SOPPATYKKI
Helmikuun uutuus!
Radiofrekvenssi-kasvohoito
99 ? (norm. 145 ?)
Kiinteyttää, uudistaa sekä tekee
ihosta välittömästi
napakan.
hernerokkaa tarjolla
Seurasaaren sillan kupeessa
TE SUNNUNTAINA 5.3. klo 12-14
RV
ET
Paikalla päättäjiä ja
UL
kuntavaaliehdokkaita
OA
Munkkiniemen puistotie 9
p. 09 484 803
Nettiajanvaraus: beautyexperience.nettiajanvaraus.fi
Kotisi ansaitsee alueen asiantuntijan, valitse munkkalainen!
tehdään yhdessä suunnitelma
asuntoasiasi hoitamiseksi.
Ota yhteyttä, sovitaan tapaaminen.
Maarit Vesa | 040 546 3570
Partner | maarit.vesa@huom.fi
Munkinseudun Kokoomus ry
Huom! ® ? Kiinteistönvälitys Oy ? www.huom.fi
Huopalahdentie 24, 00350 Helsinki
MunkinSeutu
2017 - Viikot 8-9
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
48. vuosikerta - Nro 4
KUINKA PALJON RAKKAUTTA
MAHTUU KOTIIN?
Niin paljon että neliöitä kannattaa olla reippaasti.
Pyydä meidät arviokäynnille jo tänään!
KAUPPALANTIE 42 | 00320 Helsinki, puh. 020 780 3640
Palvelemme Munkkiniemen Nordeassa ma-pe klo 13-16.00.
MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 14 (Nordea)
00330 Helsinki, puh. 020 780 3630
Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 9, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %).
www.huoneistokeskus.fi
/ Huoneistokeskus
Tiesithän, että Dextra Munkkivuoresta
saat yleislääkäripalveluiden lisäksi myös
laadukkaat ja kaikenkattavat
hammaslääkäripalvelut. Tervetuloa!
Ajanvaraus p. 030 6060 tai dextra.fi.
Hammasklinikka
Tandklinik
Dextra Munkkivuori, Raumantie 1 A, 2. krs ? Avoinna ma?to 8?20, pe 8?15
MunkinSeutu
2
Nro 4 ? Viikot 8-9
MAINOS
Vuokraturva-yhtiöt yllätti
kauniilla tanssimusiikilla
Uusi levy ?Lintuja tuulessa? on nyt kuunneltavissa
myös YouTubesta. Se, että Vuokraturva-yhtiöt
julkaisi levyn, oli jo itsessään yllätys. Ehkä suurin
hämmästys kuitenkin on se, että levyllä on monta
uutta mutta tyyliltään perinteisen kaunista ja
sanoiltaan koskettavaa valssia. Ja tango!
Musiikin säveltänyt Vuokraturvan Timo Metsola elätti
itsensä nuoruusvuosinaan esiintymällä haitarinsoittajana.
Kappaleista kuuluu läpi se, että monet häät on soitettu.
Kappaleet ovat helposti tanssittavia ja kestoltaan sopivia.
Jos tanssimusiikki kiinnostaa, mistä kuuntelu
kannattaa aloittaa? Levyn nimikkokappale
?Lintuja tuulessa? on varma valinta.
?Eksyimme toisiimme? ja ?Saari? ovat
myös kauniita. Valsseja on levyllä muitakin,
mutta nämä kolme edellä mainittua tanssimusiikin ystävä tunnistaa helposti omikseen.
Myös tango ?Meri? on ollut tanssikansan
mieleen.
Metsola esiintyy levyllä myös itse.
Mistä moinen veto vakiintuneelle
asuntovaikuttajalle?
?Aaro Hellaakosken runoon viitaten,
tämä on minun Hauen lauluni?,
vastaa Metsola.
Levyn kappaleita voi kuunnella
maksutta osoitteessa
bot.fi/1rbd
Ostaa sen voi osoitteessa
CDON.COM
in
tu n
ne sana
n
tu vo
Oy
kä ar
se ulu
us
n
o .
o
kim
k
t
tu
jä
va n
ur ma ttä alous
T
rat aim väli
k
h
o
a
Vu par uokr
ä
ett ut v
an
sa
Harkitsetko asuntosi vuokraamista?
Oletko myymässä asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla.
Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden
lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden
vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita
kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
Ilmalankuja 2, HKI
MAINOS
Viikot 8-9
MunkinSeutu
48. vuosikerta ? nro 4
Ajankohtaista
Talviloma
täynnä
tekemistä
??Helsingin kaupungin liikuntaviraston liikuntapaikat
eivät lomaile, joten tervetuloa liikkumaan talvilomalla,
ympäri Stadia. Kevätkauden
liikuntakurssit jatkuvat jälleen viikolla 9 normaalisti.
Alla yhteenvetoa tarjonnasta.
EasySport-viikko Töölön
kisahallissa 20.-24.2.
Monipuolista liikuntaa alaasteikäisille lapsille maanantaista perjantaihin klo 11.0014.00. Tarjolla on muun muassa sumopainia, akrobatiaa, tanssia, temppujumppaa,
erilaisia pallo- ja mailapelejä
sekä paljon muuta. Keskiviikkona 22.2. menossa mukana
laulaja ja sometähti Benjamin. Lapsilta lysti kustantaa
1,5 e/päivä.
Stadin Talvirieha
Paloheinässä ke 22.2.
Heti torstaiaamun ryysiksessä avajaispäivänä uudessa kaupassa ehti vierailla lähes 600 henkeä. Takana vasemmalla kauppias Juri Karvinen.
Munkkiniemen Puistotiellä
avautui uusi K-Market
??Kauppiaspariskunta Juri Karvinen (34) ja Sanna Karvinen (31) tuovat Munkkiniemeen
odotetun, modernin ja palvelevan lähikaupan. Avajaiset olivat
torstaina 9. helmikuuta.
Juri Karvinen on työskennellyt
kaupassa vuodesta 2004 lähtien,
muun muassa K-Supermarket
Munkissa, K-Supermarket Pohjois-Haagassa, K-Supermarket
Lähderannassa ja viimeisimpänä
K-Market Jätkäsaaressa. Toukokuussa 2016 hän valmistui Keskon kauppiasvalmennuksesta.
Kipinä kauppiasuralle siirtymisestä oli toisaalta luonnollinen
Maksuton koko perheen
liikuntatapahtuma Paloheinän ulkoilualueella, hiihtoladuilla ja jäähallissa ke 22.2.
klo 15.30-18.30. Tapahtumassa tarjolla mm. leikkimielistä hiihtokilpailua luistelua ja
lätkää, lumikenkäilyä, Angry
Birds-slingshot-ammuntaa
sekä yllätysohjelmaa. Esiintymässä Kengurumeininki ja
paikan päällä myös HIFK:n
liigakiekkoilijoita.
Sivu 7
jatkumo uralle, toisaalta kipinä
yrittäjyyteen syntyi arjessa, halusta päästä toteuttamaan omia
ideoita omassa kaupassa.
? Munkkiniemi on tiivis kyläyhteisö, ja haluamme olla osa
sitä. Munkkiniemeläiset saavat
iloiset ja palvelevat kauppiaat,
kuvailee Juri Karvinen.
K-Market Munkkiniemessä on
laadukas tuotevalikoima, jota
avauksen jälkeen lähdetään kehittämään lähiasukkaiden toiveiden mukaisesti.
Sivu 14
Helsingin uudistuva
kaupunkikeskusta palkittiin
??Elävät Kaupunkikeskustat ry
palkitsi Helsingin kaupunkikeskustan monitasoisista ja -puolisista uudistuksistaan Vuoden
kaupunkikeskusta 2017 -nimityksellä
Helsinkiä on uudistettu aktiivisesti viimeinen neljännesvuosisata. Näkyvä kehittäminen vain
jatkuu. Juhlavuonna 2017 Helsingin eurooppalainen keskusta on persoonallinen, viihtyisä,
kilpailukykyinen, matkailullinen
ja myös turvallinen.
? Elinvoimainen keskusta säteilee hyvinvointia koko kaupunkiin. Olemme ylpeitä arvokkaasta tunnustuksesta, ja
haluamme huolehtia siitä, että
Helsingin sykkivä sydän toimii
kaikkien suomalaisten yhteisenä
elämys- ja kokoontumispaikkana, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo.
Raati kiitti tiiviyttä
Historia, nykyisyys ja tulevaisuus limittyvät upeasti pääkaupungissamme vuodelta 1812.
Jokaisen on helppo löytää kävellen keskustan kaikki kaupat, ravintolat terasseineen sekä
kulttuurielämykset. Kaikki on
tiiviisti reilun parin sadan metrin säteellä. Tämä ylivoimaistaa
Helsingin keskustan jopa muista Pohjoismaiden pääkaupungeista. Kävijäkokemus on stadissamme upea.
Palkintoraadin puheenjohtaja Matti Mare ihailee Helsingin keskustan kaupallista sykettä. ?Keskusta valaisee koko
metropolin. Kaikki tiet, liikennevälineet ja merikin johtavat
Helsingin keskustaan. Kauppa
jäi ja pysyy keskiössä. On Suomen ykköskauppapaikka.?
Sivu 7
Haaganpuro. Kuva: Sini-Pilvi Saarnio
Rauta värjäsi Haaganpuron vettä ruskeaksi
??Haaganpurossa
havaittiin
maanantaina 6. helmikuuta punertavan ruskeaa vettä. Sen
syyksi on osoittautunut pohjavedestä peräisin oleva rauta. Se
oli saostunut jouduttuaan tekemisiin ilman hapen kanssa. Puroon päätyi normaalia runsaam-
min rautasakkaa, koska valuma-alueella kunnostettiin hulevesilinjaa.
Ympäristökeskuksen maanantaina ottamassa vesinäytteessä
havaittiin korkea rautapitoisuus,
mutta ei ympäristölle vaarallisia raskasmetalleja tai jäteve-
siin viittaavia suuria bakteeripitoisuuksia.
Pohjaveden mukana vesistöön
joutuva rauta on ympäristölle
vaaratonta, mutta se värjää purkautumiskohdastaan esimerkiksi puron huomiota herättävän
ruosteenpunaiseksi.
MunkinSeutu
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 4
Valtiovalta rohmusi
veroja lähes 57 miljardia
S
uomen valtio keräsi viime
vuonna verotuloja lähes 1,6
miljardia enemmän kuin edellisvuonna, lisäystä edellisvuoteen
2,8 %. Euroina mitaten eniten kasvoivat henkilöasiakkaiden tuloverot,
561 miljoonaa (+1,7 %), arvonlisäverokertymä kasvoi 476 miljoonaa
(+3,3 %) ja yhteisöjen tulovero 292
miljoonaa (+6,4 %).
Valtio veti siis ennätykselliset verotuotot yhä supistuvalta yksityiseltä
sektorilta. Ongelmana Suomessa
onkin jo vuosia ollut liian lihava ja
byrokraattinen julkinen sektori, verrattuna asukaslukuun ja varsinkin
julkisen sektorin elättävään yksityiseen sektoriin.
Kovin korkeat ja suuret ovat yhteiskunnan saamat verotulot ja niiden
kasvu ainakin tavallisen kansalaisen
näkövinkkelistä katsoen, ja onkin
enemmän kuin ihmeellistä, että julkinen sektori ei pärjää millään, vuosittainen vaje valtion kassassa huippii 10 miljardia euroa. Velkamäärä
on ollut ja on valtavassa kasvussa
kovan verottamisen lisäksi. Lähes jokainen kunta Suomessa, Kauniaista
lukuunottamatta, tuskailee jatkuvien alijäämien kanssa. Tulot eivät
millään riitä hyvinvointiapparaatin
ja sen mukanaan tuoman byrokrati-
an ylläpitoon. Valtio on suurin velan
kasvattaja, 10 miljardia lisää velkaa
vuosittain ja lisäksi se ei monen poliitikon mielestä edes ole kovin paljon.
Verotulot kasvoivat kaikissa verolajeissa Suomessa viime vuonna
ja kasvu nopeutui pariin edelliseen
vuoteen verrattuna. Pidemmän aikavälin tarkastelussa viime vuoden
kasvu ei kuitenkaan ollut erityisen
vahvaa.
Suomessa suurin verokertymä tuli
henkilöasiakkaiden tuloverosta, yhteensä 30,6 miljardia. Arvonlisäveroa
kerättiin 14,7 miljardia ja yhteisöjen
tuloveroa 4,9 miljardia.
Arvonlisäveron kertymä kasvoi 608
miljoonaa (+2,4 %). Toimialoista
eniten arvonlisäveroa maksoi tukku- ja vähittäiskauppa, 7,3 miljardia
(+3,9 % ). Rakennusalan yritykset
tilittivät arvonlisäveroa 2,1 miljardia
(-6,0 %). Rahoitus- ja vakuutustoiminnan yritykset maksoivat 970
miljoonaa (-12,6 %).
Mielenkiintoinen tulos saatiin
yhteisöverokertymässä. Yhteisöveroja kertyi viime vuodelta hieman
enemmän kuin 2013, vaikka vuoden
2013 jälkeen yhteisöverokantaa laskettiin. Toimialoista eniten yhteisöveroa maksoi teollisuus 1,2 miljardia
(+16,2 %). -j.a.
Koulumies
Munkkivuoren ostoskeskukseen
tulee katutöitä ja
Muusantori uudistuu
Ulvilantien ja
Raumantien katutyöt
Munkkivuoren ostarille
on tulossa remonttia Raumantielle ja Ulvilantielle.
Töiden on määrä olla valmiita syyskuussa 2017.
Uudistukset liittyvät siihen, että Raumantielle tulee
uuden runkolinjan 500 päätepysäkki. Nyt toteutetaan
siis jo aikaisemmin kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtyjä liikennesuunnitelmia.
Raumantien ajoradan eteläreunaan rakennetaan 3,4
metriä leveä jalkakäytävä ja
kadun pohjoisreunaan pysäköintialue. Ostarin pysäköintialueelta poistuu siinä 21 autopaikkaa, mutta
Naantalintielle on saatavissa 8 korvaavaa pysäköintipaikkaa. Pyöräilyä edistetään erottaalla Raumantien itäpään pyöräkaistat
ajotiestä.
Raumantien eteläpuolella
olevan puistoalueen puustoa harvennetaan ja alusta
nurmetetaan. Kadun levennyksen vuoksi poistettavien puiden tilalle istutetaan
uusia puita. Puistoon istutetaan lisäksi sipulikasveja.
Linja-autopysäkin kohdalla
kasvava nuori jalopähkinäpuu siirretään Raumantien
eteläpuolella olevalle puistoalueelle.
Suunnitelmasta on tehty
muistutus koskien erityi-
sesti kahta poistuvaa suojatietä Ulvilantieltä Raumantien liittymässä. Rakennusviraston lautakunta ei ikävä kyllä voinut enää vaikuttaa niihin, sillä ratkaisut on
laadittu jo aikoinaan kaupunkisuunnitteluvirastossa ja hyväksytty ylemmillä tahoilla.
Ota kantaa ? kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon.
Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi
tai kirjeellä osoitteeseen
MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari.
Eläkeläisille ilmainen
julkinen liikenne
??Joukkoliikennettä tulee
kehittää niin, että se yleensäkin houkuttelee kaupunkilaisia käyttämään julkisia
kulkuneuvoja yksityisautoilun sijaan. Yksi tärkeimmistä houkuttimista olisi
saada Helsingin kaupunki
lämpiämään ja antaisi vihdoin eläkeläisille ilmaiset
matkat Helsingin joukkoliikenteessä.
Me jotka olemme olleet
hyvin nuoresta asti työelämässä ja maksaneet veroja
Helsingin kaupungille koko
ikämme. Miksi meidät on
unohdettu? Niin moni kä-
Poikani
??Kuntalain 1 §:n mukaan
lain tarkoituksena on luoda
edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa.
Mielestäni kunnan tärkein
tehtävä on edistää asukkaidensa ? ei liike-elämän ?
hyvinvointia. Jokaisella ihmisellä sekä terveellä että
vammaiselle tulisi olla oikeus ihmisarvoisen elämän
edellyttämään turvaan, kohtuulliseen toimeentuloon ja
huolenpitoon koko elämänsä ajan. Kuntien itsehallinnon kaventaminen vähentämällä kuntien määrää johtaa
vallan keskittymiseen yhä
harvempien käsiin. Kuntakonsernimiehet ja -naiset
eivät vaivaudu välittämään
vähävaraisista ja -osaisista
ihmisistä, koska heille se,
mitä piika pissii, on liian
vähäarvoista. Onko päättäjillä subjektiivinen oikeus
kusipäisyyteen?
Poikani on vaikeasti kehi-
visi mielellään harrastuksissakin, mutta matkan hinta jättää usein menemättä.
Vielä suhteellisen hyväkuntoinen vanhempi ihminen
löytää harrastuksista virikkeitä, eikä jää yksin neljän
seinän sisälle murehtimaan
ja masentumaan. Kaupunkihan säästäisi näistä niin
monista masennuksien hoidoista, jotka vain lisääntyvät suuressa määrin. Miksi
sitä ei ymmärretä?
Eläkeläisten keskuudessa se aikarajoitus asia tuntuu aivan utopialta, joka
on 9-12 välillä ja hinta oli-
si kalleimmasta kertalipusta
puolet. Mitähän virikkeitä
siinä ajassa saa, josta joutuu maksamaan sen kertalipun hinnan molempiin
suuntiin?
Vanhempien ihmisten tarvitsee päästä liikkumaan
muulloinkin kuin vain päiväsaikaan. Vapaat matkat
olisi meille tervetullut asia,
jotta pääsisimme ilman aika
ja maksurajoitusta kulkemaan julkisilla kulkuneuvoilla ja vihdoin nauttimaan
tarjolla olevista virikkeistä.
tysvammainen nuori mies,
joka käy päivittäin ylläpitämässä aktiviteettejaan ja
harjoittamassa työtoimintaa
Helsingin kaupungin ylläpitämässä Pasilan toimintakeskuksessa. Kuinka ihmeessä liike-elämästä tuodut kuntien hallinto- ja talousmallit voisivat parantaa
hänen osallisuuttaan yhteiskunnassa? Nykyisin voimassa oleva helsinkiläinen konsernimalli näyttää vievän
häneltä, mikäli kunnallinen
vammaisten päivätoiminta,
tilapäishoito ja kehitysvammaklinikka kilpailutetaan ja
yksityistetään, pohjan elämältä. Se riekaloisi hänen
sosiaalisen turvaverkkonsa.
Miettivätkö konsernimiehet
ja -naiset koskaan tekojensa seurauksia?
