Asustehuolto Ullastiina
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
Munkkiniemi
Perustie 19
~ Hyvä palvelu
(09) 488 404
~ Takuutyö
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
DONNA BIANCA
Kauneus -ja jalkahoitola
?
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
Laajalahdentie 19,
00330 Helsinki
(09) 482 710
ugari.ukko.munkki@
gmail.com
Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi!
Tule lämmittelemään:
Kuumakivihieronta selälle 40?
Talvi-ihon hoitoon:
Ripset+kulmat ja kasvohieronta
(decollte kaula, kasvot ja pää) 60?
Jalkahoito 53?
Soita ja varaa aikasi 050 3300588 ? Tervetuloa!
www.donnabianca.fi
MunkinSeutu
2014 - Viikot 4-5
OTA
YHTEYTTÄ
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
Välittäjillä
on väliä.
Tutustu tähtiluokitukseemme
Ota yhteyttä meihin niin
saat kaksi välittäjää
yhden hinnalla
Patrick Frisk
Partner, M.Sc.
040 534 3590
patrick.frisk@huom.fi
Betjäning
även på
Svenska!
45. vuosikerta - Nro 2
Suomen Asuntopalvelut Oy
www.huom.fi
Metsänneidonkuja 12, Espoo
Olemme molemmat
Munkinseutulaisia,
joten tunnemme
seudun parhaiten
NÄYTTÖJÄ LÖYTYY.
Maija Hertz-Baumann
LKV, Partner
040 680 7700
maija.hertz-baumann@huom.fi
Asiakkaamme
etsivät alueelta
yksiöitä tai pieniä
kaksioita!
Helsinki / Oulunkylä OKT
206m² Helsinki / Töölö KT
5h+k+s+kph+at Kalliolle perustettu, huolellisesti
rakennettu talo, jonka suuret huoneet ovat erittäin
monikäyttöiset. Kodissa on valoa, tilaa, ilmaa,
sekä aitoja materiaaleja! (D)
Mh.595.000?. Oppipojantie 17
9433758
81m²
2h+halli+keittiö+kph Muuttovalmis, hiljattain remontoitu, inspiroiva läpitalohuoneisto, fiksulla
pohjaratkaisulla. (D)
Mh. 476.000 ?. Runeberginkatu 40 B.
9775142
Myyjälle ei
kuluja.
Ota yhteyttä!
Helsinki / Kuusisaari RT
139,5 m²
4h+k+rt+kph+2wc+s+2vh+p+ aidattu piha. Parasta Kuusisaari asumista loistavassa yhtiössä.
Kahden tason rivitaloasunto jossa erinomainen
pohjaratkaisu ja länsipuoleinen kaunis pieni piha.
Mh. 775.000?. (E2007) Kuusisaarenpolku 2 D
9567475
Ne on venäläisiä lettuja
?Nyt alkaa taas verkot nousta järvistä, mikä
tarkoittaa, että blinien seuraksi sekoitellaan mätiä,
sipulia ja smetanaa Jokainenhan tekee sen vähän
eri tavalla. Mä sekoitan kaikki kerralla, maustan
suolalla ja pippurilla ja laitan sekoituksen letun
päälle. Ryystän sen sitten oluella tai snapsilla tai
jopa valkoviinillä. Ja kun vähään aikaan ei ole
mainostettu, niin muistutetaan, että Solna on
yhä Suomen ainoa lähiöravintola, jolla on Bib
Gourmand -merkintä Michelinin oppaassa. Siis
hinta?laatusuhde kohdallaan. Myös letuissa.?
Blini-kausi alkanut!
Blinejä tarjolla lounaasta illalliseen. Alkuruoaksi pieni,
pääruoaksi iso. Blini-kauden aikana tarjotaan myös toista
vanhaa suomalais-slaavilaista herkkua, nimittäin matikkaa eli
madetta. Jos niistä löytyy mätiä, niin sitten saa blinien kanssa
sitäkin harvinaisuutta.
? SOLNAN JANNE
Solnantie 26, Munkkiniemi
(Maailma pyöreä, Muncca lätty)
09 530 1411 ? solna.fi
MunkinSeutu
2
Jean-Paul Sartre
Suljetut
ovet
Viikot 4-5
TALVIKARNEVAALIT
Pe 31.1. ? La 1.2.2014 klo 20.00
Maskeeraus&Make up
Huopalahdentie 3
p. 487 107
TERVETULOA
Parturikampaamo
Saga-Hius
Merja Lampa
P. 4585 6503
Saga-Seniorikeskus
Munkkiniemi
Dosentintie 12, 00330 Helsinki
?
10 pulloa
www.teatterikultsa.fi
Käenkuja 6-8, Katri Valan
puiston väestönsuoja,
Sörnäinen
www.simsalabim.fi
Vauva-japerheuinnit,lastenuintikurssit
sekäaquagym.
Myöserityisryhmät.
Turvallisiajalaadukkaitauintejajo
10-vuodenkokemuksella.
Tervetuloakevätkaudelle2014!
Tiedustelut0440110660
info@simsalabim.fi
Helsinki
Arabia?Itäkeskus?Käpylä?Kamppi?Ruskis
?Meilahti?Pikku-Huopalahti
Liput 10 ?
Karibialainen herkkupöytä klo 20-01
PITOPÖYTÄ SUNNUNTAISIN klo 11.30-15.30
24?/aikuinen, 13,50?/8-14v., 10,50?/ 4-7v.
Päivällinen ma-la klo 17.00-19.00.
16,50?/aikuinen, 10?/8-14v., 8?/4-7v.
Life Sörnäinen
Havupuuuutejuoma
(suom. Marja Rankkala)
Ohjaus: Jukka Hurjanen
Ensi-ilta la 11.1.2014 klo 19 Liput 13/15?
Muut esitykset 14.1.?8.2.2014
Sambaryhmä
Império do
papagaio &
Latinalaisia
rytmejä
Tico Ticon
tahdissa
5995
norm.
79,95e
Life Sörnäinen
P. 09 - 753 0976
Hämeentie 58-60
(Kurvissa), 00500 HKI
Ma-pe 9.30-17.30, la 10-14
A?LA CARTE, PIZZAT, TILAUSPALVELU
Lue netissä
?
www.lehtiluukku.fi
Pöytävaraukset 030 608 4243 | www.paivakumpu.fi
MUSIIKKIA JA TAPAHTUMIA
Pe 24.1. TAISTON KARAOKE. Liput 2?
La 25.1. MINNA VAITTINEN & VIRSELL. Liput 5?
Tiistaisin BINGO klo 18.30 / Eläkeliiton
Karjalohjan Yhdistys ry
TULOSSA: La-Su 25.-26.1. Liikunnallinen
viikonloppu LEIDIT ja LYYLIT
Perjantain tanssit alkavat klo 20.00.
Lauantain tanssit klo 20.30, poikkeavasta
ajasta tieto orkesterin alla!
lle!
Tervetuloa Karjalohja
Ylhäntie 1, 09120 Karjalohja
Puhelin 030 608 4100 ? Faksi 030 608 4200
Puhelin 030 608 4243 / Ravintola
myynti@paivakumpu.com | www.paivakumpu.fi
Vuonna 2014 Helsingissä juhlitaan
100-vuotiasta leikkipuistotoimintaa
Scandic Park -hotellikiinteistön omistaa Pandox ja urakoitsijana toimii Consti.
Continental vaihtaa nimensä
Scandic Park -hotelliksi
??Scandicin Helsingin keskustan tuntumassa sijaitsevan Scandic Continental
-hotellin mittava uudistaminen on edennyt vaiheeseen, jossa puolet hotellin
huoneista avataan täysin
uudistettuina. Samalla hotelli vaihtaa nimeään ja on
nyt Scandic Park. Suomen
suurimman hotellin uudistustyö valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2015
alkuun mennessä.
Scandic Parkin muotokieli perustuu Scandicin
hiljattain luomaan uuteen
hotellikonseptiin. Hotellin
uudistusten suunnittelussa
on hyödynnetty vaikutteita sitä ympäröivästä urbaanista puistosta, joka tarjoaa
jokaiselle elämyksiä ja inspiraatiota. Viihtyisä ja ilmapiiriltään rento hotelli palvelee monipuolisesti sekä
työ- että lomamatkaajia.
? Continentalilla on Helsingissä erittäin pitkät pe-
rinteet, mutta uudistusten
myötä oli selvää, että vanha nimi ei enää toimi. Scandic Park on moderni ja raikas hotelli, ja uusi nimi kuvaa sitä hyvin, onhan se
Keskuspuiston alkujuurilla, kertoo hotellinjohtaja
Kari Kurppa.
Scandic Park hotelli sijaitsee keskeisellä paikalla, aivan Helsingin keskustan tuntumassa, vastapäätä kaunista puistoa. Hotellihuoneet on sisustettu
kolmen erilaisen värimaailman mukaan ripauksella
yllätyksellisyyttä.
? Scandic Park -hotelli
tarjoaa täysin uudenlaisen
ja inspiroivan kokemuksen
asiakkaille ulko-ovelta hotellihuoneisiin saakka. Se
näkyy ennen kaikkea materiaalivalinnoissa, kalusteissa, valaistuksessa ja ilahduttavissa yksityiskohdissa.
Sisustuksessa on aistittavissa hienovaraisia viittauksia
läheiseen puistoon ja luontoon, kertoo suunnittelun
toteuttaneen ruotsalaisen
arkkitehtitoimisto Doosin
sisustusarkkitehti SIR/MSA
Bronwynn Welsh.
Hotellin vaiheittain tapahtuvassa uudistuksessa ensimmäisenä avautuvat vastaanotto, parkkihalli
sekä 232 uudistettua huonetta, eli noin puolet hotellin huonekapasiteetista.
Maaliskuussa 2014 avautuvat uudet kokoustilat tarjoavat joustavuutta, inspiroivan ympäristön sekä upeat
puistomaisemat erikokoisille, jopa 500 hengen tapahtumille. Toukokuussa
2014 hotelliin aukeaa uusi
ravintola. Uudistuksen viimeisessä vaiheessa valmistuvat loput huoneet, jotka
ovat valmiina vastaanottamaan yöpyjiä tammikuussa 2015.
??Leikkipuistojen satavuotista taivalta juhlitaan koko
vuoden 2014 ? SADALLA
TAPAHTUMALLA?.
Kaikissa leikkipuistoissa
ja perhetaloissa ideoidaan
ja toteutetaan juhlavuosi
yhdessä lasten, perheiden
ja alueen toimijoiden kanssa. Tänä vuonna 125 vuotta täyttävä Korkeasaaren
eläintarha juhlii kumppanina kanssamme järjestämällä lapsille toimintaa ja
työpajoja.
Tervetuloa
juhlimaan
leikkipuistoihin!
Tee kanssamme leikkimisen maailmanennätys!
Seuraa nettisivuillamme
juhlakalenteria ja facebooksivuamme!
Leikkipuistot lapsille ja
perheille
Suomen Voimisteluopettajainliitto teki aloitteen
vuonna 1913 leikkipuistotoiminnan
aloittamisesta kesäisin Helsingissä.
Toiminta aloitettiin
seuraavana vuonna
viidessä puistossa muutaman tunnin ajan päivittäin.
Säännöllinen toiminta alkoi vuonna 1915. Maksuttoman keittoaterian
tarjoaminen kesällä lapsille
aloitettiin 1942. Syyskuussa
1951 perustettiin ensimmäinen ympärivuotinen leikkipuisto Brahe Kallion kaupunginosaan.
Tänä päivänä Helsingissä toimii 66 leikkipuistoa
ja viisi perhetaloa arkipäivisin ympäri vuoden. Helsingin leikkipuistot kokoavat yhteen lapsia, koululaisia, perheitä ja alueen asuk-
kaita. Puistoissa järjestetään
erilaista toimintaa: leikkitoiminnan kerhot toimivat
aamu- ja iltapäivisin leikkipuistojen sisätiloissa, puiston pihalla tai lähimetsissä
ja iltapäivisin koululaisille
on ohjattua ja vapaata toimintaa. Perhetaloissa on
toimintaa lapsille ja vanhemmille.
Viikot 4-5
MunkinSeutu
Helsinki-Vantaan lentoasema
-alueella lähes 20 000 työpaikkaa
??Helsinki-Vantaan lentoasemaalueesta on kasvanut keskeinen
työllistäjä pää-kaupunkiseudulla. Finavian tekemän selvityksen
mukaan noin 2?7 % lähikuntien
työllisistä käy töissä lentoaseman seudulla. Lisäksi lentoliikenne tuo välillisesti työtä Suomessa noin 100 000 henkilölle.
Helsinki-Vantaan lentoasema
on Pohjois-Euroopan johtava
vaihtolentoasema. Matkustajia
on vuodessa 15 miljoonaa, ja
lentoasema-alueella toimii yli
1 000 yritystä. Finavia teki viime vuonna selvityksen, johon
osallistuneiden kotikunnan perusteella arvioitiin, kuinka suuri osuus kuntien kaikista työllisistä käy töissä Helsinki-Vantaan alueella. Otokseen kuuluu
noin 7 100 lentoasema-alueella
työskentelevää henkilöä.
? Helsinki-Vantaan lentoasema-alue työllistää suoraan lähes
20 000 henkilöä. Arviomme mukaan esimerkiksi 6,8 % Tuusulan, 4,0 % Vantaan, 3,7 % Järvenpään ja 3,1 % Nurmijärven
työllisistä käy töissä HelsinkiVantaan lentoaseman alueella.
Helsingin työllisistä lentoasema-alueella työskentelee noin
2,2 %. Lentoasematoiminnalla
on siten merkitystä myös usean kunnan verotulojen kannalta, kertoo Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Ville Haapasaari Finaviasta.
Lentoasema on merkittävä kasvun moottori Uudellamaalla,
mutta tuo työtä ja toimeen-tuloa
myös muualle Suomeen. Lentoliikenteen synnyttämien välillisten työpaikkojen määrä on jopa
100 000, ja lentoliikenne tuottaa
3,2 % Suomen vuotuisesta bruttokan-santuotteesta. Ilmailualan
toimijoiden maksamat suorat ja
välilliset verotulot ovat valtiolle vuodessa noin 2,5 miljardia
euroa. Määrä riittäisi kattamaan
koko valtiontalouden budjetoidut menot noin 17 päivän ajan.
Miljoona uutta
matkustajaa tuo työtä
tuhannelle
Helsinki-Vantaan lentoasema
valmistautuu palvelemaan 20
miljoonaa matkustajaa 2020-luvun alkupuolella. Lentoaseman
900 miljoonan euron kehittämistyöt alkavat vuonna 2014 ja jatkuvat vuoteen 2020. Lähtöselvitys- ja vaihtomatkustuskapasiteetin kasvattamisen ja liikennejärjestelyjen parantamisen lisäksi matkustajia houkutellaan
Helsinki-Vantaalle tarjoamalla
sujuvia ja elämyksellisiä matkustajapalveluita.
? Lentoliikenteen lisääntyessä
myös työpaikkojen määrä kasvaa. Helsinki-Vantaan matkustajamäärän nousu 20 miljoonaan
synnyttäisi seuraavan 10 vuoden
aikana eri yrityksiin noin 5 000
uutta pysyvää työpaikkaa. Itse
kehitysohjelman työllisyysvaikutus on arviolta 14 000 henkilötyövuotta, Haapasaari jatkaa.
Pitkäjänteistä työtä lentokonemelun hallitsemiseksi
? Lentoliikenteen kasvaessa
Finavia tekee jatkuvasti työtä
myös lentokonemelun hallitsemiseksi kehittämällä muun
muassa lentoonlähtö- ja lähestymisreittejä. Esimerkkinä melunhallintatyöstä voidaan mainita marraskuussa 2013 toteutettu
uudistus, jossa Helsinki-Vantaan
kiitotielle 1 idän suunnasta laskeutuvien koneiden välilähestymiskorkeutta muutettiin. Muutos vähentää lähestyvien lentokoneiden melua iltapäivän kiiretuntien aikana sekä öisin, Haapasaari päättää.
Sivu 5
45. vuosikerta ? nro 2
Ajankohtaista
Päiväkoti
Laajasuo
avaa ovensa
Haagassa
??Haagaan on valmistunut
uusi noin 90-paikkainen päiväkoti, joka sijaitsee osoitteessa Poutunkuja 4. Lapsiperheiden määrä alueella
on kasvanut viime vuosina,
ja päiväkoti Laajasuo rakennettiin vastaamaan päivähoitopaikkojen kasvaneeseen kysyntään. Toinen uusi päiväkoti, päiväkoti Kylätie, avattiin Haagassa keväällä.
Päiväkodin rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2013, ja
toiminta käynnistyy tammikuussa 2014. Kaksikerroksisessa päiväkodissa on lasten
ryhmä- ja muita tiloja yhteensä 765 m². Piha on suunniteltu siten, että myös läheisen
puiston käyttäminen lasten
ulkoilualueena on mahdollista. Päiväkoti sijaitsee asutuksen keskellä ja liikenteen
solmukohdassa.
Hanke on suunniteltu Helsingin kaupungin matalaenergiaohjeiden mukaisesti. Kaupunki käytti Laajasuon päiväkodin rakentamiseen noin 3,2
miljoonaa euroa.
Kaupunki on varannut päiväkotien uudisrakennuksiin
16 miljoonaa euroa vuodelle 2014. Perusparannuksiin
on varattu 9,2 miljoonaa euroa. Lisäksi kymmenissä päiväkodeissa tehdään pienempiä korjaustöitä.
Meilahden huvilaaluetta kohennetaan
??Meilahden huvila-alueelle laaditaan asemakaavan muutosta.
Tavoitteena on kehittää alueen
virkistyskäyttöä sekä turvata
kulttuurihistoriallisten ja luontoarvojen säilyminen.
Merellistä virkistyskäyttöä halutaan tukea rakentamalla rantaan ulkoilureittejä, uimapaikkoja ja laitureita pienveneille.
Kävely- ja pyöräilyreittejä parannetaan ja lisätään ja tulevalle baanayhteydelle osoitetaan
reitti Humallahden rantaan ja
Paciuksenkadun länsipuolelle.
Tavoitteena on myös lisätä viljelypalstoja. Kaavoituksen yhteydessä selvitetään tarpeet Meilahden liikuntapuiston lisärakentamiselle.
Huviloiden ja niiden ympäristöä koskevat suojelumerkinnät säilytetään. Samalla määritellään huviloiden käyttötarkoitus ja kerrosala. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet rakentaa
talousrakennuksia huviloiden
yhteyteen. Kaavassa pyritään
löytämään myös joitakin uusia
rakennuspaikkoja muualta siirrettäviä huviloita varten.
