2018 Viikot 38-39 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 17 M unkin S eutu Paikallinen välittäjä. Meiltä saat kilpailukykyisen välitystarjouksen. Soita puh. 010 247 7895. Raumantie 1 | 00350 Helsinki | www.aktialkv.fi Kiinteistönvälitys Exuviance päivä 21.9 klo 10-18 Asiakaspäivän kunniaksi Exuviancetuotteet -10% Munkkiniemen puistotie 9 • p. 09 484 803 • timma.? /kosmetiikkahelmi (79 €) Paikalla Exuvianceedustaja erikoiskosmetologi, estenomi Lauri Salmi Varaa itsellesi Exuviance kultanaamiohoito kasvoille 45€ K a i k k i k o t i t a l o u k s i e n s i i v o u s p a l v e l u t ! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 09 558 809 www.lakeudenpito.fi www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. Unelmien ja kotien yhdistäjä Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin matkaja lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). LÄNSI-HELSINKI JA MUNKKINIEMI | Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640 SATOJA VÄLITTÄJIÄ, TUHANSIA KOTEJA. HUONEISTOKESKUKSEN YHTEISMYYNTI TM . TARJA MÄÄTTÄHEINONEN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3582 gsm 040 772 4517 TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 RAIJA OJANEN Myyntineuvottelija puh. 020 780 2087 gsm 040 682 4795 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI HYPOXI kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä vähentää tehokkaasti selluliittia. HYPOXI muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. Urheilijat voivat nopeuttaa palautumista HYPOXIN avulla. HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit ja kortit meillä. Varaa maksuton konsultaatio! Hyödynnä Synttäritarjous; kun aloitat jaksosi lokakuun aikana, saat -50 € alennusta ja 3 lisäkertaa kaupan päälle (arvo 215-245 €) Meilahden studio viettää 5-vuotispäivää Ota askel kohti unelmavartaloasi! Haluatko senttejä pois vyötäröltä, vatsanseudulta, reisistä tai lantiolta?
2 Viikot 38-39 • Nro 17 M unkin S eutu Nuorista lähes joka kolmas käyttää pyöräilykypärää Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com Aukioloajat : ma-ti (syyskuu) 10.30-14.30, ke-to 10.30-22.00, pe 10.30-22 (tarvittaessa 24.00), la 12.00-22.00 (tarvittaessa 24.00), su 12.00-20.00 Ravintola Pikku Ranska Maukas ja runsas lounas ma-pe klo 10.30-14.30 Viikonloppulounas la-su klo 12-15 Tulossa: Isänpäivälounas Muistathan tilata pikkujoulut ajoissa!!! Kysy tarjousta!! Suuri osa nuorista mieltää kypärän käytön pyöräilyssä tarpeelliseksi. Kuva Nina Mönkkönen / Liikenneturva. ? Liikenneturva selvitti keväällä nuorten käsityksiä pyöräilystä ja pyöräilykypärän käytöstä. Vaikka vajaa kolmasosa nuorista kertoi käyttävänsä kypärää pyöräillessään, yli kaksi kolmasosaa piti pyöräilykypärän käyttöä pyöräilijänä tarpeellisena. Liikenneturvan pyöräilykypäräkampanja herättelee nimenomaan nuoria kypärän käyttöön. Liikenneturvan nuorisotutkimukseen* vastanneet 15-20-vuotiaat nuoret kertovat turvallisuuden ja halun suojata päänsä olevan suurin syy kypärän käyttöön. Myös se, että kypärää on käytetty pienestä pitäen ja se, että kypärä kuuluu pyöräilyyn nähtiin syinä käytölle vanhempien toiveiden lisäksi. Suurimmat esteet kypärän käytölle koettiin olevan hankaluudet sen käytössä ja mukana kuljettamisessa: kypärä hiostaa tai sotkee kampauksen. Kypärää ei myöskään yksinkertaisesti tule käytettyä tai sitä ei omisteta. Nuorista 61 prosenttia kertoi, ettei käytä kypärää pyöräillessään ja 29 % kertoi käyttävänsä. Kymmenesosa ei pyöräillyt. Vaikka esteitä kypärän käytölle löytyikin, kyselyssä nuorilta kysyttiin myös, mitä mieltä he ovat väitteestä, että kypärän käyttö on pyöräilijänä tarpeetonta, pyöräily on turvallista ilmankin. Useampi kuin kaksi kolmesta nuoresta (68 %) oli jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteen kanssa. Samaa mieltä oli vain 27 % nuorista. – Yksilötasolla nuoret suhtautuvat kypärän käyttöön myönteisesti ja näkevät sen hyödyt. Myönteisestä suhtautumisesta huolimatta monella pyöräilevällä nuorella ei kypärää näy päässä. Selittävänä tekijänä voi olla ryhmäpaine ja halu kuulua joukkoon – tai välttää erottautumista vertaisista. Ryhmässä voi tulla toimineeksi vastoin omia asenteita, sillä ulkopuolelle jäämisen pelko ylittää muut kannusteet, pohtii Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen. Kypärästä hyötyä tutkitusti Liikenneturvan koko väestölle suunnatussa kyselyssä 13 prosenttia suomalaisista kertoi kaatuneensa tai joutuneensa onnettomuuteen pyörällä viimeisen kolmen vuoden aikana. Onnettomuuteen joutuneista yli kolme neljästä kertoi onnettomuuden olleen kaatuminen ilman muita osallisia. – Jos moottoriajoneuvoja ei ole onnettomuudessa osallisina, virallisiin tieliikenneonnettomuustilastoihin päätyvät vain ne onnettomuudet, joihin kutsutaan poliisi paikalle. Pyöräilytapaturmia tapahtuu paljon useammin kuin tilastot osoittavat, Suomessa noin 25 000 vuodessa, Kaistinen kertoo. – Ajamalla ennakoiden vähentää riskiä joutua onnettomuuteen tai kaatua. Onnettomuuden sattuessa pyöräilykypärän käyttäminen on yksinkertainen tapa ehkäistä päävammaa. Kypärä suojaa päätä tutkitusti myös hiljaisemmilla nopeuksilla. Vaikka onnettomuuksissa päätä useammin kolhiutuvat raajat, päähän kohdistuneet vammat ovat usein laadultaan vakavimpia, tiivistää Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa. Kampanja kannustaa pitämään päänsä Liikenneturva kampanjoi kypärän käytöstä kouluvuoden alussa eritoten nuorille. Kypäräkampanjassa ”Pidä pääsi” Liikenneturva rohkaisee nuoria luottamaan omaan harkintakykyynsä. – Kun kypärän käyttö esitetään yhtä itsestään selvänä kuin leffaillan popparit tai Snapchatin filtterit, pyritään myös madaltamaan kypärän erottavaa leimaa – kypärähän on pyöräilevän normivaruste ikään katsomatta. Mukana kampanjassa ovat myös erilaiset nuorten seuraamat somepersoonat. Tavoitteena yhteistyöllä on herättää keskustelua kypärästä ilman saarnaamista ja rohkaista nuorta kypärän käyttöön vaikuttajien omien kokemusten kautta, kuvailee viestinnän suunnittelija Minna Saarinen Liikenneturvasta. MUNKKINIEMI
49. vuosikerta – nro 17 Viikot 38-39 Ajankohtaista M unkin S eutu TERVETULOA AVOIMEEN ILTAAMME TO 4.10. KELLO 15:30-18:30 Torstaina 4.10. erikoishammaslääkärimme tarkastavat veloituksetta potilaita, joita askarruttavat hammasimplanttihoidot, sen kustannukset ja muut hoitovaihtoehdot implantille. Otamme myös tarvittavat röntgenkuvat veloituksetta. Varaa aikasi pian, aikoja on rajallinen määrä. NETTIAJANVARAUKSEMME ON NYT AUKI www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi PUHELIN 09 4774 300 MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 11 Noin 1 500 kiinteistön verotus muuttuu kantakaupungissa Maapohjan verotusarvon laskemista koskeva uusi ohje vaikuttaa kiinteistöveroon ensi vuodesta alkaen Helsingin kantakaupunkia ilmasta kuvattuna. Kuvaaja: Lauri Rotko Vaasankadun omaleimaisuus ikuistuu muraaliin ? Värikkäästä historiasta ja profiilista tunnetulle Vaasankadulle tulee näyttävä seinämaalaus. Uniikki teos ikuistaa asukkaiden näkemyksiä legendaarisesta Vaasankadusta. Helsingin omaleimaiselle Vaasankadulle toteutetaan seinämaalaus, jonka suunnitteluun ovat osallistuneet Vaasankadulla sijaitsevan taloyhtiön asukkaat. Teoksen maalaa helsinkiläinen kuvittaja Eero Lampinen. Asukkaat valitsivat muraalihankkeen taiteilijan. Uniikki teos on visuaalinen kertomus yhdestä Helsingin legendaarisimmista kaduista. Muraali toteutetaan asuinkerrostalon julkisivuun osoitteessa Vaasankatu 19. Teos on osa UPEA18-taidefestivaalia. ? Korkein hallinto-oikeus teki 29.3.2018 vuosikirjapäätöksen, jonka mukaan maapohjan verotusarvoa vahvistettaessa on otettava huomioon, mihin tarkoitukseen kiinteistön omistaja on maapohjaa käyttänyt. Jos maapohjaa käytetään suuremman rakennuksen rakennuspaikkana kuin asemakaavaan on merkitty, on se otettava huomioon maapohjan verotusarvoa määriteltäessä. Päätös muuttaa kiinteistöveroon liittyvää oikeuskäytäntöä niin sanotuissa kaksitasokaavakiinteistöissä, joita Helsingissä on kantakaupungin alueella. Kaksitasokaavoja laadittiin Helsingissä 1960–1980-luvuilla, jolloin pyrittiin suojelemaan vanhoja, ennen sotia valmistuneita rakennuksia purkamiselta. Tavoitteen edistämiseksi monien vanhojen tonttien rakennusoikeudet merkittiin olemassa olevaa rakennuskantaa alhaisemmiksi. Sivu 12 Sivu 7 Munkkivuoren ostoskeskuksen Syyssensseillä viihdyttiin Ajatar sulkee ovensa kauppakeskus Forumissa 66 vuoden jälkeen ? Helsingissä vuonna 1952 perustettu ja alusta lähtien kauppakeskus Forumissa toiminut perheyritys, johtava takkitalo Ajatar lopettaa liiketoimintansa. Ajatar on keskittynyt laadukkaiden ja trendikkäiden takkien ja asusteiden vähittäismyyntiin. Helenin maanalainen lämpöja jäähdytyslaitos vihittiin käyttöön ? Apulaispormestari Anni Sinnemäki vihki 29.8. käyttöön Helenin maanalaisen lämpöja jäähdytyslaitoksen, joka sijaitsee Esplanadin alla. Laitoksen isoilla lämpöpumpuilla tuotetaan kaukolämpöä ja -jäähdytystä. Sivut 8-9 Sivu 11 Sivu 7 Avajaisnäyttelystä vastaa japanilainen taiteilijakollektiivi teamLab, jonka Massless-näyttely koostuu viidestä digitaalista taideteoksesta. Amos Rex houkutteli avajaisviikolla väkeä Sivut 10-11
4 Viikot 38-39 • Nro 17 M unkin S eutu Yleisönosasto P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 17 Munkan mummon jupinat Verkkokauppa ja kilpailu muuttavat markkinoita A ikamoinen uutinen kuultiin viime vikolla, kun 66 vuotta kauppakeskus Forumissa toiminut Ajatar ilmoitti lopettavansa toimintansa syksyn aikana. Ajatar on keskittynyt laadukkaiden ja trendikkäiden takkien ja asusteiden vähittäismyyntiin. Lopettamispäätökseen vaikuttaa osaltaan vaatevähittäiskaupan merkittävä rakennemuutos. Vähittäiskauppa kantaa kohtuuttoman vastuun tuotteen jakelemisesta eikä yhtälö näin ollen enää toimi. Kauppa on joutunut suurten muutos eteen, kun digitaalisuus on muuttanut kauppatapoja ja kuluttajat tilaavat tuotteita ilmeisesti yhä lisääntyvään tahtiin verkkokaupoista. Ideahan ei sinällään ole mikään uusi. Postimyyntikauppaa on harjoitettu jo 1960-luvulta saakka ja sen harjoittamisen aloitti Suomessa systemaattisesti Kalle Anttila. Verkkokaupat pystyvät ilmeisesti tarjoamaan tuotteita jonkun verran edullisemmin kuin myymälät. Tästä johtunee myös verkkokaupan suosio. Tuotteiden myynti myymälöiden kautta maksaa enemmän kuin verkkokaupan kautta ja sen vuoksi osa kuluttajista on valmis asioimaan verkkokaupassa. Myös ulkomaiset verkkokaupat kiinnostavat kuluttajia jonkun verran. Silti myymälävähittäiskauppa ei ole kadonnut minnekään, mutta verkkokaupan lisääntyminen on aiheuttanut kilpailua ja myymälälöiden pinta-alan vähentymistä varsinkin määrätyissä toimipaikoissa. Jos muutenkin laimea kysyntä hajoaa vielä lisäksi verkkokauppaan, voi se olla monelle kaupalle kuolinisku. Munkkivuoren ostoskeskuksen tulevaisuus, ei sekään suurten kauppakeskusten varjossa ole itsestäänselvä. Kauppakeskus Sello, Kaari sekä myös muut kauempana sijaitsevat ostosmaailmat houkuttelevat kuluttajia myös Munkkivuoren ostoskeskuksen alueelta. Pasilakin odottelee omaa tripla ostoskeidastaan. Munkkivuoressa tulisikin saada toteutumaan niitä suunnitelmia, joita vireillä on jo pitkään ollut. Muun muassa ostoskeskuksen kattamista on tuotu esille muutamaan kertaan, ja luvassa on ollut jopa rahoitusta Euroopan unionista saakka. Ostoskeskuksen ilmeen kohentaminen ei muutenkaan ole koskaan turhaa, vaikkakin alueella saatiin viime syksynä päätökseen remontti. Muun muassa piha-alueita uudistettiin ja päällystettiin. Viimeksi ostoskeskuksen tiloja on laajemmin remontoitu ja laajennettu vuonna 1994. Ostoskeskuksen historiallista ja vuodesta 1959 juontuvaa identiteettiä tulisi korostaa ja luoda sillä omaleimaisuutta ja erikoisuutta kauppapaikkana. Munkkivuoressa ei voida kilpailla volyymeissä suuria