Asustehuolto Ullastiina
Laajalahdentie 19,
00330 Helsinki
(09) 482 710
ugari.ukko.munkki@
gmail.com
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
Munkkiniemi
Perustie 19
~ Hyvä palvelu
(09) 488 404
~ Takuutyö
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
DONNA BIANCA
Kauneus -ja jalkahoitola
?
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi!
Nyt uutta Ecksteinilta:
Turvotusta laskeva ja silottava
silmänympäryshoito 30?
Juhlakauteen: Ripset kulmat + geelilakkaus 68?
Jalkahoito 50? | Kuorinta ja hieronta 55?
Soita ja varaa aikasi 050 3300588 ? Tervetuloa!
www.donnabianca.fi
MunkinSeutu
Välittäjillä
on väliä.
Ota yhteyttä meihin niin
saat kaksi välittäjää
yhden hinnalla
44. vuosikerta - Nro 20
Suomen Asuntopalvelut Oy
Metsänneidonkuja 12, Espoo
Tutustu tähtiluokitukseemme
LKV Mähönen & Mähönen Oy
NÄYTTÖJÄ LÖYTYY.
Helsinki, Kasarmikatu 36
Maija Hertz-Baumann
Partner
040 680 7700
maija.hertz-baumann@huom.fi
Betjäning
även på
Svenska!
Helsinki / Kuusisaari
RT
139,5 m²
Helsinki / Munkkiniemi
KT
77m²
4h+k+rt+kph+2wc+s+2vh+p+ aidattu piha. Parasta Kuusisaari asumista
loistavassa yhtiössä. Kahden tason
rivitaloasunto jossa erinomainen
pohjaratkaisu ja länsipuoleinen
kaunis pieni piha.
2h+k+palv.h. Rauhallinen ja viihtyisä koti. Makuuhuoneista ja keittiöstä on näkymä puistomaiselle
pihalle. Kaupat ja kahvilat ovat
aivan vieressä. Ihana pienen perheen koti!
Mh. 775.000?. (E2007)
Kuusisaarenpolku 2 D
Mh. 349.000?. (D)
Laajalahdentie 26
9567475
Helsinki / Lehtisaari
PT
133+133 m²
5h+k+s+p. Kauniissa ympäristössä
toimivapohjainen kaksikerroksinen
Hitas-koti, sisäänkäynti omalta terassiparvekkeelta. Mahdollisuus
tehdä kodista omiin tarpeisiin sopiva!
5h+k+s+kellari. Remontoitu edustava koti merellisessä Lehtisaaressa.
Kaksi suurta olohuonetta, kaksi takkaa, upea Spa-henkinen saunaosasto, Scavolinin keittiö, tilaa suurellekin
perheelle. Sovi yksityisnäyttö.
Mh. 335 923,16? Vh.340.000?.
(E2007)
Mesenaatintie 1 C
9810220
Bargain business in Fuengirola
(nhclinicas.es)
33 % of the shares for sale
9446478
OSTAMME KULTAA,
hopeaa, platinaa ja palladiumia kaikissa muodoissa.
Eteläranta 14, (09) 654 446, ma-to klo 9-18, pe klo 9-16
Katso hinnat: www.rasmussen.fi
lo
m e ta l l
i
en
This polyclinic has permission from Health
authorities for Dentistry, Dermotology, Gynecology,
GP.Anesthetic medicine and Cosmetic Surgery,
Chiropody, Physiotherapy, Psychology, Endocrinology
& Nutrition, Facial fillers and Facial & Body
treatments (Ultrasound, R.F., Ultracavitation,
Hair removal Laser, etc.)
Mh. 990 000?. (F2007)
Pyhän Laurintie 7.
ja
Patrick Frisk
Partner, M.Sc.
040 534 3590
patrick.frisk@huom.fi
9968530
Helsinki / Munkkivuori
KT
99,5m²
e r r ät y s
OTA
YHTEYTTÄ
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
ki
2013 - Viikot 44-45
Ostamme kierrätykseen jalometalliromua, joka sulatetaan,
jalostetaan ja käytetään raaka-aineena tehtaallamme.
The real price of 33 % was 250 000 euros
and now is reduced to 110 000 euros.
For more information please contact;
in Spain, Mr. Nasser Farzaneh 00 34 607 560 556 or
in Finland, Dr. Jose Etemad 00 358 872627
K.A.Rasmussen on pohjoismaiden johtava jalometallialan yritys.
Valmistamme jalometallituotteet kultasepille, teollisuudelle ja hammasteknikoille.
Ammattilaisille ja harrastelijoille työkalut ja materiaalit korujen valmistamiseen.
Sijoitustarkoituksiin tai lahjaksi jalometalliharkot ja -kolikot.
Tutustu tuotteisiin myyntinäyttelyssämme sekä verkkokaupassamme:
www.rasmussen.fi
MunkinSeutu
2
LIIT
ASIA Y KANT
A
KKA
AKS I
Viikot 44-45
29? 33?
Munkkiniemen
Puisto apteekki
Verhoomo Tiisa Raati
lahjaksi
?Tyyli- ja antiikkihuonekalut
?Modernit kalusteet
?Kangas- ja tarvikemyynti
?Kuljetus
VÄLITÄ OMASTA SEKÄ
YSTÄVÄSI TERVEYDESTÄ
Ma 4.11. klo 13-15
Maksuton verenpaineen mittaus/Hoivapalvelu Sellina.
Vichy -tuote-esittely kello 10-18. Tuotteet -10%
nyt tarjous
KIPUKOUKKU VÄRIKKÄÄSTÄ
LUONNONKUITU MATERIAALISTA
Ti 5.11. klo 13-15
Soita ja tilaa ilmainen
arviointi p. 040-774 2565
Munkkiniemessä jo vuodesta 2001!
Tilaa kätevästi nettikaupastamme avajaistarjoushintaan:
Puukoukku 33?, Luonnonkuitukomposiitti 29?.
Tilaa kotiin, ilman postikuluja!
Antioksidanttimittaus/tähtiolo (40euro)
Ke 6.11. klo 13-15
video-opastus
WWW.KIPUKOUKKU.INFO
Maksuton puristusvoimamittaus/Teamo
Hyvinvointipalvelut Minna Pirinen
To 7.11. klo 10-16
Diasporal-esittely. Tuotteet -10%
Pe 8.11. klo 11-13
Vitamiiniesittely
Lounas
ark. klo 10.30?15
Salaattipuffet, pääruoka
TERVETULOA!
Maukas à la carte
MUNKKINIEMEN PUISTO APTEEKKI
Meiltä
mausteinen
nepalilainen
tee ja kahvi
sekä
paikallinen
olut.
Munkkiniemen puistotie 15, p. 020-734 5700
? erikoisuuksia ja
tuttuja herkkuja
Avoinna arkisin ma-pe 9-19, la 10-14
Take away, A-oikeudet
yksityistilaisuudet (100 paikkaa) juhlabuffet,
catering, merkkipäivät, kokoukset
munkkiniemenpuistoapteekki@apteekit.net
?
carte
Pikkujoulutarjoukset ma- peA´la
klo 15-22,
LOUNAS klo 10:30-15:00
la-su klo 12-22
kaikki listalta
-10%
Täyden palvelun hautaustoimisto
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Kaikkiin annoksiin sisältyy
basmatiriisi, tandoori naanleipä,
jogurttiraitakastike, papuja ja salaatti.
Voimassa koko marraskuun 30.11. asti tällä kupongilla
?
Nepalilainen Ravintola Gurans
Hautauspalvelu Pietét Oy
Munkkiniemi
-20%
Kaikkiin annoksiin sisältyy
basmatiriisi, tandoori
naanleipä, raita papukastike tai
minttuchutney ja salaattibuffet
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
kaikki listalta
Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181
Ma-pe 10.30?22.30, la-su 12?22.30
Teboil -bensawww.ravintolagurans.fi
Tapiola
Kauppamiehentie 1
Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo
puh. 4559 5650
asemaa vastapäätä
Helsingin kirjamessujen kuvasatoa:
??Helsingin kirjamessujen
teemamaana oli tänä vuonna Saksa. Uutta messuilla
olivat lukupiirit, Tiedetori
ja Tarinalaakso. Helsingin
Kirjamessujen avajaisissa jaettavan Rakkaudesta kirjaan ?tunnustuspalkinnon
sai tänä vuonna lukukoira
Börje ja terapiakoiran ohjaaja, erikoiskirjastonhoitaja Raisa Alameri. Palkinnolla tahdotaan herättää
keskustelua merkityksellisestä lukukoiratoiminnasta, jolla rohkaistaan lapsia
lukemaan. Kirjan lukeminen rauhoittaa, ja lukukoira
rauhoittaa lasta lukemaan.
Rakkaudesta kirjaan -tunnustuspalkinto on Suomen
Messusäätiön 5000 euron
vuosittainen palkinto, joka
jaetaan Helsingin Kirjames-
sujen yhteydessä nyt 13.
kerran. Palkinnon saajan
päätti yksimielisesti palkintoraati, johon kuuluivat Suomen Kustannusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Pasi Vainio,
kirjailija Sofi Oksanen, toimittajat Suvi Ahola, Sanna
Nikula ja Philip Teir, tiedottaja Reetta Ravi ja toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.
Messuilla olivat mukana
Suomen tärkeimmät kirjailijat, politiikkoja, vaikuttajia,
tiedemiehiä ja taiteilijoita.
Esiintyjiä oli 1000 ja heistä
yli 40 on kansainvälisiä kirjailijavieraita 9 eri maasta.
Teemamaa Saksa toi messuille 21 kirjailijavierasta.
Avajaispuheen piti professori Jörn Donner. Painok-
Dosentti, historiantutkija ja kirjailija Hannu Rautkalliota
haastattelee toimitusjohtaja Petteri Paasilinna teoksesta
Alistumisen vuodet 1954 ? 1961. Ilmiöllä, jota kutsuttiin
vasta 1970-luvulla ?suomettumiseksi? oli juurensa
1950-luvulla, kun Urho Kekkonen valittiin ensimmäisen
kerran tasavallan presidentiksi. Lopputuloksen Kekkosen
hyväksi vuonna 1956 takasivat lopulta Neuvostoliiton
salaiset väliintulot.
kaaseen tapaansa hän arvosteli valtiovaltaa ja kuntia
kulttuurin, lähinnä kirjastojen sulkemisilla. Itsenäisyyden juhlavuoden Vuoden
2017 kirjastohanke Helsinkiin taitaa jäädä tekemättä.
Kallion lukion opiskelijat pyörittivät jälleen Louhi-lavaa, jossa ilmaisutaidossa harjaantuneet lukiolaiset haastattelivat tämän
hetken mielenkiintoisimpia
nuortenkirjailijoita. Haastatteluiden lisäksi lukiolaiset
esittivät kirjailijoiden teoksista kumpuavaa puhetaidetta sekä johtivat paneelikeskusteluja kirjojen teemoista.
Hannu Hirvikoski
Antti Tuurin Mannerheimin ristin ritarit, oli suosiossa ja signeerausjono venyi pitkäksi
Kustannusosakeyhtiö PAASILINNAN ständillä.
TV:stä tuttu ja kansansuosiossa vuosikymmenet
paistatellut Heikki Kahila sai varsinkin naispuoliset
kirjamessujen kävijät hakemassa Kahilan uutuuskirjan,
Ääneen elettyä, omistuskirjoituksin.
Arktinen banaani osaston suosituimpia olivat
sarjakuvasankarit Juba Tuomola ja Pertti Jarla, joiden
teokset, Viivi ja Rivo-Riitta tekivät kauppansa ja
omistuskirjoitusjono oli pitkä.
Viikot 44-45
MunkinSeutu
44. vuosikerta ? nro 20
Ajankohtaista
Helsingin ja
Tallinnan
satamien
yhteishankkeelle
11,3 miljoonaa
Munkkiniemen yhteiskoulu on yksityinen koulu, jossa toimii peruskoulua korvaavat luokat 7-9 sekä lukio. Sitä ylläpitää Munkkiniemen
Yhteiskoulun Kannatusyhdistys ry. Koulussa on paitsi iso ja pieni voimistelusali myös 750 henkeä vetävä juhlasali.
Munkkiniemen yhteiskoulu täyttää 75 vuotta
??EU:n liikennekomissaari
Siim Kallas allekirjoitti 16.
lokakuuta Tallinnassa 11,3
miljoonan euron rahoitustuen Helsingin ja Tallinnan
Satamien yhteishankkeelle
nimeltään Twin-Port.
EU-rahoitustuki kohdistuu
Helsingin ja Tallinnan välisen lauttaliikenteen kapasiteetin lisäämiseen ja sujuvuuden parantamiseen molemmissa satamissa.
Investointien kokonaisarvo on 56,3 miljoonaa euroa.
Tuen määrä on 20 prosenttia kustannuksista. Helsingin
Sataman osuus tuesta on 76
prosenttia ja Tallinnan Sataman osuus 24 prosenttia.
Twin-Port -hanke sisältyy
Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto
TEN-T 2012-2015 ohjelmaan.
Marraskuussa juhliva koulu katsoo määrätietoisesti tulevaisuuteen
Munkkiniemen yhteiskoulussa vietetään marraskuun alussa juhlavia hetkiä. Koulu juhlii 75-vuotissyntymäpäiväänsä. Koko viikon kestävät juhlallisuudet huipentuvat pääjuhlaan lauantaina 9.11.
??Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan kaksi teosta. Koulun
moninaisia vaiheita luotaa historiateos Munkasta maailmalle ? Munkkiniemen yhteiskou-
lun historia 1938?2013, jonka
on kirjoittanut yliopistonlehtori, dosentti Jari Salminen.
Sivu 9
Vuoden Munkkalainen
-tunnustuksen saaneet:
2001 Vuorineuvos Jaakko Rauramo
2002 Poliisikomentaja Jukka Riikonen
2003 Professori, TaT Riitta Nelimarkka
2004 Professori, LKT Aarne I. Koskimies
2005 Professori, taiteilija Juhana Blomstedt
2006 Näyttelijä Mikko Leppilampi
2007 Helsingin Sanomien vastaava
päätoimittaja Janne Virkkunen
2008 Kouluneuvos Jorma Rytkönen
2009 Aalto yliopiston rehtori, FT Tuula Teeri
2010 voimistelunopettaja Pentti Nohynek
2011 KTT, Baltic Sea Action Groupin
perustajajäsen Anna Kotsalo-Mustonen
2013 Professori, kapellimestari Markus Lehtinen
Korppaanmäentiellä
uusitaan katupuita
??Pikku Huopalahden Korppaanmäentiellä välillä Tilkankatu?Paimionkuja uusitaan katupuut kasvualustoineen, runkotukineen ja juuristoritilöineen.
