PAPERI PAPERI PAPERI Nro 2/2013 8.3.2013 55. vuosikerta Li itt o Turmista puolet pois Jukka Kopilo? n keskisormi leikkautui vuonna 2003. Kymmenessä vuodessa paperiduunareiden sormivammojen määrä on puolittunut. Salibandyturnaus Uimaharju pääsi tuulettamaan s. 28 Salibandyturnaus Uimaharju pääsi tuulettamaan s. 28 Eero Sillanpää: Billerud oli onnenpotku! s. 18 M ik ko Vä hä ni itt y ”Lopussa häämöttää toivo.” Päivi Ketolainen Paperimiehet-kirjassa, s. 22 Työntekijän turva? Takaisinottovelvoite tuottaa pulmia s. 4 ”Lasten syntymän myötä elämän tarkoitus on kiteytynyt.” Mika Böling, s. 25 01_etusivu.indd 1 28.2.2013 9:28:49
VERKKOSAARENKATU 2, 00580 HELSINKI TEL 09 701 7673 WWW,HOTBIKE.FI Muista kastella kasvit 02-3_sisältö.indd 2 28.2.2013 8:59:45
Paperiliitto ?/???? ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset 010 289 7700, jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 27 Pauli Variksesta tulee paperiprosessinhoitaja. 34 Latinalaistanssit nostavat Heidi Lähdesmäen sykettä. 34 Ilkka Palmu kertoo opettavaisen tarinan kultakelloista. 10–15 25 Mika Böling nauttii isänä olemisesta. Melvin ja Matilda rytmittävät arjen mukavaksi. Mikko Vähäniitty Kuvaaja 18 Billerud sai taas huumorin kukkimaan Valkeakoskella. Sisältö Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Takaisinottovelvoite irtisanotun turvana. 6 Kotkamillsillä ja Walkilla yt:t vähennyksistä. 8 UPM uhkaa irtisanomisilla. 18 Billerud toi jatkuvuuden Pietarsaareen ja Valkeakoskelle. 22 Paperimiehistä valmistui kirja. 24 Maailman paperi: Stora Enso sulkee koneita Ruotsissa. 25 Parasta elämässä: Mika Böling on onnellinen isä. 26–30 Hiomo 26 Kunnianosoitus naisille. 27 Matkalla paperimieheksi -sarja alkaa. 28 Salibandyturnauksen voitto Uimaharjuun. 30 Ammattiosastojen historiat kiinnostavat. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut ratkottaviksi. 32 Lennokkikisa: Puuhamies Patu Mäkelä leiskautti kärkeen. 33 Elämä(ä)n laatua: Ritva Stenlund on koukussa opiskeluun. 34 Kolumnistina esittäytyy Ilkka Palmu. 10–15 Reportaasi Sormet turvaan Sormiin kohdistuvat vammat ovat paperiteollisuudessa yleisimpiä. Yhä useammin sormet kuitenkin säilyvät ehjinä. Jukka Kopilo? loukkasi sormensa vuonna 2003. ? 34 xx Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Latinalaistanssit nostavat Heidi Lähdesmäen 34 34 mu kertoo mu kertoo opettavaisen opettavaisen tarinan kultarinan kultakelloista. takelloista. Sara Bondegård Mikko Nikkinen M ar kk u H ak an ie m i Eija Valkonen 02-3_sisältö.indd 3 28.2.2013 9:00:46
Valvomo Kuorimo kertoo uutiset Paperiliitto 2/2013 ? Pääkirjoitus Vastarannan supi Mammutin varjossa I soa metsäyhtiötä on vaikea pitää tyytyväisenä: se on kasvanut mammutin kaltaiseksi ja murskaa tahtoen ja tahtomattaan kaiken, mikä rajoittaa sen kasvua. Miten mammutti pidettäisiin tyytyväisenä ja paikkaansa sitoutuneena? Millä se saataisiin investoimaan ja jatkamaan toimintaansa Suomessa? Epätietoisuus huolestuttaa paperiliittolaisia. Puuraaka-ainetta maastamme löytyy, mutta mammutti haluaa puuta sieltä, missä puu kasvaa aina vain nopeammin. Lisäksi se haluaa vähentää henkilöstöä ja sen aiheut tamaa kulua. Mammutti tähyää maihin, joissa työn voi teettää polkuhintaan ja joissa sen toimia ei veroteta. Vetämällä kulut minimiin mammutti saa pidettyä kiinni osuudestaan ja sen kasvusta. Mammutti on tehnyt selväksi, että sen tehtävänä ei ole työllistää, vaan kasvaa ja tuottaa voittoa omistajille. Kaikki mikä hidastaa mammutin kasvua, jää sen jalkoihin. Tallautumisvaarassa ovat siis myös työntekijät, jättiläisen elinehto, ja työehtosopimus, työntekijöiden aseman turvaava vihreä kirja. Parhaankin johtajan on vaikea ohjata tällaista jättiläistä. Organisaatio paisuu, eivätkä vetovastuussa olevat tunne edes toisiaan. Mammutti on vaarassa kasvaa hallitsemattomiin mittoihin, niin isoksi, ettei sen tarvitse välittää edes ympäröivästä yhteiskunnasta. Ja kuitenkin mammutin pitäisi olla valmis jakamaan hyvää ympäristölleen ja investoida elinvoimaisuuteensa, löytää rajat, joissa niin henkilöstö kuin ympäristökin olisivat tyytyväisiä. Ehkä silloin myös ympäröivä yhteiskunta olisi kiinnostunut mammutin hyvinvoinnista. P Tallautumisvaarassa ovat työntekijät. Mammutin varjossa soa metsäyhtiötä on vaikea pitää tyytyväisenä: se on kasvanut mammutin kaltaiseksi ja murskaa tahtoen ja tahtomattaan kaiken, mikä Miten mammutti pidettäisiin tyytyväisenä ja paikkaansa sitoutuneeTeksti Eeva Eloranta-Jokela Piirros Vuokko Keiski – Takaisinottovelvoite on ihan perseestä. Mitä merkitystä sillä on, jos työnantaja palkkaa irtisanottujen tilalle määräaikaisia työntekijöitä, eikä ota huomioon entisiä työntekijöitä? Merkitystä on: jos työnantaja laiminlyö velvoitteensa, on työntekijä oikeutettu korvauksiin. – Korvauksen suuruus on ansaitsematta jäänyt palkka vähennettynä mahdollisen työttömyyskorvauksen määrällä, kertoo Paperiliiton vastaava lakimies Juha Koivisto. Liki 20 vuotta paperitehtaan leivissä vakituisessa työsuhteessa, sitten eräänä syksynä irtisanominen ja työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuminen. Olkoon tarinan irtisanotun nimi vaikka Jaska. Hän on nyt määräaikaisessa työsuhteessa entisellä työpaikallaan, eikä siksi halua nimeään julki. Tes tuo lisäsuojaa Irtisanomisen jälkeen Jaska ei ajatellut sen kummemmin, mitä takaisinottovelvollisuus tarkoittaa ja miten se käytännössä toimii. Se tarkoittaa, että työnantajalla on työsopimuslain mukaan velvollisuus tarjota työtä irtisanomalleen henkilölle yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, jos työvoiman tarvetta vastaaviin tehtäviin ilmenee. Jos koko tehdas lopettaa toimintansa antaa Paperiteollisuuden työehtosopimus työntekijälle vielä 6 kuukautta pidemmän suojan. Esimerkiksi lakkautetun Myllykosken tehtaan työntekijöillä takaisinottoaika on 15 kuukautta. Paperiliittoon on kantautunut takaisinottovelvollisuudesta myös hyvää sanottavaa. Velvoite on toiminut, kun työtä on tarjottu asiallisesti ja irtisanottu saanut Takaisinottovelvoitetta ei noudateta, jos irtisanottujen tilalle palkataan uutta työvoimaa ennen yhdeksän kuukauden täyttymistä. Hyvä hanska, parempi mieli. Takaisinotto tuottaa pulmia 04-5_kuorimo.indd 4 7.2.2017 11.50.54
? Paperiliitto 2/2013 etusijan tehtävää täytettäessä. Nimike ei kerro riittävästi Jaska on entinen paperikoneenhoitaja. Hänestä oli turhauttavaa selata työnantajan lähettämää listaa avoimista työpaikoista, kun mukana on kaikki mahdollinen managereista ja assistenteista operaattoreihin. Nimikkeistä ei aina selvinnyt, mitä osaamista tehtävään vaadittiin. Työttömänä työnhakijana Jaska oli lähes yhtäjaksoisesti siihen saakka, kunnes tuli valituksi entiselle työpaikalleen kesätöihin. Jatkoksi työnantaja tarjosi henkilökohtaisesti vuoden mittaista määräaikaisuutta. Työoikeuden emeritusprofessori Kari-Pekka Tiitisen mukaan yleissääntö on, että työnantajan pitää selvittää te-toimistosta, onko yrityksestä irtisanottuja työntekijöitä työnhakijoina. Jos työnantaja on suoraan yhteydessä työntekijään, ei yhteydenottoa te-toimistoon tarvita. Tarjoukseen syytä tarttua Kun työtä sitten tarjotaan, ei pidä jäädä liikaa pohtimaan, vastaako tarjottu tehtävä omaa osaamista. Kiinnostus kannattaa osoittaa, sillä työn todellinen luonne ei välttämättä avaudu pelkästä nimikkeestä. – Tehtävää täytettäessä irtisanotulla on etusija. Työnantaja ei voi syrjäyttää hakijaa vaatimalla osaamista, jota ei tosiasiassa tehtävässä tarvita, toteaa Juha Koivisto. Jos myöhemmin syntyy epäselvyyttä tehtävän täytön lainmukaisuudesta, asian selvittelyä helpottavat työtarjoukseen liittyvät sähköpostit tai kirjeenvaihto. Ne kannattaa pitää tallessa. Kun ja jos työnantaja tarjoaa työtä irtisanotulle, on tarjouksesta oikeus kieltäytyä perustellusta syystä. Syynä voi olla esimerkiksi se, ettei saa lastenhoitoa järjestettyä lyhyellä varoitusajalla. Jos tarjotusta työstä siis kieltäytyy, asia kannattaa perustella ja todeta, että kieltäytyminen koskee vain tätä tarjousta ja että myöhemmin aukeavat tehtävät kiinnostavat. Jatkopesti tarpeen Jaskalle on tärkeää, että tarjottu työ kestää vähintään puoli vuotta. Sellaisen hän sai ja samalla mielenrauhan siihen saakka, kun nykyinen määräaikaisuus päättyy. – Tietää suunnitella elämää parin vuoden päähän, kun ansiopäivärahakausi siirtyy eteenpäin. Siihen Jaska on tyytyväinen, että hänet houkuteltiin kouluttautumaan kunnossapidon tehtäviin ja suorittamaan niihin liittyen ammattitutkinto. Tämä tapahtui jo ennen uhkaa irtisanomisista. – Saivat ylipuhuttua ja nyt se on osoittautunut hyväksi asiaksi, edessä aukenee paremmin työmahdollisuuksia, kun on pätevöitynyt tehtäviin, joita kuitenkin on jo pitempään tehnyt omien tehtävien rinnalla, Jaska toteaa. P TAKAISINOTTO Työsopimuslain 6 luvun 6 § Työntekijän takaisin ottaminen: Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Työnantajan pitää selvittää te-toimistosta, onko irtisanottuja työnhakijoina. Kari-Pekka Tiitinen Takaisinotto tuottaa pulmia 04-5_kuorimo.indd 5 7.2.2017 11.50.55
Kuorimo kertoo uutiset Paperiliitto 2/2013 ? Puoshaka Walki vähentää Valkeakoskelta Walki Oy:n tehdasta Valkeakoskella uhkaa 38 henkilön vähennys. taalla on ollut lomautuksia. – Seitsemän vuotta sitten odottelin määräaikaiselle työsopimukselleni jatkoa. Uskalsin ottaa pankista lainaa ja ostaa talon. Kaksi päivää myöhemmin alkoivat irtisanomis-yt:t. Tapani Tikkala on työskennellyt Walkilla Valkeakoskella siitä saakka, kun valmistui alalle. ” Tuli tunne, että jossain vaiheessa lomautuksille tulee loppu.” Pääluottamusmies Jorma Pirttilä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen – Pieniä hajuja ja kutinaa siitä, että jotain tapahtuu oli, mutta kyllä lukumäärä oli järkytys, koneenhoitaja Tapani Tikkala toteaa. – Syksyn yt:iden jälkeen tuli tunne, että jossain vaiheessa lomautuksille tulee loppu ja tapahtuu jotain isompaa 38 henkilön vähennysuhka on iso luku tehtaalla, jossa työskentelee 148 työntekijää. Työnantaja on lisäksi ilmoittanut 20 päivän lomautustarpeesta. Epävarmuudessa elämistä Tikkala on elänyt työn jatkumisen suhteen epävarmuudessa melkein koko työuransa ajan. Tikkala tullut Walkille töihin vuonna 2000 suoraan Lotilan teollisuusoppilaitoksesta. Viisi viime vuotta tehTehtaan tilanne vetää vakavaksi ja mieliin palaa aiempien kokemusten perusteella se, mitä edessä on. – Kun yt:t on ohi ja selviää, kuka lähtee ja kuka jää, ei tieto lohduta lopulta ketään, Tikkala miettii. Hämmentävä tilanne Vuodesta 2005 tehtaalta on vähennetty kolmessa erässä lähes 90 työpaikkaa. Walki valmistaa Valkeakoskella teknisiä tuotteita. Päätuotteena ovat rakennuskääreet. Walkilla on tuotantoa myös Pietarsaaressa. Pääluottamusmies Jorma Pirttilän pöydällä yhteistoimintaneuvotteluja koskeva kirja on kulunut käytössä ahkerasti. – Syksyllä yt:ssä sovitut lomautukset ehtivät juuri loppua ennen kun nämä uudet yt-neuvottelut alkoivat. Neuvottelujen ollessa kesken ei oikeastaan voi kuin ihmetellä, mihin tässä oikein pyritään. Lisäksi meillä aloitti uusi tehtaanjohtaja eli pitää käydä neuvotteluja uuden henkilön kanssa, Pirttilä kertoo. P tiota ja epävarmuutta markkinoille. Kiinteistövero tai metsätilamaksu sen sijaan romuttaisivat kilpailukyvyn: puun hinta nousisi, puukauppa hiljenisi, tilakoko pienenisi entisestään ja vastakkainasettelu jokamiehenoikeuksien ja metsätalouden välillä roihahtaisi. Mikä sitten toisi ratkaisun? – Metsätilojen pirstoutuminen ja metsänomistajakunnan sänomistajien puunmyyntikäyttäytymiseen. Myyntiverotuksessa on tehokas kannustin metsätalousinvestointeihin: hoitokulujen 100-prosenttinen vähennysoikeus. Pinta-alaverotuksessa oli erittäin tehoton ja hankala verohuojennusjärjestelmä. Siirtyminen takaisin pinta-alaveroon tai muu merkittävä veromuutosmerkitsisi pitkää siirtymäaikaa, spekulaaPaluu pinta-alaveroon ei auttaisi kilpailukykyä Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ehdotti taannoin metsäteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi sitä, että metsäverotus palautettaisiin pinta-alapohjaiseksi. Olisiko tällä vaikutusta, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen? – Pinta-alavero ei paranna kilpailukykyä. Se ei muuttaisi puumarkkinoiden toimintaa. Pinta-alaverotus on neutraali veromuoto, kuten puunmyyntiverotuskin. Kumpikaan ei vaikuta metikääntyminen ovat suurimmat riskit toiminnalle. Ratkaisu ongelmaan on yrittäjämäinen metsätalous, jossa toteutusi yrittäjän oikeudet ja velvollisuudet. Velvollisuutena voisi olla yrittäjäeläkevakuutuksen ottaminen. Yrittäjämäisen metsätalouden verotus olisi mielekästä irrottaa puhtaasta pääomatuloverotuksesta. Järkevä sukupolvenvaihdoslainsäädäntö olisi tehokas keino pysäyttää metsäomistajakunnan ikääntyminen. P 233 esitystä liittokokoukseen Liittokokous: Paperiliiton seuraavaan liittokokoukseen tuli määräaikaan mennessä 233 esitystä 33 ammattiosastosta. Viime liittokokoukselle tehtiin 176 esitystä. Uusista esityksistä suurin osa eli 150 koskee sopimustoimintaa. Lisäksi ammattiosastoilta on tullut 30 sääntöjä, 23 järjestötoimintaa ja 15 työsuojelua koskevaa esitystä. Loput esitykset koskevat yhteiskunnallista vaikuttamista ja yleistä toimintaa. Paperiliiton XXI:n liittokokous pidetään 12.–14. kesäkuuta Helsingissä. 06-7_kuorimo.indd 6 22.8.2017 11.23.47
