Samperin selkä Petri Matula loukkasi selkänsä liukastuessaan työpaikalla. Toiminta kuntoiseksi hänet pelasti leikkaus. PAPERI Nro 1/2015 ? 30.1.2015 ? 57. vuosikerta Li it to ”Tykkään imuroida kaikesta vähän kaikkea.” Petra Paasolainen, s. 25 UPM vaientaa kaksi konetta s. 4 | Oppimisvaikeudet puheeksi s. 8 | Ihme väitteitä Saksasta s. 18
Edut SAK 2015 Terve tuloa Solar is Kylpy löihin ! Myönnämme SAK:lle, sen jäsenliitoille ja niiden jäsenille alennuksia. Hyödynnä edut! • Metallityöväen Liitto • Paperiliitto • Puuja erityisalojen liitto • Rakennusliitto • Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL • Sähköalojen ammattiliitto • TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto • Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT • Ilmailualan Unioni IAU • Postija logistiikka-alan unioni PAU • Rautatievirkamiesliitto • Suomen Lentoemäntäja Stuerttiyhdistys SLSY • Suomen Merimies-Unioni SM-U • Veturimiesten Liitto • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL • Aliupseeriliitto (JHL:n yhteisöjäsen) • Rajaturvallisuusunioni (JHL:n yhteisöjäsen) • Tulliliitto (JHL:n yhteisöjäsen) • Vankilavirkailijain Liitto (JHL:n yhteisöjäsen) • Kaupanalan esimiesliitto KEY (Palvelualan Unionin kautta) • Palvelualojen ammattiliitto PAM • Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHU • Suomen Muusikkojen Liitto • Teatterija Mediatyöntekijät Teme • Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL • Yleinen Lehtimiesliitto www.paivakumpu.? Myyntipalvelu puh. 030 608 40, Lohja myynti@paivakumpu.? www.summassaari.? Myyntipalvelu puh. 030 608 50, Saarijärvi myynti@summassaari.? www.rauhalahti.? Myyntipalvelu puh. 030 608 30, Kuopio myynti@rauhalahti.? Alennuksia ei voida myöntää jälkikäteen eikä niitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Koskee vain uusia varauksia. Kylpylälomat –10 % Palvelut ryhmille –5 % Alennus 10 % kylpylöiden normaaleista huonehinnoista. Alennus ei koske lomapaketteja eikä muita yksittäisiä palveluja. Ei juhlapyhinä. Varauskoodi ”SAK-SOLARIS” Alennus 5% normaaleista ryhmämajoitushinnoista kokouspäivien, virkistyspäivien sekä ryhmälomien viettoon (ei juhlapyhinä). Räätälöimme mielellämme teille sopivan kokonaisuuden onnistuneeseen tilaisuuteen. 02-3_sisältö.indd 2 15.1.2015 9:57:23
Ari Seppä Mikko Nikkinen 12 3R F Mikko Nikkinen Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 UPM vaientaa kaksi konetta. 6 Tasokas edunvalvonta on Paperiliiton tärkein tehtävä. 8 Oppimisvaikeudet esiin. 10-15 Reportaasi Kipeänkin selän kanssa voi tulla toimeen. 16 Kaksi konkaria vaihtaa vapaalle. 18 Murretaan myytit ihmeSaksasta. 22 Työttömyyskassa ja jäsenrekisteri tiedottavat. 24 Uruquaylainen Marcelo Mazza viihtyy työssään Montes del Platan sellutehtaalla. 25 Petra Paasolainen innostuu uusista asioista. 26–30 Hiomo 26 Luottohenkilö esittelyssä. Hae kulttuuriapurahaa. 28 Paperimiehet lavalla. 30 Tule mukaan tapahtumiin. 31-34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Lempäälän Pyrollin tehtaassa on rauha maassa. 34 Ärsyke saa kyyneliin. 10–15 Reportaasi Kun selkä brakaa Petri Matula ? loukkasi selkänsä liukastuessaan työpaikalla, Eija Häkkinen potee iskiastyyppistä vaivaa ja Rauli Koskelalla on selkärankareuma. Vaikka vaivat aiheuttavatkin välillä haasteita, niiden kanssa pärjää työelämässä. SISÄLTÖ Paperiliitto 1/2015 | 3 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 16 ?Kari Miettisellä on takana pitkä luottamus miesura. Nyt hän jää vapaalle. 8 ? Työpaikoilla ei oteta tarpeeksi huomioon lukivai keuksia ja muita oppimishäi röitä. 32 ? Porin kartonki tehtaalla ollaan tyytyväisiä uuteen omis tajaan, Dermot F. Smurfitiin. 28 ? Terva koskella ja Kyröskos kella nähdään paperimiehiä teatterilavalla. 25 ?Petra Paaso lainen estää itsensä sam maloitumisen erilaisilla projekteilla. Jukka Koskinen
4 | Paperiliitto 1/2015 vastarannan supi Olen istunut liikaa paksun lompakon päällä. Onneksi kiroprak tikko oikaisee selän ja tyhjentää lompsan. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Mikko Nikkinen K aukaan paperikone 2 hoitajan Vesa Kukkosen iltavuoro alkoi ankeissa merkeissä. Kukkonen oli kuullut uutisen työmatkallaan. – Ei tämä yllätyksenä tullut. Kaikki tiesimme, kuinka tässä käy. Kukkonen kuvailee viime aikojen tunnelmia löysässä hirressä roikkumiseksi. Rankkaa on ollut, vaikka työntekijät ovatkin kätkeneet tunteensa rempseyden taakse. 52-vuotias Kukkonen on suorittanut erikoisammattitutkinnon, mutta ei ole kovin toiveikas työnäkymien suhteen. – En usko, että tämän ikäinen enää työllistyy tälle alalle. Jonkinlaista opiskeluvaihtoehtoa voisi miettiä. Kukkosen mielessä on käynyt muun muassa se, että kaivaisi ylioppilastutkinnon esiin ja hakisi opiskelemaan sosionomiaa. – Jotain, joka on mahdollisimman kaukana pörssiyhtiöistä. Potkuja odotellessa Yt-tulos tarkoittaa sitä, että Kaukaalla irtisanotaan 114, joista 111 on paperityöläisiä. Jokilaaksossa irtisanotaan 138, joista paperityöläisiä on 125. Shottonissa Iso-Britanniassa lähtöpassit annetaan 121:lle. – Alustavien suunnitelmien mukaan työntekijöihin kohdistuu noin 68 kovaa irtisanomista, eläkeputkeen menee noin 25 ja eläkkeelle 2. Joillekin järjestyy töitä Kymin uudella kuivauskoneella ja Kaukaan sellulla. Määräaikaisuuksia ei uusita, ynnää Kaukaan tuotantojohtajan Antti Hermonen. Jokilaakson tehtaiden tehtaanjohtajan Markku Taavitsaisen mukaan heillä on toisUPM antaa potkut 236 työläiselle Yt-neuvottelujen odotettu tulos: Kaukaalla suljetaan paperikone 2 ja Jämsänkoskella paperikone 5. Kuorimo H avukka-ahon ajattelija on Veikko Huovisen vuonna 1952 ilmestynyt esikoisromaani. Päähenkilö romaanissa on itseoppinut filosofi Konsta Pylkkänen, joka etsii sinistä ajatusta miettiessään maailman menoa. Suomessa kuuman pohdinnan aiheena on se, mistä apua Suomen taloudelle. Ajattelijoita ja mitä erilaisimpia tulkintoja on liikkeellä. Samaan aikaan, kun Kreikassa pohditaan irtiottoa eurosta ja rahaliitosta, on euro tukena Suomen taloudelle. Korot pysyvät edelleen matalana ja tästä hyötyvät kotitaloudet. Rahaa saa ja nyt se on halpaa. Vientiteollisuutta helpottaa euron heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin, sillä 10–20 prosentin kurssilasku merkitsee paljon. Muutosta kurssin suuntaan ei ole lähiaikoina odotettavissa, joten euron tuki teollisuudelle on merkittävä. Toinen suuri apu vientiteollisuudelle on raakaöljyn hinta, joka on ennätyksellisen alhaalla. Tämä keventää muun muassa kuljetuskustannuksia. Kolmas apu tulee työmarkkinoiden matalista palkkaratkaisuista, joilla on otettu kiinni kilpailijamaita. Palkkakulut eivät myöhemminkään aiheuta ongelmia, jos voimassa olevaa työllisyysja kasvusopimusta edelleen jatketaan. Mitä vielä tarvitaan? Tarvitaan investointeja, jotka toisivat lisää työpaikkoja tähän maahan. Seuraavan hallituksen on tehtävä ratkaisuja, joiden perusteella Suomeen kannattaa investoida. Houkuttimina ovat uskottava ja ennakoitava verotusjärjestelmä – niin sijoittajan kuin työntekijän kannalta – sekä raaka-aineiden ja energian hinta. Niin, ja tietenkin osaavat työntekijät. ? P Sinivalkoinen ajatus pääKirjoitus Seuraavan hallituksen on tehtävä ratkaisuja, joiden perusteella Suomeen kan nattaa investoida. 4_5_kuorimo.indd 4 21.1.2015 22:39:09
Paperiliitto 1/2015 | 5 Ranskassa etenevät Chapellen paperikone 3:n sulkemissuunnitelmat. Paperikoneiden sulkemisten myötä UPM vähentää yhteensä 460 000 tonnia aikakauslehtipaperisekä 215 000 tonnia sanomalehtipaperikapasiteettiaan. Mistä enää vähentää? – Olemme pettyneitä ja hautajaistunnelmissa, mutta emme yllättyneitä, kommentoi Kaukaan pääluottamusmies Kari Rikkilä. Rikkilän mukaan kaikki meni juuri niin kuin he olivat spekuloineet. – Kun UPM:n Euroopan paperinvalmistusta alkaa johtaa Saksa, niin tulos on tässä. Rikkilä muistelee, että edellisen yt-kierroksen jälkeen paikallinen työnantaja totesi, että enää ei ole, mistä vähentää. – Näin niitä toimintoja tehostetaan. Irtisanottujen määrä on nyt sen verran suuri, että se haukkaa paperikone 2 työntekijöiden lisäksi myös paperikone 1:n väkeä. ? P UPM antaa potkut 236 työläiselle Kuorimo Kuorimo ” Jotain, joka on mahdollisimman kaukana pörssiyhtiöistä.” ? Vesa Kukkonen ei usko enää saavansa töitä paperiteollisuudessa. taiseksi tiedossa vain karkea jako: kaksi kolmasosaa menee eläkeputkeen, ja yksi kolmasosa irtisanotaan. Kaukaan työntekijöille aletaan jakaa irtisanomislippuja ensi viikolla, Jokilaaksossa kolmen viikon sisällä. Kaukaan PK 2:n ja Jämsänkosken PK 5:n lisäksi UPM sulkee Iso-Britannian Shottonin tehtaalla paperikoneen. Tuotanto paperikoneilla päättyy viimeistään maaliskuun lopussa. silppua Vientiteollisuus teki toivelistan Vetoomus: Vientiliitot ovat lähettäneet maan hallitukselle ja eduskunnalle yhteiset terveisensä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Koulutuksen on vastattava entistä paremmin teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeita. Tämä tarkoittaa yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä sekä ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja verkostojen järkeistämistä. Liitot pitävät tärkeänä sitä, että suomalaisten yritysten kannattaa työllistää myös Suomessa. Osaava henkilöstö, kuten muutkin kilpailukykytekijät varmistavat, ettei maantieteellinen takamatka estä menestymistä maailmalla. Tutkimus-, kehittämisja innovaatioinvestoinnit sekä julkiset hankinnat synnyttävät uutta liiketoimintaa, lisäävät investointeja Suomeen ja parantavat tuottavuutta. Hallituksen tuleekin panostaa tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan tukemiseen. Vientiteollisuuden yhteisen viestin viejinä toimivat Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Ylemmät toimihenkilöt YTN. Ei nollatunti sopimuksille Kansalaisaloite: Pätkätyöntekijöiden asemaa halutaan parantaa kansalaisaloitteella: kielto nollatuntisopimuksille ja viikoittaiseksi työajaksi vähintään 18 tuntia. Aloite siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä, mikäli allekirjoittajia on kesään mennessä vähintään 50 000. Kansalaisaloitteen laittoi liikkeelle SAK:laisten nuorisoryhmien perustama Operaatio Vakiduuni. Allekirjoita Kansalaisaloite.fi-palvelussa. Kärsitkö uniongelmista? Kysely: Paperiliiton nettisivuilla olleen kyselyn mukaan uniongelmia on noin 80 %:lla vastaajista. Kyllä 42% Joskus 38% En 19% Lue uniongelmista Paperiliitto-lehdestä 10/2014. 4_5_kuorimo.indd 5 21.1.2015 22:39:10
6 | Paperiliitto 1/2015 siLppua Suurjärjestö kiinnosti 73 liittoa Uusi keskusjärjestö: Ammattiliitot ovat käynnistäneet hankkeen uuden keskusjärjestön perustamiseksi. Helsingissä 16. tammikuuta pidettyyn valmistelukokoukseen osallistui yhteensä 73 palkansaajaliiton edustajaa kaikista kolmesta keskusjärjestöstä SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta. Kokouksessa paikalla olleet SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitivät tilaisuutta merkittävänä palkansaajaliikkeen historiassa. Ammattiliitoilla on aikaa 10. helmikuuta saakka ilmoittaa halukkuutensa selvitystyöhön. Tavoite on, että uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa vuoden 2016 aikana. Hankkeeseen voivat liittyä kaikki ammatilliset edunvalvontajärjestöt ja myös nykyisten keskusjärjestöjen ulkopuolella olevat. Uuden järjestön tavoite on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Järjestö on poliittisesti sitoutumaton ja se ottaa vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen kansalliset ja kansainväliset tehtävät. Uusi keskusjärjestö ei heikennä ammattiliittojen itsenäistä asemaa työehtosopimusosapuolena. UPM:n biojalostamo käyntiin Kaukaalla Uusi laitos: UPM:n puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistava biojalostamo on aloittanut kaupallisen tuotannon Lappeenrannassa. Jalostamo perustuu UPM:n kehittämään vetykäsittelyprosessiin ja tuottaa noin 120 miljoonaa litraa uusiutuvaa dieseliä vuodessa. UPM Lappeenrannan biojalostamon tuottama UPM BioVerno -diesel valmistetaan raakamäntyöljystä, jota syntyy selluntuotannon tähteenä. Huomattava osa raaka-aineesta tulee UPM:n omilta sellutehtailta Suomesta. UPM on toteuttanut 175 miljoonan euron biojalostamon ilman julkisia investointitukia. Rakentaminen alkoi kesällä 2012 ja kesti runsaat kaksi vuotta. Valmis biojalostamo työllistää suoraan noin 50 henkilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä. Kuorimo Teksti Markku Leppänen P aperiliiton ensisijaisena tehtävänä on hoitaa työssäkäyvien jäsenten edunvalvontaa ja sitä välillisesti tukevia toimia. Edunvalvonnan tasosta liitto ei tingi, vaikka liiton toiminnallisia kuluja supistetaan alenevan jäsenmäärän takia. Toiminnallisten kulujen määrä vuoden 2015 talousarviossa on 7 535 000 euroa, 8,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Edunvalvonnan lisäksi liitto tarjoaa jäsenille koulutusta ja liittotapahtumia. Kaikille jäsenille jäsenlajista riippumatta on myös tarjolla erilaisia jäsenetuja. Eniten kuluja aiheuttavat edut liittyvät lomailuun. Lomailua koskevien etujen tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan tämän vuoden aikana. Maksavia jäseniä yhä vähemmän Liiton talousarvio 2015 pohjautuu 13500:aan jäsenmaksua maksavaan jäseneen, ei kokonaisjäsenmäärään (37 954/31.12.2014). Maksavien jäsenten määrä on arvioitu tänä vuonna 500 henkeä pienemmäksi kuin viime vuonna. Jäsenmäärän laskun suurin syy on toimialan rakennemuutos. Liiton nettojäsenmaksutuottojen arvioidaan laskevan noin 2,1 prosenttia viime vuodesta. ? P Jäsenmäärä viitoittaa Alenevasta jäsenmäärästä huolimatta Paperiliitto pitää yllä tasokasta edunvalvontaa. ”TAPAUS ABB:STA käytiin laaja julkinen keskustel, johon työnantajien edustajat eivät juurikaan osallistuneet. Työnantajapuolella ei selvästikään tajuttu, että ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta kysymys oli isosta ja perustavaa laatua olevasta asiasta, eikä ainoastaan yksittäisen luottamushenkilön irtisanomisesta.” Riku Aalto, Metalliliitto Ahjo 8.1. ”VUONNA 2013 oli noin 12 tilastoitua työtaistelua. Työntekijäpuolen mukaan se ei ole paljon, työantajapuolen mukaan liikaa. Luku on ollut samalla tasolla koko 2000-luvun, mutta työtaisteluihin käytetyt päivät ovat pitkällä aikavälillä vähentynteet.” Minna Helle, valtakunnansovittelija Motiivi 1/2015 ”IHMINEN UHRAA terveytensä jotta saisi rahaa. Sitten hän uhraa rahaa saadakseen takaisin terveytensä. Ja sitten hän on niin huolissaan tulevaisuudesta, että hän ei nauti tästä hetkestä; seurauksena on se, että hän ei elä tässä hetkessä eikä tulevaisuudessa; hän elää ikään kuin hän ei koskaan kuolisi, ja sitten hän kuolee, eikä ole oikeastaan koskaan edes elänyt.” Dalai Lama ”KUN TAVALLINEN äänestäjä tajuaa, että asiat ovat pahasti rempallaan, poliitikolle syntyy voimakas kannustin tehdä jotain järkevää.” Björn Wahlroos Talouselämä 16.1. ”HALLITUKSEN sitoutumista teollisuuden edistämiseen voisi auttaa, että hallitukseen tulisi teollisuusministeri” Petri Vanhala, Paperiliitto Maaseudun Tulevaisuus 20.1. ” Totuus on se, etteivät Suomessa työelämän säännöt ole kokonaisuutena yhtään sen jäykempiä kuin muuallakaan.” Lasse Laatunen, EK:n työmarkkinajohtaja Helsingin Sanomat 2.1. LaiNatut 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 2013 2010 2000 1990 1980 Tuotantomäärän ja työvoiman kehitys paperiteollisuudessa 1980–2013 Massan, paperin ja kartongin tuotanto yhteensä, tuhatta tonnia 15 409 5 081 Työntekijöiden määrä Toimihenkilöiden määrä 21 115 Tuotantomäärän ja työvoiman kehitys paperiteollisuudessa 1980–2013 06-7_kuorimo2.indd 6 21.1.2015 22:33:27