Betonikivet puiden alla uusitaan
myös ja asvaltti uusitaan jalkakäytävillä ja kadulla raitiovaunukiskoihin saakka. Kadun reunakivet asennetaan uudelleen.
Työt aloitetaan lähinnä Tilkankatua olevasta kadun osuudesta. Kaupungin puunhoitajat
ovat jo kaataneet osan vanhois-
ta puista ja kaatavat työn edetessä loputkin uusittavat puut.
Puukujanteissa tulee jatkossakin
olemaan pylvästervaleppiä, uudet taimet tulevat kotimaiselta
taimistolta.
Katu-urakka alkaa lokakuussa ja töitä tehdään niin pitkälle
kuin säät sallivat. Tavoitteena
on että katu olisi valmis vuoden loppuun mennessä. Urakoitsijana on kaupungin oma
tuottaja Stara.
Pisararadan vaikutuksia
esitellään Laiturilla
Asemakaavaluonnos esillä myös Töölön,
Pasilan ja Kallion kirjastoissa
Helsingin lähijunia varten
suunniteltua pisararataa ja
sen vaikutuksia esitellään
syksyn aikana useammassa
tilaisuudessa. Kallioon, Kruunuhakaan ja Hakaniemeen
kohdistuvia vaikutuksia
esitellään Laiturilla 11. marraskuuta.
??Asemakaavaluonnos on esillä
marraskuun loppuun asti myös
Töölön, Pasilan ja Kallion kirjastoissa, Laiturilla, Kaupungintalolla ja kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä viraston verkkosivuilla. Kaavaluonnoksen
perusteella valmisteellaan asemaakaavan muutosehdotus, jonka on tarkoitus valmistua ensi
vuonna. Kaavan käsittelee ensin kaupunkisuunnittelulautakunta, ja kaavan vahvistaa valtuusto. Lopullisen rakentamispäätöksen tekee eduskunta aikaisintaan vuonna 2014.
Helpotusta koko maalle
Pisararata helpottaisi valmistuessaan koko maan rautatieliikennettä, sillä se siirtää Helsingin lähijunaliikenteen omalle pisaranmuotoiselle tunneliradalleen. Maanalaiset asemat
tulevat suunnitelmissa sijaitsemaan Töölössä, keskustassa ja
Hakaniemessä.
Hakaniemen asema aiotaan
Keskustan alla kulkevan pisararadan asemat on suunnitelmissa
sijoitettu Hakaniemeen, keskustaan ja Töölööseen.
rakentaa metroaseman viereen,
siten että aseman pohjoispuolen sisäänkäynnit olisivat metron kanssa yhteisiä. Eteläiset sisäänkäynnit sijoitettaisiin Hakaniementorin eteläosaan.
Keskustan asema tulisi Kampin ja Rautatieaseman väliin,
Töölön asema Töölöntorin ja
Mannerheimintien välille.
Kaavaluonnokseen esitetään
kolmea työtunnelia, joiden kautta louhittu kiviaines kuljetetaan
ulos. Hakaniemen aseman työtunnelissa hyödynnettäisiin Diakoniapuistossa olevaa väestönsuojan työtunnelia, Töölön aseman työtunneliin puolestaan
ajettaisiin Savilan pumppaamon
nykyistä tunnelia pitkin. Vain
keskustan asemaa varten pitäisi
rakentaa uusi tunneli Siltavuorenrantaan, sitäkin varten on jo
voimassa oleva kaava keskustatunnelin ramppia varten. ?mko
MunkinSeutu
4
MunkinSeutu
Viikot 44-45 ? Nro 20
Tiiviimpi kaupunki
yleiskaavan tavoitteena
V
uoden 2050 Helsingissä raideliikenne yhdistää tiiviisti
rakennettuja esikaupunkikeskuksia. Kantakaupunki on
laajentunut kaupunkibulevardeiksi
muutettujen moottoriteiden varsille.
Tällaista tulevaisuudennäkymää
esitetään Helsingin uuden yleiskaavan visiossa. Visiossa kuvataan
tahtotila yleiskaavan tärkeimmille
maankäyttöratkaisuille. Siinä ehdotetaan myös toimintalinjauksia, joilla tavoitteisiin päästään. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee
yleiskaavan visiota 22. lokakuuta.
Lähtökohta visiolle on ollut väestöennuste, jonka mukaan vuonna
2050 Helsingissä on noin 860 000
asukasta. Vision Helsinki on kauttaaltaan nykyistä tiiviimpi. Uusi rakentaminen on sijoittunut erityisesti
esikaupunkeihin raideliikenteen
asemien ympärille. Esikaupunkikeskuksista on muodostunut urbaaneja
asumisen, palvelujen ja työpaikkojen keskittymiä.
Myös kantakaupunki on laajentunut nykyisestä. Tilaa uudelle kantakaupunkimaiselle rakentamiselle on
otettu nykyisten moottoriteiden ja
moottoritiemäisten katujen varsilta.
Ne ovat muuttuneet kaupunkibulevardeiksi Kehä I:n sisäpuolella ?
Itäväylä Itäkeskuksesta kaupungin
rajalle asti. Joiltain osin väylät on
voitu kattaa tai tunneloida.
Vision Helsinki on verkostokaupunki, jonka useita keskuksia yhdistää raideliikenne ? metro, junat ja
poikittaiset pikaraitiotiet. Päivittäiset palvelut ovat lähellä asukkaita,
ja laajempien palveluiden luokse
pääsee nopeasti joukkoliikenteellä.
Tiivistyvä joukkoliikennekaupunki
luo puitteet ekologisesti kestävälle
yhdyskunnalle.
Joukkoliikenteen lisäksi kävely ja
pyöräily ovat houkuttelevia liikku-
mistapoja kaikkialla kaupungissa.
Käveltävää kaupunkia on syntynyt
lisää, ja uudet baanat muodostavat
sujuvan pyöräilyverkoston pitemmillä matkoilla.
Helsinki on vuonna 2050 vihreä
kaupunki, jonka vahvuuksia ovat
kaupunkimetsät ja kulttuuriympäristöt. Virkistysalueet ja -palvelut
ovat helposti saavutettavissa, ja
laajojakin yhtenäisiä viheralueita
on pystytty säilyttämään. Helsingin
vihersormet jatkuvat pääkaupunkiseudun laajoille virkistysalueille.
Merellisyyden merkitys Helsingille
on kasvanut: parantunut vesiliikenne on mahdollistanut merellisten
virkistys- ja matkailupalveluiden
kehittämisen.
Vuonna 2050 Helsingissä on 560
000 työpaikkaa eli lähes 150 000 nykyistä enemmän. Helsingin keskusta
on yritystoiminnan keskus. Kaupungissa on ehyitä työpaikka-alueita,
jotka soveltuvat myös teollisuuden
käyttöön. Yrityksille pystytään tarjoamaan toimitilatontteja erilaisiin
tarpeisiin hyviltä paikoilta eri puolilta kaupunkia.
Tavoitteena on, että yleiskaavan
luonnos valmistuu vuoden 2014
lopulla. Luonnosta tarkennetaan
yleiskaavaehdotukseksi niin, että se
on lautakunnan käsittelyssä arviolta
vuonna 2015 ja kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa vuoden 2016
aikana.
Yleiskaava on pitkän aikavälin
maankäytön suunnitelma, jolla
ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Se vaikuttaa siihen, millainen Helsinki on
vuosikymmenten kuluttua. Uusi
yleiskaava tarvitaan mm. siksi, että
Helsingin on pystyttävä tarjoamaan
kohtuuhintaisia asuntoja kasvavalle
väestölleen.
Helsinki haluaa tulla yritysmyönteisemmäksi kaupungiksi
??Yrittäjyyden merkitys
sekä Helsingin että koko
maan keskeisenä kehitysvoimana ymmärretään nykyisin aiempaa paremmin,
korostaa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.
Helsingissä toimivilla yrittäjillä on muihin kaupunkeihin verrattuna etunaan
iso väestöpohja, jolloin
erikoistuvillakin yrityksillä on mahdollisuus menestyä. Kaupunginjohtaja Pajusen mukaan kaupallisista palveluista löytyy kapeita segmenttejä, joiden yrityksistä jopa 70 prosenttia
sijaitsee Helsingin alueella.
? Kaupungin tavoitteena on harmoninen yritysrakenne, emmekä missään
tapauksessa halua erityisesti
suosia mitään toimialaa tai
arvata, mikä olisi kaupungin
kannalta hyvä tulevaisuuden
ala. Tällainen ennustaminen
menee pieleen kuitenkin.
Oleellista on, että kaupunki pystyy luomaan kaikille
yrityksille hyvät mahdollisuudet onnistua.
? Liiketilojen suhteen
meillä on keskimäärin hyvä
tarjonta eikä tonttivarannonkaan suhteen ole kroonista ongelmaa. Perinteisen teollisuuden harjoittamiseen on ollut tiivistyvän
kaupunkirakenteen vuoksi hieman vaikeampi löytää edullisia tiloja, varsinkin jos on tarve isoista tonteista, selvittää Jussi Pajunen. Yhteensä kaupungissa
toimii noin 40 000 yritystä,
määrä on pysynyt tasaisena
viime vuosien ajan.
Panostus
neuvontaan
Kaupunki on perustanut
YritysHelsinki -sivut nettiin
auttamaan niin oman yrityksen perustamista suunnittelevaa kuin myös jo toimivia kasvuyrityksiä. Yritysneuvonnan tuella on perustettu yli 10 000 uutta yritystä ja näistä viiden vuoden jälkeen on ollut toiminnassa 80 prosenttia.
? Olen ylpeä YritysHel-
singin toiminnasta. Elinkeinotoimi sivujen suunnittelijana on panostanut voimakkaasti niiden kehitystyöhön
ja tuloksena on kattava tietopaketti, johon aloittavan
yrittäjän sekä myös kasvuyritysten edustajien kannattaa ehdottomasti tutustua,
vakuuttaa Jussi Pajunen.
Kolmantena mielenkiintoisena Helsingin ja myös
koko Suomen kasvualana
Jussi Pajunen näkee kulttuurialan.
? Tuskin mistään muualta
maailmasta löytyy yhtä runsaasti korkeasti koulutettuja ja osaavia kulttuurialan
ammattilaisia kuin meiltä.
Alan opiskelijat valikoituvat ikäluokkansa huipuista
ja valmistuttuaan heillä on
usein ainoana vaihtoehtona
työllistää itse itsensä. Meillä onkin nyt ainutlaatuinen
mahdollisuus vahvistaa Helsinkiä kulttuurikaupunkina
ja tämä tarkoittaa, että samanaikaisesti pitää tapahtua monia asioita.
Viikot 44-45
Yleisönosasto
Kaksikielisyydestä
kohti monikielisyyttä
??Vapaa Kielivalinta ry
esittää, että julkisyhteisöjen
kielitaitovaatimuksia parannetaan vastaamaan käytännön tarpeita. Kaksikielisyys
nykypäivän vaatimuksilla
tarkoittaisi suomea ja englantia, mutta laki asettaa
epäolennaisia ruotsin kieltä
koskevia vaatimuksia. Kielitaitolaki [1] säätää, että
valtion henkilöstöltä, jolta
edellytetään korkeakoulututkintoa, vaaditaan myös
vähintään ruotsin kielen
tyydyttävää ymmärtämistä,
vaikka tehtävän suorittaminen ei vaatisi ruotsin osaamista. Laki kielitaitovaatimuksista pitäisi muuttaa siten, että virkamieheltä vaaditaan vain tehtävän kannalta olennaista kielitaitoa.
Suomesta puuttuu maailman valtakielten osaajia
sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Elinkeinoelämän Keskusliitto ha-
luaa suomalaisilta parempaa kielitaitoa. Olennaista on se, että vieraan kielen taidon pitää olla hyvä,
jotta siitä olisi ammatillista hyötyä [2]. Pakollinen
ruotsi tuottaa huonoja oppimistuloksia eikä ruotsin
taitoa tarvita juuri muualla
kuin Ruotsissa.
Tampereen
yliopiston
professori Jukka Havu kertoi yhdestä julkisella sektorilla esiintyvästä tapauksesta, jossa ongelma näkyy.
Opetusministeriöstä ei
löytynyt yhtään henkilöä,
joka osaisi kertoa ranskaksi suomalaisesta koulujärjestelmästä [3].
? Jokainen pakollinen oppiaine koulussa on pois
muiden oppiaineiden tunneista. Tuntijako on nollasummapeliä, ja siksi ruotsin vapaaehtoisuus avaisi tuntijakoon mahdollisuuden kehittää opetusta.
Suomen kielikoulutuspolitiikassa pitäisi siirtyä kaksikielisyydestä kohti monikielisyyttä. Kielten opiskelun pitäisi perustua tarpeeseen ja kiinnostukseen eikä
dogmaattiseen kielipolitiikkaan, toteaa Vapaa Kielivalinta ry:n varapuheenjohtaja Heikki Orsila.
Vapaa Kielivalinta ry,
Suomalaisuuden Liitto, Perussuomalaiset Nuoret ja
Kokoomusnuoret keräsivät 60 tuhatta nimeä kansalaisaloitteeseen vapaaehtoisen ruotsin puolesta. Vapaa Kielivalinta ry vie aloitteen eduskuntaan tulevan
talven aikana. Yhdistyksen
tarkoituksena on parantaa
suomalaista koulujärjestelmää sekä edistää monipuolista kielten osaamista.
Heikki Orsila
Vapaa Kielivalinta ry:n
varapuheenjohtaja
Järki mukaan
pyöräilyinvestointeihin
??Munkinseudussa on julkaistu lähiaikoina parikin
Helsingin pyöräilyinvestointeja koskevaa kirjoitusta.
Suunta
tulevaisuudessa näyttää olevan se,että
pyöräilijät aiotaan jatkossa monin paikoin pakottaa ajamaan kapeille pyöräväylille
ajoliikenteen
viereen,perusteluina
on
käytetty mm.sitä,että se
on pyöräilijöille turvallisempaa kuin ajaminen nykyisillä yhdistetyillä kevyen liikenteen väylillä. Kuinkahan monta vakavaa kolaria näillä yhdistetyillä väylillä on jalankulkijoitten ja
pyöräilijöitten välillä tapahtunut viime vuosina?
Nämä ajoväylien viereen
sijoitetut pyöräkaistat voivat olla joissakin kohdin
hyvä ratkaisu,mutta niitä
ei pidä alkaa tehdä esim.
Mannerheimintielle,jossa
ne toeteutuessaan vain lisäisivät pyöräiljöitten liikennevaloissa odottelua
ja olisivat todella vaarallisia pyöräijöitten joutuessa
odottelemaan bussiletkojen
lähtöä pysäkkien kohdalta. Mechelininkadun tuleva pyöräväyläsuunnitelma
on täysin turha ja Norden-
sköldinkadulle tehty pyöräväylä on jo osoittautunut
epätoimivaksi.
