Viikot 36-37 – Nro 15/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu LIPUNMYYNTI: www.ticketmaster.fi | p. 0600 10 800 myynti@musiikkiteatteri.fi | p. 044 346 6713 F I N L A N D I A -T A L O | L a 3 . 1 . k l o 1 9 NOUDATAMME TURVAVÄLISUOSITUKSIA! WWW.MUSIIKKITEATTERI.FI PÄÄOSASSA ILARI HÄMÄLÄINEN PÄÄOSASSA ILARI HÄMÄLÄINEN Juhlanäytös Kirka 70-v. OLE SINÄKIN OSA LOISTAVAA KONSEPTIA Lars Lindroos kiinteistönvälittäjä, LKV 040 300 2309 lars.lindroos@aktialkv.fi “Jag betjänar även på svenska. MEIDÄN KANSSA ONNISTUT – AKTIALKV.FI www.joogatila.com Laajalahdentie 20, 00330 Helsinki TERVETULOA JOOGATILAN TUNNEILLE RENTOUTUMAAN JA VAHVISTUMAAN Joogaa, pilatesta ja tanssia. Myös yksilötunteja ja joogaterapiaa. Meillä on fyysisesti vaativia sekä lempeitä tunteja. Tule kehittämään kehon hallintaa, tiedostamaan hengitystä, rentoutumaan ja venyttelemään. Suosittelemme omaa mattoa ja pyyheliinaa. Desinfioimme myös Joogatilan matot joita voit lainata. Pidämme tunneilla turvavälit. A-vitamiinin voimaa iholle syyskuussa! Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 timma.fi/kosmetiikkahelmi Palkittu superseerumi tehostaa ihonhoitoasi. Tehovoide uudistaa ja elvyttää voimakkaasti. 74 € (norm. 79 €) www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA
2 Viikot 36-37/2020 • Nro 15 M unkin S eutu www.antiikkijataide.fi ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA 4/2020 • 9,50 € Vanhat kirjeet puhuttavat inhimillisyydellään Unohtumattomat viestit KAPELLIMESTARI JORMA PANULA Olen pelimannimies PAUL CÉZANNE Omalaatuinen taiteilija Michail Schilkin valloittavat eläinveistokset SIGURD WETTENHOVI-ASPA Kulttuurin moniottelija Mayatutkija Harri Kettunen avaa hieroglyfien saloja VUODEN 1952 OLYMPIASOIHTU Arvo 195 000 euroa Lähes 7000 kalastusopasta MARILYN JA COCO Ikoniset naiset yhdessä Mannerheimin patsas 60 vuotta Harvinainen Kullervo-traktori löytyi pellosta KALEVO TOLPPANEN Tila a het i! SUOMALAISEN KULTTUURIN, ANTIIKIN JA TAITEEN YSTÄVILLE!
51. vuosikerta – nro 15 Viikot 36-37/2020 Ajankohtaista M unkin S eutu Päärautatieaseman pyöräilyja jalankulkutunnelin työt alkuun Sitowisen havainnekuva työnimellä Kaisatunneli kulkevasta pyöräilyja jalankulkutunnelista Helsingin päärautatieasemalla. H elsingin kaupunki rakentaa pyöräilyja jalankulkutunnelin Helsingin päärautatieaseman ratapihan ali ratakiskojen alle. Valmistelevat työt käynnistyivät elokuun lopussa. Valmistuttuaan tunneli helpottaa huomattavasti kulkua asemalaitureille ja pyöräilyä aseman ympäristössä. Hankkeen urakoitsija Destia tekee maaperätutkimuksia laiturialueella arkisin kello 22-05 noin kolmen viikon ajan. Yöaikaan työ häiritsee vähiten junaliikennettä ja junille saapuvia ihmisiä, vaikka siitä aiheutuu jonkin verran melua. Junalaiturit pysyvät avoinna, ja matkustajat ohjataan turvallisesti työmaa-alueen ohi. Tulevaisuudessa tunnelin päät ulottuvat Töölönlahdenkadulta Kaisaniemenpuiston lounaiskulmaan. Tunneli helpottaa huomattavasti pyöräliikennettä itä-länsi-suunnassa ja vähentää pyöräliikennettä rautatieaseman edustalla. Uutta tunnelia pitkin jalankulkijat pääsevät entistä sujuvammin asemalaitureille. Uusi tunneli on noin 220 metriä pitkä, noin 8 metriä leveä ja 3 metriä korkea. Pyöräkaistan leveys on 4 metriä ja jalankulkukaistan 3,5 metriä. Kaistat erotetaan toisistaan reunakivillä. Tunnelin yhteyteen tulee Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) omistama pyöräkeskus ja pyöräpysäköinti noin 900–1000 polkupyörälle. Tunneli rakennetaan nykyisen jalankulkutunnelin pohjoispuolelle, ja tunnelit yhdistetään yhdyskäytävällä. Varsinainen tunnelin rakentaminen alkaa tammikuussa 2021. Siihen asti tehdään valmistelevia töitä, kuten maaperätutkimuksia, työmaa-alueen aitaamista ja raidejärjestelyjä. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käytössä tunneli on keväällä 2023. Tunnelin työnimi on Kaisatunneli. Virallisen nimen päättää Helsingin kaupungin nimistötoimikunta syksyn aikana. Kaupungille 50 000 euron lahjoitus liikuntavälineisiin U rlus-säätiö on lahjoittanut Helsingin kaupungille 50 000 euroa varhaiskasvatusyksiköiden liikuntavälineiden hankkimiseksi. Välineet hankitaan tasapuolisesti kaupungin eri osissa toimiviin suomenja ruotsinkielisiin varhaiskasvatusyksiköihin ja perhepäivähoitoon. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala hankkii lahjoitussummalla liikuntavälinepaketteja, jotka sisältävät mm. trampoliinin, erilaisia palloja ja mailoja. Liikuntavälineiden valinnassa on hyödynnetty Likes-tutkimuskeskuksen kyselyssä varhaiskasvatuksen henkilöstöltä saatuja vastuksia Liikkumisen olosuhteet varhaiskasvatusyksiköissä –kyselyyn. Välinepaketteja hankitaan yhteensä 100 kappaletta ja niiden yksikköhinta on 500 euroa. Paketit jaetaan varhaiskasvatusalueille suhteessa hoidossa olevien lapsien määrään. Liikuntavälineet ovat tilauksessa ja ne toimitetaan lasten käyttöön syys-lokakuun aikana. – Kiitämme lahjoituksesta, joka lisää liikkumista ja liikkumisen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa. Liikkuminen osana arkea edistää hyvinvointia ja terveellisiin elämäntapoihin kasvua, sanoo Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas. Sivu 8 Kansallisteatterin peruskorjaushankkeen tarkoituksena on kunnostaa teatterin uusi osa tavalla, joka kunnioittaa kulttuurihistoriallisesti merkittävän arvokohteen arkkitehtuuria. Kansallisteatterin peruskorjaus edistyy vaiheittain Perustustyöt käynnistyvät Kaisaniemen puiston puolelta K ansallisteatteri ei päässyt aloittamaan peruskorjausta suunnitellusti, koska rakennuslupaan liittyvästä päätöksestä tehtiin valitus. Suunnitelman mukaiseen 1930-luvun osaan kohdistuva valitus on edelleen hallinto-oikeuden käsittelyssä. Tämän johdosta Kansallisteatteri joutui muuttamaan suunnitelmia, ja nyt peruskorjausta pyritään edistämään vaiheittain. Ensimmäiseksi on saatu rakennuslupa Kaisaniemen päädyn 1950-luvun osan perustusten vahvistamiseksi. Mihin haluaisit kaupunkipyöräpalvelun laajenevan? K aupunkipyörät ovat olleet käytössä Helsingissä jo vuodesta 2016. Helsinki suunnittelee suositun palvelun laajentamista kattamaan yhä suurempaa osaa kaupungista. Kerrokantasi-sivuston kautta kerätään karttakyselyn avulla kaupunkilaisten toiveita ja ajatuksia tulevasta laajennuksesta syyskuun puoliväliin asti. Sivu 9 Sivu 9 Sivu 9 Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvioja taloussuunnitelmaehdotuksen K aupunginhallitus päätti hyväksyä talousarvioja taloussuunnitelmaehdotuksen 2021?2023 laatimisohjeet, niihin sisältyvät kaupunkitasoisen käyttötalouden kokonaisraamin toimintamenoille, investointiraamin talousarviokohdittain sekä alustavan investointiohjelman vuosille 2021?2030. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi kaavamuutoksia Vartiokylään ja Vallisaareen sekä käsitteli selvitystä sosiaalija potilasasiamiesten toiminnasta vuodelta 2019.
4 Viikot 36-37/2020 • Nro 15 M unkin S eutu Kolumni Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 15/2020 Munkan mummon jupinat Runopalsta Mantere Toimintaympäristön muutosten vaikutukset kulttuurin talouteen K oronapandemian vaikutukset ovat merkittäviä ja jatkuvat ainakin vuoden loppuun asti. Kaupungin toimipaikat ovat olleet kiinni maalis-toukokuun, jonka jälkeen palvelujen käyttö on ollut sekä rajoitusten että asiakkaiden käyttäytymisen vuoksi selvästi aiempia vuosia alemmalla tasolla. Tautitilanteen epävarmuus vaikeuttaa ja rajoittaa sekä kaupungin omaa palvelutoimintaa että kaupungin avustamien yhteisöjen syksyn toimintaa. Kaupungin oman toiminnan lisäksi erityisesti taiteen ja kulttuurin vapaa kenttä tarvitsee nopeasti kertaluonteista lisätukea syksyllä 2020, jotta toimintaa voidaan käynnistää, toteuttaa ja ylläpitää epävarmuuden jatkuessa ja rajoitusten pienentäessä tuloja. Kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tulee koronan tuloksena jäämään merkittävästi sekä tuloettä kävijätavoitteestaan. Korona pienentää tulokertymää 8 miljoonaa euroa ja myyntija vuokratulojen pienenemisen vuoksi. Vuokraja myyntitulot pienenevät sekä pienempien kävijämäärien, peruuntuneiden tilaisuuksien että koronan vuoksi tehtyjen vuokrahuojennusten vuoksi. Säästöjä syntyy 4 miljoonaa euroa suljettujen toimipaikkojen ylläpitokustannuksista sekä peruuntuneen ja normaalia vähäisemmän toiminnan henkilöstömenoista ja ostopalveluista. Lisäkuluja tulee ikääntyneiden Helsinki-avusta 0,2 miljoonaa euroa sekä taiteelle ja kulttuurille suunnatusta lisäavustuksesta toiminnan käynnistämiseen ja ylläpitämiseen syksyn 2020 aikana noin 3 miljoonaa euroa. Koronan vaikutus kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan on peräti -7,2 miljoonaa euroa. Ennusteen tulot alittavat talousarvion 9,5 miljoonaa euroa ja menot ennustetaan 5,3 miljoonaa euroa alle talousarvion. Toimiala sopeuttaa toimintaansa suhteessa hyväksyttyyn vuoden 2020 talousarvioon koronasta johtuvien muutosten vuoksi. Menokasvuprosenttiin tehdään korjaus kesken vuotta johtuen koronan vuoksi hidastuneesta väestönkasvusta ja peruspalveluista. Käyntikertojen ennustetaan alittuvan 3,3 miljoonalla eurolla talousarvioon verrattuna. Korona-aikana tuotetut uudet digitaaliset toiminnat tasapainottavat käyntikertojen vähentymistä. Syyskuussa Heinäsirkan viel polullain näin, vaik on kesä jo takana päin. Vaan en kuullut mä laulua sirkkasen. Kuulin laulua joutsenten, kurkien. Kuulin laulua muuttolintujen, kuulin lehtien varisevien. Kuulin syystuulen vienoa huminaa, kuulin sateen hiljaista ropinaa. Vaihtui päivä taas iltaan syksyiseen. Vaihtui syysyöhön hiljaiseen uinumaan. Vaihtui yöhön niin rauhaisaan. Olavi Kylliäinen Sinä olet siinä, alasti Istun Aleksis Kiven patsaalla, auringossa. Edessäni Suuret oluet Pienet panimot. Takana Ateneumin Inspiraatio ja Tehdas, joka jyskyttää aivoissani: minä nimeän muistin muistiksi ja unen uneksi. Tulin tänne tulin keskelle hämärää. He eivät ymmärrä minua tässä ajassa. Vielä kun valon ja pimeän raja tuntuu turvalliselta. Vielä kun puiden selkeät muodot puhuvat. Aistin nokkosen terävän tuoksun Tamminiemen rantatiellä, syvän vihreän unen sinä siinä, alasti. (elokuussa 2020) Kimmo Mantere Altistuneisuuden sietämätön kirous ? Viime aikoina olen altistunut jatkuville, samoille selityksille. Se altistus näkyy verenpaineeni kohoamisena, sydämentykytysteni lisääntymisenä ja yleisenä asioihin kivahtamisena. Myös käyttäytymisen aggressiivisuuteni on toistuvaa. Altistuminen tuo omituisia piirteitä esiin yksilöissä. Rauhaa rakastavat ihmiset muuttuvat hyökkääviksi. Heittelevät radioita ja televisioita päin seiniä. Miksi maksaa turhasta, he hokevat. Ei mitään hyvää tule kuitenkaan. Samaa selitysten jauhamista aamusta iltaan. Tahdon ulos tästä maailmasta ja sassiin, he huutavat. Mutta eivät he minnekään pääse! Matkustus on kielletty, ainoastaan etäisyyden otot sallittuja. Ja sitähän meillä on piisannut jo perinteisestikin ylen määrin. Mediassa mustat, suurisilmäiset Tuonelan enkelit puhujapöntön takana paasaavat kuria, lakia ja järjestystä. Ja terveysterroristit valtaavat maan. Diktaattoreita on aina ollut, vain erilaisilla saarnoilla, tietty. Jopa perheiden valtasuhteet järkkyvät. Siitä olen itse elävä esimerkki. Riskiryhmäläisenä olen nyt kovan tykityksen kohteena. Poikanikin soittelee alvariinsa ja kyselee vointiani. Ennen vaikka olisin ollut Himalajalla vuorikiipeilemässä, ei kiinnostusta olisi riittänyt! Mitäs tässä, vastaan ja jatkan, että olen huolissani lasteni jaksamisesta! Lapsilleni tuollainen tunnontarkkuus, terveysterrorismi, ylihuolehtivaisuus, se kostautuu. Sen olen jo nähnytkin! Lipsutaan, lipsutaan, ihan kuin ohimennen, eikä siihen kiinnitetä mitään huomiota. Paitsi jos mutsi tekee sen! Mutsi on holtiton, vaaraksi itselleen, ei ymmärrä asian vakavuudesta mitään, sanotaan. Tietäisivät vain, mitä kaikkea mutsi on joutunut elämänsä aikana läpikäymään – siinä alkaa pikku hiljaa suhteuttaa asioita tärkeysjärjestykseen, väittäisin. Miten helposti leimautumista alkaa tapahtua. Niin nopeasti ja huomaamatta! Historia sen tietää. Naapurismies kertoili, että sairaalan ovella lukee, etteivät sairaalaan saa tulla sairaat. Isäni olisi tuosta jo loksauttanut monta mehevää vitsiä, olkoon korona tai ei. Huumorin kukka ei kuki fanaattisten ihmisten kedoilla, tietty. Siksi vitsit ovat meillä vähissä. Tulee mieleeni S. Leon mietelause tästä seli-, seli-, selitysten ajasta: Monia asioita olisin ymmärtänyt, ellei niitä olisi minulle selitetty. Elina Kuosmanen Syyselämää 2020 Panenpa pillit pussiin ja suksin mä Savon skutsiin! 