DONNA BIANCA
JOULUSIIVOUKSET
Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi!
Lämpöisia tuoksuja
kaamokseen!
a kodistasi paikan,
Lakeuden Emännät siivoa
kava tulla.
mu
on
johon pukin
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
Soita emännille
p. 010 281 2600
www.lakeudenpito.fi
Phyts aromaattinen kasvohoito
70?
(100 % luomua)
Jalkahoito
57?
Pikamanicure hoidon yhteydessä 15?
Tilaa oma aikasi ja tule hemmotteluun
Soita 050 3300588
Talvimallistot
saapuneet
?
Kauneus -ja jalkahoitola
Myymälässämme paljon sesongin uutuuksia.
Uudet housuvärit ja talvilaadut saapuneet.
Meillä sinua palvelevat koulutetut
pukeutumisen ammattilaiset.
www.donnabianca.fi Facebook/donnabianca
Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma)
09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14
www.dressingroom.fi
Verkkokauppa auki 24/7
MunkinSeutu
2016 - Viikot 48-49
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
47. vuosikerta - Nro 22
HARKITSETKO OMA KODIN MYYNTIÄ?
Kartoitetaan yhdessä unelmasi ja toiveesi. Kun olet
tehnyt päätöksen, voit huoletta jättää kaiken muun
hoidettavakseni. Lisäksi voit valita kodinvaihtoa
helpottavia lisäpalveluja, jotka auttavat sinun ja
perheesi arkea. Ota reippaasti yhteyttä!
Minulla on aina aikaa Sinulle ja tutuillesi
kaikissa asuntoja koskevissa asioissa!
www.maijahertzbaumann.com
puh 040 6807700 | maija.hertzbaumann@kahdeksas.fi
www.kahdeksaspaiva.fi
Kahdeksas päivä Oy | LKV Maija Hertz-Baumann
Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo
SE TUNNE
KUN ASIAT
LOKSAHTAVAT
PAIKOILLEEN.
Harkitsetko kodinvaihtoa? Kutsu ammattilainen kylään!
Opastamme sinua kaikissa kodin myymiseen, ostamiseen,
rahoittamiseen, vakuuttamiseen ja muuttamiseen liittyvissä asioissa.
Ota yhteyttä!
Leena Burgman
Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV
050 535 0259
Seppo Tanskanen
Myyntineuvottelija
040 680 7744
HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV, Haaga-Munkinseutu, Mannerheimintie 114,
etunimi.sukunimi@op.fi.
MunkinSeutu
2
Nro 22 ? Viikot 48-49
Elämä on muutakin kuin
asuntoasioita.
Näin joulun alla Vuokraturvan perustaja
ja joukko suomalaisia huippumuusikoita
suuntasivat studioon, ja siellä syntyi
musiikkia. Olisiko Timo Metsolan
kannattanut pysyä lestissään ja
keskittyä asuntoasioihin?
Se selviää vain kuuntelemalla.
Kuuntele
Spotify-palvelusta
tai osta levy!
www.cdon.com
Levystä otettu painos on jo ylittänyt
kaupallisessa jakelussa kultalevyyn
oikeuttavan määrän. Tutustu sinäkin.
Mukana mm. Sanin uusi koskettava
joululaulu ?Lapsuuden joulu?.
Tapio Liinoja lohduttaa kuulijaa
laulussa ?Mut elämä jatkuu?.
Vuokraturvan Timo Metsola laulaa
?Vanhat valokuvat? ja
?Pakoon itseltään?.
in
etu an
nn osan
u
t v
kä ar
Oy
se ulu
us
n
o
o k
kim
t
.
a
rv man ttäjä oustu
tu
l
li
Ta
kra rhaim avä
o
r
u
a
k
V p uo
ä
ett ut v
an
a
s
Harkitsetko asuntosi vuokraamista?
Oletko myymässä asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla.
Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden
lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden
vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita
kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
Ilmalankuja 2, HKI
Viikot 48-49
MunkinSeutu
Vuoden munkkalainen
2017 on Tuija Talvitie
??Munkkiniemen yhteiskoulun
vuosittain järjestettävän alumnipäivän juhlatilaisuudessa torstaina 17.11.2016 koulun juhlasalissa paljastettiin koko koulun ja paikalle tulleiden koulun
entisten oppilaiden läsnä ollessa Vuoden munkkalainen 2017.
Hän on CMI:n toiminnanjohtaja
Tuija Talvitie.
Vuoden munkkalaisen palkinnon, Munkki-patsaan ja asiaan
kuuluvan kukkapuskan Tuijalle tilaisuudessa luovuttivat Senioriyhdistyksen puheenjohtaja Antti Kaihovaara, väistyvä
Vuoden munkkalainen Seppo
Ainamo ja rehtori Aki Holopainen. Aiemmista ansioistaan
munkkalaisuuden hyväksi ja tulevan vuoden aikana toteutettavasta yhteistyöstä koulun kanssa rehtori Holopainen luovutti
Tuija Talvitielle myös koulun
hallituksen myöntämän kultaisen ansiomerkin.
Tuija on koulun ylioppilas
vuosimallia 1979, vuotta omaa
ikäluokkaansa myöhemmin oltuaan välissä vuoden vaihto-oppilaana USA:ssa. Jatko-opinnot
Tuija suoritti Helsingin yliopistossa, josta valmistui Filosofian maisteriksi. Koko työuransa Tuija on ollut kansainvälisissä ympäristöissä, ensin British
Counselissa Suomen toimiston
vetäjänä ja nyt CMI:ssä toiminnanjohtajana.
Suomalainen konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management
47. vuosikerta ? nro 22
Ajankohtaista
Muutoksia
suunniteltuun
pysäköintikokeiluun
Ruskeasuolla
Initiative (CMI) ehkäisee ja ratkaisee väkivaltaisia konflikteja epävirallisen neuvottelun ja
vuoropuhelun avulla. Rauhannobelisti Martti Ahtisaari perusti järjestön presidenttikautensa
jälkeen vuonna 2000. Nykyisin
CMI on yksi maailman johtavista toimijoista alallaan.
Tuija Talvitie toimi ensin neljä vuotta CMI:n hallituksessa,
jonka jälkeen on ollut toiminnanjohtajan yli 7 vuotta. Tuijan
aikana CMI:n toiminta on huomattavasti laajentunut ja työntekijämäärä kasvanut kymmenillä asiantuntijoilla.
??Asukkailta saadun palautteen perusteella rakennusvirasto tekee muutoksia Ruskeasuolle suunniteltuun pysäköintikokeiluun. Muutokset
koskevat Raisiontietä ja Lehtikuusentietä, joilla pysäköintiä ei rajoiteta suunnitellussa
laajuudessa.
Kokeilussa pysäköinti sallitaan vain toiselle puolelle katua. Mikäli pysäköinti on vain
toisella puolen katua, jalkakäytävän vieressä, se siirtyy
kadun vastakkaiselle puolelle. Järjestely koskee Kiskontietä, Maskuntietä, Nousiaistentietä, Paraistentietä ja Sauvontietä. Koroistenkadulla ei
tehdä muutoksia. Ratsastielle on järjestetty 27 korvaavaa asukaspysäköintipaikkaa.
Raisiontiellä pysäköinti sallitaan iltaisin ja viikonloppuisin mutta kielletään arkisin
kello 8.00?15.00. Lehtikuusentiellä nykyiset liikennejärjestelyt säilytetään ennallaan.
Tämä helpottaa autoaan työssä käyttävien arkea, mutta
samalla mahdollistaa kadun
auraus- ja liukkaudentorjuntatyön sekä puhtaanapidon.
Järjestelyt toteutetaan ennen talven tuloa, kuitenkin
aikaisintaan 1.12.2016 alkaen. Pysäköintikokeilun ajaksi jalkakäytävän viereen tuodaan pysäköintikieltomerkit.
Ruskeasuon pysäköintikokeilun tarkoituksena on parantaa alueen katujen hoitoa.
Kokeilussa pysäköintiä rajoitetaan jalkakäytävän vierellä,
jotta jalkakäytävän hoito helpottuisi. Tavoitteena on ennen
kaikkea jalkakäytävän käytettävyyden ja turvallisuuden
parantaminen. Kun autot eivät ole edessä, jalkakäytävän
lumenpoisto, liukkaudentorjunta, puhtaanapito ja kuivatus helpottuvat huomattavasti.
Liikennejärjestelyitä ja pysäköintikokeiluja tehdään myös
muualla Helsingissä ? sekä
kantakaupungin alueella että
lähiöissä.
Munkkiniemen yhteiskoulun
senioriyhdistys, eli alumniyhdistys on valinnut Vuoden munkkalaisen vuodesta 2001 lähtien.
Vuoden munkkalaisen kunniamaininnan voi saada Munkkiniemen yhteiskoulun seniori,
jolla on erityisiä ansioita yhteiskunnallisesti ja joka osoittaa hyvää Munkka-henkeä tai
on valitsijoiden arvion mukaan
muuten tehtävään sopiva ja tittelin arvoinen. Vuoden munkkalainen saa palkintonsa koululla pidettävässä tilaisuudessa.
Nimeämisensä jälkeen Vuoden
munkkalainen myös antaa panoksensa koulutyöhön yhteisesti sovittavalla tavalla juhlavuoden aikana ja sen jälkeenkin.
Vuoden munkkalainen 2017 CMI:n
toiminnanjohtaja Tuija Talvitie.
Joukkoliikenteessä
lisävuoroja
Talvikaudella Helsingissä on kahmalokaupalla maksuttomia Koko Suomi luistelee Helsingissä -luistelutapahtumia. Kuva: Akifoto oy/liikuntavirasto
Koko Suomi luistelee Helsingissä
? ? Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotena vuonna
2017 Helsingissä järjestetään
taitoluistelun MM-kilpailut sekä
pikaluistelun nuorten MM-kilpailut. Näiden arvokilpailujen
kunniaksi molemmat lajiliitot
sekä Helsingin liikuntaviras-
to ovat mukana Koko Suomi
luistelee -projektissa, joka innostaa suomalaisia luistimille, vaalimaan luistelutaitoa ja
nauttimaan luisteluliikunnasta.
Sivu 6
??Helsingin seudun liikenne
HSL järjestää lisälähtöjä busseille, metrolle ja raitiolinjalle
5 pikkujoulukaudella 18. joulukuuta asti. Bussit ajavat lisälähtöjä myöhäisiltaisin perjantain ja lauantain sekä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, joten ensimmäinen
lisälähtöjen yö on perjantain
18. lokakuuta jälkeinen yö.
Lisälähtöjä on Helsingin linjoilla 20N, 39N, 43, 65, 67,
68, 71, 72N, 85N, 92N, 94N
ja 97N sekä seutulinjoilla
132NT, 231N, 235N ja 411.
Metro liikennöi pikkujoulukaudella kaksi tuntia tavallista pidempään perjantain
ja lauantain jälkeisinä öinä.
Raitiolinjalla 5, joka liikennöi Rautatieaseman ja Katajanokan terminaalin väliä,
on lisäliikennettä perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Linja liikennöi Katajanokan terminaalin laivojen
kulkuaikoina 5-10 minuutin
vuorovälillä.
MunkinSeutu
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 22
Asukkaat tyytyväisiä
pienempiinkin neliöihin
H
uoneistokeskus selvitti suomalaisten asumistoiveet. Lähes
neljäsosa (24 %) suomalaisista
sanoo vaihtavansa asuntoa erittäin
tai melko todennäköisesti seuraavan
kahden vuoden aikana. Alle 35-vuotiailla asunnonvaihdon todennäköisyys on suurempi kuin vanhemmilla
ikäryhmillä. Heistä lähes puolet on
erittäin tai melko todennäköisesti
vaihtamassa asuntoa seuraavan
kahden vuoden aikana. Suomalaisten
yleisimmät syyt asunnonvaihtoon
ovat halu parantaa asumisen tasoa
sekä perhetilanteen vuoksi muuttunut asuntotarve. Tiedot selviävät
Huoneistokeskuksen Kantar TNS:llä
teettämästä tutkimuksesta.
Suomalaisten yleisimmät syyt
asunnonvaihtoon ovat halu parantaa
asumisen tasoa (27 %) sekä perhetilanteen vuoksi muuttunut asuntotarve
(20 %). Nuorimmilla vastaajilla yleisin
syy muuttoon on työ- tai koulutuspaikan saanti: sen ilmoitti syyksi 37 %
20?24-vuotiaista vastaajista.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät kaipaa valtavia asuntoja,
vaan toiveasunnon koko sijoittuu
68 prosentilla suomalaisista 40 ja
100 neliömetrin väliin. Nuorilla ja
yksinasuvilla myös alle 40 neliön
asunnot ovat toiveissa.
Asunnon etsijät painottavat nyt
neliömäärän sijaan muita ominaisuuksia kuten asunnon sijaintia,
Huoneistokeskuksen vt. toimitusjoh-
taja Lea Jokinen sanoo.
Asunnon ikä ei ole merkittävä tekijä toiveasunnon valinnassa, mutta
noin joka kymmenes suomalainen
toivoo asuntonsa olevan uudiskohde.
Suomalaisten tärkeimmät asumisympäristön ominaisuuksiin liittyvät
toiveet ovat asuinympäristön rauhallisuus, hyvä maine sekä palvelujen läheisyys kävelyetäisyydellä.
Asumisympäristön rauhallisuuden
tärkeys kasvaa, kun vastaajan ikä tai
talouden koko kasvavat.
Asuinympäristön rauhallisuuden
arvioi erittäin tai melko tärkeäksi 77
% suomalaisista, hyvän maineen 68
% ja palveluiden läheisyyden kävelyetäisyydellä 62 % vastaajista.
Naisille palveluiden läheisyys on
tärkeämpää kuin miehille: naisista
68 % piti palveluiden läheisyyttä joko
erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä,
miehistä näin näki 56 %.
Reilut puolet (54 %) suomalaisista
toivoo, että asunnon ympärillä olisi
paljon luontoa. Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä 41
prosentille Uudenmaan alueella
asuvista suomalaisista. Kaikista
suomalaisista hyvät joukkoliikenneyhteydet arvioi erittäin tärkeäksi
toiveasunnon ominaisuudeksi vain
27 % vastaajista.
Tutkimuksessa asunnon tilaratkaisuista tärkeimmiksi nousivat avara
pohjaratkaisu, parveke ja runsas
vaatteiden säilytystila.
Puheenvuoro
sef halusi myydä Betlehemin joulumarkkinoilla härän hyvään hintaan, sillä
härkä oli uhrieläimenä arvossaan. Härkä on alusta
lähtien kuulut jouluasetelmaan. Jo Vanhan Testamentin Jesaja ennusti:
?Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen.?
Olen pannut merkille miten tarkasti joulun symbolit
liittyvät maailmantapahtumiin. Sota ja rauha, usko ja
raha ovat aina tapahtumien
keskipisteessä. Piispa Mikko Heikka lausuukin kirjassaan ?Kapitalismi, kristinuskon musta joutsen?? miten paljon rahassa on taikavoimaa. Se tuo kunniaa,
se korruptoi, se synnyttää
omistamisen kiihkon.
Kerrotaan että Aatamin
kumppani Eevakin kiirehti
Betlehemin seimelle heti paimenten ja tietäjien jälkeen
lahjoittamaan Jeesukselle punaisen omenan hyväntuulisen jouluilon merkkinä.
Omenat ja punaiset posket ovat erottamaton osa
jouluiloa. Joulun henki,
rakkauden ja rauhan lupaukset ovat punaposkisuutta parhaimmillaan.
Joulupuu viittaa salaisesti
Golgatan ristinpuuhun joka
on ?hyvältä tuoksuva uhri
Jumalalle.? Raamatussa paratiisin elämänpuulle tekevät seuraa LIbanonin setrit, palmut, oliivi- ja laake-
Länsimetron viivästyksen
kustannukset kohtuuttomia
??Laura Rissanen joka tietääkseni on edelleen kokoomuslainen kertoo: Miten kannattaa ottaa oppia
tamperelaisista, kun hän
muistuttaa Länsi-Metron
kalleudesta!