Näiden suunnitelmien takana ovat mm. Ex kilpapyöräilijä, Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Marek Salermo ja Otso
Kivekäs ja äänessä ovat
sekä netissä että julkisuudessa aina vastaavat n.2040 vuotiaat kovaa polkevat ?trikoopyöräilijät?. Itseni kaltaiset ?tavis? pyöräijät haluavat ajaa jatkossakin erillään autoliikenteestä ja rauhallisemmilla
reiteillä. Toivottavasti nämä
suunnitelmat eivät merkitse
nykyisten pyöräteitten lopettamista samalla,kun näitä vaarallisia kapeita uusia
väyliä aletaan väsätä. Investoinnit kannattaa suunnata
baanan kaltaisiin muusta
liikenteestä erillään oleviin
ratkaisuihin,jotka oikeasti
hyödyttävät suurta joukkoa.
Paljon on puhuttu myös
pyöräilyn terveysvaikutuk
sista,investoinnit kuulemma saadaan takaisin milloin
8,milloin 10 kertaisina tutkimuksesta riippuen. Fakta on kuitenkin,että moisia
syy/seuraus ei ole teoriassa
mitenkään mahdollista laskea ja monin paikoin pyö-
räväylien myötä kaventuvat ajoväylät saattavat pahentaa Helsingin kokonaisruuhkia. Pyöräily on lähinnä asennekysymys,ajan
itse paljon pyörällä keväästä syksyyn. Jos joku haluaa polkea pyörällä läpi
talven,tehköön niin, mutta
mitään järjettömiä summia
(marginaalikäyttöryhmän)
talvipyöräväylien kunnossapitoon ei pidä laittaa
ja turha tulla väittämään
talvipyöräilyä turvalliseksi
tai edes terveelliseksi vaihtoehdoksi. Helsingistä ei
myöskään tule Amsterdamia säänsä tai katujen rakenteensa puolesta.
Kaupungilla on jatkossa
suunnitelmia myös laittaa
monien lähiöittein julkisia yhteyksiä lisääntyvästi
vaihdollisiksi (mm.Munkkivuori) ja We love Helsinki liike kaipailee Helsinkiin 24/7 tyyppistä elämää ja kapeita umpikortteleita. Sopii vaan kysyä,mitä
mieltä valtaenemmistö on
näistä suunnitelmista?? Asioita kannattaa olla yhteydessä päättäjiin ja puhua
julkisuudessa,ennenkuin
on liian myöhäistä.
Juha Kastemaa
Lokakuussakin ne kukkivat
??Yöt ovat lokakuussa pimeitä. Päivät lyhenevät,
mutta kukkaikkunalla on
elämää.
Neljä kuukautta sitten ostin suuren vaaleanpunaisen pelargonian kukkakioskista. Jo viidettä kuukautta se kukkii parvekkeella
yhtä rehevänä kuin keväällä. Kylmää yötä vasten olen
sen nostanut sisälle. Sitten
taas päiväksi parvekkeelle. Vettä se vaatii ja pitää
Substralista.
Kylmien tullessa nostin
kesän parvekepöydällä viettäneet joulukaktukset sisälle. Nyt ne ovat täynnä nuppuja! Mikä kiitos hoitajalle!
Hautausmaalle hankin
Hakaniemen torilta joukon
callunoita, noita uusia syksyn eerikoita. Annoin niiden juoda juurensa kylläiseksi keittiön pesualtaassa. Sitten suihkutin kukil-
le hiuslakkaa. Se on pätevä
keino kukinnan jatkumiseksi lumen tuloon asti. Kuka
lie aikoinaan kehottanut.
Jopa Amazonin lilja, tuo
jota jotkut sanovat lehmänkorvaksi, alkoi työntää kukkavartta ja nyt siinä on neljä tuoksuvaa kuk-
kaa. Se ei ainakaan minulla
kuki joka vuosi ja aina on
kukinta yllätys.
Mitähän Sinun kukkaikkunallasi tapahtuu?
Marjatta Katajamäki
MunkinSeutu
Viikot 44-45
5
Kolumni
Kekriä juhlitaan Lasten kaupungissa Jaa, ei tyhjiä,poissa!
Kekrinä syötiin hyvin,
juhlittiin, tanssittiin ja tehtiin taikoja, joilla haluttiin
parantaa tulevan vuoden
satoa ja karjaonnea. Lasten
kaupungin koko perheen
kekrikekkereillä leikitään,
lauletaan, askarrellaan ja
vähän ennustetaankin ke-
krin tunnelmissa. Kekripukki ja Kylän-Kaisa tuovat
oman lisänsä juhlaan. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten Helsingin kaupunginmuseoon aina.
Nykyajan lapset tuntevat
luultavasti paremmin amerikkalaistyylisen hallowee-
nin kurpitsoineen ja kummituksineen kuin vanhan
kotimaisen kekrin.
Kekri oli kuitenkin aikoinaan vuoden tärkeimpiä juhlia, jota vietettiin satokauden päättyessä loka?
marraskuussa. Myöhemmin
se vakiintui marraskuun alkuun ja siihen yhdistyi kristillinen pyhäinpäivän vietto.
Monet vanhat kekriperinteet siirtyivät vähitellen
jouluun. Vanhastaan kekrinä syötiin hyvin ja tehtiin
taikoja, joilla haluttiin parantaa tulevan vuoden satoa ja karjaonnea.
Myös suvun vainajia oli
tapana muistaa esimerkiksi
jättämällä ruokaa pöytään
sekä lämmittämällä sauna
heille ja kodin haltijoille.
Kekristä alkoi aikoinaan
palvelusväen ainoa vuotuinen loma, vapaaviikko,
jolloin saattoi halutessaan
vaihtaa palveluspaikkaa.
Lisätietoja antaa museolehtori Hilkka Vallisaari, puh. 09 3103 6491 tai
hilkka.vallisaari@hel.fi.
Torvi kutsuu kekrijuhlaan
Lasten kaupungissa. Kuva:
Helsingin kaupunginmuseo
Varhaista asukastoimintaa
vesisodan tiimellyksessä
?? 1930-luvun jälkipuolisko
oli Huopalahden kuntaan
kuuluvassa Munkkiniemen
taajaväkisessä yhdyskunnassa todellisen rakennusbuumin aikaa. Kerrostaloja
kohosi etenkin Ison Puistotien (Munkkiniemen Puistotien) ja Perustien varrelle. ´Vuonna 1935 asukasluku oli 1469 mutta vuonna
1939 peräti 5287.
Asukasluvun kasvu ja
uudet korkeat kerrostalot
aiheuttivat kuitenkin ongelmia kunnallistekniikalle, josta huolehti Munkkiniemen kartanon pääosan
vuonna 1910 ostanut maanmyyntiyhtiö M.G. Stenius
Ab. Etenkin vesihuolto alkoi takkuilla Yhtiö oli rakennuttanut nykyisen Munkinpuiston alueelle pumppuaseman, mutta sen teho
ja alueen vesivarat eivät
olleet riittäviä. Tämä luonnollisesti aiheutti asukkaissa huolta ja ärtymystä. Kun
yhtiön yritykset tilanteen
korjaamiseksi eivät olleet
tyydyttäviä , syttyi keväällä 1938 niin sanottu Munkkiniemen vesisota.
Syksyllä tilanne kärjistyi niin, että 27.10. pidettiin Bio Ritassa Perustie 20
asukkaiden kokous. Osanottajia oli niin runsaasti,
että kaikki eivät mahtuneet
sisälle. Ulkopuolelle jääneet
saattoivat kuitenkin seurata
kokousta kovaäänisten välityksellä. Kokous vaati yhtiöltä välittömiä toimenpiteitä ja se lähestyi kirjelmin
myös yhdyskunnan valtuutettuja, Huopalahden kuntaa, maaherraa ja Helsingin
kaupunkia. Viimeksi mainitun toivottiin myyvän vettä
Munkkiniemelle. Kokouksessa syntyi myös ajatus perustaa yhdistys ajamaan kokouksen tavoitteita. Tämä
tapahtui viikkoa myöhemmin, 4.11.1938.
Yhdistyksen
nimeksi
tuli Munkkiniemen vuokralaisyhdistys- Munksnäs
hyresgästförening. Säännöistä ilmenee, että jäsenen tuli asua Munkkiniemessä vuokralla. Tämä asumismuoto oli tuolloin omistusasumista huomattavasti yleisempää. Yhdistyksen pääasiallisena tarkoituksena oli vaikuttaa kunnallistekniikan eri osa-alueisiin eli veden ja sähkön
saantiin, viemäriverkostoon
sekä katujen rakentamiseen
ja kunnosssapitoon. Yleisenä tavoitteena oli ? olojen
kehittäminen Munkkiniemessä sellaisiksi, että ne
vastaavat yhdistyksen jäsenille heidän Munkkiniemeen asuman asettuessaan
vakuutettuja asumisetuja ?.
Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri , tuleva tekniikan
tohtori Reino Castrén. Hallituksen jäseniä olivat mm.
diplomi-insinööri, tuleva
professori Jouko Pohjanpalo ja varatuomari, tuleva
keskusrikospoliisin päällikkö Kosti Vasa. Hallitus joutui heti myrskyn silmään.
Jo edellä mainitussa yleisökokouksessa oli nimittäin
vaadittu vuokrien alentamista ja vahingonkorvausta. Kun tähän ei suostuttu,
päätti noin 200 vuokralaista jättää marraskuun vuokran maksamatta tallettaen
summan kuitenkin silloisen PYP:n Munkkiniemen
konttoriin. Vuokranantajat
puolestaan ryhtyivät ulosotto ? ja häätötoimenpiteisiin. Tilanne laukesi nopeasti kun Stenius-yhtiön
osakkaat päättivät myydä
yhtiön Helsingin kaupungille sen jälkeen kun Munkkiniemen tontteja jo pitkään himoinnut kaupunki
oli tehnyt selväksi ettei se
myy vettä. Marraskuun 21
päivänä Helsinki alkoi rakentaa veden syöttöputkea.
Yhdistyksen tärkeimmäksi informaatio ?ja vaikutuskanavaksi tuli lehti nimeltä
Munkkiniemen vesiposti.
Kun vesisota oli voitettu,
muuttui nimi Munkkiniemen postiksi. Lehdestä käy
ilmi, että vesihuollon lisäksi yhdistyksellä oli muitakin aktiivisuuden kohteita.
Yhdyskunnan rakennusjärjestyksen ( vuodelta 1936
) soveltaminen aiheutti jatkuvasti ristiriitoja kun rakennuttajat usein pyrkivät
saamaan mahdollisimman
suurta rakennusoikeutta.
Myös rakentamisessa ja sen
rahoituksessa tuli esiin epäkohtia. Niinpä Munkkiniemen Posti selosti 11.2.1939
ilmestyneessä numerossaan
laajasti erään munkkiniemeläisen taloyhtiön konkurssirikosjuttua Haagan
käräjillä ja totesi loppukommenttinaan seuraavaa:
?Ennenkuin kaikki parikymmentä vireillä olevaa
ulosmittaus, -pakkohuutokauppa- ja konkurssijuttua
Munkkiniemen taloyhtiöissä on selvitetty saattaa tälle palstalle tulla lisää samanlaista täytettä?. Lehden
muutamissa numeroissa oli
nimittäin erityinen Rakennuskeinottelijoiden palsta.
Luonnollisesti
myös
vuokralaisten oikeudellisen aseman yleinen parantaminen kuului yhdistyksen
pyrkimyksiin. Se teki muun
muassa aloitteen valtioneuvostolle vuonna 1925 annetun huoneenvuokralain uudistamiseksi. Vuonna 1914
perustettu raitiovaunuyhteys Helsinkiin eli linja
M aiheutti mielenilmaisuja. Vaunut olivat ruuhkaisia ja vuorovälit pitkiä. Todettakoon, että Stenius-yhtiö oli vuonna 1926 myynyt
sekä M-linjan että Haagan
H-linjan Helsingin kaupungin omistamalle Helsingin
Raitiotie ja Omnibus- osa-
keyhtiölle.
Vuokralaisyhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin
17.1.1939. Edunvalvonnan
lisäksi sillä oli myös sosiaalista yhteenkuuluvuutta
edistävää toimintaa. Niinpä se järjesti 11.3.1939 Kalastajatorpalla ohjelmalliset
illallistanssiaiset. Ilmoituksessa ei mainittu orkesteria mutta pukukoodina oli
smokki tai tumma puku.
Ruokalista oli luonnollisesti ranskaksi.
Sotavuodet hiljensivät
Vuokralaisyhdistyksenkin toimintaa. Yhdistyksen asiakirjat on siirretty
Kansallisarkistoon, mutta
ne käsittävät vain perustamisasiakirjat. Ainoat myöhemmät merkinnät ovat
kaksi pientä leimaa vuosilta 1948 ja 1954. Niissä
oli kysymys nimenkirjoitusoikeuksien muutosten
tarkistamisesta ja poistamisesta. Patentti -ja rekisterihallituksen antaman tiedon
mukaan yhdistys on säädetyn menettelyn jälkeen
poistettu yhdistysrekisteristä vuonna 1990, koska
se ei antanut itsestään mitään ?elonmerkkejä ? sitten
vuoden 1960. Yhdistyksen
säännöissä todettiin, että
jos sen toiminta lopetetaan
? varat on luovutettava sen
kunnan viranomaisille mihin Munkkiniemen nykyinen taajaväkinen yhdyskunta kuuluu käytettäväksi heidän harkintansa mukaan Munkkiniemen kaunistamiseksi ?
Tekstissä mainittujen lähteiden lisäksi olen tukeutunut Per Nyströmin teokseen
Tolv kapitel om Munksnäs
( 1945 ) ja eräisiin matrikkeleihin.
