PELTIPOLIISEJA PUTKAHTELEE Kannattaa keventää kaasujalkaa. s. 4 MICHELINIT ALBY’S PIZZASSA Vihdoinkin aitoa napolilaista! s. 26 VANHAKIN KAIPAA RAKKAUTTA! Kaivokselan ostarin on annettu rupsahtaa. s. 18 pssst... s. 14 NRO 22 2 6 . H E L M I K U U T A 2 2 3 Keeps on dragging on.
2 KIRJAKAUPPA KERTOO SIVISTYKSESTÄ PÄ Ä K I R J O I T U S PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho ari@myrtsi.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Elina Iijalainen TOIMITUS Sirkka Inkinen Suve Pääsukene Ohto Pietinen Sini Salo KIELENHUOLTO Suve Pääsukene TAITTO Topias Dean KANSIKUVA Tommi Otsavaara JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@ myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi VAPAAEHTOISEKSI? Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme.Otahan siis yhteyttä osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnostaa. facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyräncolo, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi T Ä S T Ä L Ä H T E E MYRTSILÄISTEN enemmistö suhtautui varmaan positiivisesti, kun vajaa vuosi sitten saimme lukea uutisia Prisman tulosta Myyrmanniin. Tyytymättömyys nosti kuitenkin pian päätänsä, kun saimme kuulla, että Suomalainen kirjakauppa ja moni muu pienempi liike joutuu hyvästelemään Myyrmäen. Erikoistavarakaupan tarjonta on yksipuolistumassa. Kaikki eivät halua käyttää hypermarketin rekeistä poimittuja vaatteita eikä marketin kirjahyllyn valikoima pysty kilpailemaan oikean kirjakaupan kanssa. Hypermarkettien liikeideana on kuitenkin myydä paljon ja halvalla sitä, millä on suurin kysyntä. Erikoistavarakauppa täydentää tarjontaa yksilöllisten tarpeidemme mukaisesti. K-Citymarketin, Prisman ja Lidlin sijoittuminen saman katon alle lisää päivittäistavarakaupan hintakilpailua Myyrmäessä. Enää ei tarvitse lähteä edullisten ruokaostosten perässä Jumboon tai Selloon. Mutta joudumme edelleen suuntaamaan muualle tekemään kirja-, kodinkone-, urheiluvälinetai vaateostoksia. Varsinkin, jos haluamme tehdä hieman yksilöllisempiä valintoja. MYYRMANNIN neliöt ovat rajalliset, eikä nykyiseen kauppakeskukseen mahdu sekä kolmea hypermarkettia että monipuolista erikoistavarakaupan tarjontaa. Kauppakeskuksen omistaja Citycon Oyj ei myöskään näytä toistaiseksi luottavan Myyrmäen vetovoimaan samassa määrin kuin länsimetron varrella sijaitseviin kaupunginosiin. Myyrmanniin ei ole lähivuosina odotettavissa isompaa laajennusta. JÄLJELLE jää kauppakeskuksen naapurustoon rakennettavien kortteleiden kivijalat. Kaupunki on kertonut edellyttävänsä, että uusien kortteleiden kivijalkoihin toteutetaan runsaasti liiketilaa. Rakentajien suhtautuminen on ollut nihkeämpää. Sen lisäksi että liiketilojen menekkiin suhtaudutaan skeptisesti, niiden suunnittelu ja markkinointi vaatisivat oman, asuntomyynnistä erillisen organisaation. Liiketilamarkkinoiden osaamisen puutteessa rakennettavien liiketilojen pohjaratkaisuja eivät myöskään määrää kivijalkayrittäjien tarpeet, vaan se, mitä asuintaloihin on helpointa toteuttaa. Koska liiketilan kysyntään ei uskota, niitä vuokrataan nopeasti muuhun käyttöön. Tästä on hyvänä esimerkkinä Myyrmäenraitin ja Liesikujan risteykseen parhaimmalle liikepaikalle tullut päiväkoti. KIVIJALKAYRITTÄJÄT ostavat harvemmin liiketilaa omaksi ainakaan toiminnan alkuvaiheessa. Väliin tarvittaisiin sijoittaja, joka ostaisi tilat ja vuokraisi ne käyttäjille. Omistuksen hajoaminen liian monille tahoille vaikeuttaa sekin tilojen markkinointia. Kauppakeskusten etu on tilojen keskitetty omistaminen, ylläpito ja vuokraus. Voisiko samaa mallia soveltaa myös kivijalkaliiketiloihin? Maailmalta löytyy jo erilaisia ”outdoor mall” -tyyppisiä konsepteja. YLEISESSÄ keskustelussa kivijalkaliiketilan rakentamiselle on esitetty kaksi vasta-argumenttia. Vedotaan siihen, kuinka erikoistavarakauppa on siirtynyt verkkoon, tai kuinka Suomen sääolosuhteet eivät suosi kivijalkakauppaa. Kumpikaan väite ei ole aivan perätön, mutta toisaalta isoimmista kauppakeskuksista löytyy vielä varsin monipuolinen erikoistavarakaupan tarjonta, ja maailmalta löytyy vilkkaita kauppakatuja meihin verrattavissa sääolosuhteissa. Säältä on mahdollista suojautua myös erilaisilla arkkitehtonisilla ratkaisuilla kuten arkadeilla, kauppakäytävillä ja vastaavilla. VAIKKA äänikirjat ja nettikaupat ovat yleistyneet, kirjakaupalla voi olla merkitystä vetovoimatekijänä omaa asuntoa kerrostaloalueelta ostaville, sillä kirjakauppa tarjoaa mahdollisuuden uuden tarjonnan lehteilyyn. Kaupunginosien kehittäminen vaatisi kokonaisvaltaisempaa otetta, jonka yksi osa olisi aktiivisen kivijalkakaupan ja katuelämän kuratointi. ARI MARTINAHO Päätoimittaja ari@myrtsi.fi ”Kauppakeskuksen omistaja Citycon Oyj ei myöskään näytä toistaiseksi luottavan Myyrmäen vetovoimaan samassa määrin kuin länsimetron varrella sijaitseviin kaupunginosiin.”
3 U U T I S E H K O T HSY ilmoitti alkuvuodesta 2023 haluavansa purkaa Kaivokselan vesitornin kustannussyistä. Torni muutettiin vuonna 1992 Ilmatieteen laitoksen säätutkaksi, mutta se ei toimi enää sääasemana. HSY aikoo hakea purkulupaa vuoden 2023 aikana. Vesitorni sijaitsee Vantaan kaupungin omistamalla tontilla, eikä kaupungilla toistaiseksi ole sille uutta käyttötarkoitusta, mikäli torni purettaisiin. Uudessa yleiskaavassa tontti sijaitsee asuinalueella, mutta asuinrakentaminen vaatisi asemakaavamuutoksen. KAIVOKSELAN vesitorni on osa maakuntaja yleiskaavassa arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi arvioitua Kaivokselan asuinaluetta. Asemakaavassa suojelumerkintää ei kuitenkaan toistaiseksi ole. Asukkaat ovat olleet yhteydessä Kaivoksela-seuraan, joka harkitsee suojeluesityksen tekemistä ELY-keskukselle. Näin rakennusperintöarvot tulisivat perusteellisesti selvitetyiksi. “Vesitorni on tärkeä maamerkki ja kiinteä osa kokonaisuutta, joka tekee Kaivokselasta erityisen”, huomauttaa ANNUKKA LYRA Kaivoksela-seurasta. Kaivokselan arkkitehtuuri on säilynyt lähes koskemattomana ja oman aikansa oivallisena edustajana 1960-luvulta asti. SYKSYLLÄ aukeavan Lidlin tarroitukset ovat ilmestyneet Myyrmannin pohjakerrokseen Red Onionin viereen. Muutostyöt näkyvät nyt jo myös pysäköintihallin molemmissa kerroksissa, joista napataan tilaa myymälälle. Myyrmäkitalon puoleisen päädyn hissi on tällä hetkellä –1-kerroksen osalta pois käytöstä, mahdollisesti jopa ensi syksyyn asti, joten lasihisseillä riittänee ruuhkaa. PRISMA tulee S-marketin tilalle kahteen kerrokseen ja aukeaa syksyllä 2023. Uusi kulkuyhteys, yhteistyössä Cityconin kanssa toteutettava liukunauha, kulkee toisesta kerroksesta pysäköintihalliin asti. Jysk muuttaa vanhan tilansa viereen ja MYYRMÄEN keskustan työmaan kupeeseen on valmistunut uusia liiketiloja. Yhteen niistä on pesiytynyt Pikkulintu, Puotilassa alkunsa saanut legendaarinen olutravintolaketju. Ketjuuntumisessa kesti hetki. ”Alusta asti mietittiin, että idean voisi kopioida”, kertoo yrityksen omistaja Markku Ristevirta. ”Parikymmentä vuotta siinä meni.” Kun Puotilan ostarin purkamisesta ja uudisrakentamisesta tuli totta, vinkkasi tontin ostanut rakennuttaja muistakin tulevista liiketiloista. Ensin Pikkulintu avautui Kontulaan ja nyt Myyrmäkeen. Puotilaan palataan vuoden 2024 aikana. PIKKULINNULLE on tärkeää sijaita riittävän vilkkaassa paikassa, jotta asiakkaita riitMYYRMANNIN MUUTOSTEN VUOSI KÄYNTIIN OLUTRAVINTOLA PIKKULINTU PESIYTYI MYYRMÄKEEN O H M A N N I M I K Ä M E N O T I T I T Y Y K S S H H I V I E L Ä K I I T O S H ! avaa ovensa 2.3. Myös Musti ja Mirri ja Dressmann vaihtavat sijaintiaan. Liikkeiden aukioloissa saattaa olla katkoksia siirtymäaikoina. Kauppakeskuksen avaamisesta asti Myyrmannissa palvellut Myyrfoto on jo muuttanut toiseen kerrokseen Kotipizzaa vastapäätä. KAUPPAKESKUKSESTA hiljattain poistuneiden liikkeiden joukossa ovat mm. UFF, Suomalainen kirjakauppa, Tiger, Life, Cubus ja Click Shoes. Uuttakin on tulossa, kun Normal aukeaa lähempänä kesää Myyrmannissa. Uudistusten toivotaan valmistuvan syksyn 2023 aikana. K U V A : E L IN A II JA L A IN E N tää. ”Suurin osa asiakkaista on toivottavasti ja todennäköisesti läheltä”, Ristevirta sanoo. ”Mutta tosiharrastajia tulee ulkomailta asti.” Myyrmäkeen pääsee näppärästi, sen Ristevirta tietää itsekin. Seudut ovat tuttuja niiltä vuosilta, jolloin hän asui Malminkartanossa. Ristevirta on myös kuratoinut Myyrmäen ravintolan tauluvalikoiman. PIKKULINNUN konseptissa keskitytään juomiin. Ohjelmaa ei esitetä eikä taustamusiikkia ole. Tarjolla on 22 tarkkaan lämpötilasäädeltyä oluthanaa ja parisataa mallasviskiä. Vaihtoehtoja riittää silti myös mallasta vierastaville. Ravintola avattiin virallisesti ystävänpäivänä 14.2. Kesällä 82-paikkainen ravintola kasvaa terassialueella. KAATUUKO KAIKAN VESITORNI? H S Y H O R J U T TA A
4 LIESIKUJALLA katutasossa, Yallaa vastapäätä sijaitseva bilissalin ja baarin yhdistelmä, hiljattain viisivuotiaaksi ehtinyt MyBiljardi & Bar on laajentunut Kiinteistömaailman entisiin tiloihin. Katutason ikkunoita peittävät uudet teippaukset eivät kuitenkaan heijastele niinkään valtavaa tilojen laajennusta kuin lajikirjon kasvattamista, sillä suunnitelmissa on avata dartsja pokerihuoneet maaliskuussa 2023. Jo ennen uusia teippauksia baarilla oli viidensadan neliön tilat kahdessa kerroksessa, 15 biljardipöytää, joista yksi snookerpöytä, lasten biljardipöytä sekä oma sauna ja virkistystila. Toistaiseksi noin sadalla lisäneliöllä on saatu tilaa istumapaikoille ja uusille biljardipöydille. KÄVIJÄKUNTAAN kuuluu niin ammattipelaajia, harrastajia kuin tietysti huurteisen ohella biliksestä nauttivia kaveriporukoitakin. Toimituksen vieraillessa käynnissä on straight poolin suomenmestaruuskisat. “Vedämme hyvin paljon kisoja, eli olemme kilpailuihin keskittyvä biljardisali kautta baari”, kertoo MyBiljardi & Barin toinen perustaja, Rami. Kisoja järjestetään sekä viikolla että viikonloppuisin. “Parhaiden joukossa”, kommentoikin moninkertainen suomenmestari Markus Juva, kysyttäessä miten MyBiljard & Bar sijoittuu muiden PK-seudun bilissalien joukossa. LAAJENNUS on otettu Myyr York Timesin toimituksessa yllättyneen positiivisesti vastaan. Mutta miksi niin peittävä teippaus – eikö bilisbaari halua että ohikulkijat pääsevät kurkkimaan sisään? “Siihen on kaksi syytä. Toinen on se, että aurinko ja ulkoa tulevat valot ja heijastukset eivät saa tulla sisälle asti, koska ne häiritsevät pelaajia. Ja toinen on se, että suomalaiset eivät tykkää istua kaljalla niin että naapuri näkee”, selventää Rami. BILISBAARI KASVATTI KOKOAAN KO L O PA L L O S A L O N K I N O T S O FA S T ! MYYRMÄKEEN on tullut kaksi uutta ja uudenmallista nopeusvalvontakameraa. Ne sijaitsevat Vaskivuorentiellä ja Raappavuorentiellä. Uusissa kameroissa on ominaisuuksia, joita aiemmissa kameroissa ei ole ollut. Kuvat ovat aiempaa tarkempia ja terävämpiä, ja niillä on mahdollista jatkossa valvoa myös punaisia valoja päin ajamista. Nämä uudet valvontakamerat ovat siitäkin mainioita, että ne alkavat mitata nopeuksia paljon pidemmältä etäisyydeltä kuin vanhanmalliset. Valvontapisteet on valittu yhdessä Vantaan kaupungin kanssa, ja keskiössä on ollut lasten liikenneturvallisuus. Kamerat on sijoitettu koulujen ja liikuntapaikkojen läheisyyteen, alueille, joilla liikkuu paljon lapsia. PELTIPOLIISIPÄIVITYS MYRTSIN leffafestari esiteltiin Myyr York Timesin edellisessä numerossa työnimellä, mutta nyt virallinen versio on kääntynyt muotoon VUFF – Vantaan Urbaani Filmifestivaali. Se järjestetään 16.–19.3.2023 Kino Myyrissä ja Skenesalissa. Pop up Kino Helsingin JANNE HULKKONEN lähti järjestämään festareita kuultuaan tällaisesta toiveesta paikallisilta. TapahtuLEFFAFESTARI SAI NIMEN JA AJANKOHDAN V U F F ! V U F F-V U F F ! maa pilotoidaan tänä vuonna Länsi-Vantaalla. VUFFin elokuvatarjonta heijastelee ympäröivän kaupungin persoonallisuutta ja monimuotoisuutta. Osa elokuvista nähdään valkokankaalla ensimmäistä kertaa Suomessa. Luvassa on myös musiikkielokuvia dance along -näytöksinä. Festivaalin ohjelmisto julkaistaan maaliskuun alussa. vuff.fi K U V A : T O P IA S D E A N VANTAALAINEN radiokanava Roll FM keskittää toimintansa Myyräncoloon. Myyrmäkeen siirtyy Hiekkaharjun Puistokulmasta radioaseman päästudio ja lähetin. ROLL FM syntyi turhautumisesta kaupallisten radiokanavien musiikilliseen antiin. Se on toiminut radioaalloilla vuodesta 2015. “Aloitettiin täällä Päiväkummussa omakotitaloni ylimääräisessä makuuhuoneessa”, toimitusjohtaja ARI RAJALA kertoo. Täysin omilla ehdoillaan toimiva radioROLL FM RULLAA MYYRMÄKEEN P Y S Y TÄ Ä N PA I K A L L I S TA A J U U K S I L L A asema kuuluu FM-lähetyksenä ja Internetissä kolme erillistä kahden kuukauden pätkää vuodessa. “Valitettavasti emme ole saaneet vakituisia toimilupia FM-taajuuksille”, Rajala sanoo. “Jos rahoitus saadaan kuntoon niin jatkuva nettiradio avataan kesällä.” RADIOTOIMINNAN lisäksi asema ryhtyy järjestämään klubi-iltoja Skenesalissa. Ensimmäisenä vuorossa on lauluntekijöiden ESA ELORANNAN ja MARKO HAAVISTON yhteiskonsertti 3.3. U U T I S E H K O T
