Viikot 32-33 – Nro 13/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 39,80€ 19,90€ KAMPAAMO hiustenleikkaus (tai 30min palvelutyö) PARTURI hiustenleikkaus (tai 15min palvelutyö) Ajan voit varata helposti p. 041 318 8804 tai www.varaaheti../hairstore voit tulla myös valon vilkkuessa ilman ajanvarausta Sijaitsemme Munkkivuoren Ostarilla entisen “kodan” paikalla Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki p. 09 484 803 www.kosmetiikkahelmi.com Elokuun lauantait ovat Kosmetiikka Helmessä KARKKIPÄIVIÄ! Kaikki tuotteet samasta sarjasta 2+1 (edullisin lahjaksi) (Exuviance, NEOSTRATA, Ella Baché, Académie ja Darphin)
2 Viikot 32-33/2020 • Nro 13 M unkin S eutu Gluteeniton ruoka&leivonta ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 6/2020 – 8,10€ Omat eväät usein hyvä olla mukana Allergisen on helppo elää Suomessa viljojen tuhkimo Syy ska ud en ku rss it ja tap ah tum at 5 liikettä rentouttaa vatsan AAMUEREKTIO verenkierron tarkastus Maustekasvit elvyttävät ruoansulatusta HOMEOPATIALLA voidaan hoitaa myös kasveja Vatsaa hellivä erikoisnumero Aitajuoksija Annimari Korte Näyttelijä Jasmin Hamid Kaura Kaura Gluteeniton TATTARI B-vitamiinin lähde Yli 95 % serotoniinista muodostuu suolistossa Makeanhimoon vaikuttava Vihreät vihannekset ruokkivat suoliston hyviä bakteereja ? Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 | tilaukset @karprint.fi TILAA! PIAN LEHTIPISTEISSÄ!
51. vuosikerta – nro 13 Viikot 32-33/2020 Ajankohtaista M unkin S eutu Helsingin juhlaviikonloppu tuo taiteen kaupunkiin ja koteihin elokuussa Taloyhtiöt saavat toivoa pihojaan intiimien korttelikonserttien näyttämöiksi osoitteessa helsinkifest.fi ? Helsingin juhlaviikkoja ei tänä kesänä voida järjestää, mutta uusi monitaiteellinen tapahtumakokonaisuus tuo taiteen elokuussa pihoille ja kaduille sekä verkkoon, radioon ja televisioon. Helsingin juhlaviikonloppua vietetään 21.–23. elokuuta, ja sen kolme konserttikokonaisuutta nähdään Ylen kanavilla ja Areenassa. Luvassa on myös digitaalinen katugalleria, kun Platform Gátt -verkoston pohjoismaiset nuoret taiteilijat tuovat teoksensa kylään Helsinkiin. – Juhlaviikonlopun ajatus syntyi halusta tuoda taide turvallisesti ihmisten lähelle, kun emme voi kutsua koolle suuria yleisöjä. Teemme taidetekoja kumppanien kanssa ja tarjoamme vapaan kentän taiteilijoille esiintymismahdollisuuksia. Elokuussa taide kuuluu kaikkialle! sanoo taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari. Kolme Helsingin juhlaviikonlopun aikana kuultavaa konserttikokonaisuutta välitetään Yle Areenassa, ja osa konserteista esitetään suorina lähetyksinä Ylen tvja radiokanavilla. Perjantaina 21. elokuuta Helsingin kamarikuoro esittää 85-vuotisjuhlaansa viettävän Arvo Pärtin Passio-teoksen. Lauantain pihakonsertti 22. elokuuta on pyhitetty kevyelle musiikille, kun estradille nousevat Erja Lyytinen, Jesse Markin, Pariisin Kevät ja Ruusut. Viikonlopun päättää erikoispitkä klassisen musiikin ja jazzin konserttikokonaisuus sunnuntaina 23. elokuuta, jonka ovat kuratoineet Eriikka Maalismaa, Minna Pensola ja Antti Tikkanen. Luvassa on vapaan kentän klassista musiikkia ja jazzia muun muassa Aki Rissanen Triolta, Tölöläbiltä, Elifantreelta ja defunensemblelta. Juhlaviikonlopun aikana nautitaan myös koko perheen ohjelmasta yhteistyössä OP:n Hippojen ja lasten suosikkiartisteihin kuuluvien Mimmien, FlipFlopin sekä Maukan ja Väykän kanssa. Kaupunkitilassa kuvattavien konserttien yleisöksi pääsevät esityspaikkojen asukkaat ja toimijat. Juhlaviikonlopun aikana eri puolille kaupunkia levittäytyvät intiimit korttelikonsertit tarjoavat lisäksi helsinkiläisille taloyhtiöille mahdollisuuden toivoa huippuluokan taide-elämyksiä omille pihoilleen. Korttelikonserteille sopivia esityspaikkoja laidasta laitaan etsitään osoitteessa helsinkifest.fi parhaillaan käynnissä olevalla avoimella haulla. Lyhyitä, kotimaisten taitelijoiden luomia yllätysesityksiä toteutetaan yhteensä noin 20 kappaletta. Osa korttelikonserteista kuvataan ja striimataan verkon välityksellä. Taide yllättää elokuussa myös kaupunkikuvassa, kun osa Clear Channelin digitaalisista mainospinnoista valjastetaan galleriakäyttöön. Open Art Gallery tuo pohjoismaisten nuorten taiteilijoiden teoksia kylään Helsinkiin yhteistyössä Platform Gátt-verkoston, Clear Channelin sekä HOK-Elannon ja Elisa Kulman kanssa. Juhlaviikonlopun aattona Kiasmassa avataan Mika Vainion retrospektiivi 50 Hz. Lisäksi yleisöille on luvassa kaksi pienryhmille suunnattua teoskokonaisuutta. Esa-Pekka Salosen, Paula Vesalan, Tuomas Norvion ja Ekho Collectiven vuorovaikutteinen teos Laila koetaan Kansallisoopperan Alminsalissa. Noin 20 minuuttia kestävän teoksen pääsee kokemaan viisi henkilöä kerrallaan. Galleria Rankkaan pystytetään Homo Homo Sapiens -laboratorio, jossa tutkitaan ihmissielun muutoksia äärimmäisissä olosuhteissa yhdessä rajatun yleisön kanssa. Teokset ovat koettavissa 20. elokuuta alkaen. Kolme Helsingin juhlaviikonlopun aikana kuultavaa konserttikokonaisuutta välitetään Yle Areenassa Helsinki puhuu Espalla ? Espan lavalla järjestetään 25.-27 elokuuta ensimmäistä kertaa Helsinki puhuu -keskustelutapahtuma. Kaikille avoimia keskusteluja voi seurata paikan päällä sekä kotipäätteen äärellä, sillä Helsingin Sanomat striimaa keskustelut suorina lähetyksinä. Vartista puoleentoista tuntiin kestävien keskustelujen aiheita ovat mm. Itämeren turvallisuus, kansanperinne ja nationalismi, lehdistönvapaus, Itämeren alueen festivaalit ja matkailu, ruoka, laivahaverien torjuminen, sananvapaus, diversiteetti ja ihmisoikeudet. Sivu 7 Helsingin yliopistoon 4 246 uutta opiskelijaa ? Kevään yhteishaussa Helsingin yliopistoon haki yhteensä 32 541, eli sisään pääsi 13,0 prosenttia hakijoista. Suosituimmat hakukohteet olivat oikeustiede, psykologia ja lääketiede. Yhteishaussa haetaan sekä kandiohjelmiin että suomenja ruotsinkielisiin maisteriohjelmiin. Kandiohjelmiin hakeneita oli 31 192 ja hyväksyttyjä 3 866. Pasilan uuden kävelyja pyöräilysillan rakentaminen alkaa Pasilan uuden kävelyja pyöräilysillan rakentaminen alkoi 27.7. alkavalla viikolla. Uusi silta tulee Pasilansillan eteläpuolelle radan itäpuolelle. Silta valmistuu syyslokakuussa. ? Rakentamisen alkaessa 27.7. Veturitallinkuja suljetaan lopullisesti autoliikenteeltä. Autoliikenne Veturitalleille ohjataan Veturitien kautta. Veturitallinkuja suljetaan myös jalankulkijoilta ja pyöräilijöiltä siltatyömaan ajaksi liikenneturvallisuuden vuoksi. Jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat työmaan ajan Veturitien, Ratapihantien ja Savonkadun kautta. Työmaalla tehdään melua aiheuttavaa porapaalutusta ja pontitusta 3.–12. elokuuta kello 22–05 välisenä aikana. Uutta siltaa tehdään pääradan varressa, minkä vuoksi osa töistä joudutaan tekemään yöaikaan, jolloin junaliikennettä ei ole. Silta tulee olemaan paikallaan väliaikaisesti, sillä baanayhteyden lopullinen linjaus päätetään myöhemmin Keski-Pasilan tornialueen itäosan suunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä. Väliaikainen silta on kallis ratkaisu, joten se tehdään kierrätettävistä teräselementeistä. Sillan rakentamisesta on tehty myös hiilijalanjälkitarkastelu. Tarkastelua on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa väliaikaisten järjestelyiden ympäristövaikutuksia arvioidessa Väliaikainen silta ja baanayhteys toteutetaan Pasilan radanvarressa valtion hallitsemalle maa-alueelle ja sen sijoittamisesta ylläpidosta ja purkamisesta sovitaan erikseen valtion kanssa.