11 viikkoa halaan vain puita, enkä näe muita suita! Stadissa putket ne vinkuu ja paukkuu, yrittäkääpäs tunkea ne mun laukkuun! Siellä vain koronasta on jälkiä noita, suusuojuksia ja desinfiointivoita. Stadin friidu kun oon, jo kolmannen polven. Siks´ nyt metsän tummuus mulle tuokaa sanoo Leino vainaa ja hymys mulle suokaa. Joka ilta luritan oman sävelen kun kuunsiltaa itsekseni kävelen. Yksinäisyydestä saan ma voimaa ajatus kulkee, luovuudesta ei kukaan soimaa. Taivaanrannassa voi joskus pilkottaa valo Mikä siellä? Ystävän talo. Se riittää, et´ toinen on maan päällä, sinne voin joskus kipaista hyvällä säällä. Ihmisten kiireet, ne kestää vain hetken istukaa alas, silmät kiinni ja aloitamme retken. Kaikesta hyvästä voinet nyt kiittää ei makeaa mahan täydeltä, nyt se riittää. Tummaa aina välillä näkyy rajassa metsän, muuten valkea ei niin sädehtivää ois´, sen kontrastin kestän. Ihmisen elämässä ei aina voi hunajaa olla, muuten arvomme viimeisellä portilla on nolla. Elina Kuosmanen Ikävystyminen voidaan voittaa ? Aamulla heräsin synkkään painajaisuneen. Huomasin olevani horisontaalisen vimman keskellä, jossa ihmiset elivät surullisen apatian ja ikävän vallassa. Kaikkien kasvot olivat värikkäästi ja kekseliäästi kirjailtujen kasvomaskien peitossa. Ihmiset eivät enää tunnistaneet toisiaan vaan olivat pukeutumisellaan ja tyyleillään yhä enemmän alkaneet muistuttaa toisiaan. Sekaannuksen aika oli koittanut, eikä kukaan halunnut enää katsoa toista silmiin. Uneni paljasti, miten täydellisesti ihmiset olivat vieraantuneet toisistaan. Kaikki näyttivät tehneen liiton oman ikävystymisensä kanssa ja koko maailma näytti tukahtuvan synkkään olemiseensa. Ei uusia kiinnostuksen kohteita. Ei vapauden kaipuuta, sillä sekin oli muuttunut ikävystymisen vaihdannaksi. Ihmiset olivat yhtä ikävää seuraa toisilleen, intohimo ja kiihko olivat kadonneet jäljettömiin. Maailma oli muuttunut yhdeksi hyytelöksi. Sen kloonatut etäispesäkkeet muistuttivat kadonneesta yhteisyydestä, vanhasta hyvästä ajasta, jossa ihmiset tunsivat vielä kiinnostusta toisiaan kohtaan, halusivat vielä matkustella, tavata, iloita teatterista, tanssista, kirkonkäynnistä ja yhteisistä aterioista. Pääministeri piti puheen, jossa hän rohkaisi suomalaisia kauko-ohjattuun rinnakkaisuuteen, poliittisten mielipiteiden päällekkäisyyteen, sukupuoliseen epämääräisyyteen ja turhauttavaan seksuaalisuuteen, sillä Terveyden ja hyvinvointilaitoksen päätöksellä kaikki toiseus oli hävitetty maasta ja maailmasta. Tähän kamalaan painajaiseen heräsin. Se oli niin pelottava että minun oli pakko nousta. Hieraisin silmiäni, otin käteeni kollegani Juhana Torkin juuri kääntämän filosofi Plutarkhoksen (45-125 jKr.) kirjan mielen tyyneydestä. Juhana oli rakastunut tämän merkillisen filosofin ajatuksiin, joiden pohjalta maailma ja mielenrauha saattoi palata vielä entiselleen. Plutarkhos halusi nostaa ihmisen perustunteet kunniaan. Ikävystymistä ei suvaita, koska rakkaus, sääli ja ilo halutaan ottaa käyttöön. Elämä halutaan hyväksyä sellaisena, rosoisena mutta kauniina, niin kuin Jumala on sen luomisessa meille tarkoittanut. Mielihaluja saa ja pitää kunnioittaa, ne on vain sopeutettava olosuhteisiin kuin purjeet tuuleen. Ihmisen on saatava olla välillä myös jouten, eli on levättävä. On saatava matkustella, tutustua tarkemmin kotimaahan, käydä kirkossa ja teatterissa, käyskennellä poluilla ja puistoissa. Ja miten tärkeää onkaan välillä lukea hyvää kirjallisuutta, levätä ajatuksissaan. Plutarkhos varoittaa kiipijöistä ja pyrkyreistä. Niitä Roomassa riitti jo hänen aikanaan. Ei pidä pyrkiä ”isompiin kuvioihin” vaan on parempi viihtyä rauhassa, haistella raitista ilmaa, heilutella varpaitaan mökkilaiturilla, herätä auringon nousuun ja käydä illalla ottamassa kuva auringonlaskusta. Plutarkhos varoittelee kirjassaan vaahtoajista, vouhoittajista, jotka etsivät lööppijulkisuutta ja haluavat tehdä mitä vain jotta heidän oma nimensä mainittaisiin ja saisivat jättää Eskon puumerkkinsä joka paikkaan. Plutarkhos neuvoo pitämään näpit irti turhista uutisista ja turhanpäiväisistä juoruista, iljettävyyksistä. Mitä järkeä on vastailla turhauttaviin viesteihin. Hänen aikansa seinäkirjoitukset toistuvat nyt somemaailmassa tympeinä ja uuvuttavina. Mitä iloa siinä on, että saa tietää turhien julkkisten, näyttelijöiden tai urheilusankareiden yksityisasioista. Mielen tyyneyden voi saavuttaa hiljentymällä, kieltäytymällä turhasta ja pyrkimällä voittamaan kaikki paha. Veli-Matti Hynninen
5 Nro 15 • Viikot 36-37/2020 M unkin S eutu Puheenvuoro Senioreiden superkotitalousvähennys vauhdittamaan sujuvaa arkea ? Elokuun alusta asti olemme valmistautuneet alkavaan syysistuntokauteen. Maan hallituksen toimien painopiste on oltava koronaviruksen toisen aallon ehkäisemisen rinnalla sellaisten rakenteiden uudistamisessa, joilla edistetään uusien työpaikkojen luomista. Koronasta huolimatta on ihmisten arjen palvelut saatava toimimaan ja myös muut sairaudet on hoidettava. Tässä Helsingin ja maan hallituksen on parannettava toimintaansa ripeästi. Kannustan vasemmistovihreää hallitusta perumaan kotitalousvähennykseen tekemänsä leikkauksen ja ottamaan sen kehittämisen osaksi työllisyystoimia ja parempien palveluiden kehittämistä. Eduskuntaryhmämme on esittänyt kotitalousvähennyksen kaksinkertaistamista ja sen lisäksi kannatamme Sitran asiantuntijoiden esittämää yli 75-vuotiaille senioreille tarkoitettua korotettua kotitalousvähennystä. Olen tehnyt asiasta lakialoitteen ja nimennyt vähennyksen senioreiden superkotitalousvähennykseksi. Senioreiden superkotitalousmallissa verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen. Esimerkiksi 40 euron tuntitaksalla kotipalvelun hinta olisi hallituksen mallilla 27 euroa ja kokoomuksen mallilla 12 euroa tunti. Senioreiden superkotitalousvähennys toisi nykyistä paremman mahdollisuuden tukea senioreiden kotona asumista, hyvää arkea ja itsemääräämisoikeutta. Kotitalousvähennyksellä ihminen voi itse valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Uudistus vauhdittaisi ihmisten paremman arjen lisäksi yrittäjyyttä ja toisi uusia työpaikkoja sekä verotuloja. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali. Kotitalousvähennyksen käyttäjistä yli 40 prosenttia on eläkeläisiä. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen on tärkeää aina kun se on turvallista ja ihmisen oman tahdon mukaista. Hallituksen on tärkeää kuulla myös eläkeläisjärjestöjä asiassa. Vastaanotin viime syksynä kokoomuksen puolesta Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kaikille eduskuntaryhmille luovuttaman kannanoton. Kaikki eläkeliitot, myös vasemmistopuolueiden, vaativat kotitalousvähennyksen leikkaamisen perumista ja yli 75-vuotiaille korotettua vähennystä tukemaan itsenäistä selviytymistä kotona. Järjestämäni AfterWalk kävelylenkit käynnistyvät jälleen tiistaina 8.9. klo 17.15. Kokoonnumme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3) ja lähdemme yhdessä kävelemään Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kävelyllä noudatamme viimeisimpiä koronaohjeita ja huomioimme turvavälit jokaisen osallistujan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Tule mukaan ja tuo myös ystäväsikin! Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari. sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä. Sari Sarkomaa Munkkalainen kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Tallink keskeytti Turku-Tallinna -risteilyt T allinkin Turku-Tallinna-reitin liikennöinti on päätettiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen keskeyttää perjantaina 28.8.2020. Tallinkin Baltic Queen on heinäkuusta alkaen operoinut suoraan Turusta Tallinnaan ja alun perin matkoja tällä reitillä oli tarkoitus jatkaa viikonloppuisin myös syksyn ja talven 2020-2021 ajan. Baltic Queen aloitti operoinnin Turku-Tallinna-reitillä heinäkuun 2020 alussa, ja risteily Turusta Tallinnaan ja toisinpäin osoittautui suosituksi. Vaikka Suomen ja Viron välillä ei tällä hetkellä ole matkustusrajoituksia tai karanteenisuosituksia, epävarmuus tässä poikkeuksellisessa tilanteessa on laskenut matkustajamääriä kesän jälkeen ja liikennöinti Turku-Tallinna-reitillä on päätetty keskeyttää. – Lipunmyynti laivoillemme on vähentynyt huomattavasti, koska matkustajat ovat tällä hetkellä hyvin epävarmoja matkustusrajoitusten suhteen. Eri maissa on matkustusrajoituksia sekä karanteenisuosituksia, ja niiden muutoksista on tiedotettu hyvin nopeallakin aikataululla, joten monet varmasti myös pelkäävät joutuvansa yllättäen jäämään karanteeniin matkansa jälkeen. Tämä on johtanut siihen, että monet asiakkaat ovat jo peruneet syksyn matkansa, toteaa Tallink-konsernin toimitusjohtaja Paavo Nõgene. – Olemme tehneet yksityiskohtaista analyysia ja arvioineet sen perusteella tulevia viikkoja ja kuukausia. Tilannetta tarkastellaan jatkuvasti ja päätöksiä joudutaan tekemään hyvin nopealla aikataululla. Siksi olemme joutuneet muuttamaan suunnitelmaa myös Turku-Tallinna-reitin suhteen ja päättäneet keskeyttää liikennöinnin jo perjantaina 28.8.2020. Matkailualaan kohdistuu suuria paineita ainakin ensi kesään saakka. Hallitusten päättäväinen toiminta on elintärkeää ja vaatii nopeita toimia alan yrityksiltä, jotta tästä hyvin poikkeuksellisesta tilanteesta selvitään, jatkaa Nõgene. Tallink Silja on yhteydessä matkan varanneisiin asiakkaisiin mahdollisimman pian. Elielinaukion ja Asema-aukion kehittämiseksi kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu E lielinaukion ja Asema-aukion alueen kehittämiseksi järjestetään kansainvälinen kutsumuotoinen arkkitehtuurikilpailu. Kilpailun on tarkoitus käynnistyä marraskuussa. Tavoitteena on, että kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta valmistellaan alueen asemakaavan muutos. Alueen suunnittelun pohjaksi laaditaan suunnitteluperiaatteet, jonka luonnos on nyt nähtävillä. Helsingin rautatieaseman seutu uudistuu. Osana tätä muutosta Elielinaukion ja Asema-aukion alueesta halutaan luoda moderni, viihtyisä ja elävä osa kävelykeskustaa. Hanke on osa suurempaa rautatieaseman seutua uudistavaa kokonaisuutta. Elielinaukiota tutkitaan toimitilarakentamisen alueena ympäristöön sovittaen. Alueen arvokas historiallinen luonne huomioidaan alueen kehittämisessä ja uudisrakentamisen tulee sopeutua korkeusasemiltaan ympäröivään rakennuskantaan. Alueelle tehtävä uudisrakentaminen voi olla liike-, toimi-, palveluja kulttuuritilaa. Asema-aukiolle suunnitellaan rakentamista siten, että se hahmottuu jatkossakin aukiona. Alueen rakentaminen on pääasiassa toimitilaa. Arkkitehtuurikilpailulla halutaan löytää suunnitteluratkaisu, joka ottaa huomioon alueen erityispiirteet ja arvokkaan ympäristön tarjoten laadukkaita katuja aukiotilaratkaisuja kaupunkilaisten ja raideliikenteen matkustajien käyttöön. Alueesta tulee aiempaa turvallisempi ja houkuttelevampi, koska läpiajoliikennettä ja pysäköintiajoa selkiytetään. Hanke parantaa alueen toimivuutta merkittävästi erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta. Samalla tutkitaan alueen maanalaisten tilojen laajentamista ja maanalaisten tilojen ja maanpäällisten jalankulkumaailman yhteyksien parantamista. Kaivokadulla alueen eteläreunassa suunnitelmat sovitetaan yhteen Kruunusillat-pikaraitiotien suunnitelmien kanssa. Uusi Eliel on ydinkeskustan ainoa merkittävä uudishanke, joka tuo keskustaan lisää paljon kaivattuja työpaikkoja. Työpaikat syntyvät koko pääkaupunkiseudun parhaiten joukkoliikenteellä saavutettavalle paikalle. Hankkeen myötä Helsingin keskustaan syntyy palveluiltaan monipuolista uutta kaupunkia, jossa niin helsinkiläiset kuin matkailijat viihtyvät, harrastavat, käyttävät palveluita tai käyvät töissä. Alueelle kaavamuutos Alueelle ollaan laatimassa asemakaavan muutosta, jonka tavoitteena on mahdollistaa Elielinaukiolle ja Asema-aukiolle uudisrakentamista. Asemakaavan muutos koskee Elielinaukiota, Asema-aukiota, Postikatua sekä Postitalon, Sokoksen ja Vltavan rakennuksia. Suomalaiset toimijat Arkkitehtuurikilpailuun on kutsuttu viisi suunnitteluryhmää korkeatasoisten kilpailuehdotusten varmistamiseksi. Suunnitteluryhmien valinnassa otettiin kokemuksen ja referenssien ohella huomioon kansainvälisen ja kotimaisen osaamisen tasapaino. Kilpailun järjestää kokonaan suomalainen Elielin kehitys Oy yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Elielin kehitys Oy:n muodostavat alueen kiinteistönomistajat Ilmarinen, OP-Vuokratuotto, VR, SOK, Exilion sekä kiinteistökehittämiseen ja -sijoittamiseen erikoistunut Evata Partners. Kilpailun tuomaristossa ovat kilpailun järjestäjien lisäksi mukana asiantuntijajäsenet Suomen arkkitehtiliitto Hanke on osa laajempaa Rautatieaseman seudun kehittämistä Elielinaukion ja Asema-aukion alue ilmasta käsin. Kuva: Miikka Ruohonen /Lentokuva Vallas Oy. SAFA:sta, Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK:sta sekä kansainvälinen asiantuntijajäsen. Arkkitehtuurikilpailun on määrä käynnistyä 1. marraskuuta 2020. Alustavan aikataulun mukaan kilpailun lopputulos olisi selvillä huhti-toukokuussa 2021. Kilpailua voi seurata verkkosivulla uusieliel.fi, jonne päivitetään tietoa suunnittelun etenemisestä. Kilpailuehdotukset julkaistaan verkkosivuilla niiden valmistuttua ja niistä kerätään palautetta kilpailun tuomaristolle Kerro kantasi -kyselyn muodossa. Tavoitteena on laatia alueen uusi asemakaava voittaneen suunnitteluratkaisun pohjalta. Aki Kuusilehto Haltin uusi toimitusjohtaja A ki Kuusilehto on aloittanut Haltin toimitusjohtajana 10.8.2020. Kuusilehdolla (48) on pitkä ja monipuolinen ura urheilukaupan parissa. Kuusilehto siirtyi Haltille Patrol Oy Ab:lta, jossa hän työskenteli yli 20 vuotta erilaisissa myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä, ja viimeiset 1,5 vuotta toimitusjohtajana. – Halti on selkeästi vahvistanut asemaansa kotimaanmarkkinoilla viime vuosien aikana. Brändin tunnettuus on hyvällä tasolla, se huomioi vastuullisuusasiat ja tuotekehitys on poikinut kaupallisia mallistoja. Ulkoilubuumi antaa hyvät mahdollisuudet kehittää liiketoimintaa ja vahvistaa Haltin markkina-asemaa Suomessa. Ison kasvun osalta katseet on käännettävä kansainvälisille markkinoille. Tulevaisuudessa Halti haluaa olla monipuolinen kansainvälinen Nordic Premium -brändi. Osaavalla henkilökunnalla, tiiviillä asiakassuhteilla, innovatiivisilla tuotteilla ja vahvalla kotimaisella omistuspohjalla tulemme rakentamaan menestyksekästä tulevaisuutta, kertoo Kuusilehto. – Olen erittäin tyytyväinen, että olemme saaneet Akin luotsaamaan Haltia. Hänellä on pitkä ja arvokas kokemus alalta, joten Halti voi kasvaa jatkossakin hyvissä ja osaavissa käsissä, toteaa Haltin hallituksen puheenjohtaja Robert Ingman.