Kuten monet tietää olen
ollut useat vuodet Kommunistisen Työväenpuolueen
(KTP) rp:n ehdokkaana eri
vaaleissa, mutta olen ennenkin tuonut esiin, että
jos kokoomuslainen pu-
huu järkeviä, niin häntä pitää arvostaa !
Omasta mielestäni helpommaksi tulisi mikäli espoolaiset menisivät ensimmäisiin vaunuihin jotka lyhyempinä irrotetaan Lauttasaaressa ja taas kytketään, kun ne on käyneet
Espoossa! Näin tehtiin aikoinaan, kun Raumalle vielä kulki juna, niin Poriin
menevät olivat ensimmäisissä vaunuissa jotka irro-
tettiin muistaakseni Peipohjassa kyseisen pysäkin
kohdalla ja Porin juna jatkoi omaan suuntaansa ja
Raumalle menevät jatkoivat yleensä ?Lättähatulla?
omaan suuntaansa!
Näin voitaisiin menetellä myös Espoon suhteen
vai onko tämä nyt niin vaikeaa ?
Lassi Tiittanen
Munkan mummon jupinat
Pieni on kaunista
??Olenkohan missään elämäni vaiheessa kuullut tai
lukenut niin paljoa Yhdysvaltain presidentin vaaleista
kuin nyt näistä viime vaaleista. Tulee ihan yhdysvaltalainen olo! Ihan niin kuin
olisimme valinneet presidenttiä itsellemme.
On se niin metka juttu
tämä globalisaatio. Kaikkien maiden asiat ovat meidänkin asioitamme, vaikka
emme saa äänestää, ja meidän mielipiteitämme tuskin
kukaan ottaa huomioon.
Miksi ottaisi? Olemmehan
kuin viiden miljoonan inisevän hyttysen joukko, ääni
ei kuulu minnekään, eikä
voimapolitiikka riitä mihinkään.
Tulee mieleeni Spede Pasasen sketsi rajaloukkauksista. Siihen aikaan ruotsalaiset valittivat Suomen ulkopolitiikasta siinä mielessä, ettemme uskalla ilmaista venäläisille omia mieli-
piteitämme ja sanoa heille heidän
kanssaan poikkipuolisia ajatuksiamme. Olimme
niin suomettuneita. Speden sketsissä kaksi suomalaista ministeriä menivät tapaamaan venäläistä puolustusministeriä
sanoakseen suorat sanat rajaloukkauksista. Ja he sanoivatkin: haukkuivat, huusivat, ilmaisivat loukkaantumistaan mitä värikkäimmin
sanakääntein. Puolustusministeri kuunteli ja nyökytteli ja sanoi sitten ymmärtävänsä, että suomalaiset
ovat loukkaantuneita asiasta. Tämän jälkeen hän
kysyi: Entäs sitten?? Entäs
sitten? Suomalaiset katsoivat ministeriä hölmistyneinä, kiittivät audienssista
ja siitä, että olivat saaneet
sanoa suorat sanat! Entäs
sitten kysymys jäi vastaa-
matta kuten olettaa sopii!!
Kuten Paavo Haavikko
on lausunut: keskustelut
suurvallan ja pienen valtion
välillä ovat aina yksityisiä,
koska niissä on vain yksi
osapuoli! Muistakaamme,
että tämä on globalisaationkin aikana realiteetti!
Paasikivikin huokasi, että
kyllä se on saatanaa, kun
kansa on pieni!
Globalisaatio tai ei joulunaika saapuu joka tapauksessa. Toivotan kaikille
lukijoille hyvää ja rauhaisaa
joulunaikaa.
Elina Kuosmanen
Dextra Munkkivuori ja Hope yhteistyössä vähävaraisten perheiden hyväksi
Mustan joutsenen
voima
??Prunkkalan pappi kertoi saarnassaan kerran, että
viikon päästä adventtisunnuntaina näytän teille miten Jeesus ratsasti aasilla
Jerusalemiin.
Niinpä pappi vei Simolan
sonnin kirkkonsa porstuaan
odottamaan ratkaisevaa hetkeä. Hän oli päättänyt ratsastaa sonnilla kirkkonsa
halki kesken jumalanpalveluksen, mutta seurakuntalaiset olivat saaneet vihiä tästä
hurjasta ajatuksesta ja kävivät tuikkaamassa tulipakkulan sonnin hännän alle.
Kun pappi sitten nousi
ratsunsa selkään, alkoi tuli
hännän alla poltella ja sonni säntäsi raivoisaan lentoon. Ei pappi kuitenkaan
häkeltynyt vaan rauhoitteli kuulijoita:
?Hyvä seurakunta, ei Jeesus sonnin lailla laukannut
vaan ratsastin aasilla palmunlehvin ja Hoosiannahuudoin suosiotaan osoittavan kansanjoukon halki
kuninkaallisen arvokkaasti.
Tämä tositarina kertoo
härän voimasta ja härkäpäisyyden olemuksesta. Amerikka tärisee ja Venäjä uhittelee, maailma mylvii ja
pelko kasvaa.
Härkä on alusta lähtien
kuulunut maailman voimapolitiikkaan. Kun Maria ja
Joosef ratsastivat aasilla Nasaretista Betlehemiin he ottivat mukaansa härän. Joo-
Nro 22 ? Viikot 48-49
Lääkäriasemalla
asioinnin ohessa hyviä
tekoja lapsiperheiden
jouluun
Veli-Matti Hynninen
ripuut. Myös Kalevala nosti
tähän sarjaan ?katalan? tammen joka peitti auringon ja
kuun valon ja esti sateen tulon maan päälle. Väinämöisen kaadettua tammen maa
pääsi jälleen kasvamaan.
Joulupuu välittää viestin,
että valheiden ja väkivallan
maailmaan on tullut toivo.
Vaikka me ihmiset ahneudessamme käymme sotaa
maapallomme elämää vastaan lisäämällä hiiltä, vahvistamalla kapitalismia, antamalla väärille valinnoille
ylivallan, sittenkin voimme
pelastua. Lopulta me itse
päätämme ilmastonmuutoksesta ja maailmanrauhasta. Elämäntapamme todistaa mihin toivomme nojaa.
Helsingin Senaatintorin
20-metrinen, Mikko Säterin pihalta nostettu joulukuusi ja Vartioharjusta Hakaniemen torille tuotu hieman pienempi kuusi kertovat joulun tuomasta toivosta pelastuksen merkkinä.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
??Asioinnin
yhteydessä
Dextra Munkkivuoren asiakkaat voivat osallistua ja
auttaa vähävaraisia ja kriisin kokeneita perheitä lahjoittamalla lapsille joululahjoja. Hyväntekeväisyyskampanja toteutetaan yhteistyössä Hope-yhdistyksen
kanssa. Osallistuminen ei
vaadi varattua aikaa lääkäriasemalta ? auttamaan voi
poiketa ohikulkumatkalla.
Munkkivuoren Dextra
lääkäriasemalla sijaitsevan
kuusen oksilta löytyy koristeita, joissa on Hope- yhdistyksen toimittamia, oikeita lasten joululahjatoiveita. Hope-yhdistys huolehtii, että kaikki lahjat menevät oikeisiin kohteisiin.
Osallistumalla keräykseen
Dextra lääkäriaseman asiakkaat voivat tarjota mahdollisuuden hyvään jouluun
perheelle, jolla ei ole varaa
ostaa lapsille lahjoja.
Asiakkaat voivat osallistua jouluiseen hyväntekeväisyystempaukseen seuraavalla tavalla:
1. Ota kuusen oksalta
lappu.
2. Käy ostamassa siinä
toivottu lahja ja tuo se takaisin kuusen alle niin, että
lappu on kiinnitettynä nä-
Jouluna 2015 Pihlajalinna-konsernin toimipisteissä järjestetty
Hope-keräys oli erittäin onnistunut - myös toimipisteiden
henkilökunta antoi arvokkaan panoksen Hope-keräykseen.
Pihlajalinna-konsernin viestintäpäällikkö Jatta Tuomikoski
ja markkinointiviestinnän koordinaattori Kimmo Laaksonen
toivottavat asiakkaat ja ohikulkijat tervetulleeksi osallistumaan
Hope-yhdistyksen ja Dextran hyväntekeväisyyskampanjaan
Munkkivuoren Dextra lääkäriasemalle.
kyvästi lahjan päälle.
3. Lahjat tulee palauttaa kuusen alle viimeistään 08.12.2016, jotta ne
varmasti ehtivät perille ennen joulua. Hope-yhdistys
huolehtii lahjojen viemisestä eteenpäin.
MunkinSeutu
Viikot 48-49 ? Nro 22
5
Munkkiniemen asukasillassa aktiivisia ja
kiperiä kysymyksiä kaupungin viranhaltijoille
Munkinseudun asukasiltaa
viettiin viime viikolla, torstaina
24. marraskuuta Munkkiniemen
yhteiskoulun juhlasalissa
??Ylipormestari
kutsui
Munkkiniemen, Munkkivuoren, Niemenmäen, Lehtisaaren, Kuusisaaren ja Talinrannan asukkaita yhteiseen keskustelutilaisuuteen.
Illan aikana keskusteltiin asukkaita puhuttavista ajankohtaisista asioista. Asukkaiden kysymyksiin vastasivat kaupungin
eri hallinnonalojen asiantuntijat. Heitä olikin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen lisäksi yhteiskoululle
saapunut tasan 20 ja he istuivat eturivissä korokkeella yleisön edessä valmiina
vastaamaan asukkaiden kysymyksiin. Keskustelua veti
ylipormestari, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.
Asukasilta
lähetettiin
myös suorana Munkkiniemen yhteiskoululta Helsinki-kanavalla ja sen voi katsoa myös myöhemmin tallenteena samalta kanavalta.
Tilaisuuden järjesti Helsingin kaupunki yhdessä Munkinseutu ry:n kanssa.
Kaupunginjohtaja totesi
avauspuheeseeen, että hän
on ollut Munkkiniemessä
kerran samanlaisessa tilaisuuudessa vuonns 2009. Samalla hän kiitti koulun rehtoria Aki Holopaista siitä,
että tilaisuus oli mahdollista koulun tiloissa järjestää.
Samoin hän kiitti hyvää
yhteistyötä Munkinseutu
ry:n ja puheenjohtaja Tarja Sarjakosken kanssa.
Aki Holopainen luovutti
kaupunginjohtajalle Munkkiniemen yhteiskoulun historiikin ja kertoi omassa puheenvuorossaan, että
Munkkiniemen yhteiskoulun toiminta on nyt säätiöity.
Puolillaan väkeä
Yhteiskoulun juhlasali on
noin puolillaan väkeä, kun
tilaisuus pääsi alkamaan ja
alkuesittelyjen ja puheiden
jälkeen kysymyksiä viranhaltijoille satelikin aktiiviseen tahtiin.
Munkinseutu ry:n puheenjohtaja Tarja Sarjakoski
kysyi ensimmäiseksi miten
on suunniteltujen kaupunkibulevardien laita ja mitä
kuuluu tunnelin suunnitelmalle välille Turunväylä Hakamäentie.
Juuri
valmistuneessa
yleiskaavassa
hankkeet
ovat mukana, mutta kaupunkibulevardien rakentamisesta ei ole minkäänlaisia
suunnitelamia tai päätöksiä.
Samalla arveltiin, ettei Turunväylän kaupunkibulevardiksi muuttaminen liene hankkeeessa aivan ensimmäisten joukossa.
Samoin tunnelivaraus on
olemassa, mutta sen toteuttamiseksi ei ole olemassa
suunnitelmia eikä hanke
liene muutenkaan ajankohtainen tällä hetkellä.
Yleisöä puhuttivat erityisesti pyöräliikenteen tilanne, niin Paciuksenkadulla,
Laajalahdenaukiolla kuin
Puistotielläkin. Kaupunki
pyrkii luomaan kaupungin
alueelle jatkuvan pyöräilyn
reitistön ja sen vuoksi myös
Munkin seudulla pyöräilyväylät ovat olemassa.
Ne kuitenkin ajoittain aiheuttavat vaaratilanteita,
kun ahtaissa paikoissa liikkuvat monet eri kulkuneuvot ja vielä mukaan täytyisi mahtua jalankulkijatkin.
Erityisesti Munkkiniemen
yhteiskoulun nurkilla sekä
Paciuksenkadun ja Huopalahdentien sekä Puistotien
kulmauksissa on runsaasti
ruuhkaa juuri pyöräilijöistä johtuen.
Munkkiniemenaukiolle kaupunki on laatimassa
uutta suunnitelmaa ja siinä
yhteydessä myös liikennejärjestelyt tulevat uudelleen
huomioiduiksi.
Vanha kladettikoulu
Valtion kiinteistöyhtiö Senaattikiinteistöt on alkanut
myydä vanhaa kadettikoulun rakennusta Munkkiniemessä. Kaupunkiaktiivi
Helena Leinonen esitti virkamiehille kysymyksen siitä, olisko mahdollista että
kaupunki ottaisi kiinteistön
haltuunsa ja alkaisi järjestää siihen toimintaa.
Kulttuuriasioista vastaava virkamies Stuba Nikula
kertoi vastauksessaan, että
koko kiinteistö oli hänelle
tuntematon ja sai vastaansa
heti buuaukset yleisön puolelta. Hän kuitenkin jatkoi
ja kertoi kaupungin toimien olevan sen suuntaiset,
että ensin selvitetään alueen kaupungin jo omistamien kiinteistöjen tilanne ja
vasta sitten voidaan tutkia
uutta. Eli että ensin hankittaisiin kiinteistö ja sitten suunniteltaisiin siihen
toimintaa, ei Nikulan mukaan ole mahdollista.
Leinonen pohti, ettei vanhalle kadettikoululle kävisi niin, että se ajautuu toimistokäyttöön vaan että se
Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasali täyttyi alueen asukkaista ylipormestarin asukasillassa.
saataisiin yleiseen käyttöön.
? Vaikka kiinteistö on
ikoninen ja hieno, ei kaupungilla ole tällä hetkellä
edellytyksiä sitä ostaa ja ottaa hoitoonsa, Nikula sanoi.
Kuusisaaren tien
liikenne
Erityisesti lehtisaarelaisia puhututti alueelle vievän Kuusisaarentien runsas liikenne. Liikennevaloja kaivataan tielle, jolloin
pikkuväyliltä olisi parempi
mahdollisuus ja helpompi
päästä ison tien liikenteeseen mukaan. Myös pyöräilijät ovat vaarassa, kun
sivuteiltä tullaan runsasliikenteiselle tielle ruuhkaisessa liikenteessä.
Otaniemi, jonne länsimetron asema avautuu, tulevat
jatkossa olemaan Lehtisaaaren ja Kuusisaaren kanssa
samassa maksuvyöhykeessä, jolloin nykyinen vyöhykeraja tulee poistumaan.
Nykyisin Kuusisaaresta ja
Lehtisaaresta Espoon puolella liikennöinti edellyttää
seutulippua.
Myös Munkinpuiston jatkosuunnitelmat puhuttivat
väkeä, ja kaupungin edustajat vastasivat sinne olevan tulossa ainakin leikkipuiston peruskorjauksen.
Samoin hule-sulamis- ja sadevesien kulkutiet on huolettava ja kunnostettava. Samalla alueen pikku lampi
ilmeisesti kunnostetaan ja
ehkä suurennetaan.
Asukkaiden pelko siitä,
että nelosen ratikan aikatauluihin tulisi harvennuksia kumottiin. HKL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi
kertoi, että Helsingin ratikoista nelonen ja kymppi
ovat eniten käytettyja, eikä
Kaupungin virkakoneistosta saapui 20 viranhaltijaa vastaamaan asukkaiden kysymyksiin. Illan
juontajana toimi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.
niihin suunnitella harvennuksia tai supistuksia.
Rihtniemen mukaan jos
Vihdintien suunnittelu alkaa suuremmin edetä, tulee
ajankohtaiseksi myös Huopalahdentien suunniuttelu
ja se tarkoittaa raitiotietä
Huopalahdentielle. Aikataulusta tai suunnitelmista ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole tietoa.
Vihdintien taajama-asteen
nouseminen tarkoittaa lisää
asukkaita ja silloin myös
raitiovaunuliikenteen rakentaminen siihen suuntaan Munkkivuori mukaan
lukien on mahdollinen.