Kaavatyössä tutkitaan asuinja toimitilarakennusten raken-
tamista Paciuksenkadun varteen Meilahdentien risteyksen
luoteispuolelle. Seurasaarentien
lähialueilta etsitään tilaa pysäköintipaikoille, jotta Urho Kekkosen museon edustan paikoitusalue voidaan kohentaa laadukkaaksi aukioksi.
Keskustelutilaisuus suunnittelusta pidetään 20. tammikuuta
kello 18?20 Meilahden virkistyskeskuksessa, Heikinniementie 2. Näkemyksiä ja ehdotuksia
alueen kehittämisestä voi esittää myös kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla www.
ksv.hel.fi/keskustelut 7. helmikuuta asti.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä suunnitteluperiaatteet ovat esillä 7. helmikuuta asti mm. Munkkiniemen kirjastossa, Riihitie 22, näyttelytila
Laiturilla, Narinkka 2, sekä Kaupungintalolla, Pohjoisesplanadi
11?13. Aineistoon voi tutustua
myös kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla, www.hel.fi/
ksv kohdassa Nähtävänä nyt.
Asemakaavan pohjaksi laaditut suunnitteluperiaatteet esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle keväällä 2014.
Taiteilija Viivi Varesvuo.
Pikkuruinen kotigalleria
Munkkiniemessä
Munkkiniemessä, Ritokalliontiellä
sijaisee pieni, viehättävä kotigalleria
??Gallerian pitäjä on Munkkiniemessä pitkään asunut taidegraafikko Viivi Varesvuo. Vii-
vi työskenteli aikanaan kuvausjärjestäjänä ja oli jo tuolloin
kiinnostunut grafiikasta. Unel-
ma päästä Pariisiin taideopintojen pariin toteutui vuonna 1988,
Atelier de Sévres:n koulutuksessa. Kaikkiaan Pariisissa vierähti
kolme vuotta parissa muussakin
taidekoulussa.
Sivu 8
MunkinSeutu
4
MunkinSeutu
Viikot 4-5 ? Nro 2
Uudistuksilla lisää
kohtuuhintaista asumista?
K
ohtuuhintaisia vuokraasuntoja tuotettaan vain noin
2 000 vuodessa, tarve olisi
moninkertainen, kertoo Ara eli asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Asuntojen määrä on romahtanut
2000-luvulla, vaikka kaupungistuminen kiihtyy ja tarve lisääntyy.
ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti
vaatikin rohkeutta uudistuksiin
ARA-päivässä 14.1. Pitkään jatkunut
alhainen uusien vuokra-asuntojen
tuotantomäärä näkyy etenkin pääkaupunkiseudulla. Kohtuuhintaisten asuntojen riittävällä tarjonnalla
vaikutetaan osaltaan myös talouskasvun edellytyksiin.
Uhkana on, että asuntotilanne
huononee edelleen jos uusien asuntojen tuotanto jää edelleen yhtä
alhaiselle tasolle. Helsingin seudun
sekä muiden suurimpien kasvukeskusten väestönlisäyksen ennustetaan olevan vuoteen 2030 mennessä
peräti 430 000 henkilöä. Määrä on
mittava varsinkin Suomen oloissa.
Valtion tukemia kohtuuhintaisia
vuokra-asuntoja rakennettiin 1970ja 1980-luvuilla sekä vielä 1990-luvulla keskimäärin 10 000 uutta
asuntoa vuodessa. Mutta 2000-luvulla on rakennettu vuosittain vain
reilut 2 000 uutta kohtuuhintaista
vuokra-asuntoa.
Talouden rakennemuutos ja siihen
liittyvä kaupungistuminen jatkuu
edelleen voimakkaana. Kehitys näkyy myös asuntomarkkinoilla. Asuntomarkkinoilla ne, joilla on varaa,
hankkivat uusia asuntoja kysytyiltä
alueilta ja pienituloiset sijoittuvat
enenevässä määrin vanhoihin
lähiöihin. Erot asumisen mahdollisuuksissa ovat kasvaneet ja näyttävät
kasvavan edelleen. Asuntopolitiikan
keskeinen haaste on kaupungistumisen hallinta niin, että varmistetaan
riittävän asuntotarjonnan lisäksi se,
etteivät asuinalueiden väliset erot
pääse kasvamaan liian suuriksi.
Näin kuitenkin on perinteisesti Helsingissäkin päässyt tapahtumaan,
monilla alueilla on ikävä kaiku ja
ne ovat asuinalueina vähemmän
haluttuja verrattuna muihin alueisiin ja kaupunginosiin. Toisten
alueiden asuntojen hinnat nousevat ja muissa alenevat. Jokaiselle
aluelle tulisikin sijoittaa ja rakentaa
erityyppisiä asuntoja, kerrostaloja,
omistus- ja vuokra-asuntosoja sekä
asumisoikeusasuntoja. Rivitaloja
tulisi rakentaa esikaupunkialueille,
niin että yhdyskuntarakenne olisi
mahdollisimman monipuolinen.
Niin sanottu slummiutuminen eli
korkeiden massiivisten kerrostalojen
rakentaminen edullisesti, muttaa
helposti koko alueen mielikuvan negatiiviseen suuntaan. Näin Suomessa on toimittu monilla alueilla. -j.a.
Joulusaarna
tälle jumalattomalle
kansalle. Kiirastulta
ja hammasten kiristelyä. Siihen sulaneeseen lumihankeenko ovat hukkuneet toinen toisensa huomioonottaminen ja kiitollisuus näistä sentään kohtuullisen
hyvinvoinnin
ajoista. Vuonna 1930 oli
suomalaisten miesten keski-ikä 53 vuotta ja naisten
59 vuotta, nykyisin 76,7 ja
83,2. On siinä kehitystä toden totta!
Enhän osannut laulaakaan
joulukirkossa mitään. Kun
tunsin tutun virren lauloin
sen aivan väärillä sanoilla. Tulimmaista, harmittelin! Ja lopetin laulamiseni
siihen paikkaan. Sisareni
kanssa kerran laskeskeltiin, että koulujen aamuhartauksissa olimme laulaneet
virsiä ainakin 2000 kertaa!
Ei ihme, että edelleenkin
osaamme ne hyvin vanhoilla
sanoilla! Aamuhartauksilla,
aamunavauksilla ja virsillä
peruskoulu yhtenäiskasvatti koko ikäluokan oppilaita kotitaustasta riippumatta! Nyt jokainen kuuntelee
omaa ipadiaan, kirjoittelee
omaa blogiaan, ja tietokonesäveltää omia kappaleitaan. Yhteisöllisyyttä huudetaan avuksi vaikeuksiin,
mutta mistä sitä enää löytyy? Kysyn vaan?
Tulevasta vuodesta onnittelen Teitä tällä John
Steinbeckin mietelauseella: Kaikki, mitä ihmisessä
Yleisönosasto
Vihreää koplausta Guggenheimilla??
??Ihmettelin vihreiden poliittista moraalia, kun he ilmoittivat tukevansa Guggenheim-hanketta ehdoilla, jotka liittyivät osin ihan
muihin asioihin, kuten Helsingin liikenneinvestointeihin. Kysyin, onko vihreitä kaupunginhallituksessa
edustava Tuuli Kousa ?ei
ehkä muodollisesti, mutta
moraalisesti jäävi? päätöksentekijänä. Kousa on viestintätoimisto Miltonin johtajia, nyt ?sapattivapaalla?
ministeri Haaviston erityisavustajana, ja saman firman
Milton Networks on palkattu lobbaamaan Guggenheim-museohanketta.
Sain vihreiltä palautetta, jossa esittämiäni epäilyjä pidettiin aivan aiheettomina. Sittemmin Kousan
jääviyden nosti esille myös
taidekriitikko Otso Kantokorpi blogissaan. - Ja nyt
Kousa ilmoittaa jääväävänsä itsensä päätöksenteossa,
koska ?asioita voidaan tulkita eri tavoilla? (Yle 7.1.).
Kousan päätös on paikallaan, ja hyvä niin. Mutta
varsinaista asiaa se ei muuta. Vihreät tukevat tontin
varaamista Guggenheimmuseolle arkkitehtuurikilpailua varten, vaikka museohankkeen talous on vähintäänkin kyseenalainen.?
Mistä rahat ? työttömätkö maksumieheksi?
Tällä erää on tiedossa
vain se, että kaupungin ja
osin valtion pitäisi vastata
museon rakentamisen ja ylläpitämisen kustannuksista, ja kantaa riskit - sen sijaan miljonäärien hallitsema Guggenheim-säätiö ei
laita museon rakentamiseen ja ylläpitämiseen senttiäkään, mutta sille taataan
vuosittain miljoonien tuotot museosta.
Vihreät esittivät museohankkeen rahoittamisen
edellytyksenä luopumista joistain isoista liikenneinvestoinneista, joita he
itse ovat vastustaneet. Mitä
muuta tämä on kuin pelin
politiikkaa, ?sulle-mulle?lehmänkauppaa? Mistään
nappikaupasta ei ole kyse,
ovathan Guggenheim-hankkeen kustannukset noin
260 miljoonaa euroa. Tähän kaupankäyntiin ei sovi
myöskään avoin keskustelu
museon paikasta ? Guggenheim-säätiö ei siihen suostu
vaan vaatii tontin paraatipaikalta, ja ilmaiseksi.
Museon vuotuisiin miljoonien käyttömenoihin vihreät esittivät kohdennettavaksi kaupungin elinkeinorahoitusta. Ainoa isompi
summa Helsingin elinkeinorahoituksessa ovat työllisyyden hoitamiseen varatut määrärahat. Muista elinkeinorahoista ei museon
tarvitsemia miljoonia löydy. Työttömien kustannuk-
sellako vihreät siis rahoittaisivat museon toimintaa
vai eivätkö he tiedä, mistä
puhuvat?
Jos vihreät taas tarkoittavat elinkeinoelämän maksamia veroja kaupungille,
niin Kataisen hallitushan
juuri leikkasi rajusti yhteisöveroja ja näiden verotulojen ohjaaminen Guggenheimille olisi pois muutenkin riittämättömästä kaupungin omien peruspalvelujen rahoituksesta.
Jos joku esittäisi kaupunginhallitukselle sosiaali-, terveys- tai muista kunnan peruspalveluista hankkeen, jonka talous olisi niin
tyhjän päällä kuin Guggenheim-hanke nyt, hanke torjuttaisiin suoralta kädeltä.
Kokoomuksella ja vihreillä näyttää kuitenkin olevan kaupunginhallituksessa
ihan eri kriteerit miljonäärien hankkeille.
Rehellisintä olisi sanoa
selvästi ei Guggenheimille
? tontinluovutukselle ei ole
kestäviä perusteita. Guggenheim voi järjestää arkkitehtuurikilpailun ja perustaa museonkin, mutta
omilla varoillaan.
Yrjö Hakanen?
Kaupunginvaltuutettu
SKP ja Helsinkilistat?www.yrjohakanen.fi
Puheenvuoro
Lapselle kannattaa lukea
Munkan mummon jupinat
??Hohhoijaa, taas on joulu ja uusivuosi takanapäin.
Luojan kiitos! Henkikulta on
vielä tallella nippa nappa.
Harmittava seikka jouluna: lumipeitto puuttui tyystin. Pimeys vallitsi maan
päällä, onneksi siis liukkaus ei ollut kiusanamme tänä jouluna. Eteenpäin
pääsi, kunhan vain silmä
tottui täydelliseen pimeyteen. Katuvalojen valokenttä on vuosien varrella kapeutunut ja heikentynyt,
mistä lie johtuukaan? Liekö
osuutta omalla näkökyvyllä vai kaupunginisien säästökuurilla?!
Joulu on näet ikäihmisille
vuoden vaarallisinta aikaa.
Rasvaiset ja suolaiset jouluruoat lihottavat, turvottavat, ähkyttävät, oksettavat.
Nämä sivuoireet aikaansaavat helposti vähintään sairaalareissun. Piikitettyinä ja
liotettuina useimmat palaavat jokseenkin ennalleen.
Taas jaksaa odottaa uutta
joulua, uutta uutta vuotta. Näin se menee, vuoden
kierto jatkuu.
Kävin joulukirkossa. Ei
ole entinen meininki sielläkään. Muistelin nuoruuteni joulukirkkoa, komeaa
kivirakennusta valaistuna.
Sinne mentiin reellä, jossa istuttiin paksujen vällyjen alla. Kirkko oli tupaten
täynnä, virret laulettiin kovaa ja korkealta ja saarna
ei ollut mitään lällyä hymistelyä. Kunnon kamaa
ja synnintunnon kohotusta. Sellaista nyt tarvittaisiin
Viikot 4-5
ihailemme ? ystävällisyys,
anteliaisuus, avomielisyys,
rehellisyys, ymmärtämys ja
tunne ? ovat meidän oman
epäonnistumisemme merkkejä ja ne ominaisuudet,
joita inhoamme ? oveluus,
ahneus, alhaisuus, egoismi, itsekeskeisyys - ovat
menestyksen edellytyksiä.
Ja vaikka ihmiset ihailevatkin noita edellisiä ominaisuuksia, he mieluummin
synnyttävät itseensä noita
jälkimmäisiä.
Elina Kuosmanen
??Heikentynyttä lukutaitoa
ja vähenevää kiinnostusta lukemiseen ei saa jättää vain opettajien harteille. Tietenkin lukutaidon
edistäminen on asia, joka
on otettava vakavasti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämisessä
mutta kaikkea lukemisen
merkitystä on hyvä miettiä joka kodissa. Kannustan ja innostan vanhempia,
isovanhempia ja muita lasten lähellä olevia aikuisia
lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi.
Kotona lukemisella on
aivan erityinen merkitys.
Vanhempien ja muiden läheisten aikuisten rooli on
avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen.
Lapselle lukeminen on monin tavoin merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Kun luemme lapselle,
vahvistamme lapsen kielen
kehitystä, tulevaa lukutaitoa ja kiinnostusta lukemiseen. Lapselle lukeminen
ja yhdessä lukeminen lapsen opittua lukemaan auttavat lapsen koulunkäyntiä
ja helpottavat tulevaisuudessa hänen oppimistaan.
Haapaniemenkadun
työvoimatoimisto kiinni
??Työ- ja elinkeinotoimisto
Haapaniemenkadulta muuttaa Pasilaan.
Haapaniemenkadun toimipaikka, osoitteessa Haapaniemenkatu 4 B, 00530
Helsinki, palvelee viimeisen kerran keskiviikkona
22.1.2014.
Toimipaikan
asiakaspalvelu on suljettu kokonaan to-pe 23.24.1.2014.
Uudessa paissa avataan
maanantaina
27.1.2014
osoitteessa Ratapihantie 7,
00520 Helsinki. Sisäänkäynti on Veturitorin puolelta.
Arjessa tehdyt asiat voivat joskus olla paljon tehokkaampia kuin valtiovallan säädökset ja hankkeet.
Lukutalkoot on myös talouden tiukassa tilanteessa keino, joka ei maksa mitään.
On tärkeä muistaa, että ovi
lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen
avulla ja tässä vanhemmilla ja muilla lasten läheisillä aikuisilla on päävastuu.
Kotona opitaan myös sitoutuminen koulutyöhön ja
koulun sekä opettajien arvostus sekä se, että oppiminen vaatii ahkeruutta.
Nämä ovat tärkeitä taitoja
lapselle koko elämän.
Lastemme heikentynyt lukutaito vakava uhka koko
maamme sivistykselle ja
osaamiselle, onhan lukutaito kaiken oppimisen kivijalka. Nuorten lukutaito on heikentynyt ja kiinnostus lukemista kohtaan
on vähentynyt viimeisen
kymmenen vuoden aikana.
Heikkoja osaajia on aiempaa enemmän ja erinomaisia puolestaan aiempaa vähemmän. Samaan aikaan
niiden nuorten osuus, jotka eivät lue läksyjen lisäksi lainkaan vapaa-ajallaan,
on merkittävästi kasvanut.
On välttämätöntä, että
Suomessa löydämme monipuolisia keinoja innostaa
kaikkia lapsia lukemaan.
Koulujen lukuharjoitukset
ja kirjailijavierailut, kirjallisuuskerhot, koulujen kirjastot sekä yhteistyö yleisten kirjastojen kanssa ovat
asioita, joita meidän tulee
vaalia ja vauhdittaa. Parhaillaan työn alla oleva perusopetuksen uudistus on
lukemisen innostamisessa iso mahdollisuus, jota
meillä ei ole varaa huka-
Sari Sarkomaa
ta. Samoin työn alla oleva
päivähoitolain uudistamisen varhaiskasvatuslaiksi.
Kirjastojen kanssa tehtävä
yhteistyö on hyvä olla osa
jokaisen päiväkodin arkea.
Päiväkodit ja koulut voivat
osaltaan innostaa ja kannustaa perheitä yhteiseen
lukuharrastukseen.
Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Lukeminen on osa
perustaitoja, joita on vaikea
myöhemmin nopeasti kiriä. Tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja sivistykseen ovat asia, jotka
viisaimmin tehdään varhaisessa vaiheessa. Oppivelvollisuuden päättyessä ollaan
jo monin tavoin myöhässä.
Kun lapselle on luettu,
tulee kirjasta ystävä, joka
kulkee mukana koko elämän.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan
kunta- ja terveysjaoston
puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
MunkinSeutu
Helsinki saa Muumeilla kuvitetun
kirjastoauton ja uusitun kirjaston
??Helsingin kaupunginkirjaston uusi kirjastoauto saapuu juhlistamaan uudistuneen Roihuvuoren kirjaston avajaisia 18.1. Kirjastoauto on nimeltään Skidi
ja se on tiettävästi maailman ainoa käytössä oleva
Muumeilla kuvitettu kirjastoauto. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen tulee avaamaan uuden auton
käyttöön.
Skidi kuljettaa Muumeja
Helsingissä Tove Janssonin juhlavuotena Uusi Muumeilla koristeltu kirjastoauto Skidi kiertää kaupungilla tarjoamassa kirjastopalveluja lapsille ja lapsiperheille niillä alueilla, joissa
ei ole kaupunginosakirjastoa. Kirjastoauton pysäkkejä on ympäri kaupunkia
yhteensä 14. Uusia pysähtymispaikkoja auton reitillä ovat muun muassa Herttoniemenranta, Kivikko ja
Ruskeasuo.