6 Viikot 36-37/2020 • Nro 15 M unkin S eutu Venäjällä tapahtuu asioita, joita ei kerta kaikkiaan tapahdu. Pietari Suuri (1672–1725) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta VIIKKO 36 KE 2.9. Sinikka, Sini, Justus TO 3.9. Soile, Soili, Soila PE 4.9. Ansa LA 5.9. Yrittäjän päivä Roni, Mainio SU 6.9. Asko, Felix VIIKKO 37 MA 7.9. Miro, Milo, Arho TI 8.9. Taimi KE 9.9. Vertti, Isto, Eevert TO 10.9. Kaleva, Kalevi PE 11.9. Santeri, Santtu, Sandra LA 12.9. Vilja, Valma SU 13.9. Orvo VIIKKO 38 MA 14.9. Iida, Isla, Iita TI 15.9. Sirpa 14. sunnuntai helluntaista Matt. 5:43-48 ? Tyrvään Pyhän Olavin kirkon alttarin takana on ikkuna. Sen yläreunassa on pieni pyöreä ruutu. En tiedä varmaksi, mikä sen alkuperäinen merkitys on. Nuorena oppaana opin sen tarkoittavan Kristusta, armon aurinkoa. Ikkuna avautuu kohti auringonnousua ja itää, sitä suuntaa, johon kirkko on rakennettu ja suunnattu, orientoitu. Seurakuntana me katsomme kohti Kristusta, armon aurinkoamme ja ylösnousemustamme, häntä, joka tulee alttarin sakramentissa ja sanassa keskuuteemme. Samalla me katsomme toisiamme, tämän auringon lämmittämiä ja valaisemia kasvoja, ja tavoitamme, niin toivon, niistä joskus välähdyksen auringosta itsestään, sen merkeistä meissä. Jumala antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Aurinko ei paista vain alttarin polttopisteessä, vaan Jumalan rakkaus ulottuu yli koko maanpiirin ja kutsuu kaikkia valoon. Siksi myös alttarin ympärille kokoontuvien tulee katsoa yli oman piirinsä ja nähdä, kuinka aurinko valaisee ja sade virvoittaa muitakin, Jumalan luomia ja rakastamia. Jeesus kutsuu rakastamaan kaikkia, lähimmäisiä ja vihamiehiä, ja rukoilemaan vainoojienkin puolesta, olemaan täydellisiä niin kuin meidän taivaallinen Isämme on täydellinen. Aina se ei ole helppoa. Palaneen kirkon raunioilla on turha etsiä rakkautta itsestään. Aurinko nousee kuitenkin yhä uudestaan ja kutsuu kohti täydellistä rakkautta, Kristusta, anteeksiantoa, vapautta ja rauhaa. Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja jälkien korjaaminen ottaa aikansa. Jumalan armon auringossa koittaa silti uusi päivä, joka loistaa pimeässä ja kuoleman varjossa eläville ja ohjaa jalkamme rauhan tielle. (Luuk. 1:7879) Ehkä juuri siten aurinko nousee niin hyville kuin pahoille ja sade saapuu niin hurskaille kuin jumalattomille? Mika K T Pajunen Kirjoittaja on Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja sekä luterilaisen ja anglikaanisen kirkon pappi Mika Laurikainen Kiinteistömaailma Oy:n liiketoimintajohtajaksi M ika Laurikainen on nimitetty Kiinteistömaailma-ketjun liiketoimintajohtajaksi ja Kiinteistömaailma Oy:n johtoryhmän jäseneksi. Laurikainen on erittäin kokenut franchising-liiketoiminnan johdon ja kiinteistökehittämisen ammattilainen, joka viimeksi on työskennellyt Suomen suurimpiin rakennetun ympäristön suunnitteluja konsultointitoimistoihin lukeutuvan Sitowisen toimialajohtajana. Mika Laurikaisella on yli 20 vuoden kokemus ketjuliiketoiminnan johdosta McDonaldsista, Restelistä ja PlusTerveys Oy:stä. Lisäksi hän on työskennellyt yrittäjänä ja konsulttina FranCon Franchise Consultingissa. – Olen erittäin innoissani mahdollisuudesta päästä kehittämään Suomen suurinta kiinteistönvälitysketjua. Kiinteistömaailma on jo 30 vuoden ajan ollut suunnannäyttäjä alallaan, ja yrittäjämme ovat varmistaneet markkinaosuutemme kasvun paikallisesti. Olen vakuuttunut, että kehittämällä toimintaamme yhdessä yrittäjiemme kanssa varmistamme menestyksekkään kasvun ja tulevaisuuden ketjullemme, sanoo Laurikainen. Hän raportoi Kiinteistömaailmassa toimitusjohtaja Risto Kyhälälle. ? ESPAN LAVA, Eteläesplanadi 1 pe 4.9. klo 14 Anna Kokkonen. Anna Kokkonen tekee ihania lohtubiisejä raikkaalla otteella. Hän on juuri julkaissut uuden Sydänlaulu-singlen, jota on luonnehdittu mm. ”suureksi pop-helmeksi”. Vapaa pääsy. pe 4.9. klo 17 Retrosisters. RetroSisters kiidättää kuulijansa hyväntuulisella otteella menneeseen aikaan. Vapaa pääsy. Tapahtumia Kaupunkiympäristön järjestämät luontoretket syyskuussa ? Viikin muuttolintuja to 10.9. klo 17–19 Etelä-Suomen puidut pellot alkavat kerätä muutollaan saalistavia petolintuja ja monien muidenkin lintujen muutto on jo täydessä käynnissä. Viikin aukeat ja metsät on hyvä paikka havainnointiin. Retki yhteistyössä Tringa ry:n kanssa. Retken lähtöpaikka: Gardenian piha, Koetilantie 1. Ilmoittautuminen retkelle 7.9. mennessä numeroon 09 310 22111 (ma-to klo 8.1516.00, valikko 4, muut asiat) tai kaupunkiymparisto@hel.fi ? Puun päivän retki Tullisaaressa su 27.9. klo 12–14 Puun päivänä ihailemme Tullisaaren monipuolista puustoa ja pohdimme, millainen merkitys puilla on meidän lähiympäristössämme. Helsingin puistojen vanhat puut ovat nähneet maailmaa monen ihmissukupolven ajan, sortokaudesta digiloikkaan. Retken lähtöpaikka: Tuurholmantien ja Henrik Borgströmintien risteyksen Pysäköintialue. Ilmoittautuminen retkelle 23.9. mennessä numeroon 09 310 22111 (ma-to klo 8.1516.00, valikko 4, muut asiat) tai kaupunkiymparisto@hel.fi ? Retket järjestää Helsingin kaupunkiympäristö ja ne ovat maksuttomia. www.hel.fi/helsinginluontoon Meilahti-päivän pop up -tapahtuma Seurakuntatoimistomme (kirkkoherranvirasto) osoitteessa Raumantie 3 palvelee pääosin puhelimitse 09 2340 5100 ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 sekä sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi. Jos haluat asioida toimistolla, olethan ystävällinen ja varaat ajan etukäteen. Diakoniapäivystys, Mia Salmio (erit. työikäiset ja perheet) p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä (erit. vanhukset) 09 2340 5158, Heidi Karvinen (erit. vapaaehtoiset) 09 2340 5138. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Verkkosivut: www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi Facebook: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta, Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet, Munkkiniemen seurakunnan diakonia auttaa. Instagram-tilit: munkkiniemensrk, munkinlapsetjaperheet, munkindiakonia. Munkkivuoren kirkko, Raumantie 3 Messu su 6.9. klo 11. Jouni Hartikainen, Taneli Hassinen, Senni Valtonen. Konfirmaatiomessu (Tieva) su 13.9. klo 11. Panu Pitkänen, Valtonen. Hiljaisuuden kutsu, musiikkia ja mietiskelytekstejä ke 16.9. klo 19–20. Tule hetkeksi tai koko tunniksi mietiskelemään, hiljentymään, lepäämään. Voit ottaa mukaan oman joogamaton tai tyynyn. Mietiskelyn tueksi kuullaan päivän teemaan liittyviä tekstejä ja taustalla soitetaan elävää musiikkia. Frilander, Valtonen. Nuortenillat keskiviikkoisin 2.9. klo 18 alkaen Kari-kerhotilassa. Perhemuskari kirkossa ke 9.9., 23.9. ja 7.10. klo 17–17.30. Perhemuskarissa vietetään yhdessä mukava puolituntinen, jossa lauletaan sekä lasten hengellisiä lauluja että muita lastenlauluja, soitetaan, leikitään ja liikutaan musiikin mukaan. Ryhmää vetävät kanttori Minna Lamminen ja lastenohjaaja Leena Eronen. Mukaan mahtuu max. 10 perhettä. Ilmoittautumiset pe 4.9. mennessä Minna Lammiselle: puh. 050 411 9161 tai minna.lamminen@evl.fi Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Verkoston jumalanpalvelukset Munkkiniemen kirkossa sunnuntaisin klo 17. Jumalanpalvelukseen voi osallistua ennakkoilmoittautumisella korkeintaan 100 henkilöä. Ennakkoilmoittautuminen www. verkosto.net. Jumalanpalveluksia voi seurata Verkoston verkkosivuilla. Levollisuuden messu la 5.9. klo 18. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja. Saarnan paikalla mietiskelyhiljaisuus. Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio p. 09 2340 5128, esilauluryhmän harjoitus klo 17. Hetu Saarisen eläkejuhlat Munkkiniemen kirkolla la 5.9. kello 13–16. Tervetuloa muistelemaan ja kuulemaan muistoja neljältä vuosikymmeneltä. Aulassa on ”kirpputoripöytä”, jossa ammatillista kirjallisuutta ja monenlaista kasvatuksen materiaalia. Musiikkimessu Munkkiniemen kirkosta su 6.9. klo 10 Yle Radio 1:ssä. Huom. ennakkoon nauhoitettu, vain kuunneltavissa radiosta ja myöhemmin Yle Areenasta. Seurakuntapastori Tuomas Meurman, muusikot Tero Pajunen, Sirkku Rintamäki ja Senni Valtonen. Avoin päiväkerho kaikenikäisille lapsille aikuisen seurassa maanantaisin klo 9.30–11.30 sekä torstaisin klo 15–16.30. Ensilapsikerho ensimmäistä kertaa vanhemmaksi tulleille tai ensimmäistä vauvaa odottaville vanhemmille maanantaisin klo 15–16.30. Luontopäiväkerho yli 2-vuotiaille ti, ke ja to klo 9–12. Kerhoon on ennakkoilmoittautuminen, vapaita paikkoja ja lisätietoa voi kysyä rauna.mannermaa@evl.fi. Juttuhetki vanhemmille Leenan kanssa. Kaipaatko kuuntelijaa perhe-elämän iloissa ja haasteissa? Kerhoista tuttu lastenohjaaja Leena Eronen on kuulolla Munkkiniemen kirkolla. Voit varata Leenalle ajan sähköpostilla leena.eronen@evl.fi, aikoja on saatavilla torstaisin 3.9.–19.11. klo 9–12. Seuraa verkossa: Ympäristöaiheinen minuuttihartaussarja 13.–20.9. seurakunnan verkkosivuilla ja some-kanavilla. Muu ryhmätoiminta on toistaiseksi tauolla sekä Munkkiniemessä että Munkkivuoressa. Seuraamme koronavirusepidemian kehittymistä. Noudatamme toiminnassamme voimassa olevia epidemiaan liittyviä turvallisuusmääräyksiä. Saat ajantasaisimmat tiedot toiminnasta infonäytöiltämme, verkkosivuiltamme tai sosiaalisesta mediasta. Meilahtipäivää vietetään lauantaina 5. syyskuuta. ? Sympaattinen, perinteinen Meilahtipäivä toteutetaan tänä vuonna väljempänä ja pienempänä pop up -tyyppisesti! Valpurinpuiston hiekkakentälle saapuu lauantaina 5.9 klo 11 kieppeillä bändi, joka soittaa mukavaa taustamusaa ja vanhempainyhdistyksen kahviosta saa herkulliset makkarat, vihikset, limpparit, kahvit ja muut herkut. Vilttikirppis levittäytyy koko Valpurinpuiston alueelle, joten tässä tänä vuonna hieman pienemmässä ulkoilmatilaisuudessa voidaan pitää kiinni turvaväleistä ja nauttia rennosta tunnelmasta. Alueella pääsee myös kokeilemaan minitennistä HLK:n johdolla! https://www.facebook.com/ events/950900445411385/
7 Nro 15 • Viikot 36-37/2020 M unkin S eutu Yhteisö ja sen tarpeet ykkösiksi Kirkkoherra Leo Glad uskoo, että kirkko pärjää vain uudistumalla Munkkiniemeen valitaan uusi kirkkoherra M unkkiniemen seurakunnassa on käynnistymässä uuden kirkkoherran haku. Leo Glad on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle. Hän on parhaillaan lomalla ja jää pois tehtävästään 1.2.2021 alkaen. Loman aikana kirkkoherran viransijaisena toimii Tarja Frilander.Munkkiniemen seurakunnan seurakuntaneuvosto on pyytänyt Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta, että kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla. Se tarkoittaa, että kirkkoherran valitsisi seurakuntaneuvosto. Tuomiokapituli käsittelee pyyntöä näillä näkymin kokouksessaan keskiviikkona 16. syyskuuta. Kirkkoherran valintaprosessin edistymistä voi seurata ja asiasta voi keskustella blogisivustolla osoitteessa munkinkirkkoherra.wordpress.com. M unkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Leo Glad on yli neljänkymmenen pappisvuoden aikana elänyt melkein jatkuvasti keskellä murrosta. Muutostila on ollut käynnissä paitsi koko kirkossa, myös paikallisesti Munkin seudulla. Glad joutui pakkorakoon, kun Munkkiniemen ja Munkkivuoren seurakuntien yhdistymisestä päätettiin vuonna 2011. Sen jälkeen piti luopua taloussyistä Lehtisaaren kappelin sekä Munkkiniemen seurakuntatalon käytöstä, ja toiminta jouduttiin keskittämään Munkkivuoren kirkolle. – Kokemukset ovat vahvistaneet molempien seurakuntien seurakuntaneuvostojen näkemyksen ja toiveen, ettei yhdistymisen määrääminen vastoin seurakuntalaisten ja työntekijöiden tahtoa ole hyvä lähtökohta uudelle seurakunnalle, pohtii Glad nyt, eläköitymisensä kynnyksellä. Operaatio jätti moniin ihmisiin haavoja, kun eri alueiden yhteisöt hajosivat. Seurakuntalaisten rooli muuttunut Yhdistyminen vaikutti suuresti myös seurakunnan talouteen ja toimintaan. – Siitä on seurannut huomattavat taloudelliset haasteet. Työntekijöistä on jäljellä suurin piirtein noin puolet verrattuna aikaan ennen yhdistymistä, ja taloudelliset resurssit ovat tippuneet lähes puoleen, Glad arvioi. Siitä Glad on kuitenkin iloinen, että seurakunnallinen toiminta on talouskurimuksesta huolimatta lisääntynyt ja löytänyt uusia muotoja. – Se kertoo siitä merkittävästä muutoksesta, että seurakuntalaiset ovat entistä enemmän varsinaisia toimijoita, eivätkä vain toiminnan kohteita. He ovat ottaneet entistä aktiivisemman roolin seurakunnan toiminnassa. Kirkosta tullut menneisyytensä vanki Glad on kantanut papin tunnuksia yli 40 vuoden ajan ja ollut kirkon palveluksessa yli 48 vuotta. Tuona ajanjaksona myös koko kirkko on ollut melkoisessa myllerryksessä. Kirkon hupeneva jäsenmäärä kertoo hänen mukaansa siitä, että kirkosta on tullut menneisyytensä vanki. – Se, mikä toimi hyvin yhtenäiskulttuurin Suomessa, ei tässä monikulttuurisessa nopeasti muuttuvassa ajassa toimi. Pitäisi määrätietoisemmin ja johdonmukaisemmin vastata ihmisen tarpeisiin. Tarpeisiin vastaaminen voi olla aivan arkista. – Tuo, mitä tuolla pihalla tapahtuu, on loistava esimerkki siitä, sanoo Glad katsellessaan Munkkivuoren kirkon pihamaalla iltapäivätoiminnassa touhuvia lapsia. Seurakunta on halunnut panostaa iltapäivätoimintaan sekä muuhun lapsiperheille suunnattuun toimintaan. Gladilla on tähän selvät perusteet. Lapsuudessa luodaan tärkeitä tunnemuistoja, ja niitä seurakunta on halunnut olla tarjoamassa. Lähes kaikki säilyttävät sen yhteyden, joka syntyy varhaislapsuuden tunnekokemusten kautta. Vahva pohja uskolle lapsuudesta Gladin omaa lapsuutta leimasi isän kuolema. Leo oli silloin 2,5-vuotias. Vaikka siihen aikaan surusta ei puhuttu, äidillä oli omat keinonsa hoitavaan yhdessäoloon. Kotona Yrjönkadulla Leon äiti lauloi paljon iltaisin poikansa kanssa. Pikku-Leon ehdoton laulusuosikki oli Tapio Rautavaaran Ontuva Eriksson. Isältä oli myös jäänyt hieno, itse tehty levysoitin ja mittava levykokoelma. Ne olivat Leolle rakas muisto isästä. – Kuuntelin niitä levyjä tosi paljon. Osaan vieläkin paljon vanhan ajan kupletteja ulkoa. Siitä varmaan syntyi mun rakkaus musiikkiin, kertoo Glad, joka vähän isompana ryhtyi soittamaan puhallinsoittimia – hän soittaa edelleen pasuunaa kahdessa orkesterissa. Lapsuudessa muodostui myös vahva pohja uskolle. Äiti oli syntyisin lestadiolaisesta perheestä Pudasjärveltä ja opetti luottamaan Jumalaan. – Tiesin, että kun rukoilen illalla peiton alla, Jumala kuuntelee. Äiti opetti myös, että jos oli tehnyt väärin, teko piti tunnustaa ja sen sai anteeksi. Sain siitä vahvan tunnekokemuksen. Yhteiskunta maallistuu, ihminen ei Glad pitääkin tärkeänä sukupolvien välistä ketjua, kun puhutaan hengellisistä tarpeista ja siitä, kuuluako kirkkoon vai ei. Hän puhuu iltarukouksesta, kasteesta, vihkimisestä ja hautaan siunaamisesta kokemuksina, jotka rakentavat tuota ketjua ja siirtävät tunnemuistoja sukupolvelta toiselle. Ja kun pappi kohtaa ihmisiä, hänen on osattava kuunnella heitä herkällä korvalla. Parhaimmillaan silloin syntyy aito yhteys, joka poikii paljon hyvää. Jos pappi tulee paikalle vain omaa missiotaan toteuttamaan, potentiaalinen yhteys voi särkyä hetkessä. Glad ei allekirjoita väitettä ihmisten maallistumisesta. Tässä ajassa voidaan kyllä sanoa, että yhteiskunta maallistuu, mutta jokainen meistä kaipaa edelleen elämän mieltä – perushengelliset tarpeet ovat Gladin mielestä yhtä voimakkaat kuin aiemminkin. – Siinä mielessä ajattelen, että kirkon onnistumismahdollisuus on sata prosenttia. Tutkimustyö odottaa eläkkeellä Glad jää virallisesti eläkkeelle vasta ensi vuoden helmikuussa, mutta hän on lomaillut jo kesäkuun alkupuolelta lähtien. Kesä on mennyt pitkälti Hollolan-mökillä nikkaroidessa ja remontoidessa. Työkavereita kirkkoherralla on ehtinyt tulla jo kova ikävä, ja toisaalta myös sitä, että saisi kehitellä jotakin uutta ja innovatiivista. Mutta nyt kaksi tohtorintutkintoa suorittaneelle Gladille jää hyvin aikaa vaikkapa tutkimustyön jatkamiseen – sen aineisto on kerätty Munkin seudulta. Teksti Sari Arffman, kuvat Sirpa Päivinen Leo Glad •?Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra, jää eläkkeelle 1.2.2021. •?Paljasjalkainen helsinkiläinen, asuu Munkkiniemessä. •?Koulutus: Nuorisotyönohjaaja Raamattu-opistosta v. 1974. Vihittiin papiksi 1980. Väitellyt tohtoriksi (D.min) Yhdysvalloissa Minneapolisissa Luther Seminaryssä strategisesta suunnittelusta 1995 ja Helsingin yliopistossa (TT) uskonnollisesta ja etnisestä identiteetistä PAR-metodilla 2003. •?Ura: Pappina Tapiolan seurakunnassa 1980– 1984, Lauttasaaren seurakunnassa 1988–1989, Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnassa 1989– 1990, kirkkoherrana Kanadassa 1984–1988 sekä 1990–2000, Meilahden seurakunnassa 2000– 2003, vs. kirkkoherrana Huopalahdessa 2003– 2004, Hakavuoren ja Vartiokylän seurakunnissa 2004–2005, Munkkiniemen seurakunnassa 2005–. •?Perhe: Puoliso, edellisestä avioliitosta kaksi aikuista lasta, kolme lastenlasta. •?Harrastukset: Pasuunansoitto Tapiola Big Bandissa ja Kareliassa, pyöräily, murtomaahiihto, nikkarointi. Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Leo Glad pitää tärkeimpänä, että seurakunta osaa vastata ihmisten tarpeisiin. Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Leo Glad on muun muassa viettänyt yhteensä 14 vuotta Kanadassa siirtolaispappina. Silloin hän loi siirtolaisseurakunnille strategian, jossa etnistä identiteettiä vahvistettiin. Se sai Thunder Bayn alun perin suomalaisen siirtolaisseurakunnan uuteen kasvuun.