5 P*RNOSTA LUKEMINEN SALLITTU K I R J O JA A A A A A A A A A A A A A A A H H H H H H H H Myyrmäen kirjaston Pornosta lukeminen sallittua -teosnäyttely on esillä 20.2.–5.3.2023. Luvassa on muun muassa tietoa pornoteollisuuden värikkäästä historiasta, alan ympärillä vellovasta keskustelusta sekä siitä, mitä pornon kuluttaminen paljastaa meistä. Kysyimme kirjastonhoitaja PAULA HAAPASELTA, mistä teosnäyttelyssä on oikein kyse. Mistä ajatus teosnäyttelyyn tuli? Kimmoke pornoaiheisen teosnäyttelyn toteutukselle syntyi omalla kotisohvalla. Luin joitain vuosia sitten pornoteollisuuden syntyvaiheista kertovan tiiliskiven Alaston Hollywood, minkä jälkeen kiinnostukseni alaa kohtaan on laajentunut sen historiasta myös muihin osa-alueisiin. Alkusysäys tuli siis henkilökohtaisen kiinnostuksen kautta, mutta lopulta näyttelyn tarkoitus on tuoda esille kirjaston monipuolista kokoelmaa sekä edistää kriittistä lukutaitoa. Näyttelyn tehtävä on myös provosoida ja herättää keskustelua. Teosnäyttelystä onkin mahdollista antaa kirjallista palautetta, sillä aihe tulee todennäköisesti herättämään monenlaisia tunteita. Minkälaista kirjallisuutta teemaan liittyy? Pornoteollisuutta on mahdollista lähestyä monesta eri näkökulmasta, mikä tekee siitä otollisen teosnäyttelyn aiheen. Pornoa on tutkittu erityisen paljon sukupuolentutkimuksen kautta, mutta aiheesta löytyy myös kevyempää luettavaa, kuten pornonäyttelijöiden muistelmateoksia, esseitä ja pamfletteja. Kuinka laajasti teemaan liittyvää kirjallisuutta kirjastoista löytyy? Helmet-kirjastoista löytyy aihetta käsittelevää kirjallisuutta ihan mukavasti, mutta itse kaipaisin täydennystä eritoten suomenkielisen kirjallisuuden osalta. On myös huomautettava, että pornosta kiinnostuneen on tehtävä jonkin verran salapoliisityötä, jotta kaikki potentiaalisesti kiinnostavat teokset löytyvät. Esimerkiksi teosnäyttelystäkin löytyvä Älä katso! : seksuaalisuus ja rotu viihteen kuvastossa -niminen teos ei löydy hakusanalla “pornografia”, vaikka kirjassa käsitellään homopornoa yhden luvun verran. Terveiset teosnäyttelyyn saapuville: Kannattaa nykäistä kirjaston henkilökuntaa hihasta ja pyytää hakusanavinkkejä, jos pornoa käsittelevää kirjallisuutta ei tunnu löytyvän riittävän monipuolisesti. Kaikki teosnäyttelyn kirjat on tarkoitettu luettavaksi ja lainattavaksi, ja kaikki ovat tervetulleita tutustumaan näyttelyn teoksiin. Pornosta lukeminen sallittua -teosnäyttely 20.2.–5.3.2023 Myyrmäen kirjastossa Myyrmäen kirjaston teosnäyttely herättää keskustelua ja edistää kriittistä lukutaitoa K U V A : PA U L A H A A PA N E N S = sallittu, K18 = kielletty alle 18 v, S/K18 = omat alueet molemmille, T = Liput ennakkoon Tiketistä (Vp) = Vapaa pääsy Ti 28.2. klo 20.00 Kari Antila Quartet Lobby K18 (Vp) Ke 1.3. klo 19.00 Stella Polaris klubi Lobby K18, T Pe 3.3. klo 20.00 Roll FM klubi: Esa Eloranta & Marko Haavisto Skenesali K18, T Pe 3.3. klo 21.00 Lauri Schreck & Puhuri Lobby K18, T La 4.3. klo 22.00 Lobby Goes 70’s Lobby K18, T Ke 8.3. klo 19.00 Lobby Unplugged – Suvanne & Konttinen Lobby K18 (Vp) To 9.3. klo 9.30 Etsivätoimisto Nappi ja Meri hädässä – vuorovaikutteinen tanssisatu happikadosta Mamia Pe 10.3. klo 10.00 Etsivätoimisto Nappi ja Meri hädässä – vuorovaikutteinen tanssisatu happikadosta Mamia Pe 10.3. klo 20.00 Litku Klemetti Skenesali S/K18, T La 11.3. klo 22.00 Introducing: Aviapolis Big Band – Special Guest Star: Costello Hautamäki Lobby K18, T Su 12.3. klo 15.00 Etsivätoimisto Nappi ja Meri hädässä – vuorovaikutteinen tanssisatu happikadosta Mamia Ke 15.3. klo 20.00 Joonatan Rautio Fynk Lobby K18, T To 16.3. klo 9.30 Kisu Pikkulainen vaarojen varjoissa – vuorovaikutteinen tanssisatu perheen tärkeydestä Mamia To 16. – Su 19.3. Vantaan Urbaani filmifestivaali Skenesali Pe 17.3. klo 9.30 Kisu Pikkulainen vaarojen varjoissa – vuorovaikutteinen tanssisatu perheen tärkeydestä Mamia Pe 17.3. klo 19.00 Luolanainen – Minna Koskela Lobby K18, T La 18.3. klo 22.00 Tribune to Nina Simone Lobby K18, T Su 19.3. klo 15.00 Kisu Pikkulainen vaarojen varjoissa – vuorovaikutteinen tanssisatu perheen tärkeydestä Mamia Ke 22.3. klo 19.00 Stand Up! Mika Eirtovaara Lobby K18, T Pe 24.3. klo 20.00 Nothing for Money plays Dire Straits Lobby K18, T La 25.3. klo 19.00 Velmu-Klubi: Moska, Aivopaine Skenesali S/K18 Ke 29.3. klo 18.00 Jukka Gustavson & Street Level trio Lobby K18, T La 1.4. klo 20.00 Roll FM klubi Skenesali K18, T Su 2.4. klo 14.00 Iltapäivätanssit Skenesali Ke 5.4. klo 18.00 Stella Polaris Klubi Lobby K18, T To 6.4. klo 20.00 Dj-työpaja Open desk Skenesali K18 (Vp) Ke 12.4. klo 19.00 Lobby Jazz jam Lobby K18 (Vp) Pe 14.4. klo 19.00 Niko Ahvonen & Tilanteen herrat Lobby K18, T La 15.4 . klo 12.00 Lasten limudisco Skenesali Su 16.4. klo 15.00 Mykkä – nykytanssiteatteriteos perusteettomien syytösten vaikutuksesta minuuteen, sen hajoamiseen ja eheytymiseen. Skenesali K18, T Ke 19.4. klo 18.00 Stand Up! Jussi Simola Lobby K18, T La 22.4. klo 20.00 Arppa Skenesali S/ K18, T La 22.4. klo 20.00 Sami Pitkämö Heavy Metal Funk Lobby K18, T Ke 26.4. klo 19.00 Lobby Unplugged: Suvanne & Sommer Lobby K18 (Vp) Pe 28.4. klo 19.00 Aarne Häkkinen Jazz Orchestra levyjulkkarit Lobby K18, T La 29.4. klo 19.00 Southern Rock Vantaa Velmu Skenesali S/K18 Ke 3.5. klo 18.00 Stella Polaris klubi Lobby K18, T Pe 5.5. klo 19.00 Osmo Ikonen – Yhden miehen armeija Lobby K18, T La 6.5. klo 14.00 Iltapäivätanssit Skenesali Su 7.5. klo 19.00 Haloo Helsinki Tribuutti – Vaskivuoren alumnit Skenesali S/K18 (Vp) Pe 12.– La 13.5. Myyr York Rhythm & Jazz Festival Lobby & Skenesali K18, T Ke 17.5. klo 18.00 Stand Up! Aatu Raitala Lobby K18, T Ke 24.5. klo 19.00 Lobby Unplugged: William Suvanne & Petri Haapasalo Lobby K18 Pe 2.6. klo 20.00 Louhela Jam etkot Skenesali K18, T La 3.6. klo 20.00 Louhela Jam etkot II Skenesali K18, T Su 4.6. klo 20.00 Louhela Jam jatkot Skenesali K18, T Lobby Myyrmäki, Jönsaksentie 6 A 2. krs. Mamia Company, Jönsaksentie 6 A 3. krs. Skenesali, Jönsaksentie 6 katutaso www.myyrancolo.fi/tapahtumat Myyräncolo kevät
6 KATSETTA KAIPAAVAT MYKKÄ ESITETÄÄN MYÖS MYRTSISSÄ VA S K I K S E N N ÄY T E L M Ä 2 2 3 N Y K Y TA N S S I T E AT T E R I A S K E N E S A L I S S A VASKIVUOREN lukion kevään näytelmän taiteellinen prosessi on alkanut jo tammikuun alusta alkaen ja harjoitukset ovat täydessä vauhdissa. Kantaesitys Katsetta kaipaavat saa ensi-iltansa toukokuussa. Näytelmän käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Vaskivuorelle tuttu teatterintekijä ja alumni TIINA IISALA. Iisalan kädenjälkeä on saatu ihastella viimeksi vuonna 2022 musikaalissa Side Show, jonka Iisala suomensi ja ohjasi. Nyt keväällä 2023 on luvassa jotain aivan muuta, nimittäin naamioteatteria. NAAMIOTEATTERI on esittävän taiteen muoto, jossa esiintyjän kasvot on peitetty osittain tai kokonaan naamiolla. Puolinaamion kanssa esiintyjä saa ilmaista itseään puhuen, mutta kokonaamiossa esiintyjän tulee ilmaista itseään ilman puhetta. Naamionäyttelemiseen kuuluu perinteisesti tiettyjä sääntöjä, jotka liittyvät naamion pukemiseen sekä riisumiseen ja peittämiseen. Mimiikka, liike sekä lavakäyttäytyminen nousevat suurempaan osaan kuin mitä perinteisessä puheteatterissa on totuttu näkemään. TIINA IISALAN kiinnostus tyylilajia kohtaan syntyi jo vuonna 2015 Jyväskylässä. “Kävin katsomassa isobritannialaisen Vamos Theatren vierailuesitystä. Vaikka olin silloin tehnyt jo vuosikausia töitä ammattinäyttelijänä, en tiennyt naamioteatterista yhtään mitään. Heti, kun ensimmäinen hahmo astui näyttämölle ja katsoin silmiin tuota piirroshahmomaista naamiota, olin täysin myyty.” Esityksen jälkeen Iisala etsi lisää tietoa lajista, kävi kursseilla ja tilasi muutamia naamioita itselleen. Näytelmän esittelyteksti lupaa, että tuleT E K S T I S I N I S A L O K U V A : T O M I H Ä M Ä L Ä IN E N KUVA: KASPERI NORDMAN U U T I S E H K O T va esitys tulee muuttamaan käsitykset naamioteatterista. Iisala kertoo, kuinka naamioteatteri helposti mielletään joko antiikkiin tai keskiajalle jämähtäneeksi taidemuodoksi, jolla ei välttämättä ole suoraa kosketuspintaa nykyajan kanssa tai vaihtoehtoisesti vaikeasti ymmärrettäväksi kokeilevaksi ja taiteelliseksi nykyteatteriksi. “Vaskivuoren esityksessä naamiot tuodaan kuitenkin tähän päivään ja nuorten maailmaan. Hahmot ovat hyvin samaistuttavia ja heidän haaveensa ja pelkonsa ovat samoja kuin kenen tahansa, sinun tai minun. NÄYTELMÄN kantava teema on nähdyksi tulemisen tarve. ”Jokainen tahtoo tulla nähdyksi omana itsenään, mutta saattaa samalla jättää huomiotta jonkun toisen”, taustoittaa Iisala. Tarinan keskiöissä on joukko ylioppilaaksi valmistuvia nuoria sekä heidän läheisensä. Kun lakit painetaan päähän, moni asia muuttuu. Lukion turva jää taakse ja yhtäkkiä pitäisi osata olla aikuinen. HILJALLEEN kohti toukokuun ensi-iltaa mentäessä harjoitustahti tiivistyy. “Ensin treenasimme naamiotyöskentelyä yleisesti, sitten tutkimme näytelmän kohtauksia niin, että kaikki pääsivät kokeilemaan eri rooleja. Nyt harjoittelemme jo ensimmäisen puoliskon kohtauksia”, kertoo Iisala. Musiikin teokseen säveltää ja toteuttaa RAUL ELOVUORI , joka on niin ikään Vaskivuoresta valmistunut alumni. Puheen sijasta tarina kulkee eteenpäin musiikin ja liikkeen voimalla. “Naamionäytteleminen ei ole helppoa, mutta tiesin, että vaskivuorelaisille voi heittää haasteen ja siitä otetaan koppi. On aina hienoa päästä tekemään jotain uutta ja erilaista. Olen tosi ylpeä mun taitavista nuorista, jotka tekee hommia kuin ammattilaiset.” Katsetta kaipaavat on kantaesitys ja kirjoitettu varta vasten Vaskivuoren työryhmälle. MAMIA COMPANYN teos MYKKÄ sai ensi-iltansa KokoTeatterissa tammikuussa ja nähdään Myyrmäessä huhtikuussa. Nykytanssiteatteriteos on syntynyt KASPERI NORDMANIN kokemuksista oikeustaistelun ja sen aiheuttaman unettomuuden keskellä. Mykkä kuvaa sitä, miten perusteettomat syytökset vaikuttavat minuuteen, kuinka se hajoaa ja eheytyy jälleen. Teos on liikkeen ja tekstin dialogia, jossa NINA MAMIAN koreografia täydentää Kasperi Nordmanin kirjoituksia. Mykkä Skenesalissa 16.4.2023
7 (hyvinvointi) OLETKO huomannut, että Rio Grande suljettiin jo jokin aika sitten? Ravintola tyhjennettiin vihdoin viime vuoden lopulla ja tiloihin etsitään uutta, Myyräncolon kulttuuritalon henkeen soveltuvaa ruokaravintolaa. Rio Granden omistajat operoivat myös Molly Malone’s Topparia, jossa on sielläkin tapahtunut muutoksia. Toppari luopui toisesta kerroksestaan ja sitä myöten myös karaokesta, keskittyen ohjelmapuolella jatkossa DJja livebändi-iltoihin sekä bingoon. TOPPARIN toiseen kerrokseen onkin muuttamassa suurin osa Vernissan nuorten taidetoiminnasta. Tikkurilassa sijaitsevaa kulttuuritehdasta peruskorjataan. Myös Myyrmäessä tiloihin tehdään pieniä muutoksia, joten Vernissan toiminta Myyräncolossa käynnistyy syksyllä. VANTAANKOSKEN uudeksi kirkkoherraksi valittiin joulukuussa 2022 HANS TUOMINEN . Hän aloittaa tehtävässä 1.3. Aiemmin hän toimii Hakunilan seurakunnan kirkkoherrana. Siinä tehtävässä hän on ollut vuodesta 2010. Tuominen on aloittanut pappisuransa nimenomaan Vantaankosken seurakunnassa nuorisopappina 1995– 1999. Hän on myös asunut pitkään Martinlaaksossa kanttori-vaimonsa MARI TORRI-TUOMISEN kanssa. Vantaa on hänelle tuttu muutenkin, sillä ennen Hakunilan vuosia hän työskenteli Vantaan seurakuntien kasvatusasiain sihteerinä 2000–2010. HANS TUOMINEN on 52-vuotias ja koulutukseltaan teologian maisteri. Papiksi hänet vihittiin 1995. Rovastin arvonimen hän on saanut 2021. Tuominen on innokas musiikin ystävä, ja toinen rakas harrastus on suunnistus. Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo asettaa uuden kirkkoherran virkaan Myyrmäen Virtakirkolla su 23.4. klo 10. NUORTEN TAIDETOIMINTAA TOPPARIN YLÄKERTAAN VANTAANKOSKELLE UUSI KIRKKOHERRA M U C H O S M U U T O K S I A K I R KO S TA K U U L U T E T T UA K U V A : S A N N A V IH E R V Ä S