Paperiliitto 1/2015 | 7 Hepskukut heräävät V aalien lähestyessä kaikenlaiset hepskukut alkavat työntää ”tutkimuksiaan” maailmalle. Kansanedustaja Kaj Turunen esitti (blogi 1.12.2014) vientiteollisuuden pelastajaksi työntekijöiden palkanalennuksia ja heti perään toimitusjohtaja Jussi Järventaus kertoi laskeneensa, että koeajan pidentämisellä saataisiin 8 000 työpaikkaa lisää. Jottei pelikenttä jäisi vain oikeiston edustajille, julkaisen tässä myös omat tutkiKyllä maailma ääntä vetää. Juha Koivisto Vastaava lakimies suoraa puhetta ta työpaikkaa. Jos vielä pidättäydytään pyyhkimästä käteen jäävä tuotos hihaan, säästetään sairauskuluissa miljarditolkulla euroja. Miten näihin ilmeisen perusteltuihin laskelmiin sitten pitäisi valistuneen lukijan suhtautua? Sen taisi todeta jo vanha kansa aikoinaan sanomalla, että ”kyllä mailma ääntä vetää ja viita paskaa”. Tämä olisi hyvä muistaa, ennen kuin olemme siinä itsessään kontillamme.? P Kuorimo mukseni. Laskin, että siirtämällä nenänkaivun myöhäiseen iltaan, Suomeen syntyy 10 000 uutta hyväpalkkaisTeipinteolle stoppi Maalarinteippipaperin valmistus päättyy Kauttualla. Teksti Eeva Eloranta-Jokela A hlstrom lopettaa maalarinteipin valmistuksen Kauttuan tuotantolinjalla kesäkuun loppuun mennessä. PK 4:n mukana sammuu yhtiön viimeinen paperikone Suomessa. Linjalla työskentelevät 21 henkilöä on sanottu irti. Lopettamista koskevat yt-neuvottelut päättyivät joulukuussa. Pääluottamusmies Jukka Virtaa harmittaa, että neuvottelujen kuluessa ei ollut mahdollista päästä muunlaiseen tulokseen. Ranskassa ja Kiinassa jatketaan Ahlstrom perustelee sulkemista halulla parantaa teippiliiketoiminnan kannattavuutta. Yhtiön mukaan maalarinteippimarkkinoilla on merkittävää ylikapasiteettia maailmanlaajuisesti mutta erityisesti Euroopassa. – Päätös lopetuksesta osui Ranskan sijasta Suomeen siksi, että irtisanominen on täällä helpompaa, pääluottamusmies arvelee. Ahlstrom valmistaa maalarinteipin pohjapaperia Kauttuan lisäksi PontAudemerissa Ranskassa ja Longkoussa Kiinassa. Irtisanotuista työntekijöitä on 15 ja toimihenkilöitä 6. Monilla on tehtävistään vuosikymmeniä pitkä kokemus, joten edessä on iso muutos. Muutoksen helpottamiseksi on työnantajan kanssa saatu neuvoteltua joitakin tukitoimia. Vaikutusta kunnossapitoon Ennen sulkemista koneella riittää pääluottamusmies Virran mukaan ajettavaa, sillä tilauskirjat ovat täynnä. – Ranskalaisilla on kevät aikaa saada kiinni se laatu, joka on yhdessä asiakkaan kanssa täällä Kauttualla kehitetty. Hommia tehdään reippaasti loppuun saakka. Toiveena on, että joitakin rekrytointeja voitaisiin tehdä tehtaalla japanilaisyhtiön puolelle. PK 4 on ollut toiminnassa Kauttualla vuodesta 1943 lähtien. Tehtaalla toimii lisäksi kaksi japanilaisomisteisen Jujo Thermalin paperikonetta, jotka aiemmin kuuluivat Ahlstromille. Paperikoneen pysäyttämisellä on vaikutusta tehtaan tukitoiminnoille. Kunnossapitoyhtiö Valmet Kauttua käy kevään kuluessa yt-neuvottelut noin kuuden henkilön vähentämisestä. Kuitumateriaalien valmistukseen keskittyneellä Ahlstromilla on 3500 työntekijää 24 maassa. ? P Maalarinteippipaperia valmistetaan Kauttualla enää kevään ajan. Koneenhoitaja Timo Kantolan (vas.) kanssa kuvassa pääluottamusmies Jukka Virta sekä ykkösvuoron rullaaja Janne Sarin ja sylinterimies Hannu Toivonen. Alasatakunta / Mirja Linnemäki 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 2013 2010 2000 1990 1980 Tuotantomäärän ja työvoiman kehitys paperiteollisuudessa 1980–2013 Massan, paperin ja kartongin tuotanto yhteensä, tuhatta tonnia 15 409 5 081 Työntekijöiden määrä Toimihenkilöiden määrä 21 115 Tuotantomäärän ja työvoiman kehitys paperiteollisuudessa 1980–2013 Paperiteollisuuden työntekijöiden määrä (punainen pylväs) on enää kolmannes siitä, mitä se oli reilut 30 vuotta sitten. Tuotanto on samaan aikaan noussut lähes kaksinkertaiseksi. Pienempi joukko tuottaa enemmän, vaikka tehtaita ja tekijöitä on myös karsittu. 06-7_kuorimo2.indd 7 21.1.2015 22:33:27
8 | Paperiliitto 1/2015 Kuorimo Kuorimo Silppua ” Moni paperi työläinen kantaa kou lussa saa maansa lei maa, että on tyhmä.” Oppimisvaikeudet puheeksi Teksti Tiina Suomalainen K irjaimet sekoittuvat ohjeita lukiessa, ja rivit hyppivät silmissä. Lukuja kirjatessa numerot vaihtavat paikkaa. Uuden työtehtävän vaiheet eivät jää millään päähän. Keskittyminen työhön on vaikeaa. Erilaiset oppimisvaikeudet ovat yleisiä työelämässä. Oppimisvaikeuksiin perehtynyt erityispedagogi Marjo Nurmi Metallityöväenliiton Murikka-opistosta arvioi, että SAK:n jäsenillä on enemmän oppimisvaikeuksia kuin suomalaisilla keskimäärin. – Se johtuu koulupolusta. Jos peruskoulussa kokee opiskelun haastavana, on selvä, että nuori valitsee mieluummin ammattikoulun kuin lukion. Noin 30 prosentilla metallityöntekijöistä on jonkinlaisia pulmia oppimisessa. Paperityöntekijöiden vastaava luku pyörii todennäköisesti samoissa. Koulumaailmassa oppimisvaikeudet tunnistetaan nykyään hyvin, ja tukea on tarjolla. Työelämässä asia on toisin, vaikka oppimisvaikeudet eivät häviä aikuisuudessa. – Moni viisi-kuusikymppinen paperityöläinen kantaa edelleen koulussa saamaansa leimaa siitä, että on tyhmä. Oppimisvaikeuksissa ei ole kyse tyhmyydestä vaan erilaisesta oppimisesta, huomauttaa Paperiliiton koulutussihteeri Riitta Kaukonen. Tuki vähissä Pohjoismaiden yhteisen Oppimisvaikeudet työpaikoilla -selvityksen mukaan oppimisvaiErilaiset oppimisen haasteet, kuten lukivaikeus, pysyvät piilossa työpaikoilla. Nyt niitä yritetään nostaa esiin ja saada tukea sitä tarvitseville. Oppimisvaikeuksia ? Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus eli lukivaikeus ? Matematiikan oppimis vaikeus ? Muistiongelmat ? Hahmottamisvaikeudet ? Keskittymisvaikeudet Myllykoskelle bioetanolilaitos Investointi: Myllykosken entiselle paperitehdasalueelle aiotaan rakentaa bioetanolilaitos. Työja elinkeinoministeriö myönsi joulukuussa hankkeelle 30 miljoonan euron investointituen. Suomen Bioetanoli Oy arvioi hankkeen kokonaiskustannuksiksi noin 150 miljoonaa euroa. Laitos työllistää suoraan noin 50 henkilöä. Suunnitteluja rakentamisvaiheessa laitoksesta hyötyy lisäksi alihankintateollisuus. Raaka-aineenaan tuotantolaitos käyttää olkea. Myös raaka-aineen hankintaketjun arvioidaan työllistävän vähintään useita kymmeniä henkilöitä. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala pitää biolaitoshankkeen tukea hyvänä ratkaisuna maan hallitukselta. – Pääasia että kylälle tulee työpaikkoja. Nyt on vielä tehtävä töitä laitoksen toteuttamiseksi, sillä se imee alueelle muitakin yrityksiä, Vanhala odottaa. Jalostamo tuottaisi oljista noin 72 000 tonnia bioetanolia vuodessa, mikä vastaa yli 90 miljoonaa litraa bioetanolia. Entisen tehdasalueen etuja ovat nykyaikainen biovoimalaitos, jätevesien puhdistusjärjestelmä ja valmis tehdastila. Yritys odottaa voivansa rekrytoida Kouvolan seudulta myös prosessiteolliseen työhön tottunutta työvoimaa. Liiton jäsenmaksu ennallaan Jäsenmaksu: Paperiliiton jäsenmaksu vuonna 2015 on 1,59 prosenttia ennakkoveron alaisesta palkasta. Jäsenmaksusta Paperiliiton osuus on 1 prosenttia ja Paperityöväen työttömyyskassan osuus 0,59 prosenttia. Aloitepalkkioista jäsenmaksua ei peritä. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Paperiliiton nettisivuilta www.paperiliitto.fi -sivulta löydät jäsenmaksulaskurin ja voit tarkistaa, missä tilanteissa jäsenmaksusta saa vapautuksen. Kaksi ammatti osastoa lakkautettu Lopetus: Paperiliiton Sysmän osasto 27 ja Ruoveden osasto 76 ovat lopettaneet toimintansa 15.12.2014. Sysmän osaston jäsenet siirtyvät Heinolan osasto 81:n jäseniksi ja Ruoveden osaston siirtyvät Mäntän osasto 5:n jäseniksi. 08-9_kuorimo.indd 8 19.1.2015 15:26:14
Paperiliitto 1/2015 | 9 Kuorimo Juha Laitila tutkija, Luonnonvarakeskus (entinen Metla) S uomen metsäteollisuudessa alkoi uusi aika, kun Oulun tervaporvarit halusivat Iijoen suulla tervalauttojen tukeista tuottoa lahottamiseen sijaan. Tukkien sahaaminen jokivarressa alkoi, kun laki salli 1850-luvulla höyrysahojen perustamisen. 1800-luvun lopulla puulaivojen rakentaminen väheni ja tervakauppa hiipui. Suomessa nousi koskien partaalle ja sahojen syrjään sivutuotepuita hyödyntäviä hiomoja ja sellutehtaita. Sahateollisuus synnytti rinnalleen teollisuudenalan, joka pystyi hyödyntämään tähdepuun raaka-aineenaan. Tuotteille oli kysyntää teollistuvan ja kehittyvän maailman markkinoilla. Nyt elämme lähes yhtä suurta murrosta. Painopaperituotteet ovat lasku-uralla mutta pehmoja erikoispapereilla sekä pakkaustuotteilla on kehittyvät kotija vientimarkkinat. Sellu taipuu eri käyttötarkoituksiin ja perinteinen metsäteollisuus limittyy yhteen energiaja kemianteollisuuden kanssa. Aiemmin uusia raaka-aineita poimittiin erilleen puuvirrasta, nyt prosessiteollisuuden vonkamiehet erottelevat sellunkeiton sivutuotevirtoja entistä tarkemmin biotalouden eri käyttötarkoituksiin ja uusiin tuotteisiin. Tuohen repiminen uusista tuotteista ei ole helppoa, sillä markkinat ovat ainakin alussa pienet ja tuotekehityksen panostukset suuret. Aika on kuitenkin osin otollinen uudelle. Öljyvarojen niukkeneminen ja kallistuminen ohjaavat siihen, että biopohjaisille tuotteille on avautumassa laaja-alaiset markkinat. Suomella on vahva teollinen osaaminen, tehokas puunhankintaketju ja lähes ehtymättömät metsävarat. Tulevaisuus rakentuu puun kokonaisvaltaiselle ja hyödyntämiselle uusia sekä perinteisiä tuotteita kehittämällä.? P Tervanpoltosta biotalouteen tilatSto näKymä 50 100 150 200 250 300 Vienti Suomesta Viennin arvo, tärkeimmät massa-, kartonkija paperituotteet. 3 kuukauden liukuva keskarvo 2010 2009 2008 2007 2011 2012 2013 2014 Päällystetty paperi Päällystämätön paperi Markkinasellu Monikerroksinen kartonki Lähde: Tulli tilaSto Aika on kuitenkin osin otollinen uudelle. Päällystetyn paperin viennin arvo oli viime syyskuussa 2,6 % pienempi kuin keskimäärin vuosina 2007–2014. Päällystämättömän paperin vienti oli vähentynyt noin 23 %. Monikerroksisen kartongin viennin arvo oli noin 12 % ja sellun noin 25 % suurempaa kuin keskiarvo. Oppimisvaikeudet puheeksi keudet ovat työelämässä vielä melko vieras ilmiö, eikä tukikeinoja juurikaan tunneta. Tiedon puute synnyttää asenteita ja ennakkoluuloja, ja ne puolestaan ristiriitoja ja sairauspoissaoloja. Selvitykseen vastasi myös paperiliittolaisia luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Selvityksen mukaan vain harvalla työpaikalla käsitellään oppimisvaikeuksia perehdytyksessä tai lisäkoulutuksissa, eikä niitä juurikaan oteta esiin luottamusmiestai työsuojeluvaltuutettujen koulutuksissa. Vain vajaa puolet vastaajista kertoi, että heidän työpaikoillaan tuetaan työntekijöitä oppimisvaikeuksissa. Erilaisia keinoja olisi kyllä olemassa: ohjeistetaan hyvin, jaetaan työtehtäviä vahvuuksien mukaan, autetaan työkaveria hankalissa vaiheissa tai annetaan lisäaikaa tehtävien hoitamiseen. Tietoisuutta lisää – Olen aika kyyninen näiden keinojen suhteen, kun tiedämme, millainen työmaailma nykyään on. Tulos tai ulos -meiningissä ei ole tilaa erilaisten oppijoiden huomioimiseen, Nurmi huomauttaa. Nurmi ja Kaukonen korostavat, että on tärkeää pitää asiaa esillä ja lisätä tietoisuutta oppimisvaikeuksista. Vain sitä kautta lähtee muutos. – Toivon, että työnjohtajat oppisivat pedagogista ajattelua ja hyödyntäisivät alaistensa erilaisia vahvuuksia, Nurmi huomauttaa. Kaukonen miettii, että viestiä oppimisvaikeuksista on saatava myös luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. ? P Onko itselläsi lukivaikeus? Jos Paperiliittolehti voi haastatella sinua, lähetä nimesi ja puhelinnumerosi: tiedotus@paperiliitto.fi tai soita 0102 897 703 / Eeva Eloranta-Jokela. 12 3r f 08-9_kuorimo.indd 9 19.1.2015 15:26:14
SELKÄVAIVAT 10 | Paperiliitto 1/2015 Petri Matula joutui selkäleikkaukseen, kun välilevytyrät olivat viedä kävelykyvyn. Eija Häkkinen ja Rauli Koskela suitsivat selkävaivoja lääkkeillä ja ennen kaikkea liikunnalla. SELKÄVAIVAT Samperin selkä! Liukastuminen aiheutti Petri Matulalle leikkaushoitoa vaatineen selkävaivan. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Jukka Koskinen, Max Steffansson, Susanna Chazalmartin 10-15_pääjuttu.indd 10 16.1.2017 13.56.22