Erkki Wuori
??Näinhän lutästä kodinhoikee eduskundontuen uudestasalin seinälta ehdotukseslä. Juuri hiljatta tehtiin välitain siellä ääkysymys - tärnestettiin välikeässä asiassa
kysymyksestä
- oli POISSA 50
kodinhoidonKANSANEDUStuesta. Se jaTAJAA!
ettaisiin halTYHJIÄ (vai
lituksen
ehpitäisikö
luMNI
U
L
O
K
dotuksen mukea
tyhmiä)
kaan kuten enoli melkoinen
nenkin, mutta
joukko. Vaikka
sillä poikkeuksella, että kaikilla on yleensä suuri
se jaettaisiin sekä äidille joukko avustajia ja kaikja puoliksi isälle. Ehdotus ki oman puolueensa asion puettu hienoon ?tasa - antuntijat, he eivät osanarvokaapuun?. Isät ja äi- neet päättää äänestävätkö
dit olisivat tasa - arvoisia he JAA vai EI ?
vauvan hoidossa ?! Sillä
En ole koskaan ymmärestettäisiin äitien pakotta- tänyt edes omana valtuusminen kotiin ja olemaan toaikanani, että äänestää
pois töistä - jos on työtä? tyhjää. Jokaisella on aina
Näin saadaan äidit töihin - tilaisuus perehtyä käsitelminne ja milloin, jos työt- tävään asiaan ja päättää äätömyys on niin suuri kuin nestääkö hän puolesta vai
tällä hetkellä. Miten luu- vastaan. Jos näin ei toimi,
lette esimerkiksi sellaisen tekee pelkkää politiikkaa,
perheen selviävän, jossa jonka vuoksi kansa ei oiisän tulot ovat esimerkiksi kein jaksa innostua politii5.000 ?/kk ja äidin 2.000 kasta. Muistan omasta ko?/kk. Perheellä on toden- kemuksesta, että kerrankin
näköisesti asuntolainaa ja erään valtuustoryhmän puopintovelkoja. Eihän siitä heenjohtaja ( josta tuli myöselvitä muuten kuin, että hemmin jopa ministeri) luvaltio maksaa äidille työs- pasi kannattaa aloitettani.
tä riippumatta sen 5.000 ? Kuitenkin hieman ennen
ja isälle sen aikaa kodin- äänestystä hän
hoitotuen. Sehän on täysin
ilmoitti, että heidän ryhmahdotonta parempinakin mänsä ei äänestä kuten oli
talouden päivinä! Toisin on sovittu. Kun kysyin, miksi,
laita, jos molemmat tienaa- sain vastaukseksi, ? että nyt
vat suurinpiirtein yhtä pal- tehdään politiikkaa !? Heijon tai niin, että äiti tienaa dän ryhmässään oli jo valreilusti enemmän kuin isä. tuuston ulkopuolella etuOn olemassa myös mo- käteen päätetty, että koko
nia ammatteja, joissa tämä heidän valtuustoryhmänsä
hallituksen aikomus ei voi äänestääkin toisin kuin oli
totetutua. Esimerkkinä am- jo sovittu.
mattilaisurheilija ( esim.
Lomautuksia
jääkiekkoilija, jolla on harjoitukset ensin aamulla ja
edustajille
sitten vielä iltapäivällä +
pelimatkat). Ministerit ja
Näinä tiukkoina aikoina
kansanedustajat ovat ilmei- lomautetaan monia hyvää
sesti jo siinä iässä, että työtä tehneitä henkilöitä
tämä asiat ei koske heitä - yrityksistä ! Entä kansanvai jäisivätkö he kotiin tu- edustajat, jotka ovat poislematta hoitamaan sitä teh- sa tärkeissä välikysymysäätävää, johon kansa on hei- nestyksissä? Ehdotan, että
dät valinnut ?
nämä äänestyksissä poissa
olevat edustajat LOMAUÄänestystaulu
TETAAN eduskuntatyöstä
esim. 3 kuukaudeksi ilman
Eduskuntasalin seinäl- edustajapalkkioita !
lä on todella taulu, jossa
on tekstit JAA - EI - TYHJosa Jäntti
JIÄ - POISSA. Kun juuri
Josa Jäntti
??Helsingin kaupunginmuseo järjestää kekrijuhlan
torstaina 31.10.2013 klo
17?19 Lasten kaupungissa
Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 16?18. Kekri,
sadonkorjuun päätös, oli
aikoinaan vuoden tärkeimpiä juhlia.
Kuka tai mikä
Helsingin kulttuuriteko 2013?
??Kuka tai mikä ansaitsee Helsingin kulttuuriteko
2013 -palkinnon? Jätä ehdotuksesi 17.11. mennessä ja
voita vapaalippuja kulttuurikeskuksen tapahtumiin.
Helsingin kulttuuriteko
on jotakin, joka on saanut
sinut näkemään asiat uudella tavalla. Se muuttaa
tai haastaa olemassa olevaa tilaa tai toimintatapaa.
Palkitsemisen kohteena voi
olla suuri tai pieni teko,
jonka vaikutus kohdistuu
Helsinkiin tai helsinkiläisiin. Tärkeintä on, että se
osoittaa rohkeutta luoda jotain uutta ja erilaista.
Jätä
ehdotuksesi
17.11.2013 mennessä osoitteessa www.hel.fi/kulttuuriteko tai postitse osoitteeseen ?Kulttuuriteko?, Helsingin kulttuurikeskus, PL
4710, 00099 Helsingin kaupunki. Samalla osallistut ar-
vontaan, jossa palkintoina
on 5 kpl avec-lippuja Helsingin kulttuurikeskuksen
tapahtumiin.
Helsingin kulttuuri- ja
kirjastolautakunta myöntää vuosittain Helsingissä tehdylle kulttuuriteolle 5000 euron palkinnon.
Palkinto jaetaan tänä vuonna viidettä kertaa. Voittaja valitaan kaupunkilaisilta saatujen ehdotusten perusteella.
Viime vuonna palkinnon
sai Night Visions -elokuvafestivaali 927 ehdotuksen
joukosta. Pääpalkinnon lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa: Siivouspäivälle
ja Baanalle. Aiempina vuosina palkinto on myönnetty
Ravintolapäivälle, We Love
Helsinki -kaupunkikulttuuritapahtumille ja Suvilahden
graffitiaidalle.
MunkinSeutu
6
Päivyri
Viikot 44-45
Seurakunta
Nimipäivät:
Viikko 44
Ma 28.10. Simo
Ti 29.10. Alfred, Urmas
Ke 30.10. Eila
To 31.10. Arto, Arttu, Artturi
Pe 1.11. Pyry, Lyly
La 2.11. Pyhäinpäivä. Topi, Topias
Su 3.11. Terho
Viikko 45
Ma 4.11. Hertta
Ti 5.11. Reima
Ke 6.11. Ruotsalaisuuden päivä.
Kustaa Aadolfin päivä
To 7.11. Taisto
Pe 8.11. Aatos
La 9.11. Teuvo
Su 10.11. Isänpäivä. Martti
Päivän mietelause:
Sunnuntai puhdistaa pois koko viikon ruosteen.
Joseph Addison (1672-1719)
Menot ja tapahtumat
??Englantilaisen koulun
perinteiset joulumyyjäiset
Englantilaisen koulun perinteiset joulumyyjäiset sunnuntaina 1.12.2013 klo 1316 Mäntytie 14. Leivonnai-
sia, leluja, kirjoja, wanhoja
tavaroita, kirpputori ja arpajaiset.. Kahviossa suolaisia ja makeita herkkuja.
Tervetuloa! Englantilaisen
Koulun Ystävät ry
Munkkiniemi
Kirkkoherranvirasto:
Laajalahdentie 10, avoinna ma, ti, to ja pe klo 1014, ke klo 14-17, p. 2340
5100, munkkiniemi.srk@
evl.fi. Päivystävä pappi:
p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja
to klo 10-11, p. 2340 5118.
Munkkivuoren kirkko ja
seurakuntatalo,
Raumantie 3
Keskiviikkokahvit 30.10.
klo 13 kirkossa. Jokainen
voi soittaa ja laulaa, musiikkikoulun rehtori Kaisa
Saarikorpi, Leikko. 6.11.
Hartikainen. 13.11. Leikko.
Pyhäinpäivänä la 2.11.
klo 11 Messu, Hartikainen, Rinne, Imeläinen,
Rämö. Messussa luetaan
edellisen pyhäinpäivän
jälkeen kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän
muistokseen. Kirkon sisäpihalle voi tuoda myös
oman kynttilän.
Su 3.11. klo 11 Messu,
Rinne, Hartikainen, Rämö.
Su 3.11. klo 17 Messu,
Kotiryhmäverkosto.
Ma 4.11. klo 18.30 Kir-
Pyhäinpäivä: Onnelliset ja pyhät
??Kirkkovuoden pyhäpäivät kertovat siitä, kuka Jumala on ja mitä hyvää hän
meille lahjoittaa.
Pyhäinpäivänä muistetaan
?kaikkia pyhiä? ja ?kaikkia uskovia?, jotka ovat
kuolleet ennen meitä. Yhtäältä puhutaan ?kaikista?,
siis monenlaisista ihmisistä.
Toisaalta muistellaan ?pyhiä? ja ?uskovia?, siis sellaisia, joissa on jotakin epätavallista. Pyhäinpäivä ei
ole yleinen vainajien päivä,
vaan pyhien päivä.
Kenet voi lukea tällaiseen
pyhien ja uskovien joukkoon? Epäilyksiä herää niin
omaa itseä kuin hankalia
lähimmäisiä kohtaan. Kuka
kelpaa tuohon ?valkopukuisten joukkoon??
Pyhäinpäivänä kirkoissa
luetaan Jeesuksen vuorisaarnan kuvausta ihmisistä,
jotka ovat ?autuaita?eli sananmukaisesti ?onnellisia?.
Autuaita eli pyhiä ovat
?hengessään köyhät?, ?murheelliset?, ?kärsivälliset?,
?ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano?, ?ne,
jotka toisia armahtavat?,
?puhdassydämiset?, ?rauhantekijät? ja ?te, kun teitä minun tähteni herjataan
ja vainotaan?.
Tuskinpa Jeesus halusi
vaatia, että kelvatakseen
pyhien joukkoon ihmisen
pitää omistaa kaikki nämä
piirteet. Autuaiden joukko on kirjava ja sekalainen kuin seurakunta. Jotkut ovat surullisia, toiset
rohkeita, jotkut esimerkillisiä, toiset taas ovat joutuneet ahtaalle.
Kaikkia autuaita yhdistää
kuitenkin yksi asia: heille luvataan jotakin enemmän kuin mitä he itse
ovat saaneet aikaan. Köyhille annetaan taivaan valtakunta, murheelliset saa-
vat lohdutuksen, kärsivälliset maan, oikeudenmukaiset ravitaan, armahtajat armahdetaan, rauhantekijöitä
tullaan nimittämään Jumalan lapsiksi.
Autuaiden tulevaisuus on
parempi kuin miltä nyt
näyttää. Elinaikanaan he
ovat aika raihnainen ja onneton joukko - ei juurikaan
kehuttava, ei kadehdittava
eikä ainakaan pyhän oloinen. Kuvauksen lopussa
Jeesus sanoo, että ?minun
tähteni? eli hänen seuransa vuoksi hänen oppilailleen käy sekä huonosti
että hyvin.
Olisiko pyhyys näin yksinkertainen asia: Kun pysyt Kristuksen seurassa,
olet pyhä, näyttää miltä
näyttää. Lisäksi: loppu hyvin, kaikki hyvin.
piispa
Eero Huovinen
Pro Kivinokka -konsertti
??Marraskuun 7. päivä järjestetään Kivinokan tukikonsertti. Konsertilla tuetaan Kivinokan säilyttämistä ja kehittämistä virkistysalueena. Konsertti on
ilmainen.
Esiintyjinä
konsertissa nähdään muun muassa
Tuure Kilpeläinen, Freeman, Tumppi Varonen,
Impronautit, Robert Willadsen sekä lukuisia muita Kivinokan ystäviä. Konsertin juontaa Jaakko Selin.
Konsertti pidetään Kivinokan alueella sijaitsevassa
historiallisessa Kulosaaren
kartanossa.
Konsertin tarkoitus on
kiinnittää huomiota Kivinokan historialliseen ja luontoarvoiltaan arvokkaaseen
alueeseen. Vanhankaupunginlahdella sijaitseva Kivi-
nokka on kaikkien helsinkiläisten yhteinen virkistysalue, jossa on muun muassa historiallisesti arvokas
Kulosaaren kartano, noin
2000 mökkiläisen kesämaja-alue, luontopolku, lintulava, kaupungin uimaranta
ja paljon muuta. Tulevaisuudessa Kivinokan virkistyalue koskee yhä suuurempaa määrää kaupunkilaisia, kun muun muassa 17
000 asukkaan Kalasataman
alue valmistuu.
Kaupunki on suunnitellut alueelle muun muassa
12 000 asukkaan lähiötä.
Tuhannet helsinkiläiset ja
kymmenet yhteisöt vastustavat vehreän ja perinteikkään Kivinokan rakentamista asuinalueeksi. Noin 7000
helsinkiläistä yksityishenkilöä sekä yli 50 yhdistystä
ovat vedonneet adressein
Kivinokan virkistysaluekäytön puolesta. Muun muassa
Helsingin Kaupunginmuseo
ja Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys vastustavat Kivinokan rakentamista.
Konsertin yhteydessä adressit ja vetoomukset on
tarkoitus luovuttaa kaupunkisuunnittelusta vastaavalle
apulaiskaupunginjohtajalle
Hannu Penttilälle.
Konsertin järjestää Kivinokan säilyttämista ja kehittämistä virkistysalueena
puolustava Kivinokka kaikille -liike. www.facebook.
com/kivinokkaliike
Pro Kivinokka -konsertti
Aika: Torstaina 7.11.2013
klo 18 alkaen
Paikka: Kulosaaren kartano (Kipparlahdensilmukka 5) Ilmainen sisäänpääsy
jallisuuspiiri. Keskustellaan Riikka Alaharjan kirjasta Maihinnousu, Like.
Su 10.11. klo 11 Messu, Frilander, Glad, Rämö.
Tiedoksi: Munkkivuoren seurakuntatalo on remontissa ainakin lokakuun
ajan; alakerrassa toiminta voi osittain jatkua. Remontti ei koske kirkkoa.
Munkkiniemen
kirkko ja
seurakuntatalo,
Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10, kirkko avoinna mape klo 10-15 mahdollisuuksien mukaan.
Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa.
Ti klo 13.30-15.30 Olohuone.
La 2.11. klo 18 Pyhäinpäivän konsertti. Luopumisen lauluja - konsertissa
hiljennytään kuuntelemaan
kaunista musiikkia ja runoja. Tilaisuuden aluksi
luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden
seurakuntalaisten nimet ja
sytytetään kynttilät heidän
muistokseen, pastori Jouni Hartikainen. Sopraano
Jonna Imeläinen & Reetta Mäkinen, laulaja-näyttelijä Antti L. J. Pääkkönen sekä baritoni Jarno
Kokko; urkuri ja pianisti
Hanna Rämö. Ohjelmassa
mm. A. Järnefeltin Kehtolaulu, P. Laaksosen Täällä Pohjantähden alla, K.
Rydmanin Niin kaunis on
maa, I. Hannikaisen Rauha sekä monia muita rakastettuja lauluja. Konsertissa kuullaan myös runoja surusta ja luopumisesta
(tekstit mm. Eino Leino,
Uuno Kailas, Einari Wuorela). Konsertin kesto 1 h
15 min. Vapaa pääsy.