8 OLEN se tyyppi, joka matkustaessaan hakeutuu aina tutkimaan paikallisten puotien kemppareita. Ihanimpiin matkamuistoihini kuuluvat kroatialainen banaanishampoo, amsterdamilainen inkiväärihajuvesi ja pärnulainen huumaavalta tuoksuva hiuslakka. Ihan pian kempparimatkailu on mahdollista myös Myyr Yorkissa, sillä tanskalainen Normal rantautuu Länsi-Vantaalle kahden myymälän voimin. ”Martinlaaksossa liikkeemme avataan Martinlaakson Ostarille maaliskuun loppupuolella. Myyrmäessä avaamme vasta lähempänä kesää ja liikkeemme tulee sijaitsemaan Kauppakeskus Myyrmannissa. Julkaisemme tarkempia päivämääriä hieman lähempänä itse avajaisia. Mahtavaa päästä viimein avaamaan myös Vantaalle, me ja asiakkaamme olemme odottaneet tätä kauan!” kertoo Normalin maajohtaja JOHANNA VALLI . NORMAL on myymäläkonsepti, joka on laajentunut nopeasti ympäri Eurooppaa. Tällä hetkellä myymälöitä on Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Ranskassa, Hollannissa ja Portugalissa yhteensä noin 450. Ketju kertoo tarjoavansa laajan valikoiman erilaisia merkkituotteita, mutta myös tuotemerkkejä, joita ei ehkä tunneta yhtä hyvin, ja joihin olet mahdollisesti törmännyt vain ulkomailla. Laajaa vakiotuotteiden valikoimaa täydennetään jatkuvilla uutuuksilla. Normalin toimintatapaan eivät kuulu tarjoukset, kupongit tai alepäivät, vaan tuotteet ovat aina kiinteähintaisia ja edullisia, ostit sitten yhden tai viisi tuotetta. ”AVASIMME ensimmäisen myymälämme helmikuun 2021 lopussa Espoossa Kauppakeskus Selloon, joten olemme toimineet Suomessa ihan pian kaksi vuotta. Näiden kahden vuoden aikana olemme avanneet yhteensä 40 myymälää ympäri Suomen”, toteaa maajohtaja Valli. Laajennussuunnitelmiin kuuluu aktiivinen tilojen etsintä sekä uusissa kaupungeissa (Tornio, Savonlinna) että tutuissa paikoissa (Tampere ja Helsinki). Johanna Vallin mukaan tavoitteena on tarjota asiakkaille ainutlaatuinen ostokokemus joka kerta, kun he vierailevat myymälöissä. ”Jatkuvasti uudistuva valikoimamme houkuttelee asiakkaat tunnettujen ja vähemmän tunnettujen tuotteiden aarteenetsintään. Lisäksi meillä voi myös tutustua uusiin jännittäviin tuotteisiin, joita löytää ainoastaan Normal-myymälöistä”, kannustaa Valli meitä myyryorkilaisia. T E K S T I & K U VA S I R K K A I N K I N E N IHAN NORMAALI KAUPPA H I E N O M P I H A L PA H A L L I LABRA MUUTTI VIRTATALOON U U S H U S H O L L I MYYRMÄEN laboratorio muutti Virtataloon Rajatorpantielle juuri ennen joulua. Uudet, parisataa neliötä suuremmat tilat on remontoitu lattiasta kattoon laboratoriokäyttöön sopiviksi. ”Tämä on askel kohti parempaa”, HUSin vastuuyksikön päällikkö Muktar Osman kertoo. ”Uusissa tiloissa pystymme laajentamaan tutkimusvalikoimaa. Ei heti, mutta hiljalleen.” Laboratoriossa on pyritty siirtymään palvelemaan pääosin ajanvarauksella. Sen tarkoituksena on vähentää jonotusta, erityisesti aamuruuhkia. Ajanvaraus onnistuu sähköisesti helposti, mutta puhelimitse ajan saaminen on toimituksen kuuleman mukaan ollut hieman hankalaa. LABORATORIO sijaitsee Virtatalon ensimmäisessä kerroksessa, sisäänkäynti on suoraan pihatasosta kiviportaiden yläpäästä. Tervejalkaiset kipittävät portaat ylös kohtalaisen ketterästi, mutta uusi sijainti on saanut kritiikkiä esteettömän reitin pituuden ja pihan pysäköintiaikojen lyhyyden takia. T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E NYT voi heittää iloisin mielin hyvästit tylsälle ja pitkälle jonotukselle Myyrmäen ja Martinlaakson terveysasemilla. Samalla jonottaessa saatavien tartuntojen riski toivottavasti vähenee. Myyrmäessä ja Martinlaaksossa on nimittäin käynnissä pilotti, jossa sairaanhoitajalle voi varata ajan samalle päivälle kiireellisen hoidon tarpeen arviointiin. Osastonhoitaja EIJA VÄÄNÄNEN Myyrmäen terveysasemalta vahvistaa tämän jo sosiaalisessa mediassakin liikkuneen tiedon. ”Palvelu on tosiaan Maisan kautta käytössä, mutta toistaiseksi tarjolla vain Myyrmäen ja Martinlaakson alueiden asukkaille.” Näyttää siis siltä, että kerrankin meitä länsivantaalaisia suositaan. Eija Väänäsen mukaan ajan voi varata Maisa-sovelluksen kautta. ”Ideana on, että voi varata ajan sairaanhoitajalle sen sijaan, että tulee vuoronumerolla jonottamaan hoidon tarpeen arvioon walk in -vastaanotolle”, sanoo Väänänen. AJAN voi varata sairaanhoitajan kiirevastaanotolle vain samalle päivälle. Se tehdään kirjautumalla Maisaan, joka vaatii vahvan tunnistautumisen. Väänänen korostaa, että niiden, joilla on flunssan oireita, tulee pysyä edelleen kotihoidossa tartuntojen leviämisen välttämiseksi. ”Silloin voi tarvittaessa ottaa yhteyttä terveysasemalle puhelimitse.” Varauksen voi tehdä kirjautumalla Maisaan, joka vaatii tunnistautumisen pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla. Maisan vasemmassa laidassa olevasta valikosta löytyy kohta ”ajanvaraukset”, josta pääsee eteenpäin valitsemalla ”kiireellinen sairaanhoitajan vastaanotto samalle päivälle”. Sieltä avautuu lomake, jossa oleviin kysymyksiin pitää vastata, jotta pääsee eteenpäin varaamaan aikaa. TERKKARILLE JONOTTAMATTA A K U U T T I A S I O I S S A M A I S A A N M A R S U U T I S E H K O T
9 VANTAAN LIIKUNTAGAALASSA MARTINUS-SALISSA PALKITTIIN PARHAITA L I I K U T TAVA I LTA LÄNSI-VANTAALLA toimivan Vantaan Voimisteluseura ry:n HANNELE AHLQVIST sai Elämäntyöpalkinnon pitkästä ja ansiokkaasta urastaan. Hän on toiminut sekä Vantaan Voimisteluseuran että suomalaisen naisvoimistelun uranuurtajana ja kehittäjänä. Seuran toiminnanjohtaja ANU KUUSELA kommentoikin hänen toimintaansa edelläkävijänä sanoilla ”rohkea, lapsilähtöinen, luova ja määrätietoinen”. Liikuntagaalassa esiintyneen Ajattomat-ryhmän koreografia oli myös Hannele Ahlqvistin tekemä. ”Hän on esikuva minulle ja monelle muulle. Onneksemme hän on edelleen mukana toiminnassamme ja tuo yhä panoksellaan naisvoimisteluun liikkeen kauneutta, virtaavuutta ja elävyyttä”, ihastelee Anu Kuusela. Hannele Ahlqvist on ollut mukana Vantaan Voimisteluseurassa sen perustamisesta lähtien vuonna 1976. Hän on myös kehittänyt seuraa sekä liikuttanut tuhansia vantaalaisia pyyteettömästi. Suurseurassa on yli 3000 jäsentä, ja se on yksi Voimisteluliiton suurimmista jäsenseuroista. VUODEN vammaisurheilupalkinto myönnettiin PUHU JUNIORIT RY:LLE (unified-koripallo). PuHu Juniorit ry on yksi Suomen suurimmista koripalloseuroista. Seuran tarkoituksena on edistää koripalloharrastusta Vantaalla ja tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuus kasvaa urheilullisessa ympäristössä vastuullisiksi ihmisiksi. Unified-koripallon säännöissä sanotaan, että joukkue muodostuu kehitysvammaisista urheilijoista ja vammattomista partneripelaajista. Kentällä yhdessä joukkueessa pelaa samaan aikaan kolme urheilijaa ja kaksi partneria. Partnerit eivät saa olla dominoivassa roolissa kenttätapahtumissa. Peliaika otteluissa on 4 x 8 minuuttia ja peliä pelataan tavallisen koripallon säännöillä. Puhu Juniorit oli liikuntagaalan toinen palkittu Länsi-Vantaalta. Koripallon unified-toiminta Puhussa henkilöityy vahvasti valmentaja PIRJO ”PIKE” PELLIKKAAN , joka on toiminut sekä junioriettä unified-valmentajana jo vuosikymmenien ajan. Unified-toiminta alkoi Puhussa jo oikeastaan ennen kuin Euroopan komission tukema Special Olympics -nuorisohanke rantautui Suomeen vuonna 2010. ”Yhdenvertainen koripallotoiminta alkoi yhden kuusivuotiaan halusta pelata koripalloa vuonna 2005”, Pike muistelee. Pike Pellikka on toiminut Myyrmäen toimintakeskuksessa ja nykyisin Live-säätiössä työhönvalmentajana, joten siviilityö on tukenut valmentamista – tai sitten toisin päin. Molemmissa Pike Pellikka on palkittu ja arvostettu. Vuoden urheilija: Lara Pietilä (joukkuevoimistelu) Vuoden liikuttaja: Aisti Sport (mm. näkövammaisten jääkiekko ja maalipallo) Vuoden tulokas: Max Lampinen, Kenttäurheilijat-58 (yleisurheilu) Vuoden joukkue: Naisten viestijoukkue, Vantaan Hiihtoseuran Vuoden valmentaja: Kalmer Tramm, Vantaan Hiihtoseura Vuoden vammaisurheilupalkinto: PuHu Juniorit (unified-koripallo) Vuoden seuratoimija: Harri Mannermaa, Kenttäurheilijat-58 Elämäntyöpalkinto: Hannele Ahlqvist, Vantaan Voimisteluseura Urheilijan urapalkinto: nyrkkeilijä Edis Tatli Kaikki liikuntagaalassa 8.2.2023 palkitut toimijat P. 0400 577 477 WWW.TULIKUKKA.FI UOMARINNE 2 NAISTENPÄIVÄN (8.3.) KUKKALÄHETYKSEN VOIT TILATA VERKKOKAUPASTAMME TULIKUKKA.EKUKKA.FI Liity meidän kantaasiakkaaksi 15.3. mennessä ja osallistu 50€ arvoisen kukkakimpun arvontaan. Kantislaiseksi pääset liittymään osoitteessa nano.paljon.fi/1695 tai skannaamalla oheisen koodin: T E K S T I S I R K K A I N K I N E N
1 1983 valmistui Myyrmäkeen 100-paikkainen vanhainkoti Myyrinkoti. Se tarjosi tuolloin kokoontumistiloja paikallisille yhdistyksille ja eläkeläisjärjestöille, ja olikin luontevaa, että ne kokemusasiantuntijoina ottivat vastuulleen aktiviteettien ja toiminnan järjestämisen vanhainkodin asukkaille. “Tuolloin, pienen harjoittelun jälkeen, toiminta käynnistyi syksyllä 1985”, kertoo ULLA MUSTONEN , Myyrinkodin ystäväpiirin puheenjohtaja, joka toimii tällä hetkellä yhteyshenkilönä vapaaehtoisten ja vanhustenkeskuksen virikeohjaajien välillä. ALUSTA alkaen toiminta oli monipuolista. Ulkoiltiin, tehtiin käsitöitä ja askarreltiin, leivottiin ja myös runoja lauluryhmät toimivat. Erittäin tärkeäksi tuolloin toiminnan alkutaipaleella muodostui iltavahtimestaritoiminta. Kaupungilla ei ollut resursseja iltavahtimestarin palkkaamiseen ja siksi vapaaehtoiset ottivat asian hoitaakseen. “Se mahdollisti Myyrinkodin illan aukiolon ja omaisten tärkeät vierailut asukkaiden luona”, Ulla Mustonen kertoo. Vapaaehtoistyö Myyrinkodin ympärillä kasvoi ja parhaimmillaan mukana oli yli 100 vapaaehtoista. Laajaa toimintaa koordinoimaan perustettiin 1993 Myyrinkodin Ystäväpiiri. 