Naseva kysymys nousi
yleisön keskuuudesta: miten meillä ei ole varaa ylläpitää ja pitää avoinna Seurasaaren kupeessa sijaitsevaa presidentti Urho Kekkosen museota, mutta meillä on varaa sijoittaa kymmeniä ellei satoja miljoonia euroja amerikkalaiseen
Guggenheim - museoon?
Yleisö ratkesi kuuluviin
aplodeihin tämän kultuaan.
Virkamiehiltä penättiin
tietoa myös siitä, miksi alueen asukkaat eivät tienneet
mitään siitä, että Munkkivuoreen sijoitettiin seikkailumetsä. Pikku metsä johon seikkailumetsä varusteineen sijoitettiin pienensi
Munkkivuoren metsäaluetta ja siitä ollaan huolissaan.
Myös seikkailumetsän laajennussunnitelmat huolettivat. -j.a.
Guggenheim-esitys jäi pöydälle
??Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi pienin muutoksin esityksen kaupungin
ensi vuoden talousarvioksi.
Valtuusto käsitteli talousarviota ensimmäisen kerran 16. marraskuuta. Esitys
Guggenheim-museon perustamisesta jäi odotetusti
pöydälle. Seuraavan kerran asia oli esillä kahden
viikon kulutttua.
Kaupunginhallitus lisäsi yksimielisesti talousarvioon 10 miljoonaa euroa käytettäväksi opetustoimeen ja 11,5 miljoonaa
euroa sosiaali- ja terveys-
toimeen muun muassa vanhusten kotihoidon palveluihin. Kaikki muutokset näkyvät varsinaisessa päätöstiedotteessa.
Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen,
jossa kehotetaan kaupunginkansliaa antamaan selvitys Länsimetron liikennöinnin viivästymisen syistä ja kaupungille aiheutuvista lisäkustannuksista siinä
vaiheessa, kun Länsimetro
Oy:n teettämä selvitys on
valmistunut. Sen on määrä
olla valmis vuoden loppuun
mennessä. Asiaa käsitellään
kaupunginhallituksessa tammikuussa 2017.
Kaupunginhallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen hätämajoitusta koskevan aloitevastauksen. Siinä edellytetään, että sosiaali- ja terveysviraston ohjeistusta kriisimajoituksesta muutetaan siten,
että henkeä tai terveyttä uhkaavissa tilanteissa välttämätön hätämajoitus järjestetään
perustuslain vaatimalla tavalla kaikille kansalaisuudesta, kotipaikasta ja oleskelulupastatuksesta riippumatta.
Asia menee vielä valtuuston
käsittelyyn.
Rotaryklubi myöntää nuorisostipendin
Vasemmalta eturivissä Sivu Rihtniemi, Sami Haapanen, Stuba Nikula ja Petteri Huurre keskitttymässä asukkaiden kysymyksiin.
??Munkkiniemen rotaryklubi julisti haettavaksi nuorisostipendin.
Sen tavoitteena on innostaa nuoria munkkiniemeläisiä ideoimaan ja toteuttamaan hyvän tekemisen
projekteja alueella.
Projektien tulisi kohdistua lähiympäristön asukkaisiin esimerkiksi ihmisiin,
nuoriin ja lapsiin.
Hakijat ideoivat ja kehittävät itse toimintamallin ja
esittävät sen vapaamuotoisessa hakemuksessa Munkkiniemen rotaryklubille.
Hakuaika
päättyy
30.1.2017 ja sen suuruus
on 200 - 1 000 euroa.
MunkinSeutu
6
Päivyri
Nro 22 ? Viikot 48-49
Seurakunta
Viikon mietelause:
Me olemme samaa
ainetta josta unet on
tehty, (engl.) We are
such stuff
As dreams are made of.
Nimipäivät:
William Shakespeare
(1564-1616)
Viikko 48
Ma 28.11. Heini, Kaisla
Ti 29.11. Aimo
Ke 30.11. Antti, Atte, Antero
To 1.12. Oskari
Pe 2.12. Unelma, Anelma
La 3.12. Meri, Vellamo
Su 4.12. 2. adventtisunnuntai. Airi, Aira
Viikko 49
Ma 5.12. Selma
Ti 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niko, Niklas, Niilo, Niki,
Nikolai
Ke 7.12. Sampsa
To 8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen
musiikin päivä. Kyllikki, Kylli
Pe 9.12. Anna, Anne, Anu, Anni, Annika, Annukka,
Anneli, Annu, Annikki
La 10.12. Jutta
Su 11.12. 3. adventtisunnuntai. Tatu, Daniel,
Taneli
Munkkiniemi
Kirkkoherranvirasto,
Raumantie 3, avoinna ti,
to ja pe klo 9-13, ke klo
14-17 kirkossa, p. 09 2340
5100, munkkiniemi.srk@
evl.fi. Päivystävä pappi:
p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti
ja to klo 10-11, p. 09 2340
5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi,
FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet,
Vapaaehtoiset.
Munkkivuoren
kirkko ja
seurakuntatalo
Raumantie 3
Ke 30.11. klo 9.30 Tarinakirkko ?Jouluevankeliumi?, sukella tarinan lumoihin, Mannermaa, Etäniemi, Valtonen. Klo 13
Keskiviikkokahvila, keittolounas, Frilander, Valtonen. Klo 18 Tähden valossa -joulukonsertti, Kannel-
2. adventtisunnuntai
Britannia lähti Brexitin tielle kohti irtautumista Euroopan unionista. Yhdysvaltain
presidentin vaalit olivat yllättävät eurooppalaisesta näkökulmasta. Molempia vaaleja yhdisti ainakin mediasta päätellen melkoiset tunteet. Tunteiden logiikka on
toinen tai ainakaan ihmiset
eivät toimi jonkun tietyn logiikan mukaan.
On hyvä että emme tiedä
mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Tulevaisuus mahdollistaa ihmiselle vapauden.
Tulevaisuudessa voi tehdä
myös toisin ja siinä on myös
armo. Emme ole ohjelmoituja koneita, vaan tunnemme, unelmoimme, kaipaamme. Olisi aika armotonta jos
tietäisimme kaiken sen mitä
tulee tapahtumaan.
Evankeliumin kohta jatkuu: ?Ymmärrättehän, että
jos talon isäntä tietäisi, minä
yön tuntina varas tulee, hän
ei antaisi murtautua taloonsa. Olkaa tekin valmiit, sillä
Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista?.
Tästä uskon salaisuudessa on kysymys. Me emme
osaa ja ymmärrä kaikkea,
mutta voimme rukoilla:
Herra armahda meitä.
Juha Luodeslampi
Kirjoittaja on asiantuntija
jumalanpalvelus ja
yhteiskunta -yksikössä
Kirkkohallituksessa
??Suomen itsenäisyyspäivän ekumeeninen juhlajumalanpalvelus pidetään
tiistaina 6.12.2016 klo 12
Helsingin tuomiokirkossa.
Jumalanpalveluksessa saarnaa Porvoon hiippakunnan
piispa Björn Vikström. Liturgeina toimivat kappalainen Seppo S. Kosonen
ja pastori Maria Repo-Rostedt. Jumalanpalveluksessa
avustavat ortodoksisen kir-
Munkkiniemen
kirkko
Tiilipolku 6
Ke 30.11 klo 19 Ilta elävän veden lähteellä, Glad,
Valtonen. Sanaa, rukouspalvelua, ylistystä, ehtoollinen. Iltatee.
To 1.12. klo 10 Tarinakirkko ?Jouluevankeliumi?, sukella tarinan lumoihin, Mannermaa, Etäniemi, Valtonen. Klo 1819.30 Projektimuotoisen
Joululaulukuoron harjoitukset. Tied. kanttori anne.
viljamaa@evl.fi.
La 3.12. klo 18 Levollisuuden messu, Frilander,
Valtonen.
2.
adventtisunnuntai
4.12. klo 13 Messu, Peltohaka, Valtonen. Kirkkokahvit.
Klo 17.30 Miss? enkel?
äänin laulut soi ?joulukonsertti, La Folia ?kuoro
Victoria Alatalon johdolla.
Ti 6.12. klo 11 Itsenäisyyspäivän sanajumalan-
Lehtisaaren
kappeli
Papinpöydänkuja 4
Ti 13.12. klo 10 Lasten
joulukirkko, Frilander, Valtonen, Salmi, Ahonen.
Muuta
Su 11.12. klo 12-17 Joulupolku
Seurasaaressa.
Joulukuvaelmassa mukana Munkkivuoren ja Lehtisaaren iltapäiväkerholaiset. www.joulupolku.net.
Jatkoa sivulta 3
??Luistelujuhlavuoteen otetaan varaslähtö jo joulukuussa 2016, jolloin Helsingin Oulunkylän ja Jääpuiston tekojäillä järjestetään
maksuttomat koko perheen
Koko Suomi luistelee Helsingissä -tapahtumat. Lisäksi Koko Suomi luistelee
Helsingissä -tapahtumia järjestetään aina maaliskuulle 2017 asti, ja tapahtumissa on tarjolla muun muassa rusettiluistelua, luisteluopastusta, luisteluratoja
lapsille ja aikuisille, hauskoja ja monipuolisia harjoituksia sekä hienoja luisteluesityksiä.
Tapahtumissa on myös
taitoluistinlainaamo,
eli
mahdollisuus kokeille miltä oikeat taitoluistimet tun-
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Hautauspalvelu Pietét Oy
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
kon metropoliitta Elia, katolisen kirkon piispa Teemu Sippo SCJ ja Pelastusarmeijan everstiluutnantti
Aino Muikku.
Tekstinlukijana avustaa
ministeri Sanni Grahn-Laasonen. Musiikista vastaavat
urkurina Seppo Murto ja
kanttorina Inka Kinnunen
sekä kamarikuoro Gloria
johtajanaan Seppo Murto
ja Märt Grell ja Cantores
Minores -koulutusryhmien kuoro johtajinaan Anna
Hurme ja Timo Pihkanen.
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu jumalanpalvelukseen.
Kolehdin sotainvalidien
ja -veteraanien hengellisen
työn hyväksi kantavat partiolaiset Helsingin Hakatyttöjen ja Helsingin Sinihaukkojen lippukunnista.
Jumalanpalvelus televisi-
oidaan suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä klo 11.55?
13.00 ja radioidaan Yle Radio 1:ssä klo 12.00?13.00.
Seurakuntalaisille, joilla
ei ole kutsukorttia, on varattu paikkoja kirkon eteläja pohjoisparvilta. Sisäänkäynti kirkkoon tapahtuu
klo 11.10?11.30 kirkon etelä- ja pohjoisovista.
Koko Suomi luistelee Helsingissä
Täyden palvelun hautaustoimisto
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
kuoroa johtaa Lenne Mitt.
Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?.
La 3.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut Munkkivuoren ostoskeskuksessa,
Hartikainen, Valtonen.
2.
adventtisunnuntai
4.12. klo 11 Messu, Hartikainen, Valtonen; La Folia ?kuoro Victoria Alatalon johdolla. Kirkkokahvit.
Ke 7.12. klo 13 Keskiviikkokahvilan kuusijuhla.
To klo 18.30 Iltatee.
Su 11.12. klo 11 Messu,
Frilander, Valtonen. Kirkkokahvit. Klo 17 Perhemessu, verkosto.net.
Ma 12.12. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri, Antti Ritvanen: Miten muistat minut,
Otava. Alustaja Elina Kuosmanen. Klo19 Kohti joulua
?konsertti. Sekakuoro Procantus, johtaa Sakari Ylivuori. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?.
Ke 14.12. klo 9.30 Lasten
joulukirkko, Frilander, Valtonen, Mannermaa, Etänie-
palvelus, Hartikainen, Valtonen, Soitinyhtye Puhallus. Partiolaisten lupauksen anto.
N. klo 12.15 kunniakäynti Munkkiniemen sankarihaudoilla, Pikkuniementie. Puhe rovasti Jaakko
Simojoki. La 10.12. klo 18
Siitä meille tähti syntyi ?
joulukonsertti, HowManyMothers-lauluyhtye, johtaa Anne Viljamaa. Vapaa
pääsy, ohjelma 10 ?.
Su 11.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut ?messu, Peltohaka, Valtonen,
tenori Simo Mäkinen. Kirkkokahvit.
Ma 12.12. klo 10 Lasten
joulukirkko, Frilander, Viljamaa, Eronen.
Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus
Sunnuntaiksi
??Luukkaan evankeliumissa
(Luuk. 12: 35-40) puhutaan
siitä, kun Jeesus tulee: Pitäkää vaatteenne vyötettyinä
ja lamppunne palamassa.
Olkaa niin kuin palvelijat,
jotka odottavat isäntäänsä
häistä valmiina heti avaamaan oven, kun hän tulee ja
kolkuttaa. Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta! Totisesti: hän vyöttäytyy, kutsuu heidät pöytään
ja jää itse palvelemaan heitä.
Autuaita nuo palvelijat, jos
hän tapaa heidät näin valvomasta, tulipa hän ennen
sydänyötä tai sen jälkeen?!
Jeesus ei näytä tulevan
sähköisen kännykkäkalenterin mukaisesti vaan silloin kun sattuu tulemaan.
Vaikuttaa siltä, että kristityn pitäisi kuitenkin koko
ajan elää niin, että tilanne
voisi olla koska tahansa.
Kristillisessä uskossa kerta toisensa jälkeen ennakointi osoittautuu vaikeaksi. Jos kysymys olisi logiikasta, kaikki olisi nähtävissä päättelyketjuina. Looginen ajattelu on ollut näihin
aikoihin saakka länsimaisen elämänmuodon ytimessä samoin kuin usko, joka
ei purkaannu helpoiksi lauseiksi. Uskossa on jotakin
mikä on vaikea sanoittaa.
Siihen vain uskotaan.
Maailmanpolitiikka tuntuu aika ennustamattomalta.
mi. Klo 18 Joulukonsertti,
Ranskalaisen koulun ystävät ry. Liput 10 ? ovelta.
To 15.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Frilander, Viljamaa, Joululaulukuoro.
Tapiola
Tapiontori 1
02100 Espoo
puh. 4559 5650
tuvat (saatavilla koot 35½,
37, 38 ja 39).
Pikaluistelun
nuorten
MM-kisat luistellaan Oulunkylässä
Helsingissä
17.?19.2.2017. Taitoluistelun MM-mitaleista kisataan
Hartwall Arenalla Helsingissä reilua kuukautta myöhemmin, 29.3.?2.4.2017.
Maksuttomat Koko Suomi
luistelee Helsingissä -luistelutapahtumat:
6.12.2016 Oulunkylän liikuntapuiston tekojää
klo 12.00-14.00 perhe-
luistelutapahtuma, n. klo
14.15-15.00 rusettiluistelu,
laita parasta päälle ja pukeudu juhlallisesti!
31.12.2016 Jääpuisto
klo 12.00?15.00 perheluistelutapahtuma
5.-6.1.2017 Jääpuisto
klo 17.00?19.00 perheluistelutapahtumat ja luisteluesitys
6.1.2017 Käpylän liikuntapuisto
klo 12.00-14.00 perheluistelutapahtuma
14.2.2017 Jääpuisto
klo 17.00?18.15 perheluistelutapahtuma ja luisteluesitys, rusettiluistelu n.
klo 18.20-19.00
18.?19.2.2017 Oulunkylän liikuntapuiston jäähalli
klo 12.00-14.00 Jäähallissa perheluistelutapahtumat
22.2.2017 Brahenkenttä
klo 12.00-14.00 perheluistelutapahtuma
8.3.2017 Jääpuisto
klo 17.00?19.00 perheluistelutapahtuma ja luisteluesitys
Itsenäisyyspäivänä
Kansakunta mi vapaana
elää saa.
Oisko lahjaa mitään
sen parempaa.
Muista heitä ketkä sai
aikaan sen.
Joka veteraania kiittäen.
Myös lottaa jokaista muistaen.
Liput tangoissa
tänään hulmuaa.
Suomen itsenäisyyttä juhlistaa.
Heitä muistaen kaikkia
siunaten.
Hyvää itsenäisyyspäivää.
Isänmaalle onnea toivottaa.
