Nro 7/2018 ? 28.9.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to Vielä 1970-luvulla tupakka paloi työtä tehdessäkin. Savuttelu oli tavallista myös pääluottamusmies Seppo Marttilan konttorissa. Tupakan voimalla ”Mitä omituisempi, mitä pöljempi, tuo pitää saada!” s. 24 170 oppisopimuspaikkaa 23 tehtaassa s. 6 | Metsäteollisuuden arvo tuplaantuu s. 16 | Poika meni Kemiin. s. 28 1_kansi.indd 1 18.9.2018 15.21.17
Apuraha antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. Kevyt kannettava kevyesti Apurahalla Esimerkki Apuraha-kertaluotosta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). MacBook MacBook tarjoaa entistä enemmän suorituskykyä kaikkien aikojen kevyimmän ja ohuimman Mac-kannettavan muodossa. MacBook paketoi suuret ideat mahdottoman pieneen tilaan, sillä siinä on seitsemännen sukupolven Intel Core -prosessorit, 12 tuuman Retina-näyttö, täysikokoinen näppäimistö, painallusvoiman tunnistava ohjauslevy, monikäyttöinen USB-C-portti ja koko päivän kestävä akku. alk. 1449 ,90 Apurahalla 74,00/kk (24 kk) 20180928_Paperi.indd 1 12/09/18 11:13 2-3_sisis.indd 2 13.9.2018 14.10.31
4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Työn laadulla on merkittävä vaikutus työntekijän terveyteen. 6 170 oppisopimuspaikkaa 23 tuotantolaitokseen. 8 Ilmastonmuutos tuntuu myös työpaikoilla. 10–15 Reportaasi Yhä useampi tehdasalue on kokonaan savuton. 16 Mihin puu virtaa ja mitä siitä tulevaisuudessa tehdään. 22 Muista hyvät tavat myös somessa. 24 Jari Palonen keksii helposti uusia projekteja. 26–29 Hiomo 26 Nyt on aika kaivaa lomakalenterit esiin, tarjolla lomaviikkoja. 28 Jalkapalloturnauksen pokaali meni Kemiin. 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Lakisääteisellä Joutsenossa. 34 Ärsykkeen kolumnissa käydään treffeillä. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto 7/2018 | 3 Paperiliitto-lehden arkisto Miisa Kaartinen Max Steffansson Kati Valjus 10-15 Tupakointi Kadonnut kansanperinne Työpaikoilla on tupakoitu 1600-luvulta lähtien. Perinne alkoi hiipua 1980-luvulla. Ammattiosaston taloudenhoitaja Viljo Teittinen (edessä) ja työkoneasentaja Mauno Puupponen tupruttelivat Paperiliitto-lehden haastattelussa Enso-Gutzeitin Kotkan tehtaalla vuonna 1979. Taustalla paalaaja Hilja Kerttunen. 16 –Papticin uudenlaisesta kestävästä paperista on tarkoitus tehdä miljardibisnes, kertoo toimitusjohtaja Tuomas Mustonen. Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09 701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 28 Jalkapallomestaruus ratkaistiin Oulussa, voiton vei Kemin joukkue. Vaihtovuorossa Arto Rajanen. 24 Jari Palonen rassaa jenkkiautoja ja kerää kaikenlaista tavaraa. Apuraha antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. Kevyt kannettava kevyesti Apurahalla Esimerkki Apuraha-kertaluotosta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). MacBook MacBook tarjoaa entistä enemmän suorituskykyä kaikkien aikojen kevyimmän ja ohuimman Mac-kannettavan muodossa. MacBook paketoi suuret ideat mahdottoman pieneen tilaan, sillä siinä on seitsemännen sukupolven Intel Core -prosessorit, 12 tuuman Retina-näyttö, täysikokoinen näppäimistö, painallusvoiman tunnistava ohjauslevy, monikäyttöinen USB-C-portti ja koko päivän kestävä akku. alk. 1449 ,90 Apurahalla 74,00/kk (24 kk) 20180928_Paperi.indd 1 12/09/18 11:13 22 Kun kertoo omia mielipiteitä somessa, kannattaa varoa sammakoita. Hanna Sakara 2-3_sisis.indd 3 18.9.2018 15.52.10
? | Paperiliitto ?/???? K ymmenen vuotta sitten uutiset metsäteollisuudesta olivat kovia. UPM ilmoitti vähentävänsä 1600 työpaikkaa ja Stora Enso 550 työpaikkaa. Kajaanista ja Summasta suljettiin kokonaiset paperitehtaat, Kaskisista ja Valkeakoskelta sellutehtaat. Myös yksittäisiä konelinjoja lakkautettiin monilta paikkakunnilta. Mielialat alaa kohtaan madaltuivat sitä mukaa, kun työpaikat hupenivat ja alalta kertyvät verotulot vähenivät. Kansa puhui auringonlaskun alasta ja tätä termiä alkoivat käyttää etenkin monet poliitikot. Kymmenen vuotta on kulunut ja uutiset ovat jälleen kovia. Niissä kerrotaan uusista sellutehtaista ja tuotantolinjojen tehojen nostamisesta. Alaa katsotaan aivan uusin silmin. Siitä kertoo Metsäteollisuus ry:n teettämä kyselytutkimus: suomalaiset pitävät arvossa metsäteollisuuden merkitystä ja ympäristövastuullisuutta. Alan nousussa on kyse suunnitelmallisesta toiminnasta, mutta myös sattumasta. Sattuman osuutta ei voi koskaan täysin ennustaa, mutta paljon muuta voi, kuten tehdään alan lähivuosikymmenten tulevaisuudesta kertovassa jutussa tässä lehdessä. Valistuneen arvauksen mukaan yhtiöiden tulokset jatkavat edelleen hyvällä mallilla ja Suomessa jatkojalostetaan tuotteita aiempaa pitemmälle. Jalostusarvon nostaminen edellyttää, että riittävän moni toimija oivaltaa, kuinka paljon enemmän rahaa tuotteesta saa, jos sitä jalostaa. Toinen arvaus on, että loppukäyttäjän ympäristötietoisuus ja käsitys luonnon sietokyvystä määrittelevät nykyistä painokkaammin sen, millä tuotteilla on kysyntää ja millä ei. Kymmenen vuotta myöhemmin, syyskuussa 2028, metsäteollisuus ja sen tekijät voivat hyvin. P Kovat uutiset PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Toimii! Kolmikanta auttaa työhyvinvointiini. KUORIMO Piirros Jarno Kiukas Teksti Eeva Eloranta-Jokela T yön laadulla on merkittävä vaikutus työntekijän terveyteen, selviää SAK:n Hyvän työn mittarista. Tutkimuksen mukaan työelämää heikentävät kiire ja työnantajan asettamat tehokkuusvaatimukset. Tutkimukseen vastanneista 50 prosenttia oli ollut viimeisen vuoden aikana huolissaan työn haitallisista vaikutuksista terveyteen, mikä oli 8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Vastaajista 40 prosenttia koki työnsä kuormittavaksi tai haitalliseksi terveydelleen, mikä oli 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Hyvä työ pitää terveenä Työpaikan laatu vaikutti siihen, miten paljon työntekijä oli pois töistä oman sairauden vuoksi. Kun hyviksi koetuissa työpaikoissa 46 prosenttia työntekijöistä oli vuoden aikana pois töistä sairauden takia, huonoiksi koetuissa työpaikoissa sairauden takia oli pois lähes 84 prosenttia eli luku lähes tuplaantui. Yli puolet hyvissä töissä olleista ei edeltävänä vuonna ollut ollenkaan poissa töistä oman sairauden vuoksi. Huonoissa töissä myös sairastettiin pidempään: yli kolmasosa oli sairaana yli 20 päivää, hyvissä töissä määrä oli alle kymmenes. Hyvän työn mittarin mukaan teollisuuTyöelämän laatu ei ole parantunut, kertoo SAK:n Hyvän työn mittari. Suomalaiset pitävät arvossa metsäteollisuuden merkitystä ja ympäristövastuullisuutta. Työterveys huolettaa 4-5_kuorimo.indd 4 19.9.2018 16.03.29
KUORIMO Paperiliitto ?/???? | ? dessa työskentelevistä hivenen suurempi osa kokee olevansa töissä hyvällä tai melko hyvällä työpaikalla (23 prosenttia) kuin ne, jotka kokevat olevansa töissä huonolla tai melko huonolla työpaikalla (21 prosenttia). Terveys ok, turvallisuus ei SAK:n kyselyyn haastateltiin 1202 vastaajaa. Paperiliiton jäsenten otos (28 vastaajaa) on liian suppea, jotta tuloksia voisi arvioida kattavasti. Vastauksista voi silti tehdä muutaman huomion. Paperiliittolaiset vastasivat samansuuntaisesti muiden vastaajien kanssa kysymykseen, kokevatko he työnsä haitalliseksi tai kuormittavaksi. Kun joka toinen kaikista vastaajista oli huolissaan terveydestään, paperiliittolaisista terveys huoletti kahta viidestä. Sen sijaan turvallisuudesta paperiliittolaiset olivat selkeästi enemmän (39 prosenttia) huolissaan kuin kaikki vastaajat (27 prosenttia). Keskimääräistä huolestuneempia paperiliittolaiset vastaajat olivat myös työpaikan menetyksestä. Paperiliiton jäsenistä noin 63–64 prosenttia tekee vuorotyötä. Hyvän työn mittarin kysymyksillä selvitettiin myös sitä, miten tyytyväisiä tai tyytymättömiä vastaajat olivat nykyiseen työaikajärjestelmään. Paperiliittolaisista erittäin tyytyväisiä oli 46 prosenttia ja melko tyytyväisiä 25 prosenttia. Erittäin tai melko tyytymättömiä työaikajärjestelmän suhteen oli 29 prosenttia. Vaikka otos on pieni, vastaajissa oli useita (68 prosenttia) yötyötä tekeviä. Huomionarvoista on, että heistä erittäin tyytyväisiä (53 prosenttia) tai tyytyväisiä (21 prosentKiireen haitat tulivat esiin myös Paperiliiton tämänvuotisessa työsuojelukyselyssä. ?Tutkimuksen mukaan työelämää heikentävät kiire ja työnantajat asettamat tehokkuusvaatimukset. tia) oli vielä suurempi osa. Erittäin tai melko tyytymättömiä oli yötyötä tekevistä 26 prosenttia. Kiire ei jätä Hyvän työn mittarissa esiin tullut yksi työelämän heikentäjä on kiire. Kiireen haitat tulivat esiin myös Paperiliiton tämänvuotisessa työsuojelukyselyssä. Paperiliittolaisilla työpaikoilla kiirettä mainittiin syntyvän esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijöitä eläköityy tai työmäärät kasvavat, mutta lisää työntekijöitä ei palkata. Myös se, ettei työntekijä voi itse vaikuttaa työn suorittamisen järjestykseen, aiheutti kiireen tunnetta. Hyvän työn mittarissa on kaksi ulottuvuutta, joista toinen mittaa työelämän perusasioita ja toinen työnteon sujumiseen liittyviä tekijöitä. Molempia mitataan pisteillä yhdestä sataan. Työelämän laatua voi kuvata huonoksi, jos se alittaa 51 pistettä ja hyvänä, jos se ylittää 81 pistettä. Näiden väliin jäävät pisteet kertovat keskinkertaisuudesta. Pisteiden alittaessa 66 työtä voi pitää melko huonona. Tämänvuotisessa mittarissa kokonaispisteet olivat molemmilla alueilla 66 pistettä, mikä on sama tulos kuin vuonna 2014. Suomen työelämästrategian tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä maailman paras vuoteen 2020 mennessä. SAK:n tutkimuspäällikkö Juha Antilan mukaan työntekijän vaikutusmahdollisuuksien lisääminen olisi askel oikeaan suuntaan. ? Työn laatua parannetaan lisäämällä työntekijän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Jos työhön voi vaikuttaa edes jonkin verran, lisääntyvät tuottavuus, työssä viihtyminen ja työssä jaksaminen, Antila sanoo. Hyvän työn mittari 2018 on osa SAK:n työolobarometria, johon haastateltiin 1 202:ta SAK:laisten liittojen jäsentä keväällä 2018. P Lähteet: Kiire huonontaa työelämää – huoli terveydestä kasvanut. SAK:n Hyvän työn mittari 2018. Tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen, SAK. SAK:laisilla aloilla työskentelevistä ollut viimeisten 12 kuukauden aikana huolissaan työn haitallisista vaikutuksista terveyteen. 50 % Työterveys huolettaa M ik ko N ik ki ne n 4-5_kuorimo.indd 5 19.9.2018 16.03.30
KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela M aan hallituksen aikeet irtisanomissuojan heikennyksestä virittivät ammattiliitoissa erilaisia järjestöllisiä toimia. Ylityökielloista ilmoittivat ensimmäisinä Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro. Poliittisilla mielenilmaisuilla pyritään vaikuttamaan maan hallitukseen, jotta se keskeyttäisi henkilökohtaista irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä heikentävän lakiesityksen valmistelun. Paperiliiton hallituksen elokuisen päätöksen mukaan Paperiliitto seuraa tilannetta, eikä aloita toistaiseksi omia mielenilmaustoimia. Tämä tarkoittaa, että paperiliittolaiset tekevät töitään normaalisti. Jos työpaikoilla syntyy epäselviä tilanteita, jäsenet voivat olla yhteydessä työpaikkojensa luottamusmiehiin. Ajankohtaisen tilanteen näet liiton internet-sivuilta www.paperiliitto.fi. Myös Paperiliitto vaatii maan hallitusta vetämään pois työntekijöitä eriarvoistavan esityksen. Nykyinen irtisanomislainsäädäntö on riittävä, sillä se ottaa huomioon yrityksen koon. Sekä Palkansaajien tutkimuslaitos että Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ovat arvioineet, että irtisanomissuojan heikentämisen vaikutukset jäävät parhaimmillaankin pieniksi. ? P 6 | Paperiliitto 7/2018 Eniten kysyttiin palkkauksesta Kesätyöt: Palkansaajajärjestöjen kesäduunari-infoon tuli yhteydenottoja työntekijöiden lisäksi heidän vanhemmiltaan ja kesätyöntekijöitä palkanneilta työnantajilta. SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteiseen kesäduunari-infoon tulleista yhteydenotoista 45 prosenttia koski palkkoja ja palkkasaatavia. Kysymyksiä herättivät myös työaikaan ja työsopimuksen solmimisen liittyvät asiat. Yhteyttä ottaneista 25 prosenttia oli tehnyt vain suullisen työsopimuksen. Määrä on kasvanut, sillä vuosi sitten suullisella työsopimuksella työskenteli 12 prosenttia yhteyttä ottaneista. SAK:n järjestöasiantuntija Jussi Kukkola muistuttaa, että työsopimus kannattaa aina solmia kirjallisena. Näin voidaan välttää monia epäselvyyksiä ja riitatilanteita. – Suullinen työsopimus on yhtä sitova kuin kirjallinen. Kirjallisen työsopimuksen avulla voidaan kuitenkin välttää monia epäselvyyksiä ja riitatilanteita. Palkansaajajärjestöjen kesäduunari-info oli avoinna toukokuun alusta elokuun loppuun jo 14. kerran. Kraton Chemical jälleen ykkönen Kilpailu. Vastuullisin kesäduuni 2018 -kilpailun voittoon ylsi pienten ja keskisuurten sarjassa jälleen kemian alan yritys Kraton Chemical Oulun Nuottasaaresta. – Erityisenä vahvuutena nousee kesätyöntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu, joka arvioidaan sarjansa parhaimmaksi. Kokonaistyytyväisyyden taso on huikea ja samalla sarjansa paras, arviossa todetaan. Suurten yritysten sarjassa voiton vei Fastems, jota kiitettiin muun muassa työsopimusten hoitamisesta. Vastuullisin kesäduuni -kilpailuun osallistui 128 työnantajaa. Työnantajia arvioitiin muun muassa työnhakuprosessin, perehdytyksen, työtehtävien mielekkyyden ja tasapuolisuuden perusteella. Arvioita tuli 7790 kesätyöntekijältä, jotka olivat iältään 14-29-vuotiaita. SILPPUA Maan hallitusta vaaditaan yhä vetäytymään irtisanomissuojan heikennyksestä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela H yvässä vedossa olevat metsäyhtiöt julkistivat syyskuun alussa uusia oppisopimuskoulutuksia. Uusia koulutuspaikkoja avautuu kaikkiaan seitsemällä sellutehtaalla, viidellä kartonkitehtaalla, kuudella paperitehtaalla ja viidellä sahalla. Tilanne on täysin toinen kuin vielä kymmenisen vuotta sitten, kun alalta irtisanottiin satoja työntekijöitä vuosittain ja konelinjoja ja kokonaisia tehtaita suljettiin. Alan vetovoima hiipui ja paperiprosessinhoitajien koulutuslinjat jäivät paikoin kokonaan ilman opiskelijoita. Metsäteollisuus elää uutta nousua ja kaipaa osaavaa työvoimaa. Esimerkiksi Paperiliiton työssäkäyvistä jäsenistä noin 1900 tulee viiden vuoden sisällä eläkeikään. Tulevaisuutta tekemään UPM ja Metsä Group tiedottivat hauistaan samana päivänä. Yhtiöiden henkilöstöjohtajat kannustivat tiedotteissaan tulevaisuuden ammattilaisia kouluttautumaan uudistuvan alan näköalapaikoille. – Biotalouden rajattomat mahdollisuudet luovat monipuolisia tilaisuuksia tulevaisuuden ammattilaisille. Siksi investoimme jatkuvasti koulutukseen ja ammattitaitoiseen työvoiman kehittämiseen eri puolilla Suomea, sanoi UPM:n henkilöstöjohtaja Riitta Savonlahti. – Metsä Groupissa tulevaisuuden osaajilla on monipuolisia kehittymismahdollisuuksia. Tarjoamme näköalapaikan vahvasti uudistuvaan metsäteollisuuteen konsernissa, jonka tuotteita miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa käyttävät joka päivä, totesi puolestaan Metsä Boardin henkilöstöjohtaja Susanna Tainio. Tavoitteena tutkinto Metsä Groupiin kuuluvat Metsä Board, Metsä Fibre ja Metsä Wood rekrytoivat noin 100 henkilöä puolentoista vuoden mittaiseen Hallituksen painostus jatkuu Lisäväyliä alan töihin Kaksi metsäyhtiötä avasi tänä syksynä 170 oppisopimuspaikkaa 23 tuotantolaitokseen. Poliittisilla mielenilmai suilla pyritään vaikuttamaan maan hallituk seen. ?Kolmen viime vuoden aikana yksin Imatran tehtailla on koulutettu oppisopimuksella noin 100 työntekijää. Yksi oppisopimuskoulutetuista on Iiro Tahvanainen, joka kuvattiin päällystyskoneella alkuvuodesta 2017. 6-7_kuorimo.indd 6 18.9.2018 15.55.35
KUORIMO Paperiliitto 7/2018 | 7 Höpönpöpöä, sanoi herra ministeri E ntinen paperimies ja nykyinen ministeri harmitteli julkisuudessa ay-liikkeen puhuvan palturia heikomman työsuhdeturvan vaikutuksista duunarin elämään. Ay-liikkeen tarjoileman höpönpöpön sijaan ministerillä oli rautaista ja puolueetonta faktaa siitä, kuinka 37 prosenttia pk-sektorin yrityksistä palkkaisi heti lisää työvoimaa, jos potkuja saisi työpaikalla jakaa vapaasti ja antaumuksella. Ministeri viittasi vanSUORAA PUHETTA haan Suomen Yrittäjien kyselyyn, johon hallitus luottaa yhä yhtä vankasti kuin presidentti Trump Venäjän tiedusteluelimiin. Noloa asiassa on se, että yrittäjienkään mukaan edellä mainittu luku ei kerro mitään siitä, palkataanko yrityksiin yhtään uutta työntekijää. Palkkaamiseen kun yrittäjienkin mukaan vaikuttaa se, onko tuotteille kysyntää ja lisätyövoimalle tarvetta. Olisin vähän samaa mieltä, vaikken ministeriainesta olekaan. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies tutkintotavoitteiseen oppisopimuskoulutukseen. Tammikuussa 2019 alkavaan koulutukseen voi hakea 30.9. saakka. Oppisopimuskoulutukset toteutetaan Metsä Boardin tehtailla Joutsenossa, Kyröskoskella, Simpeleellä, Tampereella ja Äänekoskella, Metsä Fibren sellutehtailla Joutsenossa, Kemissä, Raumalla ja Äänekoskella sekä sahoilla Kyrössä, Lappeenrannassa, K uusi suomalaisyritystä on listattu Dow Jonesin globaalissa kestävän kehityksen indeksissä. Mukana on metsäyhtiö UPM-Kymmene, joka on listalla kuudetta kertaa metsäja paperiteollisuuden parhaana yrityksenä. Dow Jonesiin ovat suomalaisfirmoista yltäneet UPM:n lisäksi Nokian Renkaat, Valmet, Wärtsilä, Kesko ja Nokia. Listalla ovat myös Suomessa toimivat ruotsalaisyhtiöt Essity ja BillerudKorsnäs. Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksin arviointi tehdään vuosittain tarkastelemalla yrityksiä taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Indeksi arvioi muun muassa yritysten toimia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi sekä käytäntöjä, jotka liittyvät toimitusketjuun, työvoimaan, hallintoon ja riskienhallintaan. ? P Vastuulliset listattu Walki Ministerillä oli rautaista ja puolueetonta faktaa. Merikarvialla, Rengossa ja Vilppulassa sekä Metsä Woodilla Punkaharjulla. Jatkoa koulutusohjelmille UPM avaa puolestaan 70 paikkaa koulutusohjelmiin kaikilla selluja paperitehtaillaan sekä sahalla. Koulutusohjelmista valmistutaan erilaisiin tuotannon, sähköautomaation sekä mekaanisen kunnossapidon tehtäviin. Parhaillaan Suomen tehtailla on meneillään 15 ammattiin valmistavaa koulutusohjelmaa, joissa yhtiön mukaan opiskelee 190 henkilöä. UPM:n uudet koulutusohjelmat alkavat Kaukaan, Kymin ja Pietarsaaren sellutehtailla, Kaukaan sahalla sekä Jämsänkosken, Kaipolan, Kaukaan, Kymin, Rauman ja Tervasaaren paperitehtailla. Hakuaika näihin koulutuksiin päättyi 25.9. Isoista konserneista myös Stora Enso on tarjonnut oppisopimuskoulutuksia tasaiseen tahtiin. Stora Ensolla on vuosittain noin 150-200 oppisopimuskoulutettavaa eri yksiköissä Suomessa ? P Lue lisää metsäteollisuuden näkymistä tämän lehden sivulta 16. ”Biotalouden rajattomat mahdollisuudet luovat monipuolisia tilaisuuksia tulevaisuu den ammattilaisille.” Paperiliiton varsinaiset jäsenet 2018 Lähde: jäsenrekisteri 100 200 300 400 500 600 700 800 19 30 40 50 60 68 600 500 400 300 200 100 18 30 40 50 60 70 Metsäteollisuuden työntekijät ikääntyvät lu ku m ää rä ikä Metsäteollisuuden työn tekijät 2017 Lähde: Metsäteollisuus M ik ko N ik ki ne n 6-7_kuorimo.indd 7 18.9.2018 15.55.36