8 Viikot 36-37/2020 • Nro 15 M unkin S eutu Kaupungille 50 000 euron lahjoitus liikuntavälineisiin Asuntojen hintojen nousu jatkuu Helsingissä Alueiden välinen hintaero jopa yli 4 000 euroa neliöltä V uonna 2019 asuntojen keskineliöhinnat nousivat Helsingissä 118 eurolla edellisvuoteen nähden. Keskineliöhinnan kasvu oli 2,7 prosenttia, mikä jäi 0,3 prosenttiyksikköä 2010-luvun keskimääräisestä vuosikasvusta. Helsinkiläisen asunnon keskineliöhinta oli 4 323 euroa vuonna 2019. Koko kaupungin keskineliöhinta on noussut tasaisesti 2010-luvun ajan. Asuntojen keskineliöhinta onkin yli kaksinkertaistunut Helsingissä 2000-luvun aikana. Vuotuinen kasvu ei kuitenkaan ole ollut erityisen nopeaa eikä kehityksen suunnassa ole tapahtunut nopeita muutoksia. Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian Asuntojen hintojen ja vuokrien vuosijulkaisu 2019 -julkaisusta. Helsingissä korkeimmat keskineliövuokrat ovat vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa (20,52 €/m²). Edullisimmat vuokrat vuonna 2019 olivat Helsingin kaupungin omistaman vuokrayhtiön, Helsingin kaupungin asuntojen (Heka), asunnoissa (11,68 €/m²). Kaikkien ARA-vuokra-asuntojen (ml. Heka) keskineliövuokra oli hieman Hekaa korkeampi (13,02 €/m²). Asunnoilla neljä kalleusaluetta Asuntojen hintaja vuokratarkasteluissa Helsinki jakautuu neljään kalleusalueeseen. Asuntojen keskineliöhinta on korkein kalleusalueella 1, jossa se oli 7 345 €/m². Asuntojen hintojen nousu on puolestaan ollut nopeinta kalleusalueella 2 koko 2010-luvun ajan. Edullisimpia asunnot ovat kalleusalueella 4, jossa hinta oli 2 907 €/m² vuonna 2019. Hintakehitys on tällä kalleusalueella ollut myös tasaisinta ja noussut 2010-luvulla vain hyvin maltillisesti. Myös asuntojen keskineliövuokrissa voidaan havaita vastaavat erot kalleusalueiden välillä. Korkeimmat vuokrat olivat kalleusalueella 1, jossa asuntojen keskineliövuokra oli 21,56 euroa vuonna 2019. Hintojen eriytyminen alueiden välillä voimistunut Asuntojen hintojen eriytyminen Helsingin postinumeroalueilla on voimistunut kahdenkymmenen vuoden aikana. Kalleimman postinumeroalueen, Kaivopuisto-Ullanlinna, ja edullisimman, Jakomäki-Alppikylä, välinen hintakuilu on kasvanut vuosituhannen alun 2 078 eurosta 6 506 euroon saakka. Vuonna 2019 kalleusalueiden ääripäiden keskineliöhintojen eroksi muodostui 4 438 euroa. Jorma Uotisesta ilmestyy elämäkerta Helsinki varautuu ilmastonmuutokseen monipuolistamalla viheralueiden kasvilajistoa L iikkumisen lisääminen on Helsingin kaupungin strategian yksi kärkihankkeista. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja kannustaa lapsiperheitä liikkumaan arjessaan monipuolisesti. Toisin kuin on totuttu ajateltavan, pienet lapset eivät olekaan aina liikkeessä, vaan istuvat arjessaan yllättävän paljon. Jopa 80 prosenttia alle kouluikäisistä lapsista liikkuu hyvinvointinsa näkökulmasta liian vähän. Viesti on huolestuttava, sillä tottumukset liikunnallisuuteen luodaan jo 3-vuotiaana. Liikunnallinen lapsuus ennustaa liikunnallisempaa elämänkaarta. Urlus-säätiö järjestää 19.8.2020 palkintojenjakotilaisuuden johon kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta osallistuvat varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas ja päiväkodinjohtaja Mepa Elfving. Urlus on suomalainen säätiö, jonka tarkoituksena on käytettävissään olevilla varoilla tukea maan ja etenkin Helsingin seudun liikuntakasvatusja urheiluelämää sekä muutoin edistää maanpuolustuksellista ja muuta maan itsenäisyyttä tukevaa toimintaa. L egendaarisen tanssitaiteen professorin Jorma Uotisen elämäkerta ilmestyy elokuussa tietokirjailija Sauli Miettisen kirjoittamana. Jorma Uotinen on Suomen tunnetuin ja kansainvälisesti menestyin tanssitaiteen edustaja. Lisäksi hän on koko Suomen tuntema sanavalmis mediapersoona. Otavan julkaisemana elokuussa ilmestyvä elämäkerta kokoaa yksiin kansiin Uotisen huikean matkan Porista Pariisin oopperan näyttämölle ja Suomen tanssitaiteen ikoniksi. Kirja johdattaa lukijan Uotisen näyttämöteoksiin ja niiden kulissien taakse. Kansallisbaletin loistoon ja ristiriitoihin, kohtaamisiin kansainvälisten tähtien kanssa sekä taiteilijan omiin rakkaussuhteisiin. Uotinen kertoo kirjassa menestysten lisäksi hetkistä, jolloin oli pakko pysähtyä. Hän raottaa ovea salaperäiseen sisäiseen maailmaansa. Ystävien ja kollegojen haastattelut paljastavat myös suurelle yleisölle tuntemattoman Jorma Uotisen – kiltin, monimutkaisen ja epätäydellisen, inhimillisen. Lännenhemlokki (Tsuga heterophylla) Kielosaarenpuistossa. Kuva: Satu Tegel. Koreanvaahtera (Acer pseudosieboldianum). Kuva: Satu Tegel. H elsingin kaupunki haluaa lisätä viheralueiden kasvien lajimäärää ja monipuolistaa lajivalikoimaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Kaupungin ja maailmankuulun Mustilan arboretumin yhteinen monivuotinen hanke tähtää uusien, elämyksellisten kasvilajien käytön lisäämiseen Helsingissä. Vuonna 1902 perustettu Mustilan arboretum on Suomen vanhin ja laajin puulajipuisto. Siellä on koeviljelty kotija ulkomaisia puuja pensaslajeja yli sadan vuoden ajan. Hankkeessa arboretum on kasvattanut Helsingin istutuksiin taimia 25:stä arboretumissa hyväksi havaitusta puuja pensaslajista, joita Helsingissä ei aiemmin ole kasvanut. Helsinkiin on istutettu vuosina 2014–2019 noin 2 000 Mustilan arboretumin kasvattamaa tainta eri puolille viheralueita, etenkin puistoihin ja puistometsiköiden reunoille. Mukana on tuttujakin, mutta yhä vähän käytettyjä kasveja, kuten komea purppurapihta, sirot hemlokit ja näyttävä jättituija. Joukossa on myös harvinaisuuksia, kuten amerikanhumalapyökki ja säkkäräksi kasvava siipiköynnös. Tarkoituksena on kaupungin strategian mukaisesti lisätä viheralueiden monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä sekä löytää uusia näyttäviä ja hyvin menestyneitä puita ja pensaita kasvavan Helsingin muuttuviin olosuhteisiin. Istutetut taimet ovat vielä pieniä, mutta taimihankkeen Opistotalon avajaisviikolla työpajoja ja kokeilutunteja V iikon aikana voi kokeilla näyttelemistä, tekstin luontia, tanssia ja vaikkapa klovnin nenää. Työväenopiston Opistotalo (Helsinginkatu 26) täyttyy syyskuun ensimmäisellä viikolla työpajoista, kokeilutunneista, luennoista ja esityksistä. Avajaisviikon tapahtumat ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Hulavanteista kasvomaskeihin Erilaisissa vannetanssin työpajoissa haastetaan kehoa ja aivoja hallitsemaan hulavannetta niin vyötäröllä, lantiolla kuin vartalon muissakin osissa. Kokeilutunneilla voi tutustua perheafrotanssiin, pilatekseen sekä ensisijaisesti senioreille suunnattuun flow-joogaan. Liikunnan ilosta voi nauttia myös seuraamalla Prosessista tanssiesitykseksi -kurssilaisten nykytanssiesityksiä. Käsityön työpajoissa opitaan suosittua makramee-solmeilua ja ruusun virkkausta sekä koristellaan avainnauhoja. Kasvomaski-pajassa saa kaavat ja ohjeet maskin tekoon – ja ommellaan tietysti omat kasvomaskit. Avajaisviikolla annetaan opastusta myös kangaspuilla kutomiseen sekä räsymatonkuteiden leikkaamiseen. Patsaille lausutaan lavarunoja Kirjoittamisen työpajassa opitaan, mitä on lavarunous ja kirjoitetaan omia lavarunoja. Lopuksi omia tuotoksia lausutaan Opistotalon patsaille. Lavarunouden open mic -tapahtumassa kuullaan viime kevään kurssilaisten esityksiä. Kohtaustyöpajassa voi kokeilla, miten luonnistuu tekstin luominen näyttelijöille ja ohjaajille. Samalla kirjoittaja pääsee kokeilemaan näyttämötyöskentelyä. Näyttelemisestä kiinnostuneet puolestaan saavat tehdä yhteistyötä kirjoittajien ja ohjaajien kanssa. Teatteriharrastajien tapaamisessa selviää, minkälaista teatteria työväenopistossa tehdään. Tapaaminen toimii myös oivana tilaisuutena verkostoitua muiden teatterikurssilaisten kanssa. Klovnerian työpajassa virittäydytään klovnien maailmaan pelien, leikkien ja improvisaation kautta. Klovnit järjestävät myös iltajamit, jossa tunnelmaan pääsee jo pelkällä irtonenällä. Kirjallisuusluentoja, digitukea ja historian havinaa Viikon taiteilijavieraana Opistotaloon saapuu kirjailija Joel Haahtela, joka kertoo ja keskustelee teoksistaan Adèlen kysymys sekä Hengittämisen taito. Ajankohtaista kirjallisuudessa -luennolla FM Kaisa Kaukiainen käsittelee Margaret Atwoodin romaaneja Orjattaresi sekä Testamentit. Kirjastossa biletetään ja bamlataan stadin slangia, kun keväisen slangikurssin opiskelijat saavat spettarinsa. Rauhallisempaa menoa kaipaavat voivat kirjastossa kuunnella ääneen luettuja ShakespeaOpistotalon avajaisviikolla sukelletaan klovnien maailmaan. Kuva: Helena Leminen Helsingin työväenopiston syyslukukausi käynnistyy tänä vuonna ensimmäistä kertaa Opistotalon avajaisviikkoon 31.8.–5.9.
9 Nro 15 • Viikot 36-37/2020 M unkin S eutu Kansallisteatterin peruskorjaus edistyy vaiheittain Perustustyöt käynnistyvät Kaisaniemen puiston puolelta Mihin haluaisit kaupunkipyöräpalvelun laajenevan? Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvioja taloussuunnitelmaehdotuksen 2021-23 Helsinki varautuu ilmastonmuutokseen monipuolistamalla viheralueiden kasvilajistoa K aupunginhallitus päätti hyväksyä talousarvioja taloussuunnitelmaehdotuksen 2021?2023 laatimisohjeet ja niihin sisältyvät kaupunkitasoisen käyttötalouden kokonaisraamin toimintamenoille, investointiraamin talousarviokohdittain sekä alustavan investointiohjelman vuosille 2021?2030. Raamiehdotuksen käsittelyn jälkeen kaupungin lautaja johtokunnat laativat omat talousarvioesityksensä. Pormestarin talousarvioehdotus julkistetaan torstaina 29.10.2020. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin ensi vuoden talousarvion joulukuussa. Vartiokylään ja Vallisaareen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vartiokylään ja Myllypuroon ja Roihupeltoon asemakaavan sekä virkistys-, katu-, raideliikenneja suojaviheralueiden asemakaavan muutoksen. Kaavaratkaisu koskee Roihupellon teollisuusaluetta Viilarintien ympäristössä ja vähäisiltä osiltaan Myllypuron lounaisosan aluetta. Se mahdollistaa Viilarintielle tulevan Raide-Jokeri -raitiotien pysäkkien läheisyyteen uutta toimitilarakentamista sekä uuden liikuntaan ja hyvinvointiin painottuvan vapaa-ajankeskuksen rakentamisen Viilarintien ja Kauppamyllyntien risteykseen. Myös Vallisaaren, Kuninkaansaaren, Reimarisaaren, Pukkisaaren, Kukipaatan ja Haminasalmenpaatan sekä suojeluja vesialueiden asemakaava hyväksyttiin. Kaavaratkaisu koskee Vallisaarta ja Kuninkaansaarta sekä niiden ympärillä olevia pienempiä luotoja ja saaria. Kaava mahdollistaa saarten kehittämisen luontoja kulttuurimatkailuun sekä virkistyskäyttöön. Alueelle on suunniteltu uutta rakentamista Vallisaaren koillisosaan sekä Kuninkaansaaren pohjoisosaan. Uuden rakentamisen on tarkoitus palvella luontomatkailua ja alueelle voi tätä tarkoitusta varten sijoittua ravintola-, tapahtumaja majoituspalveluita tuottavia yrityksiä sekä niihin liittyviä työtiloja. Tavoitteena on kehittää aluetta Helsingin saariston merkittävänä luontomatkailun kohteena siten, että alueen arvot luonnonsuojelukohteena ja arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä eivät vaarannu. Yhteyttä 2173 kertaa Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi tiedoksi selvityksen sosiaalija potilasasiamiesten toiminnasta vuodelta 2019. Yhteydenotoista 1 435 koski terveydenhuoltoa, 533 sosiaalihuoltoa ja 153 sekä sosiaaliettä terveydenhuoltoa. Muita tahoja koskevia yhteydenottoja oli 52. Yleisimpiä yhteydenottojen syitä olivat tyytymättömyys hoitoon tai palveluun, asiakastyön dokumentointiin liittyvät kysymykset ja palveluun pääsyn ongelmat. T yöt alkavat työmaan aitauksella, minkä jälkeen jatketaan ponttiseinän rakentamisen valmistelevilla töillä. Kokonaisuudessaan perustusten vahvistaminen valmistuu kesällä 2021. – Peruskorjaussuunnitelmamme menivät uusiksi valitusprosessin myötä. On kuitenkin hyvä, että pääsemme nyt etenemään vaiheittain, vaikka prosessin jakaminen osiin tuottaakin enemmän kustannuksia. Alkuperäinen aikataulu viivästyy, mutta hanke etenee nyt joka tapauksessa, pääjohtaja Mika Myllyaho kommentoi. Kansallisteatterin peruskorjaushankkeen tarkoituksena on kunnostaa teatterin uusi osa tavalla, joka kunnioittaa kulttuurihistoriallisesti merkittävän arvokohteen arkkitehtuuria. Uusitut tilat tulevat antamaan entistä paremmat puitteet monipuoliselle ohjelmistolle kunnioittaen samalla Kansallisteatterin taiteellisesti tinkimätöntä henkeä ja arvokasta historiaa. Suunnitelman ytimessä on kestävä rakentaminen. Suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan kestävän rakentamisen periaatteita ja jatketaan rakennuksen käyttöikää taas kauas tulevaisuuteen. Hankkeen toteuttajana toimii SRV. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Kansallisteatterin edustajien kanssa niin kutsutulla kärkihankeallianssimallilla. K arttakyselyn ensisijaisena tarkoituksena on selvittää käyttäjien asematarpeita Helsingin kaupunkipyöräpalvelun mahdollista laajentumista varten. Mahdollisen laajennuksen kaupunkipyöräasemia tullaan sijoittamaan erityisesti työpaikkatai palvelukeskittymien ja raideliikenteen pysäkkien läheisyyteen. Järjestelmän toimivuus ja käyttäjäystävällisyys edellyttävät asemien sijoittamista tarpeeksi lähelle tosiaan. Vastaa karttakyselyyn, ja kerro oma toiveesi! Missä sinä haluat ajaa kaupunkipyörällä? Kysely päättyy 13.9. Kyselyyn pääset osoitteesta: http://kerrokantasi.hel.fi/ kaupunkipyorat2021 Kerrokantasi-sivuston kautta pääsee antamaan myös kirjallisia asemapaikkatoiveita mielipiteet -osioon. Karttakyselyssä tämän kauden pyöräasemat ovat näkyvissä kartalla valmiiksi. Linkki karttakyselyyn löytyy edellisvuoden kyselystä poiketen kerrokantasi-kyselyn ”Tiedot”-osiosta. HKL kysyi kaupunkilaisten mielipidettä uusien asemien sijoittelusta Kerrokantasi-sivustolla myös edellisen laajennuksen yhteydessä, silloin vastauksia saatiin huimat 8336 kappaletta ja vastausten ansiosta kaupunkipyöräasemia saatiin muun muassa Laajasaloon ja Viikkiin. Myös edellisissä laajennuksissa kaupunkilaiset ovat päässeet vaikuttamaan kaupunkipyöräasemien sijoitteluun. Kuva: HKL Lännenhemlokki (Tsuga heterophylla) Kielosaarenpuistossa. Kuva: Satu Tegel. myötä Helsinkiin on kehittymässä uudenlaisia elämyksellisiä istutuksia. Niistä löytyy eri väristä kukintaa, näyttäviä kasvutapoja, erilaisia lehtimuotoja, havujen tummuutta, pieniä ja suuria käpyjä sekä hehkuvia syysvärejä kaupunkilaisten iloksi. Voi tarkastella puurekisteristä Kaikki istutukset on viety kaupungin puurekisteriin, josta ne ovat myös kaupunkilaisten löydettävissä osoitteessa https://kartta.hel.fi/ . Kokeilukasvien seuranta jatkuu vähintään vuoteen 2023, ja varmasti siitä eteenpäinkin. Seurantaan on kehitteillä seurantajärjestelmä. Päätelmien tekeminen uusien kasvilajien menestymisestä edellyttää pitkäjänteistä, jopa vuosikymmeniä jatkuvaa seurantaa. Opistotalon avajaisviikolla työpajoja ja kokeilutunteja ren sonetteja. Arkkitehtuurista kiinnostuneille on tarjolla kävelykierroksia arkkitehti Gunnar Taucherin suunnittelemassa, lähes satavuotiaassa Opistotalossa. Kierroksella kuullaan myös jänniä tarinoita opiston historiasta. Pitkin viikkoa annetaan vinkkejä ja digineuvontaa mobiililaitteiden, tablettien ja nettipalveluiden käyttäjille. Vinkkejä on tarjolla myös muun muassa muistin virkistämiseen sekä monikielisten kotivanhempien toimintaan. Avajaisviikko huipentuu Töölö Brassin puhallinkonserttiin. Ohjelma aikatauluineen löytyy työväenopiston nettisivuilta: hel.fi/tyovaenopisto > Luennot ja tapahtumat > Avajaisviikko Opistotalo, Helsinginkatu 26 Viikon kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Opistotalon avajaisviikolla sukelletaan klovnien maailmaan. Kuva: Helena Leminen
