lauloi persoonallisella äänellään tiensä suomalaisten sydämiin monipuolisesti rockilla, iskelmillä ja balladeilla heavyrockiakaan unohtamatta. Musikaali on matka Kirkan vanavedessä 60-luvulta lähtien aina 2000-luvulle asti. Kirkan ohella tapaamme suomalaisen kevyen musiikin merkkihenkilöitä kuten Sammyn, Muskan, Dannyn, Katri Helenan, Kassu Halosen, Hectorin ja Pave Maijasen. Koemme esityksessä laulajan pitkän uran eri vaiheita, Euroviisujen ja Syksyn sävelten huumaa, menestystä, rakkautta ja suuria suruja. Kirkaa esittää Voice of Finland -kisastakin tuttu valovoimainen tähti Ilari Hämäläinen. Musikaalissa kuullaan suuri joukko ikimuistoisia kappaleita, kuten Hetki lyö, Leijat, Hengaillaan, Surun pyyhit silmistäni, Kahden hullun matka, Daada Daada, Yli synkän virran, Puhelinlangat laulaa, Lumi teki enkelin eteiseen, Krokotiilirock ja Kirjoita Postikorttiin.
7 Nro 6 • Viikot 12-13/2020 M unkin S eutu Didrichsenin uusi museonjohtaja Maria Didrichsen vaalii jatkuvuutta Didrichsenin taidemuseota yli 27 vuotta johtanut Peter Didrichsen jättää tehtävänsä maaliskuun lopussa. Intendentti Maria Didrichsen aloittaa museonjohtajana 1. huhtikuuta. Jatkoa sivulta 3 ? Didrichsenin taidemuseon johtajana vuodesta 1992 toiminut Peter Didrichsen päättää johtajakautensa 31.3.2020. Didrichsenin taidemuseo sr -säätiön hallitus on nimittänyt museon nykyisen intendentin Maria Didrichsenin museonjohtajaksi 1.4.2020 alkaen. Maria Didrichsenistä tulee vasta kolmas museonjohtaja taidemuseon 55-vuotisen historian aikana. Vuosina 1965–1992 museota johti Peter Didrichsenin isä, taidesäätiön ja museon perustaja Gunnar Didrichsen. Museotoiminta on ollut Peter Didrichsenille ja hänen vanhemmilleen pro bono -työtä. Peter Didrichsenin johtajakauden aikana on panostettu erityisesti vaihtuviin näyttelyihin ja museon ammattimaiseen kehittämiseen samalla kun vuotuiset kävijämäärät ovat nousseet noin 50 000 kävijään vuodessa. – Jätän tehtävän luottavaisin mielin, Peter Didrichsen toteaa. – Ottaessani isäni kuoltua tehtävän vastaan museo oli jo jonkin aikaa viettänyt hiljaiseloa. Koska museon varat olivat hyvin rajalliset, oli valittava kokoelmien kartuttamisen ja aktiivisen näyttelytoiminnan välillä. Minulle oli luonteenomaista panostaa näyttelytoimintaan. Se oli pitkä ja alussa vaivalloinenkin tie, kunnes ammattitaitoinen ja yleisöpalveluun suuntautunut henkilökunta karttui, ja yhteistuumin pääsimme kohti tavoitettamme. Vaimoni Maria Didrichsen tuli mukaan 1997 ja hän on ollut tukeni siitä lähtien. Koska Maria on käytännössä hoitanut yhä enemmän museonjohtajan tehtäviä, on säätiön hallituksen päätös jatkajasta hyvin luonnollinen. Peter Didrichsen katsoo, että hyvä aika luopua tehtävästä on nyt, kun kaikki hänen museolle asettamansa suuret tavoitteet ovat toteutuneet tai toteutumassa. – Olen hyvin ylpeä nykyasemastamme, upeasta henkilökunnastamme ja saavutuksistamme, ja toivon hartaasti, etteivät ne ainoastaan säilyisi, vaan että museo voisi edelleen kehittyä yhä parempaan suuntaan jälkeeni, väistyvä museonjohtaja kertoo. Maria Didrichsen on työskennellyt yli kaksikymmentä vuotta Didrichsenin taidemuseon keskeisissä tehtävissä. Uusi toimi vie ajatukset museon tulevaisuuteen: – Kunnioitan ja arvostan appivanhempieni luomaa perintöä ja haluan vaalia sen jatkuvuutta. Museo on mieheni Peterin johdolla muodostunut tunnetuksi brändiksi ja noussut kymmenen suosituimman taidemuseon joukkoon maassamme. Olen ollut onnekkaassa tilanteessa saadessani osallistua myönteiseen kehitykseen ja tulevaisuuden luomiseen. Tästä on hyvä jatkaa, Maria Didrichsen sanoo. Maria Didrichsenin johtajanimityksen myötä museon intendentiksi siirtyy museon amanuenssi Otto Selén. Juhlavuosi 2020 huipentuu van Goghin näyttelyyn Vuonna 1965 avautunut Didrichsenin taidemuseo täyttää tänä vuonna 55 vuotta. Taidemuseon perustajat Gunnar (1903–1992) ja Marie-Louise Didrichsen (1913– 1988) keräsivät 1940-luvulta alkaen merkittävän taidekokoelman. Museon perustajien perintö näkyy museossa vahvasti myös nykypäivänä. Kokoelman painopisteet, suomalainen ja kansainvälinen modernismi ja muinaiset kulttuurit, heijastuvat edelleen museon näyttelyvalinnoissa. Juhlavuoden kunniaksi museolla on kunnianhimoinen näyttelyohjelma. Vuosi on käynnistynyt ennätysvilkkaana Kuutti Lavosen Aika ja ikuisuus -näyttelyn suosion siivittämänä. Kesällä Didrichsenillä nähdään Björn Weckströmin veistoja korutaiteen näyttely Ihminen, kone ja koru, ja vuosi huipentuu ensimmäiseen Suomessa nähtävään yksinomaan Vincent van Goghin teoksia esittelevään näyttelyyn Vincent van Gogh – Tie taiteilijaksi. Maria ja Peter Didrichsen. Kuva: Iiris Markkola / Didrichsenin taidemuseo Valtakunnallinen leikkipäivä jo 5. kerran L eikkiä juhlitaan jälleen valtakunnallisena Leikkipäivänä lauantaina 9. toukokuuta. Tämä vuosi on merkkipaalu Leikkipäivän historiassa, sillä teemapäivä järjestetään nyt jo viidennen kerran. Koko toukokuun ensimmäinen viikko on leikin juhlaa, joka huipentuu valtakunnalliseen Leikkipäivään 9. toukokuuta 2020. Viidettä kertaa järjestettävän Leikkipäivän teemana on tällä kertaa ”Leikki yhdistää”. Leikki ei ainoastaan yhdistä ihmisiä vaan myös monia muita asioita kuten oppimista, iloa ja vuorovaikutusta. Se liittää ihmisen myös ympäristöönsä. – Leikki yhdistää toiveita ja todellisuutta, satua ja totta. Se yhdistää monenlaisia ihmisiä, sukupolvia, eri kulttuurija kielitaustoista tulevia. Aikana, jolloin ihmisiä erottaa toisistaan moni asia, leikkiessä voi syntyä ihmisten kesken yhteys, jota ei ilman leikkiä syntyisi, pohtivat Leikkipäivä-verkostossa mukana olevat Johanna Olli Lane ry:stä ja Ilkka Tahvanainen Kirkkohallituksesta. Yhteinen leikki ja sen kautta koettu yhteinen ilo synnyttävät yhteenkuuluvuutta, joka puolestaan lisää luottamusta niin toisiin ihmisiin kuin tulevaan. – Leikille kannattaa antaa tilaa ja aikaa. Jo pieni hetki yhteistä leikkisyyttä syventää ihmisten välistä vuorovaikutusta, luo yhteyttä ja lisää luottamusta, Leikkipäivän koordinaattori Eevamaija Paljakka sanoo. Leikkipäivä-viesti yhdistää tapahtumia Eri puolilla Suomea järjestettäviä Leikkipäivä-tapahtumia yhdistää tänä vuonna teeman lisäksi yhteinen pääleikki: Leikkipäivä-viesti. – Leikkipäivä-viestiä on helppo kaikenikäisten leikkiä. Erilaisiin tapoihin läpsäyttää kädet kaverin kanssa yhteen perustuvaa viestiä on helppo soveltaa erilaisissa tiloissa ja erilaisten leikkijöiden kesken, Eevamaija Paljakka kertoo. Leikkipäivän sivulta löytyy ohjeet, miten eri tavoin Leikkipäivä-viestiä voi leikkiä. Kuka tahansa voi järjestää Leikkipäivä-tapahtumia järjestävät eri tahot ympäri Suomea. Kuka tahansa, myös yksityishenkilöt, voi järjestää oman leikkituokion tai -tapahtuman ja ilmoittaa sen Leikkipäivän sivuille. Ilmoittautuminen tämän vuoden tapahtumiin on nyt avautunut. Toiveissa on saada kalenteriin mahdollisimman monenlaisia tapahtumia aina pienistä leikkihetkistä yleisötapahtumiin. Nopeimmille tapahtumailmoittajille on luvassa Leikkipäivä-ilmapalloja. Teemapäivän järjestää Leikkipäivä-verkosto, johon kuuluu kolmisenkymmentä toimijaa. Verkoston toimintaa koordinoidaan Mannerheimin Lastensuojeluliitossa. Verkosto on kasvanut jälleen uusilla jäsenillä, mukaan ovat tulleet muun muassa Suomen Kirjastoseura ja Turun yliopiston alainen Pori Laboratory of Play. Leikkipäivä-tapahtumia voi ilmoittaa osoitteessa www.leikkipaiva.fi Savoy JAZZFest kasvatti yleisömääräänsä 2.500:een Leikki yhdistää eri-ikäisiä ja eri kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä. Kuva: MLL / Anna Autio Joyce Moreno, Savoy JAZZFest 6.3.2020. Kuva: Minna Hatinen J azz kiinnostaa! Järjestyksessään toinen Savoy JAZZFest 5.-8.3.2020 veti viikonlopun aikana lähes 2.500 hengen yleisön (2439). Nelipäiväiseksi kasvaneen tapahtuman nimekkäimpiä esiintyjiä olivat brasilialainen bossa nova -tähti Joyce Moreno, amerikkalaiset jazzhuilisti Elena Pinderhughes ja trumpetisti Tom Harrell, israelilainen kontrabasisti Adam Ben Ezra, kamerunilainen Richard Bona, UMO Helsinki Jazz Orchestra, Ricky-Tick Big Band, sekä sunnuntaina uuden levynsä A Song To Sing julkaissut Johanna Försti. Hotel Havenin jatkoklubeilla esiintyivät mm. Aki Rissanen, Robert Ikiz, Jukka Perko, Teppo Mäkynen, Jukka Eskola, Joel Remmel ja Linda Fredriksson. Festivaalin korkeaa kansainvälistä tasoa kiittelivät tapahtuman aikana niin vierailevat artistit kuin yleisökin. Taiteellinen johtaja Jukka Eskola on erittäin tyytyväinen festivaalin tasoon. ”Kaikki meni yli odotusten.” Savoy JAZZFestin järjestää Savoy-teatteri, jossa sen tuotannosta vastaa tuottaja Sirpa Hynninen yhdessä Savoy-teatterin ammattihenkilökunnan kanssa. Savoy JAZZFest järjestetään seuraavan kerran ensi vuonna 4.-7.3.2020. Festivaali esittelee jazzmusiikin kansainvälistä ja kotimaista parhaimmistoa. Savoy JAZZFestin ensimmäisen kolmivuotiskauden 2019-21 taiteellinen johtaja on trumpetisti Jukka Eskola. Mukaan Munkkiniemen asukasyhdistystoimintaan – Munkinseutu ry kutsuu Munkinseutu ry K aupunginosayhdistys Munkinseutu ry aloittaa kauden toimintansa järjestämällä vuosikokouksen 24.maaliskuuta Munkkiniemen palvelukeskuksessa. Sääntömääräinen vuosikokous pidetään klo 17.30 18, jonka jälkeen klo 18 alkaen everstiluutnantti Riku Rantakari pitää esityksen Talvisodasta, jonka päättymisestä tulee 13.3.2020 kuluneeksi 80 vuotta. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Yhdistyksemme järjestää yhteistyössä Munkkiniemen yhteiskoulun kanssa Munkinseudun asukkaiden toivoman, päiväkotija koulusuunnitelmiin keskittyvän asukasillan MYK:n juhlasalissa 15.4.2020 klo 18 19.30. Tilaisuuteen pääpuhujaksi on lupautunut tulemaan Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen. Järjestämme tänä kesänä jälleen pihakilpailun, jossa palkitaan asukkaiden lähettämien kuvien perusteella toimiva, hoidettu ja asukkaiden yhteisöllisyyttä lisäävä taloyhtiön piha. Alue kattaa koko Munkinseudun. Tiedot ja kuvat voittajaehdokaspihasta pyydetään lähettämään Munkinseudun hallituksen edustajille elokuun loppuun mennessä. Pihakilpailun tulos julkistetaan alkusyksystä ja palkintotilaisuudesta tulee jälleen näkyvä juttu Munkinseutu-lehteen. Tarkoitus on järjestää myös Munkinseutua koskeva ajankohtainen, liikenneaiheinen asukasilta sekä perinteinen kahvilakonsertti, joiden ajankohdista ilmoitamme myöhemmin. Lisäksi tavoitteenamme on yhteistyössä paikallisten yrittäjien sekä muiden vaikuttajien kanssa toteuttaa taas varainkeruu, jotta voimme jatkaa perinteitä pystyttämällä neljännen kerran valaistun joulukuusen Laajalahden aukiolle. Lämpimästi tervetuloa tilaisuuksiimme ja mukaan asukasyhdistystoimintaan! Munkinseutu ry Munksnejden rf Tom Harrell, Savoy JAZZFest 6.3.2020. Kuva: Minna Hatinen
