Viikot 8-9 – Nro 4/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu Harkitsetko asuntosi myyntiä? Kysy tarjousta! Arvioimme asuntosi ilmaiseksi! Teresa Sarkkinen Myyntineuvottelija puh. 044 9726003 | teresa.sarkkinen@openmarket.fi Open Market Kiinteistönvälitys Tehokkaampi tapa tehdä asuntokauppaa alk. 3800euroa / 4,9% sis.alv | Ideal Kodit Oy LKV Nettiajanvaraus: Timma.?/kosmetiikkahelmi Hinnat alkaen 95€ • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme myös kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Antti Koskelo p. 040 189 9808 Hämeentie 7, Hakaniemi Kauppalantie 4, Etelä-Haaga Toimipisteemme: EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 ENSIPUSU VOI JOHTAA ASUNTOKAUPPAAN Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään! www.huoneistokeskus.fi Unelmien ja kotien yhdistäjä. Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin matkaja lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24 %). LÄNSI-HELSINKI JA MUNKKINIEMI Kauppalantie 42, 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640 ASUNNON MYYNTI ON HELPPOA, KUN SEN OSAA! Siihen tarvitaan pitkä alan kokemus, hyvä aluetuntemus, käytännön työssä hiotut työkalut sekä yhteen hiileen puhaltava porukka. Sellainen, joka on valmis tekemään enemmän. Kutsu meidät kotiisi arviokäynnille! TIINA KAARNAKORPI Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3557 gsm 040 772 3582 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 ILKKA-PEKKA MÄKELÄ Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3605 gsm 040 653 3082 RAIJA NORDBLAD Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV puh. 020 780 3661 gsm 040 752 0580 JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä, LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 ANNELI KUOSMANEN Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV puh. 020 780 3654 gsm 040 509 3578 TARJA MÄÄTTÄ-HEINONEN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 3582 gsm 040 772 4517 Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys yli 25 vuotta! Hämeentie 14, 00530 Helsinki www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi KESÄKSI TIEN PÄÄLLE! Varmista turvallinen liikkuminen ajokoulun kautta! TEHDÄÄN YHDESSÄ ASUNTOUNELMISTASI TOTTA! SOITA JO TÄNÄÄN 050 567 6638. Sinun asuntosi myyjä, VENLA ANTTILA venla.anttila@kahdeksas.fi
2 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 M unkin S eutu Tarjous voimassa 1.2.–31.5.2019 Esityspaikka : Luksia / Länsi-Uudenmaan ammattiopiston auditorio, Ojakkalantie 2, Nummela Liput : Peruslippu 22€ Eläkeläinen, opiskelija, työtön 20€ Lapset (alle 16v) 12€ Lippuvaraukset ja myynti: Vihdin Teatterin toimisto Tuusantie 1, Nummela (ark. 9.30-14.30) toimisto@vihdinteatteri. puh. 0400 975 068 Lippuja myyvät myös www.NetTicket.fi ja Prismat Nummela ja Lohja (+palvelumaksu) www.vihdinteatteri.fi Tyylipuhdas englantilaisfarssi “DUMMY RUN” eli la 26.1. klo 17 la 2.2. klo 17 su 3.2. klo 15 la 9.2. klo 17 su 10.2. klo 15 la 16.2. klo 17 su 17.2. klo 15 la 23.2. klo 17 su 24.2. klo 15 ke 27.2. klo 19 la 2.3. klo 17 su 3.3. klo 15 to 7.3. klo 19 la 9.3. klo 17 Esityspaikka : Luksia / Länsi-Uudenmaan ammattiopiston la 26.1. klo 17 • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta! Isännöitsijä kaipaatko mukavampaa työpaikkaa Taloyhtiön hallitus tarvitsetteko parempaa isännöintiä Hieman erilaista isännöintiä Snellmaninkatu 15, 00170 Helsinki www.kruununisannointi.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p . 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi K aiKKi KotitalouKsien siivouspalvelut ! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita HA E OMASI LEHTIPISTEESTÄ TAI TILAA WWW.KARPRINT.FI 09 413 97 300 KOIRA Meidän 6/2018 6,90 RO TUES ITTELYSSÄ COL LIE Suomen vanhin? Piko jo 20-vuotias Sankarikoirat palkitaan Ihmisten pelastajat Mikä koirarotu sopii minulle? Bichon frisét netin tähtiä! Talven riemuja: • Hiihtoladulle • Valjakkokisoihin ALASKAN KLEE KAI kuin pieni husky HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 6,90 6/2018 ROTUESITTELYSSÄ RAGDOLL LEMPEÄ JÄTTI Nyt on KISSAKRIISI! • Kissoja ei leikkauteta • Arvostus yhä huonompi • Puolivillit laumat kasvavat Näyttelyssä kissoja 27 maasta Sani loukuttaa karkureita jo lähes työkseen Lykoi näyttää sudelta tai apinalta Kissan kuva mukiin Maailman kissatähdet Suomessa 6/18 6,90 Salmiakki Poika Tammojen kiimakipu Kiistat ovat hevoskaupoissa melko yleisiä: Miniaasi Rölli hurmaa palvelutalossa Issikoiden viiden askellajin SEIKKAILU Hevosalalla voi hyödyntää monta eri koulutusta 18-vuotias Hanna pelastaa hevosia Portugalissa voidaan tulkita ähkyksi on musta hurmuri Halvan hinnan tulee herättää ostaja EDUSKUNTAVAALIT SUNNUNTAINA 14.4.2019 ENNAKKOÄÄNESTYS 3. – 9.4.2019 . KYSY TARJOUS! Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332, kristiina@karprint.fi EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS, TAVOITA ÄÄNESTÄJÄSI M unkin S eutu www.tanhuhovi.fi P. 040-5020810 Raviradankatu 64, LOHJA ANNIN KARAOKE Lauantai 23.2. Kalle Jussila & Quattro. Nina Åkerman & Onnenkerjäläiset Lauantai 2.3. ONNENKERJÄLÄISET, FBI beat Lauantai 9.3. Tulipunaruusut, Ulla-Jaana & Lumumba Lauantai 16.3. Harri Nuutinen & Tanssin Taika. Fernanda Lauantai 23.3. TANGOMARKKINAT esikarsinta (19-01) Arto nuotio. Maria Tyyster. Jyrki Nurminen & Sävel Lauantai 30.3. PEKKANISKAN POJAT. Helminauha Lauantai 6.4. Tanssi Kanssain Tv-lähetys. Kalle Jussila. Susanna Heikki. Kaija Lustila sekä Juhamatti & Jari Puhakan orkesteri Lauantai 13.4. Leif Lindeman & Amore. Weranta Lauantai 20.4. Kalle Jussila & Quattro. Fernanda Lauantai 27.4. Teuvo Oinas & Kiintotähti. J. Eskelinen & Onnenkulkurit Tiistai 30.4. PEKKANISKAN POJAT
50. vuosikerta – nro 4 Viikot 8-9/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Uusi nuorisoja kansalaistoiminnan talo Haagan Lämpiö avautui ystävänpäivänä Haagan Lämpiö sai nimensä nimikilpailun tuloksena. H aagan Lämpiö on uusi nuorisoja kansalaistoiminnan talo, asukkailta on kerätty ideoita ja tilaan on suunniteltu toimintaa paikallisen koulun, kirjaston ja työväenopiston kanssa. Joogaa, improja tai ompelulaneja... Näitä kaikkia Haagan asukkaat ovat ehdottaneet uusiksi toimintamuodoiksi tammikuussa toimintansa käynnistäneeseen nuorisoja kansalaistoiminnan taloon Haagan Lämpiöön. Uutta tilaa on suunniteltu, rakennettu ja kalustettu syksystä 2018 alkaen. Joulukuussa 2018 Nuorisokahvila Clubi sulki ovensa ja sen jälkeen nuoriso-ohjaajat siirtyivät Pohjois-Haagan ostarille uuteen osoitteeseen. Asukkailta on kerätty ideoita ja tilaan on suunniteltu toimintaa paikallisen koulun, kirjaston ja työväenopiston kanssa. Haagan Lämpiö nimensä nimikilpailun tuloksena, voittajaehdotuksen lähetti Sari Harsu. Idea nimeen syntyi Haagan alueen nimistön teatteriteemasta. – Kyllä mä oon innoissani, naurahtaa toiminnanjohtaja Lauri Hiltunen. Toiminnanjohtaja Hiltusen kanssa on helppo mennä juttusille, joten tervetuloa ideoimaan toimintaa Haagan Lämpiöön! Lontoo ja Helsinki yhteistyöhön digitalisaation hyödyntämiseksi Helsingin ja Lontoon digitalisaatiojohtajat Mikko Rusama ja Theo Blackwell allekirjoittivat City to City Digital Declaration -digijulistuksen Lontoossa. Kuva: Greater London Authority. Lumitöitä riittää vielä viikoiksi Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan alikulkutunnelin K aupunginvaltuusto hyväksyi Kansalaistorilta Kaisaniemeen johtavan jalankulun ja polkupyöräilyn alikulkuyhteyden yleissuunnitelman. Reitti on Helsingin keskustan pyöräliikenteen pääyhteys. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 23 miljoonaa euroa. Helsingin ratapihan alle tuleva alikulkuyhteys on kaupungin länsija itäpuolen tärkein pyöräliikenteen sisääntuloväylät yhdistävä alikulkuyhteys. Tunneli sijoittuu nykyisen Kaisaniemenpuistosta Elielinaukiolle johtavan jalankulkijoiden alikulkutunnelin pohjoispuolelle. Sivu 13 H elsingin vilkkaimmat kulkuväylät on saatu raivattua poikkeuksellisen lumisen kauden jäljiltä. Tällä hetkellä lumitöiden ykköskohde ovat asuinalueiden kadut sekä jalankulkuja pyörätiet. Töitä riittää vielä useiksi viikoiksi, koska pois kuljetettavaa lunta on paljon. Huimasta lumimäärästä johtuen kaupunki on jo lähes kahden viikon ajan tehnyt poikkeusjärjestelyjä lumitöiden tehostamiseksi. Sivu 8 L ontoo ja Helsinki ryhtyvät yhteistyöhön hyödyntääkseen paremmin tekoälyn, avoimen datan ja digialan innovaatioiden tuomia mahdollisuuksia. Tämä on osa uutta molempien kaupunkien digitalisaatiojohtajien tekemää sopimusta. Lontoossa on kukoistava ja nopeasti kasvava teknologiaklusteri, joka toimii moottorina suurelle osalle Euroopassa tehtävistä innovaatioista. Yli kolmannes Euroopan kaikista teknologiajäteistä on sijoittunut Lontooseen ja ne luovat 56 miljardin punnan (64 miljardia euroa) edestä lisäarvoa kaupungin talouteen. Lontoo on Euroopan digitaalinen pääkaupunki ja alati muuttuvan digitaalisen teknologian vaikutus näkyy talouden kaikilla alueilla. Sivu 9 Helsingin seutu neljänneksi EK:n Kuntarankingissa H elsingin seutukunta on Suomen neljänneksi paras alue yrityksille, ilmenee Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemästä Kuntaranking-tutkimuksesta. Seudun kokonaissijoitus oli sama kuin edellisessä, vuonna 2017 toteutetussa tutkimuksessa. Yritykset arvioivat paikallista elinkeinopolitiikkaa ja yritysilmastoa kuitenkin keskimääräistä kriittisemmin. Vastaukset saatiin 232 yrityksestä, joissa oli yhteensä 21 067 työntekijää. Tutkimuksessa selvitettiin myös tarkemman kuntatason tuloksia, mutta ne ovat seutuvertailua suuntaa-antavampia. Kuntakohtaisessa vertailussa Espoo oli 20 suurimman kaupungin joukossa toinen, Helsinki kolmas ja Vantaa sijalla kahdeksan. Sylvia vahvoine naishahmoineen syntyi baletin edelläkävijäksi J o 46 vuotta Hampurin baletin johtajana toiminut John Neumeier saapuu Helsinkiin harjoittamaan teostaan Kansallisbaletille. Helsinkiä kehitetään matkailukaupunkina Sivut 8-9 Sivu 7 Sivu 12
4 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 4/2019 Suhdannenäkymät heikentyivät Helsingissä P k-yritysten lähiajan suhdanneodotukset ovat selvästi heikentyneet syksystä 2018 koko maassa, kertoo kevään 2019 Pk-yritysbarometri. Koko maan pienistä ja keskisuurista yrityksistä vain 29 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 15 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Myös helsinkiläisten yritysten suhdanneodotukset ovat heikentyneet, vaikka näkymät ovat hieman paremmat kuin koko maassa. Saldoluku on laskenut syksystä 11 prosenttiyksikköä. Suhdanneodotukset olivat korkeimmillaan syksyllä 2017, jonka jälkeen ne ovat tasaisesti heikentyneet, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Yhä harvempi helsinkiläinen yritys arvioi nyt suhdanteiden paranevan ja yhä useampi pysyvän ennallaan. Paranemista ennakoi 32 prosenttia, syksyllä 39 % ja heikkenemistä 12 prosenttia, syksyllä 8 % helsinkiläisistä pk-yrityksistä. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän 56 prosenttia. Henkilökunnan määrän suhteen näkymät ovat Helsingissä paremmat kuin viime syksynä, toisin kuin koko maassa. Helsinkiläisistä pk-yritysten edustajista 29 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja kuusi prosenttia arvioi määrän olevan pienempi. Ennallaan henkilökunnan määrän arvioi pysyvän 65 prosenttia yrityksistä. Yli puolet koko maan ja Helsingin alueelta vastanneista pk-yrityksistä kertoo tarjolla olevan riittämättömästi tarpeitaan vastaavaa osaavaa työvoimaa, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen. Pk-yritykset pyrkivät turvaamaan osaavan työvoiman saannin yleisimmin panostamalla henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja hyödyntämällä aiempaa enemmän alihankintaja toimittajaverkostoja. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pk-yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Tutkimuksessa kysytään pienten ja keskisuurten yritysten odotuksia tulevalle 12 kuukaudelle. Kolumni Kirja-arvostelu Kukkia Valentinuksen haudalle V alentinuksen päivänä sydämet lentävät. Yritin laskea montako ystävänpäivä-sydäntä sain kiinni, mutta menin heti laskuissa sekaisin. Jokaisella sydämellä on oma tehtävänsä karistella surumielisyyttä matkalla iloon, parempaa kohti. Jokainen sydän on korjausliike melankoliaa ja uuvuttavaa tosikkoutta vastaan. Murheiden maailma janoaa rakkautta. Ylihistoriallinen murheenkätkeminen on ihmissuvun paha sairaus, jonka parantamiseen jokainen voi osallistua. Jokainen hetki, lempeä katse, hyväksyvä sana, lämpöinen kädenpuristus on arvokas. Parasta mitä toiselle voi tehdä, on lahjoittaa hänelle tunne, että hän on arvokas ja hyväksytty. Jokainen ystävällinen ”sydänlähetys” parantaa maailmaa. Ystävänpäivä muistuttaa, että jokainen päivä vahvistaa ystävyyttä aitoudellaan. Surumielisyys joutuu tunnustamaan voimattomuutensa aina silloin kun toisesta puhutaan hyvää, panettelu pannaan pannaan ja toista arvostava ystävällisyys korotetaan kunniaan. Siunasin ystävänpäivän alla arvostetun sydäntautilääkärin haudan lepoon. Hän oli kouluttanut ja perehdyttänyt satamäärin nuoria lääkäreitä sydäntautien (kardiologian) salaisuuksiin. Hänet tunnettiin räsikyvänä persoonana, tarmokkaana oman tieteenalansa tuntijana ja tutkijana. Hän oli hurmaannuttava humoristi, ei myötäilijä vaan osallistuva maailmanmenon tarkkalija. Hän halusi usein kulkea vastavirtaan. Hänen kollegansa kertoi minulle hautajaisissa, että hän edusti sitä huumorin lajia, joka on tavallista älykkäille ihmisille. Tarmokas sydänlääkäri oli ilon tuoja. Tuo merkillinen sydänlääkäri nosti mieleeni kreikkalaisen sanan ”kardiognosia” joka tarkoittaa sydänten tuntemusta. Se ei tarkoita sydäntä lääketieteellisessä mielessä ihmisen elintoiminjen tärkeänä moottorina vaan sydämen tuntemusta ihmissuhteiden hoitamisessa. Emme varmasti koskaan ole liian sydämellisiä toisillemme. Ystävänpäivän eli Valentinuksen päivän synty viittaa rakkauteen sydämellisyyden syvimpänä muotona. Laajasti tunnettu piispa Valentinus osoitti sydämellistä rakkautta siinä määrin, että se johti hänet marttyyrikuolemaan 14. helmikuuta vuonna 269. Hänen kuolinpäivästään tuli sitten rakastavaisten juhlapäivä Valentines Day, joka meillä Suomessa on laimentunut Ystävänpäivä-nimiseksi. Valentinuksen tarinaan liittyvä vihkivillitys sai alkunsa siitä, kun hänen läheisyydessään ollut varuskunta kielsi sotilaita rakastamasta naisiaan, sillä heidän piti antautua kokosydämisesti vain sotimisen harjoitteluun. Rakkaus ohjasi ajatusta väärään suuntaan. Tässä tilanteessa sotilaat tulivat vähin äänin Valentinuuksen puheille ja tämä alkoi vihkiä pareja salaa. Asian paljastuttua Valentinuksesta tuli marttyyri, jonka haudalle rakastuneet alkoivat kantaa kukkia osoittaakseen kunnioitusta hyväntekijälleen. Nyt Valentinus varmasti iloitsee huomatessaan miten vielä 2000-luvulla monet ihmiset Suomea myöten yhä lähettelevät sydämiä twittereissään, fagacebokeissaan ja tekstiviesteissään. Rakkauden hurma ei ole laannut. Keskiajalta lähtien nämä Valentinuksen sydämet alkoivat lennellä, eikä loppua näy. Aina tulemme kaipaamaan rakkautta, ystävyyttä ja läheisyyttä. Valentinuksen romanttinen legenda muistuttaa rakkauden voimasta. Sitä ei mikään voita. Ihminen on enemmän kuin hän on kykenevä itselleen paljastamaan. Rakkaudeton ihminen pelkää elämänsä tyhjyyttä ja merkityksettömyyttä, kuolemaa. Rakkaus voittaa pelon. Siksi jokaisen menestyksen takana on rakkaus. Veli-Matti Hynninen Tuomioja terävän tarkkana ? Erkki Tuomioja, pitkän linjan politiikko, kirjailija,historioitsija on pitänyt ja pitää edelleen ahkerasti ja tarkasti lähes joka päivä päiväkirjaa. Hän tehnyt näin jo vuosia ja on myös julkaissut nämä erittäin merkittävät päiväkirjansa. Ensimmäinen ”Siitä syntyy vielä rumihia” käsitteli vuodet 1991-94, toinen ”Luulin olevani aika piruileva” vuodet 1995-97 ja uusin ”Ei kai eilisestä jäänyt vammoja” koskee vuosia 19982000 ( Tammi 2018 ). Kolmas osa ”Ei kai eilisestä jäänyt vammoja” jatkaa aiempien päiväkirjojen erinomaista