Olavi Kylliäinen
MunkinSeutu
Viikot 48-49 ? Nro 22
7
Maunula-talo
avaa ovensa
jouluksi
??Maunula-talo
avautuu
kaikelle kansalle torstaina
joulukuun 22. päivä klo 12.
Taloon muuttavat Maunulan
kirjasto, Maunulan nuorisotalo sekä työväenopisto.
Asukkaat ovat olleet mukana suunnittelemassa taloa ja
sen toimintoja alusta lähtien. Ovien avautuessa toimintansa aloittaa myös Maunula-talon kahvila, jota pyörittävät työkokeilussa olevat
nuoret. Heidän ohjauksesta
vastaan nuorisoasiainkeskus
ja ammattikoulutuksesta Stadin ammattiopisto.
Maunula-talon huoneistoala on noin 2200 htm2 ja
sen suunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto K2S.
Talon suunnittelijoina ovat
toimineet Kimmo Lintula,
Niko Sirola ja pääsuunnittelijana Mikko Summanen.
Avaraa taloa hallitsevat puuseinät ja -katto, vaalea tiili
ja maalaamaton betoni sekä
isot lasipinnat. Katto on viistetty monimuotoiseksi ja se
kulkee saumattomasti tilasta toiseen.
Yhteisöllinen tapa
toimia
Maunula-talo ja sen toimintamalli edistävät alueen
yhteisöllisyyttä, kotoutumista ja kansalaisaktiivisuutta:
se on samaan aikaan kulttuuritila, elämystila, oleskelutila, työskentelytila, kahvilatila ja oppimisen tila.
Talossa on 178-paikkainen monitoimisali, joka
mahdollistaa korkeatasoistenkin esitysten järjestämisen. Korkeassa ja valoisassa
kirjastosalissa on asiakkaille oma rauhallinen työtila
ja lapsille satuhuone. Uutta on, että asiakkaiden käytettävissä on myös kannettavia tietokoneita ja lehtitabletteja. Työväenopiston
tiloissa on kahden normaaliluokan lisäksi märkätilaksi
suunniteltu monitoimiluokka, äänieristetty musiikkiluokka, erillinen bänditila
sekä avoimeen oppimiseen
tarkoitettu tila. Nuorisotalon puolella on muun muassa pelikonein varustettu
huone sekä tyttöjen toiveet
ja tarpeet huomioon ottava huone. Talossa on myös
tiloja asukkaiden erilaisiin
kokoontumistarpeisiin.
Maunula-taloa varten on
luotu demokraattinen toimintamalli, jossa asukkaat
ovat vahvasti mukana. Kaikille avoimissa foorumeissa
keskustellaan taloon liittyvistä ideoista ja odotuksista. Foorumi valitsee vuosittain kolme asukasedustajaa
talon yhdeksänhenkiseen
Maunula-talo avaa ovensa 22.12.2016 klo 12. Kuva: K2S
neuvottelukuntaan. Neuvottelukunta vastaa muun
muassa talon yhteisistä tapahtumista sekä valmistelee osallistuvan budjetoinnin prosessin, jossa asukkaat pääsevät vaikuttamaan
talon vuotuiseen ohjelmaan
ja resurssien käyttöön.
Kirjasto ja nuorisotalo aloittavat toimintansa
Maunula-talossa heti talon
avauduttua. Alkuvaiheessa kirjasto on avoinna arkisin ma?to 9?20, pe 9?16
ja la 10?16. Nuorisotalon
toiminta jatkuu arkisin klo
21 saakka. Työväenopiston
opetus tiloissa käynnistyy
tammikuussa. Kevään aikana talossa otetaan käyttöön
ns. omatoimikäyttö, joka
mahdollistaa talon käytön
varsinaisten aukioloaikojen
ulkopuolella. Talon virallista avajaisviikkoa vietetään 30.1.?4.2.2017. Alueen
asukkaat osallistuvat viikon
ohjelmiston tuotantoon.
IC-98
taiteilijakaksikon
Sukupuut-teos
avautuu talon sisällä
ja ulkona
Maunula-talon rakentami-
sessa on huomioitu prosenttiperiaate, jossa osa rakennushankkeen kustannuksista käytetään taiteeseen. Taloon tulee Sukupuut-taideteos, jonka toteuttaa IC-98 eli taiteilijakaksikko Visa Suonpää ja
Patrik Söderlund.
Teos koostuu kahdesta
osasta: kirjastosaliin ripustettavasta grafiikanlehtisarjasta sekä Maunula-talon
puistoon kirjastosalin ikkunoiden eteen istutettavasta
pienestä omenapuulehdosta. Sisäosan teossarja muodostuu kahdeksasta kehystetystä grafiikanvedoksesta,
jotka toteutetaan tontilta
rakennustöiden yhteydessä kaadettavaksi määrättyjen koivujen materiaaleista. Omenapuulehtoon istutetaan kahdeksan monilajista omenapuuta.
Sisältä kirjastosalista katsottuna maisemaikkunoista syntyy vuodenaikojen ja
vuosien mukaan elävä fresko. Ulkona, puiston puolella tämä maisemakuva muuttuu todellisuudeksi, jossa puiden katveeseen voi
istahtaa lukemaan lainaamaansa kirjaa.
Maunula-talo on virallinen Valtioneuvoston Suomi 100 -ohjelmaan mukaan
hyväksytty hanke.
Alvar Aalto -museon näyttelyvuoden päättää nykyarkkitehtuuri
???Suomen arkkitehtuuria.
Kaksivuotiskatsaus 2016?
-näyttely avautui Alvar Aalto -museon Galleriassa Jyväskylässä 25.11.2016. Kaksivuotiskatsaus nostaa tänä
vuonna esille rohkeaa ajattelua ja kokeilevaa arkkitehtuuria. Mukana ovat muun
muassa Jyväskylässä sijaitseva arkkitehtuurin Finlandiapalkinnon voittanut Puukuokka ja korjausrakentamisen osaamista esittelevä
Alvar Aallon suunnittelema
Viipurin kirjasto.
Kaksivuotiskatsaus esittelee viisitoista asiantuntijajuryn valitsemaa kohdetta,
jotka ovat valmistuneet heinäkuun 2013 ja kesäkuun
2015 välillä. Kärkikohteita ovat koulu- ja oppimiskeskus Opinmäki (Espoo
2015), asuinkerrostalo Puukuokka (Jyväskylä 2014) ja
Serlachius-museo, Göstan
paviljonki (Mänttä 2014).
Tällä kerralla mukaan valikoitui useita kiinnostavia
avauksia asuntorakentamisen puolelta. Myös kotimainen osaaminen korjausrakentamisessa on monipuolisesti edustettuna ajankohtaisessa valikoimassa.
Juryn muodostivat puheenjohtajana toimiva kansainvälisesti tunnettu hollantilainen arkkitehtuurikuraattori ja poleeminen
kommentoija, Shenzhenissä vuonna 2017 avautuvan Design Societyn johtaja Ole Bouman, Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen ja arkkitehti Hilla Rudanko. Neuvoa-antavana asiantuntijana
oli toimitusjohtaja Helena
Soimakallio Suomen Rakennusinsinöörien Liitosta.
Näyttelyssä on esillä valokuvia, piirustuksia ja pienoismalleja. Jokaisesta kohteesta on tehty myös video.
Näyttelyn suunnittelusta on
vastannut arkkitehti Philip
Tidwell. Toimittaja Jonni
Roos ja kuvaaja Raimo Uunila ovat tehneet Katsauksen kohdevideot.
Kaksivuotiskatsaus nostaa
esiin laadukasta kotimaista
arkkitehtuuria ja herättää
keskustelua arkkitehtuurin
ajankohtaisista aiheista. Se
on suunnattu sekä suomalaiselle että kansainväliselle yleisölle. Arkkitehtuurin
ajankohtaiskatsauksia on järjestetty 1950-luvulta lähtien.
Katsauksen järjestävät Alvar Aalto -säätiö, Arkkitehtuurimuseo ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Näyttelyn
tukemiseen ovat osallistuneet Akukon, Betoniluoma,
L2 Paloturvallisuus, Wienerberger oy ab ja Helsingin asuntotuotantotoimisto
ATT. Näyttelyjulkaisu on
toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön tuella.
Ensi vuoden tuloveroprosentiksi 18,5
??Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli ehdotuksesta kaupungin ensi vuoden talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2017
- 2019. Talousarviota koskevat äänestykset pidetään keskiviikkona 30. marraskuuta.
Valtuusto vahvisti vuoden 2017 tuloveroprosentiksi 18,5 %. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi valtuusto päätti 0,93% ja vakituisten asuinrakennusten
kiinteistöveroksi 0,41%.
Kaupunginvaltuusto päät-
ti kaupungin hallintosäännöstä, joka tulee voimaan
uuden organisaation aloittaessa 1. kesäkuuta 2017.
Hallintosäännöstä päätettiin nyt kokonaisuudessaan.
Sen pääperiaatteet hyväksyttiin jo kesäkuussa.
Valtuusto hyväksyi äänestysten jälkeen hätämajoitusta koskevan aloitevastauksen. Siinä edellytetään, että
sosiaali- ja terveysviraston
ohjeistusta kriisimajoituksesta muutetaan siten, että
henkeä tai terveyttä uhkaa-
vissa tilanteissa välttämätön hätämajoitus järjestetään kaikille kansalaisuudesta, kotipaikasta ja oleskelulupastatuksesta riippumatta.
Kyselytunnilla valtuusto
keskusteli sosiaali- ja terveysviraston lähisuhdeväkivallan vastaisesta kampanjasta, jonka teemana
on tänä vuonna välinpitämättömyys lapsia kohtaan.
Kampanjan toteutus herätti
paljon arvostelua mutta se
sai myös tukea ja kiitosta
valtuuston keskustelussa.
Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy!
Toivota asiakkaillesi
hyvää joulua ja uutta vuotta
tervehdysaukeamallamme!
Huom! Jouluextra ilmestyy jo viikolla 51
ja aineistopäivä on perjantaina 9.12.
Soita ja varaa paikkasi ajoissa!
Riitta Juslin 09-413 97 377
riitta.juslin@karprint.fi
MunkinSeutu
8
Nro 22 ? Viikot 48-49
Risto Kolanen
Marraskuun
kulttuurikierros
Harjutorin kupeessa sijaitsevan Kamiter-Ars
lähettää aktiivisesti Kulttuurikiertäjälle kutsuja
näyttelyavajaisiin. Pääsin paikalle, kun siellä myös
avattiin Kallio kipinöi -festivaaliviikko.
??Tupa oli ihan täynnä taideliikkeessä ja tunnelma
korkealla
Lulu ja Hono lauloivat ja
soittivat kivasti, tällä kertaa triona: Leena Virtanen
ukulele, laulu, Ray Rummukainen dobro ja laulu sekä Tomppa Salonen,
rummut. Kyselin erikoisesta dobro-kitarasta. Hono
kertoi, että se muistuttaa
resonaari(vahvistin)kitaraa
ajalta ennen kuin vahvistimet yleistyivät. He soittivat
Onni Gideonin Hawaijilaissoundeja, ja muuta 1950-luvun kamaa.
Avajaisvieraan Vilja-tytär varasti lattialla koko
shown. Alle 2-vuotias svengasi enemmän kuin vanhemmat yhteensä ja tanssi
kaikki kappaleet. Mitä nyt
haki välillä suolakeksejä.
Runo katetaan
näyttämölle
Nuori näyttelijä istuu esityksen aikana viereeni pen-
killä ja luo Giulietta Masinan Gelsominoa muistuttavan katseen Fellinin ?Tiessä? (1954). Huumaannun.
Selvittyäni luen esitteestä:
? Tämän pöydän ääressä
ei voi syödä. Tämä kattaus
on tehty haaveilijalle.
Järisyttävän vaikuttavaa
uutta ekspressiivistä teatteria on Esitystaiteen seuran ?Asetelmia? Korjaamon
Kulmasalissa Töölön kulttuuritalolla. Se sai ensi-iltansa siellä elokuun Stage-festivaalilla ja uusintaesitykset alkuviikon iltoina.
Laura Rämä, Tuukka Vasama ja ääni- ja ohjausnauhoja hallitseva Vihtori
Rämä esittävät näyttämöllisen teoksen Tuomas Timosen runoteokselle ?Asetelma?. Esitys on itsenäinen
jatko-osa Vasaman v. 2009
Kajaanin Runotapahtumassa tulkitsemalle Timosen
runolle ?Oodi rakkaudelle?, josta kolmas kuva on.
Istumme kahden puolin
isoa pöytää, joka toimii
Dylan-lauluista vastaa Tomi Pulkkinen (kesk), veli Tero Pulkkinen (o
Nevalainen
Leena Virtanen, Ray Rummukainen ja Tomppa Salonen soittivat
hawaijilauismusiikkia Kallio kipinöi -avajaisissa. Edessä heihin
keskittyy Vilja. Kuva: Juhani Styrman
Sitten menen viereiseen
Valtimonteatteriin, jossa
on vierasesityksenä Mad
Housessa keväällä kultti-
näyttämönä fyysiselle teatterille, jossa ei ole rooleja tai tarinaa. Vuorovedoin
soi joko John Coltranen
1960-luvun jazz tai Verneri
Pohjolan uudempi, molemmat mukaansatempaavasti.
Rämä ja Vasama pukeutuvat harvaneulaisiin kuusiin,
Runoa tanssivat ja lausuvat Laura Räty ja Tuukka Vasama toisiinsa ja kuusiin sekaantuneina.
Kuva: Jenna Ojala
Salla Hakanpää valtaa merenneitona vesielementin Kallion
urheilutalon altaassa ja sen päällä. Kuva: Riku Pihlanto
mainetta luonut ?Eino henkilökohtainen sukupuolihistoria?.
Lavalle tulee Valto Kuuluvainen, joka soittaa välillä musiikkia, ripustaa mustan lavan poikki pyykkinarun, jossa on hänen henkilökohtaisia muistilappujaan, päiväkirjamerkintöjä
vuosilta 2011-2013.
Aiheena on yksi asia:
transsukupuolisen elämä
ja asema yhteiskunnassa,
muiden ihmisten asenteissa, omissa peloissa.
Miltä naisesta tuntuu liimata rinnat kainalon alle
sivuun? Ja miltä tämä näyttää tyttöjen pukuhuoneessa? Milloin leikkauttaa ylimääräiset rinnat pois, vai
odottaako ensin pitkälle
hormonihoidon tuloksia?
Miltä tuntuu kuin karvoja
tulee joka puolelle? Tuntea
itsensä uudeksi, oudoksi
nisäkkääksi elämässä. Sukupuolikkaan naisen/miehen vapaa-ajanasun päällä on Batman ja Superman
-logoja.
Esitys on vaikuttavan
kaunis. Eino näyttää muuten mieheltä, mutta hänellä näyttäisi yhä olevan
ne rinnat? Tai sitten olen
vain juuttunut miehen katseeseeni ja oletan näkeväni rinnat paidan alla.
Kannatti kokea tämä elämys ja laajentaa tajuntaa,
asenteita.
hallitsevat katsetilaamme ja
lukevat Timosen runoja kokoelmasta. Nimet kertovat
paljon: Virkamiehen hätä,
Virkamies ja vesivahinko,
Virkamiehen onni, Virkamiehen surumieli jne.
Vaikka tässä pöydässä ei
voi syödä, syömme lopussa ison, makoisan mustikan
kiertävältä lautaselta.
Laura Räty palkittiin juuri vuoden 2016 nuorena
näyttelijänä. Hän luo Gelsominon magiikan.
Sukupuolikas
ihminen
Eino Kuuluvainen teki pari vuotta päiväkirjalappuja sukupuolihistoriastaan, joita hän luki vierailuesityksessä Valtimonteatterissa. Kuva: Hannamari Johansson
Aleksi Kivenkadun Populuksen ohi kulkiessani kuulen karaokelaulua: ?Aikuinen nainen tuntee arvon
rakkauden?. Vilkaisen sisään ovesta ja kuuntelen
hetken laulajaa, joka on
tietysti mies.
Hyppykollektiivin Katja Korpi, Saana Kulmala ja Carita Lähteenmäki
Jouni Ihalainen
MunkinSeutu
Viikot 48-49 ? Nro 22
9
Helsingin kulttuuripalkinto
Viva Granlundille
oik) ja Veli-Petteri Asikainen (vas) valkoisessa maskissa. Kuva: Kirsi
Merenneito Kallion
urheilutalolla
Suomalaisen nykysirkuksen 2010-luvun valovoimainen tähti on Salla Hakanpää.