kauppakeskuksia vastaan, mutta omaleimaisuudella ja historiaa sekä ehkä perinteitä korostamalla sitä on mahdollista tehdä. -j.a. Kerjäläisten valtakunta ? Monikkoinen otsikko lainassa Dingon vanhasta suosikki kappaleesta. Nythän kysymys kuitenkin on yhdestä ja tosi ylimääräisestä kerjäläisestä, joka suosikista kaukaisena pitää valtakuntanaan Puistotien Alepan edustaa. Ilmeisesti jonkun mafian kätyrinä hän istuu valitsemallaan paikalla päivät pitkät ja on itse myös nyt ruvennut jakamaan ”almuja”. Hän antaa linnuille leivänmuruja. No, sillä lailla. Paikka suhisee pikkulintuja ja vähitellen rotat alkavat kiinnostua tämänkaltaisesta monimuotoisesta kerjäläisten valtakunnasta. Syvällä sisimmässäni huomaan miettiväni ostoksille menoa vasta illemmalla, jolloin tämän kompuksen työaika näyttäisi sentään olevan loppunut. Ehkäpä moni muukin ajattelee samoin, sillä päivisinhän sanotaan, että säästyäkseen kaikkeen tuohon törmäämiseltä, menee mieluummin Puistotien toiselle puolelle. Ihmettelyä aiheuttaa tosiaan, että joku vielä pysähtyy paikalle ja antaa rahaa. Olisihan jonkinmoinen yritys tästä ilmiöstä eroon pääsemiselle, ettei kukaan anna milloinkaan yhtään mitään. Eikö silloin tulisi konkurssi ja ”Don Corleone” joutuisi laittamaan uudet toimitilat hakuun. Ajattelija Kissa vieköön... ? Elämästämme on tullut todella jännittävää. Virtuaalitankit vyöryvät olohuoneisiimme ja suuret liskot syövät meidät suuhunsa. Kaikki tuo on näpäytyksen päässä. Ja ainahan meille käy hyvin! Nopeasti sujahdamme tankkien alta ja liskojen suupielistä hyväkuntoisen näköisinä. Juoksemme kolmiulotteiset kuulokkeet päässämme, lennämme droneilla ja ajamme robottiautoilla. Ja hyvin pyyhkii. Onnettomuudet karttavat meitä. Hämärtyykö todellisuuden ja tarun välinen raja, kysyn vaan? Tästä kuulin aika hyvän jutun: Pekka meni baariin klo 9,58. Hän istuutui vaaleaverikön viereen ja alkoi katsella televisiota. Klo 10 uutiset olivat tulossa. Nyt tv juontaja alkoi selostaa tilannetta, missä mies oli hyppäämässä korkean talon katolta kadulle. Vaaleaverikkö katsahti Pekkaan ja sanoi:” Luuletko, että hän hyppää?” Pekka sanoi: ”Lyön vetoa, että hän hyppää!” Siihen vaaleaverikkö vastasi:” No, minä lyön vetoa, ettei hän hyppää.” Pekka laittoi 20€ baaritiskille ja sanoi: ”Lyödään vetoa!” Juuri kun vaaleaverikkö alkoi laittaa rahansa tiskille, mies korkean talon katolla teki pyörähdyksen ja hyppäsi kuolemaansa. Vaaleaverikkö oli tapahtuneesta pois tolaltaan, mutta sanoi: ” Oikein on oikein. Tässä rahasi.” Pekka siihen: ”En voi ottaa rahojasi. Näin tämän aiemmin 5 uutisissa. Siis tiesin, että hän hyppäisi.” Mihin vaaleaverikkö vastasi: ”Niin minäkin näin, mutta en ajatellut, että hän tekisi sen uudelleen!” Siis mitä nykyajan meno oikein saa aikaan meissä? Todellisuus hämärtyy ja tosiasiat sekoittuvat valheisiin. Eräskin uutinen väitti, että väestörekisterikeskus harkitsee yksilöiden kirjaamista sukupuolen mukaisesti neljään eri kategoriaan. Kaksi tunnen suhteellisen hyvin, mutta mitähän ne kaksi muuta ovat? Eikö kaikki vähemmistötkin mahdu näihin kahteen kategoriaan, kysyn vaan? Vanha äitini totesi, että jo 20-luvulla hänen nuoruudessaan erilaisia oppilaita kiusattiin. Melkein 100 vuodessa mikään ei ollut muuttunut, hänen mukaansa. Ja samanaikaisesti tämä yhteiskunta tekee ja kannustaa ehdoin tahdoin yksilöitä erilaisuuteen. Erilaisuus on nyt valttia, mutta sen haittapuolet on myös tiedostettava. Jos tukka on kretliini, hampaat värjätty mustiksi ja vaatetuksena vanha säkki, niin saat varautua mahdollisesti kiusaamiseen. Se on hinta erilaisuudesta. Kaikkihan on maksettava, eikös juu, sanotaan laulussakin! Paavo Haavikko sanoi vuosikymmeniä sitten, että todellisuus on rahan muotoinen. Nyt se on muuttunut suorakulmaiseksi kännykkäkoteloksi. Elina Kuosmanen Kolumni Kätkettyjä kylmän sodan kipupisteitä ? Urho Kaleva Kekkonen kutsui vieraansa usein Tamminiemen saunaan tai hiihtoladulle. Elämäni ensimmäisen kerran näin presidentti Kekkosen 26.1.1957 kun presidentin hikinen hiihtoseurue saapui jäätynyttä Saimaata pitkin Puumalan suunnasta Savonlinnaan. Sulkavan Vihavaisilla oli yövytty, saunottu, kuulumiset vaihdettu, sukset voideltu ja kelit ennustettu. Savonlinnan lyseon koko koulu ja rannalle ehättäneet sadat kansalaiset saivat ihmetellä tätä erikoista karnevaalia, kun rajajääkäreiden selässä paapattavat radiopuhelimet ja iloisesti tuumailevat savolaiset ottivat maan isän kotirannalla vastaan. Ihan presidentti itse siinä muina miehinä edessäni suksilla. Oli siinä kolmetoista vuotiaan lyseolaisen silmät pyöreinä ja korvat tarkkana. Ensimmäisen kerran kuulin elävän Kekkosen äänen. Isänmaan kutsuma mies, presidentti Urho Kekkonen halusi turvata Suomen ulkopolitiikalle ja ulkomaankaupalle väljän liikkumatilan. Piti luoda suhteet Neuvostoliittoon, joka epäluuloisena seurasi Suomen politiikkaa. Sisäpolitiikka ja Nikita Hru?t?ovin oikukas mieli oli jo silloin Kekkosen näkymättömänä haastajana. Suomalaiset kyllä aavistivat kuinka suurvaltojen väliset suhteet tulevat Suomen asemaan vaikuttamaan. Helsingin Kaupunginteatterissa Kari Heiskasen Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu raaputtaa Kekkosen ajan karheaa pintaa muutamilla kylmän sodan kipukohdilla. Kekkonen näyttää hyvin lukeneen renessanssikirjailija Baldassare Castiglionen Il Cortegianon (Hovimies, suom. J.A.Hollo 1957). Kekkonen vaikuttaa sprezzatura-mieheltä joka tarkoittaa kykyä kätkeä tietoinen taituruutensa ja toimia vaikeissa tilanteissa luontevasti itsensä ja maansa eduksi. Sprezzatura on puolustavaa ironiaa, jossa sisäinen kuohunta salataan ja koko paletti muovataan muina miehinä vaivattomaksi huolettomuudeksi. Kari Heiskanen on luonut näytelmässään Kekkosesta jumalaisen sfinksin, jota mikään ei järkytä. Tunsiko Kekkonen todella noottikriisin (1961) taustan vai oliko se peräti tilaustyö, se jää katsojan aprikoitavaksi. Näytelmän suurin ansio on toimia muistin palauttajana: Kekkosen arsenaalissa kärsimyksen ja onnistumisen tunteet sekoittuvat, siinä itä ja länsi jatkavat ydinsodan varjossa huoletonta tuolileikkiään vaikka maailma ympärillä palaa. Kekkosen ja Hru?tsovin dialogi kertoo näytelmässä aidosta ystävyydestä, jossa on lupa vaikka ärhennellä, eihän aitojen tovereiden kesken tarvitse kumartelemalla todistella luottamustaan. Professori Timo Soikkanen todisti Paasikvi-Seuran UKK-luennolla tietämyksensä yltävän tähän asti tiedettyä syvemmälle Kekkosen ulkopolitiikan saloihin. Hän peilaa Paasikiven ja Kekkosen ulkopoliittista substanssia edellisten presidenttiemme toimintapoihin. Ståhlberg valvoi. Relander oli aktiivinen ja matkusteli (”Reissu-Lasse”). Svinhufvud oivalsi tehtävänsä ulkopolitiikan johtajana ja rakensi suhteet Neuvostoliittoon sopimuspohjalle. Kallion ulkopoliittinen rooli ei ollut korkea, vaikka kuljettiin kohti talvisotaa. Maailmansotien välissä ”ulkoministeriöläiset” vastasivat pitkälti ”ammattimiehinä” linjauksista. Sota-aikana Ryti-Tanner-Paasikivi-sotakabinetti oli keskiössä. Myöhemmin poliittinen johtajuus muuttui kollektiivisempaan suuntaan. Mannerheim irrotti Suomen sodasta. Paasikivi ei salannut valtaansa vaan otti ohjat ilmoittamalla että ”Hallitusmuodon 33§:n mukaan Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti.” Hänen mielestään ”ulkopolitikka on aivan liian vaikea ja monimutkainen kadunmiehen ratkaistavaksi.” Kun idänpolitiikan perustavat kysymykset oli ratkaistu ulkopolitiikan operatiivinen johto siirtyi Kekkosen suuntaan. Viidennessä hallituksessaan Kekkonen pääministerinä keskitti myös ulkoministeriön asiat omaan johtoonsa. Kremlin eri tuulia haistellessaan Kekkonen käytti myös KGB-linjaa tuulimittarinaan. Ulkoministeriöstä oli kasvanut presidentin ministeriö, vaikka epäilijöitäkään ei puuttunut. Sekä Paasikivi että Kekkonen olivat kahdenkeskisten suhteiden mestareita. Nimityspolitiikallaan Kekkonen hioi ministeriöstä itselleen sopivan aseen. Oma mies aina oikealle paikalle. Valtakaudellaan Kekkonen suvereenisti määräsi ulkopolitiikan linjat. Timo Soikkasen tutkijanote tarjoaa ainakin minulle uusia nyansseja Suomen ulkopoliittisen linjan kehityksestä ja toteutuksesta. Pitkin matkaa valtasuhteet muotoutuivat tilanteiden ja vaatimusten mukaan. Entä nyt? Soikkanen päätti esityksensä toteamuksella ettei uutta perustuslakia säädettäessä osattu aikanaan erottaa mikä oli seurausta pykälistä ja mikä Kekkosen ylipitkästä kaudesta. Se minkä hän jättää sanomatta, puhuu omaa kieltään. Veli-Matti Hynninen Toiset lukkoseppien SM-kisat ? Suomen Turvaurakoitsijaliitto, Lukkoseppämestarikilta ja AEL järjestävät yhdessä historian toiset Lukkoseppä SM -kilpailut 21.9. alkaen klo 10. Kilpailussa on kaksi kategoriaa – alle viisi vuotta alalla työskennelleet – yli viisi vuotta alalla työskennelleet. Kilpailupaikkana toimii tekniikan alan täydennyskouluttaja AEL:n tiloissa Helsingin Malminkartanolla sijaitseva vasta uusittu Lukitusja tilaturvallisuuslaboratorio. Kilpailutehtäviin kuuluu kytkemistä, vanhan lukon tuntemista, ohjelmointia, tiirikointia sekä kirjallisia tehtäviä.
5 Nro 17 • Viikot 38-39 M unkin S eutu Yhteisen seurakuntatyön johtoon Stefan Forsén Pääkaupunkiseudulla aloittaa uusi posteljooni PKS Jakelu Oy aloittaa toimintansa osana Jakeluyhtiö Suomen verkostoa Kattavan verkoston myötä Jakeluyhtiö Suomi kykenee entistä paremmin tarjoamaan aidon vaihtoehdon Postille. ? PKS Jakelu Oy jätti viime tiistaina postitoimintailmoituksen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueille. Yhtiö tulee toimimaan Jakeluyhtiö Suomen verkostossa ja keskittyy osoitteellisten tuotteiden (kirjeet, aikakauslehdet ja pienpaketit) päiväjakeluun edellä mainittujen kaupunkien alueella. Yhtiön omistavat Sanoma Media Finland Oy, Keskisuomalainen Oyj, Alma Manu Oy, Ilves Jakelu Oy, TS-Yhtymä Oy, Kaleva365 Oy ja Keskipohjanmaan Kirjapaino Oyj. Operatiivinen toiminta pyritään aloittamaan noin kuukauden sisään, ja tavoitteena on kattaa pääkaupunkiseudun noin 500 000 kotitaloutta ensi vuoden alkupuolella. Laajentuminen pääkaupunkiseudulle kasvattaa Jakeluyhtiö Suomen tavoittavuuden noin 70 prosenttiin Suomen kotitalouksista, kun aiemmin jakeluverkosto kattoi noin puolet kotitalouksista. Kattavan verkoston myötä Jakeluyhtiö Suomi kykenee entistä paremmin tarjoaAutokaupan siirtyminen verkkoon lisääntyy ? 