06/23 P a p e r i l i i t t o Norjalaisten jälkeläinen jälkeläinen Jani Hansénin isoisän isoisä tuli Norjasta töihin Kymijoen suuhun, kun Hans Gutzeit perusti sinne sahan. Hanséneita on työskennellyt tehtaassa siitä asti, ja siellä on Janinkin työpaikka. Painava syy Ammattiliitot vaativat hallitusta neuvottelemaan. hallitusta neuvottelemaan. vuorotyö Palautumisen merkitystä ei vieläkään ymmärretä. ei vieläkään ymmärretä. Jalkapallo Mestaruutta tärkeämpi on yhteishenki. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 4.10.2023 11.09.38 4.10.2023 11.09.38
Varaa Paperiliiton Holiday Club -loma Valitse oma lomasi Holiday Club Katinkulta Golfharju 62 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8–17 475 €/vko vkot 2–7, 18, 20-22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m2, 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20–22 350 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 43,5–52,5 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 82,5 m2, 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 3–6 300 €/vko vkot 8–10 400 €/vk Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m2, 1 mh, 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5–7, 20, 22 300 €/vko Holiday Club Saimaan Rauha Anttilankaari 68 m2, 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8–10 475 €/vko vkot 2–7, 11–22 375 €/vko Holiday Club Tampereen Kehräämö Kimallus 76–80 m2, 2 mh, 4:lle vkot 2–7 350 €/vkol pe–ma (3 vrk) tai 300 €/arki ma-pe (4 vrk) Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 1–22/2024. Viikkojen 1–22/2024 varaukset alkavat 2.11.2023 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Lisätietoja haettavista kohteista, varaamisesta ja muista lomaeduista löydät: holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) (0,60 €/min korkeintaan 3 € + pvm/mpm) yrityspalvelu@holidayclub.fi Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 4.10.2023 18.10.38 4.10.2023 18.10.38
P a p e r i l i i t t o 6 / 2 2 3 1 3 .1 . 2 2 3 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a . Siinä iliksessä ovat tänä syksynä monet, sillä hallitusohjelman tavoitteet kohdistuvat ennennäkemättömällä tavalla työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliturvaan. Nyt on painavat syyt koota voimat, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luoda maahan yhteisymmärrystä siitä, että ammattiyhdistysliike toimii jäsentensä edun puolustajana. Lue tarkemmin seuraavalta aukeamalta. . Sitä tarvitaan, kun kaverikin on yhtä aikaa ymmällään ja miettii, mitä tilanteessa pitäisi tehdä. Kun porukka tulee toimeen toistensa kanssa niin, he ovat yhdessä enemmän ja tukevat toisiaan vaikeissakin paikoissa. Työpaikalla se auttaa jaksamaan ja viemään asioita eteenpäin (s. 8). Vapaa-ajalla yhteisöllisyys kokoaa porukan pelaamaan samaan maaliin (s.20). . Käynninvarmistajat Kari ja Reijo ovat muutamassa vuodessa löytäneet yhteisymmärryksen. Se syntyy yhdessä töitä tekemällä, keskustelemalla ja neuvottelemalla (s. 30). Sitä tässä maassa nyt tarvitaan. #PainavaSyy #vahvintaonyhteistyö. • Kaiken y ja y 65. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Ammattiliitot vastustavat hallituksen epäreiluja suunnitelmia. 06 Kemin biotuotetehdas aloitti tuotannon. 07 Sunilan sellutehdas ei enää käynnisty. 08 Työhyvinvointi jäi korona-aikaan. 09 Työtaisteluoikeus kuuluu ammatilliseen yhdistymisvapauteen. 20 Voittoa tärkeämpi on yhteisö. 22 Jenni Leppänen tarkistaa risteilylläkin turvajärjestelyt. 24 Alkuvuoden lomat tulevat varattavaksi. 25 Jäsenrekisteri tiedottaa. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Lehti mokasi Anttien kanssa. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Maajoukkuetason treenit. 30 Työpari rauhoittaa kaahottajaa. 31 Kuusi miljoonaa kävijää kulauttelee vehnäolutta Oktoberfestissä. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Teemme maailmamme tarinoista. 16 Orpon-Purran hallituksen leikkuri on tähdätty työntekijöiden työehtoihin ja sosiaaliturvaan. Hallitus pyrkii myös rajoittamaan lakko-oikeutta. 18 Varusteita räätälöidään yksilöllisesti, mutta miten on henkisen työsuojelun laita? Työsuojelu on yhteinen asia myös Tapio Heikkisen työpaikalla. 32 Joni Kaivo-ojan unelma olisi ajaa Cadillacilla Arizonan autiomaassa Miian kanssa. Toistaiseksi heidän on tyytyminen Forssan-reissuun. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Varaa Paperiliiton Holiday Club -loma Valitse oma lomasi Holiday Club Katinkulta Golfharju 62 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8–17 475 €/vko vkot 2–7, 18, 20-22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m2, 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20–22 350 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 43,5–52,5 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 82,5 m2, 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 3–6 300 €/vko vkot 8–10 400 €/vk Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m2, 1 mh, 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5–7, 20, 22 300 €/vko Holiday Club Saimaan Rauha Anttilankaari 68 m2, 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8–10 475 €/vko vkot 2–7, 11–22 375 €/vko Holiday Club Tampereen Kehräämö Kimallus 76–80 m2, 2 mh, 4:lle vkot 2–7 350 €/vkol pe–ma (3 vrk) tai 300 €/arki ma-pe (4 vrk) Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 1–22/2024. Viikkojen 1–22/2024 varaukset alkavat 2.11.2023 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Lisätietoja haettavista kohteista, varaamisesta ja muista lomaeduista löydät: holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) (0,60 €/min korkeintaan 3 € + pvm/mpm) yrityspalvelu@holidayclub.fi Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 4.10.2023 18.10.38 4.10.2023 18.10.38
6 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?06 / 2023 HallitusoHjelmaan kirjatut lakko-oikeuden rajoitukset sekä työttömyysja sosiaaliturvan leikkaukset muodostavat paketin, jota ei Suomen työmarkkinoilla ole ennen nähty. SAK:laiset ammattiliitot vastustavat muutoksia ja painostavat hallitusta aitoihin neuvotteluihin ensi vaiheessa lyhyillä ulosmarsseilla ja tapahtumilla. Paperiliitto on mukana SAK:n PainavaSyy-toimissa välittämällä tietoa hallitusohjelman vaikutuksista. Liiton hallitus on valmiudessa tarvittaessa nopeaan päätöksentekoon ja järjestöllisiin toimiin. – Suomalainen hyvinvointi on rakennettu sopimalla ja yhteistyöllä. Nyt maan hallitus on yhdessä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n kanssa heikentämässä ideologisista syistä sopimusyhteiskuntaa ja suomalaista hyvinvointia, summasi Paperiliiton hallitus syyskuussa. Listalla on myös määräaikaisuuden salliminen ilman perusteluja ja työntekijän irtisanominen ilman painavaa syytä. Leikkaukset toimeentuloturvasta vaikuttavat eniten ennestään pienituloisin. Kolme paperiliittolaista kertoo ajatuksensa hallitusohjelman tavoitteista. Lakiin vietyä vaikea muuttaa – Huolestuttavinta on se, että jos hallitusohjelman mukaiset muutokset toteutuvat, ne eivät ole lyhytaikaisia. Lakiin vietyä on vaikea muuttaa myöhemmin, toteaa pääluottamusmies Aleksi Koskinen Konvertia Groupin Valkeakosken tehtaalta. Valtiontalouden säästötarpeita harva kiistää, mutta keinot kohdistuvat yksipuolisesti. Talkoissa vain osa mukana Maan hallituksen kaavailut vähentävät työntekijöiden oikeuksia ja huonontavat työn tekemisen ehtoja, jos muutokset toteutuvat. – Jos toimet kohdistuisivat tasaisemmin, ihmiset hyväksyisivät kokonaisuuden paremmin. Tuntuu, että hallitusohjelmaan on nyt lisätty kaikenlaista, mitä on vaikea nähdä säästötoimiksi tai mitkä voivat lisää menoja muualla. Esimerkkeinä tästä Koskinen mainitsee vuorotteluvapaan, joka hänen mielestään edistää hyvin työssäjaksamista ja työllistämistä sekä aikuiskoulutustuen, joka kannustaa lisäämään osaamistaan ja sitä kautta etenemään uralla. Nämä molemmat hallitus on valmis lakkauttamaan. – Myös lakko-oikeuden rajaaminen tuntuu verhotun työllisyystoimeksi, jota se ei mielestäni ole. Pääluottamusmiehenä tämän vuoden alusta toiminut Koskinen kokee tehtävässään arvostusta. Tekemisen mallia on luotu yhdessä tehtaan uuden johdon kanssa. – Työntekijöiden ja työnantajan yhteistyö on paras tapa rakentaa tulevaisuutta. Työnantajakentässä olisi hyvä laajemminkin ymmärtää, ettei ay-liike ole vihollinen, vaan että yhdessä sopimalla avautuu mahdollisuuksia moneen suuntaan. Pääluottamusmies on linkki niin työnantajan, työtekijöiden kuin liitonkin suuntaan. teksti ja kuvat? Eeva Eloranta-Jokela Aleksi Koskinen Joni Orenius Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 4.10.2023 14.28.58 4.10.2023 14.28.58
PaPeriliit to?06 / 2023?5 »Jos toimet kohdistuisivat tasaisemmin, ihmiset hyväksyisivät kokonaisuuden paremmin.» Vain ay-liike puoltaa tasa-arvoa – Hallituksen touhu ei ole ollenkaan sellaista, mitä olen ajatellut. Kesän rasismikeskustelun yhteydessä on puhuttu tasa-arvosta, mutta siitä ei ole kysymys, jos hallituksen tavoittelemat leikkaukset kohdistuvat eniten heikko-osaisiin. Tasaarvon tavoite jää nyt meidän ay-liikkeen kannettavaksi, sanoo Joni Orenius, UPM Ra? atacin tehtaan osastoluottamusmies. Oreniusta huolettavat lakko-oikeuden rajoitukset ja muut heikennykset työntekijän asemaan. – Jos irtisanomissuoja vielä nykyisestä heikkenee, porukka alkaa vähentyä ilman painavaa perustetta. Ei hyvältä kuulosta. Nyt jos koskaan yhteiskunnassa tarvittaisiin Oreniuksen mielestä yhteistyötä eikä taistelua. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni on perillä siitä, mitä hallitusohjelman tavoitteet merkitsevät. – Tuskaahan se nostaa. Moni ei ole näitä asioita ajatellut, vaikka mediakin on asioita hyvin avannut. Tietoa jokaisen saataville Faerchilla eli entisellä Paccorilla Hämeenlinnassa pääluottamusmies Marko Lehtonen on pitänyt huolen siitä, että tieto hallitusohjelmatavoitteista leviää, vaikka taukotiloissa. – Vielä moni työpaikoilla kaipaa paperia käteen, konkreettista dokumenttia siitä, mitä tavoitteet tarkoittavat. Lehtosen mielestä tavoitteissa on pohjimmiltaan kyse työntekijöiden aseman voimaperäisestä ja yksipuolisesta kurjistamisesta. – Näyttää siltä, ettei hallitus ole valmis perääntymään mistään. Lehtosesta on hyvä, että tilanteen vakavuus nähdään laajasti yli SAK:n. – Vaikka ollaan toimihenkilöiden kanssa usein pelikentän eri puolella, ollaan yhtä mieltä siitä, että palkansaajaa yritetään nyt lyödä kovaa. Me jäsenet odotetaan jo, mitkä ovat meidän seuraavat toimenpiteet. Lehtosen mielestä julisteiden painamisesta on oltava valmis siirtymään radikaalimpiin toimiin, jotta ay-liike ei näyttäisi hampaattomalta tilanteessa, jossa vastapuoli lyö kovaa. – Nyt pitää saada kaikki liikkeelle, koska koolla ovat jo olleet ne, jotka osaavat pitää ääntä työpaikoilla ja joiden kautta sana leviää.• »Jos toimet kohTiukkaa asiaa. Hämeenlinnan osasto 66:sta Marko Lehtonen, Marko Kulmala ja Pasi Riikonen osallistuivat SAK:n PainavaSyy-tilaisuuteen Tampereella syyskuussa. Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 4.10.2023 14.29.00 4.10.2023 14.29.00
6 / k u o r i m o 6 / biotuotetehdas ja kartonkitehtaan laajennus otettiin Kemissä käyttöön osastoittain keskiviikkona ??. syyskuuta. Ensimmäiset sellutoimitukset biotuotetehtaalta asiakkaille alkavat Metsä Groupin mukaan lokakuun aikana. Investointi on metsäteollisuuden tähänastisista suurin. Tehtaan paperiliittolaisten pääluottamusmies Juha Kenttä myöntää, että matka rakentamisesta käynnistykseen on ollut raskas rupeama. Ilmassa on myös helpotuksen tunnetta, kun päällekkäisyydet vähenevät. Uusien rutiinien opettelu myös uuvuttaa. – Täytyy nostaa hattua meidän porukalle, että ollaan selvitty tästä koulutusja komissiointirumbasta sekä kahden tehtaan käynnistä yhtä aikaa. Väsymystä on havaittavissa, mutta pää? ilis on positiivinen ja työntekijöiden kiinnostus uudenlaisia prosesseja kohtaan kova, summaa Kenttä. Käynnistysvaihe vaatii edelleen keskittymistä ja opiskelua jokaiselta. – Kärsivällisyyttä tarvitaan nyt kaikilta. Kun olen kiertänyt tehtaalla, tuntuu siltä, että henkilöstön pitäisi päästä vähän puhaltamaan välillä: työputkea ja työhön liittyviä paineita voitaisiin katkaista, Kenttä näkee. Oman porukan lisäksi käytössä on edelleen resurssia myös muilta Metsä Fibren tehtailta Joutsenosta, Äänekoskelta ja Raumalta. Kenttä toivoo, että prosessien hieman tasaannuttua järjestyisi aikaa työhyvinvoinnille ja yhteiseen tekemiseen myös työpaikan ulkopuolella. Tehtaan yli ??? hengen henkilöstöstä tuotannon, kunnossapidon ja laboratorion tehtävissä työskentelee yli ??? henkilöä. Heistä Metsä Fibrellä työskentelee noin ??? ja Metsä Boardilla ??? henkilöä. Biotuotetehdas tuottaa täydessä käynnissä vuosittain ?,? miljoonaa tonnia havuja lehtipuusellua. Tehdas tuottaa lisäksi mäntyöljyä, tärpättiä ja uusiutuvaa sähköä kaksi terawattituntia vuodessa. Puuta kuluu ?,? miljoonaa kuutiota enemmän kuin vanhalla tehtaalla eli ?,? miljoonaan kuutiota vuodessa. Kartonkitehtaan investoinnilla tehdasta modernisointiin ja poistettiin pullonkauloja. Aaltopahvipakkausten pintamateriaalina käytettävän valkopintaisen kraftlainerin vuotuinen tuotantokapasiteetti kasvaa noin ????? tonnilla ??? ??? tonniin. • Metsä Groupin Kemin kartonkija biotuotetehtaat käynnistyivät syyskuussa. Työntekijöillä jatkuu uuden opettelu. Takana on iso ponnistus Tältä näytti uusi biotuotetehdas viime elokuun puoli välissä. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 4.10.2023 15.45.25 4.10.2023 15.45.25
6 / k u o r i m o / 7 Vasta nyt 240 työpaikan menetystä on voitu puida töissä yhdessä. Stora Enso sulkee Sunilan pysyvästi sellutehtaan portilla oli lokakuun alkupäivinä pitkästä aikaa liikettä, kun työntekijät palasivat lomautusten jälkeen vuoroihinsa. Tuotanto ei enää käynnisty, sillä Stora Enso ilmoitti syyskuun alussa sulkevansa tehtaan. Selluntuotannon ja ligniinin erottamisen päättymisen mukana vähenee kaikkiaan ??? työpaikkaa. Suurin osa henkilöstöstä sai irtisanomisilmoituksen ??. syyskuuta. Toimintaansa jatkaa kovahiilipohjaisen akkumateriaalin pilottilaitos. Muualla tehdään tehtaan tyhjennysja turvallistamistöitä. Tehdas on ollut pysähdyksissä toukokuusta lähtien ensin kesälomien ja sitten lomautusten ajan. Paperiliittolaisten pääluottamushenkilö Markku Krautsuk toivoo tilanteen selkeytyvän, kun työntekijät palaavat työpaikalle. – Kun ihmiset ovat olleet hajallaan, ei olla päästy käymään kulissikeskusteluja ja hitsautumaan yhteen tässä vaikeassa tilanteessa. Toivottavasti tietojen jakaminen helpottuu, saadaan nopeammin ratkaisuja käytännön ongelmiin ja on helpompi hoitaa asioita, Krautsuk sanoo. Kaikki henkilöstöryhmät ovat samassa veneessä, kun tehdas suljetaan. Muutosneuvottelut päättyivät elokuun lopussa. Muutosturvan yksityiskohtiin ja työllistämistoimiin on voitu tehokkaammin edetä vasta sen jälkeen, kun Stora Enso teki sulkemispäätöksen. – Useimmilla on puolen vuoden irtisanomisaika ja sen ajan työvelvoite, jos järkevää tekemistä riittää. Muutama kymmenen jää tehtaan saattohoitoryhmään pitemmäksi aikaa. Lukumääriä siitä, kuinka monella työntekijällä tulevaisuuden suunta on jo selvillä, Krautsuk ei vielä osaa sanoa. – Uusi työpaikka voi löytyä Stora Enson muilta tehtaalta, jos on valmis muuttamaan pois Kotkan seudulta. Heinolaan ja Varkauteen ehkä herkemmin kuin Ouluun. Monilla on edessään vaikeita päätöksiä. Sunilan lopettamispäätöksen yhteydessä Stora Enso kertoi uudelleenjärjestelyistä, jotka vähentävät henkilöstön määrää koko konsernin toimipaikoista noin ???? henkilöllä. • : Stora Enson toimitusjohtaja vaihtui Enson hallitus nimitti syyskuussa diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri Hans Sohlströmin yhtiön toimitusjohtajaksi. Sohlström on johtanut muun muassa Ahlströmiä, Ahlström Capitalia ja Rettigiä. Näitä ennen hän toimi UPM-Kymmenessä ?? vuoden ajan muun muassa kuten tehtaanjohtajana, tulosyksikön johtajana sekä yhtiön johtajiston jäsenenä. Sohlströmin edeltäjä Annica Bresky johti Stora Ensoa neljän vuoden ajan. • Sonocolle uusi työehtosopimus ja SonocoAlcore Oy:n välillä on hyväksytty uusi työehtosopimus. Sopimuskaudeksi on sovittu ?.??.??????.?.????. Sopimuksen piirissä on noin ?? henkilöä. Sonocon sopimus on tänä syksynä käynnistyvän tes-kierroksen ensimmäinen. Paperiliitto jatkaa yrityskohtaisia tes-neuvotteluja loppuvuoden kuluessa. Suurin osa voimassa olevista työehtosopimuksista päättyy vuoden ???? aikana ja niitä koskevia neuvotteluja käydään tiiviimmin vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. • Pääluottamushenkilö Markku Krautsuk (vas.), työsuojeluvaltuutettu Jari Dufva ja puheenjohtaja Marko Kaitasuo lähdössä elokuussa osasto ??:n toimitilalta. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 4.10.2023 15.45.26 4.10.2023 15.45.26
8 / työhyvinvointi jämähti koronan heikentämälle tasolle, kertoo Työterveyslaitoksen (TTL) Miten Suomi voi? -tutkimus. Sekä työkyky että työn imu koettiin vähäisemmäksi kesällä ???? kuin loppuvuonna ????. Tutkijoiden mukaan ilon aiheita ei juuri ole. Työuupumus ja yksinäisyys tulevat olemaan isoja yhteiskunnallisia haasteita. – Yhteisöllisyyden puute työpaikoilla on haaste, joka pitää ottaa vakavasti. Yksinäisyys nakertaa hyvinvointia ja syö entisestään voimavaroja hakeutua ihmisten pariin. Työoloja pitäisi kehittää yhdessä työntekijöiden kanssa, TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakanen painottaa. Simpeleen Metsä Boardin työsuojeluvaltuutettu Petri Kuru pohtii, että viime aikoina erityisesti kuilu työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä on kasvanut. – En tosin tiedä, johtuuko se koronasta, nykypolitiikasta vai resurssien niukkuudesta. Käytännössä tämä ilmenee esimerkiksi niin, että ihan tavallisiin asioihin on hankala saada vastausta. Vastaus tulee viiveellä tai ei ollenkaan. Kuru harmittelee myös sitä, että työnantajan järjestämät työvuorojen ja osastojen työryhmäpalaverit ovat vähentyneet. – Ne ovat hyviä yhteisöllisyyden vahvistajia, kun aina ensin on asiaosuus ja sen jälkeen vapaaosuus vaikkapa lätkämatsitai saunailtoineen. Korona-aikana jäihin menneet ammattiosastojen aktiviteetit ovat pikkuhiljaa virinneet, ja ne vahvistavat me-henkeä työntekijöiden kesken. Nähtäväksi jää, palautuuko yhteisiin rientoihin osallistuminen pandemiaa edeltävälle tasolle. työn tekijät eivät ole joutuneet potemaan etätyön tuomaa yksinäisyyden tunnetta. Kyse on kuitenkin muustakin kuin etätyöstä. – Pandemia on jossain määrin järisyttänyt ylipäätään yhteiskuntaa ja useita työpaikkoja. Se on koetellut erityyppisiä työyhteisöjä – ei vain etätyötä tekevien, sekä työn mielekkyyttä, Hakanen sanoo. Hän peräänkuuluttaa aitoa vuoropuhelua organisaation kaikilla tasoilla ja kaikkien toimijoiden kesken: työntekijät, johto, HR, työterveys ja työsuojelu. Kuru komppaa ajatusta koko työyhteisön yhteisöllisyydestä. Se olisi kaikkien etu. – Hienoja kirjoituksia työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta kyllä on, mutta välillä tuntuu, että onkohan tässä asiassa haluakaan palata ”vanhoihin hyviin aikoihin”. • »kuilu työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä on kasvanut.» Korona lisäsi yksinäisyyttä ja vähensi työhyvin vointia. Ammattiosastojenkin toiminta on yhä osittain koronan hiljentämää. Joni ja Vesa Peippo osallistuivat syyskuussa Simpeleen osaston frisbeegolfkisaan. Kuva on kuitenkin kesäkuulta Paperiliiton mestaruuskilpailuista. 6 / k u o r i m o Työhyvinvointi ei ole noussut epidemia-ajasta. Ratkaisuja on haettava yhdessä joka tasolla. Korona vei yhteisöllisyyttä Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 3.10.2023 13.23.05 3.10.2023 13.23.05
/ 9 6 / k u o r i m o T ja työehtosopimuslakiin suunnitellut muutokset ovat herättäneet jonkin verran kysymyksiä kentältä. Kun ei asiaa tunne, on vastaaminenkin vähän vaikeaa, mutta eihän tiedon puutteen saa antaa työelämässä häiritä. Työsopimuslakiin kaavaillaan muutosta, joka tarkoittaisi sitä, että määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä yhdeksi vuodeksi ilman perustetta. Minultakin on kysytty, missä tilanteessa tällaisia sopimuksia voitaisiin käyttää. No ainakin silloin, kun määräaikaisuudelle ei ole mitään perustetta eli kun työvoiman tarve on pysyvä. Muutoinhan peruste voitaisiin sopimukseen kirjata, kuten tähänkin asti. mitenkäs sitten ketjuttamisen kielto, josta tässä yhteydessä on puhuttu? No, ketjuttaminen on tähänkin asti ollut kiellettyä, jos jokaiselle ketjun osalle ei ole ollut esittää työsopimuslain edellyttämää syytä eli perustetta. Toisaalta en tiedä miten työntekijän vaihtamiseen perusteettoman määräaikaisuuden päättämishetkellä on varauduttu. Tai mitä jos perusteeton määräaikaisuus muuttuu kesän lomituksen ajaksi perustelluksi ja jatkuu sitten taas perusteettomana. Tai jos opettajarukan työ päättyy kesäkuun alussa suvivirteen ja jatkuu sitten yhtä perusteettomana kesän työttömyyden jälkeen. Lakoistakin on puhetta ollut. Perustuslain mukaan jokaisella on yhdistymisvapaus ja perustuslakivaliokunta on todennut, että työtaisteluoikeus kuuluu ammatilliseen yhdistymisvapauteen. Suomeakin sitovat kansainväliset sopimukset lähtevät pitkälti siitä, että ”puhtaat” poliittiset lakot, joilla ei siis ole minkäänlaista ammatillista liityntää, eivät ole lakko-oikeuden suojan piirissä. En kyllä ymmärrä, missä tilanteessa työntekijäliitot tällaista lakkoa edes haluaisivat järjestää. Eri asia on, jos protesti kohdistuukin hallituksen ajamiin työelämäheikennyksiin. Tällaisella poliittisella mielenilmaisulla on käsitykseni mukaan aivan erilainen suoja, ja syystä. mielestäni nyt tapetilla olevista lakko-oikeuden suunnitelluista uusista rajoituksista merkittävimmät kohdistuvat kuitenkin myötätuntotai tukilakkojen rajoittamiseen. Näiden tarkoituksenahan on estää ay-liikkeen tuki yli liittorajojen tilanteessa, jossa yksi työntekijäryhmä joutuu työnantajajärjestön tai yksittäisen yrityksen maalitauluksi. Kaikki muistavat varmaan UPM:n 112 päivää jatkuneen taistelun omia työntekijöitään vastaan. Ja jos kaikki eivät muista, olisi varmaan hyvä alkaa muistelemaan. Tällaisilla asioilla pelataan nyt ja pyritään varmistamaan, että juuri sinä olet työehtoinesi yksin, kun niitä muuttamaan lähdetään. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Pomo saapui hyväntuulisena. Vihdoinkin ensimmäisestä sairauspäivästä tulisi palkaton. ”Mutta sinuahan se ensimmäisenä koskee, kun teillä ei ole tessiäkään enää”, ihmettelin. ”Mutta me voidaan olla etänä”, pomo tuumasi ja iski silmää. »Tarkoituksenahan on estää ay-liikkeen tuki yli liittorajojen.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Työhyvinvointi ei ole noussut epidemia-ajasta. Ratkaisuja on haettava yhdessä joka tasolla. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 3.10.2023 13.23.05 3.10.2023 13.23.05
10?PaPeriliit to?06 / 2023 teKSti Mari Schildt KUVat Jukka Koskinen Viimeinen norjalainen Omat juuret alkoivat kiinnostaa Jani Hansénia vasta nelikymppisenä. Hänen sukuhistoriansa liittyy oleellisesti Suomen metsäteollisuuden historiaan. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 3.10.2023 11.08.55 3.10.2023 11.08.55
PaPeriliit to?06 / 2023?11 Norjalaiset saapuivat runsas ??? vuotta sitten Hans Gutzeitin kanssa Kotkaan perustamaan metsä teollisuus yritystä. Jani Hansén työskentelee samalla tehtaalla, kuin isoisänsä isoisä yli ??? vuotta sitten. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 3.10.2023 11.08.57 3.10.2023 11.08.57
12?PaPeriliit to?06 / 2023 M AtKAAMME ajassa runsaat 150 vuotta taaksepäin Norjan Østfoldiin, Oslosta kaakkoon. Päätös alkoi kypsyä Gunelius Han sénin mielessä kevään ja kesän mittaan vuonna 1872. Hän katseli kotikuntansa Tistedalenin kulmikkaiden tiilipiippujen, tukkikuormien ja lautapinojen täplittämää laaksomaisemaa. Tältä näytti alueella, jonne maan sahateollisuus oli keskittynyt ja työllisti eri kaupunkien ja kylien alueella jopa 10 000 ihmistä. Koski pauhasi energiaa sahoille kuten ennenkin, mutta jokin oli muuttunut: Yhä useampi ammattilainen oli vailla työtä. Vuosien ajan kaikki, mitä Norjassa saatiin sahattua, oli mennyt kaupaksi Britanniaan, Hollantiin ja Saksaan. Nyt Norjan metsät oli pitkälti hakattu, puuta oli hankalampi saada, ja raaka-aineen hinta oli noussut. Uudet höyrysahat uhkasivat viedä vähätkin työt Tistedalenin perinteisiltä vesisahoilta. Gunelius Hansén oli ammattimies: keppimestari, joka sahasi keppisirkkelillä jäterimoista ulkomaille kelpaavaa sahatavaraa. Palkkataso oli kuitenkin laskenut taantuman myötä kuin lehmän häntä, eikä enää turvannut sitä elintasoa, johon seudulla oli totuttu. Gunelius oli 24-vuotiaana sukulaistensa mielestä viittä vaille vanhapoika, mutta hupenevilla, ja kohta ehkä kokonaan loppuvilla palkoilla ei perhettä perustettaisi. Jos hän halusi elämässä eteenpäin, oli keksittävä jotain. Gunelius oli kuullut, että läheisen Fredrikstadin kaupungin sahapatruuna Hans Gutzeit palkkasi miehiä rakenteilla olevalle sahalleen Suomeen. Gutzeitilla oli kiire saada saha pyörimään, eikä Suomesta siihen aikaan löytynyt osaavia ammattilaisia. Patruuna lupasi lähtijöille hyvän palkan: kaksinkertaisen myöhemmin palkattaviin suomalaisiin työntekijöihin verrattuna. Gunelius mietti, ettei hänellä ollut mitään hävittävää. Moni hänen tuttunsa oli lähtenyt kauemmaksikin: Amerikkaan ja Australiaan. Olisiko hänenkin onnensa meren takana? Gunelius päätti ottaa siitä selvää, ja matkustaa itään. Hän astui laivasta Kymijoen suulla ja asettui paikkaan, johon vielä samalla vuosikymmenellä perustettaisiin Kotkan kaupunki. SYKSYLLä 2023 Jani Hansén katselee Kotkassa kotitalonsa ikkunasta. Koivujen takana kimaltelee Keisarinsataman merenlahti. Hän kertoo, että kotitalo on vaarin ja mummon rakentama vuonna 1953. Pihalla on jäljellä mummon kotitalokin vuodelta 1923. – Tässä ovat asuneet molemmat isäni veljetkin vuoron perään. Me asuimme ensin ylhäällä ja mummo alhaalla. Kun mummo muutti kaupunkiin kerrostaloon, isän nuorin veli muutti ylös ja meidän perhe alas. Kotkan saarella tuli välillä asuttua, mutta sitten halusin tänne takaisin, hän juttelee. Hansén ottaa pöytälaatikosta esiin kaksi vanhaa monistetta. Tässä on oikeastaan suuri osa siitä, mitä hän juuristaan tietää. Viime vuosisadan puolivälin vanhahtavalla kielellä kirjoitettu teksti kertoo, että Gunelius Hansén saapui Kotkaan Hans Gutzeitin mukana vuonna 1872: ”Olisipa Gunelius ollut ainoa norjalainen, niin tuskinpa olisi viihtynytkään täällä. Mutta aika kului kuin siivillä. Oltiinhan töissä Suomen uudenaikaisimmalla sahalla, ja joukossa oli kymmeniä muitakin norjalaisia. Niinpä kotiutui Gunelius Hansén tänne, otti vaimokseen vehkalahtelaisen tytön, perusti perheen, ja alkoi oikein urakalla palvella Gutzeitia.” »Niinpä kotiutui Gunelius Hansén tänne, otti vaimokseen vehkalahtelaisen tytön, perusti perheen.» Jani Hansénin sukulaisia on ollut mukana Kotkan historian käänteissä. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 3.10.2023 11.08.59 3.10.2023 11.08.59
PaPeriliit to?06 / 2023?13 Artikkeli jatkaa, että julkaisun aikoihin Guneliuksen suorat jälkeläiset olivat olleet yrityksen palveluksessa yhteensä 424 vuotta. Tekstin yhteydessä olevaan valokuvaan ovat asettautuneet poseeraamaan yhdeksän yhtiön palveluksessa silloin ollutta Hansénia ilmeisesti äitimuorinsa kanssa. Takarivissä seisoo ryhdikäs nuorimies, Jani Hansénin vaari Lasse Hansén, jota Jani Hansén ei koskaan ehtinyt tavata. Hän kuoli nuorena – toisin kuin Gunelius, joka eli 75 vuoden korkeaan ikään. Yritys, johon Jani Hansénin vaarin vaari Gunelius Hansén tuli töihin, oli nimeltään W. Gutzeit & Comp. Myöhemmin siitä kehittyi Enso-Gutzeit ja lopulta nykyinen Stora Enso. Norjan Saha pyörähti virallisesti käyntiin 16.11.1872. Siitä 0n kasvanut integraatti, jossa tehdään myös sellua, paperia ja kartonkia. Jani Hansén aloitti siellä huoltoasentajana 1.8.2011. Tällä hetkellä integraatin omistaa MM Kotkamills. – Eräs Nielsen oli meillä tehtaalla sähkömiehenä. Kun hän jäi eläkkeelle, hän sanoi minulle, että minä olen nyt viimeinen norjalainen tehtaalla, Hansén muistaa. VUOnnA 1875 Kotkan kaupungissa asui 800 ihmistä, joista norjalaisia oli vähintään 130–140, 1870-luvun lopulla jo yli 200. Heistä osa muutti takaisin, osa jäi ja suomalaistui. Norjalaisista muistuttavat Kotkassa muistoksi säilytetty kuusikulmainen savupiippu pajoineen, sekä edelleen pystyssä olevat norjalaisten työväenasunnot, kaksikerroksiset Norjalaispytingit. On hyvin todennäköistä, että myös Gunelius on asunut niissä. – Siellä on asunut vaarinikin, Hansén kertoo. Tarina kertoo, että kun suomalaisia asukkaita myöhemmin otettiin pytinkeihin asumaan, he eivät oikein viihtyneet siellä, koska niissä ei ollut saunaa. Norjalaiset elivät norjalaiseen tyyW. Gutzeit & Comp:n Norjan saha ????-tai ????-luvulla. Nyt on Jani Hansénin aika pitää huolta vaarin ja mummon rakentamasta talosta. eNSoN KoKoelMa / SUoMeN MetSÄMUSeo lUSto Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 3.10.2023 11.09.01 3.10.2023 11.09.01
Itse kunnostettu pellinkiläinen ? skari on Jani Hansénin silmäterä. Merenkulku on hänellä verissä. Jani Hansen harmittelee, että hänellä on suvustaan muistona lähinnä kaksi vanhaa monistetta ja niiden pari huonolaatuista kuvakopiota. ?Kotkan tehtaiden palveluksessa olevat Gunelius Hansénin jälkeläiset . kertoo monisteen kuvateksti vuoden ???? paikkeilta. Istumassa vas. Hellin Lehtinen, Elli Hansén, Kristian Hansénin leski Bertta Hansén, Aksel Hansén ja Johan Hansén. Seisomassa vas. Paul, Sven, Janin isoisä Lasse, Henry ja Erkki. Kädentaidot ovat Jani Hansénin perintö edellisiltä sukupolvilta. 14?PaPeriliit to?06 / 2023 liin, eivätkä sellaista kaivanneet. Jani Hansén on iloinen, että tietää edes tämän verran vähän erikoisemmasta perimästään. – Arvostan ja olen ylpeä sukujuuristani. Nyt kun ikää on tullut lisää, ne ovat alkaneet kiinnostaa, toisin kuin nuorempana. Isänikään ei tiedä sitäkään vähää, mitä minä. Jotenkin näitä on pidetty itsestään selvyyksinä, hän miettii. Häntä harmittaa, että ei tullut kysyttyä vanhoilta sukulaisilta silloin, kun he olisivat vielä olleet kertomassa. Hansénien suvun tarinalle on käynyt kuten työväen historialle yleensä: Se painuu historian hämäriin, liian usein jälkeä jättämättä. Hansén kertoo, että hänen sukulaisensa kävi 1980-luvulla Tistedalenissa, mutta ei löytänyt mitään suvun historiasta. – Puhelinluettelossa oli kuitenkin ollut melkein puolet Hanséneita, hän hymähtää. Hansénin vaarin sisar kuoli muutama vuosi sitten. – Hän olisi tiennyt paljonkin. Harmittaa, että ei tullut kysyttyä. Hänellä olisi kuulemma ollut valokuviakin, Hansén miettii. Hän muistaa myös vaarin veljen Henryn, jolla oli painissa seitsemän TUL:n Kymenlaakson piirin mestaruutta vuosilta 1938–1968 sarjoissa 73–79 kiloa. – Henry oli sellainen persoona: Häntä tehtaan vanhat työntekijät muistelivat. Henry piirsi aina kehän, ja pisti äijien kanssa painiksi. Minuakin hän otti lapsena niskasta kiinni ja sanoi, että sinulla on hyvä, painijan vahva niska. Ammattikouluaikaan, kun ei saanut haalarit päällä mennä ammattikoulun kahvilaan, niin käytiin läheisessä baarissa. Siellä Henry päivysti eläkepäivillään. Hansén olisi ammattikoululaisesta lähtien halunnut sukunsa ikiaikaiseen työpaikkaan, mutta se oli kiven takana. – Olisin halunnut jo työharjoitteluun tehtaalle, mutta olin hyvä koneistaja ja sorvari, ja siksi minut laitettiin aina konepaPaperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 3.10.2023 11.09.03 3.10.2023 11.09.03
PaPeriliit to?06 / 2023?15 joille työharjoitteluun. Tehtaalle pääsivät ne, joiden isät olivat siellä töissä. Tällainen sisäpiiriajattelu ei ole vieläkään aivan mennyttä, hän sanoo. Veri veti tehtaalle vielä monta kertaa myöhemminkin, mutta Hansénin nimi ei enää merkinnyt sen aikaisille työhönottajille mitään. Eikä Hansén oikein osannut kertoakaan. Vasta, kun tehtaalla tarvittiin koneistajataitoista asentajaa, portit avautuivat. – Olen oikein tyytyväinen työpaikkaani. Jos hyvin käy, lähes 20 vuotta on vielä jäljellä työtä ennen eläkeikää, Hansén sanoo. Hän on viimeinen norjalainen paitsi tehtaassa, myös sukulinjassaan. – Minulla ei ole omia lapsia, mutta perheessä ovat vaimoni Annen aikuiset lapset. Tämä on oikein hyvä näin. Entä mitä hänelle on jäänyt perinnöksi edellisiltä sukupolvilta? Aineellista perintöä yli 150 vuoden takaa ei ole jäljellä, mutta ehkä aineetonta kuitenkin. Jani Hansén miettii, että viikinkien verenperintöä voi olla vaikka se, että hänelle ei tule kylmä koskaan. Siksi häneltä ei löydy norjalaista villapaitaakaan, koska niin lämmintä vaatepartta hän ei pystyisi pitämään. Sen sijaan rakkaus mereen ja kauniisiin puuveneisiin on hänessä aivan solutasolla. Olisiko se piirre jo Norjasta kotoisin? Oma pellinkiläinen perinnefiskari keinuttelee 200 metrin päässä laiturissa. Hansénilla on tarkka silmä esineen kauneudelle, ja kädentaidot näkemystensä toteuttamiseen. Fiskarin kylkilautojakin hän on vaihtanut itse yhdessä vaimon kanssa. – Isä on tehnyt käsillään vaikka mitä. Setä ja vaarikin olivat käteviä käsistään. Syntyi mitä tarvittiin. En itsekään pysty kauaa telkkaria katsomaan, vaan pitää lähteä tekemään jotain, hän miettii. Kun Hansén pääsee vaimonsa kanssa merelle, kulkeminen veden päällä on hänelle täysin luontaista. Merellä hän on viihtynyt vauvasta lähtien, kuten kaikki sukunsa miehet. Jos aikaa on, Hansénin pariskunta saattaa rantautua yöksi saareen ja viettää iltaa istuskelemalla kalliolla. – Meren tuoksu on korvaamatonta, Hansén sanoo. Hän ajattelee, että ehkä hänen tyyni mielenlaatunsa on norjalaista perimää. Hän on niitä rauhallisia norjalaisia, vaikka historiankirjoihin on jäänyt merkintöjä vähemmän rauhallisten heimoveljien tappeluista Kotkassa. Hansén kokee voimakasta yhteenkuuluvuutta juuri tähän rantamaisemaan. Jos niin haluaa katsoa, Kymijokilaakso on eräänlainen vuono sekin. – Kaukokaipuuta ei ole ollut minnekään. Gunelius teki yhden matkan ja se riitti. Hän on juurruttanut meidät tänne. Norjassa olisi kiinnostavaa käydä, mutta kyllä Kotka on niin hieno paikka, että minne tästä voisi lähteä, Hansén sanoo. Hän ryhtyy laittamaan vanhoja monisteita takaisin pöytälaatikkoon, mutta vilkaisee niitä vielä kerran. Monisteen teksti päättyy näin: ”Lieneekö väärin ajatus: Niinkauan kuin yhtiömme on olemassa, löytyy sen kirjoissa nimi Hansén”. ? Norjan sahan tulevaisuus on nyt vaakalaudalla. MM Kotkamills aloitti syyskuussa muutosneuvottelut sahatoiminnassaan. Yhtiön mukaan neuvotteluissa käsitellään niin lomautuksia, henkilöstövähennyksiä kuin koko sahan sulkemistakin. Jani Hansén työskentelee paperitehtaassa, jota muutosneuvottelut eivät kosketa. Sinne on päinvastoin investoitu voimakkaasti viime vuosina. »harmittaa, että ei tullut kysyttyä vanhoilta sukulaisilta silloin, kun he olivat vielä kertomassa.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 3.10.2023 11.09.04 3.10.2023 11.09.04
16?PaPeriliit to?06 / 2023 Orpon-Purran hallituksen leikkuri Nämä talkoot revitään yksistään duunarin selkänahasta. PRKL – tämä ei meille käy! 1. LAKKO-OIKEUDEN RAJOITTAMINEN • Ensimmäisenä toimenpiteenä maan hallitus haluaa rajoittaa työntekijöiden oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin • Poliittisen lakon kesto enintään yhden päivän • Tukilakkoja rajoitetaan, vahvat alat eivät voi enää tukea heikompia • Lakkosakkojen korotus • Myös lakkoon osallistuneelle työntekijälle henkilö kohtainen 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi Näiden toimien jälkeen työntekijöiden oikeuksien puolustaminen on hyvin hankalaa. 2. TYÖEHTOJEN HEIKENTÄMINEN • Työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin, jopa ohi luottamusmiehen • Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy” • Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa • Vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi erityistä perustetta • Vuorotteluvapaa lakkautetaan • Työriitojen ratkomista hankaloitetaan rajoittamalla valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia • Lomautuksen varoaikaa lyhennetään • Takaisinottovelvoite ei enää koske alle 50 henkilön yrityksiä • Pakkolakien voimaantulo estää sopimasta lakia parempia työehtoja 3. SOSIAALITURVAN LEIKKAAMINEN • Ansiopäivärahaa leikataan 20 % jo kahdeksan viikon jälkeen • Työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään, 5 vrk -> 7 vrk • Ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssäoloaikaa pidennetään, 6 kk -> 12 kk • Palkkatuettu työ ei kerrytä ansiopäivärahan työssäoloehtoa • Työttömyysturvan työssäoloehto euroistetaan • Asumistukea leikataan • Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen jaksotusajalta • Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan • Työttömyysturvan ja asumistuen työssäkäyntiin liittyvät suojaosat poistetaan, työttömänä ei kannata lyhyitä keikkatöitä enää tehdä • Ikääntyvien työttömien turvaa heikennetään • Toimeentulotuen saamista vaikeutetaan • Poistetaan ensimmäisen 16 arkipäivän ajalta korotettuna maksettava vanhempainraha • Aikuiskoulutustuki lakkautetaan #PainavaSyy, koska työelämässäkin #vahvintaonyhteistyö Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 4.10.2023 16.13.42 4.10.2023 16.13.42
/ 17 monessa asiassa nämä kolme järjestöä eivät ole keskenään samalla kannalla, mutta koko Suomen metsäalan lobbaamisessa ne ovat yhdistäneet voimansa. – Tässä meillä kaikilla on yhteiset tavoitteet, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Tausta-ajatuksena on, että Suomessa pitäisi luoda yksi yhteinen metsätarina, jota viedään esimerkiksi Euroopan Unio nin päättäjille. Näin metsäalan ja samalla koko Suomen etu tulisi paremmin ajetuksi kuin nyt, kun eri tahot puuhailevat omiaan. Vanhala uskoo, että on mahdollista saada eri osapuolet luonnonsuojelujärjestöistä metsäyhtiöihin sitoutumaan yhteisen viestin viemiseen. Viesti kuuluu, että metsien kestävä talouskäyttö, ilmastoja monimuotoisuustavoitteet ovat sovitettavissa yhteen. – Luontoarvojen huomioiminen ja metsien taloudellinen hyödyntäminen eivät sulje toisiaan pois. On pyrittävä kokonaisvaltaiseen ja eri tarpeet yhdistävään näkemykseen – näkemään metsä puilta, totesivat Vanhala, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila yhteisessä kirjoituksessaan yhteistyötä aloitettaessa. Vanhala, Lehtomäki ja Marttila ovat yhdessä tavanneet esimerkiksi eri medioiden ja kansalaisjärjestöjen edustajia ja kansanedustajia. – Kerromme, että Suomelle metsäteollisuus on hyvä ja erittäin tärkeä asia. Metsäala luo ?,? miljardin euron verokertymän vuodessa ja vastaa viidenneksestä maamme tavaraviennistä, sanoo Vanhala. Haasteita Suomen metsäsektorilla riittää: raaka-aineen riittävyys, energiantarve, kuljetuskustannukset ja työvoiman tarve. Niiden selättämiseksi on tärkeää, että päättäjät Suomessa ja Brysselissä ymmärtävät metsätalouden merkityksen ja sen, että kestävä metsätalous ei ole syyllisten penkillä, kun ratkaistaan vielä suurempaa kysymystä, ilmastonmuutosta. – Me metsäalan toimijat haluamme olla osa ratkaisuja myös metsien ilmastoja monimuotoisuuskysymyksissä. • Paperiliitto, Metsäteollisuus ry ja MTK puhuvat yhdessä metsäalan puolesta. Kerrankin samalla kannalla Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Kumpi puoli näkkileivästä voidellaan? Niinpä. Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla samaa mieltä: Turva on ammattiliiton jäsenen oma vakuutusyhtiö. Se tarjoaa Suomen parasta vakuutuspalvelua ja aitoa vastinetta rahallesi. Katso, mitä etuja Paperiliiton jäsenenä saat ja valitse parasta turvaa osoitteessa turva.fi/etusi Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 5.10.2023 8.54.10 5.10.2023 8.54.10
18?PaPeriliit to?06 / 2023 P aperiliittolaisilla työpaikoilla on kaudella 2022–2023 toiminut 84 työsuojeluvaltuutettua ja noin 600 työsuojeluasiamiestä. Seuraavaksi kaudeksi valinnat tehdään loppuvuonna. Työsuojelun yhteistoimintaa ja siihen kannustamista tarvitaan, jotta työturvallisuus edistyisi entisestään. Hyvänä esimerkkinä työsuojelutyön kehittämisestä ja silmäparien lisäämisestä Työturvallisuuskeskuksen teollisuusryhmän johtava asiantuntija Markku Tolvanen mainitsee työsuojeluasiamiesten roolin. – Työsuojeluasiamiehet ovat käyttämätön voimavara. Siksi on hyvä, että esimerkiksi Stora Ensolla Imatralla työnantaja yhdessä työntekijöiden kanssa on alkanut hyödyntää työsuojeluasiamiehiä aiempaa enemmän. Vaihtoehto asiamiehille Adaralla Valkeakoskella päädyttiin siihen, ettei työsuojeluasiamiehiä enää valita. Työsuojeluasiamiehen tehtävistä itsekin aloittanut nykyinen työsuojeluvaltuutettu Tapio Heikkinen perustelee, miksi näin tehtiin: – Meillä oli pitkään työsuojeluasiamiehet kolmella osastolla, mutta tehtäviin on ollut hankala saada ihmisiä. Asiamiestyöhön olisi irrottauduttava oman työn ohessa. Siihen aika ei riitä, kun työpaikalla on muutenkin niukasti tekijöitä. Tilalle luotiin käytäntö, jossa työnjohto, käyttöpäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, kunkin osaston työntekijä ja toisen osaston työntekijä käyvät tehtaan ja sen ulkoalueet läpi joka toinen kuukausi eli kuudesti vuodessa. – Näin saadaan laajempi porukka katsomaan näitä asioita. Nähtäväksi jää, miten tällä järjestelyllä saadaan korjattavat toimenpiteet kirjattua ja hoidettua. Työnantajan tahtotila kuitenkin on, että työsuojelu on työpaikan yhteinen asia, Heikkinen sanoo. Yksilöllistä tukea jaksamiseen Tapio Heikkinen on työntekijäjäsenenä Paperiteollisuuden työalatoimikunnassa eli PapTatissa. Marraskuussa tämän yhteistyöelimen toimialapäivässä käydään läpi muun muassa päivitettyä työturvallisuuslakia, joka lisää työnantajan vastuuta yksilön näkökulman huomioimisesta. – Lakimuutos puhututtaa työpaikoilla. Kuulonsuojaimia ja turvakenkiä voi saada yksilöllisesti räätälöityinä eli fyysisesti yksilön voi suhteellisen helposti ottaa huomioon, mutta henkisen puolen työkykyä ja jaksamista on vaikeampi kehittää, PapTatin sihteerinä toimiva Markku Tolvanen pohtii. Uudistunut laki kulkee linjassa myös Paperiliiton työsuojelutoiminnan tavoitteiden kanssa, sillä kuluvalla liittokokouskaudella työsuojelutyössä kiinnitetään erityistä huomiota työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistäviin tavoitteisiin. Palautumiselle varattava aikaa Myös palautumine puhuttaa. Vuorotyötä tekevillä voi olla esimerkiksi uniongelmia, joihin ei tunnu löytyvän apua. – Vuorotyö on tuonut ja edelleen tuo haasteita. Vieläkään ei nähdä palautumisen merkitystä, eikä ymmärretä, kuinka tärkeää se on. Vapaa-aika kuluu ehkä liian monenlaiseen tekemiseen, kun pitäisi myös ehtiä palautua, Tolvanen muistuttaa. Tolvasesta on hyvä, jos palautumisen tueksi voidaan työpaikoilla kehittää yksilöllisiä työaikaratkaisuja. Yksilöllistä työaikamallia on suunniteltu kokeiltavaksi esimerkiksi Metsä Groupin tehtailla. ? Turvallisuuden tekijät esille Mitä useampi silmäpari on, sitä varmemmin tehdään turvallisuus havaintoja ja niiden perusteella toimitaan. Tänä syksynä on taas aika valita paperiteollisuuden työturvallisuustyölle tekijät. teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuva? Reima Kangas Paperiteollisuudessa tapaturmataajuus on alle teollisuuden keskitason, joka on lähelle kaikkien alojen tapaturmataajuutta. TVK:n ennusteen mukaan työtapaturmia sattuu tänä vuonna noin 1,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. Lähde: Tilastosovellus Pakki, Tapaturmavakuutuskeskus, 3.10.2023 Tapaturmataajuus vuosina 2005–2022 Tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden. Teollisuus Kaikki alat Paperiteollisuus 50 40 30 20 10 2005 2015 2010 2020 Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 4.10.2023 15.52.38 4.10.2023 15.52.38
PaPeriliit to?06 / 2023?19 Melu käy kehoon. Marko Lehtonen (vas.) ja työsuojeluvaltuutettu Tapio Heikkinen kuvattiin Adaralla Valkeakoskella Paperiliitto-lehden 06/21 juttuun: Liiton työsuojelukyselyn mukaan melu on edelleen suurin riesa työpaikoilla. Valinnat vuosille 2024–2025 Loka-marras-joulukuussa 2023 on paperiliittolaisilla työpaikoilla järjestettävä vaalit työsuojeluvaltuutettujen, -varavaltuutettujen sekä työsuojeluasiamiesten ja työsuojelun yhteistoimintaelinten jäsenten eli työsuojeluasiamiesten valitsemiseksi toimikaudeksi 2024–2025. Työsuojeluyhteistyö perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta sekä työmarkkina-osapuolten sopimuksiin. Työsuojeluvaltuutetun vaaliin saavat osallistua kaikki työpaikan työntekijät, jotka vaa li päivänä ovat työsuhteessa valinta-alueen työnantajaan mukaan lukien esimerkiksi lomautetut ja vanhempainvapaalla olevat. Työsuojeluasiamiehen valinnassa noudatetaan työehtosopimuksen liitteenä olevan yleissopimuksen kirjauksia. Työsuojeluasiamies edustaa tuotantolaitoksen, -osaston tai ammattiryhmän työntekijöitä. Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 4.10.2023 15.52.40 4.10.2023 15.52.40
20?PaPeriliit to?06 / 2023 teksti Tiina Suomalainen?kuva Mikko Nikkinen Musiikki pauhaa ämyreistä, alkusyksyn kuuma aurinko paahtaa niskaan, ja mäkäräiset käyvät ärhäkkäänä kimppuun. Imatran urheilukenttä sijaitsee montussa, joten kiusallisia öttiäisiä karkottava tuulenvire eksyy tänne harvoin. Johtuuko se sitten Offista vai tymäkästä hienhajusta, mutta mäkäräiset eivät näytä vaivaavan pelaajia, joita on levittäytynyt kentälle, katsomoon ja juoksuradalle. Punaisella pinnoitteella, katsomon heittämässä varjossa, lepäilee Valkeakosken joukkue ja keräilee voimia finaaliin Kuusankoskea vastaan. Paperiliiton jalkapalloturnauksen mestaruus ratkeaa pian. Valkeakosken joukkue on lähtenyt linja-autokyydillä jo edellisenä päivänä. Osasto 45:stä ja osasto 70:stä kootun joukkueen ryhmäytyminen tapahtui bussimatkan aikana nopeasti, kertoo yksi pelaajista, os. 70:n Marko Koivuranta. Valkeakoskella on hyvä tilanne, sillä joukkueeseen on saatu 16 pelaajaa. Se merkitsee sitä, että jokaisella pelaajalla on vaihtomies, eikä kenenkään tarvitse pelata uuvuksiin asti. Finaaliin asti päässeet joukkueet pelaavat tällä kertaa yhteensä viisi ottelua päivän aikana. Ottelut eivät sentään kestä täyttä aikaa vaan 25–40 minuuttia. Koivuranta on ollut kahinoissa mukana viimeisten vuosien aikana, mutta sitä ennen hänellä oli pitkä tauko, koska turnaukset osuivat huonosti yksiin töiden kanssa. Koivuranta kertoo, että joukkue kootaan aina turnausta varten, eikä harjoituksia pidetä. – Se on niin, että lyödään joukkue nippuun ja lähdetään pelaamaan. Roolit jaetaan toiveiden ja vahvuuksien mukaan. Meillä oli hyvin kirjava joukkue, jossa oli kaikenikäisiä pelaajia. 37-vuotias Koivuranta pelaa tällä kertaa puolustajana. kOiVuRANTA innostui jalkapallosta jo pienenä ja pelasi junnuvuodet. Aikuisiällä hän on harrastanut höntsäfutista Valkeakosken kortteliliigassa joukkueessa Sointulan Arsenal. Valkeakoskelaisilla futiksen harrastajilla ovat upeat puitteet pelaamiselle, sillä he pääsevät pelaamaan Tehtaan Samaa sakkia Jalkapallossa parasta on yhteisöllisyys. Paperiliiton jalkapalloturnauksen voittajajoukkueeseen kuuluva Marko Koivuranta kokee, että me-henki ulottuu yli joukkuerajojen. »Siinä tuli taas se yhteisöllisyys tosi vahvana, sellainen me-henki.» M i n u n p o r u k k a n i kentällä, jota sanotaan Suomen kauneimmaksi kentäksi. Tehtis on kotikenttä myös yhdelle Suomen menestyneimmistä jalkapalloseuroista, FC Hakalle. Jalkapallossa Koivurantaa inspiroi sen joukkuepeliluonne. Hän miettii, että iän myötä lajin sosiaalinen ulottuvuus on tullut entistä tärkeämmäksi. Turnauksissa yhteisöllisyys korostuu vielä lisää ja laajenee koskemaan kaikkia joukkueita ja pelaajia. – Se on minusta todella iso juttu, oikeastaan se isoin juttu. On hienoa nähdä sisarosaston ja kaikkien muidenkin osasPaperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 2.10.2023 13.10.22 2.10.2023 13.10.22
PaPeriliit to?06 / 2023?21 Liiton mestaruus meni muutaman vuoden odotuksen jälkeen taas Valkeakoskelle. Ylärivissä vasemmalta: Marko Järvinen, Jari Rämö, Jyrki Järvinen, Marko Koivuranta, Mika Helin, Kari Nikanto, GM Jukka Lumijärvi ja Marko Lehtonen. Alarivissä vasemmalta: Ville Koivisto, Aleksi Pääskynkivi, Niko Uusikartano, Kaapo Lehtimäki, Jussi Mäkinen, Jyrki Nousiainen ja Tomi Eerola. Kuvasta puuttuu Juha Perttula sekä joukkueen kuljettaja Veijo Pöytäkivi. tojen ihmisiä. Tällaiset turnaukset ovat hyviä alustoja koota porukkaa yhteen, sanoo Koivuranta. FiNAALi sekä Inkeroisen ja Imatran välillä käyty pronssiottelu etenevät molemmat jännittävään loppuhuipennukseen. Sijoitukset ratkaistaan pilkkukisalla. Pronssin vie Imatra. Kun Valkeakosken maalivahti Ville Koivisto torjuu loppuottelussa kolmannenkin rankkarin, on mestaruus selvä. Seuraa huutoja, hurrauksia, halauksia ja läpsyjä Valkeakosken riemuitessa voittoaan. – Finaali oli tiukka, emmekä lähteneet pelaamaan takki auki. Tiesimme, että Kuusankoskella on vahva porukka mutta tiesimme myös, että mestaruus olisi täysin mahdollinen. Sitä lähdimme hakemaan, Koivuranta summaa. ”Poika” siirtyy mestaruutta puolustaneelta ja kolmanneksi tulleelta Imatralta Valkeakosken käsiin. – On päivänselvää, että pidämme siitä kynsin ja hampain kiinni. Kun hiet on huuhdottu ja ruokaa saatu kuvun alle Imatran Kylpylässä, jossa joukkueet majoittuvat, on iltaohjelman aika. – Siinä tulee taas se yhteisöllisyys tosi vahvana, sellainen me-henki. Vaikka ottelemme toisiamme vastaan, olemme kaikki samaa porukkaa. Tätä se ammattiliittoon kuuluminen parhaimmillaan on, miettii Koivuranta, joka on myös os. 70:n puheenjohtaja. Yhteisen iltaohjelman jälkeen joukkueet lähtevät kuka minnekin. Koivuranta päättyy joukkueensa kanssa Osmo´s Cosmos Bariin, jossa esiintyvät Pelle Miljoona ja Maukka Perusjätkä. – Maukalla oli mukana jonkinlainen sähkökäyttöinen saha, jonka terä oli varustettu värikkäillä ledeillä. Olihan se aikamoinen ilta.?• Paperi_20-21.indd 21 Paperi_20-21.indd 21 2.10.2023 13.10.24 2.10.2023 13.10.24
22?PaPeriliit to?06 / 2023 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Olen ollut UPM:llä töissä vuodesta 1990, ja minulla on 20 vuoden laboranttitausta. Biojalostamolle tulin elokuussa 2013, ja lokakuussa 2016 siirryin päivätöihin HSE-operaattoriksi. Se oli ikään kuin jatkoa työsuojeluvaltuutetun tehtävilleni. HSE tulee sanoista Health, Safety and Environment, eli terveys, turvallisuus ja ympäristö. Biojalostamo käyttää raaka-aineena sellutehtaalta tulevaa mäntyöljyä. Tehdas tuottaa uusiutuvaa, puupohjaista dieseliä, jota voidaan lisätä fossiilisen dieselin sekaan. Sivutuotteena syntyy naftaa eli bensiiniä, tärpättiä ja pikeä. Biojalostamo on Tukesin valvoma korkean riskin laitos. Työni liittyy pitkälti henkilöstön suojaimiin. Laitan kaikki tehtaalle tulevat ihmiset kenttäkuntoon: Hankin heille kypärän, monikaasumittarin, radiopuhelimen, työvaatteet ja kengät. Työvaatteet suojaavat kuumuudelta, tulelta, staattiselta sähköltä ja mahdolliselta valokaarelta. Päätoiminnot biojalostamolla ovat ulkona. Silti meillä ei pidetä kesälläkään lyhythihaisia paitoja, vaan standardin mukaisia työvaatteita. Käsineetkin on pakko olla käsissä. Kentällä ihosta näkyvillä ovat vain kasvot. Monikaasumittari on pakollinen turvaväline rintapielessä. Se haistelee neljää asiaa: happea, rikkivetyä, häkää ja räjähtäviä kaasuja (LEL). Jos se havaitsee kaasua, on mahdollista perääntyä. Ennen tulitöitä meillä käydään prosessissa haistelemassa kaasut sondilla, joka on kiinni imevässä kaasumittarissa. Kentälle ei saa viedä esimerkiksi kännykkää, jos se ei ole ATEX-suojattu, eli ei aiheuta kipinää. Minä en esimerkiksi koskaan puhu kännykkään, jos olen bensa-asemalla. Jos ilmassa on kaasua, tavallinen kännykkä voi aiheuttaa kipinän, joka voi sytyttää tulipalon. Kommunikaatiovälineenä meillä biojalostamolla käytetään Atex-radiopuhelimia. Urakoitsijoiden suojavarusteet on oltava samaa tasoa, kuin meillä työntekijöillä. Jos vaikka suojalasit ovat jääneet rintapieleen roikkumaan, se ei ole varoituksen paikka, vaan sanotaan, että voisitko laittaa suojalasit. Joskus seisokin aikaan minulla on ollut mukanakin suojalaseja, jotka voin antaa, jos joltain puuttuu. Meillä käytetään tilanteen vaatiessa vastaavia paineilmalaitteita, kuin palomiehet käyttävät. Epäilyttävään paikkaan ei aina voi mennä kaasunaamarissa. Olenkin eräänlainen kalustonhoitaja. Varastossa katson, että meillä on tarpeelliset määrät kaikkea: eri kokoisia kaasunaamareita, suodattimia, kypäriä, hanskoja ja muita tarvikkeita. Jos jotain puuttuu, olen yhteydessä tavarantoimittajiin. Huolehdin myös, että kansioista löytyvät ajantasaiset PI-kuvat ja eri kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. Operaattoreilla on sosiaalitiloissa niin sanottu likainen ja puhdas puoli. Kun tullaan prosessista, mennään likaiselle puolelle, jätetään vaatteet kaappiin ja mennään suihkuun. Saunaankin pääsee. Suihkussa käydään, koska työstä on voinut tulla roiskeita ja hajuja. Jos vaikka tärpättiä tulee vaatteisiin, se haisee todella pahalle. Sellaisia ei kukaan halua viedä kotiinsa. Suihkusta kuljetaan puhtaalle puolelle, jossa omat vaatteet odottavat. Töihin tullessa vaatteet jätetään puhtaalle puolelle, puetaan työvaatteet ja mennään töihin. Käyn kentällä niin paljon kuin mahdollista jututtamassa urakoitsijoita ja omaa väkeä. Jos työntekijä ei halua syystä tai toisesta tehdä turvallisuushavaintoa järjestelmään, minä teen sen hänen puolestaan. Kannustan kuitenkin aina itse kirjaamaan järjestelmään. Jos tilanteita täytyy jälkikäteen selvitellä, niin kaikki löytyy kirjattuna. Työsuojeluvaltuutettuna minun on helppo ottaa esille mahdollisia turvallisuuspuutteita. Seisakissa turvallisuutta valvotaan tarkasti, koska silloin on paikalla paljon väkeä. Sen aikana meillä on HSE-piste, jossa HSE-tiimi päivystää. Varustelen sen turvallisuusvarusteilla, ja siellä annetaan myös neuvontaa. Se on kuin tietotoimisto, jonne urakoitsijatkin osaavat tulla. Minua palkitsee se, että excelini ovat kunnossa! Olen luonteeltani äärettömän tarkka. Jos menen vaikka risteilylle, niin ryhdyn heti katsomaan, millaiset venttiilit laivassa on, miten palojärjestelmä toimii? Onko märkävai kuivanousu? Katson sprinklerit, sammuttimet ja poistumiskartat. Teen sitä kuin alitajuntaisesti. En aina onnistu jättämään töitä työpaikalle, koska työ on hirveän mielenkiintoista. Olen oikeasti innostunut siitä.”»?• Turvallisuuden takuunainen TeksTi ?Mari Schildt?kuva?Mikko Nikkinen Jenni Leppänen huolehtii, että biojalostamon turvallisuustarvikkeet ja -käytännöt ovat aina ajan tasalla. »kännykkä voi aiheuttaa kipinän, joka voi sytyttää tulipalon.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 2.10.2023 16.19.37 2.10.2023 16.19.37
PaPeriliit to?06 / 2023?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Jenni Leppänen on HSE-operaattori UPM Lappeenrannan biojalostamossa. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 2.10.2023 16.19.39 2.10.2023 16.19.39
24 / omistaa Holiday Club lomaosakkeita Vuokatissa, Saariselällä, Saimaalla, Punkaharjulla ja Tampereella. Alkuvuoden ???? lomaviikot (?–??) tulevat varattaviksi ?.??. klo ??. Lomaviikot myydään varausjärjestyksessä. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub. ? /yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla paperiliittoloma. Ensimmäisellä käyttökerralla sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi. Käyttäjätunnuksesi on oma jäsennumerosi. Hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Varattavat viikot löytyvät sivustolta kohdasta Vapaat viikot. HUOM! Huoneiston avain luovutetaan ainoastaan varauksen tehneelle henkilölle, jolla on esittää voimassa oleva jäsenkortti. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.? /yrityspalvelu, yrityspalvelu@holidayclub.? tai puh. ???? ??? ??? (arkisin klo ?–??). Lomakohteet ja hinnat löydät myös tämän lehden sivulta ?. Äkkilähdöillä lomailet edullisemmin Myymättä jääneet lomaviikot myydään äkkilähtöinä ??? euron alennuksella. Äkkilähdöt tulevat myyntiin kaksi viikkoa ennen lomaviikon alkua. Äkkilähdöt varataan puhelimitse Holiday Club Yrityspalvelu, puh. ???? ??? ???, arkisin klo ?–??. Muut Holiday Clubin jäsenedut Paperiliiton jäsenet saavat ?? % alennuksen normaalihinnoista Holiday Clubin loma-asuntojen majoituksista. Etu ei koske hotellimajoitusta, eikä Villas-asuntoja. Lomahuoneistojen minimivaraus ? vrk. Loma-asuntojen varaukset puhelimitse Holiday Clubin asiakaspalvelusta puh. ???? ??? ??? (ma-pe ?–??), lisätietoja kohteista www.holidayclub.? . Mainitse soittaessa olevasi Paperiliiton jäsen. Alkuvuoden 2024 lomaviikot (1–22) tulevat varattaviksi 2.11. klo 10. Paperiliiton lomaosakkeita on esimerkiksi Vuokatissa. Varaa lomaviikkosi Paperiliiton Holiday Club lomaosakkeista. Lomaile kotimaassa 6 / H i o m o Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 3.10.2023 13.20.51 3.10.2023 13.20.51
PaPeriliit to?06 / 2023?25 xxx j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t ta a Kun jäät eläkkeelle YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. PIDÄ AMMATTILIITTOSI AJAN TASALLA JA ILMOITA TILANTEESI MYÖS SILLOIN, KUN JÄÄT ELÄKKEELLE. Jäädessäsi pysyvästi vanhuuseläkkeelle, ota yhteyttä jäsenrekisteriin puhelimitse tai sähköpostitse. Pysyvää vanhuuseläkettä ei voi ilmoittaa eAsioinnissa, joten jäsenrekisteri muuttaa tietoihisi jäsenlajiksi eläkeläisjäsenyyden. Paperiliiton jäsenedut ovat eläkkeelläkin käytettävissäsi, mutta jäsenmaksuvelvoite päättyy. Liittovakuutus on voimassa sen vuoden loppuun asti, jolloin jäät eläkkeelle. Mikäli jatkat työskentelyä vanhuuseläkkeellä, ilmoita palkanlaskentaasi jäsenmaksuperinnän päättämisestä. Muiden määräaikaisten tai pysyvien eläkkeiden kohdalla tee eAsioinnin kautta maksuvapautusilmoitus (Jäsenmaksutiedot Syötä palkaton jakso). Ilmoituksen määräaikaisesta tai pysyvästä eläkkeestä voi tehdä tarvittaessa myös puhelimitse tai sähköpostitse. Huomautus: Saadessasi palkkatuloja esim. osaeläkkeen aikana, maksat jäsenmaksut normaalisti. • Jos vanhuuseläkkeeseen on alle viisi vuotta, voit merkata pysyvästä eläkkeestä vapautuksen arvioituun vanhuuseläkkeen alkamispäivään asti. • Jos vanhuuseläkkeeseen on yli viisi vuotta, merkkaathan vapautusta enintään vain viisi vuotta eteenpäin. Jäsenyytesi säilyy varsinaisena jäsenyytenä vanhuuseläkkeeseen asti, eli edut ja liittovakuutus ovat normaalisti voimassa. Epäselvissä tilanteissa saat lisätietoa jäsenrekisteristä. Tuetut lomat 2024 PaPeriliitto järjestää yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa edullisia lomia lapsiperheille, eläkeläisille ja työttömille. Lomajaksot ovat kaikille avoimesti haettavina ja ne toteutetaan STEA:n avustuksella. Lomalaiset valitaan sosiaalisin ja taloudellisin perustein. Päätökset tekee ja niistä tiedottaa Hyvinvointilomat ry. Lomia haetaan sähköisesti. Lisätietoja ja hakulinkit löytyvät liiton nettisivuilta paperiliitto.fi > jäsenasiat > Tuetut lomat 2024 Lapsiperheille Lapsiperheiden talviloma 19.–24.2.2024 Vuokatti Sport Resort, www.vuokattisport.fi Omavastuu 125 €/5 vrk. Alle 16-vuotiaat lomailevat veloituksetta huoltajan tai isovanhemman seurassa. Hakuaika: 1.–30.11.2023 Lapsiperheiden talviloma 4.–9.3.2024 Hotelli Rantakatti, www.rantakatti.fi Omavastuu 100 €/5 vrk. Alle 16-vuotiaat lomailevat veloituksetta huoltajan tai isovanhemman seurassa. Hakuaika: 1.–30.11.2023 Eläkeläisille Muistiloma 26.–31.5.2024 Kylpylähotelli Kunnonpaikka, www.kunnonpaikka.com Omavastuu 130 €/5 vrk. Hakuaika:1.–30.11.2024 Työttömille Työttömien loma 14.–19.10.2024 Lehmirannan lomakeskus, www.lehmiranta.fi Omavastuu 50 €/5 vrk. Paperiliitto maksaa (kuittia vastaan) omien työttömien jäsentensä omavastuun. Hakuaika: 1.–31.8.2024.? Hostelleja syksyn lomiin – hyödynnä jäsenetusi! PaPeriliiton jäsenenä saat Hostellijärjestön verkoston hostelleista 10 prosentin majoitusalennuksen liiton jäsenkortilla tai tilaamalla maksutta Hostellijärjestön Kotimaan hostellikortin. Kortilla saat myös tietoa hostelleista sekä muita korttietuja. Voit valita mieleisesi vaihtoehdon Suomen Hostellijärjestön yli 40 uniikin hostellin joukosta. Hostelleja löytyy niin kaupungeista kuin läheltä luontokohteita. Voit yöpyä vaikkapa design-hostellissa tai vanhassa höyrylaivassa kaupungin sykkeessä tai idyllisessä kartanossa maalaismaisemassa. Hostellit tarjoavat erilaisia huoneita sekä yhteisiä tiloja ja muita palveluita. Kotimaan hostellikortin voi tilata maksutta osoitteesta: www.bit.ly/Kotimaan-hostellikortti-Paperiliitto.?• 6 / H i o m o Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 3.10.2023 9.47.17 3.10.2023 9.47.17
26?PaPeriliit to?01 / 2023 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Tulorekisteriasiaa Työttömyyskassa tarvitsee tiedot palkoistasi ja palkkaan liittyvistä eristä päivärahahakemuksen käsittelyä varten. Nykyisin työnantaja toimittaa nämä tiedot tulorekisteriin, josta työttömyyskassa pääsääntöisesti saa tarvittavat tiedot. Sinun ei siis tarvitse toimittaa hakemuksen liitteeksi palkkatodistusta, ellei työttömyyskassa sitä sinulta erikseen pyydä. Vuorottelukorvaushakemuksen käsittelyssä työttömyyskassa Joissain tapauksissa palkkaan sisältyy sellaisia eriä, joista järjestelmä pyytää lisätietoja täyttäessäsi eAsioinnin hakemuslomaketta. Tällaisia eriä voivat olla esimerkiksi lomapalkka, erilaiset palkanlisät tai tulospalkkio. Halutessasi voit antaa näistä palkan osista selvityksen eAsioinnin antamille lisätietoriveille. Lisätietojen antaminen ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan voit jatkaa hakemuksen täyttämistä painamalla Seuraava-nappia sivun alalaidassa. Mikäli työttömyyskassa tarvitsee selvityksen jostain tietystä palkasta tai palkan osasta, sinulle lähetetään lisäselvityspyyntö eAsioinnissa eViestillä. Huom! Jos et pääse hakemuksen sivuilla etenemään, kannattaa palata Selvitys työttömyydestä -osion sivulle 3 ja tarkistaa, että työsuhdetiedot on merkitty oikein. Jos jokin työsuhtarvitsee kuitenkin työnantajan kirjoittaman palkkatodistuksen 52 kalenteriviikon ajalta ennen vuorotteluvapaan alkua. Vaikka työttömyyskassa ei pääsääntöisesti tarvitse erillistä palkkatodistusta, sinun pitää silti aina hakemuksessasi ilmoittaa, oletko hakujaksolla tehnyt työtä ja onko sinulle maksettu hakujakson aikana tuloa. Näin työttömyyskassa saa hakemuksesi käsiteltyä oikeilla tiedoilla. detieto puuttuu tai on virheellisesti täytetty, hakemuslomake ei päästä siirtymään eteenpäin. Täytä huolellisesti työsuhdetiedot kaikista tulonlähteistäsi, vaikka kyseessä ei olisi varsinainen työsuhde. Esimerkiksi vapaapalokunnassa toimiminen, säätiöltä apurahan saaminen sekä taloyhtiön hallituksessa toimiminen tulee merkitä omaksi työsuhteekseen, vaikka kyseessä olisi luottamustoimi tai muu tehtävä, josta saa vain satunnaisia palkkioita. Ohjeistus ansiopäivärahahakemuksen täyttämiseen eAsioinnissa löytyy työttömyyskassan nettisivuilta www.paperikassa.fi > Ansiopäiväraha > Päivärahahakemuksen täyttäminen eAsioinnissa. TYÖTTÖMYYSKASSA KÄYTTÄÄ KÄSITTELYSSÄ TULOREKISTERIN TIETOJA TULOREKISTERITIEDOT SÄHKÖISEN ANSIOPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN TÄYTTÄMISESSÄ Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 4.10.2023 16.22.23 4.10.2023 16.22.23
PaPeriliit to?06 / 2023?27 6 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a m u i s t o k i r j o i t u s Paperiliitto-lehdessä tapahtui inhimillinen erehdys. Julkaisimme vahingossa Antti Ahokkaan, 22, haastattelun yhteydessä toisen nuoren Antin, Antti Kuivasen, 22, kuvan. Edes kuvassa poseeraavan nuoren miehen työasun värit ja logot eivät herättäneet havaitsemaan, että nyt menee väärän ? rman Antti lehteen. Pahoittelemme virhettä. Tämän jutun yhteydessä on vihdoin kuva Stora Enson Heinolan ? utingtehtaalla vuorotteluvapaan sijaisuutta tekevästä Antti Ahokkaasta. Ahokas kertoo suhtautuneensa lehden mokaan ymmärtäväisesti. – Stora Ensolla työskentelevä isäni oli ensimmäinen, joka otti minuun yhteyttä ja kysyi, olenko huomannut, että minusta kertovan jutun kuvassa on väärä Antti. En ottanut siitä itseeni. Enemminkin suhtauduin siihen huumorilla. Kovin paljon palautetta Ahokas ei väärästä kuvasta saanut. Hän kertoi kömmähdyksestä joillekin työkavereille sekä vuoromestarille, joka ihmetteli, miten moinen virhe on päässyt käymään. Yritykset ovat hyvin tarkkoja siitä, millaisia kuvia niistä lähtee ulospäin. Tähänkin sarjaan otetut kuvat – joita ottavat haastateltavien työkaverit – saattavat kiertää esimiesportaassa tarkistuksessa ennen julkaisua. Ahokas laittoi sosiaalisen median kautta viestiä myös Lappeenrantaan, ikätoverilleen Antti Kuivaselle, ja kysyi, oliko tämä huomannut mokan. Olihan hän. – Lähinnä se huvitti. Juttu kertoo Stora Ensolla työskentelevästä työntekijästä, ja kuvassa olen minä UPM:n logo rinnassa. Muutamia kommentteja tuli kollegoilta. Kaukaan Voiman biovoimalaitoksella työskentelevän Antti Kuivasen haastattelu julkaistiin tällä paikalla vuosi sitten. Jutussa Kuivanen kertoi, miten automaatioja kunnossapitotiimissä työskentely oli yllättänyt hänet positiivisesti. Työnteko, kehittyminen ja uuden oppiminen jatkuu hyvällä vireellä edelleen. – Työ on monipuolista ja vaihtelevaa, sillä työnkuva ja laitekanta ovat laajoja. Meillä on monen ikäisiä laitteita, ja työtehtävät vaihtelevat paljon. Tämä on hyvä paikka kartuttaa omaa osaamista. Viime aikoina Kuivasta on työllistänyt erityisesti projekti, jossa uudistetaan jätevedenkäsittelyn automaatiota. •?tiiNa SUoMalaiNeN Stora Enson Antti ja UPM:n Antti suhtautuvat huumorilla lehden mokaan. Kuvassa Antti Ahokas, joka työskentelee Stora Enson Heinolan ? utingtehtaalla. Viime lehdessä Ahokkaasta kertovaan juttuun oli päässyt livahtamaan toisen Antin, UPM:n Kaukaan voimalaitoksella työskentelevän Antti Kuivasen kuva. 1 k y s y m y s t ä 1.?Mikä on dyyni? 2.?Mitä merkitsee ultimaatumi? 3.?Mikä on Portugalin pääkaupunki? 4.?Mikä maa voitti naisten jalkapallon maailmanmestaruuden 2023? 5.?Minkä yhtyeen kappale on Kersantti Karoliina? 6.?Minkä yhteisön kirjainlyhenne on NA? 7.?Missä on Sunilan sellutehdas? 8.?Mikä on Suomen suurin hyvinvointialue? 9.?Montako aikavyöhykettä on Venäjällä? 10. Kuka näytteli Vilho Koskelaa Aku Louhimiehen Tuntemattomassa sotilaassa? Vastaukset sivulla 35. Korjaus: Viime lehdessä kysyttiin, kuka lauloi levylle ”Jäähyväiset aseille”. Vastauksissa mainittu Liisa Tavi lauloi toki vuonna 1981, mutta lukijamme muistutti, että laulu on Kollaa Kestää -yhtyeen tekemä, ja yhtye julkaisi kappaleen vuonna 1979 samannimisellä albumillaan. Ensiapua työttömälle työtön, työttömyysuhan alla, lomautettu tai kuulut hänen lähipiiriinsä? Tatsi tukee ja auttaa työelämän muutoksissa luovivia. Tatsi on Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys. Tatsin julkaisemassa Työttömän ensiapupaketissa on tietoa taloudesta, terveydestä, työnhausta, mielenterveydestä ja siitä, mitä eri vaiheissa voi ja kannattaa tehdä. Sähköisen oppaan saa käyttöösi osoitteesta tatsi.? /ensiapu. Tatsista voi kysyä myös suoraan ohjausta ja tukea, jos työpaikalle tulee tarvetta keskustella työttömyydestä, lomautuksesta tai työttömyyden uhasta. • Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 4.10.2023 16.22.24 4.10.2023 16.22.24
28?PaPeriliit to?06 / 2023 6 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 30 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 27.10. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 6”. Ristikon 5 palkinnon sai Helena Koskinen, Hämeenlinna. ari Kiviharju KAIVELLA KAIVELLA V A A L ? ? ? T U K E V A ? R A K E N N E O S A K A S A V U L I A S ? ? N E L I K U L M A I S U U S K A L T A T A T I K L I ? HETI ? K I T I HETI V I H I T A A T K U I S K I A O P A S T E E T N IHAN > Ä L L I I IHAN I K A I T > L A N A PÄÄLLE RATIA PÄÄLLE Y L L E L A I L A RATIA A N A S K A L I T A A T E L I A N A T O M A I L I E T T O E V A T R I T K U I S E T sukua T sukua A S T I M E T R E O S Ä R E S T Ö N I E M I U V A S T A T LISÄÄNTYVÄ LAITA ? Ä I T E E LISÄÄNTYVÄ A E LAITA ? I L E T Ä K 1 N E T T I E T E L Ä O S A T 1 Y K S I ? ? ? M Ä Ä R Ä N ? M Ä Ä R I T Y K S E E N U E I R A N A E I L A I T Ä I N E N T E I N N Ä T I T XXXL PULA "8" XXXL K PULA H A L E N T S T O N E O "8" K O L I S Ä V Y O S S I T R E K K I O S I N E M Ä S V I I L I O K S A S K E R Ä Ä V Ä S I A M A L K U K E S Ä BLOM O T I T BLOM A T T E T A A T A S E T I T ?????????? ???????? ????????????????? ????????????? ORANJEN SIVULOKI MARJASTAJILLA KUORMALLE Hatšaturjan TOSITTEET VÄHÄISIÄ TIMPURIN HAKKAAMA ?????????? ???????? ????????????????? ????????????? ORANJEN SIVULOKI MARJASTAJILLA KUORMALLE Hatšaturjan TOSITTEET VÄHÄISIÄ TIMPURIN HAKKAAMA HELSINGIN KAUPUNKIA Erkit usein TOTINEN Hetemäki-Olander kaimansa kera Wuorela kaimoineen HELSINGIN KAUPUNKIA Erkit usein TOTINEN Hetemäki-Olander kaimansa kera Wuorela kaimoineen YHTIÖSSÄ auttaa reuna YHTIÖSSÄ auttaa reuna keittää loistaa värikäs lintu MONI HELVI keittää loistaa värikäs lintu MONI HELVI PUHUA HILJAISELLA ÄÄNELLÄ TYTTÖJÄ EHTOOT NEUVONEN KESTOKYKY korttipeli aikavia poikia PUHUA HILJAISELLA ÄÄNELLÄ TYTTÖJÄ EHTOOT NEUVONEN KESTOKYKY korttipeli aikavia poikia neuvovia LADD soiva PIILOON HEINILLE neuvovia LADD soiva PIILOON HEINILLE AIVOISSA KEHITTYVÄ LA U LA N U T K IN N U N E N KAHVIJUOMA EHKÄPÄ Tarjan suku AIVOISSA KEHITTYVÄ LA U LA N U T K IN N U N E N KAHVIJUOMA EHKÄPÄ Tarjan suku suutarilla suutarilla PALMUSTA SAATAVA Antit! jutut ITÄNEIN juostukin PALMUSTA SAATAVA Antit! jutut ITÄNEIN juostukin TOIMITTAJA JORMA Perón +T MAKEA KYYNELIN TOIMITTAJA JORMA Perón +T MAKEA KYYNELIN ILOT konjunktio TIKKAISSA PHILIP VIHTOJA ALKUAINE LEMPEÄ autossa ILOT konjunktio TIKKAISSA PHILIP VIHTOJA ALKUAINE LEMPEÄ autossa REIDAR KEHDATA! TASAIN REIDAR KEHDATA! TASAIN SIIRI RANTANEN KUKISSA kattiloissa vähäisiä SIIRI RANTANEN KUKISSA kattiloissa vähäisiä NYKYISIN MELKEIN JOKAISEN KÄYTTÄMÄ kartoissa NYKYISIN MELKEIN JOKAISEN KÄYTTÄMÄ kartoissa NÄYTTELIJÄANSAN SUKU ÄÄNTÄ MYÖS JOS 2. ON R OSUVA ELETTYJÄ työkalu nostin hylkiviä ROINE lahjakkuutta NÄYTTELIJÄANSAN SUKU ÄÄNTÄ MYÖS JOS 2. ON R OSUVA ELETTYJÄ työkalu nostin hylkiviä ROINE lahjakkuutta KARTASSA OIKEALLA Tampereella huoneet KAUNIITA JYRKI KARTASSA OIKEALLA Tampereella huoneet KAUNIITA JYRKI Markku R U N N E K A IM O IN E E N Oliver juoma Hämäläinen lapsilla Markku R U N N E K A IM O IN E E N Oliver juoma Hämäläinen lapsilla VAARA VÄRILLÄ vaatteille VAARA VÄRILLÄ vaatteille puoliksi ALKALI maitotuote jalostusta puoliksi ALKALI maitotuote jalostusta kokoava kissamaa ajanjakso kokoava kissamaa ajanjakso onkijoilla vakuutella koottuja onkijoilla vakuutella koottuja Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 5.10.2023 10.00.09 5.10.2023 10.00.09
PaPeriliit to?06 / 2023?29 6 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Maajoukkuetason treenit Kauppinen tulee avopuolisonsa Kirsin kanssa hyväntuulisena ulos Peltolammin koulurakennuksesta Tampereella. Kirsi jättää suosiolla valokuvamallin osan Timon kontolle ja menee autoon odottamaan. Heillä on takanaan parin tunnin harjoitukset varsin harvinaisessa lajissa – istumalentopallossa. Rankka laji pitää kunnossa, mutta Kauppinen toteaa, että on hieno juttu jo sinänsä, että he haluavat harrastaa yhdessä. Hän arvelee, että monissa pariskunnissa molemmat puuhaavat omia juttujaan. – Se tukee parisuhdetta, että päästään lähtemään yhdessä ja sovitaan samaan autoon. Mehän puidaan tottakai keskenämme harjoituksia kotimatkalla. Harmittaa, kun ei osaa niin hyvin nostaa ja lyödä kun toiset, naurahtaa Kauppinen. Istumalentopalloa mielletään vammaisurheiluksi, mutta kaikki ovat tervetulleita. Kauppiset lähtivät mukaan, kun Kirsin työkaverit houkuttelivat. Mukana on maajoukkuepelaajia, joten treeneissä ei lorvailla. – Ei siinä pääse helpolla. Kyllä he vetävät sydämensä pohjasta. Pallo voi tulla vähän alta 100 kilometriä tunnissa. Jos nenään tai päähän osuu, niin sattuu, mutta kyllähän kädet on yleensä edessä, sanoo Kauppinen. • teKSti ja Kuva: reiMa KaNGaS Soutuneuvos Timo Kauppinen harrasti aiemmin myös judoa 10 vuotta ja avopuoliso Kirsi vielä pidempään. – Minä olin siinä aina Kirsin heitettävänä, kun näytettiin erilaisia suorituksia, naurahtaa Kauppinen. Soutuneuvoksen arvonimi on tullut kymmenestä osallistumisesta Sulkavan soutuihin. Kauppinen on harrastanut kirkkovenesoutua 16 vuotta. PaPeriliit to?06 / 2023?29 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 5.10.2023 10.00.17 5.10.2023 10.00.17
30?PaPeriliit to?06 / 2023 työpArit ovat usein pitkiä järjestelyjä, mutta vuorokäynninvarmistajat Kari Moilanen ja Reijo Hätinen Kuopion Mondi Power? utelta ovat työskennelleet yhdessä vasta 3–4 vuotta. Kemiat istuvat kuitenkin hyvin yksiin. – Kari on sopeutuvainen ja rauhallinen. Kun itselläni on välillä vähän pää kolmantena jalkana, niin Kari rauhoittaa. Karin kanssa on helppo tuumata asioita, Hätinen sanoo. Hätinen on Moilasen 26 vuoden tehdasuran aikana hänen kolmas työparinsa. – Reijolla on enemmän tietoa asennushommista. Sitä oppii koko ajan Reijoltakin jotakin. Aina kannattaa kuunnella toistakin, Moilanen sanoo. Työnkuva on monipuolinen. Tärkeintä on olla valmis hyppäämään tuotantohommiin pituusleikkurille tai lisämassalinjalle sairaustapauksen, vapaapäivän tai vaikka työntekijän lääkärireissun ajaksi. Tuurauksia sattuu talviaikaan ehkä pari kappaletta kuukaudessa, kesällä kesätyöntekijöiden vuoksi vähemmän. Päivävuoron aikaan miehet tekevät kunnossapitoa konekorjaamon työnjohdon alaisuudessa. Moilasen erityistaito kunnossapidossa on hitsaus. – On putkistovuotoja ja laitteet hajoilevat, Moilanen kuvailee. Yöllä työpari tekee konekorjaamolla kiireettömiä ennakkohuoltoja ja korjauksia. – Yöt ovat välillä aika pitkiä. Yhdessä höpöttely on se, joka silloin auttaa, Hätinen miettii. Viime aikoina on puhuttu paljon Hätisen koiranpennusta. Moilasella ei nyt ole koiraa, vaikka mieli tekisi hankkia. – Metsästystä kun harrastan, niin olisi se mukava koiran kanssa liikkua. Monesti puheenaiheet liittyvät tekniikkaan. Autot ovat kestopuheenaihe – ja viime aikoina sähkösopimusten vertailu. – Toisaalta, jos on ollut murheita, niin niitäkin on pystytty puimaan. Itse en osaa olla hiljaa omista asioistani. Iloista ja suruista jutellaan, Hätinen sanoo. Todellinen yhteisymmärryksen merkki on kuitenkin se, että välillä voidaan olla myös suomalaisen luontevasti hiljaa. – Minä nyt olen välillä hitonmoinen moottoriturpa, mutta Karin kanssa ei tarvitse keksiä jutun juurta, Hätinen tunnustaa.? • Mondin kaksikossa löytyy sopivassa suhteessa rauhallisuutta ja ripeyttä. Savolaiset moniosaajat »Kun itselläni on välillä vähän pää kolmantena jalkana, niin Kari rauhoittaa.» t y ö p a r i Aina tasan ei käy onnen lahjat. Reijo Hätinen teki töitä samaan aikaan, kun Kari Moilanen piti syyslomaa lintumetsällä Kuhmossa. 6 / t a u k o t i l a akseli MuraJa Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 28.9.2023 10.23.33 28.9.2023 10.23.33
PaPeriliit to?06 / 2023?31 6 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Aina kohteessa AsuinpAikkA: Rauma syntynyt: 13.10.1980 Raumalla perhe: vaimo, kolme lasta ja koira työ: leivinpaperikoneen ajurina Fredman Operationsilla terveiset: Fredmanin työtekijöille syntymäpäivänään: ei tee mitään erityistä Teijo Ojala vAnhAn Rauman tarina oli vähällä päättyä ensin sodan aikaisiin pommituksiin ja sitten 1960-luvulla puutalojen purkuvimmaan. Onneksi näin ei käynyt. Ojalan perhe pystyi toteuttamaan haaveensa ja asuu nyt alueella parisataavuotiaassa talossaan kuudetta vuotta. Silloin tällöin turistit ihmettelevät, että taloissa asutaan vakituisesti. – Pitsiviikoilla, kun järjestetään avoimet pihat -tapahtuma ja pihakirppiksiä, vieraat voivat kurkistaa pihoillekin. Perheen tanskalais-ruotsalainen pihakoira Nils viihtyy myös kodissa, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1776. Nykyisen muotonsa talo sai vuonna 1884. Nähtävyyden keskellä asuminen ei juuri vaikuta perheen arkeen. – Sijainti on hyvä, palvelut ovat lähellä eikä mihinkään ole pitkä matka. Vanha Rauma on Unescon maailmanperintökohde. • eeva elorantaJokela E räs Münchenin ylipormestarin työtehtävistä on erityisen tärkeä. Hänen täytyy hakata puutaltalla hana sisään oluttynnyriin, julistaa Oktoberfestit avatuiksi ja tarjota ensimmäinen olut Baijerin pääministerille. Münchenin Oktoberfest on maailman suurin kansanjuhlatapahtuma. Noin kuusi miljoonaa kävijää – monet heistä ulkomaisia turisteja – kokoontuu joka syksy kaupungin Theresienwieselle, 42 hehtaarin suuruiselle aukiolle. Sitten vehnäolut virtaa, kanankoipia kalutaan, karusellit ja vuoristoradat pyörivät. Suomessa on juhannus ja vappu, joita viettää aikalailla koko kansa. Saksassa taas ei juhlita kesän kohokohtaa, ei kevään alkua. Juhlat ovat paikallisia, jokaisella kaupungilla ja kylällä on omansa, ja yleensä niitä varten on suuri juhla-aukio, johon kaikki kokoontuvat. Kuuluisin saksalaisjuhlista on Oktoberfest, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1810 prinssi Ludwigin ja prinsessa Theresen häiden kunniaksi. Pääohjelmanumerona oli ratsastuskilpailu. Vuonna 1880 sallittiin oluenmyynti, josta festit nykyään tunnetaan. Toinen tavaramerkki ovat perinteiset baijerilaisasut, naisilla näyttävät dirndl-mekot ja miehillä nahkahousut. Oktoberfestien henkeen kuuluu se, että kuka tahansa saattaa istua kenen tahansa viereen pitkissä olutpöydissä. Toimitusjohtajat ja duunarit, opiskelijat ja eläkeläiset, turistit ja paikalliset, kaikki sekaisin, kaikki juhlatuulella tutustumassa toisiinsa. Sama idea luokkaerojen kaatumisesta ja kaikenlaisten ihmisten kohtaamisesta elää myös toisessa saksalaisessa kansanjuhlassa, karnevaaleissa. Niitä vietetään Reininmaalla Kölnissä ja Düsseldorfissa, pukeudutaan hassuihin pukuihin ja lauletaan – ja juodaan taas olutta. Kenties kaikkein tyypillisin saksalainen kansanjuhla on kuitenkin lähes joka kylässä ja kaupungissa vietettävä Schützenfest, käännettynä ”ampujajuhla”. Siihen liittyy ampumiskilpailu, jossa puinen lintuhahmo yritetään ampua alas. Voittajaa juhlitaan ampujakuninkaana ja marssimusiikki sekä schlagerit soivat... Ja samalla juodaan paljon olutta. • »Oktoberfestiin kokoontuu kuusi miljoonaa kävijää. Sitten vehnäolut virtaa.» lä hd e: lu ke lä hd e: ti la st ok es ku s Metsästäjien lukumäärä Kotitalouksien tulot vuodessa 300000 250000 200000 150000 100000 50000 40000 30000 20000 10000 1940 1950 1960 1970 1980 1990 1990 2000 2000 2010 2010 2020 2020 Riistanhoitomaksun maksaneet v. 1937–2022. Käytettävissä oleva rahatulo(€) keskimäärin v. 1987–2021 t i l a s t o p a r i Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Johanna Nordling Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 28.9.2023 10.23.34 28.9.2023 10.23.34
32?PaPeriliit to?06 / 2023 P a r a s t a e l ä m ä s s ä M un unelma? Mä ajan kaktusten reunustamaa tietä halki autiomaan...aurinko laskee punaisten vuorten taakse... Miian hiukset hulmuaa tuulessa...Cadillacin radio raikaa psykobillyä. Olis se niin hienoo. Käydä jenkkiautojen miiteissä oman tyylin kotisijoilla...tutkia isojen romuttamoiden aarteita...kaikkee sellaista, mihin ei nyt ole mahdollisuutta, kun ei oo aikaa eikä rahaa. Harraste-ajo suuntaa käytännössä arjen keskeltä jonnekin Forssaan. Mut mitä siitä, arki on kivaa. Me on asuttu Viljakkalassa omakotitalossa nyt 13 vuotta, minä ja emäntä. Hän käy siivoomassa tulipalojen ja putkirikkojen jälkiä pitkin maakuntaa, taksi kuskaa meidän tyttäret kouluun kylille, metsä on sientä pullollaan, minä niiden kera kokkaan mustaa angusta tai iberocopossua ja raastan parmesaania päälle. Elämän perustahan on jenkkiautoilu ja hyvä liharuoka! Jos nyt huumori sallitaan. Mää muuten puhun nyt tämmöisiä, koska toimittaja kyselee. En halunnut tähän juttuun, mutta sen verran täytyy toisen ammattia kunnioittaa, että suostuu kun pyydetään lehteen. Kun se on meidän tuote! Älytöntä tilata kaikki sähköisenä, jos elää paperista. Omille kintuille kusemista. Minä tilaan laskutkin paperiversioina. Ja olen tottunut epävarmuuteen. Paperin perusammattipuolelta valmistumisen jälkeen pääsin määräaikaiseksi Tervasaareen. Heti sen pätkän jälkeen tehtaalta lopetettiin kone, ja minä sain lähteä. Sitten tein hommia Kalmarilla Härmälässä, ja tehdas lakkautettiin. Raflatacilla olen ollut 3 kertaa yyteissä. Jos seuraavalla kerralla saan lapun, lähden ehkä koulun penkille. Enköhän minä pärjää, kun muutkin ovat pärjänneet. Aina tulee jotakin muuta tilalle, joka kantaa. Tai ehkä se olenkin minä, joka kantaa? Tajusin sen, mistä tässä on kyse, kun sain laitoksella esikoisen syliini 11 vuotta sitten. Milla itki niin kovaa, ja minä pelkäsin. Voiko tää ihme muka luottaa muhun? Mää tyynnyttelin häntä, vaikka en osannut, mutta sitten yhtäkkiä osasin. En ollut vastuussa enää vain itsestäni. Se oli .......ihmeellistä! Että ei tarvi päästä Las Vegasiin....ei tarvi. Jos mun tyttäret saa kasvaa turvassa ja vielä kokea saman, jatkaa elämää, mitä väliä muulla on? Silloin mä olen tehnyt mun osani. ? Joni Kaivo-ojan mieli halajaa Viljakkalan viileydestä Arizonan autiomaahan. Sen tärkeimmän haaveen osoite löytyy onneksi 5000 mailia lähempää. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Mirjami Liimatainen »Aina tulee jotakin muuta tilalle, joka kantaa.» Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 26.9.2023 15.46.43 26.9.2023 15.46.43
34 / »Todellisuutemme rakentuu pitkälti tarinoista, joita kerromme itsellemme.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. K osallistuvasi kokeeseen, jossa selvitetään ulkonäön vaikutusta vuorovaikutukseen. Kasvoillesi luotaisiin tehosteella ikävä arpi, minkä jälkeen astuisit tilaan keskustelemaan tuntemattomien kanssa. Huomaat, miten monien katse harhailee arpeen. Tuntuisi siltä, kuin arpi muokkaisi muiden käsitystä sinusta, ja ensivaikutelma sinusta olisi negatiivinen. Kokeen lopussa paljastuisi kuitenkin yllätys: arpea ei ollut olemassakaan. Maskeeraaja, joka oli muka "korjaamassa" tehostetta, poistikin sen kokonaan ennen kuin menit keskustelemaan tuntemattomien ihmisten kanssa. Tämänkaltaisen tilanteen psykologi Robert Kleck loi 1980-luvulla. Hänen tutkimuksensa käsitteli poikkeavien ulkonäöllisten seikkojen stigmaa sekä niiden vaikutusta ihmisiin. Monilla meistä on jokin ulkonäöllinen seikka, jonka koemme taakaksemme. Usein nämä piirteet saavat mielessämme tarpeettoman suuret mittasuhteet ja oletamme, että kaikki kiinnittävät huomiota näihin negatiivisiin piirteisiin, vaikka todellisuudessa näin ei välttämättä ole. merkitykselliset asiat eivät välttämättä kiinnosta ketään muuta. Olemme itsekkäitä olentoja. Eräässä merkittävässä kommunikaatiotutkimuksessa vuonna 1997 havaittiin, että vuorovaikutustilanteessa ihmiset keskittyivät 78 prosenttisesti keskusteluistaan puhumaan itsestään tai omista ajatuksistaan. Uudemmat aivotutkimukset ovat myös antaneet tukea ajatukselle, että ihminen keskittyy suurelta osin itseensä. Aivokuoren etuosassa sijaitseva otsalohkon Brodmannin alue 10 liittyy erityisesti oman navan tuijottamiseen. Erityisen kiintoisaa on, että tämä alue on aktivoitunut myös aivojen ollessa levossa. Tämä johti olettamukseen, että kun aivot ovat levossa, ne saattavat luontaisesti kallistua pohtimaan omaa minuutta. Luennoillani puhun usein psykologi Daniel Kahnemanin prosessimallista, joka selittää paljon mielemme toimintaa. Kahneman esittää, että mielessämme on kaksi prosessia: Toinen on niin sanottu lepotila – laiska, automaattinen, nopea ja alitajuinen. Toinen prosessi on se, jota käytämme, kun meidän täytyy oikeasti miettiä – se on hidas, tietoinen, kontrolloitu ja aktiivinen. Koska aivomme ovat mielellään virransäästötilassa, teemme suuren osan ajasta päätelmiä ilispohjalta, aivojemme luoman illuusion kautta. Jos esimerkiksi olemme tarpeeksi usein uskotelleet itsellemme, että meillä on hörökorvat tai liian ohuet huulet, ohjaa laiska mielemme näitä tuntemuksia esiin vuorovaikutustilanteissa. rakentuu pitkälti tarinoista, joita kerromme itsellemme. Saatamme sepittää nämä tarinat itse, tai muodostaa ne muiden meille kertomista asioista. Aika ja kulttuuri, jossa elämme, muovaavat näitä tarinoita ja odotuksia itseämme kohtaan. Kauneusihanteet tuhat vuotta sitten olivat hyvin erilaisia kuin tänä päivänä. Sosiaalisen median loputon kuvatulva muovaa standardejamme ja erilaiset ltterit syventävät illuusioiden sumaa. Joskus on helpompi omaksua yhteiskunnan tai kulttuurimme asettamat mittapuut, kuin kyseenalaistaa ne ja rakentaa omaa identiteettiämme. Elämme aikakaudella, jossa vertaamme itseämme muihin sekunneissa selatessamme sosiaalista mediaa. Mutta kysymys kuuluu: kuinka moni näistä vertailukohdista on todellinen? Kuinka moni on rakentanut julkisivun, joka piilottaa heidän epävarmuutensa ja pelkonsa? Jokaisella meistä on omat haavoittuvuutemme, ja usein ne saavat alkunsa juuri näistä vääristyneistä vertailuista. Vahvuutemme löytyy kyvystämme tunnistaa ja ymmärtää nämä illuusiot. Kun tunnistamme ne, voimme myös tietoisesti valita, haluammeko elää niiden mukaisesti vai etsiä omaa totuuttamme. Ja kun teemme tietoisen valinnan hyväksyä itsemme sellaisena kuin olemme, vapaudumme illuusioiden kahleista ja voimme rakentaa syvemmän ja merkityksellisemmän yhteyden muihin. Emme näe totuutta, kun katsomme peiliin. Näemme illuusion, jonka olemme itse rakentaneet. »Itsellemme merkitykselliset asiat eivät välttämättä kiinnosta ketään muuta.» 6 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 4.10.2023 9.54.40 4.10.2023 9.54.40
/ 35 6 / i l m o i t u s t a u l u S y y s k o k o u k s i a Nokian os. 2: ke 18.10. klo 15.45, Nokian Kerhola. Kauttuan os. 7: to 23.11. klo 16, Rantapirtti Rauman os. 42: ti 10.10. klo 17, ammatti osaston toimitila, Riekkopolku 4 B. Jyväskylän os. 12: ti 31.10. klo 11, Palokan ABC:n kokoustila. Asialistalla osaston toiminnan lopettaminen vuoden 2023 loppuun mennessä. Lauritsalan os. 44: ti 28.11. klo 17, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180. Summan os. 18: ke 1.11. klo 18, Vimpasaaren Lepola, Vimpasaarentie 198. Kuopion os. 55: ma 20.11. klo 17, Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2. Uimaharjun os. 88: ma 30.10. klo 18, Parempi Arki -tila (ent. Juhla ja Lounas), Niskantie 46, Eno. Pietarsaaren os. 52: to 23.11. klo 18, Työväentalo Kolmonen. O s a s t o t Joutsenon osasto 23. Pikkujoulut 24.11. Imatran valtionhotellissa. Lue tarkemmin osaston nettisivuilta. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 7: Aineistopäivä 1.11. Ilmestyy 17.11. Nro 8: Aineistopäivä 5.12. Ilmestyy 22.12. 1 v a s t a u s t a 1. Lentohiekkakinos 2. Uhkavaatimus 3. Lissabon 4. Espanja 5. Popedan 6. Nimettömät Narkomaanit 7. Kotkassa 8. Pirkanmaan alue, n. 530 000 ihmistä 9. 11 aikavyöhykettä 10. Jussi Vatanen Vuoden parhaat bileet 18-35-vuotiaille paperiliiton jäsenille bileet 11.11.2023 Tillikka, Tampere ILMOITTAUTUMINEN PÄÄTTYY 26.10. Katso lisätiedot osoitteesta paperiliitto. ja ilmoittaudu mukaan! Tarkista myös tukeeko oma ammattiosastosi osallistumistasi korvaamalla majoitustai matkakulujasi. Mukana Mikko Töyssy alias Urmas Viilunk sekä Duo Töyssy & Tervaniemi Oktoberfeast 2023 Simpeleen työväentalo 28.10. klo 18-01. Esiintyjinä Ghost Ship Navigators, Stonelake Avenue ja Rautasydän. K-18. Liput 10 e. Simpeleen paperiosasto ?? proudly presents Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 4.10.2023 9.54.41 4.10.2023 9.54.41
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja sievi.com Uutuus! Runner Roller TR+ S3 Koot 35–48 Runner Rollerin metalliton rakenne koostuu komposiittivarvassuojasta, joka eristää hyvin lämpöä ja kylmyyttä sekä joustavasta tekstiilinaulasuojasta. Pohjan erinomainen pito ja kulutuskestävyys on varmistettu Sievi TractionPro®-kitkapohjalla, jonka alaspäin levenevä, nykyaikaisesti muotoiltu pohjarakenne lisää käyttömukavuutta ja iskunvaimennusta erityisesti jalan tukialueille. SIEVI_RUNNER_PAPERILIITTO_230x270+3_140423_ PuMu_JobOptions_1.6(C) TAKASIVU.indd 1 SIEVI_RUNNER_PAPERILIITTO_230x270+3_140423_ PuMu_JobOptions_1.6(C) TAKASIVU.indd 1 16.5.2023 10.57 16.5.2023 10.57 Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 3.10.2023 10.56.36 3.10.2023 10.56.36