?Pinnassa? hän teki vertikaaliköydellä Cirkossa kaiken, mitä sillä voi tehdä veden päällä.
?Valomatka? oli keväällä
tehty lapsille festivaalinäytökseksi Espoon kaupunginteatteriin, mutta sen visuaalinen ja kolmiulotteinen animaatiomaailma sopi
ehkä paremmin aikuisille.
What the Cirk -pienoisfestari piristi marraskuun
puoliväliä Baltic Circlen
rinnalla ja ?sisällä?. Tällä kertaa Hakanpää siirtyi köydestä ja ilmasta veteen. ?DIVE? esityksessä
veden alla elävän naisen
tarina käännetään päälaelleen. H.C. Andersen tuskin
kääntyy haudassaan tästä
Pienen Merenneidon tulkinnasta ei enempää tai
vähempää kuin Kallion Urheilutalolla, Brahen kentän
vieressä.
Uimahalliin mahtui vain
85 ihmistä kerrallaan. Saimme kenkäsuojaimet jalkaan
ja sisään astuessa meidät
tyrmäsi kloorin haju, mutta
kutsuvasti lapsuuden muistot mieleen tuoden.
DIVE:ssa Hakanpää sukeltaa toiseen todellisuuteen. Ilma-akrobaatti ve-
den alla; näemme hänet
sekä elävällä silmällä uivana koko ajan että elävällä
kameralla kuvattuna, joka
tuo ihan uudenlaisen kauneuden ja estetiikan. Veden
syvyys pudottaa akrobaatin
painottomaan maailmaan,
jossa hengityksen pidätystä on harjoiteltu ihailtavalla tavalla.
Uima-altaan pohjalla merenneito vaihtaa valkoisen
barokkisen juhla-asun punaiseen iltapukuun pöydän,
tuolin ja viinipullon äärellä.
Tämän taiteilijan tulevaisuutta seuraan tarkkaan.
Valtava uteliaisuus ja uusien keinojen hallinta vievät alle 30-vuotiasta naista
jo kansainvälisille areenoille. Hän on opiskellut Laajasalo-opistossa rytmilaulua,
josta saimme näytteen uimahallin altaanvierustakävelyn aikana.
Viva Granlund on ajaton kuva- ja katutaitelija, joka tekee ympäristöämme kauniimmaksi. Kuva:
Mika Ruusunen
ria on vaatinut taiteellisen
näkemyksen lisäksi päättäväisyyttä ja oma-aloitteisuutta asioinnissa kaupungin virastojen kanssa. Yksi
työ, Opintoputki, syntyi taiteilijan kokoaman ryhmän
toimesta v. 2006 Kaisaniemen metroasemalle.
Viva Granlund kiitti tun-
teikkaasti vanhempiaan,
jotka istuivat ihan salin
edessä. Hän kiitti tuesta,
jota ilman työnsä ei olisi ollut mahdollista. Myös
kulttuurikeskusta ja sitä
hallinnoivaa kulttuurilautakuntaa, joka on myöntänyt tukea kaiken mitä voi.
Sekä muita taiteilijoita ja
ystäviä jne. Se oli lyhyt ja
kaunis kiitospuhe. Taiteilija
oli valinnut v. 2016 Voice
of Finland -finalistin Ilona
Gillin laulamaan kaksi laulua, mm. ?Imaginen?. Kulttuurilautakunta jakoi myös
65 taideapurahaa rotaatiokiertovuorossa olleille viidelle taidelajille.
Tunteiden
äärilaitaa lattialla
Annantalon alakerran salissa olen vuosia katsonut
lastenteatteria Helsingin
kaupungin lastenkulttuurikeskuksessa. Mutta sieltä löytyy tanssiesitys ensi
sijassa aikuiselle yleisölle.
Resilienssi
on
v.
2013
perustetun
Hyppy!Kollektiivi-ryhmän
uusin, valtavan energinen
ja ääntä ja liikettä luovasti
yhdistävä proggis. He käyttävät amerikkalaista ?Jump
Rhytm? -tekniikkaa.
Katja Korpi, Saana Kulmala ja Carita Lähteenmäki tanssivat kolmenvartin
rytmisen ja iskutarkan esityksen vauhdilla ja taidolla.
Onhan kyse ?äkkilähdöstä
muutokseen?.
Kasvojen ilmeisen käyttö tunteiden äärilaidasta
toiseen on olennainen osa
esitystä. Taustanauhamusiikin lisäksi yksi tanssija,
Kulmala, soittaa kauniin
melodisen sävelmän
Dylanin ajankohtaista
sanomaa
iskuntarkkoina Annantalolla. Kuva:
??Kaupungintalolla jaettiin
22.11. kaupungin kulttuuripalkinto kuvataiteilija Viva
Granlundille. Ensimmäisen
sai v. 1963 Eino Kalima.
Pitkä on kulttuurin matka Kalimasta Granlundiin.
Hänen
pitkäaikainen
työnsä on keskittynyt taiteen ja kaupunkiaktivismin
rajapintaan, luonut ennen
kaikkea julkiseen kaupunkitilaan vaikuttavia seinämaalauksia, jotka pysäyttävät ohikulkijat ihailemaan
ja ajattelemaan eri puolilla Helsinkiä.
Värikkäät ja yksityiskohdiltaan runsaat muraalit
ovat 2000-luvun mittaan
tuoneet elämää betonisiin
alkukulkuihin seiniin ja sillanaluksiin Teollisuuskadulla, Hakaniemenrannassa, Pasilan asemalla ja pyöräilyväen Baanalla.
? Työt ovat enemmän
kuin maalauksia, ne ovat
sekä lopputulos että tekemisen performanssi, joka
kannustaa aktiivisuuteen
ja synnyttää sekä ohikiitävää että pysyvämpää keskustelua, lautakunta kiittää
ja huomioi Granlundin töiden osallistavan ja yhteisöllisen luonteen. Helsingissä julkisten tilojen katutaiteen matka töhrytaistelusta
osaksi laillista nykykulttuu-
Moni muistelee Nobelin kirjallisuuden palkinnon saaja, laulaja-lauluntekijä Bob Dylania, jonka
sanoitukset ovat vaikuttaneet meihin aikalaisiin yli
puolen vuosisadan ajan. Jo
keväällä lehtemme esitteli
Jasmine Valentin laulaa, Miritza Lundberg, Tuure Koski ja Aram Aflatuni liittyvät mukaan Sampo soikoon!-klubilla. Kuva: Henna
Lundberg
Bar Kapsäkin Dylan-iltaa.
USA:n presidentinvaalituloksen julkitulon jälkeisenä päivänä Kaapelitehtaan H-rapussa koettiin
musiikkiteatterin, mimiikan ja tarinankerronnan
keinoin toteutettu intensiivinen ja omapera?isen inspiroiva luotaus mystisen mestarin lauluihin, ela?ma?a?n ja
luomistyo?ho?n. Tuotannosta vastasi Performance Sirkus, jonka Billie Holidayja muita naisklassikkoiltoja
olemme selostaneetEsitys tutkii Bob Dylanin musiikkikappaleiden
yhteiskunnallista puolta ja
sanomaa Esitys tulkitsi Dylanin tarkkanäköisten laulutekstien kautta ihmisen
moraalin, etiikan ja valintojen moniulotteista elämän-
prismaa. Dylan-tulkinnoista vastasi Tomi Pulkkinen
kauniilla äänellä, veli Tero
Pulkkinen ainakin kolmessa instrumentissa ja Performance Sirkuksen johtaja Veli-Petteri Asikainen
isäntänä, harlekiinina valkoisessa asussa ja maskissa, joka haki daameja välillä tanssimaankin.
Romanimusiikin
vivahteikkaita
helmiä
Miritza Lundberg &
Baro Baht Ensemble toi
Sampo soikoon! ?klubille eurooppalaisen romanimusiikin kauneimmat kappaleet kolmen vuosisadan
ajalta. Kuulimme leikitteleviä virtuoosimaisia viulu-
esityksiä, syvältä sydämestä
laulettuja perinnelauluja ja
riehakkaita tanssiinkutsuja.
Vuonna 2016 perustettu
Baro Bath Ensemble koostuu erilaisista taustoista tulevista muusikoista, jotka
ovat ansioituneita omilla
aloillaan. Yhtyeen perustaja on Miritza Lundberg joka
on yksi nuoren polven arvostetuimmista romaniartisteista. Hänen viulusoolonsa olivat todella upeita. Hän on aloittanut taiteellisen tohtoritutkinnon
opinnot Sibelius-Akatemiassa ja ajatuksena on saada
kokoonpanolle jatkuvuutta
ja taiteellisesti korkea taso.
Yhtyeen musiikissa yhdistyy perinteinen romanimusiikki muihin aineksiin sekä
kansanmusiikista että taide-
musiikista. Komeasti kaikui perinteinen laulu ?Illan tummetessa?.
Yhtyeen ohjelmisto koostuu instrumentaalikappaleista ja lauletusta perinteestä. Miritza Lundberg,
viulu ja laulu, Mertsi Lindgren, kitara ja laulu, Jasmine Valentin, kitara ja
laulu, Joni Auvinen, kitara, Aram Aflatuni, lyömäsoittimet ja Tuure Koski,
kontrabasso. Kun Sampo
soikoon! ? emäntä Susan
Aho haastatteli Jasminea
alussa, moni ei ehkä huomannut, että siinä on kaksi
Suomen Euroviisuedustajaa!
Teksti: Risto Kolanen
MunkinSeutu
10
Nro 22 ? Viikot 48-49
Risto Kolanen
Marraskuun
kuvataidetta
??Punavuoren, Kruununhaan ja Kampin galleriat
tuovat jälleen esiin taitelijoita marraskuun näyttelyissä. Bronda, Papu ja Tiketti palaavat esittelyyn.
Nuoren polven miehiä on
enemmän.
Ihmiskasvot
lähtökohtana
Galleria Katariina, Kalevankatu 16, on Helsingin
Taiteilijaseuran ylläpitämä
galleria, jossa on pääsalien ja takahuonestudion eri
näyttelyjä. Jyri Ala-Ruona
(s. 1986) esittelee öljyväri kankaalle -maalauksiaan
?Mandylions?-teemalla, kristillisen kuvailmaisun perinteessä. Teosten lähtökohtana ovat ihmiskasvot.
? Maalaukset esittävät
kasvojen ihon pikkutarkasti huokosia, laskoksia
ja uurteita myöten. Nämä
ovat mahdollisimman todistusvoimaisia tulkintoja
ulkoisista ja sisäsyntyisistä jäljistä ihmisen pinnalla, hän kertoo.
Malleinaan Ala-Ruona on
käyttänyt hänelle läheisiä
ihmisiä, joiden elämät nivoutuvat taiteilijan elämään
intiimillä ja kokemuksellisella tasolla. Näiden suhteiden läheisyyden myötä taiteilija pyrkii tuomaan
esiin rajallisen ihmisen kokemusmaailman väistämättömiä muutostiloja.
Taiteilijatapaaminen on
päätöspäivänä sunnuntaina 4.12. klo 14?16. Studiossa on Tiina Herttuan &
Erika Kusumoton maalauksia ?Kaksi näkökulmaa?.
He katsovat maisemaa ja
ihmisen suhdetta luontoon
oman kulttuurinsa lähtökohdista.
Pohjoisen valoa
Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee 4.12. asti
Tiina Kivisen grafiikkaa,
Kuvataiteilija Jyrki Ala-Ruona
ja suurikokoinen öljyväriteoksensa Skin So Thin and Left to
Love (2015-2016) Katariinassa.
Kuva: Raimo Granberg
mm. mezzotinto- kuivaneulatekniikalla ja muilla. Niiden innoittajana toimi taiteilijan matka Norjan rannikkoa yhdistävällä laivareitillä Bergenistä Kirkenesiin
vuonna 2015.
? Jylhän luonnon ihmeiden äärellä ihminen tuntee
itsensä pieneksi ja yrittää
löytää paikkansa tässä kokonaisuudessa, hän sanoo.
Nämä tunnelmat, talven
kylmä pohjoinen valo, sen
harmaan ja sinisen sävyt,
tallentuivat uusiin kuviin
ja piirustuksiin, joiden pohjalta teokset syntyivät. Samalla kuvattiin myös dokumentti taiteilijan työstä,
joka nähdään näyttelyssä.
Jäinen syli
Galleria G12, Annankatu 16, tuo esiin nuoremman polven akryyli ja muste muovilevylle ?töitä tekevän Antti Sojakan, jolla on ollut paljon näyttelyjä ulkomailla. Näyttelyn
lähtökohtana on yksi Ted
Hughesin runo. Niin ihmistä kuin kaikkea muutakin
maailmassa muokkaa poispäin vetävä jännitys sekä
kasautuva, murskaava paine. Hän käyttää maalauksissaan ja veistoksissaan sekatekniikoita ja useita materiaaleja.
? Mieleni syvimmissä
pohjukoissa tosin mikään
ei muovaa maailmaani niin
kuin onni ja suru. Kuin katse, jolla ei ole kehoa, maalaukset ovat vapaita sukeltamaan maan sisään. Lähdin etsimään omia saksiani,
näitä mieleni aarrekarttaan
merkattuja ristejä. Haudatut
muistot ovat kuin tunteiden
fossiileja, ajan kivettämiä
koetun hetken monikerroksisia jäänteitä. Vai ovatko
ne vain hetkeksi jään sylin
jähmettämiä?, hän kysyy.
vät töitä lasista ja lasimosaiikista. Joukosta nousevat
parhaiten esille Inkisen lasimosaiikkiteokset.
He käyttävät erilaisia materiaaleja, värimaailmoja ja
aiheita, jotka luovat monipuolisen kokonaisuuden.
Mosaiikkitaide on tunnettu tuhansia vuosia vanhana. Andamento tarkoittaa
palojen liikettä ja rytmiä.
Palat ovat värillistä lasia,
kiveä, keramiikkaa ja muuta. Myös muodot vaihtuvat
kaksiulotteisesta täysplastiseen.
Älä vartu hetkeen
Tiketti Galleria, Urho
Kekkosen katu 4-6, ava-
Mosaiikkiväriä ja
palojen liikettä
Anssi Sojakka edessään hartsista ja kipsistä tänä vuonna tehty
teos Jäinen syli Galleria G12:ssa.Kuva: Raimo Granberg
Galleria Artikan, Uudenmaankatu 19, toinen marraskuun esillepano on neljän naisen hyvin mielenkiintoinen ja tasokas ?Andamento ? Mosaiikin matka? ?yhteisnäyttely. Lea Bisio, Sanna Inkinen, Taija
Kaarre ja Leena Nio teke-
Taija Kaarre (vas), Sanna Inkinen, Leena Nio ja Lea Bisio. Taustalla kaksi lasimosaiikkiteosta (vas)
ovat Sanna Inkisen MrGreen ja MrFeenx ja oikealle Taija Kaarren lasimosaiikista ja lasista tehty
teos Sydänkäpyseni. Kuva: Raimo Granberg
Kiba Lumberg teoksensa Musta Saara edessä
Topelius-galleriassa n . Kuva:
Hannele Salminen
Monialataiteilija Anssi Kasitonni yhdessä lasikuidusta tekemänsä omakuva-veistos MR T., 2014, Tiketti Galleriassa. Kuva:
Raimo Granberg
si ovensa kesällä 2015. Se
pyrkii tuomaan ripauksen
klubitunnelmaa kuvataiteen
kentälle ja vastavuoroisesti
kuratoimaan kuvataidetta
askeleen lähemmäksi hyvän musiikin ystäviä.
Anssi Kasitonnin ja Maria Stereon yhteisnäyttely ?Älä vartu hetkeen? on
esillä kaksi kuukautta 5.12.
asti. X-sukupolven arvostettu kulttitaiteilijapariskunta
vyöryttää näyttelyssä katsojien eteen läkähdyttävän
määrän teoksia, joiden juuret ammentavat 1980-luvun
populaarikulttuurista.