10 Viikot 36-37/2020 • Nro 15 M unkin S eutu Risto Kolanen: Kesän teatteria ympäri Helsinkiä Kulttuuri ? Vajaa puolet Helsingin kesäteatterista jätti väliin. Esim. Tervasaaren perinteinen Teatteri Helsinki. Taivallahden, HIT Helsingin, Tuikkeen ym esittelin aiemmin. Siksi tässä on mukana kolme tanssiteatteriesitystä. Ryhmis, YT ja Myllyteatteri kohoaa esiin. Vilpitön tarina heikompien ystävyydestä Mielenterveyskuntoutujat pääsevät vapaaseen asumiseen kämppiksinä ”Ellingissä”. Nimiroolia esittää Robin Svartström. Hänen ystäväänsä Kjell Barnea tulkitsee Santtu Karvonen. Kaverusten elämää seurataan Oslossa kaupungin heille myöntämässä asunnossa. Apuun arjessa alkuun johdattelee tomera sosiaalityöntekijä, jota esittää Minna Suuronen. Hänellä on esityksessä myös muita naisrooleja; kahta tarjoilijaa, sairaanhoitajaa ja rakastettua, jotka hän vetää vahvasti muuntuen ja eläytyen. Axel Hellsteniuksen kirjoittama näytelmä perustuu Ingvar Ambjornsenin romaaniin ”Brodre Blodet”, josta on tehty paitsi näytelmä, myös menestyselokuva. Ryhmäteatterin Suomenlinnan kesäesitys on koskettava selviytymistarina ”oikeasta” maailmasta, jossa selvitään aluksi farssin keinoin, kun aluksi kaikki ei mene ihan nappiin. Uskaltautuminen ihmisten ilmoille ei ole ihan helppoa, joskus kenellekään elämän muutosten kohdatessa. Silta ulkomaailmaan löytyy, Elling haaveilee olevansa runoilija, Kjell on enemmän kiinnostunut naisista ja seksistä. Molemmat etenevät unelmissaan. Ammattiauttaja-sosiaaliohjaaja raottaa myös omaa elämäänsä, hänelläkin on suruja yksityiselämässään. Mieskaksikko hankkii kaksi kissaa, hellyys on kaikilla sydämessä. Svartström ja Karvonen esittävät osansa niin, että kuka tahansa voi samaistua lämminhenkiseen seikkailuun. Tapahtumat esitetään vuokrakämpässä, joka nerokkaasti muuttuu ravintolaksi, sairaalaksi tai runoilijaklubiksi. Kaikki kolme tekevät mainion ammattitaitoista ja hauskaa roolityötä. Usein avuttoman oloiselle Svartströmille sopii runoilijarooli, Karvoselle läskisoosia rakastava Kjell Barne. Aikaan saadaan perhe, kun Kjell löytää onnettoman rakastetun, jolla lapsikin on jo valmiina. Elling on vilpitön tarina ystävyydestä heikompien puolesta. Vanhan uutisen ja valeuutisen aikaa Keskipolven taitavan ja eteerisen tanssijan Vera Nevanlinnan soolo ”News” perustuu amerikkalaisen tanssinuudistajan Deborah Hayn koreografiseen ka?sikirjoitukseen. Nevanlinna on sovittanut Hayn koreografisista la?hto?kohdista oman soolonsa ja luonut tyo?ryhmineen kokonaisteoksen, jossa eri osa-alueet – koreografia, puku, a?a?ni ja valo – ovat läsnä samanarvoisesti. Jo huhtikuussa 2007 ensiesitetty News palasi Vera Nevanlinnan ja tyo?ryhma?n toteuttamana uudelleentulkintana Zodiakin ohjelmistoon Kaapelilla. Deborah Hayn käsikirjoitus sisa?lta?a? teoksen ajatukselliset, liikkeelliset, tilalliset ja a?a?nenka?yto?lliset ohjeet. Nevanlinna on usein ollut Hayn tanssiopissa. Kuvanveistäjä Maria Dunckerin valmistama kertakäyttöinen paperipuku, seka? a?a?nisuunnittelija Tuomas Norvion reaaliaikainen, puvun rapinaa hyo?dynta?va? a?a?nimaailma muodostavat yhdessa? koreografian kanssa ainutlaatuisen, hetkessa? ela?va?n tanssiteoksen. Visuaalisesta ilmeesta? vastaa valosuunnittelija Heikki Paasonen. Newsin ensiesityksen ja?lkeen Nevanlinna on tyo?skennellyt ja kierta?nyt sen lisa?ksi useassa Deborah Hayn kansainva?lisessa? produktiossa: ”If I Sing to You” 2008, ”Lightening” Zodiak, 2010, ”Figure a Sea” Cullberg, 2015, seka? ”Animals on the Beach” Tanz Im August, 2019. Monivuotisen yhteistyo?n myo?ta? Nevanlinnan ymma?rrys ja tietotaito suhteessa Hayn koreografiseen ajatteluun on seka? syventynyt, laajentunut etta? muuttunut. Kertynytta? kokemusta Nevanlinna ka?ytta?a? tulkitessaan nyt uudelleen teosta. Jälkikeskustelussa hän pohti paljon 13 vuoden muutosta. Teoksen aika on nyt eri, elämme fake-newsin, valeuutisten aikaa. Toisaalta tanssijalla ei ole enää ”tarvetta näyttää”. Myös äänenkäyttö tanssissa on erilaista. Siksak -kävelyn rentous pistää silmään. Tanssisukupolven rentoa nostalgiaa KokoTeatterin kevään päätuotanto tanssiteos ”Nostalgia – neljän sammakon vaellus” palasi kesäkuulla lisäesitysten merkeissä, jotka taltioitiin. Esitys tuo yhteen samaan aikaan Teatterikorkeakoulussa opiskelleet tanssijat, jotka ovat ansainneet kannuksiaan laajasti esittävien taiteiden kentältä. Elokuun lopulla esitys vieraili vielä Tampereella Hällä–näyttämöllä. Ari Numminen on ympäri Suomea vaikuttanut koreografi ja ohjaaja. Musiikista vastaa näyttelijä-muusikko Laura Hänninen. Se syntyy esityksessä livenä mm. erilaisia kierrätysmateriaaleja hyödyntäen. Tanssijat ovat Anniina Kumpuniemi, Metsälintu Pahkinen, Anna Veijalainen ja Nina Viitamäki. Virve Karoliina Balk vastaa pukujen ja Liisa Kyrönseppä valojen suunnittelusta. Äänimaailma ohjaa koreografiaa, jossa tanssijat kertovat samalla tarinaa. Nostalgia alkaa hengityksellä ja päättyy sormien napautukseen. Koko ajan tunnelma on hyvin rento ja toisiin esiintyjiin nähden luottavainen. Se perustuu yhteiseen tuntemukseen, joka alkoi Teatterikorkeakoulun ”Urakka”-esityksestä 1992, siis 28 vuotta sitten” Nyt ei tehdä narsistisia ”minä itse” -sooloja, vaan eläydytään myös muiden liikkeisiin. Ihmisvartalo on pääosassa ja synnyttää tarttuvat rytmit. Katsoja on paikalla ikään kuin yhteisen fiiliksen ulkopuolisena. Tanssijoiden neljännesvuosisadan matka on kuin yhteinen salaisuus, jota hieman raotetaan yleisölle. Vaelluksen muistot siirtyvät uusintaesitykseen. Esitys on KokoTeatterin ja Tanssiteatteri MD:n yhteistuotanto. Pikkusisko voi kuulla sinua Kevään odotetuin ohjelmanumero palasi Laajasalon VPK:lle. Kutsu tuli seuraamaan ”Pikkusisko Kuulee” -ohjelman semifinaaleja. Se jäi keväällä kesken tunnetusta syystä. Jäljellä oli enää neljä kilpailijaa; Anna, Jemina, Sebastian ja Taneli. Luvassa on limaisen kiiltäviä tilanteita, jäykkiä yllätyksiä ja kuvastoa, josta et halua kiihottua. Kuka panee parhaiten ja kuka panee parastaan? Esitys sisältää rajua seksuaalista sisältöä. Ei sovellu heikkohermoisimmille. K-18, kutsu lupasi. No, ainahan kutsut liioittelevat. Ihan emme saaneet mitä luvattiin tosi-tv:tä parodioivassa esityksessä, jonka tuotti Teatteri Kuukivi. Se on Laajasalon opiston alumnien pyörittämä teatteri. Arto Muukka ohjasi omaan ja Jasmin Gummeruksen käsikirjoitukseen pohjaavan sketsimäisen esityksen, jonka rytmi seurasi kuulutettuja parinja kohtausten vaihtoja. Näyttämöllä Gummerus, Oskari Eskola, Sami Toikka & Tua Haataja panivat kyllä parastaan, välillä meni meuhkaamisen puolelle. Toikan olen usein nähnyt Ilvesteatterissa. Voittaja ei ollut kovin odotettu, kuten tosi-tv:stä olemme oppineet. Mieluummin työtön kuin loppuun palanut Ylioppilasteatteri esitti Anni ja Hannes Mikkelssonin johtajakauden viimeiPikkusisko kuulee -esitys oli sketsimäisen vauhdikas nuorten teatteriesitys Laajasalon VPK:lla. Tua Haataja (vas.), Jasmin Gummerus ja Oskari Eskola, taustalla Sami Toikka. Kuva: Aida Kärkkäinen. Minä olen Hossu on mainion hauska ja henkilökohtaisuudessaan rohkea esitys Takomon näyttämöllä. Kuva: Mitro Härkönen. Anna Veijalainen (vas.), Nina Viitamäki, Anniina Kumpuniemi ja Metsälintu Pahkinen ovat saman Teak-polven esitystaiteilijoita, jotka nyt tulkitsevat Nostalgian KokoTeatterissa. Kuva: Heidi Bergström. Tanssija Vera Nevanlinna tanssi kauniin eteerisen uusintaensi-illan Deborah Hayn koreografiaan perustuvasta omasta News-teoksestaan Zodiak Stagella. Kuva: Elina Brotherus. Mielenterveyskuntoutujat pääsevät vapaaseen asumiseen kämppiksinä ja löytävät yläkerrasta naisen, joka tarvitsee enemmän apua. Minna Suuronen, Santtu Karvonen ja Robin Svartström tekevät Ryhmäteatterin ihmisläheistä tilannekomediaa heikomman puolesta Suomenlinnassa. Kuva: Mitro Härkönen.
11 Nro 15 • Viikot 36-37/2020 M unkin S eutu senä tekona Mustikkamaan kesäteatterissa ”Kesätyöpaikkaan”. Kuluneena kesänähän ne olivat kortin alla. Alaotsikko on Arvo Salon Lapualaisoopperan kuulusta laulusta: – mitä emme tahdo emme tee YT:n Mikkelssonin aika on ollut ympäristötietoista dokumenttiteatteria, Kesällä 2019 oltiin konkreettisesti metsässä. Nyt on tutkittu työtä ja perustuloa. Omia ja lainattuja lauluja ovat: Työn on meidän, Tiskarin polkka, Laulu perustulosta, Sanoja perustulosta sekä erittäin vahva teemalaulu ”Me emme enää tee”, jossa Kaj Chydeniuksen ja Arvo Salon pasifistisen loppulaulun sanoma kääntyy protestiksi alistavaa työtä vastaan. – Mitään bruttokansantuotteen eteen aio tehdä en... Sairaanhoitaja Sari hoitaa vanhempiaan omaishoitajana 400 eurolla kuussa. Meitä ei huvita tehdä paskaduuneja, jotka tuhoavat biosfäärin. Töihin, töihin, muttei kaikkiin töihin, sen tiesi jo Lapatossukin. Miksi me teemme edelleen töitä, jotka vahingoittavat vakavasti meitä ja ympäristöämme? Ovatko nämä paskat talkoot?, esitys kysyy. Toisaalta se sortuu myös naivismiin: – Rahaa voi aina painaa lisää. Kesätyöpaikka tutki työtä ja työn haittoja. Se on luontopolku ja utopiakonsertti, jossa hoidetaan kasvimaata, opiskellaan uutta talousjärjestelmää ja vetelehditään haitarin laulaessa. Esitys on valmistettu poikkeuksellisissa olosuhteissa Ylioppilasteatterin kärvistellessä talousvaikeuksissa ja koronapandemian ravisuttaessa maailmaa. Silti se julistaa: – Olen mieluummin työtön kuin loppuun palanut. Esitystekstiä tuotettiin kaikille avoimessa Vapaan kirjoittamisen klubissa, joka järjestettiin huhtikuussa 2020 Työstäkieltäytyjäliiton ja YT:n yhteisessä virtuaalitapahtumassa Työstäkieltäytymistoimistossa. Esitystä varten on myös haastateltu eri alojen työntekijöitä – sekä pahamaineisia palkkatyöstä kieltäytyjiä. Koskettavinta oli Youssef Asad Alkhatibin luonnonmarjojen keräämisestä alaknut kuvaus Syyrian sodan olosuhteista, joita hän lähti pakoon. Esittäjälle ja kuulijalle tuli kyynel silmään. Emma Johansson, Selina Ukkonen, Nelli Juusela, Verena Konttila ja Soile Vesala laulavat teemabiisin todella hyvin, heleästi ja räppäämällä. Komediennen sielunelämää pikakelauksena Niina Hosiasluoma esitti ”Minä olen Hossu” -näytelmää Teatteri Takomossa keskija loppukesällä. Se on kertomus keski-ikäisestä komediennesta, ja on vahvasti omaelämäkerrallinen show elämän eri käänteistä. Nimi tulee vuoden näyttelijäksikin2017 palkitun omasta lempija kutsumanimestä. Käsikirjoitus on hänen omansa, ohjaajana Minna Kivelä, äänisuunnittelusta vastasi Tuukka Pasanen. Esityksessä on paljon onnea ja itkua, sattumaa ja seikkailua 50 vuoden ajalta. Näyttelijä tekee koskettavan esityksen siitä, mitä esittäminen ja esittämiselle eläminen voi olla. Näkymätöntä teatteriakin, jumppapallon esittäessä rakastettua Lontoossa, ja seksiäkin on. Käydään myös Sambiassa ja Gambiassa. Esitys alkaa näyttelijän esittäessä perhosta jopa Sibeliuksen Finlandian soidessa. Mahtipontisuutta riittää koko esityksen ajan. Sen halusi mukaan aiempi ohjaaja., joka lähti ja sielunsisko Kivelä tuli tilalle. Elämän aikajana kulkee näyttämöllä; pääsin apuriksi pitämään sitä kädessä. Näemme Hossun myös Klovnin asussa, joka on yksi esittäjän vahvuuksia. Hän on sitä synnynnäisesti; mairea hymy on selvästi peritty kuulun koomikkoparin ”Paksukaiselta” Yhden naisen show on mainion mielikuvitusrikas ja rohkea esitys Takomon näyttämölle. Se koostuu myös mimiikasta, antiikin Kreikan näytelmätaiteesta, jossa on tanssia ja elehtimistä ilman ääntä, kuin pantomiimina. Kauan eläköön Hossu! Yleisön tunnelmasta saattoi keskikesällä aistia, että moni on kevään eristyskokemuksen ja karanteenin jälkeen päässyt pitkästä aikaa teatteriin. Ehkä totumme istumaetäisyyksiin, käy mielessä. Rehun kulttuurihistoriaa sadunomaisella mausteella ”Rehu-Virtanen” oli Vantaan Näyttämön kantaesitys Navethalia-näyttämöllä kesällä 2019. Maaginen koko perheen tiedekomedia A.I. Virtasesta esitetään nyt lauantaina 5.9. entisen valtion koenavetan, pihamaalla. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Juha Hurme, sävellyksistä Tuija Rantalainen. Laulut ovat esityksen parasta antia. Heikki Herva Virtasena ja Suvi Lahdenmäki pääavustajana erottuvat joukosta. Jukka Hurjasen ja muiden metsänpeikot tuovat hyvin sadunomaista kepeyttä esitykseen. Esitys niittää yhteen kemian nobelisti A.I. Virtasen rehukokeet, Shakespearen ”Kesäyön komedian” ja lehmien viisauden. On juhannusyö ja tapahtuu, lempikin leiskahtaa. Lehmiä esittävät kumisaappaiset ihmiset aika uskottavasti ja muodostavat vielä laulavan lehmäkuoron. Näyttämöllä on viisas kemisti, lehmät, navettatontut, maatalousministeriön virkamies ja talon väki ryydittämässä näytelmää. Esityksessä ei ole tiukkaa faktaa Artturi Iivari Virtasesta ja hänen Nobelin palkinnosta (1945), mutta näytelmä tekee proteenirehun keksimisen tunnetuksi nykyihmisille koko perheen näytelmänä. Paikkakunnalla tiedetään, että oikeastikin maatalouskemistien laboratorio sijaitsi lähellä Navethaliaa Hiekkaharjussa. Jännitys syntyy, kun lehmät aiotaan teurastaa ja navetta purkaa ilman tuloksia. Kokeet eivät ota onnistuakseen. Kunnes muurahaishaposta satutonttujen avulla löytyy ratkaisu rehun valmistukseen. Vuodesta 1985 lähtien Juha Hurme on tehnyt töitä myös harrastajien kanssa, esim. oman Nälkäteatterin kanssa. Hän sanoo, että harrastajateatteria kuuluu olla monenlaista. Myös kevyellä puskateatterilla on paikkansa. Rehu-Virtanen kannattaa uusia kepeänä esityksenä harmaan korona-ajan keskellä. Toisaalta ohjaaja Hurme ei ole selvästi kyennyt hillitsemään käsikirjoittaja Hurmeen perisyntiä pyrkiä luennoimaan kulttuurija luonninhistoriaa tavalla, joka paikoin häiritsee draaman jännitettä. Puisevia puheita vähemmän, kiitos. llman varjoa ei ole valoa Kesän taiteellisesti kunnianhimoisin teatteriesitys oli Myllyteatterin Musiikkiteatteri Kapsäkissä esittämä Wolandin iloinen seurue – Saatana saapuu Helsinkiin, osa 1. Se on uuden ajan kabaree, jossa venäläisen Bulgakovin ”Saatana saapuu Moskovaan” – klassikkoromaanista tutut hahmot pääsevät vauhtiin tämän ajan Suomessa. Tarkemmat viittaukset nykyhetkeen jäävät kyllä ohuiksi. Esitys kysyy, mitä virkaa olisi hyvällä, jos paha olisi maailmasta poistettu? Entä kummat saavat enemmän tuhoa aikaan maailmassa, hyvät vai pahat ihmiset? Saatana vastaa: – Ilman varjoa valo ei näy. Wolandin iloinen seurue on makaaberi kabaree siitä, mitä tapahtuu kun Saatana saapuu teatteriin. Myllyteatterin taitavat esiintyjät ohjaaja Aino Kivi, huippusirkusnotkea Riia Kivimäki, kohtalokas Mirva Kuivalainen, akrobaattivoimailija Saku Mäkelä, ilmeikäs Kaisa Niemi ja karismaattisen vaikuttava Yuko Takeda luovat viihdyttävän kokonaisuuden, jossa sirkus, musiikki, tanssi ja teatteri sulautuvat yhteen. Fyysinen, visuaalinen ja musiikintäytteinen kokonaisuus jakaa armoa syntisille mutta ei pelkureille. Tämä oli vain osa 1 eli jatkoa tulee ensi