Värikkäästä kirjastoautosta löytyy lainaus- ja palautusautomaatti ja autossa
voidaan järjestää myös pienimuotoisia tilaisuuksia auton takaosan toimiessa auditoriona.
Helsingin kaupunginkirjasto halusi kunnioittaa juhlavuottaan viettävää helsinkiläistä kirjalijaa ja taiteilijaa
Tove Janssonia kirjastoauton
Muumi-kuvituksella. Moomin
Characters Ltd:n luova johtaja ja Tove Janssonin veljentytär Sophia Jansson arvioi
Muumien olleen tärkeitä taiteilijan uran kannalta.
? Tove Janssonista tuli
Muumikirjojen
ansiosta
maailmanlaajuisesti tunnettu lastenkirjailija ja on
selvää, että Muumeilla on
aivan ratkaiseva merkitys
Toven tuotannossa, Sophia
Jansson sanoo. Auton onnistunut ulkoasu saa myös
kiitosta.
? Kirjastoauton muumikuvitus on todella hieno.
Olen hyvin iloinen siitä,
että kirjastoauto alkaa kiertää Helsingissä juuri Toven
juhlavuoden aikana, Sophia
Jansson iloitsee.
Värikäs Roihuvuoren kirjasto huokuu 50-lukua
Roihuvuoren kirjaston tilat ovat uudistuneet remontissa täysin. Uudistuksessa on kunnioitettu kirjas-
ton alkuperäistä 50-luvun
designia.
Avajaisjuhlaa vietetään
lauantaina 18.1. kello 12 alkaen. Ohjelmassa on muun
muassa musiikkia, lastenohjelmaa sekä kahvi- ja kakkutarjoilu. Avajaisia tulevat
juhlistamaan myös Helsingin kaupunginjohtaja Jussi
Pajunen sekä Finlandia-palkittu kirjailija Riikka Pelo.
? Asukasryhmät voivat
varata tilojamme nyt myös
aukioloajemme ulkopuolella. Lämpimästi tervetuloa uudistuneeseen kirjastoomme! Roihuvuoren kirjaston johtaja Leeni Hurskainen sanoo.
??Melualue Helsinki-Vantaalla on pienentynyt merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, vaikka liikenne on kasvanut. Vielä vuonna 1990 pääkaupunkiseudun lentomelualu-
Havaintoja
??Kuten
jo
kilta veronmakviime kerralla
sajilta.
kerroin, mielikahvilas? ? ?
samme (Max
Cafe) kokoonKaupungin
tui taas vakioRakennusvijoukkomme.
rasto ( pitäisiUllan
avuskö sanoa nytajan mainio
kyään STARA)
N
I
pikkumies (
asetti KadetinM
U
L
KO
ILIAS 4v.) kertie 7 kohdalle
toi lasten tajo marraskuussa
paan avoimeskyltit, että autot
ti kokemuksiaan.
on poistettava 29.11.2013 !,
Hän sanoi, että isovan- jolloin katuosuus puhdistehempien oli pakko luopua taan kadulle
käkikellostaan. Se kukkui
kertyneistä runsaista lehaina yöllä ja samalla esti tikasoista ja autojen renkairauhallisen nukkumisen. den alle murskaantuneista
Eräs porukkamme jäsen terhoista. Tunnolliset ausanoi siihen, että olisihan toilijat tottelivat määräyskellon käelle voinut antaa tä. Moni munkkalainen on
unilääkettä ! Vakioaiheem- pyytänyt, että kirjoittaisin
me on edelleen hämmäste- asiasta - nyt sen teen !
ly, miksi Lastensairaalaan
Olen ollut sähköpostilei löytynyt julkisia varoja la ko. virastoon yhteydestarpeeksi, koska hoitajien sä monta kertaa. Olen saaterveys - puhumattakaan nut monenlaisia selityksiä
sairaalassa olevista lapsista lumen tulon odottelusta ja
- on liian kovalla koetuk- jopa lupauksia, että homsella. Joltakin taholta tä- ma hoidetaan. Mitään ei ole
hän vastattiin, että ei hoi- kuitenkaan tähän
tajien keskuudessa ole ollut
mennessä tapahtunut.
tarpeeksi SAIRAUSPOISSA- Samanlainen tilanne on
OLOJA ! Hoitajien pitää siis Munkkiniemen Puistotieltulla työpaikalleen vaikka lä (5) Raikan Raudan pysairaana lapsipotilaiden ta- säkin jälkeen ennen kahkia - niinkuin varmasti mo- vilaa. Nyt kun lumen tulo
net homeongelmista kär- ei ole vieläkään alkanut,
sivät hoitajat tekevätkin. luulisi, että kalustoa
Onko motiivina varojen keriittää näiden pikkuhomrääminen kansalaisilta se, mien hoitamiseen. Asia taiettä ihmiset heltyvät sairai- taa pyöriä lehti - ja terhoden lasten takia lahjoitta- murskan tapaan jossain bymaan rahaa helpommin ? rokratian rattaissa.
Valtiohan olisi voinut käytJännityksellä kahvilapotää palkansaajilta 2 vuotena rukkamme odottaa Puisja ELÄKELÄISILTÄ pysyväs- totien kunnostamista jo 5
ti ? raippaverolla ? kerätyt vuotta sitten tehdyn suunvarat tulevaisuuden toivo- nitelman mukaan - edes väjen eli lasten uuden Lasten- hän kerrassaan. Näin meilsairaalan rakentamiseen ?! le on luvattu, että kunnosOnhan Lastenlinnassa poti- tus alkaa 2014 !
laina lapsia kaikkialta Suomesta eli rahat tulisivat kaiJosa Jäntti
Suomenkieliseen
esiopetukseen hakeminen
alkoi Helsingissä
Helsinki-Vantaan lentoasema
-alueella lähes 20 000 työpaikkaa
Jatkoa sivulta 3
5
Josa Jäntti
Viikot 4-5
eella asui 97 000 ihmistä.
Vuonna 2011 melualue oli
pienentynyt 14 000 asukkaaseen. Melualueen pienentyminen on seurausta
muun muassa lentokoneiden tekniikan ja lennonjohdon toimintatapojen kehittymisestä.
Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden
kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja
kustannustehokkuus. Finavian kattava 25 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhte-
ydet Suomesta maailmalle
- ja maailmalta eri puolille
Suomea. Helsinki-Vantaan
lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema kaukoliikenteessä. Vuoden 2012 liikevaihto oli 359
miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä 2800.
??Helsingissä suomenkielistä esiopetusta järjestetään
päiväkodeissa. Esiopetusta
annetaan neljä tuntia päivässä pääsääntöisesti koulujen toiminta-aikoina. Esiopetuksen lukuvuosi alkaa 12.8.2014 ja päättyy
29.5.2015.
Lapsella on oikeus saada maksutonta esiopetusta
?
vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua
?
myös 7-vuotiailla,
joiden koulunkäyntiä on
siirretty vuodella sekä
?
5-vuotiailla, joille
on tehty päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta.
Esiopetukseen
hakeminen
Esiopetukseen haetaan
ajalla 7.-29.1.2014 sähköisellä päivähoitohakemuksella osoitteessa www.hel.
fi/esiopetus. Hakulomakkeen voi myös hakea kunnallisesta päiväkodista tai
tulostaa viraston internet-
sivuilta. Kaikki kunnalliset
päiväkodit ottavat paperisia
hakemuksia vastaan keskiviikkona 29.1.2014.
Esiopetukseen haun yhteydessä voi hakea myös
esiopetuksen lisänä tarvittavaa kunnallista päivähoitoa.
Perheet saavat tiedon lapsen esiopetuspaikasta viimeistään viikolla 14.
Mitä esiopetus on?
Esiopetus on alle kouluikäisten lasten tavoitteellista ja suunnitelmallista opetusta, kasvatusta ja hoitoa.
Tavoitteena on edistää ja
tukea lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä mahdollistaa luonteva siirtyminen kouluun.
Esiopetukseen hakemisesta voi kysyä lisätietoja varhaiskasvatusviraston palveluneuvonnasta arkisin klo
10-16, puh. 09 310 44986
tai internetsivuilta www.
hel.fi/esiopetus
Munkkiniemen ala-aste peruskorjataan 2014 Pysäkkimuutoksia
??Tapaninkylässä osoitteessa Tilhipolku 6 sijaitseva lasten päiväkoti Tilhi
peruskorjataan. Työt alkavat helmikuussa ja niiden
on määrä valmistua marraskuussa 2014.
Peruskorjauksen sisältämien korjaustöiden yhtey-
dessä päiväkodin nykyiset
tilat muutetaan nykyaikaisiksi lasten päivähoito- ja
henkilökunnan työtiloiksi. Lisäksi tilamuutoksilla
otetaan vajaakäytössä olevia tiloja hyötykäyttöön.
Päiväkodissa on noin 100
1?6-vuotiasta lasta. Raken-
nustöiden arvonlisäveroton
kustannusarvio on noin 3,7
miljoonaa euroa.
Myös Munkkiniemen alaasteelle tehdään perusparannus. Osoitteessa Tietokuja 1 sijaitsevassa noin
320 oppilaan koulussa toteutetaan rakennustekniset,
ilmanvaihto-, putki-, sähkösekä rakennusautomaatiourakat. Rakentaminen alkaa
helmikuussa 2014 ja päättyy heinäkuussa 2015. Rakennustöiden arvonlisäveroton kustannusarvio on
noin 7 miljoonaa euroa.
Siilitien metroasemalla
??Bussilinjojen H79 ja 802
pysäkkijärjestelyt muuttuvat Siilitien metroasemalla keskiviikosta 15.1. n.
klo 10 alkaen noin kahden
kuukauden ajaksi. Muutos
koskee linjaa 79 Herttoniemen metroaseman suuntaan
ajettaessa ja linjaa 802 Itä-
keskuksen suuntaan.
Pysäkki ?Siilitie? (M)
(H4178) siirtyy väliaikaisesti taaksepäin noin 50
metriä. Itäväylän sillan alla
tulee käyttöön väliaikainen
pysäkki ?Mekaanikonkatu?
(H4176).
MunkinSeutu
6
Seurakunta
Päivyri
Nimipäivät:
Viikko 4
Ma 20.1. Sebastian
Ti 21.1. Aune, Oona, Netta, Auni
Ke 22.1. Visa
To 23.1. Enni, Eine, Eini
Pe 24.1. Senja
La 25.1. Paavo, Pauli, Paul, Paavali
Su 26.1. Joonatan
Munkkiniemi
Viikko 5
Ma 27.1. Viljo. Vainojen uhrien muistopäivä
Ti 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies
Ke 29.1. Valtteri
To 30.1. Irja
Pe 31.1. Alli
La 1.2. Riitta
Su 2.2. Jemina, Lumi, Aamu. Kynttilänpäivä
Mit? on elämä ja onni? Unta, unta!
V.A. Koskenniemi (1885-1962)
Menovinkkejä
??Torstaina 6.2.2014 klo
13.15 Munkkiniemen palvelukeskuksessa. Varatuomari Jutta Vuoksenmaa pitää luennon aiheenaan Testamentti jäämistö- ja perintöverosuunnittelussa. Tämä
kiinnostanee meitä senioreita, tervetuloa kuuntelemaan. Järjestäjänä Munkkiniemen Kansalliset Seniorit/ Yhteiskunta Tänään
ohjelmisto.
??Munkiseudun
Kansalliset Seniorit ry juhlii 35-vuotista taivaltaan
6.2.2014 klo 12.00 Munkkivuoren kirkon seurakun-
Viikot 4-5
tasalissa. Jäsenet ja toiminnastamme kiiinnostuneet tervetuloa.
??Suuren suosion saanut
Palvelumessut
järjestetään Munkkiniemen palvelukeskuksessa (Laajalahdentie 30, 00330 Helsinki)
keskiviikkona 29.1.2014
klo 12.30?14.30. Messuille saapuu eri palveluntuottajia kertomaan ikääntyneille kotiin järjestettävistä palveluista mm. hoiva-, siivous-, ateria-, kauppa-, apuväline- ja kampaajapalveluista. Tapahtuma on maksuton. Tervetuloa!
Kirkkoherranviraston
uusi osoite: Raumantie 3,
avoinna ma, ti, to ja pe
klo 9-13, ke klo 14-17, p.
2340 5100, munkkiniemi.
srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja
to klo 10-11, p. 2340 5118.
Munkkivuoren kirkko
ja seurakuntatalo,
Raumantie 3
Ke klo 13 Keskiviikkokahvit. 29.1. keskiviikkokahvit ja keitto, mukana
Jouni Hartikainen. 5.2. Kari
Leikko.
Ma klo 10 Seniorien kun-
tojumppa +65, harjoittelu oman kunnon mukaan.
Tutustumme myös kodin
pienapuvälineisiin. Ei maksua, vetäjänä fysioterapeutti Minna Pirinen.
Ma klo 13 Merimieskirkkopiiri.
Ke klo 9.30 Avoin päiväkerho.
Su 26.1. klo 11 Messu,
Leikko, Hartikainen, Sidoroff. Rippikoulusunnuntai,
mukana nuorten lauluryhmä ja bändi. Kirkkokahvit
ja infotilaisuus rippikoululaisten vanhemmille.
Ma 20.1. klo 18 Raamattupiiri.
To 30.1. klo 19 Metallimessu, Haka Kekäläinen,
saarna; diakoniatyöntekijät
Maj Packalen ja Leena Leppilahti; Metallimessu bändi,
esilaulajana Henriika Steidel. To 27.2. klo 19 Metallimessussa saarnaa piispa
Irja Askola.
Su 2.2. klo 11 Messu ja
Yhteisvastuukeräyksen avaus, Peltohaka, Sidoroff.
Lasten Taidepläjäys klo
9-11, pyhäkoulu klo 11.
Taidepläjäys sisältää mm.
työpajat: pullapaja, vauvojen värikylpy (klo 9.15
ja 10), muskaripaja ja non-stop askartelupaja. Tied. ja ilm. Leena
p. 050 3804064.
Klo 17 Messu, Kotiryhmäverkosto.
Ma 3.2. klo 18 Raamattupiiri.
Ma 3.2. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri. Javier Marias: Rakastumisia, Otava. Alustus
Juhani Hares
Munkkiniemen
kirkko, Tiilipolku 6
Ma klo 9.30 Avoin päiväkerho.
Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa.
Ti klo 11 Sanan äärellä ?raamatturyhmä kirkon
aulassa.
Ti klo 13.30-15.30 Olohuone ? avoin kahvila kirkon aulassa.
Ke klo 15 Ensilapsikerho.
To klo 14 Eläkeläisten
kahvihetki.
To klo 15 Avoin päiväkerho.
To klo 18 Kirkkokuoron
harjoitus Kaisa Sidoroffin
johdolla. Tervetuloa nykyiset ja uudet laulajat!
Su 26.1. klo 13 Messu,
Leikko, Sidoroff.
Su 2.2. klo 13 Messu ja
Yhteisvastuukeräyksen avaus, Peltohaka, Sidoroff.
Kirkkokahvit.
Lehtisaaren kappeli,
Papinpöydänkuja 4
Ti klo 9.30 Avoin päiväkerho.
Ke klo 10.15 Raamattupiiri.
Toivottu lisäpainos
Kruunuvuoren
huvilakirjasta
??Helsingin kaupunginmuseo julkaisee yleisön pyynnöstä lisäpainoksen loppuunmyydystä ?Kruunuvuori ? unohdettujen huviloiden tarina? -kirjasta.
Tutkija Minna Torpan ja
valokuvaaja Aurora Reinhardin teos kertoo Laajasalossa sijainneen kesäparatiisin erikoisesta kohtalos-
Seurakuntavaalit isänpäivänä
? nuoret äänestävät toista kertaa
kuvat, Leppänen kertoo.
??Luterilaiseen kirkkoon
valitaan uudet paikallispäättäjät
marraskuussa.
Seurakuntavaalit ovat toistaiseksi ainoa valtakunnallinen vaali, jossa äänioikeus on 16 vuotta täyttäneillä.
? Kirkko antaa nuorille
tärkeän vaikuttamismahdollisuuden. Ennakkoäänestys
on mahdollista esimerkiksi
monissa oppilaitoksissa, ja
vaalikone on mukana auttamassa äänestyspäätöksessä, seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen sanoo.
Valituiksi tulevat päättäjät
ovat avainasemassa esimerkiksi seurakuntien virkoihin, tilankäyttöön ja määrärahoihin liittyvissä ratkaisuissa.
? Seurakuntien rakennemuutokset ja tiukkeneva
taloustilanne vaativat päättäjiä tekemään vaikeitakin
valintoja monen hyvän asian väliltä. On tärkeää, että
nuorten ääni kuuluu, Mari
Seurakuntavaalit järjestetään isänpäivänä 9.11.2014.
Ennakkoäänestys toteutetaan 27.-31.10.
Seurakuntavaaleissa valitaan jäsenet paikallisseurakuntien kirkkovaltuustoon (itsenäiset seurakunnat) sekä seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon (seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat).
Kirkkovaltuusto päättää
seurakunnan toiminnan ja
talouden päälinjoista, kirkollisverosta, rakennushankkeista ja virkojen perustamisesta. Seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt valitsevat myös
kirkolliskokouksen maallikkoedustajat.
Ehdokkaina voivat olla
18 vuotta täyttäneet, konfirmoidut seurakunnan jäsenet. Äänioikeus on 16
vuotta täyttäneillä kirkon
jäsenillä.
Leppänen muistuttaa.
Vaalikampanjassa
hyvän tekemiseen
Katukuvassa seurakuntavaalit näkyvät teemalla
Usko hyvän tekemiseen.
Kirkon tekemä auttamistyö on yksi merkittävimmistä syistä kuulua kirkkoon.
? Vaalien yhteydessä haluamme muistuttaa siitä hyvästä, mitä seurakunnat
jäsentensä kautta tekevät,
Leppänen sanoo.
Seurakuntavaalit
ovat
vahvasti mukana myös sosiaalisessa mediassa, Facebookissa sekä Twitterissä.
Tavoitteena on nostaa äänestysprosenttia edellisistä vaaleista, jolloin äänestämässä kävi 17 prosenttia
äänioikeutetuista kirkon jäsenistä.