Töissä hehkuu uteliaisuus, joka yhdistyy kuvataiteilijan ammattimaiseen
tekniseen osaamiseen. Ilo
ja lapsenomainen riemu vä-
littyvät katsojalle. Tekniikkana on valuhartsi, pahvi &
tarra ja sekatekniikka.
Anssi Kasitonni toimi kesällä 2016 uuden kävijäennätyksen tehneen Mäntän
kuvataideviikkojen kuraattorina. Hän voitti Ars Fennica -palkinnon vuonna 2011.
Taiteilijapariskunta on tehnyt vaikuttavan uran myös
vaihtoehtomusiikin parissa,
kiertäneet klubeja niin yksin kuin yhdessäkin. Kasitonni ja Stereo julkaisivat vastikään ennen tauolle
siirtymistään yhteisen uran
niputtavan 10-vuotisjuhlakasetin. Stereo keskittyy
nyt uuteen bändiinsä ?Maria ja Marsialaiset? ja Kasitonnin soololevy odottelee
julkaisuaan.
Taidemaalari Antti Virkkunen ja öljyvärimaalauksensa Syksy Dixissä. Kuva: Raimo Granberg
MunkinSeutu
Viikot 48-49 ? Nro 22
11
Josa Jäntti
Ovatko ammattijärjestöt
Sisyfoseja jäsenilleen?
Seppo Niiranen teoksensa Agathan talo edessä Arkkitehtuuri
XO -näyttelyssään Papu Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen
??Kreikkalaisen mytologian mukaan Sisyfos oli Korintin perustanut kuningas.
Hän ei piitannut jumalista
ja joutui siksi Manalaan.
Pääsi takaisin elämään ja
joutui uudelleen Manalaan
eikä pelännyt Kuolemaa.
Jumalat rankaisivat sitten
häntä uuden, elämään paluun jälkeen. Sisyfos joutuu rangaistukseksi vierittämään pyöreää kiveä jyrkän rinteen päälle. Kun hän
oli saanut sen huipulle, se
vieri huipulta toiselta puolelta rinnettä alas.
Mitä tämä kuva
kertoo ay ?
järjestöistä ja niiden
jäsenistä?
Kuvan kiveä rinnettä ylös
pyörittävä mies on kuin
ammattijärjestö, joka vuosi vuodelta pyrkii huolehtimaan mm. jäsentensä
palkoista. Säännöllisin vä-
liajoin ay-järjestöt varmistavat, edellyttävät ja vaativat, että palkat seuraavat
hintoja ja niiden reaaliarvo säilyttää elintason nousun. Viimein kunkin ammatin ja jäsenen palkkataso on korkeimmillaan ennen eläkkeelle jäämistä!
Toisin sanoen pyöreä
kivi on huipulla. Mutta
sitten se lähtee vierimään
vastakkaista rinnettä alas
eli ay-liikkeen jäsenet ovat
siirtyneet eläkkeelle. He
eivät enää maksa liitoilleen jäsenmaksuja. Ammattijärjestöt unohtavat
heidät välittömästi. Mitä
kauemmas kivi pyörii alaspäin, sitä kauemmas alkuperäinen eläke (60% silloisesta palkasta) tuosta huipusta karkaa. Kymmenessä vuodessa siitä on jäljellä
keskipalkasta 52 prosenttia ja 20 vuodessa n. 40
prosenttia. Tämä johtuu
TAITETUSTA INDEKSISTÄ, jonka EK:n johtajat ,
Sanna Inkinen yhdessä vuosina 2013-2014 tehtyjen lasimosaiikkiteostensa MrGreen (vas) ja MrFeenx kanssa Artikassa.
Kuva: Raimo Granberg
Sielun ovi auki
Kuvataiteilija, kirjailija
Kiba Lumberg pitää 4.12.
asti näyttelyään Galleria
Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17.
? Aloin nähdä liikaa joka
puolella ja oli halu lähteä
karsimaan pois kaikki ylimääräinen mitä jää. Silloin,
voiko olla painoa, keveyttä, ilmaa, maata tai taivasta.
Kuinka se kaikki toimisi?
Miten välittyisi ne tunnelmat, mitkä koen ja näen?,
hän sanoo.
Taiteilija toivoo ja uskoo,
että pensselin alla valkoinen maali liukuu kuin ajatus. ? Pensselin alla valkoinen väri löysi oman tavan kulkea kangasta pitkin.
Musta väri luoden muotoja ja viivoja niin, että niitä
voit jatkaa Sinä, joka katselet teosta.
Näyttelyn nimi, ?Jokainen
Meistä?, tuli tämän pohdinnan myötä. Jokainen meistä näkee ja kokee omalla
tavallaan jotain, mikä on
myös jotain yhteistä. ? Sekin on niin, että jätän Sinulle sielun oven auki, Lumberg avautuu.
Havainto kerrostuu
Uusi, kahvilan yhteydessä toimiva, Papu Galleria,
Mariankatu 24, on koko
marraskuun esitellyt kuvantekijä, arkkitehti ja valokuvaaja Seppo K. Niirasen tajuntaa täräyttäviä
teoksia. ?Arkkitehtuuri/XO?
kertoo arkkitehtuurin katsomisesta, miten näköhavainto kerrostuu ja kiertyy
värien ja muotojen vuorovaikutuksessa.
? Katsomalla tilaa ja sitä
rajaavia rakennuksia monikertaisesti katseen suuntaa ja havainnoijan sijaintia
vaihtamalla voi arkkitehtoninen kohde paljastaa itsestään salattuja sisältöjä. Kenties näin löytyy se pohjimmainen ajatus, joka rakentajalla on alkujaan ollut,
Niiranen uskoo. Isokokoi-
set pigmenttivedoskollaasit
vakuuttavat katsojan. ?Risteys? ja vastakkaisen seinän
?Agathan talo? ja ?Linnoitus? ovat komeita teoksia.
Videoteoksen liikkuva kuva
toistaa uskollisesti suurissa
still-kuvissa käytetyn kerrostustekniikan.
Rakentajasta
taidemaalariksi
Antti Virkkunen kulki pitkän tien rakentajan
uralta taidemaalariksi. Hän
kunnioitti ja arvosti kuvataidetta, mutta ei harrastanut sitä. Hän tiesi silti aina
osaavansa piirtää ja maalta. Virkkunen vaihtoi työvälineensä ja opiskeli uuden ammatin työväenopiston alkeiskurssin ja sitten
kolmen vapaan taidekoulun kautta.
? Unelma valtasi mieleni. Päätin tehdä kaikkeni
tullakseni taidemaalariksi.
Päätöksen tekeminen oli
lopulta hyvin yksinkertaista, seurasin vain vaistoani
ja sydämeni ääntä. Järjellä
ei ollut mitään tekemistä
asian kanssa, enhän ollut
siihen mennessä koskaan
edes pitänyt sivellintä käsissäni. Käytännön järjestelyt
veivät aikansa ja sitten vuoden 2004 lopussa päättyi 33
vuotinen rakentajan työurani. Näistä vuosista 19 viimeisintä ahersin rakennusyrityksen toimitusjohtajana.
Virkkunen siirtyi taiteen
maailmaan suoraan pystymetsästä. Maalariksi ryhtyminen oli hyppy täysin
tuntemattomaan. ? Uskon,
että minulle se oli juuri oikea polku taiteeseen. Olen
pystynyt seuraamaan johtotähteäni ja itsenäisesti etsimään ja löytämään. Näin
toivon välttäneeni ne kliseet, kuplat ja keisarin uudet vaatteet -ilmiöt, joita
taiteen maailma on tulvillaan, hän arvioi piristävästi.
Teksti: Risto Kolanen
Mäen vasemmalla ammattijärjestöt ja niiden jäsenet (mies
vierittämässä kiveä). Mäen vastapuolella alamäessä (oikealla)
ammattijärjestöjen eläkkeelle jääneet ex-jäsenet
työeläkeyhtiöt (ETK +
TELA) ja ay - pomot haluavat säilyttää ex-ay-jäsentensä kustannuksella! Miksi? Silloin eläkerahastot kasvavat siten,
että ne ovat ETK:n ennusteiden mukaan v.
2080 1.500 miljardia ?!
Ja siitä hyötyvät juuri
eläkeyhtiöiden hallituksen jäsenet ja johtajat
suurine kokouspalkkioineen, bonuksineen ja lisäeläkkeineen, jotka kaikki maksetaan kerätyistä
työeläkemaksuista?! Edes
osaa rahastojen tuotoista
ei anneta niitä maksaneille eläkeläisille palkkaindeksillä, jonka seurauksena ETK:n saman ennusteen
mukaan rahastot ovat 800
miljardia ? v. 2080!
Näin sanotaan ETK:n
julkaisussa = Työeläkkeiden indeksisuoja: Mitä nopeampaa palkkojen reaalikehitys on, sitä nopeammin eläkkeet jäävät jälkeen palkansaajien keskiansiotasosta (eli
tuosta alkuperäisestä 60%
silloisesta palkasta) sivut
36 -37! Tätä ETK perustelee sillä, että eläkeläisille
alempi tulo- ja elintaso riittävät, koska heidän kulutusmenojensa rakenne on
erilainen. Tämän mukaan
eläkeläiset muuttuvat yhdessä päivässä erilaisiksi ihmisiksi kuin töissä
ollessaan. Eivät asu kuten ennen, syövät eri ruokia, harrastavat kokonaan
eri asioita eli elävät aivan
toisella tavalla! Siksi ei toteudu koko työeläkejärjestelmämme alkuperäinen tarkoitus: eläkkeen
on säilytettävä kohtuullinen elintaso eläkkeellä
oltaessa.
Miten tätä
palkkaindeksiä
vastustetaan?
Noudatetaan TELAn entisen tiedotusjohtajan markkinointistrategiaa. Ei kerrota kenellekään ? ei ainakaan kansanedustajille,
jotka omalta osaltaan vastaavat maamme talouden
parantamisesta ? palkkaindeksin dynaamisista ja elvyttävistä vaikutuksista. En ryhdy enää
niitä tässä toistamaan uudelleen, koska niistä olen
jo kertonut ja ne on mainittu Senioriliikkeen ja sen
puheenjohtaja Kiljusen toimesta ainakin kahdessa kirjassa ja kansalaisaloitteessa. ?Eläkekatekismus? on
lähetetty kaikille edustajille. Nyt riippuu vain lukemisesta, sen ymmärtämisestä ja tahdosta, miten
aloitteesta on äänestettävä
? toivottavasti omantunnon
mukaan. Halutaanko nykyisten ja TULEVIEN eläkeläisten elintasoa alentaa taitetulla indeksillä alkuperäisen ja oikeudenmukaisen palkkaindeksin
sijasta, joka pitää myös
TULEVIEN ELÄKELÄISTEN elintason kohtuullisena eläkkeelle jäätäessä!
Josa Jäntti
Hyvä Joulumieli -keräys jo 20. kerran
??Köyhyys koskee yli 100
000 lasta Suomessa. Se kaventaa lapsen mahdollisuuksia osallistua ja aiheuttaa ulkopuolisuutta ja pahoinvointia. Hyvä Joulumieli -keräys muistuttaa lapsiperheköyhyydestä ja kerää
rahaa ruokalahjakortteihin,
joilla ilahdutetaan vaikeassa
tilanteessa eläviä perheitä.
20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tavoitteena on jakaa
30 000 lahjakorttia, joiden
arvo on 70 euroa. Keräys
alkoi 25.11. ja jatkuu jouluaattoon asti.
Yli 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on
joutunut luopumaan rahanpuutteen vuoksi harrastuksestaan, lähes 40 prosenttia
joutunut jäämään pois luokkaretkiltä ja yli puolet joutunut kiusatuksi köyhyyden
vuoksi. Toimeentulohuolet
vaikuttavat perheen mielialaan, heikentävät vanhempien jaksamista ja aiheuttavat huolta myös lapsille. Vaikein tilanne on yksinhuoltajaperheillä, joista monet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Köyhyyden taustalla on usein työttömyyttä,
mutta yhä useammin köyhyys koskee myös perheitä, joiden vanhemmat ovat
työssä, mutta pätkä- tai osaaikatyön vuoksi tulot jäävät
pieniksi. Köyhyys koskee yli
100 000 eli joka kymmenettä lasta Suomessa.
Lapsiperheiden tilannetta
vaikeuttaa se, että yhteiskunnan tuki on heikentynyt. Sosiaaliturvaa on leikattu ja palveluja, esimerkiksi varhaiskasvatusoikeutta rajattu. Lapsilisän keskimääräinen reaaliarvo on
30 prosenttia alempi kuin
20 vuotta sitten. Lisäksi palvelumaksuja kuten koululaisten iltapäivätoiminnan
maksuja on korotettu.
? Palvelujen ja sosiaaliturvan leikkauksilla on yhteisvaikutuksia, joita ei ole arvioitu, ja ne vaikuttavat eniten heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin. Köyhyys
on vaikea ja monisyinen ongelma, mutta sitä voidaan
vähentää, jos päättäjillä on
tahtoa. Olisi ymmärrettävä,
että aikuisiän hyvinvoinnin
ja työ- toimintakyvyn perusta syntyy lapsuudessa. Lapsiin kohdistuvat leikkaukset
tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, sanoo johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Hyvä Joulumieli -keräys
ilahduttaa kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä ruokalahjakorteilla. Vuoden
2016 tavoitteena on 2,1
miljoonan euron keräystulos. Keräyksen tuotolla 30
000 perhettä saa 70 euron
arvoisen lahjakortin, jolla voi ostaa ruokaa joulupöytään K-ruokakaupoista, Lidlin myymälöistä tai
S-ryhmän ruokakaupoista.
Keräys järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna
1997. 20 vuoden aikana
kaikkiaan 200 500 perhettä
on muistettu yllätyslahjalla.
? Tässä istun ja itken onnesta. Olen kahden tytön
yksinhuoltajaäiti. Sain yllättäen Hyvä Joulumieli -lahjakortin. Ruokabudjettimme
on viikossa maksimissaan
noin 40 euroa. 70 euron
lahjakortista ei siis ole iloa
vain yhdeksi illaksi, siitä
on iloa ja apua jopa kahdeksi viikoksi. Nyt saimme
koko perheelle joulu-, välipäivä- ja uuden vuoden
herkut, kuvaili eräs vuonna
2015 lahjakortin saanut äiti.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punainen Ristin yhteistyössä
Ylen kanssa järjestämä keräys alkoi perinteiseen tapaan
Helsingin
rautatiease-
malla
perjantaiaamuna
25.11. ja jatkuu jouluaattoon saakka.
Keräykseen voi osallistua lahjoittamalla osoitteessa www.hyvajoulumieli.fi/
lahjoita, soittamalla lahjoituspuhelimeen 0600 1 6555
(10,01 ?/puhelu + pvm)
tai lähettämällä tekstiviestin HJM numeroon 16499
(10 e).
Hyvä Joulumieli -keräyksen nettisivuilla julkaistaan
keräyksen aikana viikoittain artikkeleita lapsiperheköyhyydestä sekä juttuja keräykseen osallistuvista
vapaaehtoisista ja kortteja
saavista perheistä.
MunkinSeutu
12
Helsingin uusille asuinalueille muutetaan läheltä
Kirja-arvostelu
Kesädekkari
Helsingistä
??Ruumis paljastuu torninosturista kiikarilla katsellen rakennustyömaalla Helsingin keskustassa. Vieressä ovat Hietaniemen hautausmaa ja Marian sairaala.
Rakennetaan uusia taloja
Kamppiin. Liittyykö ruumis jotenkin niihin ? Tätä
ratkotaan kirjailija Ata Hautamäen kuudennessa jännitysromaanissa ? Siell`on
hieno hietakehto? ( Myllylahti 2016 ).
Vaikka yksi ruumis löytyykin Helsingin keskustasta, Hautamäki vie lukijaansa paljon myös Tampereen
Teiskoon, jossa kauniissa
järvimaisemassa on hukkunut tai murhattu nainen.
Moni- puoliseen juonikuvioon liittyy myös laitonta
maahanmuuttoa, ehkä talousrikollisuuttakin, huume-kauppaa, naiskauppaa.