Kehitysvammaiset ihmiset valittavat kovin harvoin
henkilökohtaisesti heihin
kohdistuneista vääryyksistä mediassa, koska heidän
kognitiiviset taitonsa eivät
riitä lakien tulkintaan. Heidän kykynsä ilmaista itse-
ään sähköisesti tai muuten
on varsin rajallinen. Kuinka
toteutuvat heidän kohdallaan kuntalaissa mainitut
vaikuttamismahdollisuudet?
Ihmettelen tosissani, kuinka valinnanvapaus todentuu poikani kohdalla, kun
tämä ei ymmärrä edes, mitä
sosiaaliturvatunnus tai perusturva tarkoittavat.
Minusta liike-elämästä
tuodut kuntien talousmallit
ovat johtaneet siihen, että
enemmistö kunnanvaltuutetuista ajaa vain omaa tai
liike-elämän etuja. Konsernimalli puolustaa huonosti
fyysisesti tai mentaalisesti
vammaisten ihmisten perusturvaa. Minä en pidä siitä, että minun maksamiani
verorahoja käytetään yksityissektorin palveluntuottajien liiketoiminnan ylläpitämiseen. Kuntien markkinaehtoisuus on korvattava
ihmisehtoisuudella.
Mari Vedenpää
Matti Laitinen
Kehitysvammaisen
pojan isä
Runopalsta
Eri vaalien lähestyessä
Muusantoria
kohennetaan
Rakennusviraston lautakunta on hyväksynyt Myös
Muusantorin katusuunitelman. Se on saanut alkunsa paikallisten asukkaiden
toiveesta, että torin ympäristöä kehitettäisiin.
Muusantorin katuaukioon
ollut vähän käytössä ja nyt
se kunnostetaan viihtyisämmäksi. Viereiselle niittymaiselle alueelle kaupunki on
kaavaillut tulevaisuudessa
asuinrakentamista, joten uudistukset rajoittuvat etelässä
Kielosaarenpuistoon ja mualla asuintaloihin.
Aukion puusto on pääosin huonokuntoista. Hyväkuntoisimmat puut alueen
pohjoisosissa säilytetään,
mutta muut puusitaan. Aukiolle istutetaan köynnöksiä, lehti- ja havupensaita
sekä perennoja. Kääntöpaikankeskiympyrään istutetaan matalia pensaita. Jotta
uudet kasvit viihtyiviät paremmin, aukion maaperää
Nro 4 ? Viikot 8-9
Hei jokainen eläkeläinen
joukkovoimaanne käyttäkää.
Terhi Koulumies
parannetaan. Aukion keskelle sijoitetaan leikkivälineitä ja kalusteita oleskeluun ja tori valaistaan.
Liikenteelliset järjestelyt,
kuten bussien kääntöpaikka
ja läpiajomahdollisuus Mesenaatintielle säilyvät nykyisellään. Kadulla on 16
pysäköintipaikkaa. Aukion luoteiskulmaan rakennetaan eroteltu pyörätie ja
jalkakäytävä.
Ilmeisesti uusi katusuunnitelmasta on pidetty Talissa, sillä siitä ei ole tehty
yhtään muistutusta. Rakentamisajankohta olisi vuonna 2019.
Terhi Koulumies
Kaupunginvaltuutettu
(kok)
Vaaliuurnille menkää ja
vaikuttakaa
Teillä vaikutusvaltaa on.
Vaan ennenkuin äänestät mieti
tarkkaan, puntaroi harkitse
Kenelle äänesi annat ja
valitset.
Muista taitetun indeksin
päättäjät,
muista kuinka he siitä
vääntivät.
Onhan ehdokkaita jonossa
tarjolla.
Teillä valtaa on joukosta
valita.
Olavi Kylliäinen
Kimmon kosto
Tuli tulihevonen,
poika poloinen.
Tähtikirkkaaseen yöhön,
pakkasen helvetilliseen liekkiin.
Jäi henkiin ihan vain kostoksi.
Rautahepo valloittaa
uuden mantereen.
Kipparikvartetti vetää:
hopotihopotiheijaa.
Pieni rumpalipoika
raiskaa raukkojen rajoja ja
rakentaa muurin,
iskee heitä päähän
omalla tilikirjalla.
Sillä sinä
muutut ja uudistut.
Karman armoton armo:
kuu ja helmet,
kevyt lupaus
saapuvasta keväästä.
Kimmo Mantere
MunkinSeutu
Viikot 8-9 ? Nro 4
5
Pääkaupunkiseudun
pienasunnot
kysyttyjä
Omistusalueet vetävät
hyvätuloisia muuttajia ja
vuokra-asuntovaltaiset
pienituloisia
muuttajia, työttömiä ja
vieraskielisiä.
??Etenkin Helsingissä ja
Vantaalla ennestään alhaisten sosioekonomisten
resurssien alueet keräävät pienituloisia muuttajia, mikä voimistaa alueiden negatiivista kehitystä.
Muuttovirtojen suuntautuminen onkin pääkaupunkiseudulla ja koko Helsingin
seudulla yhä enemmän sosioekonomisesti ja etnisesti
valikoitunutta, ilmenee Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin
asuntotuotannon ja muuttovirtojen välisiä kytköksiä
pääkaupunkiseudulla.
Koko pääkaupunkiseudun asuntokanta on muuttumassa yhä kerrostalovaltaisemmaksi. Asuntojen keskikoon pienentyessä on myös asumisväljyys
pienentynyt.
? Asumisen kallistuminen
ja epävarma taloustilanne
ovat johtaneet siihen, että
tyydytään aiempaa pienempiin asuntoihin, vaikka tilantarve lisääntyisi esimerkiksi perheen kasvaessa,
kertoo tutkija Hannu Kytö.
Yhteistä pääkaupunkiseudun kaupungeille on voimakas pienasuntotuotannon lisääminen sekä vapaarahoitteisten vuokraasuntojen osuuden kasvu.
? Pienille asunnoille on
tällä hetkellä kysyntää ja
ne ovat myös sekä kaupunkien että rakentajien näkökulmasta tuottoisinta asun-
to-tuotantoa, Kytö tietää.
Vantaa hyötyi
muuttovirroista
eniten
Tutkimuksen mukaan Espoo rakensi keskimääräistä isompia asuntoja ja sai
etenkin pientaloalueilleen
hyvätuloisia muuttajia. Vantaan kaupunki hyötyi muuttovirroista eniten siinä mielessä, että sen väestön tulotaso nousi tutkimuskautena eniten, suureksi osaksi lisääntyneen omistus- ja
pientalorakentamisen ansiosta: Asuinalueiden asuntokuntien keskimääräinen tulotaso nousi Vantaalla noin
17 000 eurolla. Espoossa ja
Helsingissä vastaava nousu
oli noin 10 000 euroa. Toisaalta Vantaan asuinalueiden sosioekonomiset erot
kasvoivat eniten.
? Tutkimuskauden aikana
pääkaupunkiseudun kaupungeissa tapahtui kuitenkin selvä siirtyminen alueiden välisiä eroja tasoittavaan asuntorakentamiseen,
Kytö kertoo.
Asuntotuotannon
kasvu ei näy
hinnoissa
Tutkimuksen
mukaan
asuntotuotannon voimakas kasvu ei ole vielä heijastunut asuntojen hintoihin niitä alentavasti, mikä
johtuu markkinavetoisesta
rakentamisesta.
? Hintasäännellyn aravatuotannon rakentaminen
ei ole kiinnostanut taantuman aikana rakennuttajia,
vaan ne ovat purkaneet
mieluummin kapasiteettiaan aina viime vuosiin asti,
Kytö sanoo.
Koko pääkaupunkiseudun asuntokanta on muuttumassa yhä kerrostalovaltaisemmaksi. Asuntojen keskikoon pienentyessä on
myös asumisväljyys pienentynyt.
Vuokra-asuntomarkkinoiden voimakkaalla yksityistymisellä on ollut samansuuntainen vaikutus vuokratason nousuun ja se on
ollut suhteellisesti voimakkaampaa kuin omistusasuntojen hintojen nousu. Vuokra-asuntotarjonta on lisääntynyt etenkin asuntorahastojen ja asuntosijoittamisen
suosion kasvaessa.
Patoutuneen asunnonvaihtotarpeen vähittäinen
purkautuminen ja alhainen
asuntuotanto yhdessä muuttovirtojen tuomien uusien
asukkaiden kanssa ovat pitäneet kysyntäpotentiaalin
suurena ja omistusasuntojen hinnat korkeina.
? Koska asuntojen tarve
on suuri, rakentajat ajoittavat tuotantonsa niin, ettei
hintojen ja samalla voittojen laskua pääse tapahtumaan. Tehokkaimpia tapoja hintakehityksen hillitsemiseen olisivat kaupunkien oma asuntotuotanto ja
vuokrasääntelyn palauttaminen jossain muodossa,
Kytö kertoo.
Yksiöiden ja
kaksioiden kysyntä
kasvaa
Yhden hengen asuntokuntien osuus väestönkasvusta on pienentynyt viime vuosina. Tutkijoiden
Peruskoulun musiikinopetuksen asema heikentyi
??Musiikin asema oppiaineena peruskoulussa on
heikentynyt viime vuosina, vaikka musiikin on todettu useissa tutkimuksissa
tukevan oppimista ja kasvua laaja-alaisesti.
Musiikki tekee tutkimusten mukaan hyvää aivoille.
Musiikin harrastamisella on
vaikutuksia muun muassa kuulokykyjen tehostumiseen, kielelliseen muistiin, lukutaitoon, matemaattisiin taitoihin, visuospatiaaliseen prosessointiin sekä
älykkyystesteillä mitattuun
päättelysuoriutumiseen.
Samalla kun aivotutkimus on nostanut esiin musiikin tärkeyden, sen asema
peruskoulun oppiaineena
on kuitenkin heikentynyt.
Yli kolmasosalla yläkoulussa musiikkia opettavista opettajista ei ole muodollista kelpoisuutta tehtävään. Lisäksi musiikkia
opetetaan vähemmän kuin
koulun muita taide- ja taitoaineita.
? Useissa kouluissa musiikkia ei tarjota lainkaan
valinnaisena aineena, sanoo
Taideyliopiston SibeliusAkatemian musiikkikasvatuksen professori Marja-
Leena Juntunen. Juntunen
on laatinut toimenpidesuosituksen musiikinopetuksen aseman parantamiseksi
osana ArtsEqual-tutkimushanketta.
Musiikin oppimistulosten
valtakunnallisen arvioinnin
mukaan oppilaiden osaamisessa musiikissa on peruskoulun päättövaiheessa
varsin suuria eroja. Iso osa
oppilaista ei hallitse edes
keskeisten tavoitealueiden
sisältöjä.
Suomalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa
on oltu laajasti huolissaan
suomalaisten oppilaiden PISA-tulosten heikkenemisestä. Sen sijaan keskustelua
osaamisen tasosta ja oppimisen merkityksestä taito- ja taideaineissa ei käydä juuri lainkaan, Juntunen toteaa.
Tutkimusten mukaan suuri osa suomalaisen perusopetuksen oppilaista ei voi
hyvin koulussa eikä näe
koulua merkityksellisenä.
Entistä laadukkaampi musiikinopetus voisi parantaa
tilannetta.
Juntusen mukaan musiikintunneilla oppilaille rakentuu tapoja tunteiden ja
kokemusten käsittelyyn ja
valmiuksia tunteiden itsehallintaan. Yhdessä laulaminen ja soittaminen tuottavat
mielihyvää, joka puolestaan
lujittaa sosiaalisia siteitä ja
ryhmäytymistä.
? Musiikinopetus edistää
oppilaan hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan oppitunnit koetaan ilmapiiriltään
miellyttäviksi, ja musiikkia pidetään kiinnostavana oppiaineena. Oppilaat
myös kokevat, että musiikissa on mahdollista päästä hyviin tuloksiin. Yhteismusisointi kehittää myös
taidollisen ja kulttuurisen
erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista, Juntunen luettelee.
Taideyliopiston
koordinoima ArtsEqualhanke tutkii, kuinka
taide julkisena
palveluna voisi lisätä
yhteiskunnallista tasaarvoa ja hyvinvointia
2020-luvun Suomessa.
Hanketta rahoittaa
Suomen Akatemian
Strategisen tutkimuksen
neuvosto. Lisätietoa:
www.artsequal.fi
mukaan suunta muuttunee
tänä vuonna asumistuen
muutosten vuoksi.
? Opiskelijoiden asumistuen muutokset suosivat
vanhempiensa rahoittamassa asunnossa asuvia ja pakottavat kimppakämpissä
asuvia yksinasuviksi. Yksiöiden ja kaksioiden kysyntä on lähivuosina vil-
kasta etenkin uusien raideliikenneratkaisujen varrella, Kytö sanoo.
Myös kolmioiden kysyntä kasvaa huomattavasti ja
onkin vaarana, että tulevina vuosina ei pystytä vastaamaan kasvavaan perheasuntokysyntään.
? Uudellemaalle ja etenkin pääkaupunkiseudul-
le kohdistuu tulevaisuudessakin entistä suurempia muuttopaineita muista
maakunnista. Mikäli nykyistä edullisempi asuminen
ei ole mahdollista, uhkaa
pääkaupunkiseutua entistä voimakkaampi alueellinen hajautuminen ja alueellisten ongelmien kasvu,
Kytö toteaa.
Postin terminaali Vantaalle
??YIT on allekirjoittanut
sopimuksen Postin kanssa terminaalihankkeen toteuttamisesta Vantaan Viinikkalassa.
Noin 26 000 neliömetrin
laajuisen terminaalirakennuksen rakentamisen on
tarkoitus alkaa maaliskuussa, ja se valmistuu kesällä
2018. Hankkeen kokonaisarvo YIT:lle on noin 29 miljoonaa euroa. Hanke sijaitsee Kehä III:n ja Helsinki-
Vantaan lentokentän välissä
YIT:n kehittämällä K3 Logistics -alueella.
? Terminaalin sijainti on
ihanteellinen sekä Postin
että meidän asiakkaidemme
materiaalivirtojen kannalta. Terminaali vastaa Postin kasvavien rahtivolyymien tarpeisiin, sanoo Postin
Kuljetuspalveluiden johtaja
Jaakko Kaidesoja.
? Postin ja YIT:n yhdessä suunnittelema uu-
den sukupolven tavaraterminaali edustaa niin teknisesti kuin toiminnallisesti
alan terävintä kärkeä, toteaa Heikki Lähdesniemi, hankkeen hankekehityspäällikkö YIT:ltä.
? Jatkamme nyt tämän merkittävän terminaalin sekä samalla koko K3:n työpaikkaalueen rakentamista pääkaupunkiseudun logistisessa ytimessä, sanoo Kalle Isometsä, yksikönjohtaja YIT:ltä.
Uudet hoitokeinot parantavat
lapsen syövän hoitotuloksia
??Lapsuusiän syövän hoito on yksi modernin lääketieteen suurista menestystarinoista. Pahanlaatuisesta sairaudesta pysyvästi paranevien osuus on neljässä
vuosikymmenessä noussut
noin 85 %:n tasolle. Monissa lasten syöpätyypeissä
pystytään Suomessa tänä
päivänä parantamaan lähes kaikki potilaat.
Helmikuun 15. päivänä
vietettiin kansainvälistä lasten syövän päivää, jonka
tarkoituksena on levittää
tietoutta lasten syöpäsairauksista sekä nostaa esille vakavan sairauden vaikutuksia koko perheeseen
ja lähipiiriin. Lasten syövät
ovat harvinaisia. Vuosittain
Suomessa noin 150 lasta sairastuu syöpään. Kolmasosa heistä hoidetaan
Hyksissä.
? Tehtävänämme yliopistollisena keskussairaalana
on jatkuvasti etsiä uusia
ja parempia hoitokeinoja
sairastuneille lapsille. Viimeisen 3-4 vuoden aikana
olemme liittyneet mukaan
moniin tutkimus- ja hoitoohjelmiin saavuttaaksemme
entistä paremmat hoitotulokset, sanoo osastonylilääkäri Kim Vettenranta
Lasten syöpäosasto K10:lta.
? On ensiarvoisen tärkeää
varmistaa suomalaisten lapsipotilaiden pääsy mukaan
tieteen eturintamassa kulkeviin, kansainvälisiin tutkimus- ja hoito-ohjelmiin.
Näitä ovat muun muassa
korkean riskin neuroblas-
tooma, aivokasvaimet sekä
lapsuusiän lymfoomat, Vettenranta jatkaa.
Ohjelmissa on nykyisin
mukana jo noin 60 % potilaista. Helsingin lasten syöpäosastolle 2016 tulleista 50
uudesta syöpäpotilaasta 27:ää
hoidettiin jossakin tutkimusohjelmista. Vuonna 2017 lasten syöpäosaston tavoitteena
on päästä mukaan neljään
uuteen tutkimukseen.
Lasten
syöpätutkimus
keskittyy tällä hetkellä hoidon pitkäaikaisvaikutusten
vähentämiseen parhaimman
ennusteen omaavilla lapsilla sekä uusien hoitomuotojen (mm. immunologiset
soluhoidot) käyttöönottoon
niillä lapsilla, joilla ennuste paranemisen suhteen on
nykyisellään huonompi.
Kansainvälistä
huippuluokkaa
Helsingin Lastenklinikan
lasten syövän hoitotulokset
kuuluvat maailman parhaan
10 %:n joukkoon. Suurin
syy hoitotulosten korkeaan
tasoon on vuosikymmeniä
jatkunut tiivis pohjoismainen ja kansainvälinen tutkimus- ja hoito-ohjelmayhteistyö. Syövän lääkehoidon, tukihoitojen ja sädeja leikkaushoidon kehittyminen ovat myös vaikuttaneet merkittävästi hoitotuloksiin 1980-luvulta alkaen.
Lastenklinikan tulokset
ovat lapsuusiän akuutin
lymfaattiseen leukemian
(ALL) osalta maailman par-
haimmistoa ja akuutin myelooisen leukemian (AML)
osalta erinomaista kansainvälistä tasoa. Tulokset ovat
jopa paremmat kuin muissa
pohjoismaisissa keskuksissa. Myös aggressiivisen neuroblastooman hoitotulokset
ovat parantuneet viime vuosina nopeasti ylittäen nykyisellään jo 80 %:n tason.
Lasten syöpäosastolla tehdään noin 25 kantasolusiirtoa vuosittain, mikä on
Pohjoismaiden suurimpia
määriä. Allogeenisia kantasolusiirtoja
käytetään
pahanlaatuisia veritauteja
sekä vaikeita synnynnäisiä
veren muodostuksen sekä
immuunijärjestelmän tauteja sairastavien potilaiden
hoidossa. Autologista kantasolusiirtohoitoa käytetään
vaikeimpia, pahanlaatuisia
kiinteitä kasvaimia sairastavien potilaiden hoitoon.