16 prosenttia suomalaisista on valmiita tekemään kaikki autokaupan vaiheet verkossa perinteisten autokauppojen sijaan. Erityisen tärkeässä roolissa verkko on auton hintatietojen ja teknisten ominaisuuksien vertailussa. Danske Bankin autolaina.fi-palvelu auttaa kuluttajaa etsimään sopivan auton ja varmistamaan rahoituksen kaupalle. Auton hankinta tapahtuu yhä useammin kokonaan verkossa. Danske Bankin rahoitusyhtiö Danske Financen mukaan 16 prosenttia suomalaisista on valmiita tekemään kaikki auton hankinnan vaiheet vaihtoehtojen vertailusta valintaan ja maksamiseen verkossa. Sen sijaan 14 prosenttia ei käytä internettiä millään tavalla osana autokauppa. Vuotta aiemmin tämä luku oli 16 prosenttia. – Vuosia verkossa kiertäneessä lehtijutussa suomalainen autokauppias sanoo, että koko netti pitäisi räjäyttää, koska se on sotkenut autokaupan. Näin ei ole käynyt, ja se on kuluttajan etu. Autokaupan siirtyminen verkkoon helpottaa kaupantekoa ja tuo läpinäkyvyyttä, sanoo Danske Financen johtaja Altti Kuuri. Eniten verkkoa ollaan valmiita käyttämään vaihtoehtojen kartoittamiseen, maksamiseen ja rahoituksen hankkimiseen. Auton lopullisen valinnan ja ostopäätöksen on valmis tekemään verkossa 16 prosenttia suomalaisista. Erityisen suuri osuus on alle 45-vuotiaissa, joista 22 prosenttia on valmis tekemään myös ostopäätöksen netissä. Danske Bank on rakentanut autolaina.fi-palvelun helpottamaan autojen ostamista verkossa. – Autolaina.fi on palvelu, jossa voi helposti etsiä ja löytää tarpeisiin sopivia uusia ja käytettyjä autoja, sekä hakea valittuun autoon rahoituspäätöksen jo valmiiksi. Hakutyökaluillamme voi löytää unelmien auton jo muutaman toiveen perusteella, Kuuri sanoo. Verkkokauppa jakaa sukupolvia Autojen verkkokauppa jakaa sukupolvia voimakkaasti. Muutos tapahtuu yli 56-vuotiaissa, joista vajaa viidennes ei halua tehdä mitään autokaupan osaa verkossa. – Autokauppa ei varmasti siirry kokonaan verkkoon, vaan jatkossa se on yhdistelmä verkossa tehtävää vertailua ja palveluiden hankkimista sekä perinteisessä autokaupassa asioimista. Maantieteellisesti positiivisimmin verkkoon suhtautuvat Uudellamaalla asuvat. Heistä 24 prosenttia olisi valmiita hoitamaan koko auton ostoprosessin verkossa. Edellisessä autokaupassa verkko isossa roolissa Tutkimuksessa kysyttiin myös, miten suomalaiset käyttivät verkkoa edellisen auton hankinnassaan. Jonkinlaista tietoa ennen autonhankintaa haki 86 prosenttia vastanneista. Ennen autonhankintaa Internetistä haettiin selvästi eniten hintatietoja, joita vertaili 66 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi eniten haetaan automerkin ja -mallin teknisiä tietoja sekä kulutusja päästötietoja. Autorahoituksen hinnasta tietoa etsi 19 prosenttia auton ostajista. – Rahoitus on keskeinen osa autokauppaa. Sen helppo varmistaminen on tärkeä osa ostopäätöstä. Se on myös autokaupan palanen, jonka hoitaminen verkossa on luontevaa, Kuuri sanoo. Junamatkustus elokuussa huikeassa kasvussa ? Elokuussa kotimaan kaukoliikenteen junissa matkustettiin 1,1 miljoonaa matkaa, 10 % viime vuotta enemmän. Erityisesti Helsingistä matkustettiin Itäja Keski-Suomeen. Myös VR lähijunien matkustus kasvoi edellisvuodesta 10 %. Kaukoettä lähiliikenteessä 10 matkan suositut sarjaliput syyskuun loppuun -20 %. Kaukoliikenteessä matkustus kasvoi eniten Helsingin ja Kuopion (+16 %), Helsingin ja Joensuun (+16) sekä Helsingin ja Jyväskylän (+15 %) välillä. Ratatyökausi jatkui elokuulle, ja näkyi kaukoliikenteen täsmällisyyshaasteina erityisesti rantaradalla ja pääradalla. Tilanne on korjaantunut vaiheittain töiden valmistuttua, ja syyskuussa kaukoliikenne on kulkenut 87,3 % täsmällisyydellä. Helsingin ja Pietarin välillä liikennöivissä Allegro-junissa suomalaisten matkustajien määrä jatkoi kasvua jalkapallon MM-kisojen jälkeenkin. Elokuussa suomalaisten matkustus kasvoi 10 % ja myös turistien määrä nousi hieman. Venäläisten matkustus Allegrossa taas väheni 9 %. Jalkapallon MM-kisavieraat voivat matkustaa Venäjälle viisumivapaasti vielä vuoden loppuun. Lähijunailun suosio kasvaa VR lähiliikenteen matkustajamäärä on kasvanut vuoden alusta 10 %. Myös täsmällisyys on erinomaisella tasolla: elokuussa HSL-lähijunista 96,7 % kulki ajallaan, VR:n omat lähijunat mukaan luettuna täsmällisyys oli 95,6 %. Elokuussa junailtiin runsaasti erilaisiin tapahtumiin. Suosituimpia olivat Cheekin jäähyväiskonserttien lisäjunat Helsinki-Lahti-välillä. Konserttikansan suosiossa oli erityisesti Kimppalippu, jolla 1-5 henkilöä matkustaa kiinteällä 29 €:n hinnalla päivän ajan koko VR lähiliikennealueella. Kimppalippu on ostettavissa vielä syyskuun ajan. ? Yhteinen kirkkovaltuusto valitsi kokouksessaan ruotsinkielisen Matteuksen seurakunnan kirkkoherran Stefan Forsénin Helsingin seurakuntien yhteisen seurakuntatyön johtajaksi. Virka on kolmen vuoden määräaikainen 2019–2021. Tehtävään oli 11 hakijaa. Yhteisen seurakuntatyön nykyinen johtaja Pentti Miettinen on hoitanut tehtävää vuodesta 2010 alkaen ja jää vuoden lopussa eläkkeelle. Stefan Forsén (1959) on syntynyt Helsingissä ja sai pappisvihkimyksensä vuonna 1993 Porvoossa. Hän on toiminut Matteuksen kirkkoherrana vuodesta 2010 alkaen, ennen sitä hän on työskennellyt muun muassa rehtorina Lärkkulla Stiftelsen Folkakademissa. Stefan Forsén, kuva: Studio Koistinen maan aidon vaihtoehdon Postille. PKS Jakelu Oy:n operatiiviseksi päälliköksi on nimitetty Tanja Sammalisto, joka on toiminut Postilla useissa eri tehtävissä lähes 15 vuoden ajan. – Tulemme palkkaamaan pääkaupunkiseudulle parisataa uutta jakajaa ja haemme aktiivisesti myös alihankintayrityksiä postinjakeluun, kertoo Sammalisto. PKS Jakelu keskittää toimintansa osoitteelliseen jakeluun eli kirjepostiin, aikakauslehtiin ja pienpaketteihin. Vaikka jaettavien postilähetysten, kuten aikakauslehtien, laskujen ja osoitteellisen suoramainonnan volyymi on pienentynyt vuosi vuodelta, ei laskeva markkina pelota Jakeluyhtiö Suomea. – Ketteryys ja hyvät jakelualan verkostot merkitsevät Postin kanssa kilpaillessa. Jokaisen, joka haluaa menestyä uuden postilain muovaamilla markkinoilla, on hyödynnettävä teknologiaa ja kehitettävä uusia liiketoimintamalleja, sanoo Jakeluyhtiö Suomen toimitusjohtaja ja PKS Jakelun hallituksen puheenjohtaja Marko Toivari. Jakeluyhtiö Suomen visiona on tarjota yritysasiakkaille valtakunnallisesti riittävän kattava, laadukas ja hintakilpailukykyinen kotijakeluverkko valituissa tuoteryhmissä. Verkostomme työllistää yli 3000 jakajaa ja tavoitamme jakeluverkollamme vuoden 2019 alkupuolella noin 70 % suomalaisista kotitalouksista ja suuren osan yrityksistä. Tarjoamme Suomen jakelumarkkinaan kilpailukykyisiä kotijakelupalveluita erityisesti osoitteellisen kirjeen, lehtien, pienpakettien ja kohdennetun osoitteettoman mainosviestinnän jakeluun. Olemme aktiivisia myös täysin uudenlaisten jakelutuotteiden ja -konseptien kehittämisessä. www. jakeluyhtio.fi Elokuussa junailtiin runsaasti erilaisiin tapahtumiin. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Aiko Lohtander
6 Viikot 38-39 • Nro 17 M unkin S eutu VIIKKO 38 MA 17.9. Aila, Aili TI 18.9. Tytti, Tyyne, Tyyni KE 19.9. Reija TO 20.9. Varpu, Vaula PE 21.9. Mervi LA 22.9. Mauri SU 23.9. Syyspäiväntasaus Minja, miisa, Mielikki VIIKKO 39 MA 24.9. Alvar, Auno TI 25.9. Kullervo KE 26.9. Kuisma TO 27.9. Vesa PE 28.9. Arja, Lenni LA 29.9. Mika, Mikko, Miika, Mikael, Miikka, Miska, Miko, Mikaela SU 30.9. Mikkelinpäivä Siru, Sirja, Sorja En puhuisi niin paljon itsestäni, jos olisi joku toinen jonka tuntisin yhtä hyvin. H.D. Thoreau (1817 – 62) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Haluatko Jeesukselta elämän? Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Haaga Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Marja aikaan Heti aamulla ylös kun heräilin pian metsässä marjoja keräilin. On metsässä tarjolla mustikkaa, on tattia sientä muhevaa. Tuuli lauha leudosti puhalteli, tekee syksyä vielä odotteli. Onhan jälleen taas sadonkorjuun aikaa. Se on totta on metsissä syksyistä taikaa. Olavi Kylliäinen Runopalsta ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl. fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messut Munkkivuoren kirkossa sunnuntaisin klo 11. Mikkelinpäivän sukupolvimessu su 30.9. klo 11 kirkossa. Messua sinun ja läheistesi kanssa toteuttavat seurakunnan oma lapsikuoro sekä lapsija perhetyön pappi Tarja Frilander, kanttori Olga Mäkinen ja lastenohjaajat Rauna Mannermaa ja Leena Eronen. Messun jälkeen seurakuntasalissa on tarjolla makaronilaatikkoa. Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Merimieskirkkopiiri ma 1.10. klo 14 seurakuntatalon Päätykamarissa. Kokoontuu joka toinen viikko. Luontoperhekerho maanantaisin klo 17.30-19 Munkkivuoressa 24.9. Munkkiniemessä 1.10., 8.10. ja 22.10. Kerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa. Retken aikana nautitaan omia eväitä, kerho on maksuton. Tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi Latinan laulajat ma 24.9. klo 18 seurakuntatalon alakerrassa, joht. Senni Valtonen. Tule laulamaan latinaksi! Tämä lauluryhmä on kaikille laulamisesta pitäville, aikaisempaa kuorokokemusta ei tarvita. Laulamme yhdessä helppoja lauluja. Kokoonnumme kerran kuussa maanantaisin: 24.9., 22.10., 12.11. klo 18-19.15. Askarteluryhmä maanantaisin klo 1820 nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistaisi parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. Keskiviikkokahvila klo 13-14 kirkossa. Joka kuukauden viimeinen keskiviikko keittolounas seurakuntasalissa. Arkiehtoollinen 26.9. klo 19. Hartauspuhe: Annamari Jukko. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on rento ja lämminhenkinen lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Tilaisuus kestää noin puoli tuntia. Mukana Riikka Saarno, Senni Valtonen ja Hetu Saarinen. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 1820.30, seurakuntatalon alakerrassa. Lapsikuoro, yli 6 v. to klo 16.30-17.15, seurakuntasalissa, ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot olga.makinen@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18-19.30, kanttori Senni Valtosen johdolla. Syksyn paras juttu! Ihana porukka, jossa harjoittelemme yhdessä stemmalaulamista ja jaamme musiikin riemua. Meitä laulajia on paljon, joten kuorossa pääsee kokemaan yhdessäolon iloa! Ennen harjoituksia kokoonnumme yhteen juomaan teetä ja nauttimaan toistemme seurasta. Tervetuloa myös kesken kauden nykyiset ja uudet laulajat! Toivoncafé torstaisin klo 18.30 kirkolla ja pihapiirissä. Eläinten siunaus 4.10. klo 19 kirkon pihalla. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 28.9. klo 13 seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 23405138. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Messu su 23.9. klo 13, liturgina Erja Kalpio (ELY ry) saarna Kalle Mäenpää Kohtaamisia klo 14, Erja Kalpio haastattelee Ariel Neulaniemeä Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.3011.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 1516.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Rukouspalvelu maanantaisin klo 1617.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattuja ylistyspiiri maanantaisin klo 18, kirkon ryhmätilassa. Alfa maanantaisin 10.9.-19.11. klo 18. Alfa on sarja vuorovaikutteisia tapaamisia, joiden aikana tutkitaan vapaamuotoisesti kristinuskon perusteita. Ilman paineita. Ilman painostusta. Ilmaiseksi. Alfa käsittää 11 tapaamista, jotka kukin sisältävät lyhyen alustuksen sekä keskustelun, jossa voit vapaasti jakaa omia ajatuksiasi muiden kanssa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: alfa@verkosto.net Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Ilta elävän veden lähteellä pe 21.9. klo 18. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu. Puhujana evankelista Hannu Äimänen. Nina Åströmin lähetysteemainen konsertti la 22.9. klo 18. Vauvojenpäivän iltasoitto vauvoille pe 28.9. klo 17.30 ja klo 18.30 Munkkivuoren kirkon urkuparvella. Ilm. 26.9. mennessä leena.eronen@evl.fi ? Viime kesänä Aurajoen rannat olivat täynnä feissareita, jotka myivät hyvää omatuntoa. Erään vaikuttamistyötä tekevän järjestön feissari lähestyi minua ja ystävääni kysyen: ”Kiinnostaako teitä ihmisoikeudet?” Ystäväni vastasi ilmeisen provosoivaan kysymykseen: ”Ei kiitos, meillä on jo.” Kirkoissa puhutaan tänä sunnuntaina siitä, kuinka Jeesus voi antaa elämän. Ehkä Jeesus-feissarit voisivat lähestyä kadun kulkijoita kysyen: ”Haluatko Jeesukselta elämän?” Tähän kysymykseen vaivautunut ohikulkija voisi vastata ystäväni tavoin: ”Ei kiitos, meillä on jo”. Feissarin kysymys riisuu ohikulkijan aseistaan. En minä tietenkään voi vastata kenellekään, etteivätkö ihmisoikeudet kiinnostaisi minua. Ja vaikka ne eivät kiinnostaisi, en kehtaisi sitä myöntää. Siksi tuo nokkela vastaus pelasti meidät. Asia oli hyvä ja sen pitäisi meitä kiinnostaa. Emme vain jaksaneet kauniina kesäpäivänä ajatella maailman julmuutta. Voi Jeesus, välillä tekisi mieli suhtautua sinunkin tarjoukseesi kuin feissarin kysymykseen. Tiedän kyllä, että tahdot tarjota minulle kaikenlaista hyvää. Elämäksikin sitä kutsut. Mutta kun minulla on jo tämä oma elämäni. Entä, jos vastaan sinulle kyllä? Joudunko miettimään omaa elämääni ja suhtautumistani lähimmäisiini? Sinullekin tuntui helpommalta vastata: ”Ei kiitos, minulla on jo elämä.” Mutta se feissari tuli uudestaan jokirannassa vastaan. Tällä kertaa ei ollut nokkelaa kaveria mukana. Ei ollut edes papinpaitaa päällä, joka olisi pelottanut feissarin tiehensä. Minun täytyi sillä kertaa kohdata hänet. Sinussa, Jeesus, on jotain samaa. Vaikka kerran vastasin sinulle nokkelasti, kysyit minulta uudelleen. Ja tässä ollaan. Matti Hernesaho Kirjoittaja on nuorten aikuisten pastori Turun Mikaelinseurakunnassa Kesä 2018 Tämä eletty kesä pian muistoihin siirtyy, ja kauniina kuvina mieliimme piirtyy. Aika aurinkoinen alkoi jo varhain, näytti tulevan suven aika parhain. Mutta liikaa voi joskus lämpöä tulla alkoi hiki jo virrata sulla ja mulla. Taloyhtiön hallitus silloin apua antoi istuinryhmämme koivujen katveeseen kantoi. Siitä muodostui olohuone niin hyvä siellä alkoi moni ystävyys syvä. Jopa ihmeitä saimme me todistaa, kun metsän lude kuunteli runoilijaa. Saivat nimiä lintuset, mänty myös, mustarastas lauleli kesän yös, sepelkyyhky kylpi vesikuopassaan, näin ihanaa voi olla Munkassa vaan. Eläinkunta tarjosi ihmeitänsä, näytti pupuperhe koko elämänsä. Vaikk´ siin oli muutama tumma luku niin elossa selvisi jänisten suku. Oma kukkien hoitaja vettä antoi ei suotta, työ kaunista tulosta kantoi. Jos taloomme nyt pääovesta tuut näät edessäs kukat, jotka peittoaa muut. Tämä kuuma kesä näin yhdisti meitä näin hyvää naapuruutta ei viisas pois heitä. Vielä yhteen hiileen kun puhallamme talven paukkuvat pakkaset taltutamme. Marjatta Munkassa 1.9.2018