4 Viikot 32-33/2020 • Nro 13 M unkin S eutu Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 13/2020 OTA KANTAA kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Valpurinpuiston kunnostus osallistuvassa budjetoinnissa H elsingin kaupunki laatii suunnitelmaa Valpurinpuiston kunnostuksesta osallistuvan budjetoinnin hankkeena. Valpurinpuisto on Meilahdessa sijaitseva puisto, jossa on leikkipuisto. Kesäisin puistossa pelaillaan jalkapalloa ja koripalloa, talvisin luistellaan ja pelataan jääkiekkoa. Toimenpiteet puiston korjaamiseksi ja toiminnallisuuden parantamiseksi mahdollisesti ovat katoksen asentaminen nykyisen hiekkakentän välittömään läheisyyteen. Katos toimisi kesällä picnic -käytössä. Se toimisi sateensuojana ja talvella luistimien vaihtopaikkana. Katos toimisi myös esimerkiksi Meilahtipäivän ja muiden alueen kylätapahtumien sydämenä. Tällaisesta paikasta on alueela ollut selkeä puute. Penkkien ja pöytäryhmien lisääminen, alueella asuu paljon lapsiperheitä ja vanhuksia ja he kaipaavat penkkejä ja pöytäryhmiä esimerkiksi picnic -käyttöön ja varsinkin seniorit tarvitsisivat penkkejä kävelyreitin varrelle. Valaistusta olisi parannettava turvallisuuden lisäämiseksi – on isoja katvealueita, joilla on todella huono valaistus. Leikkialueille kerääntyy runsaasti vettä, jonka vuoksi kaadot ja pinnat olisi mietittävä uudelleen. Puusekä turvehake toimisivat loistavasti, silloin ei muodostuisi esimerkiksi lätäkköjä lainkaan. Myös peruskouluikäisten lasten huomioon ottaminen olisi tärkeää, myös heille soveltuvia kiipeilylaitteita tai muuta vastaavaa tarvitaan. Esimerkiksi kiinteä pingispöytä voisi olla paikallaan. Varmasti myös muuta korjattavaa ja remontoitavaa ilmaantuu, kun korjaamaan ja remontoimaan ryhdytään. Kaikki suunnittelun kohteet sijaitsevat kaavan mukaisella puistoalueella. Puiston rakennussuunnitelmat valmistuvat syksyllä 2020 ja rakennustyöt alueella on tarkoitus aloittaa vielä loppusyksyllä 2020. Puistosuunnitelman päätöksentekoa voi seurata Helsingin kaupungin internetsivuilta, kohdasta kaupunkiympäristölautakunnan päätösasiakirjat: https://www.hel.fi -j.a. Urani huippu yläluokilla Josa Jäntti Olen monelta taholta kuullut, että ihmisiä kiinnostavat tarinat elävästä elämästä. Siksi siirryn nyt kirjoittamaan elämäni varrella tapaamisistani erilaisista mielenkiintoisista ihmisistä. Makasin 9 vuotta sitten aivoinfarktin jälkeen 4 kuukautta Laakson sairalassa oikea puoli kokonaan halvaantuneena. Sairaalan mielestä lähes toivottomana tapauksena. Sitkeä ja sisukkaan vaimoni ansiosta pääsin Laakson sairaalaan fysioterapiaosastolle. Loistavan fysioterapeutin ansiosta pääsin sieltä kotiin neljän kuukauden jälkeen rollaattorimiehenä. Nyt avainasemassa olevat (yli 70-vuotiaat ) ovat kokeneen paljon ennen koronaa. Tässä kertomus Talvisodan ajoilta, jolloin olin seitsemänvuotias. ? Pääsin yllättäen kesälomasijaiseksi haastemiehille Vesterinen ja ”Lennu” Hämäläinen, joka oli myös pianisti ja soitti eri ravintoloiden orkestereissa. He olivat vuorotellen kesälomalla ja minä kummankin kesälomasijaisena. Esimiehenäni oli komea, hopeanharmaatukkainen, jämäkkä pormestari Mikko Hurtta. Tässä työssä oli monia mielenkiintoisia tapahtumia. Kerran jouduin tosi pelottavaan tilanteeseen. Vein erääseen omakotitaloon haasteen. Haastettu oli iso, rokonarpinen mies. Hän ei suostunut ottamaan haastetta vastaan eikä allekirjoittamaan sitä. Tehtäväni oli silloin lukea haaste hänelle ääneen ja jättää haaste hänelle ulkorappusille, joilla hän seisoi. Hän haki sisältä haulikon ja ojensi sen minua kohti ja sanoi: ”jos jätät sen paperin siihen rapuille, niin täältä pamahtaa !” Jätin paperin rapulle ja käännyin, hyppäsin polkupyörälleni ja lähdin polkemaan. Odotin pelolla, milloin ase laukeaa? Käännyin talon kulman ympäri jännityksestä hikisenä. Mitään ei kuulunut ja huokasin helpottuneena! Toisen kerran vein eräälle naiselle haasteen kunnianloukkauksesta, jonka oli tehnyt joku hänen riitapukarinsa. Hän alkoi haukkua tätä haasteen tehnyttä. Myöntelin hänelle, että olen samaa mieltä – tuntuu haastaja olevan hankala ihminen. Sitten menin vastapuolen luo ja hän puolestaan moitti ja haukkui edellä mainitsemaani naista. Sanoin olevani hänen kanssaan samaa mieltä. Kummassakin paikassa jostain syystä tarjottiin haastemiehelle pullakahvit! Raastuvan puolella Yleensä juristit kävivät ennen raastuvan istuntoa kysymässä minulta, että voiko hän mennä sisään istuntoon vai, onko esimerkiksi liian krapulainen pelkäsivät ankaraa pormestari Hurttaa. Muulloin saattoi käydä niinkin, silloin kun Hurtta ei ollut oikeudenpuheenjohtajana, että samalla kun langetettiin sakkoja juopumuksesta, niin maallikkojäsenenä toimiva raatimies saattoi sammua juovuksissa kesken istunnon! Hurtta oli niin reilu, että päästi minut lyhyelle lomalle Olympialaisiin 1952 Tultuani täysikäiseksi työurani koki opiskeluaikana hieman laskua! Olin silloin rautakaupan raskaan tavara varastolla kippaamassa aamusta iltaan Keskussairaalan rakentamiseen tarvittavia rakennusrautoja rautatievaunuista. Seuraavana kesänä olin samassa rautakaupassa myyjänä! Askartelupajoja syyskaudella Ekaterina Novitskaya on Unsplash. ? Kallion Kulttuuriverkosto ja Hakaniemen kauppahalli järjestävät yhteistyössä sekä lapsille että aikuisille soveltuvia, nonstop-periaatteella pyöriviä askartelupajoja syyskaudella 2020. Joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina klo 1113 järjestettävien maksuttomien askartelupajojen sisällöt vaihtelevat Hakaniemen kauppahallin teemaviikkojen mukaisesti. Elokuun pajassa tehdään rapuaiheisia juttuja. Askartelupajoihin voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista, mutta tapahtumilla on omat Facebook-sivut, joita kannattaa seurata ajankohtaisen tiedon saamiseksi. Pajoissa käytetään ensisijaisesti kierrätysmateriaaleja, jotka osallistujat saavat käyttöönsä pajaan saapuessaan. Askartelupajojen ohjaajana toimii Hilda Törmänen, ja ne järjestetään Hakaniemen hallissa ns. välitilassa Moccamatea vastapäätä. Omenakausi alkamassa – rottia ei kannata ruokkia ? Alkava omenakausi voi lisätä rottien liikehdintää pihoilla ja puutarhoissa, kun maahan pudonneet hedelmät ja marjat houkuttelevat jyrsijöitä paikalle. Myös pihamaalle haravoidut lehtija risukasat tarjoavat rotille suojapaikkoja. Rotat ovat tuhoeläimiä, jotka voivat mm. saastuttaa elintarvikkeita ja vaurioittaa jyrsimällä erilaisia rakenteita. Vastuu rottien torjunnasta on kiinteistön omistajalla. Siisti puutarha ei tarjoa ruokaa tai suojaa rotille Ensisijaisesti tulisi varmistaa, että rotilla ei ole saatavilla ravintoa. Maahan pudonneet omenat ja muu jyrsijöille kelpaava ravinto tulee kerätä heti pois pihalta. Jos ei saa itse käytettyä kaikkea satoa, siitä voi jakaa muille Helsingissä on paljon asukkaita, jotka ottavat mielellään omenoita ja muita kotipuutarhan hedelmiä vastaan. Syömäkelvottomat hedelmät voidaan kompostoida. Avokomposti ei kuitenkaan käy tähän tarkoitukseen, sillä biojätekompostorin tulee olla sellainen, etteivät jyrsijät ja linnut pääse sinne. Kompostorin kuntoa on syytä seurata ja väliajoin kannattaa tarkistaa, etteivät rotat pääse siihen esim. jyrsimällä reikää alakautta. Omenoita voi myös viedä maksua vastaan Sortti-asemille. Samalla asemalle voi viedä muutakin pihan risuja viherjätettä. Mikäli omenoita aikoo laittaa kiinteistön biotai sekajäteastiaan, kannattaa niitä laittaa vain vähän kerrallaan. Näin jäteastia ei rikkoudu tai tule liian painavaksi siirtää. Rotat hakevat suojaa rojuläjistä ja risukasoista Lisäksi on syytä pitää piha ja puutarha siistinä ja tarkistaa, ettei rotille ole tarjolla suojapaikkoja kiinteistön alueella. Pihalle ei siis kannata kasata rakennusmateriaalitai rojuläjiä, joista jyrsijät saavat suojaa. Myöskään lehtitai risukasoja ei tule jättää lojumaan maahan, sillä ne houkuttelevat rottia ja muita kutsumattomia jyrsijävieraita paikalle. Myös lintujen talviruokinta saattaa houkutella rottia pihapiiriin. Mikäli lintuja ruokitaan, tulee se järjestää niin siististi, ettei se aiheuta rottaongelmaa. Lintuja ei tule ruokkia suoraan maahan. Kiinteistön haltija tai omistaja vastaa rottien hävittämisestä Torjuntatoimien tekeminen samanaikaisesti useamman kiinteistön alueella on suositeltavaa, koska rotat esiintyvät yleensä laajalla alueella. Rotanloukkuja myydään kuluttajille kaupoissa. Loukkuja sijoitettaessa tulee varmistua siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa lapsille, kotieläimille eikä muille luonnonvaraisille eläimille. Loukut tulee tarkastaa päivittäin. Rottien torjuntaan tarkoitettuja torjunta-aineita voivat hankkia ja käyttää vain tuholaistorjunta-alan ammattilaiset. Laajemmassa rottaongelmassa suositellaan kääntymistä tuholaistorjunnan ammattilaisen puoleen. Tilasto-tietoja -vihko ilmestyi ? Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta, liikenteestä, matkailusta ja hallinnosta. Päivitetty tilastopaketti julkaistiin nyt suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