Tarina hipoo välillä uskottavuuden rajoja, mutta pitää silti otteessaan. Saksassakin käydään ja tarinaan
kuuluu kuten suomalaisiin
nykydekkareihin lähes aina
niin romanialaisia, puolalaisia kuin tietysti venäläisiä konnia. ?Konnuuspaikkana? Marian sairaala on
uusi löytö.
Hautamäki kuvaa paljon
poliisin toimintaa eri tilanteissa. Naispoliisit saavat
tuntea sukupuolensa aliarvostuksen. Poliisin sisäinen
kilpailu, nokittelu ja arvojärjestys saavat kirjassa ansaitut huomiot,kuvaukset
ovat ja eivät ole mairittelevia poliisikunnalle.
Kokonaisuutena Ata Hautamäen ?Siell`on hieno hietakehto? on ihan luettava
dekkari, ehkä liiankin rönsyilevä. Kevyt kesädekkari
Helsingistä.
Pekka Hurme
Kolmasosa työpaikoista
Helsingin seudulla
??Helsingin seudun osuus
maan työpaikoista on noussut 35 vuodessa yhdeksän
prosenttiyksikköä. Vuonna
1980 työpaikkoja oli Helsingin seudulla 486 000 ja
vuonna 2015 jo 712 000.
Kasvua on erityisesti palvelualoilla. Tieto ilmenee
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaisemasta yrityskatsauksesta.
Helsingin seudun eli 14
kunnan osuus koko Suomen työpaikoista kasvoi 22
prosentista 31 prosenttiin
vuosina 1980?2015. Vuonna 1980 suomalaisista asui
Helsingin seudulla 20 prosenttia ja vuonna 2015 26
prosenttia.
? Helsingin seudun osuus
työpaikoista kasvoi huomattavasti väestöosuutta
nopeammin vuoteen 2000
asti. Sen jälkeen työpaikkaosuus ja väestöosuus ovat
nousseet suunnilleen samaa
tahtia. Tämä johtuu seudun
väestökasvun kiihtymisestä
ja työpaikkakasvun hidastumisesta, kertoo Helsingin
seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo
Inkinen.
Työpaikkakehitystä ovat
leimanneet rajut suhdannevaihtelut. Suurin pudotus työpaikkojen määrässä tapahtui 1990-luvun laman aikoihin. Helsingin
seutu toipui lamasta muuta maata nopeammin. Kasvu on ollut laimeampaa
vuoden 2008 jälkeen. Se
on kuitenkin ollut silloinkin muuta Suomea selvästi suurempaa.
? Työpaikkojen määrän
kasvu on painottunut hyvin vahvasti palvelualoille. Selkeästi eniten toimialoista ovat kasvaneet informaatio- ja liike-elämän
palvelut sekä muu palvelusektori, johon kuuluvat
muun muassa taiteet, viihde ja virkistys, seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen
HSY:stä kertoo.
? Informaatio- ja liike-elämän palvelut ovat nousseet
35 vuodessa suurimmaksi toimialaryhmäksi, jonka
osuus kaikista työpaikoista
oli vuonna 2015 jo 29 prosenttia. Työpaikkoja on menetetty eniten teollisuuden
ja alkutuotannon piirissä,
Tähtinen jatkaa.
Selvitä Kurren
talviturkin arvoitus
Korkeasaaressa
??Tervetuloa Korkeasaareen selvittämään talviturkin arvoitusta yhdessä Kurre-oravan kanssa! Joulukaudella 26.11.-8.1. Korkeasaaren lipunmyynnissä on
saatavilla Kurren talviturkin
arvoitus -tarina, joka johdattaa perheen pienimmät
retkelle eläintarhan ympäri
oravan jalanjäljissä.
? Kurre-orava loikki kohti Korkeasaarta. Kalenterin
Nro 22 ? Viikot 48-49
mukaan pitäisi olla jo talvi ja säät olivat viilenneet,
mutta Kurrella oli edelleen
ruskea kesäturkkinsa, eikä
lämmintä harmaata talviturkkia. Tämä oli hyvin huolestuttavaa. Olivatko vuodenajat menneet sekaisin
vai nuori orava itse? Korkeasaaresta Kurre tiesi saavansa
vastauksen, sillä se on tunnettu eläintarha, jossa asuu
paljon viisaita eläimiä.
??Helsingin muuttovirroista suurin osa on kaupungin sisäistä muuttoa. Vaikka Helsingin asuinalueet
keräävät muuttajia laajasti ympäri Suomea, kattavat läheltä ja kaupungin
sisältä tulevat muutot suuren osuuden kaikista asuinalueille suuntautuvista tulomuutoista.
Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu Helsingin uusien asuinalueiden
tulomuuttovirtoja: kuinka
usein uusien alueiden ensimmäiset muuttajat tulevat läheisiltä asuinalueilta
ja kaupunginosista. Vertailuna on tarkasteltu myös
2000-luvun alussa rakentuneiden asuinalueiden tulomuuttorakenteen muutosta. Uusia alueita edustivat
Jätkäsaaren ja Kalasataman
laajemmat aluerakentamiskohteet sekä Vallilan konepajan alue. 2000-luvulla
valmistuneista alueista tutkittiin Arabianrannan, Aurinkolahden ja Latokartanon alueita.
Yli 70 % uusille
asuinalueille
muuttaneista tulee
Helsingin sisältä
Uusille rakentuville asuinalueille Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Konepajaan
tehtiin noin 5 500 tulomuuttoa vuosien 2012?2014
välillä. Yli 70 prosenttia uusille alueille muuttaneista
oli muuttanut Helsingin sisältä. Noin puolet Kalasataman ja Jätkäsaaren alueiden tulomuutoista oli lähtöisin korkeintaan viiden
kilometrin etäisyydeltä eli
käytännössä viereisistä kaupunginosista.
Helsingin sisältä muuttaneiden osuudet Arabianrantaan, Latokartanoon ja Aurinkolahteen muuttaneista
olivat hieman pienemmät:
66?72 prosenttia kaikista
alueille muuttajista. Korkeintaan viiden kilometrin etäisyydeltä muuttanei-
ta oli 40 prosenttia tulomuuttajista.
Jätkäsaari ja
Kalasatama
väestöltään varsin
samankaltaisia
Jätkäsaareen ja Kalasatamaan on muuttanut keskimäärin iältään, äidinkieleltään ja koulutustaustoiltaan hyvin samankaltaisia
ensimuuttajia. Jätkäsaari on
kuitenkin houkutellut hieman enemmän kaupungin
sisältä muuttaneita lapsiperheitä ja 30?39-vuotiaita
aikuisia, kun Kalasatamaan
on puolestaan muuttanut
enemmän opiskeluikäisiä
(18?29 vuotiaita aikuisia).
Heistä osa on tosin hakeutunut alueelle rakentuneisiin opiskelija-asuntoihin.
Kalasatama sijaitsee kaupunkitapahtumistaan tunnetun Kallion tuntumassa,
mikä voi olla luontevam-
pi vaihtoehto nuoremmalle muuttajalle. Vallilan Konepajan alue eroaa muista
vertailluista alueista kaupunkirakenteen sisäisellä
ja kompaktilla sijainnilla.
Myös Konepajan alueella
tulomuuttajat ovat suhteellisen nuoria.
Aurinkolahti
iäkkäämpien
suosiossa,
Latokartanossa
paljon lapsia
2000-luvun alussa rakentuneet asuinalueet ovat
houkutelleet
enemmän
muuttoja muualta maasta.
Arabianranta on pysynyt
vetovoimaisena läheltä tuleville muutoille ja näyttäytyykin kahta muuta aluetta
nuorempana ja koulutetumpana. Arabianranta sijaitsee korkeakoulukeskittymän ja meren läheisyydessä ja on raitiovaunuyhteyk-
siensä puolesta eräänlainen
kantakaupungin jatke. Aurinkolahteen on muuttanut keskimäärin iäkkäämpiä muuttajia ja Latokartanoon puolestaan keskimäärin nuorempaa väkeä, sillä
aikavälillä 2010?2014 lähes
joka viides uusi asukas on
ollut alaikäinen lapsi.
Kieliryhmissä on alueellisia eroja. Arabianrantaan
muuttaneista yli kymmenesosa on ruotsinkielisiä
ja Aurinkolahteen sekä Latokartanoon muuttaneista
noin viidennes puhuu vierasta kieltä. Vieraskieliset
muuttavat Aurinkolahteen
ja Latokartanoon paitsi ulkomailta, myös kaupungin
sisältä ja muualta maasta.
Arabianrantaan muuttaneet
vieraskieliset tulivat pääosin ulkomailta. Ulkomailta muuttavien joukossa on
myös paljon suomenkielisiä, jotka ovat todennäköisesti paluumuuttajia.
Kertalippujen hinta ei nouse, kausi- ?
ja arvolippuihin tulee korotuksia
??HSL:n joukkoliikenteen
lippujen hinnat nousevat
vuoden 2017 alussa keskimäärin 4,1 prosenttia. Korotuksia tulee kausi- ja arvolippujen sekä vuorokausilippujen hintoihin. Mobiililipun ja muiden kertalippujen hinnat eivät nouse.
Kausilippujen hinnat nousevat keskimäärin 4,2 %.
Esimerkiksi yhden vyöhykkeen matkoilla ? vaikkapa
Helsingissä tai Vantaalla
? kelpaava, 30 päivän aikuisten kausilippu maksaa
ensi vuonna 54,70 euroa eli
hinta nousee 2,30 eurolla.
Vastaavan seutulipun hinta nousee 4,10 euroa, uusi
hinta on 106,50 euroa.
Koko HSL-alueella kelpaava lähiseutu 3 -lippu 30
päiväksi maksaa ensi vuonna 158,40 euroa, eli hinta
nousee 6,10 eurolla. ?HSL:n
kausilipulla matkustaminen
on edelleen edullista.
Kun laskee esimerkiksi
työmatkojen kustannuksia
ja jakaa 30 päivän kausilipun hinnan keskimääräisel-
lä työmatkojen määrällä eli
44:lla, tulee aikuisen yhden
työmatkan hinnaksi seutulipulla 2,42 euroa ja yhden
vyöhykkeen matkoilla 1,24
euroa. Mitä enemmän kausilipulla matkustaa, sitä vähemmän yksittäinen matka
maksaa.?Lasten ja opiskelijoiden liput maksavat 50
prosenttia aikuisten hinnoista. Muiden erityisryhmien alennukset ovat 25 tai
50 prosenttia.?Matkakortille ostettavien arvolippujen
hintoja korotetaan keskimäärin 5,5 prosenttia.
Aikuisten arvolipun hinta yhden vyöhykkeen matkalla on 2,18 euroa (korotus 0,12 euroa), seutumatkalla 4,25 euroa (korotus
0,21 euroa) ja lähiseutu 3
-matkalla 6,32 euroa (korotus 0,23 euroa).
Arvolippu on siis jatkossakin aina kertalippua edullisempi vaihtoehto.?Kertalippujen hinnat säilyvät ennallaan. Kuljettajalta ostettu yhden vyöhykkeen aikuisten kertalippu maksaa
ensi vuonnakin 3,20 euroa,
kertaseutulippu 5,50 euroa
ja lähiseutu 3 -kertalippu
8,00 euroa.
Ennakkoon ostettuna kertalipun saa edullisemmin:
yhden vyöhykkeen aikuisten kertalippu maksaa 2,90
euroa, seutulippu 5,00 euroa ja lähiseutu 3 -lippu
7,20 euroa.?Kertalipun voi
ostaa ennakkoon mobiilisovelluksella, tekstiviestillä ja automaatista.
Viime vuonna käyttöön
otettu mobiililippu ja myös
tekstiviestilippu ovat kasvattaneet suosiotaan voimakkaasti. Niiden hintoihin ei tule muutoksia vuoden vaihteessa.?
Automaatista ostettavien
kertalippujen hinnat laskevat muualla paitsi Helsingissä. Jatkossa kertalipun saa
koko seudulla automaatista noin 10 prosenttia edullisemmin kuin kuljettajalta. Tällä hetkellä automaatin kertaliput ovat kuljettajalta ostettuja edullisempia
vain Helsingissä. Hinnoitte-
lun yhtenäistäminen nostaa
automaatista ostettavien kertalippujen hintaa Helsingissä 10?20 sentillä. ?
? Kaikkiaan olen tyytyväinen, että korotus saatiin
rutistettua toukokuussa arvioitua pienemmäksi: tuolloin vielä näytti, että hintoja joudutaan nostamaan 5,5
prosenttia.
Korotusten taustalla ovat
joukkoliikenteen kasvavat
infrakustannukset. Hintalaskelmissa on lähdetty siitä, että länsimetro olisi kulussa ensi vuonna puolen
vuoden ajan. Toiselta puolelta vuodelta laskelmissa ovat mukana metron tilalle hankitun bussiliikenteen kulut, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi toteaa.?HSL:n joukkoliikenteen
kustannuksista noin puolet katetaan lipputuloilla ja
puolet kuntien rahoituksella eli verorahoilla.
HSL esittää joukkoliikenteen tarkastusmaksun korottamista 80 eurosta 100
euroon.
MunkinSeutu
14
Nro 22 ? Viikot 48-49
Puheenvuoro
HANKI TÄNÄ JOULUNA
HYÖDYLLISEMPI KORTTI,
NIMITTÄIN AJOKORTTI.
Katso lisää: www.autokouluhakaniemi.fi
Jo 25 vuotta
rentoa ajo-opetusta
kaupungin sykkeessä!
Aito stadilainen pienyritys
AUTOKOULU
HAKANIEMI
09-730 700
Hämeentie 14, 00530 HKI
www.autokouluhakaniemi.fi
Hoitajamitoitusta ei lasketa
??On ilouutinen, että sosiaali- ja terveysministeriössä
(STM) kaavailulle säästötoimenpiteelle pienentää hoitajamitoitusta on nyt hallituksessa löydetty parempi
vaihtoehto. Tämä oli viisas
päätös, jonka eteen tein
paljon töitä yhdessä muiden hallituspuolueiden sosiaali-ja terveysvaliokuntavastaavien kanssa. Päätös
tarkoittaa, että tilanne säilyy nykyisellään hoitajamäärän osalta.
Päätös oli välttämätön
ikäihmisten hyvän hoidon
turvaamiseksi. Päätös on
myös arvostuksen osoitus
hoitotyöntekijöiden tekemää tärkeää työtä kohtaan ja korostaa ikääntyneiden hyvän hoivan tärkeyttä. Päätös on myös positiivinen viesti hoitotyön
koulutukseen hakeutumista
pohtiville nuorille.
Henkilöstön tarpeen arviointi on kiinteä osa hoitotyön kokonaissuunnittelua ja johtamista. Sopiva
henkilöstömitoituksen taso
vaihtelee muun muassa hoidettavien toimintakyvyn ja
hoitoisuuden, henkilöstön
koulutuksen ja osaamisen
ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten
yksi luku ei sovi suoraan
kaikkiin hoitoa tarjoaviin
yksiköihin.
Hallitus sopi, että hoi-
toon osallistuvan henkilöstön mitoitusta yhdenmukaistetaan siten, että mitoitus on jatkossa sama yksityisillä ja julkisilla palvelutuottajilla. Henkilöstömitoitukseen lasketaan jatkossa
mukaan joustavammin perustein hoitoon osallistuva
henkilökunta. Tämä vaatii
vielä työstämistä eikä ole
yksinkertainen asia.
Sosiaali- ja terveysministeriö uudistaa laatusuositusta hyvän ikääntymisen
turvaamiseksi ja palvelujen
parantamiseksi. Tätä työtä tehdään nyt uudistetulta
pohjalta. Edessä on vielä iso
työ, joka on tehtävä huolella. Hoitohenkilöstön osaaminen ja samalla teknologian uudet mahdollisuudet
sekä parhaat käytännöt on
saatava nykyistä joustavammin varmistamaan ikäihmisten hyvää hoitoa, hoivaa ja
kuntoutusta.
Vanhuspalvelulain mukaan henkilöstön mitoituksen perusteena on aina oltava asiakkaiden hoidon
ja palvelujen tarve. Nyt
tehtävän muutoksen tavoite joustavoittaa toimintaa
niin, että asiakkaiden hoitoisuus ja siinä tapahtuvat
muutokset otetaan paremmin huomioon.
