Miro ja Enni Auvinen Pietarsaaresta kertovat, mitä tehtaissa tapahtuu ja miten niitä pitäisi kehittää. Pientä säätöö Nro 3/2019 29.3.2019 61. vuosikerta PAPERI Li it to ”Miten alkaa sataa, vaikka ei ole yhtään tanssinut.” s. 24 Jättimäinen irtisanomisuhka Ouluun s. 4 | Vaaleissa voit vaikuttaa s. 16 | Perhetapahtuma PowerParkissa s. 26 1_kansi.indd 1 20.3.2019 10.11.43
Paperiliit to tarjoaa, PowerPark 15.6. Kesän hauskin päivä Duudso nit show tulee taas! Tule viettämään kesän vauhdikkain päivä paperi liittolaisten perhe tapahtumaan PowerParkiin! Koko huvipuisto on varattu paperiliittolaisten käyttöön 15. kesäkuuta klo 11.00–19.00. Jäsenet perheineen pääsevät huvipuistoon ilmaiseksi, ja päivän huipentaa Duudsonit Show! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.paperiliitto.fi! 2-3_sisis.indd 2 19.3.2019 10:45:58
4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Ouluun 400 henkilön irtisanomisuhka. 6 Joutsenossa laajennetaan kuorimoa. 8 Työtön, olet oikeutettu ilmaiseen terveystarkastukseen. 10–15 Reportaasi Pienet asiantuntijat analysoivat tehdastyötä. 16 Anna äänesi eduskuntavaaleissa. 20 Elämä yllätti Matti Salmisen monella tapaa. 24 Jukka-Pekka Hirsimäki tekee lauluja. 26–29 Hiomo 26 PowerPark ilmaiseksi paperi liittolaisten käytöön. 28 Liitto tarjoaa jäsenilleen aktiivimallin vaatimusten mukaisen verkkokurssin. 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Kaukaan tehtaalla toivotaan 12-tuntista työvuoroa. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Päivi Karjalainen Mikko Vähäniitty Mikko Nikkinen 10–15 Lapset Tulevaisuus puhuu Instrumenttiasentaja Pasi Auvinen auttaa sellutehtaan kamppeita päälle lapsilleen Mirolle ja Ennille. Lasten mielestä tehtaat ovat mystisiä paikkoja. Sellaisiksi ne jäivät nytkin, koska ei Stora Enso eikä UPM päästänyt lapsia pihaa pidemmälle. Asiantuntijamme Pietarsaaresta, Imatralta ja Raumalta kertovat kuitenkin, miten tehtaita pitäisi kehittää, että ne kiinnostaisivat myös tulevaisuuden työntekijöitä. 20 Matti Salmisen elämässä on ollut paljon yllätyksiä. Parhain niistä on Helmi-tyttö. Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09 701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 28 Paperiliitto tarjoaa jäsenilleen aktiivimallin vaatimusten mukaisen koulutuskokonaisuuden verkkokurssina. 26 Tule mukaan paperiliittolaisten omaan perhetapahtumaan PowerParkiin. Paperiliit to tarjoaa, PowerPark 15.6. 6 Joutsenossa iloitaan ensi vuonna valmistuvaa kuorimon laajennusta. Jii Ro iko ne n 2-3_sisis.indd 3 20.3.2019 11.58.06
4 | Paperiliitto 3/2019 M itä lopulta pitäisi ajatella Sipilän hallituksesta ja sen päätöksistä? Missä hallitus epäonnistui? Ainakin siinä, että se yritti useasti kaataa itsensä, mutta onnistui vasta kolmannella kerralla. Nähtäväksi jää, miten temppu uppoaa äänestäjiin. Ensimmäisen kerran Sipilä uhkasi kaatoa jo syksyllä 2015 – soten vuoksi. Toinen yritys alkoi suurieleisesti, kun Sipilä lähti viemään eroanomusta lentäen suihkukoneellaan Helsingistä kohti Naantalia kesällä 2017, mutta eron tarve raukesi jo ennen laskeutumista Turkuun. Presidentti Niinistö ei tiettävästi ollut pääministerin kolmannesta ja viimeisestä tempauksesta kovin innostunut. Kyseessä oli todellakin temppu, jolla pääministeri yrittää nostaa puolueensa kannatusta. Kautensa viime metreillä eronnut hallitus teki neljässä vuodessa monia virheitä, joista se voi syyttää vain itseään. Ainoa iso virhe ei ollut sote vaan myös se, että hallitus ei halunnut käydä ammattiyhdistysliikkeen kanssa kunnollista vuoropuhelua. Joskus se kuunteli mutta ei koskaan kuullut. Juha Sipilän kohtaloksi koitui se, ettei Suomea johdeta kuten yritystä. Politiikassa viime aikoina koetut ristiriidat ja yllättävät juonenkäänteet eivät toivottavasti karkota äänestäjiä vaan innostavat uurnille. Kevään eduskuntavaaleissa on jälleen hetki, jolloin jokainen annettu ääni vaikuttaa lopputulokseen. Tuloksen kannalta ratkaisevinta on se, kuinka korkea on äänestysprosentti. Jos jätät käyttämättä oikeutesi ja velvollisuutesi äänestää, kiittävät ne, jotka äänestävät. Mitä useampi jättää äänen antamatta, sitä harvempi pitää valtaa. Oletko varma, että haluat toisten päättävän sinun asioistasi ilman, että edes yrittäisit vaikuttaa? Suomen politiikan suunta ja myös työelämään kohdistuvat uudistukset määrittyvät sen mukaan, miten suuri joukko ihmisiä ilmaisee mielipiteensä niistä äänestämällä. Siis ole fiksu ja äänestä.? P Onko se äänestäminen niin tärkeää? PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Paras on helppo valita. KUORIMO Piirros Jarno Kiukas Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Markku Ruottinen 350 miljoonan investointi ja tuotantosuunnan muutos olisi hieno uutinen, jos se ei samalla uhkaisi kahta työpaikkaa kolmesta Stora Enson Oulun tehtaalla. Ilo investoinnista hyytyi suureen irtisanomisuhkaan. Myös investoinnin arvo putosi puoleen aiemmasta 700 miljoonasta eurosta. Tehtaan toinen paperikone aiotaan muuttaa kraftlineria valmistavaksi kartonkikoneeksi. Toinen paperikone ja arkittamo aiotaan sulkea viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä. Uhka sulkemisesta tuli työntekijöille puun takaa. Työpaikkoja vähennettäisiin jopa 400. – On yhtä aikaa pettynyt ja petetty olo. Tyrmistyttää suunnattomasti, kuvailee pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen. Kun Stora Enso viime kesäkuussa kertoi selvittävänsä Oulun tehtaan kehittämistä, paperikoneiden sulkeminen oli vaihtoehto vain siinä tapauksessa, että ne molemmat muutettaisiin pakkauskartonkien valStora Enso tyrmistytti Oulussa 400 hengen vähennysuhalla. Oulun ammattiosasto 43:n jäsenten keskustelutilaisuus täytti osaston toimitila Nuottatuvan. Pettymys ja järkytys 4-5_kuorimo.indd 4 20.3.2019 16.46.40
KUORIMO Paperiliitto 3/2019 | 5 mistukseen. Kehittämistarvetta perusteltiin hienopaperituotannon haastavalla markkinatilanteella ja kysynnän hiipumisella. – Mitään viitteitä ei saatu siitä, että täällä suljettaisiin konelinja ja arkittamo. Ilmoitus järkytti, koska kukaan ei osannut varautua tähän vaihtoehtoon millään tavalla, Kaikkonen painottaa. Pääluottamusmies Kaikkosta mietityttää, miten työt sujuvat seuraavat puolitoista vuotta. – Jos paperia tehdään vuoden 2020 syyskuuhun asti, niin en pysty käsittämään, miten se klaarataan ja minkälaisella motivaatiolla. Suunnitelmat auki Tehtaan työntekijät ja toimihenkilöt järjestivät kahden vuorokauden mittaisen työnseisauksen vastalauseena Stora Enson aikeille. Prosessinhoitaja Arja Koskela osallistui seisauksen aikana ammattiosaston tilaisuuteen. Koskela on työskennellyt tehtaan arkittamolla parikymmentä vuotta. Vähennysuutinen ei kuitenkaan yllättänyt. – Yhtiön politiikka on muuttunut, siltä voi odottaa mitä vain. Itselle on jäänyt mieleen, miten tehtaanjohtaja pari-kolme vuotta sitten sanoi, että pitää valmistautua muutoksiin, Koskela sanoo. Koskelalla on työkokemusta monelta alalArja Koskela odottaa ja katsoo, mitä yt:stä seuraa. – Elämä jatkuu. Pettymys ja järkytys ta ja aiempi ammatti maatalouslomittajana. Hän ei pidä työllistymismahdollisuuksiaan hyvinä, mutta ei myöskään sure tulevaa. – Elämäntilanteeni on ihan toinen kuin jollakin 30-vuotiaalla perheenisällä, jolla on pienet lapset ja velkaa. Ei työntekijöitä tyhjän päälle Oulun irtisanomisuhka on paperiteollisuuden suurin sitten vuoden 2011, jolloin Myllykosken tehdas suljettiin. Uutinen oli raskas myös Paperiliitolle. – Paperiliitto edellyttää Stora Ensolta, valtion osin omistamalta yhtiöltä, vastuuta ja tuntuvaa vastaantuloa, jotta tehtaan työntekijät eivät jää muutoksessa tyhjän päälle kommentoi Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. – Jos tehtaalta loppuvat työt 400 henkilöltä, sen vaikutus saman ketjun työpaikkoihin on kolminkertainen, Vanhala tähdentää. Vanhala näkee, että liiton toimet alan kilpailukyvyn ja jatkuvuuden säilyttämiseksi jäävät turhiksi silloin, kun tuote ei mene kaupaksi. – Työajanlisäykset ovat kilpailukyvyn kannalta täysin hyödyttömiä, jos valmistettavan tuotteen markkinat sulavat alta, Vanhala katsoo. Toiminnalle jatkuvuutta Kartonkikoneinvestointi on tarkoitus toteuttaa vuosien 2019–2021 aikana. Linja tuottaisi kraftlineria 450 000 tonnia vuodessa. Sellutehdas ja kuivauskone muutettaisiin ruskean sellun valmistukseen. Tuotantosuunnan muutoksella Stora Enso haluaa parantaa yhtiön kartonkiliiketoimintaa ja Oulun tehtaan kilpailukykyä sekä varmistaa tehtaan toiminnan jatkuminen tulevaisuudessa. 25. maaliskuuta alkaneet yt-neuvottelut koskevat Oulun tehtaan koko 600 hengen henkilöstöä.? P ”On yhtä aikaa pettynyt ja petetty olo. Tyrmistyttää suunnattomasti.” 4-5_kuorimo.indd 5 21.3.2019 8.00.27
KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela P ääluottamusmies Janne Wikström on huolissaan työpaikkansa työhyvinvoinnista: työntekijät joutuvat palaamaan raskaaksi tiedettyyn TAM 35:een 8 tunnin vuoroissa. Kolme työntekijää on irtisanoutunut ja vielä useampi on hakenut muutoksen takia uuteen työhön. Siltakylän Pyrollilla tehtiin työaikamuoto 36:n 12-tuntista vuorojärjestelmää kaksi vuotta. Viime vuoden lopulla työaikamuoto muutettiin 35:een. Siihen sovittiin paikallisesti 12-tuntinen vuorojärjestelmä 3 kuukauden mittaisena kokeiluna. Kokeilun ajalle asetetut ehdot eivät täyttyneet. Työnantaja tiedotti maaliskuun alussa, että tehtaalla siirrytään 8-tuntiseen vuo6 | Paperiliitto 3/2019 Työtapaturmasta yhteisösakko Oikeustapaus: Pyrollpack Oy:n pakkaustehtaalla konetta puhdistanut työntekijä sai sormivamman, kun hänen kätensä joutui koneen hammasrattaiden väliin. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi kaksi työnantajan edustajaa sakkoihin työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta. Langettavan tuomion keskeinen peruste oli se, että koneen suojaluukkua avattaessa kone pyöri edelleen ja liikkuviin osiin oli mahdollista osua. – Koneiden käyttöä koskevat pykälät säätävät, että suojia avattaessa tulee koneen automaattisesti pysähtyä, jolloin tapaturmavaaraa ei ole, muistuttaa Paperiliiton lakimies Jouni Salminen. Myös työnantajayritys tuomittiin työtapaturmasta rikosoikeudelliseen rangaistukseen eli yhteisösakkoon. Tuomio on lainvoimainen. – Koska kyseessä ovat usein juuri työnantajan organisaatiossa vuosien ajan tehtyjen laiminlyöntien seuraukset, suoraan työnantajayritykseen kohdistunutta seuraamusta voi pitää oikeaan osuvana. Hyvityssakko on usein sen verran suuri, että sillä on jotain vaikutusta. Tässä tapauksessa kirjoitettiin yhtiölle 8 000 euron sakko, Salminen kertoo. Yhteisösakko on valtiolle menevä rangaistusseuraamus, eikä se vaikuta työntekijän oikeuteen saada vahingonkorvausta. SILPPUA Työvuorojärjestel män muutos hier tää Pyrollin Siltaky län tehtaalla. Siltakylässä paluu 8-tuntiseen Metsä Group varautuu Joutsenon sellutehtaan tuotanto tavoitteiden nostamiseen. Kuorimon laajennukseen sijoitetaan noin 30 miljoonaa euroa. Lisäpotkua Joutsenon kuorimolle – Tähän se tulee, näyttää Sanna Skinnari. Metsä Fibrelle Joutsenoon valmistuu kuorimon laajennus ensi vuonna. Mekaaninen kunnossapitäjä Jarkko Virtanen on itse päivätöissä, mutta ei silti pidä muille tulevaa vuoromuutosta perusteltuna. Varastomies Reino Wilenius haluaisi jatkaa 12-tuntista, koska yövuoroja tehdään peräkkäin enintään 2. Työnantajan sanelupolitiikka on koventunut. 6-7_kuorimo.indd 6 19.3.2019 19:00:12