? Erityisesti ennakkoäänestysviikolla lokakuun lopussa vaalit näkyvät
siellä, missä ihmiset liik-
Kirkkovaltuusto ylin
päättävä elin
Täyden palvelun hautaustoimisto
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Hautauspalvelu Pietét Oy
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Tapiola
Kauppamiehentie 1
Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo
puh. 4559 5650
Kruunuvuoren rantajyrkänteellä kohoava jugendhuvimaja, jonka Aurora Reinhard kuvasi
vuonna 2003, on nyttemmin jo luhistunut. Kuva: Aurora Reinhard.
ta suurpolitiikan ja rakennusbisneksen kiemuroissa.
Upeasti kuvitettu kirja tarjoaa visuaalisesti vaikuttavan matkan ylellisten huviloiden nurmikoilta nykypäivän metsittyneisiin raunioihin. Kirja on entistäkin
ajankohtaisempi Kruunuvuorenrannan rakentamisen edistyessä.
Laajasalon länsirannalla
sijaitsevan Kruunuvuoren
rantakallioilta aukeaa esteetön merinäköala kohti Helsingin keskustaa. Aarniometsän keskellä lepää nykyään kymmenkunta pääosin jo rappeutunutta huvilaa. Alue kuului alun perin
Uppbyn kartanoon, jonka
maita vuokrattiin 1880-luvulta alkaen Helsingin säätyläisille huvilapalstoiksi.
Kesänvietto huvilalla oli
tuolloin tulossa muotiin.
Vuonna 1906 Uppbyn
kartanosta erotettiin Hålvik-Håkansvik-niminen tila
Cygnaeuksen perheen kesäpaikaksi. Alueelle rakennettiin useita huviloita. Kuusi vuotta myöhemmin tila
myytiin saksalaissyntyiselle
kauppaneuvokselle ja Saksan konsulille, Albert Goldbäck-Löwelle, joka nimesi sen Kissingeksi. Konsulin oma Villa Kissinge tuli
tunnetuksi Helsingin seuraelämässä.
Toinen
maailmansota
mullisti leppoisan kesänvieton. Saksan hävittyä sodan
Suomessa asuneiden saksalaisten omaisuus luovutettiin Neuvostoliitolle, myös
Kissinge. Suomen Kommunistinen Puolue sai kuitenkin vuokrata huviloita
eturivin jäsentensä virkistyspaikaksi. Vuonna 1955
Neuvostoliitto myi Kruunuvuoren huvila-alueen vuorineuvos Aarne Aarniolle,
joka kaavaili sinne kerrostaloja. Kun kaupunki ei
myöntänyt rakennuslupaa,
huvilat jätettiin oman onnensa nojaan Aarnion Palkki Oy:n työntekijöiden kesäasunnoiksi. Talojen vähitellen rapistuessa Kruunuvuori on lähes autioitunut.
Kruunuvuoren surumielinen idylli katoaa pian, sillä
öljysataman paikalle kohoaa lähivuosina Kruunuvuorenrannan asuinalue kymmenelle tuhannelle asukkaalle. Onneksi Minna Torpan ja Aurora Reinhardin
teos tallentaa ansiokkaasti ja elämyksellisesti ainutlaatuisen huvila-alueen vaiheet ja muistot.
Minna Torppa ? Aurora Reinhard: Kruunuvuori ? unohdettujen huviloiden tarina. Helsingin kaupunginmuseo. ISBN 978952-223-413-1. Sidottu,
158 sivua. Hinta 29 euroa
(sis. alv).
KutsuPlus vie entistä laajemmalle
??HSL:n Kutsuplus-palvelua on 2. tammikuuta alkaen tarjolla entistä laajemmalla alueella.Lännessä palvelualue ulottuu Tapiolan Etelätuulentielle ja
Pohjantielle asti. Itä-Helsin-
gissä Kutsuplus-alue laajenee Itäkeskukseen ja Myllypuroon. Bussien käyttöön
tulee reilusti yli sata uutta
pysäkkiä.
Kutsuplus-bussien käytössä olevat pysäkit löyty-
vät kartalta osoitteesta kutsuplus.fi/pricing, jossa on
myös hintalaskuri. Pysäkit
saa näkyviin lähentämällä karttaa.
MunkinSeutu
Viikot 4-5
7
Pompeji
??Vesuvius peitti 24.8.79
alleen vulkaanisella tuhkallaan ja kivisateellaan
Pompejin ja Herculaneumin sekä muutamia pienempiä kaupunkeja Napolinlahdella.
Vuonna 1711 löydettiin
Herculaneumista roomalainen huvila ja vuonna 1748
löydettiin Pompejin kadonnut kaupunki. Nämä löydöt
valottavat antiikin ihmisten
oikeata arkielämää ja ruokkivat jälkipolvien mielikuvitusta ainutlaatuisuudel-
laan. Ne olivat myös suurin syy uusklassisen tyylin
synnylle 1700 -luvun puolivälin jälkeen Euroopassa.
Antiikin ihailu heräsi
henkiin ja Pompejiin tehtiin matkoja myös kaukaisesta Pohjolasta. Esimerkiksi kuningas Kustaa 111
kävi paikan päällä tammikuussa 1784.
Pompejin kaupunki oli
perustettu 600-luvulla eaa.
Edellinen sijainti Sarmusjoen suulla ja hyvä satamapaikka kiinnostivat niin
kreikkalaisia kuin etruskeja, joiden vaikutusvallan alla
alue ajoittain oli. Toisella
vuosisadalla eaa Pompejista oli kehittynyt yksi Italian vauraimmista kauppakaupungeista. Sen vauraus
perustui viinin ja oliiviöljyn
vientiin. Sijainti kauppareittien varrella edisti asiaa. Hyvinvointi näkyi kaupungissa, elämä oli mukavaa, sen
takasivat teatteri, kylpylä,
forumi, urheilukenttä, temppelit sekä bordellit.
Myös Roomaa kiinnostivat Campanian alueen
kauppasatamat ja se ottikin vallan Pompejissa ensimmäisellä vuosisadalla
eaa. Roomalaiset vallanpitäjät vaihtuivat tiheään tahtiin, jotkut sallivat kaupungin varsinaisten asukkaiden
osallistumisen hallintoon,
jotkut eivät. Silti kaupunki kukoisti, kauppiaita ja
käsityöläisiä oli paljon ja
rahaa virtasi kaupunkiin.
Samoin myös vettä.
Keisari Augustuksen aika-
Kolmannes Suomen yritysten
henkilöstöstä Helsingin seudulla
??Helsingin seutu on edelleen ylivoimaisesti Suomen
suurin, tärkein ja erikoistunein yritystoiminnan keskittymä. Koko maahan verrattuna Helsingin seudun
14 kunnassa sijaitsee lähes
neljännes yritysten toimipaikoista ja kolmannes yrityssektorin henkilöstöstä. Yli
puolet seudun yrityksistä on
perustettu 2000-luvulla. Tiedot käyvät ilmi HSY:n julkaisemasta Helsingin seudun yritysraportista.
Vuonna 2011 Helsingin
seudulla oli noin 80 000
yritystä, joilla oli yhteensä
86 000 toimipaikkaa. Ne
työllistivät lähes 486 000
henkilöä, mikä on laskennallinen henkilöstömäärä
henkilötyövuosina. Uusien
yritysten osuus koko seudun yritysten henkilöstömäärästä oli kolmannes.
? Helsingin seudun yritystoiminta on muuttunut
huomattavasti 2000-luvulla.
Seudun yrityksistä 55 prosenttia on perustettu edellisen 10 vuoden aikana, kertoo HSY:n seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen.
Yritystoiminta
on keskittynyt
kantakaupunkiin
ja raideliikenteen
asemien
läheisyyteen
Helsingin seudun yritysten henkilöstöstä 75 prosenttia on sijoittunut alueelle, joiden yhteispintaala on noin prosentti seudun maa-alasta. Yritystoiminta on keskittynyt voimakkaasti Helsingin kantakaupunkiin sekä raideliikenteen eli lähijunien ja
metrojen asemaseutuihin ja
liikenteen pääväylien sol-
mukohtiin sekä työpaikka-alueisiin.
? Hyvä saavutettavuus on
edellytys tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkumiselle. Lisäksi se on edellytyksenä eri alueiden väliselle kaupalle ja erikoistumiselle, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen sanoo.
? Yritysten sijoittuminen
kestävien liikkumistapojen
kannalta hyville alueille tukee myös muun yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja
kestävyyttä ja siten seudun
ympäristötavoitteiden saavuttamista. Helsingin seudun maankäytön, asumisen
ja liikenteen (MAL) -aiesopimuksessa asetetut tavoitteet ja sovitut raideliikenteen tehostamistoimenpiteet ovat myös hyvin yhteensopivia yritystoiminnan keskittymistaipumusten kanssa.
Toimipaikkojen henkilöstöstä hieman yli puolet eli
52 prosenttia työskentelee
enintään kilometrin etäisyydellä raideliikenteen asemista. Pääkaupunkiseudulla
osuus on vielä hieman korkeampi eli 56 prosenttia.
Toimipaikkojen
keskikoko on pieni
Toimipaikkojen keskikoko on seudulla pieni. Valtaosassa toimipaikoista työskentelee alle viisi henkilöä. Vuonna 2011 noin 2
300 toimipaikkaa muutti sijaintiaan kunnasta toiseen.
Muuttaminen liittyy yleisesti toimipaikan kasvuun.
? Muuttaneiden toimipaikkojen henkilöstömäärä
kasvoi Helsingin seudulla
vuoden aikana keskimäärin kahdeksan prosenttia.
Henkilöstön määrän kasvu
yleisesti toimipaikoilla oli
kaksi prosenttia, Kaupunkitutkimus TA Oy:n toimitusjohtaja Seppo Laakso
kertoo.
Palvelualojen
suuri osuus ja
monipuolisuus
yritystoiminnan
erityispiirteinä
Helsingin seutu houkuttelee alueelle erityisesti toimialoja, jotka hyötyvät seudun suuruudesta, tiiviydestä ja monipuolisuudesta.
Helsingin seudulle on keskittynyt erikoistuneita palvelualoja, kuten rahoitustoimintaa ja tutkimusta ja
kehittämistä sekä konsulttipalveluita. Lisäksi seudulla on erityisesti tukkukaupan ja logistiikan yrityksiä,
informaatio- ja kommunikaatioaloja sekä vahvoja
teollisuuskeskittymiä, kuten elektroniikka- ja lääketeollisuutta sekä elintarvikkeiden valmistusta.
Vuonna 2011 Helsingin
seudun suurimmat yritykset olivat Itella Posti Oyj,
HOK-Elanto Liiketoiminta
Oy, Stockmann Oyj Abp,
Nordea Bank Finland Abp
ja ISS Palvelut. Kukin näistä työllisti yli 4 000 henkilöä. Itella on ollut suurin yritys vuodesta 2008
alkaen.
HSY:n julkaisema yritysraportti sisältää 14 kunnan
yritystoiminnan perustiedot
ja keskeiset muutospiirteet
sekä sijoittumisen ja keskittymät karttaesityksin. Tiedot perustuvat HSY:n ylläpitämiin seudullisiin paikkatietoaineistoihin sekä Tilastokeskuksen yritysrekisteritietoihin. Raportin ovat
laatineet HSY ja Kaupunkitutkimus TA Oy.
na rakennettu vesijohtojärjestelmä, akvedukti toi veden sisälle taloihin.
Elämä järkkyi vuonna 62
jaa. Campanian kaupunkeja
kohtasi suuri maanjäristys
ja Pompeji kärsi niin suuria
vaurioita, ettei kaikkea ehditty korjata ennen seitsemäntoista vuotta myöhemmin tapahtuvaa tulivuoren
purkausta. On arvioitu, että
kaupungin kymmenestätuhannesta asukkaasta 20003000 ihmistä menehtyi kaupungin sisälle.
Osa kaivauksista on vielä kesken, halutaan suojata
arkaa kohdetta ja kehittää
parempia kaivausmenetelmiä. Pompeji on löytymisensä jälkeen ollut erittäin
suosittu turistikohde. Sen
hienot huvilat ja niiden
kauniit freskot ja mosaiikit
ovat inspiroineet taiteilijoita yli kahdensadan vuoden
ajan. Uusklassisen ajan koristeaiheet olivat Pompejista, jopa huonekalut saivat antiikin leiman. Ihmiset
yksinkertaisesti hullaantuivat Pompejiin ja antiikkiin.
Kuvat; guassityöt ovat
1800 -luvun matkamuistoja Vesiviukselta.
Eija Hirvonen
Helena Leinonen
Anni Rantasalo, kuvat
Tapaamme jälleen helmikuussa ja tuolloin aiheena
on VÄRIT.
Helena
Leinonen
Eija Hirvonen
Ystävien viisaudet samoihin,
väritettäviin kansiin
??Tammikuussa kauppojen hyllyltä löytyy käytännöllinen ja yhteisöllinen
Viisaat ystäväni -kirja. Kirja on yhdistelmä syvällisiä
kysymyksiä ystäville, musteella käsin piirrettyjä värityskuvia sekä voimaannuttavia sanoja hienoilta, viisailta ajattelijoita.
Idea Viisaat ystäväni -kirjaan (Basam Books) lähti
kirjan tekijältä, kommunikaatiokouluttaja?yksilövalmentaja Sanna Wikströmiltä jo vuosia sitten.
?Kun toistuvasti kuuntelin omien viisaiden ystävieni
kokemuksia ja ajatuksia elämästä, ajattelin, että hitsi vie,
kun nämä kaikki voisi saada
samoihin kansiin. Ystävillä
on niin paljon elämänkokemusta, josta voi ammentaa
viisautta omaan elämään.?
Värityskuva-ajatus tuli
mukaan, kun Wikström
seurasi oman lapsen ensimmäisiä värityspuuhia:
?Mummolassa aikuiset kävivät vuorotellen tyttäreni
kanssa värittämässä, ja jokainen oli haltioissaan puuhasta. He pitivät värittämistä terapeuttisena mutta
täysin unohtuneena ilona?,
Wikström kertoo ja jatkaa:
?Koen, että luovuus on
sielun värien ilmentämistä. Nyt myös ystävien sielun värit pääsevät kirjaan!?
Kirjan kauniit mandalahenkiset kuvat on piirtänyt
käsin intuitiivisena mustemaalauksena kuvittaja?joogaopettaja Meri Mort. Mortin kädenjälki ja kirjan syvälliset kysymykset tuovat
lapsuudesta tuttuun ystäväkirjaformaattiin käytännöllisen aikuisuuslisän:
?Omat ystävät tekevät kirjan omistajalle ikään kuin
elämäntapaoppaan, johon
voi jälkeenpäin omissa pohdinnoissaan palata. Kirja on
siis yhdistelmä lapsuudesta
ja nuoruudesta tuttuja puuhia sekä uniikkia elämäntapaopasta. Kirjaan voi kerätä
ystävien tekemiä tärkeimpiä
oivalluksia vaikkapa vuosittain. Näin ystävien jaetut ajatukset muodostavat
viisauden aarre-aittoja, joiden pariin voi aina palata?,
Wikström kertoo.
Ja sitä paitsi: kirjan kannen voi maalata tai värittää!
Eri tapahtumista ja tilaisuuksista voi kerätä oman
kirjansa, ja maalaamalla
kannet kirjat ovat uniikkeja oppaita kirjahyllyssä.
Kirja sopii lahjaksi, vieraskirjaksi, polttarimuistoksi,
hääkirjaksi. Se on kirja,
joka kerää tärkeiden ihmisten ajatukset, tunteet ja sielun värit samoihin kansiin.
Tipattoman tammikuun
afterwork museossa
??Helsingin kaupunginmuseo kutsuu nenänvalkaisijat ja kaikki muutkin perjantaina 24.1.2014 töiden
päälle klo 17?21 Sofiankatu 4:ään.
Museon Hulluna Helsinkiin -näyttelyyn voi tutustua
iltaan asti rennosti musiikin
säestyksellä ja mehudrinkkejä siemaillen.
Radio Helsingin dj Mikko Mattlar soittaa valikoituja kotimaisia iskelmiä vuosikymmenien varrelta. Museobaarista voi ostaa värikkäitä mehukimaroita kuten
Tammikuun piristys, Talven aurinko ja Vihreä startti. Tapahtumaan on vapaa
pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.
Kaupunginmuseon
Tipattoman tammikuun
afterwork tarjoaa piristystä
nenänvalkaisijoille ja
muillekin perjantai-illan
viettäjille. Kuva: Helsingin
kaupunginmuseo.
MunkinSeutu
8
Viikot 4-5
Pikkuruinen kotigalleria
Munkkiniemessä
Jatkoa sivulta 3
??Palattuaan Suomeen Viivi kävi Lahden Taideinstituutin grafiikan jatkolinjan
sekä Vapaan Taidekoulun
värioppikurssin ja näiden
opintojen lisäksi hän on jatkuvasti osallistunut useille
eri tämän alan järjestämille
Pastelliliitutyö Uimassa.
Pastelliliitutyö Fär-saaret.
Elefantti.
kursseille.
Viivi toimii aktiivisesti
Fiskarssin Osuuskunnassa,
ollen Osuuskunnan taiteellisen toimikunnan jäsen ja
viime kesän 20-juhlavuoden
ILOA -näyttelyn työryhmän
puheenjohtaja.
Fiskarssin Osuuskunta on
käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden yhteisö. Jäseniä 1996 perustetussa osuuskunnassa on
tällä hetkellä n. 120 ja heidän valmistamia käyttö- ja
taide-esineitään myydään
osuuskunnan ylläpitämässä ONOMA-SHOP -liikkeessä Tornikello-rakennuksessa aivan Fiskarsin keskustassa. Fiskarsin työpajat,
myymälät, kahvilat jne.ovat
avoinna myös talviaikaan,
mainio retkikohde lähellä
Helsinkiä!
Mutta
palatkaamme
Munkkiniemeen. Viivi Varessuo on noin vuosi sitten perustanut kotinsa yhteyteen tämän pienen gallerian, työskentelytilat ovat
muualla. Viivi työstää grafiikkaa ja pastellitöitä monista eri inspiraatiolähteistä, mutta mieluisimmat ovat
luonto ja erilaiset eläimet,
kotieläimistä koirat kiinnostavat eniten. Lemmikkieläinten muotokuvia Viivi
tekee pastelliliiduilla valokuvan perusteella ja niissä lemmikin luonteen saaminen esille teokseen on
tärkeintä. Näitä tauluja on
gallerian seinille paljon,
toinen toistaan upeampia.
Myös perhoja on monelle kalastuksen harrastajalle ikuistettuna kuvaksi. Viiville eläimet ovat visuaalisen kauniita, niiden katse
vangitsee katsojan, villieläimistä varsinkin elefantit ja jääkarhut ovat usein
tutkinnan kohteena. Näitä
tauluja on gallerian seinillä paljon, toinen toistaan
upeampia.