Hallitusohjelman mukaisille sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteu-
Sari Sarkomaa
tustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen.
Tämä on myös tärkeää. Johtamani Kokoomuksen sosiaali-ja terveysvaliokuntatyöryhmä vaikuttaa aktiivisesti vanhuspalveluiden laatusuosituksen valmisteluun.
Vastaanotan
mielelläni palautetta ja ajatuksia
helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan
myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun
muuten yhteyttä.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi
Kauppakartanonkatu päivä havainnekuva.
Uusi keskus
harjakorkeudessa
Visbyn Gotlanninkadun kulma havainnekuva.
? Nimeksi Easton Helsinki
Easton Helsinki
nimikilpailun satoa
??Keskon Itäkeskukseen
rakenteilla oleva uusi kaupunkikeskus juhlii tänään
sen ensimmäisen osan harjannostajaisia. Samalla otetaan käyttöön kaupunkikes-
kuksen nimi Easton Helsinki, tuttavien kesken Easton.
Eastonin ensimmäinen
osa avautuu asiakkaille syksyllä 2017. Tuolloin uudessa kaupunkikeskuksessa
ovat jo mukana täysin uuden konseptin mukainen
K-citymarket sekä noin 30
päivittäiseen arjen asiointiin
liittyvää kauppaa ja palveluntarjoajaa.
Kaupunkikeskuksen nimi
Easton Helsinki valikoitui
keskuksen nimeämiseksi
järjestetystä nimikilpailusta, johon tuli yli 700 ehdotusta.
? Easton on nimenä lyhyt ja ytimekäs. Se istuu
sekä suomalaiseen että kansainväliseen puheeseen ja
kytkeytyy vahvasti Itä-Helsingin alueeseen. Lisäksi
nimeen on helppo liittää
sitä sisältöä, jota kaupunkikeskukseemme on tulossa;
ruokaa, viihtymistä ja yhdessäoloa modernissa kaupunkiympäristössä, Keskon
Etelä-Suomen aluejohtaja
Antti Palomäki sanoo.
Odotettavissa
ylivertainen
asiakaskokemus
Näkymä Kauppakartanonkadulta.
Eastonin ensimmäinen
osa keskittyy erityisesti ruokaan ja ruokailuun
sekä arjen asiointiin. Jo ensimmäisessä osassa Easton
tarjoaa asiakkailleen ylivertaisen asiointikokemuksen
sekä yrityksille maan kehittyneimmät puitteet monikanavaiseen yrittämiseen.
Eastonin suunnittelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota sen helppoon
saavutettavuuteen niin kävellen, pyöräillen kuin autollakin.
? Pelkästään Eastonin ensimmäiseen osaan on tulossa parkit yli 300 polkupyörälle ja lähes 1000 autopaikkaa, joista suurin osa
sijaitsee sisätiloissa. Lisäksi
Helsingin kaupunki on ra-
kentanut Itäväylän suuntaisesti Iiriksen talon kulmalta leveän Gotlanninkadun kaupunkikeskukseen.
Se sujuvoittaa asiakas- ja
huoltoliikennettä merkittävästi.
Kokonaisuus yli 200
miljoonan euron
investointi
Easton Helsingin ensimmäisen vaiheen rakennusoikeus on 26 000 kerrosneliömetriä, josta vuokrattavaa
tilaa on yhteensä 20 000
kerrosneliömetriä. Ensimmäisen vaiheen investoinnin arvo on noin 100 miljoonaa euroa ja sen työllistämisvaikutus on noin 250
henkilötyövuotta kahden
vuoden ajan. Rakennushanke toteutetaan projektijohtopalveluna, josta vastaa Haahtela - rakennuttaminen Oy.
Easton Helsingin kokonaisrakennusoikeus
on
noin 62 000 kerrosneliömetriä liiketilaa sekä 8 400
kerrosneliömetriä asumista. Suunnitteilla on kaksi
tornitaloa keskuksen toisen vaiheen länsipäätyyn.
Easton Helsingin toisen
osan on arvioitu valmistuvan vuonna 2019. Koko
kokonaisuuden investoinnin arvo on yli 200 miljoonaa euroa.
Viikot 48-49 ? Nro 22
Valokuvaamot
PASSIKUVAT HETI
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
kuvatapio
kuvatapio.fi
Kauneus
Maskeeraus&Make up
Huopalahdentie 3
p. 487 107
TERVETULOA
Parturikampaamo
Saga-Hius
Merja Lampa
15
LVI
Lämpö- ja
vesijohtoliike
Kuulutukset
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Ostetaan
Ostetaan henkilö- ja pakettiautoja
vm. 1998-2015. Noudetaan paikan
päältä. P. 044-9544 867
P. 4585 6503
Saga-Seniorikeskus
Munkkiniemi
Dosentintie 12, 00330 Helsinki
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
Julkaisija: Karprint Oy
Ilmoituspäällikkö:
Riitta Juslin
puhelin 413 97 377,
sähköposti
riitta.juslin@karprint.fi
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti
juha.ahola@karprint.fi
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
Ilmoitushinnat:
?/pmm
Etusivu
1,28
Takasivu 1,14
Tekstissä 1,09
Määräpaikkakorotukset
10%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
(24%) lisätään hintaan.
Ilmoitukset:
413 97 360, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
Ajankohtaista
Munkkiniemen Rotaryklubi ? Munksnäs Rotaryklubb
Munkkiniemen rotaryklubi julistaa
haettavaksi ?Nuorisostipendin?
Nuorisostipendin tavoitteena on innostaa nuoria munkkiniemeläisiä
ideoimaan ja toteuttamaan erimuotoisia ?hyvän tekemisen? projekteja
Munkinseudulla.
Projektien tulisi kohdistua lähiympäristön asukkaisiin, esim. ikäihmisiin, nuoriin tai lapsiin. Projektien sisältö voi olla esim. hyvinvointia edistäviä aktiviteetteja, virkistäytymistä ja virikkeitä tuottavia
elämyksiä tai arjen haasteisiin kohdistuvaa avuntarjoamista. Aktiviteetit voivat olla projektin kehittäjien itsenäisesti toteuttamia tai
vuorovaikutteisesti yhdessä kohderyhmän kanssa toimien. Aktiviteetit
tulee toteuttaa vuoden 2017 aikana.
Stipendin hakijat ideoivat ja kehittävät itse toimintamallin ja esittävät sen vapaamuotoisessa stipendihakemuksessa Munkkiniemen
rotaryklubille. Hakemuksessa tulee myös esittää stipendin käyttötarkoitus. Rahat voidaan käyttää joko projektin toteuttamiseen tai
ryhmän esittämään muuhun tarkoitukseen.
Stipendi voidaan myöntää mille tahansa järjestäytyneelle nuorisoryhmälle toimialueellamme. Hakijoina voivat olla esim. harrasteryhmät seurakunnissa, nuorisotalolla, musiikkiopistossa, koulujen
oppilaskunnat, koulujen leirikouluryhmät tai luokkaretkiryhmät,
partioryhmät, urheiluseurat jne. Edellytyksenä stipendin myöntämiselle on ryhmänä toimiminen.
Haettavan stipendin suuruus tulisi olla 200 -1000 euroa. Stipendi
maksetaan kun sovittu aktiviteetti tai palvelu on suoritettu suunnitelman mukaan ja raportoitu Munkkiniemen rotaryklubille.
Stipendien hakuaika päättyy 30.1.2017
Vapaamuotoiset hakemukset osoitetaan:
Munkkiniemen Rotaryklubin palveluprojektit
Puheenjohtaja Paavo Peltosaari
email: paavo.peltosaari@saunalahti.fi
Mahdolliset tiedustelut sähköpostitse tai puh. 0400-630263
Hakemuksessa tulee käydä ilmi lyhyesti seuraavat asiat:
- ryhmän nimi, toiminnan tarkoitus
- ryhmän henkilöiden nimet ja henkilötiedot
- haettavan stipendin suuruus, käyttötarkoitus ja perustelut
- projektin selkeä yksilöity toiminta-ajatus aikatauluineen
Enkeli kruunasi herrasväen kuusen
??Hakasalmen huvilan tunnelmallinen 1800-luvun musiikkisalonki saa joulukaudeksi 27.11.2016?8.1.2017
tyylinmukaisen jouluasun,
joka kiidättää katsojan keskelle entisajan säätyläisten
joulunviettoa. Adventin avauksesta alkaen huvilan lukuisissa matineoissa ja iltakonserteissa voi nauttia
joulun sävelistä ja muusta
ajankohtaan sopivasta musiikista.
Uusia joulutapoja tulvi Suomen säätyläiskoteihin 1800-luvun lopulla, ja
joulunvietto alkoi vähitellen muotoutua nykyiselleen. Tuon ajan helsinkiläiseen herrasväen jouluun
voi eläytyä Hakasalmen huvilan jouluasuisessa musiikkisalongissa. Joulukuusen
latvassa on enkeli ja oksilla runsaasti paperista askarreltuja nauhoja, tuutteja, kuusenkaramelleja ja
lumihiutaleita. Hyasintteja
ja tulppaaneja on komeissa
kukkakoreissa, ja ruukuissa versovat kukkaan hyödetyt joulukielot. Pöydän
ääressä maistellaan pähkinöitä ja jouluomenia sekä
tutkitaan joululehtiä ja vä-
Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan.
Perinteinen joulujuhla
Myös tänä vuonna
Helsingin messukeskuksessa jouluaattona
24.12.2016 klo 12.00. Ovet avataan klo 11.00.
Ilmainen jouluruoka kahveineen
sekä lämmintä yhdessäoloa.
Jouluohjelmassa: Laulaja, tenori Lasse Riutamaa
tyttärensä Vilja Riutamaan kanssa.
Säestäjänä pianisti Janne Maarala.
Avustajat / vapaaehtoiset:
Kokoonnumme aattona klo 8.00
messukeskuksen pääovilla. Ilmoittautumiset vain
sähköpostilla os. sini.hursti@hurstinapu.fi.
AUTA MEITÄ AUTTAMAAN
SWIFT koodi DABAFIHH
Tilinumero FI80 8000 11700 79090
POL-2014-13004
Otamme vastaan uusia vaatteita, ruokaa ja
juomaa os. Helsinginkatu 19 joka arkipäivä
klo 10.00-17.00 ja sopimuksen mukaan.
Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry
Heikki Hursti 050 582 8272
Sini Hursti 045 630 8548
Siunattua joulua ja
onnellista vuotta 2017 kaikille!
Pitäjänmäki, kirjasto
Pohjois-Haaga, kirjasto
Tali, urheilukeskus
Munkkivuoren S-market
Munkkivuoren Apteekki
Munkkivuoren Ålandsbanken
Munkkivuoren Kahvila
Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra
Munkkivuoren seurakunta
Munkkivuoren parturi
Munkkivuoren K-kauppa
Ulvilantie, Parturi ja suolahoito
Hämäiläis-Osakunnan Laulajien tiernapojat ovat avanneet
kaupunginmuseon joulukauden ensimmäisenä adventtisunnuntaina jo 20 vuotta. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
rikkäitä joulukortteja. Kuusen alla on kasa ruskeaan
paperiin käärittyjä, lakalla
sinetöityjä paketteja.
Adventin avauksesta
alkaa joulumusiikin
runsaus
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Jakelupalaute:
http://hjex.fi/fi/jakelupalaute
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2016
Juhlimme Suomen itsenäisyyttä
Hakaniemen torilla 6.12.2016 klo 12.00
ruokakassien merkeissä.
Munkinseudun voit noutaa
seuraavista paikoista:
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
Lue lehti myös:
lehtiluukku.fi
Itsenäisyyspäivä
Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyn 1800-luvun lopun salonkiinteriööri on jouluasussa 8.1.2017 asti. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/
Mari Valio
Ensimmäisenä
adventtisunnuntaina 27.11.2016
aloitetaan joulunodotus klo 12 Hämäläis-Osakunnan
Laulajien
mieskvartetin perinteisellä tiernapoikaesityksellä. Klo
12.30?14 voi tutustua tutkijan opastuksella joulunviettoon 1800-luvun lopun säätyläiskodissa. Klo 14
saa nauttia nuoren
ja rennon Kumolauluyhtyeen joulukiertueen avauskonsertista, jossa
kuullaan ensi kertaa yhtyeen sovituksia tutuista ja
Munkkiniemen puistotie
---Neste
---Raikan Rauta
---Kiinteistömaailma
---Alepa
---Huoneistokeskus
---Munkkiniemen Yhteiskoulu
---Saga Seniorikeskus
---Ruissalo säätiö
---Apteekki
---Kirjasto
---Nordea
---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy
Professorintie 2
---Munkkiniemen Apteekki
tunnelmallisista jouluklassikoista. Lisäksi yhtye esittää omia uusia joululaulujaan. Adventin avaus -tapahtumaan on vapaa pääsy.
Joulukaudella huvilan
matineoissa ja konserteissa soi joulumusiikki Suomesta ja maailmalta niin
kuorojen kuin solistienkin
laulamana. Yleisö pääsee
itsekin ääneen Joulun vaiheita laulaen -yhteislaulutilaisuudessa 14.12.2016 klo
18. Laajimman musiikkikattauksen tarjoaa Helsingin
Konservatorio, joka pitää
lauantaina 10.12.2016 klo
12?16 Joulufestarin. Matineoissa kaikuvat myös
kotimaiset sävelet lähestyvää Suomi 100 -juhlavuotta ennakoiden, ja Sibeliuksen syntymäpäivän aattona
7.12.2016 klo 18 voi kuulla
ainutlaatuisen Sibelius-sinfoniakonsertin ? pianolla
soitettuna 1900-luvun alun
salonkien tyyliin! Kaikkiin
matineoihin ja Sibelius-konserttiin on vapaa pääsy.
Munkin Seutu 84 x 100 mm_84x100 23.9.2016 11.41 Sivu 1
16
JOULUKONSERTTI
Mestari-Laulajat &
Jaakko Ryhänen
Munkkivuoren
kirkossa
la 17.12.2016
klo 19.30
MunkinSeutu
Nro 22 ? Viikot 48-49
ARKITEKTUR I MUNKSNÄS
- FRÅN SAARINEN TILL AALTO FRAM TILL IDAG
TORSDAG 1.12 ? KL. 18-20 ? KADETTSKOLAN
I MUNKSNÄS ?HOLLÄNDARVÄGEN 11
Diskussion tillsammans med riksdagsledamöterna
och arkitekterna Anders Adlercreutz och Veronica
Rehn-Kivi. Kretsordförande Cecilia Ehrnrooth leder
diskussionen.
AVAAMME
www.sfp.fi
Arrangör: SFP i Munksnejden
Asustehuolto Ullastiina
Liput 20 ? Ticketmasterilta tai ovelta tuntia ennen.
Munkkiniemen Kiinteistöhuolto
? Kiinteistönhuolto
? Siivouspalvelut
? Huoltomiespalvelut
? Talonmiessijaisuudet
? Painepesut
? Hälytys- ja
valvonta 24h/vrk
? Lumityöt ja
hiekoitustyöt
? Imulakaisukonepalvelut
Pyydä tarjous!
puh. 040-9000 989
kiinteistopalvelu@gmail.com
munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info
www.kiinteistopalvelu.info
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
~ Hyvä palvelu
~ Takuutyö
Munkkiniemi
Perustie 19
(09) 488 404
Helsingin Pitäjänmäen
Alkon myymälä
avataan uudistettuna
pe 2.12. klo 9.
Palvelemme
ma?pe 9?20, la 9?18.
Tervetuloa!
alko.fi
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
HOITOA ALKOHOLISMIIN
Minnesota-mallista hoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen
sekä läheisille.
Avohoito sopii hyvin myös
työelämässä oleville.
Kirjamme
Viimeinen pisara -toipumisen avaimet
nyt myös äänikirjana.
keväthuolto
Teboil Munkkivuori palvelee joka päivä klo 22 asti!
Tällä kupongilla:
Tehopesu
vahalla
Tarjous voimassa
4.12. asti.
15?
Autoasi korjaamo huolTAA
ja korjAA kaikki merkit
Teboil Munkkivuori Huopalahdentie 22
p. 09-565 5800
Avoinna ark. 6-22, la 7-22, su 8-22 Hyundai-huolto