5 Nro 13 • Viikot 32-33/2020 M unkin S eutu Askartelupajoja syyskaudella Magnus Enckellin näyttely Ateneumiin Magnus Enckell: Seinen rantaa (1912). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. Magnus Enckell: Poika ja purje (1902). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Keirkner. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. 150 vuotta monipuolisen taiteilijan syntymästä Magnus Enckell: Ylösnousemus, Tampereen Tuomiokirkon alttaritaulun oikean puolen toisinto (1907). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Keirkner. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. leihin aukioloaikoihin 4.8.2020 alkaen. Tarkemmat tiedot aukioloajoista löytyvät tiedotteen lopusta. Muutokset näyttelyaikatauluun ja oheistapahtumiin ovat mahdollisia. Magnus Enckell kuuluu 1800–1900-lukujen vaihteen Suomen taiteen kultakauden keskeisiin taiteilijoihin, mutta hänen tuotantoaan tunnetaan silti vain osittain. Ateneumin näyttely tarkastelee Enckelliä monipuolisesti ja esittelee hänen koko tuotantoaan viideltä eri vuosikymmeneltä. Enckell tunnetaan erityisesti suomalaisen symbolismin edustajana ja johtohahmona. Näyttely ja sen yhteydessä julkaistava kirja valottavat taiteilijan monia puolia. Enckell oli toisaalta radikaali taiteen uudistaja, toisaalta hän taas nojasi sivistyksen traditioihin. Hän oli haaveilija, mutta myös kansainvälinen maailmanmies, näyttelyiden komissaari, Suomen Taiteilijaseuran puheenjohtaja ja monumentaaliteosten tekijä. Niin musiikki, teatteri kuin kirjallisuus olivat tärkeitä monipuolisesti sivistyneelle taiteilijalle. Magnus Enckellin 1890-luvun väriaskeettinen ja piirustuksellinen ilmaisu alkoi vuosisadan vaihteen jälkeen muuttua maalauksellisempaan suuntaan, kohti värinja valontäyteistä uusimpressionismia. Enckellin tunnetuimpia teoksia ovat Ateneumin kokoelmiin kuuluvat Poika ja pääkallo (1893), Herääminen (1894) ja Lepäävä fauni (1914). Näyttely esittelee paljon ennestään tuntemattomia teoksia, Enckellin laajaa piirustustuotantoa ja luonnoskirjoja sekä valokuvia hänen omasta arkistostaan. Näyttelyssä nähdään Enckellin tuotantoa varhaisista piirustuskoulun opiskeluajan teoksista aina 1920-luvun mytologisiin aiheisiin saakka. Taiteilijan laajaan tuotantoon kuuluu muotokuvia, maisemia, fantasioita, uskonnollisia aiheita, asetelmia ja henkilötutkielmia. Hän teki myös lukuisia monumentaalimaalauksia julkisiin tiloihin, kuten Tampereen tuomiokirkkoon ja Keski-Porin kirkkoon. Näyttelyn kuraattoreita ovat Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari, Kansallisgallerian kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanperä ja Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Esille saadaan teoksia eri puolilta Suomea muun muassa Amos Rexin Sigurd Frosteruksen kokoelmasta, Tampereen taidemuseosta, Turun taidemuseosta, Serlachius-museoilta sekä yksityiskokoelmista. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan runsaasti kuvitettu ja asiantuntijoiden artikkeleista koostuva näyttelyluettelo, joka luo kokonaiskuvaa Suomen kultakauden taiteilijasta. Näyttelyluettelo julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja sen toimittavat Hanne Selkokari ja Lene Wahlsten. Julkaisun kirjoittajat ovatAnna-Maria von Bonsdorff, Jukka Cadogan, Timo Huusko, Harri Kalha, Marja Lahelma, Riitta Ojanperä, Anne-Maria Pennonen, Marja Sakari, Hanna-Reetta Schreck, Hanne Selkokari, Riikka Stewen, Juha-Heikki Tihinen sekä Anu Utriainen. ? Ateneumin taidemuseon kolmannessa kerroksessa nähdään 23.10.2020– 14.2.2021 taidemaalari Magnus Enckellin (1870–1925) suurnäyttely. Näyttely esittelee kultakauden merkittävimpiin kuuluvan taiteilijan tuotannon kattavasti ja tuo hänet esiin kulttuurielämän monipuolisena vaikuttajana. Ateneum juhlistaa taiteilijan 150-vuotissyntymäpäivää maanantaina 9.11.2020, jolloin museo on poikkeuksellisesti avoinna. Magnus Enckell: Seinen rantaa (1912). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. Ateneum palaa normaaEtno-espa toteutuu elokuun alussa ? Espan lavalla vuosittain järjestettävä ilmaiskonserttisarja toteutuu jälleen 3.9.8.2020. Koronavirusepidemian johdosta tapahtumaympäristössä noudatetaan erityisjärjestelyjä, joilla taataan yleisön ja esiintyjien turvallisuus. Tapahtuman avaa kansainvälisesti arvostettu harmonikansoittaja Johanna Juhola Reaktori-yhtyeineen, ja viikko huipentuu Sakari Kukko Afro Chamberin konserttiin. Vuoden 2020 Etno-Espa toteutetaan viikon mittaisena konserttisarjana tapahtuman syntypaikassa Espan lavalla. Kaikkiaan 13 konsertin kokonaisuus esittelee jälleen uutta kansanmusiikkia monenlaisissa muodoissaan. Avajaiskonsertissa 3.8. kuullaan Johanna Juhola Reaktoria, jonka muodostavat kansainvälisesti arvostetun harmonikansoittaja Juholan lisäksi Felix Zenger, Milla Viljamaa ja Sara Puljula. Yhtyeen fantasiatangomaailma käynnistää konserttiviikon, jonka aikana kuullaan joka päivä kaksi huippuluokan konserttia. Espan lavaa hallinnoiva Savoy-teatteri on luonut Espan lavan toimintaa koskevat yleiset turvallisuusohjeet. Rajatun yleisöalueen suurin sallittu yleisömäärä on sata henkilöä, ja penkit ja seisomapaikat on sijoitettu turvavälein. Erityisjärjestelyjen vuoksi myös konserttiaikatauluihin on tehty muutoksia ja tänä vuonna konsertit alkavat klo 16.00 ja klo 18.15. Turvallisuusohjeita päivitetään ja ne saattavat muuttua kulloistenkin viranomaisohjeiden ja määräysten mukaisesti. Yleisön toivotaan tutustuvan turvaohjeisiin tapahtuman kotisivuilta (www.etno-espa.fi) ennen konserttiin saapumista. Viikon aikana kuullaan muun muassa Etnogaalassa vuoden artistiksi palkitun Juurakon rouheaa blueslaulantaa (4.8.), haapoja & illmari kollektiivin räp-riimittelyä, jossa kohtaavat vaikutteet kansanmusiikista ja indiepopista (7.8.), sekä Ojajärvi Blom Ojajärven pitkähuilun ja beatboxauksen ympärille rakentuvaa “yläsävellaboratoriota” (4.8.). Lasten konserteissa viihdyttävät lauantaina 8.8. Soiva Siili Duo (klo 15.00) ja Arabic Twist (klo 13.00), joka esittelee musiikin, runouden ja tanssin avulla arabikulttuurin kauneutta. Etno-Espa on 15 ensimmäisen toimintavuotensa ajan päättynyt Taiteiden yön konsertteihin, mutta tänä vuonna koronaviruspandemian johdosta päätöskonsertit kuullaan Espan lavalla jo sunnuntaina 9.8. Iltapäivällä kuullaan Hildá Länsmanin ja Tuomas Norvion muodostamaan duoa, jossa kohtaavat joiun nuori lupaus ja elektronisen musiikin monitoimimies. Tapahtuma huipentuu Sakari Kukko Afro Chamberin kiehtovaan länsiafrikkalaista perinnettä ja suomalaista perinneja taidemusiikkia yhdistävään konserttiin. Yhtyeen riveissä nähdään Piirpauke-yhtyeen perustaja Kukon lisäksi useita kansainvälisesti meritoituneita huippumuusikoita. Laulaja Meissa Niang on keikkaillut vuosikymmeniä ympäri maailmaa eri kokoonpanojensa kanssa. Cheikh ja Doupain Cissokho sekä Abdoulay Ndiaye kuuluvat puolestaan legendaariseen Cissokho-muusikkosukuun. Etno-Espan koko ohjelma ja tarkemmat artistiesittelyt ovat luettavissa tapahtuman kotisivuilla (www. etno-espa.fi). OHJELMA MA 3.8. klo 16:00 Johanna Juhola Reaktori TI 4.8. klo 16:00 Ojajärvi Blom Ojajärvi Konsertin tarjoaa Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä klo 18:15 Juurakko KE 5.8. klo 16:00 Tuulikki Bartosik Konsertin tarjoaa Viro-instituutti klo 18:15 Heikki Ruokangas & Anne-Mari Kanniainen TO 6.8. klo 16:00 I FÄÄLAN med Mats Granfors, Kenneth Nordman och Tom Forsman Konsertin tarjoaa SLS/Finlands svenska folkmusikinstitut klo 18:15 Duo NOOLI PE 7.8. klo 16:00 haapoja & illmari kollektiivi klo 18:15 Lehtojärven Hirvenpää LA 8.8. Lasten lauantai klo 13:00 Arabic Twist klo 15:00 Soiva Siili Duo Päivässä mukana Konserttikeskus SU 9.8. klo 16:00 Hildá Länsman & Tuomas Norvio klo 18:15 Sakari Kukko Afro Chamber Konsertin tarjoaa Maailman musiikin keskus Etno-Espan tuottaa Etno-Espa ry. Tapahtuman yhteistyökumppaneita tai tukijoita ovat Taiteen edistämiskeskus, Suomen Kulttuurirahasto, Musiikin edistämissäätiö, Savoy-teatteri, Maailman musiikin keskus, Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmä, Viro-instituutti, SLS/ Finlands svenska folkmusikinstitut, Konserttikeskus sekä Kappeli. Pasilankadun viimeistely lokakuulle ? Pasilankatua viimeistellään Pasilansillan ja Maistraatinportin välillä. Pasilankatu uusitaan Triplan rakentamista varten tehdyn välivaiheen jälkeen lopulliseen muotoonsa katusuunnitelman mukaiseksi. Triplan kohdalla Pasilankadulle tulee muun muassa uudet raitiovaunuja bussipysäkit sekä omat kaistat pyöräilylle. Katutyö aiheuttaa muutoksia liikennejärjestelyissä. Työn aikana sekä pyöräilijät että jalankulkijat käyttävät kadun Triplan puoleista, valmista jalkakäytävää pääsääntöisenä kulkureittinä. Työn arvioidaan valmistuvan lokakuussa 2020. Urakoitsijana toimii Helsingin kaupungin Stara.
6 Viikot 32-33/2020 • Nro 13 M unkin S eutu Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Veli-Matti Hynninen VIIKKO 32 KE 5.8. Salme, Sanelma TO 6.8. Toimi, Keimo PE 7.8. Lahja LA 8.8. Sylvi, Sylvia, Silva SU 9.8. Erja, Eira VIIKKO 5 MA 10.8. Lauri, Lasse, Lassi TI 11.8. Sanna, Susanna, Sanni, Susanne KE 12.8. Klaara TO 13.8. Jesse PE 14.8. Onerva, Kanerva LA 15.8. Marjatta, Marja, Jaana, Marjo, Marita, Marjut, Marianne, Maritta, Marjaana, Marjukka, Marianna SU 16.8. Aulis VIIKKO 33 MA 17.8. Verneri TI 18.8. Leevi Elämä ei voi pysähtyä, sen täytyy vapaasti päästä kulkemaan eteenpäin. Vanhojen totuuksien täytyy väistyä uusien tieltä. – Minna Canth 10. sunnuntai helluntaista ? Matt. 25: 14-30 Minulla on ollut hyvä kesä tänä vuonna. Olen saanut pitää rippikoulua, soittaa ja käydä järvellä. Suomen kesä on sanonnan mukaan lyhyt ja vähäluminen, joten näin elokuussa ollaan väistämättä jo loppukesässä. Tämän kesän iloisissa touhuissa olen miettinyt moneen kertaan Martti Lutherin rukouksen ajatusta: “Tämäkin kaikki on sinun lahjaasi eikä se tulisi itsestään, jollet sinä sitä antaisi.” Kesän rippikoululaisten kanssa mietimme ihan konkreettisia lahjoja ja niiden saamista ja antamista. Lahjan saaja ja antaja toivovat oikeastaan samaa: sitä, että lahja olisi tarpeellinen, tuottaisi iloa ja menisi käyttöön. Mummin tekemät villasukat lämmittävät parhaiten jaloissa laatikon perimmäisen nurkan sijaan. Lahjan saamisen ja käyttämisen ajatukset ovat esillä myös sunnuntain evankeliumissa. Palvelijoille annetut talentit ovat Jumalan meille antamia hyviä lahjoja. Kertomuksen ytimessä on luottamus. Hyvä palvelija oli sisäistänyt Jumalan valtakunnan arvomaailman, sen, että lahjat oli annettu käytettäväksi. Lahja poikii, kun sitä käytetään lähimmäisten hyväksi. Hyvä palvelija luotti isäntäänsä ja tunsi tämän ajatukset: vapaana pelosta saa enemmän aikaan. Luja luottamus Jumalaan vapauttaa näkemään omat vahvuudet ja elämään vailla turhia pelkoja. Tästä lahjasta kertominen toisillekin saa tuottamaan voittoa. Mutta miten sellaisen luottamuksen voisi tavoittaa? Martti-tohtori antaa vinkin: “Tämäkin kaikki on sinun lahjaasi eikä tulisi itsestään, jollet sinä sitä antaisi.” Mikko Lehtovaara Kirjoittaja on kirkon nuorisotyönohjaaja, basisti ja veneilijä ? Seurakuntatoimistomme (kirkkoherranvirasto) osoitteessa Raumantie 3 palvelee toistaiseksi pääosin puhelimitse 09 2340 5100 ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 sekä sähköpostilla munkkiniemi. srk@evl.fi. Jos haluat asioida toimistolla, olethan ystävällinen ja varaat ajan etukäteen. Diakoniapäivystys, Mia Salmio (erit. työikäiset ja perheet) p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä (erit. vanhukset) 09 2340 5158, Heidi Karvinen (erit. vapaaehtoiset) 09 2340 5138. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Verkkosivut: www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi Facebook: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta, Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet, Munkkiniemen seurakunnan diakonia auttaa. Instagram-tilit: munkkiniemensrk, munkinlapsetjaperheet, munkindiakonia. Kaikki viikkotoiminta on tauolla toistaiseksi. Saat ajantasaisimmat tiedot infonäytöiltämme, verkkosivuiltamme tai Facebook-sivuiltamme, kts. osoitteet yllä. Munkkivuoren kirkko, Raumantie 3 Messu su 9.8. klo 11. Tarja Frilander, Minna Lamminen. Su 16.8. Hannele Harju, Minna Lamminen. Kirkkokahveja ei järjestetä toistaiseksi. Kouluun lähtevien siunaus ke 12.8. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Tarja Frilander, Minna Lamminen, lastenohjaajat. Noin puoli tuntia kestävän tilaisuuden jälkeen jäätelötarjoilu. Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Verkoston jumalanpalvelukset Munkkiniemen kirkossa sunnuntaisin klo 17. Jumalanpalvelukseen voi osallistua ennakkoilmoittautumisella korkeintaan 100 henkilöä. Ennakkoilmoittautuminen www.verkosto.net. Jumalanpalveluksia voi seurata Verkoston verkkosivuilla. Lasten ja perheiden kerhot alkavat Munkkiniemen kirkon Taivastuvalla viikolla 35, jos koronaepidemiatilanne sallii. Veli-Matti Hynninen Syvien vesien suuret kalat ? Juuri edesmennyt kansainvälisen politiikan huippunimi Pentti Väänänen toimi Sosialistisen Internationaalin (SI) pääsihteerinä Lontoossa 1976-83 ja pääministeri Kalevi Sorsan ulkopoliittisena erityisavustajana valtioneuvoston kansliassa. Hän oli kansainvälisten asioiden hoitaja, maailmanpolitiikan kokousten ja kohtaamisten monipuolinen valmistelija ja hoitaja. Lainsäädäntöneuvos Väänäsen ansiokas elämäntyö kantaa kauas. Pentti Väänänen tuli minulle tutuksi keskustelijana ja ajattelijana. Pidimme yhteyttä, keskustelimme Suomen ja Euroopan tilanteesta myös radiossa. En varmasti liioittele, jos tässä nyt muistelen hänen työtään yhden kolumnin verran. Usein näyttää näet tapahtuvan niin, että ahkerat ja viisaat taustahahmot tulevat vähänlaisesti huomatuiksi ja kiitetyiksi. Usein he ovat Pentti Väänäsen lailla luonteeltaan vaatimattomia, konsensuksen ja yhteyden näkymättömiä rakentajia. Hän kertoo kokemuksistaan ja työstään tarkemmin kirjassaan Purppuraruusu ja samettinyrkki. Pentti Väänänen halusi rakentaa Suomea yhteistyöllä, neuvotellen ja sopien. Kylmän sodan aikana oli luotava uudenlaista poliittista kulttuuria, joka merkitsi luokkataisteluajattelusta luopumista ja markkinatalouden realiteettien tunnustamista. Ulkopolitiikka ja kansainväliset asiat vaativat erityisen huolellista paneutumista ja valmistelua. Vuoteen 1981 asti elettiin Kekkosen aikaa. Maan ulkopolitiikkaa johti Tasavallan Presidentti, joka edellytti lojaalia yhteisymmärrystä pääministerin ja poliittisten avustajien kesken. Kansainväliset suhteet itään ja länteen sekä pohjoismainen yhteistyö vaativat tarkkaa punnintaa. Pentti Väänäsen johtama Sosialistinen Internationaali oli Euroopan Unionia edeltävä Euroopan kansojen keskinäisen yhteistyön tärkeä työkalu. Erityisen merkittävä rooli sillä oli toimia sillan rakentajana Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kesken. Neuvostoliiton korkein johto oli helposti lähestyttävä ja valmis korkeantason kohtaamisiin. Yhdysvaltojen suhteen sen sijaan oli ponnisteltava kekseliäästi ja sitkeästi. Pentti Väänänen kertoi kaksi esimerkkiä miten sanat oli tarkasti punnittava, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin. 1980-luvun alkupuolella Espanjan ulkoministeri oli jossakin yhteydessä puhunut ”suomettumisesta” suomalaisten mielestä loukkaavalla tavalla. Pääministeri lähetti henkilökohtaisen kirjeen ystävälleen ja kollegalleen Felipe Gonzálesille, joka vastasi siihen nopeasti. Hän pahoitteli tapahtunutta ja totesi, ettei tämmöinen toistu. Toinen esimerkki koski Neuvostoliiton Juri Andropovin tapaamista Kremlissä Leonid Brezhnevin aikaan. Keskustelu Andropovin kanssa paljasti, että valta oli Moskovassa vaihtumassa. Tästä voi hyvin päätellä, että Neuvostoliiton romahtaminen ei Pentti Väänäselle ja Suomen poliittiselle johdolle tullut täytenä yllätyksenä. Tuohon aikaan Euroopan ykkösketjuun kuuluivat muiden muassa Willy Brandt, Olof Palme, Bruno Kreisky, Francois Mitterand, Felipe Gonzales, Marion Soares. Saksan liittokanslerin Willy Brandtin vierailu Suomessa 1977 oli eurooppalaisittainkin merkittävä. Tätä Pentti Väänänen mielellään muisteli pilke silmäkulmassa. Lounas nautittiin Turun linnassa, jonka jälkeen oltiin kävelyllä Naantalissa sekä kalastamassa Turun saaristossa. Samalla kun Nesteen huvilan tiloissa neuvoteltiin, Suopon turvamiehet kiinnittivät huomiota lähellä liikkuneeseen veneeseen. Se näytti olleen kalastuspuuhissa. Mutta tarkemmin katsoen onkivavat näyttivät pikemminkin antenneilta. Heräsi kysymys, kuka siellä mahtoi kalastella ja mitä? Mutta ei tämä kalastusreissu aivan turha ollut. Willy Brandt onnistui ilman antenneja nostamaan merestä pulskan hauen, joka ylösnostamisensa ja lehdistökonferenssin välisenä päivänä ehti vielä kasvaa huomattavasti kookkaammaksi. Tämä hauki päätyi sitten Pentti Väänäsen kotipakastimeen. Pentti kertoi, että syksyllä Outi-rouva valmisti vonkaleesta sunnuntailounaaksi maukkaan uunikalan. Kalasatamaan lokakuussa Tokmanni-myymälä REDIin Tokmannin yhdeksäs Helsingin myymälä ? Kauppakeskuksen Skönen puolen katutasolle (1 krs.) sijoittuva Tokmanni tulee tarjoamaan laajan ja mielenkiintoisen valikoiman esimerkiksi kauneuteen, terveyteen ja hyvinvointiin, sisustukseen, siivoukseen, pukeutumiseen, vapaa-aikaan, kodintekniikkaan, kodin kunnossapitoon ja eri sesonkeihin liittyviä tuotteita sekä kuivaelintarvikkeita tunnetusti halvoin hinnoin. Helsingin yhdeksäs liike Kasvava ja tiiviiksi rakentuva Kalasataman alue sekä sen kauppakeskus REDI nähdään Tokmannissa erittäin mielenkiintoisena kauppapaikkana ja hyvänä mahdollisuutena kokeilla erilaisia kaupan palveluita. – Kalasatamaan avattavasta myymälästämme tulee Helsingin yhdeksäs ja samalla seitsemäs metroreitin välittömässä läheisyydessä palveleva Tokmanni. Tokmanni tulee entisestään täydentämään Kauppakeskus REDIn monipuolisia palveluita. Uutena Tokmannin palveluna tulemme REDIn myymälässä testaamaan nopeita verkkokaupan toimituksia lähialueiden asukkaille, Tokmannin kauppapaikkaja konseptijohtaja Harri Koponen kertoo. – Olemme erittäin iloisia, että Tokmannin kaltainen vahva toimija avaa näin merkittävän kokoisen liikkeen juuri REDIin. Tokmanni tuo paljon liikettä, asiakkaita ja sitä kautta uutta henkeä koko kauppakeskuksen toimintaan. Tämä on rohkaiseva viesti koko kaupan alalle haastavan kevään jälkeen, iloitsee REDIn kauppakeskusjohtaja Aleksi Salminen. Kokonaispinta-alaltaan noin 2 000 neliömetrin kokoinen ja Tokmannin uusimman konseptin mukainen myymälä mahdollistaa monipuolisen tuotevalikoiman lisäksi myös miellyttävän asiointikokemuksen. Uusi Tokmanni tulee noudattamaan halpakauppaketjun uusinta, helppoa ja miellyttävää ostamista sekä monipuolista valikoimaa korostavaa myymäläkonseptia, jossa esimerkiksi kulkureitit ovat avaria ja tuotteet sijoitettu helposti asioitaviksi kokonaisuuksiksi. Myymälän valaistuksessa käytetään energiaa säästäviä led-valaisimia. Tokmanni tulee työllistämään kauppakeskus REDIn myymälässään noin 20 kaupan alan ammattilaista. Henkilökunnan rekrytointi uuteen myymälään on käynnistetty. Suomen suurin halpakauppaketju Tokmanni tulee avaamaan uuden ja monipuolisen myymälän Helsingin Kalasatamassa sijaitsevaan kauppakeskus REDIin tämän vuoden lokakuussa. Myymälä tulee vastaamaan lukuisiin asiakastoiveisiin ja kasvattamaan Tokmannin myymälämäärän Helsingissä yhdeksään.
7 Nro 13 • Viikot 32-33/2020 M unkin S eutu Helsinki-päivänä palkittiin ansioituneita Helsingin tekijöitä Helsingin kulttuuripalkinto 2020 myönnettiin muusikko J. Karjalaiselle. Kuva: Tero Ahonen Pormestari Jan Vapaavuori ja apulaispormestarit Pia Pakarinen, Sanna Vesikansa, Anni Sinnemäki ja Nasima Razmyar jakoivat Helsinki-päivän kulttuuri-, urheilu-, tiedeja ympäristöpalkinnot. Kuva: Laura Oja, Helsingin kaupunki ? Kuningas Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaanjoen suulle 12.6.1550. Päivää on juhlittu vuodesta 1969 alkaen Helsingin syntymäpäivänä. Helsinki-päivänä kaupunki jakaa tunnustuksia ansioituneille helsinkiläisille. Tänä vuonna Helsinki-kanavalla lähetetyssä Helsinki kiittää – Helsingfors tackar -ohjelmassa jaettiin urheilu-, ympäristö-, kulttuuri-, taideja tiedepalkinnot sekä Helsingin kaupungin tutkimusapurahat ja nuorisostipendit. – Helsinki-päivää vietetään tänä vuonna poikkeuksellisissa olosuhteissa. Meillä on takana raskas kevät, mutta varovaisen toiveikkaasti voimme suunnata katseet kohti kesää ja juhlia rakkaan pääkaupunkimme syntymäpäivää, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori Helsinki-päivän puheessaan. Helsinki-päivän tunnustukset jaettiin koronaepidemian vuoksi poikkeusjärjestelyin. Pormestari Jan Vapaavuori ja apulaispormestarit Anni Sinnemäki, Pia Pakarinen, Nasima Razmyar ja Sanna Vesikansa jakoivat palkinnot Helsinki-kanavalla lähetetyssä Helsinki kiittää – Helsingfors tackar -ohjelmassa. Lähetys starttasi koronaepidemian vuoksi verkkoon