2007 Myyrinkotiin tehty remontti siirsi ystäväpiirin toiminnan Isomyyriin, asukastilojen Toimintatuvalle. Siellä toiminta jatkui. Tehtiin käsitöitä, järjestettiin myyjäisiä ja kerättiin näin varoja Myyrinkodin asukkaiden virkistykseen. Saaduilla tuloilla kustannettiin hoivakodin asukkaille teatterija musiikkiesityksiä ja myös rakastettuja eläinvieraita. “Vieläkin koirakaverit Ylppö, Esko ja Viivi vierailevat usein vanhusten luona ja se on monille asukkaista viikon kohokohta”, Ulla Mustonen kertoo. Vuonna 2018 Ystäväpiiri sai myös työlleen tunnustusta, kun yhdistykselle myönnettiin Suomen Senioriteko -palkinto. NYT toimintaympäristö on Myyrmäessä voimakkaasti muuttunut. Vuonna 2019 valmistui uusi Vanhustenkeskus. Se lisäsi laitoshoidossa olevien vanhusten määrää. Sitten korona hiljensi toiminnan ja epävarmuus toiminnan jatkumisesta mietitytti. “Kun Asukastila Myyrinki muutti, 40 vuotta jatkunut vapaaehtoistyö oli vaarassa päättyä kokonaan. Pohdimme porukalla tilannetta ja kaikki olivat sitä mieltä, että toiminnan jatkaminen olisi jollain keinoin turvattava. Ratkaisu löytyi, kun päätimme, että Myyrinkodin Ystäväpiiri siirtyy osaksi Myyrmäen Eläkkeensaajien toimintaa”, Ulla Mustonen kertoo. Toiminnan jatkumiseen ollaan hyvin tyytyväisiä. “Suurin palkkio vapaaehtoistyöstä on hyvä mieli ja tunne siitä, että voi olla hyödyksi. Tätä iloa ja yhteisöllisyyttä haluamme tarjota pitkällä kokemuksella. Kaikki kiinnostuneet voivat edelleen tulla mukaan toimintaamme”, Mustonen vakuuttaa. Myyrinkodin ystäväpiiri / Myyrmäen eläkkeensaajat torstaisin klo 11.30 Monitoimitila Arkissa IsoMyyrin 3. kerroksessa MYYRINKODIN YSTÄVÄPIIRIN TOIMINTA JATKUU Y S TÄV Y Y S E I T U L E Y K S I N T E K S T I A R I M A R T I N A H O MYYRMÄENRAITIN sulkeminen syksyllä 2020 aiheutti erilaisia kiertoreittejä keskeiselle kevyen liikenteen väylälle. Virallinen reitti kulki aseman toiselta puolelta, mutta ketteräjalkaisimmat ovat koko ajan kiertäneet työmaan Paalukylänpuiston kautta. HIEMAN virallisempikin, edes hieman lyhyempi reitti on nyt avautunut Ruukkupolun kautta Kilterin koululle. Ruukkupolku 14:n rakennus valmistui etuajassa, ja uudet asukkaat ovat päässeet muuttamaan taloon. Kivijalkaan on avautunut ainakin olutravintola Pikkulintu ja ilmeisesti myös uusi ruokaravintola. MYYRMÄENRAITTI pysyy edelleen suljettuna Ruukkupolun ja Paalutorin välillä niin kauan kunnes maanalainen pysäköintihalli ja rakenteilla oleva Myyrin tähti valmistuvat vuoden 2024 alussa. Hartela haki hiljattain pidennystä tonttivarauksilleen, eli kahdelle rakennukselle ja niihin liittyville pihatöille. Alueen julkisiin kulkureitteihin myönnetty lisäaika ei vaikuta. Kaupungin on Myyrmäenraitin avaamisen jälkeen tarkoitus viimeistellä katualueita, mutta työ tehdään kulkua rajaamatta. MYYRMÄEN asukastila muutti helmikuun alussa pois Isomyyristä. Uusi sijainti on Myyrmäkitalossa osoitteessa Paalutori 3. Asukastila on keskeisellä paikalla Myyrmäen kirjastoa vastapäätä, Vantaa-infon vieressä. Tilaan kuljetaan Myyrmäkitalon sisältä. Samoihin tiloihin siirtyivät myös SPR:n ystävätoiminta ja Vantaan Järjestöringin maahanmuuttajille suunnatut monikieliset neuvontapalvelut. ASUKASTILASTA löytyy muun muassa tietokoneita asiakkaiden käyttöön, keittiö sekä ompeluja olohuoneet. Vanhaan asukastila Myyrinkiin Isomyyriin jäävät Alvi ry ja Cafe Popolo. RAITTI REMPALLAAN TAMMIKUUHUN 2024 ASTI ASUKASTILA MUUTTI MYYRMÄKITALOON YO U S H A L L N O T PA S S K I V E N H E I T O N PÄ Ä H Ä N U U T I S E H K O T Myyrinkodin ystäväpiiri on jo vuosia tuonut iloa ja elämyksiä vanhusten arkeen. Kuvassa yhteislaulua Myyrmäen vanhusten palvelutalossa. K U V A : M Y Y R IN K O D IN Y S T Ä V Ä P II R I
1 1 Mikko Viilo Diplomi-insinööri, kaupunginvaltuutettu Myyrmäen oma vihreä insinööri eduskuntaan! m ak sa ja : M ik ko Vi ilo mikkoviilo.fi Tervetuloa 7.3. Vihreän politiikan baari-iltaan! Mukana eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne. Wanda's klo 18 "Kestävä talous luo hyvinvoivia ihmisiä. Ja toisinpäin." TÄ R K E Ä N T I E D O N T U N T E M U S T I M E TRIVIA! Vastaukset. Eipä kurkita! Käynnistellääs taas niitä muistelusoluja. Verrytellään arvauslihaksia. Ja hep! 1a, 2a, 3b, 4b, 5b, 6c, 7a, 8b, 9b, 10a 1. Minkä lajin edustajana Louhelassa lapsuutensa viettänyt Iiro Järvi tuli tunnetuksi? a) jääkiekkoilijana b) jalkapalloilijana c) yleisurheilijana 2. Vantaan Voimisteluseuran toimitilat sijaitsevat a) Silvolan teollisuusalueella b) Myyrmäen urheilupuistossa c) Sanomalassa? 3. Michaela Mouan laji aktiiviurheilijana oli a) uinti b) koripallo c) lentopallo? 4. Missä lajissa KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi on saavuttanut SM-pronssia Länsi-Vantaalla asuessaan? a) suunnistus b) pöytätennis c) jousiammunta 5. Myyrmäen ensimmäinen jäähalli valmistui a) 1979 b) 1981 c) 1984? 6. Mikä näistä ei ole Veikkausliigan otteluita Myyrmäessä pelannut seura? a) Atlantis FC b) PK-35 c) Vantaan Pallo 7. Mihin länsivantaalaista talviurheilukeskusta hyppyrimäkineen suunniteltiin 1960-luvun lopulla? a) Raappavuorelle b) Petikkoon c) Keimolaan 8. Kuka teki Myyrmäen yleisurheilukentän avauskilpailuissa 10.6.1979 syntyneen Suomen ennätyksen? a) Arto Härkönen b) Matti Niemi c) Leena Spoof 9. Myyrsport-niminen urheiluliike toimi aluksi a) Kaivokselan ostoskeskuksella b) Uomatiellä c) Virtatiellä? 10. Mikä on Länsi-Vantaan vanhin urheiluseura? a) Keimolan Kaiku ry b) Kaivos-Veikot ry c) Voimisteluja urheiluseura Pirkat ry ETSITKÖ HARKKAPAIKKAA? Myyräncolo ja MYYRMÄKI-liikkeen ympärille rakentunut yhteisö tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia eri alojen opiskelijoille. Lisää infoa osoitteessa: www.myyrancolo.fi/harjoittelu
1 2 WANDA’SIN ENTINEN RAVINTOLOITSIJA ETSII UUTTA URAA WIELÄ WÄHÄN WASKESTA P U I G O T P U S S I I N W E N A A ! WANDA’S Kitchen and Lounge -ravintolaa vuodesta 2015 saakka pyörittänyt TOMI PUIKKONEN on myynyt suurimman osan ravintolasta yhtiökumppanilleen TONI AALLOLLE . Kaksikon yhdessä juuri korona-ajan kynnyksellä perustama Pub Waski on puolestaan myyty kokonaan uusille omistajille, joita Puikkonen kuvailee “rennoiksi ja hyviksi tyypeiksi”. PUIKKOSEN motiiveista myymiseen on liikkunut huhuja, joiden todenperäisyyttä toimitus ryhtyi tarkistelemaan. Villeimmissä väitettiin Puikkosen luopuneen ravintoloista, koska hän haluaisi asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Tomi Puikkonen tyrmää ajatuksen hämmästyneenä ja ehkä hiukan hämmentyneenäkin. ”Poliitikkohuhuissa ei ole mitään perää. Tosin politiikka on kyllä kiinnostanut aina, mutta en ole alalle hakeutumassa.” Puikkonen toteaa, että hänen luopumisessaan ravintoloista ei ole mitään draamaa. ”Väsyin alaan ja haluan vaihtelua. Tulin ravintola-alalle ihan uutena, ja korona-aika oli raju. Se horjutti turvallisuuden tunnetta. Selvisin siitä kuitenkin kuivin jaloin. Wanda’s oli minulle elämän suuri korkeakoulu”, sanoo Puikkonen ja jatkaa tuumailleensa, että ehtii hyvin tehdä vielä 1–2 uraa ennen eläkeikää. ELÄMÄSSÄ pitää Puikkosen mielestä tehdä rohkeita ratkaisuja ja toimia oman hyvinvointinsa hyväksi. Hän ei ainakaan heti ole suunnittelemassa uuden yrityksen peT E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E rustamista. ”Pidän tätä myyntiä positiivisena asiana ja odotan innolla uusia haasteita. Tonilla on intohimona ruoka. Hän jatkaa Wanda’sia.” MYYRMÄEN keskustaan on tullut ja on tulossa uusia ravintoloita. Puikkosen mielestä niitä kyllä mahtuu Myyrmäkeen, mutta hän pohtii, riittääkö alueen asukkailla ostovoima. Jos ravintoloiden halutaan pysyvän, niissä pitää myös käydä. Viikonloput eivät Puikkosen mielestä ole ongelma, sen sijaan arkipäivät ja sunnuntait pohdituttavat. ”Sunnuntai on yrittäjän kannalta ihan superkallis”, hän toteaa. ”Myyntiä pitää olla todella paljon, varsinkin, jos on muutakin henkilökuntaa kuin omistajat.” Puikkosen kokemuksen mukaan ravintoloilla on parhaat mahdollisuudet pärjätä siellä, missä ihmiset ovat muutenkin. Siksi Pub Waskikin sijoittui Paalutorille, Myyrmäen keskusaukiolle. “Ihmiset menevät sinne, minne on lyhin matka, ja toisaalta ovat hyvin uskollisia paikalle, jossa ovat aina tottuneet käymään”, sanoo Puikkonen. MUTTA mitä Tomi Puikkonen itse nyt siis aikoo? ”Minulla säilyi pieni osa yhtiötämme, ja olen sen hallituksessa. Nyt etsin kuitenkin jotain ihan muuta, ja olen aika innoissani ja positivistisella mielellä. Olen onnellinen. Haluan mennä muille töihin enkä yrittäjäksi, mikä minua vähän itseänikin ihmetyttää. Minulla on kuitenkin voimakas tunne tästä.” Myyr York Timesin toimitus toivottaa onnea työnhakuun! PUB WASKEN omistajat vaihtuivat vuodenvaihteessa. TOMI PUIKKONEN ja TONI AALTO myivät sen Tulikuuma kumpu Oy:lle, jonka yrittäjät ovat TUOMO RAUTIO Mäntyharjulta, JYRI KETTUNEN Kuopiosta ja SANTTU KANKKUNEN Varkaudesta. Yrityksellä on ennestään melkoinen ravintolaketju; Waski on jo heidän 30. ravintolansa. Vantaalla niistä sijaitsee ennestään Unelma Happy Bar Hakunila, muut ovat pitkin poikin Suomea. Santtu Kankkunen kertoo Waskesta lupsakalla savon murteella seuraavaa (suomennettu toimituksessa): ”Waski oli meille luonteva kohde, sillä se oli valmiiksi meidän näköisemme. Paikka on hieno, ja Waskella on valmiiksi hyvät suhteet ympäristöön, kuten paikallisiin asukasliikkeisiin ja Louhela Jamiin, mikä on hyvä asia.” WASKEN uusien yrittäjien muissa ravintoloissa on heidän nettisivujensa mukaan tarjolla herkullista pubiruokaa. Toteutuuko se myös Waskessa? Kankkusen mukaan edellytykset pieniin annoksiin ovat olemassa, joten luvassa on todennäköisesti vähän enemmän kuin sipsejä ja pähkinöitä. “Ei kuitenkaan à la cartea. Pubiruoka on nyt ravintolapäällikön harkinnassa”, sanoo Santtu Kankkunen. MUUTTUUKO jokin Waskessa? ”Karaoke on uutta. Sitä oli aiemmin satunnaisesti, mutta nyt sitä on alkuun joka viikonloppu perjantaisin ja lauantaisin yhdeksältä illalla. Kesään mennessä karaokea järjestetään myös arki-iltoina. Tietovisoja ja bingoa jatketaan. Ohjelmallisuus, jota Waskessa on ollut, halutaan tosiaan säilyttää”, sanoo Kankkunen. Kesäterassia Wasken uudet yrittäjät suunnittelevat samankaltaiseksi kuin viime kesänä. Vantaan kaupungin kanssa torialueen käytöstä ei kuitenkaan ole vielä neuvoteltu. MYYR YORKIIN mahtuu kaikenlaisia ihmisiä, joten toivottakaamme lupsakat savolaiset tervetulleiksi Paalutorille. U U T I S E H K O T K U V A : E L IN A II JA L A IN E N
SINUN EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAASI VANTAALLA Vaalipäivä 2.4.2023 Ennakkoäänestys 22.-28.3.2023 FRIDA FORSBLOM-PRITTINEN PATRIK KARLSSON KRISTIAN REHNSTRÖM LAURA JOHANSSON Maksaja: RKP Uusimaa YHDESSÄ ETEENPÄIN FUNDA DEMIRI lähihoitaja, alueja kaupunginvaltuutettu www.fundademiri.fi JUSSI SARAMO kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja www.saramo.net GASHAW BIBANI aluevaltuutettu, terveydenedistäjä (AMK), työvalmentaja www.bibani.fi UUSIMA A Luota alueesi ammattilaiseen!
1 4 Drag saapui Myyr Yorkiin tuoden mukanaan glamouria, dekadenssia ja hillittömät bileet T E K S T I T S I N I S A L O K U VAT T O M M I O T S AVA A R A HOUSE OF AUER HOUSE OF AUER on vuonna 2016 Vantaan Koivukylässä perustettu dragkollektiivi, joka omien sanojensa mukaan ammentaa inspiraatiota meemeistä, SINIKKA PUOLUKKA NAGRIGORIJEVASTA , TARJA HALOSESTA sekä itsepalvelupesuloista. Kollektiivi saapui helmikuussa ensimmäistä kertaa Myyr Yorkiin tuoden mukanaan Cocktail Auer Drag Show -nimisen klubinsa Lobby Myyrmäkeen. House of Auerin klubeja on aiemmin pidetty Itä-Vantaalla Vernissassa, mutta nyt ryhmä on valloittamassa Länsi-Vantaan. “OLEMME kyllä hyvin vantaalainen kollektiivi. Kaikki alkoi Koivukylästä vuonna 2016. Vietettiin mun kämpillä paljon aikaa ja päivitettiin meemitiliä Instagramissa”, kertoo JONAS , joka on kollektiivin yksi neljästä perustajajäsenestä. Jonas on artistinimeltään SLAYA BIT ja tällä hetkellä kollektiivin ainoa vantaalainen. Hän tekee päivätyönsä ohella dragia sekä juontoja dj-keikkoja. “Olen arjessa tosi tylsä ja sulkeutunut. Drag on minulle tapa purkaa tarvetta ilmaista itseäni ja kokeilla itseni eri puolia.” KOIVUKYLÄN lähiöstä oli haastavaa päästä eteenpäin, sillä kokemusta esiintymisestä ei ryhmän perustamisvaiheessa vielä House of Auer neitsytmatkalla LänsiVantaalla ollut. Vasta omien klubien järjestäminen Tikkurilan Vernissassa avasi ryhmälle mahdollisuuksia. “Ei kukaan halunnut buukata meitä, koska oltiin ihan nobodyja. Sit päätettiin, että jos kukaan ei halua buukata meitä keikalle, niin järjestetään sitten oma klubi”, kertoo JULIA . Artistinimeä YULIA VAGINA käyttävä Julia on valmistunut kulttuurituotannon kandidaatiksi Lontoosta ja asuu nykyisin Helsingissä. Ryhmä on kulkenut pitkän matkan kuuden vuoden aikana, sillä nykyisin keikkoja buukataan jo ympäri Suomen. Esiintymisiä on ollut myös Virossa asti. “SE eka tapahtuma oli meidän kaikkien debyytti-ilta. Toki ollaan sen jälkeen annettu mahdollisuuksia myös uusille esiintyjille ja vierailijoille, mutta vain me neljä ollaan the original House of Auer”, muistuttaa VICTOR . Victor opiskelee kulttuurituottajaksi ja kertoo kiinnostuksensa alaa kohtaan tulleen dragin kautta. Victorin artistinimi on VICTORIA LINE. “Ei kukaan kiinnittäisi minuun mitään huomiota arkisen näköisenä, mutta kun on meikit naamalla ja upea asu, niin sitten huomiota tulee. Kyllähän me kaikki rakastetaan huomiota.” NELJÄS ryhmän jäsen SILJA , eli ANA REXX, on visuaalinen taiteilija Tampereelta ja opiskelee tällä hetkellä medianomiksi ammattikorkeakoulussa. “Dragin avulla tuon esiin jotain puolta itsestäni, joka ei ole arjessa näkyvillä. Drag on minulle jollain tavalla saturoitu versio itsestä tai jostain tietystä puolesta itsessäni”, kertoo Silja. Muut ryhmän jäsenet komppaavat Siljaa. Victoria Line, Slaya Bit, Yulia Vagina ja Ana Rexx poseeraavat tottuneesti kameralle.
1 5 D R A G M E T O T H E M O O N S U O M I D R A G I N LY H Y T O P P I M Ä Ä R Ä Nykymuotoisen suomalaisen dragin historia ulottuu noin viidenkymmenen vuoden taakse, vaikka juuret näyttävät ulottuvan yhtä kauas kuin koko näyttämötaiteen. Drag tuntuu pakenevan määritelmiä, sillä ilmiö on niin kupliva ja taipuisa, ettei tarkkoja rajoja voida vetää. Dragin perinteisessä ytimessä on ollut usein sukupuolella leikittelevä parodia ja poliittinen satiiri, mutta uusi vuosituhat on tuonut mukanaan uudenlaisia artisteja ja entistä enemmän tapoja tehdä dragia. Teemoja ammennetaan rohkeammin myös vakavista yhteiskunnallisista teemoista. Valtavirtaistuneen viihdemuodon rinnalla elää valtavan vahva underground-kenttä. Ensimmäiset koko illan dragshowt nähtiin Suomessa kesällä 1979, jolloin lehdistössä saatettiin puhua “rättisouvista”. Oletus tuohon aikaan oli, että kyseessä on miesten tekemä viihde, vaikka mukana oli silloinkin myös yksittäisiä naisia. Dragin perinteisiin ovat vaikuttaneet myös elokuvat, kuten Pink Flamingos (1972), joka nosti kansainväliseen suosioon yhdysvaltalaisen dragartisti Divinen eli Harris Glenn Milsteadin. Muita kulttielokuvia olivat The Rocky Horror Picture Show (1975) sekä ranskalainen La Cage aux folles, suomeksi Hullujen häkki (1978). Suomessa dragista alkoi tulla valtavirtaa vasta 1990-luvun puolivälin jälkeen. Mainetta niittivät esiintyvät ryhmät Superdames ja LesBoys. Ensimmäiset Miss Drag Queen -kisat pidettiin vuonna 1997 ravintola Don’t Tell Mamassa. Dragin historia limittyy vahvasti seksuaalija sukupuolivähemmistöjen (LHBTIQA+) historian kanssa ja se on kulkenut pitkän matkan kaiken kansan viihteeksi. Nykyään kuningatar voi olla king ja king voi olla queen – tai mitä tahansa muuta. Drag on levinnyt turuille, toreille ja teatteriin. Taidemuoto on pirstaloitunut yhä pienemmiksi lajityypeiksi. Underground-drag on rajoittamaton ja kokeellinen esittävän taiteen muoto. Sen ilmaisuvalikoimaan kuuluu tarinoita, laulua, tanssia, lausuntaa tai spoken wordia. Underground-dragissa kuka tahansa, sukupuolesta ja ulkonäöstä riippumatta voi tehdä sitä. Laji on kaikille avoin, ja se voi tarkoittaa jokaiselle artistille hieman eri asioita. Lähde: Aarnipuu (nyk. Forsström) Tiia 2010; Sinivalkoisissa höyhenissä – suomalainen drag. LIKE-kustannus. Kokonaisvaltainen Myyr York -klubikokemus ja viittauksia 1990–2000 -lukujen popkulttuuriin ESITYSPAIKKANA Lobbyn voi nähdä eräänlaisena ryhmän paluuna juurilleen, sillä underground-dragia on totuttu näkemään juuri intiimeissä klubimaisissa urbaaneissa tiloissa. Loppuunmyydyn kaksiosaisen illan aikana nähtiin glamouria, vauhtia ja huumoria tirskuva esitysnumeroiden kimara. House of Auerin kutsumana esiintyi myös vierailevia dragtaivaan tähtiä, joista osa nousi parrasvaloihin ensimmäistä kertaa. Erityisesti mieleen jäi Slaya Bitin suvereeni esitys hulavanteineen sekä viimeinen vieraileva artisti ANAFINA SLICK , joka tulkitsi pianisti MR. RIPSI PIIRAKAN kanssa tuttuja pophittejä tuorein sovituksin. Erityinen kiitos myös sensuellille BARBIANALLE , sympaattiselle Yulia Vaginalle sekä Slaya Bitin ja Victoria Linen hersyville välispiikeille. Jokainen artisti hullaannutti omalla tavallaan ja esityksiä olisi voinut katsoa vielä pidempäänkin. COCKTAIL AUER DRAG SHOW lupasi täydellisen ja kokonaisvaltaisen Myyr York -klubikokemuksen. Ja sen saimme. House of Auerin seuraava klubi järjestetään Lobbyssa lauantaina 6.5.2023. House of Auer odottaa jo seuraavaa klubi-iltaa, joka pidetään toukokuussa.
1 6 VARIA PALVELEE Graffiteista Galiciaan ANNA MERILUOTO toimii lehtorina matkailualalla ja huokaa: ”Suoritimme melkoisen digiloikan lyhyessä ajassa, joten olemme entistä paremmissa asemissa nyt kun tilanne on tasaantunut”. Hakijamäärät alalle laskivat, kun matkustamisen rajoitteet iskivät, eikä rajoitusten kestostakaan ollut tietoa. Matkailualan opintoihin kuuluu myös opastusten tekeminen ja niistä tuli kokoontumisrajoitusten takia mahdottomia. Opettajat ratkaisivat asian videoimalla reitit ja viemällä reitit nettiin, jolloin opiskelijat saivat mahdollisuuden suorittaa tehtävänsä etänä. Nyt, kun tilanne on toinen, on monille ensimmäinen tehtävä ollut opastaa Myyrmäen upeat katutaidepolut. LENTOKENTÄN läheisyys on ollut valtava etu, mutta pandemian aikana ovet menivät kiinni sielläkin. ”Kyllä lentokenttä on sekä tärkeä yhteistyökumppani että yksi vetonauloistamme”, toteaa Meriluoto ja jatkaa: ”Sekä lentokoneasentajan tutkintoa opiskelevat opiskelijat että matkailualan opiskelijat ovat hyötyneet paikallisuudesta.” Yritysyhteistyön hedelmiä saadaan nauttia myös kansainvälisesti erityisesti messuja tapahtumatyössä. Opiskelijat tekevät työharjoitteluja muun muassa matkamessuilla, marraskuisessa ”Slush”-tapahtumassa ja onpa joku päätynyt vaihdossa jopa Espanjaan viinitilalle oppaaksi. Viime matkamessuilla töitä tehtiin Espanjan Galician matkailuosastolla ja opastettiin messuvieraita. ”Pyrimme opinnollistamaan tilaisuuksia sitä myöten kun uusia ja kiinnostavia ilmaantuu”, kertoo Anna Meriluoto joustavista metodeista. Matkailualalla on kotimaassakin imua, ja monet kokevat kausityön omakseen. Lappi talvella ja kesät Välimerellä opastamassa, miksipä ei? Harppaus hyvinvointia kohti ”Korona-aika pakotti miettimään, miten ammatissa voi palvella parhaiten ja uudella tavalla”, kiteyttää ammatillinen opettaja HENNA VARONEN lähihoitajaopiskelijoiden mietteitä. Maailma muuttui osin pysyvästikin, vaikka pandemian pahin leviämisvaihe onkin ehkä ohi. Hoiva-alalla oli jo kehitetty uusia ratkaisuja, mutta niitä ei välttämättä ollut vielä yleisesti käytössä. Viruksen aiheuttamien poikkeusolojen myötä etävastaanotot, lääkerobotit ja omaolo-potilaspalvelut tulivat jäädäkseen käytännöiksi hoitokontakteissa. Opetuksessa siirryttiin hybridiopetukseen – osa etänä, osa lähiopiskelussa pienryhminä. Meille Myyr Yorkin asukkaille Varia ammattiopiston tutuin osa saattaa olla elintarvikeala, jonka leipurikondiittoriopiskelijat myyvät herkullisia tuotoksiaan myymälässään. Tällä kertaa jututimme kuitenkin matkailualaa sekä sosiaalija terveysalaa, joille molemmille koronapandemia aiheutti haasteita. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N Variassa opiskelee vuositasolla noin 6000 eri alojen opiskelijaa ja henkilökuntaa on yli 300. Rehtorina toimii Pekka Tauriainen. Variassa voi opiskella 17 eri perustutkintoa, 11 ammattitutkintoa ja 4 erikoisammattitutkintoa. Lisäksi voi suorittaa tutkinnonosia ja lyhytkursseja. Oppisopimuksella voi Varian kautta opiskella minkä tahansa ammatillisen tutkinnon. Varian Myyrmäen toimipisteessä voi opiskella elintarvikealaa, matkailualaa, sosiaalija terveysalaa, sähköja automaatioalaa, tietoja viestintätekniikkaa ja turvallisuusalaa. VANTAAN AMMATTIOPISTO VARIA P A L V E L U V A L M I U D E S S A K U V A : S E C R A N A L C A N
1 7 VARIA PALVELEE Monialainen koulutus Hyvinvointiteknologia on uusi osa-alue sosiaalija terveysalan opinnoissa. Se on tekniikkaa, joka on kehitetty ihmisten turvallisuuden, toimintakyvyn, osallistumisen tai omavaraisuuden säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Monille tuttuja laitteita ovat turvahälyttimet, lääkemuistuttajat ja mobiilisovellukset, kuten kuulovammaisille ja huononäköisille tarkoitetut apuvälineet. Hoivakotija sairaalaympäristöjen käytössä on muun muassa potilasnostimia ja kulkuhälyttimiä. Hyvinvointiteknologia on valinnainen, 15 opintopistettä käsittävä tutkinnon osa, jossa on mukana lähihoitajaopiskelijoita ja tietoja viestintätekniikan opiskelijoita. Opinnoista valmistutaan joko hyvinvointiteknologiaasentajaksi tai lähihoitajaksi. ”Työelämään siirryttäessä teknologiaosaaminen on iso etu”, vahvistaa Henna Varonen. Taitaja2023 Monen ammattiopiston oppilaita osallistuu vuosittaisiin Taitaja-kilpailuihin, jotka järjestää Skills Finland ry yhdessä paikallisten koulutuksen järjestäjien ja heidän yhteistyökumppaniensa kanssa. Tammi–helmikuun vaihteen semifinaaleissa 1 646 opiskelijaa kilpaili 47 eri lajissa ja niiden parhaimmisto jatkaa 8.–11.5. järjestettäviin Taitaja2023-finaaleihin kilpailemaan suomenmestaruuksista. Hyvinvointiteknologia oli vasta toista kertaa kilpailtavissa. Koska aihe oli niin uusi, oli vaikeaa saada osallistujat semifinaaleihin. Lopullinen päätös tehtiin päivän varoitusajalla. “Vasta kun osallistuu, tietää mitä asioita siellä arvotetaan”, Henna Varonen hymyilee. Niinpä kukaan ei tiennyt, kuinka tarkkaa tuomarointi olisi tai mistä asioista saisi pisteitä. Ensimmäinen osallistumiskerta otettiinkin enemmän harjoituksen kannalta. Mukaan ilmoittautui neljä rohkeaa opiskelijaa. Yksi heistä oli RINRADA NAMWONG . Kilpailutehtävänä oli Bee-Bot laitteiden hyödyntäminen ja siihen kuului tehtävän suunnittelu, ohjelmointi ja toteutus. Lattiarobottia käytetään muun muassa hoiva-alalla, päiväkodeissa tai alaluokilla ohjauksen, suuntakielen ja ohjelmoinnin opettamiseen. Tehtävän ohjeistuksen virallisen oloinen kieli ja tiukka valvonta varmasti lisäsivät kilpailijoiden jännitystä. Taitaja-kilpailu antaa mahdollisuuden tarkastella koulutuslinjaa kokonaisuutena ja ammatillisissa tutkinnoissa edellytettävää osaamista. Kansallisen osaamisen standardi, joka kilpailuissa näkyy riippumatta siitä, mistä koulusta tutkinto on, herättää myös työnantajapuolella luottamusta. Monta väylää tutkintoon Varian opiskelijalla on monta mahdollisuutta valita jo opiskeluaikana itselleen sopiva polku. Jollakin se voi viedä suoraan työhön, työelämässä oppimiseen tai oppisopimukseen. Joku voi valita ammattikorkeakoulujen väyläopinnot jo Variassa opiskelunsa aikana. Varia järjestää myös tapahtumia yhdessä Metropolian ja Laurean ammattikorkeakoulujen kanssa, mikä voi avata opiskelijalle edelleen uusia näkymiä. Tulevaisuudessa tavoitteena voi olla ammatti, jota ei vielä ole keksittykään. ”MYYRMÄKI on hieno paikka opiskella”, Henna Varonen toteaa. Hyvät joukkoliikenneyhteydet, digialustat, verkostot ja yhteistyökumppanit ovat tärkeitä Varialle. ”Jos vielä saa jotain toivoa, niin paikallista yhteistyötä hoiva-alan yritysten kanssa”, päättää ammatillinen opettaja Henna Varonen. Varialle rakennetaan uusi kampus Vehkalaan, jonne siirrytään suunnitelman mukaan vuoden 2024 syksystä alkaen. Varian toimipisteet keskitettäisiin vuoden 2026 syksystä alkaen Vehkalaan ja Jokiniemen uudelle kampusalueelle. Myyrmäen kampuksen tontille on puolestaan suunniteltu uutta Ojahaan yhtenäiskoulua. ”Päivä oli kiva, vaikka vähän jännitti. Osa tehtävistä oli hieman vaikeita minulle kielen takia, mutta ihan hyvin osasin”, kertoi Rinrada Namwong. K U V A : S IR K K A IN K IN E N K U V A : H E ID I H IN T IK K A K U V A : H E ID I H IN T IK K A
1 8 K AIVOKSELAN ostoskeskuksella on lauantai-iltapäivänä tavallista vilkkaampaa. Toimintansa hiljattain aloittanut vihanneskauppa on avoinna, ja vaikka myymälä on vielä kesken, asiakkaita tuntuu olevan runsaasti. Vanhalla Mercedes-Benzillä ostoksille saapunut mies kertoo, että kaupan kasvikset ovat “edullisempia ja tuoreempia kuin Alepassa”. Vaikka ostoskeskuksen loiston päivät ovat kiistatta takanapäin, paikalla vaikuttaisi olevan edelleen elämää. “Kaikissa liiketiloissa on toimintaa entistä ravintola Carizzaa lukuunottamatta”, kertoo kahdeksatta vuotta Pizza Evin -ravintolaa pyörittävä RAMAZAN BAKAC . Ruokaravintola Carizza suljettiin lähes 15 vuotta sitten, mutta monet muistelevat sitä yhä lämmöllä. KAIVOKSELAN ostoskeskus on Vantaan, silloisen Helsingin maalaiskunnan ensimmäinen lajissaan. Sen ensimmäinen osa valmistui vuoden 1962 lopulla, ja kolmen rakennuksen kokonaisuus oli valmis vuonna 1965. Valmistuessaan ostoskeskus oli yksi pääkaupunkiseudun suurimmista, ja kaupoille tultiin pitkänkin matkan takaa. Samaan aikaan ympärille rakentui Vantaan ensimmäinen lähiö, Kaivoksela, joka sai nimensä vuosina 1744– 1866 alueella toimineesta Sillbölen rautakaivoksesta. Kaivoksen jäänteet ovat edelleen nähtävillä Kaivokselan lenkkipolkujen varrella. KOVAN ONNEN OSTARI T E K S T I JA K U VAT O H T O P I E T I N E N VA N TA A N E N S I M M Ä I N E N O S T O S K E S K U S O N N Y T A R K K I T E H T U U R I R A K K A U T T A Tässäkin on vuosien varrella toiminut ainakin Renlundin rautakauppa, pari kenkäkauppaa, Suomalainen Kirjakauppa ja STS-Pankki.
1 9 KOVAN ONNEN OSTARI O STOSKESKUKSELLA ei aina ole ollut rauhallista. Helsingin Sanomien vuonna 1966 julkaistun artikkelin mukaan Kaivokselan alueella yli puolet asukkaista oli tuolloin alle 21-vuotiaita, ja nuorille suunnattujen oleskelutilojen puute aiheutti vastavalmistuneessa lähiössä levottomuuksia. Ostoskeskuksen baarit määräsivät nuorisolle porttikieltoja lähinnä meluamisen vuoksi, ja jutun mukaan Tikkurilan poliisin auto “UM-vitonen” oli työllistettynä usein alueella. Ostoskeskuksen rauha järkkyi myös noin 30 vuotta myöhemmin, mutta asialla ei ollut enää paikallinen nuoriso. Tammikuussa 1993 kaksi huppupäistä miestä ryösti Jatimatic-konepistoolilla uhaten Kaivokselan ostoskeskuksen postikonttorista 40 000 markan saaliin. Oli tapahtunut myöhemmin Suomen rikoshistoriaan Jatimatic-ryöstöinä painuneen rikossarjan ensimmäinen ryöstö, ja useiden postiryöstöjen jälkeen tekijät jäivät lopulta kiinni. Kerrotaan, että silloinen Postin mainoslause “Mieti, minkä konttorin ovea raotat!” olisi toiminut kimmokkeena ryöstöille. KAIVOKSELAN ostoskeskuksen merkitys väheni hiljalleen, kun 1970ja 1980-luvuilla Myyrmäki alkoi kehittyä Länsi-Vantaan alueelliseksi keskukseksi. Vaskivuorentie rakennettiin aikanaan ostoskeskuksen kohdalla leveäksi, sillä alueelle suunniteltiin tien suuntaista metrolinjaa. Metroa ei tullut, ja 1975 valmistuneen Martinlaakson junaradan (nyk. Kehärata) lähin asema rakennettiin Myyrmäkeen. Viimeistään 1990-luvun taitteen molemmin puolin valmistuneet Isomyyri ja Myyrmanni ohjasivat palveluja Myyrmäkeen, eikä Suomessa samoihin aikoihin puhjennut lama auttanut asiaa. V UOSINA 1993–2020 Kaivokselan ostoskeskuksella A-Laatutarvike-autokorjaamoa pyörittänyt CAJ JUSLIN kertoo, että 2000-luvun alussa tapahtui useita ostoskeskuksen tilannetta heikentäneitä asioita. Hän työskentelee edelleen korjaamolla, mutta vetovastuu on siirtynyt yrittäjä ALI RASSOULILLE. “Vuosituhannen alussa purkamisesta alettiin puhua ensimmäisiä kertoja”, Juslin kertoo. “Vuonna 2004 ostoskeskuksen ensimmäinen osa tuhoutui tulipalossa, ja samana vuonna uusi S-Market valmistui Vaskivuorentien toiselle puolelle.” Ostoskeskuksen nykytilasta Juslinilla on painavaa sanottavaa. ”Ei auta ketään, että kohta on käyty melkein kaksi vuosikymmentä tappelua siitä, puretaanko vai suojellaanko tämä kiinteistö”, Juslin tuhahtaa. “On yrittäjille kohtuutonta, että rakennuksen epävarman tulevaisuuden takia investointeja toimintaan ei voida tehdä”. Juslinin mukaan tilanteeseen olisi saatava jonkinlainen ratkaisu. Osittain samoilla linjoilla on Pizza Evinin yrittäjä Ramazan Bakac. “En haluaisi, että ostoskeskus puretaan”, hän aloittaa. “Toivoisin tänne lisää tapahtumia ja toimintaa.” Bakac kuitenkin peräänkuuluttaa ostoskeskuksen vaatimaa remonttia. Rakennusten suojeluun hän tuntuu suhtautuvan jokseenkin pessimistisesti. “Museoviraston pitäisi auttaa remonttikuluissa, jos suojelu tulisi kyseeseen.” Pizza Evinin viereisessä liiketilassa oleva Mine Bar on toiminut ostoskeskuksella yhteensä 23 vuotta, joista viimeiset 4 vuotta yrittäjä KARAASLAN on ollut vetovastuussa. “Ostoskeskus on aika hyvä paikka toimia. Asiakkaita riittää ja sijainti on hyvä”, Karaaslan kertoo. “Ruokakauppa, R-kioski tai pankkiautomaatti toisi paikalle enemmän asiakkaita.” M UUTTOLIIKE maalta kaupunkiin kiihtyi 1950-luvulla, ja Helsinkiin kohosi useita uusia kerrostaloalueita, kuten Munkkivuori. Vuonna 1959 valmistuneen Munkkivuoren ostoskeskuksen arkkitehtuurissa ja toiminnallisissa ratkaisuissa voi huomata selkeitä yhtäläisyyksiä Kaivokselaan kolme vuotta myöhemmin avatun ostoskeskuksen kanssa. Kun maaltamuutto vain voimistui 1960-luvulle tultaessa, myös Helsingin maalaiskuntaan haluttiin rakentaa. Rakennusliike A. Puolimatka toteutti vuonna 1959 maakaupan, jossa yli 50 hehtaaria entisiä Sillbölen tilan maita hankittiin tulevaa Kaivokselan lähiötä varten. Maat lunastettiin perustettavien asunto-osakeyhtiöiden nimiin, ja kaupan rahoittivat kaksi pankkia: Helsingin Työväen Säästöpankki sekä Postisäästöpankki. Rahoittamalla sekä maakaupan että alueen rakentamisen pankit saivat tulevat asunnot välitettäväkseen. ALUERAKENTAMISELLE tyypilliseen tapaan Kaivokselan kaikki rakennukset suunnitteli sama arkkitehti, AARNE EHOJOKI . Vuosina 1962–1966 valmistuneet kerrostalot voidaan jakaa kahteen ryhmään: korkeisiin, yhden rappukäytävän ympärille rakennettuihin pistetaloihin sekä pitkiin ja mataliin, usean rappukäytävän lamellitaloihin. Ehojoen kynästä ovat peräisin myös 1965 valmistunut Kaivokselan koulu ja 1969 valmistunut Kaivokselan kirkko, joka joutui tuhopolton kohteeksi vuonna 2006. Rakennus purettiin kahdeksan vuotta myöhemmin. Tietenkin Ehojoki suunnitteli myös liikenteen solmukohtaan rakennetun Kaivokselan ostoskeskuksen. Valmistumisen jälkeen palvelut olivat todella kattavat, sillä ostoskeskus palveli kunnan ensimmäisenä paljon Kaivokselaa laajempaa aluetta. Alueen rakentamista rahoittaneet pankit perustivat konttorit ostoskeskukselle, ja ilmeisesti pankkitoiminta lakkasi paikalla vasta 2000-luvulle tultaessa. Rakennuksissa toimi 1960–1970-lukujen kuluessa ainakin lukuisia ruokakauppoja ja parturi-kampaamoja, apteekki, kirjakauppa, kenkäkauppa, kukkakauppa, lastenvaateliike, levykauppa, lelukauppa, kemikalio, Renlund-rautakauppa, Allun grilli, pesula ja posti. Vuosikymmenten kuluessa liikkeissä on kuitenkin ollut melko paljon vaihtuvuutta. VA N TA A N E N S I M M Ä I N E N O S T O S K E S K U S O N N Y T Autoihin keskittynyt A-Laatutarvike on toiminut ostoskeskuksella yli 50 vuotta, vuodesta 1971. Sekä Caj Juslin että Ali Rassouli kehuvat paikan sijaintia.
2 RUPSAHDA RAUHASSA, RAKKAANI RAKENNUSTEN suojelu takkuilee Vantaalla. Tässä lehdessä käydään Kaivokselan ostarilla, joka on jätetty rapistumaan. Kuohukujan ostoskeskuksen asemakaavamuutos kumottiin hallinto-oikeudessa, eikä asiassa ainakaan toimituksen tietojen mukaan ole tapahtunut sittemmin mitään. Rakennusja maankäyttölaki jättää paljon tilaa tulkinnoille. “Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.” Laissa ei kuitenkaan listata, kuka tällaiset erityiset arvot määrittää. Erilaisten selvitysten ja konsulttitöiden tarkoituksena lienee ainakin osin osoittaa, että vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia, säilyttämistä ja osittain säilyttävää täydennysrakentamista on tutkittu, jotta näin voidaan tarvittaessa kertoa oikeudellisiin elimiin. KAIVOKSELA on määritelty yleiskaavassa arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, mutta asemakaavan tasolla suojelupäätöksiä ei ole tehty. Yksi arviointiperusteista on ollut eheä kokonaisuus, joka selittyy asemakaavoittajan ja arkkitehdin hyvällä yhteistyöllä sekä rakentamisen samanaikaisuudella. Kokonaisuutta nakerretaan parhaillaan kahdesta suunnasta. Ostarin täydennysrakentamista on tutkittu vähintään vuodesta 2009 asti, mutta silloiset asemakaavamuutokset ovat hautautuneet johonkin. Nyt purku-uhan alla on myös Kaivokselan vesitorni. Osa pohdinnasta on jo aiemmin siirretty Kaivokselan kaavarunkoon, jolle ei ilmeisesti ole tapahtumassa mitään muutamaan vuoteen. PURKAVA täydennysrakentaminen on yleensä kiinteistön omistajalle kannattavampaa kuin kunnostaa vanhaa. Etenkin keskeisillä paikoilla sijaitsevien tonttien rakennusoikeutta voidaan tarkistaa merkittävästikin ylöspäin tai tontin käyttötarkoitusta muuttaa. Omistajanvaihdosta tehdessä tämä on todennäköisesti otettu huomioon sekä hinnassa että tulevaisuuden näkymissä. Ei siis ihmetytä, että suojelupäätöksen tekeminen on hanK AIVOKSELAN ostoskeskus on arvioitu vuonna 2011 tehdyssä Vantaan ostoskeskusten inventoinnissa arkkitehtonisesti merkittäväksi ja hyvin säilyneeksi. Inventoinnin mukaan kuitenkin ensimmäisen, vuonna 1962 valmistuneen osan purkaminen on heikentänyt kokonaisuuden arkkitehtonista arvoa huomattavasti. Ostoskeskuksen entisten vuosikymmenten tilannetta nykypäivään verratessa on huomattava, että arkkitehtonisten arvojen lisäksi myös liiketilojen määrä on vähentynyt huomattavasti ajasta, jolloin rakennuksia oli vielä kolme. Paikallinen Kaivoksela-seura teetti vuonna 2022 kyselyn, jonka vastauksissa asukkaiden toiveet ostoskeskuksen alueen kehittämiseksi nousivat esiin. Useat kaivokselalaiset vaikuttavat arvostavan ostoskeskustaan, vaikka kyselyn mukaan rakennukset jakavatkin vahvasti mielipiteitä. Myös asukkaiden keskuudessa joitain vuosia sitten toimintansa lopettanutta R-kioskia toivotaan takaisin, sillä lähimmät ruokakaupat ovat vilkkaan Vaskivuorentien toisella puolella. Kaivokselaan on valmisteltu kaavarunkoa, jossa myös ostoskeskuksen tontin käytöstä linjattaneen. Asukkaille on esitelty joitain suunnitelmia paikan tulevaisuudesta, mutta kaavatyö ei ole edennyt. Toistaiseksi arki siis jatkuu Vantaan ensimmäisellä ostoskeskuksella entiseen tapaan, vailla selkeää tietoa tulevaisuudesta. P U R K A A VA I KO S U O J E L L A kalaa. Kaupunkikuvaan kuuluu myös kerroksellisuus, joten kaikkea ei voi tai kannatakaan säästää. YKSI keino välttää rakennuksen suojelua tuntuu olevan se, että kiinteistöä ei enää ylläpidetä ja sen annetaan ajautua huonoon kuntoon. Näin voidaan väittää, ettei kiinteistön korjaaminen ole enää taloudellis-teknisesti kannattavaa. Samalla kaupunkilaiset saavat kärsiä rapistuvasta kaupunkikuvasta, kun katukivetykset repsottavat, valot ovat pimeinä ja hissit jäävät korjaamatta. Asemakaavamuutosta odottaessa vuokrasopimuksia ei joko solmita tai niitä tehdään vain niin lyhyissä pätkissä, että yrittäjällä ei ole mahdollisuuksia pitkäjänteiseen toimintaan. Näin ajetaan alas paikan aktiivisuutta tai voidaan todistaa sen liukuneen “väärään suuntaan”. KAIVOKSELAN ja Myyrmäen kaltaisissa kaupunginosissa ei ole kauniita pitsihuviloita tai jugend-rakennuksia, joiden suojeleminen voisi olla ainakin henkisesti helpompaa. Esimerkiksi teollisuusrakennusten kohdalla Vantaan kaupunginmuseokin toteaa, että kiinteistön arvo ei voi perustua vain sen ulkonäköön, vaan on huomioitava myös rakennuksessa ollut toiminta ja sen suhde ympäristöön. Jos ja kun esimerkiksi Silvolan teollisuusalue muutetaan asuinalueeksi, häviää siitä lähes kuudenkymmenen vuoden pala historiaa. KAIVOKSELASSA ostoskeskus ei ole enää yhtä eheä kokonaisuus kuin ennen tuhopolttoa. Paraatipaikalla sijaitseva autokorjaamo ei varmastikaan ole kaikkien mielestä ilo silmälle. Sisäpihan aukio on täyttynyt alkuperäisten suunnitelmien vastaisesti pysäköintipaikoista. Monikansallisen hampurilaisyrityksen rakennuksen viereen jää tori, joka on lähes aina autio. Tilat eivät todennäköisesti riittäisi nykyisen kokoisille ruokakaupoille, eikä niille ole alueella välttämättä myöskään asiakaspohjaa. Se ei tarkoita, etteikö tiloihin voisi syntyä innovatiivista liiketoimintaa, jos sellaiselle annettaisiin oikeasti mahdollisuus. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N Onni ja ihanuus on pitänyt majaa Kaivokselan ostoskeskuksessa jo vuosia. Siis kampaamo.
2 1 RUPSAHDA RAUHASSA, RAKKAANI KULKUE JUHLISTAA MYYRMÄEN JA KAIVOKSELAN KULTTUURIPOLKUJA LÄNSI-VANTAALLE on tehty kaksi uutta kulttuuripolkua. Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan rahaston hanketta pilotoitiin Myyrmäessä, johon polut valmistuivat kesällä 2022. Jatko-osassa sellaiset saadaan myös Kaivokselaan ja samalla polkujen materiaali tulee saataville mobiilisovellukseen. Kulttuuripolkujen reitillä on paljon kotiseututietoutta, hieman triviaakin, mutta myös paikallisten asukkaiden huomioita, muistoja ja kokemuksia. Lisäksi niissä herätellään havainnoimaan ympäristöä uudella tavalla esimerkiksi äänen ja liikkeen kautta. Hankkeen työryhmässä Kaivokselassa ovat olleet NINA MAMIA , AMANDA KAURANNE ja ELINA IIJALAINEN , joka on tuttu myös Myyr York Timesin toimittajana. “Polkujen tekemisen myötä olen tutustunut vielä syvällisemmin näihin kaupunginosiin, ja tietysti pistänyt juttuaiheita lehteäkin varten takataskuun”, Iijalainen hymyilee. AMANDA Kauranne asuu Kaivokselassa. “Yhteisölliset kävelyt ovat olleet todella antoisia”, kansanmuusikkona ja toimittajana työskentelevä Kauranne kertoo polkujen tekemisestä. “Itse olen projektissa kaksoisagenttina, tekijänä ja paikallisena, joten olen myös saanut tekemisestä tuplasti.” Nyt vuorossa on vielä kolmas ulottuvuus, kun valmistuvia polkuja juhlistetaan tapahtumalla. Kauranne on tutkinut Kaarelan kylän kansanmusiikin historiaa, ja sieltäkin saatetaan kuulla sävelmiä kulkueessa. Fanfaari – kulttuuripolkujen kulkue liikkuu Myyrmäen ja Kaivokselan alueella. “Tarkka reitti ei ole ihan vielä tiedossa”, Mamia sanoo. “Tarkoituksena on kuitenkin, että kuljemme molemmissa kaupunginosissa. Mukaan kulkueeseen voi tulla missä vaiheessa vaan, olla koko ajan tai vaikka vain siinä omassa naapurissa.” KOREOGRAFI ja ohjaaja Nina Mamian innostus herää paikkasidonnaisesta tekemisestä. “Paikkasidonnaisuus voi avata uusia kokemuksia tutusta paikasta ja uusiin paikkoihin tutustuminen saattaa luoda jopa syvempiä, moniaistisia kokemuksia”, Mamia kertoo. “Siinä ei tarvitse ymmärtää taidetta tai olla erityisen kiinnostunut kulttuurista. Paikkasidonnaisuus kutsuu kenet tahansa läsnäolevaksi hetkeen, yksin tai yhdessä.” Kulkueen tarkoituksena on juhlistaa oman arjen ja elämän maisemaa sekä tietysti auttaa löytämään kulttuuripolkujen äärelle. “Järjestämme kevään aikana joitain opastettuja kierroksia, mutta mobiilisovelluksen kautta liikkeelle voi lähteä milloin itse haluaa”, Iijalainen huomauttaa. “Polkuja voi myös varioida tai kiertää toiseen suuntaan. Niitä saa halutessaan käyttää ihan vaikka vain inspiraatioina uusille kävelyreiteille.” Käveltävää riittää, kahden kaupunginosan reittien pituus on yhteensä kolmisenkymmentä kilometriä. Kulttuuripolkujen mobiiliversiot valmistuvat maaliskuun aikana. Fanfaari – kulttuuripolkujen kulkue lauantaina 22.4. Paikalle voitaisiin myös rakentaa alueen historiaa kunnioittava rakennus, joka toisi Kaivokselaan uusia yrityksiä uusiin tiloihin. Vanhaakin voitaisiin osin säästää tai rohkeasti vaatia uudenlaisia ratkaisuja massatuotettujen kerrostalojen tilalle. ONKO kaupunkilaisella sitten mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan? On. Se voi olla oman kunnanvaltuutetun puoleen kääntymistä. Se voi olla lobbausta suuntaan tai toiseen. Se voi olla asian nostamista toistuvasti esille julkisesti. Se saattaa vaatia omien arviointien tai konsulttitöiden tekemistä silloin kun tuntuu, että kaupungin taholta toistetaan itsestäänselvyyksiä. Tai, kuten Kuohukujan ostoskeskuksen kohdalla, se voi olla valittaminen kaupunginvaltuuston asemaakavapäätöksestä hallinto-oikeuteen. KERRAN purettua ei saa koskaan takaisin, joten lakia kannattaa tulkita huolella. Purkupäätöksen pitkittyminenkään ei toisaalta ole kenenkään etu. T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U V A : A M A N D A K A U R A N N E Amanda Kauranne ja Nina Mamia iloisella mielellä Kaivoksela-kävelyn päätteeksi.
2 2 LOUHELA JAM järjestetään Jokiuomanpuistossa kesäkuun alussa jo 31. kertaa. ELISA NURMI muistelee olleensa mukana ehkä 8 vuotta, JANI VILJAKAINEN mahdollisesti vuoden pidempään. “Sen kun muistaisi että mikä virhe siinä on tullut tehtyä”, Elisa nauraa muistellessaan, mikä sai hänet liittymään Louhela Jamien vapaaehtoisten laumaan. Tapahtuma tuntuu kasvaneen vuosi vuodelta, ja samalla vapaaehtoistoiminta sen taustalla on muuttunut järjestäytyneemmäksi. Vantaan elävän musiikin yhdistys VELMU ry:n kautta hoidetaan byrokratia. Toteutuksesta vastaa noin 40 aktiivia, jotka on jaettu pienempiin ryhmiin mielenkiinnon ja osaamisen mukaan. Yksi porukka hoitaa markkinointia, toinen lavanrakennusta, jonkun vastuulla ovat vessat. “Ollaan pyritty kiinnittämään huomiota siihen, ettei yhdelle tulisi liikaa työtä”, Jani Viljakainen kertoo. Samalla myös aikataulua on helpompi hallita. “Suunnitelmallisuus helpottuu”, Jani huomauttaa. “Voi miettiä jopa jo sitä seuraavaa vuotta.” Elisan vastuulla ovat esimerkiksi sponsorija yhteistyöneuvottelut. “Mun työhän on tältä vuodelta melkein tehty”, Elisa sanoo. “Tietysti sitten tapahtumapäivänä on vielä omat jutut, mutta nyt voi jo vähän hengähtää.” Ihan vähän hengästyttääkin lukea Louhela Jamien tämän vuoden esiintyjälistaa. Skandinavian Music Group, Liivit Boys feat. Tommi Läntinen, Arttu Lindeman… “Tänä vuonna on ollut hyvä sponssivuosi”, Elisa hymyilee. Tietysti iso mahdollistaja tapahtuman taustalla on Vantaan kaupunki. VARSINAISENA festaripäivänä vapaehtoisia liittyy remmiin vielä parisenkymmentä. Louhela Jamit ovat vetäneet heitä myös lavalle. “Se oli sellainen pienemmän budjetin vuosi”, Jani kertoo. “Keksin siinä sitten että perustetaan oma lastenbändi. Vähän mietin, että lähteekö kukaan mukaan, ettei Tomppa ainakaan.” TOM EKLUND , Myyrmäen oma rokkikukko, oli ensimmäisenä mukana. Aluksi bändiläisiä oli kuusi, nyt yksitoista. “Äänimies kiroilee, kun porukkaa vaan ilmoittautuu lisää”, Jani nauraa. Kun on voittanut yleisöäänestyksessä vuoden vantaalaisen kulttuuritapahtuman palkinnon, tietää tehneensä hyvin. Mutta miten tehdään vielä paremmin? Niin sai alkunsa neljä vuotta sitten lastenbändi Zepikät, jonka nimi tulee tietysti itseoikeutetusti Mätäojan harvinaisesta asukista, halavasepikästä. Koppakuoriainen ilmestyi julisteisiin, ja pitihän puvutkin saada. Niitä ommeltiin neljä päivää käsin Isomyyrin nuorisotilassa. Sitten ne jäivät talveksi Velmun keikkabussiin. “Hiiret söivät”, Jani kertoo. “Seuraavana vuonna laitettiin lavalle eturiviin ne, joissa ei ollut isoja reikiä.” Zepikät soittavat tuttujen lasten kappaleiden, kuten Leijonanmetsästyksen, lisäksi hyvinkin vaihtelevaa musiikkia, ja he kääntävät biisejä lasten kielelle. Tässä tapahtuu vaivihkaa myös musiikkikasvatusta pienille ja oivalluksia aikuisille – tänä vuonna luvassa on mm. Kraftwerkiä. Bändin jäsenten päällä tänä vuonna nähtävät uudet puvut on teetetty. Niitä on tilattu yksi ylimääräinen, vaikka Jani on omien sanojensa mukaan luvannut, ettei lavalle enää äänimiehen kauhistukseksi ilmestyisi lisää jäseniä. “Huilisti olisi kyllä kiva…” Vapaaehtoisista ehkä löytyisi sellainenkin. LOUHELA JAM TEHDÄÄN VAPAAEHTOISTEN VOIMIN Zepikkäkanta kasvaa vuosi vuodelta. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VAT T O M M I O T S AVA A R A Y L I S T Y S M U S A Y H T E I S Ö L L E K U T E N M O N I M U U K I N I H A N PA R A S A S I A
2 3 PORUKKAAN mahtuu paljon musiikkialan ammattilaisia. Ihmiset tuntevat toisensa usein jo entuudestaan, joskus jo vuosienkin takaa. Osa on mukana aktiivisemmin, osa on jo eläköitynyt. Kolmekymppisiään viime vuonna viettänyttä festaria ei vielä keski-ikäistyminen uhkaa, vaikka lisää vapaaehtoisia kaivattaisiinkin. “Meillä on jo toista sukupolvea kevyissä tehtävissä, jakamassa ilmapalloja jameissa”, Elisa Nurmi kertoo. “Mutta tuollaisia parikymppisiä musadiggarinuoria olisi kiva saada toimintaan mukaan.” Se toisi hänen mukaansa toimintaan jatkuvuutta. Ja olisi Janin mielestä sopivaa jatkumoa vaikka omalle soittoharrastukselle. “Me ollaan kyllä aika samanhenkistä porukkaa”, Jani summaa. “Tällaisia musiikin suurkuluttajia.” LOUHELA JAM on yksipäiväinen musiikkifestari, joka ei voi eikä halua kilpailla isompiansa vastaan. “Meidän on pakko erottautua jotenkin muuten, koska meillä ei yksinkertaisesti ole varaa palkata niitä kaikkein suosituimpia esiintyjiä”, Jani huomauttaa. Toisinaan esiintyjien ajoitus toimii hyvin. “SMG vetää tänä kesänä ekan keikan Louhela Jameissa ja sen jälkeen isoja festareita Ruisrockia myöten.” Kaikkein hienointa olisi löytää jokin esiintyjä ensimmäisenä. Tänäkin vuonna lavalla on myös nousevia tähtiä, päälavalla Vaskivuoren lukiosta ponnistava Kraiden ja bändikisalavalla kuusi esiintyjää, joista viisi valitaan yleisöäänestyksen perusteella. “Kun joku joskus sanoisi, että näin ne ekana Louhela Jameissa”, Jani huokaa. Esiintyjien lisäksi Jameissa on oheisohjelmaa lapsille ja aikuisille, sekä tietysti ruokaa ja juomaa. Ydin pysyy kuitenkin musiikissa. “Halutaan tarjota yleisölle mahdollisuus kuunnella laadukasta livemusiikkia”, Elisa summaa. Varmasti jokainen vapaaehtoistyöhön osallistuva miettii välillä jaksamisensa riittävyyttä ja tekemisen mielekkyyttä. Elisa tietää, mistä ainakin hän saa palkintonsa. Silloin on Louhela Jamien festaripäivä. Lavalla on pääesiintyjä ja yleisö velloo lavan edessä “Kun kuulee musiikin ja näkee ne ihmiset niin muistaa miksi tätä hommaa tehdään.” VUFF Vantaan urbaani filmifestivaali 16.-19.3.2023 www.vuff.fi M U LT IC O LO U R E D D R E A M S /M C D X 16 (2 15 ) Länsi-Vantaan musiikkimaailmalle kuuluu Jani Viljakaisen ja Elisa Nurmen mielestä hyvää. On paljon hyviä bändejä ja treenikämppiä. Alueen kouluista, Hämeenkylän musiikkiluokilta Vaskivuoren lukioon, nousee uusia bändejä. Skenesalin myötä keikkaelämä vilkastuu. “Jos jotain niin aloittelijoille voisi olla enemmän tilaisuuksia esiintyä”, Jani sanoo. “On vaikea saada keikkoja, jos ei ole kokemusta. Aloittelijailtoja voisi aina välillä pitää.” K U V A : E L IN A II JA L A IN E N
2 4 SKENESALIA tituleerataan Myyrmäen uusimmaksi, upeimmaksi ja rouheimmaksi keikkapaikaksi, jonka tilat taipuvat keväällä moneksi. Luvassa on konserttitarjontaa niin indien ystäville kuin jazzdiggareillekin. Vuoden ensimmäiset Skenesalin avaukset on jo kuultu, joista mainittakoon ainakin supersuosioon singahtanut ANTTI AUTIO . Aution albumi Kaikki talot huojuu sekä kappale Kaikki on hyvin palkittiin Indie Awardseissa tammikuun lopulla. Jo julkistettu ohjelma lupaa mainiota sisältöä. 3.3. ROLLFM: LAULUNTEKIJÖIDEN ILTA – ESA ELORANTA & MARKO HAAVISTO Kahden lauluntekijämestarin ainutlaatuinen yhteiskeikka tarinoineen käynnistää Skenesalin maaliskuun. Toisensa kohtaavat suomalaiset kuninkuusluokan lauluntekijät ESA ELORANTA ja MARKO HAAVISTO. Esa Eloranta on kirjoittanut kappaleita muun muassa Jorma Kääriäiselle, Matti Eskolle ja Kari Tapiolle. Marko Haavisto puolestaan on päässyt lauluineen myös Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä -elokuvaan. 10.3. LITKU KLEMETTI Maaliskuussa Skenesalin lavalle nousee suomalaisen underground-rockin suosikki ja tuore Emma-palkittu LITKU KLEMETTI, jonka tuotanto on vakiinnuttanut paikkansa niin kuulijoiden kuin kriitikoidenkin sydämissä. Litku Klemetin Asiatonta oleskelua -albumi voitti Vuoden 2022 Rock-Emman. Palkintonsa Litku Klemetti omisti kaikille indie-bändeille, joille ei gaaloissa useinkaan anneta ansaitsemaansa tilaa. SKENESALIN KEVÄT HELLII INDIEMUSIIKIN YSTÄVIÄ 25.3. VELMU-KLUBI: MOSKA, AIVOPAINE Vantaan elävän musiikin yhdistys Velmu ry siirtää toimintansa Vernissan remontin jaloista Myyrmäkeen. Vuoden ensimmäistä Velmu-klubia vietetään maaliskuussa kahden bändin voimin. Ensimmäisenä illan yhtyeenä nähdään MOSKA, joka nähdään myös Louhela Jameissa kesäkuussa. Toisena yhtyeenä lavalle nousee punk-rockia soittava AIVOPAINE. 22.4. ARPPA Huhtikuussa Myyrmäkeä vilpittömyydellään saapuu ilahduttamaan ARPPA, joka on tällä hetkellä yksi kiinnostavimmista artistitulokkaista. Esikoisalbumi Laavalamppuja kiinnitti kriitikoiden ja yleisön huomion vuonna 2020. Arpan vaivaton olemus ja yhtyeen hurmaavien soittoniekkojen esiintymisestä huokuva riemu tempaa kaikki läsnäolijat mukaansa. 12.–13.5. MYYR YORK RHYTHM & JAZZ FESTIVAL Lobbyn ensimmäistä kertaa järjestämä Myyr York Rhythm & Jazz Festivalia vietetään kahden päivän ajan toukokuun puolessa välissä. Viikonlopun ajaksi Myyräncolon Skenesalista loihditaan Myyr Yorkin Village ja Harlem. Lauantain kattauksessa kuullaan muun muassa Princeä HEINI IKOSEN tulkitsemana. Sunnuntain ohjelmasta nostettakoon erityisesti MAJA MANNILA TRIO, jonka soitto on enemmän kuin osiensa summa. Myyräncolo, Skenesali. Jönsaksentie 6. www.mcolo.fi Katsaus raikkaaseen kevätohjelmaan TOPPARIN ja apteekin välistä A-portaasta sisään ja portaita ylös. Siellä sijaitsee jazzja tapahtumaklubi Lobby, Myyräncolon toisessa kerroksessa. Opasteet ovat paikallaan, mutta satunnainen kulkija ei ehkä paikalle eksy. Tänä keväänä Lobbyssä on tarjolla niin laadukasta ohjelmaa, että soisi mahdollisimman monen sen äärelle etsiytyvän. Helmikuun puolella ehtii vielä sukeltaa jazzin maailmaan KARI ANTILA QUARTETIN myötä. Paikan päällä on mahdollista kuulla myöhemmin levylle taltioitavia Antilan uusimpia sävellyksiä. MAALISKUUSSA musiikin lisäksi on luvassa STELLA POLARIKSEN improklubi, MIKA EIRTOVAARAN stand upia ja ravintolateatteri LUOLANAINEN . Jazzin puolelta esiin voidaan nostaa saksofonisti JOONATAN RAUTIO tuoreella Fynk-kokoonpanollaan ja rytmimusiikin edustajana Nothing for Money (plays Dire Straits), jonka nimi kertoo kaiken oleellisen. Ja kun loppukevään listoilta löytyvät sellaiset nimet kuin NIKO AHVONEN , SAMI PITKÄMÖ , AARNI HÄKKINEN ja OSMO IKONEN , lienee selvää että Myyräncolon toiseen kerrokseen johtaviin portaisiin kuluu kulku-urat. SENPÄ takia onkin kiva tehdä suunnanmuutos ja toukokuussa juhlistaa Myyr York Rhythm & Jazz Festivaalia kahden päivän ajan Skenesalissa. “Olemme halunneet tuoda vielä vähän enemmän esille Lobbynkin suurta intohimoa, jazzia ja rytmimusiikkia”, festivaalin taiteellinen suunnittelija ja saksofonisti WILLIAM SUVANNE kertoo. “Se sopii hyvin tänne Myyr Yorkin kivijalkaan ja Skenesali on tähän tarkoitukseen mitä mainioin.” Festivaalin esitykset huipentaa aiemmin Quarantine Big Bandinä tunnettu Aviapolis Big Band, joka tuo lavalle parikymmentä alan kovinta osaajaa. Solistina lavalla loistaa timanttinen ANTTI KOIVULA . Tarjolla on myös rytmimusiikin klinikka lyömäsoittajille ja aiheesta kiinnostuneille JOONAS KAIKON , MIKKO KAAKKURINIEMEN ja ANSSI NYKÄSEN johdolla. Lippuja myy etukäteen Tiketti, mutta ohjelmistossa on myös maksuttomia unplugged-iltoja. lobbymyyrmaki.fi LOBBYN KEVÄÄSSÄ SOI JAZZI S U Z Z I S A Z Z I I N E S S K E N E S ? K U V A : J O O N A M Ö T T Ö K U V A : A N D R E P O Z U S IS T E K S T I S I N I S A L O
t2h.fi t2h_ihaniakoteja T2H – Ihania koteja Löydä Ihana uusi koti T2H:lta! Myyrmäen keskustan paraatipaikalle rakentuu Vantaan Gaia, jonka huikea huonekorkeus ja korkeat ikkunat ihastuttavat valoisuudellaan. Varaa oma Ihana kotisi nyt Vantaan Gaiasta! Karri Heinonen 040 070 0569 karri.heinonen@t2h.fi D O M U D O M U LOUNAS MA PE 10.30-14.00 BISTRO MYYRMÄEN SYDÄMESSÄ BISTRO KE TO 15-21 PE LA 15-23 WWW.BISTRODOMU.FI Löydät meidät Myyrmäenraitin ja Ojapolun kulmauksesta, viistosti uimahallia vastapäätä 041 3111 632 Välimerellisestä sekä Eurooppalaisesta ruokakulttuurista inspiroitunut Bistro Domu kattaa Myyrmäen kävelykadun varrelle Eteläja Keski Euroopan makuja! keittiö 22.00 keittiö 20.00
2 6 ALBY’S PIZZA T U T T O B E N E ? S I , G R A Z I E M I L L E ! JÄLKIRUOAKSI Antero ottaa vielä panna cotan suklaakastikkeella, koska nopeammat ovat popsineet kaikki tiramisut. Panna cotta (5 €) on tyylilleen uskollisena miedon makuinen, johon suklaakastike tuo hyvän lisän. Limukaapin muovikippokin on onneksi vaihtunut elegantimpaan esillepanoon. ALBY’S on asteen arkisempi, eikä siis ykkösvalinta esimerkiksi kynttiläillalliselle. Vaikka Anteron pizzan maut eivät olleet tällä kertaa kieltä myöten, ei hänenkään suunsa ole mutrulla. Ravintolassa oli rento fiilis ja asiakaspalvelu oli hyvää. Ruoan laatu näkyy ja maistuu selvästi. Mikä parasta, uutta makuelämystä ei tarvitse odottaa seuraavaan lomareissuun, vaan Alby’s on ihan siinä raitin varrella. SAKARI on lukenut Myyr York Timesista, että Louhelaan Vuollemutkaan, Toteemin kanssa samalle piazzalle, on avattu uusi Paremman Luokan Pizzapaikka. Pakkohan tällaista luksusta on mennä kokeilemaan. PERJANTAI-ILTANA ravintolan noin kolmestakymmenestä asiakaspaikasta kaikki ovat täynnä. Ei huono merkki. Pöytä onneksi vapautuu nopeasti, eikä tiskillä tarvitse pohtia sen pidempään. Toisaalta siinä voi seurata, miten omistaja hyörii keittiössä, joka näkyy näyteikkunamaisesti ulos asti. Ruoanlaittoa ei siis ole piilotettu hähmäisesti takahuoneeseen. Siitä tulee heti hyvä mieli. Sivutuotteena vaatteisiin tarttuu ruoan ja rasvan tuoksu. Keittiö voi olla hyvin esillä, mutta limukaapissa lepäilevät jälkiruoat ja ulko-oven vieressä naksuvat teollisuuspakastimet sekä nostattavat hieman kulmakarvoja että vievät tunnelmaa rennonletkeään suuntaan. Olo on vähän kuin kaukokaupunkien sivukatujen osteriassa, jonne joutuessaan turisti on hieman hämillään, mutta saattaakin päätyä keskelle lomansa parasta ravintolakokemusta. Kuinka käy Michelinien? vitä -operaatio täytteille on suoritettu. Juusto sitoo maut hyvin yhteen eikä paljaampikaan suupala maistu kuivalta tai tylsältä. Villi broccoli ei ole Sakarin suosikki, mutta mausta ymmärtää hyvin, mihin on tähdätty. Tilanne tuomitaan Sakarin makutottumusten heikkoudeksi eikä pizzan viaksi. Anteron erikoispizza on erikoinen. Ensipuraisulla mozzarellaa on paljon, mutta se on haaleaa, mikä on ikävä yllätys. Anteron oletus anjoviksen mausta on vahvan sinappimainen, mutta pizzassa se on kalaisampaa, johon yhdistettynä mozzarellan kylmä töräys ei yhdisty. Sitruunankuori tasapainottaa makuyhdistelmää, mutta sitä pitäisi olla tasaisemmin ripoteltuna. Lisäksi Antero kaipaisi pizzaan ehkä hieman lisää suolaa. Kesäkurpitsa jää huomaamatta. Minttu on hyvä lisä, mutta sen vaikutus makuun on vähäinen. Pizza on hyvin paistettu ja reunat ovat rapeat, mutta valitettavasti mozzarella tekee keskustasta todella löysän. Pizzan syö kyllä loppuun, mutta ei ole Anteron suun mukainen. Molto bene kuitenkin siitä, että on uskallettu lähteä täytteiden kanssa aivan uusille urille! ANTERO valitsee listan ulkopuolelta Alby’s Specialin (16 €). Todella erikoisen oloiseen pizzaan tulee kesäkurpitsaa, mozzarellaa, anjovista, sitruunankuorta ja minttua. Sakarikaan ei tyydy tavanomaiseen, vaan tilaa Salsiccia e Friarielli -pizzan (14 €), johon tulee mozzarellaa, salsiccia-makkaraa sekä villiä broccolia. Molemmat pizzat ovat mallia bianca, eli valkoisia – niissä ei ole lainkaan tomaattikastiketta. Samaan tapaan kuin artesaanihampurilaiset, italialainen pizza on nyt muodissa. Pizzan tyyli muuttuu kaupungeittain ja eroista saavat asiantuntijat monokkelinsa huuruun. Perusidea on kuitenkin se, että pohja on kohtalaisen ohkainen, täytteitä on vähän, mutta laatuun on panostettu. Maut ovat helposti vahvoja! Parhaimmillaan italialainen pizza on luksusruokaa. Yleinen helmasynti on se, että täytteet on ripoteltu niin harvakseen, että kaikkia täytteitä on mahdotonta saada haukattua yhdellä suupalalla. Sellainen sopii ehkä italialaisille, mutta on Michelineille molto miserabile. SAKARIN pizza välttää helmasynnin, kunhan pieni pilko ja leMyyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa. T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T RUOKA PALVELU VIIHTYISYYS H I R V E Ä N Ä L K Ä !
2 7 UUDENLAINEN pizzakonsepti on rantautunut sekä Myyrmäkeen että Kivistöön. Fizza-yrityksen liikeidea on tarjoilla pizzeriatasoista tuotetta suoraan automaatista. Pizzat valmistetaan käsin, hyvistä raaka-aineista pizzakeittiössä, josta ne kuljetetaan kylmäketjun katkeamatta automaatin kylmiöön. Pizza paistetaan valmiiksi vasta, kun asiakas on saapunut automaatille. Tilauksen voi tehdä joko paikan päällä tai etukäteen puhelimen sovelluksella. Etukäteenkin tilattu pizza paistetaan vasta, kun asiakas näpyttelee tilausnumeronsa automaatilla. Valmiiksi paistettu pizza lävähtää luukusta asiakkaalle kolmessa minuutissa. Pizzan voi myös paistaa vasta kotona. Kylmän pizzan saa 30 sekunnissa. Palvelu toimii minä vuorokauden aikana tahansa, sillä automaatti on avoinna 24/7. MYYR YORK TIMESIN testiryhmä kokeili tätä automaatti-ihmettä. Sovellus toimi hyvin. Tilasimme valmiiksi paistetun Margherita di Bufalan (paistettuna 11,90, kylmänä hinta on 11,40) sekä kylmän Salami Napolin (paistettuna 12,50, kylmänä 12,00). Jälkimmäinen putkahti automaatista tosiaan heti, ja valmiiksi paistettu luvatussa kolmessa minuutissa. KOTONA kävimme heti Margheritan kimppuun. Maistui hyvältä, puhvelimozzarellaa oli riittävästi, muttei liikaa. Pohja oli ehtinyt lötkähtää hiukan, kuten kaikille kotiin kuljetetuille pizzoille tahtoo käydä. Emme huomanneet eroa peruspizzeriasta kotiinkuljetuksella tilattuun pizzaan. Paistoimme kotiuunissa Napolipizzaa ohjeiden mukaan 230 asteeseen lämmitetyssä uunissa 4–5 minuuttia. Vanhahkolla uunilla ei tuo aika ihan riittänyt. Jatkoimme vielä 4 minuuttia paistamista, kunnes otimme pizzan pois uunista. Silloin pohja oli mukavan rapea, ihan kuin pizzeriassa. Myös maku oli aidon tuntuinen. Tämä menetelmä menee jatkoon. Seuraavaksi aiommekin kokeilla, millaiseksi kylmänä hankittu pizza paistuu ulkogrillissä pizzakiven päällä. Fizza lupaa, että kylmänä hankittu pizza säilyy jääkaapissa kaksi vuorokautta, joten sen voi hankkia myös etukäteen harkiten eikä vasta sitten, kun nälkäkiukku uhkaa. VANTAALLA on tällä hetkellä 4 Fizza-automaattia, joista kaksi Länsi-Vantaalla: toinen Kivistössä Lipputiellä ja tämä kokeilemamme Myyrmäessä Energia Areenan kupeessa Rajatorpantiellä. FIZZA PIZZAAUTOMAATTI LÄMMITTÄÄ LÄTTYJÄ 24/7 T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E S U R R U R F I Z Z A B Z Z Z Z K R R R NOLI Studios Myyrmäen katutason ravintolakeittiö on uudenlaisen virtuaaliravintolan koti. Sen sijaan, että sieltä saisi tilattua kotiin vain yhden brändin tuotteita, yhdistää Huuva omalle listalleen useamman ravintolan suosikkiannoksia. Ravintola toimii noutoperiaattella eli asiakaspaikkoja ei ole. Hotellivieraat voinevat jäädä myös ala-aulan pöytiin nauttimaan ateriastaan. TOIMITUKSEMME testasi uteliaisuudella Cafe Bar9:n klassikkoannos Pollo Limonellon. “Eihän se nyt pahvipurkissa ja paperipussissa toimitettuna aivan sama ole kuin posliinilauta”VIRTUAALI”KEITTIÖ AVASI NOLIN ALAKERTAAN TÄ M Ä H Ä N O N I H A N H U U VA A sella suoraan keittiöstä, mutta ei myöskään huono”, kuului varovainen arvio. “Konsepti on joka tapauksessa mielenkiintoinen.” KEITTIÖN kautta voidaan siis tuoda saataville myös sellaisten ravintoloiden ruokia, joilla ei ole seudulla omaa liiketilaa. Yhteisruokailussa säästetään toimituskuluissa ja -tavoissa, kun samalle porukalle voi tilata useamman mielen mukaista ruokaa. HUUVALLA on tällä hetkellä Suomessa kymmenen keittiötä ja yksi Saksassa. Kenties siis sielläkin saadaan nauttia sitruunaista kanapastaa punavuorelaisittain? K U V A : P E T T E R I N IS K A N E N Etsimme Myyr York Timesille, Roll FM -radiokanavalle, Myyräncololle sekä MYYRMÄKI-liikkeen tapahtumille myyntihenkistä YHTEYSPÄÄLLIKKÖÄ kokoaikaiseen työsuhteeseen vastaamaan mediamyynnistä ja kaupallisten kumppanien hankinnasta sekä olemassa olevien kumppanuuksien ylläpidosta. Tarjoamme merkityksellisen työtehtävän nuorekkaassa ja luovassa työympäristössä paikalliskulttuurin ja kaupunginosakehittämisen parissa. Toivomme hakijoilta hyvän kirjallisen ja suullisen ilmaisun lisäksi aikaisempaa kokemusta myyntityöstä ja kumppanuuksien ylläpidosta, valmiutta luovaan ja ennakkoluulottomaan ajatteluun sekä järjestelmälliseen työskentelyyn. Lue tarkemmat tiedot linkistä: www.myyrancolo.fi/rekry
Tervetuloa meille! p. 045 203 0304 Uomakuja 2, Vantaa MA-PE 9-18, LA 9-15 sekä sopimuksen mukaan KAUNEUSSTUDIO HYMY on kampaamo-, parturija kosmetologipalveluja tarjoava kauneushoitola Myyrmäessä. (n. 300 m Louhelan asemalta) Hymy on neljän kampaajan lempipaikka, jonne asiakkaan on helppo ja mukava tulla hemmottelemaan itseään. Rento sekä iloinen ilmapiiri, isättynä trendikkääseen ja kotoisaan tilaan luovat mahtavat puitteet. Oman aikasi voit varata soittamalla tai osoitteesta kauneusstudiohymy.fi Tervetuloa Hymyyn kaipaat sitten piristystä arkeen tai luksusta juhlaan. Mirka, Tuija, Leena ja Kati Pikkulintu on nyt auki! Olutravintola Pikkulintu Myyrmäki Ruukkupolku 14 Su To 16 23 Pe La 15 02 Pikkulintu on nyt auki! Olutravintola Pikkulintu Myyrmäki Ruukkupolku 14 Su To 16 23 Pe La 15 02 Pik ku lin tu on nyt au ki! Olu tra vin tol a Pik ku lin tu Myy rm äk i Ru uk ku pol ku 14 Su To 16 23 Pe La 15 02 Pik ku lin tu on nyt au ki! Olu tra vin tol a Pik ku lin tu Myy rm äk i Ru uk ku pol ku 14 Su To 16 23 Pe La 15 02 Pikkulintu on nyt auki! Olutravintola Pikkulintu Myyrmäki Ruukkupolku 14 Su To 16 23 Pe La 15 02