KUORIMO 8 | Paperiliitto 7/2018 Vetoketjukin pitää olla ylös asti kiinni. Eihän heistä näy kuin nenänpää, kertoo biojalostamon työsuojeluvaltuutettu Jenni Leppänen. Ahdinkoa lisää se, että prosessialueella ollessa kenttäoperaattorit eivät saa syödä eivätkä juoda. – Toki voimme tehdä kenttäkierrokset aika vapaasti 12 tunnin työvuoron aikana, mutta jos tulee häiriö, on ulkona pakko olla, vaikka miten janottaisi. Samaa sanoo Kaukaan paperitehtaan työsuojeluvaltuutettu Juha Huttunen. Kun on häiriö, ei taukoja pidetä, vaikka taukojen ja nestetankkauksen tärkeys tiedostetaan ja vaikka on olemassa taulukoita, jotka kertoIlmastonmuutos näkyy sekä tehtaissa että metsissä. Teksti Tiina Suomalainen I lmastonmuutos tuli iholle viime kesänä, kun helle ja kuivuus piinasivat Suomen joka kolkkaa. Paperitehtaatkin saivat tästä osansa. Kuka kärvisteli huonosti ilmastoidussa valvomossa, kuka trooppisessa tehdassalissa, kuka kuumuuden armoilla ulkona – kuten Kaukaan biojalostamon kenttäoperaattorit. – Kenttäoperaattorit joutuvat myös kesällä käyttämään paksuja sähkömiesten housuja ja takkeja, pitkävartisia turvakenkiä, hanskoja, kypärää ja kuulosuojaimia. Sään armoilla xxxxxx Jenni leppänen kertoo, että kuuma kesä toi ongelmia Kaukaan biojalostamon kenttäoperaattoreille. Lämpimät talvet aiheuttavat puolestaan liukastumisia. vat, miten paljon taukoja on hyvä missäkin työskentelylämpötilassa pitää. – Porukka on sen verran tunnollista, että haluaa hoitaa homman loppuun. Ja jos perään tulee toinen ja kolmas häiriö, niin sitten ollaankin jo todella uupuneita. Liukkaat talvet lisääntyvät Viime kesänä helle ja kuivuus tuntuivat muuallakin kuin työntekijöiden nahoissa. Huttunen mainitsee, että puu käyttäytyy helteellä ja kuivuudessa eri tavalla kuin kylmemmillä ja kosteammilla keleillä. Kuivasta puusta kuori irtoaa hankalammin, ja puut saattavat vaatia kuorimolla enemmän kastelua. KUORIMO 8-9_kuorimo.indd 8 18.9.2018 15.56.32
Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara M uun muassa Maaseudun Tulevaisuus julkaisi jutun Suomen Yrittäjien laatimasta esimerkkiluettelosta, joka yrittäjien mielestä osoittaa hallituksen aikeet työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämisestä perustelluiksi. Suomessa kun ei pahimmastakaan kriminaalista pääse eroon, vaikka työpaikalla tehtäisiin minkälaisia rikoksia hyvänsä. Ihan mielenkiinnosta tuli kaivettua esiin yksi yrittäjien mainitsemista tapauksista, jotta näkisi, minkälaisia kriminaaleja nykylaki suojelee. Jutussa oli lyhykäisyydessään kysymys vanhemmasta työntekijästä A, joka oli heittänyt työntekijä B:tä pyyhkeillä. B:n kertomuksen mukaan A:n käsi olisi lisäksi tuossa yhteydessä osunut B:n kasvoihin. Työntekijä A oli heti tekonsa jälkeen ottanut yhteyttä esimieheensä ja kertonut tapahtumasta sekä pyytänyt anteeksi työntekijä B:ltä, joka oli pitänyt tapahtumaa vähäisenä. Työnantaja purki A:n työsopimuksen päättymään heti. Turun hovioikeus mukaan työsopimuksen purku oli laiton. Hovioikeus kiinnitti huomiota ensinnäkin siihen, että työntekijä A:n menettely oli ollut laadultaan ja voimakkuudeltaan niin vähäistä, että työntekijä B ei ollut katsonut tarpeelliseksi edes viedä asiaa eteenpäin. Toisaalta työntekijä A:lla oli työnantajan palveluksessa täysin nuhteeton (ei varoituksia tai huomautuksia) 20 vuoden työura takanaan. A:lla oli myös työnantajankin tiedossa oleva jaksamisongelma työssään, joka työnantajan olisi tullut huomioida työntekijän käytöstä arvioitaessa. Kaikilla on varmasti velvollisuus käyttäytyä hyvin työpaikalla. Mutta käsi sydämelle, kuinka monta ihmistä Suomessa olisi töissä, jos jokainen edes kerran malttinsa töissä menettävä ihminen saisi laillisesti kenkää? Aika tyhjää olisi paperisaleissa ja toimistoissa. Johtajia ei olisi työpaikoilla enää ainuttakaan. Mutta miten kävi yrittäjäpolon, joka tässä teki virheen? Ei onneksi mitenkään, liikevaihto firmalla viime tilikaudella nousi jo 37 miljoonaan euroon.? P Paperiliitto 7/2018 | 9 Ehkä sitä ei ihan heti tule ajatelleeksi, mutta myös jäiset ja liukkaat tehdaspihat talvella kytkeytyvät nekin ilmastonmuutokseen. Talvet ovat leudontuneet, ja lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. – Talvista on tullut haasteellisempia myös täällä pohjoisessa. Keli menee usein suojan puolelle ja liukkaus on riesana, kertoo Oulun Stora Enson pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen. Tehtailla onkin jouduttu lisäämään hiekoitusta ja panostamaan muutenkin enemmän talvikunnossapitoon. Tapaturmia silti sattuu. Valistuskampanjoita turvalliseen liikkumiseen on ollut muun muassa Oulussa. Ulkona liikkumista varten on monilla tehtailla saatavana nastaturvakenkiä tai kitkakenkiä. – Meillä oli viime talvena kitkakengät kokeilussa, mutta ne eivät ole yhtä hyvät kuin nastakengät. Kiinteitä nastoja emme voi käyttää, koska joudumme kulkemaan ritiläportaita, Leppänen mainitsee. Oheneva routa haittaa hakkuita Ilmastonmuutos tulee Suomessa nostamaan lämpötiloja, kasvattamaan sademääriä, vahvistamaan myrskytuulia sekä vähentämään lumipeitettä ja routaa. – Suomen ilmaston ennustetaan muuttuvat enemmän talvella kuin kesällä. Hyvä esimerkki tästä on, että 80-luvulta alkaen yli 20 sentin syvyinen roudan ja yli 40 sentin paksuisen lumikerroksen raja on siirtynyt joka vuosi 10 kilometriä pohjoiseen, mainitsee tutkimusprofessori Antti Asikainen Luonnonvarakeskuksesta. Leutoina talvina korjuukelit heikkenevät. Viime talvena kostea ja leuto sää iski poikkeuk sellisen pahasti. Roudattomassa maassa takkusivat talvihakkuut, ja metsätiet olivat yhtä velliä sateisen syksyn jäljiltä. – Moni tehdas kärsi silloin puupulasta, Huttunen mainitsee. Kelirikkoajan piteneminen lisää konekapasiteetin ja puun varastoinnin tarvetta. Myrskytuhot saattavat myös aiheuttaa äkillisiä tarjontapiikkejä. Kansainvälisesti vertaillen Suomen metsät ovat kuitenkin monien muiden alueiden metsiä vähemmän haavoittuvaisia. Vaikka metsää paloi myös Pohjolassa viime kesänä, metsäpalojen osalta ei näillä leveysasteilla ole Asikaisen mukaan havaittavissa vielä mitään kasvavaa trendiä, toisin kuin Etelä-Euroopassa. Lämpenevä sää lisää kasvua Positiivista ilmaston lämpenemisessä on se, että kasvukausi pitenee. Puuraaka-aineen saatavuus metsäteollisuudelle siis paranee. – Jo muutaman kymmenen vuoden ajan puuston kasvu on noussut miljoonalla kuutiolla joka vuosi. Puusto on myös jykevöitynyt, mikä alentaa korjuukustannuksia, Asikainen huomauttaa. Kokonaisuudessaan puuston kasvun on ennustettu nousevan noin 10–15 prosenttia Etelä-Suomessa ja 25–35 prosenttia Pohjois-Suomessa. On kuitenkin epäselvää, kuinka kasvuvauhdin nopeutuminen vaikuttaa metsäteollisuuden kannattavuuteen, sillä metsä kasvaa Suomessa tälläkin hetkellä hakkuutahtia nopeammin.? P Sipilä ja Suomen Yrittäjien talutusnuora PITUUSLEIKKURI Juha Sipilä: Helpommin potkuja! Sään armoilla Johtajia ei olisi työ paikoilla enää ainutta kaan. KUORIMO Porukka on sen verran tunnollista, että haluaa hoitaa homman loppuun. 8-9_kuorimo.indd 9 18.9.2018 15.56.33
10 | Paperiliitto 7/2018 TUPAKOINTI Tupakan mittainen tarina Yhä useampi tehdasalue on kokonaan savuton. Pinnan alla kuitenkin kytee. – Työntekijä työskentelee Ähtärissä sijaitsevan Vääräkosken kartonki tehtaan konehallisssa kartongin leikkauskoneella savuke suussa, vuosi 1973, kertovat kuvan tiedot. Teksti Mari Schildt Kuvat Lusto/Metsäteollisuus ry:n kokoelma, Paperiliittolehden arkisto 10-15_pääjuttu.indd 10 18.9.2018 16.24.25
H einolan Stora Enson Fluting-tehtaan monitoreissa pyörii teksti, jossa kerrotaan tehtaan siirtyneen heinäkuun alusta kokonaan savuttomaksi. Ammattiosaston puheenjohtaja Ilkka Mattila sanoo, että muutos siihen suuntaan tapahtui pikkuhiljaa. Ensin tupakointi siirrettiin koppeihin, sitten tupakointipaikat siirtyivät ulos ja nyt kokonaan porttien ulkopuolelle. – Tuossa aamukahvilla juteltiin luottamusmiesten kesken, että ei meille ole tullut kommentteja tai vuodatuksia sen suuremmin, hän sanoo. Lopulta muutos tapahtui kuin huomaamatta. 1600-luvulta alkanut työpaikkatupakoinnin kansanperinne on nyt saanut hiljaiset hautajaiset yhä useammassa metsäteollisuuden tehtaassa. Silti osittain mielikuva on väärä, koska savuttoman pinnan alla kytee. Sodat levittivät tupakkaa Työ ja tupakka löysivät toisensa Suomessa noin 400 vuotta sitten. Alkuaikoina tupakka oli nimenomaan purutupakkaa eli mälliä tai nenään niistettyä nuuskaa, jolla pyrittiin saamaan aikaan aivastus. Tupakka matkusti Pohjolan perukoille 30-vuotisen sodan jälkeen, kun sotamiehet toivat tupakan tullessaan. 1600-luvun puolessa välissä tupakka tunnettiin jo kautta Ruotsi-Suomen. Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe kirjoitti vuonna 1638, että ”laiskuus ja juopottelu kasvavat päivä päivältä, etenkin juopottelu, mikä etupäässä johtuu tupakan sopimattomasta ja liikanaisesta käytöstä”. Käännekohta Suomen tupakkahistoriassa oli Suomen sota vuonna 1808, jonka seurauksena Ruotsin itäiset maakunnat eli Suomi, liitettiin Venäjään. Venäläistä, halpaa tupakkaa alkoi vyöryä Suomeen tullitta siinä määrin, että useimmat kotimaiset tehtaat lopettivat toimintansa. 1800-luvun puoliväliin mennessä talous alkoi kohentua, ja tupakan kulutus kasvoi samaa tahtia. Samalla opittiin polttamaan paperossia, jonka nimi tulee venäjän sanasta papirosa. Paperossien eli savukkeiden suosio ei vielä silti ohittanut nuuskan ja mällin suosiota, koska monilla työpaikoilla tupakan polttaminen oli kiellettyä. Toinen maailmansota muutti tilanteen. Tupakka-annos kuului sotilaan perusoikeuksiin. Asemasodassa tupakkaa kului odotellessa. Hermosauhuja opittiin vetelemään myös kotirintamalla jopa siinä määrin, että tupakkaa ei haluttu aluksi säännöstellä. Vuonna 1942 tupakkateollisuus oli kuitenkin niin suurissa vaikeuksissa, että säännöstely alkoi – ja mustan pörssin kauppa. Kauppa kävi mustassa pörssissä Kuopion Savon Sellulta eläkkeelle jäänyt Kalevi Immonen kertoo, kuinka joutui 12 | Paperiliitto 7/2018 1940-luvun lopulla mustan pörssin kauppiaaksi. Hän oli syntynyt pienen mökin suureen perheeseen, jonka 13 lapsesta eloon oli jäänyt 10. Isä teki töitä metsätyömailla, joilla yhtiö vauhditti työntekoa tehopakkauksilla. Kun määrätyn määrän pölliä hakkasi metsässä, sai edullisesti hankkia pakkauksen, jossa oli kahvia, sokeria ja tupakkaa. Isä huhki ankarasti, että sai useampia pakkauksia tilikauteen, sillä kukaan ei Immosen perheessä polttanut. Isä varusti poikansa Saimaaja Työmiesaskeilla, kirjoitti hinnan niiden taakse, ja käski juuri 15-vuotta täyttäneen, rippikoulua käyvän poikansa matkaan. – Kirkon ympärillä puiden välissä myin ja pojat ostivat. Kukaan ei ollut niin varakas, että olisi ostanut koko rasiaa, vaan yksitellen. Isäukko oli kovaa sorttia. Mitään provikkaa en saanut, en penniäkään, Immonen muistelee. ? Paperilii ton puheen johtajana 1955–78 toiminut Veikko Ahtolakin oli arkisto kuvien perusteella kova tupak kamies. ”VÄLILLÄ KONEEN HUUVAN ALLAKIN MIES PANI TUPAKAKSI.” TUPAKOINTI 10-15_pääjuttu.indd 12 18.9.2018 16.24.26