Muutakin kaunista galleriassa on, esimerkiksi mainiot lampunvarjostimet, eri
sävyisinä. Varjostimissa grafiikka on työstetty ohuelle
paperille, joka on kiinnitetty kangas- tai lasikuitupohjalle. Varjostimien aiheena
on myös paljon eläinaiheista grafikkaa.
Viivi maalaa ja piirtää lisäksi asetelmia ja maisemakuvia käyttäen töissään
pastelliliituja, öljy- tai akryylivärejä ja tehden myös
sekatekniikkateoksia, joissa yhdistyvät vanhat kirjansivut, kultalangat ja luonnonmateriaalit grafiikkaan
ja piirrokseen.
Yksi uusi taidemuoto on
tullut mukaan Viivin töihin
viime vuonna
Helsingin Yrittäjät vaikuttanut jo 75 vuotta
??Yksityisyrittäjäin Helsingin aluejärjestön perustamiskokous
pidettiin 10.1.1939. Helsingin
Yrittäjät täyttää tänään 75
-vuotta.
Perustamiskirjassa linjattiin yhdistyksen tarkoitukseksi toimia alueen eri yksityisyrittäjien välisenä yhdyssiteenä, pyrkiä kaikin
laillisin keinoin työskentelemään sekä alueen että
koko maan yksityisyrityksellisen kaupan, teollisuuden ja muun liikealan hyväksi, valvoa ja edistää yksityisyritteliäisyyden yhteisiä etuja sekä työskennellä
yksityisyritteliäisyyden yleisen aseman vakiinnuttamiseksi maassa.
Tänäkin päivänä järjestön tärkein tehtävä on olla
mukana luomassa helsinkiläisille yrityksille hyvät
olosuhteet menestyä, työllistää ja luoda uutta. Vaikutamme ja palvelemme
herkällä korvalla ja teemme päivittäin töitä jokaisen
yrittäjän puolesta.
? Helsingin kaupunki on
asettanut tavoitteekseen
olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuoteen
2016 mennessä. Tavoite on
erittäin haasteellinen, ja
meidän tehtävänämme on
muistuttaa kaupungin päättäjiä niistä päätöksistä, joita pitäisi tehdä, jotta siihen
päästäisiin, Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja* Pia
Pakarinen* toteaa.
Juhlavuotta
vietetään
työn merkeissä, mutta toki
vuoden mittaan merkkipäivää myös juhlitaan. Vuosi
huipentuu perinteisesti Itsenäisyysjuhlaan 5.12., jolloin on oiva tilaisuus juhlistaa myös järjestön 75-vuotista taivalta.
Lampunvarjostimet.
Pastelliliitutyö Riikinkukkona.
eli posliininmaalaus tai
voisi sanoa ?posliinipiirtäminen?. On kalalautasia,
sammakkokuvioisia mukeja, norsukulhoja jne. Viiviltä voi tilata vaikkapa oman
lautassarjan teemajuhliin,
esim rapulautaset rapujuhliin. Astiat kestävät konepesun. Ovat oikein hauskoja!
Viivi on osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin ja
pitänyt myös yksityisnäytte-
lyitä.Tiedos- Sekatekniikkatyö Luontokoru.
sa on toukokuussa 2014
Valligrafian yhteisnäyttely
p u h e ja myös 18.5 aukeavassa lin
040isossa Fiskarsin kesänäytte- 5 0 3 8 3 9 0 ,
lyssä hän on mukana. Loka- n e t t i s i v u t
kuuksi syntyy oma näyttely. www.viivivaresvuo.fi
Viivin kotigalleria on
avoinna sopimuksen muHelena
kaan ottamalla yhteyttä
Leinonen Helena
Leinonen
viivi@viivivaresvuo.fi
Helsingissä elintarvikevalvonnan
Oiva-tarkastusten tulokset hyviä
??Vuonna 2013 Helsingin
ympäristökeskuksen elintarvike- ja terveystarkastajat tekivät Oiva-tarkastuksia 1163 kappaletta. Tarkastuksissa 77 prosenttia
sai arvosanan oivallinen tai
hyvä. Lähes kolmannes kaikista Oivan piirissä olevista
helsinkiläisistä elintarvikehuoneistoista tarkastettiin.
Suurin osa tarkastuksista
tehtiin elintarvikkeiden tarjoilupaikkoihin kuten ravintoloihin, kahviloihin ja
laitoskeittiöihin.
Oiva on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoima järjestelmä, joka
tuo elintarvikehuoneistojen valvontatulokset kuluttajien tietoon. Suomessa
Oiva-tarkastuksia on tehty
1.5.2013 lähtien. Oiva-raportissa elintarviketurvallisuutta arvioidaan hymynaamasymboleilla. Hymynaamoja on neljä: oivallinen,
hyvä, korjattavaa ja huono.
Helsingissä tarkastetuista yrityksistä oivallinen ar-
vosana oli 38 prosentilla.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ravintolan, kahvilan tai myymälän toiminta
oli vaatimusten mukaista.
Arvosana hyvä oli 39 prosentilla tarkastetuista. Tällöin toiminnassa on pieniä
epäkohtia, jotka eivät kuitenkaan heikennä elintarviketurvallisuutta.
Arvosana korjattavaa oli
22 prosentilla tarkastetuista kohteista. Tällöin toiminnassa on epäkohtia, jotka
heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat
on korjattava määräajassa,
jonka jälkeen tehdään uusintatarkastus. Syitä korjattavaan arvosanaan olivat muun muassa puutteet
omavalvontakirjanpidossa,
tilojen ja laitteiden yleisessä siisteydessä ja puhtaanapidossa sekä epäkohdat elintarvikkeiden säilyttämisessä. Arvosana huono
oli alle yhdellä prosentilla.
Syitä huonoon arvosanaan
olivat esimerkiksi merkittävät puutteet tilojen puhtaudessa ja kunnossapidossa
sekä elintarvikkeiden säilyttämisessä.
Oivan tarkastustulokset
ovat luettavissa Oiva-raportteina internetissä (www.oivahymy.fi. Tämän vuoden
alusta Oiva-raportit on julkistettava myös yrityksen
sisäänkäynnin yhteydessä
tai muussa kuluttajan kannalta sopivassa paikassa.
Ympäristökeskus suosittelee, että Oiva-raportti laitettaisiin esille esimerkiksi
läpinäkyvässä muovitaskussa tai kehyksissä.
Elintarvikealan yritykset,
joille ei ole vielä tehty Oiva-tarkastusta, voivat halutessaan tulostaa Oivahymy.
fi -sivustolta sisäänkäyntiensä yhteyteen laitettavan
ilmoituksen kuulumisesta
elintarvikevalvonnan ja Oivan piiriin. Ilmoitus korvataan Oiva-raportilla, kun
ensimmäinen Oivan mukainen tarkastus on tehty.
MunkinSeutu
Viikot 4-5
9
Musiikkiteatteri Kapsäkin keväässä kolme ensi-iltaa Helsingin kaupungin??Musiikkiteatteri Kapsäkin
viides kevätkausi on käynnistymässä. Uusia ensi-iltoja ovat Kurtisaani ja neitsyt -musiikkinovelli, Huippuosaajat ? Alaston komedia työelämästä sekä Peacock-teatterissa
nähtävä
uusi koko perheen musikaali Risto Räppääjä ja Elvin paluu, joka toteutetaan
yhteistyössä Komediateatteri Arenan kanssa. Lisäksi mukana on reilu annos
edellisten kausien hittiesityksiä sekä konsertteja ja
klubeja.
Kauden ensimmäisenä ensi-iltana nähdään musiikkinovelli Kurtisaani ja neitsyt
26.2. Esityksen sävellyksistä,
sanoituksista ja roolisuorituksista vastaavat Tuija Rantalainen ja Katriina Honkanen. Honkanen vastaa myös
käsikirjoituksesta sekä ohjauksesta. Esityksen tematiikka käsittelee kurtisaaniäidin
ja tämän tyttären suhdetta.
Suojeleva äiti tahtoo pitää
tyttärensä neitsyenä, kunnes
löytyy sopiva mies. Rakka-
us on sitä, että haluaa toisen onnea, mutta yhteiseen
onneen ei rakkautta tarvita.
Toisessa kantaesityksessä
sukelletaan työnteon maailmaan monessa eri muodossa. Huippuosaajat ? Alaston
komedia työelämästä tuo
lavalle sketsejä, lauluja ja
tarinoita työstä ja elämästä yleensä 6.3. alkaen. Esityksessä ei kaihdeta myöskään työelämän varjopuolia lomautuksineen ja uraputken turbulensseineen.
Lavalla nähdään mm. Kätevä emäntä -sarjasta tutut
huippunäyttelijät Minna Kivelä ja Annu Valonen. Esityksen musiikki on koottu
tutuista kappaleista sekä
uusista sävellyksistä, joista
vastaa muusikko Antti Korhonen. Musiikkinäytelmän
ohjaa pitkän linjan teatteriohjaaja, Jukka Keinonen.
Kapsäkki on mukana
myös uudessa koko perheen musikaalissa Risto
Räppääjä ja Elvin paluu,
joka saa ensi-iltansa Peacock-teatterissa 29.4. Sinik-
ka ja Tiina Nopolan käsikirjoittaman esityksen musiikin sävellyksestä vastaa Iiro
Rantala ja esityksen ohjaa
Milko Lehto. Risto Räppääjänä nähdään jo ensimmäisessä Räppääjä-musikaalissa loistanut Paavo Kerosuo.
Kevään muina esityksinä
nähdään edellisten kausien
hittiesityksiä, kuten Oot sä
onnellinen?, Kabaree Berlin
ja Kapsäkkipimeää. Esitysvalikoimaan saadaan vahvistusta myös ulkopuolisten taiteilijoiden esityksistä. Heidi Heralan suosikkiesitys Nainen ja anjovis
saapuu Kapsäkkiin tammikuussa. Helmikuussa nähdään Jaakko Kuusiston ja
Jari Järvelän pienoiskamarioopperat Makuukamariooppera ja Leirintäalueooppera
sekä Merja Larivaaran hersyvän hauska esitys Kotiapulaisettoman naisen ilta. Pienet enkelit -pienoisoperetissa Johanna Rusanen-Kartano ja Ville Salonen kertovat
tarinaa tuttujen operettikappaleiden kielellä.
Kapsäkin konsertteja tähdittävät mm. Laura Pyrrö ja Raimo Laukka (Leivoskahvikonsertit), Sinikka Sokka ja Ritva Auvinen
(Les Girls), Janna Hurmerinta ja Laura Voutilainen
(Ruuskanen Railio Klubit),
Rajamäen Pojat ja Paleface
sekä Anna-Mari Kähärän
Orkesteri. Ravintola Allotrian puolella klubeja vetävät
mm. Johanna Försti, Jarmo
Saari ja Mari Rantasila.
Musiikkiteatteri Kapsäkki
on toiminut Helsingin Vallilassa syksystä 2009 lähtien vakiinnuttaen asemaansa pääkaupunkiseudun ammattiteattereiden joukossa.
Kohonnut kävijätaso sekä
esitysten kasvava määrä
kertovat jo osaltaan siitä,
että tasokkaalle musiikkiteatterilla, uudelle kotimaiselle oopperalle ja marginaalisemman taidemusiikin konserteille sekä uusille lastenesityksille on kysyntää.
Ruokamenoissakin voi säästää:
Kotiruokaa kolikoilla
??Marttapiirit ympäri Suomen järjestävät viikolla 4
kaikille avoimia Kauha &
kukkaro ?tapahtumia, joissa puhutaan ruoasta ja rahasta. Hyvä ja edullinen
ruoka syntyy itse tehden. Ja
mikä parasta, samalla venytetään senttejä ja nautitaan
tekemisen ilosta.
Kotiruoka on edullista,
helppoa ja terveellistä. Tekemällä itse voi vaikuttaa
paljon siihen mitä syö. Kun
suunnittelee ruokalistat viikon tai kahden tarpeiksi,
helpottuu niin kauppalistan
teko kuin ruokamenojen
ennakointi. Myös ruokahävikkiin voi ja kannattaa
kiinnittää huomiota: ruoan
heittäminen hukkaan on
kallista niin omalle kukkarolle kuin ympäristölle.
Martat haluavat rohkaista kaikkia tekemään ruokaa itse ja yhdessä muiden
kanssa. Tärkeää on myös
muistaa nauttia kotiruoasta
Ruokamenoissakin voi
säästää;
Kuva Sami Repo
hyvässä seurassa - rauhassa, vinkkaa Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen. Marttaliitto
on edistänyt kotien hyvinvointia jo 115 vuoden
ajan. -Juhlimme tekemällä
ja toimimalla sekä tietysti
innostamalla kaikkia mukaan marttailemaan ? elämä on parasta itse tehtynä!
Marttojen Kauha & kukkaro -tapahtumissa kannustetaan suunnittelemaan
ruokalistoja, vertailemaan
hintoja ja laatua sekä leipomaan ja valmistamaan ruokaa itse. Tilaisuudet ovat
avoimia kaikille. Kevään
aikana on vielä kaksi Kauha & kukkaro ?tilaisuutta:
viikolla 11 tehdään Kattilamatka Kameruniin ja viikolla 18 hyötyviljellään.
Piirien tapahtumien ja luentojen tarkat ajat ja paikat
löytyvät piirien kotisivuilta
www.martat.fi/piirit
museon tapahtumat
tammikuussa 2014
??TAPAHTUMIIN ON VAPAA PÄÄSY
4.?8.1. Lux Helsinki -tapahtuman valoteos Unen
ääret Hakasalmen huvilan,
Mannerheimintie 13b, julkisivussa klo 17?22. Rasvaletti-näyttely on auki 4.?7.1.
klo 11?22 ja 8.1. klo 11?17.
Vapaa pääsy.
Hakasalmen huvila on
osa Lux Helsinki -valotapahtuman Kansallisoopperalta Uudelle ylioppilastalolle kulkevaa pääreittiä,
jonka varrella näkee useimmat ainutlaatuisista valoteoksista. Hakasalmen huvilan valaisee lavastaja-valosuunnittelija Mika Haaranen, jonka teos Unen ääret
verhoaa julkisivun unenomaisiin muistoihin ja näkyihin. Valoreitin kulkijat
pääsevät Hakasalmen huvilaan 4.?7.1. klo 22 asti lämmittelemään ja katsomaan
Rasvaletti-näyttelyä. Lisätietoja tapahtumasta www.luxhelsinki.fi
ke 15.1. Askarrellaan!
-työpaja: Heijastimet klo
13?15 Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 16?
18. Vapaa pääsy.
Lasten kaupungissa pidetään talvella kolme askartelutyöpajaa, joista ensimmäisessä tehdään huovasta
heijastin. Lisätietoja antaa
työpajaohjaaja Päivi Makkonen puh. 09 3103 6489
tai paivi.makkonen@hel.fi.
to 16.1. Yleisöopastus
klo 17 Rasvaletti-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b.
Vapaa pääsy.
su 19.1. Nukketeatteri
Sytkyt: Tammen tarinoita ? miten maailma syntyi
klo 12, 13 ja 14 Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 16?18. Vapaa pääsy.
Nukketeatteri Sytkyt esit-
tää Lasten kaupungin koululuokassa näytelmän, jossa tammipuusta ilmestyvät muun muassa Maukka
ja Väykkä. Esitys kestää
noin 20 minuuttia ja sopii 3?9-vuotiaille. Lisätietoja antaa Juha Laukkanen
puh. 044 917 5983 tai laukkanensytkyt@gmail.com.
ke 22.1. Muistojen paikat:
Kaupungin löylyissä klo
13?14.30 kaupunginmuseon kuva-arkistossa, Sofiankatu 4. Vapaa pääsy.
Sauna on suomalaisille
rakas paikka, ja helsinkiläisten mieleen ovat jääneet erityisesti yleiset saunat, joita aikoinaan oli tiheässä. Kaupunginmuseon
muistelutyöpajassa palautetaan valokuvien avulla
mieleen muistoja Helsingin saunoista, kipakoista
löylyistä ja riuskoista saunottajista. Lisätietoja antaa
työpajaohjaaja Marja Nykänen puh. (09) 3102 9843 tai
marja.nykanen@hel.fi.
to 23.1. Guidning kl. 17
i utställningen Brylcreem i
Villa Hagasund, Mannerheimvägen 13b. Fritt inträde.
pe 24.1. Tipaton afterwork museossa klo 18?
21 Sofiankatu 4:ssä. Vapaa pääsy.
Tipattoman tammikuun
kunniaksi nenää voi kuivattaa perjantai-iltana töiden
päälle vaikkapa museossa.
Hulluna Helsinkiin -näyttely tarjoaa puitteet rennolle
alkuillan tilaisuudelle. Tunnelmaa luo Radio Helsingin
dj, joka soittaa valikoituja
kotimaisia iskelmiä vuosikymmenien varrelta. Laseissa helmeilevät terveyttä ja
energiaa uhkuvat mehukimarat. Lisätietoja antaa tutkija-tiedottaja Jere Jäppinen
puh. 09 3103 6505 tai jere.
jappinen@hel.fi.
Lue netissä
?
www.lehtiluukku.fi
Munkkiniemen rotaryklubi julistaa Valokuva hyvin esillä Helsingin
haettavaksi ?NUORISOSTIPENDIN? kaupunginmuseossa 2014
Stipendin tavoitteena
on synnyttää projekteja,
jossa nuoret ideoivat ja
toteuttavat Munkinseudulla projekteja, jotka
parantavat alueellamme
asuvien elinoloja. Tekemiselle annetaan hyvin
väljät raamit; ?hyvän
tekeminen?.
??Nuoret itse kehittävät
palvelukonseptin eli toimintamallin ja esittävät sen
Munkkiniemen rotaryklubille. Samalla he esittävät asian, johon he rahaa
tarvitsevat ja keräävät. He
voivat tehdä jotain ryhmänä itsenäisesti tai kehittää
vuorovaikutteisen kuvion,
jossa toimivat yhdessä esimerkiksi vanhusten parissa.
Stipendin voi saada mikä
tahansa järjestäytynyt nuorisoryhmä toimialueellam-
me. Esimerkkeinä koulujen
leirikoulu- tai luokkaretkiryhmät, partiot, urheiluseurat, harrasteryhmät seurakunnassa, nuorisotalolla,
musiikkiopistossa ja muualla jne.