Kantasolusiirroista istukkaveren kantasoluilla on yli
20 vuoden kokemus ja niitä on tehty 44.
Lasten syöpäosasto K10 on
Suomen suurin alan keskus.
Se vastaa vuosittain noin
kolmanneksesta Suomen lapsuusiän syöpä- ja veritautien
hoidosta. Vuonna 2016 hoitoon tuli 50 uutta potilasta,
joista 22 sairasti leukemiaa.
Vuosittain hoitopäiviä vuodeosastoilla on noin 5000,
päiväsairaalakäyntejä 1200,
anestesiaa vaativia toimenpiteitä tehdään 1300, poliklinikalla käy noin 4000 potilasta ja kotikäyntejä tehdään
noin 1000.
MunkinSeutu
6
Päivyri
Seurakunta
Viikon mietelause:
Kun mielipide on yleinen,
se on tavallisesti oikea.
Jane Austen
(1775-1817)
Munkkiniemi
Nimipäivät:
Viikko 8
Ma 20.2. Heli, Heljä, Helinä, hely
Ti 21.2. Keijo
Ke 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda, Tuulikki
To 23.2. Aslak
Pe 24.2. Matti, Matias
La 25.2. Tuija, Tuire, Vanessa
Su 26.2. Laskiaissunnuntai. Nestori
Viikko 9
Ma 27.2. Torsti
Ti 28.2. n Kalevalan päivä, suomalaisen
kulttuurin päivä. Laskiaistiistai. Onni, Sisu
Ke 1.3. Alpo, Alpi, Alvi
To 2.3. Virve, Fanni, Virva
Pe 3.3. Kauko
La 4.3. Ari, Arsi, Atro
Su 5.3. Leila, Laila
Sunnuntaiksi
Laskiaissunnuntai
??Laskiaiskarnevaali merkitsee katolisissa maissa
musiikkia, kulkueita ja ruokaa. Lähtökohtana on nurin päin käännetty maailma. Nauraminen kyseenalaistaa vallan ja hallitsevat käsitykset.
Meidän versiomme laskiaiskarnevaalista on hillitympi: leikkiä ja laskiaispullia;
Jumala rakastaa harrasta
lastaan. Mutta Jumala rakastaa lastaan myös riehakkaana ja huolettomana. Nauraessaan ihminen on avoin,
haavoittuvainen. Vanhempi
tulee hyvälle mielelle lapsen riemusta, vaikka tietäisi lapsen joutuvan vielä
vaikeuksiinkin.
Tansanialaisen pastorivieraamme totesi eräästä kirkkomme juhlamessusta: Messu oli erittäin hieno, mutta
meillä olisimme laulaneet ja
tanssineet kirkossa monta
tuntia. Purskahdimme nauruun, koska se on niin totta. Tansaniassa pyhä ilo on
äänekästä, rytmikästä yhdessäoloa kuuman auringon paisteessa. Ympäriltä
kuuluu liikenteen meteli ja
eläinten kaakatus ja mäkätys. Tansanialainen rukoilee koko kehollaan, kokonaisvaltaisesti.
Jumalan hyviä lahjoja pitää myös tuhlata reilusti.
Ettei kävisi niin, että vain
huolestuisi kaikesta; kuin
maksaisi korkoa lainasta,
jota ei ole edes nostanut.
Riehan jälkeen laskeudu-
Nro 4 ? Viikot 8-9
taan paastoon. Karnevaali tarkoittaa myös: hyvästi liha ? sekä syötävä, että
laajemminkin himot ja riippuvuudet. Alkaa itsekieltäymyksen aika.
Jumalan maailma on aikamoinen karnevaali: nurin päin käännetty maailma.
Jumala Jeesuksessa kärsi ja
kuoli, jotta meillä syntisillä
olisi ikuinen elämä ja ilo.
Jumala tulee maalliseen,
jotta meillä olisi yhteys taivaalliseen. Joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän.
Jeesuksen vaellus kohti viimeisiä päiviä alkaa.
Herra, sinä lunastat minut
vapaaksi, sinä uskollinen
Jumala.
Katri Kuusikallio
Kirjoittaja on
Järvenpään seurakunnasta
opintovapaalla oleva
yhteiskuntatyön
seurakuntapastori
Kirkkoherranvirasto,
Raumantie 3, avoinna ti,
to ja pe klo 9-13, ke klo
14-17, ma suljettu, HUOM!
virasto suljettu ti 21.2., p.
09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102.
Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p.
09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen
seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset.
Munkkivuoren
kirkko ja
seurakuntatalo
Raumantie 3
Avoin päiväkerho ke klo
9.30-11.30.
Keskiviikkokahvila ke
klo 13, hartaus klo 13.45.
Lapsikuoron harjoitukset to klo 16.30-17.15. Tervetuloa kaikki entiset ja
uudet innokkaat yli 6-v.
lapset laulamaan kanttori
Anne Viljamaan johdolla.
Iltatee to klo 18.30.
90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 24.2. klo 13.
Messu su 26.2. klo 11.
Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Saarnaa pastori
Tapio Holma, Peltohaka,
Valtonen. Kirkkokahvit ja
seurat seurakuntasalissa.
Ikäihmisten jumppa ma
klo 10, vetäjänä Minna Pirinen.
Askarteluryhmä maanantaisin klo 18 alakerran
kerhohuoneessa, vetäjänä
Maire Turunen.
Messu su 5.3. klo 11.
Peltohaka, Viljamaa. Klo
17 Messu, verkosto.net
Merimieskirkkopiiri ma
6.3. klo 14 päätykamarissa.
Kirjallisuuspiiri ma 6.3.
klo 18.30. Lars Sund: Kolme sisarta ja yksi kertoja, Schildts&Söderströms,
alustus Kati Lind.
Alfa-kurssi
tiistaisin
28.2.-2.5. seurakuntasalissa klo 18.30. Alfa on sarja vuorovaikutteisia tapaamisia, joiden aikana tutkitaan vapaamuotoisesti kristinuskon perusteita. Ilman
paineita. Ilman painostusta. Ilmaiseksi. Alfa käsittää
11 tapaamista, jotka kukin
sisältävät ruokailun, lyhyen
alustuksen sekä keskustelun, jossa voit vapaasti jakaa omia ajatuksiasi muiden kanssa. Alfa on kaikkia tiedonjanoisia varten.
Alustukset on suunniteltu rohkaisemaan keskusteluun ja tutkimaan kristinuskon perusteita ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ympäristössä. Lisätiedot
ja ilmoittautumiset: alfa@
verkosto.net
Munkkiniemen
kirkko
Tiilipolku 6
Sanan äärellä ti klo 11.
Olohuone klo 13. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia.
Ensilapsikerho ke klo
15-16.30
ensimmäisen
vauvan saaneille tai häntä odottaville.
Ilta elävän veden lähteellä ke 22.2. klo 19. Sanaa, ylistystä ja rukouspalvelu. Kristittyjen vainot
ajassamme - puhujavieras
Open Doors Finland ry:stä.
Eläkeläisten kahvihetki
to klo 13, Erkkilä.
Kirkkokuoron
harjoitukset to klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla anne.viljamaa@evl.fi.
Rukouspiiri pe klo 18.
Tervetuloa rukoilemaan
yhteisten asioitten puolesta.
Messu su 26.2. klo 13.
Peltohaka, Valtonen.
Levollisuuden messu la
1.3. klo 18. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n.10min). Voit
tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin. Esilauluryhmän harjoitus klo 17,
kuorokokemusta ei tarvita.
.
Avoin päiväkerho ma klo
9.30-11.30 ja to klo 1516.30. Ma Klo 16 Rukouspalvelu. Läsnä on henkilöitä, joka rukoilevat tarvittaessa puolestasi.
Messu su 5.3. klo 13.
Hartikainen, Viljamaa.
Muuta
ilmoitettavaa:
Auta ja lahjoita! Tule yhteisvastuukerääjäksi. Tule
osallistumaan 5.2. alkaneeseen yhteisvastuukeräykseen esim. lipaskerääjänä
omassa taloyhtiössäsi, kotikadullasi tai ostoskeskuksessa. Lippaita saat kirkkoherranvirastosta, Raumantie 3. Kerätä voit huhtikuun loppuun saakka.
Tänä vuonna kerätään jälleen kotimaiseen ja ulkomaiseen kohteeseen, molemmissa pyritään torjumaan ihmiskauppaa.
Uudet virret tutuiksi ?
virsikirjan lisävihko. Tunnetko jo virsikirjan lisävihkon? Yhdessä laulaminen
on mukava tapa tutustua
uusiin virsiin. Länsi-Helsingin kanttorit yhdistävät voimansa ja laulattavat uusia virsiä viitenä iltana kevään aikana. Yhteislaulutilaisuuksissa tutustutaan myös laulettavien
virsien taustoihin ja sisältöön. Liity mukaan yhteiseen lauluun! Tapahtumat:
5.3. Meilahti virret 933-948
Meilahden kirkko klo 18,
12.3. Kannelmäki virret
949-964 Kannelmäen kirkko klo 18, 26.3. Munkkiniemi virret 965-979 Munkkiniemen kirkko klo 18.
Leskien
vertaisryhmä
Riistavuoren monipuolisessa palvelukeskuksessa, Isonnevantie 28. 4.4.9.5.2017 alkaen tiistaisin
klo 13.-14.30. (ei 17.4.).
Tule mukaan leskien vertaisryhmään, kun pahin surusi on hellittänyt. Ryhmätoiminta perustuu vertaistukeen ja yhdessäoloon.
Lisätied. ja ilm. 21.3. mennessä. Elisabeth Bariskin,
p. 050 367 1224 tai Sanna Laiho p. 050 367 1225.
Teatteri Kultsassa Tiina Lymin
näytelmä Susi sisällä
Teatteri Kultsassa saa
25.2.2017 ensi-iltansa
Tiina Lymin näytelmä
Susi sisällä
??Susi sisällä on Kultaisella Venlalla vuoden käsikirjoittajana palkitun Tiina Lymin esikoisnäytelmä, joka
nähdään ensimmäistä kertaa Helsingissä.
Kaikissa meissä herää jotain susimaista silloin, kun
meidän tuttu maailmamme
murtuu. Erotarina ei koske vain eroavia puolisoita,
vaan paineaalto vie mennessään myös monia muita läheisiä ympäriltä. Eron
hullunmyllyn läpikäydessään yhteisö tulee asemoineeksi keskinäiset suhteensa uusiksi.
Rankasta aiheestaan huolimatta sanailu esityksessä on kaikkea muuta kuin
ankeaa ? luvassa on huumoria, komiikkaa, herkullisia yhteentörmäyksiä ja
hellyyttävää kaveriterapiaa.
Näytelmän on ohjannut
Timo Hannelin.
Ensi-ilta la 25.2.2017,
klo 19
Esityksen kesto n. 2 h
(sisältää väliajan).
Esitykset Teatteri
Kultsassa,
Käenkuja 6-8, Katri Valan
puiston väestönsuoja,
00500 Helsinki
Liput 15/12 euroa,
www.teatterikultsa.fi
Kuvaaja: Osku Hannelin,
kuvassa Jalmari Jalonen
Täyden palvelun hautaustoimisto
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Hautauspalvelu Pietét Oy
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Tapiola
Tapiontori 1
02100 Espoo
puh. 4559 5650
Kuvaaja: Osku Hannelin, kuvassa Siina Mäenpää ja Charlie Nevander
MunkinSeutu
Viikot 8-9 ? Nro 4
Helsingin uudistuva
kaupunkikeskusta palkittiin
??Elävät Kaupunkikeskustat ry palkitsi Helsingin
kaupunkikeskustan monitasoisista ja -puolisista uudistuksistaan Vuoden kaupunkikeskusta 2017 -nimityksellä
Helsinkiä on uudistettu
aktiivisesti viimeinen neljännesvuosisata. Näkyvä
kehittäminen vain jatkuu.
Juhlavuonna 2017 Helsingin eurooppalainen keskusta on persoonallinen,
viihtyisä, kilpailukykyinen,
matkailullinen ja myös turvallinen.
? Elinvoimainen keskusta
säteilee hyvinvointia koko
kaupunkiin. Olemme ylpeitä arvokkaasta tunnustuksesta, ja haluamme huolehtia siitä, että Helsingin sykkivä sydän toimii kaikkien
suomalaisten yhteisenä elämys- ja kokoontumispaikkana, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo.
Raati kiitti
tiiviyttä
Historia, nykyisyys ja tulevaisuus limittyvät upeasti
pääkaupungissamme vuodelta 1812. Jokaisen on
helppo löytää kävellen keskustan kaikki kaupat, ravintolat terasseineen sekä
kulttuurielämykset. Kaikki
on tiiviisti reilun parin sadan metrin säteellä. Tämä
ylivoimaistaa Helsingin keskustan jopa muista Pohjoismaiden pääkaupungeista.
Kävijäkokemus on stadissamme upea.
Palkintoraadin puheenjohtaja Matti Mare ihailee
Helsingin keskustan kaupallista sykettä. ?Keskusta
valaisee koko metropolin.
Kaikki tiet, liikennevälineet
ja merikin johtavat Helsingin keskustaan. Kauppa jäi
ja pysyy keskiössä. On Suomen ykköskauppapaikka.?
Vuosittainen tapahtumallisuus on hienoa. Historiallinen Engelin luoma Senaatintori voi tarjota ?pop
up?-näyttämön kansainväliselle X Factor -tähdelle, Euroopassa noteeratuille Tuomaan markkinoille
sekä Lux Helsingillekin.
Museaalisuus ei kahlitse
tulevaisuutta. Kaupungin ja
elinkeinoelämän yhteistyö
ei aina ole helppoa, mutta onnistuu Helsingissä. Ja
se mikä ei mahtunut maan
päälle, siirrettiin maan alle
kuten huoltomaailma ja laajat pysäköintijärjestelmät.
Helsinki City Markkinointi ry on Suomen vanhimpia kaupunkiyhdistyksiä.
Se vahvistaa vahvoine jäsenyhteisöineen rikastavaa yhteistyötä. Legendaariset joulunavaukset alkoivat jo 1940-luvun lopulla.
Juhlavuoden joulunavausta (jo 69. kerta) koko Suomi odottaa.
Palkintoraadin
kommentteja
Helsingin
keskustasta:
? Pitkäjänteinen kaupunkikulttuuri, -suunnittelu ja
kansainvälistyminen ovat
kehittämisen ydin
? Helsinki City Markkinointi ry tekee erinomaisesti kukoistavaa yhteistyötä tapahtumillaankin
? Keskustassa on jo kansainvälisesti mielenkiintoiset taidemuseot (ilman
Guggenheimiakin?)
? Elegantti Keskuskatu
on Suomen parasta julkista kaupunkitilaa matemaattisine kuvioineen
? Pohjois-Esplanadilla on
herkkää pariisilaistunnelmaa jokaisena vuodenaikana
? Upeat talvivalaistukset
ovat keskustan uusimpia
herkkukarkkeja
? Kampin hiljainen puu-
7
Helsinki - Elävät kaupunkikeskustat
ry:n valitsema Vuoden kaupunkikeskusta 2017. Palkinnonluovutustilaisuus 14.2.2017 Helsingin
kaupungintalolla. Kuva: Patrik
Lindström
kappeli on erikoisuus kaiken muun sutinan keskellä
? Ratikoiden kilke ja kolke kuuluvat elävään metropoliin ja pääkaupunkikeskustaan
? Lasipalatsi oli alun perin väliaikainen: miten käy
Altaalle ja Katajanokan
maailmanpyörälle?
? Hienolle Keskuskadulle on ehkä luotava tasokas
irtokalusteohjeistus
? Länsimetron aukeamista odotetaan lämmöllä kuten Keskustakirjastoa sekä
Amos Rexiä!
? Keskustatunneli toteutuu?
Palkintoraati:
? johtava konsultti Matti
Mare (puheenjohtaja), Retail Flow Finland Oy, puh.
0500 422 374
? keskustayhdistysasiantuntija Pasi Kauppinen, Elävät Kaupunkikeskustat ry:n
nimeämä
? hankekehityspäällikkö
Minna Seppänen, Tampereen kaupungin (voittaja
2016) nimeämänä
? rakennusneuvos Aulis
Tynkkynen, Ympäristöministeriö
? toimitusjohtaja Lasse
Yrjänä, Kauppatieto Oy
? toiminnanjohtaja Pokko
Lemminkäinen (raadin sihteeri), Elävät Kaupunkikeskustat, puh. 040 555 3462
Asiantuntijanäkemyksiä
Helsingin
keskustasta:
FT Janne Viitamies (puh.
040 5100 948) väitteli vuonna 2016 Helsingin liikekeskustan kehittämisvaiheista:
Keskustapalkintoa 2017
Helsingin ydinkeskusta-aluetta. (Kuva: Mari Meriläinen, EKK)
voi perustella viimeisen 25
vuoden uudistuksilla ydinkeskustassa. Helsingin ytimen julkinen tila on muuttunut radikaalisti sinä aikana: Kluuvin kävelykeskusta, Kampin keskus, Kiasma,
kymmenet kahvilat ja niin
edelleen.
Muutoksessa yhdistyi kolme voimaa: kaupunkilaisten urbanismi, kaupunginjohtajien ja poliitikkojen
Eurooppa-ideologia ja liikekiinteistöomistajien kilpailutahto kehäteiden uusia keskuksia vastaan.
FM Martti Wilhelms (puh.
050 5384 334) on Suomen keskustojen elinvoima-asiantuntija. Hän on kehittänyt menetelmän, jolla
keskustojen elinvoimaa voidaan mitata luotettavasti ja
havainnollisesti:
Helsingin kaupallinen
perusselvitys tehtiin 2016
elinvoimamittauksella sähköiseen karttapohjaan. Tutkimuksessa
selvitettiin,
minkälaisten yritysten käytössä liiketilat olivat keskustan kauppakeskuksissa ja kivijalassa.
Mitä enemmän lauantaina asiakkaita palvelevia yrityksiä, sen elinvoimaisempi kyseinen keskusta on.
Helsinki menestyi mitta-
uksessa erinomaisesti suurten kaupunkienkin joukossa, vaikka Helsingin useat kaupalliset alakeskukset
vaikuttivat tulokseen. Tyhjiä liikehuoneistoja ei keskustassa käytännössä juuri ole, mikä oli Suomen ennätys 2016.
DI Tommi Kainulainen
(puh. 040 556 2580) on erikoistunut ulkotilojen asiakasvirtojen elävyysmittaukseen sähköisellä järjestelmällään:
Mittausjärjestelmän mukaan Helsingin ydinkeskustan vilkkaimmassa paikassa
oli vuonna 2016 yhteensä
11 841 miljoonaa jalankulkijaa. Helsingin City Index
on jo kansainvälisesti merkittävä.