ajankuvaa. Kirjoitukset, kokemukset, näkemykset on kirjattu juuri tuoreeltaan sinä tai seuraavana päivänä. Nyt julkaisuvaiheessa niitä ei ole muutettu, paranneltu, selitelty. Kaikki Sauli Niinistön ja Paavo Lipposen kiroilut hallituksen naisille on kirjattu kuten muutkin politiikan raadollisuuden, henkilökohtaisten juonittelujen, makeilujen,halveksimisen olomuodot. Kirjan 700:lla (!) sivulla esiintyy satoja henkilöitä, joista hyvin harvasta Erkki Tuomiojalla on hyvää sanottavaa. Niinistö ja Lipponen Kirjan ajanjaksona 1998 – 2000 Tuomiojan työura muuttuu kolmeen kertaan. Ensin hän on Eduskunnan suurimman ryhmän SDP:n ryhmän puheenjohtaja ”kaitsettavanaan” yli 60 kansanedustajaa. Pahimmat poliittiset vastustajat ovat oman puolueen pääministeri Paavo Lipponen ja kokoomuksen valtiovarainministeri Sauli Niiinistö. Päiväkirjat kuvaavat lähes joka päivä Tuomiojan eduskuntaryhmän kamppailua Lipposen ja Niinistön hallituksessa sopimia SDP:n linjalle täysin päinvastaisia päätöksiä vastaan. Turhaan. Tuomiojakin turhautuu Lipposen ikuiseen kokoomuksen myötäilyyn. Pohtii koko politiikan jättämistä tai jopa puolueen vaihtamistakin. Ministeriksi! Koko ajan lähes joka asiasta eri mieltä Lipposen kanssa oleva Tuomioja kokee yllätyksen : hänestä tulee ministeri Paavo Lipposen hallitukseen: kauppaja teollisuusministeri. Kuvaukset suurten liikemiesten vierailuista ”hattu kourassa” ”vasemmistoradikaaliministerin” luona ovat herkullisia. Ministeriön virkamiehet, ylimielisesti, kuvittelevat voivansa pyörittää uutta ministeriä, mutta ei ihan onnistu! Vuonna 2000 tapahtuu suuri muutos. Ulkoministeri Tarja Halonen valitaan Tasavalllan Presidentiksi, Tuomiojan entinen heila uutisoidaan ! Tuomioja siirtyy ulkoministeriksi Lipposen ollessa pääministerinä. Halosesta Tuomioja saa hiljaista ja näkyvääkin tukea politiikalleen, joka edelleen eroaa Lipposen länsija Nato-myönteisestä linjauksista. Jatkuvaa vääntöä,kirjaa lukiessa voi vain ihmetellä miten Tuomioja jaksaa olla koko ajan jyräyksen alla ja yrittää ja yrittää aina vain uudelleen. Tukea ja kannustustakin tulee kokouksissa kun Lipponen ei ole paikalla. Kun Paavo tulee ei kukaan avaa suutaan. Kokouksen jälkeen kyllä taas kehutaan Erkin kriittistä puheenvuoroa kun Paavo on poistunut. Selvät nuoleskelijat Tuomioja kirjaa pirullisesti. Panttivankidraama Jololla Vuoden 2000 mielenkiintoinen tapaus on Filippiinien panttivankidraama, Jolon saarella oli myös kaksi suomalaista, Vahanen ja Fränti. Erittäin monimutkainen kansainvälinen tilanne kuvataan päiväkirjoissa erittäin hyvin. Helppoja ratkaisuja ei ollut. Tuomiojan osuus oli hakea viileän rauhallista ratkaisua neuvottelemalla vaihtoehtona meilläkin esitettyihin aseellisiin hyökkäyksiin. Tuomiojan ja erikoisesti Risto Vahasen toiminta arvaamattomassa tilanteessa ansaitsevat vieläkin suuren tunnustuksen. Kirjassa Tuomioja kauhistelee kansainvälisen kokouksen jälkeen eikö Lipposesta löydy mitään selkärankaa ! Lipposella on median luoma maine kovana ja taitavana johtajana. Tarja Halonen huomauttaa tähän, Lipponen on kova alemmilleen, nöyrä ylemmilleen. Tuomiojan päiväkirjat 19982000. Vahvaa koettua tekstiä. Kannattaa lukea. Kaikki 700 sivua,ei pidä pelätä. Vaikka vuosi kerrallaan. Kestävyyslaji kuin kestävyysjuoksu. Pekka Hurme Lucia-keräys uuteen ennätykseen V uoden 2018 Lucia-keräys oli kaikkien aikojen menestyksekkäin. Keräystulos on 193 000 euroa, ja keräystuotot käytetään ennaltaehkäisevään työhön tukea tarvitsevien lapsiperheiden hyväksi. Lucia-keräys päättyi 31.1.2019 ja saavutti uuden ennätyksen: vuoden 2018 keräystulos on 193 000 euroa (2017: 164 000 euroa, 2016: 148 000 euroa). Loistavan tuloksen ansiosta voimme tukea entistä useampia lapsiperheitä, joilla on vaikeuksia selviytyä arjestaan. Lucia-keräyksen tuotot on ohjattu samaan tarkoitukseen vuodesta 2014 lähtien. Lapsiperheillä voi olla haastavaa monista eri syistä. Esimerkiksi köyhyys, sairaudet tai tukiverkoston puuttuminen lisäävät uupumisen riskiä monissa perheissä, vaikka halua ja kykyä hyvään vanhemmuuteen olisikin. Varhainen välittäminen hyödyttää niin perheitä kuin yhteiskuntaakin: tuen ansiosta suuria toimenpiteitä ei välttämättä tarvita. – Olemme sydämellisesti kiitollisia suurenmoisista avustuksista, joilla niin yksityishenkilöt, organisaatiot kuin yrityksetkin ovat tukeneet Folkhälsanin Lucia-keräystä, Samfundet Folkhälsanin toimitusjohtaja Georg Henrik Wrede sanoo. – Jokainen avustus, niin pieni kuin suurikin, on äärimmäisen tärkeä työssämme tukea tarvitsevien perheiden puolesta. Lucia-keräys on tehokas ja turvallinen tapa antaa tukea sitä tarvitseville täällä koti-Suomessa. Vielä kerran – kiitos! Vapaaehtoisten voimin Suomen Lucia on sekä kulttuuriperinne että keräys. Lucia-koneisto koostuu monesta osasta ja mukana on lukemattomia ihmisiä. Perinteen ja keräyksen mahdollistavat niin Folkhälsanin, Ylen ja Hufvudstadsbladetin työntekijät kuin suuri joukko vapaaehtoisia. – Olemme erittäin iloisia vahvasta omistautumisesta, jonka Lucia-perinne luo, Folkhälsans förbundin johtaja Viveca Hagmark sanoo. – Meillä on suuri määrä vapaaehtoisia, jotka valjastavat aikansa ja osaamisensa järjestääkseen vierailuja sairaaloihin, päiväkoteihin, vanhainkoteihin, juhliin ja konsertteihin, ja me näemme, kuinka paljon nämä vierailut merkitsevät. Lucia-neito on Lucia-keräyksen keulakuva, ja hän tekee yhdessä seurueensa ja Lucia-kuoron kanssa joulu– tammikuun aikana lähes 100 ikimuistoista vierailukäyntiä. Suomen Lucia-neito 2018 Elin Qvist kantaa muistoja mukanaan lopun elämäänsä. – Aikani Lucia-neitona on ollut maaginen ja olen saanut todella monia ihania, elinikäisiä muistoja, Elin Qvist sanoo. – Keräysennätys tuntuu todella upealta – kaikki, jotka ovat osallistuneet Lucia-keräykseen, ovat tehneet todella hyvän teon. Sydämelliset ja suuret kiitokset teille kaikille! Suomen Lucia on sekä kulttuuriperinne että keräys. Kuva: Askar Ibragimov/Folkhälsan.
5 Nro 4 • Viikot 8-9/2019 M unkin S eutu Kaupunginvaltuustoossa valtuutettujen aloitteita K aupunginvaltuuston kokouksessa käytiin keskiviikkoiltana 13.2. laaja aloitekäsittely, jonka aikana käsiteltiin 15 valtuutettujen tekemää aloitetta. Erityisesti valtuutettu Atte Harjanteen aloite lihaja maitotuotteiden kulutuksen puolittamiseksi kaupunkikonsernissa vuoteen 2025 mennessä johti pitkään keskusteluun. Tiukan äänestyksen jälkeen asia palautettiin valmisteluun ja kaupungilta edellytetään suunnitelmaa tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Muut puhuttaneet aloitteet koskivat muun muassa Helsingin kaupungin jäsenyyksien selvittämistä eri yhdistyksissä, biomassalle laadittavia kestävyyskriteereitä sekä Suurmetsäntien ja Malminkaaren turvallisuutta. Valtuustossa hyväksyttiin asemakaavamuutokset Meilahteen ja Pukinmäkeen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Meilahden Töölöntullin asemakaavan muuttamisen. Asemakaavan muutos mahdollistaa 1960-luvun toimistorakennuksen rakennussuojelun ja osittaisen muutoksen asuinkäyttöön sekä uusien asuinkerrostalojen rakentamisen 1960-lukuisen koulurakennuksen tilalle. Asukasmäärän lisäys alueelle on vajaat 400. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen myös Pukinmäen asemanseudulle. Muutos mahdollistaa asemanseudun täydennysrakentamisen. Uutta liiketilakerrosalaa on tulossa alueelle 11 000 k-m², josta 2 000 k-m² tulee olemaan autohallin käytössä. Asemakaavanmuutos mahdollistaa myös hyvin saavutettavan paikallisen liikekeskuksen. Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti Pukinmäen asemanseudun palvelujen paranemiseen ja tuo alueelle lisää työpaikkoja. Päiväkotien rakennuslupaasioista lisää päätöksiä H elsingin kaupunki jatkaa päiväkotien rakennuslupapuutteisiin liittyviä selvityksiä ja päätöksentekoa. Ankkalampi Oy:tä kehotetaan kiireellisiin toimenpiteisiin Punavuoressa, Pakilassa ja Toukolassa. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto käsittelee perjantaina 15.2.2019 päiväkoti Punavuoren Ankkalampea (os. Pursimiehenkatu 12) koskevaa esitystä. Esityksen mukaan päiväkodin toiminta nykyisissä tiloissa on lopetettava 1.4.2019 mennessä, ellei tiloille ole siihen mennessä haettu ja myönnetty rakennuslupaa sekä toteutettu sen määräyksiä. Päiväkoti Punavuoren Ankkalampi on toiminut nykyisissä tiloissaan liikehuoneistossa vuodesta 2012 lähtien. Tilojen muuttamiseksi päiväkotikäyttöön on myönnetty vuonna 2012 rakennuslupa, joka on rauennut vuonna 2015. Rakennusvalvonta ei ole saanut selvitystä kohteessa tehdyistä muutostöistä. Rakennusvalvonta on antanut 8.2.2019 määräyksen myös päiväkoti Pakilan Ankkalammen (Koulumestarintie 15 / Piikintie 18) toiminnan kieltämisestä 1.4.2019 alkaen, jollei rakennusluvan määräyksiä noudateta. Kohteella on voimassa oleva rakennuslupa, mutta sen mukaisia muutostöitä ei ole tehty. Toukolassa sijaitsevalle Arabianrannan Ankkalampi -päiväkodille (Hämeentie 124) on haettu rakennuslupaa toiminnan aloittamisen jälkeen. Hakemus on evätty 5.2.2019, koska esitetyt suunnitelmat eivät täytä paloturvallisuussäännöksiä. Jos päiväkodille ei pian haeta ja myönnetä uutta rakennuslupaa sekä toteuteta sen määräyksiä, niin rakennusvalvonta esittää ympäristöja lupajaostolle, että toiminnan lopettamiseksi asetetaan velvoite ja uhkasakko. Ankkalampi-päiväkotiketjun on todettu toimivan Helsingissä kymmenessä toimipisteessä ilman asianmukaisia tiloihin liittyviä rakennuslupia. Ankkalampi on sulkenut kohteista yhden, Lauttasaaressa sijainneen Vattu2:n. Muiden kuuden kohteen osalta rakennusvalvonnan selvitykset ovat vielä kesken. Helsingin kaupunki suhtautuu vakavasti esille nousseeseen ongelmaan, jossa päiväkoteja on toiminut luvattomissa tiloissa. Kaupunki tekee parhaillaan perusteellista selvitystä, jonka tavoitteena on tutkia päiväkotien rakennuslupatilanne myös kaupungin omissa kohteissa. Yksityisen palvelun tuottaja vastaa kaikista päiväkodin toimintaan ja tiloihin liittyvistä luvista. Kaupungin sisäisiä käytäntöjä on jo tarkennettu ja varmistettu, ettei päiväkotitoimintaa ole jatkossa mahdollista aloittaa ennen kuin päiväkodin tilat ovat asianmukaiset ja kaikki muutkin vaatimukset toiminnalle ovat kunnossa. Sujuvammat katutyöt vaativat jatkossa uudenlaisia avauksia Kokonaisprojektissa on viisi eri osaprojektia 1. Aalto-yliopiston tutkimusja kehityshanke 2. katuhankkeiden ohjelmoinnin kehittäminen 3. katuhankkeen toteutus 4. viranomaisohjaus ja lainsäädäntövaikuttaminen 5. katuhankkeiden asiakasja kaupunkilaisviestinnän kehittäminen Katutöitä Mechelininkadulla syksyllä 2017. Kuva: Aki Rask H elsinki on käynnistänyt laajan kokonaishankkeen katutöiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kaupunki kutsui rakennusalan keskeiset toimijat mukaan kehittämään tapoja toteuttaa vaativat katuja kunnallistekniset hankkeet entistä ketterämmin. Yli 100 urakoitsijoiden, suunnittelutoimistojen ja tilaajien edustajaa kokoontuivat Helsingin kaupungin kutsusta ratkomaan katutöiden sujuvoittamisen haastetta. Kaupunki halusi erityisesti kuulla, mitä sen omassa toiminnassa on parannettavaa katutyöhankkeiden eri vaiheissa ja miten hankkeiden tehokkuutta voitaisiin parantaa paremmalla yhteistyöllä eri toimijoiden välillä. – Maailman toimivimmassa kaupungissa myös katutyöt hoidetaan vähiten haittaa aiheuttavalla tavalla. Parannettavaa on monella osa-alueella. Erityinen huomio kiinnitetään kantakaupungissa tehtäviin katutöihin. Panostuksen katutöiden sujuvuuteen tulee vertautua paljon aiempaa paremmin siihen, kuinka paljon haittaa katutöistä kriittisillä alueilla aiheutuu ympäröivälle yhteiskunnalle. Yhdessä tekemisen kulttuurilla haasteessa onnistutaan parhaiten, toteaa hankkeen käynnistänyt Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Hankkeelle ollaan juuri rekrytoimassa projektipäällikköä ja eri osaprojekteissa tullaan käyttämään paljon ulkopuolista osaamista kaupungin apuna. Kyse on niin erilaisesta asiantuntija-, leaningja konsulttityöstä kuin alan toimijoiden osallistamisesta kehittämään yhdessä parannuksia toimintatapoihin. – Odotan paljon infra-alan toimijoiden yhteistyöltä. Uskon, että tämä on yhteinen harjoitus, jossa parhaimmillaan sparraamme toisiamme. Myös ravistelevat ideat ovat tervetulleita. Onko parempi, että suljetaan vilkas katu kokonaan liikenteeltä muutamaksi kuukaudeksi, jos sillä voidaan lyhentää remonttiaikaa merkittävästi, pohtii pormestari Vapaavuori. Kaupunki varautuu kasvuun Helsinki varautuu kaupungin kasvuun rakentamalla koko ajan uutta infrastruktuuria; katuja ja kunnallistekniikkaa. Samaan aikaan vanhaa infraa on uusittava. Eri puolilla Helsinkiä nähdään tulevinakin vuosina runsaasti katutöitä ja niillä on isot vaikutukset kaupunkilaisten arkeen. Helsingin kaupunki investoi katuihin noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä noin puolet on uudisrakentamista uusilla asuinja työpaikka-alueilla, kuten Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Pasilassa ja Kruunuvuorenrannassa. Muualle kaupunkiin rakennetaan uusia katuja noin 20 miljoonalla. Vanhojen katujen peruskorjauksen osuus on noin 42-49 miljoonaa. Kaupungin lisäksi katuihin investoivat muut toimijat, kuten Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos (HKL) sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Yksin kaupungilla on vuosittain suunnitteluvaiheessa noin 100 ja eri rakentamisvaiheissa noin 200-300 katuhanketta. Lisäksi kantakaupungissa tehdään vuosittain kahdesta viiteen merkittävää katujen peruskorjaushanketta. Tänä vuonna tällaisia ovat Hämeentie ja Erottaja. Katutöihin liittyvää kehittämistä on tehty aiemminkin, mutta kehittämistoimenpiteet eivät ole olleet riittävän vaikuttavia. Nyt kaupunki etsii kaikin keinoin ratkaisuja siihen, että työmaat haittaavat kaupunkilaisten arkea nykyistä vähemmän. Katutöihin liittyvää kehittämistä tehdään jatkossa kokonaisvaltaisesti ja tiiviisti yhteistyökumppaneiden ja markkinatoimijoiden kanssa. Messukeskuksessa yli 1,2 miljoonaa kävijää T apahtumien vetovoima näkyy kasvuna tilastoissa. Suomen suurimman tapahtumatalon Messukeskuksen kävijämäärä ylitti viime vuonna jälleen 1,2 miljoonan rajan. Messukeskuksessa vieraili 1 214 787 kävijää messuilla, kokouksissa, kongresseissa, yritysjuhlissa ja muissa tapahtumissa. 1,2 miljoonan kävijän raja ylittyi jo toistamiseen Messukeskuksen 2000-luvun tilastoissa. Suosituin Messukeskuksen tapahtumista oli Helsingin Kirjamessut, joka ylsi historiansa suurimpaan kävijämäärään, 85 616 kävijään. Kirjamessut ohitti siten kävijämäärässä muun muassa monta huippusuosittua kesätapahtumaa kuten Flow-festivaalin, Helsingin juhlaviikot ja Pori Jazzin. Messukeskuksen uusista tapahtumista erinomaisen alun otti MaatalousKonemessut. Suomen suurin maatalouskoneiden sisänäyttely keräsi heti ensimmäisellä järjestämiskerralla 16 820 kävijää eri puolilta Suomea. Viihdetuotannoissa loisti MAMMA MIA! -musikaali, jonka suomenkielinen ensiesitys keräsi Messukeskus Amfi -teatteriin 92 000 Abba-fania. Messukeskus vuokraa tilojaan myös muiden tapahtumajärjestäjien käyttöön. Messukeskuksen vierastapahtumista suosituimpia olivat viime vuonna Kennelliiton Koiramessut (37 000 kävijää), American Car Show (25 000), SLUSH (22 500) ja ensimmäistä kertaa Messukeskuksessa järjestetty Tubecon (17 000). Messuja ja vierastapahtumia järjestettiin Messukeskuksessa viime vuonna kaikkiaan 96 ja kokouksia 1440. Kansainvälisistä kongresseista suurin oli Euroopan kansanpuolueen EPP:n puoluekokous, joka toi Messukeskukseen 3000 eurooppalaista poliitikkoa ja kokousta seurannutta median edustajaa. Messukeskus täyttää 100 vuotta – Alkanut vuosi on Messukeskuksessa erityinen, sillä yrityksemme täyttää sata vuotta. Suomen Messut Osuuskunnan perustaminen merkitsi samalla koko messutoimialan syntyä Suomessa. Juhlimme hyvillä mielin, sillä tapahtumien vetovoima on kasvussa niin Suomessa kuin maailmalla. Kokemuksellinen markkinointi on oiva vastapari digille – me ihmiset tarvitsemme myös live-kokemuksia ja tunteita herätteleviä elämyksiä, sanoo Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen.