Stipendi maksetaan kun
sovittu tehtävä/palvelu on
todisteellisesti ja oikein
suoritettu.
Stipendin hakijalta edellytetään seuraavaa:
-ryhmänä
toimiminen
(katso yllä)
-ryhmän toiminta kohdistuu Munkinseudun alueelle (Munkkiniemi, Munkkivuori, Lehtisaari, Kuusisaari, Kaskisaari)
Haettavan stipendin arvo
tulisi olla 200 ? 1.000 euroa. Stipendeinä jaetaan yhteensä 2.000 euroa.
Vapaamuotoiset hakemukset osoitetaan Munkkiniemen Rotaryklubin Yhteiskuntapalvelukomitealle.
Puheenjohtaja Jari Karppinen , email : jari.karppi-
nen@ovi.com
Mahdolliset tiedustelut
, puhelin 050 435 1242 /
Karppinen
Stipendien haku päättyy
21.2.2014.
Hakemuksesta tulee käydä ilmi lyhyesti seuraavat
asiat:
-ryhmän nimi ja toiminnan tarkoitus sekä perustelut, mihin rahaa kerätään
ja haettava summa
-ryhmänä esiintyvien hakijoiden henkilötiedot
-selkeä yksilöity toimintaidea aikatauluineen
-mikäli tekemisen kohteena on joku toinen taho
(esimerkiksi vanhustentalo,
seurakunta tms) on eduksi, että asiasta on sovittu
ennen hakemuksen esittämistä ja mukana on yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero.
Ideointi sallittu, luovuus
toivottu ja toiminta odottaa.
??Helsingin kaupunginmuseon tuoreet näyttelyt, Sofiankatu 4:n Hulluna Helsinkiin ja Hakasalmen huvilan
Rasvaletti, jatkuvat suurimman osan vuotta 2014. Sofiankatu 4:n Lyhtysalissa
nähdään kaksi uutta valokuvanäyttelyä. Sederholmin
talon Lasten kaupungissa
leikitään maaliskuun loppuun, jolloin naapuritalojen remontti sulkee museon pariksi vuodeksi. Kaupunginmuseoon on aina
vapaa pääsy.
Kaupunginmuseon päärakennuksessa, Sofiankatu 4, jatkuu Hulluna Helsinkiin -näyttely, jossa Helsingin historia avautuu helsinkiläisten lempipaikkojen ja tarinoiden kautta.
Sen yhteydessä Lyhtysalissa on vaihtuvia näyttelyitä.
Kansainvälinen Art nouveaun luonto -näyttely kertoo
16.2.2014 asti luonnosta
1800?1900-lukujen vaihteen
arkkitehtuurin ja muotoilun
innoittajana. Menneen tal-
ven lumia -valokuvanäyttely esittelee 1.4.?14.9.2014
kesäturisteille talvisen Helsingin kauneutta ja ankaruutta ? ja muistuttaa samalla suomalaisiakin entisajan vaihtelevista talvikeleistä. Syksyllä Lyhtysalissa
on Amatörfotografklubbenin 125-vuotisjuhlanäyttely.
Hakasalmen huvilassa
lentävän lähdön saanut
Rasvaletti-valokuvanäyttely jatkuu marraskuun
2014 loppuun asti. Näyttelyn koskettavissa kuvissa herää henkiin 1950-luvun Helsinki, jossa sodan
varjot väistyivät modernien
talojen, uusien lähiöiden ja
nousevan nuorisokulttuurin
tieltä. Vuoden mittaan näyttelyssä on runsaasti oheisohjelmaa, joka avaa uusia
näkökulmia 1950-lukuun.
Uuden kaupunginmuseon
luominen Elefantti-kortteliin, Sederholmin talon naapurustoon alkaa toden teolla keväällä 2014, jolloin rakennuksissa käynnistyy pe-
rusteellinen remontti. Sen
takia Lasten kaupunki sulkeutuu 30.3.2014 ja avautuu uudistuneena keväällä
2016, nyt osana Uutta kaupunginmuseota. Mutta vielä alkuvuodesta 2014 ehtii
siis hyvin tutustua Helsingin lasten vaiheisiin Sederholmin talon huippusuositussa museossa.
Myös Ruiskumestarin talo
on kiinni kesäkauden korjaustöiden takia. Helsingin perinteisten puutalomiljöiden elämänmenosta
voi kuitenkin nauttia tuttuun tapaan Työväenasuntomuseossa.
Kaupunginmuseon näyttelyt ja aukioloajat 2014
Helsingin kaupunginmuseo
Hulluna Helsinkiin -näyttely. Auki ma?pe klo 9?17,
to klo 9?19, la?su klo 11?
17.
Art nouveaun luonto -näyttely Lyhtysalissa
?16.2.2014. Samat aukioloajat kuin edellä.
MunkinSeutu
Viikot 4-5
Kirjavinkki
10
Filosofian maisteri, kirjailija Tarja Lappalainen on tutkinut perusteellisesti
Salonkielämää -teoksessa ilmentyvät vaiheet.
Tarja Lappalainen
Salonkielämää: Rakkautta,
riitoja ja kirjoittamisen paloa
??Salonkielämää johdattaa lukijan aatelirouva Elisabet Järnefeltin ja kirjailija Minna Canthin salonkien
pyörteisiin. Salonkien
keskiössä liikkuu komea, naisia puoleensa vetävä Juhani Aho.
Kirja vie lukijan
1880-luvun värikkääseen aikaan ja miltei anarkistisuuteen
asti yltyvään suomalaistaisteluun, jonka
kärkinimiä ovat Juhani Aho sekä Arvid Järnefelt. Arvidin
vaimon Elisabet Järnefeltin salongissa
Ahosta hioutuu vähitellen mestarikirjailija. Näiden kahden välille kehittyy yksi vuosisadan
kuuluisimmista rakkaustarinoista. Se alkaa Järnefeltien
kesänviettopaikassa Rantalassa. Täällä he kesän kuumina öinä kokivat lemmen
koko hurman.
Vireä, kulttuurintäyteinen
elämä jatkuu Minna Canthin salongissa Kuopiossa,
jonne Aho seuraa rakastettuaan Järnefeltien muutet-
Salonkielämää ?teoksen
kauniin kannen ja taiton on
suunnitellut taiteilija Mikko
Sallinen
tua kaupunkiin. ?Kanttilassa? rakastetaan, riidellään,
luodaan kulttuuria ja rea-
lismia saaden koko
kaupunki kuohuksiin. Kuohuksissa on
myös Elisabet mustasukkaisuudessaan Juhania kohtaan. Aho
puolestaan suree menetettyä rakkautta Elisabetin tyttäreen, Ainoon, jonka on kihlautunut Jean Sibeliuksen
kanssa. Henkilöt ja aikalaistapahtumat kirjallisuuden, kulttuurin ja
ihmissuhteiden saralla
punoutuvat teoksessa
yhteen mielenkiintoisella ja värikkäällä tavalla.
Salonkielämää perustuu Tarja Lappalaisen
laaja-alaiseen tutkimustyöhön. Lappalaiselta on
tätä ennen ilmestynyt 11
teosta, muun muassa Urheilukirurgi Sakari Orava meillä ja maailmalla, Kansalliskirjailija Juhani Aho (yhdessä prof. Martti Turtolan kanssa) sekä
Ruijansuomalaista elämää
? Historiaa ja tarinoita Jäämeren rannalla.
Kirja julkistetaan helmikuun aikana historiallisessa Päivälehden museossa.
LOISTAVA ELLA! tekee
paluun syntysijoilleen
??Loistava Companyn kiertävä esitys Loistava Ella!
vierailee Valtimoteatterissa:
helmikuussa la 1.2. klo 15
ja 19, su 2.2. klo 15, sekä
huhtikuussa to 17.4. klo 19,
sekä la 19.4. klo 15 ja klo
19. Maaliskuussa esityksiä
myös Kotkan Kaupunginteatterissa (www.kotkanteatteri.fi).
Loistava Ella! on monologi kahdelle Ellalle. Esityksessä Ella Erosen rinnalle asettuu nuori freelancenäyttelijä Ella Mustajärvi,
joka pohtii omia ratkaisujaan ja tulevaisuuttaan.
Ella Erosta nimitettiin
suomalaisen teatterin viimeiseksi diivaksi. Hän oli
nainen, joka rakensi uransa tyhjästä ja nousi yhdeksi
suomalaisen teatterin suurimmista näyttelijöistä. Hän
oppi täydellisen diivan elkeet ja rakensi itsestään
myytin. Loistava Ella! esi-
tyksen on käsikirjoittanut
ja ohjannut Aino Kivi. Esitys sisältää puheen lisäksi myös molempien Ellojen bravuurilajeja: tanssia
ja runonlausuntaa.
Esitys sai ensi-iltansa Valtimonteatterilla syyskuussa
2012, minkä jälkeen on tapahtunut paljon. Esityksen
ympärille syntynyt vapaa
ryhmä Loistava Company
on tehnyt uusia esityssuunnitelmia, Ella Mustajärvi
on kiinnitetty näyttelijäksi Kotkan kaupunginteatteriin ja ohjaaja Aino Kivi
puolestaan Joensuun kaupunginteatteriin.
Loistava Ella! on kiertänyt menestyksekkäästi mm.
Tampereella, Iitissä, Haminassa ja Kotkassa. Keväällä 2014 esitys palaa vierailemaan Valtimonteatterilla, entistä ehompana, ensin helmikuun alussa ja
myöhemmin huhtikuussa.
Kiertuesuunnitelmat jatkuvat tällä erää jo syksylle
2014 saakka.
Lauantaina 1.2. Ravintola
Kultakuppi palvelee yleisöä
Valtimonteatterilla vielä klo
19 Loistava Ella! näytöksen
jälkeenkin. Ohjelma jatkuu
n. klo 20 Loistava Companyn uunituoreiden kirjallisten tuotosten merkeissä. Henni Kiri esittää runoja joulukuussa 2013 ilmestyneestä esikoisrunokokoelmastaan Tila ihmisten välissä.
Esityksen kesto n. 1h. Lipunmyynti ovella 1h ennen
esitystä.
Liput 12/18?, teatteriala 10?
Lisätiedot ja varaukset: p.
050 362 6085 (Aino Kivi)/
loistavaella@gmail.com
katso myös: loistavaella.
blogspot.com
Väestön ikääntyminen lisää verisuonikirurgisten toimenpiteiden kysyntää
HUS-alueen ainoa hybridisali uudistettiin Meilahdessa
??Sodan jälkeen syntyneet
suuret ikäluokat alkavat
olla iässä, jolloin valtimokovetustaudin
aiheuttamat sairaustilat ilmaantuvat. Myös diabetes lisää
verisuonikirurgisten potilaiden määrää ja toimenpiteiden tarvetta. Voimakkaimmin lisääntyvät alaraajan valtimotaudista johtuvan kriittisen hapenpuutteen takia tehtävät hoidot,
toteaa ylilääkäri Anders
Albäck Hyksin verisuonikirurgian klinikasta.
Mm. näitä toimenpiteitä
tehdään Meilahden tornisairaalan leikkausosastolla toimivassa, HUS-alueen
ainoassa ns. hybridisalissa,
joka on käynyt läpi mittavan remontin. Hybridisali
on leikkaussali, jossa ki-
rurgisten toimenpiteiden lisäksi voidaan tehdä siihen
liittyviä angiografia-avustettuja suonensisäisiä toimenpiteitä.
Uusi laajennettu leikkaussali ja uusittu laitteisto,
mm. huippumoderni angiografialaite, mahdollistavat aiempaa laajemman toimenpidekirjon. Lisäksi ne
lisäävät potilasturvallisuutta
ja laatua samoin kuin henkilöstön työturvallisuutta.
Hybridisalia käytetään
pääosin verisuonikirurgisissa toimenpiteissä, missä kiireellisten ja päivystysluonteisten toimenpiteiden määrä on lisääntymässä. Hybridisalissa voidaan
tehdä mm. haastavia vatsaaortan repeämän hätäleikkauksia suonensisäisinä toi-
menpiteinä, tämä vähentää
leikkaukseen liittyviä riskejä. Vuositasolla salissa arvioidaan tehtävän kaikkiaan
noin 500 verisuonikirurgista toimenpidettä, päivystykselliset ja suunnitellut toimenpiteet mukaanlukien.
Verisuonikirurgisten toimenpiteiden lisäksi hybridisalia käytetään tietyissä
sydänkirurgisissa läppätoimenpiteissä (TAVI-toimenpiteet) samoin kuin radiologien suorittamissa erilaisten
verenvuotojen suonensisäisissä hoidoissa. Esimerkiksi gynekologit ja radiologit
tekevät vuosittain yhdessä
muutamia suuressa vuotovaarassa olevien äitien sektioita tai synnytyksen jälkeisiä vuodon lopettavia
toimenpiteitä.
Löylynlyömiä muistoja
??Helsingin kaupunginmuseo järjestää keskiviikkona 22.1.2014 klo 13?14.30
muistelutyöpajan, jonka aiheena ovat Helsingin saunat. Sauna on suomalaisille rakas paikka, ja helsinkiläisten mieleen ovat jääneet varsinkin yleiset saunat, joita oli aikoinaan tiheässä. Työpajassa muistellaan valokuvien avulla
saunoja, kipakoita löylyjä
ja riuskoja saunottajia. Tapahtuma on museon kuvaarkistossa, Sofiankatu 4, ja
sinne on vapaa pääsy kuten
kaupunginmuseoon aina.
Löylyä, löylyä! Enää ei yleistä saunaa löydy joka kulman
takaa, mutta saunamuistoja onneksi riittää. Kuva: Helsingin
kaupunginmuseo / Jalmari Aarnio, 1976.
MunkinSeutu
Viikot 4-5
11
Kirjojen julkistamistilaisuuksia:
Metropolia-teatterissa
Inishmaanin rampa
??Tiina Raevaaran, Laukaisu, julkistettiin kirjailijatalo Villa Kivessä 16.1.
Kirjailija Raevaara totesi
tilaisuudessa uuden kirjansa aihepiiristä,
että perhesurma
on rikoksista ehkäpä vaikeimmin
ymmärrettävä
teko. Miksi kukaan haluaisi tuhota läheisiään,
saati omia lapsiaan? Silti joku
tekee niin, Suomessakin, vaikka onneksi melko harvoin. Tiina
Raevaara
tutkii romaanissaan ilmiötä kaunokirjallisuuden keinoin.
Romaanikerronta
vie samaan aikaan lähelle kohdettaan, mutta auttaa myös etäännyttämisessä
? onhan tarinassa kuitenkin kyse vain tarinasta, ei
oikeasta, pakahduttavasta
uutisesta.
??Oscar-voittaja
Martin
McDonaghin (Kukkoilijat,
Seitsemän psykopaattia)
käsikirjoittama Inishmaanin rampa on merenmusta draamakomedia menetyksestä. 1930-luvun Irlantiin sijoittuvassa näytelmässä seurataan pienen Inishmaanin saaren asukkaiden
karua ja koleaa elämää. Ohjaaja Samuli Jaskio käsittelee hirtehisellä otteella yhteisön menetystä, unohdusta, luopumista ja kaipausta.
Tätiensä pölyttyneen sekatavarakaupan
nurkissa kyyhöttelevä orpo Billy
(Liila Jokelin) on 17-vuotias, herkkä ja rampa. Saarelaisten ennakkoluulot sekä
aikuistumisen ahdistus painavat päätä, eikä orastava
rakastuminen kylän äkkipikaiseen punapäähän auta
asiaa. Suuren maailman raottaessa oveaan Billyn on
päätettävä, tyytyykö hän
tuttuun vai jättääkö kaiken
tavoitellakseen unelmiaan.
Esitys on Samuli Jaskion Metropolia Ammattikorkeakoulun teatteri-ilmaisun
?Aihe on vaivannut minua kauan?, Raevaara kertoi. ?Mietin, kuinka pienistä asioista ihmisen sortumisessa oikeastaan onkaan
kyse.
Olin
pitkään sitä
mieltä, etten
voi enkä halua kirjoittaa
noin raskaasta aiheesta.
Lopulta tarina kuitenkin
suorastaan
vyöryi päälleni, ja kirjoitin kirjan ensimmäisen version kahdessa viikossa.?
Yhteen
päivään voi mahtua koko elämä. Laukaus kuvaa juuri sellaista päivää, päivää,
jolloin Pauliinan ja Kerkon
perhe-elämä suistui kohti
tuntematonta.
Kirjailijatalo Villa Kivessä julkistettiin myös Tuija Välipakan, Take away,
joka on runoteos kuolemasta. Lempeä, ironinen, makaaberi. Kuolemassa kieli muuttuu: pilkut eivät
enää pysäytä : kaksoispiste liimautuu lopullisen ajatuksen ruumiiseen. Runo
avautuu Rorschachin mus-
teläiskäksi, liihottaaaukeaman yli tai puristuu tiiviiksi kuin arkku. Kuolemasta ei saa puhua, siksi siitä on pakko kirjoittaa, se
on suurin elossa oleva klisee. Teos on Tuija Välipakan kolmas runokokoelma.
ohjaaja (AMK) -tutkintoon
kuuluva taiteellinen opinnäytetyö.
Ohjaus: Samuli Jaskio
Käsikirjoitus: Martin McDonagh
Suomennos: Sami Parkkinen
Rooleissa: Liila Jokelin
/ Vilma Kinnunen / Siina
Mäenpää / Kiia Laine / Teo
Mattila / Johanna Ahonen
/ Aki Kuukasjärvi / Eemeli Utunen
Lavastus: Satu Sinkko
Puvustus: Aliisa Hautaviita
Valosuunnittelu: Joonas
Saine
Äänisuunnittelu: Henri
Vahtere
Musiikki + grafiikka:
Simo Pitkänen Videospesialisti: Eero Lehtinen Tuotanto: Salla Ryynänen Markkinointi: Jalmari Eskelinen
Esitykset Metropolia-teatterin Teatterisalissa (Hämeentie 161, 00560 HKI).
Dekkaristi Matti Laine siirtyy Paasilinnalle Tuija Välipakan Take
away on runoteos
kuolemasta
??Viisi jännitysromaania
kirjoittaneen Matti Laineen
seuraava dekkari ilmestyy
ensi syksynä Paasilinnalta.
Romaani Merkitty mies, sijoittuu helsinkiläiseen alamaailmaan. Kirjan päähenkilö on Laineen aiemmasta
romaanista tuttu, entinen
huippujääkiekkoilija Elias
Vitikka, joka on nyt edennyt urallaan yhä syvemmälle rikollisten maailmaan.