Hän kertoo, että köyhänkin mökin pojalla oli joku penni, että sai yhden ostettua, ja tieto levisi puskaradion kautta. Takaisin isälle ei tupakkaa tarvinnut koskaan viedä. – Pappi poltteli pilli-Klubia Lapinlahden kirkon toisella puolella ja pojat toisella puolella. Pappi kun opetti että tupakanpoltto on syntiä, niin poliisin poika kysyi, että mitenkäs se on tämän tupakanpolton kanssa: Eikös se pappikin tee syntiä? Siihen pappi, että älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä opetan, Immonen virnistää. Amerikkalaisuus oli uusi ihanne Sodan jälkeen lähes kaikkialla poltettiin. Tupakka oli niin miehekästä, että vain harvat naiset polttivat. Saimaat ja Työmiehet jäivät taakse, kun elokuvista, musiikista ja mainoksista opittiin ihannoimaan amerikkalaista elämäntapaa ja sen rennonhuoletonta tupakointia. Kotimaiset tupakka-askit saivat englanninkieliseltä kuulostavat nimet. Stora Enson Heinolan Fluting-tehtaalta eläkkeelle jäänyt Veikko Grenman kertoo, että merimiehet toivat lomillaan maailmalta Amerikan tupakkaa: Philip Morrista, Chesterfieldiä ja Camelia. Jos sellaisen askin sai lahjaksi, niin tyhjäksi poltettu aski täytettiin kotimaisilla savukkeilla. Hieno aski taskussa teki vaikutuksen. 1960-luvun alussa tehtaalla poltettiin joka puolella. – Välillä koneen huuvan allakin mies pani tupakaksi. Pomo sanoi, että täällä et polta, poltat koneen. Vastauksena oli, että en mä ole tätä ennenkään polttanut, Grenman muistaa. Hän kertoo jutun sylinterimiehestä, joka poltteli pilli-Klubia. – Kun ei valvomoita ollut, niin hän unohti vuoron vaihtuessa kabinetin päälle melkein täyden tupakka-askinsa. Seuraavana päivänä hän tuli etsimään askiaan ja huomasi, että tuossahan se on. Me oltiin jätkät jo poltettu se tyhjäksi. Askin pohjassa oli Paperiliitto 7/2018 | 13 TUPAKOINTI teksti: terveisiä Kilroylta, Grenman nauraa ja selittää, että ”pillilupi” oli hitsarien tupakka. Se kun sammui aina itsestään, eikä savut tulleet hitsarin silmille. Grenmanin mukaan 1960-luvulla meno tehtaassa oli kaikin puolin vapaampaa kuin myöhemmin. – Tupakoitiin ja ryypättiin. Melkein kaikki polttivat siihen aikaan tupakkaa, hän sanoo. Tumppi tukevasti suupielessä Kun pietarsaarelainen Bjarne Kull tuli paperija sellutehtaalle 1970-luvun alussa, tupakka paloi edelleen siellä sun täällä. – Tulenaroissa paikoissa polttaminen oli kielletty, mutta siltikin siellä poltettiin, Kull muistelee. Porukka oli hänen mukaansa tarkkaa, eikä tulipaloja tupakasta syttynyt, vaikka muuten sääntöjä rikottiinkin. Tosin potkut kyllä sai, jos jäi kiinni paperikasan päällä tu??Kirkniemen tehtalla oli melukampanja 1980. Mannekiinina Esa Lång jauhimolta – tupakka kädessä. ? Työpaikkataidenäyttelyn avajaiset Tervakoski Oy:n ruokalassa 1976. Ja tupakka palaa. ? Varkauden sellutehdas käynnistyi 1980. Kuivauskoneen ensi tunteja seuraamassa Jukka Kansanen ja Ossi Karvinen. 10-15_pääjuttu.indd 13 18.9.2018 16.24.26
pakkalaiksi. Se ei edennyt koskaan hallituksen käsittelyä pidemmälle. Tupakkayh tiöt pitivät sitä oman edunvalvontatyönsä ansiona. Kahta vuotta myöhemmin ministeriö valmisteli jälleen uutta esitystä, ja tupakkayhtiöt lobbasivat entistä tiukemmin. Myös SAK heilui kannassaan. Alun perin se oli kannattanut lakiesitystä, mutta kääntyi sitten kannattamaan ajatusta, että työpaikkatupakointi on työyhteisön sisäinen asia, jonka ei pitäisi kuulua viranomaisille. Ay-liike muutti kuitenkin vielä kerran suhtautumistaan, ja ryhtyi kannattamaan työpaikkatupakoinnin kieltämistä. SAK:n tuella vuonna 1995 voimaan tullut tupakkalaki lopulta kielsi työpaikkatupakoinnin. Tehtaan tupakkamiehet ja -naiset siirtyivät nyt pihalle. Kehitys jatkui edelleen niin, että pari vuosikymmentä myöhemmin monissa tehtaissa työnantaja kielsi tupakoinnin koko tehdasalueella. pakoinnista. Myöhemmin tehtaalle tuli tupakkanurkkauksia. – Niitä oli niitä nurkkia, joissa oli peltiset astiat ja aita ympärillä, ja sai penkillä istua vähän suojassa, hän sanoo. Myöhemmin tupakoitsijat siirrettiin koppeihin, joissa saattoi olla niin sankka savu, ettei takaseinää näkynyt. Tupakointi jatkui myös valvomoissa. Tupakoimattomat joutuivat sopeutumaan tilanteeseen. Melkein puolet työntekijöistä tupakoi. – Tumppi roikkui siinä suupielessä, vaikka olisi sammunutkin, Kull muistelee. Kiinteisiin tupakkakoppeihin rakennettiin seuraavaksi putkirakenne, jossa savu kulkeutui ylemmäs kohti ilmanvaihtokoneita, kunnes kopit saivat aikanaan oman ilmanvaihdon. Vähitellen 1980-luvulle tultaessa linja tiukkeni niin, että vain tupakkakopissa sai polttaa. – Se umpikoppihan haisi – miten sen nyt sanoisi. Sehän oli tervalla ja nikotiinilla kyllästetty koppi, joka haisi kuin myrkky, eräs keskisuomalainen paperimies muistelee. Silti tupakkamiehet muistelevat tupakkakoppeja myös lämmöllä. Siellä koneenhoitajat ratkoivat yhdessä monta visaista ongelmaa, kun yhdessä vietettiin tupakan mittaista taukoa. Kun mahdollisuus oli, tupakalla myös lievitettiin stressiä ja vietettiin hengähdyshetkeä. – Siinä oli se viiden minuutin ajatuksien kasaamistauko, eräs tupakoitsija sanoo. Tupakka liittyi arjen lisäksi myös juhlaan. Ilkka Mattila muistelee, että tehtaalla oli tapana tuoda sikareja töihin, kun perheeseen syntyi lapsi. Tupakoimattomana miehenä ja tuoreena isänä hän toi töihin lakupiippuja. – Kyllä niitä vähän pitkään katsottiin, hän nauraa. Laki lopetti työpaikkatupakoinnin Oheisessa kuvassa Kyröskoskelainen Seppo Marttila tupakoi pääluottamusmiehen konttorissaan noin vuonna 1980. Teini-iästä saakka tupakoineen Marttilan oli yllättävän helppo lopettaa tupakointi päälle viisikymppisenä. – Tupakointi oli yleistä ja kauhean raakaa terrorisointia muita kohtaan. Suorastaan helkkarin tyhmää, Marttila sanoo nyt täytettyään 80 vuotta. Aikoinaan neuvotteluhuoneissa pääluottamusmiestä oli piippu valmiina odottamassa. – Neuvotteluissa työsuhdeasiainhoitajan kanssa ilma oli niin savusta sakeana, että olisi saanut veitsellä leikata, Marttila muistelee. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa tiedot tupakoinnin terveyshaitoista ja passiivisen tupakan vaarallisuudesta nostavat paineita kiristää työpaikkatupakointia määrittelevää lainsäädäntöä. Sosiaalija terveysministeriö laati vuonna 1990 hallituksen esityksen uudeksi tu14 | Paperiliitto 7/2018 TUPAKOINTI ”TUMPPI ROIKKUI SIINÄ SUUPIELESSÄ, VAIKKA OLISI SAMMUNUTKIN.” ? Seppo Marttila tupakoi pääluotta musmiehen konttoris saan noin vuonna 1980. 10-15_pääjuttu.indd 14 18.9.2018 16.24.26
Isoveli valvoo Metsäteollisuuden tehtaissa tupakka muuttui muutaman vuosikymmenen aikana tupakoimattoman vähemmistön ongelmasta tupakoivan vähemmistön ongelmaksi. Tämän päivän tupakoitsijat eivät halua puhua tupakoinnistaan omalla nimellään. Pelätään leimautumista, kyttäysmentaliteettia ja rangaistuksia. – Huomautuksia on tupakasta saatu, kertoo itäsuomalainen paperityöntekijä. Hän jatkaa kuulleensa, että kesätyöntekijä olisi saanut kuluneena kesänä potkut, ei varsinaisesta tupakoinnista, vaan tehdasalueelta poistumisesta kesken työvuoron. Poika oli mennyt tupakalle. Tällaiset kertomukset herättävät työntekijöissä pelkoa omankin työpaikan puolesta. – Tuntuu, että jos tunnetaan tupakkamieheksi, niin tullaan nokka pitkällä haistelemaan vaatteita. Ne on ne muutamat henkilöt, joita seurataan enemmän. Niillä on se tuska vain niin saatanan kova, että meinaa taju lähteä, eräs paperityöntekijä kertoo. Käytännössä tupakoitsijan työpäivä kuluu purkkaa jauhaen ja nappuloita popsien. Heillä työvuoro alkaa tupakalla portin kohdalla ja päättyy tupakkaan samalla paikalla. Pinnaa kiristää. – Ei tämä ole tasapuolista. Toimihenkilöt voivat leimata itsensä tehtaalta ulos ja käydä tehdasalueen ulkopuolella tupakalla. Vuorotyötä tekevillä ei tätä mahdollisuutta ole, toinen paperityöntekijä sanoo. Vaikka tehtaalla tupakanpoltto kiellettiin, kokonaan se ei ole loppunut. Eräs tupakoitsija kertoo, että tehtaalle on ilmestynyt valvontakameroita, joilla salapolttajia yritetään käräyttää. Kameroita on jopa katolla. – Puhutaan turvallisuudesta, mutta eihän se ole mitään muuta, kuin kyttäämistä. Yrittävät saada todisteita, että joku siellä tupakalla käy. Kukaan tupakoivista haastateltavista ei Paperiliitto 7/2018 | 15 TUPAKOINTI halua puolustella tupakoimistaan, eikä kukaan heistä halua altistaa muita ihmisiä tupakan vaaroille. Syyttävä sormi ei osu tupakoimattomiin työkavereihinkaan, koska eihän tilanne heidänkään syytään ole. Monimutkainen riippuvuus Monet tupakoitsijat miettivät, että kyllä kai sitä mieluummin olisi polttamatta. Olisi, jos pystyisi. Nykytiedon mukaan tupakoinnissa on kyse fyysisen nikotiiniriippuvuuden lisäksi monimutkaisesta kokoelmasta sosiaalisiin, tunnereaktioihin ja käyttäytymistapoihin liittyviä riippuvuuksia. Saattaa olla, että nuorilla ja tulevilla sukupolvilla on helpompaa. Tulevat paperintekijät kun oppivat tietämään, että jos tehtaalle mielii töihin, ei tupakkariippuvaiseksi kannata ryhtyä. ? P Lähteet: Rauno Lahtinen: Savun lumo. Tupakan kulttuurihistoria. Heikki Hiilamo: Maailma tupakkayhtiöiden vallassa. Stumppi.fi ??Paperiliiton osastojen puheenjohtajien ja pääluottamusmiesten neuvottelupäivillä Kiljavalla tupakka kärysi marraskuussa 1976. ? Monissa luottamustehtävissä toiminut valkaisuosaston kiertomies Aarne Hakala Sunilan sellutehtaalla elokuussa 1979. ? Tupakkatauolla Joutsenossa 1975. 10-15_pääjuttu.indd 15 18.9.2018 16.24.26
METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUS Takaisin puujaloille Paperiliitto 7/2018 | 17 Metsäteollisuuden maailmanmarkkinat paisuvat. Suomessa metsäteollisuuden arvo voi tuplaantua, kun muovi korvataan sellusta valmistetuilla materiaaleilla. Näin hehkuttaa VTT metsäteollisuuden näkymiä. Tuotannon siirtäminen suureen mittakaavaan on Papticilla ja sen toimitusjohtajalla Tuomas Mustosella vielä edessä. Teksti Janne Hulkkonen Kuvat Miisa Kaartinen T ekniikantien alku Espoon Otaniemessä on paikka, josta metsäteollisuuden tulevaisuuden luotaaminen kannattaa aloittaa. Kadun vasemmalla puolella mäntyjen takaa pilkottaa valtava punatiilinen rakennus: paperiyhtiöiden omistama Oy Keskuslaboratorio. Vuoteen 2009 asti KCL-tutkimusyhtiö kehitti täällä metsäteollisuuden prosesseja paperiyhtiöiden piikkiin. Parhaimmillaan työntekijöitä oli jopa 360. Täällä kehitettiin esimerkiksi vanerilevyjen valmistuksessa käytetty Karatex-liima. Formaldehydiä vapauttamaton liima sai vuonna 1975 presidentti Urho Kekkosen myöntämän Viisasten kivi -palkinnon. Vuonna 2009 paperiyhtiöt myivät tutkimustoimintansa ja laboratorionsa VTT:lle. Keskuslaboratorio on muuttunut KCL Pilot Plantiksi, jonka tiloja vuokrataan start-up yrityksille. Pilot Plantin koetehtaan edessä on pitkä rivi postilaatikoita. Niihin etanapostia odottelevat esimerkiksi Courage Ventures, Mindsup ja Innovation House Finland. Alarivissä keskellä on postilaatikko, jossa lukee Paptic. Yritys on kehittänyt uudenlaisen sellun vaahtorainaus menetelmän, jota olen menossa katsomaan. Sitä ennen täytyy kuitenkin soittaa Tekniikantien toiselle puolelle Teknologian tutkimuskeskus VTT:hen. Tutkimuskeskus linjasi keväällä ilmestyneessä tulevaisuusskenaariossaan, että Papticin kaltaiset yritykset voisivat jopa tuplata Suomen metsäteollisuuden arvon. PUHELIMEEN VASTAA skenaariotyötä johtanut tutkimuspäällikkö Antti Arasto. Hankkeessa laadittiin kaksi skenaariota, joiden avulla pyrittiin hahmottamaan laajasti biotalouden ja koko teollisuuden kehittämisen eri vaihtoehtoja: miten resurssit pitäisi käyttää, jotta talous kasvaisi, mutta kasvihuonekaasupäästöt pystyttäisin samalla pudottamaan vähintään kansainvälisten sopimusten määrittelemälle tasolle. – Usein kun puhutaan arvonnoususta, numerot ovat vähän löysiä heittoja tai ainakaan niiden taustoihin ei pääse pureutumaan. Halusimme nyt tehdä läpinäkyvämmän arvion siitä mitä pitäisi tapahtua, jotta se olisi mahdollista, Arasto kertoo. Laskennallisissa skenaarioissa ei yritetty arvioida esimerkiksi taloussuhdanteiden tai kauppapoliitikan kiemuroita. – On syytä huomioida, että tässä oletettiin, että kaikki menisi tosi hyvin lapaan, Arasto sanoo. 16-21_tulevaisuus.indd 17 19.9.2018 16.01.36
18 | Paperiliitto 7/2018 AINAKIN YKSI syöttö on jo napsahtanut lapaan. Elokuun lopussa Suomen Akatemia myönsi VTT:lle ja Aalto-yliopiston yhteiselle ”innovaatioekosysteemille” peräti 24 miljoonan euron rahoituksen. Roomalaiselta kasvillisuuden jumalalta Ceresiltä nimensä lainanneen ”virtuaalisen osaamiskeskuksen” tavoitteena on yhdistää jopa sata tutkijaa kehittämään kasvien biomassasta eli lignoselluloosasta uudenlaisia materiaaleja, joita voidaan käyttää vaikkapa pakkausten, vaatteiden tai elektroniikkakomponenttien valmistamisessa. Tällä hetkellä mukana on jo 30 professoria tutkimusryhmineen. Tieteellisten artikkelien lisäksi Ceresin pitäisi tuottaa yli 50 patenttia. ”Tiedämme minkälaisia ominaisuuksia kannattaa tutkia. Öljypohjaisia materiaaleja pitää vähentää, mutta ne eivät ole katoamassa, joten niiden suora korvaaminen ei ole aina kannattavaa. Uusista biopohjaisia materiaaleista kannattaa ottaa irti niiden parhaat ominaisuudet”, VTT:n tutkija Tekla Tammelin totesi Tieteessä tapahtuu -lehden haastattelussa syyskuussa. MITEN METSÄTEOLLISUUDEN arvo sitten VTT:n mukaan kaksinkertaistetaan? Mihin ja miten puuta kannattaisi käyttää, ja miten nykyiset tuotantolaitokset sopisivat uudenlaiseen tuotantoon? Antti Arasto kertoo, että selvityksessä on otettu huomioon ”näköpiirissä” oleva teknologia. Kun tutkijat jo esimerkiksi kehittelevät uudenlaisia menetelmiä sellun valmistukseen, selvitys lähtee siitä, että vielä pitkään sitä tuotetaan nykyisissä tehtaissa, mutta niiden ympärille kasvaa jalostuslaitosten ”ekosysteemi”. Sellun tuotantoon on viime vuosina investoitu. Vanhoja tehtaita on tehostettu ja uusia, miljardi-investointeja vaativia tehtaita valmistellaan. Vuosi sitten elokuussa toimintansa aloittaneen Äänekosken biotuotetehtaan lisäksi vastaavia hankkeita viritellään Kemissä, Kuopiossa, Kemijärvellä, Paltamossa ja Pietarsaaressa. Pellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen arvion mukaan uhkana on, että investointien seurauksena puun käyttö nousee jopa 14 prosenttia, mutta vaikutus talouteen jää vähäiseksi, jos tuotanto suuntautuu matalan lisäarvon tuotteisiin, kuten selluun. VTT:n selvityksen mukaan ratkaisu ongelmaan on uusien korkean lisäarvon biotuotteiden kehittäminen. Metsäpohjaisten biotuotteiden arvonlisä on tällä hetkellä noin 14 miljardia euroa. Se olisi mahdollista nostaa lähelle 30 miljardia euroa, jos tuotanto muuttuisi selvityksen mukaisesti. SKENAARION PERUSPERIAATTENA on jalostusasteen nostaminen. Siksi siinä oletettiin, että esimerkiksi puun vieminen tukkeina loppuisi. Sahatavaran vienti puolittuisi, mutta pidemmälle jalostettujen tuotteiden, esimerkiksi huonekalujen ja talojen, vienti kymmenkertaistuisi. Suurimman muutoksen metsäteollisuuden puunkäyttöön aiheuttaisi sellun tuotannon kasvattaminen. Kun tuotanto viime vuonna oli 7,7 miljoonaa tonnia, kasvaa se BioEco-skenaariossa vuoteen 2050 mennessä 9,5 miljoonan tonniin. Paperinja kartongintuotanto laskisi. Kun tuotanto viime vuonna oli reilut 10 miljoonaa tonnia, olisi se tarkastelun loppuvaiheessa enää 8 miljoonaa tonnia. Tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljosen mukaan paperitehtaiden työntekijöiden näkökulmasta vaikutuksia on hankala arvioida. – Oletimme nykytrendin jatkuvan, eli kartonkija pehmopaperin sekä hygieniatuotteiden kysyntä kasvaa ja perinteisen painopaperin tuotanto jatkaa laskuaan. Toisaalta uusille paperituotteille, joihin liitetään esimerkiksi digitaalisuutta, olisi kasvava kysyntä, Koljonen sanoo. MILLAISIA TUOTTEITA uudenlaisilta sellutehtailta sitten syntyisi? Tärkein uusi tuoteryhmä löytyy BioEco-skenaarion mukaan sellukuituisten hygieniaja tekstiilituotteiden kasvavilta markkinoilta. Arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä jo 30–40 prosenttia maailman tekstiilikuiduista tuotetaan liukosellusta. Myös muovia korvaavien sellupohjaisten tuotteiden markkinat kasvavat. Kasvua odotetaan erityisesti pakkausmateriaalien korvaamisesta. Kertakäyttöisten muovituotteiden, kuten muovipussien, kiellot saattavat kasvattaa markkinoita nopeasti. Ligniini on yksi tuotannon sivutuotteista. Ligniiniä poltetaan sellutehtailla energiaksi, mutta viidennes voitaisiin käyttää raaka-aineena muussa tuotannossa. Liimojen lisäksi ligniinistä voisi tulevaisuudessa valmistaa tuotteita esimerkiksi autoteollisuudelle. Toinen sivutuote, hemiselluloosa, saattaisi kelvata esimerkiksi kalvojen ja pinnoitteiden valmistukseen. Sivutuotteiden arvo voisi skenaarion oletuksilla ohittaa painopaperituotannon arvon vuoden 2030 jälkeen. Kuinka realistinen BioEco-skenaario on? Selvityksessä huomautetaan, että toteutuminen edellyttää, että uusille tuotteille löytyisi kysyntää ja että niiden tuotanto pystyttäisin toteuttamaan kannattavasti. Uusien tuotteiden läpimurtoa voidaan odottaa vasta 2030-luvulla, sillä materiaalien valmistaminen edellyttää vielä teknologian kehittämisestä. Antti Araston mukaan metsäteollisuuden kunnianhimo voisi olla suurempi. On selvää että alan tuotevalikoima tulee kasvamaan. Uutuuksia voisi kokeilla ketterämmin, eikä murehtia liikaa sitä, että tuotteesta ei tulekaan heti menestystä. – Markkinat voivat syntyä vain, jos tuotteita on tarjolla, Arasto sanoo. VTT:N TEKNIIKANTIEN tutkimuskeskuksesta katsottuna alan bisneksen tulevaisuuden suunta voisi olla suoraan kadun toiselle puolelle Pilot Plantiin. Start-up yrityskeskittymässä toimivassa Papticissa ei ole jääty jumittamaan tutkijankammioon, vaan uusia tuotteita ja niille markkinoita on ryhdytty kehittämään samanaikaisesti. Paptic haluaa tulla pakkausalan GoreTexiksi. Joustavalla ja sellupohjaisella Paptic-materiaalilla voisi korvata esimerkiksi kertakäyttöisiä muovipusseja ja joustopakkauksia. Potentiaaliset markkinat ovat suuret. Pelkästään Euroopassa käytetään vuosittain 100 miljardia muovipussia. Se on tähtitieteellinen luku. Peräkkäin asetettuna pussit yltäisivät maasta Merkuriukseen. Papticin toimitusjohtaja Tuomas Mustonen johdattaa toimiston kahvihuoneeseen, jonka nurkassa porisee kahvinkeitin ja mikro on löytänyt paikan jääkaapin päältä. – Tästä on tarkoitus tehdä miljardibisnes, Mustonen sanoo. Tuotannon siirtäminen suureen mittakaavaan on kuitenkin haaste yritykselle kuin yritykselle. Tällä hetkellä MustoMETSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUS Tällä hetkellä mukana on jo 30 professoria tutkimusryhmineen 16-21_tulevaisuus.indd 18 19.9.2018 16.01.36