KUORIMO Boreal Bioref ja Camce Kemijärvi Kaidi Finland, Kemi Metsä Fibre, Kemi Stora Enso, Oulu NEB Oy, Pietarsaari Metsä Spring ja Itochu Corp. Metsä Group Metsä Board Metsä Group, Lohja Sappi, Lohja Kotkamills, Kotka Stora Enso, Imatra Pankaboard, Lieksa Stora Enso, Uimaharju KaiCell Oy, Paltamo Finnpulp Oy, Kuopio Stora Enso, Heinola UPM Kaukas, Lappeenranta UPM Kymi, Kouvola Stora Enso, Inkeroinen Stora Enso, Lahti UPM Raflatac, Tampere Metsä Group,Suolahti Metsä Group, Punkaharju Valmis 2017 500–1 500 miljoonaa € 50–200 miljoonaa € Valmis 2018 10–50 miljoonaa € Valmis 2019 50–200 miljoonaa € 10–50 miljoonaa € Valmis 2020 10–50 miljoonaa € Valmis 2021 350 miljoonaa € Investointiselvityksiä ja hankkeita Paperiliitto 3/2019 | 7 Kuningasidea P ohdin tuossa asioita ja erityisesti sitä, mikä minulle on elämässä niin tärkeää, että sille pitäisi antaa ääni vaaleissa. Ensin ajattelin, että ei mikään. Äänestäminen on turhaa ja toiset osaavat sen paremmin. Miksi en antaisi muiden päättää asioistani? Vähän niin kuin rouva tekee. Ja lapsetkin. Taloyhtiössäkin käsketään olemaan hiljaa. Päätin kuitenkin tehdä listan asioista, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen eläSUORAA PUHETTA määni eniten. Ei siitä kovin pitkä tullut. Ensinnäkin tärkein asia; saako koulussa laulaa suvivirttä. Se on asia, joka mietityttää minua päivästä toiseen ja aamusta iltaan. Toinen asia on sitten se, saako naapurin Matti saunoa Liisan vai Leon kanssa. Vai kummankin ja yhtä aikaa. Näihin asioihin pitäisi saada joku roti. Nämä ovat oikeasti tärkeitä asioita, joihin ainutkertainen ääni kannattaa neljän vuoden välein uhrata. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Saako naapurin Matti saunoa Liisan vai Leon kanssa Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Mikko Nikkinen P rosessinhoitaja Sanna Skinnari työskentelee kolmatta vuotta kuorimolla. Helmikuussa kiinnostavaan työhön tuli uutta virettä, kun tehtaalle tuleva investointi julkistettiin. – Mehän ollaan tosi iloisia ja tyytyväisiä tästä investoinnista. Se kertoo, että Joutsenoon luotetaan, toteaa Skinnari. Toissa vuonna Metsä Group käynnisti biotuotetehtaan Äänekoskella ja suunnitteluasteella on mahdollinen toinen vastaava tehdas Kemiin. Joutseno ei jäänyt suurten hankkeiden jalkoihin. – Onhan tämä kuorimolle iso juttu, että saadaan tähän uusi linja, Skinnari sanoo. Samalla porukalla Myös Joutsenon Metsä Fibren pääluottamusmies Harri Kortelainen on tyytyväinen. – Totta kai me siitä hyvää ajatellaan. Oikeaa meininkiä, että saadaan tänne investointi. Se antaa uskoa tulevaisuuteen, luonnehtii Kortelainen. Metsä Fibre investoi noin 30 miljoonaa euroa Joutsenon sellutehtaan kuorimon kapasiteetin kasvattamiseen. – Hyvin on nykyiset tuotannot pystytty hoitamaan. Laajennus on kuitenkin tarpeen, että saadaan hakkeen saaminen turvattua, kun tehtaalla nostetaan tuotantotavoitteita, Kortelainen sanoo. Kuorimon laajennuksen jälkeen havupuun kuorintakapasiteetti kasvaa kolmanneksella. Työntekijöitä kuorimolla on 15. Investointi tuo Kortelaisen mielestä varmuutta myös heille. – Työvoiman määrä ei investoinnin jälkeen kasva, mutta ei vähenekään. Metsä Fibren Joutsenon sellutehdas on maailman suurin yksilinjainen polysulfidikeittoa hyödyntävä havusellutehdas. Vuosituotantokapasiteetti on 690 000 tonnia havusellua. Kuorimon laajennustyöt käynnistyvät tänä vuonna ja valmistuvat keväällä 2020. – Investointi mahdollistaa osaltaan myös sellutuotannon lisäämisen tulevaisuudessa, toteaa Joutsenon Metsä Fibren tehtaan johtaja Ari Tanninen tiedotteessa. Kuorimo tuottaa haketta sellutehtaan lisäksi kartonginvalmistukseen samalla tehdasalueella sijaitsevalle Metsä Boardin kemihierretehtaalle. Joutsenossa tuotettu kemihierre käytetään pääasiassa Metsä Boardin omassa taivekartonkituotannossa.? P Lisäpotkua Joutsenon kuorimolle Metsäteollisuuden investointihankkeita Lähde: Metsäteollisus Metsä Group, Joutseno Äänekoski: rojärjestelmään 15. huhtikuuta. – Meidän työntekijöiden mielestä olisi ollut kohtuullista katsoa tilannetta vähän laajemmin. Tavoitteisiin pääsy ei ollut vain meistä työntekijöistä kiinni. Joulukuussa pysyimme tavoitteissa. Tammi-helmikuussa tavoitteita ei olisi voitu saavuttaa, koska töitä oli aiempaa vähemmän. Sairauspoissaoloja puolestaan kasvatti se, että Kymenlaaksossa oli liikkeellä flunssaa ja vatsatautia enemmän kuin tavallisesti, Wikström perustelee. Työnantajan sanelupolitiikka on työntekijöiden mielestä koventunut myös ylitöistä ja vuosilomaajoista sopimisessa. – Työpaikalla on huono olla, mutta se ei tunnu työnjohtoa kiinnostavan. Edes se ei herätä, että tehtaalta lähtee kokeneita koneenhoitajia muualle, sanoo Wickström. ? P Merkkien selitykset 6-7_kuorimo.indd 7 19.3.2019 19:00:13
KUORIMO 8 | Paperiliitto 3/2019 nin UPM:ltä irtisanottu Määttä ei ollut aiemmin kuullut koko asiasta, vaikka hän oli jo vuosia ollut TE-toimiston asiakas. – Kun minulle seuraavan kerran soitettiin työvoimatoimistosta kontrollipuhelua, kysyin oikeudestani terveystarkastukseen. Puhelimen päässä oli tovi hiljaista ja sitten virkailija sanoi, että kyllä sellainen on. Siitä se homma lähti hitaasti pyörimään. Edellinen terveystarkastus tehtiin Määtälle, kun hän lähti UPM:ltä. – Kymmenen vuotta on pitkä aika ilman kunnollista terveystarkastusta. Ikääkin minulla on jo rapiat 60 vuotta, ja tässä vaiheessa suvun tautirasitteetkin saattavat jo alkaa painaa. Työttömät ovat olleet oikeutet tuja ilmaiseen terveys tarkastukseen jo vuodesta 2011. Kari Määttä törmäsi asiaan sattumalta ja odottelee nyt kiinnostuneena laboratoriokokeiden tuloksia. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Anu Kovalainen V iime syksynä kajaanilaisen Kari Määtän silmiin sattui uutinen, jossa kerrottiin työttömien ilmaisista terveystarkastuksista. Vuonna 2009 KajaaVain murto-osa käyttänyt oikeuttaan Työttömillä on ollut lakisääteinen oikeus maksuttomaan terveystarkastukseen vuodesta 2011. Kuntien vastuulla on järjestää terveystarkastukset, ja niiden koordinointi kuuluu TE-toimistoille. Asia tunnetaan kuitenkin edelleen huonosti terveydenhuollossa, kunnissa sekä työttömien parissa. THL:n tilastojen mukaan vain 2,5 prosenttia työttömistä kävi ilmaisessa terveystarkastuksessa vuonna 2017. – Työttömät eivät tiedä tästä oikeudestaan. Vastuu tiedottamisesta on TE-toimistoilla mutta käytännössä se ei toteudu. Monessa kunnassa taas sanotaan, että kyllä me noudatamme lakia, mutta emme tiedä vielä, KUORIMO ”Kysyin oikeudestani terveystarkastukseen. Puhelimen päässä oli tovi hiljaista ja sitten virkailija sanoi, että kyllä sellainen on.” ?Kari Määttä on tyytyväinen, että pääsi ilmaiseen laaja-alaiseen terveystarkastukseen. Työssä ollessa tulee työterveyshuollossa hoidettua vain akuutit sairastumiset. Työtön – tiesitkö ilmaisista terveystarkastuksista? 8-9_kuorimo.indd 8 20.3.2019 12.43.33
Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara N iin. Politiikka on aika hassua. Politiikassa voi tehdä jotakin ja puhua aivan muuta. Noin äkkiseltään tulee mieleen vihreä kansanedustaja, joka on patistanut kansalaisia sähköpyöräilemään ja samaan aikaan ajanut kolmen aikaan aamuyöstä Kalastajatorpalta taksilla yhteiskunnan piikkiin. Ilmastotekoja kun pitää tehdä. Vähän vastaava näytös nähtiin Ylen suuressa vaalitentissä 14.3.2019. Perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-Aho kertoi, kuinka entinen puoluetoverinsa ulkoministeri Soini havitteli alipalkattuja filippiiniläisiä hoitajia Suomeen. Halla-Aho ei vain muistanut, että Suomessa on työehtosopimusten yleissitovuus, josta hän olisi kesällä 2017 ollut valmis luopumaan (Savon Sanomat 8.6.2017). Yleissitovuus tarkoittaa, että kaikille hoitajille täytyy Suomessa tehdystä työstä maksaa Tehyn tai Superin neuvottelemien työehtosopimusten mukaista palkkaa. Kaikille hoitajille, eikä senttiäkään alle. Hassuinta asiassa on se, että tätä työehtosopimusten suojaa työntekijöille yritettiin murtaa Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten hallitusohjelmalla 2015, jonka tavoitteena oli antaa jokaiselle työntekijälle oikeus sopia muun muassa työajoistaan ja palkastaan työehtosopimuksia heikommin. Tämä oikeus alipalkkaukseen olisi tullut tietenkin myös filippiiniläisille ja heitä välittäville jobbareille. Myös Euroopan parlamentti niittasi huhtikuussa 2018 uudistettuun lähetettyjen direktiiviin määräykset, joiden perusteella kaikille ulkomailta Suomeen tuleville työntekijöille pitää maksaa sentilleen sama palkka kuin kotimaiselle. Näin suomalaista työntekijää suojataan ulkomaiselta halpatyövoimalta. Euroopassa tätä työntekijöiden polkumyynnin kieltoa vastustivat muun muassa Puola ja Unkari, jotka näitä työntekijöitä ympäri Euroopan lähettävät. Hassuinta asiassa on se, että suomalaisista euroedustajista tätä suomalaisen työntekijän suojaa ulkomaiselta halpatyövoimalta vastusti Jussi Halla-Aho.? P Paperiliitto 3/2019 | 9 miten, kiteyttää Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski. Voiko heikon tiedottamisen taustalla olla pelko, että työttömät alkavat vyöryä terveystarkastuksiin? – Voi olla, mutta se on kaukaa haettu pelko. Tulee edullisemmaksi tarjota ilmainen terveystarkastus, joka ehkäisee sairauksia ja tukee työja toimintakykyä, kuin hoitaa jo puhjennutta sairautta. Mitä kertovat labrat? Esitietolomakkeen täytettyään Määttä pääsi helmikuun alussa terveydenhoitajalle laajaalaiseen terveystarkastukseen, johon kuului terveydenhoitajan haastattelu ja liuta laboratoriokokeita kuten kuulokoe, EKG sekä verija virtsakokeet. Kokeiden tulokset hän saa huhtikuussa samalla, kun hänellä on lääkärin vastaanotto. Sitä Määttä odottaa kiinnostuneena. – Minulla ei ole akuuttia vaivaa, mutta minua huolettavatkin piilevät jutut, jotka saattavat näkyä laboratoriokokeissa. Esimerkiksi aikuisiän diabetes kehittyy hitaasti. Mitä varhaisemmassa vaiheessa siihen päästään pureutumaan, sitä parempi. Ei Määttä toki ole työttömänä ollut vuodesta 2009, vaan hän alkoi jo irtisanomisajalla opiskella lähihoitajaksi, kuten moni muukin työkaveri. Määttä valmistui vuonna 2010. Opinnoissaan hän erikoistui lapsiin ja nuoriin, ja suoritti myöhemmin vielä sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisalan. Töitä on löytynyt kaupungin päiväkodeista, joissa Määttä on tehnyt määräaikaisuuksia. Pisin työrupeama on ollut 1,5 vuotta. Tällä hetkellä hän tekee keikkaa vuokratyöfirman kautta. – Määräaikaisissa työsuhteissa olen toki työterveyshuollon piirissä, mutta näissä tulee yleensä hoidettua vain akuutit asiat. Työttömien terveydenhuolto ei toimi Määttä haluaa omalla esimerkillään levittää tietoisuutta ilmaisista terveystarkastuksista paperiliittolaisille työttömille työnhakijoille. Tällä hetkellä ansiosidonnaista saa runsaat 1200 paperiliittolaista. Hän korostaa, että kyse on sekä työttömän työnhakijan työterveyden ylläpidosta että hänen henkilökohtaisesta terveydentilastaan. – Entä, jos TE-keskus lähettää jonkun työttömän työnhakijan sellaiseen työhön, jota hän ei voi tehdä vaikkapa selkävaivojen vuoksi? Pahimmillaan työtön joutuu karenssiin kieltäytyessään työpaikasta. – On vähän hassua, että hallitus puhuu työttömien aktivoimisesta ja työurien pidentämisestä, jos samaan aikaan ei pidetä huolta työttömien terveydestä. Samaa sanoo Jukka Haapakoski. – Työttömien terveydenhuolto on retuperällä, ja samaan aikaan tavoitellaan 80 prosentin työllisyysastetta. On selvää, että työttömien sosiaali-, terveysja työllisyyspalveluita on vahvistettava. Jotain kertoo se, että terveyskeskusmaksuja päätyi vuonna 2017 ulosottoon yli 350 000 kappaletta. Haapakosken mukaan pienituloisten maksukykyä pitäisi arvioida ja jättää maksut perimättä tai kohtuullistaa niitä. Laki sallii asiakkaan maksukyvyn huomioisen jo nyt, mutta sitä ei Haapakosken mukaan kaikkialla tehdä. – Me ajamme ilmaista terveydenhoitoa työttömille. Esimerkiksi, jos ilmaisesta terveystarkastuksesta seuraisi lisäkäyntejä, ei työttömällä ole välttämättä rahaa maksaa niitä. Ainakin pari jatkokäyntiä pitäisi olla maksuttomia. ? P Politiikka on hassua PITUUSLEIKKURI Työehtosopimusten suojaa työntekijöille yritettiin murtaa Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten hallitusohjelmalla 2015. KUORIMO Työtön – tiesitkö ilmaisista terveystarkastuksista? 8-9_kuorimo.indd 9 20.3.2019 12.43.33