?Kirjoittaminen ja kirjallisuus oli minun ensirakkauteni?, Matti Laine kertoo.
?Olin kolmevuotias, kun ilmoitin äidilleni, että minusta tulee kirjailija.? Laineen
kotona luettiin paljon. Isä
annosteli jo viisivuotiaalle
Matille Seitsemää veljestä,
pikkupätkissä.
?Minulla on aina ollut
erittäin vilkas mielikuvitus. Se etsii eri teitä purkautua.? Helsingissä varttunut Laine kävi Kallion
Ilmaisutaidon lukion, oli
mukana harrastajateatterissa ja koulun jälkeen siirtyi
opiskelemaan draamalinjalle Tampereen yliopistoon.
?Enemmän kirjoittamaan,
kuin näyttelemään?, Laine
muistelee.
Tampereen ylioppilasteatteri imaisi hänet mukaansa.
Sitten seurasivat näyttelijäopinnot Teatterikorkeakoulussa. Kolmekymppisenä
freelance-näyttelijänä hän
päätyi myös kirjailijaksi.
?Free-näyttelijällä on toisinaan tilaa kalenterissa, joten päätin, että se on now
or never. Jos en tosissani
kokeile, pohtisin loppuikäni, että olisiko pitänyt.? Nyt
Laineelta on julkaistu jo viisi jännitysromaania.
?Minulla on aina ollut
vilkas mielikuvitus. Henkirikoksissa ollaan äärimmäisten kysymysten äärellä?
?Kirjoitan aina henkilöhahmot edellä. Muu on
toissijaista. Toki juonenkäänteet, rikokset ja toimintaympäristön pitää olla uskottavia, mutta henkilöiden
täytyy olla aitoja, samaistuttavia.? Juonenkuljetuksessa
ja dialogin rakentamisessa
Laine hyötyy hänen teatteriopinnoistaan ja näyttelijätyöstään. ?Rakastan hyviä
tarinoita. Aristotelesin ru-
Matti Laine (s. 1976) on kirjailija ja näyttelijä. Teatteritaiteen maisteri Laine on kotoisin
Helsingistä. Hän on näytellyt lukusissa näytelmissä, televisiosarjoissa ja elokuvissa.
Pääroolin hän esitti elokuvassa Ajomies.
Matti Laine kirjoittanut viisi jännitysromaania. Kirjailija Matti Laine tuo syksyllä
tervetuliaisina Paasilinnalle jännittävän dekkarin, Merkitty mies.
nousoppi, siellä on paljon
hyvää kamaa?, hän nauraa.
Kun tuntee säännöt, niitä
voi rikkoa. ?Olen sitä sukupolvea, jonka kirjoittamiseen on vaikuttanut elokuvakerronta, jopa Miami
Vice ? ei voi mitään!?
Laine lukee paljon, ja
puolet on jännityskirjallisuutta. James Ellroy, Elmore Leonard ja pohjoismaisista Jo Nesbø ovat hänen
suosikkejaan. Alamaailman
kuvauksessaan Laine tuntee hengenheimolaisuutta Jens Lapiduksen kanssa. ?Ihmisen pimeä puoli
kiehtoo minua. Henkirikoksissa ollaan aina äärimmäisten kysymysten äärellä?, Laine pohtii dekkariviehtymystään. Hän tekee
romaaneihinsa aina tarkat
taustatyöt, sekä kirjallisista lähteistä että erityisesti
haastatteluilla. Rikoslehtiä
tai -sivustoja Laine ei lue.
Hän on kiinnostunut ihmisistä. Asiantuntijoiden avulla pääsee paitsi muuten suljettuihin paikkoihin, voi
myös kysyä miltä asiat tuntuvat, maistuvat ja tuoksuvat. ?Olen esimerkiksi ky-
synyt rikostutkijalta, mitkä
ovat ne kolme lausetta, joilla hän aloittaa kertoessaan
uhrin omaisille suru-uutiset?, Laine kertoo. Taustahaastatteluissaan hän harrastaa myös ?kalastelua?
tapaamalla ihmisiä vaikkei
etukäteen tiedäkään tarkkaan, miksi.
Näyttelijänä Matti Laine
pääsi ensi kertaa elokuvan
päärooliin viime joulukuussa ensi-iltaan tulleessa Ajomiehessä. Tänä keväänä
hän näyttelee myös Helsingin Kaupunginteatterin
Studio Pasilassa Wikileaksnäytelmässä Verkossa. Tämän rinnalla hän viimeistelee seuraavan romaaninsa Merkitty mies, joka ilmestyy ensi syksynä Kustannusosakeyhtiö Paasilinnalta. Teoksen päähenkilö
on siis tuttu Laineen aiemmasta rikosromaanista Pahojen miesten seura: entinen huippujääkiekkoilija Elias Vitikka.
Teksti esittelymateriaalista: Hannu Hirvikoski
??Lempeä, ironinen, makaaberi. Kuolemassa kieli
muuttuu: pilkut eivät enää
pysäytä: kaksoispiste liimautuu lopullisen ajatuksen ruumiiseen. Runo avautuu Rorschachin musteläiskäksi, liihottaa aukeaman
yli tai puristuu tiiviiksi kuin
arkku. Kuolemasta ei saa
puhua, siksi siitä on pakko kirjoittaa, se on suurin
elossa oleva klisee.
Teos on Tuija Välipakan
kolmas runokokoelma. Esikoinen käsitteli naiseutta,
seksuaalisuutta ja naisen
paikkaa sukupolvien ketjussa, toisessa kokoelmassa tutki sirkuksen kehysten lävitse olemisen pelkoa, ilmestymisen ja katoamisen teemoja sekä järjestyksen alla lymyävää kaaosta. Runosta Take away
- tutkimus kuolemasta on
tehty runovideo, joka tuli
valituksi Tampere Filmfestivaalin Finnhits -sarjaan
2013 ja esitettiin elokuvateatteri Plevnassa festivaaliviikolla.
Tamperelaisen Tuija Välipakan (s. 1967) esikoisteos, vuonna 2003 ilmestynyt
runokokoelma Lasimorsian
oli arvostelumenestys. Teos
käsitteli naista, naiseutta ja
seksuaalisuutta. Välipakan
viimeisin kokoelma Klovnin pelko (2010) valaisee
lyriikan keinoin sirkusta ja
pelon olemusta. Teos sai
vuoden 2010 Tampereen
kaupungin luovan kirjallisen työn palkinnon.
Välipakka on myös kirjoittanut kaksi romaania, Härkätanssija (2004)
ja Maailman vahvin tyttö
(2007) sekä suurmenestyksen saaneen tietokirjan Sata
tapaa tappaa sielu (2007),
jossa narsismin uhrit pääsevät ääneen. Hän on myös
osallistunut useisiin antologioihin.
Välipakka toimii kirjailijan ja runoilijan ammattiensa ohella myös sanataideohjaajana. Hän ohjaa erilaisia ryhmiä koululaisista
eläkeläisiin sekä toimii runolähettiläänä. Tampereen
Runokaupungin hallituksessa ja tapahtumatuottajana
hän on työskennellyt vuodesta 2009.
Hannu Hirvikoski
Tamperelaisen Tuija
Välipakan (s. 1967)
esikoisteos, vuonna 2003
ilmestynyt runokokoelma
Lasimorsian oli
arvostelumenestys. Teos
käsitteli naista, naiseutta ja
seksuaalisuutta. Välipakan
viimeisin kokoelma Klovnin
pelko (2010) valaisee
lyriikan keinoin sirkusta ja
pelon olemusta. Teos sai
vuoden 2010 Tampereen
kaupungin luovan kirjallisen
työn palkinnon.
MunkinSeutu
12
Viikot 4-5
HTN:llä juhlat
Hesarilla
TUL:n avoin nyrkkeilyturnaus Urheilutalossa
??TUL:n mestaruudet isketään avoimessa turnauksessa 25-26. tammikuuta. Urheilutalon kehään Helsin-
gin Työväen Nyrkkeilijät
palaa 20 vuoden jälkeen.
Vuonna 1994 HTN vietti juhliaan järjestäen avoimet TUL:n mestaruuskilpailut samassa paikassa.
Nyt juhliessaan 80-vuotista toimintaansa seura uusii perinteen. Alkukilpailut ovat lauantaina klo 12
ja klo 18. Finaalit otellaan
sunnuntaina alkaen klo 12.
Juhlakilpailujen johtaja
Heimo Kinnula odottaa Urheilutalon katsomoon kannustavaa nyrkkeily-yleisöä
ja kehään hyviä matseja.
Lippuja saa ostaa ennen
kilpailuja Urheilutalosta.
Kilpailujen avoimuus sallii kaikkien Suomen parhaitten nyrkkeilijöiden nousemisen kehään. Urheilutalossa ottelee myös joukkue
Virosta ja Ruotsistakin on
tulossa muutamia nyrkkeilijöitä. Koska säännöt estävät A-nuorten (sv 1996-
HTN:n nuori Pekka Kokkonen näytti kiltiltä, mutta hänen
iskunsa oli armoton. Pekka menestyi kansainvälisesti
ja oli Suomessa ylivoimainen, muttei silti päässyt 1956
Melbournen Olympialaisiin. Kokkonen menestyi myös
ammattilaiskehässä ja hänestä tuli yleisön suosikki Askintalliin.
HTN:n puheenjohtaja Juha Kulju kuuluu Suomen Nyrkkeilyliiton johtokuntaan ja on
tuttu henkilö mm. Ruskiksen skaboissa.
1997) ottelut yleisessä sarjassa (sv 1974-1995), järjestetään nuorille omat sarjat
painoluokissa 64 ja 75 kg.
TUL turnaus antaa mainiota kokemusta huhtikuussa tulevaan kansainväliseen
GeeBee- turnaukseen, mikä
järjestetään huhtikuussa Urheilutalossa (11.-13.4.2014)
Puheenvuoro
Kreisibailut
näppeimmillää
??Mistä löytää oikeat sanat
oikeaan aikaan?
Matti Vilppula kirjoitti
kerran kielen kahleista ja
sanojen valinnasta yli satavuotiaaksi eläneen isoäitinsä hautajaisista. Pappi halusi siunauspuheessaan luoda me-henkistä läheisyyttä
muistuttamalla miten me
olemme nyt yhdessä saattamassa Selma-mammaa viimeiselle matkalleen.
Omaiset hämmästelivät
hieman papin sanavalintaa. Suvun keskuudessa ei
isoäitiä näet koskaan oltu
puhuteltu mammaksi. Lisäksi pappi puhui koko
ajan Selmasta, vaikka vainajan nimi oli Sanelma.
Kaksi väärää sanaa pilasi koko tunnelman.
Vesa Karvisen kirjoittamissa kirjoissa (26 kirjaa)
puhutaan usein nauramisen vaikutuksista. Uusimman kirjan nimi ?Kaiken
takaa löytyi nauru? paljastaa miten Vesasta tuli nauruspesialisti. Kertomukset
pyörivät naurun ja huumorin ympärillä. Niistä hänen
oma elämänsä ilontuottajana on rakentunut. Kovatkin koettelemukset voivat
jalostaa huumoriamme, vakuuttaa tämä huumorivalmentaja.
Vesa ei väännä vitsejä
eikä keksi tarinoita vaan
hän kertoo elävästä elämästä. Tavallinen arkielämä on
syvimmältään hauskaa. On
päästävä tapahtuneen taakse, sieltä paljastuu yllättävää ja voimaannuttavaa
koomisuutta.
Kerran eräässä pikkukaupungissa haudattiin kunnallispoliittista vaikutta-
jaa. Pappi kehui siunauspuheessaan vainajan yhteiskunnallisia ansioita mutta
valitteli ettei vainaja ollut
eläessään ehtinyt tulla kuluttamaan kirkonpenkkiä.
Tästä riemastuneena kajautti etupenkissä istunut
vainajan leski välihuudon:
?Ei olisi tullut nytkään,
mutta pojat kantoivat.?
Sanat eivät vain synny ja
elä, vaan ne puhuvat, usein
vielä laulavat. Kotimaisten
kielten keskus (Kotus) kirjaa vuosittain käyttöön hyväksyttäviä uusia sanoja.
Kun alakoulu muutettiin
ala-asteeksi ja yläkoulu yläasteeksi, kapinoin. Kauniit
vakiintuneet sanat vaihdettiin kömpelöihin aste-sanoihin. Onneksi sanat osaavat tehdä myös parannusta,
ala- ja yläkoulu ovat palanneet oikeille paikoilleen.
Vierasperäiset sanat valtaavat suomenkieltä, maailmanlaaja (globaali) keskinäisriippuvuus takaa sen,
että jokainen suomalainen
oppii ymmärtämään vierasperäisiä sanoja. Fanitan
HIFKiä ja HJK:ta, Harkimofanit kannustavat Jokereita.
Rötosherrat viihtyvät stadin
liepeillä, mutta salarakas
saattaa asua kaukanakin.
Helsinkiläisnuoriso kreisibailaa eli juhlii hillittömästi, mutta Savossa pökäleonni eli lyhyt onnenhetki
otetaan vastaan rauhallisemmin ajan ja intohimon
kanssa. Kun ?morsmaekki
on näppeimmillää? , silloin
tyttöystävä on kauneimmillaan. Savonkieli on seksikästä koska sana soi ja immeine ellää sanojesa mukasesti. Kahdentuneella kon-
Veli-Matti Hynninen
sonantilla (yleisgeminaatiolla) männää ensi halloomaa
ja sitte makkoomaa.
Papitkin osaavat joskus
naurattaa kuulijoitaan. Sutjakka savolaispappi Teuvo
V. Riikonen on opetellut pitämään saarnansa twitterinomaisesti. Twitter-saarna on
nimeltään enintään 140 sanaa käsittävä twaarna. Riikosen twaarnassa väärään
suuntaan menevän on tehtävä parannus eli U-käännös. Itämaantietäjillä oli
GPS-yhteys tähden kautta
suoraan seimelle.
Olen omalla tyylilläni saarnannut kohta puolivuosisataa. Pitäisiköhän
nyt näillä vuosikymmenillä vielä opetella twaarnaamaan? Mitä sanotte?
Vai olisiko aika opetella
soittamaan vaikka selloa?
Kielitoimisto ehdotti, että
selloa pitäisi kutsua haarasoipioksi. Ehdottihan Lönnrotkin kieleen sanaa varataivas, mutta kansa ei sitä
hyväksynyt vaan alkoi puhua sateenvarjosta. Sitä on
kyllä tänä talvena tarvittu.
Mutta onneksi - jos ennustajien sanoihin on luottamista - talvi sittenkin on
tulossa.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
Viisikymmentä- luvun alku oli Suomen nyrkkeilylle loisto aikaa. Vuoden 1956 TUL:n
liittojoukkuekin olisi voinut kohdata maailmalla kenet vaan. Historiallisessa kuvassa
nyrkkeilijät vasemmalta Aarne Hernberg 51 kg, Jorma Limmonen 54kg, Olli Mäki 57kg,
Väinö Järvenpää 60 kg, Pentti Niinivuori 63,5 kg, Martti Huhtala 67 kg, Mauri Backman 71
kg, Vihtori Matinaho 75 kg, Pekka Kokkonen 81 kg ja Reino Kivekäs +81 kg. Valmentajana
oli Soini Jantunen. Joukkuekuva otettiin ennen kilpailumatkaa Puolaan.
jo 33. kerran.
HTN:llä on takanaan arvostettu nyrkkeilyhistoria.
Seuran vahvamies Erik Ahlroos on ylpeä siitä, kuinka ansiokkaasti Helsingin
Työväen Nyrkkeilijät on
toiminut Suomen nyrkkeilyurheilun hyväksi ja pystynyt kasvattamaan lukuisia huipputason urheilijoita, joiden kehäsaavutuksia kelpaa muistellen juh-
lia. Monikaan ei tiedä, että
seuran perustajiin lukeutuneen näyttelijä Tauno Palon nimikkopuisto on aivan Urheilutalon lähistöllä.
Loistokas Olli Lehtinen oli
ensimmäisenä suomalaisena nyrkkeilijänä Euroopan
joukkueessa USA:ta vastaan. Pentti Kontula edusti Suomea Helsingin Olympialaisissa. Legendaarisin
seuran kasvateista on Pekka Kokkonen, joka oli sitten ammattilaisena Askin
tallin yleisömagneetti vanhassa Messuhallissa, Hän
juhlii omia 80-vuotipäiviään (s. 18.1.1934) juuri ennen kisoja ja on varmaan
kisakatsomossa kunniavieraana kuten myös nyrkkeilyn huippuasiantuntija Ilmo
Lounasheimo muitten ohella. Hekin odottavat nuorista HTN:lle seuran perinteen
jatkajia. Toistaiseksi yleisen sarjan edustajista on
pulaa. Kuitenkin puheenjohtaja Juha Kuljun ahkeruus seuran kehittämisessä
?Pakilan puutarhuri? Pekka Kokkonen työskenteli
ystävällisenä ja hymyilevänä kukkakauppiaana
Hakaniemen torilla pitkään. Nykyään
kahdeksankymppisenä hän on eläkkeellä, mutta käy silti
muiden mestarinyrkkeilyveteraanien kanssa edelleen
torikahveilla.
näkyy jo. Valmennusta on
tehostettu. HTN:n harjoituksissa Olympiastadionilla
isketään juhlavuonna vilkkaasti ja kovempaa. Seuran nyrkkeilijöitä valmentaa nykyisin Viron päävalmentaja Ervin Kade, joka
oli aiemmin myös Suomen
maajoukkueen päävalmentajana. Hän on työssä Helsingissä ammattikoulun liikunnanopettajana. Nyrkkeilyssä suhteet Suomen ja Viron välillä ovat aina olleet
läheiset.
Helsingin Työväen Nyrkkeilijöiden
toiminnasta
löytyy tietoa osoitteesta:
http://www.htn.fi/ . Mukavaksi lämmittelyksi ennen
Urheilutalolle lähtöä kannattaa katsella Ylen Areenasta nyrkkeilyfilmi vuodelta 1954. Silloin TUL:n
Liittojuhlilla Olympiastadionilla käytiin kovatasoiset
kansainväliset nyrkkeilykilpailut. Pekka Kokkonen
oli niin pitelemätön, ettei
kuvaajakaan pysynyt mukana, kun hurjat vastustajat putosivat pyllylleen.
Kiitos YLE:lle, filmi löytyy
osoitteesta: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/tul_ja_
nl_nyrkit_vastakkain_6786.
html#media=6788.