8 Viikot 12-13/2020 • Nro 6 M unkin S eutu ? Kirjassa käsitellään viime vuosikymmenten aikana kansaa kohahduttaneita murhatapauksia, kuten Steen Christensenin poliisimurhat Tehtaankadulla, Sanna Sillanpään ampumaratasurmat Albertinkadulla ja veroprofessori Kari S. Tikan kuolema. Vanhemmista tapauksista läpi käydään muun muassa Inga Myllärin traaginen kohtalo, Ilpo Larhan suorittama palkkamurha ja Jammu Siltavuoren karmivat teot. Mukaan mahtuu myös historiallisesti merkittäviä tapauksia, kuten kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin, prokuraattori Eliel Soisalon-Soinisen ja sisäministeri Heikki Ritavuoren salamurhat. Helsingin historia on pullollaan myös selvittämättömiä murhia. Kuka tappoi ja kätki Jussi Helasvuon vuodesohvaan? Kuka suoritti Punavuoren kaksoismurhan? Kuka tappoi Susanne Lindholmin käpyläläisen talon kellariin? Kuka ampui kanadalaisen opiskelijan keskellä kaupunkia? Nämä tapaukset saattavat jäädä ikuisiksi mysteereiksi. Tunnettujen murhien ohella kirjassa esitellään vähemmän huomiota saaneita ja unohduksiin painuneita tapauksia: Arabiassa ruumista kuljetettiin lastenvaunuissa, Aleksis Kiven kadulla surmansa sai väärä mies, naisen ruumista etsittiin Huopalahden kaatopaikalta, Lauttasaaressa työpaikan oven edestä löytyi vain pelkkä pää ja tunnettu näyttelijä surmasi vaimonsa palkintokirveellä. Kirjassa esitellyt murhatapaukset on järjestetty kaupunginosien mukaan. Lukija voi halutessaan tutustua autenttisiin henkirikospaikkoihin Etelä-Helsingissä kirjassa olevan kartan opastamana. Toki hurjan retken voi tehdä myös kotisohvalta käsin. Pauli Jokinen on laaja-alaisesti Helsingin historiaan perehtynyt tietokirjailija, joka on aikaisemmin kirjoittanut kävelykirjoja, kuten suursuosioon nousseen Sunnuntaikävelyllä Helsingissä (Minerva 2010). Jokinen toimii kaupunkioppaana ja on järjestänyt tapahtumia Murhakävelyistä Helsingin kävelyfestivaaleihin Katujen kevätpesut alkoivat T änä keväänä leudon sään takia kevätpesut voitiin aloittaa tavallista aikaisemmin. – Hiekannosto aloitettiin viime viikon alussa kaikilla alueilla. Ensiksi nostetaan karkeaa hiekkaa eli sepeliä. Kun tämä on tehty, voidaan katuja ja jalkakäytäviä alkaa pestä, jotta hienompi hiekka-aines saadaan puhdistettua. Kaupungin eri alueilla katujen pesut etenevät hieman eri tahtiin, mutta todennäköisesti työt valmistuvat jo huhtikuun aikana, kertoo katujen ylläpidon tiimipäällikkö Kaisa Komulainen. Katujen kevätpesun aloittamisessa tasapainoillaan yöpakkasten aiheuttaman liukkauden ja katupölyn torjunnan välillä, joten yöpakkaset hidastavat työtä. Hiekannostossa käytetään vettä pölyämisen estämiseksi, joten pakkasella katuja ei voida pestä, sillä silloin aiheutettaisiin vain lisää liukkautta. Siirrä autosi ja kadut saadaan pestyä nopeammin Kadut saadaan pestyä nopeammin, kun kaupunkilaiset siirtävät autot siivousten tieltä pois. Katujen puhdistusaikataulut ovat saatavilla kadulla olevien kylttien lisäksi internetistä, tekstiviestien avulla tai SiirtoSoitto –mobiilisovelluksen kautta. – Kun siirrettäviä autoja ei ole, niin katualue voidaan pestä nopeammin. Aina kun autoja joudutaan siirtämään autoja, puhdistuskalusto joutuu odottamaan, sanoo Komulainen. Kadulle tuodaan aina siirtokehotustaulut, jotka kertovat, milloin auto on siirrettävä. Kyltit tuodaan paikalle vähintään kaksi päivää ennen siirtoja. Jos auto on pysäköitynä kyltillä merkitylle katuosuudelle puhdistustöiden alkaessa ja kaupunki joutuu siirrättämään sen, veloitetaan auton omistajalta pääsääntöisesti siirtomaksu. Laakson tuleva yhteissairaala edistää palvelujen uudistumista Ilmanlaatumittareita voi lainata neljästä Helsingin kirjastosta I täkeskuksen, Vallilan ja Viikin kirjastoihin sekä keskustakirjasto Oodiin tulee 11.3. alkaen lainattavaksi yhteensä kymmenen ilmanlaatumittaria. Lainattavaksi tulevat ilmanlaatumittarit mittaavat ulkoilman häkäpitoisuutta ja tuloksia voi seurata omalle puhelimelle ladattavalta sovellukselta. Ilmanlaatumittari kulkee mukana käteen kiinnitettävässä rannekkeessa. Mittari lähettää tiedot bluetoothin kautta käyttäjän puhelimeen, josta niitä voi tarkastella geme.io:n kehittämän Oo-sovelluksen kautta. Tiedot välittyvät myös Helsingin yliopistolle, jossa mitattavaa tietoa käytetään tutkimustarkoituksiin. Tiedon kerääntyessä tuloksia voi kuka tahansa tarkastella myös geme.io-sivustolla ja mittareita lainaavien kirjastojen infotauluilta. Tavoitteena on, että lainattavien mittareiden avulla saataisiin kerättyä mahdollisimman monipuolisesti tietoa eri alueiden ilmanlaadusta. – Häkäpitoisuuksien avulla on tavoitteena tutkia, millainen on ilmanlaadun yleiskuva ja mittareilla kerättyä tietoa voidaan hyödyntää monella tavoin kaupunkisuunnittelussa, kertoo ilmanlaatumittarit kehittäneen Loopshore Oy:ntoimitusjohtaja Janne Edgren. – Ilmanlaadun mittauksella saadaan mm. tietoa siitä, miltä alueilta liikennettä olisi hyvä ohjata muualle tiettyihin vuorokaudenaikoihin. Norjassa on esimerkiksi hyödynnetty ilmanlaatutietoja siten, että tietyillä alueilla on huonomman ilmanlaadun aikaan yksityisautoilua koskevia rajoituksia ja toisaalta halvemmat hinnat julkisen liikenteen maksuissa, kertoo Edgren. Nyt kirjastoihin lainattavaksi tulevat ilmanlaatumittarit ovat vielä prototyyppivaiheessa. – Mittarit eivät ole vielä täydellisiä, joten käyttäjien kokemukset ja palautteet ovat kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä, kertoo Edgren. Hän toivookin kirjaston asiakkaiden lähtevän mukaan testaamaan mittareita ja antamaan näin oman panoksensa kaupungin kehittämiseen. Ilmanlaatumittareiden kirjastolainaus on osa Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja kaupungin innovaatioyhtiö Forum Viriumin UrbanSense-hanketta, jossa hyödynnetään 5G-ratkaisuja kaupunkiympäristön havainnointiin ja ilmanlaadun reaaliaikaiseen seuraamiseen. – Kirjastojen tehtävänä on edistää tiedonsaantia ja yhteiskunnallista keskustelua, ja nyt kokeiluun tulevat mittarit tekevät juuri sitä. On tosi hieno juttu päästä yhdessä asiakkaidemme kanssa mukaan tällaiseen tiedonkeruuseen, jonka tavoitteena on saada parempi kuva yhteisen ympäristömme tilasta, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen. Nyt kokeiluvaiheessa käytettävät ilmanlaatumittarit ovat 3D-tulostimella tulostettuja ja ne on tehty biohajoavasta muovista. Laitteiden laina-aika on kaksi viikkoa, eikä niitä voi varata eikä lainaa uusia. Ilmanlaatumittarit ovat kirjastojen lainausvalikoimassa toistaiseksi. Nyt kokeiluvaiheessa käytettävät ilmanlaatumittarit ovat 3D-tulostimella tulostettuja ja ne on tehty biohajoavasta muovista. L autakunta antoi 10.3. kokouksessa lausunnon tulevan Laakson yhteissairaalan hankesuunnitelmasta. Uuden Laakson yhteissairaalan rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan loppuvuodesta 2021. Ensimmäisiä osia sairaalasta otetaan käyttöön arviolta vuoden 2026 aikana. Suunnitelmien mukaan Laakson sairaalahankkeessa sekä rakennetaan uudisrakennuksia että peruskorjataan vanhaa. Rakennukset ja tilat suunnitellaan sairaalatoiminnan uusien toimintamallien mukaisiksi. Uudet tilat mahdollistavat sairaalatoiminnan tarpeidenja tavoitteidenmukaisen kehittämisen. Tavoitteena on luoda asiakkaille viihtyisä ja toimiva hoitopaikka ja henkilöstölle houkutteleva työ-, opetusja tutkimusympäristö. Yhteissairaalaan suunnitellaan yli 900 sairaansijaa, joista reilu puolet on varattu psykiatrian käyttöön. Sairaalaan sijoitetaan Helsingin kaupungin Auroran sairaalan psykiatriset osastot ja HUSin lasten-, nuortenja aikuispsykiatrian toimintoja. Psykiatrinen sairaalahoito hyötyy siitä, että se sijaitsee Laaksossa somaattisen sairaalan yhteydessä ja lähellä Meilahden sairaala-aluetta. Helsingin somaattisessa sairaalahoidossa Laakson yhteissairaala korvaa suunnitelmissa nykyisen Laakson sairaalan toiminnat kokonaan ja puolet nykyisestä Suursuon sairaalan toiminnasta. Laaksoon ollaan sijoittamassa tulevaisuudessa myös sairaalatoimintaa tukevaa poliklinikkatoimintaa. Laaksoon tulisi lisäksi HUSin vaativa neurologinen kuntoutus. Yhteissairaalaa suunnitellaan kuntoutumista tukevaksi. Sairaalaan ollaan keskittämässä helsinkiläisten kuntoutus akuutin sairauden jälkeen tai toimintakyvyn äkillisesti heikentyessä. Sairaalaan tulee myös palliatiivisen ja saattohoidon toimintoja. Hankkeen arvioidut kustannukset ovat tällä hetkellä kokonaisuudessaan 838 M€ (alv 0%). Helsingin valvontaeläinlääkärit tarvitsevat työssään entistä useammin poliisin apua H elsingin valvontaeläinlääkäreille tehdään viikoittain eläinsuojeluilmoituksia vihaisista koirista. Ilmoittajat ovat huolissaan koirien vaarallisuudesta ja huonosta hoidosta. – Yhä useammin taistelurotuinen koira on väärissä käsissä: omistajat saattavat käyttää koiria pelotteena. Samat omistajat voivat teettää koirillaan pentuja saadakseen niistä rahaa. Koirien hoito ja olosuhteet ovat usein puutteellista. Näitä omistajia on vaikea tavoittaa, sillä heidän asuinpaikkansa vaihtuvat usein, kertoo Helsingin ympäristöpalveluiden johtava valvontaeläinlääkäri Päivi Lahti. Koiran aiheuttaman vaaran selvittely