Paperiliitto 7/2018 | 19 Metsän kasvu 138,6 miljoonaa m 3 (Noin 35 Mm 3 suurempi kuin vuonna 2013) Pyöreän puun käyttö 95.3 Mm 3 (Noin 20 Mm 3 suurempi kuin vuonna 2013) Puun ja hakkeen tuonti 14.8 Mm 3 Metsien puumassan lisäys 45,8 Mm 3 (Noin 20 Mm 3 suurempi kuin vuonna 2013) Selluteollisuus 45.8 Mm 3 (40,6 Mm 3 vuonna 2016) Sivutuotteiden käyttö 11.1 Mm 3 Mekaaninen massa 5.0 Mm 3 Energiaksi käytettävä pyöreä puu 6,6 Mn 3 Energiakäyttöön menevät sivuvirrat 20.7 Mm 3 Metsäteollisuuden energian tuotantoon 33.5 Mm 3 (kuori, sahanpuru, hake, jäteliemi) Muut sivuvirrat lämmitykseen ja sähköntuotantoon 12,7 Mm 3 Energiakäyttöön yhteensä 52,6 Mm 3 Hukkaan menevä puu 6,1 Mm 3 Paperin ja sahatavaran vienti 12,9 Mm 3 Massan vienti 12,7 Mm 3 Raaka-aineiksi menevät sivuvirrat 10 Mm 3 (Uusia tuotteita ja raaka-aineita) Luonnollinen poistuma 6.2 Mm 3 Puulevyt ja muut puutuotteet 10.0 Mm 3 Vanerin vienti 1 Mm 3 Sahatavaran käyttö kotimaassa 3 Mm 3 Sahatavaran vienti 4.9 Mm 3 Hakkuutähteet 9 Mm 3 Haketetut hakkuutähteet 8.2 Mm 3 Lämmitykseen ja sähköntuotantoon käytettävät hakkuutähteet 4.2 Mm 3 Pienen mittakaavan puun käyttö 5.7 Mm 3 Lämmitykseen ja sähköntuotantoon käytettävä pyöreä puu 0,9 Mm 3 Pyöreä puu Puusta tehdyt tuotteet Energiapuu Sivutuotteet Sivuvirroista tuotettava energia Metsäteollisuuden investointihankkeita Puupohjaisten tuotteiden tuotannon arvo Suomessa tuotettujen puupohjaisten tuotteiden arvon kehitys VTT:n BioEco-hahmotelman mukaan. Tämän mukaan perinteisten selluja paperituotteiden tuotannon arvo laskee hieman. Markkinoille tulevat uudet tuotteet kuitenkin voisivat jopa kaksinkertaistaa puuhun pohjautuvan teollisuuden tuotannon arvon nykyisestä. Boreal Bioref ja Camce Kemijärvi Kaidi Finland Metsä Fibre Kemi Stora Enso, Oulu NEB Oy Pietarsaari Metsä Group, Äänekoski Metsä Group Sappi Lohja Kotkamills Kotka Stora Enso, Imatra Pankaboard, Lieksa Stora Enso, Uimaharju KaiCell Oy, Paltamo Finnpulp Oy, Kuopio Stora Enso, Heinola UPM Kaukas, Lappeenranta UPM Kymi, Kouvola Stora Enso, Inkeroinen Stora Enso, Lahti UPM Ra? atac, Tampere Valmis 2017 500–1 500 miljoonaa € 50–200 miljoonaa € Valmis 2018 10–50 miljoonaa € Valmis 2019 50–200 miljoonaa € 10–50 miljoonaa € Investointiselvityksiä ja hankkeita METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUS Puun kulku Suomessa vuonna 2050 Metsä Group, Suolahti Metsä Group, Punkaharju T uo ta nn on ar vo , m ilj ar di a er uo a 5 10 15 20 25 30 35 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Uudet paperituotteet Uudet hemiselluloosatuotteet Uudet ligniinituotteet Uudet kuitutuotteet Uudet puutuotteet Muut paperit ja pahvit Graa?set paperit Markkinasellu Puupohjaiset elementit Sahatavara Lähde: Metsäteollisuus Näin luet graa? a. Ylhäällä on metsän kasvu vuodessa, 138,6 miljoonaa kuutiometriä. Alaspäin johtavat nuolet kertovat, miten tuo puumäärä jakautuu eri käyttötarkoituksiin. Tämä ei ole varsinainen ennuste, vaan VTT:ssä laadittu eräänlainen optimistinen arvaus (BioEcoskenaario), miten voisi käydä. Esimerkiksi taloussuhdanteiden vaikutusta ei ole otettu huomioon. Puun kasvun lisäys perustuu tässä hahmotelmassa pääasiassa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. 16-21_tulevaisuus.indd 19 19.9.2018 16.01.36
20 | Paperiliitto 7/2018 Holiday Club -lomaetu jäsenille Hae Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua ja nauti ensi talvena: Nyt haettavissa viikot 1–22/2019. Hakuaika kestää 22.10.2018 saakka. Lomaviikkojen saajat arvotaan hakijoiden kesken 24.10.2018. Valitse oma viikkosi Holiday Club Katinkulta Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8–17 475 €/vko vkot 2–7, 18, 20–22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20–22 350 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,5–52,5 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 3–6 300 €/vko vkot 8–10 400 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m 2 , 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5–7, 20, 22 300 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8–10 475 €/vko vkot 2–7, 11–22 375 €/vko Holiday Club Tampere (joko viikonloppu pe–ma 3 vrk tai arkiloma ma–pe 4 vrk) Kimallus 76–80 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 2–7 350 €/pe–ma 300 €/ma–pe Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat nen hankkii rahoitusta ensimmäiselle 30 000 tonnin Paptickoneelle. Rahaa pitäisi saada kasaan kymmeniä miljoonia, siksi kalenteri on täynnä tapaamisia. Tälle haastattelulle irtosi viikon ainoa vapaa tunti. Vaikka Suomessa investoidaan paljon teknologian kehittämiseen, start-up yrittäjän huolena on, ettei kehitystyön tuloksia saada pidettyä suomalaisessa omistuksessa. – Ettei kävisi niin, että kun työn hedelmiä korjataan, hyöty menee ulkomaille. Suomen haaste on pienet pääomasijoitusmarkkinat, Mustonen sanoo. KAHVIHUONEEN SEINÄÄ koristaa 13 kunniakirjaa. Niitä on myönnetty Papticille eri puolilla maailmaa parhaista pitchauksista eli lyhyistä myyntipuheista. Kun Mustonen myy ideaa muovia korvaavasta, kierrätettävästä ja kestävästä puuperäisestä materiaalista, se on helppo ostaa. – Puu on hyvä raaka-aine. Se ei ole ruokaketjun osa. Vastuullisesti hoidetuista suomalaisista metsistä saadaan hyvää raaka-ainetta. Paptic-materiaalista valmistetulla kassilla on pienempi hiilijalanjälki kuin muovipussilla. Mutta tärkeintä on, että joustava ja kestävä kassi houkuttelee pidempään käyttöön. Kertakäyttötuotteiden korvaaminen kestävämmillä on yksi tärkeimmistä keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. – Oma läppärikassini on Paptic-kassi. Se alkaa nyt parin kuukauden käytön jälkeen olla sen näköinen että seuraavaksi se päätyy paperinkierrätykseen, Mustonen kertoo. Metsäteollisuuden Pöyryllä teettämän tuoreen arvion mukaan puusta valmistettavien tuotteiden maailmanmarkkinat kasvavat seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana noin 200 miljardia euroa. Kaupankäynti lisääntyisi jopa kolmanneksella nykyisestä. Kasvutuotteita löytyy joka sektorilta, mutta kuitupakkausten osuus kasvusta on yli neljännes. Mustonen hymähtää kasvuennusteille ja sanoo, että Papticissa asioita katsotaan hieman käytännönläheisemmin. Kysynnän kasvuun hän silti uskoo. – Niiden viiden vuoden aikana, jotka ovat kuluneet siitä kun Papticin toimintaa ryhdyttiin käynnistämään, kuluttajien valveutuneisuus on kasvanut radikaalisti. Uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvien tuotteiden leviämistä auttaakin ”globaali kantoaalto”. Esimerkiksi muovin käyttöä ovat rajoittamassa sekä lainsäätäjät että yritykset. Kahvihuoneen nurkkaan ahdetun lasivitriinin päällä komeilee ranskalaisen tavarataloketju Galeries Lafayetten logolla varustettu Paptic-kassi. Ranska on erityisen kiinnostava markkina, koska siellä ohuet muovipussit on jo kielletty. TÄHÄN MENNESSÄ Paptic-materiaalia on valmistettu vain koetehtaan paperikoneessa. Keskuslaboratorion aikoina rakennetun koneen kyljessä komeilee merkki ja valmistusvuosi: Tume 1968. Paptic-materiaalin valmistus edellyttää muutoksia tavalliseen paperikoneeseen lähinnä märässä päässä. Koetehtaan 20-metrisestä koneesta liikesalaisuutta on vain parin metrin viipale sen alussa. Siellä sijaitsee vaahtorainauksessa tarvittu uusi teknologia. Ideana on, että rainan valmistuksessa käytetään veden sijasta vaahtoa. Kuplien avulla pystytään valmistamaan joustavaa kangasmaista materiaalia. Papticin tavoitteena on nyt, että sen oma paperikonehanke voitaisiin julkistaa vuoden loppuun mennessä. Sitä ennen yhtiö aikoo ryhtyä valmistamaan materiaalia alihankkijoiden avulla. Mustonen on itse kotoisin Äänekoskelta ja vaimon puolelta sukua on ollut paperitehtaassa töissäkin. Siitä minkä tehdasintegraatin alueelle Papticin kone on tulossa, hän ei kuitenkaan inahda vahingossakaan. Mustonen ryhtyi biotuotealan start-up yrittäjäksi VTT:n myyntijohtajan paikalta. Hän ei kadu, vaikka siinä menivät suuren organisaation edut. – En ole koskaan elämässäni tehnyt näin paljon töitä, mutta sitä ei ole tarvinnut miettiä, että miksi herää aamulla niitä tekemään.? P METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUS Paptic tekee uudenlaista kestävää paperia koetehtaan koneessa Otaniemessä. Yhtiön tarkoituksena on korvata esimerkiksi kertakäyttöinen muovipussi kestävämmällä ja helposti kierrätettävällä paperipussilla. 16-21_tulevaisuus.indd 20 19.9.2018 16.01.37
Holiday Club -lomaetu jäsenille Hae Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua ja nauti ensi talvena: Nyt haettavissa viikot 1–22/2019. Hakuaika kestää 22.10.2018 saakka. Lomaviikkojen saajat arvotaan hakijoiden kesken 24.10.2018. Valitse oma viikkosi Holiday Club Katinkulta Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8–17 475 €/vko vkot 2–7, 18, 20–22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20–22 350 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,5–52,5 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 3–6 300 €/vko vkot 8–10 400 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m 2 , 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5–7, 20, 22 300 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8–10 475 €/vko vkot 2–7, 11–22 375 €/vko Holiday Club Tampere (joko viikonloppu pe–ma 3 vrk tai arkiloma ma–pe 4 vrk) Kimallus 76–80 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 2–7 350 €/pe–ma 300 €/ma–pe Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat 16-21_tulevaisuus.indd 21 19.9.2018 16.01.37
Some on taitolaji 22 | Paperiliitto 7/2018 SOSIAALINEN MEDIA 22-23_face.indd 22 18.9.2018 10.27.53
Some on taitolaji Paperiliitto 7/2018 | 23 SOSIAALINEN MEDIA Teksti Mari Schildt Piirros Hanna Sakara R auman Lapissa toimivalla Fredman Operationsilla työskentelevä fleksopainaja Toni Collander keksi helmikuussa 2009, että Paperiliitolta puuttuu oma keskustelukanava Facebookissa. – Facebook oli silloin uutta. Ajattelin, että tällainen ryhmä olisi hyvä perustaa. Ei minulla ollut oikeastaan mitään varsinaista tavoitetta. Työkavereita ja liiton tapahtumissa tavattuja tuttuja tuli mukaan ryhmään. He ovat sitten kutsuneet edelleen kavereitaan, hän kertoo. Paperiliitto perusti oman Facebook-sivun vuosia myöhemmin lähinnä tukemaan nettisivujen tiedonvälitystä. Collanderin ylläpitämä Paperiliitto-ryhmä on säilynyt vilkkaana keskustelupaikkana. Tällä hetkellä siinä on noin tuhat Collanderin mukaan hyväksymää jäsentä. Hän myös jakaa virallisen Paperiliitto ry-sivun julkaisuja keskusteluryhmään. – Siellä on jaettu kuvia liiton tapahtumista ja kerrottu tulevista tapahtumista. Keskusteluakin on, esimerkiksi viime syksynä, kun neuvottelut olivat meneillään, Collander kertoo. Hän sanoo, että toimii itse enemmänkin ylläpitäjänä, ja osallistuu vähemmän keskusteluihin. Hän ei myöskään säätele julkaisuja, vaan ryhmän jäsenet huolehtivat keskustelun kulusta itse. Collanderin mukaan moni kokee, että suljetussa ryhmässä voi keskustella vapaammin kuin avoimessa, jossa julkaisut ovat kaiken kansan nähtävillä. Tieto kannattaa tarkistaa somessakin Yksi Paperiliitto-ryhmän aktiivisista keskustelijoita on Tampereen ammattiosasto 50:n puheenjohtaja ja liittovaltuuston yleisvarajäsen Mika Lahtinen. Hän on töissä Tampereella UPM Raflatacin tehtaalla laminointikoneen teamleaderina. Paperiliitossa suora tiedonkulku ammattiosastojen ja luottamushenkilöiden kautta on jopa tehokkaampaa kuin monessa muussa liitossa. – Olen pyrkinyt ottamaan sellaisen roolin, että yritän oikaista vääriä tietoja ja kertoa, miten asiat todellisuudessa ovat, kun olen kuitenkin aika paljon liiton toiminnassa mukana ja siitä perillä. Sitä se lähinnä on, hän kuvailee. Lahtinen kertoo, että varsinkin vuoden takaisten neuvottelujen aikana hän huomasi, että monelle oli kuitenkin muodostunut vääristynyt kuva tilanteesta. Hermostuttavaan asiaan etsittiin ja haluttiin tietoa netin laajuudelta nyt ja heti, vaikka neuvottelijoiden oli mahdotonta puhua kaikista keskeneräisistä asioista. – Työnantaja kyllä teki työtään sosiaalisessa mediassa ja yritti muokata näkemystä työntekijäpuolellakin, Lahtinen sanoo. Hän toivoo, että ihmisillä olisi malttia tarkistaa tietojaan. – Tietysti mielipiteitä voi olla ja keskustelu on avointa, mutta sanoisin, että asioihin kannattaisi perehtyä. Silloin voi tietää, mikä asian todellinen laita on, hän sanoo. Samalla hän muistuttaa, että sosiaalinen media on kuitenkin aika positiivinen juttu. – Tykkään vaihtaa mielipiteitä, ja keskustella erinäköisistä asioista erinäköisten ihmisten kanssa. Välillä voi tulla sellaisiakin ideoita ja ajatuksia, jota en itse ole tullut ajatelleeksi. Parempiakin, kun tarkemmin ajattelee, hän sanoo. Möläyttely voi maksaa työpaikan Kun Paperiliiton vastaavaa lakimiestä Juha Koivistoa tarvitaan apuun someen liittyvissä asioissa, yleensä kyse on siitä, että mopo on karannut käsistä ja kauas. Hän sanoo, että hyvä perusneuvo on, että mitään sellaista ei kannata julkaista somessa, jota ei kehtaisi sanoa toiselle kasvotusten. Tyhmistä möläyttelyistä koituu yleensä aina harmia. Some kiihdyttää ja viihdyttää, kunhan muistaa laillisuuden ja hyvät tavat. Paperiliittolaiset keskustelevat parillakin some-foorumilla. ”Tietysti mieli piteitä voi olla ja keskustelu on avointa, mutta sanoisin, että asioihin kannat taisi perehtyä.” Möläyttelyn seuraukset voivat olla sekä rikosoikeudellisia että taloudellista laatua. Koivisto kertoo esimerkin elävästä elämästä työtuomioistuimesta vuodelta 2011. Työntekijä esiintyi vapaa-aikanaan television viihdeohjelmassa. Hän kertoi työpaikkansa, kun sitä kysyttiin ja vastaili sen jälkeen juontajan muihin kysymyksiin. Kommentit tulkittiin syrjiviksi ja rasistisiksi. Lisäksi hän totesi varastaneensa työnantajaltaan ja liioitteli työhön liittyneitä saavutuksiaan. Tilanne johti siihen, että työntekijän työsopimus purettiin. – Monet yritykset ovat tänä päivänä sitoutuneet erilaisiin arvoihin. Jos työntekijä laukoo kommentteja, jotka ovat jotain aivan muuta, se voi pahimmillaan johtaa siihen, että sitten ei enää olekaan lapsilla evästä pöydässä, Koivisto sanoo. Älä kiusaa, älä vahingoita Koiviston mukaan käsitys rajoittamattomasta sananvapaudesta on yleisimpiä harhaluuloja, joihin somekeskusteluissa törmää. – Jotkut ihmiset pöyristyvät siitä, että heidän sanomisiinsa puututaan: että se on sananvapauden rajoittamista, Koivisto tuhahtaa. Jokaisella on kuitenkin lain suoma oikeus olla turvassa, eikä ketään saa kiusata. Tämä on selvä juttu lasten maailmassa, mutta joskus hukassa aikuisilta. – Jos koulussa sanottaisiin, että kavereiden kiusaaminen on sananvapauden käyttämistä, niin sillehän naurettaisiin. Mutta samaan aikaan aikuiset voivat tällaisen aivopierun heittää ihan pokerinaamalla, Koivisto sanoo. Kun ollaan liikkeellä toisen vahingoittamistarkoituksessa, rikoksen tunnusmerkistö täyttyy helposti. Sananvapaudellakin on rajansa siksi, että myös keskustelun kohteella on oikeutensa. – Jos väität, että kaverin sukupuolinen suuntautuminen on sitä tai tätä, ja se on valhe, saatat syyllistyä kunnianloukkaukseen. Ja vaikka se olisikin totta, tekijä saatetaan tuomita yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, Koivisto sanoo.? P Toni Collander perusti Paperiliittoryhmän Facebookiin vuonna 2009. Mika Lahtinen pyrkii oikaisemaan virheellisiä luuloja esimerkiksi Paperiliittoryhmän keskusteluissa. 22-23_face.indd 23 18.9.2018 10.27.54
Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Max Steffansson K yllä emännältä päin tulee kyselyä, milloinka niitä autoja on valmistumassa ja kaverit sanoo, että ei aina tarvitse siellä tallissa majailla. Yllättävän helposti keksin uusia projekteja. Kun jotain tulee valmiiksi, se onnistumisen tunne on yksi suola elämässä. Jenkkiautoja olen rassannut yli 30 vuotta, enkä ensin tiennyt kerääväni mitään. Vuosimallin -55 Buick on ollut tekeytymässä siitä lähtien, kun tytär täytti puolitoista vuotta. Auto ei ole valmis, vaikka tytär täytti keväällä jo 20 vuotta. Tyttärelle ollaan kunnostettu yhdessä harrasteautoksi -77-mallista Pontiac Firebirdiä. Siinäkin on vielä hitsaamista. Vanhin on vuoden -41 Oldsmobile. Joskus mietin, olikohan ostamisessa järkeä, mutta ei näitä kannata liikaa järjellä ajatella. Autoja on nyt kuusi, neljältä eri vuosikymmeneltä. Oma vuosimalli -63 vielä puuttuu, lähimmäksi pääsee Opel Rekord -64. Talliin on kertynyt myös pienempää rekvisiittaa. 72-neliöinen tila on kotimuseo, jossa on kaikkea autoiluun liittyvää. Aina kerään jotakin lisäjuttua. Esineistä syntyy monenmoista jutunjuurta. Moni on myös käynyt kuvauttamassa autonsa tuossa meidän maitolaiturilla. Yllättäen piti saada sellainenkin, joten rakensin itse kirjastosta löytyneiden ohjeiden mukaan. Välillä varaosan tai tavaran etsiminen on salapoliisityötä. Kun jokin takaraivoon pinttynyt juttu on sitten silmien edessä, se on joku pöljyyden kohta, kun aattelee, pystyykö sen hommaamaan, onko hinta kohdallaan. Mitä omituisempi, mitä pöljempi, tuo pitää saada. Kuten naisten hiusten käherryskone 30-luvulta ja hammaslääkärin tuoli 20-luvulta. On myös kaksi mallinukkea, Birgitta ja Ursula, joille etsin asuja pikkuhiljaa, jos ne vaikka päätyisivät johonkin näyttelyyn koneen ja tuolin kanssa. Itselläni pitää olla monta rautaa vireillä. Kai positiivinen mieli ja kaikenlainen hyötyliikunta polttopuiden teosta lumitöihin auttaa myös pitämään terveenä. Autojen ruuvaushommat ei enää yhtä paljon innosta kuin nuorempana. Kerkeehän tuota huomennakin.? P Jari Palosella pitää olla monta asiaa vireillä. Pöljyyden hinta Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 24 | Paperiliitto 7/2018 Jari Palonen on käynninvarmistaja Metsä Boardilla Äänekoskella. ”Se on joku pöljyyden kohta, kun aattelee, pystyykö sen hommaamaan.” PARASTA ELÄMÄSSÄ 24-25_parasta elämässä.indd 24 17.9.2018 22.15.03
Paperiliitto 7/2018 | 25 Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA K ANSALLINEN TERVEYSPALVELU , National Health Service (NHS), on Britannian parhaita puolia. Se on ilmainen, mistään statuksesta riippumaton oikeus. Riittää, kun ilmoittautuu lääkärin vastaanotolle ja antaa kotiosoitteensa. Sitä, asutko osoitteessa, ei tarkista kukaan. Eikä se olisi mahdollistakaan, koska maassa ei pidetä väestörekisteriä. Miten tämä 1946 perustettu jättiläinen, jolla on 1,5 miljoonaa työntekijää ja noin 125 miljardin budjetti, sitten toimii? Hyvin ja huonosti. Olen ollut kirjoilla kahdella lääkäriasemalla ja saanut hyvää hoitoa. Akuuttiajan saa samalle päivälle, muuten viikon, parin päähän. Joillain alueilla jonotetaan pidempään. Kulttuurin leima näkyy palvelussa: sairaalan odotushuoneessa kiersi hyväntekeväisyysjärjestön teetäti tarjoamassa ilmaista teetä ja pikkuleipiä, privaattipaikkoja hyssytellään häveliäästi piiloon, vaikka juuri niiden vuoksi olisi vastaanotolla. Minulta kysyttiin, haluanko naishoiturin esiliinakseni mieslääkärin tutkimukseen. Lääkäri kysyi, saako hän koskettaa minua. Ihmettelin, miten muuten hän olisi voinut tutkimuksen suorittaa. Sairaaloissa on kuin aikamatkalla viisikymmenluvulla: on nuhjuista ja hygienian taso hiuksia nostattava. Tieto ei kulje sähköisesti, vaan käytössä on usein paperi ja kynä. Tieto ei kulje oikein muutenkaan. Tuttu suomalainen kertoi, että kahden päivän sairaalassa olon aikana häneltä kysyttiin (aina eri henkilö) kaksitoista kertaa, mitä lääkkeitä hän käyttää. Ne kymmenen kopiota, jotka hän oli kaukonäköisesti varannut mukaansa, loppuivat kesken. Alkuun yllätyin, että kaikki lääkkeet ovat minulle ilmaisia, koska olen ”kroonikko”. Se kuulosti dramaattiselta, koska minulla on vain kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta mikäs siinä. Ilmaisia lääkkeitä syövät myös raskaana olevat äidit, yli 60-vuotiaat, alle 18-vuotiaat, opiskelijat, työttömät ja tukien varassa elävät. Skotlannissa, Pohjois-Irlannissa ja Walesissa reseptilääkkeet ovat ilmaisia kaikille. Eli suuri osa tämän saaren väestä ei maksa lääkkeitään. Lisäksi NHS kustantaa avokätisesti hoitoja myös turisteille. He ovat joko tarkoituksella hoitoon pyrkiviä ”terveysturisteja”, joille tämä palvelu ei kuuluisi (lasku n. 280 miljoonaa vuodessa) tai matkallaan sairastuneita henkilöitä (lasku n. 1,8 miljardia vuodessa). Näistä hoidettavista ei kerätä tietoja – koska se on kuulemma vaikeaa – eikä EU-kansalaisten kuluja juuri peritä takaisin heidän kotimaastaan, vaikka siihen on olemassa toimiva käytäntö. Rahojen perintä on NHS:n mukaan niin kallista (n. 20 miljoonaa), että on päädytty olemaan tekemättä mitään. Tämä avokätisyys (vaiko leväperäisyys?) on johtanut NHS:n suuriin vaikeuksiin. Sen budjetin alijäämä on noin miljardi puntaa ja johtanee verojen korotuksiin lähiaikoina. ? P Kansallinen ylpeydenaihe Sairaaloissa on kuin aikamatkalla viisikymmenluvulla: on nuhjuista ja hygienian taso hiuksia nostattava. Kaarina Griffiths Kirjoittaja on Cornwallissa, Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. 24-25_parasta elämässä.indd 25 17.9.2018 22.15.03