Su 3.11. klo 13 Messu,
Rinne, Hartikainen, Rämö.
La 9.11. klo 18 Levollisuuden messu, Rinne, Frilander, Leppilahti, Munkkiniemen
kirkkokuoro
Hanna Rämön johdolla.
Taizé-hymnejä, rukousta,
hiljaisuutta, ehtoollinen.
Su 10.11. klo 13 Messu, Frilander, Glad, Rämö.
Ke 13.11. klo 18 Nuorten messu, Leikko, Hartikainen, Saarinen, Hänninen, Imeläinen.
Lehtisaaren kappeli,
Papinpöydänkuja 4
Su 10.11. klo 10 Messu,
Rinne, Imeläinen.
Perhevapaalta työelämään -ryhmä yhteistyössä
Työterveyslaitoksen
kanssa
marraskuussa.
Ryhmä kokoontuu neljästi Munkkiniemen kirkolla (ti 12.11., pe 15.11., ti
19.11. ja pe 22.11.;(ti klo
13-17 ja pe klo 9-13). Lastenhoito järjestetty. Ilm.
31.10. mennessä. Lisätiedot www.ttl.fi/fi/tutkimus/
hankkeet/perhevapaa sekä
Perhevapaalta työelämään
-Facebook, tai Leena Eronen p. 09 2340 5103.
Kun perheeseen syntyy
toinen lapsi ? Kun kolmesta tulee neljä. Perheluento
ke 20.11. klo 18.30 Munkkiniemen kirkossa. Lastenhoito järjestetty. Ilm.
lastenhoitoon tiina.tuohimaa@evl.fi.
Tuoreet terveiset Kirkkojen maailmanneuvoston
kokouksesta Etelä-Koreasta la 23.11. klo 16 alkavassa seurakuntaillassa Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6, Helsinki. TT Risto Jukko osallistuu KMN:n 10. yleiskokoukseen 30.10.-8.11.2013
Busanissa Etelä-Koreassa. Seurakuntaillassa hän
kertoo yleisesti Kirkkojen maailmanneuvostosta
ja sen historiasta ja mm.
esittelee yleiskokouksessa käsiteltyä uutta ekumeenista lähetysasiakirjaa,
jolla tulee olemaan merkitystä Munkkiniemen ja
muidenkin seurakuntien
toiminnalle.
Puheenvuoro
Liikunnalla kestävyysvajeen kimppuun ??
??Kaikenikäisten suomalaisten liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle
on korkea. Istuva elämäntapa lisää kansansairauksiamme ja ikääntymisen tuomia toimintakyvyn vajeita.
Yhtä lailla vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää
oppimistuloksia, lyhentää
työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyämme.??
Vaikka liikuntaa harrastettaisiin melko aktiivisesti
vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeista, kouluista, työpaikoista ikäihmisten arkeen
asti. Jo päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia, kun työikäisillä aikuisilla luku on 80 prosenttia. Suomalaisten terveyden
ja toimintakyvyn kannalta
on huutava tarve fyysisen
aktiivisuuden lisäämiselle.??
Lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta
riittävästi vain puolet. Jo
alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan
jo tässä vaiheessa ja liikkumaton elämäntapa on erityisen pysyvää. ??
Valtiontalouden kestävyysvajetta umpeen kurovaa rakennepakettia valmisteltaessa meillä ei ole varaa
ohittaa liikunnan kustannustehokasta vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Painotimme eduskunnassa vuoden 2012 valtion talousarviomietinnössämme sitä, että terveyttä
edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnalla voidaan
saada aikaan merkittäviä
kansantaloudellisia säästöjä. Mietinnössä muistutim-
me liikunnan lisäämisen
tavoitteesta kaikkien hallinnonalojen toiminnassa.??
Kiritän ministereitä kilvan
keksimään keinoja saada
suomalaiset liikkeelle. On
syytä miettiä, miten asioita voi samalla rahalla tehdä eri tavalla. Kyse on nyt
asenteesta, otetaanko liikunnan merkitys tosissaan.
Työtä on tehtävä joka kunnassa. Helsinki on näyttänyt esimerkkiä nostamalla
kaupungin strategian kärkitavoitteeksi liikunnan edistämisen. Toimia voi tehdä
paljon ilman lisärahaa.??
Joka kuntaan on luotavissa ikäihmisten liikuntakaveritoiminta yhteistyöllä
seurakuntien ja kolmannen
sektorin kanssa. Näin liikuntaa saa vapaaehtoinen
ja yksin asuva vanhus, joka
ei ilman kaveria liikkuisi.
Senioriliikuntapaikkoja tarvitaan Helsinkiin aivan erityisesti lisää, samoin valaistuja ulkoilureittejä.??
Joka työpaikassa voidaan
vähentää työpäivän aikaista istumista ja aktivoida
liikuntaa harrastamattomia työntekijöitä matalan
kynnyksen liikuntaryhmillä. Tutkimukset osoittavat,
että työpaikkaliikuntaan sijoitettu panostus tulee 1,5?
5,5 kertaisena takaisin.??
Terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan määrää on mahdollista lisätä kunta- tai kuntayhtymäkohtaisella liikuntaneuvonnan koulutuksella,
jota tuetaan verkkosivuilla
ja muulla materiaalilla. ??
Koulupäivien liikunnallistamisen keinot on syytä
ottaa joka kouluun. Yksi
pidempi välitunti ja oppilaista koulutetut välitunti-
Sari Sarkomaa
liikuttajat on toimiva malli.
Ja miksi liikunnasta ei voi
antaa läksyjä kuten muistakin oppiaineista? ??
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön kokeilu toimii varmasti joka oppilaitoksessa. Siinä opiskelijoille, joilla haasteena on ollut liikkumattomuus, ylipainoisuus tai yksinäisyys
yhdistettynä lieviin masennusoireisiin on annettu ns.
resepti liikkumaan yhdessä muiden nuorten kanssa.??
Taukojumppa on hyvä
itse kullekin, tekee sitten
mitä työtä tahansa. Liikkuminen päivän rutiinien keskellä tavalla tai toisella on
elintärkeää kaiken ikäisille.
Tuttuja tapoja ja rutiineja
on vaikea muuttaa, mutta
mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Liikunnan lisääminen on asia, jossa jokainen meistä voi tehdä jotain.
Talous ja hyvinvointitalkoisiin voi lähteä lisäämällä
omaa liikuntaa ja huolehtia oman perheen sekä lähipiirin liikunnasta. ??
Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan
kunta- ja terveysjaoston
puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
MunkinSeutu
Viikot 44-45
7
Mams auttaa kotona
asuvia ikäihmisiä
Kotona asuminen
kannattaa sekä yksilön,
että yhteiskunnan kannalta
??Senioripalvelu Mams on
tarjonnut ikäihmisiä auttavaa palvelua viime keväästä saakka. Kysyntää palvelulle on ollut paljon, ja yrittäjä Merja Mäntylä uskoo,
että vastaavanlaisia yrityksiä tullaan tulevaisuudessa
tarvitsemaan yhä enemmän.
? Yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut kotona
asumista suosivaksi. Yhä
useampi ikäihminen haluaa
asua kotona. Kotona asuminen on myös yhteiskunnallisesti parempi vaihtoehto,
sillä se tulee hoitolaitoksia
ja sairaaloita halvemmaksi,
Mäntylä kertoo.
Yhteiskunta auttaa
verotuksella
Mäntylä on työskennellyt
yrittäjänä yhdeksän vuoden
ajan, tarjoten lähinnä kotisiivouspalveluita. Mams- nimen alla työskentelee hänen lisäkseen toinen yrittäjä, molemmat toimivat
oman yrityksensä nimissä.
? Se mitä aikaisemmassa
työssä huomasin oli, että
kotipalvelulle on suuri kysyntä. Ja kysyntä on vain
lisääntymään päin, Mäntylä sanoo. Hän on itse tällä hetkellä yrityksensä ainoa työntekijä, mutta lisää
väkeä on tarkoitus palkata, jos ja kun liiketoiminta laajenee. Mäntylän toimialuetta on tällä hetkellä Länsi-Helsinki, Espoo ja
Kauniainen.
? Koska olemme rekisteröity sosiaalipalveluiden
tuottaja, ei palveluistamme
tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Kotipalvelun saa lisäksi mukaan kotitalousvähennyksiin, joten kokonaisuudessaan pystymme tarjoamaan edullista palvelua,
Mäntylä kertoo.
? Yhteiskunnan tuki verotuksen muodossa on todella merkittävää. Kunnilla on
myös hyvin tarkat kriteerit
sille, mitkä yritykset pääsevät rekisteröidyiksi sosiaalialan palveluiksi.
? Monelle ihmiselle kotona asuminen on tärkeää. Tähän on olemassa myös yhteiskunnallinen puoli, sillä laitos- tai
sairaalahoidossa olevat vanhukset tulevat yhteiskunnalle kotona asuvia kalliimmiksi, Merja Mäntylä sanoo.
Palkitsevaa työtä
Senioripalvelu auttaa käytännössä ikäihmisiä niissä
toimissa, joissa he tarvitsevat jonkun toisen ihmisen apua. Näitä ovat esimerkiksi kaupassa käynti
ja ylipäätään ulkoilu.
? Käyn päivän aikana tavallisesti lahden asiakkaan
luona, riippuen siitä kuinka pitkistä keikoista on
sovittu. Käytän asiakkaita
kaupassa ja juttelen heille. Todella palkitsevaahan
tämä työ on, näkee kuinka
paljon käynnit merkitsevät
ikäihmisille, Mäntylä sanoo.
Senioripalvelun tilaajina
toimivat useimmiten vanhuksen läheiset. Lisätyövoimaa Mäntylä ei ole vielä palkkaamassa, mutta hänellä on jo selvä kuva siitä,
minkälainen henkilö sopii
yritykseen.
? On tietysti ensiarvoisen
tärkeää, että on kiinnostunut ihmisten auttamisesta
ja ikäihmisten hyvinvoinnista. Varsinaista koulutusta tähän ei vaadita, kaikki asiat ovat sellaisia, joita
voin itse opettaa työntekijälle, Mäntylä kertoo. Omalta koulutukseltaan hän on
filosofian maisteri (psykologia, sosiologia ja liiketaloustiede). Lisäksi Mäntylällä on LCF Life Coach -valmentajan tutkinto.
Kodin valmistelu
tärkeää
Mäntylän yritys keskittyy vanhusten kotipalveluun eikä tarjoa esimerkiksi
ikäihmisten kotien saneerausta. Hänen mielestään
kotona asuvan vanhuksen
kannattaa kuitenkin hyvissä
ajoin varmistaa, että koti on
asuttavassa kunnossa vielä
vanhempanakin.
? Oma koti on monelle tärkeä ja rakas paikka.
Tietynlainen esteettömyys
on tärkeää kotona asuvalle ikäihmiselle, jotta siellä
pääsee liikkumaan vaikka rollaattorin kanssa. Kotiin on myös saatavilla kaikenlaisia apuvälineitä kuten kaiteita, Mäntylä sanoo. ?mko
Infra-alan mullistava tekniikka vähentää
ratatöiden aiheuttamia liikennehäiriöitä
Merja Mäntylä on keväästä saakka tarjonnut ikäihmisten
kotipalveluita perustamansa Mams- nimen alla.
??Suomessa on ensimmäisten joukossa ryhdytty rakentamaan ratoja hyödyntäen 3D-teknologiaa. Uuden
rakennustavan uskotaan
mullistavan koko infra-alan.
Ratatöistä aiheutuvat liikennehäiriötkin vähenevät ratatöiden tehostuessa huomattavasti.
Mittakeppejä maastossa
? tyypillinen näky rakennustyömaalla. Mittakeppien avulla rakentaminen on
kuitenkin esimerkiksi rataliikenteessä tarkoittanut
sitä, että kepin siirtyminen tai työkoneen virheliike ovat saattaneet katkaista
kaapelin, jonka seurauksena junat joutuvat seisomaan
korjausta odottaen, millä
on vaikutuksensa liikenteen sujuvuuteen.
? Jatkossa tällaisilta häiriöiltä vältytään, kun työkoneisiin ohjelmoidaan jo ennakolta tietokoneella luo-
dut mallit, joiden mukaan
rataa tulee rakentaa. Mittakepeistä ei koskaan päästä täysin eroon, mutta inhimillisten virheiden määrä
vähenee, kertoo tuotekehityspäällikkö Kimmo Laatunen VR Trackilta.
Junaradan rakentamisessa käytettävä 3D-tietomallinnus on tähän asti tullut tutuksi lähinnä talojen
rakentamisesta, mutta tietomallinnus on pikkuhiljaa saanut jalansijaa myös
infrarakentamisessa.
? Tällä hetkellä rakennettavan Seinäjoki-Oulu-ratayhteyden työmaa on yksi
esimerkki hankkeesta, jossa käytetään koneohjausta,
Laatunen kertoo.
Uusi rakennustapa paitsi helpottaa ja nopeuttaa
itse ratatyötä, myös mullistaa koko rakennusprosessin. 3D-mallinnuksen avulla
maaston mahdolliset ongel-
makohdat nähdään jo suunnittelupöydällä ja käytännössä kaikki yksityiskohdat tiedetään nyt tarkkaan
etukäteen, jolloin yllätyksiltä vältytään.
Alan
asiantuntijoiden
mukaan tietomallinnuksen käyttö suunnittelusta
rakennusvaiheeseen merkitsee valtavaa murrosta
koko infra-alalla.
? Tämän merkitys ja hyöty ovat käsittämättömän
mittavia. Infra-alan tuottavuus tulee nousemaan,
kun samaa työtä ei tarvitse tehdä aina uudestaan ja
uudestaan, arvioi tietomallinnuksen kehittämispäällikkö Tiina Perttula Liikennevirastosta.
Tarkat rakentamiseen liittyvät tiedot tullaan arkistoimaan talteen tietokantaan,
jolloin esimerkiksi tietyn
radanpätkän kaikki ominaisuudet tiedetään myös
Leijonasydän-elokuvasta yleisö- ja arvostelumenestys
??Perjantaina ensi-iltansa
saanut Leijonasydän-elokuva jatkaa samaa linjaa
Dome Karukosken aiempien ohjaustöiden kanssa
menestymällä niin kriitikoiden kuin suuren yleisön joukossa. Enimmäkseen neljän tähden arvioita saanut syksyn odotetuin
elokuvauutuus keräsi ensi-iltaviikonloppunaan kolmessa päivässä elokuvateattereihin 34.842 katsojaa.
Ennakkonäytösten katso-
jamäärät huomioiden elokuvan on nähnyt kaiken
kaikkiaan jo 42.048 katsojaa, mikä on samaa luokkaa
kuin Karukosken edellisellä Napapiirin sankarit -elokuvalla ensi-iltaviikonloppunsa jälkeen.
