Vesiä pitkin Uitto on yhä käytössä oleva kuljetusmuoto. Taisto Saukkosen luotsaama hinaaja vetää 700-metristä puulauttaa Saimaalla. Nro 6/2015 28.8.2015 57. vuosikerta ”Savustuspöntön lepän tuoksu kuuluu kesään.” Jouni Tikkannen, s. 24 Liittoyhteistyöselvittely jatkuu s. 4 | Paperi pärjää kilpailukykyvertailussa s. 16 | Pidä huolta jäsenyydestäsi s. 30 PAPERI Li it to 01_kansi.indd 1 19.8.2015 16:41:44
UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serrata auttaa pitämään nivelet miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE Cja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Uudistettu VitaePro ® sisältää ainutlaatuisen koostumuksen astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS V P P R P L A 9 1 5 F NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi! Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Tilaa netistä: www.vitaepro.? Tekstaa TERVEYS 42 numeroon 18333 TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA! Paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu. Tekstiviesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin. Uusi koostumus – hyväksi lihaksille ja nivelille! MAINOS -50% säästä 15,75 Vanhemmiten meillä kaikilla vauhti vähän hidastuu, mutta paikoilleen ei kannata jäädä. Omasta terveydestä huolehtiminen on meidän omalla vastuullamme. On tärkeää panostaa terveellisiin elämäntapoihin, kuten liikuntaan ja monipuoliseen ravintoon, johon mielestäni liittyvät olennaisesti myös ravintolisät. Minun tavoitteeni on pitää kroppa kunnossa näin ikämiehenäkin.VitaePro auttaa minua ylläpitämään aktiivista elämäntyyliäni ja arkeani sujuvana. Kokeile sinäkin VitaeProta lihasten ja nivelten hyvinvointiin! Pertti Karppinen Kilpasoudun kolminkertainen olympiavoittaja VitaePro auttaa aktiivisessa arjessa! VitaeLab_Paperiliitto_nr6_pd2808_230x297_CR.indd 1 27.07.2015 10:00:10 02-3_sisis.indd 2 13.8.2015 17:39:59
PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Marco Destefanis Susanna Chazalmartin Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Liittoyhteistyön selvittely etenee. 6 Oma ilmoitus sairastumisesta vähentää sairauspoissaoloja. 8 Voikkaasta tuli mediaspektaakkeli. 10–15 Reportaasi Puu kulkee vettä pitkin. 16 Mikä se Suomen hintakilpailukyky onkaan. 20 Paperia Toscanan auringon alla. 24 Kreikassa paperiteollisuus työllistää noin 5500 henkilöä. 25 Jouni Tikkanen nauttii 37 tehdasvuoden jälkeen luonnon äänistä ja tuoksuista. 26–29 Hiomo 26 Kenelle duunaristipendi? 28 Mylsästä tehtiin levy. 30 Pidä jäsenyytesi voimassa. 31-35 Taukotila 31 Pähkinöitä älylle. 32 Kaipolan verstaan kahvihuoneessa solisee suihkulähde. 10–15 Reportaasi Vesiä pitkin Puiden uitto on Saimaalla, Pielisellä ja Kallavedellä yhä tätä päivää. Yksi hinaaja kuljettaa 400 rekan puut ekologisesti ja taloudellisesti. M/S Christian Kontturi hinaa tukkilauttoja Saimaalla. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serrata auttaa pitämään nivelet miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE Cja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Uudistettu VitaePro ® sisältää ainutlaatuisen koostumuksen astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, Dja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. VitaeLab maksaa postimaksun E LÄ M Ä TE RV EY S ELÄMÄ TERV EY S EL Ä M Ä T ER V EY S ELÄ MÄ TE RV EYS EL ÄM Ä Tunnus 5017436 00003 VASTAUSLÄHETYS VP PR PL A0 91 5F NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi! Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. Soita 0206 90030 Ma?pe 8.30?16.30 Tilaa netistä: www.vitaepro.? Tekstaa TERVEYS 42 numeroon 18333 TILAA JO TÄNÄÄN EI SITOUTUMISAIKAA! Paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu. Tekstiviesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin. Uusi koostumus – hyväksi lihaksille ja nivelille! MAINOS -50% säästä 15,75 Vanhemmiten meillä kaikilla vauhti vähän hidastuu, mutta paikoilleen ei kannata jäädä. Omasta terveydestä huolehtiminen on meidän omalla vastuullamme. On tärkeää panostaa terveellisiin elämäntapoihin, kuten liikuntaan ja monipuoliseen ravintoon, johon mielestäni liittyvät olennaisesti myös ravintolisät. Minun tavoitteeni on pitää kroppa kunnossa näin ikämiehenäkin.VitaePro auttaa minua ylläpitämään aktiivista elämäntyyliäni ja arkeani sujuvana. Kokeile sinäkin VitaeProta lihasten ja nivelten hyvinvointiin! Pertti Karppinen Kilpasoudun kolminkertainen olympiavoittaja VitaePro auttaa aktiivisessa arjessa! VitaeLab_Paperiliitto_nr6_pd2808_230x297_CR.indd 1 27.07.2015 10:00:10 Mikko Nikkinen 33 ?Jenni Mäntylä lähettää terkut Pietarsaaren Walkille! 32 ?Janne Kekäläinen juoksi selkänsä kuntoon. 16 ?Kenellä on kilpailukykyä ja mikä se kilpailukyky on? 24 ?Jouni Tikkanen soittaa kitaraa Samosa-tanssiorkesterissa. 20 ?Simone Paganelli valmistelee PK 7:n uutta paperitilausta Lucart Groupin tehtaassa Italiassa. 02-3_sisis.indd 3 19.8.2015 17:16:24
4 | Paperiliitto 6/2015 N eljä ammattiliittoa osoitti uudistumiskykyä ja perusti yhdessä kokonaan uuden, vahvan liiton. Yli sadan vuoden ajan luodut perinteet eivät ole näille rohkeille liitoille taakka. Päinvastoin, sieltä ammennettiin taidot ja uskallus muuntautua työelämän mukana – ei vain tähän päivään, vaan myös ensi vuoteen ja tuleville vuosikymmenille. Uuden liiton ja työttömyyskassan yhteinen jäsenmaksu, aiempaa alempi, tuntuu jäsenistä varsin sopivalta. Se on vakuutus hetkiin, jos työpaikan arjessa sattuu jotain odottamatonta. Pieni summa verrattuna sen tuomaan turvaan. Vaikka työpaikan luottamusmies monessa pulmassa on edelleen jäsenen lähin tuki, on pidetty huolta, että asiantuntemusta on ja sitä saa myös liitosta. Erityisen sutjakasti käy ansiopäivärahan saaminen, kiitos tehostuneen työttömyyskassayhteistyön. Paperiliitto, Metalliliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Puuliitto kosiskelivat toisiaan jo vuonna 2005, mutta vasta 10 vuotta myöhemmin ajatus kypsyi toteuttamiseen saakka. Pelot työehtosopimusten katoamisesta osoittautuivat turhiksi, sillä edelleen jokaisella liitolla on omat tessinsä ja niihin liittyvät työtavat. Vaikka vuotuinen jäsenmaksu on pudonnut kolmanneksen, ovat jäsenet tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Paperiliittoa ei enää huoletta, miten työssäkäyvien äänivoimaa saataisiin lisää alalla, jossa uusia työpaikkoja ei juuri synny. Niitä ääniä saatiin moninkertaisesti rinnalle toisista ammattiliitoista. *** Miltä tämä kuulostaa? Jos kuulosti hyvältä, voit vain toivoa, että neljän liiton suunnittelema fuusio toteutuu. 280 000 ihmistä on vahvempi joukko yhdessä kuin hajallaan ollessaan. ? P Hyvä tavoite? PÄÄKIRJOITUS 280 000 ihmistä on vahvempi joukko yhdessä kuin hajallaan ollessaan. VASTARANNAN SUPI Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliitto alkaa valmistella ensi vuoden työehtosopimusneuvotteluja tänä syksynä. Edessä on niin sanottu liittokierros eli ammattiliitot neuvottelevat työehtosopimukset alakohtaisesti, koska neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta ei aloitettu. Tulevalla liittokierroksella Paperiteollisuuden työehtosopimus on katkolla ensimmäisten joukossa syyskuun lopussa 2016. – Neuvotteluissa tarkastellaan, minkälaista tulosta yhtiöt ovat tehneet viime sopimusten jälkeen, nehän ovat käytännössä olleet nollakorotuksia. Myös vientiliittojen yhteistyötä tehdään samalla tavalla kuin edellisellä kierroksella, kertoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Työ jatkuu Työelämäuudistuksille tuli lisäaikaa yhteiskunta sopimuksen kariuduttua. Odotettavissa on, että yhteiskuntasopimuksen valmistelun yhteydessä esillä olleet vaatimukset esimerkiksi työajan pidentämisestä tai palkkojen alentamisesta tulevat esiin. – Työajan pituutta ei voida lisätä, sillä se tarkoittaa irtisanomisia. Ansiotason laskuun ei ole meidän alalla ole tarvetta, koska palkkakulut ovat vain 3-7 prosenttia kulurakenteesta. On hyvä muistaa, että tuottavuuden nousua tehdään työpaikoilla joka päivä, Vanhala perustelee. Tavoitteet eivät unohdu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on sitoutunut tavoittelemaan Suomeen lisää työllisyyttä, kilpailukykyä ja tuottavuutta. Työ koko yhteiskunnan edun puolesta jatkuu palkansaajapuolella myös ilman yhteiskuntasopimusta. – Vaikka yritys ei tällä kertaa onnistunut, työmarkkinoilla on vaalittava sopimiNyt ei ne nuoret pysy lautallakaan. KUORIMO Mitä ovat hallituksen uudet keinot kilpailukykyhypyn saavuttamiseksi, pohtivat pääministeri Juha Sipilä ja ulkoministeri Timo Soini. 4_5_kuorimo.indd 4 21.8.2015 14:40:24
Paperiliitto 6/2015 | 5 Työ jatkuu Eeva Eloranta-Jokela P aperiliiton hallitus ja liittovaltuusto päättivät elokuun 19. päivänä pidetyssä kokouksessa yksimielisesti jatkaa yhteistyön valmistelua. eollisuusalojen ammattiliiton kanssa. Ykkösasiana yhteistyössä pidettiin jäsenen edun toteutumista. – Tavoitteena on yhdistymisen kautta alentaa jäsenmaksua ja tarjota jäsenille laadukasta palvelua, perustelee Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Neljä liittoa mukana Yhteistyön selvittely jatkuu Metalliliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton sekä Puuliiton kanssa. Näissä liitoissa on yhteensä yli 280 000 jäsentä. Näistä Metalliin kuuluu yli puolet, TEAMiin runsas 58 000, Paperiliittoon alle 38 000 ja Puuliittoon noin 35 500 jäsentä. Valmistelussa on kyse neljän liiton fuusiosta yhdeksi uudeksi liitoksi uusista säännöistä alkaen. Lähtökohtana on, että yhteisessä liitossa nykyiset tessit eli työehtosopimukset säilyvät. Tessejä näillä liitoilla on yhteensä lähes 50. – Jäsenen silmin ei siis tapahdu muutosta, ”vihreä kirja” säilyy, Vanhala täsmentää. Teollisuuden rakennemuutos on hävittänyt työpaikkoja pysyvästi ja tämä näkyy myös ammattiliittojen jäsenmäärän vähenemisenä, kun uusia alan työpaikkoja ei ole tullut tilalle. Yhdistymällä liitot saavat suuremman painoarvon työmarkkinaneuvotteluissa ja niiden ääni kuuluu päätöksenteossa varmemmin kuin pienenevillä liitoilla yksinään. Parempaa palvelua Ajatuksena on säilyttää perustavien liittojen työehtosopimustoiminta itsenäisinä. Työttömyyskassat sekä toimisto-, tietohallinto-, lakija viestintätoiminnot yhdistyisivät palvelemaan koko edunvalvontaa ja jäsenpalvelua. Neljässä liitossa työskentelee yhteensä 282 henkilöä ja työttömyyskassoissa lisäksi 141 henkilöä.? P sen kulttuuria. Elämää on tämänkin jälkeen, luonnehti SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly pian pääministeri Juha Sipilän ilmoitettua, ettei sopimusta lähdetä tekemään. Myös tulevaisuudessa palkansaajaja työnantajajärjestöjen sekä maan hallituksen on kyettävä kehittämään työttömyysturvaa ja työelämää sekä niihin liittyvää lainsäädäntöä kolmikannassa yhdessä sopimalla. – Olemme esittäneet keinoja kilpailukyvyn ja kasvun parantamiseksi. Keskeiset välineet talouden vahvistamiseksi ovat osaamisen, työn tuottavuuden sekä työelämän hyvinvoinnin lisääminen sekä maltillinen palkkapolitiikka, Lyly sanoo. Sopia on osattu Työmarkkinajärjestöt ovat viiden viime vuoden aikana synnyttäneet useita suuria, työntekijöille vaikeita Suomen kilpailukykyä lisääviä sopimuksia, jotka ovat vahvistaneet myös julkista taloutta. – Suomalainen palkansaajaliike on tehnyt kansainvälisestikin ainutlaatuisia sopimuksia: Raamisopimus, Työllisyysja kasvusopimus, Työurasopimus sekä eläkeratkaisu. Muun muassa pari vuotta sitten solmittu työllisyysja kasvusopimus parantaa kilpailukykyämme Saksaan nähden kolmella prosenttiyksiköllä. Eläkeratkaisu puolestaan pienensi kestävyysvajetta runsaan prosenttiyksikön, Lauri Lyly muistuttaa. ? P KUORIMO KUORIMO ” Ansiotason laskuun ei ole meidän alalla ole tarvetta, koska palkkakulut ovat vain 3-7 prosenttia kulurakenteesta.” Liittoyhteistyön tarkastelu jatkuu Paperiliitto jatkaa yhteistyön selvittämistä kolmen teollisuusalojen ammattiliiton kanssa. Selvitystyö perustuu Paperiliiton liittokokouksen päätökseen kesäkuulta 2013. Yhdistymällä liitot saavat suuremman painoarvon. 52 % 21 % 14 % 13 % Puuliitto Paperiliitto Metalliliitto TEAM Jäsenjakauma Tällainen olisi uuden liiton jäsenjakauma vuoden 2013 jäsenmäärien mukaan. Ve sa M oi la ne n / Le ht ik uv a 4_5_kuorimo.indd 5 21.8.2015 14:40:24