Vuodenaikojen vaihtelulla on huomattava merkitys
asiakasmääriin Helsingissä.
Kesän matkailukaudella oli
2016 yhteensä +26 % enemmän ihmisiä kuin talvikaudella keskimäärin. Elokuu
on ykköskuukausi.
Vuodenaikojen merkitys
korostuu yleensä PohjoisEuroopassa ja näkyy selvästi kaikkien suomalaisten keskustojen asiakasvirroissa.
puuhahetki kahvilassa arkisin klo 18.00-18.30. Lisätiedot: jaapuisto.fi/tapahtumat/talviloma
Liikuntavirasto mukana
myös nuorisoasiainkeskuksen tapahtumassa Reaktorissa, lisätietoa http://reaktori2017.munstadi.fi/
Talviloma täynnä tekemistä
??Liikuntamyllyn FunAction-tapahtuma ke 22.2.
Liikuntamyllyssä järjestetään maksuton FunActiontapahtuma 13-17-vuotiaille ke 22.2. klo 17.00-20.00.
Kokeile mm. kiipeilyä, pallopelejä ja muita vauhdikkaita liikuntalajeja! FunAction-tunnit ympäri Helsinkiä jatkuvat lähes normaalisti myös talvilomaviikolla, kurkkaa lisätiedot osoitteesta funactionnuorille.fi.
??Vesiliikuntapäivät Itäkeskuksen ja Pirkkolan uimahalleissa
Itäkeskuksen ja Pirkkolan uimahalleissa vietetään
talvilomalla vetisiä liikuntapäiviä, joiden kookkaana vetonaulana on päheä
Wibit Aquatrack. Tämä vesiliikuntarata on noin 20
metriä pitkä ja leveydeltään pari-kolme uimarataa.
Aquatrack tarjoaa tasapainoilua, uintia ja kiipeilyä.
Rata haastaa lapset, nuoret
ja vanhemmatkin monipuoliseen liikuntaan. Rata on
uimataitoisille ja sijaitsee
isossa altaassa eikä radalle
voi mennä esimerkiksi kellukkeilla. Pirkkolassa vesiliikuntarata on to-pe 23.24.2. klo 10.00-15.00. Vesiliikuntapäiviin voi osallistua pelkällä uimahallin sisäänpääsymaksulla (aikuiset 5,50 e, lapset 2,50 e ja
muut 3 e).
??Liikuntahulinat Liikuntamyllyssä su 26.2. klo 9.0010.45
Aikuisten ja alle 9-vuotiaiden lasten yhteinen liikunnallinen aamupäivä, jos-
sa saa hyppiä, temppuilla,
juosta, pelata eri maila- ja
pallopelejä ja tehdä muuta hauskaa yhdessä. Päälle vain sisäliikuntavaatteet
ja -kengät.
??Uimahallit ja kuntosalit
Talvilomalla
voi
ottaa harppauksen kohti timanttista kesäkuntoa Stadin kunto- ja voimailusaleilla, joita on yhteensä 17
ympäri Helsinkiä. Kuntosaleilla on laadukkaat laitteet,
eikä voimailusaleilta lopu
rauta kesken. Itäkeskuksen, Jakomäen ja Pirkkolan
uimahallien kuntosaleilla
rehkimisen jälkeen kelpaa
polskia altailla ja rentoutua
saunoissa. Stadin kruununjalokivessä, Yrjönkadun uimahallissa, voi nauttia rennosta kylpylämäisestä tun-
nelmasta ja monipuolisten
saunojen löylyistä.
??Tekojääradat
Luistelijoiden käytössä on
Brahen, Kontulan, Käpylän,
Oulunkylän tekojääradat,
Lassilan ja Pukinmäen tekojääkaukalot sekä Rautatientorin Jääpuisto. Luonnonjäiden tilanne kannattaa
kurkata osoitteesta https://
ulkoliikunta.fi/
??Talviloma Jääpuistossa
18.-26.2.
Aukioloajat joka päivä
klo 10-21, keittolounas
10e joka päivä klo 11.0014.00. Räiskäleitä ja makkaraa vuoropäivinä klo 13.0017.00. Paula-lehmän maksuttomat luistelukoulut arkisin klo 17.00-18.00 ja lasu klo 13.00-14.00. Lasten
MunkinSeutu
8
Nro 4 ? Viikot 8-9
? Tulos ja jalostusarvo syntyy
ihmisten kohtaamisissa
Martelan pääkonttori Helsingin Pitäjänmäellä.
Työn luonteen muuttuminen
liikkuvaksi ja vaihtelevaksi
??Toimistokalusteyhtiö
Martela on kokenut suuren muutoksen 2010 -luvulla. Toimistokalusteiden
valmistaja on luonut nahkaansa uudelleen kehittämällä erilaisia yrityksiä työympäristöasioissa auttavia
palveluita.
Viime syksynä Martela
sai valmiiksi uuden strategiansa. Sen mukaisesti yhtiö suunnittelee ja toteuttaa työ- sekä oppimisympäristöjä.
? Työn tekemisen muutos näkyy vahvasti meidän toiminnassamme, sanoo perinteikkään yhtiön
toimitusjohtaja Matti Rantaniemi (43).
Strategian lähtökohtana
on kiihtyvä työn muutos,
joka liittyy teknologian kehitykseen sekä siitä seuraaviin toimintamallien ja kilpailukyvyn lähteiden muutoksiin globaaleilla markkinoilla. Ennen ihmisillä oli
omat, kiinteät työpisteet joihin toimistokalusteet hankittiin. Nyt matkapuhelimien ja kannettavien tietokoneiden aikana yrityksissä
on osin luovuttu kiinteistä
työpisteistä. Niiden tilalla
on esimerkiksi neuvottelutiloja ja työskentelypisteitä, joissa on sähköisesti
säädettäviä työpöytiä.
? Työelämässä siirrytään
yhä enemmän ajan mittaamisesta tulosten mittaamiseen. Samanaikaisesti työpaikoilla puretaan hierarkioita ja tilalle tulee työntekijöistä koostuvia tiimejä,
kertoo Rantaniemi.
? Tämä muutos tulee näkymään meillä Martelassa
lukuisina uusina mahdollisuuksina. Uudella strategialla ennakoimme sitä,
millaiset työympäristöt ja
niihin liittyvät palvelut tukevat parhaalla mahdollisella tavalla uudenlaisen
työn tekemistä ja johtamista. Martela toimittaa käyttäjälähtöisiä työympäristöjä, joissa käyttäjät ja heidän
hyvinvointi on keskiössä.
Parhaat
puolet
Toimitusjohtaja Rantaniemen mukaan työympäristöjen pitää muuttua, kun
työhön liittyvät roolit ja
tehtävät ovat yhä moninai-
sempia.
? Martelan vahvuus on
kyky suunnitella ja toteuttaa työympäristöjä työn sisällön mukaan. Työn hybridirooleihin vastaavat hybriditilat ovat yhdistelmä
omien huoneiden ja avokonttorien parhaita puolia:
niissä on esimerkiksi hiljaista keskittymistilaa, yhteisiä ideointiympäristöjä,
puhelinkoppeja ja ryhmätyöhuoneita.
Martelan oma pääkonttori
Helsingin Pitäjänmäellä on
juuri tällainen. Toimitila on
sellainen, jossa työntekijät ovat paljon tekemisissä
toistensa kanssa.
Kolmas
vallankumous
Martela perustettiin 72
vuotta sitten, vuonna 1945
nimellä Tehokaluste Oy.
Matti Rantaniemi sanoo yrityksen olemassaolon aikana olleen kolme isoa toimintaan vaikuttanutta vallankumousta.
? Ensimmäinen vallankumous koettiin yrityksen
perustamisen aikoihin, kun
sodasta toipuva Suomi teollistui. Tehtaisiin rakennettiin runsaasti uusia toimistoja.
? Toinen oli digitaalinen
vallankumous 1980 -luvulla,
kun tietokoneet tulivat työpaikoille. Työpisteet suunniteltiin uudelleen, kun silloin isokokoiset tietokoneet
aseteltiin työpisteille.
? Kolmas vallankumous
on hyvinvoinnin vallankumous. Nyt tulee uusia tapoja tehdä työtä ja tämän
rinnalla huolehditaan työntekijöiden hyvinvoinnista.
? Yritysten jalostusarvo ja
tulos syntyy yhä enemmän
ihmisten kohtaamisissa.
Työympäristön pitää olla
sellainen, että se ruokkii ja
tukee ihmisten kohtaamisia,
yhdessä tekemistä. Huono
työympäristö johtaa ihmisten siiloutumiseen, sanoo
Martelan toimitusjohtaja
Matti Rantaniemi.
Tärkeitä
palveluita
Miten työn muutos on
konkreettisesti
näkynyt
Martelassa? Aiemmin Martela oli korostuneesti toimistokalusteiden valmistaja. Kalusteiden valmistus on
säilynyt, mutta nyt rinnalle
on kehitetty erilaisia asiakkaita auttavia palveluita.
? Pelkällä kalustevalmistuksella ei enää pärjää. Tarvitaan muun muassa suunnittelu-, muutto- ja kierrätyspalveluita. Asiakas saa
työpisteisiin liittyvät kaikki asiat yhdeltä luukulta.
Martela on tällä hetkellä
esimerkiksi Suomen suurin yritysmuuttojen tekijä,
selvittää Matti Rantaniemi.
Martela on onnistunut
kehittämään toimintaansa,
muutos näkyy parempana kannattavuutena ja kohentuneena liiketuloksena.
Mutta 2010 -luvun alku oli
Martelalle vaikeaa aikaa.
? Asiakkaiden tarpeet
muuttuivat esimerkiksi digitalisaation myötä nopeasti. Tämä johti esimerkiksi
toimistokaappien kysynnän
voimakkaaseen laskuun.
Kaappien tarve on vähentynyt digitaalisen arkistoinnin kehityksen vuoksi.
Työpisteen
houkuttelevuus
Uudet tavat tehdä työtä
on lisännyt muun muassa
etätyön tekemisen mahdollisuuksia. Matti Rantaniemen mukaan työympäristön pitää olla niin houkutteleva, että ihminen haluaa
tehdä työtä toimistolla kodin tai vaikkapa kesämökkinsä sijaan.
? Työympäristöstä tulee
voimakkaammin yrityksen
strategian väline. Työympäristön pitää olla viihtyisä ja houkutteleva. Viihtyisällä työympäristöllä on
myös suuri merkitys uusi-
en työntekijöiden rekrytoinnissa, kun yritykset kilpailevat osaajista.
? Yritysten jalostusarvo
ja tulos syntyy yhä enemmän ihmisten kohtaamisissa. Työympäristön pitää olla sellainen, että se
ruokkii ja tukee ihmisten
kohtaamisia, yhdessä tekemistä. Huono työympäristö johtaa ihmisten siiloutumiseen.
Rantaniemen mukaan yhä
enemmän yrityksissä kysytään, miten johtamisen
ja työympäristön kehittämisellä voidaan lisätä tuottavuutta.
? Yritysten toimitiloihin
tehdään yhä vähemmän
kiinteitä työpisteitä, enemmän tehdään erilaisia ryhmätyötiloja. -ew
Kokoonpanotyötä siirtyi
Ruotsista Nummelaan
??Martelalla on vajaat 200
ihmistä työllistävä kalustetehdas ja logistiikkakeskus Nummelassa, Ojakkalantien varressa. Nummelan yksikön merkitys Martelalle kasvoi viime vuonna entisestään, kun yhtiö
sulki Ruotsin Bodaforsin
yksikön ja siirsi Ruotsissa tehdyt kokoonpanotyöt
Nummelaan.
Kaikkiaan Martela työllistään noin 500 ihmistä. Martelan Nummelan
tehtaalla kootaan pöytiä,
kaappeja ja tuoleja, Num-
melassa on myös yhtiön
päälogistiikkakeskus.
Martelalla on käytössään
Nummelassa reilut 28 000
neliötä, siis lähes kolme
hehtaaria.
Martela
perustettiin
vuonna 1945. Vihtiin yritys perusti vuonna 1961
Nummelan
Tuotanto
Oy:n. Yritys aloitti toimintansa niin sanotussa Palman kiinteistössä.
Ministeri Veikko Helteen
ja kunnansihteeri Reino
Talosen taustatyö, kunnan myötämielinen asen-
ne (edullinen tontti) sekä
hyvä sijainti johtivat siihen, että Tehokaluste Oy
(nimi muuttui myöhemmin Martelaksi) perusti
konttorituolitehtaan Nummelaan. Hetkessä tehtaasta tuli Vihdin suurin yksityinen työnantaja. Tehtaan tilat kävivät ahtaaksi ja vuonna 1971 yritys
siirtyi nykyiselle tontille Ojakkalantien varteen.
Martela on laajentanut tilojaan useampaan otteeseen, viimeisin laajennus
valmistui 1989.
Martelan pääkonttorissa Helsingin Pitäjänmäellä ei ole työntekijöillä kiinteitä työpisteitä. Aamulla
työntekijät jättävät ulkovaatteensa lukollisiin kaappeihin. ? Jokaisella työntekijällä on oma kaappi,
sanoo Martelan toimitusjohtaja Matti Rantaniemi.
MunkinSeutu
Viikot 8-9 ? Nro 4
9
? Olen ymmärtänyt työympäristön
mahdollisuuden johtamisen välineenä
Martelan toimitusjohtaja Matti Rantaniemellä ei ole omaa työhuonetta
??Insinööri, MBA Matti Rantaniemi (43) aloitti
Martelan toimitusjohtajana
syksyllä 2015. Hän siirtyi
Martelaan yhdysvaltalaisesta monialayrityksestä United Technologies Corporationista, jossa hän veti Otis
Oy:n, Carrier Oy:n ja Kidde Finland Oy:n toimintoja
Martelan aikaa Rantaniemi kuvaa hauskaksi ja inspiroivaksi. Toimitusjohtaja
Rantaniemellä ei ole Martelan Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevassa pääkonttorissa lainkaan omaa työhuonetta.
? Valitsen sopivan työpisteen kulloisenkin työtehtävän mukaan. Tämän
ansiosta tapaan jatkuvasti
työntekijöitä. Keskustelemme asioista, minulle kerrotaan suunnitelmista, saan
palautetta ja pystyn antamaan omia näkemyksiäni
eri asioihin. Olen toiminnan keskellä ja pystyn aistimaan, missä olemme ja
mihin olemme menossa.
Omaa työhuonetta Rantaniemi ei kaipaa.
? Meillä on niin sanottuja hiljaisia huoneita. Joskus
voin olla rennosti sohvalla
ja joskus työskennellä päätteellä työpisteellä.
Erilainen
kulttuuri
Matti Rantaniemi siirtyi
Martelaan isosta yhdysvaltalaisesta pörssiyrityksestä.
Yhdysvaltalaiseen ajattelutapaan kuuluu, että toimitusjohtaja tietää kaikesta
kaiken ja hän myös raportoi kaikesta.
? Käytännössä se tarkoitti, että olin suurimman osan
ajasta puhelimessa omassa
Yhteistyökumppanimme kautta
HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja
kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta
Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa
uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi
EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050
Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)
Asustehuolto Ullastiina
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
~ Hyvä palvelu
~ Takuutyö
Munkkiniemi
Perustie 19
(09) 488 404
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
? Valitsen sopivan työpisteen kulloisenkin työtehtävän mukaan. Tämän ansiosta tapaan jatkuvasti
työntekijöitä. Keskustelemme asioista, minulle kerrotaan suunnitelmista, saan palautetta ja pystyn
antamaan omia näkemyksiäni eri asioihin. Olen toiminnan keskellä ja pystyn aistimaan, missä
olemme ja mihin olemme menossa, sanoo Martelan toimitusjohtaja Matti Rantaniemi. Yhtiön
pääkonttorissa on erilaisia neuvottelutiloja työntekijöiden neuvonpitoja varten.
huoneessani. Istuin siellä
ovi suljettuna. Kun tulin
ulos toimistosta, niin huomasin myös muiden työntekijöiden ovien olevan sul-
jettuina, kertoo Rantaniemi.
? Kun tulin huoneestani ulos, ongelmat alkoivat
tulla syliini. Aloin ajatella,
että parempi olla huonees-
Martela ylsi merkittävään
liiketuloksen parantamiseen
Martelan vertailukelpoinen liiketulos 6,9 miljoonaa euroa
??Martelalle vuosi 2016
oli taloudellisesti hyvä.
Yhtiön liikevaihto laski
132,8 miljoonasta eurosta 129,1 miljoonaan euroon, mutta vertailukelpoinen liiketulos parani
68,7 prosenttia ja oli 6,9
miljoonaa euroa (4,1 miljoonaa 2015).
? Liiketoimintamme kehittyi ennakoidun mukaisesti neljännellä
neljänneksellä ja olemme tyytyväisiä yhtiömme
koko vuoden 2016 taloudelliseen kehitykseen.
Liikevaihtomme oli hyvällä tasolla, kannattavuutemme parani ja liiketoimintamme rahavirta oli
myös hyvä, sanoo Martelan toimitusjohtaja toimitusjohtaja Matti Rantaniemi.
Strategiaan liittyen Martela vetäytyi Puolan ja Venäjän markkinoilta keskittyen Suomen lisäksi muihin Pohjoismaihin.
? Tulemme keskittymään Pohjoismaihin, sillä yhteisen avoimen työkulttuuritaustamme ja tarpeidemme myötä Pohjoismaat ovat hybridien työ-
010 2715 100
SOITA JA VARAA AIKA
MAKSUTTOMAAN
TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!
ympäristöjen edelläkävijöitä, selvittää Rantaniemi.
Puolasta ja Venäjältä vetäytymisestä on kirjattu
700 000 euroa kertaluontoisia eriä, jotka eivät sisälly vertailukelpoiseen
liiketulokseen.
? Vuonna 2015 käynnistetty yhteensä neljän miljoonan euron muuttuvien
ja kiinteiden kustannusten
säästöohjelma on toteutettu kokonaisuudessaan ja
vaikuttaa täysimääräisesti
vuonna 2017. Samalla kuitenkin jatkamme panostuksia Martela lifecyclestrategian toteuttamiseen
ja edelleen kehittämiseen
mikä lisää hieman osaltaan kiinteitä kustannuksia, joten konsernin kustannustaso ei alene kokonaisuudessaan edellä mainitulla säästösummalla.
Näkymät tälle
vuodelle
Martelan tuotteiden sekä
palveluiden kysyntään vaikuttavat olennaisesti yleinen taloudellinen kehitys,
yritysten ja julkisen sektorin tarve tehostaa tilo-
jensa käyttöä ja uudistaa
työympäristöään aikaisempaa toimivammaksi johtamisen välineeksi.