Katsojamäärä on erityisen hyvä vakavasta aiheesta kertovalle, originaaliideaan perustuvalle kotimaiselle elokuvalle, ennen kaikkea Leijonasydämen K16-ikäraja huomioi-
den. Vertailutietoa tiedotteen lisäinfo-osiossa.
? Tämä on erittäin hyvä
tulos, toteaa elokuvan käsikirjoittaja-tuottaja Aleksi Bardy.
? Emme osanneet odottaa
ihan näin suurta suosiota.
? Hienoa, että elokuva on
otettu vastaan näin hyvin,
lähtökohtaisesti vaikeasta aiheestaan huolimatta,
iloitsee ohjaaja Dome Karukoski.
? Tämä on merkki siitä,
että rankkaan maailmaan
sijoittuvan, mutta huumoria ja lämpöä sisältävän elokuvan tärkeä sanoma kiinnostaa ja kolahtaa.
Leijonasydämen rakkaus
voittaa vihan 106 elokuvateatterissa kautta maan.
Elokuvaa tähdittävät muun
muassa Peter Franzén,
Laura Birn, Jasper Pääkkönen ja Yusufa Sidibeh.
Leijonasydämen on tuottanut Helsinki-filmi ja sen levittää ja markkinoi Scan-
box Entertainment Finland.
Dome Karukosken edellinen elokuva Napapiirin
sankarit oli vuoden 2010
katsotuin kotimainen elokuva. Parhaillaan Karukoski käynnistää seuraavan
elokuvansa Mielensäpahoittaja ja miniä kuvauksia.
jatkossa tarkasti. Tämä helpottaa radan kunnossapitotöitä huomattavasti.
Uuden teknologian hyödyntäminen ratatyömailla
näkyy matkustajille paitsi
vähempinä häiriöinä, myös
parempana mahdollisuutena vaikuttaa siihen, millaisilta juna-asemilta he lähtevät matkaan.
? Jos esimerkiksi asemajärjestelyiden suunnittelussa on käytetty tietomallinnusta, yleisötilaisuuksissa
voidaan esitellä kokonaisuus havainnollisina 3Dmalleina, jotka on helpompi hahmottaa. Junamatkustajilla on matalampi kynnys
ottaa kantaa ja vaikuttaa,
kun he konkreettisesti näkevät esimerkiksi sen, millaista paikoitusaluetta asemalle on suunniteltu, Laatunen kertoo.
?Antiikkinurkkaus
8
MunkinSeutu
Viikot 44-45
MERIANTIIKKIA
? Purjeveneiden pienoismallit
??Kuvissa on erilaisia purjeveneiden pienoismalleja.
Ne ovat leluja, joita isät ja
pojat ovat yhdessä rakentaneet. Englannissa näitä
veneitä kutsutaan ?pond
boots? lampiveneet. Niitä
on uitettu ja niiden kanssa
on kilpailtu pienissä lammissa, joista ne eivät ole
päässeet karkaamaan.
Nämä pienoisveneet eivät mittasuhteiltaan vastaa
isompia, mutta joku esikuva varmaan niillä on ollut.
Kuitenkin niin, että köli on
aina paljon veneen kokoa
suurempi ja yleensä vielä lyijypainolla varustettu
niin ettei vene pääse kaa-
tumaan.
Purjeet on ?skuutattu?
kiinni niin, että vene kulkee haluttuun suuntaan ja
kilpailu voi alkaa.
Poikien ja isien elämään
kuuluu kilpailu, eikä mies
tule koskaan niin vanhaksi,
ettei pysty leikkimään. Lelut vain ajan mittaan vaihtuvat.
Tämä mielenkiintoinen
harrastus on vaatinut tarkkuutta. Siinä on tarvinnut
erehdyksen kautta oppia
valmistamaan sopivan suuruinen ja painoinen vene,
jota pienet purjeet vievät
eteenpäin.
Tänä päivänä nämä pie-
Pienoispurjevene, Englanti 1800-luku.
Purjevene, leikkikalu,
1950-luku.
noisveneet ovat haluttuja keräilykohteita, jotka luovat hyvää tunnelmaa erilaisiin sisustuksiin: merenrantahuviloille, kalaravintoloihin, toimistoihin yms.
Kaikki veneet; Sea
Antiques,
Kasarmikatu
2,
00140 Helsinki
040-5805604
Muistathan perin-
teiset Wanhan Sataman antiikkimessut
2-3.11.2013
Avoinna lauantaina
klo 10-18 ja sunnuntaina klo 10-17
Eijan tapaat A-hallissa Occasion:in osastolla 2-3
Tervetuloa messuille ja tapaamisiin siellä.
Veneet kuvasi
Anni Rantasalo
Helena Leinonen
Eija Hirvonen
Lautakunta hyväksyi Saga
-senioritalon laajennuksen
50-luvun lelu, Suomi.
Ympäristökeskus kerää
havaintoja kaupunkinisäkkäistä
??Helsingin kaupungin ympäristökeskus kyselee kaupunkilaisten Helsingissä tekemiä havaintoja viidestä helposti tunnistettavasta nisäkäslajista. Havainnot
ilmoitetaan Kerro kartalla
-verkkopalvelun avulla kuluvalta vuodelta ja aiemmilta vuosilta 2000-luvulta.
Kyselyn lajit ovat alkuperäiseen eläimistöömme
kuuluvat kettu ja mäyrä,
1800-luvun tulokkaat siili ja
rotta sekä 1900-luvun tulokas supikoira. Rotta ja su-
pikoira on luokiteltu myös
haitallisiksi vieraslajeiksi.
Rotta ja siili ovat vanhastaan olleet sekä maaseutu- että kaupunkiasutuksen seuralaisia, mutta
kyselyn petoeläinlajeille
on ollut ominaista voimakas kaupunkilaistuminen
2000-luvun kuluessa. Kettuja ja supikoiria voi tavata lähes kaikkialla Helsingissä. Mäyrä on vielä melko vähälukuinen verrattuna Keski-Euroopan moniin
kaupunkeihin ja säilyttänyt
myös ihmisarkuutensa kahta muuta petoa paremmin.
Kyselyn tarkoitus on kartoittaa näiden eläinten levinneisyyttä. Havaintopisteistä ei voi kuitenkaan
tehdä kuin summittaisia
päätelmiä niiden yksilömääristä.
Havaintoja voi ilmoittaa
sekä elävänä että kuolleena
tavatusta eläimestä. Kyselyyn voi vastata 17.11.2013
saakka.
Nuorten hittiharrastus houkuttelee ikäihmisiä
??Nuorten ja lasten keskuudessa suosittu sirkus on
saamassa jalansijaa myös
ikäihmisten harrastuksena. Jonglöörausta ja vannetemppuja on kokeiltu
ikääntyneiden kanssa hyvin tuloksin. Muitakin uusia vertaistoiminnan muotoja tarjotaan nyt iäkkäille
ympäri Suomen.
Hämeenlinnalaisen talon
pihalla lojuu pinkkejä keiloja, kultaisia vanteita ja taikurin narua. Eläkeläinen heittelee ilmaan kirkkaita jonglööripalloja. Tähän asti sirkus
on ollut Suomessa suuri hitti lähinnä nuorten ja lasten
harrastuksena. Ikäihmisten
kanssa työskentelevät ovat
kuitenkin havahtuneet sirkuksen voimaan myös iäkkäiden harrastuksena. Muun
muassa Hämeenlinnan setlementti on alkanut tarjota
vanhuksille sirkustreenejä
osana laajempaa vertaistoiminnan projektiaan.
? Jo pelkästään jonglööripallon ojentaminen ikääntyneelle tarkoittaa kontaktia ja vuorovaikutusta. Jotkut voivat innostua pyramidienkin tekoon. Sirkus
tarjoaa vanhuksille kaivattua yhdessä tekemistä ja
onnistumisen tunteita, kertoo projektikoordinaattori
Kalle Ristikartano Setle-
menttiliiton Yhdessä mukana -hankkeesta.
Sirkustreeneihin voivat
osallistua kaiken ikäiset ja
kuntoiset. Erityisesti juuri
eläkkeelle jääneet ovat olleet kiinnostuneita sirkuksesta. Muun muassa hämeenlinnalainen sirkuskoulu on saanut runsaasti kyselyjä mahdollisuudesta sirkusharrastukseen.
Ikääntyneiden kanssa toteutettava sosiaalinen sirkus on osa Setlementtiliiton koordinoimaa Yhdessä mukana -projektia, jossa iäkkäiden kanssa kehitetään erilaisia vertaistoiminnan muotoja.
??Munkkiniemessä sijaitsevan Saga-senioritalon suunniteltu laajennus sai kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksynnän kokouksessa 8. lokakuuta. Asemakaavan muutosehdotus
vaatii vielä valtuuston hyväksynnän.
Saga-senioritalon olemassa olevat rakennukset tulevat laajennuksessa säilymään entisellään. Lisärakennuksen koko tulee olemaan 4 800 kerrosneliömetriä, ja siihen tulee noin 70
uutta palveluasuntoa. Kerroksia uusiin rakennuksiin
tulisi neljästä kahdeksaan
Tällä hetkellä Sagan kahdessa rakennuksessa on
lähes 200 palveluasuntoa.
Rakennuksiin on sijoitettu
myös monipuoliset hoivapalvelut.
Vieressä kulkeva Turunväylä on otettu huomioon
uutta rakennusta suunniteltaessa. Ympäristökeskuksen hankkeesta antama lausunto korostaakin,
että ikäihmisten asunnot
ovat niin sanotusti herkkiä kohteita, joissa meluntorjuntaan tulee kiinnittää
erityistä huomiota. Sosiaali-
ja terveysvirasto puolestaan
korostaa vanhusten asumiseen soveltuvien tilaratkaisujen tärkeyttä.
Kaavamuutoksen valmistelu oli saanut kirjeitse
myös yhden eriävän mielipiteen. Mielipiteen mukaan kaupunki ei huolehdi
kohtuuhintaisten ja ihmisarvoista palvelua tarjoavien
vanhusasuntoloiden toteuttamisesta, vaan tukee kaavamuutoksella virkistysalueen muuttamista yksityisen
ja kalliin senioritalon käyttöön. ?mko
Oppilaat kokevat tulevansa
kuulluiksi Helsingin kouluissa
??Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulokset Helsingissä osoittavat, että
koulujen työilmapiiri on
parantunut ja oppilaat kokevat tulevansa paremmin
kuulluiksi kouluissa. Koulukiusaaminen ja yksinäisyys ovat vähentyneet ja
osallisuuden kokemukset
lisääntymässä.
Helsingin hyviin tuloksiin
on monta eri syytä:
? Kaikissa Helsingin kaupungin kouluissa on käytössä jokin vuorovaikutustaitoja lisäävä ohjelma kuten Kiva koulu.
? Kaupungin peruskoulut, lukiot ja Stadin ammattiopisto osallistuvat aktiivisesti kaupungin Ruuti-vaikuttamisjärjestelmään, jonka tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten osallisuutta.
? Oppilashuollon palveluja on tehostettu.
? Helsingin kaupunki on
sijoittanut oppilashuollon
palveluihin muuta maata
enemmän henkilöstöä.
? Kiusaamiseen puututaan johdonmukaisesti.
? Helsingin kaupunki on
lisännyt lasten ja nuorten
liikunta- ja kerhotoimintaa.
Viime keväänä Päättäjämiitin nuoret haastoivat peruskoululaiset pohtimaan,
miten oppilaat ja opettajat
voisivat enemmän suunnitella yhdessä opetusta. Tätä
asiaa työstettiin tänä syksynä alueellisilla oppilaskuntapäivillä, jotka opetusvirasto järjesti kaupungin
kouluille. Oppilaat miettivät, mitkä tärkeät asiat auttavat heitä viihtymään ja
oppimaan koulussa. Nämä
oppilaiden näkemykset tärkeistä arvoista otetaan huomioon, kun opetusvirastossa valmistellaan uuden ope-
tussuunnitelman arvopohjaa. Ensi keväänä järjestetään Ylipormestarin oppilaskuntapäivät.
Valtakunnalliseen kouluterveyskyselyyn vastasi Helsingissä 8 000 peruskoululaista, yli 6 400 lukiolaista ja noin 1 600 ammattiin
opiskelevaa. Kysely tehtiin
keväällä 2013 peruskoulun
8.- ja 9.luokkalaisille sekä
lukioiden ja ammatillisten
oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille.
Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulosten mukaan koulupsykologin ja
-kuraattorin vastaanotolle
pääsy koetaan huomattavasti aiempaa helpommaksi. Erityisen selkeästi muutos näkyy Helsingissä, jossa
69 prosenttia peruskoululaisista koki helpoksi päästä koulupsykologille.
MunkinSeutu
Viikot 44-45
Munkan mummon jupinat
Olen unessa useasti sinun
kaduillas koulutie?
??Munkkiniemen yhteiskoulua minun on paljosta kiittäminen. Paitsi tietojen ja taitojen opetuksesta
myös paineen sietokyvystä
ja herkkähipiäisyyden puutteesta. Miksi näin?
Siksi, että lihavana lapsena jouduin koulussa kuuntelemaan nimityksiä itsestäni harva se päivä. Läskimooses, sadan kilon keijukainen, elefantti. Nykyisin sitä kutsuttaisiin koulukiusaamiseksi, silloin vain
kiusoittelemiseksi. Kun valitin äidilleni asiasta, hän
vain huomautti, että siihen asiaan voi saada nopean korjauksen. Miten?
Olet vain mättämättä perunaa ja kastiketta alvariinsa lautasellesi, kuului vastaus. Helppo homma äitini mielestä!
Vastoinkäymiset kasvattavat ja nahka parkkiintuu.
Havaitsin, että jokaisella oli
jokin vika. Tytöillä oli vääränlainen leuka, nenä, tai
silmät, pojilla olemattomat voimat ja uhoava käytös. Finninaama oli useimmilla. Kukaan ei siis ollut
täysin tyytyväinen itseensä.
Voimistelutunnilla opin
olemaan näkymätön. Siihenkin tarvittiin taitoa.
Jumppamaikka, Nyyssönen, ihme kyllä jätti minut rauhaan. Ei höykyttänyt, kun en jaksanut juosta
pallon perässä tai roikkua
tikapuilla. Rekin yli hyppääminen oli minulle voimia vaativa taito. Vähän
väliä sai olla pois jumppatunnilta, kun näytin äitini
kirjoittamaa lappua, että
lapseni kärsii päänsärystä,
kurkkukivusta, kuukautisista. Pojilla oli rankkaa
Nohynekin ohjastamina.