Jarmo Niemenkari
MunkinSeutu
Viikot 4-5
13
Autoalan vahva moniosaaja
Veho täyttää 75 vuotta 2014
??Alkanut vuosi 2014 on
Vehon historian juhlavuosi, sillä yhtiön perustamisesta tulee kuluneeksi 75
vuotta. Veho Oy:n yhtiöjärjestys laadittiin tammikuussa 1939, mutta yhtiön
juuret Suomessa yltävät jo
vuoteen 1892. Tänään Veho
on yksi suomalaisen autoalan keskeisistä toimijoista
ja perinteilleen uskollisena
edelleen vakavarainen perheyritys.
Vehon historia Suomessa sai tavallaan alkunsa jo
vuonna 1892, jolloin saksalainen teknikko Max Greuling muutti Tampereelle
mukanaan vaimonsa ja seitsemän lasta. Tampereella
Greuling toimi tulitikkutehtaan teknisenä johtajana. Perhe juurtui Suomeen
ja Tampereelle niin hyvin,
että ajatus muutosta takaisin Saksaan haudattiin.
Greulingin perheen toinen poika Walter astui työelämään vuonna 1898. Hän
siirtyi Mercantilen palvelukseen vuonna 1904, ja yhtiö
muutti pääkonttorinsa Helsinkiin. Ensimmäisen maa-
Veho Autotalo.
ilmansodan vuodet edelleen saksalainen Greuling
vietti Tukholmassa, mutta
hän palasi mahdollisimman
pian Suomeen ja sai maan
kansalaisuuden 1919.
Mercedes-Benzille
syntyy oma
maahantuontiyhtiö
Sodan jälkeen Walter
Greulingista kehittyi merkittävä teknisen kaupan
ja teollisuuden vaikuttaja.
Hän oli ostanut Mercantilen koko osakekannan
ja toimi yhtiön johtokunnan puheenjohtajana aina
kuolemaansa eli vuoteen
1944 saakka. Hän oli myös
radiotehdas Helvar Oy:n
pääomistaja. Greuling oli
myös Suomen vanhimman
autoliikkeen Oy Nikolajeff
Ab:n suurin omistaja. Sergei Nikolajeff oli aloittanut
autokaupan Helsingissä jo
vuonna 1904.
Nikolajeff edusti amerikkalaisia General Motorsin
sekä saksalaisen MercedesBenzin autoja. Kun erilaiset automerkit eivät enää
1930-luvun maailmanpoliittisessa tilanteessa sopineet saman katon alle, kypsyi ajatus kokonaan uuden,
vain Mercedes-Benzin maa-
Veho 1958 myyntinäyttely.
hantuontiin keskittyvän yrityksen perustamisesta. Sen
omistaisivat suurimmaksi
osaksi samat osakkaat kuin
Nikolajeffinkin.
Vuonna 1939 kotimaan
autokauppa oli jo elpynyt
1930-luvun lamavuosista,
mutta autokanta oli edelleen vaatimaton. Vuotta ennen Vehon perustamista
koko maassa oli yhteensä 27 788 henkilöautoa,
18 284 kuorma-autoa sekä
3021 linja-autoa. Vaikka
koko Euroopan yllä leijui uuden suursodan uhka,
suomalaisten tulevaisuudenuskoa nostivat vuonna 1940 tulossa olevat kesäolympialaiset sekä kaupan ja varsinkin puunjalostusteollisuuden elpyminen
1930-luvun loppuvuosina.
Suomessa myös usko
Mercedes-Benzin menestykseen oli voimakas, sillä merkillä oli jo tuolloin
erittäin hyvä maine. Saksalaisen autoteollisuuden
vahvaa asemaa ja osaamista olivat edistänet DaimlerBenzin järjestämät Merce-
des-kiertueet, jotka joka
vuosi suuntautuivat Pohjoismaihin. Autoja oli mukana viidestä kuuteen, ja
lisäksi vetonauloina nähtiin kompressori- ja kilpa-autoja. Kiertueita johti tavallisesti Pohjoismaiden myynnistä vastannut
Rudolf ?Rudi? Oeser, jolla
vuonna 1939 tuli olemaan
rooli myös Vehon perustamisessa. Sanoma- ja autolehdissä julkaistiin jo tuolloin myös kirjoituksia ja
arvioita Mercedes-mallien
koeajoista.
Veho Group Oy Ab
jatkaa vuonna 1939
alkanutta taivalta
Suljetut ovet avaa ihmisenä
olemisen vaikeutta
Milja Vojinovic ja Matti
Riikonen. Kuva: Jukka
Hurjanen.
??Teatteri Kultsan teatterivuoden käynnistää yksi
hienoimmista näytelmistä
kautta aikojen: Jean-Paul
Sartren Suljetut ovet.
Ranskalainen filosofi ja
kirjailija Jean-Paul Sartre
kirjoitti näytelmän vuonna 1944. Toinen maailmansota ja vankileirit kuuluvat
tekstissä.
? Sartre kirjoitti näytelmään kolme tasavahvaa
roolia. Näytelmäteksti on
mielestäni näyttelijän kannalta herkullista, kertoo ohjaaja Jukka Hurjanen.
Kultsan lavalla näytelmässä nähdään Matti Riikonen,
Suvi Lahdenmäki ja Milja
Vojinovic.
Absurdi ja sokkeloinen
tarina kertoo julmuudesta
ja ihmisten välisistä peleistä. Hurjasen mukaan näytelmän suuri kysymys on,
miksi juuri kyseiset kolme
henkilöä ovat yhdessä lukitussa tilassa.
Veho Tennispalatsi 1949.
Vaikka tekstissä on syvällisiä pohdintoja, siinä
on myös aimo annos absurdia huumoria.
? Parhaimmassa tapauksessa katsoja oppii Suljetut
ovet katsottuaan jotain uutta itsestään ja ihmisenä olemisesta. Se on oikeastaan
ainoa, mitä voin ohjaajana
toivoa, Hurjanen miettii.
Näytelmän filosofinen sanoma on jokaiselle katsojalle kuitenkin omanlaisensa, riippuen katsojan omista lähtökohdista.
Tunnetuin sitaatti näytelmästä on ?Helvetti ? se
on muut.?
Ensi-ilta la 11.1.2014
Muut esitykset: ti 14.1,
ke 15.1, pe 17.1, la 18.1,
ke 22.1,
pe 24.1, la 25.1, to 30.1,
ti 4.2, to 6.2, la 8.2.
Esitykset aina klo 19.
Tulevan Oy Veho Ab:n
yhtiöjärjestys laadittiin tammikuussa 1939. Nimi Veho
löytyi latinan kielestä, jossa se tarkoittaa ?minä kuljetan?. Yhtiön perustava kokous pidettiin Hotelli Kämpissa 1.2.1939, ja kaupparekisteriin se ilmoitettiin
16.2.1939.
Nykyinen Veho Group
Oy Ab jatkaa vuonna 1939
alkaneita perinteitä. Konserni on Aminoffin suvun
omistama perheyritys, jonka toimitusjohtaja on Kenneth Strömsholm. Vuonna 2012 Vehon liikevaih-
to oli 1,06 miljardia euroa.
Työntekijöitä konsernissa
on noin 2000.
Suomessa sekä maahantuojana että vähittäiskauppiaana toimiva Veho edustaa Mercedes-Benzin lisäksi smartia, Citroënia ja Peugeotia sekä hyötyajoneuvoissa Mercedesin ohella Setra-linja-autoja sekä
Fuso Canter ?kuorma-autoja. Veho Autotalot edustavat lisäksi Fordin, Hondan
ja Skodan henkilöautoja.
Ruotsissa Veholla on jälleenmyyntiliikkeet neljällä
paikkakunnalla. Veho toimii Citroënin maahantuojana ja jälleenmyyjänä kaikissa Baltian maissa, Tallinnassa ja Vilnassa myös
Hondan jälleenmyyjänä. Liikevaihdolla mitaten Veho
on tänään Suomen suurin
autoalan yritys.
Veho 75 -juhlavuosi käynnistyy 12.?13.1. Veho Autotaloissa järjestettävällä viikonloppunäyttelyllä. Esillä
ovat kaikki konsernin edustamat automerkit, ja näyttelyn yhteydessä tarjolla monipuolisia erikoistarjouksia
Kuvissa Tennispalatsin
myymälä ja Helsingin Autotalo Kampissa, jossa Vehon myymälä sijaitsi, ja jossa pääkonttori on toiminut
pitkään.
Mari Puoskari jatkaa Helsingin
valtuuston puheenjohtajana
??Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan
valtuuston puheenjohtajaksi Mari Puoskarin (vihr).
Puoskari toimi puheenjohtajana myös vuonna 2013.
Valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Harry Bogomoloff
(kok) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Sara Paa-
volainen (sd). Myös Bogomoloff ja Paavolainen toimivat varapuheenjohtajina
vuonna 2013.
Helsingin kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaan kaupunginvaltuusto
valitsee kunkin vuoden ensimmäisessä kokouksessaan
keskuudestaan puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja
toisen varapuheenjohtajan.
MunkinSeutu
14
Viikot 4-5
Uusi lehti!
?
Tilaa lehti!
www.antiikkijataide.fi
ja
taide
www.antiikkijataide.fi
Viikot 4-5
15
Kirpputorit
Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi
ITSEPALVELUKIRPPIS
HIETSUMARKET
Hietalahdenranta 11
Pöytävaraus p. 09-676 021
Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15
Palvelukseen halutaan
Vuokralle tarjotaan
VUOKRALLE TARJOTAAN VARASTOT
Kustantaja ja lehtipaino Karprint Oy
kustantaa tänään lähes 20 lehteä.
50 ?
Artturi Kanniston tie 4. Hyväkuntoinen ja valoisa varasto/toimisto
HAAGASSA (kolme toimistohuonetta) + varastosali yht; 140 m². WC ja erillinen
suihku. Kulku katutasosta, ilmainen paikoitus. Vuokrapyyntö 980 ?/kk(7 E/m²)
Rajasaarentie 9. Siisti varasto TÖÖLÖSSÄ 145 m², yksi iso tila. Autolla
pääsee kulkuovelle asti. Vuokrapyyntö 980 ?/kk.
Levikkiosastolle haemme nyt
osaavaa ja määrätietoista
OA !
2 VIIKK
levikkimarkkinoijaa
www.hietsumarket.fi
Yhteydenotot: p. 040 584 3122 tai sandels.sandels@gmail.com
Lähetä sähköpostia marja.naukkarinen@karprint.fi
tai puhelin 413 97 367.
Vuokrauspalvelut
Ostetaan
Ostetaan kaiken näköistä romua
myös romuautot huomioidaan,
nouto paikan päältä ja maksu
käteisellä. 045 1759 883
Työsuorituksia
Valokuvaamot
AMMATTITAITOINEN
VUOKRAUS- JA
MYYNTIPALVELU
PASSIKUVAT HETI
Huoneistot, kiinteistöt,
arvokohteet
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
kuvatapio
kuvatapio.fi
RuutsaloVaahtio Liisa
LVV, VuT
050 995 0032
Vaahtio Hannu Vaahtio
KTM, LKV
Iiro
0400 555 311
010 622 4040 050 995 0031
myynti@asumaan.fi
vuokraus@asumaan.fi
Area m2 Oy LKV, Ilmarinkatu 10, 00100 Helsinki, vaihde 010 622 4030
Palkkiot: myynti; huoneistot 3,9% velattomasta hinnasta, vuokravälitys; 1-1,24% x kuukauden vuokra
Sekalaista
Ostetaan
Näkijä
Henkinen Auttaja
Anu
0700-95550
pl 183, 33101 Tre / 2,21 ? min+pvm
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Määräpaikkakorotukset
20%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
lisätään hintaan.
ILMA
N FORMU
LA
KOIRA
Extrahinta
3,90
YK
Näin koira
esitetään
näyttelyssä!
irat
Eroahdistusko
ja pennut
päiväkotienkaita
vakioasiak
Keltainen nauha
taluttimessa:
ÄLÄ LÄHESTY!
B
vita
miini
tärkeää
kissan
turkille
Koske s antaa
kissalle eltuäm
änuskoa
Kissa nauttii
varpaiden
polkuanturoi ja
den
hieronnasta
tykorva
Thaimaan pys
on yksi uusista
rotutulokkaista
Kiinanharjakoir
issa on varaa
KARVATON TAI
valita:
UISKU
UTERIH
NÄYTTÄVÄ PU
äyttelyissä
sen Voittaja-nkoiraa
Messukeskuk
tys: 23 000
maailmanennä
6/2013 6,10
EYHOUNDIT
AA
ILMAN ORMULA
F
Extrahinta
3,90
YK
irat
Eroahdistusko
ja pennut n
päiväkotie aita
vakioasiakk
Kalenterikissa Tiikerin kova
onni vaihtui kodin lämpöön
6/13
6,00
HOITO ? RAVINTO ? UUTU
UDET ? NEUVOT ? VINKIT
KORKEASAAREN
ELÄINTARHA
ha
Keltainen nauuhana
a: laisten
taluttimess
kissapetojen
ÄLÄ LÄHESTY! koti
stykorva
Thaimaan py
ta
on yksi uusis
a
rotutulokkaist
MIMMA
valmiina
talveen!
Sylissä
pidetyistä
pennuista
kasvaa
luottavaisia
aikuisia
varaa valita:
Suloinen satu:
Rotuesittelyssä:
* räsynukkemainen
RAGDOLL
* suloinen ja sininen
KARTUSIAANI
B
U askattien
Pakk
UTERIHUISK
I NÄYTTÄVÄ PU
matkassa
KARVATON TA
issä
oirissa on
Kiinanharjak
6/2013
5,90
Näin koira
esitetään
näyttelyssä!
a-näyttely
uksen Voittaj
koiraa
Messukesken
tys: 23 000
nä
an
ilm
maa
Testaajakissa
IINES
maistelee
märkäruoat
aok
ru us
kä a
är ts
M ka
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2014
Rotuesittelyssä:
* räsynukkem
ainen
AA
6/2013 6,10
,
a
t
i
e
t
n
u
t
,
ä
t
t
e
d
Asiaa, viih
a
j
a
i
v
u
k
a
t
i
e
p
u
a
t
i
o
n
i
r
a
t
ä
i
v
ä
t
t
y
Meidän A hell
KOIR
KÖ
AM
IR
Lue lehti myös:
lehtiluukku.fi
AM
? NEUVOT
? VINKIT
RAGDOLL
sinine
KARTUSIAANIn
Pakkaskattien
matkassa
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Meidän
EYHOUNDIT
* suloinen ja
Suloinen satu
:
Testaajakissa
IINES
maistelee
märkäruoat
GR
MIMMA
valmiina
talveen!
Sylissä
pidetyistä
pennuista
kasvaa
luottavaisia
aikuisia
SIÄ
GR
KO
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
HOITO ? RAVI
NTO ? UUT
UUDET
KORKEASAAREN
ELÄINTARHA
uhanalaisten
kissapetojen
koti
6/2013
5,90
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
?/ppm
Etusivu
1,28
Takasivu 1,14
Tekstissä 1,09
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Kalenterikissa
Tiikerin kova
onni vaihtui kodin
lämpöön
Töölön Putkiliike Oy
Ilmoitushinnat:
Ilmoitukset:
413 97 360, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
R
ka
uo
är us
rk tsa
Mä ka
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti juha.ahola@
karprint.fi
Hetipalvelut
IR
Ilmoituspäällikkö:
Linnea Kotiranta
puhelin 413 97 360,
sähköposti
munkinseutu@karprint.fi
Kissojen ja Koirien
hyvinvoinnille
vuodesta
1952
KO
Julkaisija: Karprint Oy
?
Lämpö- ja
vesijohtoliike
SIÄ
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
LVI
KÖ
myös puhelinaikoja
p. 044-3311 643
vitamiini
tärkeää
kissan
turkille
Valjakkoa
on vaativ jo
hevos- a
urheilulaji
Tallien ko
vaatimuk rkeusen
tuli joustose
a
? Hyvä loimi
on hevosen
urheiluvaate
? Russit
valloittavat
sydämet
? Nokkoses
ta
hyvinvoint
hevoselle ia
Kosketus antaa
kissalle elämänuskoa sTealälvsivsaäelluksella issikan
vo
Kissa nauttii
varpaiden ja
polkuanturoiden
hieronnasta
imaantuu
Hevosalalla
monipuolis
ta
koulutusta
Meidän
KOIRA
16
MunkinSeutu
Viikot 4-5
Ravintola Pikku Ranska
ILTATARJOUS: Häränpihvi 10?
(voimassa tammikuu-helmikuu ma-la klo 17-20).
Seniorilounas arkisin klo 13-15 VAIN 5? (+65v)
Tule maistamaan maukasta pizza, 3
omavalintaista täytettä 5,50?! Myös mukaan.
Mainio juhlapaikka, kysy tarjousta
www.pikkuranska@pikkuranska.com
Tervetuloa herkuttelemaan!!
RAVINTOLASSA ON
A-OIKEUDET
AUKIOLOAJAT:
MA-TO 10.30-22 (MA 20.1. AUKI 10.30-16)
PE 10.30-22, LA 12-22
SU SULJETTU
(avoinna ryhmätilausten tarpeen mukaan)
Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com
Juhlapalvelu: 040 705 1218, puheluita otetaan vastaan klo 19 -
Lounas
ark. klo 10.30?15
Salaattipuffet, pääruoka
Maukas à la carte
? erikoisuuksia ja
tuttuja herkkuja
Take away, A-oikeudet
yksityistilaisuudet (100 paikkaa) juhlabuffet,
catering, merkkipäivät, kokoukset
?
Uuden vuoden alkutarjous
LOUNAS klo 10:30-15:00
kaikki listalta
-10%
Meiltä
mausteinen
nepalilainen
tee ja kahvi
sekä
paikallinen
olut.
A´la carte
ma- pe klo 15-22,
la-su klo 12-22
kaikki listalta
Kaikkiin annoksiin sisältyy
basmatiriisi, tandoori
naanleipä, raita papukastike tai
minttuchutney ja salaattibuffet
-20%
Kaikkiin annoksiin sisältyy
basmatiriisi, tandoori naanleipä,
jogurttiraitakastike, papuja ja salaatti.
Voimassa koko tammikuun 31.1.2014 asti tällä kupongilla
Nepalilainen Ravintola Gurans
Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181
Ma-pe 10.30?22.30, la-su 12?22.30
www.ravintolagurans.fi
?
Teboil -bensa-asemaa vastapäätä