01/20 P a p e r i l i i t t o Työehtosopimus 24 kiky-tunnin poistosta tuli yhteinen tavoite. Ryhmähengen resepti Sekoitetaan huumori, hyväksyntä ja kunnioitus. Suuri tuntematon Solvay Chemicalsin vetyperoksidi käy kaupaksi. Homma hallussa Kodin korjaustyöt sujuvat yhä useammalta naiselta, myös Merja Haataiselta. Miehet ovat parantaneet otettaan kotitöistä. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 16.1.2020 22:01:22 16.1.2020 22:01:22
Lomalle lähelle luontoa Paperiliiton lomakeskuksissa yövyt veden ja kauniin luonnon äärellä ympäri vuoden. Perustiedot: Hyväkuntoiset majoitus tilat. Modernit yhteiskeittiöt. Kalaja marjasaaliille on runsaasti säilytystilaa. Hyvät grillauspaikat. Karavaanareille ja telttailijoille hyvät palvelut. Soutuveneitä. Kalastuslupia saa paikan päältä. Langaton verkko. Ei kauppatai ravintola palveluja. Hinnat: Yöpyminen huoneistoissa 10 euroa perhekunnalta vuorokaudessa. Asuntovaunupaikka 10 euroa vuoro kaudessa. Varaukset: Puhelimitse arkisin klo 11–13. Karavaanarialueelle ei tarvita ennakkova rausta. YHTEYSTIEDOT Törmälä: Törmäläntie 16, 93999 Kuusamo. Puhelin: 050 566 6119. Alueen hoitajat: Maini Kovanen, maini.kovanen@paperiliitto.fi, Pekka Kovanen, pekka.kovanen@paperiliitto.fi Purala: Puralantie 131 A, 47850 Verla. Puhelin: 050 340 0127. Alueen hoitaja: Riku Valve, riku.valve@paperiliitto.fi Särkelä: Finnarintie 200, 25610 Ylönkylä. Puhelin: 050 373 9877. Alueen hoitaja: Osmo Koste, osmo.koste@paperiliitto.fi. Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 16.1.2020 21:11:24 16.1.2020 21:11:24
P a p e r i l i i t t o 1 / 2 2 2 4 .1 . 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a – Ei tässä mitään poppakonsteja tarvita. Kun kohtaa toisen rehdisti ja rehellisesti, se riittää. Noin kuvailee Kemira Chemicalsin työsuojeluvaltuutettu Pasi Perttola työpaikan hyvän hengen muodostumista tämän lehden sivulla 8. Hänen mielestään kaiken a ja o on kunnioitus, joka vallitsee myös työntekijöiden ja esimiesten välillä. Kuulostaa yksinkertaiselta. Kuitenkin Paperiliiton työsuojelukyselyjen mukaan johtaminen on vuodesta toiseen yksi suurimmista työsuojeluongelmista. Työntekijöiden kunnioittamisesta ei ole jälkeäkään, jos työnantaja jyrää työntekijöiden mielipiteiden ja ammattitaidon yli jopa silloin, kun se ei saavuta toimenpiteellä mitään positiivista päämäärää. Kunnioittavaa ei ole sekään, jos työnantaja haluaa selkävoittoja, vaikka asioissa olisi löydettävissä molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisuja. Kunnioituksen vastakohta on halveksunta. Kun sitä tarjoilee, saa samaa takaisin, eikä se edistä kenenkään asiaa. Sen sijaan hyvä ihmisjohtaminen parantaa heti tuloksia ja viihtyvyyttä. • Kunnioitusta 62. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Kiky-tunnit hiertävät neuvotteluissa. 06 Kuopion biotuotetehdas ei saanut ympäristölupaa. 08 Huumori ja kunnioitus ovat Kemira Chemicalsin ryhmähengen salaisuus. 09 Kaikille saman verran, mutta toisille vähemmän kuin ensimmäisille. 24 Sinivalkoinen kansi miellytti lukijoita eniten. 26 Työttömyyskassa tiedottaa: asiaa päivärahoista ja verokortista. 27 Kirsi Salminen saa suunsa auki ja pitää luottamustehtävistä. Siinä tapaa ihmisiä ja pysyy ajan hermolla 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Potretti: Nuottasaaren Pk6 aloitti viimeisen toimintavuotensa. 31 Englantilaiset ovat kyllästyneet puhumaan brexitistä edes pubissa. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Parhaiten meitä huijaa mielikuvituksemme. 16 Matti Tollman näkee koti talonsa Solvay Chemicalsin hapetustornin huipulta Kuusankoskella. Tuntematon tehdas on alallaan Euroopan suurimpia. 20 Ikäluokittain katsottuna Paperiliitossa on eniten vuonna 1950 syntyneitä jäseniä. Jäsenistä 7700 on naisia. Katso lisää tilastotietoja liitostasi. 32 – Paras mieli tulee, kun auttaa muita, sanoo Jorma Tikkanen. Hän opastaa maahanmuuttajia maan tavoille muurin pohjalettujen voimalla. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Mikko NikkiNeN Jaakko Heikkilä Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 17.1.2020 9:08:15 17.1.2020 9:08:15
1 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?01 / 2020 PaPeriliiton jäsenille yksi isoimmista asioista paperiteollisuuden tes-neuvotteluissa oli, että neuvotteluissa saadaan poistettua 24 tunnin työajanlisäys. Ilman korvausta vuosityöaikaan lisätyt talkootunnit sovittiin paperiteollisuuden työehtosopimukseen kesäkuussa 2016 osana kilpailukykysopimusta. Kikytunnit nousivat vuodenvaihteessa keskeisiksi kaikissa tes-pöydissä ja lisää isoja liittoja – JHL, Super ja Tehy ilmoitti tammikuussa tavoittelevansa kikytuntien poistoa. Teknologiateollisuudessa työajanlisäyksestä oli sovittu lisäpöytäkirjalla, jonka Teollisuusliitto sanoi irti jo ennen neuvottelujensa alkua. Tammikuun puoliväliin mennessä kikytunnit olivat jääneet pois yhteensä noin 128 000 henkilöä koskevista työehtosopimuksista. Myös Paperiliitto haluaa poistaa kikytunnit sopimuksestaan. – Kilpailukykysopimus sovittiin parantamaan tämän maan taloudellista tilannetta. Sillä, miten työajanlisäys on työehtosopimukseen kirjattu, ei ole merkitystä, koska sopimus on katkolla, painottaa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. KUlUVaa neuvottelukierrosta ovat leimanneet työnantajien poikkeuksellisen rajut heikennysesitykset sekä työehtoihin että sopimusjärjestelmän perustaan. Myös paperiteollisuuden neuvotteluissa näkyi kova linja. Paperiliiton neuvottelijat pitivät asetelmaa Metsäteollisuuteen nähden erikoisena siinä mielessä, että neuvottelut eivät edenneet, vaikka Kikytunnit kulmakiveksi teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Heikki Saukkomaa / Lehtikuva 24 tunnin työajanlisäyksen poisto nousi liittojen yhteiseksi tavoitteeksi. osapuolet tapasivat vuoden alkuun mennessä 34 kertaa. Tekstikysymyksissä ei tullut lähenemistä eikä keskustelua palkankorotuksista ollut edes aloitettu. Kolmatta kuukautta tuloksetta tavanneet Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry, kuten muutkin työmarkkinajärjestöt, odottivat, että työmarkkinakierroksen päänavaajan neuvottelutulos viimein purkaisi jumin myös paperiteollisuuden neuvottelupöydässä. Toisin kävi. Kun teknologiateollisuuteen vuoden alkupäivinä saatiin sopimus, se ei auttanut neuvotteluja Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välillä mitenkään. Isot tes-neuvottelukunnat kokoontuivat 10. tammikuuta ja Paperiliiton neuvottelijat jäivät pohtimaan tilannetta. Tulos oli katkaista neuvottelut ja jättää työnantajalle ilmoitus kaksi viikkoa kestävästä työnseisauksesta, ellei sopimukseen sitä ennen päästä. Työnseisaus ilmoitettiin alkavaksi 67:ssä Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksessä maanantaina »kierrosta ovat leimanneet työnantajien poikkeuksel lisen rajut heikennys esitykset.» Mahdollinen työnseisaus paperiteollisuuden työpaikoilla ?lakko alkaa maanantaina 27.1. työvuoron päättyessä kello 6.00 tai klo 7.00, ellei sitä ennen saavuteta neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta ?lakko päättyy 10.2. aamuvuoron tai päivätyöajan alkaessa, ellei sitä ennen saavuteta neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta ?lisätietoa lakosta ja lakkoavustuksesta nettisivujen kohdasta Työtaistelu Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 16.1.2020 22:08:01 16.1.2020 22:08:01
1 / k u o r i m o PaPeriliit to?01 / 2020?5 Kiky syntyy kesällä 2016. Pääministeri Juha Sipilä, oikeusja työministeri Jari Lindström, sisäministeri Petteri Orpo ja elinkeinoministeri Olli Rehn odottelevat, kun hallitus ja työmarkkinajärjestöt allekirjoittavat kilpailukykysopimusta. 27. tammikuuta ja päättyväksi 10. helmikuuta. Lakon piiriin kuuluu 9000 henkilöä. laKKoilMoitUKSella Paperiliitto halusi lisätä painetta paikallaan junnaaviin neuvotteluihin. Osapuolet saivat nopeasti kutsun valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan luo kahteen tapaamiseen, joiden välillä osapuolet aikoivat jatkaa neuvotteluja. Samaan aikaan Paperiliiton toimistossa jatkettiin varautumista mahdolliseen työtaisteluun. Paperiliiton kanssa samana päivänä 12. tammikuuta myös Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ilmoittivat kahden viikon mittaisista lakonuhista metsäteollisuuteen ja kemianteollisuuteen. Vanhala pitää neuvottelukierrosta erikoisena ja huolestuttavana tulevia neuvottelukierroksia ajatellen. Paperiteollisuus ja Metsäteollisuus ovat kumpikin ajaneet vientivetoista työmarkkinamallia eli niin sanottua Suomen mallia. Vientivetoisuudella tarkoitetaan sitä, että vientialojen ratkaisut ohjaavat sopimusten kustannustasoa myös muiden alojen neuvotteluissa. – Mitä tapahtuu tälle mallille, jos lähtökohta ei olekaan kierroksen päänavauk sen kunnioittaminen? Takinkääntö ei asiaa edistä, toteaa Vanhala. Juttu kertoo vaiheista ennen 16. tammikuuta, jolloin lehti on mennyt painoon. Tuorein tilanne: paperiliitto.fi.?• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 16.1.2020 22:08:02 16.1.2020 22:08:02