6 | Paperiliitto 6/2015 KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela ja Esa Kaitila J os työpaikalla on toimiva käytäntö ilmoittaa omasta sairauspoissaolosta, sairauspoissaoloja on vähemmän kuin niillä työpaikoilla, joissa omaa ilmoitusta käytetään harvemmin. Tämä käy ilmi Paperiliiton työsuojelukyselyn 2015 vastauksista. – Ei ole ilmaantunut ongelmia, myös työnantaja on kohtuu tyytyväinen asiaan, perustelee yksi vastaaja. Jos omaa ilmoitusta oli käytetty usein, sairauspoissaoloprosentti oli keskimäärin 4,8 . Jos mahdollisuutta käytettiin harvoin, sairauspoissaoloja oli keskimäärin 5,2 prosenttia. Mahdollisuutta jäädä omalla ilmoituksella sairastamaan oli käytetty useammin kuin edellisessä kyselyn mukaan. Eri tehtaiden työntekijöiden ja niiden koko henkilöstön keskimääräiset sairauspoissaolot vähenivät edelleen aiemmista vuosista. Keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti oli 4,9 eli ensimmäistä kertaa alle 5:n. Yli 8 prosentin sairauspoissaoloja oli enää 3 tehtaalla, kun vuotta aiemmin näin oli vielä 4 tehtaalla. Työasennot ongelmana Työasennot nousivat ensimmäistä kertaa työsuojelun ongelmalistan ykköseksi. Lähes yhtä paljon pulmia tuottavat johtaminen, ilLuottamus tekee terveeksi Oma ilmoitus sairastumisesta vähentää työpaikan sairauspoissaoloja, paljastaa Paperiliiton työsuojelukysely. Keskeisimmät työsuojeluun liittyvät ongelmat työpaikalla Työasennot Johtaminen Ilmanvaihto Melu Työilmapiiri Tiedon puute Pölyisyys Haitailliset aineet Järjestys Tapaturmat Ahtaus Valaistus Tärinä 2015 5 % 10 % 15 % 2014 2013 Pakko painaa pitkää päivää? Kuinka tarpeellista tai välttämätöntä on pidentää työaikoja, entä miten pitkä työaika vaikuttaa terveyteen? Asiantuntijanäkemyksiä esitettiin julkisuudessa vilkkaasti, kun hallitusohjelmassa tavoitellun yhteiskuntasopimuksen määräaika 21. elokuuta lähestyi. ”S on nyt lähellä läntisiä kilpailijoita; tässä mielessä työajan pidentäminen olisi itäeurooppalainen ratkaisu, joka kertoisi siitä, ettei mitään järkevämpää tuottavuuden parantamiseksi ole keksitty.” Jaakko Kiander, Ilmarinen, Talouselämä 7.8. ”M työviikkoa ihmiset tekivät, sitä korkeammaksi aivohalvauksen riski nousi. Esimerkiksi 40–48 tuntia viikossa työskentelevillä oli 10 prosenttia korkeampi sairastumisriski kuin 35–40 tuntia viikossa työskentelevillä, ja 49–54 tuntia viikossa työskentelevillä riski oli 27 prosenttia korkeampi. Pitkää työpäivää tekevien olisikin erityisen tärkeää kiinnittää huomiota elintapoihinsa ja seurata verenpainetta sekä kolesterolija veren sokeriarvoja” Mika Kivimäki, Helsingin yliopisto/Työterveyslaitos, HS, 20.8. ”T tällaisessa tilanteessa voi hyödyttää yrityksiä vain siten, että ne voivat irtisanoa osan nykyisestä työvoimastaan ja teetättää pitempää työpäivää tekevillä työntekijöillä irtisanottujen tehtävät.” Lauri Holappa Nyt.fi, 20.8. ” Työajan pidentäminen olisi itäeurooppalainen ratkaisu, joka kertoisi, että mitään järkevämpää ei ole keksitty.” Jaakko Kiander LAINATUT SILPPUA Amcorille työehtosopimus Uusi tes: Amcor Flexibles Finland Oy:n Kauttuan ja Lieksan tehtaille on solmittu uusi työehtosopimus. Amcorin tehtaille neuvoteltu sopimus kattaa sekä Paperiliiton että TEAM Teollisuuden Ammattiliiton jäsenten alaiset työtehtävät. Sopimus on kolmevuotinen ja sen voimassaoloaika on 1.9.2015-31.8.2018. Sopimuksen viimeinen vuosi toteutuu, jos palkantarkistuksista saadaan sovittua määräaikaan mennessä. Palkankorotukset on sovittu ensimmäisen vuoden osalta Työllisyysja kasvusopimuksen mukaisen jatkosopimuksen mukaisesti. Toisen vuoden palkantarkistus lasketaan Kemian perusteollisuuden ja Paperiteollisuuden työehtosopimusten palkankorotusten keskiarvon mukaisesti. Kolmannen vuoden palkantarkastuksista on sovittava 30.9.2017 mennessä, muutoin sopimus päättyy 31.10.2017. Tekstimuutoksia sovittiin muun muassa vuosilomaan, työnopastukseen, palvelusvuosilisiin, luottamusmieskorvauksiin, työaikapankkiin ja työaikamuoto 35:n V-päivien sijoittamiseen. Sopimus koskee noin 160:a henkilöä. Yli 500:lta loppui työ Irtisanomiset: SAK:n: keräämien tietojen mukaan kaikista irtisanotuista lähes joka kymmenes oli töissä paperiteollisuudessa. Paperiteollisuudessa irtisanottuja on alkuvuoden aikana yhteensä 523. Näistä suuriin osa eli 303 oli UPM:n henkilöstöä. UPM lopetti konelinjat Kaukaalta ja Jämsänkoskelta. Mondin Lohjan tehtaalta työt loppuivat noin 180 hengeltä. Kirjekuoria valmistaneen Bong Suomen toiminnan lopettaminen Kaavilla alkuvuodesta vei työpaikan 40 henkilöltä. Luvut perustuvat SAK:n keräämiin tietoihin. Niiden perusteella tammi–kesäkuussa 2015 irtisanottiin yhteensä 5 374 työntekijää. Vuosi sitten luku oli 5 558. Teollisuudesta sanottiin irti 2079 henkilöä, joista enin osa eli 800 teknologiateollisuuden yrityksistä. SAK kerää tiedot yt-neuvotteluista, lomautuksista ja irtisanomisista pörssitiedotteista ja muista julkisista lähteistä. Isoilla työpaikoilla kolme keskeistä ongelmaa olivat johtaminen, työilmapiiri ja tiedon puute. 6-7_kuorimo.indd 6 21.8.2015 14:43:54
Paperiliitto 6/2015 | 7 KUORIMO Yhteinen risusavotta H allitusohjelmassa tuon kaikkivaltiaan kilpailukyvyn väitetään rapautuneen 10–15 %. Tämän vuoksi hallitus lupasi työnantajille 5 % yksikkötyökustannusten alentamista esimerkiksi 100 tunnin työajan lisäyksellä. Sen jälkeen EK ilmoitti hallituksen tuella haluavansa vielä 10 % lisää tulevalla liittokierroksella. Kilpailukyvystä huolehtisivat siis vain työntekijät. Työja elinkeinoministeriön metsäteollisuuden Kilpailukyvystä huolehtisivat vain työntekijät. Juha Koivisto vastaava lakimies SUORAA PUHETTA palkoista tai työajoista puhuttu kilpailukykyä koskevissa johtopäätöksissä mitään. Sen sijaan todettiin, että ”Yksi Suomen metsäteollisuuden keskeisimmistä kannattavuustekijöistä on raakapuun hinta.” Metsänomistajista kuitenkin 75 % kannattaa hallitusta, joten lienee ymmärrettävää, että heitä ei tässä yhteisessä risusavotassa tulla näkemään. Työttömiä ja eläkeläisiä lapsenlapsineen sitäkin enemmän.? P kilpailukykyä käsitelleessä taustaselvityksessä vuodelta 2012 ei työntekijöiden emmin olleen keskimäärin 320, nyt peräti 520. Parannusta oli erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimenpiteissä. Vaaratilanteiden tunnistaminen ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet ovat omalta osaltaan laskeneet keskimääräistä tapaturmataajuutta. Asenteissa eroja Paperiliiton tämänvuotisessa työsuojelukyselyssä kiinnitettiin uutena asiana huomiota siihen, miten työnantajan asenne työtapaturmiin ja niihin liittyviin seuraamuksiin on muuttunut. Kaikista vastaajista yli puolet oli sitä mieltä, että asenteet ovat säilyneet ennallaan. Kuitenkin suurissa, yli 300 henkilön yrityksissä, asenteiden nähtiin muuttuneen. Vastaajilta kysyttiin myös, miten tämä muutos on näkynyt yrityksen toiminnassa. – Jossain määrin tuomitsevampaan suuntaan, tapaturmia ei hyväksytä. Ollaan menossa ehdottomuuden suuntaan ja sitä myöten ehkä aletaan sanktioida tapauksia, kuvailee eräs vastaaja. Muutos saattoi merkitä myös parannuksia. – Pidetään enemmän turvallisuuteen liittyviä palavereita ja kuunnellaan työntekijöiden ajatuksia ja korjaavia toimenpiteitä. Se, että työsuojelun eteen on tehty töitä, näkyy työsuojeluvaltuutettujen arviossa työsuojelun tasosta. Lähes kaikkien vastaajien mielestä työsuojelun taso oli joko parantunut tai säilynyt ennallaan. Paperiliitto tekee työsuojeluun liittyvän kyselyn joka vuosi. Tällä kertaa kyselyyn saatiin vastaukset 71:ltä työsuojeluvaltuutetulta 109 yrityksestä. ? P Luottamus tekee terveeksi Onko sairauspoissaolotilanteissa käytetty mahdollisuutta olla poissa työstä omalla ilmoituksella Onko työnantajan asenne mielestäsi muuttunut, koskien työtapaturmia tai niihin liittyviä seuraamuksia 2015 2013 2011 2009 Kaikki vastaajat Alle 100 hlö yritys 100-300 hlö yritys YliI 300 hlö yritys Usein Kyllä 10 % 10 % 30 % 30 % 50 % 50 % 70 % 70 % Harvoin Ei Ei lainkaan ongelmaksi nousi ilmanvaihto. Lisäksi pienissä yrityksissä työasennot ja melu olivat aiempaa suurempia ongelmia. Pölyisyydestä kysyttiin nyt ensimmäisen kerran. Sen nähtiin olevan ongelmakohta etenkin pienissä yrityksissä. Tapaturmat vähenivät Työtapaturmien määrä väheni hieman edellisvuodesta. Erityisesti työmatkatapaturmia sattui aikaisempaa vähemmän. Työpaikkojen keskimääräinen tapaturmataajuus eli tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden oli myös edellisvuodesta hieman pienentynyt. Tapaturmia sattuu edelleen keskimäärin enemmän keskisuurissa, 100–300 henkilön yrityksissä kuin tätä pienemmissä tai suuremmissa yrityksissä. Tehtaita, joissa ei ollut sattunut viime vuonna lainkaan tapaturmia oli 14, mikä on yksi tehdas vähemmän kuin edellisvuotena. Myös korvaavan työn käyttö näyttää vakiintuneen. Hieman yli puolessa kyselyyn vastanneista yrityksistä korvaavaa työtä oli käytetty, mikä on lähes sama määrä kuin kahdessa aiemmassakin kyselyssä. Osataan tunnistaa Vaaratilanneja läheltä piti -tapauksia yrityksissä kirjattiin jälleen selvästi enemmän kuin aiemmin. Viidessä vuodessa näiden ilmoitusten määrä on noussut 128:sta 791:een keskimäärin tehdasta kohden tehtyyn ilmoitukseen. Kirjaaminen oli edellisvuotta ahkerampaa etenkin keskisuurissa yrityksissä. Myös ilmoitusten perusteella tehtyjä korjaavia toimenpiteitä tehtiin aiempaa ahkerammin. Yritystä kohden niitä vastattiin aiSILPPUA Pappersin hallitus vieraili Paperiliitossa Veljesliitto: Ruotsin paperityöntekijöiden ammattiliitto Pappersin hallitus käväisi liiton puheenjohtajan Mats Jutterströmin kanssa pitkästä aikaa vierailulla Paperiliitossa. Puheenjohtaja Petri Vanhala kertoi alan ajankohtaiset kuulumiset ja päivänpolttavat työmarkkinatunnelmat yhteiskuntasopimuksen määräpäivän alla. Helsingistä matka jatkui Metsä Boardin Takon tehtaalle Tampereelle. Petri Vanhala ja Pappersin hallitus yhteispotretissa. manvaihto ja melu. Isoilla työpaikoilla kolme keskeistä ongelmaa olivat vastaajien mielestä johtaminen, työilmapiiri ja tiedon puute. Keskisuurissa ja pienissä yrityksissä merkittäväksi 6-7_kuorimo.indd 7 21.8.2015 14:43:54
? | Paperiliitto ?/???? KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela V oikkaan tehtaan sulkeminen vuonna 2006 oli metsäyhtiö UPM:n johdon taidonnäyte. Yhtiö ja metsäteollisuus saivat julkisuudessa läpi viestinsä, että maailma oli muuttunut ja että lakkauttaminen oli pakko tehdä – ja pikaisesti. Nämä havainnot teki Pasi Ahonen väitöskirjassaan, joka käsitteli Voikkaan lopettamisen ympärillä käytyä mediakeskustelua. Nyt Essexin yliopiston lehtorina toimiva Ahonen toimi projektipäällikkönä Kouvolan seudun kuntayhtymässä vuosina 2002-2006 ja vastasi erilaisista kehityshankkeista. Voikkaasta alkoi metsäteollisuuden uusi sopeutumisen aika. Mielikuvissa UPM sai asetettua itsensä kansallisen edun asialle, vaikka se leikkasi ensimmäisen kerran rajulla kädellä paperintuotantoa Suomessa. – Voikkaan tehtaan lopetus oli ensimmäinen kokonaisen tehtaan alasajo miesmuistiin, ja siitä alkoi rakennemuutoksen uusi vaihe. Mediassa siitä tuli metsäteollisuuden auringonlaskun alkusoitto, Ahonen kuvailee. Media veti keskustelua Lakkauttamisesta syntyi mediaspektaakkeli. Aihe oli johtava uutinen useita päiviä ja keskustelu jatkui kuukausia. Mediakeskustelu muodosti monitahoisen ja monitasoisen tekstien sekamelskan ilman selkeää päätöstä tai johtavaa tulkintaa, ei siis tarinaa. ”Voikkaa Casestä” tuli käsite, Voikkaa on läsnä edelleen. Voikkaan tapaus oli hyvin mediakeskeinen ja keskustelu tapahtui pitkälti median kautta ja sen ehdoilla. Toisin kävi Kemijärvellä seuraavana vuonna. Siellä sellutehtaan lakkauttamisen huomiopisteeksi nousi massaliike ja sen vastarinta. – Voikkaaseen ei liittynyt suurta mielenosoitusta, ei kansanliikettä tai muuta suoraa toimintaa paikallisesti. Ahonen ei ihmettele median rajua kiinnostusta Voikkaaseen. – Tuolloin Nokia-Suomi muisti yllättäen, että maassa tehdään vielä paperia. Kiinnostuksessa oli mukana sekä teollisuusromantiikkaa että globalisaatiota. Kymmenen vuoden takaisessa Suomessa tulevaisuus houkutteli enemmän kuin menneisyys. Kaivattiin uusia visioita, ei vanhojen oppien kertaamista. Tämä vaikutti Ahosen mukaan myös siihen, miten Voikkaan sulkemista käsiteltiin tiedotusvälineissä ja netin keskustelupalstoilla. Kuoliniskuja ja vahingoniloa Pasi Ahonen kävi väitöskirjaansa varten läpi vuoden 2006 maaliskuusta joulukuun loppuun seitsemässä eri lehdessä ilmestyneet artikkelit, jotka koskivat Voikkaan sulkemista. Artikkeleita julkaistiin valtakunnallisissa ja paikallislehdissä yhteensä 367. Kun Kouvolan Sanomat otsikoi ”Kuolinisku Voikkaalle”, media alkoi kärjistetysti sanoen tappaa paikkakuntaa. Keskustelupalstoilla taas puhkesi kukkaan vahingonilo: nyt oli ahneiden paperimiesten vuoro kärsiä. Lehdet olivat sivuillaan myötämielisempiä paperitehtaiden ihmisiä kohtaan kuin monet keskustelupalstoilla kirjoittaneet. Päivien edetessä kansan suusta alkoi kuulua me-puhetta ja tulevaisuudenuskoakin. Etenkin paikallisuutisointia väritti ajatus ”eiköhän tästä selvitä”, varsinkin sen jälkeen kun Kymin tehtaalle alkoi nousta uusi piippu kesällä 2006. Toisaalta seudun sanomalehti muistutti, että ”talouden vastavirtaan ei uida”. Myötämielisyys ei siis kuitenkaan johtanut UPM:n lopettamispäätöksen kyseenalaistamiseen. Katseita eteenja taaksepäin Voikkaa toi erityisellä tavalla esiin myös henkilöitä. Keskeinen toimija oli Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Anne Brunila. ” Kerralla ja nopeasti sulkeminen oli merkki uuden ajan alusta, toisenlaisesta otteesta.” Kilpailukyvyn puolesta ? Voikkaa pysyi lehdissä kestoaiheena maaliskuusta joulukuuhun 2006. Pasi Ahosen väitöskirja käsittelee mediakeskusteua Voikkaan tehtaan sulkemisesta. Media käsitteli Voikkaan sulkemista kuin toista vaihtoehtoa ei olisi ollut. 8_9_kuorimo.indd 8 19.8.2015 17:11:30