6 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 M unkin S eutu Kylmiä talven lämpimät. Suomalainen sananlasku Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta VIIKKO 8 KE 20.2. Heli, Heljä, Helinä, Hely TO 21.2. Keijo PE 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda, Tuulikki LA 23.2. Aslak SU 24.2. Matti, Matias VIIKKO 9 MA 25.2. Tuija, Tuire, Vanessa TI 26.2. Nestori KE 27.2. Torsti TO 28.2. n Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä Onni, Sisu PE 1.3. Alpo, Alpi, Alvi LA 2.3. Virve, Fanni, Virva SU 3.3. Laskiaissunnuntai Kauko VIIKKO 10 MA 4.3. Ari, Arsi, Atro TI 5.3. Laskiaistiistai Leila, Laila Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Haaga Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Matt. 20:1–16 Ystävä Muista ystävää, joka kaukana on. Häntä muista vaikk´ kirjeellä. Muista ystävääs sanoilla kauniilla, muista kortilla, kuvalla. Hän kun viestisi saa, hän on onnellinen, ajatuksissaan sinua kiittää. Silloin kaksi on meitä, kun muistellaan. Monta muistoa kaunista tallella. Ajan kulku ei niitä kadota, kaikk´ ne säilyypi aina muistoissa. Olavi Kylliäinen Runopalsta M ummulassa sai aina herkkuja, toisin kuin kotona. Oli kettukarkit, jäätelöt ja limonadia pitkin päivää. Koska meitä lapsenlapsia oli useampia, tähän liittyi aina valtava epäoikeudenmukaisuuden kokemus. Niin paljon hyvää ei maailmassa olekaan, etteikö vähän harmittaisi, että joku toinen saattoi saada hiukan enemmän. Kerran tätä kitistessäni isoisä näytti Raamatusta kohdan, jossa isäntä maksaa työmiehille samaa palkkaa ihan riippumatta siitä, minkä verran he ovat töitä tehneet. Pappa sanoi sitä epäoikeudenmukaista isäntää Jumalaksi ja ehdotti, että antaisin asian hautua parikymmentä vuotta ja tulisin joskus aikuiseksi kasvettuani hänelle kertomaan, onko tähän oikeudenmukaisuustouhuun tullut mitään tolkkua. Tänään muistin sen keskustelun ja huomasin, ettei sitä ole paljon tolkkua tullut mihinkään. Turtumus tässä on tullut. Tähän ikään mennessä olen jo ehtinyt tottua siihen, että aina eivät kettukarkit mene tasan. Ei sitä aina jaksa edes huomata eikä siitä välittää. Sen verran suhde oikeudenmukaisuuteen on lapsuudesta muuttunut, että en ehkä osaa sitä oikeudenmukaisuutta niin kaivatakaan. Kun peiliin katsoo, sieltä tuijottaa mies, joka olisi aivan lirissä, jos paha saisi palkkansa ja tekojaan mitattaisiin oikeudenmukaisuuden vaa’alla. Juuri siinä on minulle kristinuskon viehätys. Se, että jokainen, joka uskoo, voisi pelastua teoistaan huolimatta, tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja hyvä niin. Oikeudenmukaisella Jumalalla minä en nimittäin tekisi yhtään mitään. Sellaisella ei ole minulle muuta annettavaa kuin tulta, tulikiveä ja vinoilu päälle. En minä sitä osaa pelätä, että sen enempää Jumala kuin tämä maailmakaan kohtelisivat minua epäoikeudenmukaisesti. Sitä minä pelkään, että sittenkin saisin ansioni mukaan. Samuli Suonpää Kirjoittaja on toimittaja ja uskontojen ystävä Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messut kirkossa su klo 11. Messu su 3.3. klo 11. Mukana kirkkokuoro. Arkiehtoollinen ke 6.3. klo 19. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia. Puhujana Anna Saurama. Muut tilaisuudet Lasten kerhoja ei hiihtolomaviikolla 8. 90 –vuotiaiden keskusteluryhmä pe 22.2. klo 13 seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 23405138 Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Merimieskirkkopiiri ma 25.2. klo 14 päätykamarissa, kokoontuu joka toinen viikko. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18-20 alakerran nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistai parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. ToivonBistro yhteisöruokailu kesiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18-20.30, seurakuntatalon alakerrassa. Lapsikuoro, yli 6 v. to klo 16.30-17.15, seurakuntasalissa, ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot olga. makinen@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Senni Valtosen johdolla senni.valtonen@evl.fi Ilta tulilla, nuotioilta kirkon pihalla to 28.2. klo 18. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Omat paistettavat mukaan. Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Latinan laulajat kuoro juuri sinulle! Tule laulamaan latinaksi! Tämä lauluryhmä on kaikille laulamisesta pitäville, aikaisempaa kuorokokemusta ei tarvita. Laulamme yhdessä helppoja lauluja. Kokoonnumme kerran kuussa maanantaisin (11.3. ja 8.4.) seurakuntatalon alakerrassa klo 18-19.15. Ryhmää johtaa kanttori Senni Valtonen. Tule kaikkiin neljään kokoontumiseen tai vain kerran kokeilemaan Miksi olen olemassa –luentosarja. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Ke 27.2. vieraana Kirkko ja kaupunki –lehden päätoimittaja, kolumnisti ja pappi Jaakko Heinimäki. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Luennon jälkeen keittolounas seurakuntasalissa n. klo 13. Kirjallisuuspiiri ma 4.3. klo 18.30 seurakuntatalon alakerrassa. Eeva Lennon: Eeva Lennon, Lontoo (Karisto). Alustus Kaarina Osmoviita. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Perinteinen messu su 24.2. klo 13. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Lasten kerhoja ei hiihtolomaviikolla 8 Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30-11.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16-17.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Israel-ilta pe 22.2. klo 18. Aiheena: 10 syytä pysyä Israelin rinnalla. puhujana Seppo S. Kosonen. Musiikissa Ulla ja Pete Ronkainen. Muualla Huopalahden rovastikunnan sururyhmä alkaa ke 13.3. klo 17.30 – 19 Huopalahden kirkon Haagasalissa, Vespertie 12, 2. krs. Vetäjinä diakonissa Mia Salmio ja rovasti Tuula Sääksi. Kokoontumiset 5 kertaa 13.3. – 10.4.sekä pääsiäisen jälkeen 24.4. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 28.2. mennessä: Mia Salmio, p. 09 2340 5128, mia.salmio@evl.fi. Järjestää Haagan, Kannelmäen, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen seurakunnat Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Munkkivuoren kirkossa ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com S uositun esitelmäja keskustelusarjan MIKSI OLEN OLEMASSA? vieraaksi saapuu 27.2.2019 klo 11.30 Kirkko ja Kaupunki-lehden päätoimittaja, kirjailija ja kolumnisti Jaakko Heinimäki. Monipuolisena tekstin tekijänä Heinimäki on kirjoittanut pyhimyksistä, synnistä, huumorista, viineistä ja ruuasta. Kirkko ja kaupunki on yksi suurimmista medioista pääkaupunkiseudulla ja koko Suomessa. Jaakko Heinimäen ajatuksia aiheesta MIKSI OLEN OLEMASSA kuulet Munkkivuoren kirkossa 27.2. klo 11.30 Vieraan puheenvuoron jälkeen on mahdollisuus kysymyksiin ja kommentteihin. Keskusteluja voi jatkaa yhteisen aterian äärellä klo 13 (vapaaehtoinen 5 euroa) seurakuntasalissa. Tapaamisten isäntänä toimii kirkkoherra Leo Glad. Tilaisuudessa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen. TERVETULOA KAIKKI JA KAIKENIKÄISET! Sen tien kulkijat MIKSI OLEN OLEMASSA? 2019 Keskusteluja esitelmäsarja Munkkivuoren kirkolla keskiviikkoina klo 11.30 27.2. päätoimittaja Jaakko Heinimäki 27.3. toimittaja Katri Kallionpää 24.4. toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Jaakko Heinimäki Katri Kallionpää Mikael Pentikäinen
7 Nro 4 • Viikot 8-9/2019 M unkin S eutu Sylvia vahvoine naishahmoineen syntyi baletin edelläkävijäksi Jo 46 vuotta Hampurin baletin johtajana toiminut John Neumeier saapuu Helsinkiin harjoittamaan teostaan Kansallisbaletille Kansallisbaletin kevätkauden ensimmäisenä ensi-iltana nähdään John Neumeierin baletti Sylvia. Kuva: Holger Badekow Jatkoa sivulta 3 K ansallisbaletin kevätkauden ensimmäisenä ensi-iltana nähdään John Neumeierin baletti Sylvia. Antiikin Kreikan mytologiasta tarinansa ammentava Sylvia perustuu 1500-luvulla kirjoitettuun näytelmään. Musiikin Pariisin oopperan baletissa kantaesitettyyn balettiteokseen sävelsi Léo Delibes 1870-luvulla. Aihepiiriltään Sylviaa pidettiin radikaalina balettina, sillä teoksessa naistanssijat esittävät maskuliinisia metsästäjättäriä eivätkä aikakauden romanttisen balettisuuntauksen tapaan keijuja tai muita henkiolentoja. Myös Delibes’n musiikkia pidettiin uudenlaisena, ja esimerkiksi Tšaikovski ylisti musiikin kekseliäisyyttä ja monipuolisuutta. Pitkälti Delibes’n musiikin ansiosta teos on ollut nykypäiviin saakka balettiryhmien ohjelmistossa ympäri maailman. Sylvian koreografi John Neumeier on tehnyt pitkän ja tuotteliaan uran koreografina, ja hän on yksi viime vuosikymmenten tunnetuimmista balettikoreografeista maailmassa. Hän on toiminut Hampurin baletin johtajana jo 46 vuoden ajan, ja nostanut ryhmänsä yhdeksi Euroopan arvostetuimmista balettiryhmistä. Neumeier teki oman koreografiansa Sylviasta alun perin Pariisin oopperan baletille 1997. – Baletin alkuperäinen juoni tuntuisi aikamme yleisöstä teennäiseltä. Miksi asioita ei voisi esittää yksinkertaisemmin?, pohti Neumeier suunnitellessaan teosta. Hän onkin nostanut tarinan keskiöön teoksen mystiikan, ja jättänyt alkuperäisen tarinan juonenkäänteitä vähemmälle painolle. Vaikkei Neumeierin versiota olekaan sijoitettu antiikin Kreikkaan, hän näki hedelmälliseksi yhteistyön kreikkalaisen pukuja lavastussuunnittelijan Yannis Kokkosin kanssa, jolle antiikin aika on elävää historiaa. Suomen kansallisbaletissa Sylvian roolissa tanssivat Linda Haakana, Violetta Keller, Abigail Sheppard ja Yimeng Sun, Amintana Atte Kilpinen, Benjamin Kuefler ja Florian Modan. Suomen kansallisoopperan orkesteria johtaa Garrett Keast. John Neumeier – Léo Delibes: Sylvia Ensi-ilta 1.3.2019 klo 19 Muut esitykset 2.3. klo 14 sekä 6.3., 8.3., 14.3., 15.3., 16.3., 19.3., 20.3. ja 23.3 2019 klo 19 Teosesittelyt 6.3., 14.3., 19.3.2019 klo 18.15 Laskiaisriemua Seurasaaressa sunnuntaina 3.3. klo 12-16 Laskiaissunnuntaina voit kokeilla miten kulkee potkukelkka. S uomenhevosen vetämässä reessä kelpaa ajella talvisessa Seurasaaressa. Voit myös ottaa vauhtia vipukelkalla, kokeilla miten kulkee potkukelkka tai ratsastaa suloisella ponilla. Rakovalkean ääressä on mukava lämmitellä sekä maistella vastapaistettuja lättyjä ja nokipannukahvia. Lisäksi pienessä jäädytettävässä mäessä voi laskea liukureilla (omat liukurit mukaan). Ulkoilun ja ajelun lomassa voi Juhlakentällä grillata omia eväitä. Myös Juhlakentän kioskista voi ostaa kylmiä ja kuumia juomia sekä pientä suolaista ja makeaa syötävää. Kioski palvelee laskiaissunnuntaina ja ympäri vuoden la-su ja pyhäisin klo 11-16. Rekiajelu ja poniratsastus 5 €/henkilö, koko perheen ajelu 10 €. Muihin aktiviteetteihin vapaa pääsy. Tervetuloa reippailemaan Seurasaareen! Seurasaareen pääsee sujuvasti bussilla 24. Maan ollessa lumeton vaihtuu reki kärryihin. Tapahtumalle säävaraus ja pakkasraja -15 C. Laskiaisen viettoon on perinteisesti kuulunut reippailu ja liikkeellä olo. Laskiaisena on laskettu mäkeä ja ajeltu reellä, niin kaupungissa kuin maaseudullakin. Loistefestari on Helsingin nuorten teatteriharrastajien ykköstapahtuma Loistefestarin katselmukset 29.–31.3. Narrin näyttämöllä ja Nordsjö lågstadieskolanissa L oistefestari kutsuu pääkaupunkiseudun nuorten teatteriryhmät esiintymään Nuorten toimintakeskus Hapen Narrin näyttämölle ja Nordsjö lågstadieskolanin Kling & Klang -lavoille. Tapahtumaan voi ilmoittautua 28.2.2019 asti osoitteessa loiste.munstadi.fi. Tapahtuman mentoreina toimivat kokeneet teatterin ammattilaiset kuten näyttelijä, juontaja ja muusikko Lorenz Backman, näyttelijä Elena Leeve, näyttelijä ja ohjaaja Tuomas Rinta-Panttila ja teatteritaiteen lehtori Riku Saastamoinen. Tapahtuman kummina toimii näyttelijä Minttu Mustakallio, joka on tehnyt lukuisia kehuttuja rooleja muun muassa Kansallisteatterin lavalla. Minttu arvostaa jokaista nuorta, joka lähtee mukaan tapahtumaan: – Kunnioitan jokaista nuorta teatterintekijää, joka uskaltaa lähteä mukaan esiintymään julkisesti Loistefestarille ja teatterin monimuotoiseen viidakkoon. Parhaimmillaan teatteri on parasta maailmassa, se voi tuoda iloa samalla sekä tekijälle että katsojalle, ja teatterin mukana nuori voi kokea suuria elämyksiä! Voi tutustua uusiin ihmisiin, saada ystäviä, oppia puheilmaisua ja esiintymistaitoja, joista on hyötyä monella alalla, löytää luettavaksi tekstejä ja kirjoja, joista ei aiemmin ollut hajuakaan. Teatterin avulla voidaan käsitellä helppoja ja vaikeitakin aiheita, ja uskon, että taiteen kautta me ihmiset voimme vaikuttaa maailman kulkuun. Nämä eivät ole miUuden sukupolven Kirsikkatarha Kaupunginteatteriin tään ihan pieniä asioita. Teatterin tekeminen, seuraaminen ja katsominen on kasvattavaa, sivistävää ja opettavaista. Minullekin, joka päivä! Loistefestari on hieno mahdollisuus saada esiintymiskokemusta, nähdä erilaisia nuorten teatteriesityksiä ja kuulla asiantuntevia vinkkejä tulevaisuutta varten. Loistefestarilla nuoret harrastajat pääsevät keskustelemaan teatterialan ammattilaisten (mentoreiden) kanssa ja saavat kannustavaa palautetta. Tapahtuma sopii kaiken tasoisille teatterin harrastajille. Tarkemmat ohjeet ilmoittautumisesta ja osallistumisesta Loistefestarin kotisivuilta. Loistefestarin 29.–31.3. aikataulu: 29.–31.3. katselmukset Narrin näyttämöllä 30.3. katselmukset Itä-Helsingin Nordsjö lågstadieskolanin Kling ja Klang –salissa Nuoret teatterin harrastajat loistavat festarilla upeilla esityksillään, tervetuloa kokemaan tämä myös katsojana! Katselmuksiin on vapaa pääsy. Loistefestarin järjestää Helsingin kaupungin kulttuurinen nuorisotyö. Loistefestari on yksi valtakunnallisen Teatris -tapahtuman aluetapahtumista. Kirsikkatarha – Kuva Ilkka Saastamoinen Chike Ohanwe ja Heidi Herala – Kuva Ilkka Saastamoinen K aupunginteatterin suuren näyttämön kevätkauden avaa 28. helmikuuta Lauri Maijalan tuore tulkinta Anton Tšehovin Kirsikkatarhasta (1904). Pääroolissa Ranevskajana nähdään Maijalan oma äiti, 35-vuotistaiteilijajuhlavuottaan viettävä Heidi Herala. Tärkeä rooli esityksessä on myös jousikvartetilla ja Lauri Porran sille säveltämällä musiikilla. – Klassikon tunnistaa siitä, että sitä voi ja sitä pitää esittää aina uudestaan, aina uusien tekijöiden tekemänä ja uusille yleisöille. Se puhuttelee tätä aikaa ja tämän ajan ihmistä niin kuin se olisi kirjoitettu eilen, sanoo HKT:n ohjaajaksi kiinnitetty Lauri Maijala. – Meidän Kirsikkatarhamme tulee olemaan komedia, mutta se on myös tragedia. Se on musiikkiteatteria ja se on puheteatteria, se naurattaa ja se itkettää ja tarpeen vaatiessa jopa pelottaa. Se tulee olemaan täynnä yllätyksiä niin lavalla kuin katsomossakin – ja siten se jäljittelee elämää itseään, Maijala lupaa. Anton Tšehovin viimeiseksi jääneessä näytelmässä, Kirsikkatarha, vanhan aateliskartanon til a n o m i s t a j a t a r , Ranevskaja, palaa vuosia kestäneeltä ulkomaanmatkaltaan kotiin. Vastassa ovat palvelusväen, sukulaisten ja tuttavien lisäksi perheen vaiettu tragedia ja mittavat taloudelliset vaikeudet, joiden ratkaisemiseksi kauppias Lopahin esittää taloa ympäröivän arvokkaan kirsikkatarhan hakkaamista ja alueen myymistä huvilatonteiksi. Menneen tilalle on jokaisen löydettävä uusi suunta elämälleen. Rooleissa nähdään Heidi Heralan lisäksi Chike Ohanwe (Lopahin), Tommi Eronen, Jouko Klemettilä, Sonja Kuittinen, Seppo Maijala, Sanna Majuri, Kari Mattila, Unto Nuora, Heikki Ranta, Eero Saarinen, Aino Seppo, Emilia Sinisalo ja Nooa Huhtala/ Niila Vasama. Muun muassa Stratovarius-yhtyeestä tutun basistin, säveltäjä Lauri Porran musiikkia esittää jousikvartetti, jossa soittavat Siljamari Heikinheimo/ Kreeta-Julia Heikkilä, Eriikka Maalismaa/Terhi Paldanius, Hanna Hohti/Maarit Holkko ja Petja Kainulainen/Liina-Mari Raivola. Kirsikkatarhan lavastuksen on suunnitellut Janne Vasama ja pukusuunnittelusta vastaa useista elokuvatöistään palkittu Tiina Kaukanen. Valosuunnittelija on Mika Ijäs ja äänisuunnittelija Kai Poutanen. Naamioinnin ja kampaukset on suunnitellut Jaana Nykänen. Kirsikkatarha-ensi-ilta 28.2.2019 klo 19 Helsingin Kaupunginteatterin suurella näyttämöllä.