on poliisin tehtävä, valvontaeläinlääkäri taas arvioi tilannetta koiran hoidon ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Poliisi myös auttaa omistajien tavoittamisessa ja turvaa tarkastusten suorittamista. Helsingin valvontaeläinlääkärit selvittävät yhä useammin myös koirien maahantuonnin epäselvyyksiä. Usein koiran ostaja on netti-ilmoituksen perusteella käynyt myyjän luona ja ostanut sairaan koiranpennun tai on muuten huolestunut koirien olosuhteista. Eläimet on monesti tuotu ulkomailta. Viranomaisella saattaa herätä epäily lemmikin tuontiasiakirjojen ja merkintöjen aitoudesta, vaikka merkinnät ovat tuontivaatimusten mukaiset. Tuontiin liittyviä väärinkäytöksiä on vaikea näyttää toteen ilman poliisitutkintaa. – Helsingin poliisin eläimiin kohdistuvien rikosten tutkintaryhmä on tehostanut merkittävästi eläinsuojeluvalvontaa, sekä erityisesti vihaisiin koiriin ja lemmikkien laittomaan tuontiin liittyvää valvontaa, kiittelee johtava valvontaeläinlääkäri Päivi Lahti. Eläinsuojelutarkastuksilla paljon toimenpiteitä Vuonna 2019 ympäristöpalveluiden valvontaeläinlääkärit tekivät 251 tarkastusta, joista suurin osa tehtiin helsinkiläisiin yksityisasuntoihin. Myös eläinkauppoja, hevostalleja ja vastaavia kohteita tarkastettiin. Suurin osa tarkastuksista, yli 90 prosenttia, kohdistui koiriin ja kissoihin. Tarkastuksista liki joka toisella (44 %) annettiin määräyksiä tai ryhdyttiin kiireellisiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Määräykset koskivat yleisimmin eläinten perushoitoa, kuten ruokintaa, ulkoilutusta, pitopaikan puhtautta tai sairauden hoitoa. Kiireellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin, jos eläin oli hylätty tai omistaja oli vakavasti laiminlyönyt sen hoidon. Vakavista eläinsuojelurikkomuksista tehdään tutkintapyyntö poliisille tai pyydetään poliisi mukaan jo tarkastuskäynnille. Viime vuonna helsinkiläisille eläinten omistajille määrättiin yhdeksän eläintenpitokieltoa. Kulttuurikummeina kentän johtavia toimijoita Kirjat Helsingin murhahistoria esittelee yli sata henkirikosta Esperi lisää varotoimenpiteitä E speri on varautunut THL:n normaalin pitkäaikaishoitoon suunnatun ohjeistuksen lisäksi ylimääräisillä varotoimenpiteillä turvatakseen koronaviruksen aiheuttamilta tartunnoilta henkilöstönsä ja palveluitaan käyttävät asukkaat. Epidemia-alueelle matkustaneiden, yksikössä työskentelevien tai vierailijoiden osalta Esperissä on jo 9.3. alkaen ollut voimassa 14 vrk odotusaika ennen yksikköön saapumista. Tämän lisäksi muita ulkopuolisia vierailuja on vähennetty. Esperi seuraa tilannetta tiiviisti ja arvioi jatkuvasti sen vaikutuksia asukkaiden sekä henkilöstön turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Tämän arvioinnin perusteella Esperi lisää varotoimenpiteitä ja esittää aiemman toimintaohjeistuksen lisäksi muun muassa toiveen kaikkien vierailuiden välttämisestä ympärivuorokautisen hoivan ja –hoidon yksiköissä. Omaisten osalta Esperi pyrkii järjestämään mahdollisuuden yhteydenpitoon oman läheisen kanssa jatkossa joko puhelimitse tai kuvapuhelun avulla. Kulttuurin kummilapset laajentaa Helsingin kaupunginorkesterin aloittamaa kummilapsitoimintaa koskemaan useita taiteenaloja ja kaikkia vuonna 2020 tai sen jälkeen syntyneitä helsinkiläisiä lapsia.
9 Nro 6 • Viikot 12-13/2020 M unkin S eutu Helsinki Biennaali ensi kesänä Vallisaaressa Mannerheimintie 65 00250 Helsinki Soita 020 730 7260 Nyt hammasproteesit kuntoon! • Teemme myös kotikäyntejä • Maksuton tarkastus ja hoitosuunnitelma Oiva erikoishammasteknikko Töölöntullissa AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Tule kuuntelemaan maksuttomia luentojamme riippuvuuksista sekä niiden hoidosta. Luennot löydät kotisivujemme Luentokalenterista. PÄIHDEKLINIKKA • päihderiippuvuus • peliriippuvuus • jatkokuntoutus TYÖELÄMÄPALVELUT • koulutukset • työnohjaukset • työhyvinvointipalvelut HYVINVOINTIPALVELUT • läheisten hoidot • Ravinto & Mieli Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Jatkoa sivulta 3 Y hteenkytkeytyminen ja siitä seuraava keskinäinen riippuvuus ovat biennaalin kantavat ajatukset. Ne antavat laajan viitekehyksen, johon sisältyvät sekä käsillä oleva ekologinen kriisi että Helsinki Biennaalin erityinen paikka, Vallisaari. Tähän kaikkeen viittaa biennaalin nimi, metafora Sama meri. Biennaalissa 40 erilaista taiteilijaa Biennaalin pääkuraattorit Pirkko Siitari ja Taru Tappola ovat valinneet mukaan 40 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää luomaan Vallisaareen uusia paikkasidonnaisia teoksia tai esittämään olemassa olevia töitä, jotka asettuvat vuoropuheluun saaren kanssa. – Olemme valinneet biennaaliin keskenään hyvin erilaisia taiteilijoita, jotka kaikki toimivat kansainvälisessä kontekstissa. He ovat kiinnostuneita erilaisista aiheista taiteessaan. He osaavat työskennellä paikkasidonnaisesti, ja heillä on kyky nähdä paikasta kumpuavia aiheita ja jalostaa ne teokseksi. Teosten tekniset toteutukset kestävät Vallisaaren olosuhteet. Valmiit ja mantereella sijaitsevat teokset on valittu Vallisaaresta nousevien teemojen pohjalta, Siitari ja Tappola sanovat. Helsinki Biennaalin teoksissa nousevat esille muun muassa seuraavat teemat: luontoyhteys, rajat ja identiteetit, aika ja sen kerrostumat sekä empatia ja yhteisöllisyys. Jaakko Niemelän kuusimetrinen rakennustelineistä koostuva installaatio Laituri 6 nähdään jo mantereelta päin Vallisaareen päin saapuessa. Teos näyttää konkreettisesti punaisella laiturilla korkeuden, jonne merenpinta nousisi, mikäli Grönlannin pohjoinen jääpeite sulaisi kokonaan. Vallisaari Lighthouse on Tadashi Kawamatan saareen luoma majakka, joka rakentuu muun muassa saaresta kerätystä puurojusta. Teos kasvaa ulos bunkkerimaisen hissirakennuksen katosta, ja sen kuvitteelliset juuret tunkeutuvat maan uumeniin. Taiteilija inspiroitui erityisesti Vallisaaren maanalaisesta tunneliverkostosta sekä siitä, että saari on nykyään asumaton. Kawamatan teoksen valaisee Helen. Inga Melderen Repeating Pattern kertoo lapsuudesta suljetussa Vallisaaressa 1950-70-luvuilla. Installaatio jakautuu Luotsitalossa kahteen asuntoon. Ensimmäisessä sukelletaan uimakoulumuistoihin, toisessa palataan jäljittämään salaista luolaa. Meldere taltioi entisten asukkaiden lapsuustarinoita maalauksina huoneisiin. Outi Pieskin ja Birit & Katja Haarlan ensimmäisen yhteisen teoksen teemaa tukee heidän äiti-tytärsuhteensa. Maailmantuhon tuskassa nuoret tanssivat kutsuen apuun unohdetut saamelaiset maan jumalattaret. Teoksessa eri sukupolvet kuuntelevat esiäitien ääntä niin tanssin kuin saamenkäsityön, duodjin kautta. Pawel Althamerin teos on toteutettu yhteistyössä Suomenlinnan avovankilan kanssa. Althamer näyttelee yhtä seitsemästä vangista, jotka pakenevat kahlitusta ympäristöstään. Meren ja erilaisten maisemien kautta kulkien he löytävät reitin takaisin luontoon ja itseensä. VR-tekniikalla toteutetussa elokuvassa katsoja pääsee mukaan yhtenä vangeista. Toinen osa teoksesta on dokumentaarinen filmi, joka kuvaa elokuvan valmistumista. Graffititaiteilija EGSin teos Eilisen ja huomisen saaristo levittäytyy eri puolille Helsinkiä. Se koostuu kahdeksasta kadonneisiin tai mahdollisiin tulevaisuuden saariin viittaavasta veistoksesta. Viisi veistosta sijaitsee paikoilla, joilta on kadonnut veden ympäröimä saari kaupungin rakentamisen myötä.Teoksella EGS käsittelee ihmistoiminnasta aiheutuvaa osittain peruuttamatonta maiseman muuttumista. Kaksi kivilohkaretta on sijoitettu kaksipuolisen peilin molemmin puolin. Toinen lohkare on aito kivi, toinen sen metallinen peilikuva. Alicja Kwaden teos Big Be-Hide nostaa esiin erilaisuuden ja samanlaisuuden käsitteet. Toinen teos Pars pro Toto koostuu kahdeksasta planeettaa muistuttavasta pyöreästä kappaleesta. Teoksella Kwade viittaa ajatukseen rinnakkaisista, yhtä todellisista maailmoista, joilla jokaisella on oma todellisuutensa. Mediaja installaatiotaiteilija Teemu Lehmusruusun House of Polypores on hybridimäinen taideteos, jossa yhdistyvät reaaliaikaiset luonnoprosessit, biomateriaalitutkimus ja äänitaide. Teos kuuntelee lähimetsän kaatuneissa puissa tapahtuvaa lahoamista ja muuntaa sen urkusarjana soivaksi installaatioksi. Dafna Maimonin teos Indigestibles (Sulamattomat) on tilateos ja performanssi, joka käsittelee eksyksissä olevaa nykyajan ihmistä. Maimon muuttaa yhden ruutikellarin ihmien suolistoksi, jonka läpi katsoja kulkee. Janet Echelman toteuttaa veistoksia ilmatilaan rakennusten ja korttelien mittakaavassa. Hänen veistoksensa 1,78 kohoaa Senaatintorin ylle elokuun ajaksi. Veistoksen muoto on saanut innoituksensa valtameren aaltojen korkeustiedoista. Taiteiden yönä 20.8. teos herää henkiin ja saa ylleen muuttuvan värija äänimaailman, johon katsojat voivat vaikuttaa kännykän kautta. Teoksen tapahtumallinen osuus toteutetaan yhteistyössä Helsingin juhlaviikkojen kanssa. Helsinki Biennaaliin kutsuttu monitieteinen tutkimusyksikkö BIOS keskittyy siihen, miten ympäristö on irrotettu taloudesta. Vallisaaren tutkimusasemalla BIOS pyrkii jäsentämään ja havainnollistamaan sitä, miten eriyttäminen tapahtuu, mitä vaikutuksia sillä on ja mitä voitaisiin tehdä toisin. BIOS tuo tutkimusasemalle tietoa kaikkialta maailmasta ja konkretisoi abstraktia tutkimustietoa kävijöiden koettavaksi. Vallisaari palvelee monipuolisesti Vallisaari on historialtaan ja luonnoltaan ainutlaatuinen merilinnoitus Helsingin edustalla. Saaren luonto on asettanut Helsinki Biennaalille tarkat raamit, joiden mukaan tapahtuma tullaan toteuttamaan. Jokainen teosidea ja -paikka on arvioitu yhteistyössä Metsähallituksen ja Museoviraston kanssa luonnosuojelun ja historiallisten rakennusten säilymisen näkökulmasta. Helsinki Biennaalin taideteokset sijoittuvat eri puolille saarta vanhan tykkitien varrelle. Reitin pituus on noin kolme kilometriä, ja se on helppokulkuista soratietä. Saaresta löytyy useita