Paperiliitto ?/???? | ? KUORIMO J oskus aina miettii, mistä kaiken maailman ideat ovat alkunsa saaneet. Esimerkiksi tämä työajan pidentäminen. Jotkut ovat sitä mieltä, että idean isänä toimivat kotimaisten metsäteollisuusyhtiöiden satraapit, jotka heräsivät kadehtimaan työläistensä liian lyhyitä työpäiviä ja liian kovia palkkoja. Kuitenkin ajatuksen työaikojen pidentämisestä taisi ensimmäisenä tosissaan esittää EK:n puheenjohtajana vuoden 2010 loppuun toiminut Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen toimesta väistyessään. Tammisen mukaan vuotuista työaikaa olisi tullut pidentää esimerkiksi lomia lyhentämällä. Eläkekeskustelua Tamminen ei olisi myöskään rajannut vain pohdintaan siitä, riittääkö eläkeiän nosto 65 vuoteen, koska talouden kasvu ja yhteiskunnan kokonaisetu kerta kaikkiaan vaativat kaikkien työpanoksen lisäämistä. Samassa yhteydessä Tamminen ilmaisi pettymyksensä ammattiyhdistysjohtajiin, jotka vastuuttomasti näitä ajatuksia jaksoivat vastustaa. Koska Tamminen isänmaallisena miehenä halusi ulostulonsa jälkeen myös elää niin kuin opetti, jäi Tamminen eläkkeelle vasta 61-vuotiaana. Yhteiskunnan kokonaisedusta hän päätti huolehtia muuttamalla 500 000 euron vuosieläkkeensä kanssa Portugaliin, jotta ei joutuisi maksamaan suomalaiselle yhteiskunnalle täysin joutavanpäiväisiä veroja. Näinhän se on. Ihanteidensa mukaisesti on usein vaikea elää, mutta helpompaa se on silloin, jos sitä edellyttää vain itseään köyhemmiltä. Silloin riittää, jos itse osallistuu vain halutessaan ja haluamallaan määrällä. Tyhmemmille ja köyhemmille kelpaa sitten pakkokin. P Mieli muuttuu TILATSTO PITUUSLEIKKURI -40 -20 20 40 60 80 100 Teollisuuden uudet tilaukset Teollisuuden uusien tilausten arvon muutos edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna 2014 2015 2013 Lähde: Tilastokeskus Metalliteollisuus Koko teollisuus Kemian teollisuus Paperiteollisuus Teollisuuden uusien tilausten arvo lisääntyi kuluvan vuoden kesäkuussa edellisvuodesta yli 50 prosenttia. Lisäys johtui pääasiassa metalliteollisuuden saamista laivatilauksista. Paperiteollisuuden uudet tilaukset olivat kesäkuussa 15 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Tammi–kesäkuussa paperiteollisuuteen tuli uusia tilauksia noin 7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajanjaksona. TILASTO Ihanteidensa mukaisesti on vaikea elää Symbolinen kohde Tutkija Ahonen pitää tehtaan sulkemista tarkoituksellisena vahvana viestinä. Hän korostaa, että tämä on hänen oma tulkintansa mediakeskustelusta. – Kerralla ja nopeasti sulkeminen oli merkki uuden ajan alusta, toisenlaisesta otteesta. Olihan yhtiön johdossakin jotakuinkin uusi mies, Jussi Pesonen. Hän tuli ja teki lopetuspäätöksen, osoitti valmiutensa vaikeisiin päätöksiin. Päätöksessä ja sen toteuttamistavassa oli aimo annos tietynlaisen johtajuuden symboliikkaa. Symboliikkaa Ahonen näkee myös siinä, mihin ensimmäinen lopettamispäätös kohdistui. – Voikkaan tehdas oli yksi Kymiyhtiön kolmesta alkuperäisestä tehtaasta ja Voikkaan lakko vuonna 1904 merkittävä tapahtuma suomalaisen työväenliikkeen synnyssä. Median kiinnostus ei siten ole suurikaan yllätys. P Ahonen, Pasi: Between memory and strategy: Media discourse analysis of an industrial shutdown, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2014. Kilpailukyvyn puolesta Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Hän toisteli mantraa maailman muuttumisesta ja korosti kipeän päätöksen välttämättömyyttä Suomen metsäteollisuuden kilpailukyvylle. Paperiliitosta ääneen pääsivät puheenjohtajan lisäksi myös niin sanotut kentän miehet. Työosaston luottamusmies Jari Lindströmin kommentit nostivat hänet esiin paikallisesti, mikä mahdollisti siirtymisen ensin kunnallispolitiikkaan ja myöhemmin valtakunnanpolitiikkaan. Pasi Ahosella on selitys sillekin, miksi Ari Wahlberg päätyi usein Voikkaata koskeviin kuviin, vaikka hän toimi pääluottamusmiehenä toisaalla eli Kymin tehtaalla. – Hän vastasi median odotuksia paperimiehestä, Ahonen perustelee. Jos Brunila katsoi kommenteissaan tulevaan, vaikutti liiton puheenjohtaja Jouko Ahonen katsovan usein menneeseen. Jouko Ahonen muistutti Suomen kasvaneen paperiteollisuuden mukana ja varassa ja hän piti yllä ajatusta ”talvisodan hengestä”. Paikallisessa mediakeskustelussa oli myös kaipuuta patruuna-aikaiseen yhtiöiden huolenpitoon. 8_9_kuorimo.indd 9 19.8.2015 17:11:31
10 | Paperiliitto 6/2015 UITTO Puu kulkee vesitiellä Yksi hinaaja kuljettaa 400 rekan puut. Uitto ei ole katoavaa kansanperinnettä vaan Karjalassa ja Savossa edelleen varteenotettava kuljetusmuoto. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen Hinaaja Christian Kontturi vetää perässään 900 nipun kuormaa. 10-15_pääjuttu.indd 10 19.8.2015 15:48:46
12 | Paperiliitto 6/2015 UITTO H inaaja M/S Christian Kontturi näyttää kaukaa katsottuna kovin pieneltä. Tulee mieleen Pikku-Purtilo – Ankkalinnan satamassa uurastanut sympaattinen hinaaja. Kontturin perässä lipuu eteenpäin uittolautta, kuin jättiläismäinen käärme. Taivaalla vyöryvät pilvet, jotka roiskivat välillä sadetta ja päästävät välillä auringon kurkistamaan pienestä rakosesta. Veden väri vaihtelee mustasta harmaaseen ja siniseen. Ollaan Saimaalla, Savonlinnan ja Puumalan välissä. Hinaaja on juuri jättänyt taakseen Jänisselän ja puksuttaa Kolovirran kapeikoissa. Mäntykuitupuut ovat matkalla Varkaudesta Joutsenon Metsä Fibrelle ja UPM Kaukaan sellutehtaalle. Sorvikuuset jätetään Puumalan alapuolelle, josta ne jatkavat matkaa Ristiinaan Pelloksen tehtaille. Lähempää katsottuna hinaaja Christian Kontturi paljastuu ihan mojovan kokoiseksi alukseksi. Yli satavuotias alus on saanut nimensä Enso Gutzeitin ensimmäisen metsäpäällikön mukaan. Uittolautta, joka on kiinnitetty hinaajaan 220 metrin mittaisella vaijerilla, se vasta vaikuttava ilmestys onkin. Iso ja hiljainen. Puuniput elävät hieman, ja vaijerit narahtelevat. Lokkiparvi kököttää pöllien päällä. Vaikka ollaan vesillä, puu tuoksuu vahvasti. Siinä on 15 780 kuutiota eli noin 900 nippua puuta. Lautan pituus on noin 700 metriä ja leveys 30 metriä. – Pienihän tämä lautta on, Kontturin kapteeni Taisto Saukkonen toppuuttelee. – Isoimmat lautat ovat yli 1,5 kilometriä pitkiä ja niissä on puuta jopa 30 000 mottia. Taloudellista ja ekologista Uitot ovat Vuoksen vesistössä eli Saimaalla, Pielisellä ja Kallavedellä yhä tätä päivää. Uittopuuta ostavat Kaukaan ja Joutsenon sellutehtaat sekä Ristiinan ja Punkaharjun vaneritehtaat. Uittokausi alkaa jo huhtikuussa järeän kuusen uitolla ja jatkuu yleensä loka–marraskuun vaihteeseen. Puutavara lähtee pääasiassa vesistöalueen pohjoisosista ja käyttöpisteet ovat vesistön etelälaidalla. Puu tuoksuu vahvasti. Siinä on 15 780 kuutiota eli noin 900 nippua puuta. Lautan pituus on noin 700 metriä ja leveys 30 metriä. ?Kapteeni Taisto Saukkonen tarkistaa, että konehuoneessa on kaikki kunnossa. 10-15_pääjuttu.indd 12 19.8.2015 15:48:47
Paperiliitto 6/2015 | 13 UITTO Heinäkuisena perjantaina samoilla vesillä Kontturin kanssa liikkuvat muun muassa hinaajat Olli ja Roteva. Uittopuulle on edelleen kysyntää, koska se on kilpailukykyinen kuljetusmuoto, kun puu tulee kaukaa. – Ollakseen kilpailukykyinen rekka-, junaja proomukuljetusten kanssa uittomatkan on oltava vähintään 150 kilometriä, huomauttaa Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen uittopäällikkö Matti Purhonen. Yhteen uittolauttaan mahtuu helposti 400 rekkalastillista tai toistakymmentä junalastillista puuta. Puunuiton plussana onkin sen ekologisuus ja taloudellisuus. Hiilijalanjälki jää hyvin pieneksi, ja hyvät vesireitit ovat olemassa luonnostaan. – Maanteitä ja rautateitä kehitetään isoilla investoinneilla, mutta vesitiekuljetus ei vaadi rahallisia satsauksia, huomauttaa UPM:n puunhankinnan ja metsätalouden Itä-Suomen aluejohtaja Esa Korhonen. Uittomäärät ovat vuosien saatossa kuitenkin vähentyneet roimasti. Jos joskus 80-luvulla uitettiin kolme miljoonaa raakapuukuutiota vuodessa, niin nykyään määrät pyörivät 700 000–800 000 tuhannessa kuutiossa. Tulevaisuudessa Varkauden ja Äänekosken tehdasinvestoinnit ja Kuopioon suunniteltu sellutehdas muuttavat puiden uittomääriä ja reittejä eri vesistöissä. – Puun tarve tietysti lisääntyy, mutta kuljetusmuodoista ei vielä tiedetä. Todennäköisesti ainakin Pohjois-Savossa puu alkaa liikkua enemmän länteen kuin etelään, mikä voi pienentää Kallaveden vesistön uittomääriä. Nähtäväksi jää, miten käy Pielisen uittomäärille. Eteläisen Saimaan tehtaat kun tarvitsevat puuta jatkossakin, Purhonen pohtii. UPM:n Korhonen uskoo uiton elinvoimaan muiden kuljetusmuotojen rinnalla. – Emme saa kuitenkaan tuudittautua siihen, että vesitiekuljetusta ei tarvitse mitenkään kehittää. Voimme parantaa uiton kilpailukykyä tehostamalla uittoketjua, parantamalla välineistöä ja panostamalla työntekijöiden osaamiseen. Konstikas sää Taisto Saukkonen tiiraa ohjaamon tuulimittaria, joka näyttää 8 metriä sekunnissa. Päivän tuuliennuste on 4–8 metriä sekunnissa. – Tuuliennusteet pitävät harvoin paikkaansa konstikkailla sisävesillä. Meillä on tapana laskea lukemat yhteen. 12 metriä sekunnissa on varmasti tälläkin kertaa lähempänä totuutta. Tukkilautan ohjaaminen on vaativa työ, jonka Saukkonen hoitaa varmalla otteella. Hän on työskennellyt uittolautoilla yli 30 vuotta. Kelien kanssa pähkäily on ainut asia, joka Saukkosta tässä työssä stressaa. Kapeikoissa tuuli ei haittaa, mutta suurilla selillä kyllä. Esimerkiksi Suur-Saimaan Petranselälle ei ole hinauslautalla asiaakaan, jos tuuli on yli 8 metriä sekunnissa. Silloin on jäätävä tuulensuojaan Parkonperän kapeikkoon ja odotettava tuulen laantumista. Riskinä on se, että tuuli ja kova aallokko rikkovat lauttaa. Aallot keinuttavat nippuja niin, että nippulangat löystyvät. Pahimmillaan voi mennä koko lautta. Sellaista ei ole Saukkoselle kyllä koskaan tapahtunut, mutta vastuu painaa. – Sivutuuli on pahin. Vastatuuleen voidaan puskea niin, että molemmat apualukset työntävät keulasta. Huonolla säällä hälytetään vapaavuorolaisetkin töihin. Hinauslautta liikkuu hitaasti, vain muutaman kilometrin tunnissa. Tuuliseisokit hidastavat matkantekoa entisestään. Yleensä matka Varkaudesta Joutsenoon ja Lappeenrantaan kestää viitisen päivää. Nyt Saukkonen kuitenkin arvelee, että reissu venyy kovien tuulten takia. Vaikka kuluva kesä on ollut hyvin tuulinen ja hankala uitolle, Kontturi on toistaiseksi välttynyt suuremmilta seisokeilta. ?YXxxxx. ?Xxxxxx. ?Keksiäkin vielä tarvitaan. ? Saimaalla navigointi vaatii taitoa. ? Uittokausi kestää huhtikuusta loka–marraskuulle. 10-15_pääjuttu.indd 13 19.8.2015 15:48:47
14 | Paperiliitto 6/2015 UITTO Tuulen lisäksi riesana ovat huviveneilijät, jotka ajavat kovaa uittolautan vierestä ja nostavat aallokkoa. Joskus sattuu myös onnettomuuksia, kun veneet ajavat pimeässä päin tukkeja tai hinaajan ja lautan välistä yli vaijerin. Hiljainen kesä VHF:stä kuuluu rätinää. Vastaan tulevan Hanhi-proomun urakoitsija soittaa ja kyselee Saukkoselta, missä kohtaa Kontturi on menossa. Ohjaamon ikkunoista näkyy saarten jylhiä rantakallioita ja mäntymetsiä. Yhden harjun laella on hakkuun jäljiltä iso aukko – kuin jättiläinen olisi haukannut metsästä palasen. – Parhaimmillaan tämä työ on silloin, kun kelit ovat hyvät ja yöt valoisia. Eihän silloin voi parempaa hommaa keksiä. Pimeässä ja sumussa työn luonne muuttuu täysin, Saukkonen juttelee. Saukkosen miehistöön kuuluvat kansimies Jukka Vehniäinen, joka työskentelee parhaillaan apualus Karviolla, nukkumassa olevat perämies Antti Matikainen ja kansimies Erkki Liimatta sekä kansimies Mikko Munck, joka on tekemässä ruokaa. Hän tuuraa sairauslomalla olevaa miehistön kokkia Maritta Lahtea. Kontturin porukka on Perkaus Oy:n työntekijöitä, osa vakituisia ja osa kausityöntekijöitä. Perkaus Oy on Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n omistama yhtiö, joka vastaa osakkaittensa puutavaran uitosta. Uittomiehet työskentelevät kuuden tunnin mittaisissa vuoroissa. Kuudelta aamulla vuoronsa aloittaneet Saukkonen ja Vehniäinen pääsevät kahdeltatoista syömään ja sitten nukkumaan. Tosin Saukkosen nukkuminen on vähän niin ja näin, sillä häntä vaivaa sitkeä hammassärky. Kahden viikon työrupeaman jälkeen miehistöllä on viikko vapaata, eikä puu kulje. Toisin oli viime kesänä, jolloin töissä olivat myös vaihtomiehet, ja puuta uitettiin tauotta. – Hiljaista on. Uittomäärät jäävät tänä kesänä noin 620 000 kuutioon, huomauttaa Saukkonen. Yksi syy on se, että perinteinen talvi jäi lyhyeksi, eikä uittoihin riitä puuta. ” Parhaimmillaan tämä työ on silloin, kun kelit ovat hyvät ja yöt valoisia. Eihän silloin voi parempaa hommaa keksiä.” ?Kansimiehet Mikko Munck (vas.) ja Jukka Vehniäinen syövät messissä ennen vapaavuoroa. 10-15_pääjuttu.indd 14 19.8.2015 15:48:48
Paperiliitto 6/2015 | 15 UITTO – Yleensä talvella hakataan puuta enemmän kuin tehtaat tarvitsevat, ja jää ylimääräistä varastoa, jota voidaan kesällä uittaa. Tehtaathan käyttävät uittopuuta paljon myös puskurivarastona – veteen kun on edullista varastoida, mainitsee uittopäällikkö Purhonen. Lisäksi kylmä ja sateinen kevät aiheutti sen, että pienimittaiset kuitupuut eivät kuivuneet kunnolla. Märkää puuta ei voi uittaa, koska se ei kellu. Romantiikka kaukana Kontturin kylkeen on kiinnitetty apualus T-6. Apualus Karvio on hinauslautan peräpäässä työntämässä lautankylkeä, jotta kapeikosta selvitään kunnialla. Saukkonen on kytkenyt autopilotin pois päältä ja ohjaa lauttaa joystickilla. Välillä hän käy kurkkimassa ohjaamon ovista. – Kyllä se sieltä aika nätisti tulee perässä. Tukkilaisromantiikkaa uittolautalta on turha hakea. Uittomiehet liikkuvat lautalla yleensä vain puita noudettaessa ja jätettäessä. Ohjaamo on täynnä tekniikkaa, eikä Kontturin kaunista ruoria kääntele enää kukaan. – Vaikka tekniikka on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, työ sinänsä ei ole muuttunut, Saukkonen huomauttaa. Puunuiton vaiheet ovat edelleen samat: Puut kuljetetaan hakkuupaikalta tukkiautolla pudotuspaikalle. Niput sidotaan autossa rautalankasitein ja nostetaan suurella haarukkatrukilla autosta veteen. Sitten yksittäiset niput yhdistetään toisiinsa vaijereilla, ja jokaisen jonon vaijeri yhdistetään vielä hinaajasta lähtevään päävaijeriin. Hinaus tehdään yhteisuittona eli samassa lautassa on useiden puuyhtiöiden puutavaraa. Nippulankoihin sidottavista nippulapuista selviää, mihin puut ovat menossa. Lautat muodostetaan siten, että eri omistajien puut ovat tehtaille tultaessa helposti erotettavissa. Vesivarastosta kuorimoon Messissä tuoksuu herkulliselta. Munck on valmistanut miehistölle riisiä, uunikanaa ja -juureksia. Lisukkeeksi on salaattia ja leipää. – Kyllä sitä lapsiperheellisen on osattava, kokiksi joutunut Munck huomauttaa. Ensin käyvät syömässä Matikainen ja Liimatta, sitten vaihdetaan vuoroa ja syömään pääsevät Saukkonen, Vehniäinen ja Munck. Miehet syövät hyvällä ruokahalulla. Vesillä tulee nälkä. Ennen vapaavuoroaan Saukkonen käy vielä tarkistamassa, että konehuoneessa on kaikki kunnossa. Hän kurkistelee taskulampun kanssa lämpötilat ja varmistaa, ettei ole vuotoja. Kontturin kaksi yhteensä 600 hevosvoiman dieselmoottoria jyskyttää tasaisen varmasti. – Illansuussa ollaan Puumalassa, Saukkonen arvioi. Loppumatka menee odotettua joutuisammin. Lauantain loistavassa säässä matka taittuu, ja Kontturi välttää sunnuntaille povatut kovat tuulet. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Kontturin on jo Joutsenossa. Munck ja Liimatta menevät kuormalle ja aukaisevat linkut. Sitten he työntävät apualuksilla kuorman Metsä Fibren vesivarastoon odottelemaan jatkoa. Hiljaisessa yössä kolahtelee vaimeasti. Jättö sujuu vajaassa tunnissa. Tehtaalla niput puretaan, ja puut siirtyvät tarpeen mukaan vesivarastosta kuorimoon, jossa ne käsitellään kuten muutkin puut. Metsä Fibren Joutsenon tehtaalla uittopuun osuus on vajaa kymmenen prosenttia. Sunnuntaiaamuna Kontturi jättää pienemmän kuorman Kaukaan sellutehtaalle. Alkaa paluumatka kohti Savonlinnaa ja telakkaa. Savonlinnassa tankataan polttoainetta ja täydennetään ruokavarastoja. Puhoksessa hinaajaa odottaa jo uusi kuorma. ? P ?YXxxxx. ?Xxxxxx. ?Maisemat ovat kohdillaan. ? Kapeikoissa uittolauttaa on avitettava kupeesta apualuksella. ? Satojen rekkalastien verran puuta lipuu kohti kohti Lappeenrantaa. 10-15_pääjuttu.indd 15 19.8.2015 15:48:49
16 | Paperiliitto 6/2015 Rapakunnossa? Syvällä kyntämisen kootut selitykset eli mitä Suomen hintakilpailukyvylle onkaan tapahtunut. Teksti Eeva Eloranta-Jokela, Juha Koivisto Kuva Mikko Nikkinen S uomen talouden jälleenrakennus on perustunut numeroihin siitä lähtien, kun uusi hallitus julkisti ohjelmansa. ”Hintakilpailukykymme on rapautunut 10–15 prosenttia keskeisiä kilpailijamaita heikommaksi”. ”Yksikkötyökustannuksia pitää alentaa vähintään 5 prosentilla.” Mitä ensinnäkin hintakilpailukyvyllä ja kustannuskilpailukyvyllä tarkoitetaan? Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Pekka Sauramon mielestä lähestulkoon samaa asiaa – Hintakilpailukyvyn idea on se, että jossakin maassa yritykset voivat tuottaa esimerkiksi paperia alhaisemmilla kustannuksilla ja voivat sitä kautta saada hintaetua. Oleellista on, että hintakilpailukykyyn vaikuttaa palkkojen lisäksi muun muassa KILPAILUKYKY työn tuottavuus: Voi siis olla niin, että suomalaisen paperityöläisen tuntipalkka on korkeampi kuin vaikkapa saksalaisen. Siitä huolimatta suomalaisen paperitehtaan hintakilpailukyky voi olla parempi, kuin saksalaisen vastaavan laitoksen siksi, että suomalaisen paperityöläinen saa sen tunnin aikana enemmän aikaan kuin saksalainen, Sauramo perustelee. Kansantaloudet eivät kilpaile Mistä luvut sitten saadaan, miten niitä pitäisi tulkita ja mitä ottaa huomioon? Alkuun päästään määrittelemällä käsitteitä. Hintakilpailukykyä mitataan yksikkötyökustannuksilla. Yksikkötyökustannuksen käsitteessä tuotteen valmistamisen kustannus on korjattu tuottavuuden tasolla. Teknologiateollisuuden tiedotustilaisuudessa 5.8.2015 kerrottiin koko Suomen kansantalouden yksikkötyökustannusten nousseen merkittävästi suhteessa euromaihin. Sauramo ei näe järkeä vertailla koko kansantalouksia toisiinsa. Koko kansantalouksien yksikkötyökustannusten vertailu vaikuttaa ongelmalliselta myös kansalaisen näkökulmasta. On vaikea nähdä miten suomalainen pappi tai partu16-19_kilpailukyky.indd 16 20.8.2015 7:29:35
Paperiliitto 6/2015 | 17 KILPAILUKYKY Kilpailukykyyn ovat vaikuttaneet talouskriisin lisäksi metsäteollisuuden rakennemuutos ja Nokian äkkikuolema. 16-19_kilpailukyky.indd 17 20.8.2015 7:29:35
18 | Paperiliitto 6/2015 ri kilpailisi saksalaisen tai ruotsalaisen kollegansa kanssa. – Saksan osalta on syytä erikseen todeta, että yhtenä tekijänä vertailuun vaikuttaa myös maassa viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt erityisesti palvelualoja koskeva matalapalkkatyö, Sauramo huomauttaa. Sauramo muistuttaa, että eri maiden vertaaminen olemassa olevilla tilastoilla on vaikeaa ja tutkija noudattaa niissä varovaisuutta. Tuotannon rakenne saattaa eri maiden välillä olla niin erilainen, että todellisemman kuvan saamiseksi pitäisi verrata sitä, minkälaisia tuottavuuden tasoerot ovat täsmälleen samanlaisten tuotteiden valmistamisessa. Tarkoitushakuisuuden tuntua ”Vientialoilla Suomen kilpailukyky on verrokkimaihin nähden 20–30 prosenttia heikompi.” Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki, Verkkouutisten blogi 5.8.2015 Lepomäen luku on sama kuin EK:n esittämä. Sauramo pitää tätä lukua yksiselitteisesti virheellisenä. Ei ole olemassa tutkimustietoa, jonka perusteella Suomen kilpailukyky erityisesti Saksaan verrattuna on heikentynyt selvästi. Näihin lukuihin sisältyvät vientiteollisuudessa työskentelevien lisäksi myös palvelualoilla työskentelevien palkat. – Järkevintä on verrata tiettyjä aloja tai oikeastaan pitäisi vertailla tietyillä aloilla toimivia yrityksiä, sillä sitähän kilpailukyky pohjimmiltaan on, että yritykset kilpailevat keskenään eli asettuvat johonkin järjestykseen. Siksi Pekka Sauramo ei ihmettele, että EK:n tarkasteluissa erot näyttävät dramaattisilta. – Se on ymmärrettävää ja tarkoitushakuista, hän sanoo. Sauramo ei kiistä, etteikö Suomen vientiteollisuuden kustannuskilpailukyky sinällään olisi voinut heikentyä, mutta oleellisempaa Sauramon mielestä on se, että kilpailukyvyn taso on edelleen Suomessa ihan hyvä. – Jos tehdään toimialakohtaisia vertailuja esimerkiksi paperiteollisuudessa, ei Suomessa voida puhua kilpailukyvyn romuttumisesta tai että taso olisi Suomessa ylipäänsä huonompi kuin Saksassa tai Ruotsissa keskeisillä vientialoillamme. Suomi menestyy tasovertailussa Maiden ja kustannusten vertailua koskevassa keskustelussa tuntuvat myös mene” Suomalaisen paperiteollisuuden hintaja kustannuskilpailukyvyn taso on edelleen erinomainen.” KILPAILUKYKY Norja Latvia Viro Belgia Ranska Italia Slovenia Saksa Tanska Britannia Suomi Ruotsi Alankomaat Itävalta Espanja Portugali Unkari Kypros Tsekki Slovakia Liettua Kreikka Irlanti 0,84 0,77 0,77 0,77 0,72 0,72 0,70 0,70 0,69 0,68 0,64 0,63 0,61 0,59 0,59 0,56 0,55 0,53 0,50 0,47 0,46 0,43 0,30 Yksikkötyökustannusten taso teollisuudessa eräissä Euroopan maissa vuonna 2013. Kun tuottavuus otetaan huomioon, ovat Suomi ja Ruotsi lähes samalla viivalla ja Saksa heikompi. Kansantalouksien yksikkötyökustannukset Teollisuuden yksikkötyökustannukset Paperiteollisuuden yksikkötyökustannukset 120 100 80 1,0 0,8 0,6 0,4 Suomi Ruotsi Ranska Saksa Ruotsi Itävalta Suomi EK on esittänyt kilpailukyvystä dramaattisia lukuja. Erikoistutkija Pekka Sauramon mielestä Suomen vientiteollisuus yhä pärjää toimialakohtaisissa tarkasteluissa. Eeva Eloranta-Jokela Kansantalouden yksikkötyökustannukset ovat nousseet Suomessa vähemmän kuin Ruotsissa. Suomessa suhdanneherkän alan tilapäisen piikin aiheutti vuoden 2009 romahdus. 1990 1995 2014 2013 Lä hd e: Eu ro st at Lä hd e: Eu ro st at , ka ns an ta lo ud en til in pi to Lä hd e: Eu ro op an ko m iss io , AM EC Otie to ka nt a 16-19_kilpailukyky.indd 18 20.8.2015 7:29:35
Paperiliitto 6/2015 | 19 vän sekaisin yksikkötyökustannusten muutos ja taso. Sauramo päätyi tarkastelemaan teollisuuden yksikkötyökustannusten tasoa eri Euroopan maissa. Kun hintakilpailukyvyn tason vertailussa otetaan huomioon tuottavuus, ovat Suomi ja Ruotsi samalla viivalla ja Saksa heikompi. Vertailuun vaikuttaa olennaisesti myös mahdollinen tuotannon supistuminen, jota osoittaa esimerkiksi paperiteollisuuden yksikkötyökustannuksissa vuonna 2009 tapahtunut tilapäinen merkittävä heikentyminen. – Tämä kuvastaa, miten hankalia nämä kysymykset ovat ja miten kummalliselta tuntuu, että näiden perusteella on tuotu hallitusohjelmaan selkeä määrällinen tavoite, 5 prosentin tuottavuushyppy. Toimialakohtaisestikin arvioituna Suomen vientiteollisuus pärjää hyvin. Se on mielestäni perusviesti, joka tilastoista putkahtaa, Sauramo vastaa. Paperiteollisuus oma lukunsa Sauramo tarkasteli Paperiliiton pyynnöstä, voidaanko väitetyllä hintakilpailukyvyn heikkoudella perustella paperiteollisuuden vaikeuksia. Sauramon havainto oli, että 1015 prosentin hintakilpailukyvyn rapautuma ei päde paperiteollisuuteen. Paperiteollisuuden kilpailukyky voi olla heikentynyt, mutta ei missään tapauksessa heikommaksi kuin Saksassa. Lisäksi aivan tuoreimmat tilastot osoittavat kilpailukyvyn uudelleen parantuneen Suomen eduksi. – Tavanomaisilla mittareilla suomalaisen paperiteollisuuden hintaja kustannuskilpailukyvyn taso on edelleen eriomainen ainakin, jos vertailumaina käytetään Ruotsia, Saksaa, Itävaltaa ja Ranskaa, Sauramo toteaa. Sauramon mielestä hintakilpailukykymittarit saattavat sinällään osoittaa heikkenemistä, mutta tärkein syy siihen on ollut työn tuottavuuden heikkeneminen eivätkä suuret palkankorotukset. – Työn tuottavuus on puolestaan heikentynyt sen takia, että tuotanto on viennin supistumisen takia vähentynyt eikä siksi, että yritykset olisivat tehneet vapaaehtoisesti esimerkiksi teknistä tehokkuutta laskeneita päätöksiä. Vienti ei ole vetänyt, koska Suomelle tärkeiden painoja kirjoituspapereiden kysyntä on etenkin Länsi-Euroopan markkinoilla heikentynyt. Vaikkakin yksikkötyökustannusten suuret vaihtelut vaikeuttavat kehitystrendien erottamista, on Suomen ja Saksan ero pysynyt selvänä. Suomen paperiteollisuuden nimelliset ja reaaliset yksikkötyökustannukset ovat selvästi Saksaa alhaisemmat. Yksikkötyökustannusten taso Saksassa on pysynyt myös korkeammalla kuin Ruotsissa ja Itävallassa. Työajan pituudesta monta mieltä Paljonko töitä eri maissa oikein tehdään? Jos osa-aikatyöntekijät otetaan laskelmaan mukaan, on vuosityöaika Ruotsissa ja Saksassa pienempi kuin Suomessa. Oleellinen ero johtuu siitä, että Suomi on vähiten osa-aikatyötä tekevien maiden joukossa Euroopassa. Onko työajan pidentämiselle tilastojen valossa ensinnäkään tarvetta tai toisekseen perustetta? Sauramon mielestä ei ole. Jos työaika pitenee, työt tule tehtyä vähemmällä porukalla ja sehän tarkoittaa, että joku irtisanotaan. – Paperiteollisuus on yksi niistä aloista, joissa työajan pidentäminen ei tuo haluttua lopputulosta. Jos työpäivää pidennetään 20 minuuttia, voi käydä niin, että aiempaa vähäisemmällä työntekijämäärällä saadaan aikaan sama tuotanto. Yksikkötyökustannukset laskevat sen takia, että ihmisiä irtisanotaan ja saadaan sama tuotannon määrä aikaan aiempaa pienemmällä porukalla ja pidempää työaikaa käyttämällä. Siinä ei kakku kasva, mutta kakun jakotapa muuttuu palkansaajalle epäedullisella tavalla. Minkä takia nyt kynnetään? ”Nokian äkkikuolema repi Suomen talouteen aukon, jonka kokoa ei vieläkään ole täysin tajuttu. Perinteisen metsäteollisuusmaan tilannetta ei helpota, että samaan aikaan maailma alkoi yhä enemmän lukea ruuduilta perinteisen paperin sijaan. Nyt pitäisikin keksiä uusia asioita, joita joku haluaisi meiltä ostaa.” Jarmo Raivio 24.7., Suomen Kuvalehti Pekka Sauramo pitää Raivion tiivistystä hyvänä, sillä siinä ei puhuta hintakilpailukyvystä. Tiettyyn pisteeseen asti kysymys ei ole siitä, että kilpailukyvyssä olisi tapahtunut dramaattisia muutoksia suhteessa muihin maihin, vaan siitä, että monet Suomen kauppakumppanit kyntävät suurin piirtein yhtä syvällä. – Tiettyyn rajaan asti syyt tulevat maan rajojen ulkopuolelta, talouskriisistä. Suomen viennin kannalta tärkeissä maissa talouskehitys on ollut huono. Lisäksi meillä on kaksi erityistekijää, joista toinen on Nokian äkkikuolema ja toinen jossain määrin metsäteollisuuden rakenneongelmat. Rakenneongelmat taas johtuvat siitä, että meillä tuotantorakenne painottuu painopapereihin, joiden maailmanmarkkinakysyntä on heikentynyt. Sauramo täydentää vielä, että Suomen ongelma ei ole hintakilpailukyky vaan reaalinen kilpailukyky. – Meillä ei ole pysytty mukana uusien tuotteiden ideoimisessa ja niiden markkinoimisessa. Tämä on sitten vaikuttanut vientimenestykseen. Onkin huolestuttavaa, jos meillä nyt sitten tingitään tutkimusja kehitysmenoista, kuten on suunniteltu, Sauramo sanoo. Pitäisikö huomio ja energia siirtää työntekijän selkänahan sijasta siihen, miten tuottaa ja markkinoida tuotteita, jotka ovat tasokkaita ja joille on kysyntää? Työaikaa, paljonko laitetaan? Yhtenä keinona tuottavuusloikan tekemiseen on esitetty työajan pidentämistä. Tämän tavoitteen tueksi ja sitä vastaan on esitetty lehtija blogiteksteissä useita näkemyksiä, joista oheen on koottu otos. ”Tyypillinen työviikko täyspäiväistä työtä tekevällä palkansaajalla on lähes tunnin lyhyempi kuin ruotsalaisella kollegalla ja puolitoista tuntia lyhyempi kuin saksalaisilla tai EU:ssa keskimäärin.” Pääekonomisti Aki Kangasharju, Nordea 26.6.2015 ”Kun työtunteja vertaillaan säännöllisen viikkotyöajan mukaan, suomalaisten työaika ei enää näytäkään erityisen lyhyeltä muihin eurooppalaisiin verrattuna.” Yliaktuaari Liisa Larja, Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus 3/2012 ”Suurin ongelma ei kuitenkaan ole että ne jotka tekevät töitä tekisivät sitä liian vähän. Suurin ongelma on kaikki ne, jotka eivät tee töitä lainkaan… Töissä olevat suomalaiset tekevät siis suunnilleen yhtä paljon työtä kuin naapurimaissamme. Työnjako työllisten kesken on vaan erilainen kuin muissa maissa.” Ekonomisti Heidi Schauman, Nordea 24.7.2015 ”Tehdyistä työtunneista kerää tilastoa esimerkiksi teollisuusmaiden järjestö OECD. Sen perusteella todellisia työn kuninkaita ovat kreikkalaiset, jotka tekevät vuodessa töitä 2042 tuntia, lähes 400 tuntia enemmän kuin suomalaiset. Saman tilaston eurooppalaista nahjusosastoa edustavat saksalaiset. Saksassa tehdään töitä 1371 tuntia vuodessa, yli seitsemän kokonaista työviikkoa vähemmän kuin Suomessa.” Jarmo Raivio, Suomen Kuvalehti 24.7.2015 KILPAILUKYKY – Pohjimmiltaan sellainen tuottavuusloikka, jossa tavoitellaan työajan pidentämisestä, perustuu pohjimmiltaan vääränlaiseen tulkintaan meidän talousvaikeuksien perimmäisistä syistä. Työajan pidentäminen ei voi tuottaa mitään hyvää tulosta. Ulkoisiin tekijöihin ei hallitus voi vaikuttaa, mutta reaaliseen kilpailukykyyn voi. Kysymys ei ole ainoastaan vaikkapa tutkimusrahoista vaan ihan maanteistä ja rautateistä, infrastruktuuri-investointien tukemisesta. Sauramo myöntää, että lähitulevaisuuden näköala on synkkä, valoa Euroopan talouden suhteen ei ole näkyvissä. Suomeen suunnitellut leikkaukset eivät ole harmittomia, kysymyksessä on Sauramon mielestä askel vyönkiristyspolitiikan suuntaan. – Jos nyt parannetaan kustannuskilpailukykyä väärillä asioilla, kuten työaikaa pidentämällä, meille jää vääränlaisia ”palikoita”, jotka eivät lisää ihmisten hyvinvointia millään lailla. Meillä voi olla edessä ihan muita ongelmia. ? P 16-19_kilpailukyky.indd 19 20.8.2015 9:31:31
Paperiliitto 6/2015 | 21 REPORTAASI: LUCCA Lucca Sijainti: Toscana, Italia Pinta-ala: 1 773 km² Asukkaita: n. 394 000 Kuntia: 33 Paperia Toscanassa Taiteen, muodin ja kulinarismin Italia on Euroopan neljänneksi suurin paperintuottaja Saksan, Ruotsin ja Suomen jälkeen. Teksti Jenni Meronen Kuvat Marco Destefanis L uccan paperiteollisuuskeskittymä Toscanassa luottaa yli sadan paperialan yrityksen tuottamaan joukkovoimaan. Lämpömittari hipoo 30 plusastetta, kun aurinko paistaa Toscanassa pilvettömältä taivaalta. Lämpötila vehreiden kukkuloiden ympäröimässä Lucart Groupin Diecimo-paperitehtaassa on vain hieman viileämpi, mutta ilma on kosteahko. Koneiden päälle asettunut valkoinen paperihuurre saa kuitenkin tehtaan näyttämään jäätyneeltä. Neljä miestä seisoo PK 7:n yhteydessä olevan pituusleikkurin edessä yllään vaihteleva kokoelma työvaatteita. Yksi on pukeutunut kokonaan vihreisiin, toisella on oranssia ja kolmannella pelkät heijastinhenkselit T-paidan päällä. Osalla on myös hengitysja kuulosuojaimet. Miesten ilmeet ovat miettiväiset, sillä käsillä on ongelma. Neljä valtavaa konerullaa on valmisteltu uutta nenäliinatilausta varten, mutta kone ei jostain syystä lähde liikkeelle. Jonkin ajan kuluttua keltainen sireeni kuitenkin hälyttää ja pituusleikkuri jysähtää käyntiin. Työ voi jatkua. – Kyseessä oli sähköongelma yhdessä koneen osassa. Kun kaikki sujuu hyvin, työ on rauhallista, kertoo pituusleikkurin toimintaa valvova Carmine Argentieri, 43. PK 7 on Lucart Groupin toiseksi uusin paperikone, joka käynnistettiin vuonna 1996. Sen toimintaa tarkkaillaan kahdesta valvomosta. – Toimimme täällä aina tilauksen mukaisen ohjeistuksen mukaan. Analysoimme paperia ja varmistamme, että se vastaa kaikkia sille asetettuja laatukriteerejä, valvomon toimintaa johtava Sandro Matraia kertoo. Alussa oli vesi Diecimo on yksi italialaisen Lucart Groupin kuudesta paperitehtaasta. Se sijaitsee Luccan paperiteollisuusalueella, joka on yksi Euroopan suurimmista pehmopaperia valmistavien yritysten keskittymistä. Alueella valmistetaan noin 75 prosenttia Italian pehmopaperista kuten lautasliinoista, wc-paperista ja talouspaperista. Luccassa työskentelee yhteensä 6 000 ihmistä, jotka ovat levittäytyneet Lappeenrannan kokoiselle alueelle yli sataan eri yritykseen. Mukana on niin kansainvälisiä paperijättejä kuten So? del, Gruppo ICT ja Smur? t Kappa, kuin pieniä artesaaniyrityksiä. Aivan Diecimon tehtaan vieressä sijaitsevat muun muassa Industrie Cartarie Tronchettin ja Mondialcartan paperitehtaat. Paperiteollisuus muodostaa Luccan maakunnan talouden perustan. Syy siihen, miksi juuri Luccaan on syntynyt suuri paperiteollisuuskeskittymä, on vesi. Alueella virtaa Serchio-joki, minkä lisäksi Luccassa on rikkaat pohjavesivarannot. – 20–30 vuotta sitten Luccassa alkoi pehmopaperibuumi. Alueelle muodostui verkosto, joka käsittää paperitehtaiden lisäksi muun muassa paperikoneita valmistavia yrityksiä ja erilaisia konsultointipalveluita, paperiteollisuuden työntekijöitä edustavan FISTelin edustaja Federico Fontanini kertoo. Lounas työn ääressä Alunperin Torinosta kotoisin oleva Argentieri kertoo asuvansa vaimonsa ja 17ja 15vuotiaiden lastensa kanssa uskonnollisessa yhteisössä, joka pitää huolta kehitysja liikuntavammaisista lapsista. Kirjapainoalaa opiskellut mies päätyi töihin paperitehtaaseen, kun oli muuttanut Luccaan. Alueella valmiste taan 75 prosenttia Italian pehmo paperista. Luccan keskustaa. Kaupungin paperiteolli suuskeskittymässä työskentelee noin 6000 ihmistä. 123rf 20-23_Toscana5.indd 21 19.8.2015 13:58:08
22 | Paperiliitto 6/2015 REPORTAASI: LUCCA Työpäivä alkaa kahdenkymmenen kilometrin automatkalla ja vaatteiden vaihdolla. Argentieri selittää työntekijöiden pukeutumisen tehtaalla olevan vaihtelevaa, sillä vuosien kuluessa työasut on uusittu moneen kertaan. Jossain vaiheessa mukaan tulivat heijastinnauhat näkyvyyden lisäämiseksi, sitten huomiota alettiin kiinnittää paloturvallisuuteen. – Vaatteidenvaihdon jälkeen menen työpisteelleni ja keskustelen hetken vuoronsa lopussa olevan työntekijän kanssa. Sitten otan hänen paikkansa. Työskentelen 4–5 hengen ryhmässä, Argentieri kertoo. Kahdeksan tunnin työvuoroon ei sisälly lounastaukoa, vaan eväät syödään työn ääressä. Konesalin keskellä on äänieristetty koppi, jonka välipala-automaatit tarjoavat muun muassa espressoa, suklaata ja valmiita pasta-aterioita. Kopissa on pöytä, penkki ja kaksi tuolia. – Lounaalla syön sitä mitä vaimoni valmistaa minulle, usein sämpylän tai pastaa, Argentieri sanoo. Vuorotyön edut ja haitat Argentieri kertoo työskennelleensä Diecimon tehtaassa kahdessa eri pätkässä, yhteensä 17 vuoden ajan. Työnsä hyvinä puolina hän pitää sen pysyvyyttä, työtovereita ja vuorotyötä. – Vuorotyö antaa mahdollisuuden viettää paljon aikaa perheeni kanssa. Se on erilaista kuin se, mitä oma isäni teki. Isäni lähti aamulla kotoa kuudelta ja palasi illalla seitsemältä, söi illallista ja sanoi kiitos ja näkemiin. Kun teen aamuvuoroa, haen lapset koulusta, Argentieri sanoo. Tehtaan työntekijät tekevät keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Aamuvuoro alkaa kuudelta ja loppuu kahdelta iltapäivällä, kuten Suomessakin. Vuoro vaihtuu neljän päivän välein, ja välissä on aina kaksi vapaapäivää. Argentieri myöntää, että vuorotyö on myös yksi työn huonoista puolista. Se on fyysisesti rasittavaa ja myös stressin lähde. Vuodessa 14 kuukauden palkka Palkkaa Argentieri kertoo saavansa 1 800 euroa kuussa. Lisäksi hänelle maksetaan vuoden aikana palkka kahdelta ylimääräiseltä kuukaudelta. Aamuja päivävuorossa peruspalkkaan lisätään kahdeksan prosentin korotus siksi, ettei työaikaan kuulu lounastaukoa. Yövuorossa korotus sen sijaan on 26 prosenttia. Sunnuntaisin jokaisen vuoron päälle tulee vielä 80 prosentin sunnuntailisä. Työntekijät saavat myös neljän euron arvoisen päivittäisen lounaskupongin. – Lisäksi saamme vuosittain tulospalkkion, jos olemme päässeet kolmen vuoden ? Marco Car dosi Lucart Groupin Die cimopape ritehtaassa Luccassa. ? Diecimon tehdas. välein asetettavaan tavoitteeseen. Viimeksi sain helmikuussa tulospalkkiota 1 700 euroa. Nyt odotamme, saammeko vielä palkkion loppuosan, 195 euroa, joka jaetaan elokuussa, Argentieri selittää. Kesälomaa tehtaan työntekijöillä on yhteensä kolme viikkoa. Kaksi niistä on peräkkäin ja yksi erillään muista. – Vapaa-ajallani olen kotona, pelaan jalkapalloa ja autan lapsiani kotiläksyissä, Argentieri sanoo. Yövuoron rauha Tehtaan toisessa konesalissa keskitytään paperinjalostukseen. Yhdessä kulmauksessa olevan koneen tehtävänä on erotella Tetra Pak -pakkauksista kuidut ja alumiini niin, että paperikuitu voidaan käyttää uudestaan. Tänään kone ei ole kuitenkaan käytössä. Toisella puolella valmistetaan selluloosasta paperimassaa. Deink-prosessista ja paperimassan valmistuksesta vastaava Gabriele Bertoncini kertoo viihtyvänsä työssään. Tärkeintä on, että töitä riittää. Eniten hän nauttii yövuoroista, kun tehtaassa on rauhallista ja viileämpää. – Silloin täällä ei ole ketään, 20 vuotta paperitehtaassa työskennellyt Bertoncini sanoo. Tietokoneen taustakuvana on suuri musta koira, joka muistuttaa Bertoncinin mukaan hänen omaa koiraansa. Näkyvillä ei ole Diecimo Yksi Lucart Groupin kuudesta paperitehtaasta ja yksi Euroopan suurimmista pehmopaperitehtaista. Kokonaispinta-ala 243 180 neliömetriä. Koneet: Kolme paperikonetta ja 21 paperinjalostuslinjaa. Tuotteet: Lautasliinoja, nenäliinoja, wc-paperia, talouspaperia, kertakäyttölakanoita terveydenhoidon tarpeisiin ja käsipyyhkeitä. Tuotteet menevät niin Italiaan kuin muualle EU:hun. Raaka-aineet: Selluloosa muun muassa Yhdysvalloista ja Itä-Euroopasta. Yritys: Lucart Group. Kuusi tehdasta, joista viisi Italiassa ja yksi Ranskassa. Paperintuotanto 300 000 tonnia vuodessa. Liikevaihto noin 400 miljoonaa euroa. Työntekijöitä noin 1 200. Lucca Sijainti: Toscana, Italia Pinta-ala: 1 773 km² Asukkaita: n. 394 000 Kuntia: 33 – Lounaalla syön sitä mitä vaimoni valmistaa minulle, usein sämpylän tai pastaa, Argentieri kertoo työskennelleensä Diecimon tehtaassa kahdessa eri pätkässä, yhteensä 17 vuoden ajan. Työnsä hyvinä puolina hän pitää sen pysyvyyttä, työtovereita ja Aamuja päivävuorossa peruspalkkaan lisätään kahdeksan prosentin korotus siksi, ettei työaikaan kuulu lounastaukoa. Yövuorossa korotus sen sijaan on 26 prosenttia. Sunnuntaisin jokaisen vuoron päälle tulee vielä 80 prosentin sunnuntailisä. Työntekijät saavat myös neljän euron arvoisen päivittäisen lounaskupongin. – Lisäksi saamme vuosittain tulospalkkion, jos olemme päässeet kolmen vuoden ? Federico Fontanini kertoo, että Italiassa johdon ja työntekijöi den välillä on suuri kuilu. Lucart 20-23_Toscana5.indd 22 19.8.2015 13:58:09
Paperiliitto 6/2015 | 23 REPORTAASI: LUCCA henkilökohtaisia esineitä, vaan ne on suljettu nurkassa oleviin kaappeihin. Monitoreiden vieressä ovat jääkaappi, mikroaaltouuni ja kapselikahvikone. Pyynnöstä Bertoncini kaivaa repustaan esille lounaansa: muoviin käärityn sämpylän ja omenan. Esimiesten ja alaisten ero Federico Fontanini kertoo Diecimon tehtaassa työskentelevän 430 ihmistä. Ulkopuolista työvoimaa työskentelee tehtaassa tänä vuonna sata henkeä. Vuokratyövoiman ja vakituisen työväen työtehtävät ovat tarkkaan erotellut. Vakituiset työntekijät työskentelevät tuotannon parissa, kun taas ulkopuoliset huolehtivat esimerkiksi logistiikasta ja poikkeuksellisista huoltotöistä. Fontaninin mukaan yrityksen johdon ja työntekijöiden välillä vallitsee Italiassa suuri kuilu. Muissa maissa, kuten Saksassa, työntekijät tuntevat paljon enemmän olevansa osa yritystä ja samaa perhettä. – Italiassa työntekijät ovat työntekijöitä, eivätkä heidän edustajansa pääse mukaan johdon päätöksentekoon, Fontanini selittää. Argentieri kertoo esimiehissä olevan eroja. Osa heistä on ystäviä, joita kutsutaan etunimillä ja joiden kanssa rupatellaan yhdessä kahvitauoilla. Tarpeen vaatiessa heillä on kuitenkin riittävästi auktoriteettia, jotta heitä kuunnellaan. ? Carmine Argentieri kahvitauolla paperi tehtaan taukohuoneessa. ? Lamberto Romanini siirtää paperirullaa trukilla. ? Marco Cardosi tarkkailee paperikone PK 7:n toimintaa valvomossa ? Cosmin Onitiu valmistelee uutta paperitilausta. ? Lucart Groupin työntekijä tehtaan paperinjalostus puolella. – Tehtaan johtajaa kutsun kuitenkin direttoreksi, johtajaksi, Argentieri täsmentää. Haasteina energia ja kuljetus Fontaninin mukaan Luccan paperiteollisuuskeskittymä on menestynyt juuri suuren yritysmääränsä vuoksi, ei esimerkiksi poliittisten ratkaisujen ansiosta. – Paperitehtaat tarvitsevat paljon energiaa. Politiikka ei ole kuitenkaan kyennyt vastaamaan tähän ongelmaan. Alueelle tarvittaisiin biomassavoimala tai jätteenpolttolaitos, Fontanini kertoo. Myös kuljetukseen liittyy haasteita. Tähän asti paperi on kulkenut teitä pitkin, eivätkä paikalliset asukkaat ole olleet siitä aina mielissään. Edellisellä viikolla on kuitenkin avattu uusi junalinja, joka tuo selluloosan Livornon satamasta suoraan Diecimon tehtaalle. Junarata kulkeekin aivan tehtaan edustalla. – Talouskriisi ei ole onneksi iskenyt kovin kovaa Luccaan. Joitain pieniä tehtaita on kuitenkin joutunut sulkemaan ja useissa tehtaissa on tehty uudelleenjärjestelyitä, Fontanini sanoo. Nyt ilmassa on jo positiivisia merkkejä. Pehmopaperin vienti on tänä vuonna plussan puolella. Suihkun kautta kotiin Työvuoron aikana tulee hikoiltua paljon, joten vuoron päätyttyä Argentieri suuntaa jälleen pukukopeille ja suihkuun. Jalankulkijoiden reitti tehtaan pihalla on tarkkaan rajattu aidoin ja suojatein. Argentieri kertoo, että turvallisuusmääräyksiä noudatetaan Diecimossa säntillisesti. Miesten pukuhuone koostuu harmaista kaappirivistöistä, joiden edessä roikkuu erivärisiä kylpytakkeja. Kengät ovat siisteissä riveissä kaapistojen päällä. Keskustelu kääntyy naisiin. Heitä ei tehtaan tuotantopuolella juuri näy. – Työntekijöiden ikärakenne sen sijaan riippuu tehtävästä. Vanhimpien paperikoneiden toimintaa valvovat työntekijät ovat iäkkäämpiä, paperinjalostuksessa sen sijaan on enemmän nuoria, Federico Fontanini kertoo. Työpäivä jää taakse ja pukuhuoneen ovi sulkeutuu. On astuttava takaisin paahtavaan auringonpaisteeseen. Nyt lähdetään kotiin. ? P Työvuoroon ei sisälly lounas taukoa, vaan eväät syödään työn ääressä. 20-23_Toscana5.indd 23 19.8.2015 13:58:10
24 | Paperiliitto 6/2015 PAPERIDUUNARIN MAAILMA ? Väkiluku: 11 miljoonaa ? Työelämässä 53 prosenttia yli 15-vuotiaista ? Minimipalkka 680 euroa ? Paperiteollisuus työllistää noin 5 500 henkilöä. ? Paperiteollisuuden viimeisin työehtosopimus on vuodelta 2008, osa tehtaista voi sopia erillissopimuksia. ? Työntekijän alkupalkka paperitehtaassa noin 900 euroa, vuorotyöläisen yli 25 vuotta työssä olleen työntekijän palkka voi kohota noin 1 600 euroon. ? Eläkeikä tällä hetkellä 62 vuotta, eläke noin 1 300 euroa. ? Softex-paperitehtaassa työntekijän alkupalkka on noin 1 100 euroa, koska tehdas on tehnyt erillispalkkasopimuksen. Alkupalkka 900 € Kreikka Teksti ja kuva Päivi Arvonen K atsigiannis Dimitris on työskennellyt Ateenassa kasvopaperia tuottavassa Softex-paperitehtaassa paperikoneen huoltajana 28 vuotta. Viisitoista vuotta sitten tehdas työllisti 2500 työntekijää, nyt 125. Ammattiyhdistystoiminta on 49-vuotiaan Dimitriksen sydäntä lähellä. Hän toimii Softex-tehtaan työntekijöiden ammattiosaston johtajana. Osastoon kuuluvat kaikki 125 tehtaan työntekijää. – On itsestäänselvyys, että kaikki kuuluvat ammattiyhdistykseen, Dimitris kertoo. Tehtaan ammattiosasto kuuluu Paperitehtaiden ammattiyhdistykseen, joka puolestaan on Painoalan ja paperiteollisuuden palkkatyöläisten ammattiliiton jäsen. Tärkeimpänä tavoitteena ammattiliitolla on saada takaisin talouskriisin vuoksi menetetyt edut. – Aiemmin työmme luokiteltiin vaaralliseksi ja raskaaksi. Eläkeikä ja eläkekertymä olivat tämän mukaisia, nyt uudet työntekijät ovat tämän järjestelmän ulkopuolella ja muillakin eläkeikä on noussut 55 vuodesta 62 vuoteen. Tavoitteena on parantaa myös työturvallisuutta. – Työtehtävät voivat olla vaarallisia ja tehdas on saastunut työympäristö, hän sanoo. Työtä ilman taukoja Dimitris tekee vuorotyötä neljässä vuorossa. Yhden vuoron mitta on kahdeksan tuntia. Työaika ei sisällä taukoja. Työmatkaa on 35 kilometriä, jonka hän ajaa moottoripyörällä puolessa tunnissa. – Koneen äärellä on oltava jatkuvasti. Käyn välillä läheisessä tupakkatilassa parin minuutin tauolla. Dimitris aloitti työnsä Softexin paperitehtaassa 21-vuotiaana heti armeijan jälkeen. Koulutusta hänellä on peruskoulun verran. Talouskriisin myötä moni vanhempi eläkeikää lähellä ollut työntekijä jätti työnsä. – Tilalle tuli paljon uusia ja kokemattomia työntekijöitä. Tätä työtä oppii vain kokemuksen kautta. Nyt sattuu ihan liian paljon onnettomuuksia, koska työntekijät ovat kokemattomia. Dimitris toivoo, että jaksaa tehdä työtä eläkeikään asti. – Vielä 12 vuotta vuorotyötä tuntuu raskaalta, mutta olen kiitollinen, että minulla on työpaikka ja olosuhteisiin nähden hyvä palkka. ? P Kokemus auttaa Talouskriisi heikensi työntekijän asemaa. Katsigiannis Dimitiris iloitsee siitä, että hänen kaksi poikaansa opiskelevat yliopistossa ja saavat todennäköisesti paremman ammatin ja toimeentulon kuin isänsä. 5 500 hlöä 900 € Paperiteollisuus työllistää Työntekijän alkupalkka paperitehtaassa Ateena ” Nyt sattuu liian paljon onnettomuuksia.” 24-25_paperiduunari.indd 24 19.8.2015 9:02:43
Paperiliitto 6/2015 | 25 Teksti ja kuvat Susanna Chazalmartin N äillä käsillä on paiskittu töitä 37 vuotta ja näppäilty kitaraa sitäkin pidempään. Nyt käsien iho on ihosairauden vuoksi niin huonossa kunnossa, että kitaran soittaminenkin sattuu. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäin reilut kaksi vuotta sitten. Kun on viettänyt kahdeksan tuntia päivässä 37 vuoden ajan pimeässä tehdashallissa, osaa nauttia luonnon äänistä ja tuoksuista. Kotona Simoniemessä minulla on metsäkoira ja vieressä valtavat metsät ja meri. Koiran kanssa tulee kuljettua metsässä niin riistan perässä kuin suksillakin. Se on hieno tunne, kun hiljaisuuden rikkoo vierestä lentoon pyrähtävä teeri tai kun osuu nokakkain isosarvisen hirven kanssa. Keväästä syksyyn istun viikoittain tuntikaupalla veneessä kokemassa verkkoja. Jo pienvenesatamaan ajaessa alkaa hymyilyttää, kun tuuli tuo nenään kalan ja suolaisen meren tuoksun. Viimeksi tällä viikolla nostimme kaverin kanssa kymmeniä kiloja isoja ahvenia ja siikoja veneeseen. Mikään ei voita voissa paistetun tuoreen ahvenfileen makua. Loput kaloista fileoimme vaimon kanssa ja laitamme suolaan ja savustuspönttöön. Savustuspöntön lepän tuoksu kuuluu kesään. Nuoresta asti elämään on kuulunut myös musiikki. Nykyään soitan kitaraa Samosa-nimisessä tanssiorkesterissa. Se on ollut pystyssä jo vuodesta 1987, mutta väki on vuosien saatossa vaihtunut. Keikkoja on riittänyt tänäkin kesänä. Soittaminen antaa mukavasti sisältöä elämään, mutta näin vanhetessa ei meinaa jaksaa aamuyöhön asti venyviä keikkamatkoja. On se silti hienoa, kun saa yleisön viihtymään. Kotona minulla on piano ja akustinen kotikitara. Kitaraa tulee rämpyteltyä joskus vaimon iloksi. Nuorin neljästä lapsestamme kirjoitti tänä vuonna ylioppilaaksi ja lähti maailmalle. Vaimon kanssa tykkäämme olla hissukseen tässä kotosalla. Elämä tuntuu kaikin puolin hyvältä, vaikka terveys välillä reistaileekin. ? P Luonto tarjoaa elämyksiä Jouni Tikkaselle. Ja elämä on mallillaan. Leppoisasti eteenpäin Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Jouni Tikkanen on simoniemeläinen entinen laitosmies Kemin Stora Enson tehtaalta. Tunnetko paperiliittolaisen, jonka tarinan haluasit lukea tällä palstalla? Ilmianna hänet meille: tiedotus@paperiliitto.fi. Pauli Leppänen soittaa kotona kitaraa vaimon iloksi. PARASTA ELÄMÄSSÄ 24-25_paperiduunari.indd 25 19.8.2015 9:02:43
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Teksti Tiina Suomalainen O n menossa Corenso Imatran hylsytehtaan 938. tapaturmaton päivä. Edellisen kerran tapaturmattomia päiviä kertyi 1 070, ja nyt olisi tarkoitus panna paremmaksi. – Mutta ei sitä kannata kytätä liikaa tai sitten sattuukin jotakin, huomauttaa työsuojeluvaltuutettu Tapio Luukkonen. Luukkonen tekee työsuojeluvaltuutetun töitä omien töidensä – hylsykoneella työskentelyn ja kunnossapidon – ohella. – Minusta tämä on hyvin mielenkiintoista. Siksi tähän ryhdyinkin, kun työkaverit ehdottivat. Työsuojeluasiat tuovat työhön mielekästä lisää. Elokuisena maanantaina työsuojeluasiat lomittuivat luontevasti muiden töiden sekaan. Matkallaan hylsykoneelle Luukkonen tarkasti, että kaikki on siistiä ja tavarat paikoillaan. Lounastauolla hernekeittoa lusikoidessaan hän katsoi turvallisuushavainnot tietokoneelta ja tutki kesällä tehtyjä pölyja melumittauksia. – Ei siellä ollut mitään hälyttävää. Tehdaspäällikön kanssa Luukkonen keskusteli jokavuotisesta nostoapuvälineiden tarkastuksesta. Puheissa oli myös saha-alueen rajaus. – Siellä on puutteita. Mietimme, teemmekö paremman ohjeistuksen vai muutammeko aluetta. Luukkosen mukaan haastavinta työsuojeluvaltuutetun työssä on löytää se raja, jossa työn tekeminen on riittävän turvallista, mutta silti sujuvaa. Palkitsevinta on, kun näkee, että saa jotakin aikaiseksi. – Kolme vuotta sitten muutimme Iskotelta tänne Stora Enson Kaukopään tiloihin, ja kaikki työsuojelupaperit menivät uusiksi. Nyt ne alkavat pikkuhiljaa olla kunnossa. Pieni Corenso tekee työsuojeluasioissa tiivistä yhteistyötä ison naapurinsa kanssa. Viime lehdessä haastateltu luottamusmies Anne Hujanen halusi tietää, noudattavatko työntekijät turvamääräyksiä. – Pääsääntöisesti kyllä, myös ulkopuoliset työntekijät, Luukkonen vastaa. Luukkosen kysymys seuraavalle haastateltavalle: Miten olet päätynyt luottamushommiin? P ” Ei kannata kytätä liikaa.” Haussa turvaa Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Tapio Luukkonen Työsuojeluvaltuutettu Corenso Oyj:n Imatran hylsytehtaalla Operaattori Työntekijöitä 15 A y-keilailun SM-kisa järjestetään Seinäjoen Squash & Bowling Centerissä 12.10.– 22.11. Kilpailuun ovat tervetulleita kaikki ammatillisesti järjestäytyneet keilaajat, myös Suomen Keilailuliittoon kuulumattomat keilailun harrastajat (ei rek.). Kilpailuissa noudatetaan Ay-mestaruuskilpailujen määräyksiä sekä Suomen Keilailuliiton kilpailusääntöjä. Eläkkeellä olevat edustavat sitä liittoa, jonka jäsenenä ovat olleet eläkkeelle jäädessään. Kilpailuluokat Miehet MAB, miehet CD, naiset ja veteraanit keilaavat alkukilpailussa 6 sarjaa amerikkalaisella pelitavalla. Joukkuekilpailut ovat ammattiosastokohtaisia eli jäsenten tulee olla saman osaston jäseniä. Joukkuemestaruudet heitetään 4-henkisillä joukkueilla (voi olla myös sekajoukkue) sekä miesten ja naisten parikilpailuna. Parin on heitettävä yhdessä, mutta Ay-keilailun SM-kisat joukkue voi kilpailla myös eri aikoina. Joukkueen kokoonpano on ilmoitettava ennen ensimmäisen jäsenen suoritusta. Tasoitukset MAB: 205 -175/70 % (max24p/sarja) CD: 175 -155/70 % (max14p/sarja) Naiset: 205-155/70 % (max35p/sarja) Veteraanit: ikähyvityksin suoraan loppukilpailuna Loppukilpailu 28.11. klo 10 Loppukilpailuun pääsee alkukilpailun tulosten perusteella 8 parasta miestä MABluokista, 8 CD-luokista sekä 8 naista. Finaalissa keilataan 6 sarjaa amerikkalaisittain, jonka jälkeen kunkin kilpailuluokan 3 parasta pelaavat porraspelit. Välierässä (3. vastaan 2.) pelataan 1 sarja ja mestaruus eli ? naali ratkaistaan 2 sarjan yhteistuloksella. Loppukilpailun kolme parasta palkitaan Ay-mestaruusmitalein ja loppukilpailujen kaikki osanottajat erikoispalkinnolla. JoukStipendi duunarille S AK jakaa tänäkin vuonna tuhannen euron suuruisen Duunari-stipendin työelämän nuorelle osaajalle. Voit jättää ehdotuksesi stipendin saajaksi syyskuun 11. päivään mennessä. Duunari-stipendi myönnetään työelämän nuorelle osaajalle, joka on esimerkillisellä aktiivisuudellaan osoittanut duunarihenkeä ja nostanut oman alansa ammatillista arvostusta. Duunari-stipendiaatti on hankkinut oman alansa ammattitutkinnon ja on ylpeä ammatistaan. Duunarihenkeä osoittaa aktiivisuus esimerkiksi ammattiosastossa, opiskelijajärjestössä tai oman työpaikan luottamustehtävissä. Ammattiliiton jäsenyyden edistäminen on ehdokkaalle plussaa. Stipendi on 1 000 euron suuruinen ja se luovutetaan SAK-päivillä 3. lokakuuta. Onko sinulla mielessä oma ehdokkaasi? Toimita vapaamuotoinen ehdotus perusteluineen 11.9. mennessä osoitteella: SAK ry, Duunaristipendi/Sini Kurho, PL 157, 00531 Helsinki tai sini.kurho@sak.? . Hakemuksesta tulee ilmetä ehdokkaan: nimi, ikä, tutkinto ja/tai ammatti,kotipaikka, työpaikka, ammattiliitto sekä mahdolliset luottamustoimet tai muu aktiivisuus. Lisätietoja: Tatu Tuomela, p. 040 534 0577 tai tatu. tuomela@sak.? . P Kuka ansaitsee Duunari-stipendin? Ehdota omaa suosikkiasi. Tapio Luukkosen työpaikalla lähestyi tuhannen tapaturmattoman päivän raja. Löytyisikö vuoden 2015 duunari paperiteollisuudesta? Ilmianna hyvä tyyppi. Stipendi on 1 000 euron suuruinen ja se luovutetaan SAKpäivillä. 26-27_hiomo.indd 26 20.8.2015 8:56:16
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO Ay-keilailun SM-kisat kuekilpailujen kolme parasta palkitaan mitalein. Kilpailun yhteydessä voi osallistua meneillään olevaan erikoiskilpailuun 5€:n lisämaksulla sekä TUL:n mestaruuskilpailuun 7€:n lisämaksulla. Kilpailuajat Maanantai ja torstai klo 17.30, lauantai klo 12.00 ja sunnuntai klo 12.30 (muut ajat sopimuksen mukaan). Järjestäjä varaa oikeuden avata ja sulkea eriä tarvittaessa. Viimeinen kilpailuerä alkaa 22.11. klo 12.30 Kilpailumaksu on 29€ (ei sisällä Jaksokilpailua). Kilpailumaksu suoritetaan ennakkoon Sisun keilailujaoston tilille FI56 4747 5020 0129 43. Ilmoittautuminen ja varaukset: kilpailunjohtaja Orvo Kovero: 040 7539 221 tai orvo.kovero@gmail.com Lisätietoja ja tulokset: www.sqb.? Kilpailun järjestää keilailuseura Seinäjoen Sisu. P OSASTOT Tampereen osasto 4 Osaston eläkeläiset ja työttömät: tapaamiset kahvittelun ja seurustelun merkeissä jatkuvat taas joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 12 ammattiosaston tiloissa, Näsilinnankatu 22 A, 5. kerros. Aloitamme 24. syyskuuta. In memoriam Salinjärjestelijä Pentti Juhani Vatanen, s. 8.10.1937, Käkisalmella k. 17.6.2015, Valkeakoskella Pentti työskenteli viimeiset ajat salinjärjestelijänä Paperituotteella. Häntä jäivät kaipaamaan vaimo, kaksi tytärtä ja neljä lastenlasta sekä laaja joukko jalkapallon ja urheilun ystäviä. KYLVE RUSKASSA JA TANSSI PUHTAASTA ILOSTA! KYLPYLÄLOM A 3VRK 194,40€ /HLÖ KAHDEN HENGEN HUONEESSA Hinta / jäsen sisältäen majoituksen aamiaisella, aamuuinnin kuntoilualtaall a ti-su, päivittäisen sisäänpääsyn Elämyskylpylä än, kuntosalin käytön, kylpylän viikkoohjelman, savihoidon ja 30 min. hieronnan sekä keilausta. Syyskuussa solistit, ruskan päivätanssit ja jatkokaraoket. Voimassa 12.2.2016 saakka (ei 22.12.-10.1.). Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 252 €. Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 252 €. Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 252 €. Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 252 €. Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 252 €. Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 252 €. hotelli@hotellilevitunturi.fi Mikä on työaikamuotosi? Kerro meille sen hyvistä ja huonoista puolista. Jätä vastauksesi osoitteessa www.paperiliitto.? tai lähetä osoitteeseen Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Vastaa ja voita 50 euron lahjakortti! Mika Juntusen tyylinäyte Paperiliiton kisoissa viime vuonna. H ar ri W ic ks tra nd 7€:n lisämaksulla. Kilpailuajat Maanantai ja torstai klo 17.30, lauantai klo 12.00 ja sunnuntai klo 12.30 (muut ajat sopimuksen mukaan). Järjestäjä varaa oikeuden avata ja sulkea eriä tarvittaessa. Viimeinen kilpailuerä alkaa 22.11. klo 12.30 Kilpailumaksu on 29€ (ei sisällä Jaksokilpailua). Kilpailumaksu suoritetaan ennakkoon Sisun keilailujaoston tilille FI56 4747 5020 0129 43. Ilmoittautuminen ja varaukset: kilpailunjohtaja Orvo Kovero: 040 7539 221 tai orvo.kovero@gmail.com näjoen Sisu. H ar ri W ic ks tra nd 26-27_hiomo.indd 27 20.8.2015 8:56:37
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Ismo Uotila M issäpä eivät omenapuut, pikkupaikan entisen pankin portaat ja nuoruuden haaveet suuresta maailmasta toisi mieleen muistoja. Seitsemänkymmentäluvulla Kouvolan Myllykoskella oli isillä jalassa teryleenit ja tyttärillä kukkahousut. Paperitehdas toi paitsi leivän myös joululahjat moniin perheisiin. Joku hyräili myllykoskelaisbändin ensilevytystä Vanhat omppopuut. Muistoihin voi nyt kuka tahansa sukeltaa Kevyet mullat -yhtyeen levyllä Mylsä. Sen taustalla oli Arto Pajukallion ja Kevyiden Multien kiinnostus äänittää folkrockbändi Äimän Vanhat omppopuut sekä Myllykoskiklubin puheenjohtajan Hekki ”Emppu” Kuparin ajatus Myllykoski-levystä. Levytetyt parikymmentä kappaletta on tehty paikkakunnan lähtökohdista. Osassa tekijät, ja monessa myös esittäjät, ovat laulujen tarinat omakohtaisesti nähneet ja kokeneet. Ulkopaikkakuntalaiset ovat saaneet innoitusta musiikkiin Tarja Ranisen toimittamasta kirjasta Paperitehtaan kasvattama kylä. Tarinoita Mylsästä Risto Uotila päätyi levylle esittämään punkversion kappaleesta Myllykosken hiilihankopoika. Sen sanat on tehnyt mylsäläinen persoona Vesa ’Lötkö’ Sihvola, jonka elämästä kertoo myös kappale Lötkön haamu. Yli 20 vuotta siten edesmennyt Lötkö oli yksi paikkakunnan näkyvistä hahmoista. Lauluissa tästä värikkäästä persoonasta tulee esiin palo päästä pois, suurempiin piireihin, kuten Tukholmaan. Uotila teki Hiilihankopoikaan uuden sävelen. Alun perin sävelenä toimi The Kinksien Muswell Hillbillies. Uotila teki oman ehdotuksensa ja se myös päätyi levylle. Uotilalla oli sormensa pelissä myös levyn materiaalin ja esittäjien haalimisessa. Materiaalia saatiin koottua paikallisten lehtien ja radion avustamana. Levy julkaistiin toukokuussa puolentoista vuoden työstämisen jälkeen. – Olihan se omanlainen projekti kerätä varta vasten materiaalia ja paikallista kulttuuria levylle, Uotila kuvailee. Muutoksen jälkeen Mylsä-levyä voi kuunnella sujuvasti vaikka autolla ajaessa. Paikat ja kohtalot voi samalla nähdä uusissa yhteyksissä. Myllykoskelta lähteminen, lähdöstä haaveileminen ja sinne palaaminen ovat levyn yhtenä teemana. Muistot Myllykoskesta päätyivät levylle. Omppopuut ja muita muistoja ” Mylsäläisyys on vahvuus. ” ? Levyidean "isä" Heikki Kupari (vas.), Risto Uotila ja levyn basisti Yrjö Vähäkallio esiintyivät Mylsä-levyn julkistamiskonsertissa toukokuussa Myllykoskella. Myllykosken hiilihanko. Sen sanat on tehnyt mylsäläinen per, jonka elämästä Yli 20 vuotta siten edesmennyt Lötkö oli yksi paikkakunnan näkyvistä hahmoista. Lauluissa tästä värikkäästä persoonasta tulee esiin palo päästä pois, suurempiin piireiuuden sävelen. Alun perin sävelenä toimi The Kinksien . Uotila teki oman ehdoUotilalla oli sormensa pelissä myös levyn materiaalin ja esittäjien haalimisessa. Materiaalia saatiin koottua paikallisten lehtien ja radion avustamana. Levy julkaistiin toukokuussa puolentoista vuoden työstämisen jälkeen. – Olihan se omanlainen projekti kerätä varta vasten materiaalia ja paikallista kult? Levyidean "isä" Heikki Kupari (vas.), Risto Uotila ja levyn basisti Yrjö Jukka Koskinen K aipa se puu vielä hetken lehtii, ennen kuin syksyn keltalehdet putoilevat. Otsikon laulu on soinut korvamatona jo pitkään. Eräs tanssiorkesteri on sovittanut laulelmasta hienon ja hitaan valssin. Ehkä laulu soi senkin takia mielessä, kun nyt on virinnyt keskustelu monikulttuurisesta Suomesta. Maailman tuulet tuovat syystä tai toisesta ihmisiä toisista kulttuureista etsimään rauhallisuutta ja vihreämpää oksaa kotimaastamme. Piirtyyköhän heillekin maisemaa kotoalueistaan, kuten laulussa Karjalan kunnailla kerrotaan. Millaisia puita heillä lehtii, millainen käki heillä kukkuu ja millainen maisema piirtyy mieliin, kun he kaiholla muistelevat kotimaataan? Vai miettiväköhän he vain oloja, josta lähtivät hakemaan turvaa. Evakoksi. Kun on kuunnellut tarinoita evakoista jotka tulivat sotatantereilta Suomeen, niin kyllä se ”muukalaisviha” taisi tulla tutuksi monelle heistä. Edesmenneen anoppini, hänkin evakko, kertoman mukaan joillekin evakoille kohtelu kylmän kyydin jälkeen saattoi olla vielä kylmempää sijoituspaikassa. Sopeutuminen molemmin puolin kesti aikansa. Inhimillisyyttä ja solidaarisuutta siinä tarvittiin silloin ja niitä tarvitaan nytkin. Yritetään puolin ja toisin oppia toistemme kulttuureista ja yritetään olla yleistämättä puolin ja toisin. Ajatuksestahan se kaikki lähtee. P Karjalan kunnailla lehtii puu… TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Millainen käki heillä kukkuu. 28_29_hiomo.indd 28 19.8.2015 14:02:13
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO ?? VUOTTA SITTEN Teksti Reima Kangas K uvan tiedot kertovat: ”Suma Verlankosken niskalla. Tukkilaisia Verlassa ohjaamassa paperipuita kohti Verlankosken uittoränniä ja Vähä-Kamposta. Kuvan vasemmassa laidassa näkyy hevoskierto, jolla nostettiin Verlan puuhiomoon ja pahvitehtaaseen tarkoitetut kuusipuut laanille kuivumaan.” Suomessa vesistöjen sijainti ja virtaamissuunta, pohjoisesta etelään ja idästä länteen, on uitolle edullinen. Keväisin sulamisvedet mahdollistivat uittamisen puroissa. Järvisekä jokiväylillä uittoa voitiin jatkaa lumentuloon saakka. Parhaimmillaan, 1930ja 1940-luvuilla, yli 70 prosenttia teollisuuden tarvitsemasta puusta uitettiin tehtaille. Verlankosken kautta uitettiin ainakin Sippolan Viialan kylässä sijainneen sahan puuta jo 1730-luvulla. Vuodesta 1885 lähtien Verlan tehdas järjesti puiden kuljetuksen oman metsäpäällikön johdolla. Esimerkiksi vuonna 1888 Verlaan uitettiin 41 500 puuta, mutta 1894 jo 92 000. Sotien jälkeen uittotyötä oli tarjolla kaikille halukkaille. Työtä tarjosivat niin uittoyhdistykset kuin metsäyhtiöt purouitoilleen. Kymin Uittoyhdistyksen miehet vastasivat sekä Verlaan tulevasta että tehtaan ohi uitettavasta puusta. Kymi-yhtymä esitteli Mäntyharjun väylän nippu-uittoa 1964. Nippu-uittoa varten väylän kosket ruopattiin ja entisten uittorännien paikalle tuli nippunosturit tai rata. Verlan nipunsiirtorata kannaksen yli otettiin käyttöön 1964. Samana vuonna vanha tehdas lopetti toimintansa. P Onko sinulla paperiliittolaisista tai -teollisuudesta kertova vanha kuva? Lähetä kuva ja sen tiedot. Muista laittaa myös yhteystietosi. Tukkilaiset Verlassa. Jutun lähteenä on käytetty Verlan tehdasmuseon verkkonäyttelyä: www.verla.? /? /museo/verkkonayttely. Suma koskenniskalla Elokuussa 1961 massaja paperiteollisuuden tuotantokapasiteetin lisäämiseen saatiin Maailmanpankilta 8 miljardin markan laina. Sitä tarvitsi 7 yhtiötä yhteensä 36 miljardin markan investointeihin. Kymin Osakeyhtiö ja Oy Kaukas Ab investoivat uuden selluloosatehtaan rakentamiseen entisten tuotantolaitosten yhteyteen ja Joutseno-Pulp Oy tuotantokapasiteetin laajentamiseen. Yhtyneet Paperitehtaat asensi uuden paperikoneen Kaipolaan ja Oy Wilhelm Schauman Ab rakensi selluloosaja paperitehtaan sul? ittiselluloosatehtaan yhteyteen Pietarsaareen. G. A. Serlachius Oy tarvitsi lainaa Mäntän sul? ittiselluloosatehtaan tuotantomenetelmien parantamiseen. P Lainaa ulkomailta Verlan tehdasmuseon arkisto Omppopuut ja muita muistoja – Nuorille voi helposti tulla ajatus, että on äkkiä päästävä pois. Pikkupaikan ilmapiiri saattaa tuntua ahdistavalta, kun kaikki tuntevat toisensa. On päästävä kaupunkiin. Toisaalta jossain vaiheessa kotikulmille myös kaivataan takaisin, Risto Uotila Mylsällä meni seitkytluku on Katariina Kujalan sanoitus ja kuvastaa aikaa paperitehtaan loiston päivistä paperitehtaan sulkemiseen. Tätä kappaletta tehtaalla työsuojeluvaltuutettuna pitkään toiminut Risto Uotilakin esittää usein kitaransa kanssa. Tuon laulun tunnelmat Uotila pystyy jakamaan. Hän siirtyi tehtaan lopettamispäätöksen jälkeen töihin kehitysyhtiö Kouvola Innovationin projekteihin kolmeksi vuodeksi. Tämän vuoden alussa Uotilasta tuli työtön työnhakija. Hän on kokenut, että 58-vuotiaana on haastavaa löytää uutta työpaikkaa Kymenlaakson rakennemuutosalueelta. – Mutta sen olen huomannut, että mylsäläisyys on vahvuus ja että ihmisiä kiinnostaa juureni paperiteollisuudessa, Uotila kiteyttää. Paperiliitto on yksi Mylsä-levyn tukijoista. Lisätietoa levystä osoitteesta www.mylsa.net. P 28_29_hiomo.indd 29 19.8.2015 14:02:14
?? | Paperiliitto ?/???? TYÖSSÄ Paperiliiton jäsenmaksu (vuonna 2015 1,59 %) maksetaan ennakkoveron alaisesta palkasta eli bruttopalkasta. Pääsääntö on, että jäsen tekee perintäsopimuksen aina työsuhteen alussa, jolloin jäsenmaksu peritään suoraan palkasta. Mikäli työnantaja ei peri jäsenmaksua, jäsen maksaa sen itse oman ammattiosastonsa tilille. Tilinumeron saat ammattiosaston taloudenhoitajalta tai liiton jäsenrekisteristä. Jäsenmaksun voi maksaa kuukausittain, mutta kuitenkin vähintään kolmen kuukauden välein. Maksaessasi jäsenmaksuja ilmoita omat henkilötietosi ja aika, jolta maksu on suoritettu. Jos jäsenmaksurästejä on kuuden kuukauden ajalta, jäsen katsotaan eronneeksi. TYÖSSÄ ERI ALALLA Jäsenen, joka on siirtynyt pysyvästi pois paperiteollisuuden ammatista tai työalalta, tulee siirtyä oman alansa liittoon ja työttömyyskassaan. Pysyväksi siirtymiseksi katsotaan pysyvä tai yli vuoden määräaikainen työsuhde muulla alalla. Kun siirryt kokoaikatyöhön muulle alalle, sinun on vuoden kuluessa vaihdettava liittoa ja työttömyyskassaa. Kun liityt toiseen liittoon/työttömyyskassaan kuukauden kuluessa edellisestä liitosta erottuasi, siirryt ns. vanhana jäsenenä ja edellisen liiton jäsenyysaika ja työssäolo lasketaan hyväksesi. YRITTÄJÄNÄ Jos aloitat yritystoiminnan, sinulla on oikeus säilyttää jäsenyys 18 kuukauden ajan. Jäsenmaksun määräytymisperusteena käytetään ennen yrittäjyyttä palkansaajana saatua ansiotuloa. Voit myös heti yritystoiminnan alettuasi siirtyä yrittäjäkassan, Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT) tai Suomen Yrittäjäin työttömyyskassa (SYT) jäseneksi. TYÖTTÖMÄNÄ Jäsenmaksua ei peritä työttömyyspäivärahasta. Jos olet työttömyyspäivärahan saajana ja sinulla on satunnaisia tai osa-aikaisia työsuhteita, liitä aina päivärahahakemuksen mukaan selvitys palkkatulosta maksetusta jäsenmaksusta. Selvitykseksi käy esimerkiksi kopio jäsenmaksukuitista. OPISKELIJANA Oppilasjäsen: Oppilasjäseneksi voit liittyä opiskellessasi paperialalle. Tällöin jäsenyys on voimassa vain opiskeluajan. Oppilasjäsen ei maksa liiton jäsenmaksuja paitsi, jos menee paperialalle töihin, jolloin voi liittyä varsinaiseksi jäseneksi. Opiskelijajäsen: Jos työskentelet opiskeluaikana, tulee jäsenmaksut maksaa palkkatulosta. Kun opiskelun aikana teet esimerkiksi kesätöitä, tee aina jäsenmaksun perinnästä uusi sopimus heti työsuhteen alussa. Jäsenmaksun perintä ei automaattisesti ala edellisen työjakson (kesän) perintäsopimuksen perusteella. Jos olet työssä muulla alalla, eikä perintäsopimuksen tekeminen ole mahdollista, maksa jäsenmaksut vähintään kolmen kuukauden välein. ULKOMAILLA Jos työskentelet lähetettynä työntekijänä suomalaiselle työnantajalle, jäsenmaksu maksetaan normaalisti ansiotulosta. Vapautus jäsenmaksuista voidaan myöntää, jos työskentelet Euroopan Unionin tai ETA-sopimuksen piirin kuuluvassa maassa. Maksuvapautus voi jatkua enintään vuoden. Edellytyksenä on, että työttömyysvakuutus hankitaan työskentelymaasta. Suomeen palatessasi todistat vakuutusja työskentelykaudet työskentelymaan vakuutuslaitokselta saatavalla lomakkeella. Yhteystiedot Työttömyysturva-asiat Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki JÄSENASIAT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Leila Levosalo. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu NÄIN PIDÄT JÄSENYYTESI KUNNOSSA alalta, tulee siirtyä oman alansa liittoon ja työttömyyskassaan. Pysyväksi siirtymiseksi katsotaan pysyvä tai yli vuoden määräaikainen työsuhde muulla alalkassaan kuukauden kuluessa edellisestä liitosta erottuasi, siirryt ns. vanhana 30-31_ristikko.indd 30 19.8.2015 10:13:31
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 5/2015 täyttäneistä palkinnon sai Aila Virtanen Valkeakoskelta. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 9.9. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 6”. ? Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste Ristikon 5/2015 ratkaisu 30-31_ristikko.indd 31 19.8.2015 10:13:34
32 | Paperiliitto 6/2015 TAUKOTILA Teksti Sari Kangas S elkävamma keskeytti Janne Kekäläisen jalkapallopelin 15 vuotta sitten. Lääkärien tuomio oli tyly: ”Lopeta liikunta!” Puolitoista vuotta myöhemmin mies juoksi ensimmäisen maratoninsa. Nykyisin juoksukilometrejä kertyy 5000 vuodessa. Juokseminen on kiinteä osa Savon Sellun massanvalmistajan elämää. Lenkkitossuja noihin kilometreihin kuluu kolmet. Itseä ei tarvitse käskeä juoksemaan, vaan juoksemaan on päästävä. Niin virkeä olo lenkistä tulee. Tien päälle ajaa myös kilpailuvietti. Kolmikymppisenä juoksijaksi ryhtyneeltä Kekäläiseltä löytyy kaiken värisiä SM-mitaleja veteraanisarjoista. Maratonit, maantieja maastojuoksukisat liikuttavat keväästä syksyyn. – Mitalit ja pokaalit ovat varastossa, koska eivät ne kotona enää minnekään mahtuisi”, Kekäläinen toteaa. Ilman kilpailujakin Kekäläinen juoksisi kovaa, sillä mitä pahempi rääkki, sitä paremmalta sen jälkeen tuntuu. Kahden päivän lenkkeilytauko aiheuttaa jo vieroitusoireita. Olosta tulee levoton. Aina näin ei ole ollut. Aluksi hän suorastaan inhosi juoksua. Sitä kuitenkin tarvittiin selän kuntouttamiseen. Pallopelissä kolme välilevyä hajosi paikalleen. – Voisi sanoa, että ne räjähtivät palasiksi, Kekäläinen kuvailee. Ensimmäiset lääkärit tekivät arvionsa röntgenkuvien perusteella. Vasta erikoislääkäri tarkasteli magneettikuvia ja antoi toivoa. Juokseminen ja pieni tärähtely vilkastuttaa aineenvaihduntaa vaurioalueella, ja elimistö pääsee korjaamaan itse itseään. Alussa jokainen juoksuaskel sattui. Kekäläinen juoksi kymmenen minuuttia kerrallaan kolmesti viikossa. Lopulta kehitys oli joka saralla niin selvää, että innostus syntyi kuin itsestään. Nyt hän juoksee kesät talvet säässä kuin säässä, myös kuudentoista kilometrin edestakaisen työmatkansa. Pakkaseen tai sateeseen lähteminen ei keljuta eikä raskaiden ja kovien lenkkien rytmitystä tarvitse enää miettiä. Kaikki sujuu automaattisesti. – Selkä on jäykkä ja vaatii venyttelyä, mutta ei vaivaa! ? P Janne Kekäläisen ennätys maratonilla on 2.52. Juostu 40-vuotiaana. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Selkä kuntoon! ELÄMÄÄN LAATUA ” Aluksi hän inhosi juoksua.” Keidas vetää puoleensa Verstaan suihkulähde on keidas keskellä tehdasta. Teksti ja kuvat Päivi Ketolainen S uihkukaivo solisee ja kahvi tuoksuu. Muilta osin kahvijengi on kasassa, mutta Pöö on vielä lomilla. Kaipolan tehtaan verstaalla kaivataankin jo Pöötä alias Ari Salmista ja hänen erinomaisia tietotekniikan taitojaan. – Muutenkin Pöö on mukava heppu, kehuvat työkaverit. Mekanistit istuvat kotoisasti suihkulähteen ympärillä hörppien kakkukahveja, sillä kesätyöntekijä Lauri Järvenpäällä on nimipäivä. – Meillä on tapana tuoda tarjolle makeaa tai suolaista nimipäivinä, syntymäpäivinä ja muina juhlapäivinä sekä loman alkajaisiksi ja lopettajaisiksi, luettelevat miehet. Herkkua riittää kohtalaisen usein, mutta mahat pysyvät hyvässä kuosissa. Kunnossapidossa työtehtävät vaativat jatkuvaa liikkeellä oloa, joten kalorit kuluvat sitä mukaa kuin ne tulevat. Tämä joukko on tottunut menemään sinne, missä milloinkin tarvitaan. – Viime viikolla oltiin Kymillä. Ja ainakin kerran viikossa käymme Jämsänkoskella. Hyvin liikkuvaksi on työnkuvamme muuttunut, kuvailevat miehet. Tervetuloa Hymylään Suihkukaivo pehmentää verstasmiljöötä. – Vellu ja Hannu sen rakensivat pari vuosikymmentä sitten. Siitä saakka se on tässä solissut, kertovat miehet. Vähitellen lähteen ympärille on ilmestynyt viherkasveja. Altaan reunalla seisoo pari vitsikästä patsasta, jotka Walter Scheerer valmisti ennen eläkkeelle lähtöään. Patsaat edustavat sisäpiirihuumoria, jota taitavat ymmärtää vain verstaan miehet. KAHVITAUKO 32_33_taukotila.indd 32 19.8.2015 15:17:10
Paperiliitto 6/2015 | 33 Teksti Sari Kangas V enetsialaiset eli mökkikauden päättäjäisjuhlat sattuvat Jenni Mäntylän syntymäpäiväviikonloppuun. Hän onkin vihjannut miehelleen, että tämä järjestäisi jotain perussyntymäpäivistä poikkeavaa yllätystä. – Bileitä en kaipaa, mutta jos vaikka menisimme ulos syömään. Mäntylä aloitti työt Walki Oy:ssä viime marraskuussa. Intoa on riittänyt, ja aiempaan kotiäitinä olemiseen verrattuna töiden paiskiminen on tuntunut lähinnä lomailulta. Vaikka varsinainen kesäloma jäi kahteen viikkoon, virta ei lopu. Syksyä Mäntylä elelee lapsiperheen arjen merkeissä. Harrastuksena rinnalla kulkee pieni pintaremontti ja sisustaminen. Hän on juuri pinnoittanut keittiön kaapit sisustuskontaktimuovilla. Aiemmin tuli maalattua olohuoneen seinä, sillä lapset olivat piirrelleet sen tapetille. Kylpyhuoneen kaapit tarvitsisivat vielä uutta ilmettä. Työkaverit ovat varmoja, että jatkoa seuraa. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Puuhastelija SYNTTÄRISANKARI Jenni Mäntylä Asuinpaikka: Pietarsaari Syntynyt: 28.8.1990 Syntymäpaikka: Pietarsaari Perhe: Mies, 4-vuotias poika ja 2-vuotias tyttö Työ: Pituusleikkurinhoitaja, Walki Oy Terveiset: Pietarsaaren Walkin työntekijöille! Jenni Mäntylällä on ollut tapana löytää pikku projekteja, joihin hurahtaa. TAUKOTILA Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mikä on räppäri Elastisen oikea nimi? 2. Minkä ikäisestä autosta on ?.? alkaen saanut romutuspalkkiota? 3. Kuinka paljon on Kreikan valtion asukasluku? 4. Milloin Pori – Jazz Festivaali pidettiin ensimmäisen kerran? 5. Mikä on Islannin rahayksikkö? 6. Kenestä kertoo teos ”Mies, joka oppi sanomaan ei?” 7. Mikä on rauhan kuvasymboli? 8. Mikä on koivusokerin tunnetumpi nimi? 9. Kuka oli Suomen presidenttinä Urho Kekkosen jälkeen? 10. Kuka esitti naispääosaa elokuvassa Nousukausi? Vastaukset sivulla ??. MITÄS TIEDÄT? Keidas vetää puoleensa Sen verran erikoinen kapistus suihkulähde on, että se vetää puoleensa myös uteliaita. Verstaan kahvinurkkaus on suosittu hengähdyspaikka muillekin kuin varsinaiselle verstaan työporukalle. Vuosien varrella keidas on saanut sellaisia lempinimiä kuin Lymylä ja Hymylä. – Täällä nimittäin kuulee tehtaan parhaat jutut, paljastaa pääluottamusmies Tuomo Alanen. Pussit kiertoon Kahvia siis kuluu ja tyhjien kahvipussien keräilysanko täyttyy nopeasti. Kertyneistä pusseista naisväki ompelee ostoskasseja. Altaan vesi on tapana vaihtaa kerran vuodessa. Voimalaitokselta tuodaan uusi vesi, joka on niin puhdasta kuin olla vain voi. Puhdistustyö on uskottu Timo Heinoselle. Virtaavan veden äärellä on leppoisaa puhua puhki päivän teemat. Viime talven irtisanomiset ja muut ikävyydet on pulistu moneen kertaan. Parhaillaan UPM:n irtisanomiset ovat muuttumassa todeksi. Yksi putkeen menijöistä on Juha Isännäinen. – Hyvillä mielin minä täältä tänä syksynä lähden. On täällä tullut oltua, isännäinen kuittaa. Kahvitauko on 12 minuuttia, mutta joskus on juoma on hörpättävä lennossa, sillä kymmenessä vuodessa mekaanisen kunnossapidon väkimäärä on puolittunut. ? P ”Vellu ja Hannu sen rakensivat pari vuosikymmentä sitten. Siitä saakka se on tässä solissut.” Veli-Matti Virkanen ”Vellu on huippumies. Vapaa-aikana hänet löytää vesiltä.” Lauri Järvenpää ”Toimelias ja omaaloitteinen ’kesäpoika’. Näitä Suomi tarvitsee.” Hannu Juhani Saarinen ”Määrätietoinen mies, jolta hommat hoituu. Tarvittaessa jopa jäärä.” Tapio Kukko: ”Asiallinen verstaan ykkösmies. Sopisi ihan diplomaatiksi.” Timo Heinonen: ”Tarkka työssään ja sovitteleva. Löysi moottoripyöräilyn ilon.” Juha Isännäinen: ”Työpaikan muistipankki. Aina valmis neuvomaan.” ?Kaipolan mekaanisen kunnossapidon tauoilla asioita pähkitään suihkulähteen äärellä. UPM Kaipola ? PK 4 ja PK 7 mekaanisen kunnossapidon alueryhmä ? Työllistää 7 henkilöä. ? Tukikohta Kaipolassa, mutta tarvittaessa työntekijät liikkuvat kaikilla UPM:n tehtailla. Mekanistit nokatusten: 32_33_taukotila.indd 33 19.8.2015 15:17:12
?? | Paperiliitto ?/???? T ämä ei ole tarina rillutellen itsensä ahdinkoon saattaneesta varattomasta alkoholistista. Tämä on pinnallisen lyhyt kuvaus kansalaisten köyhyydestä, sen ilmenemisestä ja tulevaisuudesta. Suomen virallisen tilaston mukaan noin joka seitsemäs kansalainen on köyhä. Se ei näy katukuvassa, mutta pinnan alla, eli monien seinien sisällä, se näkyy ja kuuluu. Kukaan ei halua olla köyhä ja siksi piilottaa sen johonkin rooliin tai on jo syrjäytynyt muuten kaikesta. Moni sinnittelee velkojensa, avustuksiensa ja pimeinä tekemiensä töiden kautta tavoitellen normaalia elämää, mutta tällä tavoin elävän ihmisen henkinen tila köyhtyy aineellisen tilan kanssa samanaikaisesti. Turhautuneisuuden stressi valvottaa öitä ja painaa mieltä. Omassa lapsuudessani koin köyhyyttä, kun kuusihenkisen perheen asuntona oli yhtiön vuokrakasarmin huone ja keittiö. Asunnon alkovi oli jo ylellisyyttä. Käytiin ulkovessassa ja laskettiin mäkeä paikatuilla puusuksilla. Harrastuksina käytettynä hankittu mopo tai polkupyörä antoi pojalle rassaamista. Vauraampien vanhempien lapset lähtivät keskikouluun ja lukioon. Me mentiin kansakoulun jälkeen ammattikouluun ja meistä tuli työläisiä. Työn kautta me tehtiin hyvinvointia ja lisäarvoa. Harmillista, mutta tätä menoa vointimme murenee pala palalta. Työtä ei ole kaikille tarjolla. Kaikista ei ole yrittäjiksi eikä lähihoitajiksi. Oikeistolaisesti ajattelevien tutkimusten mukaan köyhyys ja huono-osaisuus ovat oma valinta tai yleistä laiskuutta. He sanovat, että ahkerat ja älykkäät rikastuvat. Köyhien perheiden lapset joutuvat jättämään yhä kalliimmiksi käyvät harrastukset. Lajilleen lahjakaskin lapsi saattaa jäädä ulos harrastuksestaan. Elämä maailmanlaajuisessa markkinataloudessa on siis kovaa peliä, jossa rikkaat ja vahvat pärjäävät. Erot kasvavat. Työväenliike ei kamppaile rikkautta vastaan, vaan köyhyyttä vastaan. Poislukien tietenkin johtajien mielettömät palkkioja kädenpuristussopparit. Lamatalkoissa köyhät ovat olleet aina hyväksi käytettyjä. Ja niin ovat nytkin kun katsoo pääministeri Juha Sipilän hallituksen ”saatanallisia säkeitä”.Avustuksia leikataan tai lopetetaan. Toimilla heikennetään työläisen ja vähävaraisen elämää ja köyhdytetään sitä lisää. Ne ovat päätöksiä kohti sääty-yhteiskuntaa. En voi missään nimessä hyväksyä työntekijöille työajan pidentymistä.Eikö olisi ensin järjestettävä töitä niille joilla sitä ei ole tällä hetkellä tuntiakaan, imatralaisen pääluottamusmiehen ajatuksia siteeraten. Työajan pidennys kun ei tuo yhtään uutta työpaikkaa. P Työväenliike ei kamppaile rikkautta vastaan. Teksti Sari Kangas Mitä: Polttopuiden tekeminen on jokakeväinen ja -kesäinen mukava urakka. Hyöty: Puutyöt ovat hyötyliikuntaa ja hyvää ajankulua. Palkkiona on lämmin talo. Mistä asti: Tuovinen muutti vaimonsa kanssa omaan lapsuudenkotiinsa parikymmentä vuotta sitten. Vaikka 300 neliön rakennuksesta puolet on talvella peruslämmöllä, lämmitettävää riittää. Apuna on yksi ilmalämpöpumppu. Kuinka paljon: Tänä vuonna pihapiirin kahdeksaan varastoon laitettiin 30 mottia puuta. Ensi kesänä olisi tarkoitus päästä vähän vähemmällä. Pilkontakone ja kuljetin tekevät urakasta leppoisamman. Lapsuudenkoti: Tuovisen lapsuudenkoti on Kaukas Oy:n vuonna 1923 rakennuttama puutalo, jossa oli työsuhdeasuntoja kahdeksalle perheelle. Tuovinen muutti siihen takaisin, kun vanhemmat alkoivat tarvita apua arjessaan. Kaukas Oy: Tuovisen isä oli Kaukas Oy:lle kuuluneen Kaltimon pahvitehtaan työntekijä kuten hänen viisi veljeäänkin. Kaikki asuttivat Tuovisen lapsuudenkotia 1940-50-lukujen vaihteeseen. Kun talo tuli aikoinaan myyntiin, Tuovisen vanhemmat lunastivat sen itselleen. P Puusavottaa Markku Tuovinen Ikä: 59 Asuinpaikka: Eno Perhe: Vaimo, aikuiset lapset ja kolme lastenlasta Työpaikka: Efora, Uimaharju Työtehtävä: Konekorjaaja JÄSEN HARRASTAA Markku Tuovinen pitää haloilla kylmän kaukana. TAUKOTILA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas ?. Kimmo Laiho ?. Yli 10 vuotta vanhasta autosta ?. 11 miljoonaa ?. Vuonna 1966 ?. Kruunu ?. Näyttelijä Antti Litjasta ?. Kyyhkynen ?. Ksylitoli ?. Mauno Koivisto ??. Tiina Lymi Tiina Lymi Elastisen oikea nimi on Kimmo Laiho. ? Ja ak ko M an nin en Köyhän kivut Kirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-toimittaja ja tiedottaja, jonka toimenkuvaan kuuluu myös urheilusta kirjoittaminen. Ammattiosastojen historiat ovat myös mielenkiinnon kohteina. Takana on pitkä työura sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp2.net.? VA R A M IE S Pi irr os La ur a Ta in io 34-35_taukotila.indd 34 19.8.2015 9:18:18
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Sudokun ratkaisut Nro 7 Aineisto. ................09.09. Ilmestyy ................ 25.09. Nro 8 Aineisto. ................. 14.10. Ilmestyy .................30.10. Nro 9 Aineisto. .................. 11.11. Ilmestyy ..................27.11. Nro 10 Aineisto. ................... 2.12. Ilmestyy ................. 18.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2015 Vesiä pitkin Uitto on yhä käytössä oleva kuljetusmuoto. Taisto Saukkosen luotsaama hinaaja vetää 700-metristä puulauttaa Saimaalla. Nro 6/2015 28.8..2015 57. vuosikerta ”Savustuspöntön lepän tuoksu kuuluu kesään.” Jouni Tikkannen, s. 24 Liittoyhteistyöselvittely jatkuu s. 4 | Paperi pärjää kilpailukykyvertailussa s. 16 | Pidä huolta jäsenyydestäsi s. 30 PAPERI Li it to Tarjoukset voimassa 1.9.2015 30.9.2015 tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. fixus.fi Lisätiedot ja arvonnan säännöt: Fixus.fi Juhlavuoden aikana arvomme kpl Skoda Citigoja. 10 Osallistu arvontaan Fixus-myymälöissä! FIXUSNET.FI -verkkokauppa on nyt avattu! UUTUUS Istuinsuojasarja Yleismalli, airbag-yhteensopiva. 942-6607 SmartCharge 4A älylaturi Helppokäyttöinen akkulaturi niin kotikäyttöön, autoon, veneeseen kuin ammattilaiskäyttöön. D701515 59 00 Kojelautaliina Mikrokuitua, koko 45 x 38 cm. 923-6107 4 90 Philips Xenon LongerLife -polttimot D1S 100-D1SSY 99,00 D2S 100-D2SSY 75,00 D2R 100-D2RSY 75,00 Alkaen 75 00 Jopa 7 vuoden takuulla! Lasinpesuspray 600 ml + muovija kumiehoste 600 ml 104-DPCC 10 vuotisjuhlatarjous 19 90 10 vuotisjuhlatarjous 9 95 8,29 /l Urheiluopisto Kisakeskuksessa järjestetään yhteistyössä TATSI ry:n kanssa TETY III Terveenä takaisin työelämään -koulutus. Koulutus on opetusja kulttuurimi nis teriön tukemaa ja suunnattu työttömille sekä pitkähköksi aikaa lomautetuille. Yhdeksän kuukautta kestävä, monimuotoisena toteutettava koulutus tarjoaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen kunto-ohjelmaan sekä antaa ohjeita ja välineitä toimia liikunnan vertaisohjaajana. Tule rakentamaan parempaa elämän laatua fyysisen ja henkisen kunnon kohentamisen sekä verkostoitumisen kautta! Koulutus sisältää: • Viisi kolmen päivän lähijaksoa Kisakeskuksessa, missä tutustutaan erilaisiin tapoihin harjoittaa liikuntaa. Saat tietoa liikunnan hyödyistä ja ravinnosta sekä perusteet vertaisohjaajana toimimiseen. • Kuntokartoituksen, henkilökohtaisen liikuntaja elämäntapasuunnitelman sekä ammattilaisten tuen koko koulutuksen ajalle. • Koulutus on laajuudeltaan 5,5 ov. • Koulutuksen omavastuuosuus on 125 € sis. täysihoidon, majoituksen ja koulutuksen. TETY III Terveenä takaisin työelämään Koulutus ei vaadi aikaisempaa liikuntataustaa tai koulutusta, hae rohkeasti mukaan! Hakuohje ja lisätiedot 1. 8. 2015 lähtien www.kisakeskus.fi. Haku päättyy 15. 9. 2015. Koulutusaika 28. 9. 15—4. 5. 16 LÄH DE KOU LUT UKS EEN ! 34-35_taukotila.indd 35 19.8.2015 16:41:01
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SIEVIVIPER UUTU US! S ta ti iv i Uusi dynaaminen Sievi Viper on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman rakenteensa ansioista virtaviivainen Sievi Viper on erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry-vuori. Sievi Viper on varustettu kevyellä komposiittitai alumiinivarvassuojalla. Saat sen myös teräksisellä naulaanastumissuojalla, joka antaa parhaan mahdollisen suojan teräviä esineitä vastaan. Kaksivärisellä ja kaksikerroksisella termoplastisella polyuretaanipohjalla varustettu Sievi Viper antaa parhaan mahdollisen mekaanisen kulutuskestävyyden ja joustourien ansiosta jalkine taipuu optimaalisesti tehden askeleesta rullaavan. Pohja on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep®-materiaalia. Askel nousee keveästi koko työpäivän ajan! AMMATTILAISEN TUNNISTAA VARUSTEISTAAN – LAATU RATKAISEE Sievi Viper 2+ S3 4352137-312-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4352137-313-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC Sievi Viper 3 S3 4452171-302-92M 36-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4452171-303-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC Al Sievi Viper High+ S3 4352121-312-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4352121-313-92M 39-47 EN ISO 20345: S3 SRC CTC CTC Sievi Viper 1+ S1 4352124-112-92M 35-38 EN ISO 20345: S1 SRC 4352124-113-92M 39-47 EN ISO 20345: S1 SRC SIEVI_VIPER_PAPERILIITTO_TAKAK_180215.indd 1 18.2.2015 11.00 01_kansi.indd 2 13.8.2015 17:20:39