vuonna. Sisällöllisesti jotenkin kesken visuaalisesti komea esitys silti lyhyydessään jää. Suuri harmitus syntyy siitä, että Saatanan maanpäällisenä ruumiillistumana Yuko Takeda jää kaikessa cooliudessaan alun komean sisääntulon jälkeen sivuun kommentoijaksi; tuijotan häntä paljon permannon alkuriviltä ylös parvekkeelle. Esitys tapahtuu lavalla. Petri Tiainen ja Joonas Outakoski vastaavat tärkeästä musiikista. Joku unohti tarkistaa Takedan teemalaulun suomenkieliset sanat käsiohjelmassa. Alaston totuus uudesta ajasta Ensimmäinen vapaan tanssin esitys on nähty Kansallisteatterin suurella näyttämöllä, Suomen näyttämötaiteen historian merkittävässä paikassa. Vahvoina siintyjinä ovat Andrius Katinas, Sanna Kekäläinen ja Janne Marja-aho. Kantaesityksen ohjaaja on Kekäläinen ruumiillisen tanssin teatterinsa kautta; miehet ovat siellä usein nähtyjä hahmoja. Jotenkin historia kuroo umpeen 30 vuoden ajan. Valtalehden ykköskriitikko käveli ulos tanssin rohkean uudistajan ensi-illasta. Tanssiteos ”If I would lose my voice” (Jos menettäisin ääneni) on vahva esitys ihmisen vaikutuksesta maapallon muutokseen. Teemana on ilmastokatastrofi, joka herättää ajatuksia ja on aina läsnä yhteiskunnassa ja politiikan kentässä. Ihmisen toiminta on muutamassa luontoa enemmän kuin koskaan aiemmin. Sanna Kekäläinen on tunnettu kantaa ottavista hyvin fyysisistä esityksistä. Tanssin kieli ulottuu nyt biosfääriin. Teoksen ensimmäinen osa on nimeltään ”Voice” ja toinen osa ”My Friend Ed”. Ensimmäinen osa on ennen katastrofia, toinen sen jälkeen. Metaforinen henkilö on Ed, “somebody, anybody”, joku kadotettu tai marginaaleihin katoava olio, joka haluaisi kokea rakkautta, ohjaaja kertoo. Tanssijoiden väliltä poistuu kaikki kosketus; taide on ajassa ja reagoi vallitseviin olosuhteisiin. Koemme kantaa ottavaa nykytanssia kuvitteellisessa todellisuudessa, jossa hahmotetaan uutta aikaa taiteen keinoin. Teoksessa maa kapinoi, luonnossa ja ihmisissä tapahtuu jotain peruuttamatonta. Rekvisiittana on vain suuri pressu ja moottorisaha. Pressu elää tanssin liikkeistä, muuntuen jatkuvasti ja vahvasti tarinassa. Maa täyttyy mustasta roskasta. Moottorisahan rooli jää hieman epäselväksi, kaiketi metsien tuhoa ennustava. Tanssija Ed menettää äänensä, ja muutkin ihmiset ja oliot varmaan menettävät sen. Tilanne on uhkaava. Näemme ”antroposeenin, kuudennen joukkosukupuuton, aikakauden” ihmisiä, ja maa on järisyttävässä muutoksen tilassa. Teksti: Risto Kolanen Ensimmäinen vapaan tanssin esitys Kansallisteatterin suurella näyttämöllä “If I would lose my voice” on vahva esitys ihmisen vaikutuksesta maapallon muutokseen.. Kuvassa ohjaaja-tanssija Sanna Kekäläinen ja Janne Marja-aho. Kuva: Uupi Tirronen. Mirva Kuivalainen, Saku Mäkelä, Riia Kivimäki ja Kaisa Niemi ovat iloisen demoninen seurue, joka tekee koiruuksia Moskovassa Myllyteatterin Wolandissa Kapsäkin näyttämöllä. Kuva: Iiro Immonen. Juha Hurmeen Vantaan näyttämölle ohjaama Rehu-Virtanen sitoo yhteen kemian nobelisti A.I.Virtasen rehukokeet, Shakespearen Kesäyön komedian ja lehmien viisauden. Tässä syntyy AIV-rehu, keskellä Heikki Herva ja Suvi Lahdenmäki apulaisena. Kuva: Mikael Rekola. Ylioppilasteatterin raikkaassa ja puhuttelevassa Kesätyöpaikka-esityksessä Mustikkamaalla ovat etualalla Melisa Ilonen ja Emma Johansson, takana Oona Jama (vas.), Nelli Juusela, Selina Ukkonen ja Miikka Holm. Kuva: Oona Laitinen/YT.
12 Viikot 36-37/2020 • Nro 15 M unkin S eutu Elinkeinojaosto myönsi rahoitusta uudelle startup-yritysten palvelulle Arkkitehtuurin merkitys ilmastokriisin aikakaudella Maauimaloissa tunnelmaa tihkuvat kuutamouinnit A rkkitehtuuri koskettaa kaikkia. Se, miten arkkitehtuurin alalla reagoidaan ilmastokriisiin 2020-luvun alussa, tallentuu historiankirjoihin. Arkkitehtuurimuseon tulevaisuuteen katsovan syksyn aloittaa Studiossa 25.8.–4.10. kutsunäyttely, VAPAA-kollektiivi: Murroksen estetiikka. VAPAA-kollektiivi: Murroksen estetiikka on muotoaan muuttava näyttely, jonka vähittäistä valmistumista voi seurata paitsi paikan päällä näyttelyssä myös verkossa julkaistavien podcast-keskustelujen välityksellä. Kokonaisuus nostaa esiin arkkitehtuurin olennaisen roolin ilmastokysymyksessä neljän teeman kautta, kutsuen keskusteluun erilaisia ääniä arkkitehdeista tutkijoihin. Näyttelyn lopullinen muoto nähdään vasta, kun viimeinen sana on sanottu. Näyttelyn kuratoinut VAPAA-kollektiivi on yksi Architects Declare -julistuksen perustaja-allekirjoittajista ja ohjausryhmän jäsen. VAPAAn muodostavat kolme nuorta arkkitehtia, Iines Karkulahti, Charlotte Nyholm ja Meri Wiikinkoski, jotka suunnittelutyönsä ohessa opettavat Aalto-yliopistossa ja kirjoittavat arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun ja ilmastonmuutoksen yhtymäkohdista. VAPAA pohtii: Ilmastonmuutoksen käynnistämä murros edellyttää vallitsevan yhteiskunnan täydellistä uudelleenmäärittelyä. Jotta ilmastokriisin torjumisen vaatima elämänmuutos olisi mahdollinen, on nähtävä kriisin jälkeinen tulevaisuus: maailma, joka on tavoittelemisen arvoinen – vaikka täysin muuttunut. Rakennettu ympäristö tuottaa erilaisten arvioiden mukaan noin 40% kasvihuonepäästöistä. On selvää, että nykyisen kaltainen toiminta ei riitä torjumaan kriisiä, mutta toisaalta luvut osoittavat arkkitehtien olevan ammattikuntana keskeisessä asemassa suunnan muuttamiseksi. Näyttelyä ovat tukeneet Greta ja William Lehtisen säätiö sekä Taiteen edistämiskeskus. Näyttely on osa Helsinki Design Weekin ohjelmaa. Pohjoismaiden suurin designfestivaali Helsinki Design Week järjestetään 3.–13.9. Seuraa näyttelyn etenemistä Näyttelyn valmistumista voi seurata Arkkitehtuurimuseon Studiossa ja verkkosivuilla. Keskustelut julkaistaan Arkkitehtuurimuseon verkkosivulla seuraavasti: Torstai 3.9. Ilmastokriisin arkkitehdit Näyttelyn keskustelusarjan aloittavat VAPAA-kollektiivin Iines Karkulahti, Charlotte Nyholm ja Meri Wiikinkoski. He pohtivat, mitä merkityksellinen arkkitehtuuri on, ja mitä annettavaa arkkitehdeilla on ilmastokriisin ajassa. Maaanantai 7.9. Utopia Toisessa keskustelussa kysytään tulevaisuusorientoituneen arkkitehtitoimisto MUUANin Olli Metsolta ja poliittisen filosofian tutkija Aleksi Lohtajalta, miksi aikakautemme utopiat ovat vähissä, ja harvoja tulevaisuuskuvia värittävät niukkuus ja kieltäytyminen. Voisiko tulevaisuus tarjota muutakin kuin “hieman vähemmän tätä samaa”? Torstai 10.9. Estetiikka Kolmannessa keskustelussa kysytään Suomen Arkkitehtiliiton Korjausrakentamisen ja rakennusperinnön toimikunnan puheenjohtajalta Mira Kyllöseltä sekä Aalto-yliopiston yliopisto-opettajalta Maiju Suomelta, kuinka on mahdollista rakentaa kestävää tulevaisuutta, kun kulttuurimme priorisoi uutuuden estetiikkaa. Perjantai 11.9. Valta Päätösjaksossa pohditaan suunnittelumaantieteilijän ja FEMMA Planning -osakkaan Efe Ogbeiden ja politiikankin saralla aktiivisen arkkitehdin Noora Laakin kanssa sitä, kenen kädenjälki rakennetussa ympäristössämme näkyy, ja millaista on arkkitehdin valta ilmastokriisin ajassa. Arkkitehtuurimuseo Arkkitehtuurimuseo on arkkitehtuurin avoin talo, joka sopii asiantuntevaksi ystäväksi jokaiselle arkkitehtuurista ja rakennetusta ympäristöstä kiinnostuneelle. Kasarmikatu 24, 00130 Helsinki. Avoinna: ti–su 11– 18, ke 11–20 Aikuiset 10 €. Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät 5 €. Alle 18-vuotiaat ja sotaveteraanit maksuton. Yhteislippu Arkkitehtuurimuseoon ja Designmuseoon 15 €. Arkkitehtuurimuseo on Museokortti-museo K aupunginhallituksen elinkeinojaosto päätti myöntää rahoitusta uudelle yrityshautomoja kiihdytyspalveluhankkeelle. Rahoituspäätöksen myötä kaupunki perustaa uuden palvelun nimeltä NewCo Accelerator 2.0 hautomoja kiihdytyspalvelut. Uudella NewCo Accelerator 2.0 –palvelulla halutaan tukea helsinkiläisyrityksiä palautumaan koronakriisin aiheuttamasta hankalasta tilanteesta. Hautomoja kiihdytyspalveluilla on kaksi pääkohderyhmää. Ensimmäiseen kuuluu pidemmälle ehtineet korkean kasvupotentiaalin startupit/tiimit, jotka eivät löydä heille sopivaa palveluntarjoajaa nykyisessä tilanteessa, jossa rahoittajien kriteerit ovat koronan aiheuttaman talouskriisin seurauksena koventuneet. Toinen palvelun kohderyhmä ovat koronan aiheuttaman talouskriisin seurauksena työmarkkinoille yrityksistä vapautuneet tai vapautuvassa olevat ammattilaiset, joiden perustamat tiimit pystyvät saavuttamaan palvelun avulla nopeasti rahoituskelpoisuuden. Palvelu luo näin uuden kokonaisuuden NewCon muiden vakiintuneiden palveluiden rinnalle. NewCo toteutti hieman vastaavaa kasvuyritysten kiihdytyspalvelun (NewCo Accelerator) vuosina 2013– 2017. Palvelulla reagoitiin pääkaupunkiseudun kasvaneeseen työttömyyteen erityisesti ict-alalla. Palvelu onnistui hyvin, sillä sen valmennuksessa olleiden startup-yritysten liikevaihto vuosina 2014–2019 oli n. 125M €. NewCo Accelerator voitti myös Nordic Startup Awards –äänestyksessä Finland’s Best Service Provider 2014 -palkinnon. Toiminta kuitenkin lopetettiin vuonna 2017 sillä perusteella, että muut kuin Helsingin kaupunki hoitavat kyseiset palvelut. Tämä peruste on nyt vanhentunut samalla kuin asiakastarpeen arvioidaan koronakriisin myötä kasvavan. Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaoston myöntämät varat tulevat kaupungin innovaatiorahastosta. Hankkeelle myönnetään 83 400 euroa vuodelle 2020 ja 426 500 euroa vuodelle 2020. Rahoituspäätös on ehdollinen ja edellyttää seurantajärjestelmän käyttöönottoa hankkeen asiakkaiden tulovirrasta ja tuloksista. Työperusteinen maahanmuutto kasvanut mutta ei riittävästi Elinkeinojaosto tutustui myös tilannekatsaukseen osaavan kansainvälisen työvoiman houkutteluun ja asettautumiseen liittyvistä merkittävimmistä toimenpiteistä Helsingissä. Katsauksen mukaan Suomeen ja Helsinkiin suuntautuva työperusteinen maahanmuutto oli selvästi aiempia vuosia vilkkaampaa vielä alkuvuoteen 2020, ennen koronaviruksen leviämistä Suomeen. Vuonna 2019 työperusteisia ensimmäisiä oleskelulupia myönnettiin koko maassa yhteensä noin 9 500 mikä oli lähes 20 prosenttia edellisvuotta enemmän. Luvuista lähes 1900 myönnettiin erityisasiantuntijatyön perusteella. Kasvua erityisasiantuntijan lupakategoriassa oli edellisvuodesta yli 30 prosenttia. Vaikka työperusteinen maahanmuutto on selvästi vilkastunut, on sen kokonaisvolyymi edelleen pieni. Helmikuussa 2020 julkaistusta pk-yritysbarometrista käy ilmi, että lähes 60 prosenttia pääkaupunkiseudun pienistä ja keskisuurista yrityksistä kokee osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan ainakin jossain määrin yrityksen kasvua. Haasteellisin tilanne on terveydenhuolto-, sosiaalija kasvatusaloilla. Työvoiman saatavuusongelmat rajoittavat merkittävästi myös kasvualojen, kuten data-analytiikan ja ohjelmistoalan kehitystä. Elinkeinojaosto suosittaa, että kaupunki käynnistää yhteistyössä yritysten ja keskeisimpien sidosryhmien kanssa Helsingin kansainvälisen osaajatoiminnan tiekartan laatimisen. Tiekarttatyön tavoitteena on määrittää kaupungin kansainvälisten osaajien houkuttelua ja alueelle sitouttamista koskeva pidemmän aikavälin tahtotila sekä täsmentää toiminnan keskeiset tavoitteet ja niiden mittarit, pääkohderyhmät ja vastuutahot. Elinkeinojaoston seuraava kokous on maanantaina 14. syyskuuta 2020. Olympiastadionin makumaailman sydän on uusi Bistro Stadion S uomen legendaarisin tapahtuma-areena Olympiastadion aukeaa täysin uudistuneena. Ruokaelämyksistä ja palveluista vastaa Compass Group Suomi. Olympiastadion on aivan uudenlainen kohtaamispaikka, jonka makumaailman sydän on funkkistyylinen Bistro Stadion. Bistro Stadion avautuu 31. elokuuta ja ruokapalvelut käynnistyvät asteittain syyskuussa. Suunnittelussa lähtökohtina ovat olleet pohjoinen makumaailma, vastuullisuus ja kuhunkin kohtaamiseen sopivat nautinnot. Kaiken kruunaa varta vasten suunniteltu Olympiastadionin-nimikkoleivos. – Voimakkaasti sykkivä Stadionin sydän; sellainen on uusi Bistro Stadion. Tervetuloa kohtaamaan ja luomaan yhteisiä elämyksiä kanssamme! Visiomme on olla ylpeästi yhtä Olympiastadionin historian kanssa ja kirjailla makuja uusille muistoille #fiiliksentakia, kuvailee asiakkuusjohtaja Kristiina Ramirez Compass Group Suomesta. – Ruokalistallamme maistuvat pohjoismaiset maut, joissa aineksina on myös ripaus kansainvälistä yllätyksellisyyttä. Kaiken ytimessä ovat puhtaat ja vastuulliset raaka-aineet. Compass Groupilla on vahva kokemus tämäntyyppisestä toiminnasta maailmalla ja toivomme sen välittyvän myös omassa tekemisessämme eritoten suurtapahtumien osalta. Vastuullisuus ja vastuullinen hankinta ovat Compass Groupin toiminnan perusperiaatteita, ja ne ovat ohjanneet myös Helsingin Olympiastadionin ravintolaja ruokapalvelujen suunnittelua. Stadion on paikkana poikkeuksellinen, ja ratkaisujen on oltava sen mukaisia. Osa työvaatteista – tarjoilijoiden esiliinat ja kokkien takit – on valmistettu kierrätetyistä muovipulloista. Osa astioista on Astiakorjaamon Re-Plate menetelmällä entistettyjä käytettyjä astioita, joiden design on tehty juuri Olympiastadionia varten. Yhteistyössä Stora Enson kanssa on tahtotila saada mahdollisimman paljon kartonkipakkauksia kierrätettyä ja uudelleenkäyttöön Stadionin tarpeisiin. – Yhteistyössä Compass Groupin kanssa olemme luoneet Olympiastadionille ainutlaatuisen arjen ytimessä toimivan ravintolan sekä tapahtumaja kokousympäristön, joka palvelee vierailijoita ympäri vuoden. Stadionin laajennetut ja uudet tilat mahdollistavat myös poikkeusaikana vierailuiden toteuttamisen väljästi ja turvaetäisyydet huomioiden. Toivotamme vierailijat lämpimästi tervetulleiksi stadionille, joka on uudistettu arkkitehtuuria kunnioittaen sekä kestäviä valintoja ja aitoa fiilistä vaalien, sanoo Olympiastadionin markkinointija viestintäjohtaja Marju Paju. Kumpulan kuutamouinti nautittiin perjantaina 21. elokuuta, ja Uimastadionin iltauinneista iloitaan perjantaina 11. syyskuuta. Kuva: Helsingin kaupunki Y ksi syksyn perinteinen merkki on Helsingin maauimaloiden kuutamouinnit. Kumpulan kuutamosta nautittiin perjantaina 21. elokuuta, ja Uimastadionin iltauinneista iloitaan perjantaina 11. syyskuuta. Kumpulan kuutamouinnissa on tarjolla myös elävää musiikkia, kun nelihenkinen orkesteri Marino & Sunrise esiintyy noin kello 19.30-22.00. Marino & Sunrisen muusikot taitavat tyylilajin poikineen, ja luvassa on taatusti mukava musiikkipläjäys iltahämärässä plutimisen lomassa nautittavaksi. Kumpulan kuutamouintiin voi hankkia myös ennakkolipun, jolla pääsee maauimalaan mahdollisen jonon ohi. Normaalihintaisia aikuisten ja lasten kertalippuja voi ostaa yhdellä ostokerralla viisi kappaletta. Ennakkolipputyyppejä on kolme: aikuisten lippu 5 euroa, 7-17-vuotiaiden lasten lippu 2,50 euroa ja 0-6-vuotiaiden lasten lippu euroa, joka on kuitenkin varattava verkkokaupasta mikäli uimaseurueessa on mukana alle 6-vuotiaita. Normaaleista aukioloajoista poiketen maauimaloihin pääsee kuutamouintipäivinä sisään kello 23.00 asti, ja uintiaika päättyy kello 23.30. Kuutamouinnille on normaalit sisäänpääsymaksut (aikuiset 5e/lapset 2,50e/ muut 3e). Kumpulan maauimalan uintikausi päättyi sunnuntaina 23. elokuuta, ja Uimastadionin uintikausi päättyy sunnuntaina 13. syyskuuta.