kahviloita. Vallisaareen kulkee reittiliikenne Kauppatorilta ja Hakaniemestä. Helsinki Biennaali on kävijöille maksuton, kävijät maksavat lauttalipun. Saareen voi tulla myös omalla veneellä. Kulttuurikummeina kentän johtavia toimijoita www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Tuli tuhosi kotitalousluokan T uli tuhosi kotitalousluokan Munkkivuoren koulussa. Ranskalais-suomalaisessa koulussa palon epäillään saaneen alkunsa viallisesta sähkölaitteesta. Tulipalo sattui lauantain 7. maaliskuuta vastaisena yönä. Palosta levisi savua laajalle alueelle kiinteistöön. Kotitalousluokka vaurioitui pahoin, mutta muuten koulu on käytössä ja ylioppilaskirjoitukset ovat menossa. Kansallisteatteri, Svenska Teatern, Teatteri ILMI Ö., Q-teatteri ja Nukketeatteri Sampo Vuonna 2022 tanssi, sirkus, valokuvataide ja ruokakulttuuri, kulttuurikummit: Tanssin talo, Cirko Uuden sirkuksen keskus, Teatterimuseo, Suomen valokuvataiteen museo, Tanssiteatteri Hurjaruuth sekä Hotellija ravintolamuseo Vuonna 2023 kulttuuriperintö, kulttuurikummit: Helsingin kaupunginmuseo, Suomen kansallismuseo, Designmuseo, Arkkitehtuurimuseo, Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura Vuonna 2024 sanataide ja liikunta, kulttuurikummit: Helsingin kaupunginkirjasto ja liikuntapalvelut Vuonna 2025 kuvataide, kulttuurikummit: Helsingin taidemuseo HAM, Kansallisgalleria (Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo) ja Amos Rex Vuonna 2026 ooppera ja baletti, kulttuurikummit: Suomen kansallisooppera ja –baletti Vuonna 2027 Helsingin kaupunginorkesteri aloittaa uuden kummilapsikierroksen kyseisenä vuonna syntyvien kanssa. – Me kansallisteatterilaiset olemme erittäin ylpeitä voidessamme tarjota lapsille ensikosketuksia teatteriin. On hienoa, että hanke edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä edesauttaa lasten oikeuksia, Suomen Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho iloitsee. Lapset saavat kutsun Kulttuurin kummilapseksi neuvolasta. Heidät voi ilmoittaa mukaan toimintaan kummilapset.hel.fi -verkkosivustolla. Kummilapsitoiminnan tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin ja kaupunkilaisten kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistäminen. Samalla toiminta lisää Helsingissä toimivien taideja kulttuurilaitosten saavutettavuutta. J okaisella kuluvan vuoden aikana tai sen jälkeen syntyvällä helsinkiläisellä lapsella on kummina kulttuuritoimija, joka järjestää lapselle vuosittain kaksi hänen kehitysvaiheensa mukaan suunniteltua maksutonta tapahtumaa. Kummeina on lähes 30 johtavaa kulttuurikentän toimijaa. – Olemme todella iloisia, että Suomen merkittävimmät kulttuuritoimijat ovat innokkaasti lähteneet helsinkiläisten lasten kulttuurikummeiksi. Tämä on meille kaikille loistava mahdollisuus tehdä yhdessä, syventää suhdettamme lapsiperheisiin ja kehittää yleisötyötä. Kulttuurin kummilapset on myös kansainvälisesti ainutlaatuista toimintaa, sanoo Helsingin kulttuurijohtaja, Mari Männistö. Kummitoimijat lasten syntymävuoden ja kulttuurin alan mukaan: Vuonna 2020 musiikki, kulttuurikummi: Helsingin kaupunginorkesteri Vuonna 2021 teatteri, kulttuurikummit: Helsingin Kaupunginteatteri, Suomen
10 Viikot 12-13/2020 • Nro 6 M unkin S eutu Risto Kolanen: Lopputalven kulttuurikierros Kulttuuri ? Lapinlahden sairaala on malliesimerkki alueesta, jonka kulttuurihistoriaa arvostavat yhteisöt ja yksilöt ovat muokanneet elävän kulttuuriperinnön paikaksi. Alue kaikille kuuluvana kohteena on muutoksen pyörteissä, jonka kauhuskenaarioissa mahdollisuudet nauttia vapaasti paikasta kaventuisivat, kulttuuriperinnön tuntija Pauliina Latvala-Harvilahti varoittaa (HS 11.3.). Broadwaymusikaali iloisena lukioesityksenä Eriarvoisuuden ja yksinäisyyden kaltaisia aina ajankohtaisia teemoja käsittelevä klassikkomusikaali ”Annie” sai ensi-iltansa Kulttuuritalo Martinuksessa. Riina Salmen ohjaamassa musikaalissa lavalle nousi yli 70 Vaskivuoren lukion opiskelijaa. Taitavia oppilaita-esiintyjiä, mikä on tullut selväksi jo aiemmasta. Reipas ja vähän poikamainen Annie asuu New Yorkissa 1930-luvula, surkeassa orpokodissa, jota johtaa alkoholisoitunut neiti Hannigan. Annien vuorottelivat Venla Malinen ja Krista Schöter. Broadwayn suosikkimusikaalin tarina saa juonensa miljardööri Oliver Warbucksin, Onni Aflatuni, halutessa jouluksi kartanokotiin orpolapsen. Annie ja Oliver etsivät Annien vanhempia 50 000 dollarin voimin myös radiostudiossa. Oikeita vanhempia ei löydy, valevanhempia kyllä sitäkin enemmän voiton toivossa. Hyvää tanssia, orkesterimusiikkia ja näyttelemistä jälleen Vaskivuoren lukiolta; jokaiselle on löytynyt oma rooli ja yhteinen tekemisen ilo näkyy. Ei mikään Broadway-kopio, vaan omannäköinen tulkinta. Klassikkomusikaali on myös kantaaottava ja moderni. Myös orpokotiin koittaa toinen parempi elämä tarinan lopussa ja Annie saa rikkaan adoptioisän ja varmaan äidinkin sihteeristä, Cracesta, Marie Selonen. Teatteriproduktiossa lukion opiskelijat tulkitsevat tarinaa ja kohtauksia ohjaajansa kanssa ideoiden, kaikki ovat olleet suunnittelussa mukana. Näytelmässä nousee vahvasti esille lama-ajan eriarvoisuus, mutta myös välittäminen. Kolmas osa kaikesta Monitaiteellisessa teoksessa ”30%OFF” yhdistyy videotaide, projisointi, ääni-installaatio, tanssi, musiikki ja fyysinen näyttelijäntyö. Mirva Mäkinen ja Tuomas Juntunen ovat tehneet koreografian ja ohjauksen esitykseen, jossa vajaa parikymmentä Kallio lukion tanssin opiskelijaa näyttää innostuneesti taitojaan. Esitys on jatkoa Mirva Mäkisen pitkälle, ansiokkaalle työlle ilmaisutaidon lukion tanssinopettaja-lehtorina. Mäkinen ja tanssipari Otto Akkanen tanssivat alussa, pitkäksi aikaa lattian valtaavat lukiolaiset ja lopuksi kaikki ovat yhdessä. Sergio Castrillonin sellonsoitto on tärkeässä osassa. Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan näyttämöllä Elannon vanhalla leipätehtaalla nähty tanssiteos sai ideansa kaupassa olevien tuotteiden ”parasta ennen” päiväyksen jälkeen alennuksella myymisestä. Alennus viittaa tuotteen tuoreuteen. Tekijät kysyvät, mitä tuoreus tarkoittaa taiteessa tai tekemisessä ja mitä toisaalta jonkin asian ”parasta ennen” asia tarkoittaa. Teos jättää kolmasosan kaikesta tekemästään tekemättä ja ottaa ”vain kolmasosan yleisöstään” mukaansa. Taiteelliset tavoitteet ovat äänen, liikkeen, musiikin, videotaiteen vuoropuhelu ja taiteilijoiden kohtaaminen. Elämä kiihtyy ja vaatii kokoajan läsnäoloa, saavutettavuutta.. Teos pyrkii päinvastaiseen, viiveellä tekemiseen, venyttämiseen ja vähempään. Ponit eivät tunne häpeää – Miksi se olisi häpeällistä, kun katselijat eivät sitä sellaisena pidä?, teatterin varhainen filosofi Aristofanes sanoo. – Mitä useampia asioita ihminen häpeää, sitä kunniallisempi hän on, kirjailija George Bernard Shaw jatkaa. – Taas saa hävetä silmät päästään, Äiti kuittaa. Kellariteatteri, kutsumanimeltään Klitsu, elää ja voi hyvin jo 60 vuotta helsinkiläisten tai tänne muuttaneiden nuorten harrastusnäyttämönä. Klitsu esittää paljon oivaltavia pienoisnäytelmiä, joiden käsikirjoituksesta vastaa usein työryhmä. Tiina Tuuri ohjasi Iida Jauhon ja Linnea Kilpeläisen dramaturgiaan ”Ponit nukkuvat öisin” –esityksen, jossa Pauliina Kietäväinen, Lotta Pohjola ja Velma Tiusanen vaihtelevat koulumaailman nuorten ja opettajien rooleja ja sukupuolia tiuhaan tahtiin. Johanna Kankkunen toimii lauluillaan kommentoivana trubaduurina. Näyttelijät ovat valloittavan energisiä. Erityisesti lopun saunakohtauksen ujous ja häpeä on hienosti tulkittu. Ihmiskohtalo on tarinan arvoinen Teatteriryhmä Sumu on uusi, vuonna 2017, perustettu esitysporukka, jonka jäsenet ovat jo matkalla ehtineet vaihtua. Perustaja ja ohjaaja Katja Honkanen pysyy. Se esittää maaliskuulla ”Ihmiskohtaloita” –monologeja kohtalaisen uudessa kulttuurikeskus Sähinässä Lauttasaaressa. Ihmiskohtaloita -esityksen pohjana on käytetty arjessaan väkivaltaa kokeneiden uhrien ja omaisten haastatteluja. Pitkään vaietut kertomukset esitetään monologien, tanssin, fyysisen ilmaisun ja abstraktin taiteellisen ilmaisun keinoin. Esityksiä on 29.3. asti. Hosanna Megumin monologi kertoo täydellisyyden tavoittelun mahdottomuudesta ja siitä, kun ihminen vapautuu mielen vankilasta. Hän tanssii valtava hyvin. Laura Faarinen on haavoittuvaisen herkkä tulkitessaan ihmistä, joka rakastuu palavasti toiseen ihmiseen ,joka ensin vastaa rakkauteen, mutta jättää sitten. – Taivaat olivat upeita… ja demonitkin sen mukaisia. Daniel McMullenin ensimmäinen monologi puhuu väkivaltaiseksi muuttuneesta suhteesta miesystävään. Toinen monologi kertoo miehen suhteesta väkivaltaiseen naiseen. Mies pysyy suhteessa lasten takia, Uhri on uhri. Hän on vaikuttava kertoja, mutta ääni kääntyy sisäänpäin aina kun suomi vaihtuu kotikieleen, englanniksi. Kaisu Andrejevin monologi tulkitsee väkivaltaa parisuhteessa, fyysistä ja henkistä alistamista. Katja Honkanen sanoo paljon itseensä kohdistuvasta väkivallasta. Kuinka kivun voisi pakottaa pois sisältä ja ”itkeä itsensä tuskattomammaksi”. Fikrete Miftari kertoo hullusta rakkaudesta, koska se osoittautuu vääränlaiseksi rakkaudeksi, josta on vaikea päästä irti. Hänet on nähty jo Kansallisteatterin lavalla. Monologien välillä esiintyjät tanssivat yhdessä leikillisesti. Kalevala on nähty Comics in Concert teki Kalevalan päivänä Musiikkiteatteri Kapsäkissä Suomelle ”uuden kansalliseepoksen”. Livenä, kahden muusikon ja piirtäjän trio valmisti tunnissa uuden kertomuksen, uudet kuvat ja uuden musiikin. Eepos syntyi pala palalta katsojien silmien edessä. Ryhmän muodostavat Ville Ranta piirrosten tekijänä, veli Aleksi Ranta kitarassa ja Niko Kumpuvaara harmonikassa. Soittokaksikko aloitti, sarjakuvapiirroksen mestari tuli heti perään, mutta oli välillä valmiina ennen soiton päätöstä. Ryhmä on esiintynyt jo vuodesta 2009 alkaen festivaaleilla, konserttisaleissa, taidetapahtumissa ja muissa julkisissa ja yksityisissä