12 | Paperiliitto 1/2015 SELKÄVAIVAT O n pesupäivä Kotkamillsin tehtaalla. Hiertämön kenttämies Petri Matula pesee hiertämön alakerrassa säiliötä. Hän sattuu astumaan kulkuväylällä kaltevaan kohtaan, johon on yläkerrasta valunut öljyä ja vettä. Matulan molemmat jalat lähtevät alta, ja hän rysähtää sivuittain oikean jalkansa päälle. Kuuluu rusahdus, mutta Matula ei tunne kipua. Hän vääntäytyy ylös ja kuulostelee oloaan. Selässä tuntuu jotenkin lämpimältä, mutta ei sen kummemmalta. Onneksi ei käynyt kuinkaan, Matula ajattelee ja jatkaa töitään. Seuraavana aamuna selkä on niin kipeä ja jäykkä, ettei hän kykene nousemaan sängystä kuin pyörähtämällä. Matula menee töihin hammasta purren. Kipu säteilee myös jalkaan niin, että kävely on vaikeaa. Matula pystyy ottamaan vain lyhyitä, jalkaterän mittaisia askelia. Hän sinnittelee töissä pari päivää, mutta sitten on pakko mennä lääkärille. Työterveyslääkäri vääntelee tutkimuspöydällä Matulan jalkoja, jotka eivät liiku oikein mihinkään. Lääkärin mukaan kyseessä on noidannuoli, ja hän kirjoittaa Matulalle lyhyen sairausloman. Leikkaukseen vai ei? Matulan vaivat helpottivatkin, mutta eivät loppuneet, vaan palasivat aika ajoin. Keväällä 2012 tapahtuneen kaatumisen jälkeen hän kitkutteli töissä lyhyiden sairauslomien turvin. – Kipuiluun riitti se, jos astuin hieman huonosti. Selkä meni heti jumiin ja väänsi asentoa vinoon. Sitten Matula liukastui. Selkä kipeytyi, ja jäykisti vasemman takareiden kuin se olisi ollut betoniin valettu. – Raahauduin lääkärille, joka passitti minut magneettikuvaukseen. Tutkimuksen mukaan minulla oli neljä välilevytyrää, joista kaksi oli massiivisia. Välilevytyrät tukkivat myös Matulan hermokanavia. Siksi jalat olivat ajoittain poissa pelistä. Kymenlaakson keskussairaalan ortopedi totesi, että isommat tyrät eivät paranisi koskaan. Ne olivat myös hyvin hankalassa paikassa. Jos niitä ei leikattaisi, Matulan jalat saattaisivat halvaantua. Mutta toisaalta myös leikkauksessa olisi 70 %:n halvaantumisriski. Päätös oli Matulalle helppo, sillä kipu ailahteli, ja nyt oli taas parempi vaihe. Hän ei leikkaukseen menisi. Syksyllä 2013 sairaalaan tuli kuitenkin Turusta ortopedi, jolla oli kokemusta vastaavien vammojen leikkaamisesta. Ortopedi vakuutti Matulalle, että leikkauksen epäonnistumisen riskit olivat hyvin pienet. Niinpä leikkaus sovittiin viiden kuukauden päähän tammikuun 17. päiväksi. Kansanvaiva Paperitehtailla ei liene työpaikkaa, jossa ei joku kärsisi jonkin sortin selkäkivuista. Istumatyö, painavien taakkojen nostelu ja työskentely hankalissa asennoissa rasittavat selkää. – Tyypillinen tilanne selkätapaturmien taustalla on tämä: koneeseen tulee häiriö, ja sitä mennään kiireesti korjaamaan johonkin vaikeaan asentoon. Ja silloin venähtää, kuvailee Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius. Tapaturmia, joissa selkä venähti kiertotai nostotilanteessa, sattui paperitehtailla vuonna 2013 reilu 40. Tilastoja siitä, kuinka usein selkävaivat ovat sairauslomien syynä, ei liitolla ole. Tukija liikuntaelinvaivat ovat kuitenkin yleisin syy yli 10 päivää kestäviin sairauslomiin. Selkäkivut ovat suomalainen kansanvaiva. Lähes joka kolmannella työikäisellä on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut alaselän kipua, ja joka kymmenes on tämän vuoksi ollut hoidossa. Selkä voi toki kiukutella myös niskaja hartiaseudusta ja kaularangasta. – Alaselkävaivat ovat kuitenkin yläselkävaivoja hankalampia, ja johtavat yleisimmin sairauslomille ja työkyvyttömyyteen, huomauttaa fysiatri Timo Pohjolainen Helsinki Hospitalista. Ikääntymiseen liittyvien rangan rappeumien, selkää rasittavien työolosuhteiden ja tapaturmien lisäksi selkäkipujen taustalla voivat olla rangan rakenteelliset syyt ja elintavat. Liian vähäinen liikunta, ylipaino ja selkärankaa rappeuttava tupakointi lisäävät selkävaivojen riskiä. Myös stressi ja tyytymättömyys työhön ovat tutkimusten mukaan yhteydessä selkävaivoihin. Kipua ja särkyä – Hermosärky menee perskannikasta alas jalkaan asti. Jalka ja jalkaterä voivat myös puutua, kuvailee Eija Häkkinen, 61, joka on kärsinyt iskiastyyppisestä vaivasta jo kymmenisen vuotta. Häkkisen vaivan taustalla ovat yliliikkuvat nikamat, jotka painavat hermoa. Vaiva muistuttaa Metsä Fibren Äänekosken tehtaan laboratoriossa työskentelevää Häkkistä lähes päivittäin, mutta sairauslomilla hänen ei ole tarvinnut olla selän takia pitkään aikaan. – Kipuun auttaa se, että vedän vatsaja lantiolihakset tiukkaan ja yritän seisoa mahdollisimman ryhdikkäästi. Joskus menen taukotilaan ja nostan jalat ylös. Se helpottaa hermopinnettä. Seisomatyö ei rasita Häkkisen selkää, mutta hyvät jalkineet on oltava. Häkkiselle sopivat parhaiten terveyssandaalit, joissa on hieman kantaa. Kun hermokipu äityy pahaksi, Häkkisestä tuntuu kuin hän ei voisi oikein olla nahoissaan. – Onneksi särkylääke yleensä auttaa. Pilleripurkkiin joudun turvautumaan noin kerran viikossa. Joskus selkäkipujen taustalta löytyy sairaus. Näin on Rauli Koskelalla, 60, joka joutui kovan säryn lamauttamaksi vuosia sitten. – Selkä oli niin arka ja jäykkä, etten päässyt sängystä ylös kuin pyörähtämällä, kertoo Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla prosessinhoitajana työskentelevä Koskela. Oireiden syyksi selvisi selkärankareuma. Onneksi reumaan löytyi sopiva lääkitys, ja Koskelan tuska helpotti. Lievät reumalääkkeet pitävät kivut melko hyvin kurissa. Ilmanvaihtelut Koskela tuntee kuitenkin luissaan ja ytimissään, parasta olisi tasaisen lämmin sää. Vaikeissa vaiheissa hän joutuu jäämään lyhyille sairauslomille. – Aamujäykkyys on iän myötä pahentunut. Selkä notkistuu, kun on ollut liikkeellä jonkin aikaa. Matulan jalat saattaisivat halvaantua. Mutta toisaalta myös leikkauksessa olisi 70 %:n halvaantumisriski. ?– Sen olen huomannut, että jos venytyksistä yhtään lipsuu, niin selkä muistuttaa siitä heti, kertoo iskiastyyppistä vaivaa poteva Eija Häkkinen. 10-15_pääjuttu.indd 12 16.1.2017 13.56.23
14 | Paperiliitto 1/2015 SELKÄVAIVAT Istuminen käy Koskelalle joskus tuskalliseksi. Silloin hän nousee jaloittelemaan ja roikkuu tangossa, joka on hankittu sellukeittimen valvomoon. Liike on lääke Liikunta on paras lääke sekä selkäkipujen ehkäisyyn että hoitoon. – Selkäkipuisen ei kannata maata sängyssä, vaan liikuskella kipujen sallimissa rajoissa. Heti, kun kivut hellittävät, voi aloittaa kevyen liikunnan kuten kävelyn, pyöräilyn tai uinnin. Rankempaa lihasjumppaa voi alkaa harrastaa myöhemmin, kun tilanne rauhoittuu, Timo Pohjolainen mainitsee. Mitä paremmassa timmissä ovat syvät vatsaja selkälihakset, sitä tehokkaammin ne tukevat rankaa. Häkkinen huomasi heti selkävaivan saatuaan, että liikunta auttaa. – Olen aina hiihtänyt ja tanssinut paljon, mutta iskiaskivun myötä ryhdyin myös vahvistamaan keskivartalon lihaksia ja venyttelemään. Häkkinen harrastaa kahvakuulaa, käy salilla ja tekee kotona fysioterapeutilta saamiaan venyttelyliikkeitä. – Sen olen huomannut, että jos venytyksistä yhtään lipsuu, niin selkä muistuttaa siitä heti, Häkkinen huomauttaa. Häkkinen käy myös säännöllisesti fysikaalisessa hoidossa. Liikunta pitää Koskelankin kivut hallinnassa. Talvella hän hiihtää, kesällä pyöräilee, kävelee ja soutaa. Viime talvena Koskela sivakoi 1500 hiihtokilometriä. Koskela suosii perinteistä tyyliä, Häkkisen selälle sopii luisteluhiihto paremmin. Joskus fysioterapia ja liikunta eivät auta, vaan on turvauduttava leikkaushoitoon. Välilevytyrä tai hermojuurta painava ahtauma joudutaan leikkaamaan, jos kova kipu ei hellitä tai jos jaloissa on halvaantumisoireita. – Leikkauskaan ei ole mikään täysin parantava hoito, sillä rangan rappeutuminen ei lopu siihen, Pohjolainen huomauttaa. Leikkauksen jälkeen Palataanpa tammikuuhun 2014. Matula herää Kymenlaakson keskussairaalan heräämössä ja pomppaa istumaan. Seinällä raksuttaa kello, joka näyttää melkein puolta kymmentä illalla. Ai niin, olen ollut leikkauksessa, hän muistaa. Pystyn istumaan! Sitten hän liikuttelee varpaitaan. Hei, nämähän pelaavat! Matula oli mennyt leikkaukseen hyvin kaksijakoisin miettein. Entä jos joku menisi pieleen? Nyt olo oli helpottunut. Kuusi tuntia kestäneessä leikkauksessa Matulan välilevyihin tehtiin isompia reikiä, joiden kautta poistettiin välilevymassaa. Matula pääsee kotiin jo seuraavana päivänä, koska pystyy nousemaan ylös, istumaan alas ja kävelemään rappusia. Selkä on tietysti kipeä, mutta paineentunne takareidestä on kuin poispyyhkäisty. Helmikuussa Matulan puoliso synnyttää kaksospojat kuukauden etuajassa. Matula ei saa nostaa mitään painavaa, mutta koska vauvat ovat niin pieniä, hän voi nostaa yhtä kerrallaan jopa kantokopan kanssa. Toiveissa hiertämö Kahden kuukauden kuluttua hän pääsi palaamaan töihin. Hiertämöllä Matula pystyi työskentelemään ongelmitta. Selkä kesti hyvin. Mutta käynnissäpitäjän työt osoittautuivat haasteellisemmiksi. Niihin töihin Matula sai siirron jo keväällä 2013 yt-neuvottelujen yhteydessä. – Kun paperikoneet rullaavat hyvin, myös selkä pysyy hiljaa. Häiriötilanteissa on kuitenkin mentävä ahtaisiin paikkoihin ja kumarreltava telojen alta, ja se on myrkkyä selälle. Lihakset lyövät tilttiin, ja selkä vääntyy vinoon, kertoo nyt 41-vuotias Matula. Matulalla on fysioterapeutilta saadut jumppaohjeet keskivartalon syvien lihasten vahvistamiseksi, mutta töissä kipeytyvää selkää ei pysty jumppaamaan. – Aiemmin pelasin myös jääkiekkoa ja frisbeegolfia. Jääkiekosta on pitänyt luopua, ja frisbeegolfkertoja rajoittaa. Työkyky-neuvottelut on pidetty kahdesti, ja Matula on odottavalla kannalla. – Toivoisin, että työnantaja siirtäisi minut takaisin hiertämöön tai joihinkin muihin tehtäviin, joita voisin tehdä selkää liikaa rasittamatta.? P Näin hoidat selkää ? Selkäkipujen takana on usein liika istuminen, raskaat nostot ja vaikeat työasennot. ? Istumatyö: Nouse välillä jaloittelemaan ja venyttele selkää. ? Hankalat työasennot ja raskaat nostot: Ota taukoja mahdollisuuksien mukaan. Aktivoi työskennellessä keskivartalon lihakset. Ne tukevat rankaa. ? Muista oikea nostotekniikka: Älä kumarru alas vaan koukista polvet. Hyödynnä nostossa pakaraja jalkalihaksia. Vältä kiertoja. ? Liiku vapaa-ajalla monipuolisesti. Pilatesharjoittelu vahvistaa tehokkaasti syviä lihaksia. ? Lihasvoimaa voi lisätä mm. kuntosalilla tai kahvakuulatreenillä. Älä unohda aerobista harjoittelua, kuten sauvakävelyä, hiihtoa tai uintia. Vinkit antoi fysioterapeutti Anne Tähtinen Fysio-Eskolasta. Noidannuoli on viheliäinen K un selkä nitkahtaa äkillisesti ja kivuliaasti, on yleensä kyseessä noidannuoli. Välilevyyn, pikkuniveliin tai lihaksiin syntyy pieni kudosvaurio. Noidannuoli on nimensä veroinen: kipu on kuin puukolla pistäisi, ja lihasjännitys jäykistää selän. Vaiva paranee yleensä kuitenkin muutamassa päivässä tai viikossa, mutta voi uusiutua. Välilevyn pullistuma on myös hyvin yleinen vaiva. Se syntyy välilevyn rappeutuessa iän myötä. Kun välilevyn säiemäinen rengas hieman repeytyy, tunkeutuu välilevyn sisällä oleva hyytelömäinen massa repeytymään ja aiheuttaa pahimmillaan painetta hermojuureen ja kipua alaselkään. Välilevytyrä eli iskias on pullistumaa viheliäisempi. Siinä välilevyn rengas repeää kokonaan. Välilevymassa aiheuttaa ärsytystä ja voi myös tunkeutua selkäydinkanavaan tai hermojuuriaukkoon. Hermojen joutuessa puristuksiin kipu säteilee jalkoihin. Juuri näin kävi Petri Matulalle. Yleensä iskias paranee muutamassa kuukaudessa. Osalla oireet pitkittyvät tai uusiutuvat. Selkärangan rappeutumisesta johtuviin ongelmiin kuuluu myös selkäydinkanavan ahtautuminen, jossa hermojuuret ja selkäydin joutuvat puristuksiin. Tyypillinen oire on puristus reisissä ja kävelyn vaikeutuminen. ? P ” Selkäkipuisen ei kannata maata sängyssä, vaan liikuskella kipujen sallimissa rajoissa.” ?Liikunta pitää selkärankareumaa sairastavan Rauli Koskelan kivut aisoissa. 10-15_pääjuttu.indd 14 16.1.2017 13.56.23
16 | Paperiliitto 1/2015 luottamusmiehet Teksti Reima Kangas Kuva Mikko Nikkinen K un Kari Miettinen aloitti pääluottamusmiehenä Stora Enson Tainionkosken tehtaalla vuonna 1991, hän edusti yli 500 työntekijää. Miettisen jäädessä eläkkeelle vuodenvaihteessa edustettavia työntekijöitä oli noin 130. Yt-neuvotteluita on riittänyt. Miettinen luonnehtii, että alussa työväen vähentäminen perustui laitteiden pysäyttämiseen. Koneita ja laitteita on purettu ja viety ainakin Intiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Aivan Miettisen kauden alussa neuvoteltiin voimalaitoksen sulkemisen ympärillä, kun höyryputki Tainionkoskelle päätettiin vetää Kaukopään uudesta laitoksesta. – Viime aikoina yt-neuvottelut ovat perustuneet siihen, että ruvetaan tekemään töitä entistä pienemmällä väkimäärillä. Tainionkosken tuotantopuolella ei aivan dramaattisia vähennyksiä ole tehty, mutta työnantajan mielestä on otettu ns. löysiä pois, sanoo Miettinen. Joskus mukaviakin tehtäviä Jatkuva irtisanomisista neuvotteleminen on ollut raskasta. Miettinen pohtii, että ei siihen totu, mutta jollain tavalla lopputulos on kuitenkin aina hyväksyttävä. Välillä on onneksi ollut mukavampiakin tehtäviä. – On ollut hyvin mielenkiintoista, kun on lähdetty rakentamaan uusia palkkausja palkitsemisjärjestelmiä, Miettinen sanoo. Koko kauden mieleen painunein tehtävä olikin 90-luvun puolivälin jälkeen, kun Tainionkoskelle rakennettiin uudenlaista palkkiojärjestelmää. – Se oli parin vuoden projekti. Väännettiin työnantajan, mutta myös omien kanssa. Itselle jäi siitä ’taistosta’ lopputulemaksi, että yksi parhaista sopimuksista, mitä olen koskaan tehnyt, sanoo Miettinen. Hänen mielestään sopimuksessa oli edistyksellisintä, että myös laatu oli otettu huomioon tulospalkkioissa. Myös kunnossapito oli sopimuksessa mukana. – Porukka seurasi toteutumia ja pystyi vaikuttamaan palkkion toteutumiseen. Se toi laatutietoisuutta. Meillä oli valveutunutta väkeä. Työntekijät tiesivät, missä tehtaalla mennään tuotannon ja laadun suhteen. Miettinen hieman harmittelee, että työnantaja on 2000-luvulla irtisanonut tuon sopimuksen. Uudessa palkkausjärjestelmässä onnistuttiin hänen arvionsa mukaan siirtämään tuntipalkkaan ihan mukava summa vanhasta järjestelmästä, mutta nykyinen palkkiojärjestelmä on turhan etäinen. Tulospalkkio maksetaan kerran vuodessa jonkun toteutuman perusteella, joka jää työtekijöille hämäräksi. – Työntekijöillä ei oikein ole tietoa, miten palkkioon voi vaikuttaa. Ennen näki joka tilipäivä, mikä oli mennyt pieleen ja mikä ei, Miettinen sanoo. Neuvotteluja loppuun asti Miettinen kävi neuvotteluja aivan työuransa viime hetkiin asti. Käsittelyssä oli Tainionkosken ja Kaukopään yhteinen palkkausjärjestelmän päivitys. – Sitä on yhdessä väännetty Imatran tehtaan tasolla. Teksti saatiin valmiiksi. Tärkein eli rahavääntö jäi kesken. Jäi seuraajallekin jotain viilaamista, sanoo Miettinen. Se, että rahasta sopiminen jäi viimeiseksi, ei hänen mielestään ole yllätys. Työnantajalle rahasta luopuminen ei koskaan ole helppoa. Miettisen mukaan neuvottelut työnantajan kanssa ovat kyllä sujuneet pääosin mennyt hyvässä hengessä. – Aina ei ole omin neuvoin päästy sopimukseen, mutta asiat ovat riidelleet, eivät miehet, sanoo Miettinen. Miettinen arvioi, että hänen seuraajansa Ari Liirus saa aluksi painia niiden mukavien asioiden parissa. Stora Enso uusii kuluttajapakkauskartonkia valmistavan koneen jälkikäsittelyn. – Tehtäväkuvat tulevat muuttumaan. Se teettää työtä seuraajalle ja osastojen luottamusmiehille. Sinänsä on hyvä asia, että investointi saatiin. Sitä oli odoteltu pitkään ja se luo uskoa jatkuvuuteen, sanoo Miettinen. Suoraan työtaisteluihin Raimo Hekkalan aloitus Stora Enson Oulun tehtaiden ja Eforan pääluottamusmiehenä oli kova. – Pesti alkoi tammikuussa 2005. Saman vuoden keväällä alkoivat työtaistelut ja työsulut. Se oli tiukkaa aikaa, hän muistelee. Rauhallista hetkeä ei sen jälkeen sitten löytynytkään. Hekkala ei muista pääluottamusmieskaudeltaan yhtään helppoa vuotta. – Joka vuoden alussa oli hirveä hässäkkä ja irtisanomisia, jos ei Eforassa niin Storassa. Kari Miettinen ja Raimo Hekkala jättivät pitkän luottamusmiespestinsä hyvillä mielin. Vuosiin on sisältynyt suuri määrä yt-neuvotteluja, mutta myös paljon hyviäkin hetkiä. Vastuun vuodet Paperiliiton pääluottamusmiesten keski-ikä kauden 20152016 alussa: 45 vuotta Luottamusmiehistä 16 Aloittaa uutena 99 Jatkaa tehtävässään ? Eläkepäivillä ei ole tullut aika pitkäksi, vakuuttavat Kari Miettinen (vas.) ja Raimo Hekkala. – Koetan saada emännän tottumaan siihen, että olen kotona. Jos tämän taistelun voitan, ettei emäntä pistä kevään aikana pois, niin ollaan hyvällä jamalla, nauraa Hekkala. 16-17 luottamusmies.indd 16 22.1.2015 10:01:58