13 Nro 15 • Viikot 36-37/2020 M unkin S eutu Helsinki perustaa uuden kiihdytyspalvelun tukemaan startup-yritysten kasvua H elsingin kaupunki perustaa uuden hautomoja kiihdytyspalvelun startup-yrityksille. Uusien NewCo Accelerator -palvelujen pääkohderyhmänä ovat korkean kasvupotentiaalin startup-yritykset, jotka etsivät ulkoista rahoitusta, mutta eivät koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin vuoksi löydä heille sopivaa palveluntarjoajaa. Lisäksi ohjelman kautta voidaan tarjoa neuvontaa yksittäisissä ongelmatilanteissa merkittävälle joukolle alkuvaiheen startup-yrityksiä, jotka eivät ole vielä lähellä kiihdytysvalmiutta. Kiihdytyspalveluiden kolmas kohderyhmä ovat koronapandemiasta johtuvan talouskriisin takia työmarkkinoille yrityksistä vapautuneet ammattilaiset, joiden perustamat tiimit voivat saavuttaa nopeastikin rahoituskelpoisuuden hautomopalveluiden ja sen kumppaneiden avulla. Kiihdytyspalvelu voi tukea alueen hautomoissa työskenteleviä tiimejä sekä ulkomaisten tiimien sijoittumista Helsinkiin. NewCo Acceleratorin perustamisesta päätti Helsingin kaupungin elinkeinojaosto 17. elokuuta 2020. – Helsingin tavoitteena on olla Euroopan kiehtovimpia sijaintipaikkoja uutta luovalle startup-toiminnalle ja houkuttelevin osaamiskeskittymä yrityksille ja yksilöille, jotka haluavat tehdä maailmasta paremman paikan. Monien muiden alojen ohella koronakriisi on moukaroinut myös startup-ekosysteemiä. Uudella NewCo Accelerator -palvelulla haluamme tukea korkean kasvupotentiaalin startupeja sekä koronan aiheuttaman talouskriisin seurauksena työmarkkinoille yrityksistä vapautuneita osaajia. Jos onnistumme tässä, kriisi saattaa muuttua mahdollisuudeksi, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. NewCo Accelerator -hautomoja kiihdytyspalvelujen tavoite on, että siihen osallistuvat startup-yritykset kulkevat läpi systemaattisen ja yrityskohtaisen liiketoiminnan kehitysprosessin. Prosessin lopputulemana on riskirahoitusja kansainvälistymiskelpoisia startup-yrityksiä. – NewCo Acceleratorin tavoitteena on, että kullekin yritysasiakkaalle voidaan tuottaa juuri heidän tilanteestaan ja tarpeistaan lähtevää räätälöityä yritysneuvontaa, joka tuottaa rahoitusmarkkinoita, hallitusammattilaisia ja korporaatioita kiinnostavia potentiaalisia uusia menestyjiä, tiivistää NewCo Helsingin kasvutiimin päällikkö Timo Helenius. Neuvonantopalvelut NewCo Accelerator -neuvonantopalvelut ovat osa Helsingin kaupungin palautumista koronakriisistä ja auttavat reagoimaan pandemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin. Kaupungin tavoitteena on luoda ohjelman avulla myös uusia työpaikkoja ja kasvattaa kaupungin verotuloja. Samalla kehitetään Helsingin kilpailukykyä startup-kaupunkina ja houkutellaan kotija ulkomaisia sijoituspääomia, osaajia ja kasvuyrityksiä Helsinkiin. Slush Oy:n, Arctic Startup Median ja NewCon Kasvutiimin viime maalis-toukokuussa suorittamien kyselytutkimusten mukaan joka toisen startup-yrityksen rahoitus riittää enimmillään kolmesta kuuteen kuukauteen. Arctic Startup Median viime kesäkuussa tekemän tutkimuksen mukaan 60 % startupeista toivoo ammattiapua heille oikeiden sijoittajien tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi. Samalla sijoittajien vaatimustaso on sijoituskohteiden laadun osalta kasvanut koronakriisin vaikuttaessa reaalitalouteen. NewCo Accelerator -kasvuyritysten kiihdytyspalvelu toimi Helsingissä aiemmin vuosina 2013-2017. Seurasaaressa Florinin huvimaja alkuperäisessä asussaan Maisematapetit kansainvälisesti merkittävä kokonaisuus Florinin huvimaja on osa Seurasaaren ulkomuseon Pikku Helsinkiä. Kuva: Museovirasto S eurasaaren ulkomuseoon kuuluva Florinin huvimaja on nyt alkuperäisessä asussaan, yleisölle avoinna. Helsingin keskustassa 1800-luvulla sijainneen uusgoottilaisen huvimajan harvinaiset ranskalaiset maisematapetit on konservoitu. Florinin huvimajan seiniä peittänyttä tapettia on vuodesta 2016 asti konservoitu Museoviraston kokoelmaja konservointikeskuksessa Vantaalla. Heinäkuussa konservoidut tapetit ripustettiin takaisin restauroituun huvimajaan ja elokuussa huvimajaan pääsee tutustumaan Suomen kansallismuseoon kuuluvan ulkomuseon aukioloaikoina ja erikoisopastuksilla. – 1800-luvun panoraamatapetteja on säilynyt hyvin vähän, ja vielä harvempi tapetti on säilynyt alkuperäisessä sijoituspaikassaan. Tapetin luonteeseen kuuluu katoavaisuus: niiden päälle maalataan, laitetaan uusi tapetti tai talo puretaan – monta asiaa olisi voinut tapahtua. Se on osin onnekas sattuma, että tämä on säilynyt. Kyseistä maisematapettia painettu 600 kappaletta, mutta niistä on säilynyt maailmassa kymmenisen kappaletta, joista hyvin harva kokonaisuudessaan – meidän panoraamatapetistamme puuttuu vain yksi vuota 32:sta, paperikonservaattori Sara Théodore sanoo. Kaupunginlääkäri, kirurgi Pehr-Ulrik Florin rakennutti huvimajan 1850-luvulla Yrjönkadun ja Bulevardin kulmassa sijaitsevan talonsa puutarhaan. Sen arkkitehtia ei tunneta, mutta rakennus, kalusteet ja La Dame du Lac -tapetti muodostavat ainutlaatuisen uusgoottilaisen kokonaisuuden. Maisematapetin ajatus on, että katsoja astuu sisälle tarinaan ja tapetti ympäröi hänet kokonaan. Panoraamatapetteja on myös käytetty osana opetusta etenkin nuorille naisille, jotka eivät ehkä muuten saaneet paljon koulutusta. Tapettien avulla heille kerrottiin ajankohtaisista tutkimusmatkoista ja antiikista – miksei myös romantiikasta ja ihmissuhteista, kuten tässä tapetissa. – Pidän tätä Florinin huvimajakokonaisuutta hyvin harvinaisena kokonaistaideteoksena, sanoo Théodore. 1800-luvun alussa Euroopan säätyläistön keskuudessa puhkesi skottilaishurmos. Aiheuttajana oli skotlantilainen Sir Walter Scott, kirjailija, jonka runoelma Lady of The Lake levisi heti vuonna 1810 ilmestyttyään läpi Euroopan, myös Pohjolan perukoille Helsinkiin. Romanttisen ja nationalistisen runoelman asema muistuttaa Kalevalaa. Yleensä panoraamatapettien aiheina olivat tutkimusmatkailu tai antiikki, mutta vielä vuonna 1825 Lady of the Lake oli Ranskassa niin suosittu runoelma, että alsacelainen tapettivalmistaja Zuber & Cie päätti tehdä siitä maisematapetin. Jenny Florin peri isänsä kiinteistön Vanhan kirkkopuiston vieressä ja asui siinä vuoteen 1911 asti, kunnes möi talon ja lahjoitti huvimajan vuonna 1909 perustetulle Seurasaaren ulkomuseolle. Florinin huvimajan uusi elämä 2010-luvun alkupuolella alkoi olla selvää, että huvimaja sijaitsi huonossa paikassa Seurasaaressa ja sille piti tehdä laajoja rakenteellisia korjauksia. Lautarakenteinen 22-neliöinen huvimaja on eristämätön, ja se on ollut sään armoilla. 160 vuoden aikana katto on vuotanut useita kertoja. Kun huvimaja päätettiin siirtää suotuisempaan paikkaan ja rakenteiden restaurointi alkoi, tuotiin tapetit Museoviraston Kokoelmaja konservointikeskukseen, jossa niiden konservointi alkoi vähitellen vuonna 2016. Florinin huvimajan restauroinnista ja tapettien konservoinnista vastaa Museoviraston Kulttuuriympäristöpalveluiden restaurointiyksikkö yhteistyössä Osuuskunta Konservointi ja Restaurointi Kollaasin kanssa. Aluksi tapeteista poistettiin vanhoja taustakerroksia ja edellisten korjausten jälkiä. – Tapettien liimamaalipinnat hilseilivät, lumppupaperi oli likaista ja täynnä suuria puutoksia, repeämiä, venymiä ja aaltoilua. Taivasalueet ja osa vuorenhuipuista oli kauttaaltaan ylimaalattu valumajälkien ja kosteusvaurioiden peittämiseksi. Korjausten jälkeen pääsimme tekemään toimenpiteitä, joilla tapetin kunto saatiin vakaaksi. Vuodat jaettiin osiin nykyisten paneelien mukaisesti. Tapetin liimamaalipinnat kiinnitettiin, vuodat pestiin ja värit kiinnitettiin uudelleen. Sen jälkeen ne on paikattu, taustattu japaninpaperilla kaksi kertaa ja lopulta kiinnitetty shitabari-paneeleille. Koko huvimajan takaseinää peittää nyt alkuperäinen tapetti, ja kokonaisuus täydentyy yhä, Théodore kuvailee aikaa vievää työtä. Huvimajaan pääsee tutustumaan omatoimisesti joka päivä Seurasaaren ulkomuseon aukioloaikoina. Museon yleisöopastuksilla (elokuussa päivittäin klo 13) käydään myös huvimajassa, ja konservaattori Sara Théodore on paikalla kahtena elokuun lauantaina (22.8. ja 29.8) klo 14–15 opastamassa tapettikonservoinnin ja Florinin huvimajan saloihin. Lisää Seurasaaren ulkomuseon huvimajaopastuksista: https://www.kansallismuseo. fi/fi/tapahtumat/konservaattorin-kierros-florinin-huvimaja Koukuttava esikoisdekkari Kirja-arvostelu ? Jännityskirjat, dekkarit, ovat ihan oma kirjallisuuden lajinsa. Sillä on paljon vannoutuneita ystäviä kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Niinpä jännityskirjoja ilmestyykin paljon, eri kustantajilta. Määrä ei useinkaan korvaa laatua, hyviä on harvassa. Siksi on ilahduttavaa törmätä uuden kirjailijan esikoisteokseen, jännäriin joka koukuttaa lukijansa mukaan poikkeuksellisella tavalla. Tällainen kirja on Pohjanmaan ruotsinkieliseltä seudulta kotoisin olevan Villy Lindfeltin, juristin ja ekonomin esikoisteos ”Miltä tuntuu tappaa” (Siltala 2020). Kirjan tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin, Lindfelt asuu Helsingissä. Kirjan alkuasetelma on erikoinen. Menestyvä, rikas kulosaarelainen mies kertoo heti kirjan alussa tappaneensa ihmisen! Vai tappoiko hän vai luuleeko hän vain tappaneensa? Vai tappoiko hän vain siksi että halusi tietää, kokea miltä tuntuu tappaa toinen ihminen? Kuka järjesti hänelle tämän omalaatuisen tappamistapahtuman? Lukijaa viedään! Lindfelt vie lukijaa taitavasti sinne tänne. Juristi Mia Lund ryhtyy ”tappajan” pyynnöstä selvittämään asiaa: mitä todella tapahtui vai tapahtuiko! Tappajaksi tunnustautuneen teknologianeron mielenterveys vaihtelee, samoin hänen lähipiirinsä erikoisten henkilöiden tiedot,tunnelmat,tilanteet. Mia Lundkin on välillä aivan epätoivoinen, hänen oma henkilökohtainen elämänsäkin on ex-aviomiehen holtittoman käytöksen sävyttämä. Lopussa tytär ja hänen suojelunsa nousevat vahvasti esille. Helsinki saa kirjassa Lindfeltin taidokkaassa kuvauksessa kaduillaan uhkaavia piirteitä. Erilaisista henkilöhahmoista ei lukija saa selvää, kuka on todellinen vaaratekijä ja kuka vain sattumalta ilmestyy erilaisille tapahtumapaikoille. Sataman konteillakin on merkittävä jännitystä lisäävä merkitys, Vuosaaren satama maisemana on kiehtova. Onko se murhapaikka? Kun hyvän dekkarin alku on poikkeuksellinen, ei loppuratkaisukaan ole ihan odotettu, päinvastoin. Ilman ruumiita harvoin dekkareissa selvitään, ei tässäkään. Lindfeltin esikoinen on niin lupaava että uskaltaako nuorimies, s.1976, jatkaa, jättää leipätyönsä ja ryhtyä kirjailijaksi. Jäämme odottamaan. Pekka Hurme
14 Viikot 36-37/2020 • Nro 15 M unkin S eutu Risto Kolanen Loppukesän kuvataide Kuvataide ? Pohjoismainen CHART pidetään hajautetussa muodossa ainoastaan naistaiteilijoista. Galleria Heinon tilapäinen näyttelytila Erottajankatu 9 A, sisäpiha, esitti Kristiina Uusitaloa. Galleria Rankka palaa taiteellisella laboratoriolla. AVA Gallerian ”Villi ja vapaa” kokoa 13.9. asti useita taiteilijoita. Kaupunkilaisen kaipuu luontoon Marita Liulian korona-aikana valmistuneet maalaukset ilmaisevat kaupunkilaisen kaipuuta luontoon viitaten sekä antiikin arkadiaan että 1800-luvun romantikkojen pastoraali-teemoihin. Kultainen paletti täydentyy nyt sinisellä ja vihreällä. Elementit ovat vesi, maa, tuli, ilma ja eetteri. Välineinä ovat pigmentti ja akryyli kankaalle. Galleria Bronda, Annankatu 16, esittää. Taiteilija-ohjaaja on kansainvälisimpiä nykytaiteilijoitamme, jonka teoksia on esitetty 50 maassa. Pro Finlandian hän sai 2018. Hän on vuorovaikutteisen mediataiteen pioneereja, jonka taiteellinen tuotanto käsittää maalauksia, valokuvia, monimediaisia taideteoksia, lyhytelokuvia, installaatioita, näyttämöesityksiä ja kirjoja. Bronda järjesti 22.8. Liulian vetämän kaupunkitaidetapahtuman. Aloittelija sai nauttia piirtämisestä ja maalaamisesta sekä edistyneempi poimia hyviä vinkkejä. Laki ei suojele ihmistä Kuvataiteilija Liisa Kopio sanoo, kuulevansa unen läpi kuulen kuiskauksen. – Minua on ajanut eteenpäin kiinnostus väkivallan moniulotteisten muotojen ja ilmentymien tutkimisessa kuvataiteilijana. Häntä kiinnostaa, millaisia vaikuttimia väkivallalla ja vallalla on kuvataiteen yhteydessä ja minkälaisia emotionaalisista jännitteisiä alistussuhteita tämä aiheuttaa yhteiskunnassa. ”Väkivalta on niiden kieli joilla ei ole valtaa” on yhden hienon akryyli ja öljy levylle –teoksen nimi ja ”Jumalat eivät halua heitä” toisen öljy kankaalle –teoksen.. Galleria Pirkko Liisa Topeliuksen, Hietalahdenranta 17, näyttely koostuu paperille tehdyistä hiilipiirustusta ja maalausta yhdistävistä teoksista, sekä suurista maalauksista, videosta, sekä esinekoosteisesta. – Mustetta paperilla / sanoja, kirjaimia / laki ei suojele ihmistä, ei kansaa / sydän hakkaa, jalat halvaantuneina / itse valittu vankila / toivo on väkevä voima, näyttelyruno kuvaa. Ihmisenä olemisen ehdot Näyttely ”La condition humaine” on Róza Turusen ja Minttu Pyykkösen kokeellinen maalaus-, piirustusja mosaiikkitaidetta yhdistelevä yhteisnäyttely, jonka vahvana inspiraationa toimii kirjoittaminen – siksi teosten yhteydessä on myös sanataidetta. Uusi Asbestos Art Space, Mäkelänkatu 45, esitteli sitä Vallilassa turhan pienen hetken. Parikymppinen Róza Turunen asuu ja työskentelee Helsingissä; hän on viimeaikaisessa tuotannossaan keskittynyt mosaiikkeihin. Hän aloittaa Suomenlinnan Taidekoulu Maassa. Sanat yhdistävät meidät toisiin