tiloissa. Sen tapa yhdistää musiikkia ja käden piirrostaitoa on maagisen vetoavaa. Rannan välineenä olivat vain paperit vanhanaikaisen piirrosheittimen päällä. Hän piirsi erivärisillä tusseilla ja musteilla jälkensä. Vaikuttavin oli ihan näköinen ”Lemminkäisen äiti”, joka parsi poikaansa Tuonelan joella. Näköisyysmielleyhtymä syntyy tietysti Akseli Gallen-Kallelan ja muiden Kalevalan kuvittajien vanhoista töistä. Euroopan kaupunkeja runolauluna Kalevalan päivän aattona Rauhankadun antikvariaatti-galleria Laterna Magica järjesti mieluisan, poikkeavan musiikkihetken katutason antikvariaattipuolen perällä. Monipuolinen muusikko Tommi Lindell esitti pirteän iskevästi ”Runomatkan Eurooppaani”. Hänet tunnetaan monen yhtyeen, konsertin ja tv-ohjelman kosketinsoittajana. Nyt oli vuorossa kotimaisen riimittelyn sooloesitys, jonka kuulijoissa taisi olla paljon sukulaisia, ystäviä ja Krunikan kylänmiehiä. Matkan varrella vietetään mm. päivä Prahassa ja Tukholmassa, pistäydytään Dublinin blinikekkereissä ja tutustutaan Berliinin gerbiilivakoojaan. ”Brysselin tryffeliporsas” tai ”Kirsin Corsa” saivat ehkä hauskimman riimittelyn. Lindell on hyvin tuoreella tavalla luonut sekä säveliä että runosanoja kansainvälisin teemoin. Tämä runolaulu saa varmasti paljon jatkoesityksiä. Hän tulkitsi kirjoittamiaan Eurooppa-aiheisia runoja sähköisen äänimaisemoinnin säestyksellä. Kun mentiin Tukholmaan, kuulimme Ruotsin laivan ääniä. Corsa korisi Saksan autobaanalla. Erkki Toivasen puheimitointi sujui luonnonäänellä. Riimeissä oli aina kekseliäät loppusoinnut ja kaikesta kuuli, että muusikSarjakuvataiteilija Ville Ranta piirtää Lemminkäisen äidin parsimaan poikaansa kasaan Tuonelan joella “Uusi Eepos” -konserttiesityksessä Kapsäkissä Kalevalan päivänä. Kuva: Raimo Granberg. Taiteellisessa kuvassa ovat Lotta Pohjola, Velma Tiusanen ja Pauliina Kietäväinen kiertämässä Kellariteatterin tiiliholvia. Kuva: Liisa Mustakallio. Annie-musikaali on hieno osoitus Vaskivuoren lukion oppilaiden taidoista laulaa, tanssia ja näytellä Martinus-salissa. Kuvassa Annie ja orpolapsia. Kuva: Tomi Hämäläinen. Timo Aho, Kirsi Vainio-Korhonen ja Niina Naarminen saivat vuoden Työväentutkimus -palkinnon ja kunniamaininnat Sörkan työväenkirjastossa. Kuva: Jimi Reitty. Monipuolinen muusikko Tommi Lindell esitti Runomatkan Euroopan kaupunkeihin Laterna Magican yläkerrassa Kalevalan päivän alla. Kuva: Raimo Granberg.
11 Nro 6 • Viikot 12-13/2020 M unkin S eutu SavoyJazzFest toi naissolisteja vahvasti esille ? Savoy JazzFest laajeni nelipäiväiseksi. Kamerunilainen basisti Richard Bona esiintyi Alfredo Rodriguezin ja Pedrito Martinezin kanssa avausiltana. Brasilialainen, bossa novan perinteitä jatkava, Joyce Moreno hurmasi toisena iltana. Lauantain ohjelmassa oli yhden henkilön rytmikästä jazzorkesteri, kun israelilainen kontrabassovirtuoosi Adam Ben Ezra piti yleisön lämmittelijänä hyvin pihdeissään. Pääsoittimen lisäksi laskin ainakin huilun, saksofonin, koskettimia ja äänikoneen käytön. Ezralla on äidin puolelta arabisukua, mikä näkyi vaikutteissa. Kontrabasso ei ollut nyt takarivin säyseä säestyssoitin, vaan valtasi eturivin yleisön edessä! Lavaesiintyminen oli maineensa mukaisesti ”atleettinen”, mutta ehkä koko tunnin kestäen liian pitkä, sillä osa yleisöstä lähti tauolla. Jazzia ja hip-hop -musiikkia yhdistävä Ricky-Tick Big Band nousi lavalle 17 hengen puhallinpainotteisella joukollaan. Valtteri Laurell Pöyhösen johtaman RTBB solistina kuulimme huikeassa nousussa olevaa amerikkalaismuusikkoa, jazzhuilisti Elena Pinderhughesia. Hän on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt työskennellä Herbie Hancockin ja monen muun kanssa. Nuori ikä näkyi siinä, että diivan elkeitä ei ollut. Huilisti antoi kauniisti tilaa trumpettija saksofonisooloille rinnallaan. RTBB soitti paljon uusia kappaleita syksyllä ilmestyvältä uudelta levyltään. – Elenan kanssa esiintyminen Savoyssa on Ricky-Tick Big bandille myös nahanluontia, osa uuden etsintää, festivaalin taiteellinen johtaja, bändissä myös soittanut trumpetisti Jukka Eskola sanoo. Naistenpäivän konsertissaan gospel-henkistä ohjelmistoa esitti Johanna Försti, joka on vuosikymmenen viihdyttänyt meitä Tanssii Tähtien kanssa –ohjelman vahvana solistina. Laulajatar on monen mielestä ”Suomen Aretha Franklin”, niin voimakkaista ovat tulkinnat. Hän toi Savoyn lavalle englanninkielisen ”A Song to sing” –albumin tulkintoihin mukaan Mikko Helevän Hammond-urkuihin, Abdissa ”Mamba” Assefan perkussioihin ja Ville Herralan kontrabassoon. Försti houkutteli jokaisen muusikon parhaita puolia esille, sai Assefan laulamaankin. Lopussa tunnelma vain nousi, kun Jukka Eskola vieraili trumpettinsa kanssa. Ohjelma vaihtui monipuolisesti Bob Dylanin ”I Shall be Released” -laulusta Madonnaan ”Like a Prayeriin” ja Abbaan. Voimakkaina jäivät mieleen ”Blind”, “I Have a Dream”,”Walking on Sunshine” ja ”I Want to Know what Love is”. Duke Ellingtonin löytämässä “Come Sunday” –kappaleesta laulaja suomensi elämänviisauden: – Jos päivä on harmaa pilvisäällä, sen menee pois, kun odotat aurinkoa”. Savoy JazzFest -jatkoklubilla Bar Havenissa kuultiin ensimmäistä kertaa ilmaisuvoimaisena baritonisaksofonistina tunnetun Linda Fredrikssonin uutta sooloprojektia, ja saimme esimakua tulevan esikoislevyn uusista sävellyksistä. Biisit ovat syntyneet pääosin kitara kädessä laulaen, ja niissä on paljon singer-songwriter -vaikutteita. Ville Herrala soitti kaksi tuntia ensin Savoyssa ja sitten jatkoilla. Hän pääsi hyvä tuntiliksaan. Teksti: Risto Kolanen Baritonisaksofonisti Linda Fredriksson antoi Juniper-yhtyeensä kanssa esimakua tulevalta esikoislevyltään Jazzfestin jatkoilla Hotel Havenissa. Takana Ville Herrala bassossa. Kuva: Raimo Granberg. Johanna Försti pääsi konsertissaan vielä suurempaan vauhtiin, kun trumpetisti Jukka Eskola liittyi lopun jammailuun. Taustalla Ville Helevä. Kuva: Raimo Granberg. Elena Pinderhughes on upea nuori amerikkalainen jazzhuilunsoittaja, joka esiintyi Ricky-Tick Big Bandin solistina SavoyFestissä. vasemmalla Valtteri Pöyhönen. Kuva: Minna Hatinen. ko on kiertänyt Eurooppaa arkisia havaintoja tehden. Venäläisen hengen siskoksia ”Tietysti olemme siskokset” on Vuokko Hovatan monologi kuvataiteilija Natalia Goncharovan ja runoilija Marina Tsvetajevan ystävyydestä Ateneum-salissa. Samaan aikaan Ateneumissa on esillä taiteilijan näyttely aina 17.5. asti. Kaksi venäläistä taiteilijaa, kaksi naista tapaa Pariisissa. Eletään vuosia 1928–1932. – Hän ei rakastanut nukkeja. Hän rakasti kissoja ja puutarhoja. Hän leikkasi paperista puita ja pensaita ja asetteli ne pieneen laatikkoon puutarhaksi. Neljä seinää muodostivat aidan. Tietysti olemme siskokset on esitys Goncharovan lapsuudesta, ateljeen tuoksuista ja taiteesta ystävän sanoin. Esityksessä kuullaan myös Tsvetajevan runoja, joissa kahden naisen kohtalot yhdistyvät: elämä ennen Venäjää ja sen jälkeen, rakkaus, kaipaus ja pelot, unet ja näyt. Vuokko Hovatta on upea tulkitsija sekä monologiteksteille että lauluille, jotka hän itse on valinnut Marja-Leena Mikkolan käännöksistä teoksesta ”Ylistys, hiljaa! Valitut runot 1912-1939”. Harri Kuusijärvi säestää ja on myös säveltänyt runoja. Kaunis, eteerinen slaavilainen tunnelma valtaa Ateneum-salin, johon on tehty puutarhan tuntua. Välillä Hovatta ja Kuusijärvi juovat teetä maton päällä. Kolme ääninäyttelijää lomittuu hyvin livetulkintaan. Esityksiä on vielä 19.-20.3. iltapäivisin. Se pohjustaa hyvin näyttelyyn. Seksityötä, rekkamiehiä ja Tikkakosken mannekiineja Työväenperinne – arbetartradition ry palkitsee vuosittain Työväenliikkeen kirjastossa erityisen ansiokkaita teoksia, jotka käsittelevät työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää ja muuta toimintaa. Palkinto annetaan vuorovuosina akateemiselle tutkimukselle, kuten nyt, ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Raadin puheenjohtajana toimi professori Anu Lahtinen. Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen teos ”Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa” sai pääpalkinnon. Se on vankkaan tutkimustaitoon ja laajaan arkistomateriaaliin pohjaava, sujuvasti kulkeva tutkimus työläisnaisten marginaalin, seksityöläisten, elämästä 1800-luvun alun Suomessa. Tutkija kertoo näiden naisten elämänkulusta sekä syistä, jotka johtivat seksityöhön. Hän lähtee yksittäisistä ihmiskohtaloista ja käsittelee niiden kautta laajempia ilmiöitä ja kehityskulkuja. Teokseen on myös löydetty aiemmin tuntemattomia esinetodisteita, esimerkiksi Käsityöläismuseon hirsiseinistä löytyneet eroottiset pelikortit. YTT Timo Aho tarkastelee väitöskirjassaan, miten suomalaisten rekkamiesten työnteko on muuttunut ja miten rekkamieheys rakentuu nykyajassa. Hän osallistui suomalaisten rekkamiesten työreissuille vuosina 2012–2017, havainnoi heidän työntekoaan, osallistui kuormien purkamiseen ja lastaamiseen sekä keskusteli työnteosta ajamisen aikana. FT Niina Naarminen tutkii väitöskirjassaan Tikkakosken tehtaan perhemäisen paikallisyhteisön muistitietoa ja sen käyttöyhteyksiä, merkityksiä ja jatkuvuutta. Se keskittyy vuoden 1991 jälkeisiin tapahtumiin, jolloin yhtäjaksoinen metalliteollisuustyö lakkautettiin. Tehdas on tullut suomalaisille tutuksi Väinö Linnan ”Tuntemattoman sotilaan” sitaatista, jossa Rokan Antti ilmoittaa olevansa Tikkakosken mannekiini. Kirjan otsikko ”Naurun voima” kuvaa haastateltavien omaa tärkeysjärjestystä entisessä työssään. Teksti: Risto Kolanen Vuokko Hovatta tulkitsee uskomattoman hienosti Marina Tsvetajevan runoja 1920-luvulta Harri Kuusijärven sävellyksiin Ateneumissa. Kuva: Hannu Pakarinen. Tanssija Mirva Mäkinen on kietoutunut Otto Akkasen kaulan ympärille Caisassa. Kuva: Bambú Locquet Vandenberghe. Laura Faarinen tulkitse tavattoman herkästi rakastuneen ja siinä jätetyn naisen tunteita monologissaan TeatteriSumu Ihmiskohtaloissa Sähinässä Lauttasaaressa. Kuva: Anni Taponen.