? Yleisen taloudellisen
kehityksen mittarina voitaneen pitää bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutosta. BKT:n ennustetaan kasvaneen ainakin
hieman kaikilla Martelan
päämarkkinoilla vuonna
2016 ja kehittyvän suotuisasti myös vuonna 2017,
sanoo Matti Rantaniemi.
? Tilojen tehostamistarve ajaa monesti tilamuutosprojekteihin, jotka
luovat kysyntää Martelalle. Myös yhä useammassa työ-tai oppimisympäristössä on oivallettu, että
työympäristöllä on tärkeä
rooli työn tuottavuuden
kehittämisessä.
Työympäristömarkkinoiden koon on arvioitu olevan noin miljardi euroa
Pohjoismaissa. Ruotsissa
Martelalle relevantti markkina on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna
ja Norjassa lähellä Suomen
markkinan kokoa.
sa ovi kiinni, koska kohta
joku kuitenkin sanoo jotain
negatiivista. En pitänyt itsestäni ja minulla alkoi olla
paha olla. En ymmärtänyt,
että oma käyttäytymiseni ja
työympäristö eivät mahdollistaneet yhdessä tekemistä.
Martelassa tilanne on toisenlainen.
? Olen ymmärtänyt työympäristön mahdollisuuden
johtamisen välineenä. Hyvässä työympäristössä voin
vahvistaa vahvuuksiani ja
todentaa heikkouksiani johtajana.
Kolmasosa suomalaisista juttelee
tuntemattomille vain kerran kuussa
??Punainen Risti haastaa
kaikki ottamaan myös vieraat ihmiset huomioon. Toisen huomioon ottamisella voi olla yksinäisyyttä
vähentävä vaikutus. 14.2.
vietettiin Suomessa 30. ystävänpäivää. Ystävänpäivä
tuli Suomeen Punaisen Ristin aloitteesta.
Punaisen Ristin Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan noin 70 prosenttia juttelee vieraille ihmisille tai tarjoaa apuaan
viikoittain tai useammin.
Naiset ovat miehiä aktiivisempia. Yksinelävät ovat
hieman muita aloitteellisempia.
Kolmasosa juttelee tai tarjoutuu avuksi tuntemattomille vain kerran kuukaudessa tai harvemmin. Punaisen Ristin sosiaalisen
hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta pitää
ryhmää melko isona.
? Tutkimusten mukaan
yksinäiseksi itsensä tuntevalle pelkästään huomatuksi
tuleminen on merkityksellinen kokemus. Yksinäinen
ihminen kokee itsensä usein
näkymättömäksi ja tuntee,
ettei kuulu yhteisöön, Maaret Alaranta sanoo.
Toisen näkemisellä ja
kohtaamisella voidaan vähentää yksinäisyyttä. Samalla luodaan myönteistä
ja välittävää ilmapiiriä. Punaisen Ristin teettämä kysely osoittaa, että suomalaiset
itsekin kaipaavat enemmän
sosiaalisuutta. Jopa noin
65 prosenttia suomalaisista kokee, että Suomessa ei
oteta riittävästi kontaktia
vieraisiin ihmisiin. Yli 90
prosenttia uskoo, että yksinäisyyttä voidaan vähentää sillä, että jutellaan kanssaihmisille tai huomioidaan
heitä muuten.
? Ystävänpäivän merkeissä haluamme kannustaa ihmisiä huomioimaan toiset
ympärillään. Avun tarjoaminen ja muutaman sanan
vaihtaminen ovat pieniä
tekoja, joita kuka vain voi
tehdä, Alaranta muistuttaa.
Tutkimusten mukaan suomalaisista joka viides kokee
toisinaan olevansa yksinäinen. Ei-toivottu yksinäisyys
on ahdistavaa. Se saa tuntemaan ulkopuolisuutta, tyhjyyttä tai se voi ilmetä fyysisenä kipuna.
Yksinäisyyteen
johtaa
muun muassa läheisten ja
luottamuksellisten ihmissuhteiden sekä sosiaalisten
verkostojen puute. Pitkittyessään yksinäisyys aiheuttaa terveyshaittoja, kuten
sydän- ja verisuonisairauksia. Yksinäisyys on vaikeaa kokijalleen mutta lisäksi se on vakava yhteiskunnallinen ongelma.
Taloustutkimuksen kysely tehtiin tammikuussa
15?79-vuotiaille. Kyselyyn
vastasi 1005 henkilöä.
MunkinSeutu
10
Nro 4 ? Viikot 8-9
Kulttuuri
Risto Kolanen
Helmikuun
kulttuurikierros
??Persoonallisen tanssiryhmä Gruppen Fyran esitys ?Pitkät piuhat? on mainio tanssiesitys ja tribuutti
keikkaroudareiden ammattikunnalle. Sen näki Kaapelin Turbiinisalissa, ja varmasti myös jatkoa tulee.
Roudareiden arkinen työ
soveltui mainiosti Turbiinisalin teolliskoneelliseen
kolhoon ympäristöön.
Jukka Tarvainen elvistelee parhaat päivänsä nähneenä rockkukkona esityksen lopussa, mutta ennen
kaikkea on kyse viiden harjaantuneen tanssijan tarkkarytmisestä ryhmätyöstä,
jossa totutut työliikkeet tehdään takaraivon muistista
ja luotto kaveriin on korkea, vaikka kaikki keikkavalmistelussa ei sujukaan
kuin Strömsössä.
Kalastajan
ahneus
? Muistuta kampelaa että
minä tahdon myös trumpetin!, nukketeatterissa huudetaan. Kävin ystävänpäivän alkuillasta katsomassa
30 vuotta täyttävän Annantalon, kaupungin lastenkulttuurikeskuksen, salissa
Nukketeatteri Poijun tuoreen esityksen ?KAMPELAN
KOLME TOIVOMUSTA?.
Lapset ovat niin antoisa,
kiitollinen yleisö. He kommentoivat koko ajan käsinukketeatteriesitystä. Silloin kun nukke kysyy mielipidettä, ja silloinkin kun
ei kysy. Jos nuket erehtyvät
vähän pussailemaan välillä,
katsomosta kuuluu kommentti: ? Yäk. Puoli tuntia on sopiva aika iltaesitykselle. Päiväkotiryhmille
ne tehdään aamupäiväks.
Tarinahan
perustuu
Grimmin veljesten satuun
?Kalastaja ja hänen vaimonsa?. Köyhä kalastaja
pyydystää kampelan, joka
lupaa toteuttaa kalastajan
kolme toivomusta päästäkseen vapaaksi. Kalastajan
ja tämän vaimon ahneus
kuitenkin kasvaa ja toiveet
käyvät yhä kohtuuttomiksi.
Lopulta kampela peruuttaa kaikki heidän toiveensa
ja kalastaja vaimoineen palaa takaisin entiseen.
Melkein kaikesta vastaavan Milla Riskun ympäristösanomaa, meren puhtautta, edistävä sovitus on
nykyaikaan siirretty, klassisen käsinukketeatterin keinoin toteutettu versio, joka
sisältää paljon huumoria.
Esitys käsittelee materialismia sekä ihmisten aiheuttamaa luonnon ja merien
kuormitusta, silti hauskoin
keinoin.
Alakuloinen tango
Suomelle
Tango Alakulo on iso
produktio Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen. Kuvittaja,
lavastaja, tanssijat, muusikot klassisesta jazziin on
koottu tekijäjoukkoihin.
Sen ensi-ilta oli Savoy-teatterissa, ja esitys lähtee
kiertämään maailmaa.
Yona (=Johanna Pitkänen) on omaa tietään kulkeva laulaja-lauluntekijä,
joka on kasvattanut suosiotaan 2010-luvulla. Yona
elää live-tilanteissa intuitiivisesti ja osittain improvisoiden. Laulaja kaataa hänelle merkityksettömiä musiikin raja-aitoja ia haluaa
musiikillaan kannustaa ihmisiä elämään rohkeammin.
Tango Alakulo -illassa
Yonalla oli aluksi vaikeuksia Toivo Kärjen säveltämissä ja Reino Helismaan sanoittamissa sodanjälkeisklassikoissa ?Siksi
oon mä suruinen? ja ?Onni
jonka annoin pois?, mutta
hän nosti tulkinnan tasoa
huomattavasti toisen puoliajan Kaj Chydenius-rakkauslauluihin, ?Nuoruustango?, ?Laulu kuolleesta rakastetusta? sekä Jevtushenko-käännökseen ?Ei puolikasta?.
Musiikki oli Suomen
100-vuotisjuhlavuoden
merkkituotteeksi tarkoitetun illan parasta antia. Improvisoiva viulisti ja säveltäjä Christian Garrick loisti
muutamassa soolossa.
Timo Torikka on juoheva esiintyjä ja luotettava juontaja. Mutta hänelle
kirjoitetut 100-vuotisjuhlaspiikit ovat aivan liian särmättömiä. Ei haluta loukata, siksi ei sanota juuri
Kuvassa (vas.) Jukka Tarvainen, Pia Liski, Virpi Juntti, Tomi Kosonen, Tommi Haapaniemi Gruppen Fyran keikkaroudareina. Kuva:
Riikka Sundqvist
mitään. Vain lopun Paavo
Haavikko -runossa oli piikkiä muuten harmittomaan
historiajutteluun.
vänyön tunteen, kun kuuntelee Hank Williamsia ja
Willie Nelsonia yön odotuksessa.
Amerikan countrya
maanantaisin
Naisklovnit
pelastavat maailman
Tulkoon valkeus!, nimittäin Martta Valkeus. Hän
veti komeasti Dolly Partonin ?Jolenen? countryillan
viimeisenä biisinä.
Harva se maanantai-ilta
hiivin ravintola Juttutuvan
Hillandmondays-klubille kuulemaan countrymeininkiä. Hillandmondays-illat ovat jatkuneet säännöllisesti kesäkuusta 2016 lähtien. Sitä ennen klubi oli
Kampin Boothillissä. 130
kertaa on oltu koolla tällä nimellä. Alku oli syksyllä 2014.
Vakiokokoonpanossa
ovat Pauli Halme, Martta
Valkeus, Sami Laakso ja
Antti Vuorenmaa. Nykyään on myös Satu Metseberg bassossa, muusikkoperheestä. Bändin nimi on
Hilland Playboys. Ilmankos
naisten nimet ovat verkkosivulla aika piilossa.
Vuorotellen
lauletaan
40-60-lukujen amerikkalaista country & westerniä, paljon stetsoneita päässä, bootseja jalassa ja rento tunnelma. Bändi soittaa
tuntipalkkahenkisesti, melkein kolme tuntia. Saa hy-
Paras tapa Helsingissä
torjua talvipakkasten pistelyä ja helmimasennusta
on maanmainio ?Punainen
nenä - naisklovnifestivaali?
Hurjaruuthin näyttämöllä
Kaapelissa. Ulkolaisia vierasesiintyjiä oli mm. Espanjasta, Ranskasta ja Venäjältä. ?Klavy in Love? ?esitys oli sanaton show, jossa jokainen kohtaus oli lyhyt tarina rakkaudesta tai
sen etsinnästä. Kolme venäläistä klovnia etsii unelmien kumppania, kaikkien
esteiden yli. Toimittajakin
haettiin eturivistä hitaaseen
tanssiin.
Hanna Terävä oli taas aivan hulvaton ?Tuhkimossa?, joka on hänen toinen
prinsessaklassikkoesityksensä; edellinen oli vuosi
sitten Prinsessa Ruusunen.
Terävään voi aina luottaa.
Hän saa yleisön mainiosti
mukaansa. Nyt muutaman
katsojan oli esitettävä Prinsessaa/prinssia, isää ?Papa?
ja pappia, ?Padre?. Heidän
oli tanssittava mm. Akselin
ja Elinan häävalssia. Hän
opiskeli Tukholmassa klovnerian maisteriksi.
Kalastaja ja hänen vaimonsa käsinukketeatteriesitys perustuu
Grimm-veljesten satuun. Kuva: Milla Risku
Yona, Johanna Pitkänen on taitava tulkitsija hyvin moneen
musiikkilajiin Savoy-teatterin lavalla. Kuva: Yonan promokuva
Suomalaisen kaksoisillan
aloitti toinen naisklovnerian
veteraani Taina Mäki-Iso,
joka on tuunannut vanhempaa ja työstänyt uutta materiaalia pohjoisen voimanaiseen ?Viikinkiprinsessa?.
Hän ei selvästikään saanut
yleisöä samalla tavoin mukaan kuin aiemmassa ?haMEossaan?. Suomalaisiin
naisklovneihin pääsi laajemmin tutustumaan festarin päätösiltamissa, jotka ovat aina hulvattomia.
Seitsemän klovnin joukos-
Joka maanantai kaksikko
Antti Vuorenmaa (vas.) ja Pauli
Halme sekä muu vakiokaarti ja
vierailijat pitävät iloista countrymusiikki-iltaan Juttutuvassa.
ta erottui mummo Sarina
Darina (Sari Mäkelä) ja
nuottien ja syntsikan kanssa sekoileva konserttisoittaja Niilo auf Wiedersehen
(Niina Rinta-Opas). Britta
(Janna Haavisto) pisti jo
vähän seksiä peliin.
Kuuma Ankanpoikanen
?ryhmän Gorillat toimivat
samalla juontajina kyltteineen, joista esiintyjien nimet eivät erottuneet etupenkkiä pidemmälle. nuottien ja syntsikan kanssa
? Festarin suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja
tänä vuonna tehtiin taas
uusi kävijäennätys. Todella pitää harkita tulevaisuudessa esitysten määrän lisäämistä ja mahdollisesti jotain Kaapelin isompaa
salia, tiedottaja Pisko Au-
MunkinSeutu
Viikot 8-9 ? Nro 4
11
Venäläinen klovnitrio Klavy hurmasi Hurjaruuthin yleisön mykkäfilmimäisellä slapstick-komediallaan. Kuva: Klavyn promokuva
nola vastaa lehden kysymykseen.
Sivuaskel laajentaa
nykytanssia
Sivuaskel-festivaali tuo
aina uusia tuulia nykytanssiin kansainvälisten vieraiden esitysten kautta.
Perjantai-iltana katsoin
Zodiakin Stagella ja Pannuhallissa kolme hyvin erilaista esitystä. Tove Sahlinin ?My Own Bodies? on
fyysisesti vaativa ja tenhoava tanssi ruotsalaiselta taiteilijalta, joka nimensä mukaisesti myös näytti
?Mona Sahlinin pikkuser-
kulta?. Koko tunti keskittyi ihmisen tärinäliikkeeseen; nainen kulki yleisön
seassa ja liikkui musiikin
ja värinöiden mukaan. Hän
tarttui välillä käsiimme ja
jatkoi tärinää toiseen. En
omalla kohdallani ymmärtänyt tarttua käteen.
Eniten pidin Ian Kalerin
?Incipient Futures? -tanssin
valtavasta dynaamisuudesta, muusikin vahvuudesta
ja lavastuksen keskittymisestä ympyrään edessämme. Kaler tanssi Stephane
?Peeps? Moen kanssa. Musiikista vastasi Jan Roströmin ryhmä, jolla svengasi lujaa.
Taina Mäki-Iso on luonut uuden hahmon, ?Viikinprinsessan? yhdistämällä siihen myös vanhaa tuunattuna Naisklovnifestarilla.
Kuva: Mikko Toivonen
Kolmas esitys oli erikoisin. Norjalainen naistrio
Berstad/Helgebostad/Wigdel esiintyi pimeässä maan
alla, ?heittäytyneinä hilpeän mätänemisen juhlaan?.
?Soil Girl? lataa ihmismielen pimeään puoleen. Yksi
Sivuaskeleen esitys, ?Horrible Mixtures? haki nykytanssia niin kaukaa, että se
tuntui enemmän mietiskelyistunnolta.
Yhdeksän tanssijaa luo eläviä kuvia Teatterikorkeakoulun valoisaan saliin. Kuva: Katri Naukkarinen
Kiusaannuttavaa
tanssiposeerausta
?KOSTO I-IX? on ruumiilliskielellinen Tableau
Vivant (=elävä kuva) ?teos
yhdeksälle tanssijalle ja heidän fantasialliselle sisimmälleen. ? Kiusaannuttava
ja kaunis paluu, joka kannattaa tehdä, esittely kutsuu. Saimme kokea Teatterikorkeakoulun Teatterisalissa talven yhden kauneimman esteettisen ja elegisen kokemuksen, joka
purkautui viimeisessä esityksessä yhteiseen vallattomaan riemuun.
Esiintyjät Krista-Julia Arppo, Jenna Broas, Karoliina
Kauhanen, Anni Koskinen,
Anna Kupari, Outi Markkula, Pinja Poropudas, Lotta
Suomi ja Katriina Tavi kirjoittivat esityksessä kuultavan tekstimassan koreografi
Elina Pirisen ja kirjoittaja
Niko Hallikaisen ohjauksessa. Lavastus on etualalla
täysin valkoinen, ja esityksen kokonaisilme valoisa.
Takaosan hämyä katsojat
näkevät vain etäältä.
Kosto on osa tanssijantaiteen maisteriohjelmaa. Nuoret, valmistumisen kynnyksellä olevat, tanssijat esittävät ammattikoreografin
heille valmistamaa teosta
myös muualla kotimaassa sekä ulkomailla kevään
2017 aikana. Näin he oppivat tanssijan ammattiin ja
keräävät kokemuksia teoksen esittämisestä erilaisissa tiloissa ja kulttuurisissa
ympäristöissä.
Vapaan jazzin
juhlailta
Koko Jazz Clubilla oli
mukavan lämminhenkiset
juhlailtamat, kun klubin
perustajat ja kantavat voimat Timo Hirvonen (sähköbassossa) ja Jussi Lehtonen (rummuissa) viettivät nelikymppisiään.
Tuntui, että kaupungin
?koko? vapaan jazzin kenttä
oli paikalla, parikymmentä
soitti, muut yleisönä. Tulin
1. setin lopussa, kun Lehtonen piti kaunista puhetta
Hirvoselle. Tauon jälkeen
saatoimme kuulla jazzklassikoita Jaco Pasoriuksesta
Herbie Hancockiin.
Aivan huikea oli Marzi
Nymanin kitarointi ja nopeaääninen kurkkulaulelu
Weather Reportin ?Teen
Townista?. Timo Hirvonen
on tehnyt sanat, joista Jari
Tervokin kalpenisi, Nyman
hehkutti. Ja tulkinta oli kyllä mahtava.