7 Nro 17 • Viikot 38-39 M unkin S eutu Kirja-arvostelu Vaasankadun omaleimaisuus ikuistuu muraaliin Ajatar sulkee ovensa kauppakeskus Forumissa 66 vuoden jälkeen Jatkoa sivulta 3 ? Eero Lampisen visuaalinen kuvasto kulkee soljuvasti mytologiasta nykyaikaan. Taiteilija kuvaa melankolisia hahmoja arjen maagisessa rinnakkaistodellisuudessa. Lampisen tyyli ja työt ovat saaneet osakseen myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta. Lampinen osallistui teoksellaan vuoden takaiseen UPEA17-festivaaliin Kemissä. Helsingin teoksen toteuttamisessa ovat mukana Helsingin kaupunki, Asunto Oy Vaasanhovi, Tikkurila ja Pintaväri. UPEA on kolmatta vuotta järjestettävä valtakunnallinen kaupunkitaidefestivaali. Tänä vuonna tapahtuma tuo julkista taidetta 12 suomalaiskaupunkiin 20 huippuluokan taiteilijan voimin. Laajan mittakaavansa ja korkeatasoisen taiteilijakaartinsa ansiosta UPEA on jo ensimmäisinä vuosinaan vakauttanut asemansa kansainvälisesti merkittävien kaupunkitaidefestivaalien joukkoon. UPEA18 kannustaa ihmisiä tutustumaan julkiseen taiteeseen ja osallistumaan siitä käytävään keskusteluun. Erno Paasilinna: Koko elämä vastahankaan! ? Suomalaisessa kulttuurielämässä, kirjallisuudessa, on tuskin koskaan ollut sellaista neljän veljeksen sarjaa kuin Paasilinnat, juuriltaan Petsamosta. Vanhin Erno, sitten Reino, sitten Arto ja nuorin Mauri. Kaikki kirjailijoita, mutta erityisesti Erno ja Reino myös paljon muuta. Erno oli aikanaan 1960-luvulta kuolemaansa vuonna 2000 suomalaisen yhteiskuntaelämän merkittävä vaikuttaja, julkinen mielipideautomaatti, joka kynällä, sanalla pyrki aktiivisesti tekemään toivotonta tehtävää : tekemään tyhmästä Suomen kansasta viisaampaa. Ahkerasti, epätoivoisesti, ketään kumartelematta, useita haukkuen, harvoja kehuen. Mutta erittäin älykkäästi, terävästi, inhottavasti. Ei kovin pidetty mies, palkittu ja arvostettukin, mutta myös suuresti inhottu! Hienoja tekstejä Erno Paasilinna kirjoitti yli 40 kirjaa kaiken muun kirjoittamisen ja julkisen toiminnan ohella. Tietokirjailija Matti Salminen on koonnut upean yhteenvedon ”Erno Paasilinnan Kirjallinen elämä ” (Into 2018). Teos kertoo mielenkiintoisesti Petsamossa syntyneen Ernon elämän – ja kirjailijataipaleesta, josta ei väriä ja vaarallisia tilanteita puuttunut. Mielenkiintoisinta antia ovat Ernon kirjojen saamat vastaanotot, arvostelut, joita Salminen on ansiokkaasti esiin löytänyt. Paasilinna oli kärkäs yhteiskunnan arvostelija, herrojakin haukku, puolueitakin. Oli yhteiskunnan valtaapitäviä vastaan koko ajan, koko elämänsä, leppymättömästi. Terävällä kynällä ja sanalla. Herrojen antamat apurahat ja tunnustukset eivät kapinamieltä lannistaneet. Paasilinnan tekstit 1960-luvulta 2000 – luvulle ovat mitä ajankohtaisimpia tälle päivälle! Hän näki mihin maailma ja Suomi ovat menossa! Hankkikaa Paasilinnaa, Ernoa, ja lukekaa. Unohdettu Petsamo Petsamo, tuo Suomen toinen käsivarsi, kuului itsenäiselle Suomelle 24 vuoden ajan. Saman ajan kuin Karjala. Karjala-kirjallisuutta meillä on satoja hyllymetrejä, mutta entäs Petsamo-eepoksia? Erno Paasilinnan ehkä ansiokkaimmat teokset ovat laaja-alaiset Petsamon historiaa käsittelevät kirjat ja kirjallisuus. Mitä me tiedämme Petsamosta? Olisiko jo aika nostaa tuo Jäämeren rantaan ulottuva maaosa suomalaisten tietoisuuteen, kuin Karjala? Erno Paasilinnan Petsamo-kirjoista olisi hyödyllistä aloittaa. Pekka Hurme Kuntaliiton toimitusjohtaja vaihtuu ? Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen on irtisanoutunut tehtävästään. Johtajasopimuksen mukaisesti työsuhde päättyy ensi vuoden helmikuun lopussa. – Minulla on uusia tulevaisuuden suunnitelmia ja siksi olen irtisanoutunut Kuntaliitosta. Suunnitelmiin ei kuitenkaan kuulu politiikkaan palaaminen. Kuntaliiton hallitus käynnistää uuden toimitusjohtajan haun välittömästi. Ajatar Forumissa vuonna 2018. Ajatar sisäänkäynti Forumissa. Jatkoa sivulta 3 ? – Uudet vuokraehdot eivät mahdollista enää kannattavaa liiketoimintaa. Liike on perustettu aikoinaan takkien vähittäisliikkeeksi ja toiminut samalla konseptilla samassa osoitteessa koko historiansa ajan. Ajatar on kuin Michelin-tähden takkikauppa, ja sijainti Forumissa on ollut tärkeä osa sen identiteettiä. Siksi muutto ei ollut mielekäs ajatus, kertoo toimitusjohtaja Sari Ihatsu. Yritys on jo 1970-luvulta lähtien ollut Ihatsun perheen omistuksessa. Lopettamispäätökseen vaikuttaa myös vaatevähittäiskaupan iso rakennemuutos. – Vähittäiskauppa kantaa kohtuuttoman vastuun tuotteen jakelemisesta eikä yhtälö näin ollen enää toimi. Ajatar on multibrand-liike, joka myy takkeja ja asusteita usealta kymmeneltä suomalaiselta ja kansainväliseltä tuotemerkiltä. Vaikka yrityksellä ei ole omaa tuotantoa, on se osallistunut aktiivisesti mallistojen suunnitteluun ja kehittämiseen takkivalmistajien kanssa. Leudot talvet ovat vähentäneet tarvetta lämpimille, korkealaatuisesti valmistetuille takeille ja turkistuotteille. – Perinteiset talvialennusmyynnit alkavat nykyisin viimeistään joulun jälkeen ja mikäli kylmät ilmat tulevat vasta tammi-helmikuussa, kaikki tuotteet ovat jo alennusmyynnissä, kuvaa Ihatsu ilmastonmuutoksen vaikutusta alaan. Muotialan kokenut asiantuntija Ihatsu näkee myös laajemman trendimurroksen nousun. – Vaatteen rooli oman elämäntyylin kannanottona on pienenemässä, ja tilalle ovat tulleet muut lifestyle-ilmiöt kuten se, mitä syöt, miten vietät vapaa-aikasi ja mihin matkustat. Vaate ei enää ole muotia perinteiseen tapaan. Ajatarta pidetään tunnettuuden, valikoiman ja asiantuntemuksen perusteella alan johtavana liikkeenä. Yritys teki myös Forumin tunnetuksi vuonna 1972 julkaistulla Ajatar on Forumissa -jinglellä. – Ajatar on poikkeuksellinen tarina vaatealan ja suomalaisen naisen historiassa. Ajatar on nähnyt naisen irtautumisen kotiäidin roolista, tasa-arvoistuvan ja itsenäistyvän. Liike on tullut tunnetuksi ja saanut arvostusta ja menestystä. On ollut ilo ja kunnia olla mukana tarinassa, sanoo Ihatsu. Ajatar järjestää jäähyväismuotinäytöksen ”Ajatar on Forumissa – viimeisen kerran” syyskuun 20. päivänä Forumissa sijaitsevassa Apollo Live Clubissa kello 18.00 (Mannerheimintie 16). Loppuunmyynti Helsingin Forumissa sijaitsevassa liikkeessä alkoi viime keskiviikkona. Ajatar vanhassa Forumissa 1970-luvulla. Ajatar julkisivu. Metsäläntiellä poikkeusjärjestelyjä liikenteessä Vuokravaimo ? Pasilan Postipuistoon on asemakaavamuutoksen myötä tulossa koti 5 700 asukkaalle. Asuinrakentamisen mahdollistamiseksi Metsäläntiellä tehdään voimajohdon siirtotyö. Töiden takia Metsäläntiellä on molempiin suuntiin liikuttaessa osittain vain yksi kaista käytössä, ja nopeusrajoitus on normaalia alempi. Metsäläntien eteläpuolelle sijoittuvaa Helen Sähköverkon 110 kV:n suurjännitteistä voimajohtoa siirretään neljän pylvään osalta siten, että kaksi pylväistä sijoitetaan Metsäläntien keskikaistalle entisen Maaliikennekeskuksen kohdalla. Nykyinen keskikaista on voimajohtopylväille liian pieni, ja ajorataa joudutaan tämän takia kaventamaan yksikaistaiseksi molempiin suuntiin liikuttaessa. Viikosta 36 alkaen Metsäläntien keskikaistalla aloitetaan uusien pylväiden perustusten teko. Voimajohdon siirtotyöt valmistuvat tammikuussa 2019. Liikenteen poikkeusjärjestelyt Metsäläntiellä jäävät paikoilleen toistaiseksi, koska uudet pylväät sijoittuvat osittain nykyisen Metsäläntien liikennealueen päälle. Postipuiston rakentamisen edetessä Helsingin kaupunki tulee leventämään Metsäläntietä niin, että lopputilanteessa kaistoja on käytössä jälleen kaksi molempiin suuntiin. ? Käsikirjoitus Olli Tola – Ohjaus Timo Hannelin Vuokravaimo on Olli Tolan käsikirjoittama vauhdikas farssi, jossa pelifirman konkurssi vaihtuu sijoittajan avulla miljoonavisioihin. Hykerryttävän hauska tarina! Amerikkalainen rahamies Ray Jalo arvostaa vanhanaikaisia perhe-arvoja ja matkustaa Suomeen allekirjoittamaan sopimusta it-inssi Aku Lommin yrityksen kanssa. Sijoittamisen edellytyksenä hän haluaa tavata myös Akun vaimon, jota tällä sinkkuna ei tietenkään ole. Mistä ihmeestä kehitetään yhtäkkiä vaimo ja perhe? Naurattavissa rooleissa: Krista Alanko, Pauliina Alanko, Marko Löllö, Charlie Nevander ja Mikko Ravantti. Hulvaton ensi-ilta la 6.10.2018 klo 19.00. Muut ratkiriemukkaat esitykset: ke 10.10 klo 19, pe 12.10 klo 19, la 13.10. klo 19, su 14.10 klo 17, to 18.10. klo 19, la 20.10. klo 19, su 21.10. klo 17, ti 23.10. klo 19, to 25.10. klo 19, la 27.10. klo 19, su 28.10. klo 17, ma 29.10. klo 19, ke 31.10. klo 19, to 1.11. klo 19, la 3.11. klo 17. Liput 15/12 € (ennakkoon) tai 17/14 € (ovelta). www. teatterikultsa.fi . Esityksen kesto n. 2,5 t sis. väliajan. Mainio esityspaikka: Teatteri Kultsa, Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston väestönsuoja, (Sörnäinen). Lisätiedot vuokravaimo@teatterikultsa.fi
8 Viikot 38-39 • Nro 17 M unkin S eutu Munkkivuoren ostoskeskuksen Syyssensseillä viihdyttiin ? Munkkivuoren ostarilla vietettiin jälleen perinteisiä ja odotettuja Syyssenssejä syyskuun toisena viikonvaihteena. Ostoskeskuksen syyskauden markkinointitapahtumassa musiikista huolehti Finnair Pilots Big Band ja Music Centerin oppilaat esiintyivät ala-aulassa. Etsiväseikkailu komisario Makkosen johdolla sekä Huoneistokeskuksen sylilemmikki! Puheenjohtaja Pipsa Sarin kauppias Erkki Kääpän kainalossa! Harri Haatanen Smarketista ja Panda! Munkkiniemen seurakunnan esittelytiski. Palokalusto kiinnosti varsinkin nuorta väkeä. Etsiväseikkailu komisario Makkosen johdolla lapsille. Tennisharjoitukset käynnissä! Kuulumisia vaihdettiin Senssien lomassa. Finnair Pilot´s Big Band viihdytti. Myös pikkuväki oli edustettuna Syyssensseillä!
9 Nro 17 • Viikot 38-39 M unkin S eutu Munkkivuoren ostoskeskuksen Syyssensseillä viihdyttiin pomppulinna olivat varattu lasten ohjelmanumeroiksi. Suomen suurin tennisseura HVS -Tennis tarjosi pelipaikat Street Tennikseen ohjaajien opastamana. Mukana oli myös Munkkinimen seurakunta. – Sää suosi tapahtumaa, bändi oli vallan mainio, erityisesti on pakko mainita Mikael Konttinen, tuo upeasti laulava lentoperämies. Väkeä oli vallan mukavasti paikalla, toteaa ostoskeskuksen koordinaattori Keijo Lotvonen. Music Centerin oppilaat esiintyivät. Huoneistokeskuksen pirteät asunnonvälittäjät! Lapsille pomppulinna! Tennisottelu käynnissä. Seurakunnan pöydän äärellä riitti väkeä. Yleisö kuuntelemassa musisointia.
10 Viikot 38-39 • Nro 17 M unkin S eutu Josa Jäntti Amos Rex houkutteli avajaisviikolla väkeä Kunto ja terveys ry täytti 60 vuotta Mustareunainen rap motto: kaksi on joukosta poissa Upia ja Ullaa ei näy suru on nyt puserossa ja kaipaus sydämissä, kun poissa on kaksi UUTA ? Ehkä jotkut lukijoista muistavat, kun Max Cafe `sssa vietettiin synttäreitä . Koossa oli koko vakioporukka. Kirjoitin siitä Rap `in tähän lehteen. Samalla oli myös valokuva ko. tilaisuudesta. Nyt on kaksi tästä joukosta poissa. Jotkut eivät ehkä hyväksy, kun kirjoitan Sururap ìn. Se kertoo kuitenkin kahdesta ihmisestä, jotka eivät hyväksyisi tavanomaista teennnäistä ylistyskirjoitusta poismenostaan. Kahden UU:n rap Menin taas tapani mukaan kahvila Max `iin ja päähäni lyötiin kuin puulla Herrasmies oli yllättäen rallimiehen tavoin ilman ”nuotteja” pikastartannut Taivaaseen järkytyin siitä niin, että huomasin olevani kuin mykkä en voinut sanoa mitään suulla reilu viikko ja sama toistui joukostamme oli myös Leidi ajanut sähköpyörätuolillaan samaan suuntaan poissa oli kaksi yleisaiheisten keskustelujemme avainihmistä molemmilla oli sydämensivistystä ja elämän kokemusta niistä puhumiseen ja taito keskustella kaikesta lentämisestä kyntämiseen väitelläkin, mutta silti antamatta kellekään aihetta suuttumiseen kukahan nyt tulee kysymään, mitä mieltä olette Hesarin kirjoituksista tai kiihkeästi puhumaan hallituksesta ja maahanmuuttajista kaksi ihmistä, jotka jaksoivat sairauksistaan huolimatta olla positiivisia ja luoda valoa kaikille, joilla on samanhenkinen polla pikku kuppi kahvia ja eteenpäin sanoi aikoinaan Pahlman Kai onhan sen loppuporukan tietysti tultava edelleen kahville vai? Se on kuitenkin selvä kuin ”pläkki” kaikki muistamme surullisena tippa silmässä ja mutristaen suuta meillä kaikilla on ikävä kahta UUTA. Josa Jäntti ? Kunto ja Terveys ry täyttää syyskuun 17. päivänä 60 vuotta. Professori Liisa Orko perusti voimisteluseuran keski-ikäisille naisille vuonna 1958 ja silloin lehdessä oli ollut seuraava ilmoitus: ”Kuntoa ja kauneutta kohentamaan kutsutaan keski-ikäiset naiset.” Seuran toiminta on vuosikymmenten saatossa monipuolistunut. Nykyään seuran jäsenet ovat iältään 3v – 80v+ ja kaikki aikuisten kuntoliikunnan ryhmät ovat avoinna myös miehille. Tämän lisäksi miehillä on myös aivan oma äijäjooga-ryhmä, joka on saavuttanut suuren suosion Munkkiniemessä. Aikuisille on tarjolla tänä lukuvuonna tunteja kuutena iltana viikossa: kuntojumppaa, kiinteytysjumppaa, niska-selkä painotteista jumppaa, bailatinoa sekä teema-jumppaa, jossa teemat vaihtelevat jaksoittain – tänä syksynä kuntotanssia, keppijumppaa ja zumbaa. Viikko-ohjelmaan kuuluvat myös rauhallisemmat tunnit: kehonhuoltoja venyttelytunti sekä joogatunnit naisille ja miehille. Lasten liikunnan tarjonta on vaihdellut vuosien saatossa ja olemme pyrkineet vastaamaan kysyntään eli tarjoamaan sellaisia lasten jumpparyhmiä, jotka ovat olleet suosittuja. Tänä lukuvuonna meillä on tarjolla kaksi temppukouluryhmää: 3-4ja 5-6vuotiaille sekä kolme telinejumpparyhmää: 6-8, 8-9 ja 10-12vuotiaille. Näiden lisäksi lapsille on tarjolla Liikuntaleikkikouluryhmät 3-4-ja 5-6vuotiaille sekä cheertanssi-ryhmä alakouluikäisille tytöille. Kaikki lasten liikuntaryhmät cheertanssia lukuun ottamatta soveltuvat niin tytöille kuin pojillekin. Seuran toiminta on tällä hetkellä keskittynyt pääasiassa Munkkiniemeen mutta tarjontaa on myös muualla Länsi-Helsingissä: bailatinoa on tarjolla Munkkivuoressa, cheertanssi-ryhmä harjoittelee Etelä-Haagassa ja Liikuntaleikkikouluryhmät sekä yksi aikuisten kuntojumpparyhmä toimivat Pohjois-Haagassa. Viikkotunteja on yhteensä 19: lasten tunteja on kahdeksan ja aikuisten tunteja yksitoista. Jäseniä seurassa on noin 350: lapsia lähes 200 ja aikuisia noin 150. Seuran ensimmäiseen toimintakertomukseen on kirjattu, että ”Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden aikana voimistelutuntien määrä oli kaikkiaan 117.” Lukuvuonna 201819 saavutamme noin 570 jumppatunnin määrän. Melkoinen muutos on siis kuudessakymmenessä vuodessa tapahtunut viikoittaisten jumppatuntien määrässä ja tarjonnan laajuudessa. Haluammekin liikuttaa lähiseudun asukkaita pikkulapsista vanhuksiin ja olemme innokkaasti lähteneet tarjoamaan ja kehittämään erilaisia ryhmäliikuntatunteja. Kunto ja Terveys ry:n toiminta rahoitetaan kausimaksuilla ja kaupungilta saatavilla avustuksilla. Toimintamme on voittoa tavoittelematonta ja toimii pitkälle vapaaehtoistoiminnan pohjalta. Ohjaavat saavat kuitenkin ohjaustyöstään tuntikorvauksen ja seuran hallituksen puuhakas naisporukka vastaa muista tehtävistä sovitun työnjaon mukaisesti. Seuran juhlavuoden kunniaksi Munkkiniemen Lions Club muisti seuraamme avustussummalla, jolla hankimme lasten jumpparyhmiin liikuntavälineitä. Lämmin kiitos heille tuesta! Kuntoliikunnan ja liikunnallisen elämäntavan merkityksestä on puhuttu paljon ja koemme tekevämme todella merkityksellistä työtä niin lasten kuin aikuistenkin liikuttajina. Motoristen perustaitojen harjoittelu on erityisen tärkeää alle kouluikäisille lapsille mutta tärkeää olisi myös saada kouluikäiset lapset innostumaan ja jatkamaan liikuntaharrastusten parissa. Aikuisten kuntoliikuntaryhmät puolestaan edesauttavat työja toimintakyvyn ylläpitämistä sekä mahdollistavat myös tutustumisen alueen ihmisten kesken. Mikä onkaan sen mukavampaa, kuin tavata ystäviä viikoittain jumpissa ja vaihtaa jumpan lomassa kuulumisia. Seuramme on panostanut ohjaajien kouluttamiseen ja kaikissa ryhmissämme toimii ohjaajana ammatti-ihminen, joka on sitoutunut näiden ryhmien vetämiseen. Seuramme on sekä Suomen Voimisteluliitto ry:n että Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n jäsenseura. Viikolla 38 vietämme Kunto ja Terveys ry:n 60-vuotissynttäriviikkoa, jolloin 5 euron kertamaksulla voi tulla tutustumaan mille tahansa aikuisten ryhmäliikuntatunnille ilman ennakkoilmoittautumista. Tule sinäkin kokeilemaan ja löydä itsellesi sopiva jumpparyhmä! Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Johanna Virkkunen toteaakin, että ”Haluamme jatkossakin tarjota laadukasta, monipuolista ja ”matalan kynnyksen” liikuntaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Kehitämme toimintaa myös jumppareiden toiveita kuunnellen ja ajan hermolla pysyen. Voisiko voimisteluseuralla olla parempaa nimeä kuin 60 vuotta sitten annettu nimi Kunto ja Terveys! Toivotan niin seuran jäsenistölle kuin kaikille munkinseutulaisillekin monia liikunnallisen onnellisia vuosia sekä kuntoa ja terveyttä!” Lisätietoa seuran toiminnasta löytyy Kunto ja Terveys ry:n kotisivuilta https://kuntojaterveys. sporttisaitti.com. Helsingin yliopiston Piirustussali avataan ? Keväästä 2016 hiljaiseloa viettäneen Piirustussalin toiminta jatkuu jälleen syyslukukaudesta 2018 alkaen. Klassista piirustuksen opetusta järjestetään yliopiston opiskelijoille lokakuun alusta lähtien. Myöhemmin syksyllä järjestetään myös kaikille avoimia, maksullisia kursseja ja piirustusiltoja. Luvassa on klassista kipsimallien piirtämistä, croquis-iltoja ja elävän mallin piirtämistä. Toimintaa koordinoi Helsingin yliopistomuseo. Lisätietoja opetuksesta löytyy Yliopistomuseon verkkosivuilta. Syyslukukauden opettajana toimii kuvaja mediataiteilija Vappu Rossi (s. 1976). Rossi on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin 1990-luvun lopulta alkaen. Hän on opettanut piirustusta mm. Kuvataideakatemiassa, Taidehallilla ja suurimmissa taidemuseoissamme. Helsingin yliopiston Piirustussali on Suomen ensimmäinen ja vanhin taideopetusta antava organisaatio, jossa piirustustaidon perusopetusta on annettu 1700-luvun alusta alkaen. Moni maamme tunnetuista taiteilijoista kuten Walter Runeberg, Albert Edelfelt, Martta Wendelin ja Tove Jansson ovat uransa alkuvaiheessa saaneet opetusta Piirustussalilla. Opettajina ovat usein toimineet maineikkaat kuvataiteilijat kuten Magnus von Wright, Adolf von Becker, Eero Järnefelt ja Åke Hellman. Vuodesta 1957 Piirustussali on toiminut arkkitehti Aarne Ervin tarkoitusta varten suunnittelemissa tiloissa Porthania-rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Parin viime vuoden aikana tiloissa on toiminut ainoastaan yliopiston henkilökunnan taidekerho HyArt, joka jatkaa toimintansa entiseen tapaan. Työskentelyä piirustussalilla v. 2008. Kuva: Timo Huvilinna Jatkoa sivulta 3 ? Amos Rex kiinnostaa väkeä jonoiksi asti. Museossa vieraili avajaisviikolla 10 000 kävijää, joista Museokortti-kävijöitä oli lähes puolet. Vuoden odotetuin museotapaus Amos Rex avasi ovensa yleisölle torstaina 30. elokuuta. Uusi Museokortti-kohde sijaitsee Lasipalatsinaukiolla Helsingin ydinkeskustassa. Avajaisnäyttelystä vastaa japanilainen taiteilijakollektiivi teamLab, jonka Massless-näyttely koostuu viidestä digitaalista taideteoksesta. Innokkaita taiteen ystäviä jonoksi asti – Museokortti-kävijöitä lähes puolet Amos Rexin edustalla on jonotettu jo toista viikkoa. Avajaispäivänä 30. elokuuta Amos Rexissä vieraili yhteensänoin 2 400kävijää, joista Museokortti-kävijöitä oli 1 116. Ensimmäisen viikon (30. elokuuta – 5. syyskuuta) aikana uudessa museossa vieraili yhteensä noin 10 000 kävijää. Museokortilla käyntinsä maksoi ensimmäisen viikon aikana 4 538. Suurin osa Museokortti-käynneistä tehtiin avajaisviikon aikana lähialueilta. 3 430 Museokortti-kävijää saapui Helsingistä, Espoosta tai Vantaalta. – Jo keväällä meiltä alettiin kysellä, pääseehän Museokortilla varmasti myös Amos Rexiin, kertoo Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen. Amos Rexin kertalipun hinta on 18 euroa. Sisään pääsevät ilmaiseksi Museokortin omistajat sekä alle 18-vuotialle. – Olemme saaneet kiittävää palautetta Museokortin omistajilta siitä, että kynnys poiketa tässäkin upeassa museossa on niin matala, toteaa Honkanen. Amos Rexin mukaan kävijöiltä saatu palaute on ollut erittäin hyvää. Museon saamassa palautteessa 88 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa todella tyytyväi
11 Nro 17 • Viikot 38-39 M unkin S eutu Helenin maanalainen lämpöja jäähdytyslaitos vihittiin käyttöön Helsinki kulttuurikaupunkina ja uusi Amos Rex on saanut mediahuomiota myös kansainvälisesti. Tuettu hoivavapaa lisää valinnanmahdollisuuksia huolehtia omaisista Puheenvuoro ? Meistä moni huolehtii ja kantaa vastuuta ikääntyvistä omaisista jossain elämän vaiheessa. Entistä useampi hoivaa läheistään palkkatyön ohessa. Kun omainen tarvitsee apua ja hoivaa, on työelämässä oltava ihmisen niin halutessaan nykyistä helpompaa yhteen sovittaa työ ja läheishoiva. Hoivavapaalle on ollut mahdollista jäädä jo vuodesta 2011, mutta siihen ei saa taloudellista tukea. Läheisen hoitaminen kotona ei ole ollut kaikille halukkaille taloudellisesti mahdollista. Pahimmassa tapauksessa sairastunutta perheenjäsentä hoitamaan jäävä joutuu turvautumaan itsekin sairauslomaan. Tällainen menettely on kestämättömän, kallis ja epäinhimillinen. Arvioiden mukaan työikäisistä lähes kolmasosa hoivaa, auttaa tai pitää huolta omaisestaan tai läheisestään oman työssäkäyntinsä ohessa. Työssäkäyvien, läheistään hoivaavien määrän kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Yksi ratkaisu asiaan on luoda läheistään hoitaville mahdollisuus tuettuun hoivavapaaseen. Tuettu hoivavapaa olisi tarkoitettu tilanteisiin, jossa työntekijä hoitaa omaistaan tai läheistään tilapäisesti. Tällaisia tarpeita voi tulla esimerkiksi iäkkään vanhemman leikkauksen jälkeen tai vaikka lähiomaisen saattohoitoa varten. Vanhushoivan tilanteet voivat muuttua äkillisesti, jolloin omainen joutuu jättämään työt kesken tai jäämään yllättäen työstä pois hoitaakseen ja järjestelläkseen hoidettavansa asioita. Juuri tähän tuettu hoivavapaa toisi mahdollisuuden. Tuettu hoivavapaa tukisi työssä pysymistä. Jos perheille sälytetään entistä enemmän hoivavastuuta, läheisen vakava sairastuminen tai vanhuuden sairauksiin liittyvä hoivan ja huolenpidon tarve voivat lisätä hoivaroolissa olevan henkilön todennäköisyyttä jäädä ennenaikaisesti pois työstä tai ohentaa muutoin hänen työelämään kiinnittymistään. Myös kansainvälisissä tutkimuksissa on pantu merkille, että keski-ikään painottuva läheisja omaishoiva voi ennenaikaistaa työelämästä poissiirtymistä ja lisätä syrjäytymisen ja köyhtymisen riskiä. Olen saanut palautetta, että työssä ei ole aina helppo puhua hoivavastuusta, jottei tulisi kuvaa, ettei ole sitoutunut työhön ja työyhteisössä leimaantumista halutaan välttää. Tuetun hoivavapaan malli tulee Ruotsista, jossa työntekijän on mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan sairastunutta läheistään. Ruotsissa työntekijä voi saada määräaikaista korvausta sairausvakuutuksesta. Haluan, että vanhemmillamme ja isovanhemmillamme on turvattu, hyvinvoiva vanhuus. Hoitotakuun rinnalle on viisasta luoda myös hoivatakuu. Tuettu hoivavapaa olisi inhimillinen ja taloudellisesti kannattava keino vahvistaa ikäihmisten palveluita ja turvata hoivatakuun toteutuminen. Kuulen mielelläni näkemyksiä asiasta. Elokuun alussa Kokoomuksen eduskuntaryhmässä sovimme tavoitteeksi tämän uuden mahdollisuuden kehittämisen. Sari Sarkomaa helsinkiläinen kansanedustaja siä näyttelyyn. Helsingin museotarjonta kiinnostaa kansainvälisesti Amos Rexin näyttelyohjelma koostuu uusimmasta, usein teknisesti kokeilevasta nykytaiteesta, 1900-luvun modernismista ja muinaisia kulttuureja esittelevistä näyttelyistä. Museo on avoinna kaikkina muina viikonpäivinä paitsi tiistaina. Helsinki kulttuurikaupunkina ja uusi Amos Rex on saanut mediahuomiota myös kansainvälisesti. Taidemuseosta kirjoittavat ainakin BBC, Guardian ja The New York Times. Helsinkiä on kuvailtu maailmanluokan kulttuurikohteeksi, eikä suotta. Helsingin keskustasta löytyy Amos Rexin lisäksi useita suuria museoita, jotka kaikki ovat myös Museokortti-kohteita. Esimerkiksi Kiasma, Ateneum, HAM, Taidehalli, Luonnontieteellinen museo, Kansallismuseo, Designmuseo ja Kasvitieteellinen puutarha ovat kaikki kävelyetäisyyden päässä Amos Rexistä. Museokortti on vuoden voimassa oleva pääsylippu suomalaisiin museoihin. Museokortti-kohteita löytyy 280 koko Suomesta. Helsingissä kortilla pääsee 34 museoon, pääkaupunkiseudulla yli 50:een. Pk-yritysbarometri: helsinkiläisten yritysten suhdannenäkymät tasaantuneet ? Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat edelleen hyvät, vaikka suhdannehuippu on ohitettu niin Helsingissä kuin koko maassa, kertoo tänään julkaistu Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työja elinkeinoministeriön tilaama syksyn 2018 Pk-yritysbarometri. Koko maan pk-yrityksistä 37 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Kymmenen prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Suhdannenäkymien saldoluku oli nyt +27, kun se vielä keväällä oli +35. – Helsinkiläisten yritysten suhdanneodotukset ovat laskeneet keväästä keskimääräistä enemmän ja näkymät ovat nyt samaa tasoa kuin koko maassa. Saldoluku on laskenut keväästä 12 prosenttiyksikköä, ollen nyt +31. Suhdanneodotukset olivat korkeimmillaan viime syksynä, josta on tultu alaspäin 17 prosenttiyksikköä, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Yhä harvempi helsinkiläinen yritys arvioi nyt suhdanteiden paranevan ja yhä useampi pysyvän ennallaan. Paranemista ennakoi 39 prosenttia (keväällä 50 %) ja heikkenemistä kahdeksan prosenttia helsinkiläisistä pk-yrityksistä. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän 53 prosenttia (keväällä 42 %) yrityksistä. Näkymät ovat heikentyneet myös henkilökunnan määrän kehityksen suhteen. Helsingin pk-yritysten edustajista 24 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja seitsemän prosenttia arvioi määrän olevan pienempi. Näin saldoluvuksi muodostuu +17, kun se vielä keväällä oli +25. Ennallaan henkilökunnan määrän arvioi pysyvän 69 prosenttia yrityksistä. Koko maassa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun (+14) perusteella heikentyneet hieman keväästä (+17). – Helsingissä työllistämisen suurimmiksi esteiksi koetaan kilpailutilanne ja osaavan työvoiman saatavuus. Yhä useammalla toimialalla on pulaa ammattimaisesta työvoimasta, mikä vaikuttaa yritysten kasvun mahdollisuuksiin, toteaa Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen. Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pk-yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Tutkimuksessa kysytään pienten ja keskisuurten yritysten odotuksia tulevalle 12 kuukaudelle. Esplanadin lämpöja jäähdytyslaitos • Kaksi uutta lämpöpumppua: 2 x 11 MW lämpöä ja 2 x 7,5 MW jäähdytystä. • Lämpöpumput kasvattavat Esplanadin lämpöja jäähdytyslaitoksen jäähdytystehon yhteensä 50 megawattiin (uudet lämpöpumput 15 MW ja olemassa oleva kylmävesivarasto 35 MW). • Lämpöpumppujen toimittaja on Johnson Controls Finland Oy. • Kokonaisinvestoinnin arvo on yli 10 miljoonaa euroa. • Helenillä on nyt kaksi isoa maanalaista lämpöpumppulaitosta, joissa tuotetaan kaukolämpöä ja -jäähdytystä; laitokset sijaitsevat Esplanadilla ja Sörnäisissä Jatkoa sivulta 3 ? Esplanadin lämpöpumppulaitoksen rakentaminen aloitettiin keväällä 2017. Laitos on ollut käytössä alkukesästä saakka, ja tänään se vihittiin käyttöön virallisesti. Lämpöpumppulaitos sijaitsee Esplanadin puiston alla noin 50 metrin syvyydessä. Sen yhteydessä sijaitsee myös jättimäinen, 25 miljoonan litran kylmävesivarasto. Yhdessä ne muodostavat maanalaisen Esplanadin lämpöja jäähdytyslaitoksen. – Hukkalämpöä hyödyntävä jäähdytyslaitos vähentää Helsingin riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, kuten kivihiilestä ja ottaa askeleen kohti kestävämpää energiantuotantoa ja energiansäästöä. Tällainen kiertotalous sopii hyvin maailman toimivimmalle kaupungille, ja se tukee hyvin Helsingin kunnianhimoista hiilineutraaliustavoitetta, sanoi apulaispormestari Anni Sinnemäki vihkiäispuheessaan. – Kun ilmasto lämpenee ja jäähdytyksen tarve lisääntyy myös Suomessa, ainoa kestävä tapa on käyttää viilennykseen hukkalämpöä. Kuluneen kesän hellepäivien myötä jäähdytyksen tarve huo– Helenin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto, ja tämä uusi lämpöpumppulaitos on yksi tärkeä askel tavoitetta kohti. Olemme yksi Suomen suurimmista investoijista ja tulemme seuraavan 10 vuoden aikana investoimaan noin puoli miljardia euroa, kun siirrymme kivihiilestä biopolttoaineisiin, hukkalämpöjen hyödyntämiseen sekä toivottavasti myös muihin, uusiin päästöttömiin energiaratkaisuihin, sanoi toimitusjohtaja Pekka Manninen vihkiäispuheessaan. Lämpöpumppulaitos sijaitsee Esplanadin puiston alla noin 50 metrin syvyydessä. Anni Sinnemäki ja Pekka Manninen. mattiin niin helsinkiläisissä kodeissa kuin työpaikoillakin, sairaaloista puhumattakaan. Kaukojäähdytys on viisas tapa viilentää, kun sen avulla saadaan kiinteistöjen hukkalämmöt kierrätettyä hyödynnettäväksi kaukolämpöverkossa, Sinnemäki totesi.
12 Viikot 38-39 • Nro 17 M unkin S eutu Noin 1 500 kiinteistön verotus muuttuu kantakaupungissa Maapohjan verotusarvon laskemista koskeva uusi ohje vaikuttaa kiinteistöveroon ensi vuodesta alkaen Jatkoa sivulta 3 ? Sittemmin käytäntö on asettanut helsinkiläiset veronmaksajat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan, sillä kiinteistöveron laskentaperusteena on käytetty voimassa olevaan asemakaavaan merkittyä alempaa rakennusoikeutta. Samalla alueella sijaitsevista samankokoisista kiinteistöistä on siis voitu maksaa erisuuruista maapohjan kiinteistöveroa. Korkeimman hallinto-oikeuden tekemä päätös korjaa tilannetta. Uudistus voimaan vuonna 2019 Helsingin kaupunki on toimittanut Verohallinnolle vuoden 2019 verotusta varten kiinteistöissä toteutuneet kerrosalatiedot noin 1 500 kaksitasokaavakiinteistöstä, joissa toteutunut rakentaminen ylittää kaavaan merkityn rakennusoikeuden. Kyseiset kiinteistöt ovat pääosin asuinkerrostaloja ja ne sijaitsevat Eiran, Ullanlinnan, Kaartinkaupungin, Punavuoren, Kampin, Katajanokan, Kruununhaan, Kluuvin, Etuja Taka-Töölön, Meilahden, Munkkiniemen, Laakson, Alppiharjun, Vallilan, Kallion ja Sörnäisten kaupunginosissa. Kiinteistöverotuspäätöksen yksittäisille kiinteistöille tekee aikanaan Verohallinto. Kaupunki voi arvioida korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen vaikutuksia helsinkiläisten kiinteistöverovelvollisten maksamiin kiinteistöveroihin vain yleisellä tasolla. Kaupungin arvion mukaan kiinteistövero nousee kyseisissä kohteissa vuonna 2019 tyypillisesti muutamia tuhansia euroja. Sadoissa kohteissa korotus jää selvästi alle tuhannen euron, mutta yksittäisissä kohteissa korotus voi olla enimmillään 20 000– 35 000 euroa. Korkeimmat summat kohdistuvat kuitenkin hyvin suuriin kiinteistöihin, joissa on reilusti yli sata asuntoa. Verotuloilla rahoitetaan kaupungin palveluita Siirtyminen tosiasialliseen rakennusmassaan perustuvaan kiinteistöverotukseen kaksitasokaavakohteissa tuo Helsingin kaupungille arviolta 5–10 miljoonaa euroa lisätuloja vuonna 2019. Ilman verotusmuutosta Helsingin ennakoitu kiinteistöverotulo vuonna 2019 olisi 273 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan Helsingissä on noin 35 000 verotettavaa kiinteistöä. Kaupunki edistää kiinteistöveron pohjana olevien tietojen tarkentamista ja päivittämistä, jotta verotus toteutuisi mahdollisimman oikeudenmukaisesti. HSL hyväksyi seitsemän tarjoajaa lähijunien kilpailutukseen Poimi vain sieniä, jotka tunnet ? Metsään kannattaa nyt suunnata korin kanssa, sillä sienikausi on kuuman kesän vuoksi vasta aluillaan. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, mitä koriinsa kerää: Suomen metsistä löytyy myös myrkyllisiä sieniä, vaikka vakavat myrkytykset ovat harvinaisia. Munuaisja maksaliitto muistuttaa, että eräät myrkkysienet voivat aiheuttaa maksaja munuaisvaurioita. Poimi metsässä vain sieniä, jotka tunnistat varmasti. Sienimetsässä ei kannata arvailla, vaan poimia ainoastaan sieniä, jotka tunnistaa varmasti. Munuaisja maksaliitto muistuttaa, että kokenutkin sienestäjä voi joskus erehtyä, tai lapsi maistaa pihalta löytynyttä sientä, joka onkin myrkyllinen. Pelkkä maistaminen aiheuttaa harvoin vakavia oireita, eikä pihapiiristä löytyneen sienen maistelusta ole useimmiten haittaa edes pienille lapsille. Vakavissa myrkytyksissä kyse on aina sienen syömisestä ateriana. Jos epäilee sienimyrkytystä, on sienen tunnistaminen tärkeää mahdollisen hoidon valitsemiseksi. Tuntomerkkien lisäksi on hyvä miettiä, millaiselta kasvupaikalta sieni on poimittu. Myrkytystietokeskus vastaa ympäri vuorokauden äkillisten sienimyrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin numerossa 09 471 977. Jos myrkyllisiä sieniä on syöty ruoaksi, on syytä hakeutua sairaalaan hoidontarpeen arviointiin ja seurantaan. Mahdollisimman nopeasti nautittu lääkehiili estää myrkkyjen imeytymistä. Sienimyrkytyksen oireiden alku vaihtelee sienestä riippuen vajaasta tunnista useaan vuorokauteen. Ensimmäisiä oireita voivat olla pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu ja ripuli. Hermostoon vaikuttavat sienet voivat aiheuttaa huimausta, päänsärkyä, sekavuutta ja harhoja sekä vakavissa tapauksissa jopa tajuttomuutta. Alkuoireet voivat kuitenkin olla myös huomaamattomia. Vakava myrkytys voi johtaa maksavaurioon, mutta myrkyllinen sieni voi vahingoittaa myös munuaisia. Myrkytys johtaa harvoin maksansiirtoon, mutta vuosittain hoidossa on maksavaurion vuoksi jokunen myrkytyksen saanut. Sienen aiheuttama äkillinen munuaisvaurio voi johtaa dialyysihoidon tarpeeseen, mutta vain reilulle kymmenesosalle jää akuuttivaiheen jälkeen krooninen munuaisten vajaatoiminta. Suomessa tavallisin maksavaurion aiheuttava sieni on valkokärpässieni. Muita erityisen myrkyllisiä sieniä ovat muun muassa suippumyrkkyseitikki, kavalakärpässieni ja myrkkynääpikkä. Korvasieni on raakana myrkyllinen, mutta oikein käsiteltynä syötävä. HSL:n on tarkoitus ratkaista lähijunaliikenteen kilpailutus huhtikuussa 2020. Valittu operaattori aloittaa kilpailutetun lähijunaliikenteen HSL:n alueella näillä näkymin kesäkuussa 2021. Kuva: Lauri Eriksson / HSL ? Tarjoajista kaksi on valtion rautatieyhtiötä ja viisi Euroopan markkinoilla toimivaa joukkoliikenneyhtiötä. Kilpailutusta jatketaan nyt tarjoajien kanssa käytävillä neuvotteluilla. Lähijunaliikenteen kilpailutus on tarkoitus ratkaista huhtikuussa 2020. Valittu operaattori aloittaa kilpailutetun lähijunaliikenteen HSL:n alueella näillä näkymin kesäkuussa 2021. HSL päätti hyväksyä kaikki seitsemän osallistumishakemuksen jättänyttä tarjoajaa mukaan HSL-alueen lähijunaliikenteen kilpailutukseen. Kilpailutuksessa on nyt mukana kaksi valtion rautatieyhtiötä, VR-yhtymä Oy Suomesta sekä SJ AB Ruotsista. Loput viisi mukana olevaa tarjoajaa Arriva Sverige AB, MTR Nordic AB, Transdev Sverige AB, First Rail Holdings ja The Go-Ahead Group plc edustavat laajasti Euroopan markkinoilla toimivia joukkoliikennekonserneja, jotka MTR:ää lukuun ottamatta toimivat myös bussiliikenteessä. HSL arvioi osallistujien taloudellisen suorituskyvyn ja vaati, että kilpailutuksen jatkoon hyväksyttävillä yrityksillä pitää olla jo valmiiksi toimilupa rautatieliikenteen harjoittamiseen jossain Euroopan maassa. HSL vaati myös referenssejä vastaavanlaisen lähijunaliikenteen hoitamisesta. Kaikki osallistujat täyttivät HSL:n antamat kelpoisuusvaatimukset. Seuraavaksi HSL tapaa tarjoajat ja neuvottelee kaikkien tarjoajien kanssa erikseen. Neuvotteluiden tavoitteena on se, että tarjouskilpailussa ja sopimuksessa kaikki tarvittavat yksityiskohdat tulevat huomioiduiksi. – Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että tarjouskilpailuun osallistuu näin monta pätevää hakijaa. Meillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa kilpailutuksen tavoitteet, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. HSL tavoittelee kilpailutuksella sekä paremmin toimivaa lähijunaliikennettä että kustannussäästöjä. – Tavoitellut säästöt eivät saa kuitenkaan toteutua laadun kustannuksella. Haluamme nimenomaan parantaa lähijunaliikenteen laatua ja luotettavuutta. Haluamme lähijunaliikenteen myös kiinteämmäksi osaksi HSL:n joukkoliikennejärjestelmää, sanoo Rihtniemi. HSL:n käynnistämä kilpailutus koskee junaliikennettä kehäradalla, pääradalla Helsingistä Keravalle ja rantaradalla Helsingistä Siuntioon. Muut lähijunat ovat osa liikenneja viestintäministeriön hankkimaa Etelä-Suomen taajamaliikennettä, jossa kilpailutettu liikenne alkaa myöhemmin. HSL:n lähijunaliikenteen kilpailutus toteutetaan kaksivaiheisella neuvottelumenettelyllä, jonka ensimmäinen vaihe käynnistyi tämän vuoden helmikuussa. Nyt päätetyssä ensimmäisessä vaiheessa on arvioitu tarjoajien soveltuvuus. Kaikki tarjoajat täyttivät HSL:n asettamat kelpoisuusvaatimukset ja hyväksyttiin mukaan nyt alkavaan neuvottelumenettelyyn. Neuvotteluvaiheen jälkeen HSL julkaisee lopullisen tarjouspyynnön ja sopimusluonnoksen näillä näkymin toukokuussa 2019. Tarjouskilpailun voittaja on määrä julkistaa huhtikuussa 2020. Tarjouskilpailun voittajan kanssa tehdään 10 vuoden sopimus HSL-alueen lähijunaliikenteen hoitamisesta. Valittu operaattori aloittaa kilpailutetun lähijunaliikenteen HSL:n alueella näillä näkymin kesäkuussa 2021. Itäkeskuksen uimahalliin unisex-pukuhuone ? Itäkeskuksen uimahalli palvelee syksyn 2018 alusta aikaisempaa paremmin erilaisia asiakasryhmiä, sillä uimahalliin avataan unisex-pukuhuone. Unisex-pukuhuone on molemmille sukupuolille sopiva paikka, jossa muun muassa sukupuolivähemmistöihin kuuluvat asiakkaat, vauvaperheet ja liikuntarajoitteiset asiakkaat (avustajana toista sukupuolta oleva henkilö) voivat halutessaan pukeutua ja käydä suihkussa. Pukuhuoneessa on 8 pukukoppia ja noin 40 kaappia. Uimahallin alakerrassa sijaitsevaan huoneeseen voi halutessaan pyytää avaimen kassalta. Pukuhuoneen opasteet uusitaan syksyn aikana ja huone saa paremmat varusteet vauvaperheiden käyttöön. – Sukupuolivähemmistöön kuuluvat asiakkaat ovat kohdanneet rankkojakin häirintätapauksia liikuntapaikoissa ja tästä syystä liikuntapalvelut eivät ole monelle saavutettavia. Esimerkiksi sukupuoltaan korjaavan ihmisen liikuntaharrastus voi olla pitkään katkolla muiden asiakkaiden uhkaavan käytöksen takia, palveluohjaaja Miska Salakka Setan Transtukipisteeltä kertoo. Seta on käynyt antamassa koulutusta uimahallin työntekijöille sukupuolivähemmistöön kuuluvien asiakkaiden kohtaamisesta, esimerkiksi miten työntekijät voivat puuttua häirintätapauksiin. Helsingin kaupungin liikuntapaikkoihin ovat kaikki asiakkaat tervetulleita. Liikuntapaikkojen suunnittelussa liikuntapalvelut pyrkii huomioimaan erilaisten kohderyhmien tarpeet aikaisempaa tarkemmin. Maan alla sijaitseva Itäkeskuksen uimahalli otettiin käyttöön vuonna 1993. Hallissa on tiloja kahdessa kerroksessa, ja sinne mahtuu kerralla noin 1 000 kävijää. Muista sienimetsässä: • Poimi vain sieniä, jotka tunnet. • Sienimyrkytyksen oireiden alku vaihtelee tunnista useaan vuorokauteen. • Jos epäilet syöneesi myrkkysieniä, pyri tunnistamaan sieni. • Pelkkä maistaminen aiheuttaa harvoin vakavia oireita. • Jos epäilet sienimyrkytystä, ota yhteys Myrkytystietokeskukseen 09 471 977.
13 Nro 17 • Viikot 38-39 M unkin S eutu Lakialoite tuotti tulosta: Suomi puolittaa ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä Helsinkiläiset pelastivat 28 000 kg ruokaa joutumasta hävikkiin Helsingissä asuu tuhansia ruokahävikkiä vähentämään pyrkiviä ympäristösankareita Yksinäisyys koskettaa etenkin ikäihmisiä ? Yksinäisyys on nostettu syksyn Sotiemme Veteraanit -keräyskampanjan teemaksi. Tuotoilla järjestetään veteraaneille sekä heidän leskilleen esimerkiksi kiireetöntä kotiapua, jonka aikana he saavat apua kodin askareisiin sekä juttuseuraa. Yksinäisyysteemalla kerättyä tuottoa ohjataan mm. Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintaan sekä Me-säätiön rahoittamaan nuorten työllistämisprojektiin, jossa nuoret käyvät veteraanien luona tekemässä kevyitä ja helppoja kotitöitä ja vaihtavat kuulumisia iäkkäiden veteraanien ja heidän leskiensä kanssa. Sotiemme veteraanit ovat olleet hyvin kiitollisia, kun ovat saaneet arkeensa helpotusta ja seuraa avustajatoiminnasta: – Avustajan käynnit kestävät kahdesta tunnista kahteen ja puoleen tuntiin, joten siinä ehtii hoitaa asiat ja jutellakin. Eikä ole kiire, toiminnan piirissä oleva sotainvalidin leski sanoo. – On joku, jota odottaa. Joku, jolle voi puhua ja jolta saa tukea ja turvaa, kommentoi puolestaan veteraanin leski kiireetöntä apua. Veteraanien yksinäisyyttä helpotetaan myös veteraanijärjestöjen aktiivisella yhdistystoiminnalla. Keräystuottoa käytetään veteraaniyhdistysten järjestämien lounastilaisuuksien kulujen kattamiseen ja kuljetuskustannuksiin, jotta iäkkäät veteraanit sekä heidän puolisonsa ja leskensä voivat osallistua tilaisuuksiin. Yhä suurempi osa veteraanipolvesta on naisia; itse rintamatunnuksen omaavia tai veteraanien ja sotainvalidien puolisoita ja leskiä sekä sotaleskiä. Myös he ovat tehneet suuren työn sodassa olleiden rinnalla eläen ja yhteiskuntaa rakentaen. Veteraaniliittojen varallisuus alle 200 euroa jäsentä kohden Sotainvalidien Veljesliitolla oli varallisuutta jäljellä 158 euroa sodassa vammautuneiden sotainvalidien ja heidän iäkkäiden aviopuolisoidensa ja leskiensä hyväksi. Suomessa elää edelleen noin 12 000 sotien veteraania sekä 25 000 puolisoa tai leskeä. Kunniakansalaistemme keski-ikä on jo yli 93 vuotta. Luvut perustuvat veteraanijärjestöjen virallisiin tilinpäätöksiin ja toimintakertomuksiin 31.12.2017. ? Suomessa vietettiin viime viikolla hävikkiviikkoa. Kansanedustaja Ilmari Nurmisen vaalikauden alussa tekemä lakialoite ruokahävikin torjumiseksi on tuottanut tulosta. Ruokahävikin ehkäisyyn on kuluneella vaalikaudella panostettu pitkälti yli miljoona euroa. – On hienoa, että olen saanut tehtyä ruokahävikin vähentämiseksi jotain näin konkreettista ja merkittävää. Kun tein aloitteen ei asiasta paljon keskusteltu, nyt ruokahävikki on kestopuheenaihe, se on edellytys asian korjaamiseksi, Nurminen iloitsee. Tavoite ruokahävikin puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä ei ole vaatimaton. Hävikkiä syntyy ruokatuotannon jokaisessa vaiheessa. Suomalaisissa kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy yhteensä 450 miljoonaa kiloa vuodessa. – Tavoite on kunnianhimoinen, mutta realistinen. Se edellyttää, että poliittisten päättäjien lisäksi koko elintarvikeala sitoutuu tavoitteeseen. Kauppojen on nykyistä paremmin sitouduttava antamaan tietoa syntyvästä hävikistä, jotta lainsäätäjillä on realistinen kuva tilanteen kehityksestä. Lisäksi lainsäädäntöä on kehitettävä koko ajan niin, ettei hävikkiä pääsisi alun alkaenkaan syntymään. – Syksyllä eduskunta saa käsiteltäväkseen uuden elintarvikelain, jonka yhteydessä käydään läpi päiväysmerkintöjä ja mm. Eviran ohjeistus toimijoille uudistetaan. Se on jälleen yksi askel kohti puolittamistavoitetta. Lakialoite hävikkiruoasta on vaalikauden aikana poikinut yhteensä yli 1 200 000 euroa erilaisiin hävikkiruoan vähentämiseen tähtääviin hankkeisiin, selviää Eduskunnan tietopalvelun laskelmasta. – Tämä on hyvä alku, josta on tulevilla vaalikausilla syytä kulkea eteenpäin ja laajentaa ajattelua kestävän kehityksen Suomesta. Seuraava askel voisi olla kiinnittää huomiota kasvavan vaatehävikin osuuteen maailmassa, joka lähentelee jo 50 000 000 kiloa vaatejätettä pelkästään Suomessa, Nurminen linjaa. ? Helsinkiläiset ovat pelastaneet vuodessa 28 000 kg hävikkiruokaa Suomeen toimintansa kesällä 2017 laajentaneen verkkokauppa Matsmartin kautta. Matsmart myy alennettuun hintaan täysin käyttökelpoisia elintarvikkeita, jotka olisivat muuten päätyneet roskakoriin muun muassa vaihdettujen pakkausten, sesongin päättymisen tai parasta ennen -päiväyksen lähestymisen vuoksi. – Asiakkaamme vähentävät ruokahävikkiä ostamalla tuotteita, jotka olisi muuten heitetty pois, ja säästävät samalla rahaa. Vastaanottomme Helsingissä ensimmäisen vuoden aikana on ollut loistava ja osoittaa, että helsinkiläiset ovat erittäin ympäristötietoisia, sanoo Matsmartin toimitusjohtaja Karl Andersson. Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa toimiva, vuonna 2014 perustettu Matsmart on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2017 yrityksen liikevaihto oli 15 miljoonaa euroa. Matsmart on mukana tällä viikolla Suomessa vietettävällä valtakunnallisella Hävikkiviikolla tuomassa esille ruokahävikin vähentämisen tärkeyttä. Hävikkiviikon teemana on tänä vuonna yhteisöllisyys. – Hävikkituotteita ostavien asiakkaidemme lisäksi meidän kauttamme tuotteitaan myyvät tavarantoimittajat ovat todellisia ympäristösankareita. He antavat koko Suomelle mahdollisuuden hyödyntää täysin myyntikelpoiset tuotteet, jotka muuten olisivat päätyneet roskakoriin. Siten tavarantoimittajat ja kuluttajat yhdessä vähentävät ruokahävikistä koituvia ympäristövaikutuksia, sanoo Andersson. Matsmartin verkkokaupasta löytyy kaikkea pastasta, oliiviöljystä ja tomaattimurskasta sipseihin, suklaaseen ja virvoitusjuomiin. Tuotteita löytyy niin suomalaisilta tuotemerkeiltä, kuten Fazerilta, Hartwallilta, Pandalta ja Turun Sinapilta, kuin tutuilta ulkomaalaisilta brändeiltä, kuten Nestléltä, Unileveriltä, Risentalta ja Santa Marialta. Kansanedustaja Ilmari Nurmisen vaalikauden alussa tekemä lakialoite ruokahävikin torjumiseksi on tuottanut tulosta. Asuntojen kysyntä palautui normitasoon ? Suomen Kiinteistönvälittäjien yli 1350 välittäjää ovat antaneet markkinaennusteensa loppuvuodelle 2018. Ennuste sisältää myös toimitusjohtaja Jussi Mannerbergin kommentteja koko vuoden markkinatilanteesta ja sen kehityksestä. Kesähelteiden jälkeen kysyntä palannut normaalille hyvälle tasolle Valtaosa välittäjistä toteaa kesähelteiden syöneen heinäkuun asuntokauppaa, mutta tilastojen mukaan vanhojen asuntojen kauppoja on tammi-heinäkuu välillä tehty vain muutama prosentti edellisvuotta vähemmän. Omakotitalojen kauppa pysyi edellisvuoden tasolla ja loma-asuntojen kauppa elpyi lähes 7% edellisvuosista. Myös pankkien uudet tiukentuneet lainanmyöntöperusteet vaikuttivat heinäkuussa asuntokaupan onnistumiseen. Elokuun alusta ostajat ovat kuitenkin palanneet ja asuntoa etsiviä on runsaasti liikkeellä. Kysyntä on voimakkaimmillaan pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa. Tampereen ja Turun seuduilla asuntojen hinnat ovat edelleen loivassa nousussa. Keski-Suomi on edelleen hiljaisin kysynnän suhteen. Siellä ja Itä-Suomessa on odotettavissa toteutuvien hintojen laskua. Koko Suomessa 72 % välittäjistä arvioi kysynnän nousevan tai ainakin pysyvän ennallaan. ”Talojen ja asuntojen kunto on yhä merkittävämpi tekijä ostajan harkitessa kauppaa”, kommentoi Suomen Kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerberg. ”Osaa ostajista saattaa kuitenkin kiinnostaa kukkatapetti enemmän kuin taloyhtiön kunto ja omakotitalon talotekniikka”, Mannerberg jatkaa. Tämä vahvistaa omalta osaltaan, että asuntokauppaa käydään edelleen tunteella. Heinäkuun alusta astuneen uudet omarahoitusosuusmääräykset ovat vaikuttaneet pankkien lainanantoon näkyvästi. Lainaneuvottelut ovat muodostuneet kompastuskiveksi useille asunnonostajille. Mikäli ostettavaan asuntoon tarvitaan remonttilainaa, sitä ei olekaan saatavilla pankista, vaikka asunnon arvo saattaa nousta merkittävästikin remontin valmistuttua. Ilman näitä esteitä asuntokaupan volyymi nousisi todennäköisesti paljon merkittävämmin tänä vuonna, sillä ihmisillä on selvä tarve vaihtaa asuntoja. Vanhempaan kohtuuhintaiseen omakotitaloon olisi paljon ostajia Erittäin positiivista on, että vanhemmat omakotitalot ovat nostaneet kiinnostavuuttaan erityisesti nuorten perheiden piirissä. Pankkien mielestä näiden kotien vakuusarvot ovat kuitenkin alhaisia ja kuntotarkastusraportteja luetaan pankeissa tarkkaan. Onko pankeilla oikeanlaista asiantuntemusta tulkita kuntotarkastusraportteja? Omakotitalojen houkuttavuutta lisää se, että pientaloissa asumisen kokonaiskustannukset ovat usein merkittävästi alhaisemmat ilman riskejä suurista taloyhtiölainoista tai muista ylimääräisistä kulueristä. Vuokra-asuntojen kysyntä pysyy ennallaan Vuokra-asuntomarkkinoilla on odotettavissa tasainen kysyntä työn perässä muuttavien ansiosta. Selvät johtavat alueet kysynnässä ovat pääkaupunkiseutu sekä Tampereen, Länsi-Suomen ja Oulun seutu. Itä-Suomessa on havaittavissa positiivista kehitystä kysynnässä. Voimakas uustuotanto on lisännyt uusien vuokra-asuntojen tarjontaa ja samalla vaikuttanut vanhempien vuokra-asuntojen kysyntään ja hintakehitykseen. Alueelliset markkinaennusteet: • Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseudulla kerrostaloasuntojen kysyntä jatkuu vilkkaana. Noin 80% välittäjistä ennustaa kysynnän nousua tai pysymistä ennallaan. Edelleen noin 70 % välittäjistä uskoo myös omakotija rivitalojen kysynnän nousevan hieman tai pysyvän ennallaan. Hintakehitys seuraa kysyntää. • Pääkaupunkiseudun kehyskunnat Kehyskunnissa rivija omakotitalojen markkinat paranevat. Samoin kerrostaloasuntojen kysyntä nousee pääkaupunkiseudun vanavedessä.