10 | Paperiliitto 3/2019 LAPSET Kun ollaan tehtaassa töissä, käytetään ky pärää ja turvakenkiä. Tehtaassa korjataan asioita, ja siihen tarvitaan jakoavainta ja ruuvimeisseliä, tietävät Enni ja Miro Auvinen Pietarsaa resta. 10-17_pääjuttu.indd 10 20.3.2019 11.59.56
Paperiliitto 3/2019 | 11 LAPSET Teksti Mari Schildt Kuvat Päivi Karjalainen, Mikko Nikkinen Lasten tehdas Miltä työ paperi teollisuudessa näyttää? Millainen tehdastyö olisi lasten mielestä kiinnostavaa? Kokemusasiantuntijamme tarkkailevat elämää Raumalla, Imatralla ja Pietarsaaressa. 10-17_pääjuttu.indd 11 20.3.2019 11.59.59
siantuntijaraati on tehnyt usean vuoden ajan tarkkoja havaintoja ihmisistä, jotka käyvät tehtaassa töissä. – Niillä on turvaliivit. Olen nähnyt, että ne on oransseja, sanoo Veeti Valkonen. – Ja turvakenkiä voi olla ja kypärä päässä. Niitä on vähän kaikenlaisia, sanoo Miro Auvinen. – Niillä on tollanen, vähän harva tukka, ja vaatetus on erittäin epätyylikäs, Minka Seppälä kuvailee. – Jotkut on aika hauskoja. Niillä on hyvä huumorintaju. Ne nauraa aika paljon, ja tykkää jostain aika vanhasta musiikista, sanoo Enni Auvinen. Miro Auvinen sanoo havainneensa, että tehdastyöhön sopivien ihmisten pitää olla aika fiksuja. – Terveyttäkin pitää olla, sanoo Veeti Valkonen. Ilmeisesti päivävuoron tekeminen kesäaikaan näkyy päälle päin. – Ne on valkoisia, Peetu Valkonen analysoi. Rentoa väkeä lomalla Asiantuntijat kertovat, että tehtaassa työssä käyvät vanhemmat näyttävät yövuoron jälkeen väsyneiltä, ja muuten normaaleilta. – Vapaalla isä on rennompi ja laittaa ruokaa. Lehtipihvi on isän bravuuri, sanoo Jonne Seppälä. Miro Ja Enni Auvinen ovat sitä mieltä, että kun isä ei ole töissä, hän hiihtää. Avoimeksi jää, koskeeko havainto myös kesäaikaa. – Kyllä loma siten näkyy, että vanhemmat ei ole niin kärttyisiä sitten. Ne voi olla vähän rennommin, sanoo Veeti Valkonen. Lasten mukaan vanhemmat ovat töissä yleensä sopivasti; ei liikaa eikä liian vähän. – Mutta nyt kun isä on viikon lomalla, niin hän on töissä liian vähän. Me ollaan sitä mieltä, sanoo Minka Seppälä. Monimutkaisia, harmaita koneita Tehdas – tuo savua syöksevä kolossi – on raatimme asiantuntijoille jossain määrin mystinen paikka, koska vain harva heistä on päässyt siihen tutustumaan. – Jotakin siellä tehdään. Ainakin paperia, sanoo Miro Auvinen. – Siellä korjataan, jos joku laite menee 12 | Paperiliitto 3/2019 ”Mutta nyt kun isä on viikon lomalla, niin hän on töissä liian vähän. Me ollaan sitä mieltä.” LAPSET ?Tehtaassa tehdään töitä. Ja kun alamittaisia ei päästetä tehtaaseen, niin sitten töitä teh dään pihal la, näyttävät Veeti ja Pee tu Valkonen Imatran Tainionkos kella. ? Veeti kat soo vierestä, kun lakki meinaa pu dota Peetun silmille. Onneksi äiti Anu Valko nen korjaa. Onneksi tehtaassa on äitejä. 10-17_pääjuttu.indd 12 20.3.2019 12.00.02
Paperiliitto 3/2019 | 13 LAPSET rikki tai se ei toimi, sanoo Enni Auvinen. – Tehtaassa isä istuskelee ja tuijottelee jotain, mitä ne nyt oli, kaikkien koneitten kulkua ja miten se sellu tehdään. Semmosta, sanoo Minka Seppälä. – Ne kattelee siellä töissä vaan kännykkää, arvelee Jonne Seppälä. – Joitain koneita äiti ajaa. Se tarkoittaa sitä, että se painelee nappeja ja sellaisia, sanoo Veeti Valkonen. Asiantuntijoiden mukaan tehtaassa puhutaan lähinnä töistä. – Kaikesta voi puhua vähän, sanoo Miro Auvinen. Miro ja Enni Auvinen kertovat, että tehtaassa on laitteita. – Kaikkia paperikoneita ja muitakin, Miro sanoo. – Ne on tosi isoja ja aika monimutkaisen näköisiä, sanoo Enni. – Ja harmaita, ehkä, Miro sanoo. – Siellä kyllä haisee aika pahalle. Siellä on aika kova ääni, koska siellä on kaikkia näitä koneita, Enni kertoo. Onneksi on lounastauko. Enni kertoo, että silloin tehtaassa syödään perunoita, lihapullia, pihviä ja salaattia. Kaikille asiantuntijoille on selvää, miksi tehtaassa käydään töissä. – Isä käy töissä sen takia että ansaitsee rahaa, tietenkin, sanoo Minka Seppälä. Entä voisiko syitä olla muitakin? – Ei, sanoo Jonne Seppälä. Veeti Valkonen sanoo, että tehtaassa käydään senkin vuoksi, että saadaan kartonkia. – Ja ruokaa. Ja palkka nousee, lisää Peetu Valkonen. Nukutaanko siellä tehtaassa? Tehdas ei pysähdy yölläkään. Asiantuntijat kertovat, mitä siellä tapahtuu, kun muu kansa on pötköllään unia vetelemässä. Artikkelin asiantuntijat RAUMALLA Minka Seppälä, 11, ja Jonne Seppälä, 14, ovat tehneet havaintoja isänsä, käynnissäpitäjä Marko Seppälän työstä Metsä Fibren Rauman tehtaalla. Minka on taiteilijaluonne, ja Jonne on tietotekniikasta kiinnostunut teinipoika. Koulussa Jonnen vahvuus on liikunta, ja hän harrastaa salibandyä. Minkan vahvuus ovat taideaineet, ja hän harrastaa tanssia. IMATRALLA Veeti Valkonen, 9, ja Peetu Valkonen, 6, ovat tarkkailleet äitinsä, prosessihenkilö kakkosena Stora Enson Tainionkosken tehtaalla työskentelevän Anu Valtosen töitä. Veeti ja Peetu ovat sosiaalisia ja avoimia lapsia. Peetu on kädentaitaja ja tulevaisuuden työmies, jota kiinnostavat isot koneet ja laitteet. Veetiä kiinnostavat tietotekniikka, sosiaalinen media ja tubettaminen. Hänestä tulee palomies, poliisi tai jotain ihan muuta. POHJANMAAN näkökulmaa raatiin tuovat Miro Auvinen, 11, ja Enni Auvinen, 10. Heidän havaintonsa koskevat isänsä, instrumenttiasentaja Pasi Auvisen työtä UPM:n Pietarsaaren sellutehtaalla. Miro ja Enni ovat urheilullisia lapsia. Mirolla vahvuutena on myös matematiikka ja Ennillä askartelu ja kädentaidot. Molemmat ovat mutkattomia ja esiintymistaitoisia nuoria kansalaisia. – Ne tekee siellä töitä, tai istuu tai nukkuu, kuvailee Minka Seppälä. – Siellä on ihmisiä, vaikka niitä nukuttaakin. Siellä varmaan kuljetetaan papereita rekkoihin, ja ne vie ne johonkin paikkaan, sanoo Veeti Valkonen. Jonne Seppälä miettii, että kyllä hänkin pystyisi valvomaan, mutta ei sentään kahta yötä peräkanaa. – Kyl me harjoiteltais sitä valvomista jos iskä antais, huokaa Minka Seppälä. Enni Auvinen arvelee, että tehtaassa tehdään yöllä töitä, mutta ei ihan yhtä paljon kuin päivällä. – Ne on nukkuneet ennen sitä tosi paljon. Väsyttäis kyllä tosi paljon, jos pitäis valvoa koko yö, hän miettii. Suklaakylpyjä ja päikkäreitä Tehtaat saattaisivat monellekin olla mahdollisia tulevaisuuden työpaikkoja, mut? Tulevai suuden tehtaassa vaatteet voisivat olla sopivampia. Isä Pasi Au vinen auttaa Mirolle tak kia samalla, kun Enni yrittää näh dä kypärän alta. 10-17_pääjuttu.indd 13 20.3.2019 12.00.04
14 | Paperiliitto 3/2019 ta kehittää niitä pitäisi. Asiantuntijoilla on suunnitelmat valmiina. Minkan mukaan tehtaiden suunnittelussa kannattaisi katsoa niin sanotusti laatikon ulkopuolelle, ja ottaa oppia hotelleista. – Siellä olisi kaikki palvelut, omat huoneet ja suklaakylvyt. Eikä missään nimessä saa olla liian ahdasta tai meluisaa, hän kuvailee. Enni Auvinen sanoo, että tehtaassa voisi olla erilaisia ruokapaikkoja, ja koneet voisivat olla eri värisiä. Veeti Valkonen komppaa. – Ei saisi olla yksivärinen, vaan pitäisi olla eri värejä, hän sanoo. – Niin että tietää, kuka on kuka, lisää Peetu Valkonen. – Eikun paikat eri värisiä, Veeti tarkentaa. – Ehkä seiniä voisi maalata. Ja tauluja voisi olla, miettii Miro Auvinen. – Jossain huoneessa voisi olla kasveja. Ikkunoita voisi olla, lisää Enni Auvinen. Työvaatteiksi asiantuntijoille kelpaisivat hyvin turvallisuusliivi, suojalasit ja työkengät. – Mahdollisimman rennot vaatteet. Värillä ei ole väliä, mutta pitää olla joustavaa, sanoo Minka Seppälä. Enni Auvinen ehdottaa taukotiloihin sohvia ja Miro Auvinen televisiota. Myös ruokatauon tarjonnalla on väliä. – Mitä tahansa muuta paitsi kaalilaatikkoa tai kasvissosekeittoa, sanoo Veeti Valkonen. – Kebabbia, sanoo Jonne Seppälä. – Keksiä, sanoo Peetu Valkonen. – Jotain terveellistä, että jaksaa tehdä töitä. Maitoa tai vettä juotavana, sanoo Miro Auvinen. – No ainakin vois olla joku kahvitauko, et vois juoda kahvia, niin sitten ei nukuta. Oon mie kyl joskus kahvia juonu. Oli se iha. Limpparia ottaisin mieluummin, ainaki nytte, Veeti Valkonen miettii. Saisi tehdä sitä mistä tykkää Asiantuntijat kehittäisivät myös työtä ja sen sisältöä. Enni Auvinen korostaa, että olisi tärkeää, että työpaikassa saisi itse valita, mitä tekee. Miro Auvinen jatkaa, että olisi tärkeää saada tehdä sellaista, mistä tykkää. Ehkä korjata jotain. Enni epäilee, että tylsintä saattaa olla ehkä se, jos ei ole mitään korjattavaa. LAPSET ?Miro ja Enni arve levat, että tehtaassa voi olla aika tylsää, jos ei ole mitään korjattavaa. Pasi Auvi nen näyttää, mitä silloin korjataan. ? Tehtaissa olisi yhtä ja toista paran nettavaa. Esimerkiksi haju, Miro ja Enni miet tivät. Enni Auvinen korostaa, että olisi tärkeää, että työpaikassa saisi itse valita, mitä tekee. 10-17_pääjuttu.indd 14 20.3.2019 12.00.04