Koko Jazz Club on vakiinnuttanut asemansa keskeisenä osana pääkaupunkiseudun jazzmusiikin tarjontaa. Yleisö on kokenut,
Pakolaisia todellisuudesta
??Filosofia sanoo politiikalle: ? Meillä on todellisuus, mutta sinulla
on elämä. Politiikka vastaa: ?Elävät olennot ovat
kieltäneet olemassaolomme. Todellisuus ja elämä
kuuluvat kaikille. Esteetikko kommentoi: ? Näytät kuin yhdeltä maalaukseltani ? Ei sinä näytät
yhdeltä maalaukseltani.
Talven erikoisin monialainen performanssiteos on Teatteri Quo Vadiksen ja tanssiteatteri
Sivuun Ensemblen yhteistyönä syntynyt ?Temptation ? Ghosts, refugees from reality?, joka
sai ensi-iltansa Puolassa
syyskuulla 2016 ja Suomen kantaesityksen Teatteri Universumissa Punavuoren eteläreunalla. Nyt
erinomainen näyttämöteos palaa Teatteri Avoimien Ovien ohjelmistoon
Erottajalle helmikuun lopulla ja uudelleen toukokuulla.
Käsikirjoituksesta vastaavat Marko Järvikallas ja Otso Kautto puolalaisen Stanis?aw Witkiewiczin teoksen pohjalta. Hän teki ekspressionistista maalaustaidetta, valokuvausta ja absurdia kirjallisuutta. Ohjaus
on Kauton, koreografiasta
vastaa Ninni Perko sekä
ääni- ja valosuunnittelusta Roy Boswell.
Temptation (=houkutus) on puolalaista gtoteskia, ilmaisullista teatteriperinnettä edustava
liikkeen, runon, teatterin,
musiikin, kuvien ja viestien yhdistämä fresko, jossa kahdeksan kummitusta yrittää luoda yhteyttä
eläviin ihmisiin ja sanoa
jotain heille. Neljän barrikadin eristäminä kum-
mitukset rakentavat tiloja,
valoja ja ääniä näyttämölle. Visuaalisuus ja myyttisyys yhdistyvät taitavasti.
Elävät ovat kuolleita, mutta kuolleiden pitää jatkaa
elämistä, sanoma kuuluu.
Saa nähdä, muuttuko
esitys Avoimet Ovet ?teatterin arvokkaissa perhekatsomoissa. Universumin
hämärässä Halloweentyyliin eläviksi kuolleiksi maskeeratut esiintyjät
kehittivät erilaisista alkujuurista hurjan kohtauksen toisensa perään.
Alussa ja lopussa esiintyjien ja yleisön, kuolleiden ja elävien, välissä on
mellakka-aidoista koostuva selvä raja, jonka yli
vainajat kurkottavat katsojaan päin. Mitä he etsivät? Muistoja, ihmisiä vai
elämätöntä elämää?
Alarivissä (vas.) Maija Rissanen, Kati Kallio, Ninni Perko, keskellä
päällä makaa Marko Järvikallas ja takana huitelee Minerva
Kautto. Kuva: Jouko Siro
että se on Helsingissä täyttänyt aidon jazzklubin vajeen. Klubin, joka ei toimi
ravintolan ehdoilla, vaan
voi olla aito konserttiareena. ? Koko Jazz Club on
pääkaupunkiseudun selkeästi merkittävin jazzklubi
ja edustaa taiteellisella tasollaan ja tinkimättömällä
musiikillisella näkemyksellään ehdotonta kansainvälistä huipputasoa, vuoden
2016 Elvis-palkintoperusteluissa lukee.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta teki joulukuussa vetoomuksen Koko Jazz Clubin uhatun talouden tueksi
ja vakiinnuttamiseksi. Jazzin vapaa kenttä haluaa yhden, näkyvän estradin Helsinkiin. Klubi tuo myös paljon ulkomaisia esiintyjiä.
Valoa ehkä jo näkyy tunnelin päässä.
Teatterimentorin
100 vuotta
Taideyliopiston teatterikorkeakoulun
tiloissa,
Kallion ja Sörkan rajoilla,
avautui helmi-maaliskuuksi VIVA VIVICA! ? Vivica Bandler 100 vuotta ?
näyttely. Se kertoo voimanaisen teatteriurasta ja itsenäisen Suomen mittaisesta
elämänkaaresta. Avajaiset
olivat J.L. Runebergin ja
Bandlerin syntymäpäivänä
5.2. ja viikkoa myöhemmin
teatterilaiset juhlivat häntä
symposium-keskusteluilla.
Näyttely koostuu Bandlerista ja hänen monipuolisesta taipaleestaan ja urastaan kertovista valokuvista
ja kaksikielisistä (suomeksi
ja ruotsiksi) kuvateksteistä.
Joukossa on monia teatteriohjaaja?johtajan aforistisia ajatelmia niin elämästä
kuin teatterista. Näyttelyn
ovat koonneet Ralf Forsström ja Katarina Lindholm.
Tukholman kaupunginteatterin Foajé 3:n lavalla
esitettiin lukudraamana viikonloppuna Stig Hansénin
näytelmä ?Vivica, ja må hon
leva i 100 år?, joka kertoo
Suomen ja Ruotsin teatteritaivaan tähden ja mentorin työstä, elämästä ja arjesta Ruotsin teatterikentällä.
VIVA VIVICA! -näyttely
on avoinna osoitteessa Haapaniemenkatu 6 arkisin klo
9?19 ja viikonloppuisin klo
10?15 aina 26.3. saakka.
Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Teksti: Risto Kolanen
MunkinSeutu
12
Kolumni
HSL:n reittiopas uudistui
Myytit kertovat
totuuden Suomesta
??Suomi on tuhansien
myyttien maa.
Suomalaisiin liitettävät
myytit paljastavat minkälainen kansa täällä asuu.
Myytit tietävät mistä olemme tulleet ja minne olemme
matkalla, ne selittävät olemassaoloa, alkua ja loppua.
Myytit ovat sukupolvelta
toiselle siirtyviä tarinoita,
jotka paljastavat historiaa,
myös henkilöitä. Muistelemalla toistetaan taaksepäin.
Mikä merkillistä, myös
eteenpäin pitää muistella.
Mihin tapahtumiin ja henkilöihin tulevaisuuden myytit
liittyvät? Halu toistaa tulevaa kysyy rohkeutta. Toisto
on todellisuuden luomista,
olemassaolon vakavuutta.
Vanhat olemassaoloon ja
hedelmällisyyteen liittyvät
myytit tulevat Kreikasta.
Eikä Suomikaan nyt täytä
100 vuotta vaan enemmän
kuin tuhansia. Nyt paljastetaan miten pitkä on Suomen
historia? Kuka oikeastaan
on suomalainen? Ja miltä
Suomen tulevaisuus näyttää?
Valitsin Suomen myyttistä maailmaa edustamaan
Mannerheimin. Miksikäs ei
voisi mukaan ottaa vaikka Nummisuutarin Eskon,
joka huusi:
Juostaan päät mäntyyn?
Ja sitten hän otti itseään
tukasta kiinni.
Mannerheim-myyttiin liittyvät Suomen itsenäisyyden
kohtalovuodet. Myyttianalyysilla kyetään kohteen
eri ulottuvuuksia toistamalla kertomaan koko yhteiskunnan sen hetkisestä tilasta. Miten ihmiset elävät,
mikä heitä kiinnostaa ja miten he selviävät elämässä.
Tarkkailemalla ihmisten
tapaa puhua, pukeutua,
syödä, tehdä työtä, matkustaa tai juhlia paljastuu
koko elämäntila.
Mannerheim oli Venäjän
hovissa ja armeijassa oppinut aristokraattisen käyttäytymiskoodin. Kansantarinoina kiertävät Marskin
ryypyt, kenraaliseurueen vähäpuheisuus, tahdikas käytös muistuttaa miten elämä
on aina osa näytelmää, jossa on erilaisia rooleja.
Myyttiset henkilöt osaavat
ottaa päättäväisesti vastaan
vaikeita haasteita ja keksiä luovasti uusia tapoja.
Miten kertoa toiselle suuri
salaisuus?
Mannerheim järjesti Vapaan Suomen asevoimat,
päiväkäskyt ja kunniamerkit. Hän rauhoitti mielet ja
strategiat maltillisella viisaudella. Marsalkka tai majuri, tehtävästään pitää olla
innostunut.
Uusi Reittiopas näyttää
yhdellä silmäyksellä,
mitä kulkuneuvoja
lähipysäkeiltä on
lähdössä
Veli-Matti Hynninen
Mannerheim
ratsastaa
yhä.
Mistä löytyisi niitä jotka
rohkenevat nyt puhaltaa
elämään uutta kipinää? Professori Matti Klingen puhe,
?Suomi 100 vai 1000?, Porthaniassa täytti salit, ja rauhoitti mielet. Vaikka ihmiset tungeksivat he kuulivat
vakuutuksen, että suomettumista ei pitäisi käyttää
pilkkasanana vaan se tulisi nähdä myönteisenä. Elämään kuuluvat erilaiset näkökulmat ja yliopiston tehtävänä on opettaa problematisoimaan elämän ilmiöitä. Sana Suomi lausuttiin
Klingen mukaan ensimmäisen kerran jo vuonna 811.
Myyttianalyytikoilla tulee
olemaan entistä enemmän
töitä kun pitäisi löytää uutta arkaaista voimaa pelastamaan maailmaa. Nyt jos
koskaan tarvitaan uutta mytologiaa, joka auttaa löytämään edellytyksiä ja merkityksen elämälle.
Veli-Matti Hynninen
Beer Festival 2017
teemamaana Unkari
??Perinteisesti Unkarissa
valmistetaan vaaleita lagereita, mutta onko Eurooppaa
valtaava pienpanimobuumi
käynnissä myös Unkarissa?
Asia selviää Helsinki Beer
Festivaaleilla 7.-8.4.2017
Helsingin Kaapelitehtaalla.
Unkari on valittu vuoden
2017 Helsinki Beer Festivalin teemamaaksi.
Unkarilaisella oluen panemisella on yli tuhatvuotinen historia. Muutoksen
tuulet puhaltavat nyt myös
Unkarissa ja sinne on syntynyt lähiaikoina kymmenittäin uusia pienpanimoita
sekä ns. mustalaispanimoita eli panimoita jotka keittävät oluensa muiden panimoiden laitteilla. Unkarissa
näitä panimoita kutsutaan
vaeltaviksi panimoiksi, unk.
Vándor sörfözde.
Aikaisempien vuosien tapaan rytmiduo Markku Korhonen ja Jyrki Peltonen
matkaavat löytöretkelle syvälle pikkukylien oluenpanijoiden luokse sinne mistä olut ei tilaamalla tänne
kulje, vaan se pitää itse paikanpäältä noutaa, ja nyt tietenkin tämän vuoden teemamaahan Unkariin.
Helsinki Beer Festivalin
perinteitä noudattaen pyrimme löytämään unkarilaisia olutharvinaisuuksia
sata tai kaksi.
Lisäksi festivaaleilla tarjoilee tuotteitaan kolmisenkymmentä suomalaispani-
moa sekä useita ulkomaalaisia panimoita. Tapahtumassa on myös Belgia oluiden
baari, jossa on tarjolla noin
sata belgituotetta ja ostereita
moninkertaisen osterinavauksen suomenmestarin Johann
Schlaggin tarjoilemana.
Useilla näytteilleasettajilla
on luvassa kevään uutuus
oluita ja siidereitä.
Festivaaleilla ovat mukana perinteisesti myös real
alet ja real siiderit.
Helsinki Beer Festivaalin yhteydessä järjestetään
vuoden parhaiden oluiden
ja siiderien kilpailu.
Niin ikään Helsinki Beer
Festivalin asettama ammattilaisraati valitsee vuoden olutravintolan helmikuussa 2017.
Tähän talvilomaan on varaa kaikilla ?
testaa uusia harrastuksia Reaktorissa
??Koulujen talvilomalla ei
tarvitse suunnata kauas,
kun ilmaista tekemistä ja
uusia harrastuksia voi testata myös keskellä Helsinkiä. Messukeskuksessa järjestettävä nuorten tapahtuma Reaktori on avoinna
keskiviikosta perjantaihin
22.?24. helmikuuta.
Noin yhdeksän nuorta
kymmenestä kokee, että heillä on mahdollisuus harrastaa
haluamiaan asioita. Kymmenesosa nuorista ei usko, että
saa tehdä itselle tärkeitä asioita ja olla niiden ihmisten
kanssa, joista pitää. Tiedot
käyvät ilmi Nuorten hyvinvointikertomuksen koosteesta, joka kokoaa vuosittain
tutkimustietoa pääkaupunkiseudun nuorten elämästä.
? Nuorten harrastamisen
esteitä on monenlaisia ?
kalliista välineistä kavereiden puutteeseen ja yleiseen epävarmaan elämäntilanteeseen. Tavoitteemme
on, että jokaiselle nuorelle
löytyisi omannäköistä tekemistä ja kavereita, sanoo
kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio.
Nuorten hiihtolomatapahtuma Reaktori on yksi paikoista, joissa ilmaista loma-ajan toimintaa on tarjolla kaikille pääkaupunkiseudun nuorille. Tapahtumassa voi löytää uuden
harrastuksen, kokeilla erilaisia lajeja ja kiinnostavaa
tekemistä 48 näytteilleasettajan joukosta.
? Reaktori on 13 vuoden aikana vakiinnuttanut
paikkansa pääkaupunkiseu-
Nro 4 ? Viikot 8-9
dun talvilomatarjonnassa.
Toivon, että yhä useampi nuori löytää tänä vuonna tapahtumasta mukaansa
myös pidempiaikaista toimintaa tai uuden harrastuksen, jotta tekemisen ilo jatkuu arjessa, sanoo tapahtuman vastaava tuottaja Sanna Lesonen nuorisoasiainkeskuksesta.
Reaktori järjestetään Helsingin Messukeskuksessa
22.?24. helmikuuta klo 13?
20. Tapahtuman toteuttavat
pääkaupunkiseudun nuoriso- ja kulttuuritoimet yhdessä nuorten, järjestöjen
ja Helsingin muiden virastojen kanssa.
Reaktori on osa Suomi
100 -juhlavuoden ohjelmaa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
??HSL:n suosittu Reittiopas uudistui 15. helmikuuta. Vanha tuttu reittiopas.fiosoite alkaa ohjata käyttäjiä
uudistuneeseen palveluun
keskiviikkona aamupäivän
aikana. Muutos päivittyy
osaan selaimista muutamien tuntien viiveellä.
Uusi Reittiopas on tehty
palvelemaan erityisen hyvin mobiilikäyttäjiä, koska suurin osa Reittioppaan
150 000 päivittäisestä käyttäjästä tulee palveluun mobiililaitteella. Palvelu toimii
kaikilla päätelaitteilla. Jos
palvelun lisää älypuhelimen kotivalikkoon, se toimii kuin sovellus.
Uudessa Reittioppaassa
voi tehdä reittihakuja kuten vanhassakin, mutta se
ei ole enää välttämätöntä.
? Uusi Reittiopas paikantaa käyttäjän ja näyttää yhdellä vilkaisulla, mitä hänen ympärillään joukkoliikenteessä tapahtuu. Ilman
reittihakuakin voi nopeasti tarkistaa, mitä kulkuneuvoja lähipysäkeiltä lähtee.
Reittiopas etsii asiakkaalle
nopean, häiriöttömän reitin
ja suodattaa turhan tiedon
pois, sanoo konseptinomistaja ja uuden Reittioppaan
kehitystä HSL:ssä vetävä
Jari Honkonen.
Reittiopas aloittaa HSL:n
digipalveluiden uudistusten sarjan. Tänä vuonna
myös HSL.fi -verkkopalvelu uudistuu ja HSL kehittää
uutta HSL-sovellusta. Reittioppaasta tulee kiinteä osa
molempia palveluita.
Uudistunut Reittiopas tarjoaa matkustajalle nyt erilaisia vaihtoehtoja ? ei siis
vain samaa reittiä eri kellonaikoina. Hakua voi personoida valitsemalla haluamansa kulkuneuvot ja säätämällä esimerkiksi kävelynopeuttaan. Kun kaikkiin
HSL:n kulkuvälineisiin on
asennettu uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä, Reittiopas tarjoaa reaaliaikaisen kulkutiedon HSL-alueen busseista, lähijunista,
ratikoista ja metroista.
Keväällä reititykseen tule-
Uudessa Reittioppaassa matkustaja näkee yhdellä silmäyksellä,
mitä joukkoliikennevälineitä lähipysäkeiltä seuraavaksi lähtee.
vat mukaan myös kaupunkipyörät. Reittiopas kertoo reaaliaikaisesti, montako pyörää asemilla on valmiina käyttöön ja milloin
on esimerkiksi nopeampaa
mennä pyörällä kuin odottaa ratikkaa.
Uusi Reittiopas on tehty
avoimen datan ja lähdekoodin periaatteilla ja avoimissa rajapinnoissa. Tämä tarkoittaa, että mikä tahansa
yksityinen tai julkinen toimija voi ottaa lähdekoodin
ja rajapinnat käyttöönsä ja
kehittää uusia liikkumispalveluita.
Uudistuksessa on käytetty valmiita, avoimen lähdekoodin reititystyökaluja. Kartat perustuvat joukkoistamalla
tuotettuun
OpenStreetMap-kartta-aineistoon. Joukkoistamalla
tuottaminen tarkoittaa sitä,
että kuka tahansa voi osallistua kartta-aineiston päivittämiseen ja ylläpitoon.
Tämän takia esimerkiksi
ruotsinkieliset kartat täydentyvät vielä Reittioppaan
ensimmäisen version julkaisun jälkeen. Myös esteettömyyttä parannetaan tämän
vuoden aikana.
? Uusi Reittiopas ei ole
koskaan lopullisesti valmis.
Sitä kehitetään koko ajan.
Kuuntelemme palautetta ja
päivitämme palvelua asiakkaiden toiveiden suuntaan,
Jari Honkonen sanoo.
Uutta Reittiopasta on kehitetty yhdessä Liikenneviraston Matka.fi -palvelun
kanssa. Palvelun ytimestä
löytyvät Helsingin seudun
lisäksi reitit koko Suomeen.
Vanhaa Reittiopasta voi
edelleen käyttää osoitteessa classic.reittiopas.fi.
Kiinteistömarkkinat suosivat
ilmastonmuutokseen varautumista
??Kiinteistöjen arvo säilyy
parhaiten alueilla, joihin ei
kohdistu ilmastonmuutoksesta aiheutuvia uhkia. Ilmatieteen laitoksella työskentelevä tutkija Athanasios
Votsis seurasi Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessaan, miten Helsingin, Porin ja Rovaniemen asuntojen
hinnat heilahtelivat, kun tulvariskeistä tiedotettiin. Hän
myös seurasi kuinka viheralueiden läheisyys heijastui
neliöhintoihin.
Rankkasateiden aiheuttamien tulvien ennustetaan
lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä, toisaalta viheralueiden on todettu vähentävän tulvimista, koska
vesi sitoutuu maahan.
? Väitöstutkimus osoittaa, että viheralueiden rakentaminen ja tulvariskeistä tiedottaminen suuntaavat
kaupunkirakentamista kestävään suuntaan, sanoo Athanasios Votsis.
Kun SYKE julkisti kartat
tulvariskialueista vuosina
2006-2008, niin tutkimuksen mukaan asuntojen hinnat tippuivat riskialueilla
ja samanaikaisesti asuntojen kysyntä turvallisia alueilla nousi.
Viheralue nostaa
Rakennuttaja saa usein
taloudellista hyötyä viheralueesta eli viheralueiden
lisääminen tai säilyttäminen on hyvä sijoitus. Votsisin ympäristöekonomisten
laskelmien mukaan viheralue hyödyttää taloudellisesti myös lähikiinteistöjen omistajia.
? Kohtalaisen tiheän kaupunkialueen keskelle jätetyt
viheralueet näkyvät pitkällä
aikavälillä alueen asuntojen
arvoa korottavana tekijänä,
Athanasios Votsis kertoo.
Viheralue voi olla puisto,
puutarha, niitty, pelto tai
viherkatto mutta se tulisi
Votsisin mukaan kuitenkin
suunnitella kyseiselle alueelle sopivaksi.
Vakuutusyhtiöllä
rajallinen vastuu
? Vastuu vahingoista kaatuu viime kädessä kaupungille, koska vakuutusyhtiöiden vastuu on luonnonkatastrofin osalta rajallinen.
Sen vuoksi on kaikkien etu,
että rakentamista suunnataan turvallisille alueille,
Votsis toteaa.
Helsingin rakentaminen
on tutkijan mukaan ollut
hyvällä mallilla mutta tulevaisuudessa uusilla alueilla
olisi syytä varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin
ja välttää rakentamista alueille, joilla on tiedossa oleva tulvariski. Votsisin tutkimustulokset osoittavat, että
kevyellä ohjauksella edistetään parhaiten kestävää
kehitystä ja päästään parhaaseen tulokseen ihmisten kannalta.
MunkinSeutu
Viikot 8-9 ? Nro 4
13
Jokaiselle kuuluu arvokas kuolema, sanoo
ex-europarlamentaarikko Esko Seppänen
??Kansalaisaloite eutanasian laillistamisesta jätettiin
eduskunnallle 14. helmikuuta. Sana eutanasia on
kreikkaa ja se on suomeksi
?hyvä kuolema?. Siitä käytetään myös nimitystä armokuolema. Se tarkoittaa,
että lääkärit voivat tietyin
tiukoin kriteerein armahtaa
kuolemansairaan ihmisen
hänen kärsimyksistään ja
aikaistaa hänen kuolemaansa, jos hän itse sitä pyytää.
Aloitteen allekirjoittajia
oli 63 000. Yksi aloitteen
tekijöistä on europarlamentaarikko (emeritus) Esko
Seppänen, joka oli kutsuttu kertomaan asiasta Helsingin seudun sairaus- ja
tapaturmainvalidien torstaikerhoon Kinaporin palvelutalossa.
Tiukat
kriteerit
Kansalaisaloitteessa on
selkeät kriteerit eutanasian toteuttamisesta. Ensinnäkin potilaan pitää sairastaa sairautta, joka johtaa joka tapauksessa kuolemaan lähitulevaisuudessa
ilman että on toivoa paranemisesta. Eutanasian saaminen edellyttää myös, että
potilas kärsii sietämättömistä kivuista, joita ei lääketieteellisin keinoin kyetä
torjumaan. Ehdoton vaatimus on myös se, että potilas ilmaisee itse halunsa
eutanasiaan ja että hän on
täysissä järjissään ilmaistessaan tahtonsa.
Nämä asiat pitää useampien lääkäreiden todeta.
Esimerkiksi kukaan Alz-
heimer-potilas ei voi saada
eutanasiaa, jos hän ei enää
kykene ilmaisemaan omaa
tahtoaan.
Lisäksi aloitteessa velvoitetaan perustamaan valvontaelin, jolle ilmoitetaan jokainen eutanasiatapaus, jotta mitään väärinkäytöksiä
ei tapahtuisi.
Esko Seppänen kertoo
haimasyöpää sairastaneen
poikansa loppuajoista. Kivut kasvoivat sietämättömiksi ja lopulta ne olivat
tasolla, jossa kipulääkitys ei
enää auttanut. On erittäin
raskasta läheisille seurata
vierestä, kun mitenkään
ei voi auttaa. Pojan elämä
päättyi lopulta sedaatioon,
jolla hänet nukutettiin ikuiseen uneen. Ja Esko Seppäsestä tuli eutanasia-aktivisti.
Sedaatio tarkoittaa sitä,
että kuolemansairas nukutetaan ja hänelle ei sen
unen aikana anneta enää
nestettä eikä ruokaa. Eli
toisin sanoen kaikki letkut ja laitteet otetaan irti.
Hän kuolee siis nälkään ja
janoon nukkuessaan 4 ? 6
päivässä. Tästä päättää yksin lääkäri.
? On itse asiassa kummallista, että eutanasian vastustajat eivät vastusta tätä nukutuskuolemaa, joka on pitkitettyä eutanasiaa eikä kovinkaan arvokas tapa kuolla, Seppänen sanoo.
Eutanasian
laillistaminen
mahdollista
Eutanasia on laillinen Kolumbiassa, Hollannissa, Belgiassa, Luxemburgissa ja
On erittäin raskasta läheisille seurata vierestä, kun mitenkään ei
voi auttaa, sanoo Esko Seppänen poikansa sairautta muistellen.
Europarlamentaarikko (emeritus) Esko Seppänen oli kutsuttu kertomaan asiasta Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidien
torstaikerhoon Kinaporin palvelutalossa.
Kanadassa.
Viime eduskuntavaalien
vaalikoneissa 119 eduskunnan nykyistä jäsentä oli
vastannut kannattavansa
eutanasiaa. Aloite siis voisi
mennä läpi eduskunnassa.
? Riippuu nyt siitä, miten
perussuomalaisten ja keskustan edustajat äänestävät.
Heille pitäisi antaa vapaat
kädet, mutta voi olla, että
näiden puolueiden uskovainen johto vaatii puolueelle
kielteistä ryhmäkantaa asiaan, Seppänen pohtii.
? Pidän kohtuuttomana ja
itsekkäänä sitä jyrkkäuskovaisten kantaa, jonka mukaan kuolevan ihmisen on
kärsittävä kipunsa hamaan
loppuun saakka, kun Jeesuskin kärsi omansa. Eutanasian kannattajilla ei ole
mitään sitä vastaan, että
kuoleva ihminen kärsii kipunsa, jos se on hänen oma
tahtonsa. Se ei kuitenkaan
oikeuta häntä vaatimaan,
että kaikkien muidenkin
on kärsittävä kipuja, joita
ei pystytä torjumaan.
Kaikkia kipuja ei pystytä torjumaan, vaikka eutanasian vastustajat sellaista
uskottelevat.
Eutanasialla pelottelua
harjoittavat Seppäsen mukaan jyrkkäuskovaiset ja
Lääkäriliitto.
Lääkäriliitto vetoaa noin
3000 vuotta vanhaan Hippokrateen valaan, jossa
lääkäriltä kielletään myös
abortti sekä omaan valaansa, jossa lääkäri sitoutuu
kärsimysten lievittämiseen.
? Jos lääkärit tekevät
abortteja ja jos heidän teh-
Helena Kantola Kokoomuksen
valtuustoryhmään
??Helsingin Kokoomuksen
valtuustoryhmä kasvaa yhdellä valtuutetulla, kun Helena Kantola siirtyy Kokoomuksen valtuustoryhmän jäseneksi perussuomalaisten ryhmästä valtuuston
kokouksessa 15.2. Kokoomuksen valtuustoryhmällä
on tämän jälkeen 22 valtuutettua Helsingissä.
Kantola on koulutukseltaan varatuomari. Hän on
perussuomalaisten ensimmäisen kauden valtuutettu,
joka on toiminut myös ryh-
mänsä varapuheenjohtajana. Valtuustotyössä Kantola on keskittynyt erityisesti heikoimmassa asemassa
olevien puolustamiseen ja
pyrkinyt esittämään keinoja
mm. asunnottomuuden vähentämiseksi. Kantola on
myös toiminut nuorisolautakunnassa ja korostaa lasten ja nuorten asioihin vaikuttamista politiikassaan.
? Näitä samoja teemoja
haluan edistää myös Kokoomuksen ryhmässä. Kokoomus on valtuustotyös-
sä osoittanut, että he haluavat ja osaavat vaikuttaa
asioihin siten, että helsinkiläisten arki paranee. Tällaisessa ryhmässä haluan
olla jatkossa mukana. Kokoomuksessa voin myös
luottaa siihen, että yhdessä sovittuja sääntöjä noudatetaan, perustelee Kantola siirtymistään.
Kantola asettuu myös
ehdolle kevään kuntavaaleissa Kokoomuksen listalta.
tävänsä on lievittää kärsimyksiä, nämä valat eivät
estä heitä hyväksymästä
kärsivien ihmisten kuolinavuksi eutanasiaa.
Nykyisin jo puolet lääkä-
reistä kannattaa eutanasiaa vastoin liittonsa jyrkkää kantaa.
Lopuksi Seppänen kehottaa kaikkia tekemään
hoitotahdon. Se velvoittaa
lääkäreitä. Kaavakkeita saa
apteekeista ja terveyskeskuksista.
Marjaliisa Siira
kuvat Toivo Koivisto
Kolumni
Villakoiran ytimestä ja
vähän pesäerostakin
??Silloin tällöin mainitaan
jonkin olennaisen seikan
olevan asiakokonaisuudessa ?villakoiran ydin? Sanonnan alkuperä lienee monille tuntematon.
Perheessämme on ollut
kaksi ihanaa mustaa isovillakoiraa, Pepe ja Einari. Niiden ydin oli täynnä
kiintymystä, oppivaisuutta,
esiintymistaitoa ja esiintymishalua. Elegantteja hurmureita molemmat. Tästä
ei kuitenkaan nyt ole kysymys.
Sanonnan alkuperä löytyy Johann Wolfgang von
Goethen ( 1749-1832 ) näytelmästä Faust . Näytelmässä on kohtaus, jossa päähenkilö tohtori Faust on
kävelyllä ystävänsä Wagnerin kanssa. Pieni puudeli, villakoira alkaa seurata
heitä ja kieppuu erityisesti
Faustin ympärillä. Tilanne
hämmentää Faustia, mutta
Wagnerin mukaan koira on
ehkä kadottanut isäntänsä
ja etsii Faustista tukea. Kun
ystävykset saapuvat Faustin kotiovelle, koira livahtaa tohtorin mukana sisälle.
Siellä koiran käytös hämmentää Faustia. Erinäisten
ääni-ja savuefektien jälkeen
puudelista on muuntunut
Mefistofeles eli Paholainen
puettuna vaeltavaksi oppineeksi. Tällöin Faust toteaa
: ? Das also war des Pudels
Kern ! ? ? Tämä siis oli villakoiran ydin ! ? Tilanteeseen sisältyy yllätystä ja
ahaa-elämystä. Villakoiran
ydin ja ydin eivät siis välttämättä ole synonyymejä.
Sanonta pesäero esiintyy
urheiluun liittyvässä kielenkäytössä. ? Jo ennen
loppusuoraa Kankkunen
teki selvän pesäeron muihin juoksijoihin ?. Alkuaan
pesäero on oikeudellinen
käsite. Aikoinaan tuomio-
istuimen päätöksellä voitiin avioliiton omaisuusyhteys purkaa avioliiton sinänsä pysyessä voimassa.
Opiskellessani juridiikkaa
1950-luvulla pesäeroa koskevat säännökset tuli osata. Niitä nimittäin sovellettiin ennen vuoden 1929
avioliittolain voimaantuloa
solmittuihin avioliitoihin.
Muistan kuinka professori Ilmari Caselius luennolla naureskeli radioselostaja
Pekka Tiilikaisen pesäeroselostuksille.
Ilmari Caselius asui pitkään
Munkkiniemessä
eräässä Eliel Saarisen piirtämistä rivitaloista Hollantilaisentiellä .Kirjallista kuulustelua seuraavassa suullisessa tentissä en kuitenkaan ollut hänen luonaan,
ilmeisesti siksi, että hänen
toinen vaimonsa Hilkka oli
isäni serkku. Caselius osallistui kunnallispolitiikkaan
silloisessa Munkkiniemen
yhdyskunnassa ja kannatti Munkkiniemen liittämistä Helsinkiin.
Opiskeluaikanani seurasin kesällä 1954 istuntoja
Helsingin raastuvanoikeudessa saadakseni kasaan ne
30 päivää, jotka tutkintovaatimusten mukaan kuuluivat opintoihin. Tällöin
kuulin ensimmäistä kertaa
sanonnan ? läpihuutojuttu
? Sehän tarkoittaa sitä, että
juttu, etenkin rikosasia, lykätään jonkin välttämättömän selvityksen puuttumisen vuoksi. Tällöin itse asiaa ei käsitellä. Nykyään läpihuutojutulla tarkoitetaan
ennakolta helposti tai jopa
varmasti ?läpivietävää? asiaa. Esimerkiksi jos nimitysasia on ennakolta sovittu päättävien tahojen kesken.
Riita-asioissa oi-
keudenkäynnissä on kantaja ja vastaaja. Edellinen
nostaa kanteen, jossa vaatii jotakin vastapuolelta eli
vastaajalta. Kansanomaisesti on sanottu, että kantaja
on se joka päälle kantaa
ja vastaaja se joka alta vastaa. Altavastaaja tarkoittaa
nykyään kuitenkin henkilöä, joka joutuu vastaamaan
kiusalliseen kysymykseen
omasta tai ryhmän puolesta etenkin yllättävässä
tilanteessa.
Muistelen, että
ollessani tuomioistuinharjoittelussa tehtiin käräjillä konseptipöytäkirja, joka sitten
kirjoitettiin puhtaaksi. Kaiketi nykyäänkin käytetään
kirjallisen esityksen luonnoksesta nimitystä konsepti. Uudempi merkitys konseptille on periaate tai toimintamalli. Esimerkiksi yrityksellä on tietty konsepti .
Joltakin voi mennä konseptit sekaisin kun oikein menee hämmennyksiin.
Lopuksi palaan
vielä
kesän 1954 istuntopäiviin
Helsingin raastuvanoikeudessa. Monia tuomaripersoonia on jäänyt mieleen.
Useilla oli ruotsi äidinkielenä. Syyttäjistä muistan erityisesti kaupunginviskaali
Henry Herlinin, joka asui
pitkään Munkkiniemessä.
Herlinillä oli hyvin kantava ääni, minkä vuoksi hänellä oli lempinimi ? Kuiskaaja ?. Ääni kuului joskus myös Munkkiniemessä.
Herlin suoritti varusmiespalveluksensa ratsuväessä ja jatkosodassa hän sai
ylennyksen ratsumestariksi eli kapteenia vastaavaan
arvoon.
Erkki Wuori
MunkinSeutu
14
Nro 4 ? Viikot 8-9
Munkkiniemen Puistotiellä
avautui uusi K-Market
Jatkoa sivulta 3
??Kaupassa suositaan paikallisia tuotteita, esimerkiksi avajaisiin on tehty Munkkiniemen oma pienpanimo-
olut Kreivi.
? Toteutamme asiakkaiden
toiveita ja haluamme tehdä
paikallisten pientoimittajien
kanssa yhteistyötä. Haluamme tehdä kaupastamme mo-
dernin, palvelevan lähikaupan. Facebookissa olemme
saaneet ja kysyneet toiveita
asiakkailta jo ennen avausta, kertoo Karvinen.
Kaupan avajaiset olivat
torstaina 9.2., jolloin läheisen päiväkodin lapset tulivat leikkaamaan kauppiasparin kanssa avajaisnauhan.
Paikalla olivat lisäksi Keskon Etelä-Suomen aluejoh-
Karoliina Laine jakoi ilmapalloja ja Nea Ketola jakoi makkaroita
kaupan avajaisissa.
taja Antti Palomäki sekä
Munkinseudun asukasyhdistyksen hallituksesta Erkki Wuori.
K-Market Munkkiniemi
työllistää kahdeksan työntekijää kauppiasparin lisäksi. Kauppa on avoinna maa-
Uusi kauppa hohti uutuuttaan Munkkiniemen Puistotiellä. Kahvinkaadossa kauppias Juri Karvinen.
Kolumni
Kaupunkilaiset ja yritykset tekevät
yhdessä elinvoimaisen Helsingin
??Kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien ja yrittäjyyden edistäminen ovat
Helsingin elinvoiman ehdoton edellytys. Kotikaupunkiamme on rakennettava yhteistyössä asukkaiden, järjestöjen, yrityksien ja seurakuntien kanssa.
Työ on kaupunkimme
keskeinen hyvinvoinnin
edellytys. Ikävä kyllä raskas byrokratia kampittaa
edelleen yrittäjiä, kasvumahdollisuuksia ja nitistää
työpaikkoja. Turhat kiellot
ja hidas lupakäytäntö estävät helsinkiläisiä viihtymästä ja rakentamassa heille
sopivaa kaupunkikulttuuria, mikä on täysin kaupunkilaisjärjen vastaista.
Helsingin Yrittäjien tekemä tuorein yrittäjäkysely osoittaa, että kotikaupungillamme on vielä paljon tehtävissä yrittäjyydelle
myönteisen ympäristön luomisessa. Helsinki on kaukana kärjestä kaupunkien
välisessä vertailussa elinkeinopolitiikan tekijänä. Yrittäjät toivovat yhden luukun
periaatetta yrittäjyyspalveluille sekä tasapuolisempaa
kohtelua yrityksille koosta
ja toimialasta riippumatta.
Pitkään kestävät lupapäätökset syövät investointeja.
On hyvä, että kokoomuksen johdolla Helsingissä on
nostettu yrittäjyyden edistäminen kotikaupunkimme
yhdeksi strategiseksi painopisteeksi. Se, onko pääkaupunkiseudulla työtä ja
yrittäjyyttä, on merkityksellistä jokaiselle helsinkiläi-
selle. On tärkeää, että elinkeinoelämä ja asukkaat otetaan nykyistä vahvemmin
mukaan kaupunkisuunnitteluun. Myös yrityksille on
tarjottava uusien työpaikkojenkin luomisen näkökulmasta monipuolisia sijoittumismahdollisuuksia.
Helsingin on tehtävä hallinnostaan entistäkin asukaslähtöistä ja yrittäjäystävällisempää. Kaupungistamme löytyy paljon asioita, jotka voidaan vain toisin
tekemällä uudistaa ilman
lainmuutosta tai lisärahaa.