12 Viikot 12-13/2020 • Nro 6 M unkin S eutu Bio Rita, Alko, Valion baari 1960 valmistuneen Professorintien sillan toisella puolella Ulvilantie 13, jossa vuonna 1966 toimi mm. Pika-Elanto. Vuonna 1952 avattu Valion baari Munkkiniemen puistotiellä (1965). Hyvästi Bio Rita. Korttelikinoa muutetaan Pajusen ruokakaupaksi 1967. Ulkoseinään puhkaistiin tilaa ikkunoille. Poikia Bio Ritan edustalla. Ohjelmistossa keväällä 1966 oli ”Apashien kapina”. Lähdössä perhekävelylle Irene-siskon ja äidin kanssa 1965, Kai kuvaa. Ohitamme juuri Bio Ritan sisäänkäynnin (Solnantie 35). Näkymä kotiparvekkeeltamme Perustien ja Solnantien risteykseen. Elokuvateatteri vasemmalla matalassa siivessä. Munkan kuvia 60-luvulta, osa 3 K adonnut aika, mennyt maailma. Alle kouluikäisenä nassikkana olin ensimmäistä kertaa elämässäni elokuvissa, tietysti naapuritalon Bio Ritassa. Puistotiellä tarjosi Valion baari houkuttelevia jäätelöannoksia ja pirtelöitä. Melko harvinaisiksi herkuiksi jäivät kuitenkin Banana split ynnä muut. Unohtaa ei mitenkään voi Valion baarin vieressä palvellutta Rondinellaa: kemikaliokauppa, mutta luoja ja kaupan pitäjä yksin tiesivät, mitä kaikkea tavaraa tiiviisti katon rajaan asti sullottujen hyllyjen uumeniin kätkeytyi. Leluja siellä ainakin oli. Mikään moderni valintamyymälä ei ollut myöskään Riihitie 8:ssa sijainnut Alko, jota ironisesti Riihivalinnaksi kutsuttiin. Tiskin takaa kun sai mitä sai, jos sai ruskeaan paperipussiin piilotettuna. Palvelurakenteen muutoksesta voi todeta, että Munkasta kadonneita ovat kirjakauppa ja Alko (Munkkivuoren ostoskeskuksessa on). Samoin postikonttori (ei enää edes ostarilla) sekä pankkikonttorit ja -automaatit lähes kaikki. Sen sijaan kauneushoitolaa, hautaustoimistoa ja kahvilaa löytyy kiitettävästi. Teksti: Veli-Pekka Salminen Kuvat: Kai Wickström Näkymä Munkkivuoren ostoskeskuksesta 1965. Munkkiniemen Alko Riihitiellä, naapurinaan yksi alueen monista silloisista elintarvikemyymälöistä. Tämä Alko on tallentunut hyvin myös elävään kuvaan (Uuno Turhapuro menettää muistinsa, 1982).
13 Nro 6 • Viikot 12-13/2020 M unkin S eutu Josa Jäntti Kulttuuri valloittaa päärautatieaseman H elsingin päärautatieasemalla, VR:n lipunmyynniltä vapautuneessa tilassa, aukeaa keskiviikkona 18.3. pop-up-periaatteella toimiva Kulttuurihalli. Vaihtuvat näyttelyt ja tilaisuudet ilahduttavat aseman käyttäjiä vuoden loppuun asti. – Meillä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus toteuttaa Helsingin päärautatieasemalle kokonaan uudenlainen konsepti, Kulttuurihalli, yhdessä Luovi Productionsin kanssa. Kyseessä on arkkitehtonisesti ja historiallisesti merkittävä rakennus ja maamerkki, joten on luontevaa tuoda sen katon alle pop-up-hengessä kulttuuritoimintaa, kertoo hankepäällikkö Jani Jääskeläinen VR Groupin kiinteistöyksiköstä. VR Groupin tavoitteena on rakentaa vilkkaasta liikenteen solmukohdasta yhä viihtyisämpi kohtaamispaikka. Yhtiö on lähtenyt viime vuonna uudistamaan ja kehittämään päärautatieaseman palveluita aktiivisesti, ja myös lippuhalli saa myöhemmin uuden käyttötarkoituksen osana laajempaa aseman kehityshanketta. – Entiseen VR:n lippuhalliin on tulossa ensi vuoden aikana uusi tasokas ravintola ja kahvila viihtyisine terasseineen. Halusimme merkityksellistä käyttöä lipunmyynniltä joulukuussa vapautuneeseen tilaan siihen asti, kunnes rakennustyöt lippuhallin sisällä alkavat. Uskomme, että Kulttuurihalli ilahduttaa niin junaa odottavia, kaupunkilaisia kuin turisteja, Jääskeläinen sanoo. – Maaliskuun puolivälin jälkeen avautuva Kulttuurihalli tuo ydinkeskustaan monipuolisen kattauksen erilaisia tapahtumia, vaihtuvia näyttelyitä ja kahvilan, joka palvelee myös yksityistilaisuuksia. Tällaista tilaa ja toimintaa on kaivattu, ja toivommekin, että mahdollisimman moni löytää Kulttuurihallin tilaisuuksien ja näyttelyiden tapahtumapaikkana, kertoo Luovi Productionsin toimitusjohtaja Kari Korkman. – Kulttuurihalli on tarkoitettu tasokkaalle kulttuurille kirjallisuudesta muotoiluun tai vaikkapa nykysirkukseen. Ensimmäisenä tilassa nähdään valaistusinstallaatio ja videotaidetta. Kevään ohjelmistoa ei ole vielä täysin buukattu, joten nyt on ainutlaatuinen tilaisuus hyödyntää upeaa ja uniikkia tilaa asemalla, jota käyttää päivässä jopa 250 000 ihmistä, hän jatkaa. Satavuotias asema uudistuu vaiheittain Helsingin päärautatieasema on arkkitehti Eliel Saarisen luomus, joka juhlisti Rautatieasema. Kuva: Tuomas Uusheimo Murhia musiikkimaailmassa Käyrät kertovat joskus helpommin kuin tuhat sanaa Työeläkkeistä on ryövätty rahastoihin 24 vuotta. ? Vuonna 1996 maameme Hallitus muutti työeläkeindeksin puoliväli indeksistä (50 /50) taitetuksiksi indeksiksi. Sen avulla on ryöstetty työeläkkeen saajilta kymmneniä miljardeja ja paisutettu työeläkerahastot myös tuottojen avulla (vain 3 vuonna miinuksella 58 vuoden aikana) yli 200 miljardiksi. Miksi? ETK:n ennusteiden perusteiden mukaan jo 3.35 %:n koroilla rahastot tulevat olemaan yli 700 mijardia (=tuotto mrd € maksutulot maksetut eläkkeet yhtiöiden liikekulut). Samalla kaavalla samat parametrit 4.30 %:n (yleensä yhtiöiden historiassa vähintään toteutunut tuotto % 1 700 miljardia. Onko tässä mitään järkeä, kun edes pientä osaa hyvistä tuotoista ei ole kymmenien vuosien varrella käytetty eläkkeiden korotuksiin. Kuvitelkaapa, jos edes pienestä osasta tuotoista oli käytetty eläkkeiden maksuun, mikä elvyttävä merkitys noiden eläkkeiden korotuksilla olisi ollut esim. 2008 laman alettua. Sen verran sanoja käyrien joukkoon lainaan tähän ETK:n kirjasesta TYÖELÄKKEIDEN INDEKSISUOJA ja siitä: ”Mitä nopeampaa palkkojen kehitys on, sitä nopeammin eläkkeet jäävät jälkeen keskipalkkatasosta. Pitkän aikavälin keskimääräisellä palkkojen kehityksellä, eläkkeen osuus keskipalkasta alenee 10 eläkevuodessa 54 prosenttiin ja 20 vuodessa 45 prosenttiin. Vuonna 1995 alkanut eläke työindeksillä (ns. taitettu indeksi = 80/20) tarkistettuna on 13 vuoden jälkeen 47.5 % palkansaajan keskipalkasta (alkuperäinen työeläke 60 % silloisesta palkasta) ja sivut 36 ja 91. Keskipalkka kuvaa yleensä sen hetkistä elintasoa palkansaajillla, niin on turha väittää, että miksi eläkkeen ei pitäisi olla ainakin se 60 % nykyisestä keskipalkasta (alkuperäinen eläkkeen taso)? Leipä maksaa yhtä paljon kaupassa sekä eläkeläisille että palkansaajille juuri nyt! Allaolevat käyrät kertovat ansiotason ja työeläkkeiden kehityksen vv. 1995 2019. Samoin rahastojen koon taitetun indeksin (myös puoliväli indeksillä punainen pylväs) tulevaisuudessa samoina vuosina. Josa Jäntti Kirja-arvostelu ? Musiikkimaailman pyörteisiin meidät vie kiehtovasti Jari Salonen uudessa jännitysromaanissaan ”Kaikki me kuolemme kerran ” (Otava 2020, 318 s ). Kirjan lukuisia murhia ratkoo Salosen aiemmista kirjoista tuttu poliisi Jukka Zetterman, nyt jo muodikkaasti eläkkeellä. Zettermanin apuna on naisystävä, myös poliisi, joka puolestaan on virkavapaalla sairauden takia. Kirjan henkilövalikoima on erittäin runsas, kirjava sekoittaen onnistuneesti lukijan ajatuksia mahdollisista syyllisistä. Kirjan dramaattisessa alussa naisen ruumis mätkähtää Vaasan hienoimman hotellin katolta taksiauton konepellille. Onko kyseessä murha vai itsemurha? Kuukautta myöhemmin tapahtuu iskelmätähden, jo kokeneen laulajan mystinen kuolema kesämökillä. Uimataidoton mies on mennyt uimaan vai onko? Onko laiturilla oleva saunapyyhe vain hämäystä? Monipuolisuutta Salonen osaa sotkea romaaneihinsa hyvin monenlaisia aineksia, niin tässäkin ”Kaikki me kuolemme kerran” romaanissa. Ruumiita syntyy tasaiseen tahtiin, poliisit eivät juurikaan vakuuta tutkimuksillan, Zetterman tuntuu olevan koko ajan tutkimuksissaan, aavistuksissaan virkavaltaa edellä. Asetelmahan on tuttu monista suomalaisromaaneista. Kirjan monista henkilöistä mielenkiintoisin on ”vanhan ajan” iskelmälaulaja Eki Viik, jonka uusi paluu huipulle on alkamassa, mutta mitä kätkeytyy uranousun taustalle? Mukaan tulevat huumeet, tahalliset yliajot, sukulaissotkut,lapsikaappaus. Juonen käänteitä riittää, välillä liiaksikin kun Zettermanin ja naisystävänkin suhderuletti saa osansa. Salonen kuvaa monipuolisesti musiikkibisneksen eri puolia, musiikin tuottamista. Taustahenkilöiden monimutkaiset henkilökohtaiset suhteet pysyvät arvoituksellina kirjan dramaattisen yllättävään loppuratkaisuun saakka. Jari Saloselta viiihdyttävän luettava jännitysromaani. Pekka Hurme viime vuonna satavuotista taivaltaan. Aseman entisessä lipunmyyntitilassa on jäljellä paljon alkuperäistä Saarisen sisustusta, kuten seinien pilasterien vihreät laatat, tammiset ikkunapuitteet, ovet ja ikkunapenkkejä. Arkkitehdin suunnittelemia ovat myös tilan päätyseinän rapatut reliefikoristeet. Avattavaa Kulttuurihallia ympäröivissä rakenteissa aloitetaan samanaikaisesti lähiviikkoina merkittävät talotekniikan uudistustyöt. Kaikki muutokset suunnitellaan huolellisesti yhdessä viranomaisten kanssa, aseman arvokasta rakennusperintöä kunnioittaen. – Oikeastaan kyse on lippuhallin palauttamisesta lähemmäs alkuperäistä, Eliel Saarisen suunnittelemaa käyttötarkoitusta. Valmistuessaan tila on palvellut 2. ja 3. luokan matkustajien ravintolaja odotushallina, ja käyttötarkoitus muuttui vasta 1958 lipunmyyntitilaksi, Jääskeläinen taustoittaa. Lipunmyynnin muuttaminen joulukuussa 2019 aseman länsisiipeen oli ensimmäinen askel päärautatieaseman uudistamisessa. Länsisiipeen keskitetään matkustajien palvelut, kuten VR:n asiakaspalvelu, HSL:n asiakaspalvelu ja Helsingin kaupungin matkailuneuvonta. – Odotamme, että pääsemme tekemään suunnitelmiemme mukaisia uudistuksia myös entisen lippuhallin vieressä olevaan keskushalliin ja tuomaan vaiheittain uusia palveluita aseman käyttäjille, Jääskeläinen kertoo. Kulttuurihalli aukeaa yleisölle 18.3.2020 klo 9. Lisätietoja: www.kulttuurihalli.fi. Pilvien paino kertoo kahden kirjailijan surullisesta kohtalosta nukketeatterin keinoin – vain aikuisille! T eatteriQo tuo ensi-iltaesityksensä Pilvien paino Caisaan keskiviikkona 25.3.2020. Nykynukketeatterinäytelmä kertoo Elvi Sinervosta ja Irène Némirovskysta, kahdesta kirjailijasta, jotka jäivät Euroopan historian vyöryjen alle. Esityksiä myös 26.