1 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?01 / 2020 KorKein hallinto-oikeus KHO hyväksyi Finnpulp Oy:n tehdashankkeesta tehdyt valitukset ja kumosi Vaasan hallinto-oikeuden ja Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökset. – Tämä merkitsee nykyisen tehdasprojektin päättymistä, mikä on suuri vahinko Suomelle, sanoo Finnpulpin hallituksen puheenjohtaja Niilo Pellonmaa tiedotteessa. Finnpulpin mielestä sen teettämät selvitykset osoittavat, ettei tehdas olisi heikentänyt Kallaveden ekologista tilaa. – Tehdas olisi sijoitettu virkistysarvoiltaan ja vedenottokäytöltään merkittävälle alueelle. Tehtaan jätevedet olisi purettu Kallaveden Kelloselälle. Kokonaiskuormitus olisi ollut niin suuri, että vaarana olisi ollut ympäristönsuojelulaissa kielletty merkittävä vesistön pilaantuminen, totesi puolestaan korkein hallinto-oikeus. Ratkaisussaan KHO kiinnitti huomionsa myös Kallavettä koskevaan vesienhoitosuunnitelmaan ja vesienhoidon toimenpideohjelmaan. Ratkaisun taustalla vaikutti myös EU:n vesipuitedirektiivi ja sen tulkintaa ohjaava ns. Wesertuomio. Sen mukaan lupaa ei saa myöntää toimenpiteelle, jonka seurauksena pintavesimuodostuman tila heikkenisi. Sorsasalosta on matkaa Kuopion keskustaan noin yhdeksän kilometriä. YMPÄriSTÖLUPAHAnKe alkoi, kun tehtaan ympäristövaikutukset arvioitiin keväällä 2015. Itä-Suomen aluehallintovirasto myönsi luvan maaliskuussa 2017 ja valitusmenettelyn jälkeen luvan myönsi myös Vaasan hallinto-oikeus vuonna 2018. Finnpulp ehti jo tehdä sijoituspäätöksen. Vesistöpäästöjen arvioitiin jäävän noin 40 prosenttia alemmaksi tuotettua tonnia kohti verrattuna suomalaisiin nykyaikaisiin sellutehtaisiin. FinnPULPin biotuotetehtaan kustannusarvio oli 1,6 miljardia euroa. Biotuotetehdas olisi toteutuessaan tuottanut sellua 1,2 miljoonaa tonnia eli se olisi ollut Metsä Groupin Äänekosken tehtaan kokoluokkaa. Äänekosken biotuotetehtaan tuotantokapasiteetti on 1,3 ja Kemiin suunnitellun vastaavan tehtaan 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Investointipäätös nykyisen tehtaan paikalle Kemiin rakennettavasta tehtaasta tehdään aikaisintaan kesällä 2020.?•?eeva eloranta-Jokela Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt Sorsasaloon suunnitellulle tehtaalle ympäristölupaa Kuopion biotuotetehdas ei toteudu Korkein hallintooikeus totesi päätöksessään, että biotuotetehdas voisi aiheuttaa Kallaveden vesistön merkittävää pilaantumista. adobe Stock Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 16.1.2020 14:37:32 16.1.2020 14:37:32
1 / k u o r i m o PaPeriliit to?01 / 2020?7 »Neuvotteluiden ollessa kesken Helle sanoi, että kiky-tunnit voidaan ottaa pois. Sopimuksen synnyttyä työnantajien tarina on muuttunut» Polytronicilla lomautukset jatkuvat PoLYTronic Oy:ssä Valkeakoskella jatkuvat viime vuoden puolella alkaneet lomautukset. Perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Lomautukset toteutetaan osalla työntekijöistä vuoroviikoin ja osalla lyhentämällä työviikkoa nelipäiväiseksi. Pääluottamusmies Kari Leppälä kertoo, että työnantaja tavoittelee lomautuksilla kustannustehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamista. Yritystä koskeva saneerausohjelma on Leppälän mukaan saatettu loppuun. – Työntekijämäärä on optimoitu tarkasti vastaamaan työmäärää, löysät on nyt vedetty pois, Leppälä sanoo. Työpaikalla on siirrytty noudattamaan toista työehtosopimusta. – Tessin vaihdos toteutettiin vanhojen työntekijöiden kohdalla onneksi kustannusneutraalisti ja asian läpivientiin saatiin tarvittavaa taustatukea Paperiliitolta, Leppälä kiittää.?• Politiikan toimittaja Hannu Tikkala, Yle 16.1. Tulevat tekijät kehittyvät kesätöissä MeTSÄYHTiÖLLÄ on meneillään kesätyönhaku. Kolme suurinta yhtiötä tarjoaa ensi kesäksi töitä noin 2800 tekijälle. UPM:llä on avoinna noin 1000 kesätyöpaikkaa, Metsä Groupilla ja Stora Ensolla kummallakin noin 900 paikkaa eri puolilla maata. Yhtiöt ovat mukana myös Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa. Kampanjan tavoitteena on tarjota nuorille enemmän laadukkaita kesätyöpaikkoja ja hyviä kesätyökokemuksia. Vastuullisuus on yhtiöille tärkeä näkökulma, sillä kesätyöntekijät eivät ainoastaan auta lomakauden sujumista, vaan auttavat kehittämään tulevaisuuden tekijöitä. Kesätyönhakijoita houkutellaan alalle korostamalla esimerkiksi alan ajankohtaisuutta ja uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettujen kierrätettävien tuotteiden merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Hakuajat kesätyöpaikkoihin päättyvät konsernista ja haettavasta paikasta riippuen tammi-helmikuun aikana.?• Anjalaan iso investointi vuosiin STorA Enson Anjalan paperitehtaan uusi pituusleikkuri käynnistyi alkuvuodesta. Vanhan leikkurin purkutyöt alkoivat vuoden lopulla ja uusi saatiin pystytettyä jouluseisokin aikana. 10 miljoonan euron arvoinen investointi on tehtaan isoin 10 vuoteen. Leikkurin uusiminen oli samalla satsaus turvallisuuteen, sillä vanhalle leikkurille olisi tarvittu joka tapauksessa työturvallisuutta lisääviä muutoksia. Toimintatapoihin uusi leikkuri tuo muutoksia helmikuusta lähtien henkilömäärän pysyessä ennallaan. Uudella leikkurilla leikkausnopeus kasvaa ja rullanvaihtoaika nopeutuu. Tehtaalla on kaksi paperikonetta ja yhteensä neljä pituusleikkuria. Anjalan paperitehdas muodostaa Inkeroisten kartonkitehtaan kanssa Stora Enson Anjalankosken tehtaat. Molemmilla tehtailla käytiin viime vuonna yt-neuvottelut lomautuksista. Kartonkitehtaalla lomautusuhka on päättynyt, mutta paperitehtaan puolella lomautusuhka jatkuu.?• Enocellin havuliukosellu lähti liikkeelle enSiMMÄiSeT erät havuliukosellua on toimitettu asiakkaille Stora Enson Enocellin tehtaalta. 52 miljoonan euron investoinnilla tehdas muunnettiin valmistamaan etenkin tekstiiliteollisuuden raaka-aineena käytettävää liukosellua. Joensuun Uimaharjussa sijaitsevan tehtaan uudella linjalla raaka-aikeena käytetään nyt myös havupuuta. Koivusta liukosellua on valmistettu tehtaalla vuodesta 2012 lähtien. Liukosellun päämarkkina-alue on Kiina, mutta liukosellua jalostetaan eri käyttökohteisiin myös Suomessa. Sitä käytetään esimerkiksi akustisena pintana rakennuksissa. Tätä kuitupohjaista pintamateriaalia on hyödynnetty äskettäin esimerkiksi Eduskuntatalossa ja Helsingin keskustakirjasto Oodissa. Enocellin uusitulla linjalla tuotantotapa on joustava, joten sillä voi liukosellun lisäksi valmistaa myös perinteistä paperin valmistuksessa käytettävää havusellua. Tehtaan liukosellukapasiteetti on 430 000 tonnia vuodessa.?• Marimekon Allu-mekko on tehty liukosellusta. Mikael Kytö oli viime kesänä töissä Kotkamillsillä. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 16.1.2020 14:37:32 16.1.2020 14:37:32
1 / k u o r i m o 8?PaPeriliit to?01 / 2020 Hyvän ryhmähengen ytimen voi Kemira Chemicalsin prosessivalvojan Kimmo Kossilan mukaan tiivistää yhteen sanaan. – Se on huumori. 50 prosenttia meidän huumorista on sellaista, että se ei kestä päivänvaloa. Toki siinäkin, mille nauretaan, on joku tolkku oltava. Huumoria on sanottu sosiaaliseksi liimaksi. Huulenheitto, tilannekomiikka ja pieni keppostelu yhdistävät ja rentouttavat. Kemira Chemicalsilla huumoria on viljelty aina – tai ainakin niin kauan kuin työsuoje luvaltuutettu Pasi Perttola muistaa. – Kun tulin tänne töihin vuonna 2000, tunnelma oli kuin olisi iltamiin tullut. Vas tassa oli hilpeä ja nauravainen porukka. Minut otettiin heti jengiin mukaan, aivan kuin olisin törmännyt vanhoihin tuttuihin. Kai se on se kloorin henki. Pienellä työpaikalla hyvän ryhmähengen luominen on Perttolan mukaan helpom paa kuin isolla. Kemira Chemicalsilla työskentelee yhteensä 16 työntekijää. – Isoilla työpaikoilla syntyy herkästi kuppikuntia. Toki ne ovat usein osastokoh taisia ja varmaan ihan yhtä hyviä ja tiiviitä. Me olemme yksi kuppikunta – siksi kai meillä on niin kivaa. Hyvä ryhmähenki edellyttää sitä, että erilaisilla temperamenteilla varus tetut hyväksytään mukaan. Erilaisuus on rikkautta, miettivät Kossila, Perttola ja prosessivalvoja Kari Kähärä. Ristiriidat ratkaistaan puhumalla. Myös toisten huomioiminen on tärkeää. Perttola miettii, että he eivät ole vain työ tovereita vaan kavereita keskenään. – Joku on joskus sanonut, että jos kaveria pääsee auttamaan, niin mie luummin jättää omat hommat kesken. Kemira Chemicalsin työntekijät viet tävät jonkin verran aikaa yhdessä vapaal lakin. On kortinpeluuiltoja ja kalakisoja, tai mennään jääkiekkootteluun. RyHMäHenKeen vaikuttaa myös esi miesten suhtautuminen. Vastuu tuo työn tekemiseen mielekkyyttä, ja sitoutunut työntekijä tekee työnsä hyvin. Tämä vaatii esimiehiltä pelisilmää. Homma joustaa puolin ja toisin, jos pomot eivät ole norsunluutornissa. – Ei tässä mitään poppakonsteja tarvita. Kun kohtaa toisen rehdisti ja rehellisesti, se riittää, Pasi Perttola sanoo.?•?tiina Suomalainen Huumori, hyväksyntä ja kunnioitus – siinä Kemira Chemicalsin salaisuus. Hyvän ryhmähengen resepti »Kun tulin tänne vuonna 2000, tunnelma oli kuin olisi iltamiin tullut.» Kimmo Kossila (vas.), Pasi Perttola ja Kari Kähärä tietävät, että huumori ja avoimuus kantavat pitkälle. Jos ristiriitoja tulee, ne kannattaa ratkaista heti, ettei tarvitse mennä vihaisena nukkumaan. mikko nikkinen Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 17.1.2020 3:57:24 17.1.2020 3:57:24
PaPeriliit to?01 / 2020?9 1 / k u o r i m o Huumori, hyväksyntä ja kunnioitus – siinä Kemira Chemicalsin salaisuus. M eneillään olevan työmarkkinasotkun keskellä on hyvä käydä läpi menneiden, nykyisten ja tulevien neuvottelukierrosten kestoaiheita eli ensimmäisen sairauspäivän karenssia, työajan lyhentämistä/pidentämistä sekä ns. Suomen mallia työehtosopimusneuvotteluissa. Työnantaja on haikaillut myös niille aloille, joilla sitä ei vielä ole, ensimmäisen sairauspäivän karenssia. Tämä kun saisi työhaluttomat sairastamaan vähemmän. Samankaltainen vaatimus löytyy myös Perussuomalaisten talouspoliittisesta ohjelmasta. Puolue ehdottaa selvitettäväksi, voisiko ay-liike maksaa jäsenilleen ensimmäisen sairauspäivän palkan. Näin menetellen voittaisivat sekä työntekijät että työnantajat. Ainoa ongelma mallissa on se, että maksaakseen jäsentensä sairausajan palkkaa, tulisi tuo summa kerätä… jäseniltä. Entä miten meneteltäisiin Loimaan kassalaisten kanssa? No heillehän karenssipäivän korvaisi esityksen mukaan Kela. Työajan osalta vastakkain ovat olleet pääministeri Marinin ajatus työajan lyhentämisestä työn tuottavuuden noustessa ja työnantajan ajatus työajan pidentämisestä ilmaisilla talkootunneilla työn tuottavuuden noustessa. Voitaisiinko näiden ääripäiden välille löytää tolkun ihmisen vaihtoehto? Arcelor-Mittalin terästehtaalla näin tehtiin. Kysynnän notkahtaessa viikoittainen työaika lyhennettiin 32 tuntiin. Kysynnän elvyttyä väeltä kysyttiin, haluaisivatko he tehdä edelleen 32 tuntia töitä vai palata 35 tuntiin viikossa paremmalla liksalla. Jonkinlainen yllätys oli, että 80 % tehtaan väestä halusi jatkaa 32 tunnin tekemistä. Ja kyseinen tehdashan pyörii ympäri vuorokauden. Kannattaisiko näitä malleja pohtia myös meillä työssäjaksamisen osana? SiTTen vielä se Suomen malli. Ensin haluttiin eroon Tupoista ja vaadittiin liittokierroksia, koska kaikilla aloilla on omat erityiset ongelmansa, jotka piti ratkaista. Kun sitten liittokierrokset aloitettiin, ne tulivat liian kalliiksi Suomen kilpailukyvylle ja erityiset ongelmat jatkuivat kuten ennenkin. Tarvittiinkin koordinaatiota ja Suomen mallia, jonka mukaan kaikille piti antaa yhtä paljon, niin kuin aikanaan Mao Zedongin Kiinassa. Kun sitten päänavaaja antoi muiden mielestä liikaa, niin sitten ei tuokaan malli kelvannut. Lopputuloksena käsissä onkin tilanne, jossa tukkisuma koskessa on seissyt jo kuukausitolkulla ja miehet makaa. O tempora, o mores. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Kyllä mä perkele pituus leikkurin Erkin ja sen mukuloitten sairaus loman maksan, kun muija veis kuitenkin kaiken mitä mulle jäis. Meen sitte itte Kelaan. Kai sitä tämmönenkin sentään vellirahat valtiolta saa. »Voitaisiinko näiden ääripäiden välille löytää tolkun ihmisen vaihtoehto?» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. te PP o Jä rv i Ja nn e m ar kk an en Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 17.1.2020 3:57:25 17.1.2020 3:57:25
10?PaPeriliit to?01 / 2020 teksti Mari Schildt ?kuvat Akseli Muraja, Juha Tanhua Lahtelainen Mika Sillanpää hoitaa perheen ruokahuoltoa ja kuopiolaisella Merja Haataisella pysyy vasara kädessä. Kotityöt tasa-arvoistuvat, mutta kuka niistä lopulta päättää? Kyllä lähtee Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 16.1.2020 12:39:59 16.1.2020 12:39:59
PaPeriliit to?01 / 2020?11 Merja Haatainen pitää kodin asiat hyppysissään. Se ei tarkoita vaatteiden silitystä, mutta pieniä korjaushommia kylläkin. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 16.1.2020 12:40:00 16.1.2020 12:40:00
12?PaPeriliit to?01 / 2020 M Miehetkö eivät osallistuisi kotitöihin? Ei pidä paikkaansa – enää. Tilastokeskuksen mukaan lamavuonna 1991 miehistä 26 prosenttia ilmoitti, ettei osallistu kotona ruoanlaittopuuhiin. Vuoden 2017 kyselyssä enää 11 prosenttia miehistä luisti hellavuoroista kokonaan. Lahden Stora Enson pääluottamusmies Mika Sillanpää on perheensä pääkokki. – Mieluummin otan sen ruoanlaiton, koska vaihtoehto olisi jotain muuta. Ehkä minulla on enemmän annettavaakin sillä puolella. Ehkä se on niin, että miehet tekevät parempaa ruokaa, Sillanpää hymyilee. Itse asiassa perhe on samaa mieltä. Ainakin Sillanpään itsensä mukaan lapset sanovat, että iskä laittaa parempaa ruokaa. Hän myöntää, että itse asiassa hiukan harmittaa, jos joku tekee parempaa ruokaa kuin hän. – Usein on kuitenkin nöyrästi tunnustettava oma rajoittuneisuutensa, hän myöntää. Sillanpään kiinnostus ruoanlaittoon juontuu jo sukupolven päähän. Sillanpään oma isä opiskeli aikanaan ravintolakoulussa legendaaristen patakakkosmiesten Jaakko Kolmosen ja Veijo Vanamon opissa. Äiti oli tarjoilijana Lahden Seurahuoneella. Kun äidin työvuorot venyivät myöhäiseen yöhön asti, isä huolehti ruoanlaitosta, ja Mika-poika oli apukokkina. Jos lottovoitto napsahtaisi kohdalle, Lahteen saattaisi vielä hyvinkin syntyä uusi ruokaravintola, ehkä. Se käy selväksi, että tässä perheessä hyvä ruoka on tärkeä asia. – Se on minulle aivan kärjessä, ykköseksi menee. Minun filosofiani muutenkin kuin ruoanlaitossa on se, että mieluummin elän syödäkseni kuin syön elääkseni. Tykkään syödä hyvää ruokaa ja myös tehdä sitä, ennemmin kuin että se olisi vain pakollinen paha. Jos aikaa on, en käytä oikopolkuja, hän kertoo. Hän kertoo, että ei ole ollenkaan sattumaa, että perhe on käynyt Italiassa monena kesänä. – Italialainen keittiö tarkoittaa yksinkertaisia ja puhtaita makuja, joista tykkään. Raaka-aine saa näkyä ja tuntua. Sieltä ne monet arjen lempparit juontuvat. Italiasta on kotoisin muun muassa rakkaus pastaruokiin, hän kertoo. Ennen lomamatkaa hän selvittää matkakohteen mielenkiintoisimmat ravintolat. – Niistä saan inspiraatiota ja uusia ideoita omaankin tekemiseen. Muuten se helposti jumiutuu samoihin lempiruokiin, joissa on hyvä. Kyllä välillä täytyy kokeilla ja välillä epäonnistuakin, hän kertoo. Niin kuin viimeksi se Vietnamin kansallisruoka pho ga -keitto. Kai se ihan onnistui, mutta perhe ei oikein välittänyt pullamausteista kanakeitossa. Sen sijaan perheen WhatsAppissa toivotaan usein ruuaksi tomaattia, kanaa ja pastaa sisältävää keittoa, jonka hauduttamisessa isällä vierähtää hyvinkin puolitoista tuntia keittiössä. – Perhe tykkää myös aasialaisesta, pähkinäisestä Satay-kastikkeesta. Sitä voi käyttää possulle tai kananuudeliwokin lisänä. Nuorempi tytär on sushin ystävä. Toinen tykkää lihasta ja toinen merenelävistä. Siinä pitää keksiä kompromisseja, Sillanpää juttelee. »Italialainen keittiö tarkoittaa yksinkertaisia ja puhtaita makuja, joista tykkään.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 16.1.2020 12:40:00 16.1.2020 12:40:00
PaPeriliit to?01 / 2020?13 tällaiSella tarjonnalla on selvä, että perheen tyttäret ovat kasvaneet herkkusuiksi. – Nuorempi oli kuuden vanha, kun oltiin ravintolassa. Ei osannut vielä lukea listaa, mutta kuuli, että siellä on etanoita. Sanoi tarjoilijalle, että hän haluaa etanoita. Tarjoilija katsoi äitiä ja katsoi isää. Äiti sanoi, että tuo hänelle etanoita, jos hän haluaa etanoita, Sillanpää nauraa ja kertoo, että lapset ovat aina syöneet samaa kuin aikuisetkin, mutta ehkä pienempinä annoksina. Molemmat tyttäret pelaavat ringetteä, joten isän täytyy miettiä ruoka myös niin, että urheilijat sillä pärjäävät. – Yritän tehdä terveys edellä. Näin keski-ikäisellä alkaa jo olla ylipainoa, pitäisi miettiä omaakin ruokaa toisella lailla. Käytän silti voita ja kermaa silloin, kun ne tekeillä olevaan ruokaan kuuluvat, hän sanoo. On kuitenkin myönnettävä, että aivan tasapuolinen työnjako ei ole Sillanpään perheessäkään. Mika ei edes tiedä, miten asiat ovat luiskahtaneet niin, että perheen äiti on se, joka tekee eniten kotitöitä. Asiantila on kirkastunut varsinkin nyt, kun vaimo Saija Sillanpää opiskelee Oulussa, ja Sillanpää pyörittää arkea Lahdessa tyttäriensä 15-vuotiaan Juulin ja 19-vuotiaan Jannin kanssa. Mika on saanut kuulla kuittailua, kun imuri ei pysy kädessä, ja myöntää itsekin, ettei ole sen suhteen oma-aloitteinen. Ehkä se on niin, että työ jos olis herkkua, niin herrat itse tekis sen. Nimittäin Tilastokeskuksen mukaan kokkaavista miehistä lähes 70 prosentille ruoanlaitto on ainakin joskus myös huvi ja harrastus. Naisille se on enemmän pakollista rutiinia. Siivous ja vaatehuolto sen sijaan ovat tasa-arvoisesti molempien mielestä pakkopullaa – ja jäävät helpommin naisille. Mika Sillanpää on perheen ykköskokki, mutta siivouksen suhteen hän ei ole valtavan oma-aloitteinen. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 16.1.2020 12:40:01 16.1.2020 12:40:01
14?PaPeriliit to?01 / 2020 kotitöitten tasa-arvoistuminen ei tarkoita, että vain miehet osallistuvat niiden tekemiseen aiempaa enemmän. Tilastokeskuksen mukaan Vuonna 1991 naisista 62 prosenttia ilmoitti, että kodin korjaustyöt on ulkoistettu miehelle. Vuonna 2017 vasara-allergiaa poti enää 33 prosenttia vastanneista naisista. Kuopiolainen Merja Haatainen kertoo, että häneltä sujuvat kodin korjaustyöt. Se on pikkupakkokin, koska kolmilapsisen perheen isä Esko Haatainen tekee töitä matka-asentajana ympäri maailman. Itse hän on töissä Mondi Powerflutella sylinterimiehenä ja pituusleikkurinhoitajana. – Meidän elämämme on ollut tällaista aina: minä olen pyörinyt kodin, lastenhoidon ja vuorotyön puristuksessa ja yrittänyt pitää kaikki langat käsissäni. Nythän tämä on jo helppoa, kun vanhin tytär Jenna on jo muuttanut kotoa, keskimmäinen lapsi Iivo käy ammattikoulua ja nuorimmainen Helmi viimeistä vuotta yläkoulua. Mutta joskus olen miettinyt, että mistä kaikesta olenkaan suoriutunut. Onneksi on isovanhempia ollut apuna, Haatainen huokaa. Kuten silloinkin, kun vanhan rintamamiestalon viemäri tukkeutui, kellari lainehti viemärivettä, mies oli matkalla ja kotona oli kolme vaippaikäistä. Haatainen juoksi naapuriin kysymään neuvoa, mutta niillä opeilla ei pitkälle päästy; oli soitettava loka-auto putkea avaamaan. Nyt perhe asuu vuonna 2007 valmistuneessa omakotitalossa, jossa putket toimivat hyvin. – Minähän se silti täällä viemärin hajulukkoja ja viemäreitä puhdistelen. Minulla on tässä käsillä joitain työkaluja, ja tallista löytyy lisää, joka lähtöön. Mutta yleensä korjaustyöt ovat enää jonkun löystyneen paikan kiristämistä, hän juttelee. Nykyisessä talossa suurimmat murheet ovat liittyneet sähkökatkoksiin, joita on ollut riittämiin. Niistäkin Haatainen Merja Haatainen hoitaa kodin pienet korjaustyöt, ja rautakauppa on tullut tutuksi. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 16.1.2020 12:40:02 16.1.2020 12:40:02
PaPeriliit to?01 / 2020?15 selviää, huolehtii vain bensiinikäyttöisen aggregaatin päälle pitämään pakasteet ja jääkaapin toiminnassa, ja lämmittää takka-leivinuunilla huonetiloja. Haatainen on ehtinyt jo rempata uuttakin taloa. Lastenhuoneiden prinssija prinsessavärit ovat saaneet väistyä asukkaidensa kasvettua, ja keittiöön ja olohuoneeseenkin on syntynyt uutta pintaa. – Nyt tuntuu siltä, että rempata pitäisi muuallekin. Kyllä pinnoissa on ehtinyt jo olla kulumaa, iskua ja kolhua, hän miettii. Uusi hanke muhii jo mielessä. Parhaillaan hän katsoo sillä silmällä vessoja. Muuten ne ovat hyvässä kuosissa, mutta uutta väriä kaapistoon ja vähän erilaista allasta tekisi mieli. – Mutta näistä en ole vielä isännällekään puhunut mitään, olen vain pitempään muhitellut mielessä, hän nauraa. Hän sanoo, että tekee mielellään remppahommia. – Vaikka välillä tuntuu, että aika on kortilla, niin kyllä minä silti tykkään. Täällä kun näitä nurkkia kumminkin katselen päivästä toiseen, tulee mieleen, ettei ihan samanlaisia tarvitsisi aina tuijotella. Lopputulos palkitsee, ja tuo mielen virkeyttä. Eihän se työn jälki ammattilaista vastaa, mutta on kelvannut isännällekin. Ei ainakaan kuuluvasti ole tullut argumenttia, että ei kelpaisi, hän hymyilee. kun mies rantautuu matkatöistä kotiin, Haatainen saa apua huushollin pyöritykseen. – Ei meillä kotitöitä oikeastaan jaotella. Se tekee, kumpi ehtii. Ihan samalla tavalla mieskin pesee pyykit ja imuri pysyy kädessä kuin minullakin. Kotona ollessaan mies tekee isommat korjaushommat, ja itse autan siinä, missä pystyn. Ruokaa meillä laitetaan päivittäin, ja pääsääntöisesti minä sen teen. Näistä asioista ei ole koskaan tarvinnut meillä vääntää. Ne ovat menneet omalla painollaan, eikä ole tarvinnut niistä tapella, hän sanoo. Leipominen on asia, jota Haatainen tekee jo huvinkin vuoksi. Lasten mielestä äidin bravuuri ovat mokkapalat. Itse hän tykkää tehdä esimerkiksi juustokakkuja. Entä onko joku kotityö epämieluisa? – Tämä on helppo: silittäminen. En koske silitysrautaan kuin viimeisessä hädässä. Siitä en ole ikinä tykännyt, sen voin suoraan sanoa. En edes tiedä, mistä se kumpuaa, sillä lapsuudenkodissa meillä silitettiin paljonkin. Mutta sen voin sanoa, että meillä nukutaan ryttyisissä lakanoissa! Jos se jotain häiritsee, niin saa kyllä silittää ihan itse, Haatainen nauraa. Naisten ja miesten väliset erot kotitöiden tekemisessä kapenevat edelleen paitsi määrän ja sisällön, mutta myös niiden sitovuuden suhteen. Kotityötilastoa tarkastelleen Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hannu Pääkkösen mukaan miehetkin ovat heränneet huomaamaan, että kotityöt vievät niin paljon aikaa, että se rajaa mahdollisuuksia valita, miten vapaa-aikaansa käyttää. Kotityöt ovat alkaneet rajoittaa myös miesten mahdollisuuksia harrastaa, kun ennen se oli lähinnä naisten ongelma. Viimeaikainen tutkimus on selvittänyt myös sitä, kuka lopulta vastaa siitä, että koti todella tulee siivotuksi, lapset ruokituksi ja vaatteet pestyksi, tekee varsinaisen työn sitten kuka tahansa. Tässä suhteessa ei tutkimustiedolla ole tarjota yllätyksiä: komentovastuu on edelleen tukevasti rouvalla. ? »Ihan samalla tavalla mieskin pesee pyykit ja imuri pysyy kädessä kuin minullakin.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 16.1.2020 12:40:02 16.1.2020 12:40:02
16?PaPeriliit to?01 / 2020 Pieni suuri tuntematon V alvomon näytöstä näkee, miten lastauspaikalla seisoo kaksi ajoneuvoa. Ne saavat sisuksiinsa vetyperoksidia. Kontin matka jatkuu Kouvolan ratapihalle, ja sieltä kiskoja pitkin itänaapuriin. Rekka lähtee puolestaan kohti länttä, Pietarsaareen. Tänään – kuten vuoden muinakin päivinä – autoja kaartaa lastauspaikalle noin 15. Prosessi ei katkea. Suomessa on vain kaksi vetyperoksidia paperija selluteollisuudelle valmistavaa tehdasta, toinen on Kemira Oulussa ja toinen tämä Kuusankosken Solvay Chemicals. Solvayn osuus kotimaan myynnistä on hieman yli 50 prosenttia. Vaikka kyseessä on pieni tuotantolaitos, on se kuitenkin Euroopan neljänneksi suurin vetyperoksiditehdas. Vuosittainen tuotantokapasiteetti on 84 kilotonnia. Asiakkaat ovat eri puolilla maailmaa, kaukaisimmat Kazakstanissa ja Chilessä. – Mutta kyllä se on Suomen paperija selluteollisuus, mikä meidän palkkamme maksaa, huomauttaa tuotantopäällikkö Teppo Myöhänen. Vetyperoksidin valmistusprosessiin kuuluu pelkistys, hapetus ja uutto. Prosessissa kiertää työliuos – erilaisista orgaanisista liuottimista koostuva oranssinruskea tahmea neste. Suurin osa Solvayn tuottamasta vetyperoksidista on tällä hetkellä 40-prosenttista. Tulevaisuudessa myynnin painopiste tulee olemaan 50–60-prosenttisissa laaduissa. Tehdas on tehnyt yhden koe-erän myös 70-prosenttista. Se lähti toukokuussa Chileen. Kaikki tapahtuu piilossa, putkistojen, säiliöiden ja tornien sisällä. Prosessi alkaa vetylaitokselta, joka valmistaa vetyä maakaasusta ja vedestä. Kiipeämme portaita ylös pääluottamusmies Matti Tollmanin perässä. Kaksi sähköja automaatio-osaston miestä pakkaa juuri työkalujaan – he ovat käyneet korjaamassa erään venttiilin korttivian. Tollman avaa reformiuunin kupeessa olevan pienen luukun. On kuin kurkistaisi tulivuoreen – sisus hehkuu tulipunaisena 950 asteessa. Vetyperoksiditehtaassa törmää äärimmäisiin lämpötiloihin. Alhaalla maan kamaralla sijaitsevat nestetypEdes paikalliset eivät tunne Solvay Chemicalsia, joka on Euroopan neljänneksi suurin vetyperoksiditehdas. teksti ? Tiina Suomalainen ?kuvat? mikko Nikkinen Paperi_16-19.indd 16 Paperi_16-19.indd 16 10.1.2020 13:09:48 10.1.2020 13:09:48
Tuolla on se korttivika, näyttää työkaveri pääluottamus mies Matti Tollmanille. Belgialais omisteisen Solvay Chemicalsin Kuusankosken tehtaan henkilökuntaan kuuluu 50 työntekijää, joista 30 on paperiliittolaisia. PaPeriliit to?01 / 2020?17 Paperi_16-19.indd 17 Paperi_16-19.indd 17 10.1.2020 13:09:49 10.1.2020 13:09:49
18?PaPeriliit to?01 / 2020 pisäiliöt ovat paksussa jäässä, vaikka ulkona on muutama lämpöaste. Typpi on erittäin kylmää, liki miinus 200-asteista. Ohitamme tuhisevan ja pöhisevän pelkistysblokin. Sitten kiipeämme 30 metriä korkean hapetustornin huipulle, josta aukeavat upeat näköalat. Usva kohoaa pelloilta, ja kaukaisuudessa siintävät vanhan Kymitehtaan piiput. – Tuolla näkyy minun lapsuudenkotini ja tuolla nykyinen kotini. Kauas en ole päässyt, Tollman miettii. Valoisat näkymät Kun Tollman aikoinaan, 1980-luvun lopulla, tuli Solvaylle työharjoitteluun, ei hän ollut vetyperoksiditehtaasta kuullutkaan. Voikkaan pojan mielessä siinsi luonnollisesti paperitehdas. – Nyt pitää panna kiittimet ristiin, etten päätynyt töihin tuohon aidan toiselle puolelle. Meidän lakisääteinen yt-toimintamme voi olla vaikkapa sitä, että yhdistämme kokouksen ja tutustumismatkan automuseoon, hän hymähtää. Vetyperoksidilla menee hyvin. – Vetyperoksidia tarvitaan sellun tuotannossa yhä enenevässä määrin, ja lisäksi on tullut uusia applikaatiota. Saudi-Arabia on uusi valloitus – siellä vetyperoksidia käytetään öljyn jatkojalosteiden valmistuksessa. Tulevaisuus näyttää hyvältä, kertoo Myöhänen. Sekä Myöhänen että Tollman kiittelevät Paperiliiton joustavaa suhtautumista kemianalan erityisvaatimuksiin: jouluseisokkia ei tarvitse pitää, ja paikallisesti on sovittu, ettei kiky-tunteja tehdä. Tollman kiittelee myös joustavaa suhdetta työnantajaan. – Paikalliset johtajat ovat pystyneet vaikuttamaan ratkaisuihin. Täällä mennään inhimillisellä otteella. Kuten entinen kunnossapitopäällikkö sanoi: kun äijät alkavat valittaa, että kynnykset ovat liian korkeita, niin asiat ovat aika hyvin. Turvallisuusmerkinnät tehdasalueella ovat selkeät. Esimerkiksi lipeän ja typpihapon purkupaikalla on taulu, joka kertoo, mitä kaikkia suojaimia tässä pisteessä tarvitaan. Kuvan miehellä on yllään kypärä, suojalasit, hanskat, haalarit ja turvakengät. Jokaisesta blokista löytyvät silmähuuhteluja hätäsuihkupisteet. Vahvan lipeän ja typpihapon lisäksi prosessissa tarvitaan sitruunaja oksidihappoja. – Turvallisuusasiat ovat vuosien saatossa korostuneen entisestään. Nämä aineet eivät anna anteeksi, Tollman toteaa. Riskikartoitukset, tiedot eri aineiden vaatimista suojaimista ja toimintatavat onnettomuuden sattuessa löytyvät työpaikan sisäisestä tietopankista. Kolmen vuoden välein tehtaalla pidetään pelastuslaitoksen kanssa suuronnettomuusharjoitus. – Pitää ihan puuta koputtaa. Yllättävän vähän meillä on sattunut onnettomuuksia. Hapetustornin huipulta näkee kauas, myös Matti Tollmanin lapsuudenkotiin. Nestetyppisäiliöt ovat umpijäässä. Marko Tuunanen (edessä) ja Tomi Sippula huoltavat nopeusnäyttöä. Laboratorion tehtävänä on pitää työliuos stabiilina. Paperi_16-19.indd 18 Paperi_16-19.indd 18 10.1.2020 13:09:50 10.1.2020 13:09:50
PaPeriliit to?01 / 2020?19 Spesiaalihommaa Pienastioinnin varasto on tupaten täynnä IBC-kontteja. Astioija Teijo Kallioniemi kertoo, että Kazakstaniin lähdössä olleiden 69 kontin lastaus on siirtynyt seuraavaan päivään. Kotimaisille asiakkaille vetyperoksidia menee myös hyvin pienissä, 35 kilon, astioissa. Jatkamme matkaa mekaaniseen kunnossapitoon, jossa Marko Tuunanen ja Tomi Sippula huoltavat tehdasalueen nopeusnäyttöä. Petri Kapiainen tekee lähtöä vanhalle puolelle putkistoja purkamaan. Pajan päivä on ollut rauhallinen. – Maanantaihin kuuluvat normaalit huoltokierrokset. Me katsomme, mitä pojat ovat saaneet viikonlopun aikana rikottua, Tuunanen vitsailee. Kemianlaitoksen kunnossapito on ”spesiaalihommaa”. Tuunanen huomauttaa, että omatoimisuus pitää unohtaa, kun tulee pajalle töihin uutena kaverina. Uusin tulokas on Sippula, jonka ensikosketus tehtaaseen tapahtui vuonna 2012 työharjoittelussa. Tollmanin tavoin Sippulakaan ei tiennyt tehtaasta aiemmin mitään. Rakennuskompleksi oli tuttu, mutta hänellä ei ollut aavistustakaan nimestä tai siitä, mitä tehtaassa valmistetaan. – Työ on monipuolista. Kävin koneistajalinjan, mutta täällä koneistus on oikeastaan aika pienessä osassa. Työhön kuuluu paljon asentamista ja korjaamista. Olen oppinut hurjasti uutta, Sippula sanoo. Kentällä ja valvomossa Kurkistamme vielä sähköja automaatio-osastolle ja laboratorioon, jonka päätehtävänä on pitää työliuos mahdollisimman stabiilina. Tollmanin päivä jatkuu kenttäoperaattorin hommissa. Yleensä vuoroissa on kolme operaattoria ja vuoromestari, mutta tänään mennään miehityksellä 2 + 1. Operaattoreista yksi työskentelee valvomossa, yksi kentällä ja yksi huollossa. Puolessa välissä 12-tuntista vuoroa tehtävät vaihdetaan. – Kenttäoperaattori kiertelee ja katselee, että paikat ovat kunnossa. Työhön kuuluu tiettyjä rutiinitehtäviä kuten katalysaattorin ja stabilisaattorin lisääminen, Tollman mainitsee. Hän kohentaa kypäräänsä, varmistaa, että radiopuhelin on mukana ja lähtee kentälle. Valvomon näyttö kertoo, että uusi auto kaartaa taas lastauspaikalle. ? Astioija Teemu Kallioniemi näyttää, miten IBC-kontti täytetään vetyperoksidilla. Vetyperoksidi on ympäristöystävällinen valkaisukemikaali. Sen tuotannosta syntyy kiinteää jätettä hyvin niukasti. »kun äijät alkavat valittaa, että kynnykset ovat liian korkeita, niin asiat ovat aika hyvin.» Paperi_16-19.indd 19 Paperi_16-19.indd 19 10.1.2020 13:09:50 10.1.2020 13:09:50
20?PaPeriliit to?01 / 2020 2082 1617 1301 1292 1272 1203 1184 1100 994 907 888 887 884 881 863 812 794 775 755 669 637 624 618 553 539 533 533 529 521 512 505 451 448 434 414 385 384 384 379 373 338 264 239 235 200 176 162 159 152 150 139 132 111 110 96 95 56 52 50 Kaukopää 21 Veitsiluoto 41 Kuusankoski 19 Oulu 43 Lauritsala 44 Pietarsaari 52 Inkeroinen 15 Mänttä 5 Rauma 42 Jämsänkoski 11 Äänekoski 13 Kuusanniemi-Voikkaa 85 Varkaus 14 Kaipola 80 Tampere 4 Valkeakoski 45 Kemi 33 Kirkniemi 87 Kauttua 7 Kotka 17 Valkeakoski 70 Kajaani 51 Tervakoski 54 Hämeenlinna 66 Heinola 81 Simpele 25 Myllykoski 35 Nokia 2 Pori 10 Kyröskoski 38 Tampere 50 Tainionkoski 22 Lahti 86 Uimaharju 88 Joutseno 23 Jyväskylä 12 Sunila 48 Äänekoski 77 Pankakoski 30 Kuopio 55 Summa 18 Karhula 16 Karhula 73 Kaskinen 3 Lohja 47 Juankoski 57 Lempäälä 75 Kemijärvi 84 Rauma 8 Tampere 62 Helsinki 46 Lieksa 78 Kotka 37 Valkeakoski 59 Pyhtää 32 Turku 24 Toukola 83 Tiukka 89 Loviisa 39 A m m a t t i o s a s t o j e n j ä s e n m ä ä r ä t P a p e r i l i i t t o l a i s t e n i k ä j a k a u m a Vuoden vaihteessa Paperiliitossa oli 22 sata vuotta täyttänyttä jäsentä. Suurin ikäryhmä olivat 70-vuotiaat, joita oli 1011. 18-vuotiaita jäseniä oli 24. Suuresta punaisesta graafista näkyy liiton koko jäsenkunnan ikäjauma. 159 30-vuotiasta 295 40-vuotiasta 450 50-vuotiasta 570 60-vuotiasta 24 18-vuotiasta L i i t o n j ä s e n m ä ä r ä Miehiä 26 132 Naisia 7 700 Yhteensä 33 832 20 30 40 50 60 62 vuotta on Paperiliiton kaikkien jäsenten keski-ikä 300 M a k s a v a t j ä s e n e t Miehiä 12 053 Naisia 1 816 P a p e r i l i i t t o v u o n n a 2 2 Paperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 16.1.2020 19:09:11 16.1.2020 19:09:11
PaPeriliit to?01 / 2020?21 Jäsenmaksun maksaminen Ei jäsenmaksua 18?711 Työnantajaperintä 12?991 Itsemaksava 937 Työttömyyskassasta maksetut ansiopäivärahat, joulukuu 2019 Yhteensä 996 Miehet 780 Naiset 216 L i i t t o o n l i i t t y n e e t j ä s e n e t v u o s i t t a i n J ä s e n y y d e n k e s t o v u o s i n a lkm Jäsenenä 70 80 90 ikä 47 vuotta on työmarkkinoiden käytössä olevien jäsenten keski-ikä 576 80-vuotiasta 242 90-vuotiasta 7 100-vuotiasta 1500 1000 500 26?968 1?954 1?255 1?076 1?376 1?186 yli 21 v. 16–20 11–15 6–10 2–5 0–1 1970 1980 1990 2000 2010 J ä s e n l a j i Eläkkeellä 19?631 Muu jäsen* 332 *) Muita jäseniä ovat jäsenmaksusta muun kuin työttömyyden vuoksi vapautetut, kuten hoitovapailla olevat. Varsinainen jäsen 13?869 Lä hd e: Pa pe ri lii to n jä se nr ek is te ri , Pa pe ri ty öv äe n Ty öt tö m yy sk as sa 1 011 70-vuotiasta P a p e r i l i i t t o v u o n n a 2 2 Paperi_20-21.indd 21 Paperi_20-21.indd 21 16.1.2020 19:09:11 16.1.2020 19:09:11
22?PaPeriliit to?01 / 2020 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Kun otan kupin käteen, katson miltä se näyttää: onko suurulla hyvä, onko korva kiinni, kuuluuko siinä olla korvaa. Koettelen sivu-, pohjaja korvasaumat sekä katson, että painatukset ovat oikein. Jos epäilyttää, puuttuuko painatuksesta pilkut, niin varmistan, että kupissa on kaikki se, mitä asiakas on siihen halunnut. On kuppeja, joita ajetaan usein, ja sellaiset oppii tuntemaan kuin omat taskut. Samaa hommaa olen nyt tehnyt 17 vuotta. Vuototestaan, mittaan, arvioin ulkonäköä, teen kansisovitteita ja muita testejä kertakäyttömukeille. Se on jatkuvaa tarkkailua. Kuppikokoja on useita, ja painatukset vaihtuvat parhaillaan pari, kolme kertaa työvuoron aikana. Yhden työvuoron aikana tulee erikokoisia ja -näköisiä painatuksia. Suurulla on kupin perusta, joka pitää kupin muodossaan. Jos se on vaillinainen, silloin koko kuppi on lötkö. Kyllä niistä joskus joutuu huomauttamaan. Silloin asentajat menevät koneelle ja säätävät, että suurullasta saadaan tiukempi, ohuempi tai paksumpi. Meillä asennusporukka on niin työlleen omistautunutta ja tuntee koneet ja kuppinsa, että ratkaisu kyllä löytyy. TesTaTTavia kuppeja taitaa olla työpäivän aikana pöydällä muutama tuhat. Testikahvin resepti on salainen. Se on niin vahvaa, ettei sitä kukaan pysty juomaan, ja se menee kyllä kartonkikupin saumoista läpi, jos on mennäkseen. Työpäivän aikana kahvin tuoksu tarttuu vaatteisiin ja hiuksiin. Itse en kyllä sitä enää huomaa lainkaan. Joka kupissa on omat konnankoukkunsa. Silti tänä päivänäkin tulee vikoja, joita en ole aikaisemmin nähnyt. Silloin kysyn asentajilta, mikä sen aiheutti. Laitan korvat hörölle, että kuulen varmasti kaiken, ja yritän muistaa sen seuraavalla kerralla. Kun virheellinen kuppi osuu kohdalle, mennään koneelle, laitetaan se kiinni ja katsotaan uusintatestit. Tarpeen vaatiessa poistetaan varastosta virheelliset tuotteet. Kerralla ei onneksi mene isoja määriä roskiin, koska testejä tehdään niin tiheästi, ja koneenhoitajat tarkkailevat jatkuvasti. Jos ehdin väliin ennen kuin kupit lähtevät asiakkaalle, kyllä siitä tulee itselle hyvä mieli: onnistuin! Sain olla työpaikalleni hyödyksi. Huhtamäkeläiset ovat sellaisia, että kun mennään vaikka huoltoasemalle kahville ja saadaan pahvimuki, niin kun kahvi on juotu, ruvetaan pyörittelemään kuppia kädessä. Yleensä käy niin, että revitään saumat auki ja katsotaan, ovatko ne hyvät. Monta kertaa olen kuullut, että kun huhtamäkeläiset käyvät hampparilla, he sielläkin pyörittävät kuppia ja sanovat, että: ”Ai, tämä onkin tehty sillä koneella.” Niissä on omia pieniä ominaisuuksiaan, jotka harjaantunut silmä erottaa. Se on meidän oma juttu. Tässä työssä kehittyy tarkka silmä. Kun katselen ympärilleni, asiat jäävät minulle muistiin. Saatan muistaa, millaiset verhot kaverilla oli keittiössä, tai kuviot sohvatyynyssä, kun kävin kylässä. Vaikka en tiedosta sitä, että tarkkailen, niin silti koko ajan kiinnitän huomiota yksityiskohtiin. Kun tulin tänne vuonna 2000, olin ollut sitä mieltä, että tehdastyötä en koskaan tule tekemään, saati yövuoroa! Ettei siitä mitään tule, kun lapset olivat pieniä ja äitee on illat tai yöt töissä. Ne ensimmäiset iltavuorot, kun en ollutkaan toivottamassa lapsille hyvää yötä, vaan mies laittoi heidät nukkumaan: Onneksi ei kyynel tipahtanut kuppiin! Mutta toisaalta sain olla lasten kanssa, kun he lähtivät kouluun ja hyvällä säkällä näin heitä, kun he tulivat koulusta kotiin. Kyllä se suttautui. Tänä päivänä kaikki kolme lasta ovat aikuisia, asuvat omillaan ja tekevät vuorotöitä. Vanhin lapsista on Huhtamäellä koneenhoitajana. Yleensä lähden töihin ja sieltä kotiin hyvillä mielin. Meillä on hirmu hyvä yhteishenki. Kun jokainen tekee oman työnsä niin hyvin kuin osaa, homma toimii. On se niin oma maailmansa, tämä kuppija lautasmaailma.»?• Yksityiskohtien ymmärtäjä TeKsTi?Mari Schildt?Kuva?Harri Nurminen Leila Friberg keittää työssään sellaiset sumpit, että jos ne pysyvät kartonkikupissa, niin mikä tahansa muukin juotava pysyy. »Kun mennään vaikka huolto asemalle, revi tään kupin saumat auki.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 10.1.2020 13:27:28 10.1.2020 13:27:28
PaPeriliit to?01 / 2020?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Leila Friberg on Laadunvalvoja Huhtamäki Foodservice Finland Oy:n tehtaassa Hämeenlinnassa. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 10.1.2020 13:27:29 10.1.2020 13:27:29
24?PaPeriliit to?01 / 2020 Matias stenMan tähyilee laivan kannalla Pietarsaaren saaristoa vierellään Suomen lippu ja takanaan sininen taivas ja valkoiset pilvet. Viime kesäkuun kansijutun aiheena olivat oman maan aarteet eli Paperiliiton jäsenten vinkkaamat elämykset eri puolilta maata. Parhaaksi valittu kansi sai 40 prosenttia kaikista annetuista 113 äänestä. Kannen kuvaaja on Päivi Karjalainen. Myös Mari Schildtin kirjoittama kansijuttu kiinnosti: se oli äänestäneiden mielestä kolmanneksi paras. Toiseksi parhaaksi kanneksi lukijat äänestivät lehden numero 10, jossa Vapaa mies Jarkko Rokka nojaa moottoripyörään. Kolmanneksi eniten ääniä sai lehden numero 9:n kansi Myrkky grogilasissa. Parhaaksi jutuksi lukijat valitsivat jutun kotkalaisen nuoren miehen ajatuksista. Toiseksi eniten ääniä sai kahden alkoholistin elämästä kertova Ikuinen vappu ja kolmanneksi eniten Kappale kauneinta Suomea, jonka kansikuva voitti kansiäänestyksen. Jutut on kirjoittanut freelancetoimittaja Mari Schildt. – Kaikissa näissä jutuissa on lopulta kyse siitä, että ihmisillä on tosi kiinnostavia, sydämeenkäyviä ja hauskojakin tarinoita, kunhan vain pysähtyy hetkeksi ja kuuntelee. En voi olla muuta kuin kiitollinen, kuinka upeisiin tyyppeihin olen päässyt tutustumaan, Schildt hymyilee. Paras kansi 2019 1. numero 5, 2. numero 10 3. numero 9 Paras juttu 2019 1. Tärkeintä on vapaus, numerossa 10 2. Myrkky grogilasissa, numerossa 9 3. Oman maan aarteet, numerossa 5 Vinkkaa aiheita ja anna palautetta Mistä aiheista haluaisit itse lukea enemmän? Tunnetko hyvän tyypin, jota lehti voisi haastatella? Entä mitä lehdestä mielestäsi puuttuu? Anna palautetta ja juttuvinkkejä aiheista ja haastateltavista vapaamuotoisesti sähköpostiosoitteeseen tiedotus@ paperiliitto.fi. Tiesithän, että lehti ilmestyy sekä verkkolehtenä verkkolehti.paperiliitto.fi että sähköisenä näköislehtenä Lehtiluukku-palvelussa.?•?eeva eloranta-jokela Vuoden 2019 Paperiliitto-lehden kansista ylivoimaisesti eniten ääniä sai numero 5. Sinivalkoinen kesäkansi vei voiton »Ihmisillä on tosi kiinnostavia tarinoita.» Matias Stenmanin mieli vetää vesille, kun loma koittaa. Kesäisessä Suomessa riittää elämyksiä jaettavaksi asti. Oman maan aarteet Nro 5/2019 ? 28.6.2019 ? 61. vuosikerta PAPERI Li it to ”Sillä hetkellä minä rakastan itseäni, ja kaikki rakastavat minua. En haluaisi pois.” s. 35 Oulun Storalta sanotaan irti 365 henkilöä s. 4 | Paperiliittolaiset liikkuvat s. 22 | Kesän hauskin päivä PowerParkissa s. 28 1_kansi.indd 1 18.6.2019 21.04.25 1 / H i o m o Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 16.1.2020 20:37:52 16.1.2020 20:37:52
PaPeriliit to?01 / 2020?25 ado be Sto ck 1 / H i o m o Vuoden 2019 Paperiliitto-lehden kansista ylivoimaisesti eniten ääniä sai numero 5. P a p e r i l i i t o n t a p a h t u m i a 2 2 S i l p p u a Jos et vielä tiedä, mitä kaikkea vuosi tuo tullessaan, voit aloittaa kalenterin nuotittamisen Paperiliiton tapahtumista. Lokakuussa kolmatta kertaa pidettävä 18–35 -vuotiaiden tapahtuma sai viimeksi liikkeelle sata nuorta eri puolilta maata. Osallistujien palautteiden pääviesti oli saada tapahtumalle jatkoa ja vielä entistäkin parempana. Pyhäinpäivänä pidetyn tilaisuuden parhaimpana antina tuotiin esiin rento ilmapiiri ja mahdollisuus tavata toisia paperiliittolaisia eri työpaikoilta. Kohtaamiset jäivät mieleen: ”Oli kiva päästä juttelemaan ”päättäjien” kanssa. Kaiken kaikkiaan minusta loistava tilaisuus ja todella hienoa että tällainen järjestettiin.” ”Pääsi tutustumaan muihin liiton jäseniin ja yleensäkin liittoon tarkemmin.” Koska nuorten tilaisuus on herättänyt yli 35-vuotiaissa jäsenissä kiinnostusta omiin vastaaviin bileisiin, tähänkin annettiin palautteissa ratkaisuehdotus: ”Jälkipuintina mietittiin, että osaston yli 35-vuotiaat järjestäisivät oman tilaisuuden samoihin aikoihin, jotta päästäisiin lähtemään isommalla porukalla.” tänä vuonna perhetapahtuma on tauolla, mutta tutut harrastetapahtumat kokoavat jälleen työporukoita pelikentille ja motoristeja maanteille. Turnauksista ensimmäisenä ratkeaa keilailun, sitten salibandyn ja viimeisenä jalkapallon mestaruus. Motoristitapahtuman järjestelyvastuu on Porin osastolla numero 10. Kalenteria katsellessa kannattaa huomata, että Paperiliiton jäsenille on ympäri vuoden tarjolla erilaisia lomaja hyvinvointijaksoja ja alennuksia lomanviettopaikkoihin. Lisäksi käytettävissä on kattava koulutustarjonta. Seuraa ilmoittelua lomista, koulutuksista ja tapahtumista Paperiliitto-lehdestä sekä liiton nettija facebooksivuilta. Laita kalenteriisi jo ainakin nämä: Keilailumestaruus, 25.2.–15.3., Kotka Salibandyturnaus, 18.4., Helsinki Motoristien kokoontuminen, 12.-14.6., Ikaalinen Jalkapalloturnaus, 12.9., Mänttä Vuoden parhaat bileet 18-35-vuotiaille, 31.10., Helsinki.?•?eeva eloranta-jokela Vuosi 2020 tarjoaa monta syytä osallistua Paperiliiton tapahtumiin Vuoden parhaat bileet pidetään lokakuun lopussa Helsingissä. Paperiliiton webinaareja voi seurata vaikka kotona. Uutena jäsenetuna webinaarit PaPeriliitto tarjoaa uutena jäsenetuna ilmaisia webinaareja. Webinaarit ovat internetissä välitettäviä luentoja. Luennon aikana voit myös esittää kysymyksiä kouluttajalle chatin kautta. Webinaarin voi katsoa myös jälkikäteen tallenteena. Webinaarisarja tarjoaa aiheita muun muassa oman osaamisen tunnistamisesta ja työnhausta, unesta, hyvinvoinnista sekä tukija liikuntaelinongelmista. Kirjautumalla portaalin näet koko tarjonnan ja ehdit ilmoittautua ajoissa mukaan. Tutustu tarjontaan Paperiliiton uraportaalissa. Rekisteröidy palveluun omalla sähköpostiosoitteellasi osoitteessa www. urapalvelut.fi/paperiliitto.?• Ay-koulutus siirtyi Murikkaan PaPeriliiton ay-koulutukset järjestetään tästä vuodesta lähtien Teol lisuusliiton ylläpitämässä Murikka-opistossa. Se sijaitsee Tampereella, mutta kursseja pidetään myös Helsingin Hakaniemessä. Aiemmin Paperiliiton ay-koulutukset toteutti Kiljavan opisto.Tutustu Paperiliiton koulutustarjontaan osoitteessa paperiliitto.fi/koulutukset.?• oSSi Pietiläinen Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 16.1.2020 20:37:52 16.1.2020 20:37:52
26?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. ma–pe klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. ANSIOPÄIVÄRAHAN TASO 2020 Ansiopäivärahan perusosa: 33,66. Lapsikorotukset: Yhdestä lapsesta 5,28, kahdesta lapsesta 7,76 ja kolmesta lapsesta 10,00 Palkka kk Ansiopäiväraha Korotettu ansiopäiväraha Vuorottelukorvaus 2 500 68,67 76,45 48,07 3 000 78,70 88,71 55,09 3 500 86,91 98,78 60,83 4 000 91,36 104,35 63,96 4 500 95,82 109,93 67,08 VUONNA 1962 TAI SEN JÄLKEEN SYNTYNEEN LISÄPÄIVÄOIKEUDEN ALAIKÄRAJA NOUSI VUODELLA. Työttömyyspäivärahaa voi saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä, jos päivärahan hakija on täyttänyt ikärajan ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana ennen lisäpäivien alkamista. Lisäpäiväoikeuden ikärajat ? Vuonna 1955–1956 syntyneille lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on ollut 60 vuotta. ? Vuonna 1957–1960 syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana. ? Vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 62-vuotiaana. Työttömyyspäivärahaa voi saada enintään sen kuukauden loppuun, jona päivärahan hakija täyttää 65 vuotta. VUODEN 2020 VEROKORTIT Älä lähetä verottajan postittamaa verokorttia työttömyyskassalle. Työttömyyskassa saa työttömyysetuuden ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, jolloin ennakonpidätysprosentti on vähintään 25. Jos haluat muuttaa verotustasi, tilaa verottajalta muutosverokortti etuutta varten osoitteesta vero.fi/omavero. Työttömyyskassa saa myös muutosverokorttitiedot suoraan verottajalta, mikäli valitset työttömyyskassan tietojen saajaksi. MUISTA SÄHKÖINEN JÄSENKORTTI JA WWW.PAPERILIITTO.FI/ EASIOINTIPALVELU Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 16.1.2020 21:46:11 16.1.2020 21:46:11
PaPeriliit to?01 / 2020?27 1 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a Kirsi salmijärvi ei ole katunut päivääkään, että lähti mukaan Mäntän osasto 5 hallituksen toimintaan kymmenkunta vuotta sitten. – Minulta kysyttiin kiinnostusta, kun hallitukseen tarvittiin uusia kasvoja. Kai ne ajattelivat, että tuo saa suunsa auki. Minähän olen tällainen todella hiljainen ihminen, nauraa Salmijärvi, joka työskentelee operaattorina Metsä Tissuella. Salmijärvi toimii hallituksen varsinaisensa jäsenenä. Viimeisen vuoden ajan hän on ollut myös sihteeri. – Kaikista parasta tässä on se, että pysyy ajan hermolla ihan eri tavalla kuin jos olisi vain kentällä. Antoisaa on ollut myös tutustua muihinkin kuin vain oman vuoron työkavereihin. Salmijärvi kokee pääsevänsä vaikuttamaan jokaisessa kokouksessa, jos äänestetään jostakin. Hän kiittelee myös kokousten avointa ilmapiiriä. – Kun joku suunsa aukaisee ja haluaa sanoa mielipiteensä, kaikki kuuntelevat. Ei tarvitse alkaa tapella, vaan erilaisia mielipiteitä puolesta ja vastaan saa esittää. Salmijärvi toimii myös työpaikkansa työntekijöiden varatyösuojeluvaltuutettuna. Varavaltuutetun roolissa hän pyrkii kulkemaan kultaista keskitietä: On oltava napakka mutta ei liian tiukka, sillä silloin keskustelu tyssää alkuunsa. On myös oltava joustava, olematta kuitenkaan joo, joo-tyyppi. Tarvitaan myös rutkasti pelisilmää ja ihmissuhdetaitoja. Salmijärvi kuvailee, että hän on kuin kivijalka kentällä. – KosKa työtoverit tietävät, että olen sekä hallituksen jäsen, varavaltuutettu että sairauskassan jäsen, he tulevat työpaikalla kertomaan minulle kaikenlaisista asioista. Jos en juuri sillä hetkellä osaa auttaa, sanon aina, että en tiedä mutta otan selvää. Koen, että he luottavat minuun ja siihen, että voin auttaa heitä. Se on hieno tunne. Jatkossakin Salmijärvi aikoo olla aktiivisesti vaikuttamassa sekä osastossa että työpaikalla, mikäli hänet näihin toimiin valitaan. – Olen ollut varavaltuutettuna pitkään. Olisihan se hienoa, jos nykyisen työsuojeluvaltuutetun aikanaan väistyessä minut haluttaisiin hänen tilalleen.?•?tiina Suomalainen Vastaamalla voit vaikuttaa liiton toimintaan PaPeriliitto teettää tänä vuonna jäsenkyselyn, jonka antia on tarkoitus käyttää liiton toiminnan kehittämiseen. Vastaamalla maaliskuussa sähköisesti toteutettavaan kyselyyn voit antaa oman näkemyksesi siihen, miten ammattiliittosi parhaiten palvelisi sinua ja sinun työpaikkaasi. Kyselyn tulokset auttavat viitoittamaan liiton toiminnan suunnittelua myös kahden vuoden kuluttua pidettävää liittokokousta varten. Kun saat liitoltasi postia, jaa hetki ajastasi ammattiliitollesi. Jäsenkyselyllä liitto kuulee jäseniään ja voi sitä kautta parantaa jäsenpalveluaan, edunvalvontaansa ja tapahtumiaan.?• Puhelimessa jäsenkortti on aina mukana jos et vielä ole ladannut Paperiliiton mobiilijäsenkorttia, voit lähettää latauslinkin puhelimeesi eAsioinnissa. eAsiointi on liiton sähköinen asiointipalvelu, jossa voit hoitaa muitakin jäsenyyteen liittyviä asioita. Jos et voi käyttää eAsiointia, voit pyytää liiton jäsenrekisteriä (jasenrekisteri@paperiliitto.fi) lähettämään linkin puhelimeesi. Mobiilijäsenkorttia näyttämällä voit lunastaa jäsenetujasi kuten muovisella jäsenkortilla. Teboil-huoltamoiden polttoainealennuksen saa kuitenkin vain magneettijuovallisella jäsenkortilla. Mobiilijäsenkortissa on suorat linkit eAsiointiin, jäsenuutisiin, jäsenetuihin ja liiton toimiston yhteystietoihin. Kortista näet liittovakuutuksen voimassaolon sekä puhelinnumerot, joista saat vakuutusta koskevia lisätietoja.?• Kirsi Salmijärvi pyrkii olemaan kuin kivijalka – tukeva ja luotettava Mäntän osasto 5 hallituksen jäsen ja Metsä Tissuen työntekijöiden varatyösuojeluvaltuutettu Kirsi Salmijärvi toivottaa hyvää alkanutta vuotta kaikille kollegoille ympäri Suomen. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 16.1.2020 21:46:11 16.1.2020 21:46:11
28?PaPeriliit to?01 / 2020 1 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a V Ä S T Ä R Ä K K I K U H M U A P A J U L I N T U M K N V N I U T M R K Ä P Y T I K K A Ä N E S T U O J U L U A L P M R A N A U A S O H N K Y U H A H A R R K K L T P K Y N T U S I S N I J K K I A P A U A U R P A E T I R U R T R I Y N H O P F N T O T A A I I A E U K S I K U Ä S H A N H S A S P A I P E P K T Y T L I I A I T J N Ä H R Ä E A T R A L R T N A I I H A R M A A L O K K I L E S N R V H M V R M T R T Ä I E N E A K T O K I R E M Y E N H K N FASAANI HARAKKA HARMAALOKKI HIIRIHAUKKA HIPPIPÄINEN HUUHKAJA KALATIIRA KELTASIRKKU KÄPYTIKKA LAULUJOUTSEN MERIKOTKA METSO MUSTARASTAS NÄRHI PAJULINTU PEIPPO PUNARINTA PUNATULKKU PYY RÄKÄTTIRASTAS SINISORSA TALITIAINEN VARIS VARPUNEN VÄSTÄRÄKKI Suomalaisia lintulajeja (c ) A rt o In ka la w w w .a is ud ok u. co m Vastaus: 10 = 2 = 16 = -5 4 + 3 + 2 + 2 + 6 2 + + 2 = 3 = 1 = 6 = ? Vastaus: 3 : : = 4:1:1 ? x Vastaus: 3 : : = 4:1:1 ? x Vastaus: 3 : : = 4:1:1 ? x s a n a h a k u p u l m a t Vaaka. Laske montako hevosenkenkää tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee kysymysmerkin tilalle? yhtälö. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 1. Aleksis Kivi julkaisi Kanervala-runoteoksen omalla kustannuksellaan vuonna 1866. Hän otti siitä arviolta 500 kappaleen painoksen, mutta sai myytyä vain muutaman. Mitä tapahtui viimeisille kappaleille? a) Käytettiin käärepaperina. b) Poltettiin paperosseina. c) Niiden papereilla vuorattiin talvitakkeja. d) Ne silputtiin, kastettiin rasvaan ja syötettiin sioille. p a k k o t i e t ä ä Mitä tapahtui Aleksis Kiven runoteokselle? Ostiko metsänhoitaja lossin? 2. Metsänhoitaja Eero Puranen työskenteli Hallman-yhtiöiden palveluksessa 1900-luvun alkupuoliskolla. Mitä hänelle tapahtui kerran Aulangon puuhuutokaupassa Hämeenlinnassa? a) Hän sekoitti ruotsinkieliset luvut 13 ja 30 ja maksoi reipasta ylihintaa. b) Hän osti erehdyksessä meijerin ja lossin. c) Hän osti ja myi saman metsälön kolmesti, aina voitolla. d) Hänen työnantajansa alkoi konjakkilasi kädessä huutaa kilpaa samaa metsälöä. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Missä kaupungissa sijaitsee Mäntyluodon satama? 2. Minkä maalainen yhtye on Abba? 3. Mikä on aperitiivi? 4. Mitä tarkoittaa lyhenne SKPL? 5. Mihin kaupunkiin valittiin Suomen ensimmäinen pormestari? 6. Mitä ohjelmaa juontaa Mikko Kekäläinen? 7. Kuka lauloi levylle ensimmäisenä kappaleen Delilah? 8. Kenen kirjoittama romaani on Sokkeli? 9. Ketä Neuvostoliiton hallitsijaa kutsuttiin Isä Aurinkoiseksi? 10. Missä tyttöbändissä Maija Vilkkumaa musisoi ennen soolouraansa? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.fi/pulmat Vastaus: 10 = 2 = 16 = -5 4 + 3 + 2 + 2 + 6 2 + + 2 = 3 = 1 = 6 = ? Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 10.1.2020 16:20:25 10.1.2020 16:20:25
PaPeriliit to?01 / 2020?29 1 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 5.2. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 10”. Ristikon 10/2019 palkinnon sai Heikki Laakkonen, Kangaslampi. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 10.1.2020 16:20:26 10.1.2020 16:20:26
30?PaPeriliit to?01 / 2020 Oulun Stora Enson Pk-kuutosella oli uuden vuoden aattona juhlamieli kaukana. Suurin osa 365:stä irtisanotusta työntekijästä ei vielä tiedä mihin vuoden päästä joutuu. – Tuli täysin puskista, että toinen tuotantolinja ajetaan alas, arkittamo lakkautetaan ja toinen paperikonelinja muutetaan kartonkikoneeksi, kertoo prosessinhoitaja, toinen varavaltuutettu ja Pk6 -osaston luottamusmies Jarmo Kamsula. Oulun tehdas työllistää vähennysten jälkeen noin 180 työntekijää. Irtisanottavista viitisenkymmentä on jo saanut uuden työpaikan. – Pitkä irtisanomisaika on tässä ainoa lohtu, mutta motivaatio irtisanotuilla on tietysti melko alhaalla, Kamsula miettii. Prosessinhoitaja Tiia Väärälä sanoo, että alanvaihto lienee pakkotilanne. – Ei sitä vielä tiedä, mistä se uusi ura urkenee. Kyllä ihminen aina jotakin keksii. Väärälä miettii, että muista aloista on useimmilla joku mielikuva, mutta mahdollisuuksia niihin tutustumiseen ei aikuisille ole juurikaan tarjolla. Epätietoisuus ei rohkaise vaihtamaan alaa kylmiltään. – Eikä se nyt mikään kutsumusammatti tarvitse olla. Riittäisi, että on työpaikka, Väärälä sanoo. Prosessinhoitaja Kimmo Nousiainen on hakenut jo kahdeksaa työpaikkaa ja on ollut kahdesti haastattelussakin. – Nuorempia niihin työpaikkoihin on valittu, mutta siitä työllistyminen ei jää kiinni, etten yrittäisi, hän sanoo. Nousiainen miettii, että yksinhuoltajana ei voi heittäytyä mihin tahansa hankkeeseen. – Asuntoa pitää kuitenkin maksaa, vaatettaa ja kouluttaa lapsi ja itsekin siinä välissä syödä. Pelkkään opiskelemiseen ei ole mahdollisuuksia, hän sanoo. Irtisanomislappu on kädessä myös prosessinhoitaja Jarmo Pöysköllä. – Kaikki sanovat, että kyllä kaikki järjestyy, mutta eihän ne järjesty, jos ei itse niitä ratkaise. Jokaisen täytyy päättää, mihin suuntaan tästä lähtee, hän miettii. Pöyskö sanoo, että tulevaisuus kieltämättä huolestuttaa. – Mutta niin olen ajatellut, että täytyy tämä työ tässä hoitaa hyvin ja kunnialla loppuun. Siitä en aio lipsua. Tämä on tällainen vaihe elämässä, jota sitäkin pitää yrittää positiivisen kautta ajatella.? • ?Mari Schildt Alkanut vuosi on viimeinen, jolloin Oulun Stora Ensolla tehdään päällystettyä hienopaperia. Viimeisen vuoden kynnyksellä »Eikä se nyt mikään kutsumusammatti tarvitse olla.» P o t r e t t i Edessä Jarmo Pöyskö (vas.), Tiia Väärälä, ja Jarmo Kamsula. Takana Kimmo Nousiainen, Pekka Peltomaa, Markku Palosaari ja Timo Mettovaara. 1 / T a u k o t i l a teija Soini Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 16.1.2020 19:18:20 16.1.2020 19:18:20
PaPeriliit to?01 / 2020?31 1 / T a u k o t i l a I Istun Bodinnickin kylän neljäsataa vuotta vanhassa rantapubissa ja siemailen olutta. Olo on kuin aikakuplassa: tummat kattoparrut roikkuvat matalalla, seinäpaneeleita koristavat vanhat, meriaiheiset valokuvat, takan edessä, kuluneella kivilattialla nukkuu koira. Salakuljettajat ja rantarosvot kokoontuivat täällä aikoinaan. Ranskasta veneillä tuotu viina ja tupakka kätkettiin rannikon luoliin. Nyt Old Ferry Innin asiakkaat ovat maanviljelijöitä, kalastajia ja turisteja. Täällä poiketaan töiden jälkeen oluella tai osallistutaan virkkuupiirin, kotiseutukerhon tai tietokilpailuporukan tapaamisiin. Puhe liikkuu kevyissä aiheissa: sää on yksi suosikkeja. Cornwallissa siitä riittääkin puhetta, sillä sään vaihtelut saatavat olla nopeita ja dramaattisia. Urheilu, kylän juorut ja saippuasarjojen käänteet ovat myös ihmisten huulilla – ja salakuljetustarinat, joilla paikalliset selvästi ylpeilevät. Politiikasta puhumista vältellään kuin yhteisestä päätöksestä. Donald Trumpille saatetaan kyllä naureskella, mutta edes joulukuiset vaalit eivät kirvoittaneet meidän lähipubeissamme sisäpoliittiseen jutusteluun. Brexit repi kansan kahtia, ja sen kanssa soutamiseen ja huopaamiseen on kyllästytty. Oluen äärellä ikävät asiat halutaan unohtaa. Pub eli public house on englantilaisten toinen olohuone, mutta myös paljon muuta. Pubit torjuvat syrjäytymistä ja pitävät syrjäkylien palveluja yllä: yhdessä nurkassa saattaa olla postitoimisto, toisessa myydään peruselintarvikkeita, jotkut pubit toimivat jopa vaalihuoneistoina. Pubit ovat osa kansallista historiaa. Pubin pitää muuttua moneksi, sillä trendikkäät viinibaarit ja kahvilat houkuttelevat väkeä ja kohoavat olutja liikeverot ovat heikentäneet kannattavuutta. Muutama vuosi sitten pubeja suljettiin lähes kahdeksankymmentä kuussa, mutta sitten britit heräsivät puolustamaan olohuoneitaan. Pubit saivat verohelpotuksia, ja niiden muuttaminen asuinkäyttöön tehtiin vaikeammaksi. Silti sulkemistahti on yhä nelisenkymmentä kuussa .? • m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i »Politiikasta puhumista vältellään kuin yhteisestä päätöksestä.» Kaarina Griffiths Kirjoittaja on Cornwallissa Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. – TOsi hyvä tuuri, että pääsin 22 vuotta sitten töihin UPM Raflatacille ja olen edelleen saanut olla. Yritys on laajentunut, mennyt eteenpäin ja tuotteita myydään ympäri maailman, kertoo Aki. Vapaa-aika kuluu kesällä pyöräillen, veneillen ja kalastaen. Haaveena on pitkästä aikaa hiihtoreissu Lappiin. Kipinä syttyi vuodenvaihteessa ladulla synnyinseudun lakeuksilla. Vuosien ajan Aki on kuljettanut kahta viulua soittavaa tytärtään soittotunneille ja esiintymismatkoille ulkomaita myöten. – Itse lauloin kuorossa lapsena, mutta taidan olla suvun musta lammas, koska en soita mitään soitinta. Rakkaus musiikkiin on aina ollut elämässä ja se jatkuu tytärten soittoharrastuksen mukana. Nyt vanhempi tytär opiskelee itselleen musiikista ammatin. • Viulistien taustavoima AsuinpAikkA?Nokia synTynyT 24.1.1972 Vetelissä perhe vaimo Virpi ja kaksi tytärtä Työ: teamleader CM4-linjalla, UPM Raflatac Oy TerveiseT: koko Raflatacin porukalle synTymäpäivänään: tarjoaa työkavereilleen pullat. Aki Kangas Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 16.1.2020 19:18:21 16.1.2020 19:18:21
Jorma Tikkanen on 57-vuotias prosessinhoitaja Stora Enson Veitsi luodon sellutehtaalla. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 10.1.2020 11:36:06 10.1.2020 11:36:06
PaPeriliit to?01 / 2020?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä n uorena tehtaalla kun keskusvarastolla oltiin, ja yksi Ossi käveli ohi, sanottiin, että tuonne se meni taas se uskovainen mies. Ei me sitä pahana pidetty, tai sille puhuttu, seurattiin vaan. Jollain tavalla se kiinnosti. Vähän niin kuin olisi kiinnostunut autourheilusta ja haluaa kuulla siitä lisää. Tuttavapiirissä oli uskovia, ja yksi työkaveri, jonka kanssa näistä keskusteltiin. Kun tein itsekin uskonratkaisun, oli valtava helpotus tajuta, että kaikkea ei tarvitse itse tietää ja päättää. Työpaikan vaihdokset ja muut vaikeat asiat – usko kantoi niiden yli. Elämä muuttui hyväksi. Elän uusperheessä; on kaksi biologista lasta ja kaksi lastenlasta, yksi adoptiolapsi, ja kahdelle olen isäpuoli. Saan olla osa helluntaiseurakuntaa; kertoa Jeesuksesta heille, jotka haluavat hänestä kuulla. Olen onnellinen, ja haluan jakaa samaa muillekin, kun ei mene kaikki siihen että pitää omaa palikkataloa pystyssä. Paras mieli tulee, kun auttaa muita. Jaan ruokaa sitä tarvitseville ja järjestän toimintaa maahanmuuttajille. Olemme saaneet heitä paljon mukaan Royal Rangers -partioon. Joka perjantai kokoonnutaan. Alkuun on raamatunopetusta ja sitten syödään. Maahanmuuttajalapsilla on aina nälkä! Sitten opetellaan erätaitoja, ja lopuksi pelataan sählyä tunti pari. Kaikkia yhdistää urheilun riemu sekä muurinpohjaletut. Oli nuori sitten Afganistanista tai Somaliasta, kaikki sanovat että äiti on tehnyt samanlaisia. Teemme paljon retkiä. On mahtavaa nähdä, miten rikkinäiset lapset rauhoittuvat osaksi suomalaista yhteiskuntaa, ymmärtävät jokamiehen oikeudet ja oppivat niitä käyttämään. Se on lähetystyötä parhaimmillaan: ei tarvitse lähteä hikoilemaan Afrikkaan, kun he tulevat tänne. Useita muslimeja on meidän työn ansiosta kääntynyt. En silti koe itseäni käännyttäjäksi. Töissä väännän vitsiä ilman tausta-ajatuksia, että pitäisi päästä uskonasioista puhumaan. Raskasta sellainen olisi itsellekin. Mutta minä kuuntelen. Nykyään minä olen ehkä tehtaalla se uskovainen mies. ? Kemiläinen Jorma Tikkanen opettaa maahanmuuttajille, että Jeesus kantaa elämässä, mutta suolla tarvitaan silti saappaat. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Jaakko Heikkilä »On mahtavaa nähdä, miten rikkinäiset lapset rauhoittuvat.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 10.1.2020 11:36:06 10.1.2020 11:36:06
34?PaPeriliit to?01 / 2020 »Mielikuvituksemme osaa myös vedättää meitä paremmin kuin yksikään mestaritaikuri.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. U UUsi vuosi, uusi minä. Vuonna 2020 käyn enemmän salilla ja treenaan itselleni mallin vartalon, joogaan itseni nirvanaan, avantouin kuin Wim Hof konsanaan, autan vanhuksia, vähäosaisia, kuuroja ja kulkukoiria, luen kirjoja kvanttitieteistä ja kahlitsen itseni bemariin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vuonna 2020 juon vähemmän kaljaa, olen vähemmän vittumainen, käytän vähemmän aikaa videopeleihin ja olen ihmisille mukava, jopa niille tosi ärsyttäville. Kuntosaleilla bisnes tehdään loppiaisen jälkeen. Silloin itseään huiputtavat sohvaperunat ostavat kalliin salijäsenyyden, jonka sopimusehdot ovat tiukemmat kuin samaan mielenhäiriöön tilatun personal trainerin sixpack. Viimeistään pääsiäisen aikaan sitten herätään havaintoon, että salilla käyminen on hiljalleen jäänyt ja vanhat rutiinit imaisseet takaisin lohduttavan peittonsa alle. Vuoden vaihtuminen on ihmisen mielikuvituksen tuotosta. Planeetan kiertäminen tähden ympäri pyyhkii kuvitteellisen vuoden 2019 historiaan ja siirtää meidät yhtä kuvitteelliseen vuoteen 2020. Samalla tavalla ihminen kuvittelee muuttuvansa toiseksi, paremmaksi ihmiseksi. Mielikuvitus on toisaalta syy, miksi ihminen nousi eläinlajien hierarkiassa maailman valtiaaksi, mutta myös syy siihen, miksi rajoitamme itseämme. itsensä kehittäminen ei pitäisi perustua vain mielikuviin. Tärkeämpää olisi keskittyä hetkeen. Jos onnistuit tänään tekemään neljäkymmentä punnerrusta tai meditoimaan keskittyneesti kymmenen sekuntia, saatat huomenna tehdä neljäkymmentäyksi punnerrusta tai meditoida yksitoista sekuntia. Mielikuvituksesta puheen ollen, tehdään ajatusleikki. Kuvittele, että heräisit huomenna sängystäsi siihen tosiasiaan, että olet ainoa ihminen maailmassa. Yön aikana kaikki ihmiset olisivat sinua lukuun ottamatta kadonneet. Maailma kuitenkin toimisi samalla tavalla kuin ennenkin: voisit ajaa autoa, katsoa elokuvia ja hakea kaupasta mitä tahansa haluaisit, kaikki ilmaiseksi. Mitä tekisit? Hankkisitko huvilan? Vai muuttaisitko suoraan Mäntyniemeen? Urheiluauto? Kalliit vaatteet? Jos tätä ajatusleikkiä pyörittelee hetken aikaa mielessään, saattaa yllättyä siitä, kuinka paljon haluamme uusia ja parempia asioita vain muiden ihmisten vuoksi. Miksi käytämme elämästämme niin suuren osan tehdäksemme vaikutuksen muihin ihmisiin? Omaisuus ei valitettavasti luo onnellisuutta, vaikka Teslan kolmosmallissa onkin kivempi itkeä kuin lähiliikenteen bussissa. Onnellisuus tulee mielen tyyneydestä, johon taloudellinen turva toki auttaa, mutta ratkaisevaa se ei ole. Köyhissä oloissa elävät ihmiset saattavat lopulta olla meitä onnellisempia, vaikka haasteet heidän elämässään ovatkin aivan toista luokkaa. Mielikuvituksemme on valtava voima, jonka avulla voimme luoda todellisuutta. Mielikuvituksemme osaa myös vedättää meitä paremmin kuin yksikään mestaritaikuri. Keksimme käsitteitä valuutasta vuosien vaihtumiseen. Uskomme Epsteinin itsemurhaan tai ufoihin. Kuvittelemme onnen siintävän jossain saavutusten ja uhrausten vuorten takana, jota kohti kiidämme pysähtymättä olemaan läsnä ja nauttimaan. Ajattelin lainaavani tähän kolumnin loppuun stoalaisfilosofi Marcus Aureliuksen hienon ajatuksen ”Sielu värjäytyy ajatusten väreillä”, mutta realistisempaa olisi ehkä kuitenkin toivottaa vuodelle 2020 Horatiuksen latinalainen latteus kaikessa sen viisaudessa: Carpe diem – tartu hetkeen. ? »saattaa yllättyä siitä, kuinka paljon haluamme uusia ja parempia asioita vain muiden ihmisten vuoksi.» 1 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 10.1.2020 11:37:46 10.1.2020 11:37:46
Anna palautetta! Tiesitkö, että voit antaa palautetta ja kehitysideoita ammattiliitollesi ja juttuvinkkejä Paperiliitto-lehdelle liiton nettisivujen kautta. Ota yhteyttä -linkki löytyy osoitteen paperiliitto.fi oikeasta yläkulmasta. PaPeriliit to?01 / 2020?35 1 / i l m o i t u s t a u l u o s a s t o t Valkeakosken osasto 70 Uintikuukaudet jäsenistölle vuonna 2020 tammi-, helmi-, ja maaliskuussa Valkeakosken uimahallissa. Pääset käyttämään 1 krt/viikko kuntosalia ja altaita. Edun saat käyttöösi näyttämällä Paperiliiton jäsenkorttiasi lippuluukulla. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 2 Ilmestyy 21.2. Aineistot viim. 5.2. Nro 3 Ilmestyy 27.3. Aineistot viim. 11.3. Nro 4 Ilmestyy 15.5. Aineistot viim. 28.4. Nro 5 Ilmestyy 26.6. Aineistot viim. 9.6. Nro 6 Ilmestyy 28.8. Aineistot viim. 12.8. Nro 7 Ilmestyy 25.9. Aineistot viim. 9.9. Nro 8 Ilmestyy 23.10. Aineistot viim. 7.10. Nro 9 Ilmestyy 20.11. Aineistot viim. 4.11. Nro 10 Ilmestyy 18.12. Aineistot viim. 2.12. Paperiliiton salibandyturnaus 2020 Aika: lauantai 18.4. alkaen klo 10.00 Paikka: Arena Center Hakaniemi, Sörnäisten rantatie 2, Helsinki. Säännöt: Pelit pelataan salibandyliiton virallisilla säännöillä. Peliaika 2x12 min. Ilmoittautuminen: 13.3. mennessä, markku.lihavainen@paperiliitto.fi tai 0400759878. Iltajuhla: Turnauksen jälkeen vietetään yhteinen iltajuhla, pyydämme ilmoittautumiset myös tähän tilaisuuteen. Turnausmaksu: 250€/joukkue. Katso maksutiedot: paperiliitto.fi. Tervetuloa Stadiin ratkaisemaan Paperiliiton salibandymestaruus! Lisätiedot: markku.lihavainen@paperiliitto.fi tai puh. 0400 759 878 Paperiliiton keilailumestaruus 2020 Aika: 25.2.–15.3. Paikka: Kotkan keilahalli, Aittapolku 1, Kotka 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Luokkatasoitukset: M=0 A=3 B=8 C=15 D=25. Rekisteröimättömien keilaajien tasoitus=25. Kilpailu käydään suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet, naiset, parija nelijoukkue. Kilpailuvaraukset: Kotkan keilahalli, 040 163 8876 tai https://www.varaavuoro.com/kotkabowling Kilpailun järjestäjä: Keilaseura Bc Norska ja Paperiliiton Kotkan osasto 17. Kilpailun johtaja: Jari Viinanen Tarkemmat tiedot: paperiliitto.fi Varmista, että viestimme tavoittavat sinut Jotta Paperiliiton tiedotteet ja viestit tavoittavat sinut, käy tarkistamassa eAsioinnissa, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Jos et vielä ole rekisteröitynyt palveluun, tee se nyt. Rekisteröitymiseen tarvitset sähköpostiosoitteen ja jäsennumerosi. Jäsennumeron näet muovisesta jäsenkortista tai mobiilijäsenkortista. Mahdollisen työtaistelun aikaiset työtaisteluavustukset haetaan eAsioinnin kautta. Palvelu on käytössä 24/7. Linkki eAsiointiin löytyy: paperiliitto.fi ja mobiilijäsenkortista. Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 16.1.2020 15:23:05 16.1.2020 15:23:05
? Air Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 10.1.2020 15:02:28 10.1.2020 15:02:28