Näin helpotetaan kaupunkilaisten arkea ja yrittäjien
työtä. Kaupungin kaikessa
päätöksenteossa on oltava
lähtökohtana ratkaisuhakuisuus ja sallivuus.
Helsingin kaupunkikulttuurissa on omat piirteensä, moni tapahtuma on vapaaehtoisten varassa ja itse
tehty. Tuhannet helsinkiläiset osallistuvat tapahtumiin
tai kaupunginosajuhliin, joita syntyy koko ajan lisää.
Ihmisen toimintaa estäviä
lupabyrokratioita on edelleen järkeistettävä ja purettava. Näin Helsinki pysyy
viihtyisänä ja kiinnostavana
niin asukkaille kuin palveluyrittäjillekin.
Helsinkiä on kehitettävä
niin, että eri kaupunginosien
ääntä kuullaan. Kaupungissamme on saatava käännettyä useita kaupunginosia piinaava pienten liikkeiden väheneminen ja kaupunkikulttuurin kuihtuminen. Pienet
kaupat ja kahvilat ja ravintolat sekä lähipalvelut tekevät
Sari Sarkomaa
asuinalueista persoonallisia,
viihtyisiä ja vetovoimaisia
asua ja elää. Tähän tuo varmasti uutta vauhtia tekeillä
oleva ja vuonna 2018 alkava Helsingin uusi johtamismalli. Sen keskeinen tavoite
on vahvistaa kaupunkilaisten
äänen kuulumista.
Kaupunkilaisten ajatukset ovat paras rakennuspuu viihtyisälle ja toimivalle Helsingille. Kotikaupunkimme on oltava kaiken
ikäisille ihmisille, jokaiselle
helsinkiläiselle, hyvä paikka asua ja elää.
Otan mielelläni vastaan
ajatuksia ja palautetta kaupunkimme palveluiden kehittämiseksi. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua
kotisivuiltani tai ottamalla
minuun muuten yhteyttä.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi
nantaista lauantaihin klo 7
?22 ja sunnuntaisin 9 ?22.
Torstaiaamun ryysiksessä avajaispäivänä uudessa
kaupassa ehti vierailla lähes 600 henkeä. Eli hulinaa riitti, uusi kauppa kiiinnosti munkkiniemeläisiä.
Kuntavaaliehdokkaat: A-oluen
tuominen kauppoihin lisäisi kulutusta
Yli puolet Suomen ASH ry:n selvitykseen
haastatelluista kuntavaaliehdokkaista arvioi, että
vahvojen alkoholijuomien tulo kauppoihin lisäisi
kuntalaisten alkoholin kulutusta.
??? Kunnilla ei ole varaa
niihin kustannuksiin, joita
suunnitelluilla alkoholipoliittisilla päätöksillä väistämättä on, toteaa toiminnanjohtaja Mervi Hara.
Suomen ASH ry:n Kantar
TNS Oy:llä teettämän selvityksen mukaan hieman
yli puolet kuntavaaliehdokkaista uskoo, että vahvempien alkoholijuomien tulo
myyntipisteisiin lisäisi kuntalaisten alkoholin kulutusta. Haastatelluista 52 prosenttia on tätä mieltä. 43
prosenttia arvioi, että muutoksella ei olisi vaikutusta
alkoholin käyttöön ja neljä prosenttia arvelee, että
muutos vähentäisi alkoholin kulutusta.
Hallituksen kaavailujen
mukaan kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla myytävien
alkoholijuomien
enimmäisvahvuus nostettaisiin nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin.
Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaista peräti joka
viides uskoi, että nykyistä
vahvempien alkoholijuomien tulo kauppoihin hillitsisi kulutusta. Keskustan ehdokkaista näin ajatteli kuusi prosenttia.
Muista puolueista ei tässä
selvityksessä löytynyt vastaajia, joiden mielestä uudistuksella olisi alkoholin
käyttöä hillitseviä vaikutuksia. Enemmistö Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaista katsoi,
että uudistus lisäisi alkoholin kulutusta.
? Vaikka otos on pieni,
se antaa viitteitä siitä, että
kuntavaaliehdokkaat ymmärtävät eduskunnassa tehtyjen päätösten vaikutukset
kuntien arkeen. On kuitenkin hämmästyttävää, että
yli 40 prosenttia vastaajista ei nähnyt saatavuuden
ja kulutuksen välistä yhteyttä. Ilmeisesti tieto siitä,
että alkoholin tarjonta lisää
kulutusta, ei ole tavoittanut kaikkia kuntavaaliehdokkaita, huomauttaa Suomen ASH:n toiminnanjohtaja Mervi Hara.
? Kunnilla ei ole varaa niihin inhimillisiin ja
taloudellisiin kustannuksiin, joitasuunnitelluilla alkoholipoliittisilla päätöksillä väistämättä on, Hara
jatkaa.
Hara pitää selvänä sitä,
että sote-uudistuksella tavoitellut säästöt hukataan,
jos alkoholilain kokonaisuudistus toteutuu nyt ehdotetussa muodossa.
? Ei ole kestävää tai kansantalouden kannalta järkevää tehdä toisella kädellä
yhdensuuntaisia päätöksiä
ja kumota ne toisella. Vahvojen juomien tuominen
kauppoihin olisi yksi keskeinen, alkoholin kokonaiskulutusta, kustannuksia ja
terveyshaittoja lisäävä päätös, Hara sanoo.
Ehkäisevä päihdetyö
kannattaa
Lähes puolet, 47 prosenttia vastaajista, arvioi, että
ehkäisevää päihdetyötä ei
oteta riittävästi huomioon
kunnan päätöksenteossa.
Vastaajista 72 prosenttia
olisi valmis ohjaamaan kunnan budjetista lisää varoja lasten ja nuorten päihteiden käytön ehkäisyyn.
Myös ehkäisevän päihdetyön tehostaminen kunnan
eri hallinnonalojen yhteistyötä tiivistämällä sai kannatusta yli puoluerajojen.
? Vaikka vastuu sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy tulevaisuudessa kunnilta maakunnille, iso osa alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävistä ja muista ehkäisevän
päihdetyön tehtävistä säilyy
edelleen kunnissa.
? Noin puolet kuntalaisten terveyseroista selittyy
alkoholin ja tupakan käytöllä. Toivottavasti valtuutetut muistavat myös vaalien jälkeen, että alkoholihaittojen ja tupakoinnin
vähentäminen kannattaa,
myös taloudellisesti, Mervi Hara sanoo.
Kantar TNS Oy (aik. TNS
Gallup Oy) kartoitti Suomen ASH ry:n toimeksiannosta kuntavaaliehdokkaiksi lupautuneiden käsityksiä
mm. alkoholilain uudistuksesta. Kyselyyn haastateltiin 12.-17.1.2017 yhteensä 100:aa siihen mennessä
ehdokkuutensa julkistanutta henkilöä eri puolueista,
eri puolilta maata.
Viikot 8-9 ? Nro 4
15
Rekiajelulle Seurasaareen
??Laskiaissunnuntaina
26.2. kannattaa lähteä
ulkoilemaan ja suunnata
kohti Seurasaarta, jolloin
paikalla on myös hevosajuri klo 11-16. Reen
eteen valjastetaan suomenhevonen Kiripassi,
Kaunialan sairaalan kummihevonen. Kelistä riippuen ajellaan joko reellä
tai kärryillä.
Liikkeelle lähdetään
juhlakentältä ja ajelumaksu on 4 ?/henkilö.
(Ajelulle on säävaraus ja
pakkasraja -15 C!). Sään
salliessa vauhtia voi ottaa myös vipukelkalla.
Myös juhlakentän kioski ja kahvila palvelevat.
Sunnuntai 26.2. kello
17.00
Maija Kauhanen & Tapa-
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
Julkaisija: Karprint Oy
Ilmoituspäällikkö:
Riitta Juslin
puhelin 413 97 377,
sähköposti
riitta.juslin@karprint.fi
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti
juha.ahola@karprint.fi
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
Ilmoitushinnat:
?/pmm
Etusivu
1,28
Takasivu 1,14
Tekstissä 1,09
Määräpaikkakorotukset
10%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
(24%) lisätään hintaan.
Ilmoitukset:
413 97 360, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Jakelupalaute:
http://hjex.fi/fi/jakelupalaute
Lue lehti myös:
lehtiluukku.fi
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2017
Kiinteistöhuolto
PASSIKUVAT HETI
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
kuvatapio
kuvatapio.fi
Munkkiniemen Kiinteistöhuolto
Vuokralle tarjotaan
Vuokrataan tai myydään
AUTOHALLIPAIKKA ?Munkkiniemen Helmestä?, Ritok.t. 4.
Lämmin, valoisa, automaattiovi
kaukosäädöllä.
Tied. p. 0500 468 800 Mikko Hemminki
Laskiaisajelulle pääsee sään salliessa Seurasaaressa.
KotiGalleria T47 V -konserttisarja
??Kuvataiteilija Juhani Vierimaan kotigallerian uusimman näyttelyn yhteydessä
on konserttisarja. Konsertteihin on vapaa pääsy, mutta niihin on ennakkoilmoittautumien.
Valokuvaamot
ni Varis
Maija Kauhanen ja Tapani Varis ovat suomalaisen nykykansanmusiikin lahjakkaimpia nimiä.
Kauhasen erikoisalueensa
on Saarijärven kantele ja
sen lähes hävinnyt soittotyyli, jossa kannelta soitetaan puisella tikulla. Tapani Varis on puolestaan
multi-instramentalisti. Hänen erikoisalaansa ovat erilaiset puhaltimet. Variksen
ensimmäisellä soololevyllä
oli pääosassa munniharppu
eli märistysrauta, ensimmäisen kerran Suomessa.
Keskiviikko 8.3. klo
18.00-19.00 cembalokonsertti Pilvi Listo-Tervaportti,
cembalo:Bachia
maaliskuulle. Konsertti on
samalla näyttelyn päättäjäiset.
Keskiviikko 22.3. klo
18.00 Runoilta Niklas Salmi
Niklas Salmi on helsinkiläinen runoilija, kääntäjä
ja tulkki. Häneltä on ilmestynyt kaksi runoteosta. Salmi on myös aikakauslehti
Haikun päätoimittaja.
Sunnuntai 26.3. klo 17.00
Merja Ikkelä, harmonikka- Ilpo Tiihonen, lausunta: Helsinkiaiheisia runoja.
Ilpo Tiihosen omaääniset runot saavat lisää avaruutta ja sävyjä Merja Ikkelän sävelkulkujen mukana.
Konsertteihin paikan varmistamiseksi ennakko ilmoittautuminen:
Juhani
Vierimaa p. 0451046767.
Konsertit ovat maksuttomia, mutta niissä kerätään
vapaaehtoinen pääsymaksu esiintyjille.
KotiGalleria T47 V, Siltasaarenkatu 11 C 47
Laskiaisrieha Pikku Huopalahdessa
??Pikku Huopalahti seura järjestää laskiaisriehan
26.2. klo 11-15. Pikku Huopalahden asukastalo, Tapa-
nilan asema, Tilkantori 12.
Hevosajelua, VPK, hernekeittoa, laskiaispullaa, grillimakkaraa.
Kampaamot
rusteella.
Voittajaksi kruunattiin
tänä vuonna helsinkiläinen Olavi Saarinen, 11.
? Tuntuu kyllä ihan kivalta olla Suomen mestari. Uskon, että voiton ratkaisi lopun kuperkeikka, parkouria harrastava Olavi kertoi
tuoreeltaan voiton jälkeen.
Voittaja sai kaiverretun
palkintopokaalin, Huimalan kymmenen kerran sar-
Parturikampaamo
puh. 040-9000 989
kiinteistopalvelu@gmail.com
munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info
www.kiinteistopalvelu.info
Saga-Hius
Merja Lampa
Saga-Seniorikeskus
Munkkiniemi
Dosentintie 12, 00330 Helsinki
Lämpö- ja
vesijohtoliike
ta, pukujen loistoa ja suuria tunteita. Jerrman on kuvannut kaksipäiväistä tapahtumaa vuosina 2013?2016.
Näyttely on myös kunnianosoitus syksyllä 2016 tapaturmaisesti menehtyneelle kotimaiselle burleskitähdelle, Sir Willy Waterlilylle.
Hän oli Helsinki Burlesque
-festivaalin karismaattinen
vakioesiintyjä, jonka ohjelmanumeroista välittyi suomalaiselle burleskille tyypillinen esiintymisen riemu ja
kekseliäisyys.
Siivouspalvelut
Kaikki kotitalouksien
siivouspalvelut!
LVI
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
jakortin sekä pulkan ulkona
tapahtuvia laskuoperaatioita varten. Kisaan osallistui
yhtensä 249 laskijaa.
? Huimala täyttyi ennätysnopeasti tunnissa. Paikalla
oli noin 800 vierasta, lapset tapasivat hyväntuulisina
idoleitaan ja kaikilla tuntui
olevan hyvä mieli, Huimalan toimitusjohtaja Kimmo
Stude kertoo.
Helsinki Burleski
? Minna Jerrmanin valokuvia
??Noin 20 000 katsojaa,
tuhat metriä kangasta, 30
000 paljettia ja kymmenen
kiloa kimallehilettä. Helsinki Burlesque -festivaali on
herättänyt ihastusta jo vuosikymmenen ajan. Festivaali pyörähtää käyntiin Helsingissä viimeisen kerran
maaliskuussa 2017.
Minna Jerrmanin valokuvanäyttely 22.2. - 26.3. juhlistaa kymmenvuotiasta festivaalia; sen vauhdikkaita,
hauskoja ja sensuelleja esityksiä meiltä ja maailmal-
? Painepesut
? Hälytys- ja
valvonta 24h/vrk
? Lumityöt ja
hiekoitustyöt
? Imulakaisukonepalvelut
Pyydä tarjous!
Liukumäenlaskun mestariksi
11-vuotias Olavi Saarinen
??Helsinkiläisessä Reippailuhalli Huimalassa järjestettiin ystävänpäivänä liukumäenlaskun epäviralliset
SM-kilpailut. Kisat laskettiin
Suomen pisimmässä, yli 70
metriä pitkässä sisäliukumäessä. Jokainen SM-laskusuoritus valokuvattiin ja
voittajan valitsivat suosikkitubettajat Deata, Siruaurora sekä Miklu laskijoiden
tekemien tuuletuksien pe-
? Kiinteistönhuolto
? Siivouspalvelut
? Huoltomiespalvelut
? Talonmiessijaisuudet
Helsinki Burlesque -festivaali järjestetään 2.?5.3.2017.
Juhlavuoden ohjelmassa on
työpajoja sekä 3.?4.3. päätapahtuma, jolloin lavalla kimaltaa kotimaisten ja kansainvälisten tähtien kimara.
Minna Jerrman on helsinkiläinen valokuvaaja ja toimittaja. Hän työskentelee
Kamera-lehdessä.
Näyttelyyn liittyy luentoja. Ensimmäinen luento
?Burleskin ABC? torstaina
23.2. klo 17 Virka-galleriassa, Sofiankatu 1.
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
p. 010 281 2600
Soita emännille
www.lakeudenpito.fi
Terveyspalvelut
HOITOA RIIPPUVUUKSIIN
HELSINKI - TILKANTORI 4
Minnesota-mallista avohoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen.
Hoitoa myös läheisille sekä
ruoka-aineriippuvuuksiin.
Kirjamme Viimeinen pisara
myös äänikirjana. Tilaa:
www.avominne.fi
Munkinseudun voit noutaa
seuraavista paikoista:
Pitäjänmäki, kirjasto
Pohjois-Haaga, kirjasto
Tali, urheilukeskus
Munkkivuoren S-market
Munkkivuoren Apteekki
Munkkivuoren Ålandsbanken
Munkkivuoren Kahvila
Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra
Munkkivuoren seurakuntatalo
Munkkivuoren parturi
Munkkivuoren K-kauppa
Ulvilantie, Parturi ja suolahoito
Munkkiniemen puistotie
---Neste
---Raikan Rauta
---Kiinteistömaailma
---Alepa
---Huoneistokeskus
---Munkkiniemen Yhteiskoulu
---Saga Seniorikeskus
---Ruissalo säätiö
---Apteekki
---Kirjasto
---Nordea
---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy
Professorintie 2
---Munkkiniemen Apteekki
MunkinSeutu
16
Nro 4 ? Viikot 8-9
K-Market Munkkiniemi
ark 7-22
la 7-22
su 9-22
?Kauppiaat Juri ja Sanna?
Kaikki hyvä on lähellä.
Tarjoukset voimassa ma-su 20.2.-5.3.2017 ellei toisin mainita.
KOKO VIIKON EDULLISET TARJOUKSET
WOTKIN'S
Palvikassler
Vehnäpulla
pienleipomoiden laskiaispullia!
palana
14 kpl/700g,
esipaistettu
Meillä vaihtuva valikoima eri
Maista niitä kaikkia!
mm. Halmeen leipomon, Leivon leipomon ja
2
7
99
PS
(4,27/kg)
Haagan leipomon tuotteita
49
KG
SUOMEN JÄÄTELÖN
HERMANNIN
MURTOLAN HAMPPUFARMIN
550 ml
150 g
200 g
Näkkäri
Pistaasi jäätelö
8
4
95
Hamppusnacksit
4
55
PRK
(16,27/l)
K-Market Munkkiniemi
55
PKT
(30,33/kg)
Munkkiniemen puistotie 19, 00330
meidät löydät myös
OSTA
facebookista
& NOSTA
www.facebook.com
Helsinki | 050 3298252 3298252
Teboil Munkkivuori
palvelee joka päivä klo 22 asti!
Tällä kupongilla:
Tehopesu
vahalla
PS
(22,75/kg)
De b
it
KÄD EN TAITO M E S S U T
H E LS I N K I 4 . - 5 . 3 . 2 0 1 7
Suomessa käsityönä
valmistettuja tuotteita
Materiaaleja ja tarvikkeita -Työnäytöksiä
Tarjous voimassa
8.3. asti.
Autoasi korjaamo
HUOLTAA
ja KORJAA
kaikki merkit
Teboil Munkkivuori
p. 09-565 5800
Avoinna
ark. 6-22, la 7-22, su 8-22
Hyundai-huolto
Huopalahdentie 22
KEVÄÄN VÄRIKKÄIN TAPAHTUMA
Lauantai klo 10-17 / Sunnuntai klo 10-17
Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5
Aikuiset 10? ? Lapset 7-15 v. 5? ? Ryhmälippu 8?
Liput ovelta tai ennakkoon verkkokaupasta!
OT
LISÄTIED
W W W. K A D E N TA I TO M E S S U T. F I