siirretyn Helsinki-päivän ohjelmakokonaisuuden. – Poikkeukselliset olot vaativat poikkeuksellisia ratkaisuja. Olen hyvin ylpeä helsinkiläisistä näinä vaikeina aikoina. Annettuja rajoituksia on noudatettu, ja helsinkiläiset ovat myös osoittaneet neuvokkuutta ja intoa tarttua koronan aiheuttamiin haasteisiin ja muiden ihmisten auttamiseen. Siinä näkyy rakkaus kotikaupunkiin ja toisista välittäminen, sanoo pormestari Vapaavuori. – En voisi kuvitella parempaa aikaa kiittää ja palkita kaupunkilaisia kuin tämä. Perinteiset Helsinki-päivän tunnustukset, Kultaiset Helsinki-mitalit, on päätetty jakaa syksyllä, kun voimme huomioida kaiken sen työn mitä lukuista tahot ovat kaupunkimme eteen koronakriisissä tehneet. Mutta tänään haluamme kuitenkin palkita tieteen, taiteen, kulttuurin, urheilun ja vastuullisuuden tekijöitä, ja kannustaa heitä eteenpäinkatsovaan työhön myös tulevaisuudessa. Kiitos, että teette Helsingistä yhdessä kanssamme maailman parasta kaupunkia. gi tutkimusapurahat yhdelletoistaHelsinki-teemaiselle tutkimushankkeelle. Tutkimusapurahoina jaettiin yhteensä 73 000 euroa. Helsingin kulttuuripalkinto (15 000 €) Palkinto myönnetään helsinkiläiselle taiteilijalle tunnustuksena merkittävistä taiteellisista ansioista tai merkittävästä työstä Helsingin kulttuurielämän hyväksi. Kulttuuripalkinnon sai muusikko ja lauluntekijä J. Karjalainen. Vuoden taiteilijapalkinnot (á 5 000 €) Palkinnot myönnetään eri taiteenaloja edustaville helsinkiläisille taiteilijoille. Tänä vuonna on nostettu esille kolme teatteritaiteen tekijää, jotka kaikki ovat omalla sarallaan edelläkävijöitä, eivätkä välttämättä aina saa ansaitsemaansa huomiota ja kiitosta. • Jaana Taskinen, Teatteritaiteen maisteri, teatteriohjaaja, yleisötyöntekijä, teatteriopettaja • Jussi Lehtonen, Teatteritaiteen tohtori, näyttelijä, ohjaaja, pedagogi ja tutkija • Kirsi Manninen, Taiteen maisteri, pukusuunnittelija, skenografi Helsingin ympäristöpalkinto Ympäristöpalkinto on jaettu ensimmäistä kertaa vuonna 2008. Sen teema on joka vuosi eri. Vuonna 2020 teemana olivat taloyhtiöiden teot energiatehokkuuden lisäämiseksi 2010-luvulla. Teema linkittyy vahvasti Energiarenessanssi-ohjelmaan, joka on yksi Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman toimenpide. Ympäristöpalkinto myönnetään As. Oy Mannerheimintie 106:lle, joka on valmistunut vuonna 1939. Taloyhtiö siirtyi joulukuussa 2018 maalämpöön ja osin myös maaviilennykseen. Kunniamaininnan sai Bostad Ab Lönegropen, joka on valmistunut vuonna 1956. Myös se on siirtynyt vuonna 2018 maalämpöön ja tehnyt useita muita energiatehokkuutta parantavia toimia, kuten ikkunoiden vaihto ja julkisivun lämmöneristys.. Vuoden urheilu-, tiede-, taideja kulttuuripalkinnot sekä ympäristöpalkinto Vuoden urheilija-, ja valmentajapalkinnot myönnetään urheilumenestyksen perusteella. Urheiluseuran valintaperusteena ovat ansiot lasten ja nuorten kasvattajina sekä uusien innovatiivisten toimintamallien ja -käytäntöjen luominen. Vuoden helsinkiläinen urheilija tai -joukkue (10 000 €) • Toni Piispanen, parayleisurheilu/ ratakelaus. Vuoden helsinkiläinen urheiluseura (5 000 €) • Helsingin Tarmo ry, nyrkkeily. Vuoden nuori helsinkiläisurheilija (2 500 €) • Emil Ruusuvuori, tennis. Vuoden helsinkiläinen valmentaja (2 500 €) • Markku Kanerva, jalkapallo/ miesten maajoukkue Helsingin kaupungin tiedepalkinto (10 000 €) Helsingin tiedepalkinnon tehtävänä on vahvistaa ja tehdä tunnetuksi Helsinkiä tiedekaupunkina. Palkinto myönnettiin tunnustuksena helsinkiläisen tekemästä tai Helsingissä tehdystä merkittävästä tieteellisestä työstä. Tiedepalkinnon sai Helsingin yliopiston professori, HUS:n osastonylilääkäri ja iCAN-lippulaivan tutkimuslinjan johtaja Satu Mustjoki. Lisäksi Helsinki-päivänä jaettiin Helsingin kaupunHelsingin tiedepalkinto professori Satu Mustjoelle Helsingin kaupungin tiedepalkinto luovutettiin Helsinki-päivänä 12.6. professori Satu Mustjoelle. Kuva: Linda Tammisto. Helsinki jakoi tutkimusapurahoja kaupunkitutkimukseen Helsingin kaupunki jakoi Helsinki-päivänä tutkimusapurahoja yhdelletoista tutkimushankkeelle, yhteensä 73 000 euroa. Apurahat on tarkoitettu ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille tutkijoille, erityisesti lisensiaattitutkielmien ja väitöskirjojen tekijöille. Apurahoilla tuetaan myös vastaväitelleitä post doc -tutkijoita. Apurahan myöntämisen perusteina on pidetty tutkimussuunnitelman tieteellistä laatua, toteutettavuutta ja tutkimusaiheen merkitystä Helsingin kaupungin kannalta. Etusijalle on asetettu hankkeet, jotka liittyvät kaupungistumiskehitykseen ja sen vaikutuksiin, kaupunkitalouteen ja elinkeinotoiminnan edellytyksiin, kaupungin tuottamien tai tilaamien palvelujen järjestämiseen ja arviointiin sekä tutkimukset, joissa käsitellään helsinkiläistä elinympäristöä, hyvinvointia, historiaa, arkielämää ja kaupunkikulttuuria, mukaan lukien kaupungin elinvoimaisuuteen ja kansainvälistymiseen liittyvät ilmiöt. Lisäksi on tavoiteltu sitä, että apurahan saajien joukossa olisi edustettuina useita eri tieteenaloja ja tutkimussuuntauksia. Helsingin kaupungin tutkimusapuraha myönnettiin seuraaville hakijoille ja tutkimusaiheille: • Pharmacist, MSc Allaouat Sara Itä-Suomen yliopisto. Air pollution, depression and dementia • YTM Heinonen Anna Helsingin yliopisto. Läheissuhteet suomalaisissa kommuuneissa • PM Högström Jenny Helsingin yliopisto. Elevers aktörskap i nordiska digitalt rika klassrum • YTM Lahdelma Tamás Aalto yliopisto. Paikalliset työvoimavirtojen verkostot ja yritysten tuottavuus • FM Neuvonen Jenni Helsingin yliopisto. Stadin slangin bamlaajat – Slangin käyttö, kieliyhteisöt ja -asenteet Helsingissä 1800-luvun lopulta 1950-Iuvulle • VTM Niitamo Annaliina Helsingin yliopisto. Kommunikatiivista kaupunkia etsimässä: viestintä ja vuorovaikutus kaupunkien osallistavassa kehittämisessä • FM Pankakoski Kaisa Cardiffin yliopisto / Helsingin yliopisto. Kolmikielisten lasten kotikielten kehitykseen vaikuttavat tekijät ja perheiden näkökulmat Helsingissä ja Cardiffissa • VTM Pasanen Kaisa Helsingin yliopisto. Moniammatillisten tietokäytäntöjen muodostuminen sosiaalija terveydenhuollon yhteistyössä • YTM Syrjälä Jenna Tampereen yliopisto. Tuleeko asunnoton autetuksi sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä? Etnografinen tutkimus asunnottomien tilapäisen asumisen palvelusta • ELL Valtonen Elli Helsingin yliopisto. Lemmikkieläimiin kohdistuvat eläinsuojelurikokset ja eläinsuojeluvalvonnan vaikuttavuus • PM Westerback Frida Helsingin yliopisto. Möjlighetshorisonter, välfärd och dissonanser – NEET-ungas subjektiva etableringsmöjligheter och Iivschanser. ? Helsingin kaupungin tiedepalkinto luovutettiin Helsinki-päivänä 12.6. professori Satu Mustjoelle. Tiedepalkinnon arvo on 10 000 euroa ja sen jakoi kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Pia Pakarinen. Helsinki-päivän palkinnot jaettiin tänä vuonna virtuaalisessa Helsinki kiittää – Helsingfors tackar -lähetyksessä, joka on katsottavissa Helsinki-kanavalla. Satu Mustjoki on Helsingin yliopiston professori, HUS:n osastonylilääkäri ja iCAN-lippulaivan tutkimuslinjan johtaja. Mustjoen työllä on keskeinen merkitys helsinkiläisten ja koko HUS:n alueen immunologisia syöpiä sairastavien syöpäpotilaiden hoidon kehittämisessä uusimman tieteellisen tiedon pohjalta. Mustjoen johtamassa tutkimusohjelmassa tehdään korkeatasoista perusja kliinistä tutkimusta syövän, immunologian sekä autoimmuunisairauksien saralla. Satu Mustjoki toimii translationaalisen hematologian professorina Helsingin yliopistossa ja osastonylilääkärinä HUS Syöpäkeskuksessa. Hän johtaa translationaalisen immunologian tutkimusohjelmaa ja vastaa immuno-onkologista iCAN digitaalisen yksilöllistetyn syöpälääketieteen lippulaivassa. Satu Mustjoen tutkimuskohteena on verisyöpien ja ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän yhteydet molekyylitasolta kliinisiin sovelluksiin. Hän on aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiedeyhteisössä ja hän on vastaanottanut muun muassa Biomedicum Helsinki Medal -palkinnon vuonna 2018. Syöpä on globaali haaste. Kolmasosan ihmisistä on arvioitu sairastuvan elämänsä aikana syöpään. Syöpätutkimuksen kehittämä kohdennettu hoito on parantanut muun muassa kroonisen myelooisen leukemian hoitoa merkittävästi. Professori Satu Mustjoen tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, miten samaan päästäisiin myös muiden syöpien hoidossa. Palkinnolla halutaan vahvistaa Helsinkiä tiedekaupunkina Vuodesta 1996 lähtien jaetun Helsingin tiedepalkinnon tarkoituksena on vahvistaa ja tehdä tunnetuksi Helsinkiä tiedekaupunkina. Palkinto myönnetään tunnustuksena helsinkiläisen tekemästä tai Helsingissä tehdystä merkittävästä tieteellisestä työstä. ? Tapahtuman pääjärjestäjä on Helsingin kaupungin Savoy-teatteri, ja yhteistyökumppaneita ovat Helsingin Sanomat, Sanoma Oyj, John Nurmisen Säätiö, Suomen arvostelijoiden liitto, Suomen PEN ja Sublime Music Agency. Yhteistyökumppaneiden verkosto laajenee kesän mittaan. Tapahtuman järjestäjät haluavat mahdollistaa yleisölle avoimen, matalan kynnyksen keskustelufoorumin ajankohtaisille asioille, herättää ja lisätä keskustelua kansalaisten kesken sekä kannustaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Itämeripäivänä 27.8. Espan lavalla aloitetaan jo aamuvarhain tukevalla Itämeri-paketilla. Aamunavauksessa ovat mukana mm. pormestari Jan Vapaavuori, kirjailija Juha Hurme, presidentti Tarja Halonen, Moomin Charactersin taiteellinen johtaja ja hallituksen puheenjohtaja Sophia Jansson, professorit Laura Kolbe ja Markku Ollikainen sekä nuorisokuoro Vivace. Helsinki puhuu -tapahtuman ohjelmakartta, keskusteluotsikot ja puhujat julkistetaan elokuun alussa. Helsinki puhuu Espalla
8 Viikot 32-33/2020 • Nro 13 M unkin S eutu KULTTUURI Risto Kolanen: Keskikesän kulttuurikierros Timo Tuominen tulkitsee vahvasti Brelin chansoneita Koko Jazz Clubilla. Tässä tulee “Vanhojen rakastavaisten laulu” Tarja Halosen ja Pentti Arajärven edessä. Kuva: Riitta Salasto. Sielukas laulaja Joy Regwanin teki hienon keikan TenhoRestobarissa. Kuva: Raimo Granberg. Nolla Collective –työryhmä teki Akvaario-Yksiöitymistä -esityksen Asbestos Art Space -tilaan. Tavattoman ilmaisukykyisenä esiintyjänä on Mette Heinikainen. Kuva: Denyz Kaya. Jori Otsa & Mah’Orkka tulkitsee legendaarisen virolaisen laulajan Georg Otsin levylaulujen upeimpia ja kauneimpia ikivihreitä venäläisin perinnesoittimin, mutta suomalaiseen sydämeen. Kuva: Raimo Granberg. Nukkemestari Juha Laukkanen kertoo lapsille kaksi Rufolf Koivun satua, Kultavuori ja Pilvetär Talvipuutarhan kesäpihalla. Kuva: Sytkyt. Aleksanterin teatterin varhaishistoriasta on valloittavalla tavalla kertonut perustajan vaimoa, kreivitär Amalieta esittävä Anastasia Trizna. Kuva: Katja Karjalainen. Väistyvä ministeri Hanna Kosonen ilmaisi ison huolensa siitä, miten tieteen sekä kulttuuri-, nuorisoja liikunta-alojen rahoitus turvataan, kun Veikkauksen tuotot ovat romahtaneet. Kyseessä on opetusja kulttuuriministeriön osalta lähes 600 miljoonan euron kakku. Kreivitär Amalie jatkaa kierroksiaan Näyttelijä-laulaja Anastasia Trizna on kuusi vuotta pitänyt kierroksiaan 140 vuotta täyttävässä Aleksanterin teatterissa. Hurmaava ja lahjakas esiintyjä kuljettaa yleisöä käytävillä, parvilla, näyttämöllä ja sen takana. Puhuu murtavalla suomella historiasta ja laulaa tai soittaa pianoa välillä. Tarkoituksena on toteuttaa esitys, joka olisi mahdollista esittää kolmella kielellä: suomeksi, venäjäksi ja englanniksi. Käsikirjoituksessa on käytetty materiaaleja Liisa Bycklingin kirjasta ”Keisarinajan kulisseissa”, joka kertoo teatterin historiasta, ja myös tarinoita kreivitär Amalie Adlerbergin omasta elämästä. – Dramaturgia syntyi helposti ja tuntui, että talon seinät, jotka hehkuvat historiaa ”suosittelivat itse” mitä ja missä pitää tapahtua. Kantaesitys oli elokuussa 2014, ja sen jälkeen draamakierros on ollut vakituisena osana teatterin repertuaaria, kuukausittain eri kielillä 2-4 kertaa. Tammikuussa 2020 juhlittiin kierroksen 100. esitystä. Ajan mittaan on tullut joitain muutoksia, mutta ei paljoa. – Esitystä on yhä kiinnostavaa tehdä, kun se tapahtuu niin läheisessä kontaktissa yleisöön ja tuntuu kerta toisensa jälkeen erilaiselta ja tavallaan tuoreelta. En ole todella kyllästynyt siihen. Joka draamakierroksen lopussa tulee niin onnellinen tunne, kun yleisön puolesta on tullut lämmintä palautetta, hän sanoo. Koronakevään kuudella ”Amalie Goes Online” -kierroksella vierailivat talossa paljon esiintyneet näyttelijät ja tanssijat, kuten Martti Suosalo, Tero Saarinen, Minna Tervamäki ja Jorma Uotinen, jotka muistelivat ensi-esityksiä, talon kummituksia ja kokemuksiaan. Kreivitär Amalie nähdään taas syksyllä 29.8. alkaen. Rudolf Koivun Nukkesatu koko perheelle Lasten oma kesäteatteri 2020 on ollut taas Helsingin Talvipuutarhan pihalla. Nukkemestari Juha Laukkanen kertoo lapsille kaksi Rufolf Koivun satua Kultavuori ja Pilvetär. Kultavuoren nuket tekivät Mirjami Skarp ja Pirjo Kivimäki, Pilvetär-sadun Sri Lankan nukketyöpaja. Esitysajat ovat aina klo 11 ja 13, viimeinen esitys on 11.8. pihalla. Ensimmäisessä sadussa metsässä asuva ilkeä noita vangitsee prinsessan Kultavuorelle, josta urhea poika hänet pelastaa. Toisessa sadussa Pilvilinnassa asuu Pilvetär ja hänen sadepisaralapsensa Lar, Let, Lir, Lor, Lur, Lyr, Lär ja Lör. 20 minuutin aikana olemme kaikki pilvilinnassa katsomassa sadetanssivaa poppamiestä ja hämmästelemme, miten vesihöyry nousee ilmaan ja muuttuu sateeksi ja kadonnut Lör-sadepisaralapsi pääsee kotiin. Laukkanen ei piiloudu verhon taakse, vaan on koko ajan oma, mukavia jutusteleva itsensä. Hänellä on taito saada lapset heti mukaan jutusteluun, josta on hiuksenhieno siirtymä sadun maailmaan. Kertoja muuttuu violetin viitan avulla noidaksi. Hän rohkaisee lapsia piirtämään ja kertomaan piirtämistään kuvista eteenpäin. Ja arvuuttelee heillä tuttuja sanoja, joilla sadut alkavat ja loppuvat. Hän on myös hyvin pedagoginen, sillä Rudolf Koivulla on aina opetus saduissaan. Georg Ots, tule takaisin Jori Otsa & Mah’Orkka tulkitsee legendaarisen virolaisen laulajan Georg Otsin levylaulujen upeimpia ja kauneimpia ikivihreitä della kädellä mikrofonijalkaa eikä juuri tee käsieleitä. Vain tulkinta koskettaa. Kahden setin aikana kuulimme ravintola Juttutuvassa peräti 23 laulua. Komeimpina soivat ”Kauniit muistot”, ”Unohtumaton ilta”, ”Syysunelmia” ja etenkin ”Laulu virran rannalla”. Siinä kaiho soi: Poissa armaani on ja kaipuu sammumaton / Laulun murheellisen luo / Virta vei hänet pois enkä uskoa vois / Että rakkaan taas se tuo Mauno Koiviston lempikappale ”Muuttuvat laulut” valloitti tunteellaan. ”Rakastan sinua, elämä” ja encorena kuultu ”Kun päättyy työ” olivat lopun huippua. Suomalaisista säveltäjistä Toivo Kärkeä tärkeämpi oli Rauno Lehtinen, jonka ”On hetki” –laulun kuulimme. Venäläinen Anton Semenov ja virolainen Raimo Valge tekivät paljon lauluja. Sanoittajista Reivenäläisin perinnesoittimin. Orkesteri perustettiin marraskuussa 2018 ajatuksena, että nämä unohtumattomat laulut on tuotava pois pölyttyneistä levyhyllyistä elävinä lauluina sinne, minne ne todellisuudessa kuuluvat ja missä kansa on, eli kansankuppiloihin, pubeihin, pieniin tiloihin – missä ikinä ihmisiä on. Otsan rinnalla soittavat Rolf Storsjö harmonikkaa, Kari Hartikka primabalalaikkaa ja Turkka Wahlbäck kontrabassobalalaikkaa. Solisti Jori Otsa on laulanut, levyttänyt ja keikkaillut 35 vuotta monissa kevyen musiikin orkestereissa rokista bluesiin, marginaali-iskelmästä avantgarde ambienttiin. Ja vasta nyt hän iskee kultasuoneen. Orkesteri julkaisi tammikuussa 2020 kokopitkän ”Georg, tule takaisin” –albumin. Tämä on eräänlainen Topi Sorsakosken tangouran toisinto. Esiintymistyylikin muistuttaa häntä, kun rokkari muuntautuu tangojen ja valssien laulajaksi. Laulaja sulkee silmänsä, kun eläytyy mollivoittoiseen slaavilaiskaihoon, puristaa yhä tiukemmin kah
9 Nro 13 • Viikot 32-33/2020 M unkin S eutu Senaatintorin kesä saa suosiota Senaatintorin terassiravintola-alueelle olivat tulleet kaunista päivää viettämään Aki Kallio (vas.), Viviane Kallio, Anastasia Kallio, Alexandre Kallio, Kipa Eskman ja Mikael Eskman. Kuva: Raimo Granberg. Kulinaristinen keidas tarjoilee makuelämyksiä ja urbaania siirtolapuutarhatunnelmaa. Senaatintorin kesä -jättiterassialue aukesi 1. heinäkuuta. Helsingin pääaukiolla, Senaatintorilla, jossa voi elokuun loppuun asti nauttia helsinkiläisten makuelämyksiä urbaanissa siirtolapuutarhatunnelmassa. Ainutlaatuisesta kokeilusta toivotaan piristysruisketta koko koronasta toipuvan kaupunkikeskustan elävöittämiseen. Terassi on avoinna joka päivä 30.8. asti klo 9-23. – Terassikokeilu toimii toivottavasti piristysruiskeena koko kaupungin keskustalle, yrittäjille, kotimaanmatkailulle ja myös pikkuhiljaa vapautuvalle kansainväliselle matkailulle, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Kesäterassin muodostavat 16 helsinkiläistä laaturavintolaa, jotka tarjoavat monipuolisia makuelämyksiä paikallisille ja kaupungissa vieraileville. Kattaukseen kuuluu virkistäviä aamiaisia, kesäisiä lounaita, pizzaa, silakkaa, tapaksia, fine diningia, premiumhodareita, cocktaileja ja paikallisia pienpanimo-oluita. Turvallisuus ja alueen kulttuurihistoriallinen arvo ovat olleet terassialueen suunnittelun keskiössä. Urbaani siirtolapuutarha on suunnittelija Linda Bergrothin käsialaa. Käytännön pohja suunnittelutyöhön piirtyi esiin Senaatintorin kiveyksen ruudukosta, nk. gridistä. Ideaan johdattivat myös Tuomaan Markkinoilta tutut mökit. Palstoja rajaamassa on noin 200 viljelylaatikkoa, joihin on istutettu erilaisia kukkia ja hyötykasveja. Kohopenkit muodostavat alueelle selkeät kulkuväylät ja ne ohjaavat turvallista asiakaskiertoa. Istutusten avulla pöytäryhmät saadaan rajattua turvavälein, viihtyisyyttä unohtamatta. Joukko helsinkiläisiä tiskijukkia vie moninaisiin musiikillisiin maailmoihin. – Terassiohjelma on kepeä kuin vieno kesätuuli ja samalla mielenkiintoinen tuulahdus kaupungin moninaisuutta – aivan kuin Helsingin yö pienoiskoossa, kuvailee tuore yöluotsi Salla Vallius. Taiteilija Teemu Keisterin Rakkauskontti kiertää Suomea viidellä paikkakunnalla. Kaivopuiston rannalla kuvan poikaporukka juhli Markuksen (kesk. maassa mestarivyön kanssa) polttareita. Kuva: Raimo Granberg. Merikukka Kiviharju ihastutti Kalasataman Taiteilijatalo Ars Longan avajaisissa. Tässä hän on kuvattuna Storyvillen terassilla vuosi sitten. Kuva: Sara Aalto Ingemar Raukola (vas:), Mikko Lauronen ja Anna Ranta ovat ilmeikkään innostuneita esiintyjiä kokoperheelle Puotilan kesäteatterissa. Kuva: Ingemar Raukola no Helismaa, Tuula Valkama ja Pauli Salonen olivat tärkeitä. Nainen yksinäistyy akvaarioyksiöönsä Nolla Collectiven teatteriesitys ”AKVAARIO – YKSIÖITYMISTÄ” oli nähtävillä heinäkuun lopulla Asbestos Art Spacessa, Mäkelänkatu 45. Suosittelen vahvasti, jos tulee, kuten oletan. Tekijät kertovat: – Monni muuttaa uuteen kotiin. Kodin seinien sisällä Monnin maailma alkaa aaltoilla. Akvaario on esitys nuoren ihmisen yksinolon ja yksinäisyyden sävyistä. Nimi on hyvä. Pieni katsomo seuraa naisen yksinoloa kuin kaloja akvaariossa. Puhetta ei ole kuin puhelimissa ja sanoja yksiön kukkaruukusta löytyvälle toukalle, joka sekin häviää. Nainen kutsuu ystäväoletettuja tupareihin ”New Home, New Me”. Kukaan ei tule. Nainen heittää kaikki nopat Monopolija Kimble-pelissä, toukan ja ystävienkin puolesta. Kimblestä hän putoaa ensimmäisenä. Nainen vaihtaa vaatteita treffeille, jota ei tule. Hienon ja herkkätuntoisen esityksen on valmistanut Nolla Collective –työryhmä, jonka ohjaaja, dramaturgi on Onerva Helne. Tavattoman ilmaisuvoimaisena esiintyjänä on Mette Heinikainen. Äänisuunnittelusta vastaa Ilmo Korhonen, puvustuksesta ja monitaiteisesta tuesta Vita Edvards, Neea Havu tuottaa. Laulaja kietoo kuulijan sanojen ympärille TenhoRestobar esitti keskellä hellejaksoa kutsuvan keikan: ”Joy Regwan (duo) live at Tenho”. Tukena oli kitaristi Lauri Kallio, joka ei kuulu levyttävään kokoonpanoon. Joy Regwan on tummaääninen laulaja-lauluntekijä, jonka melankoliset laulut saavat kuulijan kietoutumaan sanojen ympärille. Biiseissä soivat Helsingin kadut, meri-ilma ja maaseutumaisemat. Tenhossa hän esitti sekä ”vanhoja” biisejään että uusia ”Tästä taivas alkaa” -albumin lauluja. Sen piti ilmestyä epäonnen päivänä, perjantaina 13.3., kun korona iski laajemmin ja kiertuekeikat peruuntuivat. Esikoissinkku ”On syksy saapunut Helsinkiin” koskettaa yhä, samoin ”Sörnäinen”, ”Virtaava vesi” ja ”Illan viimeinen”. Laulaja julkaisi ensimmäisen singlensä viisi vuotta sitten, mutta sen jälkeen teatteriopinnot veivät naisen ajan. Viime vuonna muusikkopuoli nousi taas esiin ja ilmestyi liuta singlejä niin suomeksi kuin englanniksikin. Sovitukset on tehty yhdessä alusta saakka mukana olleen bändin kanssa, mutta laulujen sielu ja sydän ovat lähtöisin Regwanin kynästä. Uuden albumin avausraita ”Mistä taivas alkaa” luo vahvoja rytmejä ja rentoa fiilistä. Ravintola Juttutuvassa on perjantaina 21.8. isompi levynjulkaisukeikka. Näyttelijä laulaa vain Breliä Näyttelijä Timo Tuominen on esittänyt Jacques Brelin irvokkaita, älykkäitä, rujoja chansoneita vuodesta 2011 esim. Kansallisteatterin Lavaklubilla ja kiertueilla ympäri maata täysille saleille. Ne purevat yhä hyvin teollisuuspaikkakunnilla siinä, missä pääkaupungin hipsterikuppiloissa. Hän on itse suomentanut, oikeastaan uudelleen tulkinnut Brelin yli 50 vuotta vanhoja lauluja nykyiseen maailman aikaa ja Suomeen. Valkeakoskella 2016 toistuvat kouluampumiset, Syyrian tilanne, pakolaiset. ”Porvarit” -klassikko on käännetty mainiosti. Entisistä kapinallisista, porvarien pilkkaajista on tullut yhdestä notaari, toisesta rotari ja itse laulunesittäjästä kaikkien Leijonien (LionsClub) vetäjä. Valitettavasti Porvarit-biisi ei päässyt Tuomisen suomenkieliselle ”avec Brel”-levylle, koska kansainvälinen levy-yhtiö edellyttää käännöstulkintaan isoa yhtiötä. Juhannuksen alla Tuominen toi KokoTeatterin estradille ajattomat mestariteokset vavahduttavina, ajankohtaisina tulkintoina. Hienostelemattoman vahvat tulkinnat Brelin iättömistä mestariteoksista kertovat elämästä varjoineen ja valoineen ironisesti ja herkästi, yksilön tasolla ja yhteiskunnallisesti, hauskasti ja surullisesti. Hän on julkaissut kolme levyä. Tuominen e hurmaa aggressiivisella rehellisyydellä, vimmaisella huudolla sekä kyvyllä luoda pureva suhde lauluun ja lyriikoihin. Ihmisarvon, rakkauden ja rauhan puolesta. Kun istuuduin toiselle riville, eteeni istahtivat presidentti Tarja Halonen ja professori Pentti Arajärvi. Halonen vilkaisi laululistaa ja löysi sieltä ”Vanhojen rakastavaisten laulun”. – On täällä meillekin jotain, hän ilahtui. Säestävässä yhtyeessä soittivat Tomi Rikkola, kitara ja alttoviulu, Marko Roininen, piano ja haitari ja Jori Huhtala, kontrabasso. Päästäisen elämä tutussa lastensadussa Puotilan kesäteatterissa nähdään tänä kesänä 2020 Timo Parvelan lämmin satu ”Maukka, Väykkä ja Karhu Murhinen”. Näytelmässä seurataan pienen päästäisen Karhu Murhisen rohkeutta elää epätodennäköinen elämä lapsuudesta vanhuuteen. Pieni koko tai erilaisuus ei haittaa, kun vaan löytää omat vahvuutensa. Anna Ranta, viime kesän Mimmi, on jälleen hyvin pirteä iloinen ilmestys. Ingemar Raukola palaa Puotilan lavalla parin vuoden tauon jälkeen. Mikko Lauronen, viime vuoden Varis, on nyt Karhu Murhisena. Hän esittää eläimen elinkaaren vilkkaasta pikku päästäisestä vanhuuden hitauteen todella koskettavasti. Puotilassa suositaan yleisinhimillisen – tässä tapauksessa myös yleiseläimellisen – suvaitsevaisuuden sanomaa. Tässä ympäristössä ei tunneta vieraslajeja. Samu Loikas ohjaa, Karo Lauronen tuottaa. Lisäesityksiä tulee vielä 15.-16.8. Puotilan kartanon viehättävän piharinteen reunassa. Kalasatamaan tuli Taiteilijatalo Kalasatamaan valmistui helmikuussa Taiteilijatalo Ars Longa, jonne asuntoja on jo varattu pitkin kevättä. Se tarjosi ensimmäisen yhteisnäyttelyn omassa galleriassaan kesän ajaksi. Tila on Tukkutorinkujalla lähellä metroasemaa. Avajaisissa vietettiin myös gallerian nimiäisiä. Nimiksi tuli Fönari ikkunagalleriaan ja Longa sisätilaan, joka toimii myös talon pyöräkellarina. Rakennus on Kiinteistöosakeyhtiö Ars Longa Oy, jonka osakkaina ovat Ornamon Senioritaloyhdistys, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiö ja Visuaalisten taiteiden tekijäinoikeusyhdistys Kuvasto ry. Näiden alojen 45 vuotta täyttäneet taiteilijat voivat hakea asuntoja 12 yksiöstä, 36 kaksiosta ja kuudesta kolmiosta. Kuvataiteilijoilla on tyyliä. Talo tarjoaa!näyttelyn avajaisissa Jari Järnström toimi kuninkaana ja Ritva Harle kuninkaan narrina ja Jaakko Rönkkö hovin laulajana. Performanssin galleriassa esitti Tatu Rönkkö. Musiikkia tarjosivat kitaralla ja lauluna Miko Kivinen ja kaksikko Merikukka Kiviharju ja Kaija Luhtala, jotka esittivät omia uusia laulujaan. Monen Staditapahtuman vakiolaulaja Kiviharju esitti oman Koronatekstinsä ”Olo Kumma”, jonka alku kuuluu: – Olo kumma pimeä levoton / kaikkien summa olo peloton. / Odotan sen helpottavan / tiedän sen kuitenkin taas tulevan. / Kuinka se toistuu / ja pääni painan / odotan että se poistuu… Polttarit Kompassitorin Rakkauskontissa Taiteilija Teemu Keisteri rakensi ”Rakkauskontin” joka kiertää heinä-elokuussa Suomea viidessä suurimmassa kaupungissa. Hänet tunnetaan vaatteisiin ja jopa astioihin levinneestä Ukkeli-piirroshahmostaan sekä dj-keikoista, joita hän tekee taiteilijanimellä Windows95man. Miehellä on myös oma galleria, Kalleria Kalliossa. – Nimensä mukaisesti Rakkauskontti synnyttää rakkaudenkaltaisia tunteita, jakaa rakkautta ja saa ihmiset uskomaan rakkauden voimaan. Koska kaikki eivät voi konttia kokea, he voivat jakaa rakkautta kaikille sähköisesti ottamalla kontista kuvan ja laittamalla sen someen, Keisteri sanoo. Hän suunnitteli Rakkauskontin sisustuksen ja ulkoasun. Tuloksena on “mielenkiintoinen, ajatuksia herättävä ja unohtumaton visuaalinen kokemus”. – Kevät on ollut ankea ja mietimme pitkään miten voisimme ilahduttaa ihmisiä. Sähkö, rakkaus ja ilo ovat välttämättömiä meille kaikille, tilaajan Vaasan Sähkön viestintäpäällikkö Mikaela Jussila sanoo. Kiertue alkoi Narinkkatorilta 15.7. ja jatkui Kompassitorille Kaivopuiston rantaan Rakkauskontti kiertää viidellä paikkakunnalla yhteensä 12 päivää. Sisään pääsee perheen tai kaveriporukan kanssa ilman erillistä varausta. Lehtemme todisti iloista poikaporukkaa, joka juhli Markuksen polttareita ahtautumalla kontin perälle. Teksti: Risto Kolanen
10 Viikot 32-33/2020 • Nro 13 M unkin S eutu Munkinseutu ry järjestää jälleen Munkkiniemen, Munkkivuoren, Talin, Niemenmäen ja Kuusisaaren alueella sijaitsevien pihojen välisen arvioinnin, jonka lopputuloksena voittanut piha palkitaan. Ehdotuksia Munkinseudun Ehdotuksia Munkinseudun pihapalkinnon saajaksi vuonna 2020 pihapalkinnon saajaksi vuonna 2020 Pihapalkinnon prosessi etenee viime vuonna kokeillulla tavalla, eli Munkinseutu ry:n valitsema raati ei kierrä arvioimassa pihoja, vaan valinta tehdään teidän asukkaiden lähettämienne kuvien perusteella. Lähettäkää mielestänne parhaimpaan aikaan, otollisessa valaistuksessa ja/tai oikeasta kuvakulmasta otettuja kuvia pihasta, joka on mielestänne kaunis, toimiva, yhteisöllinen, kutsuva, hyvin suunniteltu, hyvällä maulla valituista viherkasveista koostuva, kauniisti valaistu tai muilla mielestänne oleellisilla ja silmäänne miellyttävillä ominaisuuksilla varustetusta omasta pihastanne tai ohikulkijana ihailemastanne pihasta. Lähettämienne kuvien perusteella Munkinseutu ry:n hallitus tekee valinnan ja ilmoittaa pihapalkinnon saaneelle taloyhtiölle, myös ehdotuksen tehneelle mahdolliselle ulkopuoliselle taholle, valinnasta. Pihoista otetut kuvat pyydetään lähettämään tämän artikkelin alaosassa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen 31.8.2020 mennessä. Lähettämienne kuvien mukana tulee olla myös tieto taloyhtiön osoitteesta, jonka pihasta kuvat on otettu. Lisäksi kuvien mukana tulee olla tiedot yhdyshenkilöistä, esimerkiksi pihanhoitajasta, taloyhtiön tai taloyhtiön puheenjohtajasta, johon voi olla yhteydessä pihapalkinnon tiimoilta. Palkinnon luovutuksesta on tarkoitus tehdä jälleen värikäs ja näkyvä juttu syksyllä ilmestyvään Munkinseutu-lehteen. Pihojen hoitamisen tai ihailun merkeissä virkistävää kevättä ja kesää toivottaen Munkinseutu ry – Munksnejden rf:n hallitus Kuvat ja pihaan liittyvät tiedot pyydetään lähettämään osoitteeseen tarja.sarjakoski@iki.fi Helsingin kaupunginmuseon museonjohtajan virkaan on valittu filosofian maisteri Reetta Heiskanen. Hän aloittaa virassaan syksyn 2020 aikana. Kaupunginmuseota menestyksekkäästi vuodesta 2003 luotsannut Tiina Merisalo siirtyi 1.4.2020 Museoviraston pääjohtajan virkaan. Helsingin kaupunki haki museonjohtajan tehtävään näkemyksellistä kulttuurialan asiantuntijaa mahdollistamaan museon henkilöstön kanssa Suomen toiseksi suosituimman museon kehitys ja kukoistus myös tulevaisuudessa. Museonjohtajan virka oli julkisesti haettavana 23.4.-11.5.2020. Määräajassa virkaan jätti hakemuksensa 43 henkilöä. Reetta Heiskanen on valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006. Hän on suorittamassa johtamisen ja liikkeenjohdon erikoisammattitutkintoa museonjohtajien koulutusohjelmassa sekä dialogisen johtamisen valmennusta Dialogiakatemiassa. Hän toimii väliaikaisena museonjohtajana Arkkitehtuurimuseossa. Aiemmin hän on toiminut vuorovaikutus-suunnittelijana Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla ja näyttelykoordinaattorina Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa. Heiskasella on kattavaa työkokemusta näyttelyja yleisötyön suunnittelusta ja toteutuksesta. Hänen osaamisessaan painottuu laaja-alainen yleisjohtamiskokemus, johon liittyy museon toiminnan, talouden ja henkilöstön menestyksekäs johtaminen. – Helsingin kaupunginmuseossa toiminnan keskiössä ovat asiakkaat ja kehityksen tekijöinä koko henkilöstö. Tämän lähtökohdan huomioiden Reetta Heiskasen osaaminen tukee erinomaisella tavalla museon tulevaisuuden menestystä. Hän on näkemyksellinen johtaja, jolla on oivallinen kyky konkretisoida Helsingille keskeisiä strategisia teemoja – kuten osallisuus, saavutettavuus ja vetovoimaisuus – museotyöllä edistettäviksi rohkeiksi ideoiksi, toteaa kulttuurijohtaja Mari Männistö. – Helsingin kaupunginmuseossa yhdistyy kaksi intohimoani: museotyö ja kaupungit. Haluan edistää kulttuurialan työn avulla niin kaupungin elinvoimatekijöitä kuin hyvinvointiakin. Kollegana olen oppinut arvostamaan Helsingin kaupunginmuseon asiantuntevaa henkilökuntaa sekä museon hienoa brändiä, joten tältä pohjalta on hyvä jatkaa, iloitsee syksyn aikana virassaan aloittava Helsingin kaupunginmuseon uusi museonjohtaja Reetta Heiskanen. – Museotyön tavoitteissa korostuu demokratian, saavutettavuuden ja vuorovaikutuksen merkitys museon perinteisten tehtävien rinnalla. Näen, että myös museossa on tärkeää jatkaa työtä muun muassa digitalisaation ja ilmastokysymysten sekä sosiaalisesti kestävän kehityksen parissa, Heiskanen jatkaa. Helsingin kaupunginmuseo on maailman ainoa museo, jonka aiheena on Helsinki. Museon kokoelmissa on noin miljoona valokuvaa ja 450 000 esinettä, se vaalii kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöjä sekä toimii Keski-Uudenmaan alueellisena vastuumuseona. Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimmissa kortteleissa, ja sinne on aina vapaa pääsy. Museoperheeseen kuuluvat myös Hakasalmen huvila, Ruiskumestarin talo, Työväenasuntomuseo ja Ratikkamuseo. Reetta Heiskanen kaupunginmuseon museonjohtajaksi Reetta Heiskanen. Kuva: Nina Kellokoski/Arkkitehtuurimuseo. Valtimonteatterin syksyn 2020 ohjelmisto pureutuu ihmisoikeuksiin ? Kolme vahvaa, kantaa ottavaa teosta, saa ensi-iltansa Valtimonteatterin syyskaudella, jolloin myös teatteri juhlistaa 20-vuotista taivaltaan. Kysymykset; kuka täällä saa olla, millainen pitäisi olla, nostaako ääriliikkeet päätään, mitä jos erilaisia seksuaalisia suuntautumisia ei sallita, onko pakko riisuutua työn takia, holokaustikuinka siitä pitää tai voi puhua. Valtimonteatterin syyskauden tuotannot pureutuvat vahvasti ihmisoikeuksiin. Charlotte Jones: ILMAUINTI, suomenkielisen kantaesityksen ensi-ilta 27.8.2020 “Kyllä. Minä rakastin toisia naisia, pidin sauhuttelusta ja miesten housuista.Mutta tekeekö se minut hulluksi?” Ilmauinti kertoo kahdesta naisesta,ventovieraita toisilleen, jotka lukittiin “poikkeavuutensa” vuoksi 50 vuodeksi vankimielisairaalaan. Toinen heistä oli hieman jälkeenjäänyt, yksinkertainen, seksuaalisesti hyväksikäytetty teini ja toinen lesbo. Perustuu tositapahtumiin. Ohjaus ja englanninkielisestä alkuperäistekstistä suomennos Carita Drew, lavalla Stella Laine ja Mona Kortelampi. Esityskausi 27.8 12.9.2020 Liput @ Tiketti. Asta Rentola: ALASTI, kantaesityksen ensi-ilta 16.9.2020 ”Miksi se tuntuu erilaiselta riisuutua alastomaksi omasta päätöksestä, kun että joku toinen pyytää riisuutumaan? Se lopputuloshan on ihan sama.” ALASTI-monologinäytelmä käsittelee alastomuuteen liittyviä yksilöllisiä ja sukupuolipoliittisia kauhuja ja niistä vapautumista. Teos on surrealistisilla elementeillä leikittelevä tragikomedia, joka hyödyntää fyysisen teatterin keinoja ja karnevalistista liioittelua. Ohjaustuki: Kari Rentola, lavalla Asta Rentola. Esityskausi 16-9.9.2020. Liput @ Tiketti Maya Arad Yasur: AMSTERDAM, suomenkielisen kantaesityksen ensi-ilta 15.10.2020 “Kenen lasku tämä on? Kuka sujautti sen vaivihkaa oveni alta? Miksi juuri minulle?” Amsterdam näytelmä sijoittuu vuoteen 2019, Amsterdamiin. Mitä tapahtuu kun israelilaissyntyinen viulisti saa erääntyneen kaasulaskun vuodelta 1944. Ohjaus Heikki Häkkä. Hepreankielisestä alkuperäistekstistä suomentanut Patrik Nurminen. Lavalla Mona Kortelampi, Anna Ranta, Asta Rentola. Esityskausi 15.1014.11.2020 Liput @Tiketti
11 Nro 13 • Viikot 32-33/2020 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi www.studioxhelsinki.fi | Lasse Federley 0400 413 622 200 €/kk Etätyöskentelyhuoneita Konalassa Helsinki liittyy Terve Kunta -verkoston jäseneksi ? Kaupunginhallitus päätti, että Helsingin kaupunki liittyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Terve Kunta -verkoston jäseneksi. Helsingin kaupungin luottamushenkilöedustajaksi verkostossa tulee sosiaalija terveystoimen apulaispormestari. Kaupunginhallitus päätti 20.5.2019 hakea jäsenyyttä WHO:n European Healthy Cities -verkostoon kaudelle VII (2019–2024). Hakemus on jätetty joulukuussa 2019 ja on lopullisessa arviointivaiheessa tieteellisessä neuvostossa. Poikkeustilanteen vuoksi hakemusten lopullinen hyväksyKaupunginhallitus päätti kokouksessaan, että Helsingin kaupunki liittyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman Terve Kunta -verkoston jäseneksi. Kaupunginhallitus hyväksyi myös Jätkäsaaren liikuntapuistossa sijaitsevan alueen vuokraamisen PPJ Jalkapallohalli Oy:lle sekä päätti sijoittaa 130 miljoonaa euroa Kalasataman Kymppi -yhtiöön. sekä sairauksien ehkäisy. Tavoitteen toteuttamiseksi verkosto kehittää ja arvioi verkostokuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategista johtamista, toimintamuotoja ja toiminnan arviointia. 130 miljoonaa Kymppi -yhtiöön Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 130 miljoonan euron suuruisen vastikkeettoman sijoituksen tekemisen Kiinteistö Oy Helsingin Kalasataman Kymppi -yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Kaupunginhallitus päätti syyskuussa 2018 myydä Kiinteistö Oy Helsingin Kalasataman Kymppi -nimisen yhtiön koko osakekannan Union Investment Real Estate GmbH:lle ja kaupunginvaltuusto päätti tämän jälkeen vuokrata tilat Helsingin kaupungin käyttöön. Kyseessä on rakenteilla oleva uudisrakennus Helsingin kaupungin kaupunkiympäristö-toimialalle. Kaupunginhallitus hyväksyi Jätkäsaaren liikuntapuistossa sijaitsevan 12 130 neliömetrin suuruisen alueen vuokraamisen PPJ Jalkapallohalli Oy:lle. Alue vuokrataan liikuntatoimintaa varten liikuntajohtajan myöhemmin päättämästä ajankohdasta alkaen vuoden 2043 loppuun asti. Jalkapallohalli Oy:lle myönnettiin myös 1,5 miljoonan euron laina hallin rahoitusta varten. PPJ Jalkapallohalli Oy:n tarkoituksena on ensimmäisessä vaiheessa toteuttaa tekonurmipintaisella kentällä varustettu ylipainerakenteinen jalkapallohalli palvelemaan pääsääntöisesti Pallo-Pojat Juniorit ry:n toimintaa. Ylipainehalli on ympärivuotisessa käytössä ja se palvelee myös muita lähialueen liikuntaseuroja ja kouluja. minen on siirtynyt syksylle 2020. Healthy Cities -verkoston syksyllä 2019 uusittujen hakemusohjeiden mukaan edellytys hyväksymiselle on, että kaupunki toimii aktiivisesti myös kansallisessa verkostossa, eli Terve Kunta -verkostossa. Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä on esittänyt liittymistä Terve kunta -verkostoon, jonka tavoitteena on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Peter Pan lentää Taivallahdessa Iki-ihana skotlantilaisen J.M.Barrien kirjoittama klassikko Peter Pan näytellään tänä kesänä Taivallahden kesäteatterissa. ? Elokuun aikana on 20 esitystä, joiden lipun myynti on jo alkanut vilkkaana. Peter Pan on poika, joka elää mielikuvitusmaailmassa eikä halua kasvaa aikuiseksi. Tästä hurmaavasta satuhahmosta on tehty useita näytelmä-,kirjaja elokuvasovituksia. Peter Panin hahmon on arveltu saaneen vaikutteita Barrien omasta isoveljestään, joka kuoli lapsena luisteluonnettomuudessa eikä siis koskaan ehtinyt kasvaa aikuiseksi. Ajattelette vain iloisia asioita Päähenkilö Peter Pan on kerran kotoaan karannut poika, joka osaa lentää onnellisten ajatusten ja keijupölyn voimalla ja joka kieltäytyy kasvamasta aikuiseksi. Peter Pan johdattaa Kultasen perheen lapset mukanaan mielikuvitusmaailmaan Mikä-Mikä-Maahan, joka sijaitsee ”Linnunradalla toinen tähti oikealla aamunoittoon”. Siellä he kokevat Kadonneiden Poikien ja Helinä-keijun kanssa monia hurjia seikkailuja. Mikä-Mikä-Maassa lapset eivät kasva koskaan aikuisiksi, sillä kukaan ei vanhene siellä päivääkään. Kaikki temput, ovat sallittuja Merirosvo Kapteeni Koukku miehistöineen on Peterin päävihollinen. Koukku on aiemmin menettänyt toisen kätensä krokotiilille taistellessaan Peter Pania vastaan ja siksi hänellä on käden paikalla nimensä mukaan – koukku. Kapteeni Koukku vihaa Peter Pania ja haluaa kostaa tälle heti tilaisuuden tullen. Näytelmässä joudutaankin kovaan välien selvittelyyn; miekat heiluvat, kukaan ei tiedä milloin joutuu kohtaamaan kohtalonsa ja kävelemään lankulle. Peter Pan joutuu autiolle Kalmansaarelle, ja luulee jo elämänsä päättyvän, mutta urheat intiaanit – kaunis intiaaniprinsessa Tiikerililja pelastavat hänet. Lopulta paha saa palkkansa ja Koukku saa ansioittensa mukaan. Kaiken tuon seikkailun tiimellyksessä Sulosen lapsille muistuu mieleen oma äiti ja koti-ikävän vuoksi he palaavatkin takaisin omaan suloiseen kotiinsa. Lämminhenkinen jälleenkohtaaminen oman perheen ja Nana-koiran kanssa on riemastuttavaa, varsinkin kun Sulosen perhe saa lisää perheenjäseniä Mikä-Mikä-Maan pojista. Vain yksi puuttuu – Peter Pan. Hän jatkaa kohti uusia seikkailuja. Tervetuloa mukaansa tempaavaan koko perheen seikkailuun Taivallahden kesäteatteriin. Esityksen kesto on n. 1,5 h. Näytelmää ei suositella alle 4-vuotiaille. Olkaa ystävällisiä ja tutustukaa kotisivuihimme niin saatte tarkemmat ohjeet lipun hankkimisesta ja THL:n terveyssuosituksista. Kari Kinnaslampi Peter Pan (Tiia Havu). Kuva: Janina Luukkanen Tykkää meistä Facebookissa Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
12 Viikot 32-33/2020 • Nro 13 M unkin S eutu Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä. Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä. Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä.