Viikot 32-33 – Nro 14/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta Kasvohoidot alkaen 79 € Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 • timma.? /kosmetiikkahelmi Palauta ihosi hehku Exuviancen ammattimaisilla hoidoilla Ihana kokemus. Vaikuttavat tulokset. Edullinen hinta. MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Osoite: Etelä-Haaga, Kauppalantie 4, 00320 Helsinki PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI ? Galleria Merja Rautio Lkv www.miinasillanpaa.fi Oletko eläkkeellä? Kaipaatko juttukavereita? Haluatko liikkua ja ulkoilla? Tule mukaan 4.9.2019 alkavaan maksuttomaan ryhmään ja löydä uutta Virkeyttä eläkepäiviisi! Virkeyttä ja vireyttä ryhmätoimintaa Pikku Huopalahdessa Ota yhteyttä Tuijaan ja ilmoittaudu ajalla 8.8.–28.8., puh. 044 33 66 068 HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki P. 044 300 0050, meilahti@hypoxi.fi KROPPA KESÄLLÄ KUNTOON! LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Haluatko senttejä pois reisistä ja vatsanseudulta? HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä poistaa selluliittia. Perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. Saat näkyviä tuloksia luonnollisesti ja nopeasti. HYPOXI® muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit sekä kortit meillä. Maksuaikaa jopa 36 kk. Varaa ilmainen konsultaatio NYT EDULLISET KESÄHINNAT ajalle 24.6. – 10.8. www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Ilmoittaminen kannattaa aina! Soita 09 413 97 332 tai laita sähköpostia kristiina@karp rint.fi Kirjapainopalvelua tarjoaa Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300
2 Viikot 32-33/2019 Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja / lahjatilauksen maksaja Lahjatilauksen saaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Kyllä kiitos, tilaan Karprint Oy Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari n Antiikki ja Taide 6 nroa 43,00 n Hevosmaailma 6 nroa 48,00 n Kissafani 6 nroa 48,00 n Meidän Koira 6 nroa 43,00 (Määräaikainen tilaus.) n Itselleni n Lahjaksi Koko perheen koiralehti Meidän Koira on erinomainen lukupaketti kaikille koiranomistajille: lehden jutuista löytyy tietoa niin oman koiran hankintaa suunnittelevalle, aktiiviselle koiraharrastajalle, perheen nuoremmille koiran hoitajille, oman koiran terveydestä huolehtivalle tai ikääntyvälle koiralle hyvän huolenpidon keinoja etsivälle lukijalle. Meidän Koira -lehden sisällön aiheryhmittely on monipuolinen, lehden jokaisesta numerosta löytyy rotuesittelyjä sekä juttuja erilaisista koirista, koiranomistajista ja -kasvattajista. www.meidankoira.fi KOIRA Meidän 3/2019 7,00 RO TU ES ITTE LYSSÄ VEHNÄT ERR IER I Suomalaista koiranpitomallia vietiin Kiinaan Laiton koirakauppa kukoistaa Euroopassa: Isot pentutehtaat tienaavat miljoonia 7000 metrin korkeuteen Nepalilla Koditon koira seurasi huipulle Myllysen perheen ystävät: Salli ja Mocca Uusi villitys: Dog Survival Hevosharrastajan monipuolinen erikoislehti Lehden sisällössä käsitellään monipuolisesti hevosmaailman tärkeitä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehdessä säännöllisesti käsiteltävistä osa-alueista, myös varuste-esittelyt ja turvallisuus ovat vahvasti mukana sisällössä. Lehti tarjoaa mielenkiintoista luettavaa kaikille hevostalouden toimijoille, niin raviharrastajille kuin ratsastajillekin. www.hevosmaailma.fi 3/19 7,00 Kari, Siri ja Verona – KOLME SUKUPOLVEA lännenratsastajia Henna Halme luo raviuraa Ruotsissa Presidentti Kyösti Kallio oli henkeen ja vereen hevosmies Pekka Vehviläinen vie viimeiselle matkalle hienotunteisesti Ninan ravikimpat tuovat lisää ihmisiä raviurheiluun Eläinkuljetusdirektii vissä tulkinnanvaraisuuk sia Kesä n HEVO Stapa htum at Kevät toi kutinan -syitä useita Kissaihmisen oma lehti Lämminhenkinen ja asiantunteva Kissafani on jokaisen kissaihmisen toivelehti. Lehti esittelee tietoa ja vinkkejä kissan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja aitoja tarinoita erilaisista kissoista ja kissanomistajista. Lehden rotuesittelyt ja näyttelyreportaasit antavat kattavan katsauksen erilaisista kissaroduista ja kasvattajista. Lehdestä kissan omistajat löytävät tietoa kissan ruokinnasta, varusteista ja harrastamisesta kissan kanssa. . www.kissafani.fi HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2019 • 7,10 ROTUESITTELYSSÄ HURMAAVA EXOTIC Prätkäkissa Börje reissaa maailmalla Kultarannan kissavaltiaat Kissat terapeutteina ja hengenpelastajina Turvallisesti ulkona Tarhassa ja valjaissa Lehti antiikin ja taiteen ystäville Antiikki ja taide on lehti taiteesta, taiteilijoista, keräilystä, vanhoista esineistä ja historiasta kiinnostuneille lukijoille. Lehdessä nousevat esiin niin ajankohtaiset ilmiöt kuin historialliset aarteet ja sen syväluotaavat artikkelit kertovat kattavasti valituista aiheista. Lehti tarjoaa lukijoilleen mielenkiintoisia kertomuksia ja tietoa suomalaisesta taiteesta ja sen historiasta. www.antiikkijataide.fi 3/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI n KERÄILY n KÄDENTAIDOT n ARJEN HISTORIA Muotoilija Heikki Orvolan UNIIKIT PRODEERAUKSET Kultakauden radikaali Totinen humoristi Vanhan tuolin verhoilu on ekoteko Janakkalan tietokonemuseo Klassismi nosti älyn kunniaan Panssarivaunut Suomeen 100 vuotta sitten Yksilöllisiä kelloja – halvin 60 000 euroa ELLEN THESLEFF IIU SUSIRAJA TYYLISUUNNAT KARI VOUTILAINEN Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla oheinen kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internet-osoitteessa. Tilaukset Helli, elä ja harrasta!
50. vuosikerta – nro 14 Viikot 32-33/2019 ? ? Ajankohtaista Huopalahden tunneli suljetaan autoliikenteeltä elokuussa ? Huopalahden aseman alittava tunneli suljetaan autoliikenteeltä elokuusta 2019 arviolta loppuvuoteen 2021 asti. Tunnelia levennetään, jotta sinne mahtuvat tulevaisuudessa pikaraitiotie, muu julkinen liikenne sekä jalankulun ja pyöräilyn väylät. Vaihdot junalaitureiden välillä onnistuvat koko rakentamisen ajan tunnelin kautta. Samoin hissit ja esteettömät reitit ovat käytössä koko ajan. Joukkoliikenne Tunnelin läpi kulkevat runkolinja 550 sekä linjat 41 ja 552 siirtyvät poikkeusreiteille HSL:n syysaikataulujen astuessa voimaan 12.8.2019. HSL tiedottaa joukkoliikenteen poikkeusreiteistä verkkosivuillaan. Vaihdot runkolinjan 550 ja junien välillä on järkevintä tehdä Oulunkylän tai Leppävaaran asemilla. Jalankulku ja pyöräily Jalankulku ja pyöräily Eliel Saarisen tien suuntaisesti on mahdollista koko ajan, mutta reitteihin tulee muutoksia ja ne voivat ajoittain olla nykyistä kapeampia. Myös vaihdot asemalaiturien välillä mahdollistetaan koko ajan, ja hissit ovat käytössä. Jalankulun ja pyöräilyn reitit sekä poikkeusreitit aseman alueella opastetaan maastossa. Moottoriajoneuvot Kaikki moottoriajoneuvoliikenne Huopalahden aseman ali katkeaa. Helsingin yliopisto nousi sijalle 107 yliopistovertailussa ? Helsingin yliopisto on vertailussa paras suomalainen ja neljäs pohjoismainen yliopisto. Helsingin yliopisto on arvioitu maailman 107. parhaaksi yliopistoksi kansainvälisessä QS-rankingissa. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli vertailussa sijalla 110, eli nousua on kolme sijaa. Suomen yliopistoista Helsingin yliopisto on edelleen ykkönen ja pohjoismaisista neljänneksi paras kuten viime vuonna. Euroopassa sijoitus oli 36, jossa on parannusta kaksi sijaa. Koko yliopistovertailun paras on kahdeksatta vuotta peräkkäin yhdysvaltalainen Massachusetts Institute of Technology (MIT). Rankingin kärjessä ovat yhä USA:n ja Britannian yliopistot, mutta keskimäärin näiden maiden yliopistojen sijoitukset ovat heikentyneet. Pohjoismaiden paras on Kööpenhaminan yliopisto, jonka sijoitus maailmassa on 72. QS-rankingissa on kuusi mittaria: akateeminen maine, työnantajien arvioima maine, tutkimusten viittausten määrä suhteessa akateemisen henkilökunnan määrään, opiskelija/opettaja-suhdeluku, ulkomaisen henkilökunnan ja opiskelijoiden osuus. Mainetutkimukset perustuvat maailmanlaajuiseen kyselyyn tutkijoille ja työnantajille. Niiden uusimmat tiedot ovat tämän vuoden keväältä. Mainetutkimusten paino QS-rankingissa on suuri, yhteensä 50 prosenttia. Tutkimusten viittaustiedot perustuvat Elsevierin Scopus-tietokantaan. Helsingin yliopiston sijoitus parani kummassakin mainetekijässä ja tärkeässä tutkimusten vaikuttavuutta kuvaavassa viittausindikaattorissa. Laskua oli opiskelija/opettaja-suhdeluvussa sekä ulkomaisten opiskelijoiden ja henkilökunnan osuudessa. Ramsaynrantaan uusi bussikaista Runkolinja 550 sekä linjat 41 ja 552 poikkeusreiteille Huopalahdessa Eliel Saarisen tien tunneli suljetaan ajoneuvoliikenteeltä ? Kaupunki laatii Munkkiniemen kaupunginosassa sijaitsevan Ramsaynrannan katusuunnitelmaa. Ramsaynrannan katusuunnitelma perustuu suunnittelun pohjaksi laadittuun liikennesuunnitelmaluonnokseen. Tavoitteena on parantaa linja-autoliikenteen sujuvuutta rakentamalla uusi bussikaista ja parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta rakentamalla korotettu suojatie Meilahden sillalle sekä rakentamalla uusia saarekkeita. Suunnitelmaluonnokseen voi tutustua 14.8.–27.8. välisenä aikana Helsingin kaupungin Sörnäistenkadun asiakaspalvelupisteessä, Munkkiniemen kirjastossa sekä verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat (kohdassa Katuja puistosuunnitelmat). Katusuunnitelmaa esitellään 22.8.2019 kello 17-19 Kaupunkiympäristön osallisuustila Bryggassa keskustakirjasto Oodissa, jolloin suunnittelijat ovat paikalla. Katusuunnitelma valmistuu syksyllä 2019 ja rakentaminen alkaa alustavan aikataulun mukaan 2020. ? Eliel Saarisen tie suljetaan ajoneuvoliikenteeltä pikaraitiotien rakentamisen aikaisten poikkeusjärjestelyjen vuoksi 12.8.2019. Tästä johtuen tunnelia käyttävät bussilinjat eli 41, 550 ja 552 joutuvat poikkeusreiteille eivätkä jatkossa käytä Huopalahden aseman pysäkkejä. Vaihdot junaraiteiden välillä eli Kehäradan junista Rantaradan juniin ja toisinpäin onnistuvat kuitenkin koko rakentamisen ajan tunnelin kautta. Samoin hissit ja esteettömät reitit ovat käytössä työmaan aikana. Jalankulku ja pyöräily tunnelin läpi on myös mahdollista koko ajan, mutta reitteihin tulee muutoksia työmaan edetessä. Tunnelin sulun ja siitä johtuvien poikkeusreittien on arvioitu kestävän loppuvuoteen 2021 saakka. Poikkeusreittien suunnittelussa on pyritty pitämään sujuvat joukkoliikenneyhteydet ennallaan ja samalla huolehtimaan liikenteen toimivuudesta ja sujuvuudesta. Valitettavasti poikkeusjärjestelyt voivat joidenkin matkojen kohdalla tarkoittaa vaihdottoman yhteyden muuttumista vaihdolliseksi tai kävelymatkojen pidentymistä. Bussipysäkit Huopalahden aseman ympäristössä säilyvät käytössä lukuun ottamatta Ilkantien ja Huopalahden aseman pysäkkejä Eliel Saarisen tiellä. Muutokset bussiliikenteelle Linja 550 kiertää Hämeenlinnanväylä ja Vihdintien kautta normaalille reitilleen käyttäen A-vyöhykkeellä sijaitsevia Metsäläntien ja Talontien pysäkkejä. Linjalta poistuvat pysäkit Vihdintie, Huopalahden asema ja Ilkantie. Linja 41 ajaa suoraan Tunnelitien kautta normaalille reitilleen. Linja käyttää kaikkia poikkeusreitin varrella olevia pysäkkejä. Linja 552 reitti kulkee Eliel Saarisen tieltä Tunnelitien, Haagan Urheilutien, Isonnevantien ja Isonnevankujan kautta takaisin Eliel Saarisen tielle. Linja käyttää kaikkia poikkeusreitin varrella olevia pysäkkejä. Lähimmät yhteydet Huopalahden aseman ympäristössä 12.8.2019 alkaen Linja 41: Lähimmät pysäkit ovat Palokaivon aukion ja Tunnelitien pysäkit aseman itäpuolella. Pysäkeiltä kulkee myös normaaliin tapaan linja 40. Linja 552: Linja käyttää aseman eteläpuolella sijaitsevia Angervotien pysäkkejä yhdessä linjan 52 kanssa. Linja 550: Lähimmät runkolinjan 550 pysäkit ovat Vihdintiellä sijaitsevat Talontien pysäkit. Vaihdot runkolinjan 550 ja junien välillä onkin järkevintä tehdä 12.8. alkaen Oulunkylän tai Leppävaaran asemilla. Lähibussin 32 reittiin ei tule muutoksia eli se palvelee entiseen tapaan mm. Riistavuoren palvelukeskusta. Laura Kolbe jatkaa historiatoimikunnan puheenjohtajana ? Helsingin kaupunginhallitus nimesi historiatoimikuntaan professori Laura Kolben, dosentti Erkki Tuomiojan, professori Martti Häikiön, dosentti Jessica Parland-von Essenin, professori Anu Lahtisen ja tiedonhallintapäällikkö Jussi Jääskeläisen. Puheenjohtajaksi nimettiin Laura Kolbe ja varapuheenjohtajaksi Erkki Tuomioja. Varajäseniksi valittiin professori Marjaana Niemi, tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss, professori Pia Olsson, toiminnanjohtaja Tero Halonen, työväenopiston rehtori Ville Ylikahri ja erikoistutkija Panu Haavisto. Historiatoimikunnan tehtävänä on suunnitella ja tuottaa kaupungin historian uutta tutkimusta sekä yleistajuisia ja eri kielisiä versioita jo laadituista tutkimuksista eri julkaisukanaville. Toimikunnan tehtävänä on myös edistää kaupungin paikallishistorian tutkimusta ja tietoisuutta kaupunginosien ja alueiden historiasta sekä tukea asiantuntemuksellaan kaupungin toimialojen, virastojen ja liikelaitosten historiahankkeiden tuottamista. Bussireitit Huopalahden aseman ympäristössä. Kuva: HSL.
4 Viikot 32-33/2019 ? ? Yleisönosasto Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 14/2019 OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. ? ? Runopalsta Oodi Helsingille On Helsingin maisemat kesällä kauniita katsella. Meillä vettä ja rantaa riittää. Niitä ihmiset katselee ihailee, ajatuksissaan niistä mielessään kiittää. Monta mukavaa kesäistä tapahtumaa kaupunki väelleen tarjoaa. On kulttuuria tarjolla, konsertteja monenmoisia. Kirkkokonsertteja upeita, niistä väki saa nauttia ihailla. Kauppatorin kahvit ja munkit, siellä juttua riittää kun ihmiset tapailee. Jokakesäiset juhannusjuhlat Seurasaaren kokot ja valkeat. Kaikenkaikkiaan Helsinki on, kotikaupunki mainio verraton. Löytyy jokaiselle jotakin, kun vain huolella etsii harkiten. Olavi Kylliäinen Asuntokaupassa reilun parin prosentin kasvu P itkään jatkuneen matalapaineen jälkeen asuntokauppa on näyttänyt viime kuukausina viriämisen merkkejä. Kumulatiivisesti tarkasteltuna tammi–kesäkuussa vanhoja asuntoja on myyty Suomessa 0,7 % enemmän kuin viime vuonna samalla ajanjaksolla. Toukokuun huippulukemien jälkeen myös kesäkuussa vanhojen asuntojen kauppoja on tehty enemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa (+2,6 %). Vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat nousseet valtakunnallisesti yhteensä 0,7 % (+197 kpl) tammi–kesäkuussa verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna. Asuntokauppa on käynyt vilkkaana erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat tammi–kesäkuussa 6,0 % (+451 kpl) viime vuodesta. Muualla Suomessa kauppamäärät laskivat samalla ajanjaksolla 1,2 % (-254 kpl) Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsan mukaan. Vanhojen asuntojen kauppoja on tehty tammi–kesäkuussa viime vuotta enemmän Helsingissä 6,5 % (+278 kpl), Espoossa 4,1 % (+73 kpl), Vantaalla 7,1 % (+102 kpl), Tampereella 2,0 % (+38 kpl). Vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat tammi–kesäkuussa laskeneet Turussa 1,2 % (-18 kpl), Kuopiossa 5,5 % (-43 kpl), Porissa 3,5 % (-18 kpl), Lahdessa 3,2 % (-27 kpl) ja Kouvolassa 9,5 % (-40 kpl) vuoden takaiseen verrattuna. Pääkaupunkiseutu porskuttaa myös vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärien vetäjänä. Tammi–kesäkuussa vanhojen kerrostaloasuntojen kauppoja tehtiin pääkaupunkiseudulla 4,9 % (+268 kpl) enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten, kun muualla Suomessa kauppamäärät laskivat samalla ajanjaksolla 3,8 % (-382 kpl). Yksittäisistä kaupungeista vanhojen kerrostaloasuntojen kauppoja tehtiin tammi–kesäkuussa viime vuoteen verrattuna enemmän erityisesti Porvoossa (11,9 %, +16 kpl), Joensuussa (6,3 %, +11kpl), Vantaalla (6,1 %, +50 kpl) ja Helsingissä (5,5 %, +198 kpl). Pääkaupunkiseudulla vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat 2,5 % (+114 €) ja muualla Suomessa 2,6 % (+51 €). Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat kuuden kuukauden liukuvaa keskiarvoa tarkasteltaessa kesäkuussa Helsingissä 2,0 % (+105€), Espoossa 3,1 % (+119€), Vantaalla 0,6 % (+18€), Tampereella 4,7 % (+134€), Turussa 6,8 % (+166€). Vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat kesäkuussa tarkasteltaessa kuuden kuukauden liukuvaa keskiarvoa Porissa 5,2 % (-77€), Lahdessa 1,3 % (-24€) ja Kouvolassa 8,8 % (-98€). Vaikka toukokuun huippulukuihin ei ihan kesäkuussa päästy, olivat vanhojen asuntojen kauppamäärät silti 2,6 % (+127 kpl) korkeammat kuin vuosi sitten kesäkuussa. Ei tavallinen tarina ? Miten mainiosti Munkkiniemestä pääseekään Hakaniemen torille ja halliin bussilla 502! Ja jos haluaa hyvää palvelua ja laadukasta syötävää, sinne vain! Oli kotimaisten mansikoiden miltei ensimmäinen myyntipäivä. Ostoksia tehdessäni kysyin nuorelta myyjältä, mahtaako hän tietää, onko tässä lähistöllä postilaatikkoa? ”Kyllä vain”, sanoi tyttö. ”Eilen juuri postitin kortin. Sen vuoksi tiedän.” Laatikko oli aivan lähellä (toisin kuin Munkkiniemessä). Hallissa tuli ostetuksi painavat kassilliset syötävää, kun vieraita oli tulossa. Näinhän meille naisille helposti käy. Yrittäessäni avata poistumisovea, eivät kädet ja voimat riittäneet. Mutta samalla avukseni ilmestyi vanhempi mies, joka vielä kantoi kassini kadun vierustalle. Siinä tuli juteltua tämän vanhemman pariskunnan kanssa siitä, miten meitä vanhempia yleensä autetaan. Heidän kokemuksensa asuintalostaan oli surkea, minun taas hyvin myönteinen. Meidän portaaseemme kun on vuosien mennen vanhusten kuoltua muuttanut useita nuoria perheitä pienine lapsineen ja koirineen. Miten usein naapuruston nuoret naiset Ja miehet ovat auttaneet minua ovissa ja hississä, jotka kummallisesti ovat tulleet painaviksi ja nopealiikkeisiksi. Hyvä mieli siitä tulee niinkuin äsken siellä Hakaniemessä. Ehkä minä olen aikoinani toiminut samoin kuin nämä minua nuoremmat nyt. Kiitollisena Marjatta Katajamäki 90v Helsingin tilinpäätös lähes 400 miljoonaa ylijäämäinen ? Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti viime vuoden tilinpäätöksen. Kaupungin tilikauden tulos oli 386,8 miljoonaa euroa ja se oli noin 199 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Tähän vaikutti arvioitua parempana toteutunut toimintakate sekä verotulojen kasvu talousarviossa ennakoitua paremmin. Verotuloja kertyi 3 416,6 miljoonaa euroa. Kokonaisverotulot toteutuivat 83,6 miljoonaa euroa talousarviota korkeampina. Helsingin verotulojen kehitys oli parempi kuin maassa keskimäärin, vaikka Helsinki alensi veroprosenttiaan puolella prosentilla vuoden 2018 alusta. Tilinpäätöksen yhteydessä käsiteltiin vuoden 2018 arviointikertomus, jossa tarkastuslautakunta arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet, ja onko kaupungin toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointikertomuksessa esitetään suosituksia muun muassa perusopetuksen ja omaishoidon kehittämiseksi sekä ja päästövähennysten tehokkaammaksi toteuttamiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin hyvinvointisuunnitelman painopisteet ja tavoitteet vuosille 2019–2021. Hyvinvointisuunnitelma kokoaa uudella tavalla yhteen kaupungissa toteutettavaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Suunnitelman tuottamisen lähtökohtana on tutkimustietoon perustuva tilannekuvaus helsinkiläisten hyvinvoinnista ja palveluista ja sen kohderyhmänä ovat kaikki kaupunkilaiset. Itäkeskuksen kauppakeskuksen Itiksen vanhinta osaa päätettiin suojella asemakaavan muutoksella. Vuonna 1984 valmistunutta rakennusta pidetään merkittävänä osana Itäkeskuksen kaupunkirakenteellista kokonaisuutta. Asemakaavan muutoksella turvataan Itiksen vanhimman osan julkisivujen ja keskeisten sisätilojen suojelu. Valtuutettu Daniel Sazonov ehdotti asian palauttamisesta uudelleen valmisteluun niin, että suojelulla ei vaikeuteta kauppakeskuksen elinkaaren edellyttämiä tavanomaisia ylläpitoja peruskorjaustoimenpiteitä eikä estetä kauppakeskuksen tarvitsemia muutostöitä toiminnallisuuden ja turvallisuuden parantamiseksi eikä vaikeuteta Tallinnanaukion kehittämistä alueen asukkaille viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi. Palautusehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty äänestyksessä. Helsingin itäiselle saaristolle hyväksytty asemakaava mahdollistaa saariston monipuolista ympärivuotista käyttöä ja lisää virkistyksen ja matkailun mahdollisuuksia. Alueen maaja vesialueiden pääasialliset käyttömuodot liittyvät vapaa-ajanviettoon. Itäisen saariston aluetta rajaavat lännessä Laajasalo ja Santahamina sekä idässä Helsingin ja Sipoon välinen raja. Suunnittelualueeseen kuuluu 36 saarta ja 22 asumatonta pikkusaarta ja luotoa sekä näitä ympäröivät vesialueet. Yli 3 hehtaarin suuruisia saaria on 16, joista suurimpia ovat Villinki, Itä-Villinki ja Pikku Niinisaari. Alueella on yksityisten kesähuviloiden lisäksi kesämajayhdyskuntia sekä järjestöjen, yhdistysten ja yritysten virkistysja koulutuskeskuksia. Käpylän kirjastoyhdistyksen kirjallisuusillat ? Käpylän kirjastoyhdistyksen kirjallisuusilloista saa enemmän irti, kun on tutustunut teoksiin etukäteen. Luvassa on jälleen sekä tarinoita, runoja että tietokirjoja. Elokuun lopulla vieraaksi saapuu toimittaja Eeva Lennon, jonka elämäkerta on pitkälti keskisen Euroopan historiaa ja journalismia 60-luvulta lähtien. Riitta Latvalan koskettava romaani Sodan jälkeen sarastus kertoo Mäkelänkatu 82–84 korttelin elämästä ja ihmiskohtaloista pian sotien jälkeen. Kauden ohjelmistossa on myös erittäin ajankohtaista tietoa luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja Euroopan poliittisesta tilanteesta. Koko ohjelma 27.8. Eeva Lennon: Eeva Lennon, Lontoo 10.9. Riitta S. Latvala: Sodan jälkeen sarastus 24.9. J. Pekka Mäkelä: Hunan 8.10. Juha Kauppinen: Monimuotoisuus, kertomuksia katoamisista 22.10. Laura Lindstedt: Ystäväni Natalia to 31. 10. Lasten Halloween–Kekri -kauhutarinailtamat 5.11. Anja Erämaja: Imuri 19.11. Antti Ronkainen– Juri Mykkänen: Vapiseva Eurooppa 3.12. Minna Canth -ilta, vieraina Suvi Ahola ja Kaarina Hazard 17.12. Tunnelmallinen runoilta
5 Viikot 32-43/2019 Ei tavallinen tarina Helsingin tilinpäätös lähes 400 miljoonaa ylijäämäinen Suurta Maalaustapahtumaa vietettiin riemuiten ja auringossa ? Helene Schjerfbeckin ja Kuvataiteen päivää vietettiin eri puolella Suomea aurinkoisissa tunnelmissa. Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen (SAy) valtakunnallisesti organisoima tapahtuma näkyi yli sadalla paikkakunnalla lähes 200 yksittäisen tapahtuman voimin. Tapahtumajärjestäjiä oli taideseuroista, kirjastoista, museoista palvelutaloista yksittäisiin pieniin ryhmiin. Eteläisin tapahtumista oli Hangossa ja pohjoisin Ivalossa. Valtaosa tapahtumista oli kaikille avoimia ja maksuttomia, kuten SAy toivoikin. Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen itse järjestämää päätapahtumaa vietettiin koko päivän ajan Helsingin Keskustakirjasto Oodissa, jossa nähtävänä oli monenlaisia akvarellidemoja sekä tarjolla työvälineitä innokkaille maalareille. Oodiin koottu pop-up näyttely täyttyikin pääasiassa nuorten taiteilijoiden teoksista. Kävijöitä päivän aikana oli useita tuhansia. Sekä Radio Svenska Yle että Radio Suomi tekivät jutut Oodin tapahtumasta. Media huomioi muutenkin tapahtumia näyttävästi. Aurinkoinen päivä innosti monia maalaamaan yhdessä tai yksin. Tapahtuman Facebook-sivu täyttyi monenlaisilla kuvilla ja videoilla, joita osallistujat ja järjestäjät jakoivat. Tapahtumassa toista kertaan valtakunnallisena tiedottajana, graafikkona sekä some-vastaavana toiminut hattulalainen kuvataiteilija Piela Auvinen kertookin tapahtuman onnistuneen jälleen kerran yli odotusten: ”Heti aamukahdeksalta alkoi tulla viestejä tapahtumista, joissa jotkut olivat ottaneet jo edeltävänä päivänä varaslähdön. Heleneä muistettiin sekä suositellusti liputettiin ja kaikuipa jopa syntymäpäivälaulut päivänsankarille. Pääasiassa tapahtumat järjestettiin päiväaikaan, mutta olipa muutamia yömaalaustapahtumiakin, joka onkin tunnelmallista kesäisessä Suomessa. Toivon todella, että tapahtumista tulisi pysyvä perinne ja näin saisimme Helene Schjerfbeckin sekä Kuvataiteen päivän viralliseksi liputuspäiväksi.” Maalaustapahtuma järjestetään seuraavan kerran perjantaina 10.7.2020. Oodi. Kuva: Pertti Lassila Kuva:Pertti Lassila Kuva:Pertti Lassila Kuva:Pertti Lassila Nuorisoneuvoston lautakuntakokeilijat Elo Umukoro, Jim Koskinen, Tilda Lassila, Sigrid Autio, Vivian Ljungqvist, Alma Rantalaiho ja Dan Cederlöf. Takarivissä lautakuntakummit Hannu Tuominen (vas) ja Tapio Bergholm (oik) sekä apulaispormestari Sanna Vesikansa (kesk). Kuva: Ants Vahter. ? Helsingin nuorisoneuvoston helmikuussa alkanut lautakuntapaikkakokeilu on päättynyt. Kokemukset ovat positiivisia, ja lautakuntaedustus jatkuu vakituisena toimintatapana. Nuorisoneuvoston jäsenillä on kevätkaudella tehdyn kokeilun tapaan jatkossakin läsnäoloja puheoikeus toimialalautakuntien kokouksissa. Kokeilulle asetetut tavoitteet nuorten osallistumiselle ja ymmärryksen lisäämiselle kunnallisesta päätöksenteosta ovat toteutuneet. Sekä luottamushenkilöiden, nuorten että viranhaltijoiden näkemyksen mukaan nuorisoneuvoston edustajat ovat kokeilun aikana tuoneet lautakuntien työskentelyyn uusia näkökulmia sekä perusteltuja ja asiallisia kommentteja. Kaupunginhallitus hyväksyi linjaukset, joiden mukaan nuorisoneuvosto valitsee keskuudestaan kolme edustajaa kuhunkin toimialalautakuntaan. Edustajat osallistuvat kokouksiin yksi kerrallaan mahdollisimman tasapuolisesti vuorotellen. Toimialalautakuntien jäsenistä valitaan kummeja, jotka tukevat nuorten edustajien lautakuntatyöskentelyä. Kevätkauden 2019 mittainen onnistunut kokeilu Kaupungin johtoryhmä päätti viime syksynä käynnistää kevätkauden 2019 mittaisen kokeilun, jonka aikana nuorisoneuvoston edustajille myönnettiin puheja läsnäolo-oikeus Helsingin toimialojen lautakuntien kokouksiin. Käytännössä kokeilu alkoi helmikuun alussa ja kevätkauden aikana nuorisoneuvoston edustajat osallistuivat kaikkien neljän toimialalautakunnan kokouksiin. Kokeilun tarkoituksena oli pyrkiä parempaan nuorten kuulemiseen ja osallistamiseen sekä vahvistaa nuorisoneuvoston osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksia. Puheja läsnäolo-oikeuteen ei sisällytetty mahdollisuutta tehdä tai kannattaa ehdotuksia tai äänestää. Nuoret käyttivät lautakunnissa kevään kuluessa kaiken kaikkiaan noin 50 puheenvuoroa heitä eri tavoin koskevissa asioissa. Puheenvuorot käsittelivät muun muassa nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyä, lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemista sekä julkisia tiloja. Kokeilun onnistumista käytiin läpi 11.6. arviointitilaisuudessa, johon osallistui sekä luottamushenkilöitä että nuoria. Kokeiluun osallistuneet nuorisoneuvoston edustajat saivat kiitosta muun muassa kokouksiin valmistautumisesta ja asioihin perehtymisestä sekä hyvin valikoituneista puheenvuoroista. Nuorisoneuvoston edustajat puolestaan kiittivät heitä kohtaan osoitetusta luottamuksesta ja esittivät toiveen nuorten lautakuntapaikkojen vakinaisNuorisoneuvoston lautakuntapaikkakokeilu vakituiseksi tamisesta. Kokeilun tuloksia on arvioitu myös sähköisellä arviointikyselyllä, johon vastasi yhteensä 45 henkilöä. Nuorista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että kokeilu onnistui erittäin hyvin. Luottamushenkilöistä 82 prosenttia ja kaupungin edustajista 95 prosenttia oli sitä mieltä, että kokeilu onnistui erittäin hyvin tai melko hyvin. Yksikään kyselyihin vastanneista ei kokenut, että osallistuminen olisi onnistunut melko huonosti tai erittäin huonosti. Kehittämiskohteina nähtiin muun muassa nuorten perehdytys sekä erilaiset edustusmallit. Lisäksi tuotiin esiin, että nuoret ja nuorisoneuvosto voisivat vaikuttaa asioihin tehokkaammin, mikäli heitä kuultaisiin jo päätösten valmisteluvaiheessa.
6 Viikot 32-33/2019 ? ? Seurakunta Aurinko nousee kello 5.13 ja laskee kello 21.37. Nimipäivät: Viikko 32 Ke 7.8. Lahja To 8.8. Silva, Sylvi, Sylvia Pe 9.8. Erja, Nadja La 10.8. Lauri, Lasse Su 11.8. Sanna, Susanna Viikko 33 Ma 12.8. Kiira, Klaara Ti 13.8. Jesse, Okko Ke 14.8. Onerva, Kanerva To 15.8. Jaana, Marjo Marja Pe 16.8. Aulis La 17.8. Verneri Su 18.8. Leevi Viikko 34 Ma 19.8. Mauno, Maunu Ti 20.8. Sami, Samuli ELOKUU 7 Päivyri Tekstiilitaiteilija Helena Vaarin työt kertovat kirkon sanomaa ? Tuomiokirkon kryptassa Helsingin keskustassa heinäkuun lopulla avautui tekstiilitaitelija Helena Vaarin näyttely, jossa pääsee tutustumaan kirkkotekstiileihin. Vanhimmat näyttelyssä esillä olevat kirkkotekstiilit taitelija tuo Kryptaan Hollolan Marian kirkosta vuodelta 1987 ja uusimmat Pyhtään Henrikin kirkosta tältä vuodelta. Näyttelyssä on esillä myös mm. piispa Teemu Laajasalon piispankaapu. Helena Vaari on paitsi tekstiilitaiteilija myös taidekäsityöläinen, joka valmistaa itse suunnittelemansa tekstiilit. Hänen tekniikassaan yhdistyvät vapaa taidekirjonta ja applikaatio. Kirkkotekstiilit valmistettiin jo keskiajalla kirjomalla ja ompelemalla. Vaarin taidekirjonta pohjautuukin vanhaan perinteeseen tämän päivän menetelmillä. Vaari on suunnitellut viisi piispankaapua ja kirkkotekstiilit yli kymmeneen kirkkoon. Liturgiset tekstiilit ovat kristinuskon sanomasta vertauskuvin kertovia tekstiilejä, joilla on sekä esteettinen että käytännöllinen tehtävänsä jumalanpalveluksessa. Tärkeitä kirkkotekstiilien suunnittelun lähtökohtia ovat kristillinen sanoma kirkkovuoden pyhien mukaan, värit ja symbolit. Tekstiilien väri, joka vaihtuu kirkkovuoden mukaan, kertoo vertauskuvallisesti elettävästä ajankohdasta. Tekstiilitaiteilija Helena Vaari (s. 1963) on valmistunut tekstiilisuunnittelijaksi vuonna 1987 Kuopion kotija taideteollisuusoppilaitoksesta. Hän on jäsen Ornamon Tekstiilitaiteilijat ry:ssä (1991), Ornamon Taiteilijat O ry:ssä (2006), Lahden Taiteilijaseurassa (2010) ja Lahden Seudun Yrittäjänaisissa (2012). Vaarin suorittama Käsityömestarin erikoisammattitutkinto Rasekon aikuisopistossa päättyy syksyllä 2019. Vaari on ollut muotoilijana Sellgrenillä Orimattilassa ja Marja Kurjella Helsingissä. Tekstiilitaiteilija Helena Vaarin Neula siveltimenä -näyttely esillä Helsingin tuomiokirkon kryptassa 24.7. –18.8.2019. Näyttely on avoinna ma–la 11– 17, su 12–17, vapaa pääsy. Kulku Kryptaan osoitteesta Kirkkokatu 18. Mari Männistöstä Helsingin uusi kulttuurijohtaja ? Helsingin kaupunginhallitus valitsi kulttuurijohtajan virkaan Mari Männistön. Nykyinen kulttuurijohtaja Tuula Haavisto jäi eläkkeelle 1. heinäkuuta, ja Männistö aloittaa uudessa tehtävässään 1.lokakuuta. Kulttuurijohtajan tehtävänä on johtaa Helsingin kulttuuripalvelukokonaisuutta, joka pitää sisällään kaupungin kulttuuripolitiikan sekä kulttuuri-, orkesteri-, museoja taidemuseotoiminnan. Kulttuurijohtajan virka oli julkisesti haettavana 1.4.–18.4.2019. Määräajassa virkaan jätti hakemuksensa 69 henkilöä, joista kaksi perui hakemuksensa. Mari Männistö on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2004. Hän on työskennellyt taidegalleria Helsinki Contemporaryn johtajana vuodesta 2015 alkaen. Sitä ennen Männistö on työskennellyt kustannusalalla muun muassa Bonnierilla ja Otavalla. ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https:// munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Messut sunnuntaisin klo 11. Diakonian kesäretki Mustasaareen tiistaina 27.8. Ilmoittautuminen virastoon 9.8. mennessä p. 09 2340 5100. Koulutiensä aloittavien siunaus keskiviikkona 7.8. klo 18 kirkossa. Mukana Tarja Frilander, Hetu Saarinen, Olga Mäkinen. Tervetuloa myös vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat ja kummit. Toivoncafé/bistro torstaisin klo 18 seurakuntasalissa. Kirkkokuoro (klo 18.00) ja lasten kuoro (klo 16.30) aloittavat toimintansa torstaina 12.9. Lisätietoja kanttori heli-sisko. kantola@evl.fi. Lasten kerhot alkavat viikolla 34, maanantaina 19.8. alkaen. Kerhoajat ja -päivät samat kuin viime keväänä. Päiväkerhossa vapaita paikkoja 2 vuotta täyttäneille lapsille. Munkin seudun asukkaiden toivomuksista koostettu MunkkaLove-konserttisarja alkaa syksyllä ja siihen liittyy kansalaistapahtumia. Ensimmäinen konsertti on lauantaina 7.9.2019 klo 15-16.30 Munkkivuoren kirkossa, esiintyjinä Markku Perttilän bändi ja solistina Johanna Försti. Konsertin jälkeen klo 17 pihatapahtuma kirkon takapihalla, toimintapisteet ja myyntitarjoilun organisoivat partiolaiset ja musiikkitarjonnan Soitinyhtye Puhallus. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messut sunnuntaisin klo 17, lisätietoa verkosto.net. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Avoin kesäkahvila kirkolla keskiviikkoisin klo 13. Leppoisaa yhdessäoloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa. Kesällä toiveet ja taiat täyttyvät ? ? Veli-Matti?Hynninen ? Puoli vuotta ennen Jeesusta syntyi Johannes Kastaja. Hänen nimestään muotoutui juhannus, ilon, valon ja luonnon kesäjuhla. Samalla Johannes toi juhannukseen omat ”työkalunsa”: kirveen, karitsan, ristisauvan ja voitonlipun. Luonto tarjosi juhannukselle kukoistuksensa: koivut, haavat, pihlajat, keltakukkaiset kuismat ja ruusupensaat,, Miguel de Cervantesin veijariromaani Don Quiote avaa juhannukselle vielä uuden oivalluksen. Cervantes lähetti neuvokkaan ritarinsa Don Quioten poistamaan maailman kasvoilta maagisen esiripun. Kun Don Quiote sai esiripun repäistyksi, maailmalle koitti uusi ihme kesä! Tästä hetkestä alkoivat taiat ja tapahtumat. Ne levisivät kaikkeen maailmaan. Ihmiset alkoivat hakeutua kaupungeista mökeille, saarille, rannoille, kuka mihinkin maaseudun rauhaan. Juhannustulet ja -kokot alkoivat syttyä kukkuloille, laulut ja kaiut levitä ihmisten kesärannoille kun ihmiset hylkäsivät murjottavat melankoliansa ja ratkesivat aitoon juhannusriemuun. Väsyneiden syksyjen pitkät illat, pimeät yöt ja murheiden sillat nostivat päät, kohottivat rinnat. Uusi aika koitti; onni yksillä, kesä kaikilla. Cervantes todistaa miten Pohjolasta tuli Suomen ja kesän keskus. Kun ukko ylijumala paukautti käsiään, ihmiset heräsivät. Emännät lakaisivat, tiskasivat, kuurasivat, keittivät ja keksivät. Jos juhannusaamuna kuuden aikaan lakaisee lattian ja vie roskat kolmen tien haaraan, niin ei ole kirpuista vaivaa sinä vuonna, he tiesivät. Miesväki pystytti juhannussalot, kantoi kokkopuut kallioille ja ahoille, kaatoi huoneisiin koivut lämmitti juhannussaunat ja kokosi kiukaalle vastat. Lemmenhuumassa pyörittiin pellossa, tanssittiin juhannuskoivujen katveessa. Juhannuskokoille tulivat kaikki, nuoret ja vanhat. Pyhän tulen sytytti aina kylän vanhin ja arvokkain. Juhannuksesta syttyi myös lempi, naimahaluisten nuorten ja vanhain yhteinen yötön yö. Lempi levisi, kesärakkauden riemu lauloi. Sulhasensa saattoi nähdä yöllä unessa, jos laittoi tyynynsä alle nelilehtisen apilan, yhdeksällä heinällä sidotun kukkaseppeleen, virsikirjan, kuparirahan tai käänsi vasemman jalan sukkansa nurin. Lempeä rallateltiin ja vielä ennen löylyä saunan ympäri kierrettiin. Hyvän naimaonnen sai kieriskelemällä alastomana kasteisella niityllä. ”Nouse, lempi, liehumahan, kunnia kupuhumahan!” ”Tulkaa tyttäret tulelle, Vanhat ämmät valkialle. Tuokaa tulta tullessanne, Kekäleitä kengissänne.” Jos uskoo taikoihin, juhannus täyttää toiveista suurimmat, haaveista pienimmät. Juhannusvasta tehdään lepän, koivun, haavan ja katajan lehvistä. Kutakin lehvää pitää olla seitsemän. Se täyttää toiveet, takaa terveyden. Sananjalka todistaa, se kukkii juhannusyönä. Juhannuksesta alkaa iso kesä. Jos pieni kesä on kylmä niin iso kesä on lämmin. On juhannus kesän juhla ja elämän ihmeiden aika. Testament, Exodus ja Death Angel Suomeen The Bay Strikes Back Tour ? Testament, Exodus ja Death Angel nähdään Helsingin The Circuksessa helmikuussa. Helmikuussa koetaan todellisia rässifanin riemunhetkiä kun kolme luunkovaa Amerikan thrash metal -legendaa runnovat Suomen kamaraa. ”The Bay Strikes Back Tour”, eli Testament, Exodus ja Death Angel nähdään Helsingin The Circuksessa helmikuun 10. päivä, jonka jälkeen kiertue vyöryy Tampereelle ja tarkemmin Pakkahuoneelle. Kaikki kolme yhtyettä ovat kotoisin San Franciscoa ympäröivältä Bay Arealta ja alueen mukaan onkin nimetty thrash metalin kuuluisin alalaji. Testament, Exodus ja Death Angel ovat paitsi Bay Area thrashin tunnetuimpia nimiä, ne ovat myös koko thrash metal -genren pioneereja ja oppi-isiä: nämä 80-luvulla perustetut bändit ovat luoneet perustan tuhansille uudempien sukupolvien thrash-partioille ympäri maailman. Yhteistyössä: TuskaLive ja Grey Beard Testament, Exodus ja Death Angel -konsertit: 10.2.2020 Helsinki, The Circus 11.2.2020 Tampere, Pakkahuone
7 Viikot 32-43/2019 Kirja-arvostelu Urheilumaailman parhaat jutut ? Urheilusta, tuosta Suomen kansan toisesta uskonnosta,on jo reilut sata vuotta kirjoitettu painettu tekstiä. Palstamillimetrejä on kertynyt erilaisten julkaisujen täydeltä. Hviä juttuja, huonoja juttuja, kaikkea siltä väliltä. Usein kovassa kiireessä syntyneitä urheilijaja tilannekuvauksia. Hetken lapsia. Tähän laajaan, loppumattomaan urheilukirjoitusten maailmaan on ansiokkaasti, poikkeavalla tavalla paneutunut toimittaja Lasse Erola kirjassaan ”Parhaat urheilujutut” (Urheilumuseo 2019). Kirja on monipuolisen mieleenkiintoinen kokoelma 38:n eri kirjoittajan hyvin erilaisia tarinoita, joista osa liittyy olennaisesti johonkin urheilutapahtumaan,henkilöön, osa taas on aika löyhästi urheiluun liittyviä kirjallisia taideteoksia, novelleja nimekkäiltäkin kirjailijoiltamme. Haanpäästä Viitaan Mitenkään väheksymättä kirjaan valikoituneiden varsinaisten urheilutoimittajien tekstiantia nousee kirjan tarinoista esille komeita otoksia ”oikeiden” kirjailijoiden urheiluelämän kuvauksista. Pentti Haanpään hiihtokilpailukuvaus ”50 kilometriä” Urheilija-lehdessä vuodelta 1932 on lajissaan aivan huikean komea. Hiihtoon liittyy myös kirjan ainoa urheiluruno, Lauri Viidan symbolisen komea juhlaruno 30-vuotiaalle Työväen Urheiluliitolle. Viitahan oli Pispalan Tarmon seura-aktiivi, toimi Tarmon sihteerinä ja puheenjohtajanakin. Suurelle yleisölle kaikkein tutuin urheiluhahmo on varmasti kirjailija Juhani Peltosen Elmo, joka sai 1977 Radioteatterin kuunnelmana valtavan kansansuosion. Peltoselta on kirjassa tarina ”Mahtavaa, käsittämätöntä”. Nykykirjailijoista pirullisen hauskasti tyylilleen uskollisesti kirjoittaa hiihdosta, miten ollakaan, Tuomas Kyrö otsikolla ”Väkisinhiihtäjän muistelmat ” vuodelta 2017. Muun ohessa hän saa toistuvasti kiistää sukulaissuhteensa ”doping-Kyröön” . Hiihto lajina ilmeisesti tarjoaa kirjailijoille omakohtaista kokemuspohjaa, sillä hiiihtoa edustaa myös kirjailija Marko Tapion kirjoitus ”Olettamuksia hiihdon psykologiasta” vuodelta 1967. Tapio oli nuoruudessaan kilpahiihtäjä . Hiihtomaailmaan uppoutuu myös kirjailija Jari Tervo jutussaan ”Hornankattilassa kiehuu hernekeitto”, elävä tarkka kuvaus Lahden MM-hiihtojen taustoista vuonna 1989 . Suomen vaatimaton urheilumenestys antaa aihetta pohtia asiaa kantilta jos toiseltakin. Kirjailija Veikko Huovinen haluaa pohdiskella yleisurheilumme tilaa kirjoituksessaan ”Yleisurheilun taantumus ” vuodelta 1990. Kirjoitus on edelleen valitettavan ajankohtainen. Jalkapallon värikkääseen maailmaan lukijan johdattaa kirjailija Unto Seppänen novellissaan ”Tallautunut kalkkiviiva” vuodelta 1929. Hieno kokoelma Toimittaja Lasse Erola on tehnyt valtavan kulttuurityön kerätessään kirjan tekstit eri aikakausilta,eri julkaisuista. Lopputulos on kuitenkin lukijaa palkitseva, laatutekstejä kirja täynnä urheilun ihmeellisestä maailmasta. Kustantaja Urheilumuseo ansaitsee tunnuntukset ja kiitokset tästä kustannusteosta, ainutlaatuisesta! Pekka Hurme Kalasataman kohtuuhintaiset asunnot varattiin nopeasti ? Helsingissä ja erityisesti sen kantakaupungissa asuntojen hinnat karkaavat pilviin. Pelkästään kohtuuhintaisten asuntojen ennakkomainonta toi rakennusyhtiön uutiskirjelistalle 3000 kiinnostunutta henkilöä. Myynnin varausaste nousi kohteiden julkaisun jälkeen vuorokaudessa lähes 90 prosenttiin ja jonottajien määrä 130:een. Fiksulla rakentamisella myös kantakaupungin asunnot voidaan tuoda yhä useamman ulottuville. Rakennusyhtiö Lehto Group julkaisi tiistaina 25.6. varattavaksi kaksi uutta asuntokohdetta Helsingin Kalasataman Työpajankadulla. Julkaistut kohteet käsittävät kaikkiaan 232 eri kokoista asuntoa aina yksiöistä perheasuntoihin. Kohteiden asunnoista pääosa varattiin alle vuorokaudessa. Suurin osa eli noin 80 prosenttia asunnoista varattiin jo julkaisupäivänä, kun kohteet ilmoitettiin ennakkotietona yhtiön Sisäpiiri-uutiskirjelistalle. Seuraavana aamuna varausaste nousi jo 87 prosenttiin kun kohteen julkinen ennakkomarkkinointi aloitettiin. Yhteensä 236 asunnosta ja liiketilasta oli keskiviikkoaamuna jäljellä enää alle 30 kappaletta ja jo varattuihin asuntoihin on muodostunut noin 130 henkilön jono. Kohtuuhintaiselle asumiselle kantakaupungissa on havaittu selkeä tarve muun muassa julkisessa keskustelussa. Työpajankatu 6:n kohteissa on reilusti markkinatasoa edullisemmat hinnat. Yksiön uudesta talosta voi saada jopa 170 000 eurolla. – Työpajankatu 6:n kohteet herättivät kiinnostuksen erityisesti, koska mahdollistamme kohtuuhintaisen asumisen kantakaupungissa, hyvällä sijainnilla. Nopeat varaukset ovat merkki sitä, että tuote on kiinnostava myös haastavassa markkinassa. Pelkästään kohteiden ennakkomainonta toi uutiskirjelistallemme 3000 uutta henkilöä, mikä on poikkeuksellista, kertoo hankepäällikkö Jussi Rantanen Lehto Asunnoilta. Miten kohtuuhinta kantakaupungissa onnistuu? Kohtuuhintainen asunto kantakaupungissa vaatii sen, että rakentaja onnistuu pitämään omat kustannuksensa hallinnassa suunnitteluja rakennusvaiheiden aikana. Työpajankatu 6:n kohteissa kohtuullisen hintatason mahdollistaa konsepti (Nero-kerrostalokonsepti), jolla Lehto on rakentanut jo vuosia kohteitaan ympäri Suomen. – Haastamme perinteisen rakentamisen mallin, jossa jokaiseen kohteeseen rakennetaan uniikkeja ratkaisuja ja tyypillisesti vielä kaikki vaiheet tehdään työmaalla, säiden armoilla. Me emme keksi pyörää aina uudestaan vaan hyödynnämme hyväksi havaittuja vakioratkaisujamme, joita olemme kehittäneet jo vuosien ajan. Näin tehostamme muun muassa kallista suunnitteluvaihetta, jossa itse asiassa määräytyy jopa 80 % kaikista rakentamisen kustannuksista, kertoo hankepäällikkö Jussi Rantanen Lehto Asunnoilta. – Lisäksi nopeutamme työmaa-vaihetta tuomalla kohteeseen valmiit kylpyhuone-keittiömoduulit kotimaisilta tehtailtamme. Näin rakentaminen on tehokkaampaa ja samalla laatua voidaan valvoa tarkemmin, kun emme rakenna työmaalla ja säiden armoilla, kertoo hankepäällikkö Jussi Rantanen. Kalasataman Edison ja Newton -asuintalot valmistuvat tuleville kodinomistajille syksyllä 2021. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Työttömyysaste pieneni kaikilla Helsingin asuinalueilla ? Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2018 lopussa 9,2 prosenttia. Työttömyysaste pieneni vuoden takaisesta reilulla prosenttiyksiköllä. Työttömyysaste laski kaikissa Helsingin suurpiireissä. Eniten pudotusta oli korkeimman työttömyysasteen alueella Itäisessä suurpiirissä. Vähiten työttömyysaste laski Eteläisessä suurpiirissä. Työttömyysasteet vaihtelevat Helsingin isoissa suurpiireissä Eteläisen 5,8 prosentin ja Itäisen 13,4 prosentin välillä. Myönteinen työllisyyskehitys vaikutti koko kaupungissa. Myös peruspiiritasolla työttömyysaste pieneni kaikkialla. Kaupungin sisäiset erot ovat tosin edelleen suuria. Työttömyysasteet vaihtelevat Helsingin peruspiireissä Länsi-Pakilan 4,3 prosentin ja Jakomäen 16,9 prosentin välillä. Vuosina 2015–2018 työttömyysaste pieneni Helsingissä keskimäärin kolmella prosenttiyksiköllä. Alppiharjussa ja Myllypurossa työttömyysasteet putosivat yli viidellä prosenttiyksiköllä. Näillä alueilla työttömyysasteet ovat pitkään olleet kaupungin keskiarvoa korkeampia. Miehiä on työttöminä naisia enemmän, mutta ikä tasoittaa sukupuolten välisiä eroja Vuonna 2018 Helsingin työttömistä 55 prosenttia oli miehiä. Työttömien miesten määrä väheni yhdeksän prosenttia ja työttömien naisten määrä 14 prosenttia vuoden takaisesta. Miesten osuus työttömistä on naisia korkeampi kaikissa ikäryhmissä. Ero sukupuolten välillä on suurimmillaan nuorimmilla ja pienimmillään vanhimmassa ikäryhmässä. Keskisessä ja Pohjoisessa suurpiirissä miesten osuus työttömistä on selkeästi naisia korkeampi. Eteläisessä suurpiirissä miehiä ja naisia on työttömänä lähes saman verran. Nuorten työttömyysaste pieneni eniten Itäisessä suurpiirissä Nuorten työttömien määrä on vähentynyt kaikkien työttömien määrää nopeammin. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli Helsingissä vuoden 2018 lopussa 6,9 prosenttia. 25–29-vuotiaiden työttömyysaste oli aavistuksen korkeampi eli 7,0 prosenttia. Suurpiireista korkein työttömyysaste alle 30-vuotiailla helsinkiläisillä oli Itäisessä suurpiirissä, 11,8 prosenttia ja matalin Eteläisessä suurpiirissä, 3,3 prosenttia. Nuorten työttömyysaste putosi vuoden takaisesta eniten Itäisessä suurpiirissä. Peruspiiritasolla nuorten työttömyysaste vaihtelee Vironniemen 2,8 prosentin ja Jakomäen 13,1 prosentin välillä. Vuonna 2018 nuorten työttömyysasteet pienenivät eniten Maunulan, Mellunkylän, Myllypuron ja Tuomarinkylän peruspiireissä. Pisimpään työttömänä olleiden määrä kasvoi edelleen Joka kolmas helsinkiläinen työtön lukeutui vuonna 2018 pitkäaikaistyöttömiin eli oli ollut yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä. Koko kaupungin tasolla pitkäaikaistyöttömien määrä pieneni vuonna 2018 vuoden takaisesta 17 prosentilla. Koko kaupungin keskiarvoa vauhdikkaampaa pudotus oli Eteläisessä, Keskisessä ja Koillisessa suurpiirissä. Työttömien määrä väheni alle viisi vuotta työttömänä olleilla. Sen sijaan yli viisi vuotta työttömänä olleiden määrä kasvoi vuonna 2018 edellisvuodesta viidenneksellä. Tiedot perustuvat työja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon.
8 Viikot 32-33/2019 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Heinäkuun kulttuurikierros Nukketaiteilija Juha Laukkanen esittää taas valloittavia lastensatutarinoita Talvipuutarhan pihamaalla. Tässä Peukaloisen retket villihanhien selässä. Kuva: Pirjo Kivimäki. Coronan viimeisenä iltana Eerikinkadulla kulttipaikka oli näyttelijä, kanta-asiakas Matti Pellonpään kuvan edusta. Valtuutettu Sami Muttilainen tavoittelee ilmeeseen samaa kaihoa, ja lasi on tyhjä. Kuva: Raimo Granberg. Jenni Korento soitti levyjä Alppimuisto-tapahtumassa 20.7.2019 päälavalla, joka on puolitoista metriä maata korkeammalla. Kuva: Raimo Granberg. Evelina Turusta tuli ja valloitti Weekend Festivalin yleisön Audi Center Stagella Suvilahdessa. Kuva: Raimo Granberg. Näyttelijä Ritva Oksanen tulkitsee vahvasti Aino Suholan sovintoaiheista runoa Senaatintorilla. Kuva: Raimo Granberg. Runoilijat Rauni Anita Martikainen (vas.), Heikki Niska ja Päivi Lappalainen esittivät kauniita kesäisiä säkeitä Cafe Violassa Kaisaniemessä. Kuva: Katja Karjalainen. ? Flow ja Juhlaviikot tiivistävät Helsingin kulttuuritarjontaa, joka on ollut koko ajan monipuolista. Kesäteatteri on vilkasta syyskuulle asti; tanssi ja sirkus viettävät enemmän lepohetkeä. Siksi musiikki korostuu tällä kierroksella. Peukaloisen retki valkoposkihanhien aikaan Nukketeatteri Sytkyt esittää ”Peukaloisen retket villihanhien selässä” -näytelmän. Se on uusi osa juhlapyhien ja kesän aikoihin lapsille ja perheille suunnattuun ohjelmaan Talvipuutarhassa. Näin kesällä ollaan sisällä, puutarhan pihalla. Jos sataa, esitys siirtyy sisälle. Ikäsuositus on 2–9-vuotiaille. Kesto on noin 20 minuuttia. Juha Laukkasen esityksiä oli kesäkuulla paljon, nyt loppukesänä vielä muutama. Viimeiset vedot ovat 13.8. aamupäivällä. Esitys käsittelee satuasuun puettuna ystävien tärkeyttä. Selma Lagerlöfin klassikkosadussa Nils Holgersson on 14-vuotias poika köyhästä maalaisperheestä, joka näkee pienen kotihaltijan kävelemässä huoneen lattialla. Heille tulee kiistaa , jolloin haltija suuttuu ja muuttaa hänet peukalon mittaiseksi. Sellaisena hän ymmärtää eläinten puhetta. Yläpuolella lentelee parvi villihanhia, jotka huutelevat tilan eläimille Lappiin lähdöstä. Martti-hanhikukko haluaa lähteä villihanhien mukaan ja onnistuu pääsemään lopulta lentoon. Nils tarrautuu kaulasta roikkuvaan naruun ja lähtee mukaan. Matkalla Nils oppii auttamaan eläimiä ja ihmisiä sekä olemaan epäitsekäs. Nils saa kuulla, että kotihaltija saattaa muuttaa hänet normaaliksi, jos hän pystyy todistamaan muuttuneensa paremmaksi. Kun valkoposkihanhet ovat vallanneet Helsingin rannat ja kalliot, satu on lapsille ajankohtainen uudella tavalla. Jäähyväiset Coronalle ja Moskovalle Täytyihän se kokea. Elää Eerikinkadun kulttibaari Corona uudelleen, meidän aikakauden loppuun asti. Kesäkuun lopulla vietettiin siellä ja naapurin Kafe Moskovassa ”Maailmanlopun iltamia”. Se ei ole kokonaan loppu, koska baarija leffakokonaisuus muuttaa Vallilaan Konepajan tiloihin. Itselleni Corona oli nimenomaan monien hyvien elokuvafestivaalien keskeinen hengähdyspaikka. Andorra näytti ja Dubrovnik kokosi juhliin, hieman alempana kadulla Orion jatkaa vielä. Coronassa sai hinta-laatu –suhteissa kaupungin parhaimmat kinkkuja juustokolmioleivät tuoreesti paistettuina. Kaurismäen veljekset avaavat Honolulu-baarin leffakadulle. Iltamat kokosivat vakkariväen ja paikan jo välillä jättäneitä karnevaalitunnelmaan, Ulkopuolelta katsoen luuli ensin, että ta hyvin intergoituneille ”suur-kalliolaisille”. Itseni näen Konepajalla tsiigaamassa eurooppalaista halkeilevaa rainaa verde-lasi handussa, enkä hubbabubbaa popcornilaatikko sylissä jossain muualla, hän vastaa katujen kielellä. Nuorisoja kulttuurityötä paljon tehnyt vaikuttaja uskoo jengin löytävän mestoille, jos ympäristöön muodostuu sisältöä ja se tehdään sydämellä eikä uusi paikka hinnoittele itseään pihalle. – Mitään happy hour mestaa en odota, mutta, kansankuppilathan ovat hiipuneet myös Kallion puolelta siltaa. Näkisin, että Kallio, Harju, Alppila, Valkka, Sörkka, Hermanni alueella budjaa potentiaalista kohdeyleisöä. Alueella häärivät jo kulttuurialan työnantajat ja siihen kehykseen osuvat friikut ja työnantajat. Naapuriinhan muuttaa lisäksi kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan tilat. Kokonaisuutta täydentää Nilsiänkadun ja ympäristön taitelijat. Tai muuten vaan kulttuurihörhöt, hän summaa kysymykseeni, löytääkö väki paikalle Bruce Oreckin ostamaan ja kehittämään tilaan. Alppipuiston Kesä kaikille kaupunkilaisille Alppipuisto täyttyi heinäkuulla 13.-28.7. jälleen piknik-seurueista, kun Alppipuiston Kesä toi idylliseen puistomaisemaan peräti kuusi vapaan pääsyn kulttuuritapahtumaa. Pääpaino oli musiikissa, tapahtumat sopivat kaiken ikäisille ja omat eväät sai ottaa mukaan. Puistossa kuultiin afrobeatia, suomalaista kansanmusiikkia, barokkimusiikin helmiä, poppia, funkkia ja trancea. Vehreä keidas Linnanmäen takana, keskellä kaupungin vilskettä, suorastaan kutsui kaupunkilaiset rentoutumaan yhdessä. Elephantasy – Funky Family Picnic tarjosi monikulttuurisen kattauksen upeaa livemusiikkia, sirkusta, tanssia ja workshoppeja koko perheelle. Afrojazz Club goes Alppipuisto toi laadukasta afrikkalaisperäistä musiikkia puistoon. Paleface & The Funky Mambas esiintyivät. Alppimuiston vapaa ilma keräsi kokoon modernista tanssimusiikista ja globaalista ”travel to party” – kulttuurista kiinnostuneet ihmiset. Kuvauskohteemme, dj Jenni Korento erottui psykedeelisen väriloiston seassa. Vildá-yhtyeen solisti Hildá Länsman lauloi ja tämän vuoden Konsta Jylhä -kilpailun voittaja Polenta-yhtye esiintyi Perinnearkun Puistokarkeloissa. Se on Kesän kansanmusiikkipläjäys. Illan lopuksi tanssittiin hurjassa huutokatrillissa. Suomalainen barokkiorkesteri FiBO tarjosi viimeisenä lauantaina harvinaislaatuisen piknik-elämyksen. Alppipuiston kesän toimijat ovat hakeneet kiinteää esiintymislavaa Kallion seudun suosituimpien ulkoilmakonserttien pitopaikalle. Virkamiesten mukaan se sitoisi liikaa voimavaroja, ja kuntaelimet ovat yhtyneet arvioon. Joten väliaikaisilla lavoilla mennään ensi kesään. Weekend koitutuu Suvilahteen Ensimmäisen kerran Weekend Festival järjestettiin Espoon Luukissa 2012, jonka jälkeen se siirrettiin Kyläsaareen, jossa oli asukkaiden kanssa äänimelukiistaa. Esiintyjiin kuuluu lähinnä elektronisen tanssimusiikinartisteja. Osallistujia on ollut vuosittain yli 40 000 kävijää. Yleisö on selvästi nuorempaa teiniä kuin muilla jono on toivottoman pitkä. Mutta se olikin baarin terassin täysitupa. Sisään pääsi. Kuuntelin Mitja Tuuralan ja Sami Saaren soittoa hienot yökerhopuvut päällä. He ovat enemmän bluesja soul-miehiä, mutta nyt tuli amerikkalaisia evergreenejä ja klassikoita. Naiset innostuivat tanssimaan, miehet eivät niinkään. Ismo Alanko nähtiin myös lavalla. Päätin poistua Kafe Moskovan kautta ja hyvästellä sen. Jo sisään tullessa näyttelijä-laulaja Vysotskin nuoruuden kuva tervehtii ystävällisesti. Ostin Stolichnaya–vodkaryypyn ja nostin maljan peräkulman Matti Pellonpäälle. Tuntui, että hän hymyili takaisin? Kanta-asiakas katsoo molempien paikkojen seinältä surullisen näköisenä viimeisen illan kulumista. Moskova on boheemimielipaikkani, enemmän kuin Coronan hipsterimaailma. Tungos oli vielä isompi, koska tila on pieni. Näyttelijän kuvan alta yhytin vanhan kulttuurilautakuntakaverini, valtuutettu Sami Muttilaisen, jolle paikka jätti myönteisiä muistijälkiä: – Harvassa paikassa sillan tällä puolella on nykyään särmää. Diggaan hengittää ilmastoa jossa on blandis sprigeistä tuulipuseroihin.Konepaja vaikuttaa kiinnostavalta. Paikassa on muutakin potentiaalia kuin blisata erikoisolui
9 Viikot 32-43/2019 Sateenkaaren värit näkyivät ? Suomen suurin ja vaikuttavin kulttuurija ihmisoikeustapahtuma Helsinki Pride toi 24.6.–30.6. kaikki sateenkaaren värit kaupunkiin. Tapahtumia oli lähes 100 ympäri Stadia, kantaaottavien kulttuuriesitysten, keskustelujen ja kuplivan ravintolashown merkeissä. Vuoden 2019 teema oli Liike. Teeman kautta kunnioitettiin juuria ja lisättiin tietoa vähemmistöryhmien yhteisestä historiasta. Viikko huipentuu aina lauantain Pride Kulkueeseen ja Puistojuhlaan. Poliisin arvion mukaan osallistujamäärä oli yli 110 000. Vaikka osa osallistujista poistui puistosta ennen koko kulkueen saapumista, oli puistossa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Antti Rinne osallistui ensimmäisenä pääministerinä kulkueeseen Helsingin ex-piispa Irja Askolan rinnalla, kärjessä alusta loppuun. Hän piti yleisöön menevän puheenvuoron Kaivopuiston juhlassa Osallistujamäärä kolminkertaistui jo 2018, ja nyt tuli uusi ennätysmäärä. Avajaisillassa Apollo Live Clubissa esiintyi berliiniläinen Aérea Negrot. Itä-Helsingin oma räppäri Mercedes Bentso oli vaikuttava ilmestys Kaivopuiston lavalla. Laulaja Catharina Zuhlke veti pitkän setin. Kapsäkki Goes Pride tarjosi esityksiä epätasaisen dragshown ja Minna Kivelän ja Kristiina Puukon hauskan räävittömän ”Kingi Bingon”, joka nauroi ilkikurillisesti meille kaikille. Kivelä oli Elvis, Puukko jonkinlainen Tom of Finland -jäljitelmä saksalaisen upseerin ulkonäöllä. Katsojien joukosta ihmisiä vedettiin tiuhaan eteen palkittaviksi ja myös pilkkahuumorintaju-testiin.• Helsinki Pride -viikon päätöspäivän legendaarinen kulkue veti Senaatintorin täyteen väkeä. Kuva: Raimo Granberg. Kristiina Puukko (vas.) ja Minna Kivelä (oik.) vetivät jälleen klassikoksi muodostuneen Kingi Bingon ravintola Kapsäkin lavalla. Räävitön show palkitsi välillä onnellisia voittajia yleisön joukosta. Kuva: Raimo Granberg. Pääministeri Antti Rinne oli erittäin suosittu selfiekuvien kohde, ja hän mielellään täytti kansalaisten toiveen. Kuva: Raimo Granberg. Laulaja-lauluntekijä Iris Tarnanen on myös varsin taitava sellonsoittaja. Kuvassa hän on selällään ravintola Kapsäkin lavalla kuin rocktähti. Kuva: Raimo Granberg. Rytmistä voimistelua TUL-juhlassa Jäähallissa esitti Rekolan Raikkaan Suomen huippu Jouki Tikkanen. Kuva: Raimo Granberg. musafestareilla Helsingissä. Festivaali siirtyi 2018 Hietaniemen uimarannalle, jossa syntyi paluuruuhkassa hautausmaan kivien ja reunojen vaurioita. Rap-duo Sofa alias Sonja Kuittinen ja Fanni Norola esiintyivät. Kanadalainen hip-hop-artisti Killy alias Khalil Tatem kiipesi esiintymislavan kannatintolppaa pitkin ylös villiten yleisön. Suomalaisen rap-musiikin uusimpia tulokkaita on artisti Melo, joka esiintyi Alternative Stagella. Afrojack esiintyi näyttävällä tuliefektillä ryyditettynä Weekend Stagella. Evelina Turusta tuli ja valloitti nuoren yleisön. Oikealta nimeltään Eveliina Maria Tammenlaakso on suomalainen laulaja-lauluntekijä, joka nousi esille v. 2012 The Voice of Finland -laulukilpailun kautta. Debyyttialbumi 24K julkaistiin 2016, ja se teki suomalaista äänitehistoriaa myymällä ennakkoon platinaa. Toinen albumi SOS tuli ulos tänä vuonna ja se ehti jo ennen julkaisua striimata tuplaplatinaa. Evelina voittanut Vuioden naissolisti -palkinnon 2018. Hän on Suomen toiseksi kuunnelluin naisartisti Spotify-suoratoistopalvelussa vuodesta 2016 lähtien, ja hänen kappaleensa ”Honey” on Suomen seitsemänneksi striimatuin kappale. Sovinnon kansanliike esille Senaatintorilla Kirkko tulee pyhätöistään ulospäin kansalaisten keskuuteen, mikä on hyvä asia. Sovinnon päivää vietettiin monella tavoin helatorstain aikaan Senaatintorilla. Piispa Teemu Laajasalo piti messun, ja kansa saattoi kuulla klassisempaa musiikkia. Sovinnon päivän konsert issa esiintyi Marzi Nyman trio, Jukka Perko ja solisteina lauloivat Jukka Leppilampi, Maria Ylipää ja Tove Wingren . Kuulimme myös Antti Pentikäisen, Wali Hashin ja Taneli Heikan puhetta sovinnosta. Torin vaikuttavin kulttuuriesitys kuultiin näyttelijä-laulaja Ritva Oksaselta, joka lausui ystävänsä, kirjailija Aino Suholan proosarunon sovinnosta. Laulaja sai 50-vuotislahjaksi hänelle kirjoitetun runon. Niitä löytyi pöytälaatikosta enemmänkin. Sittemmin Suhola on kirjoittanut Oksaselle useammankin konserttikäsikirjoituksen, myös ensi syksynä ”Älä jätä sinua yksin” – runoja musiikkikiertueella. Jostain syystä Oksasen nimeä ei ollut etukäteistiedoissa; siitä nauttivat vain me, jotka jaksoimme loppuun asti. Sovinnon kansanliike haastaa mukaan rakentamaan yhteistä kaupunkia, jossa rohkeasti puututaan konflikteihin ja halutaan elää sovinnossa eri tilanteissa. Järjestäjinä olivat Sovinnon kansanliike, Kirkko Helsingissä, Helsingin diakonissalaitos. Täytä minut jo hyvyydellä Keskellä kauneinta kesää oli kolmen runoilijan iltapäivä 19.6. Cafe Violassa Teemana oli ”Rakkaus, luonto ja laulu”. Viimeisestä vastasi Päivi Lappalainen, joka lauloi Eino Leinon runon. Hän on Helsingin kaupungin ruokapalveluvastaava, joka on lausunut runoja kirjoittajayhdistys Paltan ja Uudenmaan kirjoittajien tilaisuuksissa, julkaissut kolme runokirjaa sekä järjestänyt toukokuussa 2019 Tarinaniskennän SM-osakilpailun. Hän laulaa Pohjoismaiden suurimmassa viihdekuoro Buffossa, jota johtaa tangokuningas Teijo Lindström. – Rakastan jo sinua / Enkä tiedä miksi / Unelmani haalenee / kuin keinoväri hiuksista. Anna elämälleni sisältöä: / Puhu pyörryksiin / tartu rintoihin / Sinä kiivas ja hellä, / Täytä minut jo hyvyydellä. Heikki Niska on tehnyt runokokoelmia aikuisille ja lapsille, sekä lyhytproosaa.Esikoiskokoelma ”Sataa lapsuuteen” ilmestyi 1987, viimeisimmät ovat ”Lystisaaren kesä” ja 1haiku-tankakokoelma ”Solisevaiset”, molemmat 2018. Syksyllä ilmestyy tarinakokoelma/ pienoisromaani ”Hössöttävät Hörvelöt”. Kokoelmassaan Sinioranssi, 1996 hän lausuu: – Vähän puhuivat / minulle äiti, isä. / Enemmän joki Ravintola Willihanhessa Malminkartanossa on Niskan runoilta pe 16.8. klo 17-19, jossa tekijä ja ystävät lukevat runoja ja virittävät keskustelua niistä. Rauni Anita Martikainen tutustui Niskaan Erkki Kiviniemen kirjallisissa kesäjuhlissa 2013 ja Lappalaiseen Annikin Runofestivaalien videorunotyöpajassa, molemmat Tampereella. Hän osallistui Kapinarunoiltaan viime syksynä ”Ei yksi puu metsää tee” –runollaan, joka ilmestyy pian antologiassa. Kokoelman ”Maailmalaiset” ilmestyi 2012. Violassa hän luki omakustannetusta Puiden-kokoelmastaan, 2018: – kalliolla / muurahainen kävelee vatsan yli /meri kiiltää kauan. Monipuolinen laulutarinan tulkitsija Iiris Tarnanen on helsinkiläinen muusikko, joka laulaa sekä soittaa pianoa ja selloa. Esitys on performanssi, jota on kutsuttu omaääniseksi, syvälliseksi ja viihdyttäväksi. Ravintola Kapsäkin lavalla hän esitti säveltämiään lauluja elämän polun varrelta ja suoraan sydämestä aiheina mm. sisäiset pirut, ajan kiertokulku, uusien asioiden äärellä innostuminen ja itsensä rakastaminen. Lauluja kuultiin suomeksi ja englanniksi. Koskettavia tarinoita kirkkaan vahvalla äänellä, rouhea säksi lauteilla kävi vierailevia säestäjiä. Tarnanen opiskelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Global Music -linjalla. TUL liikuttaa joukkoja Suomen Työväen urheiluliiton (TUL) 100-vuotisjuhlaa vietettiin kesäisenä viikonloppuna 14.-16.6. 2019. TUL100 TeatteriGaalassa yleisö näki liiton vahvojen voimistelulajien monipuolisen kirjon. Esiintyjät oli sekä kutsuttu mukaan että valittu hakemusten perusteella. Kaupunginteatterin gaalan avasi suojelija, presidentti Tarja Halonen. Joukkojen juhla oli ammattilaisten suunnittelema kokonaistaideteos, jossa tärkeinä elementteinä liikunnallisten kohtausten lisäksi olivat musiikki, valo, projisoinnit ja visuaalisuus. Kokonaisuus jäähallissa eteni historiaan liittyvien kohtausten kautta kohti tulevaisuutta. Näyttävässä kokonaisuudessa kaikki saivat osallistua joko esiintyjinä tai katsojina. Pääjuhla yhdisti yhteiseen tapahtumaan voimistelijat, urheilijat ja kuntoliikkujat. International Show Competition Töölön kisahallissa esitteli tanssia ja voimistelua kilpalajeina eri sarjoissa nuorille ja yli 50-vuotiaille. Virolaisen VK Kaidin yli 16-vuotiaiden tyttöjen esitys oli todella näyttävä ja vauhdikas. hallittu kokonaisuus. Rekolan Raikkaan 8-10-vuotiaiden tyttöjen esity “Selea ” oli varsin reipas ja täsmällinen. Saman seuran tähti Jouki Tikkanen loisti monessa esityksessä. Koreografiasta vastasivat valmentaja Titta Heikkilä ja voimistelija itse. Teksti: Risto Kolanen asenne ja vahvat tunteet kuuluivat musiikissa. Pysyviä säestäjiä olivat Javier Sanchez Perez, eri bassoilla ja Christopher Rodulfo, rummut ja perkussiot. Li
10 Viikot 32-33/2019 Munkinseutu ry järjestää jälleen Munkkiniemen, Munkkivuoren, Talin, Niemenmäen ja Kuusisaaren alueella sijaitsevien pihojen välisen arvioinnin, jonka lopputuloksena voittanut piha palkitaan. Ehdotuksia Munkinseudun pihapalkinnon saajaksi vuonna 2019 Pihapalkinnon prosessi etenee tällä kerralla uudella tavalla, eli Munkinseutu ry:n valitsema raati ei enää kierrä arvioimassa pihoja, vaan valinta tehdään teidän itse lähettämienne kuvien perusteella. Toivomme teidän lähettävän mielestänne parhaimpaan aikaan, otollisessa valaistuksessa ja oikeasta kuvakulmasta otettuja kuvia pihasta, joka on mielestänne kaunis, toimiva, yhteisöllinen, kutsuva, hyvin suunniteltu, hyvällä maulla valituista viherkasveista koostuva, kauniisti valaistu tai muilla mielestänne oleellisilla ja silmäänne miellyttävillä ominaisuuksilla varustetusta omasta pihastanne tai ohikulkijana ihailemastanne pihasta. Lähettämienne kuvien perusteella Munkinseutu ry:n hallitus tekee valinnan ja ilmoittaa pihapalkinnon saaneelle taloyhtiölle, myös ehdotuksen tehneelle mahdolliselle ulkopuoliselle taholle, valinnasta. Pihoista otetut kuvat pyydetään lähettämään tämän ilmoituksen alaosassa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen 31.8.2019 mennessä. Lähettämienne kuvien mukana tulee olla myös tieto taloyhtiön osoitteesta, jonka pihasta kuvat on otettu. Lisäksi kuvien mukana tulee olla tiedot yhdyshenkilöistä, esimerkiksi pihanhoitajasta, taloyhtiön tai taloyhtiön puheenjohtajasta, johon voi olla yhteydessä pihapalkinnon tiimoilta. Palkinnon luovutuksesta on tarkoitus tehdä värikäs ja näkyvä juttu syksyllä ilmestyvään Munkinseutu-lehteen. Viherkasvien kannalta suotuisaa kesää toivottaen Munkinseutu ry Munksnejden rf:n hallituksen puolesta Tarja Sarjakoski, pj tarja.sarjakoski@iki.fi Hiljainen kauneus kutsuu ihastumaan kuvataiteen, keramiikan ja kimonoiden vuoropuheluun Shõji Hamada: Kulho (1956). Japan Folk Crafts Museum, Tokio. Kuva: Japan Folk Crafts Museum. Ulla Rantanen: Kivi vedessä (1980). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen. Kyllikki Salmenhaara: Pullot (1953). Designmuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen. ? Ateneumin taidemuseossa nähdään 14.6.–6.10.2019 näyttely Hiljainen kauneus – Pohjoismaiden ja Itä-Aasian yhteys. Näyttely syventyy Pohjoismaita ja Itä-Aasiaa yhdistävään pelkistettyyn estetiikkaan 1 9 l u v u n taiteessa, erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Näyttely juhlistaa Suomen ja Japanin yhä jatkuvaa aktiivista vuorovaikutusta: maiden diplomaattisuhteiden solmimisesta tulee vuonna 2019 kuluneeksi 100 vuotta. Näyttelyn ensimmäisenä päivänä 14.6. vietetään Ateneumin kesäjuhlaa klo 10– 18, jolloin näyttelyyn on kaikille vapaa pääsy. Pohjoismaiden ja Itä-Aasian taidetta yhdistävät ajatus arjen kauneudesta ja yhteys luontoon Hiljainen kauneus esittelee rinnakkain kuvataidetta, keramiikkaa, tekstiilitaidetta ja arkkitehtuuria suomalaisilta, ruotsalaisilta, japanilaisilta, korealaisilta ja kiinalaisilta taiteilijoilta. Teosten estetiikka on pelkistettyä ja dynaamista: geometriset muodot, hienostuneet värit ja materiaalin tuntu yhdistävät näyttelyssä nähtäviä teoksia. Esillä on kauniita ja toimivia arjen esineitä, kuten hienostunutta aasialaista keramiikkaa ja kimonoja. Näyttelyn maalaukset, piirustukset ja grafiikantyöt kuvaavat abstraktien aiheiden lisäksi maisemia ja asetelmia. Näyttelyssä nähdään yli 200 teosta, joista noin kolmasosa on Ateneumin kokoelmista. Runsas näyttely tarjoaa meditatiivisen kokemuksen: Hiljaisessa kauneudessa voi kokea suomalaisen luonnon ja talven tunnelmaa keskellä Helsingin keskustaa. Näyttelyssä nähdään paljon japanilaista taidetta ja esineistöä: Suomea ja Japania yhdistävätkin neljä vuodenaikaa ja kiinnostus luontoon. Hiljainen kauneus jatkaa suositun Japanomanianäyttelyn teemoja Hiljainen kauneus on jatkoa Ateneumissa keväällä 2016 nähdylle näyttelylle Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918. Suosittu näyttely synnytti tarpeen tutkia, miten ilmiö jatkui 1900-luvun edetessä ja millaisia uusia muotoja se sai. Mistä pohjoismainen pelkistetty estetiikka juontaa juurensa ja miten se kytkeytyy kuvataiteisiin? Miksi pohjoismainen estetiikka vetoaa erityisesti itäaasialaisiin ihmisiin? Hiljainen kauneus tarkastelee erityisesti kahdensuuntaista vuorovaikutusta: näyttelyhankkeen myötä on selvinnyt, että myös Itä-Aasian taide otti vaikutteita Pohjoismaista. Pohjoismaiset taiteilijat, muotoilijat ja arkkitehdit matkustivat Japaniin, ja vastaavasti japanilaiset taiteilijat ja muotoilijat matkustivat Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Japanin ohella pohjoismaiset taiteilijat saivat vaikutteita myös Kiinasta ja Koreasta. Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Heidi Blomstedt, Shoji Hamada, Erkki Heikkilä, Rune Jansson, Aimo Kanerva, Carl Kylberg, Maija ja Ahti Lavonen, Bernard Leach, Ufan Lee, Ulla Rantanen, Kyllikki Salmenhaara, Key Sato, Helene Schjerfbeck, Jaakko Sievänen, Per Stenius, Zao Wou-Ki ja Samiro Yunoki. Näyttelyssä nähdään runsaasti teoksia Japanista Tokion Mingei-museosta (The Japan Folk Crafts Museum) sekä Hayama Museum of Modern Artista. Teosten lainaajia ovat myös muun muassa Designmuseo, Ruotsin Göteborgin taidemuseo ja Moderna Museet sekä Tanskan Louisiana Museum of Modern Art. Hiljainen kauneus on tuotettu Ateneumin taidemuseon ja tukholmalaisen Prins Eugens Waldemarsudde -taidemuseon välisenä yhteistyönä ja sen kuraattoreita ovat amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Näyttely nähdään Prins Eugens Waldemarsuddessa keväällä 2020. Ateneumin tuottama julkaisu ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
11 Viikot 32-43/2019 ? ? Myydään ? ? Vuokrataan Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispäivää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 17 m 2 AUTOTALLI-OSAKE Etelä-Haagassa, talontie 1, talli nro 11. Puh. 040 592 0893. LIIKE-/VARASTO-/ KERHOTILAA 84,5 m 2 osoitteessa Nuottapolku 9. Lisätiedot p. 044 517 3435. MYYJÄISET Toimelan palstapuutarhan myyjäiset ovat tiistaina 13.8.2019. Kahvio, kirpputori, lettujen ja makkaran sekä arpojen myynti aloitetaan klo 17:00. Vihannesten myynti alkaa klo 18:00 Myynnissä uuden sadon vihanneksia, kukkia, yrttejä, mehuja, marjoja sekä hilloja. Musiikista vastaa Puhallinorkesteri Toimela Brass. Vain käteismaksu. Tervetuloa Sinilevää on havaittu useilla Helsingin uimarannoilla ? Viime viikolla Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut otti vesinäytteet Pakilan, Pikkukosken, Tapaninvainion, Mustasaaren, Pihlajasaaren, Suomenlinnan ja Uunisaaren uimarannoilta. Kaikki tutkitut näytteet olivat hygieeniseltä laadultaan hyviä. Sinilevää havaittiin useimmilla rannoilla. Uimaveden lämpötila oli alkuviikosta otetuissa näytteissä 19–22 asteen välillä. Näytteenoton yhteydessä havaittiin Mustasaaressa, Pihlajasaaressa, Uunisaaressa, Pakilassa ja Pikkukoskella runsaasti sinileviä, Suomenlinnassa ja Tapaninvainiossa havaittiin hieman vähemmän sinileviä. Sinilevien määrä ja esiintyvyys voi kuitenkin vaihdella suuresti riippuen vallitsevista tuulista ja lämpötilasta sekä rannan suojaisuudesta. Vähäinen sinilevämäärä, joka ei ole silmin havaittavissa, ei estä uimista. Jos vedessä näkyy runsaasti sinilevää, on suositeltavaa välttää uimista ja käydä suihkussa heti uimisen jälkeen. Etenkin lasten tulee välttää uimista, jos vedessä on sinilevää. Sinileväpitoista vettä ei tule niellä eikä käyttää talous-, kastelutai löylyvetenä. Lisäksi on hyvä varmistaa, etteivät lemmikkieläimet pääse juomaan sinileväpitoista vettä. Sinilevien määrät yhä nousussa Helsingin merialueella Meriveden pintalämpötila on noussut viime viikosta ja on Helsingin edustalla kauttaaltaan noin 20-asteista. Sinilevät ovat runsastuneet entisestään Helsingin merialueilla. Vedessä on näkynyt monin paikoin sinilevää vihertävinä hippuina tai ohuina lauttoina veden pinnalla. Leväesiintymät vaihtelevat alueittain tuulten ja virtausten mukaan. Sinilevälajistosta runsaimpia olivat Aphanizomenon ja Dolichospermum -sukujen sinilevät, joista Dolichospermum-suvun levät saattavat muodostaa myrkyllisiä kukintoja. Lisäksi vedessä oli Nodularia -suvun sinilevää, joka tuottaa maksalle myrkyllisiä yhdisteitä. Sinilevät eivät nimestään huolimatta ole leviä vaan syanobakteereja. Ne ovat kuitenkin toiminnaltaan hyvin samankaltaisia levien kanssa. Sinilevien massaesiintymät ovat luonnollinen osa Itämeren vuotuista Myös Uunisaaren uimarannalla on havaittu tällä viikolla runsaasti sinilevää. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Miinalainen sykliä, mutta ne ovat runsastuneet viime vuosikymmeninä Itämeren rehevöitymisen vuoksi. Tietoa uimavesistä, levätilanteesta, veden lämpötilasta ja merisäästä Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin Internet-sivuilla sekä viikoittaisilla mediatiedotteilla. Kesäisen Kivinokan tunnelmia Olli Laine: Runoa ja proosaa Kivinokasta. Nord Print, Helsinki, Opus Liberum 2019. 220 s. ? Kivinokka on kalliolaisten suosima kesänviettopaikka. Aluksi se on ollut Kulosaaren kartanon maita. Helsingin kaupunki osti alueen Kulosaari-yhtiöltä. Sinne perustettiin Kivinokan kansanpuisto. Kalliossa asuvat kyhäsivät sinne risuja havumajoja, myöhemmin pahvimajoja. Kun puutavaraa sai sodan jälkeen, alkoi mökkien rakentaminen. Olli Laine osti mökkinsä 1998. Hän löysi sen sanomalehdessä olleen ilmoituksen perusteella. Mökki on aivan meren rannassa hyvällä paikalla. Kaupan päälle tulivat kalustus, astiat, tekstiilit ja soutuvenekin. Entinen omistaja halusi Saimaan rannalle ja luopui mökistä. Laineen perheelle se sopi erinomaisesti. Mökki on tyyppipiirustusten mukainen. Vaikka siinä on vain 14 neliötä, on siellä kaikki tarpeellinen: hella, jääkaappi, grilli ja yöpymistarpeet. Olli Laine seuraa mökillään ruohon kasvua ja istuttamiensa sipuleiden puhkeamista tulppaaneiksi, hyasinteiksi, narsisseiksi ja amarylliksiksi. Linnusto on runsasta. Pihalla käyvät ja usein pesivätkin tiainen, västäräkki ja harmaasieppo. Sorsapoikue saattaa joskus tulla tepastelemaan pihalle. Olli on rakentanut pihalleen keittiön. Siellä on nuotiopaikka, kaasugrilli ja muurinpohjalettupannu. Keinuja on monia: puutarhakeinu, riippukeinu ja keinumatto. Itse rakennettuna ympäristötaideteoksena on Luovuus (Creativity). Sen alimpana osana on jääkauden sulamisvaiheen pyöristämä luonnonkivi. Sen päällä on punaiseksi maalattu laituripukki, jossa on ruostuneita kettinkejä. Teräsjalan päässä on puunjuurakko, jossa voi nähdä pitkäkaulaisen eläimen pään. Patsaan viereen on kasvanut vuosien varrella pihlaja. Mökillä on telttasaunaja vieraille yöpymisteltta. Kalastustarvikkeita on mökin sivustalla. Mökkikirjaan saavat vieraat kirjoitella. Olli itse merkitsee muistiinpanoja. Niistä on suoria tunnelmia. Mökkikirjastossa on lähes sata kirjaa, mm. luonnosta, elämästä, psykologiasta, filosofiasta ja teologiasta. Olli itse on kirjoittanut 20 kirjaa kymmenen vuoden aikana. Hän on eläkkeellä olen Alppilan kirkkoherra, joka on nyt ryhtynyt kirjailijaksi. Olli Laine kertoo tapahtumista, joita on ollut vuonna 2018, mm. Kallion kirkon Torstaina iltapäivänä –tilaisuuksista, joihin kutsutaan kiinnostava henkilö haastateltavaksi. Olli haastatteli piispa Irja Askolaa, josta on seikkaperäinen selostus. Kirkkoherra Riikka Reinan haastattelusta on myös pitempi kirjaus. Kirjan loppuun Olli on sijoittanut runonsa, joita hänelle on kertynyt 87. Niissä on luonnonrunoja, haikuja, Balladi vanhalle miehelle, mietteitä ja runouksia. Katri Karasma
12 Viikot 32-33/2019 Syyskuussa 2019 käynnistyy yli 65-vuotiaille suunnattu ravitsemustutkimus, johon Teillä on mahdollisuus osallistua. Tutkimuksen avulla pyritään kehittämään kotiin tarjottavien välipalojen aistittavaa sekä ravitsemuksellista laatua sekä parantamaan ikääntyneiden ravitsemusta. Tutkimuksen toteutukseen osallistuvat Fazer Food Services Oy sekä Fazer Group. Tutkittavat arvotaan omaan tutkimusryhmään (kaksi erilaista), jonka mukaan tutkimus etenee kunkin kohdalla. Kaikki tutkittavat saavat tutkimuksen aikana kaksi kertaa viikossa ilmaisen lounaan. Lisäksi interventioryhmä saa tutkimuksen aikana joka viikko viisi erilaista välipalaa. Välipalojen hyväksyttävyyttä ja käytettävyyttä selvitetään lyhyen kyselylomakkeen avulla, joka annetaan jokaiselle välipalalle erikseen. Kaikki tutkittavat saavat tietoa ruoankäytöstään. Tutkimus toteutetaan 9.9. 27.9.2019. Miten mukaan tutkimukseen? Tule rekrytointitapahtumaan Munkkiniemessä: pe 9.8. klo 11.30-14, ravintola TestEat, Laajalahdentie 23 ma 12.8. klo 11.30-14 ravintola Sinilintu, Laajalahdentie 30 Lisätiedot ja yhteydenotot: Sofia Siljama, puh. 050 477 7390 sofia.siljama@fazer.com Tervetuloa mukaan Voimavälipalat-tutkimukseen! HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us 1 000+ kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 aikaa ota itsellesi HELSINGIN AIKUISOPISTO OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS tanssi bollywoodia suorita kauppatieteen opintoja ohjelmoi pythonilla aktivoidu aivo-qigongilla tee valokuvazine laula rockia learn finnish opi koreaa kirjoita blogia Seuraava Munkin-seutu ilmestyy 21.8., aineistopäivä to 15.8. klo 12.