Paperiliitto 1/2015 | 17 luottamusmiehet Luottamusmiesten ja työsuojelu valtuutettujen kurssit 2015 Kurssipaikka on Kiljavan opisto. Luottamusmiesten peruskurssi 9.–13.2., 23.–27.3. ja 25.–29.5. Luottamusmiesten jatkokurssi 1. jakso 12.–16., 2. jakso 09.11.–13.11., Luottamusmiesten täydennyskurssi 2.–4.2. Pääluottamusmiehet 13.–15.4. Pääluottamusmiehet 27.–28.8. Osaamisen kehittäminen 2.–3.3. Työsuojelun täydennyskurssi: turvallisuuden ja riskien hallinta 9.–11.3. Paikallinen sopiminen 24.–26.8. Työoikeuden täydennyskurssi 26.–30.10. Työnantaja maksaa: • kurssiajalta normaalin palkan • osan kurssikustannuksista (ns. ateriakorvaus) Paperiliitto maksaa: • loput kurssimaksusta, oppimateriaalin, matkat ja majoituksen. Varmista kurssille hakiessasi, että työnantaja sitoutuu maksamaan ateriakorvauksen merkitsemällä hakulomakkeeseen rastin ja laskutusosoitteen. Sisältää majoituksen, täysihoidon ja mukaansa tempaavan ohjelman. LUOTTAMUSMIESTEN HYVINVOINTIKURSSIT HINTA VAIN 100 € /4 vrk Tutustu ohjelmiin, kurkkaa lisätietoja ja ilmoittaudu: www.sal-lomat.fi Sinä työpaikkasi tai ammattiosastosi LUOTTAMUSHENKILÖ. Kaipaatko lisää eväitä hyvinvointiisi? SAL-lomat tukee liikunnallista hengähdystaukoasi. Osallistu kurssille! YYTERIN KYLPYLÄ 11.–15.5. 4 vrk 5.–9.10. 4 vrk LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI 21.–25.9. 4 vrk 22.–24.5. ja 11.–13.9. 2+2 vrk KUORTANEEN URHEILUOPISTO 8.–12.6. 4 vrk 17.–19.4. ja 16.–18.10. 2+2 vrk URHEILUOPISTO KISAKESKUS 9.–13.11. 4 vrk 8.–10.5. ja 13.–15.11. 2+2 vrk Yt-neuvottelujen lisäksi työllistivät kunnossapidon uudistukset, palkkarakenteen muutokset ja koko metsäteollisuuden uudelleen organisointi. – Minun aikanani metsäteollisuus on muuttunut kokonaan toisenlaiseksi. Työehtosopimukseen tuli suuria muutoksia ja palkkarakenteet ovat menneet uusiksi, sanoo Hekkala. Koskaan ei jätetty yksin Raimo Hekkala kiittää tukiverkkoa, joka on ollut takana ensimmäisestä päivästä lähtien. Se auttoi pärjäämään tiukoissa paikossa. Hänellä oli tukenaan pitkään mukana olleita vanhempia neuvonantajia ja muiden paikkakuntien luottamusmiehiä. – Eri paikkakuntien luottamusmiehet ja ay-aktiivit olivat suuri perhe. Meillä oli hyvä yhteistyö ja porukka oli aivan upeaa. Vaikka neuvotteluissa oli vaikeaa, niin aika paljon keskenään pystyimme katsomaan ja kokeneemmat auttoivat paljon, samoin liitto. Koskaan ei ole ole jätetty yksin, sanoo Hekkala. Siinäkin mielessä Hekkala kokee olleensa hyvässä asemassa, että työporukan tuki on ollut vankka. – Sekä Eforalla että Storassa on ollut aina hyvä yhteishenki. On ollut parampi toimia, kun porukka kuuntelee, hän sanoo. Neuvottelukestävyyttä vaaditaan Hekkala jäi eläkkeelle vuoden alusta. Hän täytti viime syyskuussa 63 vuotta ja päätti, että 43 vuotta tehtaassa riittää. – Annoin tilaa nuoremmille. Oulussa on sillä tavalla hyvä tilanne, että nuoria aktiivisia henkilöitä on aina tulossa, kun vanhat lähtevät pois, hän sanoo. Hekkalan seuraaja, aiempi varapääluottamusmies, Olli-Pekka Kaikkonen on ollut toista vuotta aktiivisesti mukana neuvotteluissa. Hekkala ei lainkaan epäile hänen pärjäämistään uudessa tehtävässä. – Sen koetin sanoa, että tehtävä vaatii nykyään entistä enemmän pitkäjänteisyyttä ja neuvottelukestävyyttä, koska työehtosopimus on muuttunut niin paljon. Tässä joutuu olemaan aika supliikkimies, sanoo Hekkala. Hän toteaa, että järjestelmä muuttuu koko ajan. Työnantaja haluaa tehdä suuriakin muutoksia mahdollisimman nopeasti. Neuvottelijoiden pitäisi kuitenkin muistaa, että maltti on valttia. Asioita ei pidä lyödä lukkoon ennen kuin on selvitetty, miten ne vaikuttavat jäsenistöön. – Tulee esimerkiksi moniosaamista ja muuta sellaista, mikä vaatii työntekijöiltä paljon. Sellaisten kysymysten kanssa ei pidä hätiköidä. Asiat pitää miettiä useammalta kannalta, sanoo Hekkala.? P 16-17 luottamusmies.indd 17 22.1.2015 10:01:59
18 | Paperiliitto 1/2015 vertailu Liian kallis? Teksti Paperiliiton työryhmä Kuva Mikko Nikkinen E räät elinkeinoelämän edustajat, talousviisaat, poliitikot ja mielipidekirjoitusten tekijät ovat väläytelleet niin palkanalennuksia, työajan pidennystä kuin yleissitovista työehtosopimuksista luopumista keinoina suomalaisen työn kilpailukyvyn parantamiseksi. Näissä yhteyksissä on viitattu milloin Saksan, milloin Ruotsin ”ihmeisiin” ja vaadittu samanlaisia toimenpiteitä myös Suomeen. Kun eduskuntavaaleihin on enää 80 päivää, kenen tahansa kannattaa pohtia polttavia kysymyksiä: Onko suomalainen työ oikeasti kallista ja onko se todella menettänyt kilpailukykynsä suhteessa kilpailijamaihin? Onko vaatimuksille työajan lyhentämisestä ja palkkojen alentamisesta perusteita? Mitä Saksan ”talousihme” oikeasti pitää sisällään? Palkkataso – paljonko duunari saa liksaa? Paperiliiton tutkija Esa Kaitila, onko suomalainen palkkataso korkea? – Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi joulukuussa 2014 Suomalainen palkkataso EU-vertailussa –tutkimuksen. Tuon tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suomalaisten kokoaikaisten palkansaajien palkkataso on selvästi korkeampi kuin nykyisten 28 EU-maan keskiarvo. Tämä johtuu etenkin siitä seikasta, että viime vuosina EU on laajentunut etenkin Itä-Euroopan maihin. Jos taas Suomea verrataan Saksaan ja Ruotsiin, havaitaan, että palkkatasomme on hieman matalampi kuin Ruotsissa ja vastaavasti hivenen korkeampi kuin Saksassa. Pelkästään nimellispalkkojen vertailu eri maiden välillä ei kuitenkaan kerro totuutta siitä, minkälaisen elintason työntekijä palkallaan saa. Jokainen palkansaaja kun on maansa hintatason vanki. Jotta saisimme selville, mitä palkallaan tosiasiassa pystyy hankkimaan, on palkkoja vertailtava ostovoimakorjattuina. Ostovoimakorjattuina Suomen, Saksan ja Ruotsin keskinäinen järjestys muuttuu. Suomen keskimääräistä korkeampi hintataso alentaa selvästi suomalaisten palkansaajien keskimääräistä sijoitusta palkkavertailuissa. Esimerkiksi Saksassa todellinen, ostovoimakorjattu palkkataso vuonna 2011 oli yli 13 prosenttia suomalaista keskitasoa suurempi. – Bruttokuukausipalkkoja vertailemalla pohjaa väitteille suomalaisen työn kalleudesta suhteessa Saksaan ja Ruotsiin ei palkkatasotutkimuksen perusteella löydy, toteaa Kaitila. Myytinmurtajat purkavat palasiksi ihme väitteitä Suomen ja Saksan palkkatasosta. Onko suo malainen työ kalliimpaa kuin kilpai lijamaissa? Onko Saksan ihmeen kääntö puolena sittenkin ih meen köyhä Saksa? 18-21_Palkkavertailu.indd 18 21.1.2015 23:09:37
20 | Paperiliitto 1/2015 vertailu Tuottavuus – paljonko duunari saa aikaan? Palkkatason ohella on tarkasteltava myös tuottavuutta ja erityisesti työn tuottavuutta. Tehdäänkö Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa sitten kovempaa tulosta samalla palkalla? Tällaisen kuvan saa ainakin tiedotusvälineitä seuraamalla. Tilastojen antama kuva on toisenlainen. EU-maiden vertailussa vertailukelpoisimpina tilastoina voidaan pitää Eurostatin tilastoja, sillä niissä on pyritty yhdentämään eri EU-maiden kansallisia tilastoja yhteenmitattaviksi. Esimerkiksi OECD:n tilastoissa ei samanlaiseen tietojen harmonisointiin ole pyritty. Eurostatin tilastot ovat yhdenmukaiset esimerkiksi sen suhteen, miten hyvin suomalainen paperiteollisuus pärjää vertailtaessa tuottavuuden ja erityisesti työn tuottavuuden tasoa ja kehittymistä. Työn tuottavuus Suomen paperiteollisuudessa on jokaisesta eri Eurostatin lähteestä selvitettynä selvästi paremmalla tasolla kuin Saksassa ja myös jonkin verran paremmalla tasolla kuin Ruotsissa. Lisäksi myös tuottavuuden kehitys on ollut Suomessa koko 2000-luvun ripeämpää kuin kilpailijamaissa. Työaika – montako tuntia duunari on töissä? Entä työaika sitten? Pitäisikö Suomessa tehdä pitempää työaikaa, jotta talouden rattaat lähtisivät pyörimään? Paperiteollisuutta koskevien työajanpidennysvaatimusten yhteydessä usein viitataan Saksan työaikoihin, jotka ovat väitetysti meikäläistä pidemmät. Eurostatin uusimpien tilastojen mukaan tämäkin näyttää myytiltä ilman todellisuuspohjaa. Tarkasteltaessa esimerkiksi kokoaikatyötä tekevien työntekijöiden vuosittaisia työtunteja, tekivät vuonna 2012 suomalaiset paperityöntekijät 13 tuntia pidempää vuosityöaikaa kuin saksalaiset paperityöntekijät. Toisaalta koko henkilöstön vuosittaisia työtunteja tarkasteltaessa Saksa nousee taas Suomen ohi. Paperiliiton vastaava lakimies Juha Koivisto kiinnittää huomiota asiaan, joka tilastoista jää kuitenkin monelta huomaamatta: – Työaikaa on vaikea pidentää, jos työtä ei ole tarjolla. Suomalaisten työntekijöiden vuosittaista työaikaa tarkasteltaessa on hyvä huomata, että työnantajan lomauttaessa tehtaansa henkilöstön vaikkapa kahdeksi viikoksi, tehtaan työntekijöiden vuosittainen työaika lyhenee varmasti. Tästä ei kai pitäisi kuitenkaan tehdä johtopäätöstä, että työehtosopimusperusteista vuosityöaikaa tulisi tämän takia pidentää, Koivisto pohtii. Eroa on myös irtisanomistilanteissa. Esimerkiksi Saksan paperiteollisuudessa työntekijöiden irtisanomiskorvaukset ovat sekä määrältään että laadultaan selvästi parempia kuin suomalaisilla kollegoilla. Tämä on johtanut siihen, ettei Saksassa ole vähentynyt alan työntekijöiden määrä 2000-luvulla lähes ollenkaan Eurostatin tilastojen mukaan. Sen sijaan Suomessa potkuja on jaettu samaan aikaan noin 30 prosentille työntekijöistä. Saksan ihmeestä – paljonko duunari kärsii? Saksan palkkojen ostovoimaan on kiinnitetty huomiota myös muualla kuin ammattiyhdistysliikkeessä. Esimerkiksi Kokoomuksen kansanedustaja ja start up -yrittäjä Elina Lepo-mäki on todennut: ”Esimerkiksi Hollannissa ja Saksassa alle 20 prosenttia työntekijöistä on ammattiyhdistysliikkeen jäseniä. Alhaisesta järjestäytymisestä huolimatta nämä eivät ole kehitysmaita, joissa poljettaisiin kansalaisten oikeuksia. Päinvastoin, tavallisen työntekijän palkka ja erityisesti ostovoima on molemmissa maissa parempi kuin Suomessa.” Saksassa ammattiyhdistysliikkeellä on edelleen tukeva jalansija, vaikka järjestäytyneiden työntekijöiden määrä on keskimäärin pieni verrattuna esimerkiksi Suomeen – Saksan työmarkkinoilla on viime vuosikymmeninä tapahtunut eriytymistä. Vientisektorin, koneenrakennuksen, kemian ja vaikkapa autoteollisuuden työntekijät ovat yhä hyvin järjestäytyneitä ja pystyneet säilyttämään asemansa työmarkkinoilla palkkojen ja esimerkiksi irtisanomissuojan osalta, kertoo Kaitila. Tiedot perustuvat saksalaisten tutkijoiden Thorsten Schulten ja Reinhard Binspickin viimevuotiseen selvitykseen. Esimerkiksi matalapalkkaisella palvelusektorilla järjestäytymisasteet ovat pudonneen samaa tahtia, kun palkatkin ovat madaltuneet. Tilastoissa näkyykin lähes pelottavalla tavalla Saksan työmarkkinoiden pirstaloituminen. – Teollisuuden järjestäytyneiden alojen rinnalle on syntynyt yhä suurempi joukko ammattiyhdistysliikkeeseen kuulumattomia, osa-aikatai niin sanotuissa minipalkkatöissä eli mini-jobseissa työskenteleviä työntekijöitä. Useilla palvelualoilla työntekijäliittojen on alhaisen järjestäytymisasteen vuoksi ollut pakko sopia alhaisista alakohtaisista palkoista tai jättää jopa sopimukset kokonaan tekemättä. Tästä on ollut seurauksena se, että esimerkiksi vuonna 2010 kaksi kolmasosaa alimmassa palkkaluokassa olleista työntekijöistä oli työehtosopimusten ulottumattomissa. Kun Saksassa ei tuolloin ollut käytössä minkäänlaista miniR om an ia B ul ga ria U nk ar i Li et tu a La tv ia Pu ol a Sl ov ak ia K ro at ia V iro T se kk i Po rt ug al i Sl ov en ia M at la K re ik ka Es pa nj a Ky pr os Ita lia EU EA R an sk a Is la nt i Sa ks a Itä va lta B rit an ni a Su om i R uo ts i B el gi a Irl an ti A la nk om aa t Lu xe m bu rg Ta ns ka N or ja Sv ei ts i 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 5000 4000 3000 2000 1000 R om an ia B ul ga ria La tv ia Li et tu a U nk ar i Sl ov ak ia K ro at ia V iro T se kk i Pu ol a Po rt ug al i K re ik ka Es pa nj a Sl ov en ia M at la Ita lia Ky pr os EU R an sk a R uo ts i EA Is la nt i Su om i B rit an ni a Itä va lta B el gi a Sa ks a Ta ns ka Irl an ti N or ja Lu xe m bu rg A la nk om aa t Sv ei ts i Työn tuottavuus Suomen paperi teollisuudessa on selvästi paremmalla tasolla kuin Saksassa ja myös jonkin verran paremmalla tasolla kuin Ruotsissa. Kokoaikaisten palkansaajien brutto kuukausipalkat vuonna 2011, € Kokoaikaisten palkansaajien brutto kuukauspalkat ostovoimakorjattuina vuonna 2011, € 18-21_Palkkavertailu.indd 20 21.1.2015 23:09:39
Paperiliitto 1/2015 | 21 vertailu mipalkkaa koskevaa lainsäädäntöä, joutuivat nämä työntekijät neuvottelemaan palkkansa ja muut työehtonsa käytännössä itse. Tämä uusien köyhien luokka näkyy selvästi myös tilastoissa, Kaitila summaa. Matalapalkkaisia kokoaikatyötä tekevien osuus on suurin Liettuassa, Latviassa ja Saksassa. Suomessa matalapalkkaisten osuus on tilaston kuudenneksi alhaisin. Järjestäytyminen – miksi duunari kuuluisi liittoon? Ay-jäsenmaksut voi vähentää verotuksessa. Tästä oikeudesta alkoi keskustelu viime kesäkuussa. Alexander Stubb otti Kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaista vahvimmin kantaa vähennysoikeuden poistamiseen. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtajan Ilpo Kokkilan mielestä ayjäsenmaksujen verovähennysten poistosta pitää keskustella (Talouselämä 6.6.2014): "Se on lähivuosien keskustelunkohde. On aika erikoinen piirre suomalaisessa järjestelmässä, että työnantaja kerää jäsenmaksut ja että ne ovat vähennyskelpoisia. Pankkijärjestelmä on kehittynyt ja ne voitaisiin kerätä suoraankin.” Monelle työttömyysturva on tärkeä syy kuulua ammattiliittoon. Mihin ammattiliittoa sitten tarvitaan, jos on mahdollista olla pelkästään työttömyyskassan jäsen? Tätä on varmasti moni pohtinut törmättyään alkuvuodesta pelkkää työttömyysturvaa tarjoavan Yleisen työttömyyskassan YTK:n mainoskampanjaan. Kannattaako liittoon kuulua ja onko se yksinään tae paremmista työehdoista? – Yksittäisen työntekijän etujen säilymisen kannalta yksi keskeisimmistä tekijöistä on paitsi oman alan, myös muidenkin työntekijöiden järjestäytymisasteen säilyttäminen korkeana. Suomihan on siinä mielessä samankaltainen maa kuin Saksa oli ennen minimipalkkaa koskevaa lainsäädäntöuudistusta, ettei meillä ole minimipalkkaa, jota työnantajan tulisi noudattaa työehtosopiFaktoja: ? Saksassa ammattiyhdistysliikkeeseen kuului vuonna 2011 vain 18 prosenttia kaikista työntekijöistä. Työehtosopimusten yleissitovuus kosketti vain 55 prosenttia työntekijöistä. Lähes puolet neuvottelee palkkansa ja työehtonsa itse osin tai kokonaan. ?Suomessa palkkahajonta oli vuonna 2011 tärkeimpiä kilpailijamaita selvästi vähäisempää, mikä johtui keskitetymmästä neuvottelujärjestelmästä ja ammattiyhdistys-liikkeeseen kuuluvien suuremmasta määrästä. ? Suomessa pienimmät palkat ovat suhteellisen korkeita ja suurimmat palkat suhteellisen matalia. Saksassa kaikkein alimpaan tuloluokkaan kuuluvien palkkataso oli lähes kolmanneksen vastaavaa suomalaista palkkatasoa pienempi. Samoin Ruotsissa pienipalkkaisia työntekijöitä oli yllättäen selvästi enemmän kuin Suomessa. Uudenlainen työelämä S aksan työelämän on vuodesta 2003 lähtien ja Hartz-uudistusten takia muuttunut perusteellisesti. Saksaan on muodostunut kahdenlaiset työmarkkinat: toisaalta on kohtalaisen hyväpalkkaisia, vakituisessa työsuhteessa työskenteleviä, ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluvia ja toisaalta yhä suurempi joukko ammattiyhdistysliikkeeseen kuulumattomia, osa-aikatai niin sanotuissa minipalkkaeli minijobs-töissä työskenteleviä työntekijöitä. Osa tulee palkallaan hyvin toimeen halvan hintatason maassa, mutta osan on hankittava toimeentulonsa kahdesta tai useammasta työpaikasta. Kaikkein alimmalla tulotasolla työskentelevät ovat usein nuoria harjoittelijoita, maahanmuuttajia, osa-aikatyöntekijöitä ja naisia. ? P muksen puuttuessa, toteaa Juha Koivisto. – Tästä näkökulmasta onkin ymmärrettävää, että erityisesti työnantajapuolella on herännyt ajatuksia muutoksista, jotka johtaisivat järjestäytymisasteen pienenemiseen. Esimerkkinä tästä voidaan mainita Ruotsi, jossa ammattiyhdistysliikkeen asema heikkeni oikeistokoalition voitettua vaalit muutamia vuosia sitten. Tämä oli seurausta ayjäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta, jota on suomalaisessakin keskustelussa väläytelty. Tässä mielessä jokaisen palkansaajan kannattaa pohtia lähestyvien eduskuntavaalien osalta tarkasti, miten oma äänestyskäyttäytyminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä omaan talouteen, Koivisto jatkaa. Liittojen asemasta huolta kantavien taakkaa saattaa kuitenkin helpottaa se, mitä Saksassa on aivan viime vuosina tapahtunut. – Saksassa ammattiliittoihin positiivisesti suhtautuneiden määrä lähes tuplaantui ajanjaksolla 2003-2012. Huomattiin, että yhdessä järjestäytyneinä neuvottelemalla lopputulos oli kuitenkin parempi kuin pelkästään omiin hartioihin luottamalla. Tämän vuoden alusta alkaen on Saksaan myos vihdoin saatu sovittua ammattiyhdistysliikkeen jo pitkään tavoittelema 8,5 euron minimituntipalkka, lisää Kaitila. Haastateltavia etsitään: Oletko ollut töissä Ruotsissa tai Saksassa? Oletko tehnyt töitä sikäläisillä työehdoilla? Jos olet valmis kertomaan kokemuksistasi, kerro yhteystietosi Paperiliitto-lehden toimitukseen tiedotus@paperiliitto.fi tai puh. 010 289 7703. ? P Lähteet: Mari Kangasniemi, Pekka Sauramo & Ozan Yanar: Suomalainen palkkataso EU-vertailussa, Palkansaajien tutkimuslaitos, Helskinki 2014. Reinhard Bispinck & Thorsten Schulten: Wages, Collective Bargaining and Economic Development in Germany – Towards a more expansive and solidaristic development, WSI-Diskussionspapier 191, Düsseldorf 2014. www.wsi.de 30 % 25 % 20% 15 % 10 % 5 % % Ta ns ka R an sk a Po rt ug al i K re ik ka A la nk om aa t Su om i Sl ov ak ia B ul ga ria K ro at ia R om an ia Sl ov en ia Es pa nj a N or ja U nk ar i M at la Ita lia T se kk i R uo ts i Pu ol a Sv ei ts i V iro Is la nt i Itä va lta B rit an ni a Ky pr os Sa ks a La tv ia Li et tu a Matalapalkkaisten osuus (%) kokoaika työtä tekevien keskuudessa vuonna 2011 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2007 2008 2009 2010 2011 Norja Tanska Alankomaat Irlanti Suomi Saksa Britannia Ruotsi Itävalta Kokoaikaisten palkansaajien brutto kuukausipalkat vuosina 20072011, € 18-21_Palkkavertailu.indd 21 21.1.2015 23:09:39
?? | Paperiliitto ?/???? ANSIOPÄIVÄRAHAN TASO 2015 Suurimpien ansiopäivärahojen taso laskee vuoden vaihteesta alkaen. Ansiopäiväraha laskee yli 3116 euroa kuukaudessa ansaitsevien ja korotettua ansiopäivärahaa saavien kohdalla. Muutos vaikuttaa niiden henkilöiden ansiopäivärahaan, joiden työssäoloehto täyttyy 1.1.2015 tai sen jälkeen ja joiden ansiopäiväraha lasketaan tämän vuoksi ensimmäistä kertaa tai uudelleen. Jos työssäololehtoon laskettava viimeinen työpäivä on 31.12.2014 tai aikaisempi, ansiopäiväraha lasketaan vanhan laskentasäännön mukaan. Jos työssäoloehtoon luetaan työssäoloa 1.1.2015 tai sen jälkeiseltä ajalta, ansiopäiväraha lasketaan uuden laskentasäännön mukaan. ANSIOPÄIVÄRAHAN TASO UUDEN LASKENTASÄÄNNÖN MUKAAN Palkka kuukaudessa Ansiopäivä raha Korotettu ansiopäiväraha Vuorottelukorvaus 70 % Vuorottelukorvaus 80% 2 500 68,13 78,33 47,69 54,50 3 000 78,14 91,24 54,70 62,51 3 500 85,44 101,65 59,81 68,35 4 000 89,89 109,44 62,92 71,91 4 500 94,34 117,23 66,04 75,47 Päivärahataulukon, vuorottelukorvaustaulukon ja päivärahalaskurin löydät osoitteesta www.tyj.? NUORTEN VELVOLLISUUS HAKEUTUA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Alle 25-vuotiaalla nuorella, jolla ei ole ammatillista koulutusta, on työttömyysetuutta saadakseen velvollisuus hakeutua koulutukseen. Koulutusta vailla oleva nuori, joka ilman pätevää syytä keskeyttää opinnot, ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen keskeyttämisestä lukien. VAIN MUUTOSVEROKORTTI TYÖTTÖMYYSKASSAAN Vuoden 2015 verokortit tulevat voimaan 1.2.2015. Älä lähetä kotiin tulevaa perusverokorttia työttömyyskassaan. Sitä kassa ei tarvitse, koska sitä ei voida käyttää työttömyysetuuden verotukseen. Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot verottajalta suorasiirtona. Suorasiirtona saadun työttömyyspäivärahan ennakonpidätys on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin perusverokortissa. Korotettua ansio-osaa saavilla ennakonpidätyksen korotus on neljä prosenttiyksikköä. Suorasiirtona saatu ennakonpidätysprosentti on vähintään 20 prosenttia. Jos haluat muuttaa verotustasi ja saat muutosverokortin, se puol estaan pitää lähettää työttömyyskassaan. Pyydä verotoimistosta muutosverokortti etuutta (työttömyyspäivärahaa) varten. Verokortin voit tulostaa myös osoitteesta www.vero.fi. Lähetä muutosverokortti työttömyyskassaan. Sen työttömyyskassa tarvitsee. MITÄ LIITÄN ANSIOPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEEN? Ansiopäivärahahakemukseen tarvittavat liitteet määräaikaisen työn päätyttyä: • palkkatodistus koko työsuhteen ajalta TAI jos työsuhde on kestänyt yli 26 viikkoa palkkatodistus vähintään 26 viikon ajalta työsuhteen päättymisestä lukien. • kopio työsopimuksesta • kopio työtodistuksesta • selvitys jäsenmaksuista Lisätietoa: www.paperiliitto.fi > Työttömyyskassa > Päivärahat Yhteystiedot Työttömyysturva-asiat Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www. paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki JÄSENASIAT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Leila Levosalo. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki TYÖTTÖMYYSKASSA JA JÄSENREKISTERI TIEDOTTAVAT 22-23_t-kassa.indd 24 22.1.2015 8:50:19
Paperiliitto ?/???? | ?? TYÖTTÖMYYSKASSA JA JÄSENREKISTERI TIEDOTTAVAT e ASIOINTIPALVELU Tee hakemus ja tarkista tietoja silloin, kun itse haluat. Sähköinen asiointipalvelu on aina auki. Paperiliiton eAsiointipalvelussa voit hoitaa työttömyysturvaa ja jäsenmaksua koskevia asioita. www.paperiliitto.fi> eAsiointipalvelu tee ansiopäivärahahakemus, tarkista käsittelyn tila ilmoita jäsenyyttä koskevista muutoksista täydennä yhteystietojasi JÄSENKORTTI KÄNNYKKÄÄN Paperiliiton jäsenkortin saat myös sähköisenä kännykkääsi. Mobiilijäsenkortin voit tilata liiton nettisivujen eAsiointipalvelussa. Mobiilijäsenkortti on yhtä virallinen kuin perinteinen muovinen jäsenkortti. Teboilin alennuksen saamiseksi tarvitset edelleen kuitenkin muovisen jäsenkortin. Viimeisin toimitettu muovinen jäsenkortti on voimassa vielä vuoden 2015. Voit käyttää joko perinteistä muovista jäsenkorttia tai mobiilikorttia tai molempia. NÄIN MOBIILIKORTTI TOIMII Mene osoitteeseen www.paperiliitto.fi ja siellä eAsiointipalveluun. eAsiontipalveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. • Jotta voit tilata kortin, pitää jäsenrekisteritietoihisi olla tallennettuna matkapuhelinnumerosi. Voit lisätä sen eAsiointipalvelussa omiin tietoihisi. • Mobiilikortin lataaminen ja käyttö on ilmaista, mutta kortin lataamiseen käytetty datayhteys ja mahdollinen myöhempi Internetin käyttö maksavat liittymäsopimuksesi mukaisesti. • Mobiilikortin Jäsensivujen kautta pääset eAsiointipalveluun, jossa omien tietojen päivittäminen ja tarkastelu vaativat salasanan. Ohjeet salasanan saamiseen löytyvät mobiilikortista, kun olet ladannut sen puhelimeesi. • Kortissa on henkilöja jäsenyystietojasi. • Mobiilikortin kautta voi päivittää omia tietoja ja tarkastella työttömyyskassan etuuksien maksatustietoja. • Kortissa on linkit liiton nettisivujen yhteystietoihin ja jäsenetuihin sekä soittolinkit liiton ja työttömyyskassan palvelunumeroihin. • Mobiilikortti toimii liittovakuutuksen vakuutuskorttina. • Kortti on voimassa jäsenyyden ajan. • Voit tilata mobiilikortin myös ottamalla yhteyttä jäsenrekisteriiin. JÄSENMAKSU ENNALLAAN Paperiliiton jäsenmaksu vuonna 2015 on 1,59 prosenttia ennakkoveron alaisesta palkasta. Jäsenmaksusta Paperiliiton osuus on 1 prosenttia ja Paperityöväen työttömyyskassan osuus 0,59 prosenttia. Aloitepalkkioista jäsenmaksua ei peritä. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Paperiliiton nettisivuilta www.paperiliitto.fi -sivulta löydät jäsenmaksulaskurin ja voit tarkistaa, missä tilanteissa jäsenmaksusta saa vapautuksen. Tee hakemus ja tarkista tietoja silloin, kun itse haluat. Sähköinen asiointipalvelu on aina auki. Paperiliiton eAsiointipalvelussa voit hoitaa työttömyysturvaa ja jäsenmaksua koskevia tee ansiopäivärahahakemus, tarkista käsittelyn tila Paperiliiton jäsenkortin saat myös sähköisenä kännykkääsi. Mobiilijäsenkortin voit Mobiilijäsenkortti on yhtä virallinen kuin perinteinen muovinen jäsenkortti. Teboilin alennuksen saamiseksi • Jotta voit tilata kortin, pitää jäsenrekisteritietoihisi mahdollinen myöhempi Internetin käyttö maksavat eAsiointipalveluun, jossa omien tietojen päivittäminen saamiseen löytyvät mobiilikortista, kun olet ladannut sen • Mobiilikortin kautta voi päivittää omia tietoja ja tarkastella • Kortissa on linkit liiton nettisivujen yhteystietoihin ja jäsenetuihin sekä soittolinkit liiton ja työttömyyskassan palvelunumeroihin. • Mobiilikortti toimii liittovakuutuksen vakuutuskorttina. • Voit tilata mobiilikortin myös ottamalla yhteyttä jäsenrekisteriiin. Paperiliiton jäsenmaksu vuonna 2015 on 1,59 prosenttia ennakkoveron alaisesta palkasta. Jäsenmaksusta Paperiliiton osuus on 1 prosenttia ja Paperityöväen työttömyyskassan osuus 0,59 prosenttia. Aloitepalkkioista jäsenmaksua ei peritä. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Paperiliiton nettisivuilta www.paperiliitto.fi -sivulta löydät jäsenmaksulaskurin ja voit tarkistaa, missä tilanteissa jäsenmaksusta saa vapautuksen. 22-23_t-kassa.indd 25 22.1.2015 8:50:22
24 | Paperiliitto 1/2015 Kuvis ? Väkiluku: 3,4 miljoonaa ? Työttömyysprosentti: 6,5 (2013) ? Maassa on 8 merkittävää paperialan tehdasta: Lency, Sicssa, Ipusa, Pamer, Montes del Plata, Urukor, Fanapel ja UPM. Jokaisessa on kattojärjestöön (F.O.C.P.U., Federación Papeleros y Cartoneros del Uruguay) kuuluva ammattiyhdistys. ? Paperialalla työskentelee noin 2 000 henkeä, työntekijät ja johtohenkilöstö mukaan luettuina ? Paperialan työntekijöiden ostovoima on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut 48 %, muilla aloilla 38 % ? Selluloosaa tuotetaan 2,65 miljoonaa tonnia vuodessa ? Kirjoituspaperia tuotetaan 0,5 miljoonaa tonnia vuodessa ? Pehmopaperia tuotetaan 0,45 miljoonaa tonnia vuodessa Lähteet: Instituto Nacional de Estadística, F.O.P.C.U:n puheenjohtaja Julio Burgueño Paperialalla 2 000 henkeä PaPerIDUUNarIN maaIlma Teksti Anna Pöysä M arcelo Mazza on töissä Stora Enson ja chileläisen Araucon yhteisellä sellutehtaalla Punta Pereirassa Uruguayssa. Montes del Plata on Etelä-Amerikan toiseksi suurin sellutehdas. Vuonna 2009 perustetun tehtaan toiminta käynnistyi tämän vuoden kesäkuussa. Viime vuodelle kaavailtu avaaminen viivästyi muun muassa rakennusvaiheen työtaisteluiden vuoksi. Montes del Plata on Uruguayn kaikkien aikojen mittavin yksityinen investointi. Río de la Plata -joen varressa sijaitsevan tehtaan tuotantokapasiteetti on 1,3 tonnia eukalyptussellua vuodessa. Tehdas työllistää suoraan 650 henkilöä. Marcelo Mazza työskentelee tehtaan kuitulinjalla. Työhön ryhtymistä edelsi koulutusjakso. Työpaikka Montes del Platalla on hänen mielestään hyvä. – Se sopii tämänhetkisiin tavoitteisiini, Mazza kertoo. Työpäivät kuitenkin venyvät pitkiksi. Mazza asuu 85 kilometrin päässä työpaikaltaan, joten kahdeksantuntisten työpäivien lisäksi työmatkoihin kuluu päivittäin kolme tuntia. 20 lomapäivää vuodessa Marcelo Mazza ja hänen työtoverinsa työskentelevät kolmessa vuorossa. Kutakin vuoroa tehdään kuuden päivän ajan. Sen jälkeen on vapaata, jonka pituus riippuu vuorosta. Yövuoroa seuraa kolme päivää vapaata, iltavuoroa kaksi ja aamuvuoroa yksi. Vapaapäivät ja loman Mazza viettää mieluiten perheensä kanssa. Vuosilomaa on 20 päivää, ja sen voi käyttää joko kahdessa kymmenen päivän erässä tai yhtenä jaksona. – Lain mukaan jokaista neljää työvuotta kohden loma lisääntyy päivällä, Mazza sanoo. Tehtaan työntekijät ovat saaneet koulutusta ammattiliittotoimintaan. Myös Paperiliitto on ollut mukana tukemassa toimintaa. – Pyrimme ylläpitämään sujuvaa vuoropuhelua yrityksen kanssa ja löytämään molempia osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja, Mazza kuvailee. Vaikka ammattiliittotoimintaa on ollut vasta vajaat kaksi vuotta, yli 90 prosenttia Montes del Platan työntekijöistä kuuluu liittoon. ? P Uudella tehtaalla Montes del Platan sellutehtaalla lähes kaikki kuuluvat liittoon. Stora Enso omistaa kesäkuussa käynnistyneestä tehtaasta puolet. Montes del Plata Uruguayssa on EteläAmerikan toiseksi suurin sellutehdas. 2,50 $/tunti 2,65 milj. t/v Maan minimipalkka Maan selluloosan tuotanto Montes del Plata Uruguay 24_25_paperiduunari.indd 24 16.1.2015 13:40:40
Paperiliitto 1/2015 | 25 Parasta elämässä Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen E lämässä pitää aina olla jokin projekti meneillään, ettei sammaloidu. Kai se on sisäsyntyistä uteliaisuutta, uusien kokemusten ja elämysten haalimista. Luonteeseeni ei kuulu jämähtäminen, vaan tuon tuosta lamppu syttyy päässä, ja sormet alkavat syyhytä. Minulla ei ole koskaan ollut palavaa intohimoa johonkin tiettyyn juttuun. Tykkään imuroida kaikesta vähän kaikkea. Samalla haastan itseäni. Perheenäidin elämä pyörii tietysti lasten ja heidän harrastustensa ympärillä. Osaan kuitenkin ottaa aikaa itselleni. Ujutan omia juttuja, kuten Willejä Marttoja, työpaikan ensiapuryhmää ja sauvakävelyä, sinne väliin. Ne auttavat minua jaksamaan arjessa. Laulamaankin haluaisin oppia. Liityin Marttoihin, kun kaipasin jotakin käytännönläheistä harrastusta, josta olisi hyötyä huushollin hoidossa. En ole kuitenkaan mikään sukankutojatyyppi. Willeissä Martoissa minua kiehtookin se, että teemme joka kuukausi jotakin uutta. Askartelemme, rentoudumme, vierailemme eri paikoissa. Joskus elämykseksi riittää se, että löhöän miehen vieressä sängyllä ja luen. Kuten joululomalla, kun toinen luki Remestä ja toinen Finlandia-palkittua Valtosta. Mutta kohta on jo tartuttava johonkin, ettei käy elämä tylsäksi. Lähden vaikka sauvakävelemään. Sauvakävely on hyvä laji, koska se ei ole sidottu aikatauluihin. Naapurista kaveri mukaan ja menoksi. Jos en muuta puuhaa keksi, niin puran kaapeista kaiken ulos ja järjestelen takaisin. ? P Petra Paasolainen ei jämähdä sohvalle, vaan innostuu uusista asioista. Aina jotain vireillä Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Petra Paasolainen työskentelee laboratoriotyöntekijänä Stora Enson Kaukopään tehtaalla. Tunnetko paperiliittolaisen, jonka tarinan haluasit lukea tällä palstalla? Imianna hänet meille: tiedotus@paperiliitto.fi. ? Petra Paasolainen on monessa mukana. 24_25_paperiduunari.indd 25 16.1.2015 13:40:42
26 | Paperiliitto 1/2015 Seppo Punakivi Stora Enson Inkeroisten tehtaalla. Jorma Korhonen L iittovaltuuston pää töksen mukaisesti liit to osallistuu vuosit tain jäsenistön ja ammatti osastojen kulttuuritoimin nan tukemiseen. Liiton hal litus päättää apurahojen ja osta ammattiosastojen esi tyksen pohjalta huhtikuus sa 2015. Apurahaa voivat hakea kaikki Paperiliiton ammatti osastojen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakulomake on osoit teessa www.paperiliitto.fi. Hakemus mahdollisine liit teineen tulee toimittaa 31.3. mennessä Paperiliiton toi mistoon. Viime vuonna määrä HIOMO Hellä kuva keräsi äänet Teksti Tiina Suomalainen S eppo Punakivellä oli maanantaina il tavuoro, mutta hänen työpäivänsä al koi jo kello 10 siisteys ja järjestysau ditoinnilla, johon osallistui sekä työnanta jan että työntekijöiden edustajia. Punakivi kävi parinsa kanssa läpi lähtörullavarastoa. – Paikat olivat kunnossa. Pieniä lisäyk siä teimme sinne tänne, esimerkiksi imey tysmattotelineitä on saatava lisää. Auditoinnissa päätettiin myös, että ark kileikkurilla kokeillaan kameraa helpotta maan lähtörullien asettelua. Stora Enson Inkeroisten tehtaalla on tehty kuukausittaisia siisteys ja järjestys auditointeja jo jokusen vuoden. – Säännölliset arvioinnit ovat hyvä keino lisätä tur vallisuutta. Näemme, miten asiat etenevät. Aika hyvin on mennytkin: kartonkitehtaalla ei ole kesäkuun 23. päivän jälkeen sattunut poissaoloihin joh tavia työtapaturmia. Parin tunnin auditoinnin jälkeen Punakivi ajoi kym menen kilometrin matkan kotiinsa Myllykoskelle, söi ja vei koirat ulos. Kohta oli taas käännettävä auton keu la kohti tehdasta. – Kyllähän työajan ulkopuoliset menot katkaisevat päivää, mutta en ole kokenut niitä hankalina. Punakiven iltalöysi sujui rauhallisesti. Ei tullut edes juteltua työparin kanssa turvallisuusasioista, kuten usein käy. Edellisenä iltana Punakivi, työnjohtaja ja prosessinhoitajat pitivät epävirallisen turvavartin siitä, miten ja mihin nostopöytien turvatuet pitäisi panna, et tä siivoaminen olisi mahdollisimman turvallista. Punakivi otti asian esiin auditoinnissa. Leikkuril le on luvassa laminoidut ohjeet siitä, mistä turvapöngät löytyvät ja miten ne pannaan paikoilleen. – Pienilläkin työturvallisuustoimilla on merkitystä. On vain jaksettava käydä asioita läpi. Mutta liika on lii kaa. On vietävä projektit maaliin, muuten viesti kärsii inflaation.? P ”On vietävä projektit maaliin.” Pieniä, mutta suuria asioita Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä. LUOTTAMUKSELLA Seppo Punakivi Prosessinhoitaja, Stora Enson Inkeroisten tehdas Jälkikäsittelyn työsuojeluasiamies ja neuvotteleva luottamusmies 2. työsuojeluvaravaltuutettu. Teksti Eeva Eloranta-Jokela P arhaimmaksi kanneksi lukijat äänestivät leh den 8/2014 kannen, jossa Jukka Rautiainen suukottaa vaimoaan Päiviä ennen lähtöään töihin toiselle paikkakunnalle. Lehden pää juttu kertoi työn takia kahdella paikkakunnal la asuvan jäsenen arjesta. Äänestyksessä kysyttiin myös parhaiten mieleen jäänyttä juttua. Eniten ääniä saivat jutut Ei tule uni (10/2014), Amorin unohtamat (5/2014), Isä lähtee taas 8/2014) ja Liukosellun hurmio (7/2014). Vuoden aikana lehden sivuilla oli mukana yhteensä 455 henkilöä. Se tekee lehteä kohden 45,5 henkilöä. Jokaisessa numerossa oli vierailtu, ihmisiä tavattu tai juttua tehty kes kimäärin 22 työpaikalla ja keskimäärin 18 paikkakunnalla. Lukijoiden palaute tervetullutta Lehden toimitus etsii jatkuvasti uusia haastateltavia, uusis ta aiheista ja näkökulmista. Toimituksen ja lehteä avustavi en toimittajien kullanarvoisena apuna ovat työpaikkojen ja ammattiosastojen toimijat, jotka kerta toisensa jälkeen löy tävät jututettavia vaikeisiinkin aiheisiin ja hetkiin. Toimitus kiittää tähänastisesta avusta ja toivoo kosketuk sen työpaikoille säilyvän edelleen hyvänä, ellei entistä pa rempana. Tärkeä osa lehden tekemistä on myös lukijoiden palaute. Sitä toimitus toivoo nykyistä enemmän. Palautetta voi lähettää osoitteella tiedotus@paperiliitto.fi tai liiton nettisivujen palautteen kautta. Paperilla viestin voi lähettää osoitteeseen Paperiliittolehti/Paperiliitto r.y, PL 326, 00531 Helsinki. Toimitukseen voi myös soittaa, puh. 010 289 7700. Kaikkien lehden parasta kantta äänestäneiden kesken ar vottu 50 euron lahjakortti menee Kari Tikkaselle Tampe reelle. ? P Hae apurahaa Paperiliitto julistaa vuoden 2015 kulttuuriapurahat haettavaksi. Lukijat äänestivät viime vuoden parhaan kannen Paperiliitto-lehdessä. ”Vedimme sitä ylös 25 asteen pakkasessa 12 tuntia.” Matti Soraranta, s. 25 Näkemiin vaan, muru! Jukka Rautiainen asuu kahdella paikkakunnalla. Päivi jää Varkauteen, kun Jukka lähtee Imatralle töihin. PAPERI Nro 1/2015 19.12.2014 57. vuosikerta Li it to ”Vedimme sitä ylös 25 asteen pakkasessa 12 tuntia.” Matti Soraranta, s. 25 Vuorotyö saattaa heikentää muistia s. 4 Vuorotyö saattaa heikentää muistia s. 4 Silakka paistuu uunissa s. 34 01_etusivu.indd 1 16.1.2017 14.08.41 26_27_hiomo.indd 26 16.1.2017 14.28.36
Paperiliitto 1/2015 | 27 HIOMO ?Viime vuoden parhaassa kannessa suukottelivat Päivi ja Jukka Rautiainen. Hei sinä 55-vuotias, tarkkaile postiasi Paperiliitto myöntää 55 vuotta täyttäville jäsenilleen veteraanilomaedun. Teksti Hanna-Kaisa Siimes V eteraanilomadun saamisen edelly tyksenä on 10 vuo den yhtäjaksoinen jäse nyys Paperiliitossa. Myös aikaisemmat liittojäsenyy det otetaan huomioon. Edun muotona on 4 vuorokauden ilmainen majoitus Keurusharjun lomamökeissä Keurusselällä sekä 80 euron arvoinen lomaseteli. Hakemuslomakkeet toi mitetaan liiton toimistos ta etuun oikeutetuille jä senille. Hakemus on pa lautettava liiton toimis toon viimeistään 6 kuu kauden kuluessa siitä, kun jäsen on täyttänyt 55 vuot ta. Myönnetty lomaseteli on voimassa 12 kuukautta sen myöntämispäivästä lu kien. Hakemuksen voi toi mittaa liittoon ennen iän täyttymistä. Palvelut Mäntän klubin kautta Palveluja voi ostaa Mäntän Klubin kautta, puh. 03 474 5900, sähköposti info@ klubin.fi. Palvelut tilataan mielel lään mökkivarauksen yh teydessä. Etuseteliin valittavat palvelut ja käyntikohteet: • Aamiainen 10 €/hlö mökkiin toimitettuna. • Lounas Mäntän Klubil la klo 11–15 mape, hinta 15,90 €/hlö • Päivällinen Mäntän Klu billa klo 17–19 27,50 €/hlö • Iltapala mökkiin toimitet tuna 14 € • Serlachius –museot Gösta ja Gustaf, museoiden yh teislippu: 8 €/ aikuinen, eläkeläiset 5 €, opiskeli jat, alle 18vuotiailla, vete raaneilla, varusmiehillä ja työttömillä vapaa sisään pääsy • Taidekeskus Honkahovi, pääsymaksu: 5 € sis. kah vi ja tee Lomasetelin (80 €) voi käyttää myös Lapland Ho tel Saagassa (ent. HC Yl läs Saaga). Veteraaniloma seteliä voit käyttää majoi tuksen ja palvelujen mak samiseen. Hintatieduste lut ja majoitusvaraukset p. 016 323 600 tai saaga@lap landhotels.com. ? P OSASTOT Entiset Tampereen osasto 61:n jäsenet: Tervetuloa jälleen muisteloihin Koskikadun Cumuluksen Huviretkeen ke 4.3 klo 15. Valkeakosken osasto 70 Osasto järjestää teatteriretken jäsenilleen Pyynikin kesäteatteriin lauantaina 13.6. klo 18.00 Avioliittosimulaattori -komediaan. Lippuja on rajoitettu määrä, lipun hinta 10 €, max. 2 lippua / jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta tai soittamalla Janne Pietilälle p. 0400 943 104 tai Markku Salokivelle p. 040 731 0197. Lisätietoa esityksestä www.pyynikinkesateatteri.fi Matkaan lähdemme Valkeakosken Liikenteen bussilla, joka lähtee klo 16.30 Liikenteen talleilta jatkaen reittiä: Sointulan ostoskeskuksen päätepysäkki-Hakakatu-Helletie-Juhannusvuorentie-Kaapelintie-Sääksmäentie-Ulvajankatu-Valkeakoskenkatu-Valtakatu-Lempääläntie-Kenraalintie-Painontie-Eerolantie-Salomaantie-Kaakonojantie-Seminmutka-Tampere, sekä samaa reittiä takaisin käänteisessä järjestyksessä. Tervetuloa mukaan! Lielahden Sellun Eläkeläiset: Vuosikokous järjestetään ti 17.3. klo 9.30 Kahvio Mainiossa. Tervetuloa! Kevään matkasta ilmoitetaan myöhemmin. päivään mennessä apura haa haki 32 paperiliittolais ta. Apurahat myönnettiin 22 jäsenelle. Apurahojen saajien ni met julkaistaan Paperiliiton kotisivuilla sekä toukokuus sa ilmestyvässä Paperiliitto lehdessä. Päätös apurahas ta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. ? PP Mikko Nikkinen Timo Keijonen sai viime vuonna apu rahaa puutyöharrastukseensa. ”Vedimme sitä ylös 25 asteen pakkasessa 12 tuntia.” Matti Soraranta, s. 25 Näkemiin vaan, muru! Jukka Rautiainen asuu kahdella paikkakunnalla. Päivi jää Varkauteen, kun Jukka lähtee Imatralle töihin. PAPERI Nro 1/2015 19.12.2014 57. vuosikerta Li it to ”Vedimme sitä ylös 25 asteen pakkasessa 12 tuntia.” Matti Soraranta, s. 25 Vuorotyö saattaa heikentää muistia s. 4 Vuorotyö saattaa heikentää muistia s. 4 Silakka paistuu uunissa s. 34 01_etusivu.indd 1 16.1.2017 14.08.41 26_27_hiomo.indd 27 16.1.2017 14.28.39
?? | Paperiliitto ?/???? Jukka Koskinen U udenvuodenaatto meni perinteisesti, koirien paukkupaniikkia katsellen. Vanhimman pelastaa huono kuulo, mutta nuoremmat panikoivat rauhoitusyrityksistä ja aikaisempien vuosien siedätyksistä huolimatta. Uusi vuosi alkaa uusin haastein. Pikkusen vaatii asennoitumista UPM:n kokeiluun ottama lyhytkierto. Tätä kirjoittaessani yksi kierto on tehty. Ei ollut pitkässä kierrossa univaikeuksia. Nyt vähän tuppasi uni karttelemaan. Lieneekö uutuuden tuomaa hermostuneisuutta? Aikojen alussa saatoin jopa työn lomassa hetkeksi uuvahtaa. Kerrankin nuorena, kun meitä oli tehtaalla yövuorossa useampi – ja nyt, kun rikos on jo vanhentunut – voi tunnustaa, että vuorotellen huilattiin. Menin silloisen työpaikkani keittiöön tyynyn kanssa torkahtamaan. Ei mennyt kauan, kun vuoromestari tuli keittiöön kolistelemaan. Ensin siinä lattialla huilatessa mietin, että vaikka kuinka koliset, miähän torkahdan. Iski kuitenkin huono omatunto ja kömmin takaisin laboraan. Totesin vuoromestarille ohi mennessäni, että taitaa olla hermoissa vikaa, kun ei töissä nukuta. Mitä muutoksia on tälle meidän alalle vuoden 2015 kuluessa tulossa, ei voi tietää, arvella vain. Toivottavasti saamme tehdä työmme rauhassa ilmaan pelkoja siitä, mihin pyöveli tänä vuonna iskee. P Uusin odotuksin TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Taitaa olla hermoissa vikaa, kun ei töissä nukuta. HIOMO Paperimiehet lavalla Paperikone ja tehdas pääsivät näytelmän päärooliin Tervakoskella. Kyröskoskella puolestaan kaksi entistä luottamusmiestä ovat näytelmän pääosissa. Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperikone Tervakosken työväentalon näyttämöllä on aivan aidon esikuvansa näköinen. Aitoja ovat myös tarinat, joista Napialan Työväennäyttämön 110-vuotisjuhlan kunniaksi tehty Tervakoski-näytelmä kertoo. Tervakosken kylä on kehittynyt vuonna 1818 perustetun tehtaan kanssa samaa tahtia. Näytelmäksi tarinat kansan suusta on saatu haastattelemalla toistakymmentä paikkakuntalaista. Käsikirjoituksen näytelmään on haastattelujen pohjalta tehnyt Metti Löfberg. Ohjaaja on Sanna Saarela. Näytelmä on aikamatka, jossa mehevimmät hetket vievät erityisesti 50ja 60-luvun tunnelmiin, kun tehdas vielä piti monella tavoin huolta työntekijöistä. Tervakoskelaisen yhteisön voima ja syvät juuret aukaistaan kaveruuden, kepposten ja ihastumisten kautta kenelle tahansa katsojalle. Paikkakuntalaiset saattavat tunnistaa henkilöiden piirteistä esikuvia elävästä elämästä. Keskeistä näytelmässä on miesporukka paperikone 13:n ympärillä. Pääroolien Ari-Pekka Louhelainen ja Tuomo Lindberg ovat paperimiehiä myös tosielämässä, kuten lavasteet tehnyt Jarmo Koukkari. Luottomiesten hipaisu Kyröskoskella teatterin lavalla kaksi päälle kuusikymppistä miestä purkaa ajatuksiaan eletystä elämästä. Ei ehkä niin tavatonta, mutta tapaukseksi esityksen tekee se, että näyttelijät ovat suuren osan elämästään olleet aivan toisenlaisessa roolissa: paperiliittolaisina pääluottamusmiehinä Kyröskoskella. Kyseessä on helmikuun lopussa ensi-iltansa saava Juha Vakkurin kirjoittama kahden miehen näytelmä Jumalan hipaisu. Luvassa on tekijöiden mukaan harvinaista herkkua ja äijäenergiaa. Näytelmän ohjaa Hanna Rajakoski-Tamminen ja sen tuottamisesta vastaa Hämeenkyrön Näytelmäseura Päätähdillä Seppo Marttilalla ja Jussi Niinenmaalla on kokemusta luottamusmiehen tehtävistä yhteensä puolensataa vuotta. Marttila oli lisäksi -80ja 90-luvuilla neljä kautta jäsenenä Paperiliiton valtuustossa. Eläkkeelle jäänyttä Marttilaa pääluottamusmieheksi seurasi Niinenmaa. Teatterin tekeminen on kiinnostanut Sep?Pekka Tamminen (vas.), Tuomo Lindberg, Ari-Pekka Louhelainen, Ilkka Esselström, ja Markus Autio ovat näytelmän paperintekijöitä Tervakoskelta. Lindberg ja Louhelainen myös tosielämässä. 28_29_hiomo.indd 28 19.1.2015 15:30:38
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO ?? VUOTTA SITTEN Teksti Reima Kangas Y llä olevan kuvan tiedoista ei selviä päivämäärää, mutta Thora Danin vierailu lienee ikuistettu alkuvuodesta. Ajoksen satamaa alettiin rakentaa vuonna 1939, mutta se on ollut avoinna ympäri koko talven vasta vuodesta 1971. Sellun tuotanto Kemissä alkoi vuonna 1919 Kemiyhtiön tehtaalla. Veitsiluoto Oy alkoi tehdä paperia 1955 ja Kemi Oy kartonkia 1971. Kemi Oy on nykyään osa Metsä Groupia ja Veitsiluoto Oy on sulautunut Stora Ensoon, mutta nämä kolme tuotetta muodostavat yhä suurimman osan Ajoksen liikenteestä. Viime vuonna Kemistä lähti maailmalle 229 000 tonnia sellua, 515 000 tonnia paperia ja 259 000 tonnia kartonkia. Vaikka Veitsiluodon tehtaiden PK1 suljettiin viime huhtikuussa, paperia vietiin Ajoksen satamasta suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Vuonna 1959 PK1 oli Veitsiluodon tehtaan ainoa paperikone ja sen kapasiteetti oli noin 30 000 tonnia sanomalehtipaperia. Nyt satamasta saattaa lähteä sama määrä kertalaivauksella. Thora Danin kantavuus oli 2000 nettorekisteritonnia. Kuvaa otettaessa se oli kolmen vuoden ikäinen kööpenhaminalaisvarustamon ylpeys. 1970-luvulla laiva myytiin ensin kyproslaiselle, sitten panamalaiselle ja lopulta intialaiselle varustamolle. Laivan tarina päättyi Bombayssa melko lailla tarkalleen 20 vuotta Kemin vierailun jälkeen, 31.1.1979. P Onko sinulla paperiliittolaisista tai paperialasta kertova vanha kuva? Lähetä tiedot tai kuvasi toimitukseen. Muista laittaa myös yhteys tietosi Rahtialus Thora Daniin lastataan sellupaaleja Kemin Ajoksen syväsatamassa vuonna 1959. Laiturissa myös jäänmurtaja Voima. Pohjolan sellua Tammikuusta 1961 lähtien lehti alkoi ilmestyä ”rotaatiokokoisena” ja aiempaa tiheämmin eli joka toinen viikko. Näin lehti pyrki ajankohtaisuuteen. Ay-liikettä uhanneen hajaannuksen lisäksi etusivulla käsiteltiin tapettitehtaalla Toijalassa alkanutta lakkoa ja siihen johtaneita syitä. Uutisessa harmiteltiin, että työnantajan omavaltaisen menettelyn takia koko kauppala oli joutunut ikävän huomion kohteeksi Osaston vuosikokouksesta muistuttavan piirroksen vieressä on uutinen merkittävistä sosiaalisista uudistuksista. Edellisvuonna eduskunnassa oli nimittäin tehty vuosilomaa ja työttömyysturvaa koskevat lakiuudistukset. Lehti muistutti, että uudistamistarvetta silti riittää: samapalkkaisuus, vanhuusja työsuhde-eläke, sairausvakuutus ja työaikalaki. P Parempien ansioiden tielle Teollisuusvalokuvaamo Mannelin/Lusto/Metsäteollisuus ry:n kokoelma Paperimiehet lavalla po Marttilaa aina, mutta eläkkeellä hänellä on ollut harrastukselle paremmin aikaa. – Pääluottamusmiehenä näyttelijän lahjoja piti enempi pidätellä, siksi niitä kai nyt pukkaa, sanoo puolestaan Jussi Niinenmaa. Näytelmän keskeisenä teemana on liikeelämän vaikutus politiikkaan. Lisäksi pohditaan perhe-elämää ja vaimoja, mutta myös vanhenemista, elämän rajallisuutta. – Siksi tuo nimi Jumalan hipaisu. Nimestään huolimatta esitys ei silti ole vähääkään uskonnollinen, Marttila paljastaa. Uusiksi menevät myös tutut käskyt: jos kusetat, älä jää kiinni. Miltä tuo kuulostaa entisen pääluottamusmiehen ja ay-aktiivin suusta, sen voi kokea helmi-maaliskuun aikana Kyröskoskella. P Tervakoski-näytelmä www.napsa.eu Tervakosken Seurantalo, Seuranaukio 3, Tervakoski. La 7.2.2015 (lm), ma 9.2. klo 19, to 12.2. klo 19, la 14.2. klo 16, su 15.2. klo 16, ma 16.2. (lm), to 19.2. klo 19, pe 20.2. klo 19, la 21.2. klo 16, su 22.2. klo 16, ma 23.2. klo 19, to 26.2. klo 19, pe 27.2. klo 19, la 28.2. klo 16:00, su 1.3. klo 16, to 5.3. klo 19, pe 6.3. klo 19, la 7.3. klo 16:00 (viimeinen näytös vain ennakkovarauksin). Liput: 15/10 e, info@napsa.eu / puh. 045 604 3553 (klo 16 jälkeen) Jumalan hipaisu La 21.2. klo 18 Hälläpirtti, muut esitykset Koskilinnassa: ti 24.2. klo 19, to 26.2. klo 19, su 1.3. klo 16, ti 3.3. klo 19, to 5.3. klo 19, su 8.3. klo 16, ti 10.3. klo 19, to 12.3. klo 19, su 15.3. klo 16. Hälläpirtti, Alasentie 36 ja Koskilinna, Koskilinnankuja 3, Kyröskoski. Liput: 15 e, varaukset puh. 050 3032131. A ri Se pp ä ?Seppo Marttila ja Jussi Niinenmaa ovat pääosissa Kyröskoskella. 28_29_hiomo.indd 29 19.1.2015 15:30:40
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO | Ammattiosastotai työpaikkajoukkueille. Ay-lentopallon SM-kilpailut järjestetään Tampereella 11.–12.4.2015 viidessä sarjassa. Joukkueiden kokoaminen on helppoa, sillä joukkue voi koostua saman ammattiosaston tai saman työpaikan pelaajista, johon voi kuulua useammankin ammattiliiton jäseniä. Kaikkien pelaajien tulee kuitenkin olla ammatillisesti järjestäytyneitä johonkin AKAVA:n, SAK:n, tai STTK:n ammattiliittoon. Kilpailut käydään miesten Aja B-sarjoissa, naisten Aja B-sarjoissa sekä sekasarjassa. Kilpailujen järjestelyistä vastaa Lentopallon Ay-toimikunta ja Rantaperkiön Isku. Ilmoittautumiset: Kaikissa sarjoissa 18.3.2015 mennessä osoitteeseen ari@wilen.? Osallistumismaksu: Kaikissa sarjoissa 180 euroa/joukkue. Katso tarkempi kilpailukutsu: www.tul.? /Lajitjakilpailut/Jaostot/Lentopallo/ Aykilpailut.aspx Lisätietoja: Kari Heikkilä, p. 044 053 3804, kari.hcp@gmail. com. Paperiliiton salibandyturnaus järjestetään tänä keväänä Mäntässä . Aika: Lauantaina 11.4. alkaen klo 10.00 Paikka: Mäntän Yläasteen Liikuntasali, Koskelankatu 3. Pelialusta: Parketti Säännöt: Salibandyliiton viralliset säännöt. Peliaika 2x15min. Järjestäjä: Mäntän Urheilijoiden Salibandy. Joukkueet: Mukaan mahtuu maksimissaan 10 joukkuetta. Joukkueet otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Viimeinen ilmoittautumispäivä 23.3. llmoittautumisessa pitää näkyä yhteyshenkilön sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Turnausmaksu: 350 €/ joukkue. Maksu on maksettava 28.3. mennessä tilille: Mäntän Dream Team, FI 1080002515379849. Viestikenttään ammattiosaston nimi. Turnausohjelma: Otteluohjelma ja aikataulu lähetetään yhteyshenkilöille viimeisen ilmoittautumispäivä n jälkeen, viikolla 13. Ruokailu: Pelipaikalla on kahvio, josta voi ostaa esim. sämpylöitä, voileipiä, leivonnaisia, kahvia, teetä, virvoitusjuomia ja energiapatukoita. Tervetuloa Mänttään ratkaisemaan Iiiton mestaruus! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: reinoaa.nieminen@qmail. com ja Reino Nieminen 050 5988106. Teksti Eeva Eloranta-jokela Tämänvuotisen keilakilpailun johtaja Timo Mikkonen toivoo osallistujia saapuvan sankoin joukoin. – Kuopio on keskellä maata, joten tänne on kaikilla yhtä pitkä matka, tuli sitten etelästä tai pohjoisesta, Mikkonen kannustaa. Tulijat voivat käyttää hyväkseen myös majoitustarjouksen kylpylähotelli Rauhanlahteen, josta keilaradalle on vain muutama sata metriä. Paperiliiton keilailumestaruus 2015 Paperiliiton vuoden 2015 keilailumestaruuksista kisaillaan 9.2. –8.3.2015 Kuopiossa, Rauhalahti Bowlingin 12-rataisessa keilahallissa. Perinteiseen tapaan kisassa keilaillaan kuusi sarjaa eurooppalaisittain suoraan loppukilpailuna. Rauhalahti Bowling on keilaajaystävällinen pelipaikka. Keilaamaan pääsee muinakin aikoina kuin kilpailuaikoina, kunhan lähdössä on vähintään neljä kisaajaa. 6 sarjaa eu, suoraan loppukilpailuna Sarjat: miehet, naiset, pari-, nelijoukkue Tasoitukset: M=0, A=5, B=10, C=15, D=25 Kilpailumaksu: 30 euroa, sisältää erikoiskilpailumaksun. Parin/joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan, ensimmäinen heittäjä nimeää joukkueen. Kilpailuvuorot: maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12.00 ja 18.00, tiistaisin klo 19.00, torstaisin klo 18.00, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10.00 ja 12.00. Jos neljä keilaajaa em. kilpailuaikojen ulkopuolella haluaa osallistua kilpailuun, tehdään radat. Viimeinen vuoro: su 8.3.2015 klo 12.00. Kilpailun järjestäjä: Keilaseura Rojjaas Kilpailun johtaja: Timo Mikkonen, p. 044 3352 733 Tulokset: www.rauhalahtibowling.? /? /KEILAILU/ KILPAILUTULOKSET.html Kilpailuvuorovaraukset: Rauhalahti Bowling P. 040 5570 300 Kartanonkatu 11, Kuopio Majoitus: varaukset suoraan kylpylähotelli Rauhalahdesta p. 030 608 30, myynti@rauhalahti.? . Tunnuksella ”SM-Keilaus” keilakisan ajan tarjoushinnat. Näet hinnat myös www.paperiliitto.? . P Paperiliitto on vakuuttanut työssäkäyvät jäsenensä Liittovakuutuksella. Vakuutukseen sisältyy matkustajaturva ja vapaa-ajan tapaturmaturva. Vakuutusturva päättyy, kun jäsen eroaa liitosta tai jää eläkkeelle. Vakuutus ei koske eläkeläiseikä oppilasjäseniä. Liittovakuutuksesta on merkintä jäsenkortissa, myös mobiilikortissa. Vakuutus korvaa muun muassa matkasairauden ja -tapaturman hoitokulut. Matkatavaroita Liittovakuutus ei korvaa. Alennus henkivakuutuksesta Liitto on neuvotellut sinulle Suomen edullisimman* henkivakuutuksen. Sillä voit vakuuttaa koko perheesi jopa 50 prosentin järjestöalennuksella. Edusta hyötyvät myös perheenjäsenesi. Saat liiton jäsenenä edullisen Lapsen Primus -tapaturmavakuutuksen noin 2 eurolla kuukaudessa. Tutustu ja hyödynnä jäsenetusi osoitteesta henkivakuutuskuntoon.? . Saat lisäksi 10 prosentin nettialennuksen ensimmäisen vuoden maksusta. Primus-vakuutukset myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. (*Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 11/2013) I? n asiakkaana saat rahanarvoisia etuja, mm. alennusta vakuutusmaksuistasi If Etuohjelmassa jopa 16 prosenttia. P Muista vakuutusetusi Kuopioon keilaamaan Liiton keilamestaruudet ratkotaan ensimmäisen kerran Kuopiossa. Taisto Tammelin osallistui Paperiliiton keilakisaan pari vuotta sitten Lappeenrannassa. Elina Orpana Ay-lentopallon SM-kilpailu 2015 Paperiliiton salibandyturnaus kutsuu! Jarno Eronen pelasi Varkauden joukkueessa viime kevään turnauksessa. Mikko Nikkinen tavaroita Liittovakuutus 30_31_hiomo.indd 30 19.1.2015 15:29:53
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju Laatinut Arto Inkala RISTIKKO SUDOKU Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 10/2014 täyttäneistä palkinnon sai Kari Sormunen Äänekoskelta. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 18.2. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 1”. Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste Ristikon 10/2014 ratkaisu ? 30_31_hiomo.indd 31 16.1.2015 10:40:32
32 | Paperiliitto 1/2015 TaukoTila Lempäälässä ei pelätä Rauha maassa Reinon pussitehtaassa. Teksti Ilkka Palmu Kuvat Mika Kanerva P yrollin Lempäälän tehtaan takaovella seisova työntekijä viittoo sisään. Hallissa tehdään paperipusseja, lahjapapereita, grillitaskuja ja sen sellaista. Ohi kävelevä koneenhoitaja Pia Aavajoki viittoo rempseästi kohti taukohuoneen ovea. Ihan kuin tulisi tutun, mutta kiireisen kaverin luokse kylään ennen aikojaan. Kyökissä on rauhallista. Ruutulattiasta tulee mieleen rippikoulu seurakunnan leirikeskuksessa, kunnes huomaan Ilves-kahvimukissa tekstin Anna vittu rahaa. Seinällä komeilee mustavalkoinen grafiikka, lampi kauniin rantaheinikon takana, mutta millä tekniikalla se on tehty? Toisella puolen seinää on juliste, jossa hymyilee mersunmerkillä varustettua lattianpesukonetta ajava mies. Työntekijöitä alkaa valua ovesta sisään vasta tasan kello 18, suurin osa naisia, kaikilla mustat kangaslakit päässä. Alkaa selittäminen. Vessaharjalla vaan Ilvesmuki on pääluotto Vesa Järvisen. Toimittajan vastaanottokomitea puuttui, koska hän ja työnjohto lähtevät tehtaalta päivävuoron mukana. Kangaslakit johtuvat elintarvikepakkaustehtaan hygieniasäännöistä: ei saa olla sormuksiakaan, kynsilakkaa, koruja saati lävistyksiä. – Siis ei lävistyksiä näkyvissä paikoissa, Aavajoki rähättää. Julistekuvassa itseään ilahduttava eläkekahviTauko Teksti Mari Shildt P orin kartonkitehtaalla on kokonaan uusi meininki. Omistaja vaihtui joulukuun alussa Stora Ensosta Powerfluteksi. Vaikka itse työ on pitkälti samanlaista kuin ennenkin, ilmapiirissä mikään ei ole ennallaan. – Stora Enson aikana meillä kaikilla oli olo kuin jouluporsaalla: odotettiin vain koska kirves heilahtaa. Tämä uusi omistaja on tuonut porukkaan toiveikkuutta ja tulevaisuudenuskoa, sanoo rullakoneella työskentelevä Reijo Aro-Koivisto, joka on nähnyt jo 36 vuotta tehtaan elämää. Itse kauppa tuli tehtaalaisille aivan puskista. AroKoivisto kertoo, että aluksi pelästyttiin. Kaikki alkoivat ahkerasti googlettaa, että mikä tämä tällainen firma on, ja mikä mies on sen pääomistaja, irlantilainen sijoittaja Dermot F. Smurfit. Powerflute osti lähes konkurssikypsän Savon Sellun vuonna 2005. Sieltä kerrottiin uudesta omistajasta vain hyvää: tehtaita on ostettu ja laitettu niitä kuntoon. Liikevoitolla mitattuna Powerflute oli viime vuonna Suomen kannattavin metsäyhtiö. Porin kartonkitehtaalle on ehditty jo ottaa kymmenkunta työntekijää lisää, kun Stora Enson aikana ovet kävivät toiseen suuntaan. Porukka laittoikin lakkeihinsa smurffinkuvia uuden omistajan merkiksi, mutta esimiehillä ei huumori riittänyt niin pitkälle. Hyvä meininki työssä ei ole vain henkimaailman juttuja. Se vaikuttaa hyvinkin tuntuvasti ihmisten elämään. Aro-Koivisto kertoo, että on ollut hauska huomata, miten nuoremmat kollegat selailevat jo asuntoilmoituksia ja suunnittelevat rakentamista. Hänellä itsellään sellaiset asiat eivät ole ajankohtaisia, mutta jotain sentään on liikahtanut omassakin elämässä. – Olen harrastanut matkailua historiallisissa kulttuurikohteissa, mutta vuoden 2008 jälkeen en ole ollut ulkomailla, koska ajat ovat olleet epävarmoja. Nyt olisi tarkoitus matkustaa syksyllä Israeliin, Aro-Koivisto kertoo. ? P Aleksi Leppiniemi, Reijo Aro-Koivisto, Pekka Tervakangas, Tuula Härkönenja Asko Knuutila ovat tyytyväisiä tehtaan uuteen omistajaan. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Tulevaisuus palasi Poriin Elämään laaTua ” Uusi omistaja toi uskoa.” Asko Ryhänen TaukoTila 32_33_taukotila.indd 32 15.1.2015 9:53:25
Paperiliitto 1/2015 | 33 Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Minkä valtion kaupunki on Monopoli? 2. Minkä maan hallitsija oli Nicolae Ceausescu? 3. Kuinka monta suomalaista kuoli vuoden 2004 tsunamissa Thaimaassa? 4. Kuinka pitkä matka on maanteitse Lappeenrannasta Pietariin? 5. Minkä laitteen osa on perälaatikko? 6. Kuinka monta Paperiliitto-lehteä ilmestyy vuonna 2015? 7. Mitä merkitsee kirjainlyhenne TUL? 8. Kuka näyttelee Kallea elokuvassa Härmä? 9. Minä vuonna talviloma tuli työntekijäin vuosilomalakiin? 10. Mitä tarkoittaa sivistyssana eskaloitua? Vastaukset sivulla 34. miTäs TiEdäT? Teksti Sari Kangas P yöreitä vuosia pitää juhlistaa vähän perusteellisemmin. Ari Soivio lähtee Lappeenrannasta kohti pohjoista. Siellä on tapana juhlia synttäreitä toisella tavalla. – Kun yleensä ihmiset lähtevät juhlimaan baariin, me juhlimme nuotiolla kuusenperseessä kuunloisteessa, tulistellaan ja turinoidaan siellä. Meilläpäin tehdään näin, hän juttelee. Soivio muutti Lappeenrantaan ja töihin Stora Enson Kaukopään tehtaalle, kun työt Kemijärven tehtaalla loppuivat. Synttärit ovat kuitenkin hyvä syy kerätä vanhat kaverit yhteen ja hypätä moottorikelkkojen kyytiin. Mukaan otetaan esivalmisteltuja ruokia, vaikka nuotiolla syntyy Soivion mukaan mitä tahansa tarvitaan. Ja päälle nokipannukahvia. Tämä on hienoa aikaa nyt, tässä kohden elämää. Tästä näkee eteen ja taaksepäin, joka suuntaan, hän juttelee. Tulevaisuuskin tuo toivottavasti hyvää. Synttärivuoden kunniaksi on tarkoitus lähteä ainakin etelänlomalle.? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Pohjoiseen synTTärisankari Ari Soivio Syntynyt: 30.1.1975 Asuinpaikka: Lappeenranta Syntymäpaikka: Kuusamo Perhe: Kissa Työ: Prosessihenkilö 1, Stora Enson Imatran tehdas Kaukopää Terveiset: Kaikille tutuille ja työkavereille! – Jotain on suunnitteilla, mutta mitä, en minä sitä sano, heh heh. Jotain mystistä pitää olla, Ari velmuilee. TaukoTila Lempäälässä ei pelätä mies on Paappa Paulinen, jonka työväline koristeltiin viimeisenä työpäivänä elämänkatsomusta vastaavaksi, ja grafiikan on tehnyt koneenhoitaja Marja Työppönen. – Se otti yhtenä päivänä värit ämpäristä ja maalasi ton pahville VESSAHARJALLA! Ei yyteitä Miesduunarit tulevat tauolle myöhemmin ja muodostavat oman porukkaansa. Nostan pöydälle vakioaiheen: yyteet. – Täällä ei ole ollut, sanoo Vesa Hyytiäinen varovaisella äänellä. – Ehkä siksi, että me ollaan hyviä. Tehdas tekee rahaa, sanoo Heikki Meriö. Pelko puuttuu paperialan työpaikalta? Aikamoista. Selviää lisää syitä. Työt tehdään pahvinja paperinjalostuksen tessillä. Siksi siis paljon naisia. Mutta: palkan pienuudesta huolimatta kukaan ei vittuile työjohdosta tai valita konsernin omistajista. Kun tauko on ohi, Auli Lempinen kertoo ovensuussa, miten tehtaasta tuli parempi kun ”Reino osti meidät”. Kyse on 500-henkisen kotimaisen Pyroll-konsernin perustajasta, urheilumies Reino Uusitalosta, jonka järjestämissä Reinon Maratoneissa Lempinen saa juosta oman tehtaan ylpeissä joukoissa. – Reino käy täällä edelleen aika usein. Morjenstaa ohi kävellessään kaikkia.? P Tehtasta tuli parempi, kun ”Reino osti meidät.” Heikki Meriö Painomies ja työsuojeluvaltuutettu, 28 Liikkuu Pippelinjatkeella (Bemari) Pia Aavajoki Koneenhoitaja, 44 Liikkuu Korvikkeella (Volvo) Auli Lempinen Vaihdetyöntekijä, 58 Liikkuu ihan Tojotalla vaan Vesa Hyytiäinen Koneenhoitaja, 46 Liikkuu Ranskalaisella (Citroën) ? Heikki Meriön, Pia Aavajoen, Aili Lempisen ja Vesa Hyytiäisen työpaikalla Lempäälän Pyrollilla on säästytty yt-neuvotteluilta. Pyroll Lempäälä (Pyrollpack Oy) ? Työvoima: 41 työntekijää, 6 toimihenkilöä ? Tuotteet: Paperipussit ja painetut paperikääreet, lahjaja joulupaperit, hampurilaiskääreet ja grillitaskut. PAAVO-rakennustuotteet. ? Asiakkaat: Leipomot, myllyt ja vähittäiskauppa, rakennustarvikeliikkeet. ? Historia: Paperipussitehdas Ahma-aho Oy 1957-1982, Reino Uusitalon omistukseen 1983. ? 500-henkisen Pyhtäällä pääkonttoria pitävän perheyrityksen osa. TaukoTila Kahvinjuojat nokatusten: 32_33_taukotila.indd 33 15.1.2015 9:53:26
?? | Paperiliitto ?/???? ?. Italian ?. Romanian ?. 179 suomalaista ?. 209 km ?. Paperikoneen ?. Kymmenen ?. Työväen Urheiluliitto ?. Aku Hirviniemi ?. Vuonna 1978 ??. Voimistua, laajentua, kärjistyä O lipa kerran paperimies , joka halusi lapsen. Siihen hän oli kuitenkin aivan liian ruma, ujo ja kyvytön – oli ollut siitä lähtien, kun naapurin Pertti lämäsi kiekon munille lapsuuden pihapelissä. Paperimies asui edelleen samassa talossa hoitaen vanhaa sairasta äitiään. Naapurissa Pertti vietti koneenhoitajan ja moninkertaisen isoisän perhe-elämää. Tänä iltana Pertti järjestäisi tyttärentyttärelleen Riinalle 5-vuotissynttärit. Sinne menisi paperimieskin, koska hän oli päivänsankarin kummisetä. Paperimies etsi koko päivän parasta mahdollista lahjaa kummityttärelleen. Se oli mahdottoman vaikeaa, koska Riinalla oli jo kaikkea. Paitsi ehkä vaaleanpunaista polaroidkameraa? Paperimiehen sydän tykytti ahdistuksesta. Pertin tyttären Miinan perhe oli hänen elämänsä tärkein asia – lahjaan pettyminen EI olisi vaihtoehto. Mitähän Riina sanoisi tuosta akkukäyttöisestä vesiskootterista? Muoviskootterin ylle poksahti pieni ja kiukkuinen enkeli. – Kehtaat katsella sekunnissa käsiin hajoavaa kiinalaista paskaa! Etkö muka tiedä, mitä paperimiehen kuuluu ostaa! Enkeli poksahti pois ja jätti paperimiehen hieromaan leukaansa. Mitä paperimiehen kuuluu ostaa? Kemut olivat jo käynnissä, kun paperimies soitti ovikelloa. Miina tuli avaamaan ankean näköisenä. – Taas on tullut niin paljon kaikkea, että se ei edes katso mitä saa. Paperimies hiipi olohuoneeseen ja tökkäsi sokerihumalassa riehuvaa tyttöä pienellä paketilla. Tyttö repi sen auki sekunnissa. – Höh? Mikä tää on? – Se on kirja. Se on tehty paperista. Me tehdään sitä sun ukin kanssa tehtaalla. – Miten se toimii? – No mä näytän. Paperimies istui nojatuoliin, pyysi Riinan syliinsä ja alkoi lukea ikivanhaa satua prinsessasta ja sammakkoprinssistä. Tyttö nojasi päänsä paperimiehen käsivarteen ja rauhoittui, ensimmäistä kertaa koko päivänä. Nukahti sitten. Paperimies silitti Riinan poskea. Miina katseli oviaukosta silmät kyynelissä. – Kuules prinssi. Just nyt sä olet parasta, mitä Riinan elämässä on. P Teksti Sari Kangas Miksi: Kirja on hyvä kaveri ja helposti ulottuvilla. Kirjojen kautta omassa nojatuolissa pääsee tutustumaan historiaan ja vieraisiin kulttuureihin. Esimerkiksi ymmärrys naisen asemasta ja roolista eri aikoina on kasvanut. Miten aloitti: Pääsi aikoinaan aloittamaan koulunsa uudessa ala-asterakennuksessa, jossa oli myös kirjasto. Se veti heti puoleensa ja Grönroos kävi siellä usein paitsi luokan kanssa myös vapaa-ajalla. Lapsena satukirjat ja intiaanitarinat kiehtoivat eniten. Kuinka usein: Jokin kirja on yleensä aina kesken. Sen pariin ei ehkä päivittäin ehdi, mutta ainakin viikoittain. Lempikirjailijat: Raija Oranen, Kaari Utrio ja Laila Hirvisaari ovat ylitse muiden. Heidän uutuuksiaan Grönroos kyttää netistä ja hankkii heti ilmestymisen jälkeen. Kirjapinot: Hyllyt notkuvat kirjoja, sillä Grönroos ostaa itselleen kaikki kirjat, jotka lukee. Silloin ei tarvitse miettiä laina-aikoja ja kirjaa saa lukea rauhassa. Parasta: Eniten kirjoissa koukuttavat tarinoiden koukerot ja se, mitä ihmissuhteissa tapahtuu. P Kannattaa aina JÄSEN HARRASTAA TAUKOTILA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Virpi Grönroos lukee jatkuvasti. Satu paperin voimasta Kirjoittaja on 43-vuotias tamperelainen freetoimittaja, jolla on 3 lasta ja vilpitön mieli. Mitä paperimiehen kuuluu ostaa? Aku Hirviniemi esittää Kallea Härmä-elokuvassa Ä R SY K E Ä R SY K E Voimistua, laajentua, Aku Hirviniemi Virpi Grönroos Ikä: 53 Asuinpaikka: Nummela Perhe: aviomies ja aikuinen poika Työpaikka: DS Smith packaging, Nummela Työtehtävä: Seripainaja 34_35_taukotila.indd 34 22.1.2015 8:41:43
Paperiliitto ?/???? | ?? KYLPYLÄ KAHDELLE 107,10€ /VRK KAHDEN HENGEN HUONEESSA HIIHTOA, LASKETTELU A, KEILAILU-KI SAILUA, ELÄMYSKYL PYLÄSSÄ RENTOUTUM ISTA JA ILLANVIETT OA VIIHDERAVI NTOLASSA! Hinta sisältäen majoituksen aamiaisella, aamu-uinnin kuntoilualtaall a ti-su, päivittäisen sisäänpääsyn Elämyskylpylään, kuntosalin käytön, kylpylän treeniohjelmaa n osallistumisen sekä sisäänpääsyn viihde-ravintol aan. Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 126 €. Voimassa 12.2. saakka ja 12.-29.4.2015. Minimivaraus 3 vrk . Hinta voimassa kun toinen on Paperin jäsen. Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut hotelli@hotellilevitunturi.fi Nro 2 Aineisto ..................18.02. Ilmestyy .................. 6.03. Nro 3 Aineisto. .................17.03. Ilmestyy .................. 2.04. Nro 4 Aineisto. ................ 28.04. Ilmestyy .................15.05. Nro 5 Aineisto. .................. 9.06. Ilmestyy ................ 26.06. Nro 6 Aineisto. .................12.08. Ilmestyy ................ 28.08. Nro 7 Aineisto. ................09.09. Ilmestyy ................ 25.09. Nro 8 Aineisto. ................. 14.10. Ilmestyy .................30.10. Nro 9 Aineisto. .................. 11.11. Ilmestyy 27.11. Nro 10 Aineisto. ................... 2.12. Ilmestyy ................. 18.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2015 Samperin selkä Petri Matula loukkasi selkänsä liukastuessaan työpaikalla. Toimintakuntoiseksi hänet pelasti leikkaus. PAPERI Nro 1/2015 30.1.2015 57. vuosikerta Li it to ”Tykkään imuroida kaikesta vähän kaikkea.” Petra Paasolainen, s. 25 UPM vaientaa kaksi konetta s. 4 | Oppimisvaikeudet puheeksi s. 8 | Ihme väitteitä Saksasta s. 18 01_etusivu.indd 1 21.1.2015 12:59:40 Sudokun ratkaisut Oletko ehdokkaana eduskuntavaaleissa? Ilmoittaudu meille! Paperiliitto-lehti tarjoaa kaikille eduskuntavaaleissa ehdokkaina oleville jäsenilleen mahdollisuuden kertoa lehden lukijoille itsestään ja tavoitteistaan. Ilmianna itsesi 13.3. mennessä osoitteeseen tiedotus@paperiliitto.? . Lähetämme sinulle muutaman kysymyksen aiheeseen liittyen ja kuvapyynnön. Ehdokasesittelyt julkaistaan 2. huhtikuuta ilmestyvässä Paperiliitto-lehdessä. Eduskuntavaalit 2015 järjestetään 19. huhtikuuta. Ennakkoäänestys on kotimaassa 8.-14.4. ja ulkomailla 8.-11.4. Äänestää saavat kaikki äänioikeutetut, eli viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Eduskuntavaaleissa 2015 valitaan 200 kansanedustajaa. ERKKI EHDOKAS Päivitä meiliosoitteesi – saat uutiskirjeen ja osallistut arvontaan Paperiliitto haluaa kertoa jäsenille alan uutisista, tapahtumista ja jäseneduista. Lehden ja nettisivujen lisäksi näistä kerrotaan myös uutiskirjeellä. Sähköinen kirje tavoittaa kaikki ne, joiden sähköpostiosoite on rekisterissämme ajan tasalla. Käy tarkistamassa tai lisäämässä omasi. Kaikkien 17.3. mennessä jäsentietonsa päivittäneiden kesken arvotaan 2 kappaletta 50 euron arvoisia lahjakortteja. Tietojen päivittäminen tapahtuu www.paperiliitto.? -sivuston kohdassa eAsiointipalvelu. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla. @ 34_35_taukotila.indd 35 22.1.2015 8:38:01
SIEVIVIPER UUTU US! S ta ti iv i AMMATTILAISEN TUNNISTAA VARUSTEISTAAN – LAATU RATKAISEE Uusi dynaaminen Sievi Viper on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Askel nousee keveästi koko työpäivän ajan! • LÄHES SAUMATON RAKENNE • PÄÄLLISMATERIAALI ON HENGITTÄVÄÄ MIKROKUITUA • HENGITTÄVÄ 3D-DRY-VUORI • KEVYT KOMPOSIITTIVARVASSUOJA • KAKSIKERROKSINEN TERMOPLASTINEN POLYURETAANIPOHJA • JOUSTOURAT – JALKINE TAIPUU OPTIMAALISESTI • POHJASSA ON ISKUNVAIMENNUKSEN TAKAAVA FLEXSTEP®-MATERIAALI UUSI KUVASTO 2015 ON ILMESTYNYT. TUTUSTU SIEVI.COM Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Sievi Viper 1+ S1 4352124-112-92M 35-38 EN ISO 20345: S1 SRC 4352124-113-92M 39-47 EN ISO 20345: S1 SRC CTC SIEVI_VIPER_PAPERILIITTO_TAKAK_050115.indd 1 5.1.2015 15.56 34_35_taukotila.indd 36 8.1.2015 10:50:01