14 Viikot 38-39 • Nro 17 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Syyskuun kuvataide Kuvataiteilija Heli Hiltunen takanaan Unissakävelijä –teoksensa kanssa Galerie Anhavalla. Kuva: Raimo Granberg. Marja Salevan A Room With -näyttely koostuu eri materiaaleille tulostetuista valokuvista ja lehdistä Oksasenkatu 11:ssä. Kuva: Hannele Salminen. Marjatta Sarpaneva Timo Sarpanevan Sculturra neofisicsle -lasiveistoksen äärellä Designmuseon näyttelyssä. Kuva: Hannele Salminen. Taiteilija Elina Laurinen Siivillä-teoksen äärellä Galleria 4-kuudessa. Nimi tulee lintujen siipien liikkeestä. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Päivi Allonen ja teoksensa Heijastumia 2 Galleria Huudossa Eerikinkadulla. Kuva: Raimo Granberg. Seppo Kärkkäinen on suomalaisen konstruktivistisen taiteen klassikoita, joka opiskeli Vapaassa Taidekoulussa mm. Sam Vannin ja Unto Pusan johdolla. Retrospektiivinen näyttely on 20.9.14.10. Galleria 68:ssa, Hämeentie 68, Vallilassa. Läpileikkaus lasitaiteilijan elämäntyöstä ? Designmuseon, Korkeavuorenkatu 23, laaja ja kattava näyttely Timo Sarpanevasta (1926-2006) on puolen vuoden ajan tuonut esille ennenäkemätöntä materiaalia lasitaiteilijan uran varrelta: lahjakkaan graafisen taiteen opiskelijan oppilastöitä, painokangasja tekstiilimalleja ja paljon sellaista materiaalia, jota ei ole aiemmin ollut esillä. Näyttelyssä ovat myös Sarpanevan keskeiset lasiteokset kuten Kajakki ja Orkidea Milanon triennaalin läpimurtovuonna 1954. Siinä nähdään myös Montrealin maailmanäyttelyyn vuonna 1967 toteutettu suurikokoinen Ahtojää-teos. Lisäksi mukana on monipuolinen otos hänen käyttöesineistöään. Näyttely paneutuu Timo Sarpanevan loputtomaan kykyyn uusiutua. Suunnittelija oli työteliäs, utelias ja kommunikaatiokykyinen lahjakkuus , kertoo Designmuseon kuraattori Harry Kivilinna . Keskeisenä materiaalina ovat Marjatta Sarpanevan kuvaamat ainutlaatuiset videotallenteet taiteilijasta. Niissä ollaan eri lasihyteissä, tehtailla ja tuttujen ihmisten seurassa. Maailmaa avosylin vastaan ”XANADU – Hän ottaa maailman avosylin vastaan” avautui Helsinki Contemporaryssa , Bulevardi 10. Se koostuu taiteilija Janne Räisäsen uusista elämää humoristisella ja rouhealla otteella lähestyvistä maalauksista. Arjen huomioiden ja henkilöiden tallentamisen lisäksi katse on kääntynyt itseironiseksi ja pilke silmäkulmassa myös itseen: teoksissa haahuilee henkisiä omakuvia omintakeisissa asuissaan. Nimi viittaa poplaulaja Olivia Newton-Johnin 1980-luvun diskotoistuvat kuvioinnit luovat hienoista liikkeen tuntua. Laurinen on opettanut jo monta vuotta maalaamista Lehtisaaressa olevissa työtiloissa niin aikuisille kuin nuorillekin taiteilijan aluille. Uusi Huuto kaikuu maailmalle 16 vuotta täyttävä Galleria Huuto, Eerikinkatu 36/Kalevankatu 43, kutsui taiteen ystävät juhlimaan “Huuto oot uuH“näyttelyä. Perinteitä noudattaen: uudet galleriatilat ja avajaisnäyttely on lähes viidenkymmenen jäsentaiteilijan ja ”tolkuttomien talkootuntien” yhteinen ponnistus. Aktiivisen toiminnan ja kaupungin avustuksella paras vaihtoehto löytyi entisistä Metropolian konelaboratorion tiloista. Päivi Allonen valmistui kuvataiteilijaksi ja myös opettaa ja kirjoittaa taiteesta. Pyöreät muodot ovat puskeneet myös maalauksiin. Ne ovat olleet tyrkyllä juuri muotojensa vuoksi. –Teokseni ovat installaatioita, veistoksia ja maalauksia. Kuvaan arkisia asioita: aamuruuhkassa kiiruhtavia hahmoja, yöelämässä riekkuvia ihmisiä ja verkostoitumisen vaikeutta. Käyttöliittymä taiteilijalle ja katsojalle Heli Hiltunen esittelee Galerie Anhavassa, Fredrikinkatu 43, maalauksia, kollaaseja ja valokuvia, jotka ovat eri tavoin yhdisteltyjä aistihavaintojen, näkemisen muistamisen, sen ymmärtämisen ja toisintamisen kokonaisuuksia. Kuvataiteilijan työ on loputonta luottamista siihen, että tekijä ja katsoja näkevät ja tulkitsevat näkemänsä riittävän samoin – muutenhan kuvataidetta ei olisi mitään mieltä tehdä – ja loputonta epävarmuutta tästä, Ilona Anhava arvioi. Taiteilija käyttää monenlaisia tekniikoita, mutta kaikkia hänen teoksiaan yhdistää ja sitoo toisiinsa katsominen, muistaminen, ja pyrkimys luoda yhteinen kosketuspinta tekijälle ja katsojalle. Teokset voivat olla hyvin reheviä ja meheviä tai erittäin vähäeleisiä, mutta yhteistä niille on kauneuden kaipuu, kauneus. Huone kuuluu vain minulle Marja Saleva on helsinkiläinen kuvataiteilija. Hänen teoksissaan pääosassa on valokuva, johon yhdistyy usein tekstiä. Työskentelyn lähtökohtia ovat arki, henkilökohtaisuus, intuitiivisuus, kokeellisuus ja isot kuvamassat. Hän käsittelee töissään yksinelämistä ja julkaisi siihen liittyvästä teossarjasta (”He is so obsessed with me”) kaksi osaa: valokuvakirjan, 2013 ja online-teoksen, 2017. Töölön vaihtoehtogallerian Oksasenkatu 11, näyttely ”A Room With” koostuu eri materiaaleille tulostetuista valokuvista ja lehdistä. Se on Salevan ensimmäinen yksityisnäyttely. EU:n tilastolaitos Eurostatin 2015 julkaiseman vertailun mukaan lapsettomien sinkkunaisten osuus on Suomessa suhteellisesti EU-maiden suurin. – Jossain vaiheessa päätän poistaa kuvasta kaiken turhan ja epäoleellisen, niin että kukaan tai mikään tässä huoneessa ei enää edusta itseään – vaan ainoastaan minua. Luokkakuvia pulpetin kansista Harri Turusen uuden näyttelyn työt Galleria Katariinaan, Kalevankatu 18, saivat alkunsa, kun vanhat koulumuistot innoittivat häntä ottamaan uusien töiden materiaaliksi käytöstä poistetut pulpettien kannet. Hän kävi Joensuun poikalyseon 1970-luvun alkupuolella. Isä oli yllättäen kuollut, 42-vuotiaana. Poika oli 12-vuotias kuopus. – Alkushokin jälkeen koin suurta pettymystä ja vihaa, jota en silloin osannut purkaa tai puhua muille asiasta. Kerran turhautuneena englannin tunnilla raaputin pulpetin kanteen kirjoitusta. Jäin verekseltään kiinni. Turunen sai sattumalta käsiinsä vanhoja poikalyseon pulpettien kansia. – Ajattelin tehdä sovun itseni ja menneisyyteni kanssa ja käyttää pulpetin kansia veistosten materiaalina. Kaiversin kansiin henkilökuvia – eräänlaisen nuoruuden luokkakuvan. Kansien naarmut ja oppilaiden tekemät kaiverrukset jäävät näkyviin tuoden mukaan aikaperspektiiviä. Veistoksissa on yhtä aikaa läsnä historia ja tämä hetki ja todellisuus. T aiteilijatapaaminen on sunnuntaina 30.9. klo 14–16. Motiivi leikkii kanssani Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee suomenruotsalaisen itseoppineen kuvataitelijan Marina Borgströmin kauniita teoksia ”Luonnoksia, luonnoksia kaikki nämä kuvat”. Taiteilija sanoo, että paradoksaalisesti, tähän päivään mennessä, vielä yksikään maalaus ei ole valmistunut sen näköiseksi kuin oli sen itse alun perin ajatellut. – Nuorempana yritin kovasti pitäytyä luonnoksessa, ei se koskaan onnistunut. Maalaus eli omaa elämäänsä, ja muuttui työn aikana. Vanhempana hän antaa maalauksen leikkiä kanssaan. – Kaadan väriä kankaalle ja annan ideoiden tulla itsestään, motiivi leikkii kanssani. Se on siveltimen, värien, käden ja ajatusteni peliä keskenään – näin se on paljon mukavampaa. Miten tiedetään, että ollaan oikeassa suunnassa? Eksymällä siitä, hän lainaa Ernst Billgreniä. Teksti: Risto Kolanen musiikkiin. Räisäsen teoksissa esiintyvien hahmojen lähtökohtina voivat toimia lähikioskilla iltaisin viihtyvät puolalaiset raksamiehet, naapurin luostarin asukkaat tai toilaileva jalkapallojoukkueen valmentaja samoin kuin taiteilijan kotikaupungin Berliinin tunnelmat yhdistyvät synnyinseudun Lappi-viittauksiin. Hiljaista elämää Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4–6, esittelee jälleen taidemaalari Elina Laurisen maalauksia. Uudessa Still Life-näyttelyssä on kaksi teemaa; keittiön arkiesineet ja isoille pinnoille maalatut toistuvat kuviot. Hän teki talvella työn, jonka laittoi facebookiin. Myönteinen palaute kannusti. – Aluksi pohdin lusikoiden ja lasien hiljaista eloa. Pian laseihin alkoi ilmestyä kukkia, ja lopuksi syntyi viidakko. Kasviaiheissa liike on pysähtynyt viivoiksi Realistisemmat maalaukset ovat tutkielmaa vesilaseista, lasipurkeista ja aterimista, missä pysytellään niukassa ja herkässä sävymaailmassa. Isoissa maalauksissa on kerroksellisuutta, struktuuria ja innoittavia vastaväriyhdistelmiä, joissa Kuvataiteilija Janne Räisänen yhdessä teoksensa “Calamity-Janne ja perinteinen lappilainen kullihame” Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 17 • Viikot 38-39 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. OSTOTOIMEKSIANTO: Asiakkaamme etsii Munkkivuori – Haaga alueelta 2-3h,k. Kaiken kuntoiset huomioidaan. Vapautuminen 6 kk sisällä. Ostaja maksaa palkkion myyjälle ei kuluja. Tarjoa omaa asuntoasi. OSSIAN JOHANSSON – 20 vuotta asuntokauppaa alueella. ossian.johansson@nordichousing.fi p. 045 177 6420 NORDIC HOUSING OY LKV MUNKKIVUORI Vanha Viertotie 20, 00350 Helsinki ytunnus 2299667-0 Harvinaista kansanmusiikkia Suomessa Taimyrin ”mummot” Malmin Työväentalossa Dentedien kansanmusiikkiesitys tuo mukanaan Taimyrin niemimaan tuulen ja sukupolvelta toiselle kulkeneet uskomukset. ? Kansanmusiikkiryhmä Dentedie – nganasanien kielellä revontulet tulee esiintymään Malmin Työväentalolle keskiviikkona lokakuun 17 päivä klo 19. Kyseessä on ainutlaatuinen kulttuuriesitys, joka liittyy opetusja kulttuuriministeriön tukemaan Sugrifest 2018 kokonaisuuteen esitellen monipuolisesti suomalais-ugrilaisten sukukansojen kulttuurituotantoa. Malmin työväentalossa on Dentedien-ryhmän ensi esiintyminen Suomessa. Lippujen ( 10 € ) myynti alkaa ja kahvio avataan tuntia ennen eli klo 18. Kannattaa tulla paikalle hyvissä ajoin, että saa hyvät paikat. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Suomi-Venäjä-Seuran Malmin ja Kallio-Vallilan osastot. Dentedie on vuonna 2006 perustettu maailman ensimmäinen nganasanien kieltä ja kulttuuria esittelevä folkloreryhmä, jossa on ollut mukana kolmen sukupolven edustajia. Ryhmä on vuosien varrella osallistunut moninaisiin festivaaleihin sekä elokuvaja tv-ohjelmiin. Yhtyeen perustaja ja taiteellinen johtaja on Svetlana Zhovnitskaja, joka on samalla nganasanin kirjakielen äiti. Suomessa esiintyvään ryhmään kuuluu viisi esiintyjää, joilla äidinkielenä on nganasan. Esiintyjien keski-ikä on korkea, mikä johtuu nganasanien yleisestä ikärakenteesta. Kaikki eivät ole mummoja. Dentedien esitys tuo mukanaan Taimyrin niemimaan tuulen ja sukupolvelta toiselle kulkeneet uskomukset. Esitys yhdistelee nganasanien tanssia, suullista perinnettä, laulua, soittimia, pukuja, shamanismia ja rituaaleja. Esiintyjien lauluäänten ja taustanauhojen lisäksi ääntä saadaan perinnesoittimista, kuten erilaisista rummuista, ”poronsorkista”, munniharpuista ja kellosoittimista. Nganasanit ovat maailman pohjoisin alkuperäiskansa, joka elää Jäämeren partaalla puuttomalla ja tuulisella Taimyrin niemimaalla. Talvisin pakkasta saattaa olla jopa -70 astetta. Ainoa kulkuväline syrjäisiin kyliin on ”vezdehod” (vaikeiden olosuhteiden maastoajoneuvo). Poronhoito ja kalastus ovat alueen perinteisiä elinkeinoja. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan nganasaneja oli 860, joista nganasanin kieltä puhui 125. Tällä hetkellä luvut ovat jo varmasti näitäkin pienemmät. Kielenosaajien keski-ikä on korkea: pientä valoa kehitykseen ovat tuoneet suomalaistenkin tukemat kielipesät, joissa lapsille puhutaan päiväkodissa nganasania. Nganasanin kieli kuuluu etäisesti suomelle sukua oleviin samojedikieliin. Eristyneestä sijainnista johtuen nganasan on rakenteeltaan eräs maailman monimutkaisimmista kielistä. Taimyrilla puhutaan lisäksi neljää muuta pientä alkuperäiskieltä: enetsiä, nenetsiä, dolgaania ja evenkiä. Taimyrin niemimaa on jäämereen työntyvä niemimaa Siperiassa Euraasian mantereen pohjoisimmassa osassa, Karanmereen aukeavan Jeniseinlahden ja Laptevinmereen aukeavan Hatanganlahden välissä, Severnaja Zemljan saariston eteläpuolella. Niemimaa on noin tuhannen kilometrin levyinen, 500 kilometriä pitkä ja alaltaan noin 400 000 neliökilometriä. Taimyrin niemimaalla on suuri Taimyrjärvi, sen läpi virtaava Taimyrajoki sekä Byrrangavuoret. Byrrangavuorilla on syviä kanjoneita ja itse vuoristo koostuu mm. intruusiokivestä ja silttikivestä. Vuorilta saavat alkunsa Hutadabigaja T?etyreh-joet. Nimimaan vuorettomat osat ovat matalakasvustoista tundraa järvineen ja soineen. Ilmasto on mantereinen, arktinen, osin subarktinen. Meri on jäässä yleensä syyskuusta kesäkuuhun. Taimyrin alueella elivät Euraasian mantereen viimeiset mammutit, vielä 11300-10600 kalenterivuotta sitten. Wrangelinsaarella mammutteja eli kuitenkin paljon myöhemminkin. Niemimaan eteläosissa kasvaa 250 erilaista putkilokasvia, pohjoisessa kasvaa vain 50, moniaa harvinaisia arktisia lajeja joita ei kasva muualla. Taymyrin niemimaalla elää tundrapeuroja. Jääkarhukin viihtyy siellä. Tule sinä Malmin Työväentalolle viihtymään yhdessä Dentedien kanssa. Taimyrille olisi pitempi matka. Dentedien esitykset Helsingissä: Ke 17.10. klo 19 Malmin työväentalo, Takaniityntie 9 (liput 10 €, klo 18 alkaen). Su 21.10. klo 13 Musiikkitalon aula. Jarmo Niemenkari
16 Viikot 38-39 • Nro 17 M unkin S eutu HYVÄ ARKI JA JUHLAHETKET KUULUVAT KAIKILLE Hoivakodeissamme Töölönlahdella, Pitäjänmäellä ja Viikissä eletään hyvää, itsensä näköistä elämää. Etsitään yhdessä sopiva ratkaisu helpottamaan arkeasi. Ota rohkeasti yhteyttä palveluneuvontaamme p. 09 7750 5980 niin kerromme lisää palveluistamme tai jätä yhteydenottopyyntö www.hoiva.fi. TERVETULOA ASUMAAN MEILLE! HOIVA.FI • KETÄÄN EI JÄTETÄ YKSIN. HOIVAKODIT • KOTIHOITO • KOTISIIVOUS • SAIRAALASTA KOTIIN -PALVELU JALKOJENHOITO • FYSIOTERAPIA • HIERONTA Kiinteistömaailma Munkkiniemi | Munkkiniemen puistotie 15, 00330 Helsinki | (09) 436 3500 | munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Munkkiniemi/Tapiola palveluksessasi. Ota yhteyttä (09)4363500 tai munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi