06/21 P a p e r i l i i t t o Työehtosopimus Neuvotteluihin jäsenten etu edellä. jäsenten etu edellä. Perhevapaat Uudistus houkuttelee isiä jäämään kotiin. isiä jäämään kotiin. Naiset koolla Työhyvinvointikurssi oli menestys. Suunta selvillä Eevert Li? änder oli vuosia paperiduunari, nyt hän tähtää urheilujournalistiksi. Miksi nuori mies jätti hyvän työpaikan? Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 19.8.2021 14.33.28 19.8.2021 14.33.28
Lomalle lähelle luontoa Paperiliiton lomakeskuksissa yövyt veden ja kauniin luonnon äärellä ympäri vuoden. Perustiedot: Hyväkuntoiset majoitus tilat. Modernit yhteiskeittiöt. Kalaja marjasaaliille on runsaasti säilytystilaa. Hyvät grillauspaikat. Karavaanareille ja telttailijoille hyvät palvelut. Soutuveneitä. Kalastuslupia saa paikan päältä. Langaton verkko. Ei kauppatai ravintola palveluja. Hinnat: Yöpyminen huoneistoissa euroa perhekunnalta vuorokaudessa. Asuntovaunupaikka euroa vuoro kaudessa. Varaukset: Puhelimitse arkisin klo – . Karavaanarialueelle ei tarvita ennakkova rausta. YHTEYSTIEDOT Törmälä: Törmäläntie , Kuusamo. Puhelin: . Alueen hoitajat: Maini Kovanen, maini.kovanen@paperiliitto.? , Pekka Kovanen, pekka.kovanen@paperiliitto.? Purala: Puralantie A, Verla. Puhelin: . Alueen hoitaja: Riku Valve, riku.valve@paperiliitto.? Särkelä: Finnarintie , Ylönkylä. Puhelin: . Alueen hoitaja: Osmo Koste, osmo.koste@paperiliitto.? Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 17.8.2021 12.16.51 17.8.2021 12.16.51
P a p e r i l i i t t o 6 / 2 2 1 2 7. 8 . 2 2 1 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a – On iso asia, miten työpaikalla kohdellaan ihmisiä, ja miten siellä jaksetaan, yhdessä ja yksin. Näin ajattelee tämän lehden kansikuvan Eevert ”Lifu” Lifländer. Hänen mielestään nuoret tarvitsevat työympäristön, jossa voi kokea olonsa turvalliseksi, jossa ihmistä arvostetaan ja jossa heitä kuunnellaan. Vaikuttamismahdollisuuteen liittyy myös ammattiyhdistystoiminta. Lifländer epäilee, että vanhemmat sukupolvet eivät edes aavista, kuinka tärkeää se voi olla nuorille: se voi olla yhteisö, johon kiinnittyä, jos perhettäkään ei ole. Vaikka nuori duunari ei muistaisi aikaa ennen matkapuhelimia, hän arvostaa ihan niitä samoja asioita, jotka ovat tärkeitä aiemmille sukupolville ja ay-liikkeelle edelleen – nimittäin turvaa, kuulluksi tulemista ja arvonantoa. Muutokset ja epävarmuus eivät maailmasta häviä, uhat tuntuvat vain kasvavan. Kun ympärillä on hyvä porukka, se pitää puoliasi, valvoo etuasi ja auttaa jaksamaan. Ja hoitaa asioita ihmiseltä ihmiselle • Ihmiseltä ihmiselle 63. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Jäsenten etu edellä tes-pöytiin. 07 Puheenjohtajalta: Kaikki yritykset eivät edes halua sopimista. 08 Melu on yhä suurin ongelma työsuojelussa. 09 Ilman tessiä irtisanomisaika voisi olla yhtä pitkä kuin matka pukukaapille. 22 Laadusta tinkimättä: Matti Näpällä riittää intoa tiedonhakuun. 24 Naisten tapahtuma oli täysosuma. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. Pidä yhteystietosi ajan tasalla. 27 Ystävistä tuli hoitajia, mutta Tiia Heijala halusi sellutehtaaseen. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Työpari: Ihalainen ja Pieksemä ovat sanattakin samalla aaltopituudella. 31 Maailmalta: Britanniassa pelätään kommunismia. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Uudet taidot antavat näkökulmia maailmaan. 16 Kun laatikko tehdasta oltiin lopettamassa, työntekijät yllyttivät entistä omistajaa perustamaan uuden. Mika Keltamäki on tyytyväinen että näin kävikin. 18 Elina ja Mikko Löppönen ovat töissä samassa tehtaassa. Oli silti selvää, että vanhempain vapaalle jää Elina. Uudistus kannustaa isiäkin jäämään kotiin. 32 Johannes Talja leuhkii vaimolleen Noora Virtaselle joka päivä auttavansa heikompia. Siitä luottamus hommissa on kysymys. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Veera Korhonen Krista Luoma JuKKa KosKinen Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 19.8.2021 17.06.01 19.8.2021 17.06.01
6 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?06 / 2021 Elokuun puolivälissä paperiteollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalan jäsenistä noin 70 prosenttia oli alkaneiden neuvotteluiden piirissä. Liiton tavoite on, että kaikki uudet yrityskohtaiset työehtosopimukset ovat valmiita marraskuun lopussa. Osa alkaneista neuvotteluista on edennyt varsin pitkälle. Paperiteollisuuden nykyisen työehtosopimuksen voimassaolo päättyy 31.12.2021. Tämän paperiteollisuuden 50. työehtosopimuksen jälkeen työehdot sovitaan yrityskohtaisesti, koska Metsäteollisuus irrottautui työehtosopimisesta. Paperiliitto sopii edelleen työehdot jäsentensä puolesta. Paperiliiton jäsenistä 93 prosenttia oli keväällä tehdyssä jäsentutkimuksessa tätä mieltä. kÄYTÄnnÖSSÄ Paperiliitto käy neuvotteluja samaan tapaan kuin aiemmin Metsäteollisuus ry:n kanssa. Erona on, että liiton tes-neuvottelijat tapaavat paperiteollisuuden edustajia yritys kerrallaan. Se tarkoittaa, että toimiston neuvottelijoilla on sovittuna kalentereissaan useita tapaamisia yritysten kanssa. Työ siis etenee useammassa ”pöydässä”, kun aiemmin pöytiä oli yksi alan yhteinen. – Joka neuvottelussa olennaista on se, että sekä jäsenten etu että tasapuolisuus yritysten kesken ja yritysten sisällä toteutuu mahdollisimman pitkälle, sanoo vastaava sopimussihteeri Markku Häyrynen. – Sopimuksista luodaan tästä syystä Jäsenten etu edellä teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Mikko Nikkinen Yrityskohtaiset työehtosopimusneuvottelut täyttävät tes-neuvottelijoiden kalenterit syksyksi. keskenään pitkälle samanlaisia ja ne pohjaavat nykyiseen työehtosopimukseen, täsmentää liittosihteeri Juhani Siira. lIITTokokouS päätti kesäkuussa sääntömuutoksesta, jonka mukaan liitto edelleen edustaa työntekijöitä neuvotteluissa työehtosopimuksesta. Kun yrityskohtainen työehtosopimus on sovittu, pää»olennaista on se, että sekä jäsenten etu että tasapuolisuus yritysten kesken ja yritysten sisällä toteutuu.» Neuvottelut paperi teollisuuden työehdoista • Paperiliitto edustaa työntekijöitä noin 40:llä paperiteollisuuden työpaikalla. • Yrityskohtaisissa neuvotteluissa sovitaan noin 10 000:n paperiteollisuuden työpaikoilla työskentelevää jäsentä koskevat työehdot. • Paperiteollisuuden uusien työehtosopimusten sopimuskausi voi alkaa aikaisintaan 1.1.2022. • Paperiteollisuuden eli niin sanotun raskaan tes-neuvotteluihin osallistuvat liiton toimistosta Petri Vanhala, Juhani Siira, Sami Laakso, Markku Häyrynen, Juha Koivisto, Janne Sirviö ja Jyri Peltola. Tes-neuvottelukuntaan kuuluvat lisäksi pääluottamusmiehet Jouko Aitonurmi, os. 42 Rauma, Arto Hulkko, os. 21 Kaukopää, Jorma Paajanen, os. 77 Äänekoski ja Olli-Pekka Kaikkonen, os. 43 Oulu. Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 19.8.2021 17.07.18 19.8.2021 17.07.18
4 / k u o r i m o PaPeriliit to?06 / 2021?5 Jäsenten yhtenevät ja tasapuoliset työn tekemisen ehdot ovat Paperiliiton tavoitteena myös yrityskohtaisessa sopimisessa. luottamusmiehillä on valtuudet neuvotella liiton solmiman työehtosopimuksen puitteissa paikallisia sopimuksia. Uudessa tilanteessa myös neuvotteluista tiedottaminen painottuu yrityskohtaisen jäsenviestinnän suuntaan. Paperiliitto ei tiedota tai kommentoi julkisuuteen yksittäistä yritystä koskevien neuvottelujen kulkua. Samaa linjaa liitto odottaa myös työnantajapuolelta. Liiton nettisivuilla ja some-kanavissa kerrotaan neuvottelujen etenemisestä yleisellä tasolla. • Ajankohtaista tes-tilanteesta – Tule mukaan suoraan webinaarilähetykseen Paperiliitto järjestää jäsenilleen ajankohtaiswebinaarin tiistaina 21.9. klo 17–18. Webinaarissa käsitellään ajankohtaisia tes-neuvotteluihin liittyviä asioita. Webinaari on tarkoitettu paperiteollisuuden työehtosopimuksen piirissä toimiville paperiliittolaisille. Seuraa ilmoittelua Paperiliiton nettisivuilta ja somekanavista. Webinaariin ilmoittautuminen alkaa syyskuun alkupuolella. Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 19.8.2021 17.07.19 19.8.2021 17.07.19
6 / k u o r i m o 6 / 6 / k u o r i m o x x x xxx. xxxx. • Mondi investoi Kuopioon ja paperia valmistava Mondi investoi ??? miljoonaa euroa Mondi Power? utille Kuopioon. Investointi lisää Sorsasalossa aallotuskartonkia tuottavan tehtaan kapasiteettia noin ?? ??? tonnilla vuodessa. Investoinnilla yhtiö kertoo vastaavansa kasvavaan kysyntään, tuotteiden laadun parantamiseen sekä tehtaan ympäristötehokkuuden vahvistamiseen. Hankkeeseen kuuluu puunkäsittelyn, kuitulinjan, haihduttamon sekä kartonkikoneen päivitys. Tiedotteen mukaan uudistus on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden ???? viimeisellä neljänneksellä. Samalla tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti nousee ??? ??? tonnista ympäristöluvan sallimalle maksimitasolle ??? ??? tonniin. Kuopiossa tuotetaan pakkausmateriaalia erityisesti tuoreiden hedelmien ja vihannesten pakkaamiseen. • Enso on käynnistänyt Kotkan Sunilassa koelaitoksen, jossa tuotetaan akkuihin tarkoitettua biopohjaista hiilimateriaalia. Nykyisissä ladattavissa akuissa käytössä on uusiutumatonta hiiltä, perinteisesti gra? ittia. Se on kuitenkin korvattavissa hiilipohjaisilla anodimateriaaleilla ja näitä materiaaleja voidaan jalostaa puusta erotettavasta ligniinistä. Biopohjaista materiaalia voitaisiin käyttää esimerkiksi sähköautoissa ja kulutuselektroniikassa. ?? miljoonan euron investointi koelaitoksen rakentamiseen Sunilan tehtaalle julkistettiin vuonna ????. Sunilassa on tuotettu biohiilen valmistukseen tarvittavaa ligniiniä teollisesti vuodesta ???? lähtien. Ligniiniä syntyy selluntuotannon sivuvirrasta. Biojalostamon vuotuinen ligniinintuotantokapasiteetti on Mayr-Melnhof osti Kotkamillsin liittyy osaksi Mayr-Melnhof-konsernia. Yrityskauppa solmittiin viime joulukuussa ja kilpailuviranomaisten hyväksyntä kaupalle tuli elokuun alussa. Itävaltalainen MM on Euroopan suurin kartongin ja kartonkipakkausten valmistaja. Vuonna ???? yrityksen liikevaihto oli ?,? miljardia euroa ja se työllisti noin ?? ??? henkilöä. Kotkamills-kauppa täydentää MM:n kierrätyskartonkiin perustunutta asemaa kartonkimarkkinalla ja laajentaa sen liiketoimintaa laminaattipaperiin. MM Kotkamillsin tuotteita valmistetaan vuonna ???? rakennetulla ensikuitukartonkikoneella. Laminaattipaperikoneen kapasiteetti on ??? ??? tonnia vuodessa. Tehdasintegraattiin kuuluu lisäksi saha. Tehdas työllistää noin ??? henkilöä ja sen liikevaihto vuonna ???? oli noin ??? miljoonaa euroa. • / ?? ??? tonnia, mikä tekee Stora Ensosta maailman suurimman erikoiskuivan ligniinin tuottajan. – on jatkumoa ligniinintuotannon aloittamiselle ja nyt jalostetaan tuotetta pitemmälle. On hyvä, että Stora Ensolla on näitä pilottihankkeita ja tuotekehitystä, jotta löydetään uusia tulevaisuuden kärkituotteita. Kyllä se tuo koko tehtaan työntekijöille uskoa tekemiseen ja jatkuvuuden tunnetta, kun yhtiö haluaa kehittää ja kehittyä, sanoo tehtaan paperiliittolainen pääluottamusmies Markku Krautsuk. Stora Enso on ilmoittanut olevansa valmis vauhdittamaan tuotannon laajentamista ja kaupallistamista Euroopassa, koska akkujen anodimateriaalien kysynnän arvioidaan moninkertaistuvan lähivuosina. • Koelaitos käynnistyi Sunilassa Ligniinintuotanto alkoi Sunilassa kuusi vuotta sitten. Koelaitoksessa ligniiniä jalostetaanbiohiilimateriaaliksi. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 19.8.2021 17.13.14 19.8.2021 17.13.14
S o v i t t u a Näin paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. Osa 6/10 6 / k u o r i m o / 7 Arkipyhäkorvaukset ja työaika työajat ja palkanmaksu määritellään lähinnä työehtosopimuksessa, ei lainsäädännössä. Suomessa on vuosittain vietettäviä kirkollisia juhlapyhiä ??. Muita lakisääteisiä juhlaja aattopäiviä ovat vappu, itsenäisyyspäivä, juhannusaatto ja jouluaatto. Kaikki nämä edellä mainitut pyhät ovat työehtosopimuksen perusteella päivätöitä tekeville palkallisia vapaapäiviä. Työehtosopimukseen on sovittu lisäksi keskeytyvää ja keskeytymätöntä vuorotyötä tai jatkuvia työaikoja tekeville arkipyhien työskentelyyn ja työaikaan liittyvät määräykset. Näiden määräysten tarkoituksena on tasoittaa näiden työaikamuotojen työaikaa suhteessa päivätyöhön. Lisäksi monien arkipyhien osalta on sovittu korotetusta palkanmaksusta, kun arkipyhinä työskennellään. Lainsäädännöstä ei suoranaisesti löydy arkipyhien työajasta ja palkanmaksusta muuta kuin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhlaja vapaapäivänä. Työehtosopimuksella on siis keskeinen rooli, kun pohditaan vuosittaista työaikaa arkipyhien näkökulmasta. • Markku Häyrynen vastaava työehtosihteeri »Koskaan ei ole oikea aika palkankorotuksille.» T tekeminen paperiteollisuuden yrityksiin on jo täydessä vauhdissa. Liiton neuvottelijoilla on kalenterit täynnä tapaamisia noin 40 yrityksen kanssa. Paperiliitolla on kova tahto sopimiseen, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Pääsääntöisesti myös työnantajapuoli on halukas sopimiseen. Neuvottelujen henki on ollut hyvä niissä neuvottelupöydissä, jotka on saatu avattua. Vielä elokuun alkupuolella tuntui siltä, että nyt tehdään eikä jarrutella. Mutta Suomessa on johtajia ja yrityksiä, jotka pitävät mieluummin jalan jarrulla: jos heidän mallinsa ei maistu, niin sopimusta ei tehdä. Ja heidän malliaan on työntekijöiden mahdotonta hyväksyä. Tällainen yritys ei pyrikään sopimukseen. Sen tavoite on aivan muualla: ay-liikkeen heikentämisessä. Tämä ajattelu on todella ikävää ja voi enteillä jopa työtaistelua, mihin myös on syytä varautua. Koneita ei kannata seisottaa pelkän vallan näytön takia. Talouden nousu on hyvässä vauhdissa, eikä tätä hetkeä pidä hukata ideologiseen taisteluun neuvotteluissa. Voisi päinvastoin kuvitella, että isojen yhtiöiden hyvä taloudellinen tilanne helpottaisi sopimista. Tosin, jos työnantajilta kysytään, koskaan ei ole oikea aika palkankorotuksille: jos alan tilanne ei ole liian huono, se on liian hyvä ja vääristää odotuksia huomisen korotuksista. Työehdoista on joka tapauksessa päästävä sopimukseen. Paperiliitolla on halu ja kyky sopia silloin, kun neuvotellaan aidosti. Vaikeaksi tilanne menee, jos sopimushaluttomuuden tauti leviää. UPM on jo ilmoittanut, että se ei sovi työsopimusehtoja Ammattiliitto Pron kanssa. Pään avaaminen eli sopimuksen tekeminen ensimmäisenä tuntuu olevan ison kynnyksen takana. Vaikka puhutaan yrityskohtaisesta sopimisesta, osa yrityksistä tuntuu – toisenlaisesta uhostaan huolimatta – vitkuttelevan ja vilkuilevan myös muiden yritysten pöytiin. Pistää ihmettelemään, onko koordinaatiota kuitenkin yhä olemassa ja mitä varten. Tähänkö alan työnantajat pyrkivät lopettaessaan suurella metelillä kollektiivisen sopimustoiminnan: tekemään sitä samaa, mutta salassa? Vai päättämään itse omasta puolestaan, paitsi etteivät uskalla? • p u h e e n j o h t a j a lt a Kaikki yritykset eivät edes halua sopia Petri Vanhala Paperiliiton puheenjohtaja Ra? atacilta vähenee ?? työpaikkaa Ra? atacista vähenee yhteensä ??? tehtävää, joista ?? vähenee Tampereelta tehtaalta. Touko-kesäkuussa käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen työnantaja päätti vähentää yhteensä ?? tehtävää, joista ?? koskee työntekijöitä ja ? toimihenkilöitä. Neuvottelut koskivat yhteensä ??? henkilöä ja kokonaisvähennystarpeeksi arvioitiin alussa enintään ?? tehtävää. Tampereen Ra? atacille jää vähennysten jälkeen ??? työntekijää. Tehtaalla siirrytään syyskuun alkupuolella pysyvästi työaikamuoto ??:sta ??:een. Myös kesälomakaudella on tehty tam ??:tä. – Työaikamuoto ?? on huomattavasti raskaampi kuin ??, jossa aamu-, iltaja yövuoroa tulee kutakin enintään ? peräkkäin. ??:ssä niitä tehdään ? peräkkäin, varapääluottamusmies Simo Särkilahti sanoo. Särkilahden on vaikea ymmärtää vähennystarvetta Ra? atacin Tesoman tehtaalla. – Tehdas heikentää vähennyksillä tuotannon toiminnallisuutta ja joustavuutta, näkee Särkilahti. • Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 19.8.2021 17.13.15 19.8.2021 17.13.15
8 / 6 / k u o r i m o ovat vuosien mittaan vähentyneet automaation ja tehostuneen kuulosuojauksen ansiosta. Silti melu aiheuttaa työpaikoilla edelleen eniten ongelmia, kertoo Paperiliiton työsuojelukysely. Aaltopahvia valmistavalla Adaralla työskentelevä Marko Lehtonen tietää tämän kouriintuntuvasti. Tehdassalissa on ?? desibelin perusmelu, joka vaihtelee työpisteittäin. – Tutkimusten mukaan melu on elimistölle stressitekijä, joka voi nostaa stressihormonien pitoisuutta veressä ja verenpainetta, Lehtonen mainitsee. Tiedetään myös, että jatkuva melualtistus voi lisätä sydänja verisuonisairauk sien riskiä. Lisäksi melun on todettu aiheuttavan lihasjännitystä, päänsärkyä, ärtymystä ja väsymystä. Kun Turun ammattikorkeakoulussa tehtiin laboratoriotutkimus melun fysiologisista vaikutuksista, ilmeni, että jo kolmen vartin altistus normaalille puheäänelle nosti stressiä verrattuna hiljaisuuteen. – Ongelma työmelun aiheuttaman kuormituksen tutkimisessa on se, että työssä on monia muitakin seikkoja, jotka aiheuttavat stressiä. On mahdotonta erotella toisistaan eri stressitekijöiden vaikutuksia, tutkija Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta huomauttaa. on panostettu paljon meluhaittojen ehkäisyyn: on hyvät radiokuulosuojaimet, äänieristetyt taukotilat ja säännölliset melumittaukset. Tavoitteena on myös hankkia mahdollisimman vähän melua tuottavia koneita ja laitteita. – Erityisesti pääkoneelta leviää melua ??–??? desibeliä ja siksi toiveissa on, että meluseinää vielä jatketaan, kertoo työsuojeluvaltuutettu Tapio Heikkinen. Marko Lehtonen huomaa melun häiritsevän eniten aamuvuoroissa, kun aikainen herätys väsyttää. Monella tehtaalla, ei Adaralla kuitenkaan, on siirrytty tekemään ??-tuntista työvuoroa. Lehtosta kiinnostaisi tietää, miten melun aiheuttama fysiologinen kuormitus lisääntyy pitkässä työvuorossa. Työterveyslaitoksella on menossa tutkimushake, joka selvittää ??-tuntisen pitkäaikaisvaikutuksia. Erikoistyöhygieenikko Ville Hyvärisen mukaan melualtistus lisääntyy ? desibelillä ??-tuntista tehdessä. Vaikka päiväkohtainen altistus nousee, vuositasolla altistus pysyy samana, sillä työtuntien määrä ei lisäänny. – Totta tuokin, mutta silkkaa matematiikkaa. Pitäisi tutkia myös melun kokonaisvaltaisia vaikutuksia, Lehtonen huomauttaa. • Melu on edelleen suurin riesa työpaikoilla. Sen kuormitus on kokonaisvaltaista. Melu käy kehoon »toiveissa on, että meluseinää jatketaan.» Kone pyörii yli sadan desibelin melulla. Tapio Heikkinen (takana) toteaa, että valvomoon pääsee ajoittain lepuuttamaan itseään. Marko Lehtonen on huomannut, että iän myötä melu kuormittaa enemmän. – Kotona en laita musaa enkä telkkaria päälle, hän sanoo. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 16.8.2021 8.55.57 16.8.2021 8.55.57
/ 9 6 / k u o r i m o Melu on edelleen suurin riesa työpaikoilla. Sen kuormitus on kokonaisvaltaista. N kun lakisääteiset tai jopa hyvin ansaitut vuosilomat on kesän osalta pidetty, joutuu väistämättä pohtimaan syksyn tulevia töitä. Liiton toimiston työntekijöillä näyttäisi listassa olevan normitöiden lisäksi lukuisa joukko neuvoteltavia työehtosopimuksia. Näitä pitäisi tehdä kolmen ison ja 37 pienemmän yhtiön kanssa. Kun jokainen sopimus on yhtä tärkeä ja vaatii käytännössä valmistuakseen saman ajan, on selvää, että kiire tulee. Selvää on myös se, että vain realistisin tavoittein sopimuksen tekoon lähtevät pääsevät ajoissa perille. Tehdään malliksi helppo laskuharjoitus allakalla. 40 rmaa ja syyskuun alusta vuoden loppuun pyöreästi 120 päivää. Vaikka neuvoteltaisiin Eppu Normaalin tapaan joka päivä ja joka ikinen yö, on yhtiötä kohden käytettävissä vain kolme päivää. Jos luojalta kului tarinan mukaan kuusi päivää maailman luomiseen tyhjästä, ei tuo kolme päivää riitä millään, jos ei pääosaa vanhoista työehdoista todeta hyväksi lähtökohdaksi jo heti aloittaessa. Onhan maastohiihtokisoissakin sovittuna ennen lähtöä matkan pituus ja se, hiihdetäänkö perinteisellä vai luistellen. Monelle voi tulla yllätyksenä, että meillä pakottavat irtisanomisajat (esim. pitkän työsuhteen kuuden kuukauden irtisanomisaika) perustuvat ainoastaan työehtosopimuksiin. Ilman työehtosopimusta irtisanomisaika voisi olla yhtä pitkä kuin matka laputustilaisuudesta pukukaapille. Jotta tällaiseen maailmaan ei siirryttäisi, täytyy yhdessä yhtiöiden kanssa huolehtia siitä, että irtisanomissuojasopimukset ja porukan työehdoista neuvottelevia luottamushenkilöitä suojaava yleissopimus säilyvät. Näiden sopimusten hyvä puoli on se, että ne eivät käytännössä edes maksa työnantajalle mitään. oma yhtiösi ei ole valmis lähtemään neuvotteluihin edellä mainitut peruslähtökohdat tunnustaen, niin kannattaa varmaan kysyä tehtaan johdolta syytä tähän. Kun yhtiöiden tulokset näyttävät osalla yrityksiä historiallisen hyviltä, kannattaa kysyä myös sitä, kenelle tilaukset siirtyvät, jos omaa tehdasta halutaan väen väkisin seisottaa. Neuvotteluasennetta pohtiessaan kannattaa muistella Virenin juoksua Münchenissä 1972. Alussa oli vaikeuksia ja rähmälleenkin lennettiin, mutta maaliin tultiin maailmanennätysajassa. Vähän toisissa tunnelmissa oltiin kymmenkunta vuotta aikaisemmin Squaw Valleyssä, kun kello kävi eikä Hakulista näkynyt. Näin nykypäivään siirrettynä voisi todeta, että ei näy, jos ei lähdetä edes matkaan. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Nöösipoikana harmitti sokerijuurikaspeltoa kitkiessä, kun alkoi sataa. Mietti, että pitäisikö keskeyttää hommat ja lähteä kotiin. Mutta sitten se rahanhimo voitti. Rahaa kannattaa tehdä, kun on sen paikka. »Monelle voi tulla yllätyksenä, että irtisanomisajat perustuvat vain työehtosopimuksiin.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 16.8.2021 8.55.58 16.8.2021 8.55.58
PaPeriliit to?06 / 2021?11 Viime vuonna Eevert Lifl änderin oli pakko miettiä, mitä elämältään lopulta haluaa. Se kypsytti päätöksen suureen muutokseen. PaPeriliit to?06 / 2021? ??-vuotias Eevert ”Lifu” Li? änder teki töitä paperiteollisuudessa viisi vuotta. Hän huomasi, että tehdastyössä on monta seikkaa, joita kannattaisi kehittää, kun toivotaan, että tehdas olisi haluttu työpaikka tämän päivän nuorille. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 17.8.2021 16.54.29 17.8.2021 16.54.29
»nuorille työ ei ole jotain erillistä, joka erotetaan vapaaajasta.» 12?PaPeriliit to?06 / 2021 E vert Lifländer toteaa, että työkaverit olivat hänelle rakkaita. – Olen kasvanut kiinni porukkaan. Jos asiat olisivat menneet toisin, 24-vuotias ”Lifu” olisi ehkä edelleen paperiteollisuuden tehtaassa töissä. Viimeiset viisi vuotta se on ollut hänen arkeaan, kuten oli hänen mummillaan aikanaan, ja isällään edelleen on. Hän miettii, että voisi hyvin ajatella, että kesätöiden merkeissä palaisi tehtaaseen, kenties. Vaikka vähän jännittää, nyt kuitenkin vapauden tuulet pöllyttävät koko sisikuntaa niin, ettei Lifländer voi kuin hymyillä. Tältä siis tuntuu, kun on matkalla toteuttamaan unelmaansa. Heinäkuussa hän käveli pois tehtaasta ja on aloittamassa urheilujournalismin opintoja Helsingissä. Hänestä tulee urheiluselostaja, jos kaikki käy hyvin. Kun jäljet takanapäin ovat vielä tuoreet, on hyvä järjestää ajatuksensa, oppimansa, ja tehdä tiliä. Lifländer miettii, että hänellä voisi olla muutama ajatus siihen, miten tehdastyötä voisi kehittää, jotta se istuisi paremmin nykyisten parikymppisten elämään ja ajatusmaailmaan. Ainakaan ei riitä se, että osataan käyttää koneita. Pitää osata toimia myös ihmisten kanssa. – Kun minä olin pieni, ei ollut älypuhelimia, eikä sosiaalisia paineita. Silloin elettiin siinä tilassa, jossa milloinkin oltiin. Vain sillä oli merkitystä, mitä näki ja tunsi siinä ilmatilassa, jossa liikkui. Silloin mentiin valot eteenpäin, hän sanoo. Sellaista maailmaa ei nuoriksi aikuisiksi kasvaneilla enää ole. Sosiaalisen median aikana informaatiota tulee koko ajan ja joka suunnasta. – Tulee mielipiteitä, haastamista, on osattava perustella, eikä ole mahdollista vain istua hiljaa, koska sitten ihmetellään, kun se ei tunnu olevan mukana. Tämä kaikki liittyy someen ja kiihtyneeseen vauhtiin, jonka elektroniikan, tieteen ja taiteen eteenpäin meneminen on tuonut. Ovatko työnantajat mukana tässä kehityksessä? Osaavatko he ottaa tällaisia asioita huomioon, hän kysyy. LifLänderin ikäisille nuorille työ ei ole jotain erillistä, joka erotetaan vapaa-ajasta. – Työn pitäisi olla osa arkea ja juhlaa, eikä niin, että se on erillinen paha, surkea asia, jota on pakko tehdä, Lifländer sanoo. Tähän kohtaan kannattaisi työnantajien pysähtyä: Mitä työ sitten nuorille on? Lifländer hahmottaa elämää kokonaisuutena, jonka eri osaset läikkyvät toistensa päälle. Työidentiteetti ei irtoa nahasta ja mene lokerikkoon, kun työvuoro on tehty. Hänestä tuntuu siltä, että vaikka eletään 2020-lukua, työelämässä pyristellään edelleen 1990-luvun ongelmien kanssa. – Me emme kehittäneet keinoja jaksamiseen, viihtyvyyteen, työn jalostamiseen, arjen ja työn yhdistämiseen, vaan jätimme ne 1990-luvun tasolle, hän napauttaa. Lifländer kuvailee, että tehtaassa olo on kuin sillä urheilijalla, joka näkee muiden juoksevan jo kaukana. Ymmärretään, että työelämän kehittäminen menee tuolla, mutta kuitenkin niin kaukana, että ei niitä kannata edes yrittää kiinni. – Nykyajan lapset ja nuoret ovat esimerkiksi tottuneet siihen, että tunteet ovat ok. Kuitenkin työelämässä ollaan vähän niin, ettei sitä hyväksytä. Nuoret tarvitsevat työympäristön, jossa voi kokea olonsa turvalliseksi, jossa ihmistä arvostetaan, jossa kuuPaperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 17.8.2021 16.54.32 17.8.2021 16.54.32
PaPeriliit to?06 / 2021?13 lutaan porukkaan ja jossa heitä kuunnellaan, Lifl änder sanoo. Jos nyt kirpaisi, niin toivottavasti hyvällä tavalla. Lifl änder kysyy kuin Mahatma Gandhi aikanaan: Voisitko olla se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä? On muutama asia, joihin Lifl änderin sormi osuu ja kiertää kipeästi. Ensimmäinen niistä on työaika. Hän on kokenut sekä kolmivuorotyön että 12-tunnin vuorotyön. – Kun 12 tunnin vuorojärjestelmää ei käytetä, sitä on perusteltu muun muassa 12-tuntisen liian pienellä tuottavuudella. Tosiasiassa se peruste ei ole tästä maailmasta eikä ajasta. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Tänä aikana pitäisi ymmärtää, että ketään ei hyödytä mennä ihmisen tutkittua fysiologiaa vastaan ja teettää työtä siten, että työntekijä voi huonosti, hän sanoo. Hän myöntää, että tehtaassa voi hyvin olla työtä, joka kannattaa organisoida muulla tavoin kuin 12:n tunnin vuoroihin. Tässä kohdin tuleekin hänen pointtinsa: – Tarvitaan yksilöllisempää lähestymistapaa eikä sellaista, että kaikki nyt vain tekevät näin. Lifl änder sanoo, että jos todellista halua olisi, työ voitaisiin organisoida vaikka kone kerrallaan siten kuin ihmiset sen parhaaksi kokevat. Itse hän näki 12 tunnissa myös monta työnantajaa lämmittävää asiaa: vuorovaihtojen aikainen sählääminen väheni, ja poissaolojen tuuraamiset voitiin tehdä omalla porukalla, koska osa ihmisistä oli aina vapailla. Työilmapiiri on toinen Lifl änderille tärkeä seikka. Kenelläkään ei hänen mukaansa ole varaa huonoon johtamiseen. – On iso asia, miten työpaikalla kohdellaan ihmisiä, ja miten siellä jaksetaan, yhdessä ja yksin, hän sanoo. Toisin kuin usein kuvitellaan, nuorillakin on jaksamisUusi maisema haltuun. Fillari on tarpeen, kun Eevert Lifl änder opettelee vantaalaiseksi Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 17.8.2021 16.54.40 17.8.2021 16.54.40
14?PaPeriliit to?06 / 2021 ongelmia. Hän itse sai kokea, mitä tarkoittaa, kun koronan aikaan rankalle työlle ei saanut mitään vastapainoa, vuorotyö vei unet, ja elämän täytti työ sekä fyysinen ja psyykkinen stressi. – Tiedetään, mitä tarvitaan psyykkiseen palautumiseen: vaihtelua, elämyksiä, jakamista, onnistumisia ja valmiiksi saamista, fyysistä rasitusta ja ystävällistä kohtelua. Fyysiseen palautumiseen tarvitaan lepoa, kevyttä liikuntaa ja hoivaa, hän luettelee. Koronan aikaan hän koki, että vaikka työkavereilta ja ystäviltä sai ystävällistä kohtelua ja asioita pystyi heidän kanssaan jakamaan, juuri mikään muu kohta ei toteutunut. – Lauantai-illan televisio-ohjelma ei oikein riitä nuorelle elämykseksi, hän hymähtää. Nyt kun yhteiskuntaa avataan koronan jälkeen, työpaikoilla voitaisiin taas miettiä, miten virikkeellisyydestä pidettäisiin huoli – ja myös terveellisyydestä. – Kun jaksaminen on kortilla, sitä voisi auttaa hedelmäkorilla taukotiloissa. Kun ei millään jaksa, kahvi ei saa liikkeelle, on sokerit alhaalla ja eväät syöty, silloin terveellinen välipala, omena tai banaani auttaisi parhaiten, Lifländer sanoo. LifLänderin oma päätös lähteä kohti unelmaansa kypsyi koronan aikana. – Viime vuosi tehtaassa oli elämäni rankin. Olen hyvin sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut ihminen, ja tykkään mennä ja tehdä. Koronan takia se oli mahdotonta, hän sanoo. Rankan työn vastapainoksi ei päässyt tapamaan kavereita ravintolaan, ei päässyt sisäliikuntapaikkoihin, ei edes elokuviin. Vuorokausirytmiä taaksepäin rullaava kolmivuorotyö uhkasi vakavasti unirytmiä ja terveyttä. – Elämästä jäi jäljelle vain työ. Jossain välissä huomasin, että Omilleen muuttanut nuori aikuinen hakee yhteisöä, johon kiinnittyä. Lifländerin mukaan ammattiyhdistys voi olla siinä merkittävänä apuna. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 17.8.2021 16.54.41 17.8.2021 16.54.41
»Ehkä lopulta kyse on siitä, kokeeko tulevansa kuulluksi.» PaPeriliit to?06 / 2021?15 alkoholi ja sipsit, helpot energialähteet, hiipivät kuvioon. Hain yhä elämään virikkeitä, mutta virikkeet muuttuivat toksisemmiksi eli myrkyllisemmiksi. Itselläni oli tosi paha olla, hän sanoo. Hän vietti lopulta paljon aikaa mummonsa kanssa. – Me molemmat tarvitsimme hoivaa. Se toi psykologisesti itselle hyvää mieltä. Se toimi, hän hymyilee. vaikuttamismahdoLLisuus on Lifländerin mukaan yksi tärkeimmistä asioista nuorille. On tärkeää kokea olevansa mukana ja voivansa vaikuttaa, mitä se sitten eri töissä tarkoittaakin. – Vaikutusmahdollisuudet tehdastyössä, onko niitä todella? Työtä tehdään tilausten mukaan. Ehkä siihen voi vaikuttaa, miten päivään asennoidutaan. Siihen taas vaikuttaa se, onko levännyt olo, mikä on fiilis, hän miettii. Ehkä lopulta kyse on siitä, kokeeko tulevansa kuulluksi. – Että oltaisiin vähän perillä ihmisten asioista, eikä vain niin, että kerran vuodessa lääkäri kyselee pintapuolisia. Pitäisi päästä selville, onko jotain kytemässä esimerkiksi henkilökohtaisessa elämässä. Kaikki sellaiset eivät työnantajalle kuulukaan, mutta että oltaisiin aidosti kiinnostuneita ihmisistä, Lifländer sanoo. Vaikuttamismahdollisuuteen liittyy myös ammattiyhdistystoiminta. Lifländer epäilee, että vanhemmat sukupolvet eivät edes aavista, kuinka tärkeää se voi olla nuorille. Kun ei ole vielä omaa perhettä, ammattiosaston järjestämät pikkujoulut, teemapäivät ja reissut ovat keskeisiä asioita, kun nuori yrittää kiinnittyä yhteisöön. – Ne ovat huikeita! On tärkeää, että käytetään se pieni summa rahaa ja investoidaan siihen, että lähdetään vaikka jääkiekkotai jalkapallomatsiin tai elokuviin. Ollaan pois työpaikalta, mutta ollaan yhdessä, Lifländer sanoo. Nuorille keskeisiä teemoja ylipäätään tällä hetkellä, ehkä ilmastonmuutoksen lisäksi, ovat ymmärtäminen ja hyväksyminen. Ne liittyvät yksilölliseen kohteluun, joka on nuorille keskeinen arvo. Nuoret ovat oivaltaneet ehkä vanhempia sukupolvia paremmin, miten ollaan yksilöitä, mutta yhdessä. Pyritään siihen, että jokainen saisi rauhassa olla sellainen, kuin on. – Voi käydä niin, että oletan jotain ihmisen arvoista, sukupuolesta tai muusta. Mikäli hän kertoo, että asia onkin toisin, se on aivan fine! Pahoittelen vain väärinymmärrystä. Hän miettii, että asiat ovat harvoin joko tai. Työyhteisössäkin on kovin lyhyt tie ajatella, että jos et halua tehdä meidän tavallamme, niin älä tee sitten ollenkaan. Sen sijaan voitaisiin istua alas ja miettiä yhdessä, miten saataisiin homma toimimaan. – Ei tarvitse hyväksyä toisten mielipiteitä tai tekoja, mutta pitää ymmärtää. Jos osaat perustella kantasi, niin ymmärrän näkemyksesi, vaikka en olisi samaa mieltä, hän sanoo. Vielä viimeiset muuttolaatikot, nimi alle vuokraja sähkösopimukseen. Liflander katsoo, että fillarikin tulee muuttokuormaan, jotta sillä voi kierrellä uusia kotikulmia Vantaalla. Sitten on valmista. Katse on käännetty kohti uutta uraa. Lifländer juttelee, että sai kannustavaa palautetta juonnettuaan Kotka Open Air –festivaalin kesäkuussa. – Ylen toimittaja kiitteli, että on tosi mukava juontajan ääni ja selkeä ulosanti. Tuli tosi toiveikas olo, hän hymyilee. Vuodet tehtaassa tulevat aina olemaan hänen mukanaan, koska silloin hän kasvoi pojasta mieheksi. Nyt vain vauhtia ja hyppy kohti tuntematonta. Olkoon onni myötä. ? Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 17.8.2021 16.54.41 17.8.2021 16.54.41
16?PaPeriliit to?06 / 2021 S tanssatut logopainetut kartonkilevyt lipuvat hihnalla kohti katsojaa yksi toisensa jälkeen. ”Laatikkomiehen rentoutusvideota” voi katsella seinäjokelaisen Aution Laatikkotehtaan nettisivuilla. Videon on kuvannut tehtaan fleksopainaja Mika Keltamäki. Toimitusjohtaja Kari Autio on liittänyt sen nettisivuille. Videon kuvaamisesta on jo aikaa, mutta edelleen se rauhoittaa tekijöidensä mieltä: tuotetta on tilattu ja tuotanto käy. Keltamäen ura laatikkomiehenä alkoi siitä, kun mies halusi vaihtaa alaa. – Olin aikoinaan rakennuksilla töissä, mutta kyllästyin ainaiseen räystäsvuotohon. Kesät oltiin sisällä, syksyt ja talvet pihalla. Kuulin, että laatikkotehtaalla olisi paikka. Karin isä Unto Autio oli silloin pomona. Tulin näytille ja tämän kuun alusta 23 vuotta tuli täyteen, Keltamäki kertoo. Keltamäki on myös viisihenkisen tuotantoporukan työnjohtaja, mutta pitää itseään enemmän painajana kuin työnjohtajana. – Kun menin Untolle töihin, tehtaalla käytettiin vielä pastavärejä, nyt fleksovärejä. Työkaverit opettivat alkuun. Kun suomensin pastavärikoneen ohjekirjan, opin käyttämään kunnolla. Sama periaatehan on muissakin koneissa. Myöhemmin perehdyttäjinä toimivat myös uusien koneiden asentajat, Keltamäki selittää. Fleksopainokoneessa, jota Keltamäki useimmin ajaa, on myös rotaatiostanssi. – Tässä on samassa kaikki muu paitsi liimakone, senkin tähän saisi liitettyä. Meillä se on erillinen. Koneella on laaja skaala eli sillä voi valmistaa sekä muutamien senttimetrien että vähän yli kolmen metrin levyisiä pakkauksia. Tuotteita valmistetaan mittatilaustyönä kotimaisesta aaltopahvista asiakkaiden tarpeiden mukaan. Alan isommat toimijat kutsuvat Aution Laatikkotehdasta tikkaritehtaaksi. Karkkilaatikoita näihin kyllä pakataankin, mutta isoimpiin mahtuu sohva tai senkki. Pakkauksia valmistuu vuodessa 1,5 miljoonaa kappaletta. Poikkeusaika on lisännyt kotona olemiseen liittyvien tuotteiden kysyntää ja sitä kautta myös pakkausten tarvetta, kun asuntoihin on hankittu uusia huonekaluja ja kotia remontoitu. Osa tuotannosta kuljetetaan Etelä-Pohjanmaan asiakkaille tehtaan omana palveluna. Timo Autio lastaa auton täyteen ja kuljettaa tuotteet perille useampaan osoitteeseen kerralla. – Tänään olen koneitten takana tekemässä laatikoita tai ottamassa tavaraa vastaan. Huomenna on enemmän ajamista tien päällä, kertoo Autio, joka aloitti tehtaan varastomies-autonkuljettajana vuonna 1985. Nyt työ on vaihtelevampaa. tehtaan tarina alkoi Unto Aution 1970-luvulla perustamasta tehtaasta, joka lopulta keskittyi valmistamaan laatikoita ja jonka perhe myi vuonna 2000 ruotsalaiselle Assi Domänille. Kun ruotsalaisyhtiö puolestaan myi pois koko pakkausvalmistuksensa, sen omistamat tehtaat Seinäjoella, Tampereella ja Helsingissä siirtyivät Kappalle, joka myöhemmin yhdistyi irlantilaiseen Smurfitiin. Muutokset toivat tehtaalle myös hyviä vuosia, kunnes omistaja ilmoitti, että Seinäjoen yksikkö lopetetaan. Kari Autio teki silloin ratkaisunsa: jos joku saisi lähteä, niin hän, eivät työntekijät. Kuukauden verran hän luuli jättävänsä pahvinteon kokonaan, mutta työntekijöiden ajatuksesta se hänen mukaansa lähti: Autiot perustivat uuden tehtaan, jonne hankittiin uudet ja ehommat koneet. Työntekijät sanoivat itsensä irti yksi toisensa jälkeen ja siirtyivät jälleen perheyhtiön leipiin. Työmatka pysyi lähes samana, sillä Aution Laatikkotehdas käynnistyi vuonna 2009 tien toisella puolella. – Ilman noita poikia siitä ei olisi tullut mitään. Olin siitä onnellisessa asemassa, että muutoksessa saatiin pidettyä sekä työntekijät että asiakkaat, kiittää Autio, joka tarvittaessa vääntää pahvia tuotannossa muiden mukana: – Tehdään kimpassa, se on meidän juttu. Tuotannossa työskentelevät Keltamäen veljekset Mika ja Markku, Timo Autio sekä Markus Kytöniemi ovat tehneet laatikoita yhdessä yli 20 vuotta. Siinä ajassa on tultu sen verran tutuiksi, että kaverin ilmeestä jo näkee, millä päällä toinen on. – Meillä on hyvä henki. Tämä on hyvä porukka, Mika Keltamäki sanoo. ? Kimpassa tehtyä Jos olet hankkinut jotakin Pohjanmaalla valmistettua, pakkauksen on todennäköisesti valmistanut Aution Laatikkotehdas. »työntekijöiden ajatuksesta se sitten lähti: se, että Autiot perustivat uuden tehtaan.» teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuva? Krista Luoma Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 19.8.2021 13.32.38 19.8.2021 13.32.38
PaPeriliit to?06 / 2021?17 Jos olet hankkinut jotakin Pohjanmaalla valmistettua, pakkauksen on todennäköisesti valmistanut Aution Laatikkotehdas. Lavaa siirtävä Markku Keltamäki tuli laatikkotehtaalle työharjoittelun kautta. Isoveli Mika oli aloittanut työt samalla tehtaalla pari vuotta aiemmin. Perässä kävelee toimitusjohtaja Kari Autio, joka välillä tuuraa tuotannossa. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 19.8.2021 13.32.39 19.8.2021 13.32.39
18?PaPeriliit to?06 / 2021 pikkulasten kanssa E LINA ja Mikko Löppösen tarina sai alkunsa vuonna 2014 jossain työpaikan vapaa-ajan riennossa, kun hivenen rohkaisua ottanut Mikko uskalsi mennä juttelemaan sille labran kaunottarelle, jolla oli kaiken lisäksi ihana hymy ja nauru. Jujo Thermalilla Kauttualla työskentelevän laborantin ja vuorottajan rakkaus syveni: ensin syntyi esikoinen, sitten mentiin naimisiin ja viime keväänä syntyi 3-vuotiaalle Ainolle vielä pikkusisko Emmi. Nyt elämä soljuu vauvan ja leikki-ikäisen ehdoilla. Siihen kuuluu imetysja vaipparumbaa, huonosti nukuttuja öitä, itkua, huutoa ja mekastusta. Mutta ennen kaikkea siihen kuuluu iloa, hymyä ja naurua, siskosten välistä kiintymystä, roppakaupalla rakkautta ja pihaleikkejä. vuoden elokuussa. Tavoitteena on jakaa perheen sisäistä lastenhoitovastuuta tasapuolisemmin eli käytännössä saada isiä jäämään kotiin enemmän. Vanhempainvapaisiin tehdyistä aiemmista uudistuksista huolimatta äidit pitävät Suomessa edelleen valtaosan vanhempainvapaista. Vuonna 2020 äidit pitivät vanhempainpäivärahapäivistä 90 prosenttia. Isien 10 prosentin osuus on Pohjoismaiden matalin. Uudistuksessa lisätään vanhempainrahakautta ja kiintiöidään kullekin vanhemmalle 160 päivää. Tästä maksimissaan 63 päivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle. Uudistuksen myötä vanhempainrahaa voisi käyttää myös nykyistä paljon joustavammin haluaminaan jaksoina siihen asti kunnes lapsi on kaksivuotias. Vanhempainvapaalla ei siis ole pakko olla yhtäjaksoisesti. Vanhempainrahaa voisi käyttää esiKolme lapsiperhettä kertoo omista perhevapaavalinnoistaan. Myös työvuorot merkitsevät paljon arjen sujuvuudelle. teKSti Tiina Suomalainen KUVat veera Korhonen, Mikko Nikkinen, Akseli Muraja 18?PaPeriliit to?06 / 2021 hymyä ja naurua, siskosten välistä kiintymystä, roppakaupalla rakkautta ja pihaleikkejä. pakko olla yhtäjaksoisesti. Vanhempainrahaa voisi käyttää esiLöppösillä on omakotitalonsa pihalla kunnon leikkipuisto, sillä Mikko rakensi sinne kesällä leikkimökin ja isovanhemmat ostivat liukumäen. – Vaikka takana on huonosti nukuttuja öitä, ovat nämä silti hienoja ja ainutlaatuisia aikoja. Lapset ovat pieniä vain hetken. On kiva, kun kaksi tyttöä tuossa tuhisee ja touhuaa, Mikko miettii. Elina on parhaillaan vanhempainvapaalla ja sen päälle hän aikoo jäädä vielä hetkeksi hoitovapaalle. Töihin hän suunnittelee menevänsä, kun Emmi on puolitoistavuotias. Mikko aikoo pitää loput isyysvapaat ensi kesänä kesälomansa jatkeeksi. Myös Aino meni hoitoon noin puolitoistavuotiaana. – Se toimii hyvin, koska vuorotyötä tekevällä Mikolla on arkivapaita. Näin lapsille ei kerry viittä hoitopäivää viikossa. Myös Mikon ollessa iltavuorossa hoitoaika jää lyhyeksi, Elina sanoo. Löppöset eivät sen pidempään pohdiskelleet perhevapaiden jakamista. Oli selvää, että kummallakin kerralla kotiin jää Elina. – Mutta kun palaan töihin, Mikko tulee vuorotöittensä takia viettämään lasten kanssa enemmän aikaa. Imetyksen loputtua kumpi vain vanhempi voi hoitaa lasta, huomauttaa Elina. Kun Löppöset alkoivat seurustella, Elina teki vielä vuorotöitä. Hän kuitenkin esitti toiveen päästä päivätöihin, sillä kahden vuorotyötä tekevän vanhemman perheessä työn, arjen ja lastenhoidon yhdistäminen voi olla todella haastavaa. LÖPPÖSILLE nykyiset perhevapaat riittävät, eikä perhevapaauudistus näillä näkymin koske heitä. He pitävät uudistusta kuitenkin tervetulleena. – On hyvä, että tasapuolisuutta ja joustoja lisätään, Mikko sanoo. Perhevapaauudistuksen on tarkoitus astua voimaan ensi Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 18.8.2021 13.33.08 18.8.2021 13.33.08
Löppösen perheessä oli selvää, että Elina jää perhevapaalle. Kun Elina palaa töihin, vuorotyötä tekevä Mikko viettää vanhemmista enemmän aikaa Emmin ja Ainon kanssa. PaPeriliit to?06 / 2021?19 pikkulasten kanssa Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 18.8.2021 13.33.09 18.8.2021 13.33.09
20?PaPeriliit to?06 / 2021 merkiksi lyhyemmissä jaksoissa tai vain osalta viikkoa tai vanhemmat voivat vuorotella lapsen hoidossa. Työnantajasta riippuu, mikä kaikki on mahdollista. – Uskon, että uudistus kannustaa isiä jäämään kotiin, Elina miettii. KUN Antti Nuutisen avopuoliso Pia Tuovinen lähti keväällä opiskelemaan, pariskunnalla välähti: Hetkinen – lasketaanko opiskelu työksi? Kyllä lasketaan, Kelasta kerrottiin. Antilla oli vielä 37 isyysvapaapäivää käyttämättä, ja näin hänelle tarjoutui tilaisuus jäädä hetkeksi kotiin ja viettää laatuaikaa lokakuussa kaksi vuotta täyttävän Tinja-tyttären kanssa. Heinäkuussa Antti piti pari isyysvapaaviikkoa kesäloman jatkona ja loput neljä viikkoa hän käyttää myöhemmin syksyllä. Antti on nauttinut ajasta lapsen kanssa kotona, sillä 76 kilometrin armoton työmatka Juankoskelta Kuopioon Mondi Powerflutelle ja päivätyö tarkoittavat sitä, että normiarkena isän ja tyttären yhteiset hetket jäävät vähiin. – Olen pyytänyt siirtoa vuorotyöhön jo pitkään, mutta sitä ei ole vielä järjestynyt. 12-tuntinen sopisi minulle, sillä olen iltaja yöihminen. Samalla jäisi aikaa myös tyttärelle ja harrastuksille. 44-vuotiaalle Antille oma lapsi ja isäksi tulo on ollut erittäin odotettu. Sitä oikeaa kumppania ei vain aiemmin ole löytynyt. – On mahtavaa olla todistamassa, miten Tinja oppii uusia taitoja ja sanoja päivittäin. Hän taapertaa innokkaasti pihalla ja touhuaa kaikenlaista. Asumme keskellä maaseutua, joten ympäröivässä luonnossa riittää ihmeteltävää. Kaikki on hänestä hurjan mielenkiintoista: koivunlehdet, metsämarjat, hiekkakakkujen tekeminen, koiranpennun kanssa leikkiminen. Antti on päässyt myös isäpuolen rooliin, sillä Pialla on edellisestä liitosta neljä lasta, joista kaksi vanhempaa ovat jo täysi-ikäisiä ja kaksi nuorempaa – 10ja 11-vuotiaat – asuvat isänsä luona, mutta viettävät lomia ja viikonloppuja äidillään. Perhevapaauudistus on Antin mielestä ihan kannatettava asia. On hyvä, että joustoja lisätään. – Toinen asia on tietysti se, miten työnantajan kanssa saa sovittua perhevapaat, jos niitä esimerkiksi haluaa jaksottaa. Isyysvapaan pitämisestäkin on ilmoitettava kahta kuukautta aiemmin, joten mitään äkkiratkaisuja ei voi tehdä. TÄHÄN juttuun osui Löppösten lisäksi toinenkin pariskunta, jonka osapuolet työskentelevät samassa työpaikassa. Imatralainen Elina Vuorela on laboranttina Simpeleen Metsä Boardilla ja hänen miehensä Juho Vuorela työskentelee tehtaalla lastaajana. Toisin kuin Löppösten, Vuoreloiden suhde alkoi jo ennen kuin Elina tuli Simpeleelle töihin. Elina on parhaillaan äitiyslomalla, sillä perheeseen syntyi Esikoista Jereä odottaessa Elina ja Juho Vuorela keskustelivat, kumpi jää perhelomalle. Joonan syntyessä asia oli selvä. Löppösen perhe nauttii ainutlaatuisista hetkistä. Antti Nuutinen toivoo pääsevänsä vuorotyöhön, jotta Tinjalle olisi enemmän aikaa. Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 18.8.2021 13.33.10 18.8.2021 13.33.10
PaPeriliit to?06 / 2021?21 huhtikuussa toinen poika. Arki rytmittyy 2,5-vuotiaan Jeren tahtiin, Joona-vauva kulkee siinä mukana. Rytmi on lukemattomille lapsiperheille tuttu: aamupalan jälkeen ulkoilua, sitten ruoka ja päiväunet ja iltapäivällä taas ulkoilua ennen iltaruokaa. Jereä odottaessa Vuorelat kävivät keskustelun siitä, jääkö perhevapaille äiti vai isä. – Aika nopsaan se selkiytyi, että minä jään. Tuntui luonnolliselta, että äiti on lapsen kanssa, kun lapsi on vielä pieni, Elina sanoo. Hän aikoo palata töihin ensi vuoden elokuussa, jolloin Joona on vuoden ja kolme kuukautta. Juho pitää sen jälkeen loput isyysvapaat. – En halua jäädä pitkälle hoitovapaalle, koska olen vielä nuori ja työurani alussa. En ole myöskään mikään kotiäitityyppi, vaan työ on minulle tosi tärkeää, Elina sanoo. Suomalaiset perhevapaat ovat Elinan mielestä hyvin järjestetty, esimerkiksi äitiysloma on eurooppalaisittain erittäin pitkä. Hän miettii, että perhevapaauudistus on varmasti tervetullut niille perheille, jotka haluavat jakaa lastenhoitoa enemmän vanhempien kesken. – Meille tämä nykyinen systeemi on ollut hyvä. ? Perhevapaat uudistuvat Perhevapaat nyt: • Äitiysvapaa 105 arkipäivää (myös lauantai luetaan arkipäiväksi). • Isyysvapaa 54 päivää, josta 1 – 18 päivää voidaan pitää samaan aikaan äidin kanssa ja loput äitiysja vanhempainrahakauden jälkeen. • Vanhempainvapaa, kokoaikainen tai osittainen 158 päivää. • Hoitovapaa alle 3-vuotiaan hoitamiseksi. Osittainen hoitovapaa koulun toisen lukuvuoden loppuun. Perhevapaauudistus, tarkoitus astua voimaan elokuussa 2022: • Raskausvapaa olisi 40 päivän mittainen ja sen voisi aloittaa 30 – 14 päivää ennen laskettua aikaa. • Perheen päivärahapäivien määrä kasvaisi runsaasta 12 kuukaudesta noin 14 kuukauteen. Kumpikin vanhempi saisi 160 vanhempainpäivärahapäivän kiintiön. Tästä – 63 päivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle. • Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Monikkoperheissä päivärahakiintiö olisi pidempi. • Vanhempainrahaa ei tarvitsisi käyttää yhtäjaksoisesti vaan haluaminaan jaksoina. Vanhemmat voisivat vuorotella lapsen hoidossa tai vapaata voisi käyttää vain osalta viikkoa. Vanhempainrahaa voisi hakea myös osittaisena. • Hoitovapaa alle 3-vuotiaan hoitamiseksi ja osittainen hoitovapaa koulun toisen lukuvuoden loppuun pysyisivät ennallaan. »On mahtavaa olla todistamassa, miten Tinja oppii uusia taitoja ja sanoja päivittäin.» Pia Tuovinen lähti opiskelemaan, ja avopuoliso Antti Nuutinen pääsi käyttämään jäljellä olevia isyyslomapäiviä kohta kaksi vuotta täyttävän Tinjan kanssa. Paperi_18-21.indd 21 Paperi_18-21.indd 21 18.8.2021 13.33.10 18.8.2021 13.33.10
22?PaPeriliit to?06 / 2021 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Meillä Nummelan tehtaassa valmistetaan pahvilaatikoita ja pahvista valmistettuja myynninedistämistelineitä. Myynninedistämisteline on kaupassa näkyvä teline, jossa on tarjolla tuotteita, esimerkiksi makeisia, muita elintarvikkeita ja hygieniatuotteita. Minun työni osuu tuotannossa siihen kohtaan, kun osa näitä tuotteita leikataan Elitron-leikkurilla. Jos tuotteita on enemmän, ne stanssataan stanssikoneella, ja siihen tarvitaan työkaluja eli stansseja. Minä vastaan niistä. Stanssi on suorakaiteen tai neliön muotoinen vanerilevy, jossa on kumitetut terät. Siinä voi olla myös taivutuslinjoja. Kun pahvi stanssataan sitä vasten, pahvista tulee silloin halutun muotoinen, esimerkiksi jalusta, tarjotin tai juliste. Stansseja saadaan pääsääntöisesti Tanskan tehtaaltamme, jonne pidän yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse. Stanssityökaluja tulee tehtaalle noin kaksi kertaa viikossa, iso lavallinen kerrallaan. Siinä menee oma aikansa, kun ne numeroi, kirjaa tietokoneelle ja laittaa hyllyyn oikeaan paikkaan. Kun meille tulee painolaattoja, otan myös niitä vastaan ja tarkistan, että ne ovat kunnossa. Jos tarvitsee korjata työkaluja, niin korjaan. Ehkä halutaan vaihtaa terätyyppi toisenlaiseksi, tai vaihtaa vääntynyt tai tylsistynyt terä. Välillä halutaan työkaluun jokin lisäys. Korjaaminen on manuaalista työtä: sahausta, terittämistä ja kumittamista. Korjauspyynnöt tulevat asiakkaalta, rakennesuunnittelusta tai tuotannosta. Korjaamisen jälkeen työkalua mahdollisesti vielä testataan. Olen itse monesti mukana, kun meillä jotain kokeillaan. Kokemuksista voidaan kertoa muillekin tehtaille, ettei kaikkien tarvitse keksiä samaa pyörää uudestaan. Kun jollain toisella tehtaalla kokeillaan jotain, samantapaista voidaan kokeilla meilläkin. Tietoa menee kahteen suuntaan. Tulin tehtaalle vuonna 1984. Ensin olin kone-apulaisena, sitten koneenhoitajana ja sittemmin työkalujen vastaavana. Olin mukana, kun stanssit tehtiin vielä itse. Sitten ne alkoivat tulla ulkopuolelta, ensin Valkeakoskelta ja nyt Tanskasta. Nykyään meillä on stanssipalavereita Teamsin kautta kerran kuussa tanskalaisten ja ruotsalaisten kanssa. Meidän tanskalaisen stanssitehtaan päällikkö sitä palaveria yleensä vetää. Olen ollut niissä mukana yhtenä meidän edustajistamme kehittämässä ja miettimässä, miten asioita voisi tehdä paremmin. Kun vieraalla kielellä keskustellaan, niin saa olla tarkkana, että ymmärtää kaiken oikein. Englannin kielen käyttö ja se, että käytetään teknistä sanastoa eikä vain rupatella, voi olla haasteellista. Toki aina voi kysyä, ja ihmiset kertovat ihan mielellään asiansa uudestaan. Sama ongelma kielen kanssa meillä on kaikilla: suomalaisilla, ruotsalaisilla ja tanskalaisilla. Pahvilaaduissa on joskus ongelmia joka maassa. Mitä enemmän mukana on kierrätettyä materiaalia, sitä hankalampaa sen työstäminen tuppaa olemaan. Se vaatii paljon työkaluiltakin. Ikävä kyllä se maksaakin enemmän, että laadun saa kohdilleen vähän kierrätetymmälläkin pahvilla. Tiedon siirto tehtaan sisällä on parantunut viime vuosina paljon. Nyt on paljon kanssakäymistä myös rakennesuunnittelun kanssa. Meitä on kaksi kaveria näissä hommissa eri vuoroissa. Me molemmat pystymme antamaan rakennesuunnittelijalle vinkkejä, miten työkaluista tulisi entistä parempia. AMMATTilAisuus näkyy tässä työssä siinä, että esitettyyn kysymykseen saa vastauksen. Ammattilaiselle on kertynyt kokemusta vuosien varrella sen verran, että vähintään osaa ehdottaa jotain, mitä voidaan ongelmatilanteessa kokeilla. Se kai on se juttu. Olen ollut siitä onnellisessa asemassa, että minut on otettu myös matkoille mukaan katsomaan, jos on ollut suunnitelmissa ostaa uusia koneita. Ovat ajatelleet, että kun Masa on niin kauan ollut ja tietää noista, niin hyvä olisi olla näkemässä. On se niinkin, että omaa mielenkiintoa ja halua hakea tietoa pitää olla. Vain silloin voi jakaa sitä muillekin. Tiedolla ei myöskään tee mitään, jos ei riitä mielenkiintoa sen käsittelyyn. On hienoa, kun löytää tietoa, kokeilee sitä käytännössä ja se onnistuu. Kyllä siitä mielihyvää saa. On voittajafiilis.»?• Pohjoismaisella yhteistyöllä TeksTi?Mari Schildt?kuvA?Reima Kangas Matti Näppä vaihtaa kuukausittain tietoja ja kokemuksia stanssityökaluista tanskalaisten ja ruotsalaisten kollegojen kanssa. Tietojen vaihto auttaa kaikkia tekemään parempaa laatua. »Kun vieraalla kielellä keskustellaan, niin saa olla tarkkana.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 16.8.2021 8.14.52 16.8.2021 8.14.52
PaPeriliit to?06 / 2021?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Matti Näppä on asemoija DS Smith Packaging Finlandin tehtaassa Nummelassa. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 16.8.2021 8.14.53 16.8.2021 8.14.53
24?PaPeriliit to?06 / 2021 – Onneksi tuli lähdettyä, kurssi oli tosi hyvä, täysosuma, tivistää Nina Pursiainen arvionsa viikonlopusta. Hämeenlinnassa Aulangolla pidetyn työhyvinvointikurssin ohjelma oli kuin tehty Pursiaista varten. Hän pohtii, että hänellä on pitkään ollut haastava ja stressaava elämäntilanne. Pursiainen toteaa myös olevansa tunnollinen sekä kova murehtimaan ja huolehtimaan asioista. – Eihän se mieli kestä koko aikaa kauheaa murehtimista, täytyy osata keventää välillä kuormaa. Täällä oli tosi hyviä harjoitteita, ja viikonloppu oli tosi hyvä kaiken kaikkiaan, Pursiainen sanoo. Viikonlopun aikana työpajoissa ja virallisen ohjelman ulkopuolella kävi ilmi, että moni muukin on samankaltaisessa tilanteessa. Kokemusten jakamisella ja vertaistuella oli Pursiaiselle suuri merkitys. – Ja sieltä sai sellaistakin vertailupohjaa, että ihmiset ovat selviytyneet, elämä kantaa, hän sanoo. Pursiainen tuli kurssille Tampereelta työkaverinsa Sari Saloniemen kanssa. Saloniemi oli kurssin jälkeen rentoutunut ja hyvillä mielin. Kerrankin oli ollut aikaa itselle, ja kurssin ohjelmasta sai työkaluja, joita voi käyttää jatkossa asioiden käsittelemisessä, itsensä hoitamisessa ja arjen pyörittämisessä. Saloniemi pohtii, että nyt pystyy paremmin tunnistamaan ajatuksiaan. Hän koki hyödyllisenä esimerkiksi jaon asioihin, joista voi päättää, joihin voi vaikuttaa jollain tavalla ja joihin ei voi vaikuttaa. – Kun olet oman osuutesi tehnyt, asian murehtimiseen ei enää kannata käyttää energiaa, Saloniemi sanoo. Sama teema kosketti myös Oulusta tullutta Ritva Luttista. Hänellä on tapana kantaa muidenkin huolia ja murheita. – On hyvä jakaa asioita ja että löytyy myötätuntoa. Toisten oloa voi koettaa helpottaa, mutta lopulta jokaisen on elettävä omaa elämäänsä. Ainaisella toisten huolten kantamisella vain sairastuttaa itsensä, sanoo Luttinen. Hän koki mielekkäänä myös harjoituksen, jossa kannettiin kekoon hyviä asioita, joita itse on tehnyt tai itselle on tehty. Aina ei tarvitse kantaa murheita. ValkeakOskella Tervasaaren tehtaalla työskentelevän Anu Rautakosken mielestä ohjelma oli sopivan lempeä, ja omaa aikaakin oli järjestetty kivasti. – Pysähtymisen merkitys tuli hyvin esille. Yleensä on aina joku suoritus menossa, varsinkin töissä, mutta myös kotona, Rautakoski sanoo. Hänen mielestään on tärkeää, että miesvaltaisella alalla työskentelevät naiset tapaavat toisiaan. Tapaamiset luovat yhteishenkeä ja tarjoavat vertaistukea, mikä on tärkeää työelämän kiristyessä koko ajan. – Yhteisten tuntojen jakaminen on tärkeää. Usein tuntuu, että taapertaa yksin, mutta täällä huomaa, että moni ihminen on samassa tilanteessa. Kun kuuntelee muiden kokemuksia, omat asiat asettuvat mittasuhteisiin, sanoo Rautakoski.? • ? Naisten työhyvinvointikurssi keskittyi omaan hyvinvointiin hyvällä omallatunnolla. Osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä. 6 / H i o m o Täysosuma teksti ja kuvat? Reima Kangas ? Koronan takia suurin osa ohjelmasta pidettiin ulkona. Osallistujat oli jaettu ryhmiin ja turvallisuudesta pyrittiin huolehtimaan mahdollisimman hyvin. ?Kirsti Tuulasvirta-Haarala kuvaa hyvien asioiden kekoaan. Mäntästä tulleet Anna-Liisa Shemeikka (vas.), Riikka Peltonen ja Venla Autio läsnäolo harjoituksessa mandariinin kanssa. Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 18.8.2021 13.19.20 18.8.2021 13.19.20
PaPeriliit to?06 / 2021?25 6 / H i o m o ? Imatralainen Riitta Huuhtanen piti erityisesti harjoituksesta, joka auttoi hahmottamaan pieniä hyviä asioita. Minna Huhtala harjoittelee turhista huolista luopumista. Hanna Valkama (vas.), Satu Weman Ritva Luttinen (edessä), ja Pirjo Huuhtanen huoliharjoituksessa turvavälein. ? Nina Pursiainen ja Sari Saloniemi olivat todella tyytyväisiä, että tulivat mukaan. ? Sari Hunnakko läsnäoloharjoituksessa veden äärellä. – Kylpylä ja alue ovat ihanat. Tästä jäi kaikille hyvä mieli, sanoo Anu Rautakoski Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 18.8.2021 13.19.22 18.8.2021 13.19.22
26?PaPeriliit to?06 / 202119 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Pidä yhteystietosi ajan tasalla Kaikki sähköinen viestintä jäsenen ja Paperityöväen Työttömyyskassan välillä tapahtuu pelkästään eAsioinnin kautta. Työttömyyskassa on luopunut jäsenen ja työttömyyskassan välisessä viestinnässä sähköpostiviestien lähettämisestä tietoturvasyistä. Saat ilmoitukset eAsiointiin saapuneista viesteistä sähköpostiisi, joten huolehdithan, että sähköpostiosoitteesi on jäsenyystiedoissasi oikein. Jos työsuhteesi päättyy, muista käydä muuttamassa työsähköpostiosoitteesi omaksi henkilökohtaiseksi sähköpostiosoitteeksi. Kun muutat yhteystietojasi eAsioinnissa, muutokset päivittyvät samalla myös Paperiliiton jäsenrekisteritietoihin. Kun sinulla on asiaa työttömyyskassaan, toimi seuraavasti: • Paperiliiton tai Paperityöväen Työttömyyskassan nettisivuilla valitse ”eAsiointi”. Tunnistautumisen jälkeen valitse ’Työttömyysturva’ YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Ma–to klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Jäsenten yhteydenotot: eAsiointi > viestit. Viranomaislinja: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki osoitteessa: paperikassa.fi Faksi: (09) 876 4095. Internet: paperikassa.fi Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. ja sen jälkeen ’Viestit’. Näyttösi koosta riippuen se näkyy joko sivun ylätai alalaidassa. • Jos käytössäsi on sähköinen jäsenkortti eli mobiilijäsenkortti, valitse valikosta Sähköinen asiointi ja tunnistaudu eAsiointiin. Valitse etusivulta kohta ’Työttömyysturva’ ja sen jälkeen ’Viestit’. Viesteihisi vastataan kolmen työpäivän kuluessa. eAsiointia voit käyttää 24/7 eli silloin, kun se itsellesi parhaiten sopii ja ilman jonottamista. Jos tarvitset henkilökohtaista palvelua, työttömyyskassa vastaa puheluihin maanantaista torstaihin kello 9–12 numerossa 020 690 429. ?Tältä näyttää eAsioinnissa kohdasta Työttömyysturva avautuva sivu. ?Paperiliiton mobiilijäsenkortin valikon kohdasta ”Sähköinen asiointi” pääset kirjautumaan eAsiointiin, jos haluat lukea tai lähettää työttömyysturvaasi koskevia viestejä tai jos haluat päivittää yhteystietosi. Jos sinulla ei vielä ole mobiilijäsenkorttia, voit tilata sen eAsioinnista. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 18.8.2021 10:59:38 18.8.2021 10:59:38
PaPeriliit to?06 / 2021?27 6 / h i o m o A r j e s s a Tiia Heijalalla on ikää vasta 21 vuotta, mutta hän on jo täysillä sisällä työelämässä. Oppisopimuskoulutus UPM Kymin sellutehtaalla alkoi viime vuonna ja päättyy ensi maaliskuussa. – Saan olla tyytyväinen tilanteeseeni. Hartain toiveeni on, että saan oppisopimuskoulutuksen päätyttyä vakipaikan. Alitajuisesti sitä jännittää tulevaisuutta vähän koko ajan. Heijala työskentelee mekaanisessa kunnossapidossa ja tykkää työstään paljon. Hän hitsaa, huoltaa ja korjaa. Työ on monipuolista, konkreettista eikä kahta samanlaista päivää ole. Miesvaltaisessa porukassa hänet on otettu hyvin vastaan. Yläasteen jälkeen Heijala lähti opiskelemaan levyseppähitsaajaksi. Hän on poikkeus naispuolisten kavereidensa joukossa, sillä suurin osa heistä on valmistunut lähihoitajiksi. – Harva minun alanvalintaani kuitenkaan ihmetteli. Läheiset ystävät tiesivät, että en ole hoitajatyyppiä. Joskus vapaalla ollessa, kun olen laittautuneena liikkeellä, joku miespuolinen saattaa hieman hämmentyä kuullessaan, mitä teen työkseni. Tie Kymille vei työssäoppimisjaksojen kautta – Heijala suoritti ne kaikki sellun kunnossapidossa. Hän oli tehtaalla myös kesätöissä. Tehdas tuntui luontevalta valinnalta, sillä se on myös Heijalan ”iskän” työpaikka. – Koen, että minulla on jo tietty perusosaaminen, sillä olen työskennellyt tehtaalla jo viimeisten neljän vuoden aikana. Nyt oppisopimuskoulutuksessa olen päässyt syventämään osaamistani. Osasto 85:n puheenjohtaja Ismo Salminen kertoi toivovansa, että Heijala olisi tuleva osaston hallituksen jäsen. Heijalaa hymyilyttää. – Ai niinkö hän sanoi? Kyllä minua ay-toiminta kiinnostaa. Olisi mukava tietää enemmän ja päästä vaikuttamaan itsekin tulevaisuudessa. Toistaiseksi Heijalan kokemukset ammattiosastotoiminnasta ovat lapsuusajoilta, jolloin hän oli perheen kanssa mukana osaston huvipuistoreissuilla. Vapaalla nuoren kunnossapitäjän aika kuluu kavereiden, hevosten ja autojen parissa. – Meillä on kaveriporukassa liki jokaisella harrasteauto, johon kuluu paljon aikaa ja rahaa. Omani on Mersu vuosimallia 1993. ?•?tiina Suomalainen Mitä on tullut opiskeltua? Jos mietit, mitä ja milloin opiskelit, voit tarkistaa tiedot Koski-tietovarannosta. Se sisältää valtakunnallisia perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusja tutkintotietoja. Järjestelmään voidaan lisätä myös sellaista ay-koulutusta, joka täyttää opetushallituksen kriteerit. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat tallentaneet tiedot oppilaiden yksittäisestä opintosuorituksesta ja suoritetuista tutkinnoista Koski-palveluun vuodesta 2018 alkaen. Tietovaranto sisältää myös tiedot opinto-oikeuksista sekä suoritettujen tutkintojen keskeisistä sisällöistä ja osaamisvaatimuksista. Eri viranomaiset, kuten Kela, hyödyntävät Kosken tietoja, ja käyttö laajenee jatkuvasti. Tietovarannon ja luovutuspalvelun ylläpidosta ja tietojen luovuttamisesta vastaa opetushallitus. Koski-tietovarantoon pääsee sivulta opinto polku.fi kohdasta ”Oma opintopolku”.?• Ei tullut lähihoitajaa, kuten ystävistä, vaan veri vei sellutehtaalle. Osasto 85:n Tiia Heijala suorittaa prosessialan ammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksessa UPM Kymin sellutehtaan mekaanisessa kunnossapidossa. Tiedot omista opinnoista ainakin viime vuosilta voi tarkistaa netissä. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 18.8.2021 10:59:38 18.8.2021 10:59:38
28?PaPeriliit to?06 / 2021 6 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a C V Z K N L D H V F O L T P R U K A N E U Z E L L E N Y E K R I U H H I I O E K R C N W L A T R R V W S S A Y E A N N U D C A A R A Z A A T L G E F G D K L L A R P M R U G W K F R L L C B T S S O A I C N L O O H D M B S T I P R A S I I K B Y S N G E E V N S T I I K S U Z A W L M I F T N S T U C N T V N I E K N L E F O K E O E M D D T M Y E G R E B S L R A C T E H P R R E P R A V F O I I C L A P P A U N K I K Y N A S Y S S E N N I U G C H K A R P AMSTEL AURA CARLSBERG CORONA EFES GUINNESS KARHU KEISARI KILKENNY KOFF KUKKO LEKA NEUZELLEN NEWCASTLE OLVI PAULANER PRYKMESTAR SAHTI SAKU SANDELS SONNISAARI TSINGTAO TUBORG VAHVAPORTTERI WARSTEINER O l u i t a (c ) A rt o In ka la w w w .a is u d ok u .c om Vastaus: 9 = 7 = 8 = 7 2 + 2 3 4 + 4 2 5 + 5 2 3 + 2 = 4 = 8 = 9 = ? Vastaus: 8 : : = 8:6:3 ? x Lorem ipsum Vastaus: 8 : : = 8:6:3 ? x Lorem ipsum Vastaus: 8 : : = 8:6:3 ? x Lorem ipsum s a n a h a k u p u l m a t VAAKA. Laske montako viivainta tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? YHTÄLÖ. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 1. Millainen kömmähdys Akseli Gallen-Kallelalle sattui maalauksessa ”Mies saunan ulkopenkillä”? A) Taulussa ei ole miestä eikä saunaa. B) Miehellä on kaksi vasenta jalkaterää. C) Taulun takapuolelle jäi ”liian rohkea” luonnos alastonmallista. D) Varjot ovat väärään suuntaan valoon nähden. p a k k o t i e t ä ä Maalasiko Akseli Gallen-Kallela vahingossa kaksi vasenta jalkaa? Vaativatko insinöörit oopperaan desibelimittaria? 2. Kun Suomen Kansallisoopperan taloa rakennettiin 1990-luvun alussa, mitä seuraavista insinöörit vaativat? A) Näyttämön nouseviin ja laskeviin elementteihin pitää asentaa vilkkuvalo ja varoitussummeri. B) Jos valoja ja summereita ei asenneta, lavalla saa esiintyä vain turvakengissä ja kypärissä. C) Näyttämölle pitää asentaa desibelimittari, joka vilkkuu, jos joku laulaa liian kovaa. D) Orkesterimonttu pitää kattaa tai orkesterin pitää soittaa kypärät päässä. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Kuinka paljon Suomen sähkötuotannosta tuotettiin ydinvoimalla kesäkuussa -21? 2. Mikä on dyyni? 3. Mitä sanotaan Arktikseksi? 4. Mikä on Kristian Pullin laji? 5. Missä sauhuaa Stora Enson Tainionkosken tuotantoyksikkö? 6. Kuka oli Suomen ensimmäinen presidentti? 7. Minkä yhtyeen kappale on Tahroja paperilla? 8. Kenen elämästä kertoo teos Vasen suora? 9. Montako päänumeroa valitaan nykyisessä Viking-lotossa? 10. Kuka on Paperiliiton liittosihteeri? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.? /pulmat Vastaus: 9 = 7 = 8 = 7 2 + 2 3 4 + 4 2 5 + 5 2 3 + 2 = 4 = 8 = 9 = ? MuSeoviraSto W iK iP eD ia Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 16.8.2021 8.57.06 16.8.2021 8.57.06
PaPeriliit to?06 / 2021?29 6 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 8.9. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 6”. Ristikon 5 palkinnon sai Anita Koskinen, Mäntsälä. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 16.8.2021 8.57.07 16.8.2021 8.57.07
30?PaPeriliit to?06 / 2021 6 / t a u k o t i l a kun kuivauskoneenhoitaja Jarkko Pieksemälle tulee ajatus tehtävästä, joka pitäisi käydä tekemässä, hän ei hämmästy lainkaan, vaikka kuivauskoneenhoitaja Kimmo Ihalainen astelee toisesta suunnasta samaan aikaan ja paikkaan aikeenaan tehdä juuri sama homma. Ajatustenluku on heillä ikään kuin normisettiä. Jos toinen lähtee kentälle, niin kyllä sen tietää, mitä näytöllä kohta tapahtuu, ja mitä toinen menee tekemään, Ihalainen sanoo. Ihalaisen ja Pieksemän ryhmälle kuuluvat kuivauskoneet kuutonen ja nelonen. Myös paalauslinjaa hoidetaan samassa valvomossa Stora Enson Sunilan havusellutehtaalla Kotkassa. – Seurataan miten koneet kulkevat, säädetään niiden ajoa ja yritetään pysyä laadussa. Normaalit kenttäkierrokset tehdään. Sitten työ muuttuu, kun jollekin koneelle tulee katko. Sinne singahdetaan kaikki saman tien, Ihalainen kertoo. – Meillä on tässä kaksi koneenhoitajaa ja paalauslinjanhoitaja, ja töitä kierrätetään. Jokaisella oma vastuualue, mutta jos toisen vakanssille tulee hämminkiä, silloin mennään kaikki porukalla ratkomaan ongelmaa, Pieksemä täydentää. Yhdessä Pieksemä ja Ihalainen ovat tehneet hommia vuodesta 2013 asti. – Kimmolla tietokone raksuttaa koko ajan. Se funtsailee, miten asiat voisi tehdä paremmin. Kun jo puhutaan ihan muita juttuja, Kimmo saattaa sanoa, että näin se muuten kannattaisi tehdä. Ongelmanratkaisukyky on huima, Pieksemä sanoo. Ihalainen sanoo, että Pieksemä ymmärtää välittömästi, mistä on kyse, ja millaista ratkaisua haetaan käsillä olevaan ongelmaan. – Jarkko on aina nopeasti kärryillä, mitä se työkaveri siellä toisessa päässä ajattelee, Ihalainen sanoo. Ketään ei enää yllätä, että Ihalainen ja Pieksemä asuvat maalla, kummankin perheeseen kuuluu vaimon lisäksi tyttö ja poika, ja molemmat tekevät harrastuksekseen remonttihommien lisäksi polttopuuta myyntiin asti. Yhdistävä tekijä on myös moottoripyöräharrastus. Yhdessä on käyty esimerkiksi Paperiliiton moottoripyörätapahtumissa. – Työkaverimme Raimo Lipponen, joka on vuorotteluvapaalla, hankki viime vuonna kesämökin, Pieksemä aloittaa. Ihalainen on heti ajatuksessa mukana: Siinäpä oiva kohde moottoripyöräretkelle. Niin että Raimo, laita sauna lämpiämään, nämä ovat jo tulossa.? • Mari SCHilDt Vaikka Pieksemä lähtisi valvomosta kentälle sanaakaan sanomatta, Ihalainen tietää miksi. Samalla aaltopituudella Sunilassa »Ongelmanratkaisukyky on huima.» JoHanneS WieHn t y ö p a r i Jos joskus sattuu päivä, jolloin väsymys painaa niskassa, työkaveri tietää, millä toinen piristyy. – Pakastimesta kaivetaan jäätelöä, niin tulee hyvä mieli taas, Jarkko Pieksemä sanoo. – Tai sitten lyödään popcornit mikroon, jatkaa Kimmo Ihalainen. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 16.8.2021 9.23.58 16.8.2021 9.23.58
PaPeriliit to?06 / 2021?31 6 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Verenperinnön äärellä AsuinpAikkA?Nummela syntynyt: 27.8.1982 Lohjalla perhe: aviomies ja 5-vuotias tytär työ: laboratoriötyöntekijänä Sappi Kirkniemen tehtaalla terveiset: työkavereille eli Kirkniemen labraporukalle syntymäpäivä: viettää iltavuorossa työn merkeissä. Johanna Fanaragiu Jo Johanna Fanaragiun isä teki työuransa Kirkniemessä, massaosastolla. – On isän ”syy”, että olen tehtaalla. Olen ollut aina isän tyttö ja kiinnostunut siitä, mitä isä tekee. Kun lähdin opiskelemaan laborantiksi, niin paperiteollisuus alkoi vetää, verenperintönä. Ensimmäisinä kesätyökesinä Johanna oppi lisää, kun hän kysyi isältään, mihin jotain mittausta tarvittiin. Viisivuotiaan tyttären äiti on tyytyväinen, että on saanut töitä edes kesiksi ja välillä pitempäänkin. Toiveena on vakituinen työpaikka. – Teen myös vapaaehtoistyötä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ja avustusryhmissä, jaamme ruoka-apua ja autamme vähävaraisia. Yhteisillä vapailla perhe lähtee eväät repussa sieneen, kalaan tai muuten vaan retkeilemään metsään. • ?eeva eloranta-Jokela S atiirikko Juvenalis kirjoitti Rooman keisarikaudella, että kansa, jolla oli kerran ollut valta käsissään, oli vaihtanut sen ilmaiseen viljaan ja sirkushuveihin (eli kilpa-ajoihin). Kuulostaa ihan nykypäivän Britannialta: massat turrutetaan tositeevee-ohjelmilla, jalkapallolla, oluella ja halvalla roskaruualla. Luokkayhteiskunta – sellainenhan Rooman valtakuntakin oli – pitää köyhät kyykyssä. Köyhyys taas tuo näköalattomuutta, eikä köyhä osaa pitää huolta oikeuksistaan. Britanniassa elää 14 miljoonaa ihmistä köyhyydessä. Heikentyneisiin ammattiliittoihin kuuluu enää vain neljännes työntekijöistä. Jäsenkato alkoi 80-luvulla, kun konservatiivipuolueen pääministeri Margaret Thatcherin ilmoitus 20 hiilikaivoksen sulkemisesta aiheutti lakkoaallon. Thatcher vastasi kiristämällä lakko-oikeutta. Suurin osa hiilikaivoksista suljettiin sittemmin kannattamattomina, terästeollisuuden ahdinko tuli seuraavaksi. Ammattiliitot ja raskas teollisuus ovat kituneet yhdessä. Britannia ei ole demokraattinen maa niin kuin me suomalaiset demokratian miellämme. Täällä kyllä laadittiin keskiajalla Magna Carta, maailman ensimmäinen perustuslaki, mutta siihen se kehitys taisi tyssätä. Sosiaalidemokratia mielletään täällä kommunismiksi, ja sehän on vaarallista. Ammattiyhdistyksetkin ovat vaarallisia, koska niihin saattaa pesiytyä kommunisteja. Entisiin kaivosyhteiskuntiin on patoutunut katkeruutta, mutta silti monet duunarit äänestävät konservatiiveja. Miksi? Koska Brexit antoi katkeruudelle kohteen: se kääntyi maahanmuuttajia vastaan. Lisäksi iskulause ”Tehdään Iso-Britanniasta jälleen suuri!” antoi toivoa: äänestämällä Brexitiä ja konservatiiveja meistä tulee vahvempia. Näin kaivosalueiden asukkaat – ja muutkin jotka tunsivat itsensä unohdetuiksi – menivät lankaan. Äänestyksessä toimi tunne, ei järki. Suuruus ei ole lisääntynyt, mutta elintarvikeja työvoimapula, firmojen konkurssit ja muut hankaluudet kylläkin. Kansalla on nyt keisari Boris I – milloin se huomaa, että keisarilla ei ole vaatteita? • »Sosiaalidemokratia mielletään täällä kommunismiksi, ja sehän on vaarallista.» Kaarina Griffiths Kirjoittaja on Cornwallissa Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 16.8.2021 9.23.58 16.8.2021 9.23.58
Johannes Talja on 40-vuotias haminalainen kunnossapitomies Kotkamillsin kartonkitehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 16.8.2021 9.05.20 16.8.2021 9.05.20
PaPeriliit to?06 / 2021?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä M itäs miusta? Vaimon kanssa asutaan maalla Banditin, Boogien, Mysteryn ja Sukan kanssa. Shetlannin lammaskoirat on se juttu, niitä on ollut ja tulee oleen. Meillon oikeen vanha talo 1800-luvun lopust, tallirakennus ja muutama hevonen. Kotkan koiraystäväin seuran hallissa käydään agilityharjoituksissa kerta viikkoon, kisoissa kerran kaks kuukaudessa. Noora on hevoshieroja, tuliks just 18 vuotta täyteen hänen kanssa. Tavattiin armeijan jälkeen Rivieralla. Siis baaris Kouvolassa. Ummeljoelta oon kotosin perusperheestä. Ammattikoulun ja armeijan jälkeen metallityöpajalle Amekoon 8 vuodeksi, sieltä Winwindille tuulivoimaloita tekeen, mitä se kesti, kolme vuotta, kun saatiin kaikki kenkää konkurssissa. Se olis kyllä ollut kiva paikka tehdä töitä, pelastaa maailmaa. Pääsin sitten Haminaan Huberille kunnossapitoon, sitten ABB:lle meripotkuritehtaalle. Siellä kuulin että Kutsetilla olis töitä, hain ja pääsin. Päivätöis oon nykyään kunnossapidossa, vääntelen muttereita että koneet pysyy kasassa. Ihmisiäkin koitan huoltaa siin sivus: tuuraan työsuojeluvaltuutettua ja olen tasa-arvoasioiden hoitaja. Kai mut on siihen koulittu jo lapsena, kun oli kolme isosiskoa. Luottamushommissa on kyse heikomman auttamisest. En ois lähtenyt siihen, jos mie en kykenis sitä hoitamaan. Vaimolle tätä leuhkin joka päivä! Mie oon aina se joka on kovempi puhumaan, karjalaisist juurist johtuvaa nuottia, se kyllä huomataan. Viimeks Saariselällä baarimikko kysyi kättelystä et mist päin Kymenlaaksoa oon, kun sanoin et anna nollaneloin tuoppi! Maailmankuva ei oo juuri muuttunut lapsuudesta, mitä nyt me ihmiset ollaan tyhmempiä kuin luulin. Sen on huomannu pajoilla paskaa jauhaessa, ja muutenkin. Voi kuule, kuinka monta kertaa on saatu Nooran kanssa kuulla, että koirat olis lasten korvike. Ei tuu kysyjille mieleen, et joku toinen vois olla erilainen luontojaan kun itte on. Lasten saanti ei vaan tunnu omalle jutulle, ei me olla yritettykään. Jos jompikumpi olis toisenlainen niin oltas varmasti erottu. Me pyöritään Nooran kanssa vaan kahdestaan, ehkä ollaan tylsiä, mutta tykätään olla niin. Kattellaan, kun hevoset tekee kaurasta paskaa. On kaikki rauhallista, kohillaan. ? Kymenlaaksolainen koneen asentaja löysi vaimonsa Rivieralta. Mitä ihmettä? teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Jukka Koskinen »vääntelen muttereita että koneet pysyy kasassa. Ihmisiäkin koitan huoltaa siin sivus.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 16.8.2021 9.05.20 16.8.2021 9.05.20
34?PaPeriliit to?06 / 2021 »Ihminen voi oppia miltei mitä vain, jos riittää intohimoa tai jopa pakkomiellettä.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. O len elättänyt itseäni yrittäjänä melko oudolla alalla nyt jo miltei kymmenen vuotta. Kesälomaa ei kerry, vaan töitä tehdään silloin kun niitä on ja lomaa pidetään silloin kun ehtii. Tosin loman käsitekin on hyvin häilyvä, laiturinnokassakin saattaa miettiä uusia temppuja tai lukea kirjallisuutta alaan liittyen. Joku viisas totesi joskus, että jos teet työtä jota rakastat, et tee oikeita töitä päivääkään. Omalla kohdallani tämä pätee hyvin. Vaikka työn määrä saattaa joskus olla kova, en juurikaan koe käyttäväni aikaa asioihin, joista en nauti. Rock-muusikko Herra Ylppö laittoi Facebookiin ajatuksen aika hyvin: “Tää poikkeustila ei oikeastaan ole mulle mikään poikkeus. En muutenkaan näe ihmisiä. Tai lähde aamuisin työpaikalle. Joka päivä pitää itse keksiä jotain… Luoda jotain tyhjästä, jotta elää. Moni varmaan tajuu nyt, ettei tän tyyppinen juttu ole henkisesti ihan iisi duuni. Jengi valittaa, että on helvetin tylsää. No, keksi jotain. Sitä mäkin oon tehnyt about 20 vuotta. Tervetuloa taiteilijasimulaattoriin.” Varsinaiset työni painottuvat usein viikonloppuihin. Väljää aikaa riittää paljon ja on omalla vastuulla, kuinka ajan käyttää. Oma ura ei etene, ellei haasta itseään. Käytän paljon aikaa harjoitteluun ja uusien temppujen ja esitysten kehittämiseen, mutta toki myös viihteen kuluttamiseen. Joskus elokuvista, sarjoista ja musiikista nousee esiin täysin uusia ajatuksia, joita pystyn hyödyntämään omassa työssäni. netflixin hittisarja The Queens Gambit (Musta Kuningatar) kertoo orpotyttö Beth Harmonin matkasta shakin suurmestariksi. Sarjan suosion ansiosta shakin suosio räjähti. Shakkilaudat katosivat kauppojen hyllyiltä, Chess.com-nettishakin suosio nousi yli kymmenkertaiseksi ja yhtäkkiä shakin pelaamista striimaavat twitchaajat nousivat uudelle suosion asteelle. The Queens Gambit on monessa mielessä poikkeava muihin nykytuotantoihin verrattuna. Pääosassa on vahva nuori naishahmo, tarinassa ei sorruta kliseisiin eikä sarjasta lopulta edes löydä varsinaista pahista. Hahmot ovat perin inhimillisiä, hyvine ja huonoine puolineen. Lavastus, puvustus ja valaistus ovat maagisia ja antavat näyttelijöille tilaa luoda voimakkaita hahmoja ja esittää taidokasta dialogia. Ajoitus oli myös otollinen. Covidin ansiosta ihmisillä oli aikaa uppoutua sarjoihin, mutta myös aloittaa uusia harrastuksia. Näin kävi minullekin. Huomasin koukuttuneeni nettishakkiin. Shakki ei ole helppo peli. Säännöt kyllä oppii nopeasti, mutta tämän jälkeen opittavaa riittäisi loppuelämäksi. Olen ihminen, joka innostuessaan uudesta asiasta sukeltaa pää edellä syvään päähän ja huomaa yhtäkkiä käyttävänsä luvattoman paljon aikaa asian omaksumiseen. Aloin opiskelemaan erilaisia strategioita, pelinavauksia ja ansoja, joilla saisi anastettua vastustajalta kuningattaren tai tornin. Koin pelin parissa onnistumisia, turhautumisia ja paljon uusia oivalluksia. Matkallani mentalismin ja taikuuden maailmaan olen huomannut, että ihminen voi oppia miltei mitä vain, jos asiaa kohtaan riittää intohimoa tai jopa pakkomiellettä. Olen oppinut asioita, joita en vuosia sitten olisi voinut koskaan kuvitella osaavani. Koomikko Steve Martin sanoi aikoinaan yhden tärkeimmistä showbisneksen viisauksista: “You will use everything you got”. Lauseella Martin tarkoitti, että menestyäkseen esiintymisalalla esiintyjän täytyy jossain vaiheessa tuoda kaikki osaamisensa esiin. Steve Martinin elokuvissa nähdäänkin mm. banjon soittoa ja narutaikatemppuja, joita mies harrasti ennen koomikon uraansa. Uskon, että viisaus ei rajoitu viihdeteollisuuteen. Kaikki uudet taidot, joita opimme kasvattavat meitä ihmisinä ja antavat uudenlaista perspektiiviä maailmasta. Uteliaisuus ja uuden oppiminen pitävät ihmismielen virkeänä ja estävät kyynistymistä ja kyllästymistä. Matkailu toki avartaa, mutta tajuntaa avartaa myös ennakkoluulottomuus ja rohkea uppoutuminen uusiin asioihin. ? »Menestyäkseen täytyy tuoda kaikki osaamisensa esiin.» 6 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 16.8.2021 9.08.58 16.8.2021 9.08.58
PaPeriliit to?06 / 2021?35 6 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 7 Aineistot viimeistään 8.9. Ilmestyy 24.9. Nro 8 Aineistot viimeistään 6.10. Ilmestyy 22.10. Nro 9 Aineistot viimeistään 3.11. Ilmestyy 19.11. Nro 10 Aineistot viimeistään 1.12. Ilmestyy 17.12. o s a s t o t Tampereen osasto 4: Työttömien ja eläkeläisten tapaamiset kahvittelun merkeissä jatkuvat, mutta alkaen vasta torstaina 28. lokakuuta. Tapaamiset joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 12 ammattiosastomme osakkeella Näsilinnankatu 22 A 33. Tervetuloa! Hae SAK:n kulttuuriapurahaa SAK:n kulttuuriapurahat ovat haettavissa 31. elokuuta saakka ja niitä voivat hakea kaikki SAK:laisten ammattiliittojen, kuten Paperiliiton, yksityiset jäsenet ja harrastajaryhmät. Katso lisätietoja paperiliitto.fi ja www.sivistysrahasto.fi > Hakuohje ja -sovellus. Vuoden parhaat bileet siirtyvät Vallitsevan koronatilanteen vuoksi 18-35-vuotiaille tarkoitettu tämän vuoden tapahtuma (6.11.) on siirretty vuodelle 2022. Toivottavasti päästään juhlimaan 5.11.2022, jolloin Apollo Live Club on varattu käyttöömme. Pysytään terveinä ja pidetään lippu korkealla! Työväenmuseo Werstas kaipaa kokoelmiinsa 2020-luvun työelämästä kertovia valokuvia. Museossa toivotaan ammattiliittojen jäsenten apua tallentamisessa. Osallistua voi jakamalla kuvan sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #duunikuva tai lähettämällä sähköpostilla osoitteeseen lahjoitukset@tyovaenmuseo.fi. Tarkista kuvan henkilöiltä, että saat jakaa kuvan keruuta varten. Tietoa tästä hetkestä voidaan välittää tuleville sukupolville kuvilla tuiki tavallisesta päivästä: Miltä näyttää kahvitauolla? Millaisella porukalla töitä tehdään? Miten taittuu työmatka? Monipuolinen valokuvakokoelma mahdollistaa työelämän muutosten ja ilmiöiden tutkimuksen. Kuvakeruussa museon yhteistyökumppanina on SAK. Museo järjestää vuoden 2021 aikana Työelämän silmät -hankkeessa koulutusta ja tietoiskuja. Aihetta esitellään lisäksi Tampereella Työväenmuseo Werstaan Komuutissa 1.9. avautuvassa pienoisnäyttelyssä. Lisätietoja: www.werstas.fi/teetyostasi-historiaa/ ja Werstaan YouTube-kanavalla. ? PaPeriliiTon liittokokouksen alla pidetyn valokuvakilpailun pääpalkinnon voitti Pekka Lietepohjan kuva Ekskursio. Voittaja valittiin yleisöäänestyksellä. – Kuva on otettu ekskursiolla vuonna 1976. Joukko Naantalin metsäkoulun perusoppijakson opiskelijoita oli kesäretkellä tutustumassa metsätalouden toimintoihin ja mm. paperitehtaaseen. Kuvassa henkii se, että olimme kaikki kovasti kiinnostuneita paperin tekemisestä 1970-luvulla. Emme osanneet ajatella, että koskaan tulisi aika, jolloin näitä koneita suljettaisiin, kertoo nyt jo eläkkeellä oleva metsäopetuksen lehtori Lietepohja. Kuvan opiskelija on Reijo Ojala. Hän on toiminut viimeksi Luvian sahan puunhankinnan toimihenkilönä ja on nyt jo eläkkeellä. Pekka Lietepohja kertoi hankkivansa palkintolahjakortilla vedostustarvikkeita pimiöönsä ja kiitteli kilpailuun osallistumisen piristäneen hänen valokuvaharrastustaan kovasti. Paperiliiton 115-vuotissyntymäpäivien kunniaksi julistetussa valokuvakilpailussa palkittiin kaiken kaikkiaan yhdeksän kuvaajaa. Viikoittain valitut Viikon kuvat osallistuivat pääpalkinnon yleisöäänestykseen. Pääpalkinto oli 115 euron lahjakortti Telefoto-liikkeeseen. Paperiliitto kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita. Kisan kuviin voi tutustua Instagramissa avainsanalla #paperiliitto115. ? Osallistu Werstaan kuvakeräykseen – lähetä kuva työelämästä Pekka Lietepohja voitti valokuvakilpailun Voittokuvassa on opiskelijoita tutustumassa paperitehtaaseen. Edessä Reijo Ojala. Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 19.8.2021 14.41.00 19.8.2021 14.41.00
? Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 18.8.2021 11:11:08 18.8.2021 11:11:08