ihmisiin, mutta sisällön ja merkitykset voi jokainen ymmärtää ainoastaan omalla tavallaan: – Seison suihkulähteen alla / lämpimän pehmeää hunajaa valuu norona niskaani. / Se on lämmin. / Se on kostea / se on vastasataneen veden selkeyttämä makea himo ilmassa. Yhteys sisäiseen villinaiseen Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, esittää virolaisen Urve Tõnnuksen näyttelyn ”Naiset jotka kulkevat susien kanssa“. Hän on työskennellyt graafisena designerina yli 40 vuotta ja luonut monien hyvinkin tunnettujen firmojen logoja, firmatyylejä ja kotisivuja. Kymmenen vuotta hän on harrastanut kollaasimaalausta. Näyttelynimi tuo mieleen Aino Kallaksen ”Sudenmorsiamen”, joka pohjautuu virolaiseen mytologiaan vaimosta, joka karkaa suden matkaan. Se on monille kansakunnille tuttu myytti. Tõnnus sanoo, että jokaisessa naisessa vaikuttaa voima, joka on yhdistelmä herkkiä vaistoja, intohimoista luovuutta ja iätöntä viisautta. Tämä voima on villinainen, kesyttämätön vaistonvarainen olemus, joka on luonnollinen osa terveen naisen psyykettä. – Haluan auttaa naisia saamaan uudelleen yhteyden sisäiseen villinaiseensa ja hyötymään sen pelottomista, terveistä ja luovista ominaisuuksista. Silmät on sielun peili Laterna Magican, Rauhankatu 7, tiilija kellarigallerian näyttelykokonaisuus ”Other I” koostuu useasta teossarjasta, jotka heijastelevat identiteetin, toiseuden ja pelon, mutta myös satujen ja leikkien maailmoja. Esillä on pääasiassa Jenni Hailin valokuvia, mutta myös teoksia Anna Englundilta, Jonas Haililta, Marika Hyväriseltä, Jaakko Kilpiäiseltä ja Ulla Sangervolta. Jenni Haili työskentelee monien tekniikoiden parissa, pohjaten silti työnsä useasti valokuvaan. Monet teoksista on toteutettu valoherkkiä materiaaleja kokeellisesti hyödyntäen ja käyttämällä valokuvauksen historiallisia menetelmiä. Keskeistä hänen tuotannossaan ovat piilottamisen ja esittämisen teemat. Haili on tavattavissa lauantaina 12.9. klo 13-15 galleriassa. Intiimejä esillepanoja Merihirviön vieressä Lapinlahden taiteilijoiden “Kirjeitä Itämerelle” -näyttely Galleria Kujalla, joka sijaitsee entisen sairaalan hienossa Pasaasissa ja viereisessä Galleria Loopissa, hävikkiruokaravintolassa, muistuttaa Itämeren herkästä tilanteesta. Näyttely on osa ”Roskasta taiteeksi” -projektia, jossa rannoilta kerätyistä roskista syntyy vähitellen Lapinlahden pihalle Merihirviö lokakuuhun mennessä. Siitä on somessa käynnissä nimikilpailu. Taidemaalari Katja Härkki on yksi Loopin taiteilijoista. Hänen maalauksensa ovat tiivistettyjä tilanteita, intiimejä esillepanoja. Ne sisältävät unenomaisia satunnaisia hetkiä, kuin muistoja ajassa. Niissä aika ja paikka lomittuvat toisiinsa yhtä aikaa kätkien ja paljastaen. – Maalaukseni eivät sijoitu todellisuuteen, vaan ovat suhteessa haluuni. Haluan ymmärtää maailmaani ja itseäni maalaamisprosessini kautta. Tanssia käytävällä Leena Mertanen on kansainvälistä huomiota saanut nykytaiteilija, joka tutkii tyyliltään tunnistettavissa, usein suurikokoisissa töissään ihmisyyteen, naiseuteen ja kulttuuriin liittyviä vivahteita. Hän yhdistää mielellään epäsovinnaisia elementtejä ja laajaa teknistä tietotaitoa tutkimuksiinsa modernin valokuvauksen mahdollisuuksista rikkoen usein siihen liittyviä totuttuja tapoja. Galleria A 2, Annankatu 12, näyttää taiteilijan psykologisia töitä, jotka vilisevät pop-kulttuuriviittauksia, yhteydestään irrotettuja yksityiskohtia ja intellektuellia ajatusta ihmisenä olemisen tilasta. Hän pitää myös dadasta. Teosten maalauksellinen, yksityiskohtainen tyyli on saanut vahvasti vaikutteita ekspressionismista, johon hän tutustui uteliaisuudesta 15-vuotiaana ja sovelsi myöhemmin valokuvaukseen. Timo Ryhänen kertoo toisena taiteilijana Ambaria -nimisen maailmansa tarinaa maalausten ja valokuvien muodossa. Vivahteikasta romantiikkaa ja maalauksellisia ajatuksia Erik Creutzigerin uusin näyttely ”Vaarallinen matka ja muita maalauksia” on esillä Galleria G:ssä, Pieni Robertinkatu 10, ja tuo esiin uusia piirteitä taiteilijan tuotannossa. Sieltä löytyy kaihoisan romanttisia maisemamaalauksia, entuudestaan tuttuja peura-aiheita episodimaisissa maalauksissa. Teokset ovat sekoitus koettua ja muistettua, mutta myös kuviteltua, Juha-Heikki Tihinen esittelee. Uusi puoli taiteilijan työskentelystä ilmenee maalauksissa, joissa hän on poistanut pigmenttejä. Kuvallinen arkeologia kertoo kiinnostuksesta laajentaa maalauksellista ajatteluaan. Creutziger hallitsee sekä vivahteikkaan ekspressiivisyyden että on perehtynyt maalaustaiteen historiaan. Hän valmistui Vapaasta taidekoulusta 2007 ja Kuvataideakatemiasta 2013. Teoksia on esillä myös Kiasmassa ”Hullu rakkaus – Seppo Fräntin kokoelma” – näyttelyssä. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Erik Creutziger ja teoksensa Fragmentteja maisemasta Galleria G:ssä. Kuva Raimo Granberg. Valokuvataiteilija Leena Mertanen ja teoksensa You Only Live Once Galleria A2:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Virolainen taiteilija Urve Tônnus ja Dream -teoksensa Taidesalonki Piirtossa. Leningin ja olalla olevan laukun kangaskuvio on sama kuin teoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Helsinkiläinen kuvataideopiskelija Róza Turunen on nyt tuotannossaan keskittynyt mosaiikkeihin. Tässä Asbestos Art Spacen kesänäyttelyssä. Kuva: Toivo Koivisto. Kuvataiteilija Laura Kopio ja teoksensa Tuntematon uhka I Galleria Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marita Liulia yhdessä teostensa Aerial (vas.), Sola – The Pass (ylh.) ja Planet Helium Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 15 • Viikot 36-37/2020 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 M unkin S eutu MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin HSY:n keräysautot aloittivat kierroksensa 31. elokuuta Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa lehti kotiinkannettuna: www.karprint.fi, 09-41397300, tilaukset@karprint.fi @kissafani, @ hevosmaailma 4/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Misse Universum 2020 Misse Universum 2020 Sisu Sisutar Sisu Sisutar on kaunein on kaunein Korona-ajan tassuterapeutit Kissoista iloa ja lohdutusta surun keskellä Täsmäruokia jokaiseen ikään ja vaivaan Ota osaa kilpailuun Nyt haetaan Nyt haetaan söpöintä söpöintä kissaa! kissaa! Tässä uusi rotu USA:sta Suloinen Suloinen minuet minuet MUISTA! Proteiinia lihansyöjälle 4/2020 7,20 PANIMOAJURI Evartti ja Virin Camilla uudet kuninkaalliset Eläinlääkäri Timo Talvion perheen elämää tahdittavat hevoset Liisa Nummea viehättää montéssa vauhti Hevosille riittää heinää Sopivan satulan merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa Sami Lappalainen on monipuolinen hevosmies Keinoemo pelastaa varsan elämän Syksy on hiekkaongelmien kiireisintä aikaa HSY:n keräysautot ottavat maksutta vastaan kotitalouksien metalliromua, sähkölaitteita ja kodin vaarallista jätettä, kuten energiansäästölamppuja, maaleja ja kemikaaleja. Autot kiertävät pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella lähes 300 pysäkkiä syksyn aikana. H elsingin seudun ympäristöpalveluiden keräysautot aloittivat kierroksensa maanantaina 31. elokuuta. Tänä vuonna kierros siirtyi keväältä syksylle koronavirusepidemian takia. Autot vierailevat Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla ja Kirkkonummella lähes 300:lla pysähdyspaikalla. Autot vastaanottavat kolmea jätelajia: metalliromua, sähkölaitteita ja kodin vaarallista jätettä. Viimeinen keräyspäivä on maanantai 26.10. – Kuljetamme kerätyn metallijätteen ja sähkölaitteet niitä kierrättäviin käsittelylaitoksiin ja vaarallisen jätteen asianmukaisesti hävitettäväksi. Jätteiden lajittelu ja tuominen keräysautoille on erinomainen ympäristöteko, HSY:n toimintovastaava Maarit Kiviranta kehuu. Toimi näin keräysautolla Syksyn keräysautokierros toteutetaan koronaepidemia huomioiden. Tulethan keräysautolle vain täysin terveenä. Huolehdithan lisäksi hyvästä käsihygieniasta ja riittävistä turvaväleistä muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan. Välttääksemme ruuhkaa pysähdyspaikoilla suosittelemme, että asiakkaat hyödyntävät koko pysähdysajan jätteiden tuomista varten. Kodin vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja metalliromu kerätään kukin omaan keräysautoonsa. Keräystilanteet pysyvät sujuvina, kun autoille tuotavat jätteet lajitellaan jo kotona valmiiksi. Sähkölaiteromuautoon voi tuoda esimerkiksi kahvinkeittimiä ja muita piensähkölaitteita, kylmälaitteita, pesukoneita ja televisioita. Metallinkeräysautoon voi tuoda kodin yksittäisiä metalliesineitä, kuten puulämmitteisiä kiukaita, verkkoaitoja sekä paistinpannuja ja kattiloita. Suuremmat jäte-erät kannattaa viedä HSY:n Sortti-asemille. Vaarallisen jätteen keräysautoon voi tuoda kotoa esimerkiksi maaleja, liuottimia, auton akkuja, energiansäästölamppuja ja loisteputkia. Autojen mukana kulkee ympäristöneuvoja, joka opastaa mahdollisissa lajittelupulmissa paikan päällä. Keräysautoihin soveltuvat jätteet voi tarkistaa jo etukäteen osoitteesta hsy.fi/keraysautot. HSY toivoo pysähdyspaikalle omalla autolla saapuvia huomioimaan tilantarpeen ja pysäköimään loitommalle, sillä jokaiselle pysähdyspaikalle saapuu kerralla 4–5 kuorma-autoa. Keräysautoihin mahtuu vain rajallisesti jätettä. HSY toivookin, että asukkaat kuljettaisivat suuret jätemäärät, kuten peräkärrylliset, suoraan jollekin HSY:n Sortti-asemista. Keräysautoilla vastaanotettavien jätteiden vastaanotto on kotitalouksille maksutonta myös Sortti-asemilla. Kaikille jätteille ei löydy oikeaa osoitetta kotipihan tai taloyhtiön jäteastioista. HSY:n keräysautokierroksen tarkoituksena onkin helpottaa jätteiden kierrätystä tuomalla lajittelumahdollisuudet suoraan asukkaiden kotikulmille. – Jo perinteeksi muodostunut keräysautokierroksemme on asukkaiden keskuudessa suosittu palvelu. Vuonna 2019 maksuttomia keräysautoja hyödynsi yli 19 000 asukasta, jotka toivat kierrätettäväksi noin 355 000 kiloa jätettä, kertoo Kiviranta. HSY:n keräysautokierros on tarkoitettu vain materiaalille, jota ei sellaisenaan voi enää käyttää uudelleen. Syksyllä myös Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus järjestää oman keräysautokierroksensa, jossa kerätään kotitalouksien uudelleenkäyttöön sopivaa, hyväkuntoista pientavaraa. Tarkista keräysautojen kaupunkikohtaiset aikataulut, autojen tarkat pysähtymispaikat ja lajitteluohjeet osoitteesta hsy.fi/keraysautot. Kylässä koillisessa -esitys kutsuu Koillis-Helsingin pihoille ja poluille H elsingin Kaupunginteatteri ja Pohjois-Helsingin Bändikoulu toteuttavat Koillis-Helsingin ulkotiloissa kiertävän esityksen Kylässä koillisessa — kiertomatka pihoilta poluille. Esitys on osa Valokeilassa Koillinen -taidehanketta, ja se saa ensi-iltansa 12. syyskuuta. Nimensä mukaisesti esitys tutkailee, millaista on hetkeksi heittäytyä koillishelsinkiläiseen todellisuuteen, eksyä kiertomatkalle halki paikallisten pihojen ja polkujen. Kotiseudun tematiikkaan pureutuvassa esityksessä on mukana useita koillisen alueen koteja ja pihoja, ja se on näin ollen jatkoa viime vuoden aikana toteutetuille Taidetta koteihin -esityksille. – Taidetta koteihin -esitykset saivat syksyllä 2019 ilahduttavan innostuneen vastaanoton, ja on hienoa että moni on ollut halukas avaamaan kotipihansa yleisölle myös tämän esitysprojektin tiimoilta, toteaa konseptin kehittäjä Laura Ikonen Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyöstä. Esitys käynnistyy Palokoukunkujalta Tapulikaupungista, ja sen aikana kuljetaan noin kahden kilometrin matka Puustellinmetsän läpi Suutarilan kaupunginosan puolelle. Matkan aikana koillisen maisemassa kohdataan joukko yllättäviäkin vastaantulijoita, joilla kullakin on alueeseen oma henkilökohtainen suhteensa. Lisäksi ilmassa on juhlan tuntua, ja myös yleisö pääsee esityksen aikana osallistumaan paikallisiin pihajuhliin. Esityksessä nähdään 16-henkinen, paikallisista asukkaista koostettu esiintyjäkaarti. Ryhmän tuottaman materiaalin pohjalta esityksen ovat käsikirjoittaneet ja ohjanneet Valokeilassa Koillinen -alueprojektin taiteilijat Janne Puustinen, Laura Ikonen ja Martta Pesonen Helsingin Kaupunginteatterista. Lisäksi mukana ovat muusikot Aleksi Kinnunen ja Erik Fräki Pohjois-Helsingin Bändikoulusta sekä tanssija Angela Aldebs. – ”Ryhmä on ollut rohkea ja tuottelias, ja luvassa on monipolvinen ja moniaistinen matka koillishelsinkiläisyyden ytimeen, aluetaiteilijat lupaavat. Esitys kestää noin puolitoista tuntia, ja matkaa taitetaan vaihtelevassa maastossa. Näytöksiä on syyskuun aikana yhteensä kahdeksan, joista kaksi viimeistä osana Koillis-Helsingissä jo toista kertaa toteutettavaa Paikallismaisemia-festivaalia. Valokeilassa Koillinen on Helsingin Kaupunginteatterin, Zodiak-Uuden tanssin keskuksen, Pohjois-Helsingin Bändikoulun ja Teatteri Tuikkeen yhteinen kolmivuotinen hanke, jonka tehtävänä on lisätä taideja kulttuuritarjontaa Tapulikaupungin, Suutarilan, Siltamäen, Puistolan ja Tapanilan kaupunginosissa vuosina 2019-2021. Esitysajat: La 12.9. Ensi-ilta klo 14, Ti 15.9. klo 18, To 17.9. klo 18, La 19.9. klo 14, Su 20.9. klo 14, Ke 23.9. klo 18, To 24.9. klo 18, Su 27.9. klo 14 Esitykseen on varattava paikka etukäteen. Varausvahvistuksen yhteydessä ilmoitetaan osoite ja tarkemmat saapumisohjeet. Esitykseen on vapaa pääsy. Kuva: Satbir Singh
16 Viikot 36-37/2020 • Nro 15 M unkin S eutu Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020