Lapsi mukaan töihin? E ntä, jos lapsesi pääsisi katsomaan, mitä teet työksesi? Marraskuun 22. päivänä vietetään Lapsi mukaan töihin -päivää, joten vielä on aikaa järjestellä asiaa. Lapsiasiavaltuutetun, työja elinkeinoministeriön sekä Lastensuojelun Keskusliiton ideoimaan tapahtumaan on ilmoittautunut jo satoja työpaikkoja. Lapsiasiavaltuutetun toimisto koordinoi kampanjapäivän suunnittelua yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Mallia Lapsi mukaan töihin -päivään on otettu vastaavista kansallisista päivistä, joita vietetään muun muassa Yhdysvalloissa ja Englannissa. Mitä työnteko on? Järjestäjien mukaan moni lapsi ei välttämättä edes tiedä saati osaa selittää, mitä oma vanhempi tekee työkseen. Lasten on kuitenkin tärkeää päästä näkemään ja kokemaan, missä heille tärkeät aikuiset viettävät päivänsä ja mitä työnteko on. Myös työpaikkojen on hyvä nähdä työntekijöiden lapsia. – Lapsi mukaan töihin -päivä tarjoaa työpaikoille mahdollisuuden nostaa esiin lasten ääntä ja osallisuutta sekä saada hyödynnettyä lasten ja nuorten raikkaita ajatuksia. Tarkoituksena ei ole teettää lapsella varsinaisesti työtä, vaan tutustuttaa hänet vanhempansa tai muun läheisen aikuisen arkeen, kampanja valistaa. Muutama tunti tulevaisuudelle Lapsi mukaan töihin -päivän ei tarvitse olla kestoltaan pitkä, esimerkiksi aamutai iltapäivä riittää hyvin. Lapsi on päivän ajan sen aikuisen vastuulla, joka on hänet mukaan työpaikalle ottanut. Tutustumisen aikana lapsille voidaan järjestää esimerkiksi esittelytilaisuus ja tutustumiskierroksia. Paitsi työnantajan kanssa, päivästä on sovittava myös esimerkiksi koulun kanssa, jolle on tehtävä normaali poissaoloanomus. Lue lisää: www.lapsimukaantoihin.? – Kivointa olisi ajaa jotain trukkia. Ajaisin kartonkirullia rekan kyytiin. Ja sillä trukilla voisi viedä lavoja johonkin. Sillä voisi nostella asioita, vaikka laatikoita, joissa on maitotölkkejä, sanoo Veeti Valkonen. – Istuisin vaan. Helposti istun kahdeksan tuntia, sanoo Jonne Seppälä. Enni Auvinen miettii, että mieluista olisi, että saisi tehdä töitä silloin, kun haluaa. – Jos väsyttäisi tosi tosi paljon, niin voisi ottaa päiväunet, hän ehdottaa. Minka Seppälä päättelee, että sellainen olisi kiva työpaikka, jossa olisi mahdollisimman vähän työtä. – Ja hyvä palkka, lisää Jonne Seppälä. Hän miettii, että tehtaan tietotekniikka tuntuisi kiinnostavalta. Ja tauolla voisi pelata Fortniteä. – Tauolla voisi myös makoilla sohvalla ja ottaa pikku päiväunet, sanoo Enni Auvinen. Veeti Valkonen miettii koneiden kehittämistä. – Se kone voisi tehdä kartonkia, mutta siinä olisi sellaisia värinappeja: Jos painaa värinapista, siitä kartongista tulisi sen väristä. Ja omasta napistaan tulisi lehmien kuvia maitotölkkikartonkiin, LAPSET Paperiliitto 3/2019 | 15 Ovid ea sequis a andae culpa si dolorem rehenet dolorep taquam, sitiam antur? Lupturi arum hän suunnittelee ja jatkaa: – Ja toivoisin, että ei olisi niin monimutkaisia ne asiat. Ettei tarvitsisi olla kovin älykäs, että niitä koneita voi käyttää, hän sanoo. Entä työaika? Veeti Valkonen sanoo, että hänelle sillä ei ole mitään väliä. – Miul o! Mie olisin kymmenen tuntii, sanoo Peetu Valkonen. Tehtaaseen töihin? Kaikki asiantuntijat ovat sitä mieltä, että he voisivat hyvin olla isona tehtaassa töissä. – Tiedä siitä haluamisesta, mutta olisi se ihan siedettävää, sanoo Minka Seppälä. – Kyl mää varmaan voisin, Jonne Seppälä innostuu. Peetu Valkonen on sitä mieltä, että kysymys on kuuden vuoden kypsällä iällä vielä hiukan kaukainen. – Mie syön nyt tikkaria, hän kuittaa.? P ? Veeti ja Peetu saivat Anuäidin kanssa sel ville, että tehtaassa ihmiset tosiaan ovat aika orans seja, siis enimmäk seen. – Istuisin vaan. Helposti istun kahdeksan tuntia, sanoo Jonne Seppälä. Enni Auvinen miettii, että mieluista olisi, että saisi tehdä töitä silloin, kun haluaa. – Jos väsyttäisi tosi tosi paljon, niin voisi ottaa päiväunet, hän lainen olisi kiva työmahdollisimman vä– Ja hyvä palkka, lila ja ottaa pikku päiväunet, sanoo Enni Auvinen. Veeti Valkonen miettii koneiden kehittämistä. – Se kone voisi tehdä kartonkia, mutta siinä olisi sellaisia värinappeja: Jos painaa värinapista, siitä kartongista tulisi sen väristä. Ja omasta napistaan tulisi lehmien kuvia maitotölkkikartonkiin, 10-17_pääjuttu.indd 15 20.3.2019 12.00.05
16 | Paperiliitto 3/2019 EDUSKUNTAVAALIT Raumalainen Peetu Peltonen aikoo äänestää eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka osaa katsoa asioita pitkälle tulevaisuuteen. 16-19_vaalit.indd 16 20.3.2019 9.00.39
EDUSKUNTAVAALIT Paperiliitto 3/2019 | 17 Kun antaa äänensä vaaleissa, antaa äänen arvoilleen. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Juha Sinisalo, Reima Kangas H uhtikuussa on jälleen aika valita maahan uusi eduskunta. Jos viimeiset neljä vuotta on tuntunut siltä, että asioiden pitää muuttua, tarvitaan ääniä muutokselle. Jos taas nykyinen hallituspolitiikka tuntuu ansaitsevan jatkoa, tarvitaan siihenkin äänestäjien tuki. Tuleviin vaaleihin valmistautuminen alkaa pohtimalla, kuka parhaiten edustaa juuri minun arvojani. Jos hyvä ehdokas löytyy, hänet voi vinkata kaverillekin. Mistä sitten tietää, kuka on se oikea? Kannattaako duunarin äänestää sitä, joka tuntee duunarin arjen? KäytännösÄäniä meiltä meiltä meiltä 16-19_vaalit.indd 17 20.3.2019 9.00.40
EDUSKUNTAVAALIT 18 | Paperiliitto 3/2019 Kevään 2019 vaalit Eduskuntavaalit ? 200 kansanedustajaa valitaan joka neljäs vuosi välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Vaalipäivä on vaalivuoden huhtikuun kolmas sunnuntai. ? ennakkoäänestys kotimaassa: 3.–9.4. ? vaalipäivä 14.4. ? uusi eduskunta aloittaa työnsä 23.4. EU-vaalit ? Suomesta valitaan Euroopan Parlamenttiin 14 jäsentä. Suomen paikkaluku kasvaa yhdellä, jos Yhdistynyt Kuningaskunta eroaa EU:sta ja sen paikat jaetaan 27 muulle jäsenvaltioille. ? ennakkoäänestys kotimaassa 15.-21.5. ? vaalipäivä 26.5. Paperiliittolaiset ehdokkaat Paperiliiton jäseniä on asettunut ehdolle eduskuntavaaleissa ainakin kuudessa vaalipiirissä. Kari Häggblom on ehdolla Vaasan ja Seppo Ruotsalainen Keski-Suomen vaalipiirissä. He ovat Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ehdokkaita. Vasemmistoliiton ehdokkaina ovat Markku Eilola-Jokivirta Oulun, Timo Mykrä KaakkoisSuomen ja Petri Salminen Satakunnan vaalipiirissä. Pirkanmaan vaalipiirissä ehdolla oleva Mikko Nurmo edustaa Perussuomalaisia. Heini Frilander Tervakoskelta aikoo äänestää ennakkoon. – Kun äänestää, ei tarvitse valittaa jälkikäteen. 16-19_vaalit.indd 18 20.3.2019 9.00.42
sä moni äänestää hyvää tyyppiä, jos puolueella ei ole niin väliä. Jos puolueella on väliä, on valinta rajatusta joukosta kenties helpompi. Äänestäminen on positiivinen asia, joka kuuluu ja kannattaa tehdä. Neljä paperiliittolaista kertoo, miksi he äänestävät. Arkeen vaikuttamista Ennemmin sääntö kuin poikkeus. Oululainen Sari Mattila, 51, sanoo äänestäneensä melkein joka vaaleissa. Kun oma poika alkuvuodesta täytti 18, syntyi hänen kanssaan keskustelua äänestämisestä tulevissa eduskuntavaaleissa. Poika pohti eduskunnan istuntokauden lyhyyttä ja sitä, paljonko siinä ajassa ehtii asioihin vaikuttaa tai saada aikaan muutosta. – Yritin tuoda esille, miten edustajat joka tapauksessa neljän vuoden ajan osallistuvat lainsäädännön laatimiseen ja valtion talousarvion hyväksymiseen, Mattila perustelee. Valtion talousarvioon tehdyt lisäykset ja säästöt näkyvät äänestäjien arjessa eri tavoin. Sari Mattilalla on tuntumaa siitä, miten koulutussäästöt näkyvät suoraan koulutuksen laadussa. Lähiopetustuntien väheneminen näkyy koulutuksessa, sillä hän opiskelee liiketaloutta ammattikorkeakokoulussa. Mattila on opintovapaalla työstään prosessinhoitajana Stora Enson Oulun tehtaalla. – Kirjoja osaamme lukea, mutta muun muassa matemaattisten aineiden tueksi tarvitaan myös lähiopetusta. Opettajien mukaan opetuksen väheneminen näissä aineissa näkyy jo koemenestyksessä, Mattila sanoo. Ei jämähdetä vanhaan Mattilalle itselleen on selvää, että äänestämällä voi vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Nuoria hän innostaisi uurnille kyselemällä mielipiteitä nuorilta itseltään ja hyödyntämällä sosiaalista mediaa. – Olisi hoksattava käyttää sopivia työkaluja. Esimerkiksi Youtube on maailman toiseksi suosituin hakukone. Sen kautta käyttäjille tulee personoituja mainoksia. Itsekin tulee helposti klikattua ehdotettu kiinnostava videonpätkä auki. Mattila kiinnittäisi huomiota siihen, kuinka nopeasti maailma muuttuu. – Olen itse keski-ikäinen. Useimmat päättäjät ja poliitikot ovat samanikäisiä tai vanhempiakin. Silti heidänkin olisi osattava muuttua, muuttaa omaa ajatteluaan ja toimintaansa vähintään tämän päivän kehityksen mukana, Mattila painottaa. Ajan henkeen kuuluu myös tiedonkulun nopeus. Sanomalehdestä luetaan historiaa, eilisen uutisia. – Käytettävissä oleva tieto on paljolti reaaliaikaista, jos vaan osaa etsiä ja poimia tarpeellisen tiedon. Mattilan mielestä kaikki poliitikot eivät kuitenkaan ole kiinni ajassa. – Pahimmillaan poliitikot hokevat ikuisia vanhoja mantroja. Työ muuttuu meillä kaikilla, miksei muuttuisi poliitikoillakin. Ovathan hekin työssä. Tuntuu silti, että moni on jämähtänyt vanhaan eikä tilalle ole tullut uutta politiikan teon tapaa, Mattila pohtii ja myöntää, ettei osaa sanoa tarkemmin, mitä uudenlainen politiikan teko käytännössä olisi. Mattila odottaa ehdokkailta kielitaitoa. – Asioista on pystyttävä ottamaan selvää ja ajatuksistaan on tärkeää puhua muutenkin kuin ouluksi tai savoksi. Vähintään englantia olisi osattava, Mattila esittää. Ilmastokysymykset ovat yksi Mattilalle tärkeä aihe. – Uusien energiamuotojen kehittämisessä ei pitäisi tukeutua yhteen, vanhaan tai saman vaan pitää silmät ja ovet auki uusille mahdollisuuksille, järkevien kustannusten rajoissa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa olennaista on kestävä kehitys ja se, että pidetään huolta toisista ja samalla ympäristöstä. Ehdokas ei napsahda heti Peetu Peltonen, 29, on tullut valituksi. Hän pääsi 300 hakijasta 12 oppisopimuskoulutettavan joukkoon UPM:n Rauman tehtaalle. Eduskuntaan on helpompi päästä, sillä viime vaaleissa 200-päinen eduskunta valittiin 2146 ehdokkaan joukosta. Eduskuntavaaleissa Peltonen on voinut äänestää ennen tätä kevättä kaksi kertaa. Tapana on äänestää varsinaisena vaalipäivänä. – Äänestämässä on hyvä käydä, pystyy ainakin johonkin vaikuttamaan, mahdollisesti, Peltonen perustelee. Ehdokkaan valinta vaatii oman aikansa. – Jonkin verran joutuu aina miettimään, ei se tule sormia napsauttamalla. Tähän asti on aina löytynyt joku, joka on asioista samaa mieltä, mitä itse ajattelen. Vaalikoneita olen myös käyttänyt apuna. Ääni ei mene hukkaan, vaikka oma ehdokas ei pääsisikään läpi. Jokainen ääni voi motivoida ehdokasta yrittämään uudelleen ja auttaa tulemaan valituksi seuraavalla kerralla. Peltonen ajattelee äänestäessään omaa tulevaisuutta. – Kun on itsekin nuori, ajattelee ehkä vähän pitemmälle ja toivoo, että oma ehdokaskin tekee samoin. Tulevaisuudessa on tärkeEDUSKUNTAVAALIT ää ymmärtää esimerkiksi teknologian kehittymistä ja sen mahdollisuuksia. Äänillä vaikutusta työelämään Reilut parikymmentä vuotta äänestysoikeutta takana. Kouvolan Anjalassa asuva Tommi Siitonen on töissä Stora Enson paperitehtaalla ja on äänestänyt aina, kun on voinut. – Aiemmin en puoluepolitiikkaa niin ymmärtänytkään eikä puolueella ollut niin suurta merkitystä, mutta nyt on tullut seurattua enemmän. Eduskuntavaaleja kohtaan on odotuksia, että muuttuuko päätöksenteossa mikään vaalien myötä. – Nykyisestä hallituksesta on päällimmäiseksi jäänyt Sipilän kikyt ja muut heikennykset, ne pitäisi saada pois ja ylipäätään kaikki työläisten kyykyttäminen, Siitonen sanoo. Työelämäkysymykset ovat Siitoselle tärkeitä. Hän on 39-vuotias ja hänen arvionsa mukaan moni samanikäinen käy äänestämässä tavan vuoksi. Oman ehdokkaansa Siitonen valitsee ilman vaalikonetta. – Mielenkiinnosta olen silti katsonut, minkälaisia tuloksia kone antaa. Joskus tulokset ovat ristiriitaisia, löytyy mukamas sopivia ehdokkaita, oli puoluekanta mikään vaan. Myös toukokuun europarlamenttivaaleissa Siitonen aikoo äänestää. – En ole juuri seurannut, minkälainen vaikutusvalta on omilla edustajilla, mutta silti käyn äänestämässä niissäkin vaaleissa. Asia muiden joukossa – En ole politiikasta millään lailla kiinnostunut, mutta ajattelin silti äänestää, kunhan saan tutkittua, ketä äänestää, sanoo tervakoskelainen Heini Frilander, 33. – Ajatustakaan en ole vielä aiheelle uhrannut, sen teen lähempänä vaaleja. Kaikkialta olen aina vähän myöhässä, mutta töissä olen aina ajoissa, Frilander naurahtaa. Äänestämisen hän kuitenkin haluaa hoitaa, jotta ei sitten jälkikäteen tarvitse valittaa. Varmuuden vuoksi Frilander äänestää ennakkoon. Frilanderille tärkeitä kysymyksiä ehdokasta valitessa ovat esimerkiksi suhtautuminen maahanmuuttoon sekä perheasiat. – Tuntuu, että lapsilta ja vanhuksilta viedään, ja muille annetaan, Frilander pohtii. Uusioperheen kolme lasta ovat koulutien alussa. Frilanderia huolettaa myös se, minkälaista apua ja hoitoa on luvassa omille vanhemmille sitten, kun he jäävät eläkkeelle ja ikääntyvät. Nykyisen hallituksen vaikutusta työelämään Frilander ei ole ehtinyt juuri pohtia. – Elämä on kiireistä ja kikyilyn tuoma työajan lisäys on vaan tullut siihen yhtenä lisänä mukaan. ? P Paperiliitto 3/2019 | 19 ”Kikyt ja muut heikennykset, ne pitäisi saada pois ja ylipäätään kaikki työläisten kyykyttäminen.” Sari Mattilan mielestä poliitikkojen pitää pysyä mukana ajassa. Työelämän kysymykset ovat tärkeitä Tommi Siitoselle. 16-19_vaalit.indd 19 20.3.2019 9.00.42
20 | Paperiliitto 3/2019 ELÄMÄNTILANNE Matti Salmisen elämään on mahtunut viimeisen vuoden aikana paljon surua ja iloa. Helmi-vauvan syntymä oli iloinen ihme. 20-23_matti.indd 20 14.3.2019 14:35:59
ELÄMÄNTILANNE Paperiliitto 3/2019 | 21 Jämsäläinen Matti Salminen on kokenut yhden vuoden aikana vanhempiensa äkillisen menetyksen ja uuden elämän synnyn. Teksti Päivi Ketolainen Kuvat Mikko Vähäniitty Y lös ja alas. Sitten kiepautus ja jälleen ylös. – Tunteiden vuoristorataa. Sellaista on ollut elämäni viimeisen vuoden aikana, sanoo jämsäläinen automaatioasentaja Matti Salminen ja heittää ilmaan kolmikuisen Helmi-vauvan. Pikkulikkaa naurattaa. Hän luottaa, että iskä ottaa kopin. – Tämä on meidän paras leikki, sanoo tuore isä. Kun Helmi ilmoitti vuosi sitten tulostaan, meni 56-vuotias mies ilosta mykkyrälle. Samanikäiset työkaverit Jämsänkosken tehtaalla alkoivat tulla mummuiksi ja vaareiksi, mutta Matti kokisi ensi kertaa elämässään isyyden ihmeen. Vuosi karusellissa 20-23_matti.indd 21 14.3.2019 14:36:00
ELÄMÄNTILANNE 22 | Paperiliitto 3/2019 Alkoi jännittävä odotus. Elämässä oli iloa ja rakkautta. Vierellä oli puoliso Elina Temisevä, jonka kanssa oli alettu rakentaa yhteistä elämää. Naapurissa asuivat Matin vanhemmat Vuokko ja Antero, hyväkuntoiset vielä. Mummola olisi lähellä sitten, kun vauva syystalvella syntyisi. Syöksykierre vei alas Odotus sujui käsikirjoituksen mukaan. Helmin syntymäpäiväksi kirjattiin 8. joulukuuta ja tunne uudesta elämästä oli huikea. Odotusaikaan oli mahtunut kuitenkin voimia syövä syöksykierre alas päin. – Kesäkuussa vanhempani menehtyivät äkillisesti, viikon välein. Matin äiti oli joutunut juhannuksena sairaalaan selkäkipujen vuoksi. Arjen koitettua Matti vei isänsäkin tutkimuksiin. Vatsavaivoille etsittiin tähystämällä selitystä. – Suolistosta löytyi kasvain. Se oli hänelle järkytys. Tutkimuksesta mentiin kotiin. Miehet lämmittivät yhdessä ruokaa. Matti lähti omille töilleen. – Minua jäi vaivaamaan isän olemus, joten tulin takaisin, kun vain pääsin. Löysin hänet navetan vintiltä, missä hän oli yrittänyt päättää päivänsä omin käsin, Matti kertoo. Heppa jäi kesken Matti aloitti elvytyksen ja sydän alkoikin sykkiä. Ensivaste vei miehen Taysiin. Heräsi toivo, että tuleva pappa vielä virkoaisi. Tällä aikaa Vuokko-äiti oli yhä Jämsän sairaalassa. Matti kertoi hänelle tapahtumat päällisin puolin ja ilmoitti, että Antero on toipumassa. Yhden toiveikkaan päivän jälkeen Matin isä sai sairaalassa keuhkoveritulpan. Siitä hän ei enää selviytynyt, vaan menehtyi seuraavana yönä. Varovaisin sanakääntein Matti kertoi suruviestin äidilleen, mutta nyt tältä petti selän lisäksi sydän. – Niin alkoi yhteisten hautajaisten järjestäminen vanhemmilleni. Yhdestä asiasta Matti on kiitollinen. Tuleville isovanhemmille oli ehditty kertoa vauvan tulosta. Helmi olisi ollut heidän ensimmäinen lapsenlapsensa. – Isäni menetti suorastaan yöunensa, kun alkoi suunnitella tulokkaalle keinuhevosta. Hepan nikkarointi jäi kesken, kuten jää Matti Salminen on huomannut, että työkavereiden on olut helpompi kohdata hänen ilonsa kuin surunsa. 20-23_matti.indd 22 14.3.2019 14:36:00
moni muukin asia silloin, kun lähtö tulee nopeasti. Ystävät tulivat apuun Yhden kesäisen viikon aikana oli maailma mennyt mullin mallin. Tilanteen keskelle jäivät Matti ja hänen puolisonsa kahdestaan, sillä Matilla ei ole sisaruksia. Lisäksi oli meneillään heinäntekoaika. Vaikka kotitilan navetta on ollut pitkään tyhjänä, peltoja on viljelty. – Surun keskellä tulivat ystävät apuun. Äkkiä pelto oli täynnä talkooväkeä ja heinät saatiin korjatuksi. Vielä kolmaskin kuolemantapaus sattui. – Pitkäaikainen Mikki-kissamme kuoli heti vanhempieni menehdyttyä. Voiko kissakin aistia tällaisia asioita? Kuoliko se suruun? Kun Matti ja Elina ovat tyhjentäneet mummolaa, on samalla tehtävä surutyötä, sillä tavaroiden joukossa on lapsuudesta tuttuja esineitä ja kirjoja. Omia lelujakin on tallella. Esine esineeltä nousevat muistot mieleen. Jaksaa, kun on pakko Kun kaaos iski kesällä päälle, Matilla oli meneillään työja yövuorot. Mistään ei olisi tullut mitään, jos hän ei olisi saanut saman tien sairauslomaa. Sisimmässä oli järkytystila, ja samalla piti kyetä hoitamaan käytännön järjestelyjä. – Työterveys ei voinut kirjoittaa minulle sairauslomaa kuin viikoksi. Minun oli käytävä erikoislääkärillä. Sain kuukauden sairaus loman, mikä auttoi eteenpäin. Myöhemmin hänestä tuntui hieman oudolta, että asian vuoksi tarvittiin psykiatrilELÄMÄNTILANNE la käynti. Onhan aivan normaalia, että kuka hyvänsä menee vastaavassa tilanteessa työkyvyttömäksi. – Mutta määräykset ovat määräyksiä. TES:n mukaan vain lähiomaisen hautajaispäivä on palkallinen vapaapäivä. Jotenkin ihminen jaksaa, kun on pakko. Kesä meni silmät sumussa, mutta puolison pyöristyvä vatsa piti kiinni elämässä. Loppukesästä Matti lähti ihan omalle kesälomareissulle Kuhmoon, jossa hän vietti muutaman ikimuistoisen yön karhuja kuvaten. – Se matka teki minulle hyvää. Varpajaiset jäi pitämättä Syksyn tullen alkoi uusi nousu, kun kotiin ilmestyi vauvan tarvikkeita. Tuleva isä lähti mukaan neuvolakäynneille, valmennusiltoihin ja tietysti synnytykseen, kun hetki koitti. Miehelle, joka on nähnyt ja kokenut elämää, synnytys oli hieno kokemus. Hän pystyi olemaan rinnalla pitkäksi venyneen synnytyksen ajan. Varpajaiset jäivät tosin pitämättä, sillä Matti halusi olla läsnä sairaalalla niin kauan, että perhe kotiutui. Samaa kyytiä hän piti 18 päivän isyysloman. Puuhaa vauvassa riittää. Vaipat isä halusi vaihtaa alusta pitäen ja pukeminen on ihan helppo juttu. Yöheräilyt ovat puolison vastuulla, sillä Helmi on edelleen rintalapsi. Vauvavinkkejä työkavereilta Mitään kuittailuja ei tuore isä ole ikävuosistaan saanut. – Jos joku sanoisi minua papaksi, vastaisin, että niinhän sitä luulisi, hän naurahtaa. Keskustelu on ollut töissäkin asiallista. – Mitä nyt saatetaan katsastaa silmäpussit aamuvuorossa, että onko sitä saatu nukuttua. Työkavereilta hän on saanut vinkkejä, miten vanhempainvapaita kannattaisi järjestellä. Vuosi sitten työporukalle syntyi useitakin vauvoja, joten kokemustietoa löytyy. Sen Matti on havainnut, että iloitseva on helpompi kohdata kuin sureva. Tuoretta isää on helppo onnitella, mutta surevan miehen kohdalla sanat tahtoivat loppua. Luonto antaa voimia Matti ja Elina asuvat Vekkulan kylällä, Jämsän maaseudulla. Heidän Helminsä on kylällä ensimmäinen vauva 20 vuoteen. Se tarkoittaa, että leikkikaverit ja koulut ovat tulevaisuudessa kaukana. – Mutta täällä aiomme pysyä. Luonto on lähellä ja se on meille tärkeää, sanoo luontokuvauksen harrastaja. Luonto on myös hänen terapeuttinsa. Hiljaisuudessa on hyvä käsitellä tunteiden vuoristorataa ja pohtia, mitä kaikkea on vuoden aikana tapahtunut. – Ikinä en tätä vuotta unohda, se on varmaa. Helmi nukahtaa vaunuun. Pihalla virittää talitiainen keväisen laulun. ? P Paperiliitto 3/2019 | 23 Kotitalon rakennusten tyhjentäminen on ollut samalla surutyötä ja luopumista. 20-23_matti.indd 23 14.3.2019 14:36:01
?? | Paperiliitto ?/???? ”Nautin melankoliasta, saan voimia mollin puolelta.” Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA K UN TALVI ALKAA taittua kohti kevättä, Saksassa koetaan viides vuodenaika: karnevaalit. Silloin juodaan olutta, lauletaan vitsikkäitä schlaagereita, pukeudutaan huvittaviin naamiaisasuihin ja katsotaan kadun varressa värikästä karnevaalikulkuetta. Karnevaalit ovat huumorin vuodenaika – mikä on sikäli yllättävää, että saksalaisia pidetään yleisesti huumorintajuttomina. No, voin todistaa, että saksalaisilla on joskus ihan hyviäkin vitsejä. Ja joskus...huonoja. Kuten näissäkin karnevaaleissa, joissa eräs poliitikko heitti vitsin niin sanotun kolmannen sukupuolen vessoista ja sai syytteitä syrjinnästä. Eräs koomikko puolestaan vitsaili kaksiosaisista sukunimistä, kunnes lavalle marssi nainen, joka suuttui vitsistä: rouva Möller-jotakin. Saksalaiset ovat varmasti keskimääräistä enemmän tosikkoja. Toisaalta he tietävät sen itsekin. Ei ole sattumaa, että maan rakastetuin koomikko oli Loriot eli Vicco von Bülow, jonka huumori perustui juuri saksalaisen tosikkouden ja järjestelmällisyyden naurettavaksi tekemiseen. Hänen sketseilleen nauraessaan saksalaiset saattoivat vihdoin nauraa itselleen. Suosittelisinkin, ettei saksalaisten kanssa kannata heti alkaa heittää hurttia huumoria. On parempi olla vähän varovainen, pitää työasiat vakavina. Toisaalta nauru vapauttaa, ja myös Saksassa, tosikkojen maassa, ihmiset haluavat pitää hauskaa. Siis: työvelvollisuuksien jälkeen. Kulttuurista riippumatta nauraminen ja hauskuus ovat ihmisen sisään rakennettuja tarpeita. Sen huomatakseen ei tarvitse kuin katsella hetken koulun pihalla leikkiviä lapsia, joista suuri osa jo nauraa tai ainakin tekee kaikkensa saadakseen muut – ja itsensäkin – nauramaan. Huumori yhdistää. Yhdessä nauravat ihmiset eivät voi haastaa riitaa tai viljellä vihaa. Nauru myös rentouttaa ja jopa poistaa kipuja. Nauru tekee onnelliseksi. Se pidentää ikää, oikeasti. Olen myös huomannut, että viime aikoina, jolloin huoleni maailman ja ilmaston tilasta on kasvanut, nauraminen tuntuu tuplasti hyvältä. Joskus iltaisin sorrun jopa katsomaan saksalaista stand up -komiikkaa. Ja pelleilen usein lasteni kanssa, kuten omassa lapsuudenkodissanikin paljon pelleiltiin, koska se on arvokas keino rakentaa läheisyyttä ja tuntea onnellisuutta. Nauru siis kannattaa, jopa Saksassa. Elämässä kun pitää niin moni asia ottaa tosissaan, varsinkin vessat ja kaksoisnimet, joten on parasta ottaa tosissaan myös nauru ja sen voima. P Saksalaista huumoria Suosittelisinkin, ettei saksalaisten kanssa kannata heti alkaa heittää hurttia huumoria. Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. 24-25_parasta elämässä.indd 24 20.3.2019 12.41.17
Paperiliitto ?/???? | ?? Jukka-Pekka ”Jupe” Hirsimäki on 43-vuotias painokoneenhoitaja ja varastomies Bong Suomi Oy:n kirjekuoripainotalossa Pirkkalassa. Teksti Ilkka Palmu Kuva Mika Kanerva O lin ostanut basson ja käynyt muutamalla soittotunnilla, ja sitten yhtäkkiä alkaa päästä tulvia omaa juttua. Vaihdoin basson kitaraan, koska sillä biisinteko sujui helpommin. Ensimmäisiä tekeleitä ei ole tallella – häpeäisin varmaan, jos niitä joku löytäisi – mutta silloin ne olivat minulle totista totta. Ekassa bändissäni sävellaji oli punk ja toisessa vanhan liiton hevi. Vuonna 2001 perustin folkkibändin, Lemurian. Levytimme, tavoittelimme menestystä. Hetken aikaa elin vain musiikkia varten. 30 keikkaa vuodessa töiden ohessa, palkkana neljä olutta ja pizza, puoli kuudelta aamulla kotiin jostakin hevon persiistä. Parhaimmillaan mulla oli 32 kielisoitinta, ja päälle vaikka mitä puhaltimia ja perkussioita. Opin vihaamaan roudaamista. Oli pakko vähentää soitinten osteluakin, kun ne eivät enää mahtuneet vaatekomeroon. Tärkein ei kuitenkaan hiipunut. Avopuoliso suhtautuu kannustavasti mun luovuuteen, vaikka se vie hirveästi tilaa. Makuuhuone on käytännössä studio. Melodianpätkät sutii päässä ennen nukahtamista. Otan ne heti talteen puhelimeen. Joskus se biisi annetaan mulle kokonaan. Sanat alkaa kirjoittaa itseään, sävel tulee mieleen, rämpytän kitaraa sydän sykkien, ja aamulla, kun kuuntelen nauhoituksen, huomaan tehneeni upeaa. Se on mahtava olotila, joku hiton ideoiden myrsky! Päässä soi bassolinjat, stemmat, orkesterit: kaikki toimii täysin. Ja sitten se kaivo kuivuu. Se on ihan ok. Etsin ideoita runokirjoista. Uuno Kailas, Eeva-Liisa Manner ja Kirsi Kunnas, ne auttaa mua jos pyydän. Mietin silloin, hiljaisina kuukausina, sitä, mikä on etsijän osa tässä elämässä. Miten itseään ei voi juosta pakoon. Tai miten kaiken voi löytää, vaikka pysyy paikallaan. Miten alkaa sataa, vaikka ei ole yhtään tanssinut. P Jukka-Pekka Hirsimäki tajusi teini-ikäisenä, että osaa tehdä laulun. Mollin puolelta Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . PARASTA ELÄMÄSSÄ 24-25_parasta elämässä.indd 25 20.3.2019 12.41.18
?? | Paperiliitto ?/???? Teksti Eeva Eloranta-Jokela P owerParkissa paperiliittolaiset kohtasivat viimeksi viisi vuotta sitten. Lapset ovat sen jälkeen kasvaneet, samoin huvipuistolaitteiden määrä. Se, minkälaista ilonpitoa on tänä vuonna luvassa, nähdään lauantaina 15. kesäkuuta. Huvipuistoalue ja sen laitteet ovat pelkästään paperiliittolaisten käytössä koko päivän ilmaiseksi. Alahärmässä sijaitsevaan huvipuistoon ovat tervetulleita kaikki Paperiliiton jäsenet, myös työttömät, opiskelijaja eläkeläisjäsenet. Jäsenen mukana voivat tulla hänen puolisonsa sekä samassa taloudessa asuvat lapset. Paperiliittolainen voi ottaa mukaansa myös lastenlapsiaan. Tapahtumaan on ilmoittauduttava ennakkoon 15.5. mennessä. Täytä ilmoittautumistiedot osoitteessa www.paperiliitto.? . Portit aukeavat lauantaina 15. kesäkuuta klo 11 ja sulkeutuvat klo 19. Laiteiden pyörteiden lomassa yleisö tarjoillaan Duudsonit Show, jossa esiintyvät Jarppi ja HP. Paperiliitto on varannut paperiliittolaisille PowerParkista majoituskiintiöitä lauantaista 15.6. sunnuntaihin 16.6. Majoitusvaraukset tehdään suoraan PowerParkiin. Majoituskustannuksista jokainen vastaa itse. Monet ammattiosastot järjestävät kesätapahtumaan bussikuljetuksia, joten seuraa ammattiosastosi ilmoittelua ja ilmoittaudu kyytiin. Huomaa: viimeistään 31. maaliskuuta ilmoittautuneiden kesken arvotaan kahden vuorokauden majoituslahjakortin Holiday Clubin kohteisiin. Lahjakortti on kahdelle hengelle. Hupien pariin Ihka ensimmäisenä mukaan ilmoittautui Kati Torkkeli Simpeleeltä. – Ilmoittautuminen sattui silmään aamukahvia juodessa, olikohan lehti vai Facebook, josta huomasin. Asiasta oli kotona jo aiemmin puhuttu, joten ilmoittauduin heti. Viime kerralla PowerParkin tapahtumassa pojat olivat pienempiä, joten silloin ei vielä paljon hurviteltu. Pojat ovat nyt 8ja 11-vuotiaat. Myös päivän aikana esiintyvät Duudsonit kiinnostavat heitä entistä enemmän. – Nehän on ihan pop, molemmat pojat Hupimatkalle Pohjanmaalle Huvipuistoreissu kuuluu monen lapsiperheen ja muiden hurjapäiden kesään. Tänä vuonna ilon tarjoaa jäsenilleen Paperiliitto. seuraavat heitä. Duudsonit ovat tulossa tänä keväänä myös koululle kiertueella kiusaamista vastaan, Torkkeli kertoo. Torkkelin perhe saapuu PowerParkiin asuntoautolla, jolla kierretään myös muualla Suomessa. Huvipuiston leirintäalue on aiemman kokemuksen perusteella hyvä ja siisti ulkouima-altaineen. – On hirmu hienoa, että liitto järjestää tapahtumia, joihin pääsee myös perheenjäseniä. Aina pyritään mukana olemaan, jos työvuorot on sopivat. Hyvä valinta Teemu Partanen aikoo osallistua huvipuistopäivään vaimon ja neljän pojan kanssa. – Vielä ei olla päätetty, tehdäänkö päiväreissu. Viime kerralla käytiin kylpylässä ja yövyttiin Alahärmässä ennen huvipuistopäivää, Partanen kertoo. 3-, 9-, 11ja 15-vuotiaiden poikien kanssa lähdetään matkaan kotoa Jämsästä todennäköisesti omalla autolla. Tiedossa on, että Jämsänkosken osasto 11 järjestää myös bussikuljetuksen tapahtumaan. – Näin monen lapsen kanssa on parempi, että voidaan pitää tauot omaan tahtiin. Partanen laittoi työpaikalla pyynnön vapaapäivästä heti, kun sai kuulla luottamusmieheltä perhetapahtuman päivämäärän. Ilmaiset liput huvipuistoon on hänen mielestä hyvä etu. – Kesään kuuluu huvipuisto. Nyt ei tarvitse valita, mihin huvipuistoon tänä vuonna mennään. Perhe on osallistunut Paperiliiton perhetapahtumiin myös aiemmin. Power Park saa kiitosta alueen laajuudesta. HIOMO Kati Torkkeli Teemu Partanen Jarppi ja HP esittävät huiman Duudsonit Shown. 26-27_hiomo.indd 26 20.3.2019 12.45.39
HIOMO Teksti Tiina Suomalainen J oka vuosi Lempäälän osasto 75 ja Nokian osasto 2 kokoontuvat yhteiseen syystapahtumaan Nokian kesäpaikkaan Lehtiniemeen, Pyhäjärven rannalle. Yhteistyö on Lempäälän osastoon kuuluvan Mika Järvisen mukaan oikein kiva juttu. – Me olemme pieni osasto. Mahdollisuudet erilaisten tapahtumien järjestämiseen ovat rajalliset, eikä meillä ole omaa vapaa-ajan kiinteistöä. Tällaista yhteistoimintaa soisi olevan osastojen välillä enemmänkin. Samalla saa uudenlaisia näkökulmia. Lempäälän ja Nokian osastojen yhteistyö juontaa juurensa jo 1990-luvulle, jolloin kokoonnuttiin kesäisin yhteiseen päivätapahtumaan. Sitten tuli pitkä tauko. Jokunen vuosi sitten lempääläiset ehdottivat, että mitä jos jatkettaisiin yhteistyötä. Järvinen itse lähti osaston toimintaan mukaan vajaa kymmenen vuotta sitten. – Jossain tapahtumassa juttelin puheenjohtajan kanssa ja tuli puheeksi, että olisi tällainen mahdollisuus. Aika nopeasti, ilman sen suurempia pohdintoja, tuli innostuttua. Sain vastuulleni tapahtumien järjestämisen ja osaston nettisivujen päivityksiä. Yhteisen syystapahtuman lisäksi osaston toimintaan kuuluvat kevätja syykokoukset sekä kesäisin teat terimatkat. Järvistä motivoi ammattiosastotoimintaan se, että mukana olo avaa näköaloja myös muihin liittoihin ja yhteiskuntaan laajemminkin. – Olen aina ollut kiinnostunut yli oman liiton rajojen siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Luottamustoimista Pyrollpackilla jo 24 vuotta työskennellyt Järvinen ei ole kuitenkaan ollut innostunut. – Haluan pitää osallistumiseni pienimuotoisena niin, ettei se vie minulta liikaa aikaa. Toki jonkun tapahtuman järjestäminen aina työllistää, mutta lopulta sellaisia on aika vähän vuosittain. Palautetta tapahtumista tulee Järvisen mukaan niukalti, mutta jos tulee, se on positiivista. – Mielellämme otamme vastaan vinkkejä ja ajatuksia. P Yhteistyössä on voimaa Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä ARJESSA Mika Järvinen Lempäälä os. 75 hallituksen jäsen Koneenhoitaja Pyrollpackilla Mika Järvistä motivoi ammattiosastotoimintaan se, että mukana olo avaa näköaloja yhteiskuntaan. Paperiliitto ?/???? | ?? Turun osasto 24 Huvipuistopäivä la 15.6. Power Parkissa. Lähtö klo 6.30 Turun linja-autoaseman turistibussilaiturista. Hinta 20e, alle kouluikäiset 10e, hintaan sisältyy ruokailu huvipuistossa. Soittele Seijalle ilmoittautumisen jälkeen tulostasi kyytiin, puh. 050 465 9608. Pidetään mahtava päivä hupien parissa! Tampereen osasto 62 Kaikille osaston jäsenille avoin virkistysmatka Kööpenhaminaan 30.8.–1.9. Lennot Pirkkalasta, majoitus kolmen tähden hotellissa. Hinta työssäkäyviltä 200 euroa ja eläkeläisiltä/työttömiltä 150 euroa. Sitovat ilmoittautumiset su 7.4. mennessä/ JukkaPekka Hirsimäki p. 040 507 3450 tai jupeh@ saunalahti.? . KEVÄTKOKOUKSET 2019 Pirkanmaan piiri: Nokian osasto 2: ke 10.4. klo 15.45, Nokian Kerholan sivusali Mäntän osasto 5: to 25.4. klo 17.00, MänttäVilppulan kaupungintalo Lempäälän osasto 75: la 13.4. klo 13.00, Ideapark, ravintola Coyote Länsi-Suomen piiri: Porin osasto 10: ti 9.4. klo 16.00, osaston toimitila, Gallen-Kallelankatu 16 Hämeenlinnan osasto 66: la 13.4. klo 14.30, Scandic Hämeenlinna City, Raatihuoneenkatu 16 Kirkniemen osasto 87: ke 17.4. klo 17.00, ABC Lohja, kokoustila Kymen piiri: Sunilan osasto 48: ti 9.4. klo 16.00, Hotelli Leikarin Summa kabinetti Saimaan piiri: Kaukopään osasto 21: to 25.4. klo 18.00, osaston toimisto, Vuoksenniskantie 78 Tainionkosken osasto 22: ma 29.4. klo17.30, Vuoksenniskantie 107 Joutsenon osasto 23: to 11.4. klo 17.00, Joutsenon Työväentalo Lauritsalan osasto 44: ke 24.4. klo 17.00, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180 Keski-Suomen piiri: Jyväskylän osasto 12: ke 24.4. klo 11.00, Kivistön Työväentalo Äänekosken osasto 13: ke 10.4. klo.16.15 Majakka, Torikatu 6 Pohjois-Karjalan piiri: Kajaanin osasto 51: ke 10.4. klo 10.00, Kajaanin Puisto Bowlingin kabinetti Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren osasto 52: to 25.4. klo 18.00, TT Halli OSASTOT – Vaikka siellä oli viimeksi paljon ihmisiä, ei tullut liikaa jonoa vaan soljui mukavasti, Partanen kiittelee. Illaksi kotiin Lahtelainen Lari Ruusunen pitää liiton perhetapahtumista. – Siellä näkee paperiliittolaista porukkaa muualtakin. On ihan ehdottoman tärkeää, että kokoonnutaan, Ruusunen sanoo. Viime kerralla Ruusunen vuokrasi PowerParkista mökin työkaverinsa kanssa. Nyt on suunnitelmissa päiväreissu, koska samana viikonloppuna on muitakin menoja. Mukaan lähtevät 12ja 16-vuotiaat tyttäret. Hyvän huvipuistopäivän salaisuus on yksinkertainen. – Siellä kaikki on valmiina, sen kun tulee paikalle. P Jarppi ja HP esittävät huiman Duudsonit Shown. Viimeistään 31. maaliskuuta ilmoittautuneiden kesken arvotaan kahden vuorokauden majoituslahjakortti Holiday Clubin kohteisiin. 26-27_hiomo.indd 27 20.3.2019 12.45.41
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela H uhtikuusta lähtien työtön voi täyttää aktiivisuusedellytyksen aiempaa useammalla tavalla. Myös ammattiliittojen järjestämä työllistymistä tukeva toiminta aletaan lukea aktiivisuusedellytykseen. Paperiliitto tarjoaa työttömille jäsenilleen tätä edellytykset täyttävää koulutusta 1. huhtikuuta alkaen. Taitava työnhakija -verkkokurssille voi osallistua ajasta ja paikasta riippumatta. Kurssille kirjaudutaan Paperiliiton nettisivuilta kohdasta Koulutus. Kirjautumiseen tarvitset jäsennumeron. Näet sen jäsenkortista, mobiilijäsenkortista tai kirjautumalla eAsiointiin. Paperiliitto tarjoaa jäsenilleen aktiivimallin vaatimusten mukaisen koulutuskokonaisuuden. – Jäsen voi halutessaan suorittaa neljä eri viiden päivän osiota, jolloin aktiivisuus täyttyy koko vuodeksi, kertoo Paperiliiton järjestösihteeri Päivi Turtiainen. Kurssi on Paperiliiton jäsenelle ilmainen. Koulutus tukee työllistymistä Viime vuoden alussa voiman tullut työttömyysturvan aktiivimalli tarkoittaa, että työttömien täytyy osoittaa aktiivisuutensa työmarkkinoilla. Aktiivisuus täyttyy esimerkiksi osallistumalla 5 päivää kestävään koulutukseen 65 päivän tarkastelujakson aikana. Jos aktiivisuus ei täyty, työttömän työttömyyspäivärahasta leikataan 4,65 prosenttia. – Osallistumalla liiton järjestämälle verkkokurssille työtön jäsen voi osoittaa aktiivisuutta ja välttää päivärahan pienenemisen. Verkkokoulutus tavoittaa jäsenet paikkakunnasta riippumatta ja täyttää aktiivimallin vaatimukset, perustelee Turtiainen. Työttömyysturvan aktiivimalli on voimassa vähintään tämän vuoden loppuun asti. Koulutus on työllistymistä tukevaa. Osallistumisesta saa todistuksen, joka tarvitaan työttömyyskassaa varten ja jolla päivärahan hakija osoittaa aktiivisuutensa 65 päivän tarkastelujakson ajalta. Verkkokurssi on neliosainen ja sen eri jaksot muodostavat kokonaisuuden, joka opettaa hakijalle työnhaun taitoja haun käynnistämisestä digitaaliseen ja strategiseen työnhakuun sekä työnhaussa onnistumiseen. Lisätietoja kurssista ja hakuohjeet: www. paperiliitto.? sekä koulutus@paperiliitto.? . P ”Verkkokoulutus tavoittaa jäsenet paikkakunnasta riippumatta ja täyttää aktiivimallin vaatimukset.” Liiton koulutus kerryttää aktiivisuutta Jii Roikon en 28-29_hiomooo.indd 28 20.3.2019 14.04.27
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO HIOMO HIOMO Miten liityn ammattiosaston ja Paperiliiton jäseneksi? Täytä luottamusmiehen tai ammattiosaston edustajan kanssa jäsenhakemus, joka löytyy sähköisenä liiton nettisivuilta. Liityt samalla Paperityöväen työttömyyskassan jäseneksi. Jäsenyytesi on vahvistettu, kun hakemuksesi on hyväksytty liiton toimistossa. Olen oppilasjäsen. Muuttuuko jäsenyys automaattisesti varsinaiseksi jäsenyydeksi? Ei muutu. Työntekijän on aina työsuhteen alkaessa täytettävä jäsenhakemus ja tehtävä jäsenmaksun perintäsopimus tai maksettava jäsenmaksut itse. Aloitin työt kaksi kuukautta sitten. Voinko maksaa taannehtivasti jäsenmaksua? Jos olet ennestään Paperiliiton jäsen, voit maksaa jäsenmaksua enintään 6 kuukauden ajalta taannehtivasti, jos työsuhteesti on ollut voimassa ja olet saanut ansiotuloa ennen uudelleenperinnän alkua. Jos olet uusi jäsen, jäsenyys ja jäsenmaksuperintä alkavat hakemuksen jättöpäivästä. Saako liityttyäni heti liiton täydet jäsenedut ja palvelut? Kyllä. Ne ovat heti jäsenen käytettävissä. Jäsen saa postitse jäsenkortin ja sen mukana tietoa liitosta ja jäseneduista. Lataamalla mobiilijäsenkortin jäsenyyden voi osoittaa heti, kun jäsenyys on voimassa. Liiton jäseneduista voi lukea osoitteessa www.paperiliitto.? . Ammattiosastollasi voi olla omia jäsenetuja, joten tarkista myös ne. Monet osastot pitävät kesätyöntekijöille oman infotilaisuuden. Miksi kesätyöntekijän kannattaa liittyä Paperiliittoon? Paperiliitto valvoo ammattiosastojen kanssa työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia työpaikoilla. Liitto ja ammattiosasto auttavat jäseniään, jos heille tulee ongelmia työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Lyhytkin työsuhde kartuttaa ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa. Jos jatkat työsuhteen jälkeen opiskelua, ei opiskeluaika kuluta päivärahan kertymisen tarkastelujaksoa. Työssäoloehdon voi kerryttää useammasta lyhyestä työjaksosta, kunhan olet maksanut jäsenja työttömyyskassamaksut. Mitä teen, kun työsuhde päättyy? Ilmoita työsuhteen päättymisestä Paperiliiton jäsenrekisteriin. Ilmoituksen voi tehdä liiton eAsioinnissa, sähköpostitse (jasenrekisteri@paperiliitto.? ) tai soittamalla jäsenrekisteriin. P Markku Lihavainen, työehtosihteeri Kesätyöläinen, liity jäseneksi! Teksti Eeva Eloranta-Jokela A mmattiosastoissa sadat paperiliittolaiset aktiivit toimivat osaston jäsenten hyväksi. Paperiliitto on julkaissut oppaan siitä, mitä kaikkea ammattiosaston toiminnassa on otettava huomioon ja mitä toimia osastolta odotetaan vuoden aikana. Opas on tarkoitettu ammattiosaston hallituksen ja jaostojen jäsenille sekä heidän varajäsenilleen. Siinä kerrotaan eri tehtävien hoidosta ja vastuista sekä annetaan näistä esimerkkejä. Oppaan ovat laatineet pitkään Paperiliiton toimistossa työskennelleet järjestösihteeri Päivi Turtiainen ja koulutussihteeri Riitta Kaukonen, joka jäi tänä vuonna työstään eläkkeelle. – Parhaimmillaan ammattiosaston hallitus on joukkue, tiimi, jossa on mukana tehtävänsä osaavia ihmisiä, jotka haluavat tehdä sydämen täydeltä työtä jäsenten hyväksi, tekijät kiteyttävät. Jokainen ammattiosasto saa muutaman kappaleen Ammattiosaston hallituksen käsikirjasta postitse. Osastot voivat tilata liitosta myös lisäkappaleita. Opas on luettavissa sähköisesti Paperiliiton nettisivuilta kohdassa Liiton julkaisut. P Tuore käsikirja perehdyttää ammattiosaston toimintaan. Ammattiosastojen käyttöön opas K eilamestaruuksista kävi mittelemässä Kuopion keilahallilla 53 paperiliittolaista. Ykköseksi tuli Markku Järvinen Jyväskylästä ja toiseksi Markku Laaksonen Valkeakoskelta. Kolmas oli kisan viimevuotinen mestari ja tämänvuotisen kilpailun johtaja Timo E.J. Mikkonen Kuopiosta. Parikilpailun voittivat Markku Järvinen Jyväskylästä ja Jari Kallio Jämsänkosken osastosta 11. Toiseksi tulivat Valkeakosken osasto 70:n Markku Laaksonen ja Kari Etuaho sekä kolmanneksi Kuopion osaston numero 55 heittäjäpari Timo Mikkonen ja Heikki Husso. Kilpailuun osallistui 20 paria. Joukkuekilpailun ykköseksi tuli kuopiolaisisäntien joukkue, johon kuuluivat Timo Mikkonen, Heikki Husso, Raimo Tiihonen ja Martti Laakkonen. Mukana oli yhteensä 7 joukkuetta. Tulokset www.kuopionkeilahalli.? . P Keilailumestarit selvillä Kun aloitat kesätöissä paperiteollisuudessa, liity Paperiliiton jäseneksi. Liiton palvelut ja jäsenedut ovat voimassa heti jäsenyyden alkaessa. Viime lehdessä Arttu Tarkiainen jännitti vielä kesätyöpaikkansa puolesta. Nyt kesätyö Joutsenon Metsä Boardilla on varmistunut. Mikko Nikkinen 28-29_hiomooo.indd 29 20.3.2019 14.04.27
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–14. Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./ Jäsen rekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointi 30 | Paperiliitto 3/2019 UUTTA AKTIIVISUUSEDELLYTYKSESSÄ 1. HUHTIKUUN ALKAEN Huhtikuusta lähtien aktiivisuusedellytyksen voi täyttää entistä useammalla tavalla. Esimerkiksi kuntien, ammattiliittojen ja julkista rahoitusta saavien järjestöjen järjestämä työllistymistä tukeva toiminta aletaan lukea aktiivisuusedellytykseen. Myös Paperiliitto järjestää aktiivisuusedellytyksen täyttävää koulutusta, josta kerrotaan tarkemmin tämän lehden sivuilla 28-29. Aktiivisuusedellytyksen täyttävää työllistymistä tukevaa toimintaa voi etsiä Suomi.fi-palvelusta. Palvelun järjestäjältä kannattaa varmistaa, että toiminta täyttää aktiivisuusedellytyksen ehdot. Työllistymistä tukevaan toimintaan osallistumisesta on toimitettava myös todistus työttömyysetuuden maksajalle eli omalle työttömyyskassalle tai Kelaan. HYVÄ HUOMIOIDA MUUTOKSESSA Muutos tulee voimaan siten, että uudet toiminnan muodot kerryttävät aktiivisuutta vain silloin, jos aktiivisuuden tarkastelujakso alkaa 1.4.2019 tai sen jälkeen. Huomaathan, että esimerkiksi työtä ja palveluaikaa ei voi laskea yhteen aktiivisuusedellytystä laskettaessa. Myös osa eri palveluista ja opinnoista on sellaisia, joita ei voi laskea yhteen. Palveluja tai opintoja ei voi yhdistää eri kirjaimin merkityistä kokonaisuuksista. Et siis voi täyttää aktiivisuusedellytystä yhdistämällä esimerkiksi lyhytkestoisia ja sivutoimisia opintoja, koska ne eivät ole samassa kokonaisuudessa. Voit täyttää aktiivisuusedellytyksen yhdistämällä esimerkiksi kaksi päivää kunnan ja kolme päivää liiton järjestämää toimintaa, koska ne ovat samassa kokonaisuudessa. Työskentelemällä vähintään 18 tunnin ajan Ansaitsemalla yritystoiminnassa vähintään 246 euroa Osallistumalla palveluun tai opiske lemalla vähintään 5 päivän ajan Työllistymistä edistävä palvelu Järjestäjä: TE-toimisto Työllistymis edellytyksiä pa rantava palvelu Järjestäjä: TE-toimisto Työllistymistä tukeva toiminta Järjestäjä esim. kunta, ammattiliitto, Työttömien Keskusjärjestö, julkista rahoitusta saava yhdistys ?Täyttää aktiivisuusedellytyksen, jos tarkastelujakso alkaa 1.4.2019 tai sen jälkeen. Lyhytkestoiset opinnot Järjestäjä esim. avoin yliopisto, kansalaisopisto ?Täyttää aktiivisuusedellytyksen, jos tarkastelujakso päättyy 31.12.2018 tai sen jälkeen. Sivutoimiset opinnot Järjestäjä esim. avoin yliopisto, kansalaisopisto ?Täyttää aktiivisuusedellytyksen, jos tarkastelujakso päättyy 31.12.2018 tai sen jälkeen. 1 A B C D E 2 3 Työtä, yritystoimintaa ja opintoja tai palveluja ei voi yhdistää. KOHDASSA 3 MAINITTU PALVELU TAI OPISKELU VOI OLLA: MITEN AKTIIVISUUSEDELLYTYS TÄYTTYY 1.4.2019 JÄLKEEN? 30-31_kassa-ristikko.indd 30 14.3.2019 14:28:06
Paperiliitto 3/2019 | 31 TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 2/2019 täyttäneistä palkinnon sai Ari Kankkunen, Varkaudesta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Palauta se 30.4. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 3”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 2/2019 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 14.3.2019 14:28:09
32 | Paperiliitto 3/2019 Aikamietteitä Kaukaalla UPM Kaukaan selluja paperitehtaalla Lappeenrannassa puhuttiin tauolla ajankäytöstä. Valtaosa työntekijöistä toivoo 12-tuntista työvuoroa. Teksti Mari Schildt Kuva Mikko Nikkinen K ello kymmenen aikaan UPM Kaukaan tehtaan kuitulinjan soodakattilan valvomossa mikro laulaa, kun työntekijät lämmittävät lounaitaan. Tauostakin huolimatta pääluottamusmies Kari Rikkilää turhauttaa. Väki haluaisi kokeilla 12-tuntista työvuoroa, mutta lupaa siihen ei ole herunut. Jo muutama vuosi sitten asiaa tiedusteltiin kyselyllä, johon vastasi noin 60 prosenttia työntekijöistä. Sellutehtaalaisista 94 prosenttia ja paperipuolella 80 prosenttia haluaisi kokeilla 12-tuntista työvuoroa. — Työnantajan mukaan se ei käy perheellisille, ja kahdeksan tunnin jälkeen tapaturmariski kasvaa. Nämä eivät pidä paikkaansa, Rikkilä napauttaa. Kuin olisi jatkuvasti töissä Tehtaalla tehdään parhaillaan lyhyttä kiertoa. Rikkilä sanoo, että tehtaissa, joissa 12-tuntista on kokeiltu, kokemukset ovat olleet positiivisia: muun muassa sairaspoissaolot ovat tiettävästi vähentyneet. Operaattori ykkönen Jani Husu sanoo, että nykyinen kolmen kakkosen kierto tuntuu hänestä raskaalta. — Käy terveyden päälle tällainen kiihkeä kierto, ei pysy kroppa mukana. Tuntuu kuin olisi koko ajan töissä, ja stressitila heikentää esimerkiksi muistia. Lappuja on kirjoiteltaLAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA ”Meillä on paperi kalenteri keittiön seinällä, perhe kalenteri Googlessa ja vielä tussitaulu eteisessä.” Paperiliiton jalkapalloturnaus 2019 Kotkassa Aika: lauantaina 14.9. Paikka: Ruonalan urheiluhalli, Kotka Turnauksen järjestelyistä vastaa Sunilan osasto 48. Pelit pelataan puolikkaalla kentällä miehityksellä 1 + 6, käytössä on kaksi kenttää. Tuomarit tulevat Kotkan erotuomarikerhosta. Joukkueet: Osallistujajoukkueita enintään 2/ ammattiosasto. Ilmoittautuminen: Sitovat ilmoittautumiset 13.8. mennessä osoitteeseen marko.kaitasuo@ storaenso.com, puh 040 842 9473. Turnausmaksu: 280 € / joukkue. Ilmoittautumisvahvistuksen mukana tulee tilinumero, jolle osallistumismaksu maksetaan. Turnausohjelma: Ilmoittautumisen jälkeen tulee tarkempaa tietoa turnausaikataulusta. Turnauslounas tarjoillaan Ruonalan hallilla ja illallinen Hotelli Seurahuoneella. Majoitus: Sokos Hotelli Seurahuoneelta Kotkasta on varattu joukkueille 13.-15.9. majoituskiintiö. Joukkueet varaavat itse majoituksensa yhdeksi tai kahdeksi vuorokaudeksi 13.8. mennessä tunnuksella Paperiliiton ammattiosastojen jalkapalloturnaus. Hinnat: 1hh 92 €/yö, 2hh 112 €/yö, lisävuode 20 €/huone/yö. Varauk set suoraan hotellista puhelimitse 010 782 1000 tai sähköpostilla kotka.seurahuone@sok.fi. Lisätietoja turnauksesta: marko.kaitasuo@storaenso.com Kerätkää joukkue kasaan ja tulkaa taistelemaan Paperiliiton jalkapallo mestaruu desta! A do be St oc k 32-33_tauko.indd 32 14.3.2019 14:33:58
Paperiliitto 3/2019 | 33 Aikamietteitä Kaukaalla va, että muistaa, mitä vuoronvaihdossa on sanottava, hän kertoo. — Sehän on terveydelle just parempi, se 12-tuntinen, sanoo sellunvalmistaja Renato Perrotta. Hän sanoo, että yli 30 vuoden vuorotyöputki tekee sen, että on parempi käydä kuntosalilla 3-4 kertaa viikossa ja ulkoiluttaa ahkerasti koiraa. 12ja 14-vuotiaiden tyttöjen voimisteluja ratsastuskuljetukset, kaupassakäynnit ja ruuanlaitot vievät loput vapaaajasta, arkena ja viikonloppuna. — Kun nukkumaan pääsee, niin se tapahtuu aika nopeasti, hän hymyilee. Viritetyt kalenterisulkeiset Työvuoroilla on suuri merkitys, koska ne sanelevat lopulta kaiken ajankäytön, sanoo sellunkeittäjä Veikko Nikkinen. Hän kertoo, että omat lapset alkavat olla sen ikäisiä, että osaisivat mennä harrastuksiin itsekin bussilla, mutta autokyyti on kummallisesti mieluisampi. — Kaikki lapset harrastavat sirkusta; akrobatiaa ja yksipyöräilyä. Vanhemmat pääsevät keväisin ja syksyisin yleisöksi sirkusnäytöksiin, hän kertoo. Käynninvarmistaja Timo Lindström kertoo, että heillä on ajankäytön suunnittelu hiottu huippuunsa. Elämä on tiukkaan aikataulutettu työn, päiväkodin ja isovanhempien hoitovuorojen kesken. — Kun kuu rupeaa vaihtumaan, on istuttava pöydän ääreen kalenterien kanssa. Meillä on paperikalenteri keittiön seinällä, perhekalenteri Googlessa ja vielä tussitaulu eteisessä, mihin on merkitty kriittisimmät hommat. Se on pakko mennä varmistuksen varmistuksella tätä hommaa, Lindström sanoo. Onneksi isovanhemmat auttavat päiväkoti-ikäisten hoidossa. Sillä avulla pidetään kokonaisia tehtaita käynnissä. ? P ? Timo Lindström, Veikko Nik kinen, Kari Rikkilä ja Re nato Perrotta toivovat, että saisi vat tehdä 12tuntista työvuoroa. TAUKOTILA Teksti Eeva ElorantaJokela L uonnonvesissä uiva Satu Weman käy vanhemman tyttären kanssa avannossa. – Yövuoroon mennessä uinti piristää. Tai joskus poikkean, kun palaan yövuorosta. – Tuiran uimalan kopit ei ole häävit, mutta siellä on aina väkeä, Weman kertoo. Työelämä on Wemanin mielestä muuttunut aina vaan hurjemmaksi, joten palautumiskeinoja tarvitaan. – Avantouinti on siitä terveellisemmästä päästä. Siitä tulee yleisesti hyvä olo, omanlaisensa lämpö. Sen Satu Weman on päättänyt, että kahden vuoden päästä on kahvipannu kuumana koko päivän, kun hän viettää 50-vuotissyntymäpäiväänsä. – On aika viettää välillä ilojuhlia, kun on ollut ihan riittävästi surujuhlia. No, tänä keväänä on kyllä luvassa jo iloa, kun nuorimmainen pääsee ylioppilaaksi. Siitä olen ylpeä, että sitten ollaan suvun ensimmäinen perhe, jossa kaikki lapset ovat ylioppilaita.? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Ilojuhlan vuoro SYNTTÄRISANKARI Satu Weman Asuinpaikka: Arkala Syntynyt: 29.3.1971 Syntymäpaikka: Ii Perhe: kolmesta lapsesta nuorin asuu kotona, kaksi kissaa ja koira Työ: Prosessinhoitaja Stora Enso Oulu, arkittamo Terveiset: Salmijärven Kirsille Mäntän tehtaalle! Satu Wemanin uintipaikka on työmat kan varrella Oulussa, Tuiran ui marannalla, 40 kilomet rin päässä kotoa. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mikä on Espanjan pääkaupunki? 2. Mitä merkkivuotta TUL juhlii tänä vuonna? 3. Mitä on retsina? 4. Kuka on Ruotsin pääministeri? 5. Mihin maahan suomalaiset tekivät eniten ulkomaanmatkoja v. 2018? 6. Mikä maa on Venezuelan läntinen rajanaapuri? 7. Mitähän merkitsee sana eliitti? 8. Mitä tarkoittaa kirjainlyhenne NA? 9. Mikä on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki? 10. Missä ajassa maa kiertää auringon? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 14.3.2019 14:33:58
34 | Paperiliitto 3/2019 TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? Vastaukset sivun 33 kysymyksiin Stefan Löfven 1. Madrid 2. 100 vuoden juhlaa 3. Kreikkalainen viini 4. Stefan Löfven 5. Viroon (n. 2,3 milj. matkaa) 6. Kolumbia 7. Parhaimmisto, valiojoukko 8. Nimettömät Narkomaanit 9. Göteborg 10. Vuodessa Lentobensaa Ilkka Palmu on 46-vuotias tamperelainen maarakentaja, jolla on 4 lasta, vaimo ja vilpitön mieli. Ä R SY K E M ik a Ka ne rv a L UIN ÄSKEN VAIMONI päivityksen Facebookista: ”Kuusi vuotta sitten Uruguayssa ja näköjään päivityksistä päätellen 10 vuotta sitten Chilessä. Olen tässä nykyisessä ilmastotilanteessa alkanut miettiä, että eiköhän minun lennot ole lennetty, ellei loppuelämäni aikana keksitä jotain ilmastoystävällisempää tapaa lentää. Onhan sitä päässyt kaikenlaista näkemään.” Ensimmäinen ajatukseni on Wow! Toinen ajatukseni: Mites se meidän Kreikan matka syksyllä? Kolmas: Kyllä se varmaan tosta mielipiteestään sen verran tinkii. Samalla tajuan, että itsehän minä olen hänelle ilmastomuutoksesta paasannut, vuosikausia. Siitäkö hän on saanut käsityksen, että pitäisi myös tehdä jotakin? Luin vasta vaimolleni Hesarista siitä, ettei lentobensasta makseta veroa lainkaan. Yhtiöt maksavat polttoaineesta vaivaiset 50 senttiä litra. Ei valmisteveroa, ei edes alvia – samaan aikaan, kun maan päällä maksetaan erilaisia veroja bensasta 95 senttiä litra, dieselistä 80 senttiä ja polttoöljystä 45 senttiä. Veroja siitä, että ajamme töihin, lämmitämme taloa, teemme töitä; teemme välttämättömiä asioita. Meidän talo lämpiää öljyllä, mikä on minusta ja vaimosta huono juttu. Verojen osuus vuoden öljylaskusta on 900 euroa. Se on meistä ihan oikein. Mutta että samaan aikaan naapurin viisihenkinen perhe lentää talvilomalle Phuketiin verovapaasti! Hesarin jutun mukaan menopaluulippu maksaa 700 euroa, kun polttoaineverojen kanssa hinta olisi 1200 euroa. Eli naapuri maksaa lennoista 3500 euroa, vaikka pitäisi maksaa 6000 euroa. Miksi valtio tukee naapurien löhöilyä 2500 eurolla? Eikö näillä verorahoilla voisi tukea...ööö...vaikkapa meidän talon maalämpöremonttia? Vieköön naapuri vastakin perheensä kerta vuoteen Thaikkuihin, mutta verot maksuun! 2500 euron verot per reissu...meidän talon 20 000 euron lämmitysremontti olisi kuitattu kahdeksassa vuodessa kokonaisuudessaan, naapurin rahoilla! Vaimoa naurattaa. Jaan kuulemma naapurin varallisuutta itselleni. Että ennemmin pitäisi miettiä jotakin muuta kohdetta omalle reissulle. Miltähän Ahvenanmaan saaristo näyttäisi polkupyörän selästä, jos siirtäisi reissua vähän aikaisemmaksi, loppukesälle? Perkele, hyvä on sitten. Mutta naapuri saa kyllä lainata teltan.? P Mutta että samaan aikaan naapurin viisihenkinen perhe lentää talvi lomalle Phuketiin verovapaasti! 34-35_tauko.indd 34 14.3.2019 14:39:16
TAUKOTILA Paperiliitto ?/???? | ?? Sudokun ratkaisut sivulta 31 Nro 4 Aineistopäivä ............................30.4. Ilmestyy .....................................17.5. Nro 5 Aineistopäivä ............................. 11.6. Ilmestyy .................................... 28.6. Nro 6 Aineistopäivä ............................ 14.8. Ilmestyy ....................................30.8. Nro 7 Aineistopäivä ............................. 11.9. Ilmestyy .................................... 27.9. Nro 8 Aineistopäivä ............................ 9.10. Ilmestyy ...................................25.10. Nro 9 Aineistopäivä ............................. 6.11. Ilmestyy ................................... 22.11. NRO 10 Aineistopäivä .............................3.12. Ilmestyy ...................................20.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2019 SAK, TUL ja Kisakeskus järjestävät perinteisen Pohjantähti-leirin Kisakeskuksessa Fiskarsissa. Leirillä on runsaasti monipuolista ohjelmaa ja täysihoito. Majoitus tapahtuu mukavasti oman perheen kesken. Pohjantähti-leiri Kisakeskuksessa 1.–6.7. omavastuu aikuiset 218 € / hlö, 4–16-vuotiaat 109 € / lapsi, alle 4-vuotiaat maksutta. Ilmoittaudu 31.5. mennessä: www.paperiliitto.? /jasenasiat/lomat-ja-hyvinvointi MUKSUJEN KANSSA POHJANTÄHTI-LEIRILLE Perinteinen leirimeininki kaikilla muka vuuk silla. Runsaasti ohjelmaa lapsille ja aikuisille. Lomalle voivat hakea myös isovanhemmat lastenlastensa kanssa. Paperiliiton XIV motoristitapahtuma Aika: 9.–11.8. Paikka: Kemi (Hotelli Scandic Kemi, Hahtisaarenkatu 3) Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Kemin osasto 33 ja Veitsiluodon osasto 41. Ilmoittautuminen: Osallistujien ammattiosastot hoitavat ilmoittautumisen ja maksavat osallistumismaksut keskitetysti 7.6.2019 mennessä. Ilmoittautumiset sähköpostilla urhomtt@gmail.com. Ilmoittautumisen yhtey dessä ilmoita myös osallistujien t-paidan koot ja osallistuuko lauantain yhteisajoon. Osallistumismaksu: 75 euroa/osallistuja Paperiosasto 41:n tilille: FI58 5131 3021 0067 42. Maksu sisältää lauantain ruokailut, yhteisajon ja osallistujalle t-paidan. Yhteisajo: Toranda Eventsiin, jossa nautitaan lohikeitto lisukkeineen. Takaisin tullaan omatoimisesti. On myös mahdollisuus käydä ostoksilla Haaparannassa. Lauantai-iltana Näköalaravintola Lumihiutaleessa on tarjolla mm. bu? etruokailu ja muuta ohjelmaa. Tapahtumapaikkojen ja yhteisajon reittikartat ovat nähtävillä paperiosasto 41:n kotisivuilla. Tapahtuman ohjelmalehtinen jaetaan hotellin vastaanoton aulassa. Majoitus: Majoituksen jokainen varaa ja maksaa itse. Hinta 78 € 1 hh/vrk ja 98 € 2 hh/vrk. Varaus varataan kiintiöllä Paperiliitto 2019. Varauskoodi 46782279. Hotelli Scandic Kemin puhelinnumero: 016 465 4012 ja sähköposti: kemi@scandichotels.com. Lisätietoja: Urho Määttä, urhomtt@gmail.com tai puh. 044 522 0440, ja Jari Laine, jari.laine2@storaenso.com tai puh. 040 507 4776. Päivitä tietosi Tarkista eAsioinnissa, että puhelinnumero ja sähköpostiosoite ovat tiedoissasi ajan tasalla. Päivittämällä tiedot viestit tulevasta työmarkkinasyksystä ja ammattiliittosi eduista tavoittavat sinut. Linkki eAsiointiin löytyy osoitteesta www.paperiliitto.? ja mobiilijäsenkortista. Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi. Jos et vielä ole ladannut jäsenkorttia mobiiliin, tilaa latauslinkki puhelimeesi eAsioinnista. Hei sinä ammattiosaston puheenjohtaja, pää luottamus mies tai työsuojeluvaltuutettu, päivitä yhteystietosi Paperiliiton eAsioinnissa, jotta ne ovat aina ajan tasalla! tiedoissasi ajan tasalla. Päivittämällä tiedot viestit tulevasta työmarkkinasyksystä ja ammattiliittosi eduista tavoittavat sinut. Hei sinä ammattiosaston puheenjohtaja, pää luottamus mies tai työsuojeluvaltuutettu, päivitä yhteystietosi Paperiliiton eAsioinnissa, jotta ne ovat aina ajan tasalla! 34-35_tauko.indd 35 20.3.2019 15.14.38
Sievi Racer -tuoteperhe on täydentynyt uudella, hengittävällä Racer Free Roller S1 P -jalkineella. Sporttisen kevyt rakenne, hengittävä verkko-ominaisuus, anatomisesti jalkaa tukeva ja myötäilevä muotoilu sekä kulutusta kestävä ActionPro -kaksikerrospohja tekevät Racerista ylivoimaisen turvajalkineen. FlexEnergy -joustoelementti varmistaa maksimaalisen iskunvaimennuksen. Sporttisen kevyt ja hengittävä uutuus! S ie vi Fl ex En erg y -joustoelemen tti po hja n sis ällä 34-35_tauko.indd 36 20.3.2019 9.54.41