8 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 M unkin S eutu Lumitöitä riittää vielä viikoiksi Helsinkiä kehitetään matkailukaupunkina Hoitajien riittävä määrä vanhustenhoidon laadun perusta Puheenvuoro ? Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun. Viime eduskuntakaudella Kokoomuksen Risikon alulle laittama vanhuspalvelulaki oli edistysaskel mutta lain hyvät tavoitteet eivät kaikkialla toteudu riittävällä tavalla. Siksi linjasimme ennen joulua hyväksytyssä seniorikannanotossa, että vanhuspalvelulakia on tiukennettava. Toimin kokoomuksen senioriverkoston varapuheenjohtajana. Vanhuspalvelulaki on kokonaisuudessaan arvioitava uudestaan ja tehtävä kunnollinen remontti. Vanhusten palvelujen rakenteet, toimintatavat, valvonta ja henkilöstön määrä on laitettava kuntoon. Kannan erityistä huolta ikäihmisistä, jotka joutuvat jäämään kotiin neljän seinän sisään. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ikäihmisen toimintakyvyn. On sietämätöntä, että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Tilanteeseen tarvitaan korjausliike. Jokasella ihmisellä on oltava mahdollisuus elää omannäköistä elämää iästä tai sairaudesta riippumatta. Mahdollisuus ulkoilla halutessaan, kuntouttavan palvelut ja toimintakyvyn säilyttäminen on oltava osa kaikkia vanhusten palveluja yhteistyötä tehden järjestöjen ja omaisten kanssa. Vanhuspalvelulain uudistamisen yhteydessä on saadettävä hoivatakuu, joka turvaisi nykyistä säädöstä vahvemmin ikäihmiselle pääsy sopivien ja laadukkaiden palveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Esimerkiksi liian moni muistisairas vanhus joutuu sinnittelemään kotihoidossa, vaikka kotona ei enää ole turvallista eikä mielekästä yksin asua. Terveydenhuollossa meillä on jo käytössä hoitotakuu. Viiveet palveluun pääsyssä ikäihmisillä on nyt aivan liian pitkä. Vanhusten hoidossa hoitajana työskennelleenä tiedän, että vanhusten palveluihin tarvitaan lisää hoitajia. Hyvässä hoidossa koulutettujen hoitajien määrä on mitoitettu hoidettavien ihmisten hoidon tarpeeseen eikä yhteen lukuun. Jo kaupunkilaisjärkikin sanoo, että jokaisen ikäihmisen hoidon tarve on erilainen. Opposition ehdottamassa hoitajamitoitusluvussa on kyse vain ympärivuorokautisesta hoivasta. Sen lisäksi on hoitajia riitettävä myös kotihoitoon ja muihin palveluihin. Olen tyytyväinen, että vanhuspalvelulain uudistamisen valmistelu on käynnissä niin, että esitykset saadaan heti uuden eduskunnan käsiteltäväksi. Myös kunnissa on viisasta tehtävä ripeitä toimia hoitohenkilöstön työn houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Hoitajien riittävä määrä vanhustenhoidon laadun perusta Lämpimästi tervetuloa mukaan seuraavaan järjestämääni after walk – kävelytapahtumaan. Keskiviikkona 13.3 klo 17.00 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Ota ystäväsikin mukaan. Kävelyllä on mahdollisuus keskustella Helsingin ja Suomen asioista. Kävelyn tarkoitus on liikkua yhdessä. Sari Sarkomaa Kansanedustaja Tällä hetkellä lumitöiden ykköskohde ovat asuinalueiden kadut sekä jalankulkuja pyörätiet. Kuva: Stara / Helsingin kaupungin aineistopankki / Veikko Somerpuro Kiinteistöjä kannustetaan edelleen lumitöihin Lumityöt ovat sujuneet pääosin hyvässä yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa. Kaupungin ylläpitopalvelusta kuitenkin muistutetaan, että tonttien lumia ei saa tuoda eikä varastoida kadulle tilapäisestikään. Kiinteistöt voivat kuljettaa tarvittaessa tonttien lumet kaupungin virallisiin lumenvastaanottopaikkoihin. Helsingin kantakaupungin alueella kiinteistön vastuulle kuuluvat myös jalkakäytävien auraus ja hiekoitus sekä ajoradalta jalkakäytävän viereen aurattujen lumivallien poistaminen. Asukaspysäköintialueilla asuville alennusta pysäköintilaitoksissa Lumen kaventamat kulkureitit aiheuttavat haasteita pysäköijille, mutta autoilijoiden toivotaan kiinnittävän huomiota etenkin siihen, etteivät pysäköidyt ajoneuvot tuki pelastusajoneuvojen ja raitiovaunujen reittejä. Lumitöiden ja pysäköinnin helpottamiseksi kaupunki on perustanut väliaikaiset asukaspysäköintialueet Katajanokan maailmanpyörän pysäköintialueelle, Kamppiin Hietalahdentorille, Punavuoreen Fredrikintorille ja Etu-Töölöön Hesperian esplanadin hiekkakentälle. Tällä viikolla asukaspysäköintikäyttöön pyritään saamaan Kampintori. Osa Helsingin kantakaupungin alueen pysäköintilaitoksista myöntää pysäköinnistä alennuksen henkilöille, jotka ovat oikeutettuja asukaspysäköintitunnukseen. Sopimuksen voi tehdä vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Lisätietoja asiasta löytyy kaupungin nettisivuilta. Jos autolle ei ole talven aikana tarvetta, sen voi myös tuoda varastoon kaupungin autohotelliin Tattarisuolle. Jatkoa sivulta 3 L unta kuljetetaan aktiivisesti kaupungin kahdeksaan viralliseen lumenvastaanottopaikkaan, ja niiden lisäksi kaupungin omaan käyttöön on tähän mennessä perustettu 15 tilapäistä vastaanottopaikkaa. Vastaanottopaikat löytyvät osoitteesta hel.fi/lumenvastaanotto. Virallisille lumenvastaanottopaikoille on tuotu tänä talvena jo 55 000 kuormaa lunta. Kun tämän päälle lasketaan tilapäiset paikat, määrä on huomattavasti suurempi. Keskimääräisen talven aikana Helsingissä kuljetetaan noin 50 000 kuormallista lunta. Käytössä koko kalusto Lumitöissä on käytössä edelleen koko kaupungin omistama lumenaurauskalusto kuormureineen, ja lisäksi kaikki urakoitsijat ovat hankkineet lisäkalustoa. Kaupungin ylläpitopalvelu on tehostanut myös koulujen ja päiväkotien lumitöitä ja niiden toteutumisen valvontaa. Lumitöitä tehdään lähes vuorokauden ympäri. Ruuhkan purkamiseksi Herttoniemen lumenvastaanottopaikan aukioloja on pidennetty siten, että kaupungin urakoitsijat voivat tuoda sinne lunta myös arkiöisin. Ympärivuorokautiseen toimintaan on tarvetta vielä ainakin tämän viikon ajan. Myös Oulunkylän lumenvastaanottopaikkaa voidaan tarvittaessa ryhtyä käyttämään öisin. Helsinkiin ei ole keskiviikon jälkeen näköpiirissä merkittäviä uusia lumisateita, joten tilanne on kohenemaan päin. Sulan ja pakkasen välillä vaihdellut lämpötila on kuitenkin lisännyt hiekoituksen tarvetta, ja töitä tarvitaan myös lumen alle jääneiden sadevesikaivojen avaamiseksi. Jatkoa sivulta 3 H elsinki tavoittelee matkailun kehittämisessä ensisijaisesti laatua määrän sijaan. Pormestari Jan Vapaavuori on asettanut työryhmän, jonka tehtävä on edistää kaupungin matkailuinfran parantamista ja matkailijoille suunnattujen palveluiden laatua konkreettisilla teoilla, kehittää vuoropuhelua kaupungin ja matkailuyrittäjien välillä ja panostaa aitoihin, paikallisiin kokemuksiin. Matkailun kehittämishankkeen tavoitteena on matkailuekosysteemi, joka hyödyttää paitsi matkailijoita myös kaupunkilaisia, paikallisia yrittäjiä sekä kaupungin kansainvälisen tunnettuuden ja profiilin rakentamista. Hankkeen kautta Helsingistä muodostuu ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla entistä toimivampia, vetovoimaisempi ja paremmin palveleva matkailukaupunki. – Matkailu kasvaa globaalisti valtavaa vauhtia. Viime vuodet ovat olleet myös Helsingissä ennätysmatkailuvuosia ja kasvu on nopeampaa kuin naapuripääkaupungeissa. Matkailun toimivuus koskettaa paitsi Helsinkiin tulevia turisteja, myös helsinkiläisiä. Matkailua on kehitettävä hallitusti, panostaen laatuun. Kasvavasta matkailijoiden määrästä huolimatta on oleellista taata maailman toimivimman kaupungin kokemus paitsi matkailijoille, myös asukkaille. Haluamme panostaa kestävään kehitykseen matkailussa ja nyt sille on myös erityistä tilausta, pormestari Vapaavuori sanoo. Työn ensimmäisessä vaiheessa kaupunki keräsi viime kesänä matkailuelinkeinon, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kehitysehdotuksia liittyen kaupungin matkailuun ja erityisesti matkailun infraan. Kyselyn tuloksena saatiin 180 ideaa. Näitä kehitysehdotuksia jatkojalostettiin syksyllä kaikille avoimessa tilaisuudessa. Jatkojalostuksen seurauksena kaupunki tekee ja toteuttaa kevään 2019 aikana kolmen teeman ympärille rakentuvan matkailuinfran kehittämissuunnitelman. Tavoitteena on matkailuun liittyvän linja-autoliikenteen sujuva ja paikallisia asukkaita mahdollisimman vähän häiritsevä järjestely keskustan alueella, yleisten wc-tilojen riittävyys sekä matkailijoille suunnattujen opastetaulujen kehittäminen. Toteutusta ohjaa kehittämisryhmä, joka vastaa työn koordinaatiosta kaupungin matkailutoimijoiden ja -yritysten kesken. KehittämisryhHelsingin liito-oravakanta kasvaa edelleen Liito-oravat ovat runsastuneet Helsingissä huimaa vauhtia. Kuvassa on liito-oravan ydinalueiden määrä Keskuspuiston länsipuolelta metsäkohteilta, jotka on tarkistettu kaikkina kolmena vuonna. Liito-orava Helsingin Meilahdessa. Kuva: Tuomas Lahti. H elsingin kaupunki on teettänyt kolmannen selvityksen kaupungin liito-oravatilanteesta. Kanta on vahvistunut nopeasti. Helsingistä tunnetaan vuosilta 2014–2018 kaikkiaan 89 liito-oravan asuttamaa metsäkuviota, joista valtaosa on ollut asuttuna myös vuonna 2018. Yhdistämällä läheiset kuviot toisiinsa saadaan asuttujen elinpiirien määräksi noin 70. Uusia vahvan kannan alueita ovat Konala–Malminkartano, Haaga, Pakila ja Veräjämäki–Viikinmäki. Lisäksi liito-oravakanta on luultavasti tihentynyt myös Keskuspuistossa, jota ei inventoitu vuonna 2018. Vuoden 2018 selvityksen mielenkiintoisimpia havaintoja olivat elinpiirit Seurasaaressa, jonne ei pääse puusta puuhun liitämällä, ja Topeliuksenpuistossa, joka on hoidettu puisto kantakaupungissa ja melko irrallaan metsäalueista. Liito-oravan levinneisyysalue laajeni huomattavasti itään vuosien 2014 ja 2016 välillä, mutta ei enää seuraavana kaksivuotiskautena, vaikka elinpiirejä löytyi paljon lisää Helsingin länsija keskiosista. Lahdenväylä on edelleen ollut levinneisyysalueen itäraja ja ilmeisesti myös leviämises
10 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Keskitalven kulttuurikierros Kiinalaista uutta vuotta vietettiin Kansalaistorilla, Oodissa ja Töölönlahdella. Kuva on Kiinan keskuskonservatorion tanssista Feenikslintu levittää siipensä. Kuva: Raimo Granberg. Salla Korja-Paloniemi ja Samuli Nordberg esittävät Tsuumin tanssiduetossa Vintti kauniin parisuhdedraaman matkasta, jota kuljetaan. Kuva: Katarina Makvits. Anna-Maija Terävä (vas.) ja Nina Viitamäki ovat mainion “absurdeja ja rohkeita” tanssijoita Annantalolla. Kuva: Laura Salonen. Minna Tervamäki (vas.) ja Emmi Pennanen näyttävät, miten balettikoulutuksen saaneet näyttelijät menevät improtangoa. Taustalla Anu Keski-Saari sellossa. Kuva: Martin Heslop. Tatu Mönttisen dokumenttiteatteri Korjaamolla kuvittelee, mitä maailman paras mäkihyppääjä sanoisi urheilu-uransa jälkeisestä elämästä. Yllättävä kuolema syventää ajankohtaisuutta. Kuva: Seppo Honkonen. ? Taideyliopiston vaalitentti ”Taide tekee tulevaisuuden” järjestetään 26.2. klo 17–19.30 kaupunkikeskus Sofia Future Farmin Teesalongissa, Sofiankatu 4 C, Torikortteleissa. Tervetuloa kiinalaiseen Sian vuoteen Kiinalaista uuttavuotta juhlittiin Helsingissä jo 13. kertaa. Juhlat olivat nyt Kansalaistorilla ja uudessa keskustakirjasto Oodissa. Tila on avarampi kuin aiempi Keskuskadun ympäristö. Helsingin ja Pekingin kaupunkien yhdessä isännöimä kiinalaisen uudenvuoden juhla tuo iloa ja elämää talviseen kaupunkiin. Ulkoilmajuhlassa koimme värikkäitä leijonaja lohikäärmetansseja sekä monipuolista uudenvuoden ohjelmaa suomalaisten ja kiinalaisten taiteilijaryhmien esittämänä. Meilahden koulun Kiina-Suomi-oppilaat esittivät lohikäärmetanssia, Kiinan keskuskonservatorio ”Jasmiinin kukan”, Sian vuoden tervehdyksen Korkeasaaresta. Liehuvat voitonliput olivat komeita Pekingin tanssiakatemian ”Lotus Leijonatanssissa”. Pormestari Jan Vapaavuori ja hänen pekingiläinen kollegansa Chen Jining pitivät Uudenvuoden puheen. Visuaalisesti kaunein esitys oli Kiinan keskuskonservatorion ”Feenikslintu levittää siipensä”, jossa tanssijat näkyivät sekä elävänä että taustakuvassa. Beifang Kun Opera Theatren esitti katkelman oopperasta ”Pionipaviljonki”. Ohjelma huipentui jälleen näyttävään ilotulitukseen Töölönlahdella. Parisuhdetta tanssin keinoin Paljon kiertävän Tanssiteatteri Tsuumin viehättävä yhteisnäytös ”Duettojen ilta” oli uudistettu uudistettu Malmitalolle. Hyvin kiinnostava oli aikaa ja parisuhdetta pohdiskeleva Vintti–teos. Matti Paloniemi vastaa koreografiasta, tanssijoina taitavat Salla Korja-Paloniemi ja Samuli Nordberg. Teos kertoo parisuhdedraamasta ja matkasta, jota kuljetaan. – Kun hän on minun kanssani, hän ei ole kenenkään muun kanssa. Mies ja nainen kulkevat yhdessä matkaa, päällystakit päällä asemalaiturin lähdön tunnelmissa. Tanssi on kaunista, miestä ja naista yhdistävää ja erottavaakin ajan kuluessa. Vintti on hienostunut ja visuaalinen tanssiteos, jossa matkalaukuilla ja niiden sisällöllä on tärkeä merkitys. Esityksessä on paljon elementtejä ja ilmaisumuotoja: yhdistetään nykytanssia, tanssiteatteria, kansantanssia. Kaunista ja ihanaa musiikkia. Tanssijat ovat läsnä, välillä eivät. Vintti kertoo intohimosta elämään. Toinen esitys, ”Mies ja nainen” oli nimensä mukaisesti demonstraatioita perusasioista. Osaavat tsuumilaiset Reetta-Kaisa Iles ja Tuomas Juntunen tekevät hyvin fyysisen, hengästyttävän esityksen. Improvisaatio ei ihan onnistunut. Alkusysäyksen on antanut Ilesin isovanhempien sota-aikainen kirjeenvaihto, jota nainen lukee ääneen. Lopussa valtavia kirjerypästä heitellään kädestä toiseen. En pitänyt eleestä. Absurdi ja rohkea hetken tanssi Hetken koreografiaan perustuva ”Duo Bold Absurdium” esiintyi Annantalolla helmikuulla, aiemmin Hetki-festivaalilla Ylioppilasteatterissa ja Annantalolla työprosessina vuosi sitten. Tanssitaiteilijat Anna-Maija Terävä ja Nina Viitamäki halusivat toteuttamaa vuosien haaveen tehdä töitä yhdessä. Teoksen ohjaajaksi he kutsuivat suomalaisen modernin tanssin kokeneen opettajan Soile Lahdenperän. Duo Bold Absurdium on tanssi-improvisaatioon perustuva teos, jonka esityskerrat ovat aina uusia, rohkeita ja absurdeja matkoja yleisön kanssa. Teos on huumorin ja vakavuuden omituinen liittouma. Se on hirveän hauska ja hirveän surullinen. Näin esityksen iltana, jossa suurin osa katsojista oli nuoria erityisoppilaita. He eläytyivät tanssin absurdiin maailmaan spontaanisi koko ajan liikkeitä ja tapahtumia puheilla kommentoiden. Kysyin yleisökeskustelussa tekijöiltä, miltä näin eloisan ja vapautuneen yleisön äänet tuntuivat? Yllättävän vähän vaikutti, ääni vain tulee osaksi hiljaista esitystä. He keskittyvät omaan hetken koreografiaan, jossa ei koskaan tiedä, millainen esityksestä tulee. Puhekommenteissa tanssin lomassa ei juuri ollut konkreettista maailmaa. Vain ”Kulosaaren silta” toistui pari kertaa. Improtango on sosiaalinen tanssi Musikkitalon Black Boxissa koettiin tangoduettojen huippusuorituksia. Ensimmäinen Improtango-tanssifestivaali oli Helsingissä ja Espoossa. Se huipentui ”TangoNyky”-duettoiltaan, jonne oli kutsuttu tanssin neljä eturivin taiteilijaa Minna Tervamäki, Katja Koukkula, Jarkko Lehmus ja Elina Pirinen pareineen. Improtango on koreografipari Minna Tuovisen ja Martin Heslopin pitkään kehittämä ja jalostama tanssikieli, joka on helposti lähestyttävä ja jossa kuka tahansa pääsee kokemaan tangon hurmosta harjoitusten avulla. Juuret ovat argentiinalaisessa tangossa, joka syntyi kaduilla ja baareissa. TangoNyky -duettoilta tarjosi uudenlaisia ja omaperäisiä tulkintoja tangosta. Koukkula ja Jaakko Toivonen tanssivat tuolien ympärillä, hyppien arjesta juhlaan. Tervamäki ja Emmi Pennanen tanssivat klassisemman tangon, baletin ja paritanssin rajapinnalla. Pirinen ja Karolina Ginman hassuttelivat esityksensä muurin ylitse yleisön joukkoon. Ohjelma päättyi Tuovisen ja Heslopin Improtango-tuntiin, johon halukkaat saivat osallistua. Musiikista vastasi Käpylän kanttori, bandoneon-mestari Mikko Helenius trioineen, johon kuuluvat Hannu Rantanen kontrabassossa ja Anu Keski-Saari sellossa. Fifty-sixty mahikset pitää tästä – Tiedät nimen. Tiedät lööpit. Tunnetko ihmisen niiden takana? Korjaamon Kulmasalissa näimme videolta, kun Ylen tutut urheiluselostajat tunnelmoivat 18-vuotiaan Matti Nykäsen kahta MM-kisahyppyä 1982 täyssumuun Holmenkollenin suurmäessä. Ratkaiseva hyppy keskeytyy videolla; onko Nykänen hävinnyt sumuun? Tatu Mönttinen sai pari vuotta sitten – humalaiselta kaverilta – idean tehdä monologiesitys Suomen uudemman ajan urheilusankarista, kuuden avioliiton miehestä, jonka yksityiselämää olemme saaneet seurata urheilu-uran jälkeen. Näyttelijä on selvästi innostunut aiheestaan ja esitti monologin hyvin intensiivisesti, itsestään kaiken antaen ja kaikella kunnioituksella sankaria kohtaan. Kuolema teki aiheen ajankohtaisemmaksi. ”Hyppy sumuun” on kiinnostava yritys katsoa ihmiseen lööppien takana. Mönttinen yritti saada Nykäsen haastattelun mukaan, mutta lopulta se ei onnistunut. Haastatteluja tekstissä ja nauhalla on silti paljon. Matti Nykäsestä on kirjoitettu puolen tusinaa kirjaa ja tehty lukemattomia lehtija tv-haastatteluja. Dokumenttiteatterin esitys kuvittelee, mitä mäkihyppääjä sanoisi urheilu-uransa jälkeisestä elämästä, vaimoista, strippibaarien tanssista ja play back -laulusta, masennuksesta ja suhteesta alkoholiin. Sen ”melkein kaikki repliikit ovat oikeasti sanottuja”. Uskon uusintoja tulevan. Estradi on vapaa uusille ilveksille Käpylässä Sampsantiellä toimiva nuorisoteatteri uudistuu mielenkiintoisesti 19 uuden jäsenen voimin. Ilves-teatterin uusien jäsenten produktio on kolmen ohjaajan kappaleista koostuva yhteisteos, ”Estradi”. Kappaleita on kol
11 Nro 4 • Viikot 8-9/2019 M unkin S eutu Kulttuuri Punanenät ja Talvisirkus hurmaavat Hurjaruuthin yleisön ? Tanssiteatteri Hurjaruuthin lähes 40-vuotisen perinteen mukaisesti esitykset tehdään todellisella kunnianhimolla ja kunnolla. Yleisöä on paljon. Perustaja Arja Pettersson jää pitkän, vaikuttavan johtovastuun (1981-) jälkeen eläkkeelle. Liisa Korpiniitty, taiteilija Liisa Risu seuraa. ”Pinokkio” oli 2018 monesti loppuunmyyty Kaapelitehtaalla. Eikä ihme. Tulkinta pyyhki ”pölyt pois klassikosta”. Italialaisen Carlo Collodinin 1800-luvun satu kertoo köyhän nukentekijän Geppetton ja hänen poikansa, eläväksi muuttuvan puu-nuken seikkailuista. Meksikolainen Gabriela Muñoz esitti, naisena poikkeavasti, nukentekijää. Monien sorminäppäryysja ilveilyesitysten taitaja Sampo Kurppa oli huumaavan hyvä Pinokkio. Kristiina Tammisalo esitti liikunnallisen vahvasti kolmatta osaa. Modernisoinnissa klassikkotarina herää eloon klovnerian, fyysisen teatterin ja musiikin keinoin. Monitaituri Sanna Silvennoinen ohjasi, Otto Eskelinen vastasi musiikista. Vuodenvaihteen perinteinen Talvisirkus uudistui Kaapelin Pannuhalliin voimakkaasti, huumorilla ja pinkinsekaisella sukupuoliasenteiden tuuletuksella Sanna Silvennoisen ohjauksessa. Talvisirkuksessa rakastuttiin kolmen kuukauden ajan päätä pahkaa, hukuttiin kyynelten mereen ja klovni Hanna Terävän esittämän Cupidon lähettäminen nuolien osumiin. Käsikirjoituksen tekivät ohjaaja, visualisti Mirkka Nyrhinen ja valosuunnittelija Juho Rahijärvi. Koreografian tekivät kokeneet Katja Koukkula ja Jussi Väänänen. ”Talvisirkus Rakkaus” kattoi romanttisen sateenkaari-illallisen, jonka toiseksi osapuoleksi mainio klovni Tomeu Amer haki miehen yleisöstä. Klovneriaa, jongleerausta, tanssia ja taikuutta, rakkauden akrobatiaa oli yhdessä paketissa niin aikuisille kuin lapsille. Nykysirkusesitys lumosi kekseliäisyydellään ja visuaalisuudellaan. Livemusiikista vastasi monipuolinen sirkusorkesteri Peloton. Espanjassa klovnerialla on pitkät perinteet. Palkitun katalonialaisen klovnin Pepa Planan ”l´Atzar” esityksessä kohtalo puuttuu peliin ja hän löytää odottamatonta, mm. lapsen itkun kehdossa . Plana sai yleisön ennakoimaan repliikkejään taitavasti. Mutta ehkä silti pidin enemmän madridilaisesta Mireia Miraclesta, jonka ”Rojo” oli visuaalisesti kaunis ja ilmava klovneria. Matkalaukut olivat lattialla pölyttyneinä, täynnä unelmia. Hyvin runollinen esitys yhdistää herkkää tanssia ja hauskaa klovneriaa. Klovni houkutti kolme miestä lavalle leikkimään kanssaan, mutta vähän jäykkää aikuisten meno oli. Parhaiten hän onnistui lasten kanssa. Kaikkein hulvattomin Punainen helmi -osuus on aina Naisklovni-iltamat. Helmi Camus ja Maija Kauhanen muodostivat ”Duo Pimperot”, joka lauloi aivan räävittömiä kansanrunopohjaisia sukupuolilauluja. Taina Mäki-Iso oli tällä kertaa ”Bunny T” papin liperit kaulassa. Hanna Terävä antoi näytteen ”Naku-klovni” kantaesityksestään. Mutta illan ehdoton kuningatar oli jälleen ”Ilmi”, Iika Hartikaisen Ohukaismainen, surullisen hahmon ritari, joka yrittää aloittaa viulunsoittoa, mutta nuottitelineet ja muut tekevät koko ajan tenän. Vähäeleisyys on huipussaan. PS. Edellisen numeron 1. kuvatekstissä Mimie Mooressa vaikuttavat Elina Brooks ja Saana Trygg oli nimetty väärään järjestykseen Salla Markkasen ympärillä. Pahoittelen. Madridilaisen Mireia Miraclen Rojo oli visuaalisesti kaunis ja ilmava klovneria Punainen helmi -festivaalilla. Kuva: Arles Iglesias. Talvisirkus oli jälleen lapsiperheiden paratiisi Kaapelin Pannuhallissa. Etualalla jonglööri Wes Peden, taaempana Matti Koskela. Kuva: Uupi Tirronen. Pinokkio-klassikkosatu herää eloon klovnerian, fyysisen teatterin ja musiikin keinoin. Kuvassa Sampo Kurppa ja Gabriela Muñoz Hurjaruuthissa. Kuva: Jouni Ihalainen. me, esityspätkiä neljä. Pisin on perusilvesläisen Minne Mäen ohjaama ”Kuoronjohtajan päivä”, osa 1 ja 2. – Olen pelännyt hiljaisia ihmisjoukkoja jo kauan ennen kuin tiesin, että saattaisin harjoitella pitkään seistäkseni sellaisen edessä. Kuoronjohtaja ei meinaa saada apaattisen oloista kuoroaan ensin liikkeelle. Kun hän lopulta onnistuu, ryhmästä kuoriutuu omia soolonumeroitaan tekeviä yksilöitä. Yksi poika ryömii eteeni eturivissä ja sanoo hiljaa, että on tänään niin vetämättömässä vireessä, ettei saa mitään aikaiseksi. Hauskin kappale on Isa Ala-Nissilän ohjaama ”muot(t)i”, joka on parodia Tositeeveen pudotuskisoista. Toinen tosiaan räikeämmin pukeutuneet muotikilpailijat ovat armottoman tuomariston edessä ja kuulevat kohtalonsa. Se, joka putoaa, synnyttää kapinan tuomareiden ylivaltaa vastaan kameroiden edessä. Hallitut ja hallitsijat vaihtavat roolejaan. Ihminen yhteiskunnan jälkeen ”Lauluja Tyhjästä Maasta” oli Teatteri Toivon kunnianhimoinen näytelmä, joka tutki ihmisluontoa yhteiskunnan jälkeen. Mitä jää jäljelle, kun aiempi, yhteinen turvallisuus korvataan yksinäisyydellä ja toivo hiljaisuudella? Prologissa viruspandemia iskee maailmaan – ja Suomeen. Helsingistä paetaan kauas pohjoisen metsiin. Näytelmä tapahtuu varsinaisesti aikana, jolloin on kulunut 15 vuotta siitä, kun viruspandemia tuhosi lähes koko ihmiskunnan. Kun päähenkilön rakastettu kuolee, hän lähtee kulkemaan eristäytyneestä turvapaikastaan kohti etelää. Matkalla hän kohtaa ihmisiä, joita yhdistää yksi asia, päämäärättömyys. Onko elämällä enää mitään merkitystä ja voiko kuolleesta maailmasta löytyä enää lohtua?. Sara Salmenmäen ja Ville Haikolan ohjaus saa laajasta esiintyjäryhmästä irti mainioita persoonia ja vahvaa tunnelmaa. Ehkä matkanlopun tappamiset ja ryhmän hajoaminen ei ihan toiminut. Ison näyttelijäjoukon lisäksi produktiossa on mukana paljon avustavia henkilöitä, joiden krediitit on tarkkaan kirjattu esitteeseen. Runolauluterveisiä Aurajoen varrelta Kaikki he runoja kirjoittivat ja siivet lauluille antoi Aurajoki. Elina Partanen ja Dick Holmström ovat uudempia jäseniä Kaj Chydeniuksen Laulustudiossa. Uudessa Chydenius-ohjelmassa he toivat Itäkeskuksen Stoaan vanhan turkulaisen runoperinteen kauneimpia kukkia. Siellä on vaikuttanut Henrik Gabriel Porthanista lähtien hulppea kaarti. Säveltäjä sutkautti, että ranskalaiset saivat vallankumouksen, suomalaiset Porthanin! Mukana oli ruotsinkielisiä runolauluja, joita Holmström tulkitsi hienosti. Partanen valloitti, esim. Lönnrotin muistiin kirjaamassa ”Neijon laulussa”: – Kukkuu kukkuu kaukana kukkuu... Laulumatinea alkoi ja loppui Kaarlo Sarkiaan. ”Vanha laulu” oli omistettu runoilijan äidille. Loppurunoista ”Sielun laulu” on myös toivon laulu luottamuksesta, kaipauksesta ja ihmisen pienuudesta. ”Unta kohti” ilmaisi duettona espanjalaista vaikutelmaa, kokoelmasta ”Kahlittu”. Lauri Viljasen ”Sotilaan nimi”, on vaikea kuunnella ilman kyyneleitä. Stoan Chydenius-iltapäivät jatkuvat sunnuntaisin 3.3. ja 28.4. eri teemoilla. Teksti: Risto Kolanen Elli Melasniemi (edessä) ja muut ilvesteatterilaiset ovat mainioita parodiassa Tositeeveen pudotuskisoista Estradissa Käpylässä. Kuva: Mikael Karkkonen. Elina Partanen ja Dick Holmström ovat uudempia jäseniä Kaj Chydeniuksen Laulustudiossa. He toivat Helsinkiin vanhan turkulaisen runoperinteen kauneimpia kukkia Aurajoen rannalta. Kuva: Stoa. ”Lauluja Tyhjästä Maasta” tutki ihmisluontoa yhteiskunnan jälkeen, kun viruspandemia iski maailmaan. Kuvassa metsäpakolaiset Sini Onne ja Joona Tuoriniemi Teatteri Toivossa. Kuva: Toni Ahola.
12 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 M unkin S eutu Helsingin seutu neljänneksi EK:n Kuntarankingissa Jatkoa sivulta 3 J ulkaisutilaisuudessa 14. helmikuuta tuloksia oli Helsingin näkökulmasta kommentoimassa apulaispormestari Pia Pakarinen. – Helsinki tavoittelee ilman muuta Suomen yritysmyönteisimmän kaupungin asemaa – strategian mukaisesti haluamme olla maailman toimivin kaupunki myös yrityksille. Ranking-sijoituksen parantaminen edellyttää meiltä ketterämpää reagointia yritysten tarpeisiin, linjaa Pakarinen. Helsinkiläisten yrittäjien mielipiteitä koskien kaupungin elinkeinopolitiikkaa, yritysmyönteisyyttä ja Helsinkiä sijaintipaikkana on selvitetty tarkemmin toisessa pian julkaistavassa kyselyssä. – Toteutimme Taloustutkimuksen kanssa vuodenvaihteessa laajan yrityskyselyn, jossa haastateltiin noin tuhat helsinkiläistä yritystä. Otos on siis erittäin laaja. Tulokset tarjoavat arvokasta lisätietoa yritysten odotuksista ja tarpeista kaupungin suuntaan, joka auttaa meitä kehittämään toimintaamme, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva sanoo. Runsaasti elinvoiman kannalta myönteistä kehitystä Helsingin seudulla plussaa tuli muun muassa kuntatalouden hyvistä tunnusluvuista ja korkeasta yrittäjyysaktiivisuudesta. Myös elinkeinopolitiikan arvosana on parantunut hieman, ja seutu on koko maan keskiarvon tasolla. Helsingissä väestö kasvaa nopeasti, ja yritysten määrä on muutaman viime vuoden aikana kasvanut vieläkin nopeammin. Yrittäjien osuus työvoimasta on kasvanut ja myös yrityskannan uusiutumisaste on suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Neljännes koko maan yrityksistä sijaitsee Helsingin seudulla. Seudun osuus yritysten liikevaihdosta on 43 prosenttia ja henkilöstöstä kolmannes. Helsingin seutu pärjääkin hyvin Kuntarankingin tilastollisissa muuttujissa, joissa yritysten suuresta lukumäärästä on hyötyä. Sen sijaan ketteryyttä vaativissa muuttujissa seudun on haastavaa pärjätä alueille, joissa yritysten määrä on pienempi. Palvelujen tunnettuudessa parannettavaa Kuntaranking-tutkimus vahvistaa Helsingin teettämissä laajemmissa yrityshaastatteluissa esille noussutta huomiota siitä, että yritykset eivät riittävästi tunne kaupungin yrityksille tarjoamia palveluja. Tutkimuksien mukaan on selvää, että mitä huonommin yritys tuntee palveluita, sitä huonompia arvosanoja kaupungin elinkeinopolitiikalle annetaan. Helsingissä yritysten osallistamisen ja viestinnän osalta on jo tehty paljon, mutta tehostamiselle on edelleen tarvetta. Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Helsingin seutukunnan tulokset kattoivat tilastotiedot ja yrityskyselyn vastaukset seuraavista kunnista: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti. Helsinkiin 1600 uutta päiväkotipaikkaa vuoden 2019 aikana Shutdown festival on festarikesän tulokas Helsingissä odotetaan varhaiskasvatusikäisen väestömäärän kasvavan tänä vuonna noin 340 lapsella. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Kimmo Brandt H elsingin väestömäärä kasvaa ja sen myötä päivähoitopaikkojen tarve lisääntyy. Helsingissä odotetaan varhaiskasvatusikäisen väestömäärän kasvavan tänä vuonna noin 340 lapsella, mutta hoitopaikkoja on suunnitteilla huomattavasti enemmän. Vuonna 2019 Helsinkiin on valmistumassa noin 1600 uutta päivähoitopaikkaa. Helsingin strategian mukaisesti halutaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta nostaa. Helsinki haluaa vahvistaa peruspalveluja ja ennaltaehkäistä eriarvoistumista. Viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatus 4 tuntia päivässä ja kotihoidon tuen kuntalisän poisto yli 2-vuotiailta lisännevät osaltaan paikkojen tarvetta. Kevään 2019 aikana uusia päiväkotipaikkoja tulee Vallila-Hermannin alueelle, Käpylään ja Kallioon. Käpylän kohdalla tutkitaan mahdollisuutta tarjota paikkoja myös Oulunkylän asukkaille ja Kallio täydentää läntisen ja pohjoisen alueen tarpeita, kunnes alueille valmistuu uusia tiloja. Keväällä saadaan paikkoja myös Suutarilaan, Haagaan, Mellunkylään ja Myllypuroon sekä Vuosaareen. Yhteensä kevään aikana Helsinkiin saadaan noin 400 uutta päivähoitopaikkaa. Syksyllä päiväkotitilanne helpottuu Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Myös Konalaan, Herttoniemeen, Tapulikaupunkiin, Pihlajistoon ja Pukinmäki-Malmin alueelle avautuu lisää paikkoja. Itä-Helsingissä paikkoja tulee myös syksyllä Vuosaareen, Itäkeskukseen ja Puotilaan. Loppuvuodesta valmistuu uusia paikkoja Lauttasaareen, eteläja pohjois-Haagaan sekä Myllypuroon. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala vastaa varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja kaupunkiympäristön toimiala vastaa tiloista. T ulevana kesänä kotimaista festivaalitarjontaa täydentää uusi, urbaanin musiikin tuoreisiin nimiin keskittyvä SHUTDOWN FESTIVAL. Heinäkuun toisena viikonloppuna Helsingin Ääniwallissa järjestettävä tapahtuma takaa rapja r’n’b -musiikin ystäville kaksipäiväiset bileet, joista puhutaan vielä pitkään. Vuoden kovinta festivaalitulokasta tähdittävät Last Night In Paris (UK) ja Kojo Funds (UK), jotka saapuvat kummatkin ensimmäistä kertaa Suomeen. Last Night in Paris on Lontoossa vaikuttava luova kokoonpano, joka tunnetaan persoonallisen ja tummanpuhuvan soundinsa lisäksi myös vahvasta visuaalisesta ulosannistaan. Taidekollektiiviksi itseään kutsuva Last Night In Paris on julkaissut EP:t Roses ja Pure, joista viimeisimmän tuotannosta on vastannut pitkälti suomalaistuottaja MD$. Last Night in Parisin tuorein single Flex & Finesse julkaistiin m a r r a s k u u s s a 2018, ja lisää uutta musiikkia heiltä kuullaan myöhemmin kuluvan vuoden aikana. S H U T D O WN-festivaalin toisen päivän pääesiintyjänä nähdään lisää briteistä ponnistavaa talenttia, kun Kojo Funds saapuu villitsemään SHUTDOWN-festivaalin yleisöä. Lontoolaisen artistin tyylille ominaista on ottaa vaikutteita erilaisista musiikkikulttuureista. Hänen tuotannostaan on tunnistettavissa musiikillisia vivahteita aina Karibian rytmeistä grimeeen ja dancehalliin. Kojo Fundsin kappaleet ovat keränneet yli kymmeniä miljoonia kuuntelukertoja eri suoratoistopalveluissa. Hänen suosituin kappaleensa on Check, jota on kuunneltu pelkästään Spotifyssä lähes 30 miljoonaa kertaa. Kappaleella vierailee brittiläinen r’n’b-lupaus Raye. SHUTDOWN-festivaalin ensiaskeleet otettiin jo vuonna 2017, kun viisi kotimaista DJ-kokoonpanoa päättivät järjestää samannimisen klubikonseptin Helsingin Ääniwallissa. Kerta kerralta isommiksi paisuvien bileiden seurauksena ajatus omasta festivaalista syntyi kuin itsestään. – Tuntuu luontevalta liikkeeltä viedä klubikonsepti seuraavalle tasolle pienen festarin muodossa. SHUTDOWN kasvoi nopeasti Suomen isoimmaksi rap-klubiksi, ja tuntuu että haippi kasvaa joka illan myötä lisää. Lisäksi koimme, että Helsingistä ei löydy uudelle rap-musiikille omistettua festaria, kertoo SHUTDOWN-konseptin järjestäjä sekä HOODWATCH-kokoonpanon DJ Tino Pirttioja. SHUTDOWN-klubi-illat on myyty useasti loppuun, jonka vuoksi myös festivaalin liput kannattaa hankkia ajoissa. Maaliskuun puoleen väliin asti myynnissä olevat yhden sekä kahden päivän Early Bird -liput, joiden hinnassa on huomattava alennus. Early Bird -liput myynnissä Tiketissä perjantaina 15. helmikuuta kello 09:00 alkaen SHUTDOWN-festivaalin loput esiintyjät julkistetaan myöhemmin keväällä. Last Night In Paris. Kojo Funds. Kaukolämmöllä toimiva lumensulatuskenttä Ilmalassa I lmalan ratapihalla varauduttiin lumitalviin jo pari vuotta sitten rakentamalla sinne kaukolämmön avulla toimiva lumensulatuskenttä. Tänä talvena sulatuskenttä on ollut hyvä apu junaliikenteen sujuvoittamiseen. Runsaslumisina talvina Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan välinen rataosuus on lumensulatuksen kannalta haasteellinen. Ongelma on ratkaistu Ilmalaan rakennetulla lumensulatuskentällä, jossa lunta sulatetaan kaukolämmöllä. – Halusimme kehittää ympäristöystävällisen ja tehokkaan tavan käsitellä lunta tiivistyvässä kaupungissa. Rataverkolta kerättävä lumi on verrattain puhdasta, joten sen sulattaminen ja veden laskeminen viemäriin on parempi ratkaisu kuin kuormaaminen kaupungin ulkopuolelle, kertoo aluepäällikkö Eero Liehu (Etelä-Suomen kunnossapitoalue, Väylä) Ratapihan kiinteistöjen riittävä lämmitys on ratkaisussa optimoitu: kaukolämpöä käytetään lumien sulatukseen vain silloin, kun pakkanen pysyttelee lämpimämpänä kuin – 10 astetta. Sitä kylmemmällä säällä kaukolämmön kaikki teho käytetään rakennuksiin.
13 Nro 4 • Viikot 8-9/2019 M unkin S eutu Josa Jäntti Kirja-arvostelu Yksin ja orpona ylimielisyyden kukkulalla JÄRKYTTÄVÄ UUTINEN KAIKILLE ELÄKELÄISILLE: poliittisten puolueiden eläkeläisjärjestöt Kokoomuksen Kansalliset Seniorit ja demarien Eläkeläisten Keskusliitto (EKL) eivät suostu julkaisemaan lehdissään Senioriliikkeen (puolueista riippumaton) MAKSULLISTA ilmoitusta?! Attendon ja Esperin ilmoitukset kelpaavat! kivijalkana ryhmäkuri motto: puoluetutkimuksessa Kokoomus oli ylivomaisesti ylimielisin eli yksin tämän mielikuvan huipulla Tämä blogi on ollut luonnoksena jo jonkin aikaa. Tätä aihetta ovat pyytäneet jopa muutamat kokoomuslaiset – eläkeläiset. Kokoomuksen pääkohdat vaaleissa ? Haastattelussa RINNE/ ORPO (IL 22.12.18) Orpo mainitsi puolueensa pääkohdiksi vaaleissa : nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja taata vanhuksille hyvän hoidon. Viimepäivien kannanotot eivät vahvista vanhusten hyvää hoitotavoitetta. Siksi olisi välttämätöntä, että olisi vanhus/eläkevaltuutettu, jolle kaikki voivat valittaa yhdelle henkilölle. Hän vie valitukset eteenpäin ao. tahoille kuten lapsivaltuutettu. Tämän uuden viran perustamista puhemies (Risikko / kok) vastustaa. Sitä ovat ehdottaneet mm. emerita prof. Sirkka Liisa Kivelä ja monet muut vuodesta 2006 alkaen. Vähän aikaa sitten meillä oli mm. eläinasiavaltuutettu. On ihme, että 1.6 miljoonaan eläkeläisseniorin ja muiden ikäihmisten asioita vahtimaan ei tarvita asiamiestä. Heillä ei ole missään vaiheessa neuvottelijoita omissa asioissaan. Puhemies väittää, että meillä on jo eduskunnan oikeusasiamies. Hän valvoo kaikkea. Miten on nyt hoivakotien laita onko hän valvonut? Entä VALVIRA?? Valtiovarainministeri ajattelee monien muiden tavoin, että kaikki vanhukset ovat hoidon tarpeessa?! Tätä tarkoittaa hänenkin ja ekonomistien korostama huoltosuhde. Kaikki alle 15 vuotiaat ja yli 65 vuotiaat ovat huollettavia eli elätettäviä. Hänkin pitää kaikkia yli 65 vuotiaiat homogeenisena joukkona. Kun töissä olevien määrä vähenee niin hänkin väittää verotulot vähenevät eli veroja maksavien määrä?? Aika epäloogista päättelyä. Juuri todettiin, että eläkeläisten joukko kasvaa. Eikö valtiovarainministeri tiedä, että eläkeläisetkin maksavat veroja. Heidän verotuksensa on jopa kovempaa kuin vastaavasta palkkatulosta. Siksi hänen puheitaan, että kokoomuksen eräänä tehtävänä on verotuksen oikeudenmukaisuus ei tunnu uskottavalta, vaan vaalipuheelta! Ylimielisenä valtiovarainministeri toistaa jälleen mantraa vastustaessaan työeläkkeiden korotusta ” meidän on ensin parannettava työllisyyttä sitten voidaan työeläkkeitä nostaa ”. Eivätkö edes valtiovarainministeriön virkamiehet kerro, että työeläkkeet maksetaan työeläkeyhtiöistä ei valtion varoista. Eikö kukaan heistä voisi kertoa, että muuttamalla vain työeläkeindeksiä valtio saa ja työeläkeläisiltä (1 400 000 työeläkeläistä) lisää verotuloja, kulutus kasvaa (samalla kasvavat alv verotulot), muutos saa aikaan uusia työpaikkoja (eläkeläisten hoiva kunto yms. palveluja) ja siten uusilta työntekijöiltä lisää edelleen verotuloja ja työeläkemaksuja. Kun otetaan huomioon, että tätä indeksin korottamista varten ei tarvitse ” syödä ” työeläkerahastoja, vaan korotus saadaan pikänaikavälin sijoitustuotoista, niin tätä ei kukaan ymmärrä! Miksi taitetulla indeksillä halutaan jatkaa työeläkeläisten köyhdyttämistä hamaan tulevaisuuteen ja lisätä tätä jouklkoa ottamalla samalla lisää velkaa lasten ja lastenlastemme maksettaviksi? Eikkö todella ole valtion edun mukaista, että työeläkeindeksin muutoksen avulla saadaan lisää verotuloja? Progression avulla isommista eläkkeistä enemmän kuin pienemmistä. Tuo lisäverotulo voidaan käyttää takuu ja kansaneläkkeiden korotuksiin. Näin työeläkkeiden korotukset koituvat edellä manittujen kahden eläkeläisryhmän hyödyksi! Työeläkeläiset parantavat samalla kaikkein pienintä eläkettä saavien tulotasoa! Pitääkö nykyisten työeläkeläisten odotella, että työllisyysaste on noussut hallituksen tavoitteeseen seuraavaan vaalikauteen mennessä. Se on jo monelle liian myöhäistä. Työeläkerahastot ovat neljä kertaa valtion budjetti eli nyt yli 200 miljardia. Hän ei tiedä, että nykyiset ja juuri eläkkeelle jääneet ovat TELAn mukaan maksaneet yli 65 % tästä potista. He ovat etukäteen maksaneet ne omaa eläkettään varten. Kokoomuksen tilaisuuksissa juhlapuheissaan hän varmaan kiittelee ” jälleen kerran niitä sukupolvia eli nykyeläkeläisiä ja sotaveteraaneja heidän työllään rakentamastaan ”hyvinvointivaltiosta” Kuitenkin työeläkeläiset (myös sotaveteraanit ) ovat kärsineet eläkkeidensä ostovoiman suhteelisesta hekentymisestä keskipalkkaan verrattuna 22 vuoden aikana. Ennusteet uhkaavat taitetulla indeksillä myös tulevien eläkeläisten elintasoa. Näin virheellisesti ennustettiin jo vuonna 1996, kun suuret ikäluokat (1945 -50 syntyneet) jäävät eläkkeelle. Nyt he ovat eläkkeellä ja ennusteen mukaan piti lähes kaikki työeläkerahastot olla silloin ” syöty ”! Tällä välillä on vielä ollut kaksi lamaa vähentämässä työeläkemakujen kertymää. Ensimmäinen 1990 luvulla ja toinen vuodesta 2008 alkaen seitsemän vuotta. Silti työeläkerahastot ovat nyt mainitsemani yli 200 miljardia! Miten ennuste vuonna 1996 20 vuoden päähän onnistui? Suosittelen ennustuksia vain 10 vuoden välein ja tarvitttaessa silloin voi korjata työeläkeindeksiä, jos on aihetta muutoksiin. Työeläkerahastot ovat lamoista huolimatta kasvaneet taitetun indeksin ja sijoitusuottojen ansiosta vuodesta 1995 38 miljardista yli 200 miljardin v. 2018! Tästä syystä on ko. vuonna eläkkeelle jääneiltä ” nipistetty ” silloisen eläkkeen suhteellisesta ostovoimasta 30 % :iin alkuperäisestä eläkkeestä (60 % sillloisesta palkasta). Onko järkeä edelleen köyhdyttää ketjunomaisesti taitetulla indeksillä työeläkeläisiä ja lisätä sosiaalitukia saavienjoukkloa ottamalla samalla lisää velkaa käyttämättä osaa rahastojen tuotoista? Onko Kokoomus kaikkien työeläkeläisten ja vanhuksien vastainen puolue? Mihin tulokseen tulette seuraavasta? Olen 10 vuoden varrella ollut yhteydessä eri eläkeläisyhdistysten mukana kaikkiin puolueisiin, myös kokoomukseen. Oltuani keskustelujen yhteydessä mm. sen edustajiin olen valitettavasti tullut otsikon toteamukseen kokoomus ei arvosta työeläkeläisiä ja senioreita lainkaan! Se on vastustanut ja vastustaa jatkuvasti kaikkia työeläkeläisten elintason parantamista ja kansantalouttamme elvyttäviä tehtyjä ehdotuksia ja sitä, että aikoinaan alkueläke (60 % silloisesta palkasta) säilyttäisi alkueläkkeen ostovoimansa eläkkeellä oltaessa noudattaen samalla Työeläkelain henekeä. Ainoa poikkeus toteutui silloin, kun kokoomus oli oppositiossa v. 2006. Tästä kertoo seuraava tosiasia, jolloin eräs nykyisistä edustajista (kok) oli jo edustaja. Puolue teki eduskunta aloitteen taitetun indeksin (ollut käytössä silloin vasta 10 vuotta!) muuttamisesta, koska se silloin kokoomuksen mielestä alentaa työeläkeläisten elintasoa. Samaan tulokseen oli tullut silloinen sosiaali ja terveysvaliokunta (1995) lausunnossaan ennen lakia indeksin muuttamisesta. Se sanoi : ” vaikka muutos alentaa eläkkeitä, se on hyväksyttävä ”. Näin kokoomus oppositiossa v. 2006! Kaksitoista vuotta myöhemmin (hallituksessa) ei työeläkeläisten elintaso olekaan taitetun indeksin takia sen mielestä laskenut? ETK toteaa julkaisussaan Työeläkkeiden indeksisuoja : ”Mitä nopeampaa palkkojen kehitys on, sitä nopeammin eläkkeet jäävät palkansaajien keskipalkkatasosta. Pitkän aikavälin palkkojen kehityksellä eläkkeen osuus keskipalkasta alenee 10 vuodessa 52 %: iin ja 20 vuodessa 45 % :iin ”. Onkon tämä uutta tietoa vain Kokoomuksen kansanedustajille? Valitettavasti myös liian monelle muiden puolueiden edustajille! Onko tämä uusi kokoomuksen vaalivalhe? Orpo ehdotti, että ainut tapa helpottaa työeläkeläisköyhytttä on muodostaa hintojen perusteella erillinen eläkeläishintakori, joka vastaisi paremmin ikäihmisten kulutustottumuksia. Hyvä ajatus! Samaan päädyttiin Kokoomuksen puoluekokouksessa v. 2006 Joensuussa ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Kävin itse puhumassa puhujapöntössä Arkadian kokoomuksen tekemästä aloitteesta työeläkeindeksin muuttamisesta monen muun kokousedustajan tavoin. Siitä syntyi niin pitkä keskustelu, että kokouksen pj. ehdotti ajan voittamiseksi työryhmän perustamista tällaisen ikäihmisten hintakorin muodostamiseksi. Kokous hyväksyi työryhmän perustamisen. Asia siirrettiin puoluehallitukselle. Tätä työryhmää ei koskaan perustettu. On tullut sen verran ikävuosia, että rohkenen sanoa asioita suoraan väistelemättä näin kokoomuksestakin muistaen samalla, että asiat riitelevät eivät ihmiset. Sama koskee muihinkin puolueisiin kuuluvien tuttujani! Onko äänestys kokoomusta äänestäneille pelkkä rutiini ilman omia mielipiteitä? En jaksa olla ihmettelemättä, että monet kokoomusta aina ja ikuisesti äänestäneet nykyeläkeläiset äänestävät edelleen tätä puoluetta, vaikka se jo ennen vaaleja kertoisi esimerkiksi vaaliohjelmassaan, että työeläkeläisten verotusta (joka on jo nyt palkansaajia korkeampi) on kaksinkertaistettava ja nykyeläkkeitä leikattava. Samoin vaikka se toistaa jatkuvasti, että työeläkkeitä ei voi korottaa indeksin muutoksella. Nämä tosiasiat tietävinä työeläkeläiset/ kokoomusäänestäjät silti päättävät kuitenkin äänestyskopissa , että ” aina olen äänestänyt kokoomusta, niin nytkin” He voisivat havaita, että kokoomuksessa on unohdettu laulun sanat : ” jonka kauniiks ` on kasvatellut taattojemme työ” ja ” raatain nyt meidän vuoro on ”. Toisin sanoen ikäihmisten ja vanhusten ja heidän aikoinaan maamme hyväksi tekemän työn arvostaminen eivät kuulu enää puolueen arvoihin! Saman on todennut monet muutkin puolueen ” konkarijäsenistä ”, jotka toivoivat tämänlaisen mielipiteiden julkaisemista. Valitettavasti liian monet muidenkin puolueidenkin työeläkeläiset äänestävät aina samaa ” omaa ” puoluettaan toimiipa se eläkeasioissa vaikka kuinka työeläkeläisten etuja vastaan? Kysynkin: sahaavatko kokoomusta äänestävät työeläkeläiset ja seniorit omaa oksaansa, jolla istuvat! Seuraavat vaalit ovat toivoa täynnä Silloin kaikki 1 400 000 työeläkeläistä voivat äänestää sitä puoluetta entisestä äänestystavastaan poiketen, joka lupaa ja toteuttaa työeläkeindeksin muuttamisen! Tästä on merkkejä jo joidenkin puolueiden mm. perussuomalaisten keskuudessa? Nyt voi ottaa kantaa etukäteen allekirjoittamalla kansalaisloitteen indeksin muuttamiseksi koeajaksi eli www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite3375. Jos Sinulla ei ole mahdollista käyttää tietokonetta, voit pyyttä jonkun tilaamaan puolestasi kansalaisaloitekaavakkeen osoitteesta : toimisto@ senioriliike.fi ja palauttaa sen Suomen Senioriliike, Pakarituvantie 4, 00410 Helsinki. Olympiamuistoja – Helsinki 1952 Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan alikulkutunnelin Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin kesäolympiakisoista vuonna 1952 on kirjoitettu lukuisia kirjoja, juhlallisia ja vähemmän juhlallisia. Nämä erityisesti suomalaisille erittäin tärkeät olympiakisat saivat jo silloin ja ovat myöhemminkin saaneet tarunhohtoista mainetta kansojen suurena juhlana. Helsinki on edelleen pienin kaupunki, joka on milloinkaan isännöinyt kesäolympiakisoja. Tämän kunnian Helsinki näyttää pitävän edelleen. Uuden, hauskan lisän olympiakisakirjallisuuteen tuo Sinikka Koivuniemen muistelmateos ” Tarjoilijana Helsingin olympialaisissa ” ( Atlasart 2018 ). Sinikka Koivuniemi ,kotoisin Karkkilasta, haki nuorena tyttönä kolmen muun karkkilalaisen tytön kanssa töihin Helsingin Olympiakisojen kisakylän ravintolaan, tarjoilijaksi. Heidät valittiin ja työpaikkana oli Käpylän Kisakylässä ollut ulkomaalaisten urheilijoiden kisaravintola. Etnistä ruokaa Kisakylän ruokala tarjosi urheilijoille jo silloin hyvin monipuolista ruokaa. Ruokavaihtoehdoissa oli myös nykyisin sanottuna etnistä ruokaa, siis jo vuonna 1952. Sinikka Koivuniemen kuvaus työskentelystä kisaravintolassa on kirjan mielenkiintoisinta antia. Kansainväliset eriväriset ihmiset olivat tuohon aikaan Helsingissä suuri harvinaisuus, tutustuminen heihin oli karkkilalaisneidoille unohtumaton elämys. Romanssejakin syntyi …! Kirjassa on ”höysteeksi” paljon tapahtumia,kertomuksia,tilastojakin itse kilpailuista aina Hämeenlinnaa myöten. Suomi saavutti omissa kisoissaan 22 mitalia !, nyt viimeksi Rion kisoista Suomi sai yhden jaetun pronssimitalin ! Kirjan kuvitus on hyvin onnistunut. Pikku kauneusvirheenä voi pitää kirjan nimeä. Helsingissä ei vuonna 1952 pidetty ”Olympialaisia” vaan Olympiakisat. Olympialaisnimi toistuu myös kirjan tekstiosassa. Pekka Hurme Hankkeen tavoitteena on tarjota suora, sujuva yhteys Mannerheimintien ali tulevalta Länsibaanalta radan itäpuolelle Kaisaniemenpuistoon ja siitä itään sekä pohjoiseen. R eitti on Helsingin keskustan pyöräliikenteen pääyhteys. Uuden alikulkuyhteyden on arvioitu lisäävän pyöräilyn houkuttelevuutta ja pyöräliikenteen verkon kattavuutta. Kaupungin talousarvion investointiohjelmassa on varauduttu hankkeen toteuttamiseen vuosina 20192023. Tunnelin rakentamisajaksi on arvioitu kaksi vuotta. Hankkeen selvityksissä tutkittiin alikulun lisäksi kahta eri siltavaihtoehtoa. Yleissuunnitelman ja rakennettavuusselvityksen laatimisen aikana käytiin vuoropuhelua muun muassa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä Liikenneviraston ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Kaupunkilaisilta saatiin palautetta useista eri kanavista, muun muassa avoimessa keskustelutilaisuudessa Kaisaniemenpuistossa sekä Kerro kantasi -palvelun kautta. Kyselytunnin aiheena palvelutuottajien valvonta sekä talvikunnossapito Valtuuston kyselytunnilla käsiteltiin kahta asiaa. Valtuutettu Eveliina Heinäluoma esitti kysymykseen kaupungin omavalvonnasta yksityisten palvelutarjoajien osalta. Kysymykseen vastasivat pormestari Jan Vapaavuori sekä apulaispormestarit Sanna Vesikansa ja Pia Pakarinen. Toinen käsiteltävä asia oli Terhi Koulumiehen kysymys talvikunnossapidosta. Siihen vastasi apulaispormestari Anni Sinnemäki. Valtuusto valitsi kaupunginhallituksen jäseniä Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan uuden varapuheenjohtajan kaupunginhallitukseen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Anni Sinnemäki (vihr.). Kaupunginhallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Kaisa Hernberg (vihr.) Valtuusto teki myös valintoja kaupunginhallituksen jaostoihin. Hannu Oskala (vihr.) valittiin varajäseneksi kaupunginhallituksen elinkeinojaostoon (Anni Sinnemäen henkilökohtainen varajäsen). Ozan Yanar (vihr.) valittiin varajäseneksi kaupunginhallituksen konsernijaostoon (Jasmin Hamidin henkilökohtainen varajäsen).
14 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 M unkin S eutu Taide ? Galleria Kookos aloittaa toimintansa uusissa tiloissa Runeberginkatu 17. FEELINGS-avajaisnäyttelyssä kohtaavat 20.2.-3.3. kaksi vahvan ilmaisun kuvataiteilijaa. Deng Jianjin ja Teemu Mäki. Läheiset ja ystävät kokosivat taidekriitikko, kuraattori Otso Kantokorvelle muistonäyttelyn Galleria Liveen Ruskeasuolle. Kannattaa kokea. Maalaus avautuu hetkessä Henry Wuorila-Stenbergin kolmas yksityisnäyttely Helsinki Contemporaryssa, Bulevardi 10, ajoittuu taiteilijan 70-vuotispäivän yhteyteen. Se koostuu uusista öljymaalauksista, jotka ovat syntyneet viime vuosina. Nimi on runollinen: ”Kaikki kääntyy lopulta hyväksi”, Kuraattori Mika Hannula kysyy keskustelussa, mistä se tulee. Taiteilija vastaa sen liittyvän uskonnon ja elämän myötä maalauksiinsa. 1300-luvulla Englannissa elänyt naismystikko Juliana Norwichilainen muurautti kirkon kylkeen kammion, jossa asui ja kuunteli messuja elämänsä loppuun. Omakuvissa katsoja kohtaa totisen ja tylyn oloisen taiteilijan, mutta niiden nimestä ”Näissä lihoissa iloitsin” voi lukea huumoria ja lämpöä. – Haluan toistolla myös päästä irti ajatuksesta, että olisin menossa maalaamisessani johonkin, sillä minusta ei ole olemassa mitään matkaa. Parhaimmillaan maalaus avautuu hetkessä, kun olosuhteet avautumiselle ovat otolliset. Lasia kaikilla aisteilla Ydinkeskustan tilaan palannut Ars Longa, Annankatu 12, esittelee kahta taiteilijaa. Muotoilija, lasitaiteilija Gina Salaris kokoaa Kaikilla aisteilla–näyttelyssään yhteen vahvan ja mielenkiintoisen tarinan ihmisen aisteista ja tuntemuksista, jotka voivat muuttua vastaanottajan ja välittäjän mukaan. Kauniit lasityöt koostuvat uusista futuristisista hahmoista, jotka houkuttelevat mukaan leikkiin sekä vanhemmista teoksista, joiden pinnan alla tapahtuu ja asiat näyttäytyvät erilaisina ulospäin. Salaris valmistaa Nuutajärvellä käyttö-, taideja uniikkilasia. Lasihytin elämänmakuinen tekeminen ruokkii hänen inspiraatiotaan. Tuotemuotoilu on rohkean oivaltavaa. Häntä kiehtoo lasin pohjaton arvaamattomuus. Työt ovat gallerian seinien välillä keskitilassa; seinillä on Kaj Ardin akryylija puutöitä. Menneen kaihoa Kuvataiteilija Erika Adamssonia kiehtovat menneisyyden hetket, tunnelmat ja tarinallisuus. Maalauksissaan hän pyrkii luomaan menneen kaihon ja hieman surumielisenkin tunnelman. Yksityiskohtien runsaus niin interiöörien sisustuksessa kuin aikakauden tyylihuonekaluissakin määrittävät mennyttä aikaa. Maalaukset muodostavat näkökulman hiljaisen ja pysähtyneen hetken kuvaamiseen. Forum Boxin, Ruoholahdenranta 3 A, maalausten tekniikkana on öljyväri alumiinilevylle. Hän sanoo, että alumiini mahdollistaa maaliaineen liukastelun pinnalla, jossa käsi, sivellin tai lastat eivät kohtaa kitkaa. Timo Wrigtin Solace (=Lohtu) on Studiossa esillä oleva 13 -minuuttinen kokeellinen dokumenttielokuva, jossa seuraamme kahtakymmentä eri ihmistä itkemässä studiossa. Elämän lempeää esittämistä Marja Helander, Harri Pälviranta ja Kari Soinio ovat kolme pitkän linjan valokuvataiteen tekijää. Kukin heistä on uransa aikana asettunut omiin teoksiinsa, toimien itse taiteensa materiaalina. Oma ruumis kuvauskohteena taiteilijat ovat käsitelleet niin yhteiskunnallisia kuin varsin yksityisiä teemoja. Ikä ja vuodet ovat tuoneet kriittisesti ajattelevien taiteilijoiden teoksiin myös armollisuutta sekä ”elämän lempeää esittämistä”. Ideaalin perilliset –näyttely Valokuvataiteen museossa, osoite, Kaapelilla tarkastelee omista lähtökohdistaan meitä ohjailevia ihanteita ja sanattomia sääntöjä. Marja Helander on saamelainen valokuvaja videotaiteilija, joka käsittelee identiteettiään saamelaisen ja suomalaisen kulttuurin välissä. Hän käyttää myös huumoria perinteisen saamelaisen elämäntavan ja modernin yhteiskunnan välillä. Tuore lyhytelokuva Eatnanvuloš lottit (Maan sisällä linnut) voitti Risto Jarva -palkinnon 2018. Rockaway Beach I –teos on hieno. Taidemaalari jää asemalle Galleria G12, Annankatu 16, esittelee taidemaalari Päivi Jokisen ”Patinoita”. Öljyvärimaalausten tekijä sanoo, että maalatessa voi kuvitella: – Aistit ovat käytössä ja maalaaminen tapahtuu vaistonvaraisesti. Muistoissa viivähtäessä aika melkein uusiutuu. Mielestä kaivertuu tapahtumia, joilla on ollut merkitystä. Taiteilija työskentelee Kankaanpään entisellä rautatieasemalla. – Junat eivät enää kulje. Olen jäänyt asemalle. Maalausten yleissävy on tummahko; kirkkaat ja puhtaat värit saavat siitä voimaa. Maalauksissa on myös pursuilevaa, selittämätöntä koristeellisuutta. Taiteilija purkaa mielikuvitusta ja tunteita uuden kutomiseen. – Nykyhetkikin veistelee ajatuksia. Tulevasta piirtyy toiveita. Langan elämä jatkuu gobeliinitaiteessa Tekstiilitaiteilija Eszter Bényi on unkarilaisen gobeliinitaiteen merkittäviä edustajia. Hänen ekspressiivisille seinätekstiileilleen ominaista on omalaatuinen, harmoninen värimaailma, maalauksellisuus sekä poeettisuus. Työt syntyvät perinteisellä ranskalaisella gobeliinitekniikalla, etupäässä luonnon ja mieleenpainuvien maisemien innoittamina. Galleria U, Kaisaniemenkatu 10, sijaitsee Unkarin kulttuurija tiedekeskuksen yhteydessä ja esittelee teoksia. Ennen korkeakouluopintojensa aloittamista Bényi opiskeli kaksi vuotta Unkarin taideteollisuusyhtiössä, ensin kutomossa, sitten gobeliinikutomossa. Siellä hän tutustui lähemmin käyttämäänsä materiaaliin sekä oppi perinteisen ranskalaisen gobeliinitekniikan, värien sekoittamisen sekä työn esija jälkikäsittelyn. Hän on saanut työstään useita alan tunnustuksia ja palkintoja. Yksisuuntaisia muotokuvia 80-vuoden iän saavuttaneella Kalevi Karlssonilla oli nuoruudessaan vaikean valinnan paikka, arkkitehtuurin ja taiteen välillä. Hän kävi ensin Taideteollisen (korkea)koulun graafisen linjan, mutta valmistui Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta, vaikka opettajat Unto Pusa ja Pauli Räsänen sanoivat nuoren miehen pärjäävän joko maalarina tai graafikkona. Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4, esittelee Karlssonin ”Muotokuvia aikalaisista”, jonka akryylityöt ovat syntyneet vuosina 1980-2018. Ideana on maalata muotokuvia oman aikamme tunnetuista henkilöistä, joista löytyy valokuvia ja muuta materiaalia. Yleensä muotokuva on mallin ja taitelijan yhteistyön tulos. Nyt muotokuvat ovat ”yksisuuntaisia”, koska ne ovat syntyneet ilman mallin läsnäoloa. Joudumme tunnistusleikkiin, koska työt on nimetty ammatin, ei henkilön, mukaan. Luonto yhdistää Palon taiteilijoita Jade Gallerian, Punavuorenkatu 4, ”Luonto luonamme, elämä lähellämme” –näyttelyssä Kaija Ikäheimo, Katri Niemi, Marja Ollikainen ja Marie Sonninen esittelevät töitään, jotka on tehty joko akryyli ja öljy kankaalle tai muste paperille menetelmillä. He ovat Taideyhdistys Palon jäseniä Se toimii Pohjois-Helsingissä tavoitteenaan järjestää työtiloja ja kannustaa yhteisölliseen toimintaan. Teemana on puut, jotka kommunikoivat pinnalla ja pinnan alla sekä muodostavat viestintärihmaston. Kuten Palon jäsenet tukevat toisiaan. Luonto on säilyttämisen arvoinen, meidän elämämme edellytys. Marie Sonninen havainnoi ympärillä olevaa elämää. – Maalauksieni aiheina ovat usein kasvot, jonka kautta tulkitsen maailmaa. Pyrin ikuistamaan henkilön sisäisen maailman ja pienen hetken arjesta teoksiini. Erilaiset tunnetilat ja tarinat heräävät henkiin kankaalla värien ja siveltimen vetojen kautta. Teksti: Risto Kolanen Risto Kolanen: Helmikuun kuvataide Valokuvataiteilija Marja Helander ”poseeraa” Päivältä salattu” -teoksensa vieressä kolmen valokuvataiteilijan yhteisnäyttelyssä Valokuvataiteen museossa Kaapelilla. Kuva: Raimo Granberg. Erika Adamssonin hienot maalaukset Nostalgia-näyttelyssä vievät tunnelmiin ja muistoihin menneestä. Taiteilija ja Darling Forum Boxissa. Kuva: Hannele Salminen. Lasitaiteilija Gina Salaris sekä lasiteoksensa Seiros (oik.) ja Seireeni galleria Ars Longassa. Kuva: Raimo Granberg. Päivi Jokinen maalaa alitajunnan kuvia, joissa tummasta taustasta nousevat puhtaat värit luovat kiinnostavan kontrastin. Taiteilija ja Aplodit Galleria G 12:ssa. Kuva: Hannele Salminen. Unkarilaisen gobeliinitaiteen mestari Esztzer Bényi osoittaa, että langoillakin voi maalata. Taiteilija lastenlastensa Adamin (sylissä) ja Aronin kanssa teoksen Maailmojen rajoilla äärellä Galleria U:ssa. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Henry Wuorila-Stenberg yhdessä Näissä lihoissa iloitsin -teoksensa kanssa Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 4 • Viikot 8-9/2019 M unkin S eutu ? Vuokrataan Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen puhelin 09-413 97 332, sähköposti kristiina@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Pysyvä asuntojen hintojen lasku uhkaa keskisuuria kaupunkeja Kerrostaloasuntojen reaalihintakehitys 1983-2017 PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi 143 m 2 varastohuoneisto Haaga Artturi Kannistontie 4 Katutaso, siisti, valoisa, paljon ikkunoita. Kaikki mukavuudet henkilöstölle. Vuokrataan edullisesti 980,00 €/kk puh 040-5843122 myös ilt. P ysyvä asuntojen hintojen lasku uhkaa haja-asutusalueiden lisäksi myös keskisuuria kaupunkeja. Helsinki ja pääkaupunkiseutu taas tarvitsevat miniasuntoja astinlaudaksi pääkaupunkiin muuttamiseen, jotta edullisimman mahdollisen asumisvaihtoehdon hinta ei karkaa kestämättömäksi. Vaalien alla puolueiden olisi tärkeää huomioida asuntomarkkinoiden kaksi suurinta ongelmaa, jotka uhkaavat kärjistyessään koko Suomen kilpailukykyä. Aluksi yhden kappaleen verran taustaa. Vielä viime vuosikymmenellä asuntojen hinnat kehittyivät nousuissaan ja laskuissaan samaan suuntaan kasvukeskuksissa, keskisuurissa kaupungeissa ja haja-asutusalueilla. Niin ne olivat tehneet vuosikymmeniä. Vuosi 2010 näyttäytyi kuitenkin vedenjakajana. Siitä alkaen muuttotappiopaikkakuntien asuntojen hinnat ovat laskeneet ja vain kasvukeskusten hinnat nousseet. Pienille muuttotappiokunnille käymässä kuten Ruotsissa Kuluvan vuosikymmenen aikana olemme joutuneet tunnustamaan sen, että kaupungistuminen ei myllerrä vain muuta maailmaa vaan myös Suomea. Tapahtui sama, mitä Ruotsissa nähtiin jo reilu vuosikymmen aiemmin, eli haja-asutusalueiden pienten muuttotappiosta kärsivien kuntien kohtaloksi on pitkin hampain hyväksytty päättymätön taantuminen ja isompaan naapurikuntaan sulautuminen. Asukasluvun jyrkkä lasku aiheutti samalla asuntojen pysyvän ylitarjonnan, jonka vääjäämätön seuraus puolestaan on asuntojen hintojen päättymätön lasku. Tämä laskeva kehitys näyttää nyt meilläkin jatkuvan suhdanteista riippumatta. Edes viime vuosien miinuskorot ja reipas talouskasvu eivät ole enää auttaneet. Ainoa teoreettinen keino pienen muuttotappiopaikkakunnan asuntojen kysynnän ja tarjonnan tasapainon uudelleen saavuttamiseen olisi pysyvästi tarpeettomaksi käyneiden asuntojen purkaminen. Siihen liittyen ehdotin vuosi sitten asuntojen romutuspalkkiota. Toivo onnistumisesta on kuitenkin reaalipolitiikan näkökulmasta hyvin pieni. ARA-kohteiden tuettua purkamista saatiin onneksi helpotettua, mutta sen laajempi purkamisen tukeminen ei näytä poliittisesti realistiselta. Siksi voimavarat kannattaisi suunnata ennen kaikkea kahteen seuraavaksi kuvaamaani haasteeseen, joiden selättämiseen on realistisemmat mahdollisuudet. Pysyvä asuntojen hintojen lasku uhkaa jatkossa myös keskisuuria kaupunkeja Haja-asutusalueiden muuttotappiopaikkakunnilla on käytännössä jo tunnustettu se, että asuntojen hinnat eivät tule enää koskaan nousemaan. Asuntomarkkinoiden isoin haaste seuraavalla vaalikaudella on estää se, että Savonlinnan, Varkauden, Kouvolan, Haminan, Forssan, Kokkolan ja Kemin tyyppiset keskisuuret kaupungit joutuvat myös samaan ikuisesti laskevien asuntojen hintojen kierteeseen. Asuntomarkkidata varoittaa, että tällainen uhkakuva saattaa olla jo todellisuutta. Vuodesta 2010 alkaneen hintojen laskun lisäksi nämä keskisuuret kaupungit kärsivät myös kauppamäärien laskusta, vaikka tukena on kova korkoelvytys ja talouskasvu koko Suomen tasolla. Isojen kiinteistönvälitysketjujen vaiheittainen vetäytyminen keskisuurista kaupungeista on myös hälyttävä signaali. Pankit osaavat näitä merkkejä lukea, ja ne vaikuttavat kielteisesti asuntojen vakuusarvoihin ja paikallisten asuntolainojen korkomarginaaleihin. Näin syntyy itseään voimistava kierre. Haluan olla varovaisen optimistinen ja uskoa, että keskisuurten kaupunkien osalta peli ei ole vielä menetetty. Tarvitaan kuitenkin päättäväisiä ja monipuolisia toimenpiteitä. Yhtä ihmelääkettä tuskin on. Tärkeintä olisi aluksi tiedostaa ja tunnustaa ongelma. Jos nykyinen kehitys jatkuu, tilanne pahenee seuraavan neljän vuoden aikana enemmän kuin mihin meillä kansakuntana on varaa. Tuskin kukaan haluaa Suomea, jossa keskisuurten kaupunkien tulevaisuus on pelkkää alamäkeä. Aihe on kuitenkin herkkä, eikä siitä puhuminen välttämättä miellytä niitä, joita koitetaan auttaa. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – ongelman tunnustaminen läpi puoluekentän on erittäin tärkeää. Kylmien lukujen valossa vaaravyöhykkeessä ovat erityisesti alle 50 000 asukkaan kaupungit, mutta myös osa 50 000 – 100 000 asukkaan kaupungeista. Tämä on kylmäävää todeta. Asiaa on käsitelty julkisuudessa lähinnä kiertoilmausten tai yksittäisten esimerkkikaupunkien kautta. Kyse on kuitenkin isosta rakenteellisesta ja koko maata koskevasta ongelmasta, jonka ratkaisemisen päävastuu ei voi olla yksittäisillä kunnilla. Vaalien alla on tärkeää ymmärtää, valtion ja nyt valittavan uuden eduskunnan tulee toimenpiteisiin tarttua. Ja puolueiden tulee olla omien ratkaisumalliensa kanssa hereillä, kun hallitusohjelmasta keväällä neuvotellaan. Pienten muuttotappiokuntien uudelleen asuttamista on suorastaan vahingollista haihatella. Tärkeää olisi keskittyä pelastamaan sitä, mikä pelastettavissa ehkä vielä on. Helsinki ja pääkaupunkiseutu tarvitsevat miniasuntoja astinlaudaksi pääkaupunkiin muuttamiseen Asuntomarkkinoiden toiseksi suurin haaste seuraavalla vaalikaudella liittyy pääkaupunkiseutuun, jonka kehitys on Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn kannalta erittäin keskeistä. Itämeren alueen pääkaupungit kilpailevat investoinneista, parhaista työntekijöistä ja toimialakeskittymistä vetovoimatekijöillä, joiden suhteen niillä kullakin on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Helsingin Akilleen kantapää on kallis asuminen. Se, että Tukholmassa asuntotilanne on vielä ongelmallisempi, ei pyyhi ongelmaa pois. Päinvastoin on harmillista, että Helsinki ei nyt saa paremmasta asuntotilanteestaan aivan sellaista kilpailuetua Tukholmaan nähden kuin se voisi saada. Vaikka muiden kokoluokkien tarjonta ja hintataso ovat Tukholmaan nähden meillä hyvällä mallilla, Helsinki kompastuu siihen, että halvin mahdollinen asumisvaihtoehto on myös Helsingissä liki sietämättömän kallis. Pieniä edullisia miniasuntoja ei ole tarjolla kuin pienen murto-osan verran niiden kysynnästä. Se on ongelma niin Suomesta kuin ulkomailta Helsinkiin suuntautuvalle työn tai opiskelupaikan perässä muuttamiselle ja siten myös koko pääkaupungin kehitykselle. Tilanne vaikeuttaa harmillisesti Helsingin kilpailua nuorista osaajista myös Tallinnan kanssa. Lisäksi edullisimman mahdollisen asuntoratkaisun kalleus paisuttaa asumistukimenojamme, kuten yleisesti tiedossa on. Mistä tämä Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun ongelma johtuu? Voimakas muuttovoitto on yhdessä korkoelvytyksen, talouskasvun, sijoittajakysynnän ja yksiöiden rakentamisen rajoittamisen kanssa vähitellen nostanut kaikkein edullisimmankin saatavilla olevan asumisvaihtoehdon, pienen yksiön, hinnan ongelmallisen korkeaksi. Kun pienten yksiöiden rakentamista on voimakkaasti rajoitettu samalla isoja yksiöitä ja pieniä kaksioita rakentamisessa suosien, krooninen miniyksiöiden ylikysyntä on ajan myötä nostanut miniyksiöiden hinnat ja vuokrat suhteettomiksi. Käytännössä aivan pienten miniyksiöiden hinnat ja vuokrat ovat nousseet pulan seurauksena hämmästyttävän lähelle selvästi isompien yksiöiden ja pienten kaksioiden tasoa. Kyse on selvästä markkinavääristymästä. Mekanismi on tavallaan vastaava kuin tilanteessa, jossa kaupungista ei löydy lainkaan edullisia hotellihuoneita, koska iso yleisötapahtuma on täyttänyt kaiken majoituskapasiteetin ja saanut vaatimattomatkin hotellit hinnoittelemaan huoneidensa hinnat korkeiksi. Kun huoneita ei paikkakunnalla riitä kaikille, vaatimattomastakin huoneesta voi pyytää suhteettoman kovan hinnan. Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla asetelma vain on hetkellisen sijasta pysyvä. Ja miniyksiöiden rakentamisen rajoittaminen estää vaatimattomimpien ratkaisujen tarjonnan lisääntymisen kysyntää vastaavaksi. Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu tarvitsevat toimia, joilla edullisimman mahdollisen asumisvaihtoehdon hintaa saadaan alas. Mahdollisimman pieni ja halpa miniyksiö riittää siihen. Se toimii astinlautana työn tai opiskelupaikan perässä pääkaupunkiseudulle muuttavalle. Tällaisessa miniasunnossa ei yleensä asuta kovin pitkään. Kun koeaika päättyy, palkka nousee tai elämäntilanne muuttuu, asunto usein vaihtuu nopeasti hieman isompaan. Silloin miniyksiö vapautuu seuraavalle tarvitsijalle. Tiheä vuokralaisten vaihtuvuus tällaisissa asunnoissa ei ole ongelma, vaan luonnollista ja suotavaakin. Vaatimaton edullinen asunto on tehnyt tehtävänsä, kun se on toiminut astinlautana paikkakunnalle muuttamiseen ja mahdollistanut sen. Hyvä esimerkiksi tässä onnistumisesta on Oulu. Kun edullisin asumisvaihtoehto on hinnaltaan edullinen, paikkakunnalle on helppo tulla töihin tai opiskelemaan. Se puolestaan on vetovoimatekijä yritysten sijoittumisen kannalta. Selvästi yleistä tasoa edullisimpia miniyksiöitä on pääkaupunkiseudulla toistaiseksi sallittu rakennettavaksi vain Vantaalle. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Ne ovat osoittaneet, että pääkaupunkiseudun edullisimpien yksiöiden vuokrien ei tarvitse alkaa kutosella tai seiskalla. On nähty, että 500 euron vuokrataso on Vantaan kovan rahan uudiskohteissakin mahdollinen. Valtion tulisi esimerkiksi MAL-sopimusten kautta ohjata pääkaupunkiseudun kaupunkeja myös tämän hintatason asuntojen tuottamiseen. Käytännössä se tarkoittaisi liikenneinvestointien koplaamista pienien halpojen asuntojen syntymiseen. Missään nimessä ei pidä rakentaa pelkästään miniyksiöitä. Riittää, että näitä miniyksiöitä olisi 5-10 % kaikista rakennettavista asunnoista. Määrä voi kuulostaa pieneltä, mutta todennäköisesti se riittäisi siihen, että miniasuntojen ja sitä myötä halvimman asumismuodon reaalihinta pääkaupunkiseudulla vaalikauden aikana selvästi laskisi. Yksi syy on nopea vaihtuvuus. Lähes jokainen miniyksiö ehtii jo neljän vuoden aikana olla astinlautana usealle pääkaupunkiseudulle muuttavalle. Timo Metsola hallituksen puheenjohtaja Vuokraturva Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi
16 Viikot 8-9/2019 • Nro 4 M unkin S eutu Puhelun hinta lankasekä matkaliittymästä 8,4 snt/min. PIHLAJALINNA DEXTRA, Raumantie 1 A, Helsinki AJANVARAUS 010 312 107 • pihlajalinna.fi MEIDÄT ON TEHTY LIIKKUMAAN Ja me teemme kaikkemme, että jokaisella olisi paras mahdollinen liikuntakyky. Hoidamme nykyaikaisin menetelmin muun muassa polven, olkapään, lonkan, nilkan ja käden tapaturmia, murtumia ja vammoja. Ennustetta voi muuttaa. Tervetuloa ortopedisen tiimimme arvioitavaksi. PÄIVYSTYS VIIKON JOKAISENA PÄIVÄNÄ Ravintolamme avoinna ma–pe 8.00–16.00 Kahvila avoinna 8.00–16.00 Lounas tarjolla 10.45–13.30 Päivittäin Wicked Rabbit vege -buffet. Meiltä voit ostaa ruuat myös kotiin ja juhliisi tutustu Take away -palveluumme. Muina aikoina järjestämme erilaisia tilaisuuksia sopimuksen mukaisesti. Tervetuloa tutustumaan! Laajalahdentie 23, Helsinki Munkkiniemessä (IBM:n kiinteistö) www.fazerfoodco.fi/TestEat 044 711 9688 Voit tutustua meihin myös Facebookissa. FOOD THAT MAKES YOUR DAY RAVINTOLA T EST E AT PALVELEE SEURAAVASTI Teboil Munkkivuori, Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki Avoinna ma-pe 6-21, la 8-21, su 9-21, Puh 09-5655 800 Renkaat ja renkaanvaihdot. Meiltä edullisesti! huoltaa autoja ja ihmisiä KAUSIHUOLTO 189 € sis. täys.synt 0/40 moott.öljy, tiiviste, öljynsuodatin, raitisilmasuodatin, ongelmajätemaksu sekä 16-os. huoltotarkistus PESUKUPONKI TÄLLÄ KUPONGILLA 15 Kuponki voimassa 6.3.2019 asti TB-Munkkivuori TEHOPESU VAHALLA Autovuokraamo www.keharent.fi W W W . K A D E N T A I T O M E S S U T . F I KÄDENTAITOMESSUT L U O M I S E N I L O A K Ä S I N T E H T Y H E L S I N K I 2 . 3 . 3 . 2 1 9 Lauantai klo 10-17 / Sunnuntai klo 10-16 Wanha Satama Pikku Satamakatu 3-5 Aikuiset 10 € • Lapset 7-15 v. 5 € • Ryhmälippu 8 € Messuilla yhdistyy hyvä suunnittelu, aidot materiaalit ja tekemisen taito. Kotimaiset kädentaitajat tarjoavat laadukkaita koristeja käyttöesineitä, yksilöllisiä vaatteita ja asusteita aikuisille ja lapsille sekä paljon muuta. Kädentaitomessuilla voit hankkia myös tarvikkeita ja työvälineitä. Ihastu työnäytöksistä, näe ja koe. LISÄTIEDOT