–28.3. Irène Némirovsky oli ukrainan-venäläinen, nuorena perheensä kanssa Ranskaan emigroitunut juutalainen kirjailija. Tunnustettu kirjailija koki täydellisen hylkäämisen Vichyn Ranskassa. Eristettynä elämisen jälkeen Irène Némirovsky joutui keskitysleirille ja hän menehtyi Auschwitzissa vuonna 1942. Suomalainen Elvi Sinervo oli vasemmistolainen työläiskirjailija, Kiilan jäsen, joka tuomittiin kolmeksi vuodeksi vankeuteen jatkosodan aikana 1941–1944 mielipiteidensä vuoksi. Esitys pureutuu kahden kirjailijan elämäntarinaan niiltä osin, joissa ne yhtyvät. Kirjailijan työ, äitiys, sodan ja kuoleman läsnäolo sekä kirjoittamisen voima ja pakko poikkeusoloissa ovat teemoja, jotka kulkevat sekä Némirovskyn että Sinervon elämässä. Pilvien paino yhdistää tapahtumia kirjailijoiden elämänhistoriasta sekä heidän tekstiensä kuvaamasta maailmasta. Pilvien painossa Irene ja Elvi kohtaavat kahden nukketeatteritaiteilijan teoksessa, joka rakentuu tositapahtumien ja kuvitellun risteykseen. Irenen ja Elvin kokemusten myötä kuljetaan 1930-luvun painostavan tunnelman läpi kohti Euroopan raunioita. Näyttämöllä nukkejen kanssa Perrine Ferrafiat ja Mila Nirhamo. Nuket ovat Laura Hallantien käsialaa ja ohjauksesta ovat vastanneet Mila Nirhamo ja Johanna Latvala. TeatteriQo on suomalais-ranskalainen esittävän taiteen ryhmä, jonka esitykset ovat poeettis-poliittista nykynukketeatteria. Käsikirjoitus, ohjaus, lavastus: Mila Nirhamo. Äänisuunnittelu: Perrine Ferrafiat. Nukenrakennus: Laura Hallantie. Apulaisohjaus: Johanna Latvala. Työryhmän assistentti: Maria-Elina Koivula. Näyttämöllä: Perrine Ferrafiat ja Mila Nirhamo. Ikäsuositus: 15+. Visuaalista esitystä pystyy seuraamaan sekä suomenettä ranskanja venäjänkieliset. Ensi-ilta Helsingissä, Caisassa ke 25.3.2020 klo 19, muut esitykset Caisassa: to 26.3 klo 14, pe 27.3 klo 19, la 28.3 klo 19. Liput: 10/6 € Caisa, Kaikukatu 4 B, Helsinki
14 Viikot 12-13/2020 • Nro 6 M unkin S eutu Risto Kolanen Maaliskuun kuvataide Kuvataide ? Suomen Valokuvataiteen museo laajenee Kaapelitehtaalta Keskustaan, kun Näyttelytila K1 avautuu kesällä kauppakeskus Kämp Gallerian alimmassa kerroksessa. Kasvot tuulta vasten käännettynä Helsinkiläinen kuvataiteilija Marina Zitting esittelee uusia öljy kankaalle tai pastelli paperille -maalauksia ja hiili paperille -piirustuksia Galleria Brondalla, Annankatu 16. Taiteellinen tavoite tiivistyy runoon: – Seison kasvot / tuulta vasten käännettynä. / Suolapärskeet kastelevat hiuksiani. / Hengitän syvään / ja tunnen / avarien maisemien tuoksun. Veden äärellä –näyttely jatkaa taiteilijan lukuisia esillepanoja Brondan Kesäsalongeissa. Keskipolven taiteilija aloitti Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella ja Kuvataideakatemiassa, josta valmistui maisteriksi, sekä täydensi opintojaan Barcelonassa. Hän on tehnyt tanssiesityksen lavastuksia sekä opettanut maalausta ja piirustusta vuodesta 1990 lähtien. Tunnus on Barbara von Schoultzin “Myrlejonista”. – jag vill: / att hålla / den i handen. Syntyy grafiikkaa, joka kommunikoi Kuvataiteilija Juho Karjalainen sanoo poikenneensa kaunotaiteen polulta. Kaksiulotteisella pinnalla liike elää koko ajan. – Olen ylenkatsonut syväpainografiikan kunniakkaita sääntöjä käyttämällä paksuja värikerroksia. Olen ottanut epäonnistuneet levyt uusiokäyttöön hiomalla vanhan kuvan pois. Hiontajälki näkyy joissakin töissä selvästi, saattaa haitata herkkäsieluisia, mutta tuo myös tilan tunnetta ja osoittaa, että kaikki on saatu levyltä siirtymään paperille. Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee teoksia, jotka ovat jälleen pääosin kookkaita. – Sille en paljon voi. Ei koristakaan voisi enää kunnolla pelata pienemmällä kentällä. Taiteilija sanoo teoksen syntyvän, kun jokin mielikuvan tasolta nouseva asia alkaa vaatia kuvallista vastinetta. Kuutti Lavonen kuvaa Karjalaista kielelliseksi taiteilijaksi, joka käyttää mykkää kuvaa puhutellakseen. Kevättä luvassa Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, avautui kevääseen Primavera –näyttelyllä yhdeksältä taiteilijalta. Avajaisiltana ilma oli kaikkea muuta kuin näyttelynimi lupaa, ex-kansanedustaja, kuvataiteilija Sinikka Hurskainen totesi tervehdyssanoissaan. Eri puolelta Suomea ja Pietarista tulevien taiteilijoiden tekniikat ovat kivitavaraa, öljyväriä, akryylia ja sekatekniikkaa. Huomio kiinnittyy imatralaisen Hurskaisen pilke silmäkulmassa tehtyihin tapahtumarikkaisiin ja värikkään humoristisiin, melkein naivistisiin, maalauksiin. Turkulainen veistostaiteilija Marja Uusiluoto-Raaska täyttää yläkerran etuhuonetilaa ilmeikkäillä kiviteoksilla, joista monet edustavat hersyvää huumoria. Hyvin persoonallinen Sofia Saikåin tuo tuulahduksen Pietarin öljyväritaiteen opista. Teatteriohjaaja Eija-Elina Bergholm kuvaa luontomaisemia harmonisella tyylillä. Samanlaisuuksia erilaisuudessa Kuubalaissyntyisellä Frank Lópezilla on retrospektiivissä näyttelyssään Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4-6, kolme eri sarjaa. Fotorealistisessa eläinsarjassa kontrasteja tuovat koristellisten teosten taustakuviot. Ruoste-sarjassa on satamatunnelmaa meren läheisyydessä. Kuuba-sarjassa aiheina ovat kuubalaiset naiset kirkkailla väreillä ja vahvoilla struktuureilla toteutettuina. Päämääränä on löytää samanlaisuuksia erilaisuuksista. Hänellä on oma tapansa ottaa vastaan luonnon läheisyys, esim. kissan yksinkertainen katse aina henkilökohtaisiin ja yhteisöllisiin kaipauksiin asti. – Tämän näyttelyn mukanaan tuoma radikaali muutos on osa elämän sattumaa, jossa muotojen yksinkertaisuus ja yksityiskohdat ovat minulle suuria ilon aiheita. Puutarha ylläpitää toivoa Ajatus puutarhasta keitaana ja pakopaikkana yhdistää eri kulttuureja ja toistuu läpi ihmiskunnan historian. Islamissa puutarha symboloi paratiisia. Japanilaisessa kulttuurissa korostuu puutarhan merkitys mietiskelyn ja meditaation paikkana. Ajatus siirtää illuusio puutarhasta kuvien avulla sisätiloihin oli tuttu muinaisessa Egyptissä. Antiikin Rooman ajoilta säilyneen Villa di Livian seinämaalaukset tuovat illuusion puutarhasta nykyihmisen havainnoitavaksi. Paula Puoskari tekee saman nyt Galleria Huudosa, Eerikinkatu 36. Escape Garden –installaatiossaan hän pohtii puutarhakäsitteen kuvallisia mahdollisuuksia. Näyttelytila muuntautuu valtavaksi, huoneenkokoiseksi paperiseksi puutarhaksi. – Viitekehyksenä on trooppinen, villiintynyt puutarha. Mielleyhtymien kautta jopa vanhan konehallin laattalattia voi näyttelykontekstissa muistuttaa islamilaisen puutarhan kaakelikäytävästä, hän sanoo. Toivon merkitys korostuu aikana, jolloin elämän hauraus on konkreettisimmin näkyvillä. Graafikot kevään hengessä ”Grafiikan ihmeitä” on esillä Galleria Dixin, Uudenmaankatu 18-20, keväässä. Susanna Suikkari on espoolainen taidegraafikko, jonka humoristiset linnut ja kalat seikkailevat inhimillisten tuntemusten maailmassa. Munat ovat keskiössä. Hänen teoksiin kuoriutuu keltanokkaisia, raitajalkaisia elämän tarkkailijoita. Aihemaailma liikkuu siivekkäiden, nisäkkäiden, eväkkäiden ja kasvikunnan välillä. – Ilman huumoria arkipäivä ottaisi nokkaan ja aiheuttaisi liiallista sulkasatoa. Tuija Arina-Sundelin on taidegraafikko ja maalari, jota kiinnostaa unen ja todellisuuden väliin sijoittuva rajatila. Hieman surrealistiset työnsä hän toteuttaa eri grafiikan tekniikoilla tai maalaten öljyväreillä. Värit ja tunne ovat tärkeitä elementtejä hänen taiteessaan. Hänellä on monipuolinen taidekasvatus ja kokemus taideaineiden opetuksesta. Kuuden taiteilijan tekniikkoja ovat serija digitaaligrafia, kohopainokaiverrus, monotypia, etsaus, metalligrafiikka ja litografia. Ankkoja merimiesnutuissa Galerie Forsblom, Lönnrotinkatu 5, esitti kolme mielenkiinoista näyttelyä, joista Riiko Sakkisen ”Animal Show Business” on huikean mielikuvituksellinen. Hän sanoo itse Mikki Hiiren antaneen Disneylandissa paperin ja pyysi salakuljettamaan viestin ulos huvipuistosta. Siinä ”Antropomorfisten eläinten vapautusrintama” vaatii oikeuksia. Taiteilija omistaa heille näyttelynsä. Eläinten ihmistenkaltaista on käytetty länsimaisessa taiteessa jo satojen vuosien ajan. Taiteilijan töissä on usein vaatteisiin puettuja eläimiä, joiden sanoma ottaa kantaa. Sakkisen maalauksissa seikkailevat elintarviketeollisuuden maskotit ja lastenanimaatioiden sankarit. Taide on hänelle turborealismia. Eläinaiheet ovat Forsblomin lisäksi esillä myös Luonnontieteellisessä museossa maaliskuun lopulle. Mennyt on lähellä Erkki Perkiömäki on lahtelainen elokuvantekijä ja kuvataiteilija, joka vietti kasvuvuotensa Oulussa. Galleria A2, Kasarmikatu 2 A 2, esittelee hänen elämäntyönäyttelyään, jossa on nähtävillä hänen dokumenttielokuvansa ”Isä, poika ja taide” sekä akryylimaalauksia, piirroksia ja valokuvia. Elokuva keskittyy taiteilijan ja hänen isänsä väliseen vuorovaikutukseen. Se jäi keskeneräiseksi kunnes Perkiömäki teki elokuvan valmiiksi vuosina 2018-19. – Me elämme todellisuudessa vain tässä hetkessä. Tulevaisuudesta emme voi tietää, mutta menneet kokemukset kulkevat aina mukanamme. Voimme käsitellä niitä ja vaihtaa kokemuksia muiden ihmisten kanssa. Usein kokemukset tulevat sattumalta ja odottamatta, hän sanoo. Menneisyys ja nykyisyys ovat vuorovaikutuksessa ja ovat siten enemmän kuin tätä hetkeä. Niillä on vaikutus myös tulevaan. Aiemmmin Perkiömäki on ollut paljon esillä Galleria Topeliuksessa. Teksti: Risto Kolanen Erkki Perkiömäen retrospektiivisessä näyttelyssä taiteilija ja ekspressivinen maalauksensa Elämä voittaa, joka on on syntynyt taruista ja mytologioista. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Riiko Sakkinen ja Pigments -teoksensa Galerie Forsblomissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuubalainen Frank Lopez ja sensuelli teoksensa Kauneuden merkkaamat Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Sinikka Hurskainen ja ilkikurinen teoksensa Yölinnut Taidesalonki Piirtossa. Kuva: Raimo Granberg. Pitkän linjan hienon graafikon Juho Karjalaisen uusissa töissä aavistus menneestä on jäljellä ja tuo etsauksiin syvyyttä ja tilan tuntua. Taiteilija Heittäjän seurassa.Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija, taidemaalari Marina Zitting ja suurikokoinen pastelliteos Rilken Venetsia Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 6 • Viikot 12-13/2020 M unkin S eutu ? ? Ostetaan Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. p. 09-487 107 040-5160 806 Mira & Teija Tarjoiluapua juhliinne! PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Henkinen opastaja, näkijä Tähtiauttaja SOFIA 0700 01616 (2,00 €/min + pvm) Energianvälitys ? ? ? ? Uutta kotia etsitään! Kaksilapsinen mukava perhe etsii Munkkiniemestä minkä tahansa kuntoista, vähintään 75-neliöistä asuntoa uudeksi kodiksi. Olemme kiinnostuneita myös isommista asunnoista, joista saisi erotettua oman yksiön isovanhemmille. Yhteydenotot numeroon 0503313456 tai s-postiin paulisakarias@gmail.com Rosa Liksom täytti salin Redissä Redin Vapaakaupunki-tila riitti sopivasti suurelle kuulijakunnalle, jota uutuuskirja Everstinna kiinnosti. Kirjailija Rosa Liksom ja venäläisen kirjallisuuden professori Pekka Pesonen kävivät kiinnostavan keskustelun kauppakeskus Redissä. ? Järjestäjät odottivat suunnilleen 50 henkilöä, mutta kauppakeskus Redin Vapaakaupunki-tilaan tulvi ilahduttavasti väkeä salin täydeltä, laskun mukaan 120. Tieto tapahtumasta oli mennyt perille. Rosa Liksom ja venäläisen kirjallisuuden professori Pekka Pesonen saapuivat Kansainvälisenä naistenpäivänä su 8.3.2020 klo 14-16 keskustelemaan venäläisestä kirjallisuudesta, myös taiteesta ja tietenkin naisten näkökulmasta. Rosa on suomalainen kirjailija ja kuvataiteilija, joka voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2011 kirjallaan Hytti numero 6. Uusin teos Everstinna on kirjoitettu Tornionjokilaaksossa puhutulla meän kielellä. Nuori suomalaisnainen joutuu suhteeseen 28 vuotta vanhemman everstin kanssa jatkosodan aikaan Rovaniemellä. Vanhan Everstinnan monologi kertoo elämästä, jossa on ollut sokeaa rakkautta, natsien seurapiirejä, Lapin maisemia ja rankkoja koettelemuksia. Everstinna ei ihan tyttönen ollut, vaan nuoruuden avioliitosta eronnut opettajaksi opiskellut nainen, josta isä teki valkoisen Suomen tyttären ja sitten hänen everstinsä natsin. Huikea kirja on ollut ajatuksissa vuosien ajan Rosa Liksomille päätyö. Sen tarina ja kieli ovat saaneet useimmiten ylistävät arviot. Keskustelijat tuntevat hyvin venäläistä kirjallisuutta ja esille nousi teeman mukaisesti naisten asema ja naishahmojen kuvaus siellä. Tietenkin maailma viimeisen 30 vuoden jälkeen Venäjällä on monin tavoin toinen kuin neuvostoaikana, jolloin babuskoilla eli isoäideillä oli erittäin suuri merkitys. Kulttuuri, perinteet ja kansanluonne eivät toki nostalgiassa äkkiä muutu, Silti koko yhteiskunta ja ympäröivä maailma ovat muuttuneet. Tavaraa on ja kaikki tieto jokaisella näppäimen päässä. Kansainvälistä Naistenpäivää juhlittiin Neuvostoliitossa aina näyttävästi ja se on edelleen Venäjällä vapaa päivä. Tarkoitus on kiinnittää huomiota tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Miesten ojentamat kukkaset ja kohteliaat ovenavaukset olisivat kivoja juttuja muulloinkin. Naistenpäivän historia ulottuu 1900luvun alkuun. YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensi kerran vuonna 1975. Sen jälkeen on hyväksytty useampia julistuksia ja ohjelmia, joiden tavoite on yhteiskunnallinen tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen. Redin Naistenpäivän tilaisuuden järjestäjinä Suomi-Venäjä-Seura ja SVS:n Ruoholahden osasto sekä Kallio-Vallilan Venäjä-seura jakavat nämä tavoitteet. Rosa Liksom kuuluu jäsenenä Käpylän Drusbaan. Pullaa, kahvia ja kukkia oli tarjolla. Vasta keskustelun ja kysymysten jälkeen mainio trubaduuri Mihail Ionin pääsi esittämään yleisölle kauniita romanssejaan ja ballaadejaan, joita olisi ollut kiva kuunnella enemmänkin. Lisää tällaisia tilaisuuksia! Jarmo Niemenkari OSTAMME ASUNTOJA info@asuntorahaksi.fi 044 978 9779 www.asuntorahaksi.fi Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Yksi maailman uhanalaisimmista lintulajeista, balinkottaraiset, lisääntyi Korkeasaaressa Ä ärimmäisen uhanalaiset balinkottaraiset ovat saaneet nyt ensi kertaa poikasen Korkeasaaren eläintarhassa. Trooppiseen taloon muutti viime kesänä balinkottaraispariskunta. Haudonta alkoi tammikuussa ja poikaset kuoriutuivat kuun lopussa. Aluksi ruokittavia suita oli kolme, mutta poikasista kaksi menehtyi muutaman päivän ikäisinä. Balinkottaraisia on elänyt kotiseudullaan Balilla vähimmillään vain muutamia yksilöitä. Luonnonkanta on edelleen alle sata lintua. Laji on selvinnyt luontoonpalautusten ansiosta. Eläintarhojen suojeluohjelmassa on mukana noin tuhat balinkottaraista. – Iloksemme tämä pari on pärjännyt hyvin vanhempina ja nyt uskallamme toivoa lisääkin poikueita. Käsinkasvatetulla naaraalla ei ole ollut emon mallia, joten tämä on vaatinut siltä opettelua, sanoo Korkeasaaren trooppisista lajeista vastaava kuraattori Ville Vepsäläinen. Äärimmäisen uhanalaista balinkottaraista on suojeltu 1970-luvulta lähtien, mutta laji on käynyt sukupuuton partaalla useaan kertaan. Vähimmillään kanta romahti vain kuuteen yksilöön vuonna 2001. Lajia arvostetaan häkkilintuna Kaakkois-Aasiassa sen erikoisen värityksen, kauniin laulun ja harvinaisuuden vuoksi. Paikallisten asukkaiden osallistuminen suojeluun on erityisen tärkeää.
16 Viikot 12-13/2020 • Nro 6 M unkin S eutu KANSALLE, JOKA KAHVIANSA RAKASTAA Hampaiden laservalkaisu kantaasiakkaille 220 € (norm. 325 €)** Hampaat tummuvat iän ja kaikkien juotujen kahvikupposten myötä. Onneksi nykyajan hellät vaalennusmenetelmät voivat palauttaa nuorekkaan, vaalean hymyn. Varaa aika niin valitaan sinulle sopivin vaalennusmenetelmä. **Tarjous on voimassa 31.5.2020 saakka. Liity kanta-asiakkaaksi osoitteessa pihlajalinna.fi tai käynnin yhteydessä. STOCKMANN, Pohjoisesplanadi 41 (7. krs.), puh. 010 312 109 MUNKKIVUORI, Raumantie 1 A, puh. 010 312 161 Puhelun hinta lankasekä matkaliittymästä 8,4 snt/min. AJANVARAUS pihlajalinna.fi LIPUNMYYNTI: www.ticketmaster.fi | p. 0600 10 800 myynti@musiikkiteatteri.fi | p. 044 346 6713 F I N L A N D I A -TA LO | L a 1 8 . 4 . k l o 1 9 Esityksen yhteydessä Kirka-aiheinen näyttely! WWW.MUSIIKKITEATTERI.FI PÄÄOSASSA ILARI HÄMÄLÄINEN PÄÄOSASSA ILARI HÄMÄLÄINEN Juhlanäytös Kirka 70-v. BH tarunhohtoinen elämysillallinen “Banquet of Hoshena” saapuu Suomeen ja ensimmäisenä ravintola Töölönrantaan! Ainutlaatuinen 2,5-tuntinen visuaalinen 3D-elämys virittää aistisi ennennäkemättömällä tavalla ja vie ruokailukokemuksen uusiin ulottuvuuksiin. Viiden ruokalajin illallisen aikana matkaat Lapin maagisiin maisemiin, jossa rummut lyövät ja vuoret kohoavat korkeuksiin revontulien alla. Tervetuloa satumaiselle illallismatkalle, jota et varmasti unohda! Banquet of Hoshena -menu 110 € / hlö Illalliset järjestetään 16.1.-24.4.2020 Helsinginkatu 56, 00260 Helsinki Tel: 09 61285700 Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300 1/2020 • 9,50 € Muotoilun guru Alberto Alessi: ”Arvostan leikkisää designia” ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA VESA VIERIKKO Näytteleminen pitää pään kunnossa NATALIA GONCHAROVA Venäläisen avantgarden johtohahmo VIVIAN MAYER Mystinen valokuvaaja FILATELIAN HELMI Kerää ruskaa RETRO KIINNOSTAA Päikköneliöstä 21 000 euroa Kapinallinen brutalismi 2/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT ROTUROTUESITTELYSSÄ ESITTELYSSÄ SFINX SFINX Karvattomat rodut yhä suositumpia Joko kissallasi on turvasiru? Meille tulee kissa! Rodun valinta Kotiuttaminen Varusteet Ravinto Kissan syömistä marjoista kahvia Indonesiassa Punkkiriesa alkoi jo nyt Rauhoitu oma kissa kainalossa 1/20 7,20 VIKELLYKSESSÄ kiehtoo lajin monipuolisuus Kaikki lähtee ratsastajan istunnasta Käypä hoito -suositukset myös hevosten hoitoon Keskivartalon treenistä apua kissing spine -ongelmiin Vuoden ohjastaja Santtu Raitala: Vuoden valmentaja Christa Packalen: Taustalla mummon opetukset Tämä on kertakaikkisen hieno ala Laukaten Laukaten kohti hevoskesää!