Torpan Pojat olivat voimissaan ja rinnakkaisluokallani oli heidän varsinainen ihmetähtensä, Pilkevaaran Jorma. Siellä ei
tunnettu lorvikatarria, josta
tyttöjen puolella oli useita
esiintymiä.
Loppujen lopuksi lihavana lapsena oleminen oli minulle kasvattava kokemus.
Koulumatkat lyllersin vauhdikkaan koulukaverini perässä hikisenä huohottaen.
Ymmärsin erilaisuuteni ja
jouduin hyväksymään sen.
Kaikkea ei voi saada ja elämään on lähdettävä annetuilla eväillä.
Lukioaikana otin itseäni
niskasta kiinni ja laihdutin
30 kg syömällä vain Kelloggs Corn Flakesia ilman
sokeria maidon kanssa. Minusta tuli tikunlaiha, ja pojat alkoivat pörrätä ympärilläni. Itse kuitenkin ihmettelin, miten vähän ulkomuodolla olikaan minulle merkitystä! Enhän ollut
muuttunut mielestäni lainkaan. Pienempiä vaatteita
vain kauppojen tangoilta
etsin. Olinhan jo lihavana
ymmärtänyt elämän ulkonaisten seikkojen vähäpätöisyyden!
Entäs koulun tietopuolen
asiat? Ruotsin oppimisen
aloitin Svea Aallon johdolla, joka toimi apulaisrehtorina. Hän oli kunnioitettu
ja arvostettu opettaja. Oikeudenmukainen, mielestäni. Sain ruotsin kokeista yleensä ansioni mukaan.
Viimeiset kouluvuoteni harjoittelin ruotsia Elsi Hetemäen opastuksella. Hän
oli tumma, kaunis nainen.
Kuulemma ollut joskus Hyvinkään missi. Hän paistatteli poikien jatkuvassa
suosiossa.
Erittäin hyvin olin oppinut ruotsin kielen, koska
jouduin koko työurani ajan
hoitelemaan esiin tulleet
ruotsinkieliset työtehtävät!
Rehtori Jussi Saukkosen
vaimo Sylvi Saukkonen
opetti biologiaa ja kertoili mielellään evakkoretkestään. Tätä seikkaa luokan
pojat käyttivät hyväkseen,
varsinkin silloin, kun läksyjä ei oltu luettu. He pyysivät Sylviä kertomaan, kuinka lehmät kuolivat matkalla
ja useista muistakin evakkomatkan rasituksista. Kun
välitunnin kello soi poikien ilmeet olivat mahtavat!
Läksyjen kuulustelu kun
siirtyi seuraavalle tunnille!
Äidinkielen
opettajan
Arne Salmisen tunneilla luettiin kirjoja, mikä oli mielestäni erittäin kasvattavaa.
Luimme esim. Hannu Salaman Juhannustanssit jo
ennen kirjailijan saamaa
syytettä Jumalanpilkasta.
Luokassa ääneen luettuna
kirja ei ollut tehnyt meihin
minkäänlaista vaikutusta ja
olimme kaikki hieman häkeltyneitä, kun lehdet kirjoittivat suurin otsakkein
koulusta, missä tuollaista kirjaa oli luettu ääneen.
Minunkin piti mennä hetimmiten tarkistamaan kirja
ja varsinkin kirjan jumalanpilkkakohdat. Että se siitä kirjan rivoudesta, voitaneen sanoa!
Historian opettajanani toimi hetken ajan rehtori Jussi Saukkonen, kunnes Jorma Rytkönen aloitti koulussamme opettajanuransa.
Hänestä tuli myöhemmin
koulun rehtori. Hän toimi
myös 7 vuotta luokkamme
luokanvalvojana. Hämäriä
muistikuvia minulla on Jussi Saukkosen kokeista. Silloin olivat suurinta huutoa ja ennen kuulumatonta uudismielisyyttä valinnaiset ruksi-kokeet. Niinpä esim. meillä kokeissa
kysyttiin Mannerheimista
(ruksaa oikea kohta), että
oliko Mannerheim: a) keihäänheittäjä b) pikajuoksija c) valtiomies. Vaikea oli
9
Luokkakuva vuodelta 1960. Kuvassa 43 oppilasta, opettaja Jorma Rytkönen alarivissä
viides oikealta. Kirjoittaja keskirivissä viides oikealta. Luokka III A ja oppilaat n.
13-vuotiaita.
valinta! Saukkosen tunnilla
esiintyi myös ennen kuulumatonta modernismia, kun
hän juoksutti eri puolueet
tunneille esittelemään puolueohjelmiaan. Minua ei
olisi voinut kyllä vähempää asia kiinnostaa! Siksi
ei noista tunneista jäänyt
minkäänlaista mielikuvaa!
Jorma Rytkönen oli asiallinen, alkuun tikunjäykkä opettaja. Vuosien varrella hän tuli meille erittäin
tutuksi ja hän oppi tuntemaan meidät kaikki henkilökohtaisesti. Niinpä ylioppilaskeväänä moni tunsi
haikeutta, kun jouduimme
luopumaan meitä niin ystävällisesti ja huolehtivaisesti luotsanneesta luokanvalvojastamme!
Englanninkielen opettajana toimi Olli Viljanti, joka
muutti kuulemani mukaan
jossain vaiheessa kokonaan
Englantiin. Hänen englanninkielen opeilla on tässä
pärjätty maailmalla. Hyvin ovat iskostuneet jääräpäiseen kallooni. Erään
kerran New Yorkissa menin englanninkielen kurssille, ja ensimmäisen tunnin jälkeen opettaja tuli sanomaan minulle, että minä
en tee kurssilla mitään, niin
hyvä englanninkielen taitoni on. Lähetin siitä Viljannille tuhannet kiitokset!
Opettajista vielä. Lemmy
alias Rainer Nyholm oli kuvaamataidon opettajamme
ja matikassa Ilona Vähätalo.
Lemmy oli todellinen taiteilija sielultaan ja muistan
aina ne portaat, kun kiipesimme hänen luokkaansa
sinne katonrajaan. Hikihän siitä minulle tuli alta
aikayksikön! Matikan opettajasta minulle on vain vähäisiä mielikuvia todennäköisesti johtuen huonosta
koulumenestyksestäni siinä aineessa. Lajos Garam
oli kirkkohistorian opettajamme. Unkarilainen, tummatukkainen, mielestäni jo
silloin vanhempi mies. Hänen pyyhältäessään luokkaan sisälle, hän vihelteli
ja lauleskeli, musikaalista
sukua kun oli
Mitä muuta voisinkaan
sanoa koulustani? Luokkatovereiden kanssa oltiin
ajoittain ystäviä ja ajoittain
vihamiehiä. Kaikkea taivaan ja maan väliltä. Sehän kuuluu lapsuuteen ja
nuoruuteen. Sieltäkin löytyy tarinoita vaikka muille jakaa!
Näitä muistoja muistellessani mieleeni palasi monta muutakin hauskaa kommellusta tai tapahtumaa.
Aika kultaa muistot, sanotaan. Pitää paikkansa, mutta mielessäni ne valitettavan usein ovat muuttuneet
minulle tapahtuneiksi asi-
oiksi, vaikka totuus jonkun mukana olleen mielestä voinee olla aivan toisenlainen! Kerrotut tarinat,
omat kokemukset, historialliset tapaukset muotoutuvat mielikuvissa yhdeksi
ja samaksi muistoksi menneestä maailmasta. Näistäkin muistoista voin vain
sanoa, että näin ne olen
muistanut riippumatta siitä, mitkä mahdollisesti historialliset faktat sitten lienevätkään!
Olimme sotien jälkeisen
Suomen suuria ikäluokkia,
joilla oli aina kaveri näköetäisyydellä. Meitä kun oli
niin paljon. Vanhempamme rakensivat uudelleen
maatamme, tekivät paljon
töitä ja heillä olivat suuret odotukset paremmasta
tulevaisuudesta. Nyt tiedämme ja tunnemme sen.
Heidän tulevaisuutensa ja
meidän nykyisyytemme.
Aika on kulunut, ympyrä
on sulkeutunut, ja Munkan koulummekin on päässyt jo vanhuksen ikään,
75-vuotiaaksi. Sitä on siis
syytä tuhannesti onnitella
9.11.2013!
?ah, enkö mä hautaan
asti koululainen lie.
Elina Kuosmanen
Munkkiniemen yhteiskoulu täyttää 75 vuotta
Jatkoa sivulta 3
??Koulun kaikki entiset
oppilaat on koottu juhlaviikolla julkaistavaan kirjaan Munkkiniemen yhteiskoulun Oppilasmatrikkeli
1938?2013.
Myös koulun arjessa juhlavuosi näkyy monin tavoin. Juhlaviikkoa vietetään 5.-9.11.2013. Viikon
aikana ohjelmassa on esimerkiksi juhlakakkukilpailu
oppilaille ja pianovirtuoosi
Hillel Tokazierin konsertti.
Historiateemapäivänä oppilaat ja opettajat pukeutuvat menneiden vuosikymmenien hengessä ja valitsevat tyylinsä 1930-80-luvuilta. Oppilaiden juhlaa
vietetään perjantaina 8.11.
Viikko huipentuu lauantain 9.11. pääjuhlaan, johon
on toivotettu tervetulleeksi
suuri joukko koulun entisiä oppilaita, henkilökuntaa sekä koulun yhteistyötahoja. Lauantaina pelataan
myös koripallon juhlaottelu, jossa mittaa toisistaan
ottaa moni Munkkiniemen
yhteiskoulun käynyt koripalloilija. Samana iltana lähes tuhat ihmistä kokoontuu illallisjuhlaan Kalastajatorpalle juhlimaan 75-vuotiasta Munkkiniemen yhteiskoulua.
Moni Munkkiniemen yhteiskoulun entinen oppilas
pitää edelleen tiiviisti yhteyttä entiseen kouluunsa.
Senioriyhdistys toimii erittäin aktiivisesti ja muun
muassa valitsee joka vuosi Vuoden Munkkalaisen.
Lisäksi koulun nykyisistä
opettajista peräti kahdek-
san eli yli 10 % opettajakunnasta on koulun entisiä oppilaita.
Tähän joukkoon kuuluu
esimerkiksi koulun rehtori
sekä jo toisen polven ranskanopettaja samassa koulussa.
Munkkiniemen yhteiskoulu perustettiin 1938, jolloin
oppilaita oli 42. Tänään
75-vuotias Munkkiniemen
yhteiskoulu on elinvoimaisempi kuin koskaan. Koulussa toimii lukio sekä perusopetuksen luokat 7-9,
ja oppilaita on lähes 1000.
MunkinSeutu
10
Viikot 44-45
Julistenäyttely Alvar Aallon
Ateljeessa, Munkkiniemessä
??Munkkiniemessä sijaitsevat Alvar Aallon kotitalo sekä Aallon ateljee -rakennus.
Julisteita eri vuosikymmeniltä -näyttely avautui keskiviikkona 23.10.2013 Alvar
Aallon ateljeessa. Näyttely
esittelee kiehtovia Artekja Aalto-julisteita 1950-luvulta 1990-luvulle. Aikaisemmin julisteet ovat olleet laajana näyttelykokonaisuutena Jyväskylän Alvar Aalto -museon Galleriassa keväällä 2013.
Näyttävät ja värikkäät taide- sekä mainosjulisteet
ovat pala Alvar Aallon ja
Alvar Aalto -museon historiaa. Julisteisiin on taltioituna lukuisten graafikoiden kädenjälki. Innoituksen
lähteenä ovat olleet muun
muassa Aallon rakennukset
ja luonnospiirustukset sekä
muotoilun yksityiskohdat.
Ateljeessa esillä olevat julisteet liittyvät kotimaisiin
ja ulkomaisiin Aalto-näyttelyihin sekä Aallon tuotantoon Artekin näkökulmasta.
Mukana on esimerkiksi vuonna 1965 Palazzo
Strozzissa Firenzessä pidetyn Aalto-näyttelyn ja 1970
luvulla Ranskassa kiertäneen Aalto-aiheisen näyttelyn mainosjulisteet sekä
Artekin juhlajuliste Alvar
Aallon syntymän 100-vuotispäivän kunniaksi.
Tämän hienon julistenäyttelyn lisäksi on mielenkiintoista tutustua itse ra-
kennukseen. Rakennus toimi Alvar Aallon arkkitehtitoimistona vuosina 19551994. Ateljee edustaa Aallon 1950-luvun rakennusten
parhaimmistoa ja on yksi
Alvar Aalto-museon neljästä yleisökohteesta.
Rakennuksen muurimainen, valkoiseksi slammattu,
suljettu massa kätkee sisäpihaansa amfiteatterimaisen
puutarhan, liuskakiviaskelmin. Kaareva ateljee on rakennuksen ylemmässä kerroksessa. Takaseinää verhoavat yläikkunoihin saakka ulottuvat köynnöskasvit
ja seinän eteen on ripustettu Aallon suunnittelemien
valaisimien prototyyppejä.
Pitkänomainen piirustussali on tänä päivänäkin käytössä. Täällä toimivat Alvar Aalto-säätiön eri osat
(toimihenkilöt, osa Alvar
Aalto-museota, rakennus-
perintöosasto sekä Alvar
Aalto-akatemia).
Nyt esillä oleva julistenäyttely on avoinna yleisölle 30.3.2014 asti siten,
että opastettu kierros on
klo 11.30 tiistaista lauantaihin (ainoastaan yksi kierros päivittäin). Ryhmille on
mahdollisuus varata erillinen aika. Ateljee sijaitsee
osoitteessa Tiilimäki 20,
Helsinki. Ryhmävaraukset
ja tiedustelut: riihitie@alvaraalto.fi tai puh. 09-480123
Ateljee tilaa on mahdollisuus vuokrata yksityistilaisuuksia varten.
?
??Alvar Aallon kotitalo sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä Tiilimäestä, Riihitie 20:ssä. Tämä vuonna
1936 valmistunut rakennus
toimi Aallon perheen kotina sekä arkkitehtitoimistona ennen Tiilimäkeen valmistunutta toimistoa.
Tämä kodikas ja intiimi
työskentely- ja asuinrakennus, jossa on käytetty yksinkertaisia ja pelkistettyjä
ratkaisuja on tutustumisen
arvoinen kohde. Rakennus
edustaa Aallon arkkitehtuurissa romanttisen funktionalismin kautta.
Museo
on
avoinna
30.11.2013 saakka tiistaista sunnuntaihin. Opastetut
kierrokset alkavat klo 13,
14, 15 ja 16.