Paperiliitto 2/2013 ? Suoraa puhetta P aperiliiton sääntöjen mukaan Paperiliiton hallitus päättää, voidaanko jäsenelle antaa oikeusapua ja millä tavoin. Edunvalvontajärjestönä Paperiliitolle keskeistä oikeusapua myönnettäessä on se, onko oikeusteitse saatavissa yksittäistä jäsentä hyödyttävä, voitollinen, ratkaisu. Tämän lisäksi pyritään luonnollisesti siihen, että ajetuilla jutuilla olisi merkitystä myös laajemmin jäsenistömme etujen ajamisessa. Koska Paperiliitto toimii jäsentensä jäsenmaksuilla, on oikeusapua annettaessa aina huolellisesti pohdittava, että tavoitteet saavutetaan. Käytännössä oikeusjuttunsa hävinnyt osapuoli maksaa aina myös voittaneen oikeudenkäyntikulut, minkä vuoksi hävityn jutun kulut voivat nousta helposti kymmeniin tuhansiin euroihin. Tästä syystä jokainen oikeusjuttu tulee ensin liiton lakimiesten arvioitavaksi. Tämän työn onnistumisen osalta olemme jatkuvasti jäsenistön arvioinnin alaisena. Hyvä niin. P Oikeusapua, mutta kenelle? Paperiliitto toimii jäsenmaksuilla. Juha Koivisto vastaava lakimies Tes tutuksi Palsta käsittelee paperiteollisuuden keskeisiä työehtosopimusmääräyksiä ja niiden tulkintoja. P aperiteollisuuden työpaikoilla tehdään pääasiallisesti keskeytymätöntä kolmivuorotyötä (tam 37). Lisäksi monissa tehtaissa on käytössä ns. jatkuvia työaikamuotoja, joissa työtä tehdään seitsemänä päivänä viikossa, joko yhdessä tai kahdessa vuorossa (tam 17 ja tam 27). Viidennen päivän sääntö Viikottaista ylityötä on viidentenä päivänä suoritettu työ, mikäli jonakin vapaavuorokauden jälkeisenä työpäivänä ennen seuraavaa vapaavuorokautta työntekijän työvuoro tai työaikamuoto vaihtuu ja työntekijä työskentelee tänä aikana vähintään yhden työvuoron tam 17, 27 tai 37:ssa. Viidennen päivän sääntö (tes 16.2.3) Tvj A A A A I I Tehty A A A A P A A Korvaus 50% Tvj Y Y Y Y V Tehty Y Y Y I I V Korvaus 100% Tvj P P P P P Tehty P P P P A Korvaus 100% Lyhytkiertoa koskeva seitsemännen päivän sääntö Seitsemännen päivän sääntö”(tes 16.2.3 sov.) M T K T P L S M T K T P L S Tvj V A A I I Y Y V A A Tehty V A A I I Y Y Y V A A Korvaus 100% Seitsemännen päivän sääntö koskee vain tam 37 sisällä tapahtuvia vuoron vaihtoja; esim. tam 15:sta siirryttäessä tam 37:aan ko. henkilöön noudatetaan viidennen päivän sääntöä: Tvj P P P P P Tehty P I I Y Y Korvaus 100% Lyhytkiertona tehtävä 12 tunnin keskeytymätön kolmivuorotyö, kolmannen päivän sääntö Mikäli työntekijän 12-tuntinen kolmivuorotyö perustuu ns. lyhyeen kiertoon, on viikoittaista ylityötä kolmantena peräkkäisenä päivänä tehty työ, mikäli jonakin vapaavuorokauden jälkeisenä päivänä ennen seuraavaa vapaavuorokautta työntekijän työvuoro tai työaikamuoto vaihtuu. M T K T P L S M T K T P L S Tvj A A Y Y V A A Y Tehty A A A A V A A Y Y Korvaus 100% Kolmannen päivän sääntö koskee vain tam 37 sisällä tapahtuvia vuoron vaihtoja; esim. tam 15:sta siirryttäessä tam 37:aan ko. henkilöön noudatetaan viidennen päivän sääntöä. Huom. Esimerkeissä ei oteta kantaa kyseisen säännön lisäksi muihin ylityösääntöihin tai oikeuteen viikkolepo-korvaukseen. Seuraavassa numerossa: Ylityön peruskäsitteet: Siirtymäpalkkakauden sääntö ja vajaan palkkakauden sääntö. Ylityön peruskäsitteet Kotkamills suunnittelee 50 työpaikan vähennystä Teksti ja kuvat Stiina Kiiveri Kotkamillsin Kotkan tehtailla alkoi tammikuun lopulla yt-neuvottelut. Suunnitelmissa on viidenkymmenen työpaikan vähentäminen. – Syitä yt-menettelyyn on monia, joskin kaikkiin me työntekijät emme voi vaikuttaa, sanoo Kotkan tehtaiden pääluottamusmies Ville Ropponen. Kotkamillsin Kotkan tehtailla on hieman yli 300 paperiliittolaista työntekijää. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat sekä tehdaspalveluita että tuotanto-osastoja. Kotkan tehtailla valmistetaan laminaattija aikakauslehtipaperia sekä impregnoidaan laminaattipaperia. Ropposen mukaan neuvotteluja käydään tiiviisti. Työpaikkojen lisäksi työntekijöitä huolettaa mahdollisten irtisanomisien tuomat tehtäväjärjestelyt eli se, vieläkö työtahtia voidaan tiivistää. ne tuntuu olevan vaikea eri puolilla ja lähes kaikilla aloilla käydään yt-neuvotteluja. Eli sinänsä yt-neuvottelut eivät olleet yllätys, Elo miettii. – Totta kai asia on koko ajan kahvipöytäkeskusteluissa, mutta työtkin on tehtävä. Vielä ei ole yöunet menneet. Mutta jos asiaa alkaa liikaa miettiä, voivat mennäkin. Nyt pitää vain odottaa, mikä on vastaus. Elo kuten muutkin työntekijät tietävät, että työllisyystilanne Kotkan seudulla on erittäin vaikea. – Onneksi tehdas on kuitenkin jatkamassa, Elo toteaa. P Ajankohta ja laajuus yllättivät Nyt voi vain odottaa Huoltoasentaja Juha Elo, 35, on työskennellyt tehtaalla parikymppisestä saakka. Töihin Elo tuli oppisopimuksen kautta, tehdas kuului silloin Stora Ensolle. – Samassa työtehtävässä olen ollut koko ajan. Mutta vuosien myötä henkilömäärät ovat vähentyneet ja samalla työalueet ja tehtävät laajentuneet. Onhan se ilmiselvää, että vähemmällä väellä tahtikin tiivistyy, kertoo Juha Elo. Sekä Ropponen että Elo ovat yllättyneitä yt-neuvottelujen ajankohdasta ja laajoista henkilöstömääristä. – Tällä hetkellä tilanNyt pitää vain odottaa, mikä on työnantajan vastaus ja mitä se konkretiassa tarkoittaa, Juha Elo miettii. 06-7_kuorimo.indd 7 22.8.2017 11.23.47
Kuorimo kertoo uutiset Silppua ? Paperiliitto 2/2013 Lainmuutos vaikutti sairauspoissaoloihin Työkykyneuvottelut: Sairausvakuutuslaki muuttui viime kesäkuussa. Uudet säännökset työkykyneuvotteluista näyttävät ehkäisseen sairauslomien pitkittymistä. Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon on käytävä yhteiset työkykyneuvottelut viimeistään siinä vaiheessa, kun työntekijä on saanut Kelalta sairauspäivärahaa 90 arkipäivän ajan. Työkykyneuvotteluissa selvitetään työntekijän mahdollisuudet palata töihin. Reilusti yli puolet pitkällä sairauslomalla olleista työntekijöitä on palannut töihin uusien säännösten edellyttämien työkykyneuvottelujen jälkeen. SAK:n tekemän kyselyn mukaan vain 28 prosenttia neuvotteluihin osallistuneista työntekijöistä on jatkanut sairauslomaansa. SAK on suositellut, että työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies voisi olla mukana työkykyneuvotteluissa, jos työntekijä niin haluaa. Järjestöt vastustavat lisäkustannuksia Vetoomus: Uusien, lisäkustannuksia aiheuttavien verojen käyttöönotto haittaa Suomen työllisyyttä ja talouskehitystä. Sähköntuotannon verottaminen sekä ydinja vesivoimalle suunnatun windfall-veron toteutuminen olisivat karhunpalvelus Suomelle. Näin toteavat 12 työntekijäja työnantajajärjestöä yhteisessä vetoomuksessa. Kansallisella energiapolitiikalla on vetoomuksen mukaan varmistettava kohtuuhintaisen sähkön saatavuus ja mahdollistettava mittavat energiainvestoinnit puhtaaseen energiaan. Hiilidioksidipäästöttömän tuotannon lisäverottamista järjestöt pitävät tässä tilanteessa virheenä, kun taas kohtuuhintainen energia luo sen sijaan kasvun edellytyksiä. Vetoomuksessa ovat mukana Ammattiliitto Pro, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Keskuskauppakamari, Metallityöväen Liitto, Metsäteollisuus ry, Paperiliitto, Puuja erityisalojen liitto, Sähköalojen ammattiliitto, Teknologiateollisuus ja Teollisuusalojen ammattiliitto. Teksti ja kuvat Päivi Ketolainen Kaipolan tehtaan pihamaalla tuulettaa kolme miestä ajatuksiaan. Puheenaihe on henkilöstön vähennystarve, jälleen kerran. Heikki Kotiahon, Timo Kivisalon ja Jouko Kyllästisen varsinainen työpaikka on vajaan kahdenkymmenen kilometrin päässä Jämsänkoskella, mutta he ovat olleet päivän koulutuksessa naapurissa. Työnantaja UPM aikoo vähentää yhteensä 37 työntekijää ja 7 toimihenkilöä Jokilaakson tehtailta. Yhteistoimintaneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. – Spekulointia on paljon ilmoilla. Jokainen pelkää, miten käy, tiivistää Jouko Kyllästinen tunnelmat. Kolmikon työpiste löytyy Jämsänkosken PK5:ltä, jolla tuotetaan SC-painopaperia. Rauman tehtaalla vastaava kone ollaan sulkemassa, joten jämsäläiset huokaavat omalta kohdaltaan helpotuksesta. Ainakin toistaiseksi. – Meidän konetta on hieman uudistettukin viime aikoina. Vaikka eihän se nykymaailmassa ole jatkon tae. Tällä hetkellä on kuitenkin ihan hyvin työtä tiedossa, miehet sanovat. Seitsemän hengissä Myös Kaipolan pääluottamusmies Tuomo Alanen on tältä osin huojentunut. Pelkona ehti jo olla, että Kaipolan ja Jämsänkosken yhteisestä ”seitsemän konetta hengissä” -periaatteesta jouduttaisiin tinkimään. – Olisi kaupungille katastro? , jos jokin kone menisi kummalta tahansa tehtaalta. Mutta 45 työpaikkaakin on paljon. Alasen mukaan työttömyyseläkeputkeen oikeutettuja löytyisi riittävästi, jos sitä menettelyä halutaan käyttää. – Epäilen kuitenkin, ettei tämä malli sovi välttämättä työnantajalle. Heillä voi olla erilaisia perusteita vähennystarpeille, hän muotoilee. Myös Jämsänkosken pääluottamusmies Jari Kallion mielestä putki olisi pehmein keino väen vähentämiseksi. Jokilaakson tehtaat ovat kahden yksikön organisaatio. – Kun tehtaille rekrytoidaan, työsopimus tehdään Jokilaakson tehtaille. Se tarkoittaa, että työntekijät liikkuvat tehtaiden välillä. Näin Luuta heiluu. Tavoitteena on vähentää yhteensä 77 paperityöntekijää Jokilaakson ja Kaukaan tehtailta. UPM tekee kevätsiivousta Kaipolan pääluottamusmies Tuomo Alanen. tehdään paljon esimerkiksi kunnossapidossa, hän kertoo. Kallio painottaa, että neuvottelupöydässäkin tehtaat ovat yhtä. Vähennystarvetta ei ole eritelty yksiköiden osalta erikseen. Kiirettä pitää Luuta heiluu myös Lappeenrannan Kaukaalla. Yt-neuvotteluja käydään 54 hengen vähentämiseksi. Leikkuri iskee 40 henkilöön tuotannossa, 12 alempaan toimihenkilöön sekä kahteen ylempään toimihenkilöön. Työsuojeluvaltuutettu Seppo Smolander tietää, että toimenpide lisää kiiruita. – Työtehtävät eivät vähene, mutta ne tehdään jatkossa pienemmällä porukalla. Tilannemiehityksissä ollaan tiukoilla jo tätä nykyä. Se on selkeä työsuojelullinen riski. Hän toteaa, että väen vähentäminen on ristiriidassa työturvallisuuden ryhtiliikJouko Kyllästinen, Heikki Kotiaho ja Timo Kivisalo ovat töissä toistaiseksi. – Niin työsopimuk siin on nykyisin kirjoitettu, he kertovat. ” Paremmat ajat taitavat olla takanapäin. Nyt on inhimillisyys katoamassa.” 08-9_kuorimo.indd 8 28.2.2013 8:52:53
Näkymä Paperiliitto 2/2013 ? Tilasto Kysy vaan Kysy. Me vastaamme. Lähetä kysymyksesi osoitteella tiedotus@paperiliitto.? . Tuotannon lisäykset Sanomalehtipaperi Päällystetty puuvapaapaperi Muu paperi tai kartonki Päällystämätön aikakauslehtipaperi Päällystetty aikakauslehtipaperi Pakkauspaperi Päällystämätön puuvapaa paperi Aaltopahvi Sisäpakkauskartonki Pehmopaperi Kierrätetty aaltopahvi Lähde: Pöyry Oyj 2012 Päätetyt paperija kartonkikapasiteetin lisäykset maailmassa ja Euroopassa – Maailma Eurooppa Paperija kartonkikapasiteetti lisääntyy vuosina 2013–2016 maailmassa noin 12,8 miljoonaa tonnia. Euroopassa tuotannon lisäys on vain 0,7 miljoonaa tonnia. Eniten lisääntyy kierrätetyn aaltopahvin tuotanto, jonka osuus koko paperija kartonkikapasiteetin lisäyksestä on maailmassa noin 46 prosenttia ja Euroopassa 58 prosenttia. Olen töissä paperiteollisuudessa ja edessä on lomautus. Miten lomautus vaikuttaa palkanmaksuun? Työnantajalla ei ole lomautuksen aikana palkanmaksuvelvollisuutta työntekijälle. Mikäli työntekijä on lomautettuna koko palkkakauden ja on ollut poissa työstä, kausipalkkaa tai sen osaa ei makseta työntekijälle. Mikäli työntekijä työskentelee osan palkkakaudesta, tällöin työntekijälle maksetaan palkkaa työehtosopimuksen (13.7§) palkattomien poissaolosääntöjen perusteella. Maksusäännössä on huomattava, että keskeytyvillä ja keskeytymättömillä työaikamuodoilla on omat säännöksensä. Samoin tes-seisokin sisältävien palkkakausien osalta on omat määräykset palkanmaksusta. Mikäli lomautus toteutetaan sellaisella palkkakaudella, jossa on säännöllistä työaikaa lyhentäviä arkipyhiä siten, että työntekijä on ollut sekä työssä että lomautettuna, arkipyhiä ei käsitellä palkattomina poissaoloina. Tällöin ei arkipyhistä tule ansionmenetystä työntekijälle. Lomautuksen aikana vuorovapaita ei ansaita. Työvuorojärjestelmään merkityt vuorovapaat eivät kulu eikä niiltä makseta palkkaa. Verotusvuoden loppuun mennessä on pyrittävä antamaan pitämättömät vuorovapaat ja liikaa pidetyt teettämään takaisin ennen verotusvuoden vaihdetta. Markku Häyrynen sopimussihteeri Vuosilomalaki muuttuu. Miten oikeuteni muuttuvat, jos sairastun loman aikana? Jos hallituksen lakiehdotus hyväksytään, vuosilomalaki muuttuu 1. huhtikuuta. Sen jälkeen loman voi siirtää heti ensimmäisestä sairauspäivästä, vaikka sairastuisi loman aikana. Tähän asti loman on voinut siirtää, jos lomalla alkanut sairaus kestää vähintään 7 päivää. Loman siirtämistä on voinut pyytää ilman ”omavastuuta” tähänkin saakka, jos on sairastunut ennen lomaa. Työntekijän on kerrottava sairaudesta työnantajalle viipymättä ja esitettävä lääkärintodistus. Jouni Salminen lakimies Älyn välittäjä Henry Lindell Pakkaustekniikan professori P aperilla on monia vahvuuksia, kuten sen hävitettävyys ja helppokäyttöisyys. Uusia käyttötapoja voidaan keksiä ja ideoida heti. Paperituotteilla on ollut kolme pääfunktiota: kommunikaatio, kuten teksti kirjamaailmassa ja numerot rahamaailmassa, suojaus, kuten kääreet ja erilaiset laatikot sekä puhdistus, kuten hygieniatuotteet. Uutena funktiona ovat koodit, jossa paperi toimii luontevana kantoalustana älykkäille ratkaisuille. Paperi ei tällöin varsinaisesti sisällä älyä vaan välittää sitä. Esimerkiksi junaliput painetaan paperille ja konduktööri lukee niistä koodin päätelaitteella. Lippu toimii kuittina ostotapahtumasta, välittää tiedon matkustustapahtumasta ja toimii tarkastajien sattuessa kohdalle todisteena oikeutetusta matkasta koodin avulla. Jos lipun koodi vielä voitaisiin yhdistää matkalaskujärjestelmään, tätä voitaisiin hyödyntää matkalaskua tehtäessä. Tällöin on kyse hybridimediasta eri järjestelmien välillä. Kun sähköisiä viestejä on paljon kännykässä tai tietokoneella, on sittenkin helpompi löytää ja lukea koodit paperilta kuin näytöltä. Entä monisivuiset käyttöohjeet? Ne voisivat tulla jonkun laitehankinnan mukana englanniksi ja pakkauksesta löytyvän koodin avulla saisi tulostettua halutun muun kieliversion tai saada linkin tuotteen käyttäjien keskusteluryhmään. Paperi voi toimia älykkäänä viestijänä myös hygieniatuotteissa tai pakkauksissa, jolloin paperiin liitetään bakteereja tai ei-toivottuja mikrobeja ilmaisevia ominaisuuksia, kuten biomusteella painettuja sensoreita. Vai kiinnostaisiko erityinen rakennuspaperi, josta yksinkertaisin toimin saisi selville rakenteissa piilevän kosteusvaurion? Älyn hyödyntäminen paperille voi lopulta olla aika yksinkertainen asia. P Uusia käyttötapoja voi keksiä heti. UPM tekee kevätsiivousta VÄHENNYSUHAN ALLA UPM Jokilaakson tehtaat Sijainti: Jämsä Tuotanto: 7 paperikonetta Tuotteet: Päällystämätön aikakauslehtipaperi, tarraja pakkauspaperi, päällystetty aikakauslehtipaperi, luettelopaperi, sanomalehtipaperi Henkilöstö: 1 100, johon vähennystä tulossa 45, joista suurin osa paperityöntekijöitä UPM Kaukaa Sijainti: Lappeenranta Tuotanto: 2 paperikonetta, kolme päällystyskonetta, sellutehdas Tuotteet: Päällystetty aikakauslehtipaperi, valkaistu koivuja havusellu Henkilöstö: 700, johon vähennystä tulossa 54, suurin osa paperityöntekijöitä keen kanssa, jota konsernin tehtailla on painotettu. Kaukaalla on saatu olla vuosia rauhassa irtisanomisilta. Tarvittavat henkilöstövähennykset on kyetty hoitamaan eläkeputken kautta. – Paremmat ajat taitavat olla takanapäin. Nyt on inhimillisyys katoamassa. Smolander kritisoi rikkidirektiiviä ja sähköveroa. Ne ovat sekä työnantajan että työntekijäpuolen yhteinen murheenkryyni. Jotain hyvääkin Kaukaalla tulevaisuusnäkymät kiinnittyvät vuoden kuluttua starttaavaan biojalostamoon. Smolander toivoo, että irtisanottaville löytyisi korvaavia työpaikkoja sieltä. Lappeenrannassa sijaitsee myös UPM:n tutkimuskeskus. Se työllistää parisataa henkeä. Tutkimushenkilöstöäkin aiotaan irtisanoa. Teknologiatoimintojen suunnitelmissa on vähentää yhteensä 38 työntekijää Suomessa ja Saksassa. Tästä työsuojeluvaltuutettu on ymmällään. Tutkimus, biotuotanto, energia sekä kierrätys ovat asioita, joihin pitäisi hänen mukaansa panostaa entistä enemmän. Siivousmaniasta huolimatta jotain hyvääkin on tulossa. Kun Kaukaalla uskotaan biojalostuksen tuovan uutta leipää, Jämsässä luotetaan yhä paperin voimaan. – Täällä on hyvä tuotantorakenne ja runsaat puuvarannot ympärillä. Keräyspaperi ja siistaamo ovat niin ikään meille tärkeitä tukijalkoja, listaa Tuomo Alanen. Kaipolassa toimii tällä hetkellä myös Suomen ainoa sanomalehtipaperia tuottava linjasto. P Jouko Kyllästinen, Heikki Kotiaho ja Timo Kivisalo ovat töissä toistaiseksi. – Niin työsopimuk siin on nykyisin kirjoitettu, he kertovat. 08-9_kuorimo.indd 9 28.2.2013 8:47:09
10 Paperiliitto 2/2013 Jukka Kopiloffin oikean käden keskisormen pää leikkautui irti kuin giljotiinissa. 10-15_pääjuttu.indd 10 22.8.2017 11.27.05
11 Paperiliitto 2/2013 4 sormiturmaa Reportaasi ? Työtapaturmat Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Vähäniitty, Jukka Koskinen Sormivammat ovat paperiteollisuudessa reilusti vähentyneet, mutta edelleen ne johtavat tapaturmatilastoja. Kerromme neljän typistyneen sormen tarinan. 1 Akseli putosi sormen päälle Työntekijä Koneasentaja Jukka Kopilo? Työpaikka Botnia Mill Service, Äänekoski Tapaturma 22.12.2003 ”Olin vaihtamassa laakeria savukaasupuhaltimeen voimalaitoksessa. Kyseessä oli takuutyö ja paikalla oli kattilan toimittajan, puhaltimen toimittajan ja Äänekosken työntekijöitä. Porukkaa pyöri siinä enemmän ja vähemmän. Akseli oli toisesta päästä taljalla kiinni, mutta yhtäkkiä se tippui puupukin päältä. Oikean käden keskisormeni jäi laakerinpesän kannen ja pohjan väliin. Katsoin ensin, että hanska vain repesi. Mutta sitten tajusin, ettei minulla ole enää sormenpäätä. Se oli leikkautunut poikki ensimmäistä niveltä myöten kuin giljotiinissa. Shokin takia en tuntenut kipua eikä vertakaan vuotanut alussa. Ensiavuksi panin sormeen rättiä päälle. Keskussairaalassa lääkäri pyöristeli vähän luunpäätä ja tikkasi kiinni. Oli meillä sormenpääkin mukana, mutta sormi oli sen 10-15_pääjuttu.indd 11 22.8.2017 11.27.06
Paperiliitto 2/2013 12 verran siististi poikki, etteivät alkaneet sitä liittää. Alussa tiputtelin tavaroita ja sen sellaista, mutta nykyään sormi ei haittaa elämää eikä työntekoa, paitsi nostamista. Ja onhan se toki kylmänarka. Jälkeenpäin on hyvä olla viisas. Miehet olivat panneet akselin puupukkien päälle, jotka olivat aikamoiset rimpulat. Olisi pitänyt pitää oma pääni ja ottaa käyttöön kunnon pukit, jotka olivat siinä vieressä. Onnettomuus oli monen asian summa. Syyllisyysasiaa puitiin pitkään. Lopulta hovioikeus totesi tilaajavastuulain mukaan voimalaitoksen toimittajafirman vastuulliseksi. Pääsin hakemaan korvauksia viiden vuoden kuluttua onnettomuudesta.” Turvatoimet ja tutkinta vähentävät vammoja Viiltoja, haavoja, puristumisia, sijoiltaanmenoja, nyrjähdyksiä, venähdyksiä, luunmurtumia ja ruhjoutumisia, joista selviää parhaimmillaan laastarilla ja jotka pahimmillaan johtavat kokonaisten sormien amputointeihin. Eri kehon osista juuri sormiin kohdistuvat vammat ovat paperiteollisuudessa yleisimpiä. Vuonna 2011 niitä tapahtui 223, joka on 25 prosenttia kaikista paperiteollisuuden työpaikkaturmista. Yleisimpiä olivat haavat ja pinnalliset vammat. Yhä useammin sormet säilyvät kuitenkin ehjinä. Vuodesta 2003 sormitapaturmien määrä on saatu puolittumaan pitkäjänteisellä turvallisuustyöllä. Suojainten kuten viiltosuojahanskojen käyttöön ja turvallisiin työtapoihin on alettu kiinnittää erityistä huomiota. Vaaranpaikat vähenevät myös, kun tapaturmat käsitellään ja tutkitaan perusteellisesti. 2 Nimetön jäi rungon ja tason väliin Työntekijä Prosessinhoitaja Risto Toivola Työpaikka Metsä Tissue Mänttä Tapaturma 2.2.2010 ”Toilettilinja kakkosella olivat paperit poikki. Olin juuri aukaisemassa työtasoa kaksin käsin, kun oikean käden nimetön jäi tason ja rungon väliin. Tunsin vihlaisun ja tajusin heti, että nyt se lähti. Sormenpää tipahti lattialle. Työkaveri soitti pomolle, ja minä sidoin ensiavuksi sormenpäähän tiukan tupen. Vartija vei minut autolla sairaalaan, jossa sormi amputoitiin. Kyllähän se potutti. Sormi oli niin kosketusarka ja kipeä, että olin yhteensä neljä kuukautta sairauslomalla. Nyt se on parempi, vaikka yöllä ja kylmässä jomottelee. Käytännön elämää typistetty sormi ei sen kummemmin haittaa, mitä nyt kolikoiden kaivaminen taskusta tökkii. Tapaturmatutkinnan jälkeen työtaso muutettiin heti sellaiseksi, että siihen ei jää leikkaavaa rakoa. Vakuutusyhtiö ei ole suostunut korvaamaan kipuja ja särkyjä. Nyt korvauksia yritetään saada työnantajalta.” Sormet syyniin Monessa tehtaassa on turvallisuusasiat nostettu ykköseksi. Taustalla on toki huolta työntekijöiden hyvinvoinnista, mutta ennen kaikkea raha. Kun työtä tehdään alati pienenevällä porukalla, ei sairauspoissaoloihin ole varaa. Nähtäväksi jää, miten äärimmilleen nipistetyt työntekijämäärät tulevat vaikuttamaan tapaturmatilastoihin. Stora Enson Anjalankosken tehtailla sormivammat nostettiin erityistarkkailuun noin vuosi sitten aloitetulla puukoton paperija kartonkitehdas -toiminnalla. Sen tarkoituksena on saada pysyviä muutoksia työtapoihin ja sormivammakäyrä nollaan. Kaikkiin tehtäviin, joissa käytetään puukkoa, mattoveistä tai muuta teräasetta, on alettu etsiä korvaavia työmenetelmiä tai toimivaa turvatyökalua. Samalla kartoitetaan turvakäsineiden oikeaa käyttöä. Osastoille hankituista kaupintakaapeista on helposti saatavana viiltosuojahanskoja. Pohjoisessa Stora Enson Oulun tehtaalla on viillot saatu vähenemään, mutta viime vuosi toi ikäviä uutisia toisaalla. Sairauspoissaoloja aiheuttaneista kymmenestä tapaturmasta peräti puolet oli käsija sormiturmia ja niiden osuus sairauspäivistä oli 80 prosenttia. Tavallisin onnettomuus oli litistyminen, esimerkiksi sormen joutuminen nippiin. Tilanteeseen on tartuttu turvavartein, joissa keskustellaan ajankohtaisista turva-asioista joko linjassa tai vuoron alussa. Lisäksi tapaturmien kulku kootaan tapaturmakortteihin, jotka lähetetään sähköpostilla tiedoksi eri osastoille. 3 Nippi vei etusormen Työntekijä Prosessinhoitaja Pekka Nenonen Työpaikka Stora Enson Anjalan paperitehdas Tapaturma Yövuoron alussa 15.7.2009 ”Yövuoron alussa urkilla oli jonossa rullia, jotka olivat lähdössä aamulla pois tehtaalta. Ryhdyin töihin ja viidennen rullan kanssa toimin kuten yleensä. Kiinnitin rullan urkin syöttöpäähän ja pujotin paperirullan pään telojen kautta hylsylle. Työskentelin vanhanmallisella uudelleenrullauskoneella, jossa paperirataa pystyy siirtämään sivusuunnassa erillisellä lattiapolkimella koneen ollessa käynnissä ryömintänopeudella. Tarkistin oikean sivun, enkä saanut selvää, onko rata keskellä hylsyä. Siirryin vasemmalle puolelle tarkistamaan hylsyn päätä, kun telalle ilmestyi paperinpalanen. Refleksinomaisesti pyyhkäisin paperin pois. Liike oli täysin vaistomainen – ei siinä tullut ajatelleeksi, että kone pitäisi pysäyttää. Sillä sekunnilla tunsin puristuksen vasemman käden etusormessa. Nippi eli pyörivän telan ja hylsyn nielu oli napannut sor” Tempaisin niin kovaa kuin jaksoin ja sain käden irti.” ??Pekka Nenosen sormi jäi nippiin. ?Sormivamma haittaa nykyään vain nostamisessa, kertoo Jukka Kopiloff. 10-15_pääjuttu.indd 12 22.8.2017 11.27.06
Jatkuu ?? Paperiliitto 2/2013 13 10-15_pääjuttu.indd 13 22.8.2017 11.27.06
Paperiliitto 2/2013 14 meni. Tempaisin niin kovaa kuin jaksoin ja sain käden irti. Sormen luu törrötti näkyvissä, lihan ja kynnen riekaleita roikkui ympärillä. Olin shokissa, enkä tajunnut edes painaa hätäseis-poljinta. Kone jäi pyörimään, kun lähdin etsimään apua. Sain ensiapua tehtaalla, ja monien kommervenkkien jälkeen taksi vei minut sairaalaan. Vasen etusormeni jouduttiin amputoimaan ensimmäisen nivelen yläpuolelta. Elämä muuttui onnettomuuden myötä. Sormi reagoi kuumaan ja kylmään, ja pilkkikalastuksesta on pitänyt luopua. Sormi haittaa monia muitakin töitä kuten rakennushommia. Sormi tulee olemaan kipuherkkä koko loppuelämäni, vaikka kirurgi myöhemmin irrotti hermot, jotta ne painuisivat syvemmälle. Selvisin kuitenkin aika vähällä. Pahimmillaan olisin voinut menettää paljon enemmän kuin sormenpään. Onnettomuuden perussyy oli vanha, 1980-luvun kone. Työsuojelupiirin kehotuksesta työnantaja teki koneella riskinarvioinnin, ohjeisti työntekijöitä turvalliseen työskentelytapaan ja kohensi turvallisuutta maalausmerkinnöillä, kaiteilla ja varoitustarroilla. Työnantaja investoi lisäksi turvaohjauslogiikkaan. Koneeseen tulivat muun muassa uudet jarrut ja hätäseis-polkimet. Nyt koneen ryömintä ja päänvienti toimivat vain poljinta painettaessa. Lisäksi koneen etuosaan asennettiin turvavaloverho.” Oikeat hanskat ja otteet Vuoden 2011 tilastojen mukaan tapaturmia tapahtuu eniten esineitä käsiteltäessä, konetta käytettäessä tai käsikäyttöisillä työkaluilla työskenneltäessä. Tuotannon, jalostuksen ja käsittelyn tehtävissä sattuu onnettomuuksia eniten, toiseksi eniten kunnossapidossa, korjauksessa ja huollossa. Viiltosuojahansikkaiden käytöllä on saatu tehokkaasti viillot ja haavat vähenemään. Hanskoja pitäisi olla tarjolla monta kokoa ja mallia – ja jokaiseen erityistarpeeseen. Vaikka viiltosuojahansikkaat ovat kehittyneet kömpelöistä käsineistä ihoa nuoleviksi täsmätuotteiksi, on tuotekehittelyssä edelleen petrattavaa. Eräällä tehtaalla työsuojeluvaltuutettu on etsinyt turvallisuusmessuilta viiltosuojahansikasta, joka olisi myös vedenpitävä, mutta tuloksetta. Aina eivät suojaimet ja työtapojen muutokset auta, vaan ainoaksi turvakeinoksi jää äärettömän varovainen työskentely. Näin on esimerkiksi jalostuksen puolella, kuten Metsä Tissuella Mäntässä. Jalostuksen koneet ovat pieniä ja niissä paljon liikkuvia ja pyöriviä osia. Käsityötä tarvitaan, kun paperia viedään ryöminnällä läpi. Uusissa koneissa turvallisuutta parantavat päällevientihihnat. Vanhoihin koneisiin sellaisen asentaminen tulisi kuitenkin liian kalliiksi. 4 Etusormi puristui kippilaitteeseen Työntekijä Jälkikäsittelijä Pekka Peltomaa Työpaikka Stora Enson Oulun tehdas Tapaturma Aamuvuoron lopussa 18.5.2012 ”Aamuvuoron loppupuolella menin urkille tekemään hylsyjä. Kone on muutaman kerran litistänyt hylsyn kippilaitteen alle. Nyt katsoin, että ei hitto – litistyykö se taas! Ryhdyin pelastamaan hylsyä ja silloin oikean käden etusormi jäi puristuksiin kippilaitteen, hylsyn ja vierintätason väliin. Refleksinomaisesti tempaisin käden irti. Sinne meni sormenpää. Päällimmäinen tunne oli epäusko ja ääretön vitutus. Kesälomaan oli kaksi viikkoa... olisi voinut puuhastella ja kalastella. Sain ensiavun tehtaan terveysasemalla. Kylmää, särkylääkettä, puristusside ja kohoasento. Sitten taksilla sairaalaan ja operaatiopöydälle. Lääkäri jyrskäytti sormen poikki ensimmäisen nivelen yläpuolelta, tikkaili ja katsoi sitten, että olisihan tuossa tuota nakinpäätäkin ollut. Sormenpää oli meillä mukana. Totta kai sormenpään menetys harmittaa. Minut tunnetaan Lusa-Pekkana, tykkään vuolemisesta, mutta tynkä sormi vaikeuttaa puukon käyttöä. Alkuun sormi oli hellä ja tökkäysarka. Nyt pystyn käyttämään kättä lähes normaalisti, mutta kyllähän yhden nivelen puuttumisen huomaa. Otan kädellä erilaisen asennon, vasenkätisyys ja keskisormen käyttö ovat vahvistuneet. Tapaturmatutkinnassa todettiin, että vika oli koneessa. Hylsy ei saisi takaisin pamahtaessaan joutua kippilaitteen alle. Kone saatiinkin kunnostettua. Siihen tuli muoviliina, joka ohjaa hylsyjä. Mutta miksi se menee aina näin, että jotakin pitää tapahtua ennen kuin asioihin puututaan?” Asenteet muuttuneet Juttuun haastatellut työsuojeluvaltuutetut korostavat, että työntekijät ovat tietoisia riskeistä ja suhtautuvat työturvallisuusasioihin vakavasti. ”Vain” sormen vammautuminen ei ole pikkujuttu vaan vaikuttaa työhön, arkeen ja harrastamiseen. Joskus taustalla on huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä, mutta sitäkin useammin halu olla nopea ja tehokas. Entä työnantajan asenteet? Ne ovat hiljalleen muuttumassa niin, että enää ei etsitä syyllistä vaan syitä. Vakavamman onnettomuuden sattuessa tapaturmasta tehdään aina virallinen tapaturmatutkinta, johon osallistuvat työsuojelupiiri ja poliisi. Turvallisuusasioihin panostamisen myötä tehtailla on alettu kuitenkin tutkia turma kuin turma. Perusteellinen tutkinta kannattaa. Näin päästään kiinni turman juurisyyhyn, voidaan ottaa opiksi ja tehdä tarvittavia muutoksia. ? P Juttuun on haastateltu seuraavia työsuojeluvaltuutettuja: Markku Leinonen, Stora Enso Anjalankoski, MarjaLeena Kyrö, Metsä-Fibre Äänekoski, Lauri Santaniemi, Stora Enso Oulu, Ahti Koivu, Metsä Tissue Mänttä, Seppo Smolander, UPM Kaukas. ENSIAVUKSI Viillot ja haavat ? Tyrehdytä verenvuoto heti painamalla kädellä vuotokohtaa. ? Paineside heti, kun mahdollista. ? Viiltohaavassa paina reunat yhteen ennen sitomista. Venähdykset ja nyrjähdykset ? Kudoksiin vuotava veri aiheuttaa mustelman ja turvotusta. ? 3K auttaa: kompressio (puristus), kohoasento ja kylmä. Kylmäpakkaukseksi käy myös lumi muovipussissa. ? Jos nivel on sijoiltaan, sitä ei saa itse vetää paikalleen vaan lääkäri tekee sen. Ruhjoutumiset, leikkautumiset ? 3K ? Irtopalat kerätään talteen, pakataan puhtaaseen muovipussiin ja pannaan toiseen muovipussiin, jossa jäävettä. ? Kudoksia ei kannata pakata suoraan jäihin, koska kudos jäätyy. ? Jos loukkaantunut pääsee leikattavaksi 3 tunnissa, irronnut palanen saadaan pääsääntöisesti kiinnitettyä toimivaksi. Vinkit antoi ensiapuopettaja Jonna Lahikainen Etelä-Karjalan aikuisopistosta. ” Silloin oikean käden etusormi jäi puristuksiin.” ? "Vain" sormen vammautuminen ei ole pikkujuttu. Se vaikuttaa työhön, arkeen ja harrastamiseen. ?Pekka Nenosen sormi reagoi kylmään ja kuumaan ja on kipuherkkä koko loppuelämän. 10-15_pääjuttu.indd 14 22.8.2017 11.27.06
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com S ta ti iv i UUT UUS ! Planar 1 S3 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Planar 2 S3 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Sievi PLANAR Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvasja naulaanastumissuojalla. Tartu töihin uudella otteella! SIEVI_PLANAR_PAPERILIITTO_200213.indd 1 20.2.2013 15.03 16-17_Sievi.indd 16 21.2.2013 11:01:37
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com S ta ti iv i UUT UUS ! Planar 1 S3 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Planar 2 S3 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Sievi PLANAR Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvasja naulaanastumissuojalla. Tartu töihin uudella otteella! SIEVI_PLANAR_PAPERILIITTO_200213.indd 1 20.2.2013 15.03 16-17_Sievi.indd 17 21.2.2013 11:01:37
Paperiliitto 2/2013 18 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Esa Melametsä, Eija Valkonen Y ksi maailman suurimmista jenkkisylintereistä pyörii Billerudilla Valkeakoskella. Prosessinhoitaja Teuvo Formisto puhdistaa sylinteriä pitkällä karhunkielellä. Valmistumassa on ruskeaa kirjepaperia. Sylinteri kuuluu Tervasaareen vuonna 1986 pystytetylle PK7:lle. Sylinterin kuljetus Raumalta Valkeakoskelle oli aikoinaan pieni mediatapahtuma. Mustavalkoinen valokuvasuurennos jättisylinterin kuljetuksesta löytyy edelleen tehtaan toimiston seinältä. Merkittäviä hetkiä PK7:lla koettiin myös reilu vuosi sitten helmikuussa, kun ruotsalainen pakkauspaperivalmistaja Billerud solmi UPM:n kanssa aiesopimuksen kahden paperikoneen ostamisesta. Toinen niistä oli Tervasaaren PK7 ja toinen Pietarsaaren PK1. Jatkuvuuden tunnetta – Kun alkushokki oli pureksittu, alkoi näyttää siltä, että yrityskauppa oli hyvä ratkaisu koko paikkakunnan ja paperintekijöiden kannalta, tiivistää Billerudin Pietarsaaren tehtaan pääluottamusmies Pasi Manninen. – Pietarsaaren pakkauspaperituotanto on ollut niin pieni osa UPM:ää, että eivät ne olisi tänne suuria rahoja investoineet. Jatkuvuus on todennäköisempää tässä uudessa yhtiössä, joka on keskittynyt pakkauspapereiden tuottamiseen ja kokee sydämen asiakseen tämän bisneksen, Pasi Manninen perustelee. Kun tieto uudesta omistajasta tuli, tutkaili myös Eero Sillanpää taholSe pyörii sittenkin Billerud Finlandin ensimmäinen vuosi Suomessa on takana. Valkeakoskella ja Pietarsaaressa tuotanto on luonut uomansa UPM:n kainalossa. laan Valkeakoskella nettitietoja, minkälainen toimija Billerud oikein on. – Kun selvisi, että yritys on alallaan isoimmasta päästä, vahvistui käsitys, ettei paperikonetta ostettu lakkautettavaksi, vaan sillä halutaan tehdä paperia, Sillanpää kertoo. Hän toimii nyt Tervasaaressa billerudilaisten pääluottamusmiehenä. PK 7 on Billerudille paitsi uusi myös uusin paperikone. Hymyssä suin Tervasaaressa Sylinteri on putsattu ja Teuvo Formisto palaa valvomoon, ikkunan takana pyörii jenkki. – Hyvillä mielin tehdään töitä, uudesta työnantajasta on pelkkää positiivista sanottavaa. Työilmapiiri on parantunut, Formisto listaa. Eikä positiivista palautetta tule nyt vain siksi, että samaan aikaan toimittajan kanssa valvomossa ovat myös tehtaanjohtaja Tuomo Pappila ja Billerud Finlandin toimitusjohtaja Risto Hovi. He eivät kuule keskustelua. – Insinööreihinkin on aiempaa läheisempi yhteys. Aiemmin isomman firman osana oli olo, että olemme vain pelinappuloita, Formisto vertaa. Nyt massamies ja toimitusjohtaja juttelevat keskenään. Myös vuoromestari Juha Kinnunen on tyytyväinen, kun asiat voi pitää yksinkertaisina. Selittelyjen sijaan keskitytään tekemiseen. – Nyt on tilaisuus rakentaa tästä hyvä ja oikeudenmukainen työpaikka tälle porukalle. Mammutin varjosta Pääluottamusmies Eero Sillanpää kiteyttää siirtymisen Billerudille yhteen sanaan: onnenpotku. – Ihmiset kulkevat jo hymyssä suin. Aiemmin PK7:lla pelättiin aina kvartaalitulosta. Muutoksessa PK 5:n ja PK7:n varamies ja vuoromestari kuuluivat kauppaan. – Varamies lisää mukavuutta, ei tarvitse tulla vapailla töihin, joka vakanssille löytyy äijä, kiittää prosessimies Jarno Mäkiselkä. – Yrityskauppa oli hyvä ratkaisu koko paikkakunnan ja paperintekijöiden kannalta, toteaa Billerudin Pietarsaaren tehtaan pääluottamusmies Pasi Manninen. 18-21_billerud.indd 18 22.8.2017 11.31.48
Paperiliitto 2/2013 20 BILLERUDKORSNÄS ? Enso Gutzeitin kartonkikoneet käynnistyvät 1912. Ammattiosasto järjestäytyy samana vuonna. ? 4 400 työntekijää 13 maassa ? Kahdeksan tuotantoyksikköä, joista Ruotsissa Beetham, Frövi/Rockhammar, Gruvön, Gävle, Karlsborg ja Skärblacka sekä Suomessa Pietarsaari ja Tervasaari. BILLERUD FINLAND OY TERVASAARI, VALKEAKOSKI ? Tuotteet: voimapaperi, ruskea kirjepaperi ? Kapasiteetti: 100 000 tonnia/vuosi ? Henkilöstömäärä: 55 PIETARSAARI: ? Tuotteet: voimapaperi, säkkipaperi ? Kapasiteetti: 200 000 tonnia/vuosi ? Henkilöstömäärä: 100 Vuosi ilman tupakkaa Tiina Suomalainen n kulunut tasan vuosi siitä, kun Sirpa Tiainen poltti viimeisen tupakkansa. Yli 30 vuotta kestänyt tupakkaputki katkesi reseptilääkkeiden avulla, mutta suurimman työn teki oma pää. Sirpa oli kypsytellyt ajatusta jo pitkään. Nyt hän voi nostaa itselleen hattua: lopettamispäätös on pitänyt ja se piti myös vuosittaisella kolmen viikon Thaimaan lomalla. Sirpa ei sekuntiakaan kaivannut savuketta kruunaamaan nautintoa vaan siihen riittivät mainiosti meri, aurinko, ystävät, drinkit ja hyvä ruoka. – Mies totesi asian perään kyselleille tutuillekin, että ei Sirpa missään tupakkalakossa ole. Kyllä se on ihan lopettanut. Sirpan taktiikka tupakattomaan elämään on ollut edetä päivä kerrallaan. Hän ei asettanut itselleen suuria ehdottomia tavoitteita ja säästyi turhilta paineilta. – Tuntuu kuin en olisi koskaan polttanutkaan. Lihomista pelkääville tiedoksi, että vuoden savuttomuus ei ole Sirpalle tuonut lisäkiloja. – Ehdottomasti suosittelen kokeilemaan lopettamista. Mitään siinä ei menetä, vaikka ei heti onnistuisikaan. Ja kroppa kiittää. Kävelyja sauvakävelylenkeillään Sirpa huomaa, miten kevyesti henki kulkee ja jalka nousee. ? P MITÄ KROPASSA TAPAHTUU? ?1 vuoden kuluttua sepelvaltimotaudin riski on puolittunut ? 5 vuoden kuluttua sydänkohtauksen ja sydänkuoleman vaara on vähentynyt puoleen tupakoitsijaan verrattuna, riski sairastua sepelvaltimotautiin on laskenut tupakoimattoman tasolle ? 10 vuoden kuluttua keuhkosyövän riski on vähentynyt puoleen tupakoitsijaan verrattuna, sydänkohtauksen riski on laskenut samalle tasolle kuin jos ei olisi lainkaan tupakoinut Tupakka jää Imatralainen Sirpa Tiainen lopetti tupakoinnin maaliskuussa 2012. Olemme seuranneet, miten Sirpan elämä ilman tupakkaa sujuu. Sarja päättyy. – Saatiin paukkuja lisää. Enää ei PK7:lla ole tulipalokiire joka paikkaan, työntekijöiden ei tarvitse jäädä yhtä usein ylitöihin esimerkiksi sairaustapauksissa. Vaikka UPM:n aikaan koneilla oli yhteisiä vakansseja, oli PK 7:llä heistä krooninen pula, vahvistaa Sillanpää. – UPM on todella mammutti, ei tiedä, kuka mitäkin tekee. Billerudilla organisaatio on matala, Sillanpää kiteyttää. Organisaatio on suorastaan niin pieni, että se mahtuu yhteen valvomoon. Käyttöpäällikkö Mikko Laaksokin kiteyttää, miltä nyt tuntuu. – Ollaan kirkkaampien lamppujen alla. Tehtaanjohtaja Tuomo Pappila on arvioissaan varovaisempi. – Vaikka eri isäntä nyt onkin, edelleen on samat kilpailijat ja toimintaa on kehitettävä siinä mielessä jatkuvasti. Odottavalla kannalla Pietarsaaressa Pietarsaaren tehtaalla PK1:llä valmistetaan pakkaussäkkipaperia ja teollis-teknisiä tuotteita. Toimintojen eriytyminen UPM:n ja Billerudin välillä onnistui suunnitellulla tavalla ja aikataulussa. – Eriytyminen eteni suunnitelmien mukaan ja hyvin. Viimeinen napanuora entiseen omistajaan katkesi vuodenvaihteessa, kun palkanmaksu siirtyi UPM:ltä Billerudille, Pasi Manninen kertoo. Yrityskulttuurin muutosta on Mannisen mukaan vielä aikaista arvioida. – Olemme sen suhteen odottavalla kannalla. Töitä tehdään kuten ennenkin, pääluottamusmies Pasi Manninen vertaa. Se ero entiseen kuitenkin on, että uuden omistajan alaisuudessa töitä on riittänyt. – Jo viime syksynä oli enemmän ajettavaa kuin parina edellisenä syksynä, Manninen toteaa. Billerud on Pietarsaaressa UPM:n kuivatuskoneen kanssa saman katon alla. Seinä erottaa paperikoneen ja UPM:n kuivatuskoneen. Sopimukset paperilla Risto Hovi aloitti Billerud Finland Oy:n toimitusjohtajana tammikuun toisella viikolla. Hovin mukaan viime vuonna tapahtunut eriytyminen UPM:stä on tuotannon puolella tapahtunut odotetulla tavalla. Myös ” Jo viime syksynä oli enemmän ajettavaa kuin parina edellisenä syksynä.” pääluottamusmies Eero Sillanpää vahvistaa, että siirtyminen meni kivuttomasti läpi. Hovin edessä pöydällä on etusormen korkuinen musta kansio. Se sisältää kaikkia UPM:n ja Billerudin välisiä toimintoja koskevat sopimukset. Miten sopimukset toimivat käytännössä, sitä seuraa ohjausryhmä UPM–Billerud Steering Group. – Ei ole ilmennyt raja-aitoja, joista olisi haittaa. Yhteistoiminta on saatu sovittua sellaiselle tasolle, ettei se haittaa kummankaan yhtiön toimintaa, Hovi arvioi. Sillanpään mukaan saman katon alla toimiminen tarkoittaa sitä, että tuotannossa ollaan koko ajan kiinteässä yhteistyössä. Tiedetään, missä toisen vastuu loppuu ja mistä toisen alkaa. – Ja vastataan myös yhdessä siitä, että esimerkiksi vettä riittää kummallekin paperikoneelle. Pituusleikkurinhoitaja Juri Valkonen teippaa valmiin kirjekuoripaperirullan pään ja kiinnittää rullapassin. Kun rulla lähtee pakattavaksi, ei Valkonen enää mene perässä. Raja kahden yrityksen välillä menee tässä. Jatkosta vastaavat sopimuksen mukaisesti PK 5:n kanssa yhteisellä pakkauslinjalla UPM:n työntekijät. ? P ?? – Työilmapiiri on parantunut, Teuvo Formisto Valkeakosken Billerudilta kertoo. ? – Yrityskaupat tuntuivat aluksi epäilyttävältä, mutta mitään erityisempää ei sitten ilmennyt, sanoo Juha Saikkonen Valkeakoskelta. – Luottavaisena nyt teen töitä ja uskon työpaikan säilymiseen, luonnehtii Juri Valkonen Billerudin Valkeakosken P7:n pituusleikkurilla. 18-21_billerud.indd 20 22.8.2017 11.31.48
Paperiliitto 2/2013 21 Liikkumaan: 9.–14.6.2013, 20.–25.5.2013 Liikkumaan: 7.–12.4.2012 Liikkumaan: 6.–11.5.2013 Painonhallinta: 21.–26.4.2013 Painonhallinta: 13.–18.5.2013 Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry järjestää työttömien 1.askel-hyvinvointijaksoja yhdessä Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n kanssa. 1.askel-hyvinvointijaksojen omavastuuhinta: 150 €/aikuinen/pääjakso/5 vrk 60 €/aikuinen/seurantajakso/2 vrk www.tatsi.org Kaikki jaksot ovat ryhmämuotoisia täysihoitojaksoja, jotka sisältävät majoituksen, ateriat sekä 1.askel-ohjelman. Lisäksi maksettavaksi jäävät matkakustannukset. 18-21_billerud.indd 21 22.8.2017 11.31.49
Paperiliitto 2/2013 22 Ku va nk äs itt el y R ei m a Ka ng as Päivi Ketolainen on seurannut työssään monia tehtaiden ja paperikoneiden sulkemisia. 22-23_Ketolainen.indd 22 22.8.2017 11.34.49
23 Paperiliitto ?/???? Tehtaan sydän pysähtyy Ilkka Palmu P äivi Ketolainen muistelee työhuoneessaan lapsuutensa automatkaa läpi Punkaharjun kansallismaisemien. Valtiohotellin risteykseen oli istutettu kuusentaimista teksti Metsä on Suomen tuki. Istutus oli taidokas, mutta pitääkö teksti enää paikkaansa? Tästä kysymyksestä Ketolainen kirjoitti 200-sivuista romaania nimeltä Paperimiehet. Aihe kiinnostaa muutenkin kuin taiteellisessa mielessä. 50-vuotias freelancertoimittaja elää Jämsässä, joka kuihtuisi käsiin ilman paperitehtaita. Mitä sitten tapahtuisi? Pitäisikö muuttaa pois? Pelko on sama jokaisella paperipaikkakunnalla. Kuolema pelastuksen jälkeen Paperimiehet -kirjan tapahtumat alkavat 2000-luvun alusta, jolloin pomot heräävät todellisuuteen. Kysyntä hiipuu, mutta mitä tehdä? Paperimiehet spekuloivat vailla tietoa. Kun yyteet lopulta tulevat, kukaan ei ylläty. Tehdas on nimeltään Paperiyhtymä: ainoa kunnollinen työpaikka 10 000 asukkaan Koivukoskella. Kolme PK:ta, joista yksi uudehko tarrakone. Ikään kuin sana uudehko jotakin tarkoittaisi. Ketolainen tietää aiheensa. Hän on tehnyt riittävästi yt-juttuja Jämsänjokilaaksosta, Äänekoskelta, Mäntästä, Kemijärveltä ja erityisesti Jyväskylästä Kankaan paperitehtaalta. – Ensin yyteet ja toivottomuus. Sitten riehakkuus, kun kansainvälinen jätti ostaa tehtaan. Sitten puoli vuotta töitä, ja tehdas lopetetaan. Tehtaan sydänkäyrä päättyy kuolemaan. Mummo miehen vaatteissa Ketolainen maustaa puheitaan ja kirjoituksiaan yleensä vain lievillä voimasanoilla. Hän pukeutuu hillitysti, ei häpeää kutoa sukkaa tai olla muutenkin 50-vuotias mummo. Kirjassa on toinen ääni kellossa. Jämsäläinen Päivi Ketolainen kirjoitti romaanin paperimiehen tunteista. Kolmen lapsen isoäiti heittäytyy paperimieheksi, joka juo viinaa, istuu kopissa ja lukee pornolehtiä. Se on kuulemma mukavaa. – Mistä ne puhuvat koko yön? No, kohta saan lukijoilta palautetta, olenko yhtään jäljillä. Tehtävä ei ole mahdoton. Ketolaisen aviomies on ollut tehtaalla konttorissa yli 30 vuotta, puolet naapureista on paperimiehiä ja koko kaupunki täynnä kavereita, jotka eivät lupaa mitään ennen kuin tietävät mitä vuoroa tekevät. Erityisesti aviomies ja tuttu paPÄIVI KETOLAINEN 50-vuotias jämsäläinen freelancertoimittaja, YTM. Päätoimeksiantajat Paperiliitto-lehti, Kotimaa, Jämsän Seutu ja KeskiSuomen Viikko Mieleenpainunein juttu Paperiliittolehteen, 7/2011: Reportaasi Karjalan Kontupohjan tehtaasta. Kuin aikamatka 1950-luvun Suomeen, jossa tehdas omistaa koko kaupungin. Kotoisin Karjalasta Kesälahdelta Naimisissa toista kertaa. 3 omaa lasta, 2 yhteistä ja 2 miehen. Arvot: usko, toivo ja rakkaus. Asuu omakotitalossa ihanan joen rannalla, joka vielä 30 vuotta sitten oli tehtaan haiseva likaviemäri. Esikoisromaani Paperimiehet. Aikaisemmat kirjat: Iloinen huopakirja 2010. Päivi Ketolaisen romaani Paperimiehet julkistetaan Jyväskylän Kirjamessuilla 23.–24.3. Messuosaston numero on C230. Keskustelua kirjan teemoista käydään C-hallin lavalla lauantaina kello 12.30. Haastattelussa Ketolaisen lisäksi Paperiliiton entinen puheenjohtaja Jouko Ahonen sekä lakkautetun Kankaan paperitehtaan luottamushenkilöitä. Paperimiehet -kirjan messutarjous on 25 euroa. Kirjakaupoista kirja on saatavilla viikolla 13. PAPERIMIEHET PÄIVIN MIELESTÄ Mies Aito Rehellinen Hyvin koulutettu Solidaarinen (vanhat paperimiehet) Hyvännäköinen (nuoret paperimiehet) PAPERIMIEHET STEREOTYPIAT Mies Demari Sovinisti Keski-ikäinen Penkkiurheilija Päivi Ketolainen kirjoitti paperimiehistä. Päivi Ketolainen kirjoitti kirjan paperitehtaasta kuoleman kielissä. Yhtäkkiä tapahtuu jotakin odottamatonta. Toivo herää. perimies ovat auttaneet Ketolaista miesten maailmaan. He tietävät, mikä voi olla tehtaalla totta. Ystävyys ylittää yt-pöydän Paperimiehet kertoo 50-luvun taitteessa syntyneiden Kalevin ja Taiston tarinan. Koulutie kulkee pienviljelijäperheistä tehtaalle samaa latua, kunnes Kalevi hyppää herrahissiin. Taisto palaa ammattikoulusta tehtaalle, lähtee ammattiyhdistykseen ja päätyy pääluottamusmieheksi. Kun Kalevi palaa maailmalta tehdasta johtamaan, vanhat ystävät löytävät toisensa eri puolelta yt-pöytää. Siinä menee hermot. Lopulta miehet tajuavat, että heidän pitäisi istua samalla puolella pöytää. Ennen sitä roikutaan löysässä hirressä, mutta killuttelu ei pääty itsetuhoon. Lopussa häämöttää toivo. – Tarinani alkaa metsien keskeltä, mutta se ei lopu. Miksi pitäisi? Onko meillä varaa päästää Suomesta se tietotaito pois, miten metsästä saadaan leipää? Ketolainen haihattelee. Hän ei ole tehnyt riittävästi taustatyötä globaalin markkinatalouden vaatimuksista, kun tällaisia kyselee. Mennä nyt kirjoittamaan 2010-luvulla kirja, jossa Metsä on Suomen tuki edelleen! Ei hän edes tiedä, onko se teksti enää siellä Punkaharjun rinteessä. Vaikka voihan se olla. Hmm. Nyt tehdään niin, että otetaan kaninloikka, ja mennään katsomaan, ja jos se on siellä, niin sitten meillä on vielä toivoa, okei? On se. Metsäntutkimuslaitoksen työntekijät leikkaavat edelleen Punkaharjun 40-senttiset pihtakuuset pörheiksi ja tasaisiksi joka vuosi. He tietävät, että ilman hoitamista teksti lakkaisi näkymästä muutamassa vuodessa, ja sitten olisi vain rumaa pöheikköä. P ” Tarinani alkaa metsien keskeltä, mutta se ei lopu. Miksi pitäisi?” Ilkka Palmu Ku va nk äs itt el y R ei m a Ka ng as 123rf 22-23_Ketolainen.indd 23 22.8.2017 11.34.49
Paperiliitto 2/2013 24 Stora Enso sulkee kaksi konetta Ruotsissa Maailman paperi Maailman paperi Stora Enso Stora Enson työmaa seisoi Uruguayssa Stora Enso rakennuttaa Uruguayhin 1,3 miljoonan tonnin vuosituotannon sellutehdasta. Tammikuussa rakennusmies kuoli pudottuaan telineiltä tällä 4000 työläisen työmaalla. Uruguaylaisen sanomalehti El Paisin mukaan maan työministeri kertoi, että työntekijöillä ei ollut suojavarusteita. Risi News kertoo, että tämä Uruguayn historian suurin rakennushanke seisoi kaksi työpäivää ja El Pais kirjoittaa työntekijöiden vallanneen työmaan. Stora Enson Ruotsin tiedotuspäällikkö Jonas Nordlund kommentoi Dalarnas Tidningarille, että Uruguayn sanomalehdillä oli vääriä tietoja. Kenenkään ei hänen mukaansa anneta työskennellä ilman suojavarusteita. Uutta rahaa Kontupohjaan Kontupohjassa Venäjän Kar ja lassa sijaitseva Kondopogan paperitehdas on vaikeuksissa. Vuonna 1922 avattu tehdas on Venäjän suurin paperin tuottaja. Joulukuussa yhtiö ilmoitti lomauttavansa ilman takarajaa 2 400 ihmistä, noin 40 % työntekijöistään. Syynä oli syvä velkaantuminen ja paperin kysynnän väheneminen, myös vientimarkkinoilla Suomessa. Helmikuun alussa toimi vain yksi seitsemästä paperikoneesta. Karjalan kuvernööri Alexandr Hudilainen kertoi helmikuussa, että tehdasta ei suljeta. Uudeksi rahoittajaksi ryhtyy Bank Sankt-Peterburg. Tuotantoa siirrettäneen paperista selluun. Googlea syytetään viherpesusta Hakukonejätti Google käynnisti vuoden alusta Paperless 2013 -kampanjan. Graa? sen teollisuuden ketjua edustava Two Sides -hanke toteaa Googlen unohtavan omat ympäristövaikutuksensa. Hankkeen mukaan Google käyttää vuodessa sähköä 2,3 miljardia megawattituntia, ja laitteiden jätteet ovat ympäristöongelma. Two Sides toteaa paperin olevan ympäristöystävällisempää kuin sähköiset tiedostot, jos paperin lukee usea ihminen. Se muistutti myös, että USA:ssa puuta kasvaa enemmän kuin hakataan. Heikki Jokinen H ylten tehtaiden PM2 on käyn nistetty vuon na 1974 ja tuot taa sanomalehtipaperia 205 000 tonnia vuodes sa. Kvarnsvedens Brukin vuonna 1988 käynnistetyn PM11:n vuosituotanto on 270 000 tonnia. Koneiden tuotanto vas taa 3,4 prosenttia Euroopan sanomalehtipaperin tuo tannosta. Kvarnsvedenistä katoaa 175 työpaikkaa ja Hyltestä sata. Aiemmin siellä on jo ilmoitettu PM1:n alasajosta ja nyt menee kakkoskone kin. Stora Enso laskee sääs töikseen 54 miljoonaa eu roa vuodessa. Yhtiö keskittää asiakaspalvelun Samalla Stora Enso kertoi keskittävänsä jatkossa asia kaspalvelunsa viiteen kes kukseen Suomeen, Ruot siin, Saksaan, Belgiaan ja IsoonBritanniaan nykyi sen seitsemän sijasta. Göte borgiin avataan Euroopan ulkopuolisiin alueisiin kes kittyvä logistiikan palvelu keskus. Stora Enson Ruotsin tie dotuspäällikkö Jonas Nordlund tunnustaa Papernet. se:lle, että Hylten tehdas oli kannattava ja tehokas yk sikkö. Kvarnsvedens Brukin koneen olisi voinut muun taa muuhun tuotantoon. – Kun analysoimme mahdollisuuksiamme Printing and Reading yksikössä, tulimme siihen tulokseen, että Hylte on yk si niistä yksiköistä, joissa meidän tulee suunnitella lisää tuotannon leik kauksia. Takana on luonnollisesti monta syytä, ku ten kustannusta so. Mutta pääsyy on paperi markkinoiden raju lasku. Pappersammattilii ton pääekonomisti Christer Larsson sanoo Dagens Ar bete lehdelle pelkäävänsä uusia leikkauksia. Hän on kuitenkin toiveikas: – Ehkä paine helpottaa nyt kun Stora Enso on teh nyt alasajonsa. Suomi ja Ruotsi käsi kädessä Ammattiliitto Pap persilla on 15 000 työssä olevaa jä sentä järjestäyty misasteen ollessa 99 prosenttia. Ruotsin 39 pa peritehdasta tuottivat vuonna 2011 yhteensä 2,1 miljoonaa tonnia sanoma lehtipaperia. Siinä oli sama noin kah den prosentin lasku edel lisvuoteen kuin Euroopan koko paperinkulutuksessa. Suomessa paperin ja kar tongin tuotanto laski neljä prosenttia. Kaikkiaan Ruotsi tuot ti 11,3 miljoonaa tonnia pa peria sekä kartonkia ja 11,9 miljoonaa tonnia sellua. Suomessa paperia ja kar tonkia valmistettiin vuonna 2011 yhteensä 11,3 miljoo naa tonnia. Stora Enso on liikevaih doltaan Ruotsin toiseksi suurin metsäteollisuusyri tys. Yhtiö kertoo, että sillä on 6 200 työntekijää Ruot sissa, 400 vähemmän kuin Suomessa.? P Helmikuun alussa Stora Enso ilmoitti sulkevansa sanomalehtipaperia tekevän koneen sekä Hylten että Kvarnvedens Brukin tehtaillaan. Hylten tehdas oli kannattava ja tehokas yksikkö. Hylten Kvarnsvedens Stora Enso aikoo sulkea Kvarnsvedens Brukin paperikoneen. Aleksanteri Zabadovin työskenteli Kontupohjan tehtaalla 2011. 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 24 22.8.2017 11.36.20
Kun Melvin nukkuu päiväunia, Matilda ehtii puuhailla kahdestaan isän kanssa. Mika Böling on onnellinen isä. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Sara Bondegård asten syntymän myötä elämän tar koitus on kiteytynyt. En tarkoita, et teikö meillä olisi puolisoni Malinin kanssa ollut mukavaa kahdes taankin, mutta nyt arki on jotenkin eri tyisen mukavaa. Vaikka työn ja kotiar jen rumba käy joskus rankaksi, muistu tan itseäni aina siitä, mitä kaikkea olen saanut. 3,5vuotias Matilda on pirteä pikku neiti, joka rakastaa leikkimistä, ja 7 kuu kautta vanha Melvinvauva jokeltelee ja osaa jo kääntyä selältä mahalleen. Olin Matildan kanssa puoli vuotta hoitovapaalla Malinin mentyä töihin. Se oli aivan mahtava kokemus, ja saman ai on tehdä nyt Melvinin kanssa. Hoitova paalla ollessa pääsee seuraamaan lapsen kasvua ja kehitystä paraatipaikalta. Olen luonteeltani rauhallinen ja kilt ti ja sellainen olen myös isänä. Tiukkana olo ja rajojen vetäminen on minulle jos kus hieman haasteellista. Kolmivuorotyö antaa päivätyötä enemmän mahdollisuuksia osallistua perheen arkeen, pääsen usein nukutta maan Melviniä ja luistelemaan Matildan kanssa. Malinkin voi ottaa vähän omaa aikaa. Jaamme lastenhoidon puoliksi – paitsi, että Malin hoitaa enemmän yöhe räämisiä viikolla, kun minä olen töissä. Viihdymme kotona ja vietämme hy vin perhekeskeistä elämää. Emme haa veile suurista elämyksistä tai ulkomaan matkoista. Parasta on yksinkertainen ar ki: herätä aamulla ja syötellä lapsia, ul koilla, levätä, leikkiä. Viikon paras hetki on perjantai, kun viikon työt ovat takana ja pääsee läm mittämään saunaa. Asumme pienes sä punaisessa puutalossa, jonka pihalle rakensimme viime kesänä pihasaunan. Siellä kun lauteilla istuu, niin pää tyhje nee kaikesta turhasta.? P Matildan ja Melvinin isä ei vaihtaisi mitään pois. Ihanaa olla isä Paperiliitto 2/2013 25 Parasta elämässä Sarjassa lukijat kerto vat itsestään. Mika Böling, 33, työskentelee liimakoneen hoitajana Stora Enso Packa kingilla Kristiinankaupungissa. Parasta on yksin kertainen arki. 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 25 22.8.2017 11.36.21
Paperiliitto 2/2013 ?? Tapahtumia Valkeakosken osastot 45, 59 ja 70 Talvipäivä: Osastot järjestävät yhdessä jäsenistölleen Talvipäivän Hakapirtillä 24.3. klo 10–14. Ohjelmassa: – lapsille hiihtokilpailun (säävaraus) – hevosratsastusta – moottorikelkan kyytiä – makkaranpaistoa – pilkkikilpailu (sarjat: nuoret alle 16 v ja yleinen) – paikalla myös paloauto (ellei ole hälytysajossa) Tervetuloa mukaan koko perheen voimin viettämään mukavaa ulkoilupäivää! Valkeakosken osasto 70 Teatteriretki: Osasto järjestää teatteriretken jäsenilleen 4.5. klo 14.00 Musiikkiteatteri Palatsissa esitettävään Finnhitz-showhun. Lippuja on rajoitettu määrä, lipun hinta on 10 euroa, max 2 lippua/jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta tai soittamalla Markku Salokivi 040 731 0197 tai Jorma Pirttilä 0400 943 104. Kajaanin osasto 51 Pilkkikilpailut: Kattilajärvellä la 23.3. Kilpailukeskus on Vaparilla ja kilpailuaika klo 9–12. Sarjat: miehet, naiset, perhesarja ja suurin kala. Ilmoittautuminen kilpailupaikalla klo 8 jälkeen. Ilmianna kaksoset Etsintäkuulutus: Tunnetko kaksoset tai oletko kaksonen, jonka kaksosveli tai –sisko on Paperiliiton jäsen? Ehkä työskentelette samalla työpaikalla? Harvinaista, mutta totta. Anna vinkki, niin Paperiliitto-lehti voi tehdä jutun. Lähetä yhteystietosi osoitteella tiedotus@paperiliitto.? tai soita 010 289 7703/Eeva Eloranta-Jokela. M inulle ammattiyhdistysliike oli työ ja läheinen harrastus. Sain Toverien tuella mahdollisuuden toimia ideologiani ja tavoitteideni toteuttamiseksi pääluottamusmiehenä Inkeroisissa ja hallinnon jäsenenä Paperiliitossa parikymmentä vuotta. Paperiliitto oli toinen kotini, jossa rehdin toverijoukon mukana sain tehdä parhaani paperityöläisten työja elinehtojen parantamiseksi. Liiton toimistossa oli henkilökunta, ihmiset, jotka vuosien kuluessa voi kokea Ystäviksi, todellisiksi Tovereiksi. T ämä kaikki oli kuitenkin pois minun elämästäni todellisessa, oikeassa kodissa, pois läsnäolosta rakastavan vaimon, lasten, perheen parissa. Koti ja lapset olivat pääasiassa Kaarinan hoidossa ja vastuulla. Kaarina kantoi vastuunsa huolella ja valittamatta. Siihen kotiin oli aina hyvä palata ja siellä oli hyvä olla. Kaarina oli minun tukeni ja selkärankani. Ilman hänen pyyteetöntä asennettaan ja vankkumatonta tukeaan ei olisi ollut mahdollista paneutua yhteisten asioiden hoitoon muista huolista vapaana ja täydellä panoksella. Sen aikainen Toverijoukko on harventunut ja muistotkin hämärtyvät historian havinassa. Kiitokset ja huoMinun Kaarinani muistolle Tämä muistokirjoitus on kunnianosoitus edesmenneelle puolisolle ja kaikille samankaltaisen elämäntyön tehneille naisille. Kalastus oli Kaarinalle rakas harrastus. mionosoitukset on jaettu sääntöjen ja määräysten mukaisesti itse kullekin muodollisen asemansa ja toimintahistoriansa mukaan. N äiden huomionosoitusten ulkopuolelle on jäänyt suuri joukko puolisoita ja äitejä, jotka taustalla näkymättömällä ja arvokkaalla osallistumisellaan puolisonsa tietä tasoittivat. Minun vaimonikin kuului tähän joukkoon omalla korvaamattomalla tavallaan, uupumattoman työnsä uhraukset palkintonaan. Jokainen meistä on jättänyt omat jälkensä. Mikäli minun jäljiltäni löytyy jotain paperityöläisten kannalta positiivista, haluan tässä yhteydessä ikään kuin avoimella kirjeellä todeta, että suurin osa siitä on edesmenneen vaimoni ansiota. Siinä tapauksessa, että toimintani tuloksista on vaikea löytää myönteistä, haluan korostaa, että ilman Kaarinan tukea asiat olisivat menneet vielä huonommin. Haluan sanoa, että edellä todettu on minun kiitokseni ja kunnianosoitukseni Kaarinalleni ja toivon, että Vaimo nikin kuului tähän joukkoon omalla korvaamattomalla tavallaan. Kaarina ja Veikko Kultanen. 123rf Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-31_hiomo_1-4.indd 26 22.8.2017 11.38.22
Paperiliitto 2/2013 ?? KEVÄTKOKOUKSET 2013 Pirkanmaan piiri: Nokian os. 2 , ke 10.4. klo 16.15, Nokian Kerhola Ruoveden os. 76 , la 16.3. klo 11.00, Palvelutalo Honkalan takkahuone, Honkalantie 7 Etelä-Suomen piiri: Loviisan os. 39 , su 21.4. klo 15.00, Safcafeen tilat, Länsikaari 1 Lohjan os. 47 , ke 10.4. klo 17.30, Lusp, kokoushuone Tervakoski os. 54 , ti 16.4. klo 17.30, paloasema Kymen piiri: Pyhtään os. 32 , la 13.4. klo 15.00, tehtaan ruokala Saimaan piiri: Simpeleen os. 25 , to 4.4. klo 16.00, Työväentalo Lauritsala os. 44 , ke 17.4. klo 17.00, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180 Keski-Suomen piiri: Jyväskylän os. 12 , ti 9.4. klo 18.00, Scandic-hotelli. Käsitellään osaston mahdollista lopettamista. Äänekosken os. 13 , ke 10.4. klo.17.00, Majakka, Torikatu 6 Kaipolan os. 80 , ti 26.3. klo 17.00, Ahjonsali, Jämsä Pohjois-Karjalan piiri: Juankosken os. 57 , pe 26.4. klo 16.00, Ruukin kievari Uimaharjun os. 88 , ma 25.3. klo:18.00, Tuuletar, Uimaharju Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren os. 52 , ma 29.4. klo 18.00, TT-halli Kokoukset Veikko Kultasen kotialbumi Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen K esällä 2011 imatralainen Pauli Varis ajatteli, että jotain tarttis tehdä. Tuore it-insinööri oli ollut puoli vuotta työttömänä, eivätkä eri puolille maata lähetetyt työhakemukset tuottaneet tulosta. Koska sohvalla makaaminen ei Varista houkuttanut, hän päätti vaihtaa alaa. – Isoveli oli opiskellut paperiprosessinhoitajaksi, päässyt hyvin töihin ja viihtynyt. Niinpä Varis haki opiskelemaan prosessiteollisuutta paperiteollisuuden koulutusohjelmaan EteläKarjalan ammattiopistoon. Vaikka Varis on kolmekymppisenä reippaasti vanhempi kuin opiskelukaverinsa, uuden opiskeluun houkutti se, että koulunpenkillä ei tarvitsisi istua täyttä kolmea vuotta. Aiemmista opinnoista tulee hyväksilukuja, ja syksyllä 2011 opintonsa aloittanut Varis valmistuu prosessinhoitajaksi jo tänä keväänä. Kesätyöstä potkua Paperialan opintoihin ei ole ollut tunkua, niin huonoja ovat viime vuosien uutiset olleet. Opiskelijoiden vähyyden vuoksi Etelä-Karjalan ammattiopiston Imatran toimipisteessä on yhdistelty luokkia. Variksen luokalla on sekä toisen että kolmannen vuoden opiskelijoita. Yhteensä heitä on 15. Tekijöitä tarvitaan kuitenkin myös jatkossa. Heti ensimmäisenä kesänä Varis pääsi kesätöihin pituusleikkurin apulaiseksi kartonkikone neloselle Stora Enson Kaukopään tehtaalle, ja toiveissa on, että ensi kesän duunipaikka irtoaisi samalta tehtaalta. – Kaikki on tapahtunut hurjan nopeasti. Ensimmäisenä vuonna opiskelin ykkösja kakkosvuoden asioita ja sitten olikin vuorossa jo kesätyö. Kyllä siinä jonkin aikaa meni totutellessa ja laitteisiin ja turva-asioihin tutustuessa. Vaikka työ oli haastavaa, se oli myös mukavaa ja viihdyin hyvin. Ensimmäisen työssäoppimisjakson Varis suoritti Kaukopäässä kartonki ykkösellä. Työharjoittelu sujui Variksen mielestä jo jouhevammin kuin kesätyö. – Tuli sellaisia ahaa-elämyksiä, että ai niin – tämähän me opittiin tunnilla. Teoriaa ja käytäntöä Parhaillaan Variksella on menossa teoriajakso. Luokassa päntätään muun muassa massojen ja vesien käsittelyä sekä paperin ja kartongin valmistusta, leikkausta ja pakkausta. Alkuvuoden rutistus, opinnäyte, on valmis. Varis teki omansa pituusleikkurista. Materiaalia hän keräsi työssäoppimisjaksolla Pian alkaa toinen työharjoittelurupeama. Varis suuntaa taas Kaukopäälle kartonki ykköselle ja odottelee opettavaisia päiviä. – Märässä päässä tarvitsee syvempää tietoa. Siellä ei pelkällä yleistiedolla pärjää. P xxx Matkalla paperimieheksi Palsta seuraa prosessinhoitajaksi valmistuvan Pauli Variksen elämää. Ahaa-elämyksiä PAULI VARIS Ikä: 30 Asuinpaikka: Imatra Perhesuhteet: Sinkku Harrastukset: Liikunta, play station, auton ruuvailu, tietokoneen kanssa kikkailu, musiikki ja le? at. Kalastus oli Kaarinalle rakas harrastus. se on samalla meidän kaikkien huomionosoitus kaikille samankaltaisen elämäntyön tehneille äideille ja puolisoille. V aimoni oli taistelija, joka sitkeästi taisteli loppuun asti. Minun kunniatehtäväni oli taistella hänen rinnallaan, hoivaten ja hellien. Hänet vietiin taistelustamme huolimatta pois viereltäni. Ajatuksissani ja mielessäni hänellä on oma pysyvä paikkansa elämäni loppuun asti. Onnellisten hetkiemme muistot kantavat ja kannustavat. Veikko Kultanen Inkeroinen Pauli Varis on viihtynyt koulunpenkillä. 26-31_hiomo_1-4.indd 27 22.8.2017 11.38.22
Paperiliitto 2/2013 ?? Hyvä henki, hyvä bändi Salibandyturnaus keräsi peliporukat Äänekoskelle. Pytty lähti Uimaharjulle. Teksti Päivi Ketolainen Kuvat Keijo Kainu, Mika Savolainen V iideltä ylös ja puoli seitsemältä tien päälle. Varhaisella aikataululla lähtivät Inkeroisten pojat Paperiliiton salibandyturnaukseen Äänekoskelle helmikuun ensimmäisenä lauantaiaamuna. Aivot, nopeus ja kunto. Nämä ovat pelaajien mukaan tämän bändipelin oleelliset peruspalikat. Säännöt sinällään ovat yksinkertaiset, ja ne on helppo oppia. – Jaa-a. Voisiko sanoa, että tämä vähän kuin neitilätkää, vitsailivat Inkeroisten miehet pukukopissa. Nimenomaan Äänekosken turnausta varten kasatun joukkueen kapteenina toimi Lasse Sankala. Hän kertoi, että paperiosasto 15:n joukkue on urheiluhenkistä porukkaa. Jalkapallo ja jääkiekko ovat suosikkipelejä, mutta sählyäkin pelaillaan vapaa-ajalla. – Hyvä henki, hyvä bändi. Urheiluhengessä saatiin joukkue kokoon ja lähdettiin ottamaan mittaa muista paperintekijöistä. Poika ruokalan kaapissa Kahdeksan joukkueen tavoittelema voittopytty lähti tällä kertaa Uimaharjulle. – Voittoa läksimme hakemaan, sillä viime vuoden pronssi jäi vähän kaivelemaan, paljasti Uimaharjun joukkueen kapteeni Riku Vuori. Jännitys säilyi turnauksessa viime hetkiin asti, sillä ? naali Imatraa vastaan päättyi tasapeliin. Loppuratkaisu syntyi vasta rangaistuslaukauskilpailussa, jossa uimaharjulaiset pesivät viime vuoden voittajajoukkueen. Uimaharjun Antti Räty ja Mikko Nevalainen upottivat reikäpallon Imatran verkkoon kahdesti. Riku Vuoren mukaan pokaalia ihaillaan ensin jonkin aikaa valvomossa. – Sen jälkeen se sijoitetaan ruokalan palkintokaappiin. Vuoden kuluttua pokaali lähtee taas tien päälle. Se reissaa Mänttään, missä siitä seuraavan kerran taistellaan. Toimisto jäi hännille Myös liiton palkkasihteeri Markku Lihavaisen otsalla pukkaili hiki. Aamun alkajaisiksi toimiston joukkue otteli Imatraa vastaan. – Nolla-kolme hävittiin. Vaikka pelitapahtumat olivat tasaiset, meillä maalinteko ontui, hän selitti. Ihan kylmiltään Lihavainen ei kentälle sännännyt. Hän kertoo harjoittelevansa pari kertaa viikossa kaveriporukassa. – Tällä joukolla emme ole pelanneet aikaisemmin yhteen. Paperiliiton kolmatta kertaa pidettyä salibandyturnausta saa sanoa jo perinteeksi. – Idea turnauksesta tuli jäsenistöltä, mikä on hyvä asia, kertoo Lihavainen. Helsingin porukalle jäi tällä kertaa peränpitäjän rooli, kun koneiden ääressä puurtavat liittolaiset päihittivät toimistoväen. Liikuntaa ja kulttuuria Liitossa on huomattu, että urheilu ja reipas kilpailuhenki saavat PaperiliiSaunan lauteilla on helppo kysyä työhön ja liiton toimintaankin liittyviä asioita. Uimaharju voitti mestaruuden. Edessä Mikko Nevalainen, toinen rivi: Teemu Wallius (vas.), Jukka Haakana, Henri Vänskä, Riku Vuori ja Tatu Romppanen. Takarivi: Timo Turunen,Antti Matilainen,Olli Tahvanainen, Antti Räty ja Pekka Penttinen. Myös liiton palkkasihteeri Markotsalla pukkaili hiki. Aamun alkajaisiksi toimiston joukkue otteli Imatraa vastaan. – Nolla-kolme hävittiin. Vaikka pelitapahtumat olivat tasaiset, meillä maalinteko ontui, hän selitti. neet aikaisemmin yhteen. Paperiliiton kolmatta kertaa pidettyä salibandyturnausta saa sanoa jo perinteeksi. – Idea turnauksesta tuli jäsenistöltä, mikä on hyvä asia, kertoo Lihavainen. Helsingin porukalle jäi tällä kertaa peränpiMenoa Äänekosken malliin. Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-31_hiomo_1-4.indd 28 22.8.2017 11.38.22
Paperiliitto 2/2013 ?? ton miehet liikkeelle. Salibandyn lisäksi yhteisiä kokoontumisia järjestetään jalkapallon, kaukalopallon ja keilailun merkeissä. Mutta muutakin kimppakivaa on keksitty. Moottoriurheilun puolella motoristitapaamiset ovat suosittuja. Viimekesäinen karaoketapahtuma Jämsässä osoitti, että kulttuuriakin kaivataan. Naisiakaan ei ole unohdettu. Ladyt Laukaassa -hyvinvointitapahtuma keräsi runsaasti osallistujia viime syksynä Laukaan Peurunkaan. Lihavainen perustelee tapahtumia selkeällä tilauksella. – Tällaisiin tapahtumiin tulee mukaan nuoria ihmisiä sekä sellaista porukkaa, joka ei osallistu tyypillisesti ammattiosastojen vaikuttamistoimintaan. Hän uskoo, että harrastetapahtumien kautta ihmiset rohkaistuvat tulemaan mukaan myös osastojen ayrientoihin. Tällä kertaa jälkipelit pelattiin Jyväskylässä. – Saunan lauteilla on helppo kysyä työhön ja liiton toimintaankin liittyviä asioita, vastasi Markku Lihavainen kysymykseen jälkipelien merkityksestä. P Imatra vastaan liiton toimisto. Jämsä vastaan Äänekosken osasto 77. SALIBANDYTURNAUKSEN TULOKSET: 1. Uimaharju 2. Imatra 3. Jämsä 4. Äänekoski os. 77 5. Inkeroinen 6. Mänttä 7. Äänekoski os. 13 8. Helsinki 26-31_hiomo_1-4.indd 29 22.8.2017 11.38.22
?? Paperiliitto 2/2013 Kunnianosoituksia paperityöntekijöille Inkeroisten ammattiosasto täytti 100 vuotta vuonna 2007 ja teetti sen kunniaksi historiikin. Teksti Eeva Eloranta-Jokela P annaan pystyyn keräys ja pystytetään paperityöntekijöille patsas. Osa piti ammattiosaston ajatusta pähkähulluna, mutta niin vaan moni kiersi osaston toimeksiannosta ovelta ovelle keräämässä varoja patsaan pystyttämiseksi. Lahjoituksia haalittiin useilta tahoilta niin, että patsas lopulta aivan aikataulun mukaan saatiin pystytettyä. Patsashankkeen tarina on ehkä yksi omintakeisimmista asioista paperiammattiosaston menneisyydessä. Patsas on myös jotakin, minkä jokainen Kouvolan Inkeroisten taajamaan saapuva näkee. Paikallinen tukija Teoksen Kosken kansan kannattelija – Sata vuotta Paperiliiton Inkeroisten osaston toimintaa tekeminen oli Anjalassa syntyneelle ja Inkeroisissa kasvaneelle toimittaja Reijo Hämäläiselle aikamatka entisen kotiseudun menneisiin tapahtumiin. Työnsä kuluessa Hämäläinen huomasi, että ammattiosasto on ollut vieläkin merkittävämpi toimija yhteisössään, mitä hän ennalta arveli. – Erityisen tärkeää osaston olemassaolo on ollut paikkakunnan muille työväenja kansalaisjärjestöille. Yksin ammattiosaston taloudellinen tuki näille on mahdollistanut toimintaa, joka olisi jäänyt toteutumatta ilman tuota tukea, Hämäläinen korostaa. Hämäläinen on historiateoksessa pyrkinyt viemään paikallisen tason asioita osaksi ammattiyhdistysliikkeen ja teollisuudenkin kehitystä, yhdistänyt pieniä asioita isompiin kokonaisuuksiin. Historiatieto on muuten vaarassa murentua ja näivettyä vailla merkitystä. – Kytkennöt siihen, mitä sinä ajankohtana on tapahtunut ovat tärkeitä, Hämäläinen perustelee. P toimeksiannosta ovelta ovelle keräämässä varoja patsaan pystyttämiseksi. Lahjoituksia haalittiin useilta tahoilta niin, että patsas lopulta aivan aikataulun mukaan saatiin pystyPatsashankkeen tarina on ehkä yksi omintakeisimmista asioista paperiammattiosaston menneisyydessä. Patsas on myös jotakin, minkä jokainen Kouvolan Inkeroisten taajamaan saapuva näkee. Paikallinen tukija Kosken kansan kannattelija – Sata vuotta Paperiliiton töille. Yksin ammattiosaston taloudellinen tuki näille on mahdollistanut toimintaa, joka olisi jäänyt toteutumatta ilman tuota tukea, Hämäläinen korostaa. Hämäläinen on historiateoksessa pyrkinyt viemään paikallisen tason asioita osaksi ammattiyhdistysliikkeen ja teollisuudenkin kehitystä, yhdistänyt pieniä asioita isompiin kokonaisuuksiin. Historiatieto on muuten vaarassa murentua ja näivettyä vailla merkitystä. – Kytkennöt siihen, mitä sinä ajankohtana on tapahtunut ovat tärkeitä, Hämäläinen perustelee. Erityisen tärkeää osaston olemassaolo on ollut paikkakunnan muille työväenja kansalaisjärjestöille sanoo toimittaja Reijo Hämäläinen. Myös entinen luottamusmies Veikko Peltonen (oikealla) kiersi aikoinaan talosta taloon keräämässä varoja patsashankkeeseen. Kirjan julkistamistilaisuudessa hän vaihtoi kuulumisia osaston sihteerin Kaarlo Heinon, puheenjohtaja Jussi Tapolan ja työsuojeluvaltuutettu Markku Leinosen kanssa. Erkki Kanniston veistos Paperintekijät on Inkeroisten maamerkki. HISTORIAT KANSISSA Paperiliiton toimivista ammattiosastoista 18 on täyttänyt 100 vuotta. Paperiliittolaiset ammattiosastot ovat julkaisseet historiikkeja etenkin 100-vuotisjuhliensa yhteydessä. Tekeillä on teoksia myös tuleviin 100-vuotisjuhliin muun muassa Kauttuan osastossa, joka on perustettu 2014. YLI 100 VUOTIAAT OSASTOT 1905 perustetut Nokian osasto no 2 Kuusankosken osasto 19 Sysmän osasto 27 1906 perustetut Mäntän osasto 5 Jyväskylän osasto 12 Kyröskosken osasto 38 Lauritsalan osasto 44 Valkeakosken osasto 45 Lohjan osasto 47 1907 perustetut Jämsänkosken osasto 11 Äänekosken osasto 13 Inkeroisten osasto 15 Kotkan osasto 17 Myllykosken osasto 35 1908 perustettu Tampereen osasto 4 1910 perustettu Joutsenon osasto 23 1911 perustettu Simpeleen osasto 25 1912 perustettu Pankakosken osasto 30 Kylpylään! Tarjolla Solaris-lomat ry:n järjestämiä kylpylälomia työttömille ja ikäihmisille: 1. Teema: Terveenä työttömyydestä Aika ja paikka: 5.-10.5., Kylpylähotelli Rauhalahti Täysihoito, Paperiliitto maksaa työttömän jäsenen omavastuuosuuden! Hakuaika päättyy 12.3. 2. Teema: Ikäihmisten hyvinvointiloma Aika ja paikka: 21.–26.10., Kylpylähotelli Kuntoranta Täysihoito, omavastuu hinnasta 120 € Hakuaika päättyy 12.6. Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-31_hiomo_1-4.indd 30 22.8.2017 11.38.23
Taukotila Tarjoaa tekemistä Paperiliitto 2/2013 ?? Sudoku Ristikko Ristikko Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:_____________________________________________ Osoite: __________________________________________________ ________________________________________________________ Puhelin: _________________________________________________ Sudoku Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 1/2013 täyttäneistä palkinnon sai Heikki Rautiainen Äänekoskelta. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 5.4. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 2”. Vaikeusaste Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35. Laatinut Pauli Vento Laatinut Arto Inkala Vaikeusaste Vaikeusaste Ristikon 1/2013 ratkaisu 26-31_hiomo_1-4.indd 31 22.8.2017 11.38.23
Hyvää syntymäpäivää! Palstalla haastattelemme jäsentä, joka täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä. Mitäs tiedät? ?? Paperiliitto ?/???? Taukotila Päivi Nenonen Syntynyt: 8.3.1968 Sippola Perhe: Mies ja kaksi aikuista lasta Ammatti: Opiskelija Terveiset: Myllykoski Paperin entisille työntekijöille sekä Jussi-veljelle Anjalan paperitehtaalle! Espanjan lämpöön Teksti Sari Kangas P äivi Nenonen on parinkymmenen vuoden tauon jälkeen palannut koulunpenkille ja suorittaa lähihoitajan koulutusta Kouvolan seudun ammattiopistossa. Alanvaihto oli edessä, kun Myllykoski Paper Oy lopetti toimintansa 2011. – Koulunkäynti vanhemmalla iällä on haastavaa, mutta onneksi lapset ovat jo aikuisia. Lastenhoidon ja opiskelun yhdistäminen voisi olla liikaa. ?. Mikä on ns. rokuli? 2. Mikä on paperintekijän kielessä kalanteri? 3. Missä on Dubai ? 4. Mikä suomenkielinen merkitys on sanalla kooma? 5. Missä kaupungissa sijaitsee Euroopan korkein rakennus? 6. Mitä virallista nimeä käytetään sanasta Suomen hallitus? 7. Onko Orivesi kaupunki vai kunta? 8. Kuka ohjasi uutuuselokuvan Kaikella rakkaudella? 9. Kuinka paljon on työntekijöille maksettava kilometrikorvaus ? 10. Minkä uskonnon rukoushuoneita ovat tsasounat? Vastaukset sivulla Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen K un omassa perheessä on neljä lasta ja jokaisella vähintään yksi harrastus, ei isän Jukka-Pekka ”Patu” Mäkelän aika käy pitkäksi. Eikä lapsia vain kuljetella harrastuksiinsa, vaan isä on itse mukana. Mäkelä valmentaa Valkeakosken Nappulaliigassa kolmea eri porukkaa. Pienten lasten ja jalkapalloharrastuksen takia Mäkelä pitää hyvänä asiana, että sai jätettyä yövuorojen tekemisen ja vaihdettua työaikamuoto 25:een. Vaihdettava oli myös siksi, että yövuorot sopivat hänelle huonosti. Aaltopahvitehtaalla Mäkelällä on menossa 18. vuosi. – Kaikki muut tehtävät ovat tulleet tutuksi, paitsi työnjohtotehtävät. Perheen esikoistyttö oli parivuotias, kun Mäkelät muuttivat ostamaansa rintamamiestaloon kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen on syntynyt vielä kolme lasta ja perheeseen hankittu isännän kanssa metsälenkeillä viihtyvä newfoundlandinkoira. Työmatkoihin kuluu aikaa vähän, sillä matkaa Paperituotteen tehdasalueelle on kotoa 400 metriä. Laatikot liikkuvat Mäkelää ei enää haittaa, että hän päätyi Lotilan ammattiopintojen jälkeen juuri aaltopahvitehtaalle. Jossain vaiheessa tulevan uran suunta harmitti, mutta toistaiseksi töitä on riittänyt, sillä laatikot liikkuvat. – Paikkakunnalta on mennyt lukuisia työpaikkoja eikä ainoastaan paperiteollisuudesta. Sellutehdas on lopettanut, muilla ollut yt:itä. Kun pelikenttien laidalla tatamamiestaloon kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen on Lennokkikisa Lennokkikisa ”Patu” Mäkelä on puuhamies Loistava lattiataso Opintojen ansiosta Nenonen viettää syntymäpäiväänsä ulkomailla. Hän on kolmen opiskelukaverinsa kanssa kuukauden työharjoittelussa Espanjan Fuengirolassa, jossa ohjaa vapaa-ajantoimintaa suomalaisyhteisössä. – Juhlapäivänä syön ulkona tyttöjen kanssa. Se riittää. Reissu aurinkoon on odotettu, sillä uudenlaiset kokemukset ovat tervetulleita eikä näin pitkä rupeama ulkomailla ole aimmin kohdalle sattunut. Myllykoskella työputki kesti yli 20 vuotta, joista viimeiset Nenonen työskenteli rullapakkaajana. Lähihoitajan työ on siihen verrattuna päinvastaista. Koneet vaihtuvat ihmisiin, se sopii hyvin. – Töitäkin alalla tuntuu riittävän. P Koulunkäynti vanhemmalla iällä on haastavaa sanoo Päivi Nenonen. Aaltopahvia työajalla ja jalkapalloa vapaa-ajalla. Jukka-Pekka Mäkelä on tuttu monelle nappulapelaajalle Valkeakoskella. 32-33_taukotila.indd 32 22.8.2017 11.39.05
Hauris ?? Paperiliitto ?/???? Ritva Stenlund katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. Potkua opista! Teksti Sari Kangas K un Ritva Stenlund vietti häitään 17-vuotiaana keväällä 1979, hän ei vielä ollut ehtinyt hankkia ammattia. Lasten synnyttyä opinnot jäivät edelleen, mutta mies oli kuitenkin luvannut, että sopivan hetken tullen opiskelulle järjestyy mahdollisuus. Se koitti, kun lapset muuttivat jatko-opintoihin parikymmentä vuotta myöhemmin. Nyt ruoveteläisellä Stenlundilla on opintoputkea takana reilut kymmenen vuotta. Koko tuon ajan Stora Enso Packaging Oy:n pakkaaja ja liimakoneen vastaanottaja on opiskellut työn ohessa. – Ylioppilaskirjoitusten jälkeen vuonna 2004 tuntui, että tämä riitti, Stenlund muistelee kevättä. Silmiin osunut ilmoitus tradenomiopintojen pääsykokeista sai kuitenkin innostumaan. Neljä vuotta kestäneet opinnot alkoivat samana syksynä, ja silloin opiskeluun jäi koukkuun. –Kai siitä jotain endor? ineja kehittyy, kun tulee onnistumisia. Joku toinen saa saman olon lenkkeilystä. Opinnot ovat myös yhdistäneet perhettä. Mies on kannustanut luvuissa ja pojilta on tullut ohjeita tenttivastaustekniikkaan sekä ATK-asioihin. Mitä korkeammalle opiskelu on edennyt, sen haastavammaksi se on käynyt. Kasvatustieteen perusopintojen alkaessa avoimessa yliopistossa Stenlundin ensimmäinen hankinta oli sivistyssanakirja. Sen avulla pääsi perille, mistä kirjoissa puhutaan. Vähitellen taidot ovat karttuneet ja usko itseen vahvistunut. Johtamistaidon erikoistumisopinnotkin valmistuivat pari vuotta sitten. – Vaikka minut ja muu tehtaan väki on irtisanottu elokuun alusta alkaen, voin opintojen ansiosta katsoa luottavaisesti kesän jälkeistä uutta elämää. Stenlundin suunnitelmat ovat selvät. Pahvitehdastyöhön on turha haikailla, mutta opetusala kiinnostaa, ja hän on hakenut Tampereelle pedagogiikan opintoihin. Toisaalta Stenlund voisi myös lukea lähihoitajaksi ja erikoistua kuntotai diabeteshoitajaksi – ellei saa kiinnostavaa työtä ennen sitä. Katsotaan, miten työhakemuksiin vastataan. P Tekijä Jarno Kiukas Elämä(ä)n laatua Sarja etsii laatua työja vapaa-aikaan. Opiskeluun jäi koukkuun. HEITTÄJÄN TIEDOT Nimi: Jukka-Pekka Mäkelä Työ: aaltopahvikoneen ryhmäajurina Adaralla Valkeakoskella. Heittokokemus: kouluaikoina lensi luokassa ensin lennokki ja sen jälkeen Mäkelä käytävään. Tulostavoite: 3 metriä. Tulos: 13,60 metriä. Lennokin paperi: Tarrax-kopiopaperi. Kommentti: Lennokinheitto ei ole voimalaji vaan tekniikkalaji. KISAN TULOKSET 2013 . Jukka-Pekka Mäkelä , . Leena Juomoja , paa väkeä muilta työpaikoilta, aika synkkiä juttuja kuulee. Kyllä kaikki ymmärtävät, kuinka tyhjän päälle moni on irtisanomisten takia joutunut. Mäkelä pitää positiivisena ilmiönä sitä, että Adaralle on jopa palkattu takaisin aiemmin irtisanottuja. Silti huolestuttaa, miten käy samasta portista töihin kulkevien Walkin työntekijöiden, joilla vastikään alkoivat yt-neuvottelut ja melkein joka viides työpaikka on vaarassa. Loistava porukka Ennen lennokin heittoa Patu oli muiden mukana työyhteisökoulutuksessa. Siinä puhuttiin yhteisistä pelisäännöistä ja työviihtyvyyden lisäämisestä. Mäkelän mielestä se puoli on työpaikalla kunnossa. – Työilmapiiri on meillä ihan loistava ainakin lattiatasolla. Tapaan monia työkavereita myös vapaa-aikana, monilla on lapset samoissa harrastuksissa, käydään salilla tai keilaamassa yhdessä. Jos joku vaan ryhtyy puuhamieheksi, porukka lähtee kyllä liikkeelle katsomaan jääkiekkoa tai osallistumaan Paperiliiton turnauksiin. Ja se puuhamies on yleensä Patu. P vaan tekniikkalaji. Työilmapiiri on meillä ihan loistava ainakin lattiatasolla. 32-33_taukotila.indd 33 22.8.2017 11.39.05
Taukotila jatkaa paperimiehenä, mutta lähteä monen sadan kilometrin päästä tarjottuun työhön ja asumaan kimppakämppään Kemppaisen kanssa ja sitten aina vuorovapailla baariin? Onko paperimiehestä komennusmieheksi, jos hän on asunut koko ikänsä samalla paikkakunnalla oman suvun keskellä? U uden yrittäminen on eri juttu, mutta onko se mahdollista? Kotimaatilalle saa rakennettua toimivan loppuelämän ilman paperityötäkin, mutta kenellä sellainen koti enää nykyaikana on? Olisiko mahdollista tehdä jotakin ihan muuta? Kouluttautua lähihoitajaksi ja mennä vuorotöihin vanhainkotiin vaimon alaiseksi? Ei helvetti, silloin pitäisi olla aivan järkyttävän suuret munat... Jokainen jos on vaikea, mutta jokainen jos on tarpeen. Nyt. Tämän tarinan opetus on se, että kultakelloilla ei tee mitään. Elämän tarkoitus on kotona. P O lipa kerran kauan sitten niin hyvä tehdas, että työntekijät eivät halunneet jäädä eläkkeelle. Isännöitsijä keksi keinon. Hän päätti antaa vanhuksille palkinnoksi Leijona-kultakellot. Kellopeli toimi vuosikymmeniä. Leijonat tosin vaihtuivat ensin rantarolekseihin ja sitten mandariini-piparipusseihin – niihin samoihin, joita lapset saavat joulujuhlan jälkeen koulusta – mutta lopulta tämäkin tapa loppui, kun tehtaanjohtaja, rehtori ja presidentti fuusioituvat yhdeksi ja samaksi hahmoksi nimeltä Glopaali Saatana (engl. Globali Sation). Uuden herran ei ole sen koommin tarvinnut yyteepöydissä ääntänsä korottaa. Suupielen asennosta jo näkee, että ei kelloja enää ikinä eikä pipareitakaan, siellä eläkeputken tehtaanpuoleisessa päässä. K aikki 2010-luvun paperimiehet eivät putkeen pääse, kun ovat liian nuoria. Heidän on mietittävä muita vaihtoehtoja tulevia yyteitä odotellessa. Onko ratkaisu uusi asuinpaikka, uusi työ vai työttömyys? Näiden kysymysten kanssa voi jonakin päivänä joutua lähtemään kotiin. Niihin toisiin yt-neuvotteluihin, jotka käydään joko vaimon tai peilin kanssa. Tehtaan yyteissä ratkaistaan työasiat; kotona ratkeaa elämä. Joko uudelleenkoulutukseen, uudelle työpaikalle, yrittäjäksi tai ryyppäämään. Tässä pöydässä jossitellaan. Miksei myyty taloa 5 vuotta sitten ja lähdetty? Miksen ruvennut Lahtisen kanssa 10 vuotta sitten yrittäjäksi siihen venehommaan? Miksi, miksi, oi miksi? Jokainen miksi-sana vie paperimiestä väärään suuntaan. Jossittelu on eri juttu. Jos se tehdään ennen ensimmäisiä yyteitä. Mitä jos joutuu elämään vaimon palkalla? Kannattaako ennemmin Jossittelua enemmin, ei myöhemmin Onko paperimiehestä komennusmieheksi, jos hän on asunut koko ikänsä samalla paikkakunnalla? Kirjoittaja Ilkka Palmu on 41-vuotias jämsäläinen free-toimittaja, jolla on 3 lasta ja vilpitön mieli. Hän toivoo palautetta paperimiehiltä osoitteeseen ilkka.palmu@gmail.com Vastaukset ?. Olla ilman lupaa palkatta pois töistä ?. Pintakäsittelylaite ?. Arabiemiirikunnan ?. Syvä tajuttomuus ?. Lontoossa, Shardin rakennus ?. Valtioneuvosto ?. Kaupunki ?. Matti Ijäs ?. 0,45 €/km ??. Ortodoksien Valtioneuvosto Ortodoksien Shardin rakennus 12 3R F Mistäs tiesit? Paperiliitto ?/???? ?? Ärsyke Teksti Sari Kangas Mitä: Ohjaa kouluikäisiä kilpatanssijoita. Miksi: Aloitti 15-vuotiaana, kun kaipasi itselleen liikunnallisia lisähaasteita. Ei enää tanssi kilpaa, mutta ohjauksen kautta yhteys lajiin on säilynyt. Parasta: Harrastuksessa näkee tanssijoiden kehittymisen ja sen, kuinka he nauttivat tekemisestään, vaikka menestys vaatii kovaa työtä. Kiinnostavaa on myös tapahtumien järjestäminen. Syke nousuun! HEIDI LÄHDESMÄKI Asuu: Teuva. Ikä: 30. Perhe: Mies ja 8 kuukauden ikäinen Eeli-poika. Työ: Metsä Board Kaskisen laboratorion etumies, parhaillaan äitiyslomalla. Niissä pääsee itsekin esiintymään, ja ohjelmaa suunnitellessa saa käyttää luovuutta. Miten aloitti: Kilpatanssin Lähdesmäki aloitti 10-vuotiaana. Laji oli vieras, mutta onneksi äiti vei hänet harjoituksiin. Halu urheilla, kehittyä sekä kilpailla koukuttivat. Hienot puvut, kampaukset ja meikit olivat lisäplussaa. Kuinka usein: Vetää harjoituksia kerran viikossa ja on mukana kisamatkoilla. Saavutus: Lasten onnellisuus kisamenestyksen jälkeen tuntuu aina hienolta saavutukselta. Tanssilaji: Latinalaistanssit kuten samba ja jive ovat lähellä sydäntä vauhdikkaan koreogra? an ja hyvän musiikin takia. Nopeatempoista merenqueta on nautinnollista opettaa, sillä siinä on hauskoja kuvioita ja se saa taatusti sykkeen nousemaan. P Jäsen harrastaa Hienot puvut, kampaukset ja meikit olivat lisäplussaa. Jossittelua enemmin, ei myöhemmin HEIDI LÄHDESMÄKI Asuu: Teuva. Ikä: 30. Perhe: Mies ja 8 kuukauden ikäinen Eeli-poika. Työ: Metsä Board Kaskisen laboratorion etumies, parhaillaan äitiysNiissä pääsee Miten aloitti: KilpaLähdesmäki aloitti 10-vuotiaana. Laji oli vieras, mutta onneksi äiti vei hänet harjoituksiin. Halu urheilla, kehittyä sekä kilpailla koukuttivat. Hienot puvut, kampaukset ja meikit Hienot puvut, kampaukset ja meikit olivat lisäplussaa. Sarja kertoo paperiliittolaisten harrastuksista. 34-36_taukotila_.indd 34 22.8.2017 11.40.29
LEVINTIE 1590 99130 SIRKKA PUHELIN (016) 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi HUONEHINT AMME SISÄLTÄÄ AINA: • aamiaisen ja aamu-uinnin • yhden päivittäisen sisäänpääsyn elämyskylpylä än • sisäänpääsyn David-Kuntoke skukseen • osallistumisen kylpylän viikko-ohjelma an • sisäänpääsyn Lastenmaailm aan • sisäänpääsyn tanssiravintola an HUONEHINT AMME KEVÄÄN AURINKOISIM MAT VIIKOT JÄSENHINTAA N! Paperiliitto ?/???? ?? Sudokun ratkaisut Paperiliitto-lehden aikataulu 2013 Sudokun ratkaisut Paperiliiton jäsen, kun pidät yhteystietosi ajan tasalla, ammattiliittosi tavoittaa sinut. Vaikka sinulla ei juuri nyt olisikaan asiaa meille, voi meillä olla tärkeää asiaa tai etuja tarjottavana sinulle. Oikea puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi varmistavat viestiemme perilletulon. Päivitä jäsentietosi jäsentietosi Päivitä Voita lahjakortti! Päivitä yhteystietosi sähköisesti pankkitunnuksillasi eAsiointipalvelussa www.paperiliitto.fi > Jäsenyys Maaliskuun 31. päivään mennessä tietonsa päivittäneet osallistuvat S-ryhmän 200 euron lahjakortin arvontaan. Nro 3 Aineistot .................... 3.4. Ilmestyy ....................19.4. Nro 4 Aineistot .....................7.5. Ilmestyy ....................24.5. Nro 5 Aineistot ...................10.6. Ilmestyy ................... 28.6. Nro 6 Aineistot ...................14.8. Ilmestyy ................... 30.8. Nro 7 Aineistot ................... 11.9. Ilmestyy ....................27.9. Nro 8 Aineistot ...................2.10. Ilmestyy .................. 18.10. Nro 9 Aineistot ................... 6.11. Ilmestyy ...................22.11. Nro 10 ............................... Aineistot ................... 3.12. Ilmestyy ..................20.12. 34-36_taukotila_.indd 35 22.8.2017 11.40.47
Kuinka sinä pärjäisit, jos jäisit huolehtimaan perheesi taloudesta yksin? Katso hintaamme, ja huomaat että suuriin riskeihin voi varautua pikkurahalla. Eikä siihen kulu aikaakaan kuin muutama minuutti. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus lähimmästä I? stä tai osoitteesta Esimerkkihinta on laskettu 50 000 euron turvalla 42-vuotiaalle henkilölle, joka on Paperiliiton jäsen. Nuoremmille hinta on vielä edullisempi! if.? 010 19 19 19 *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. henkivakuutuskuntoon.? Tee päätös joka rauhoittaa. 34-36_taukotila_.indd 36 22.8.2017 11.40.47