Tammikuussa 2014 opastetut kierrokset vain lauantaisin klo 13, 14 ja 15. Hel-
Kirjaesittely
Petri Nevalainen
Kollaanjoen sankaritarina päivitettynä
??Laatokan pohjoispuolella, Kollaanjoella Suistamon
pitäjässä käytiin koko talvisodan ajan kiivaita taisteluita. Suomalaiset onnistuivat
pitämään asemansa neuvostojoukkojen huimaa mies-
ja materiaaliylivoimaa vastaan. Petri Nevalaisen Kollaanjoen taistelut (Paasilinna) päivittää myöhemmin
talvisodan ihmeen symboliksi muodostuneen taistelun sankaritarinan.
Kenraalimajuri
Hägglund
kysyi
luutnantti
Aarne
Juutilaiselta: ?Kestääkö Kollaa??
Tähän Juutilainen oli vastannut: ?Kyllä kestää, ellei käsketä karkuun juoksemaan.?
Talvisodassa, Kollaanjoella Suistamon pitäjässä
Laatokan Karjalassa käydyt taistelut alkoivat pian
sodan alussa, 7. joulukuuta 1939 ja jatkuivat aina
talvisodan loppuun asti.
?Pojat ovat tapelleet ensimmäisestä tappelupäivästä lähtien, ja minä olen näihin syntisiin täysin tyytyväinen?, luonnehti Kollaan
suomalaistaistelijoita Aarne
?Marokon kauhu? Juutilainen haastattelussa, kolme
viikkoa talvisodan alkamisen jälkeen. Lisänimensä
Juutilainen oli saanut palveltuaan viisi vuotta Ranskan muukalaislegioonassa.
?Konekivääritulesta päätellen vihollinen keskitti
päähyökkäyksensä kuudennen komppanian lohkolle.
Olin rauhallinen, sillä tiesin, että siellä Kollaanjoen
sillankorvassa seisoi vartiopaikallaan Marokon
Kauhu eikä ?päästäisi yli
perhanaa?. Panssarintorjuntatykkimme tiuskivat äkäisesti ja kylvivät hävitystä ja
kuolemaa vihollisten hyökkäysvaunujen joukkoon.
- Carl von Haartman, II
pataljoonan (II/JR 34) komentaja
Kollaa kesti. Suomalaiset
mikuusta 2014 lähtien kotitalo on jälleen avoinna tiistaista sunnuntaihin.
Ryhmille opasvaraukset
kuten Tiilimäen ateljeehen
riihitie@alvaraalto.fi
Molemmissa näissä mainituissa kohteissa toimii
myös museokauppa.
Käykääpä vierailulla.
Helena Leinonen
Kirjaesittely
Lasse Lehtinen
Hiihtävä
hautaustoimisto
??Hiihtävä hautaustoimisto on hulvaton tarina kahdesta tempputyöllistetystä
suomalaismiehestä. He rakentavat kukoistavan liiketoiminnan ihmisen tuonpuoleiseen ulottuvasta turhamaisuudesta. Diplomi-insinööri Arvo P. Hippi ja
ammattiautoilija Jari-Pekka Pirinen perustavat elämyshautaustoimiston, tunnuksella ?Tee viimeisestä
matkastasi ikimuistettava!?
Kasvava kysyntä yllättää
niin tuoreet yrittäjät kuin
heidän läheisensä.
Lasse Lehtisen veijariromaani vie kaksikon seikkailulle maapallon kaukaisimpiin kolkkiin. Kirja on samalla tarina kahden kypsymättömän miehen kasvamisesta paremmiksi ihmisiksi kohdatessaan elämän ja
kuoleman arvoitukset.
Hiihtävä hautaustoimisto alkaa jännittävästi, kun
Lasse Lehtinen tapaa Arto
Paasilinnan:
? Minulla on kouriintuntuva kokemus miehestä, jolle olen velkaa tämän kirjan
idean. Arto Paasilinna kutsui minut kerran mökilleen
kylpemään. Kustantajamme
Ville Viksten varoitteli, kun
kerroin kutsusta. ?Arto on
kova poika painimaan.? Sanoin tietäväni sen ja varautuneeni pieneen otteluun.
Kriitikot luokittelivat minut samaan sarjaan Arton
torjuivat toistuvasti suurella miesylivoimalla hyökänneet venäläiset. Suomen legendaarisin tarkka-ampuja
Simo Häyhä taisteli myös
Kollaan rintamalla. Nevalainen kertoo sankarillisen
taistelun tarinan uusimman
sotahistoriatutkimuksen valossa ja esittelee taistelun
tunnetuimmat hahmot.
Teksti : Hannu Hirvikoski
Kuvat: SA-Kuva
Petri Nevalainen (s.
1962) tietokirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut
toistakymmentä tietoteosta,
viimeisimpänä Marskin tiedustelija ? Eversti Aladár
Paasosen tarina.
Kansikuva Lasse
Lehtinen: Hiihtävä
hautaustoimisto
Lasse Lehtinen sanoo, että
kirja on kunnianosoitus
Mestarille, jonka kynä ei
enää kirjoita.
kanssa. Minua se imarteli,
Artoa ei.
Kollegiaalisten keskustelujen jälkeen mentiin saunaan. Eipä aikaakaan, kun
Arto kailotti ylälauteelta,
että olin, Tuntemattomaan
kersanttiin, varastanut häneltä idean. Arto tarkoitti kohtaa, jossa sissisankarini Urho Mömmö kerää
vihollisten linjojen taakse poteroonsa kaikenlaista herkkua talven varalle.
Kirjailijat ovat kaikki varkaita, sehän tiedetään. Robinson Crusoe keräsi varastoja, niin teki myös Veikko
Huovisen Hamsteri. Idea
ei ole aivan uusi ja ainutlaatuinen.
?Nyt painitaan!? Arto mylväisi ja tuli lauteilta päälle. Saippuoin nopeasti itseni nestemäisellä saippualla
niin, ettei haastaja tahtonut
saada minusta millään otetta. Kahden lihavan miehen
painiottelu loppui ratkaisemattomana, kun Tertturouva tuli saunan ovelle ja
ryhtyi muksimaan meitä teflonisella uunipellillä. ?Pojat syömään!?
Arto Paasilinnan kirjoja
on käännetty yli 50 kielelle, kirjoja on painettu Suomessa ja ulkomailla yhteensä viitisen miljoonaa nidettä. Kirjoista on Suomessa
tehty kymmeniä näytelmiä
sekä ammatti- että harrastajanäyttämöille. Niistä on
tehty myös sarjakuvasovituksia.
Sekä Suomessa että Ranskassa on filmattu Jäniksen
vuosi ja Ulvova mylläri ja
Saksassa Suloinen myrkynkeittäjä. Suomessa on tehty elokuviksi myös Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä,
Hurmaava joukkoitsemurha ja Kymmenen riivinrautaa (ohjaus Ere Kokkonen)
sekä televisiosarjaksi Suloinen myrkynkeittäjä. Muita
elokuvia ovat Onnellinen
mies ja Hirtettyjen kettujen metsä.
Kirjasyksyn 2012 menestyksiä oli Nätti-Jussi, jonka
kirjoitin Paasilinnan antamasta aiheesta. Tämän kirjan aihio on peräisin samasta lähteestä, Arton kesken
jääneistä ideoista.
Hän on aina ollut erityisen kiinnostunut rajankäynnistä elämän ja kuoleman kanssa, josta Hurmaava joukkoitsemurha, Elävänä omissa hautajaisissa ja
Herranen aika, ovat malliesimerkkejä.
Niinpä käsissäsi olevassa kirjassa tulevat vainajat
ottavat itse osaa hautajaistensa suunnitteluun. Käytännön toteutukseen tarvitaan tuttuun tapaan sekä
hulluja miehiä että täysijärkisiä naisia.
Hiihtävä hautaustoimisto, on kunnianosoitus Mestarille, jonka kynä ei enää
kirjoita.
Varpaisjärvellä kesällä
2013, Lasse Lehtinen.
Teksti: Hannu
Hirvikoski
Kuvat: Paasilinna
MunkinSeutu
Viikot 44-45
Kirpputorit
Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi
ITSEPALVELUKIRPPIS
HIETSUMARKET
Hietalahdenranta 11
Pöytävaraus p. 09-676 021
Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15
Ostetaan
11
Vuokrauspalvelut
50 ?
OA !
2 VIIKK
AMMATTITAITOINEN
VUOKRAUS- JA
MYYNTIPALVELU
www.hietsumarket.fi
Huoneistot, kiinteistöt,
arvokohteet
Terveys
Työsuorituksia
Varaa
marraskuun aikana
www.kuulohansa.fi
(09) 345 5300 - Soidintie 8, Malmi
Tutkimukset, kuulokojeet,
tinnitusnoiserit - yksityisesti!
Myymälämme palvelee
Ma-To 8-17 Pe 8-16
Vuokralle tarjotaan
Muuta maalle, joko vakituisesti
tai vapaa-ajan viettoon!
Kiinteistöpalvelut
MUNKKINIEMEN
KIINTEISTÖPALVELU OY
?
?
?
?
?
?
?
?
Viiden penikulman päässä Helsingistä kunnostettu,
vanhahko maalaistalo tarjotaan mieluummin
pitkäaikaisesti vuokralle.
Sisällä sähkösauna ja pihalla puulämmitteinen sauna,
uimalampi vieressä.
Rauhallinen paikka, asuintilaa noin
130 m2. Sähkölämmitys + puuenergiatakka.
Tiedustelut puh. 040 - 526 3279, mieluiten iltaisin.
Valokuvaamot
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
PASSIKUVAT HETI
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
kuvatapio
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti juha.ahola@
karprint.fi
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
Ilmoitushinnat:
?/ppm mv
Etusivu
1,25
Takasivu 1,11
Tekstissä 1,06
4väri
1,68
1,56
1,50
Kiinteistönhuolto
Siivouspalvelut
Huoltomiespalvelut
Talonmiessijaisuudet
Painepesut
Hälytys- ja valvonta 24h/vrk
Lumityöt ja hiekoitustyöt
Imulakaisukonepalvelut
Pyydä tarjous!
puh. 040-9000 989
munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info
www.kiinteistopalvelu.info
kuvatapio.fi
Menot ja tapahtumat
Julkaisija: Karprint Oy
Ilmoituspäällikkö:
Linnea Kotiranta
puhelin 413 97 360,
sähköposti
munkinseutu@karprint.fi
Ostetaan
Välkommen att fira
Svenska dagen!
Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös
huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti!
050-5567996 Hemming
Författaren Nalle Valtiala:
En kortbyx-grabb när Munksnäs var ungt
Berit Neuman-Lund, diktuppläsning
Amanda Löfman, sång - Kurt Martinsen, gitarr
Kaffeservering
Munksnäs servicecentral 6.11 kl 18?19.30
Bredviksvägen 30
Arr: Munksnejdens pensionärer, SFP i Munksnejden, Helsingfors svenska kulturförening
Terveys
Määräpaikkakorotukset
20%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
lisätään hintaan.
Ilmoitukset:
413 97 358, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2013
myynti@asumaan.fi
vuokraus@asumaan.fi
Area m2 Oy LKV, Ilmarinkatu 10, 00100 Helsinki, vaihde 010 622 4030
Tilaa tai nouda maksuton esite
ILMAINEN
Vaahtio Hannu Vaahtio
KTM, LKV
Iiro
0400 555 311
010 622 4040 050 995 0031
Palkkiot: myynti; huoneistot 3,9% velattomasta hinnasta, vuokravälitys; 1-1,24% x kuukauden vuokra
2014 kuulokojemallisto
kuulontarkastus
RuutsaloVaahtio Liisa
LVV, VuT
050 995 0032
Senioripoliklinikka on
asiantuntijasi, kun ikäännyt.
Kun huolestut itsesi tai omaisesi kyvystä selviytyä
arjessa, älä jää yksin. Anna meidän auttaa.
Ajanvaraus vastaanotolle arkisin klo 9-15
Puh. 010 4089 440
Mannerheimintie 164, 5. krs
00300 Helsinki | info@esperi.fi
www.esperi.fi
geriatri | neurologi | psykologi | osteopaatti
Kaksi luotettavaa ja monitaitoista
naista Länsi-Helsingistä
palveluksessasi edullisesti,
20?/alkava tunti + matkakulut.
Asennamme televisiot, tietokoneet ja muut
laitteet sekä opastamme niiden käytössä.
Poraamme, ruuvaamme, naulaamme ja teemme
muut kodin pienemmät korjaus- ja parannustyöt.
Puhelin iltaisin 040 324 6907
Remontointia
lattiasta kattoon
MunkkinieMen
Myös
märkätilat
Rakennuspalvelu ky
Puh. 040-5590 594
www.munkkiniemenrakennuspalvelu.com
Siivouspalvelut
MunkinSeutu
12
Viikot 44-45
Ravintola Pikku Ranska
Seniorilounas arkisin
5?
ISÄNPÄIVÄLOUNAS 10.11.2013.
(+65) klo 13-15
Renkaat
ja vaihdot
Teboilista.
VAIN
runsas salaattipöytä, liha tai kala pääruokavaihtoehto,
kakku& kahvi. Ainoastaan pöytävarauksia!!! 27?/hlö.
Nyt saatavana myös maukasta pizzaa, oman valinnan
täytteillä!!! Tule Maistamaan!!
AUKIOLOAJAT: MA-TI 10.30-16.00 (keittiö 10.30-15)
Isänpäivä
tulossa, teethän
KE-TO 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21)
pöytävarauksen
PE 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21)
ajoissa!!!
RAVINTOLASSA ON
A-OIKEUDET
LA 12.00-22.00 (keittiö 12.00-21)
SU 12.00-20.00 (keittiö 12.00-19)
Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com
Juhlapalvelu: 040 705 1218, puheluita otetaan vastaan klo 19 -
Haluatko asua kotona,
mutta tarvitset apua ja tukea arkeen?
Talvirenkaat
meiltä.
Teboil Munkkivuori
Huopalahdentie 22, Helsinki
Puh. 09-5655800
Avoinna ma-pe 6.30-22,
la 8-22, su 9-22
Hyundai-huolto
Huoltaa autoja ja ihmisiä.
Maskeeraus&Make up
Huopalahdentie 3
p. 487 107
TERVETULOA
Parturikampaamo
Saga-Hius
Merja Lampa
P. 4585 6503
Saga-Seniorikeskus
Munkkiniemi
Dosentintie 12, 00330 Helsinki
Tarjoamme senioreille
kotona asumista ja itsenäistä
selviytymistä tukevaa kotipalvelua.
Esimerkkejä palveluistamme:
asiointipalvelu yhdessä
asiakkaan kanssa, esim. kauppa
avustaminen kodin askareissa
esim. ruoanlaitto
ulkoilussa auttaminen
sosiaalinen kanssakäyminen
Lue lisää osoitteesta
tai soita
050 381 4608
www.mams.fi
ja tilaa maksuton palveluesittely