HIOMO 26 | Paperiliitto 7/2018 Mitä jos viettäisitkin ensi kevään talviloman näissä maisemissa? Lomakalenterit esiin! P aperiliiton jäsenten vuokrattavana on laadukkaista viikko-osakkeita Holiday Clubin lomakohteissa. Kohteet ovat Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Saimaalla ja Tampereella. Nyt haettavissa ovat viikot 1–22/2019. Hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Lomaviikkojen hakuaika on 27.9.–22.10. Varaamaan pääsee ja lisätietoja kohteista saa osoitteesta www.holidayclub.fi/ yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus. Varattavat viikot löytyvät kohdasta "Viikkojen 1–22 varaaminen". Samalla kertaa voi hakea vain yhdellä hakulomakkeella ja enintään kolmea eri lomaviikkoa. Jos samaa viikkoa hakee useampi, valitaan viikon saaja arpomalla. Arvonta suoritetaan 24.10. Vapaaksi jääneet ja peruuntuneet loma-ajankohdat tulevat vapaasti varattavaksi 31.10. klo 10.00. Varaukset tehdään tuolloin saapumisjärjestyksessä. HUOM! Huoneiston avain luovutetaan vain varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassaoleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.fi/yrityspalvelu, yrityspalvelu@holidayclub.fi tai puh. 030 870 900 (arkisin 8–15). Hyödynnä jäsenetusi ja varaa lomaviikko. Nyt ovat haettavissa ensi vuoden viikot 1–22. Seuraa myös edullisia äkkilähtöjä osoitteessa www.holidayclub.fi/ yrityspalvelu. 26-27_hiomo.indd 26 18.9.2018 16.23.04
HIOMO Teksti Tiina Suomalainen T ainionkosken osasto 22:n puheenjohtajalle Anu Valtoselle kävi niin kuin on käynyt monelle muullekin yhdistystoimintaan mukaan lähteneelle. – Ensin olin rivijäsenenä. Pikkuhiljaa alkoi vastuita napsahdella muun muassa nuorisoasioiden hoitajana ja sihteerinä. Ja yhtäkkiä huomasinkin, että heps – minähän olen varapuheenjohtaja! Puheenjohtaja Valtosesta tuli kolme vuotta sitten edellisen puheenjohtajan Ari Liiruksen siirryttyä pääluottamusmieheksi. Alun perin Valtosen oli vetänyt yhdistystoimintaan mukaan hyvä ystävä ja työkaveri, joka oli imenyt ay-aatteen jo äidinmaidossaan. – Toiminta nappasi heti. Innostuin yhteisöllisyydestä ja vaikuttamismahdollisuuksista, Valtonen kertoo. Hän puhuu painavia sanoja vaikuttamisesta. Häntä huolestuttaa se, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kun ammattiosastojen väki vanhenee, eivätkä nuoremmat sukupolvet enää samalla tavalla innostu yhdistystoiminnasta. – Olemme ajaneet ja saaneet aikaan isoja asioita. Kun me jäämme pois, niin osaavatko nuoret puolustaa omia oikeuksiaan? Yksi iso asia, jota Imatran Stora Enson tehtailla on ajettu, on 12-tuntiseen siirtyminen. Syyskuussa äänestettiin kahden vuoden kokeilusta – tähän juttuun ei äänestyksen tulos ehtinyt. On tulos sitten mikä vain, Valtonen toivoo, että se ei aiheuttaisi jälkipyykkiä. – Toivon, että kaikki kunnioittaisivat ratkaisua. Valtonen on yrittänyt punnita omaa äänestyspäätöstään ennen kaikkea yhteisen edun kannalta, mutta toki mukana on omakohtaista pohdintaakin. Kahden lapsen äitiä mietityttää erityisesti se, miten arjen saa soviteltua neljän päivän työrupeaman aikana. – Riittämättömyys on vakituinen seuralainen. Onneksi minulla on vahvat tukiverkostot ja ex-puoliso, jotka jakavat arjen taakkaa ja lastenhoitoa. ? P Vaikuttamista ”Yhtäkkiä huomasinkin, että heps – minähän olen varapuheenjohtaja!” Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä ARJESSA Anu Valtonen ? Tainionkoski os. 22:n puheenjohtaja. ? Työskentelee prosessihenkilönä kartonkikone 5:lla. Anu Valtonen innostui nopeasti ay-toiminnasta. Paperiliitto 7/2018 | 27 Sudokun ratkaisut sivulta 31 Nro 8 Aineistot ............................. 10.10. Ilmestyy .............................. 26.10. Nro 9 Aineistot ................................7.11. Ilmestyy ...............................23.11. Nro 10 Aineistot ............................... 4.12. Ilmestyy ...............................21.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2018 Alennusta lomahuoneistoista ja kylpylähotelleista Paperiliiton jäsenet saavat Holiday Clubin omien lomahuoneistojen normaalihinnoista 25 % alennuksen. Minimivaraus 2 vrk. Varaa puhelimitse Holiday Clubin keskusvaraamosta puh. 030 870 900 (ma–pe 8–18, la 10–15). Paperiliiton jäsenet ovat lisäksi oikeutettuja 30 % alennukseen Holiday Clubin kylpylähotellien hotellisekä Villas-asuntojen majoituksista. Hotellija Villas-asuntojen varaukset verkkokaupasta www.holidayclubresorts.com koodilla: paperiliitto1. A do be St oc k Painavaa puhetta työstä ja sen muutoksesta. Tule kuulemaan kotimaisia ja kansainvälisiä näkökulmia työelämän polttaviin aiheisiin. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. 6.10.2018 klo 9–16 Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, Helsinki. tulevaisuustanaan.fi Järjestäjä SAK 26-27_hiomo.indd 27 18.9.2018 16.23.06
HIOMO Järjestäjätahon edustajana Eilola-Jokivirta on Valkeakosken miesten tapaan tyytyväinen päivään. – Reilu peli -hengessä ollaan menty, sellaista peliä on mukava seurata. Äänekoskea kannustaa myös Timo Pulli, jonka omat pelit päättyivät jo jokin aika sitten. Mies on vetänyt aurinkolasit päähänsä. – Olen tavallaan kesälomalla, koska oma pelivuoro jo päättyi, mies sanailee. Muutakin asiaa hänellä on. – Muistakaa, että tappio kasvattaa enemmän kuin voitto! hän täsmentää sekä oman että kaverijoukkueen miehille. Sinnikkyydellä mennään Turnauksen ainoat naisedustajat pakkailevat jo kamojaan, sillä Kemin Veitsiluodon osaston bussi on pian lähdössä. – Työkaverille totesin pari viikkoa sitten, että hyvä että saitte joukkueen kasaan. Hän kertoi, että minut on myös ilmoitettu, nauraa Marjo Nousiainen. Jalkapallo ei ole Nousiaisen omin laji, mutta mukaan mennään, jos joukkuehenki niin vaatii. Eivätkä naiset tässä joukkueessa mitään koristeita ole. – Meillä on tosi hyvä työporukka. Pojat ovat olleet tosi kannustavia. Olin ihan vasta myös lentopalloturnauksessa mukana, vaikka olen pelannut viimeksi varmaan peruskoulussa. Sinnikkyydellä mennään! Työkaveri Tia-Maria Korhonen on pelannut jääpalloa MM-tasolla. – Pallo kuin pallo, urheilulliset naiset nauravat. Liian tosissaan ei turnaukseen kannata lähteä, vaikka voittoa tultaisiinkin hakemaan, on naisten neuvo. – Mukavaa, että tällaisia järjestetään. Pitäähän näihin osallistua jo ihan senkin vuoksi. Ei enää nuorukaisia Kemin toisen joukkueen, osasto 33:n, bussi 28 | Paperiliitto 7/2018 Teksti ja kuvat Kati Valjus ” I hanaa, leijonat, ihanaa!” huutavat Valkeakosken osasto 45:n ja 70:n yhteisjoukkueen vaihtomiehet Oulun Arina Areenan kentän reunalla, vaikka alkaa olla jo selvää, että tappio on käsillä. ”Poika” on luovutettava tämän turnauksen jälkeen uuteen kotiin. – Annetaan se lainaan! Onhan se hienoa, että muutkin saavat välillä voittaa, veistelevät Jukka Lumijärvi ja Tomi Eerola. Vaikka miehet esittävät maansa myyneitä pokaalia silitellessään, fiilis on tosiasiassa hyvä. – Tämähän on vuoden kohokohta! Mukava turnaus ollut täällä Oulussa, Eerola kehuu. Kuuluttajana toimiva Markku Eilola-Jokivirta lukee tulokset. Valkeakosken osa on jäädä pois pronssiottelusta ja alkaa valmistautua iltarientoihin. Eilola-Jokivirtaa ei nähdä kentällä. – Mää en potki pallua, hän toteaa ykskantaan. – Pohjeluu on mennyt aikanaan. Siitä voisi syntyä rumaa jälkeä. Reilun pelin hengessä Kemin osasto 33 voitti Paperiliiton jalkapalloturnauksen. Oulussa pelattiin 11 joukkueen voimin. Oulun ja Kemin loppuottelu ratkesi Kemin hyväksi. Kemin Karri Tikkanen (oik.) kärkkyy palloa Oulun Tuomo Haaralalta (edessä). KOLMEN KÄRKI: 1. Kemin 33 2. Oulun 43/ Paperi 3. Oulun 43/ Arkkila ? Äänekoskelta tullut Timo Pulli edusti aitoa kisaturismimeininkiä. 28-29_hiomo.indd 28 18.9.2018 10.40.53
Paperiliitto 7/2018 | 29 HIOMO HIOMO HIOMO saa vielä odottaa. Joukkue kohtaa loppuottelussa Oulun paperikoneen porukan. Matsi on tiukka ja vaihtopenkki käy molemmilla puolilla kuumana, kun pelattuja tunteja alkaa olla jokaisella jo alla. Ohjeitakin kentän laidalta satelee. ”Varo selekää!” huutaa joku, eikä taida tarkoittaa vammautumisen vaaraa, vaikka sekin riski on huomioitava. – Harva meistä on ihan huippukunnossa. Eikä tässä ihan nuorukaisia enää olla, nauraa järjestäjäporukkaan kuuluva Sami Kyllönen jääpakkaus pohkeessaan. – Kemin joukkueessa näyttää olevan nuo rempaa porukkaa, hän toteaa paljonpuhuvasti. Oulun turnaukseen saapui kaikkiaan yksitoista joukkuetta. – Mukavaa, että saatiin etelästäkin porukkaa, vaikka tunnetusti se matka tänne pohjoiseen on paljon pidempi kuin täältä sinne, Kyllönen napauttaa. Kyllönen työkavereineen potkii palloa vapaa-ajallaan noin kerran viikossa. – Mukava harrastus tämä on, ja hyvin ollaan aina saatu porukka kasaan. Huumori ja hauskanpito edellä, hän hymyilee. Loppuottelu päättyy Kemin hyväksi, vaikka kotijoukkue koittaa parhaansa mukaan pistää kampoihin. Pelin kahdesta maalista vastaa Sampsa Grönlund. Joukkue on ensimmäistä kertaa mukana Paperiliiton turnauksessa. – Monet meistä ovat pelanneet samoissa joukkueissa junnuna puulaakia, mutta tämä oli ensimmäinen kerta näin aikuisiällä, . Kun satakunta turnauskaveria virittäytyy illanviettoon, kemiläisten bussi lähtee kotiin. – Aamuksi töihin, joku toteaa pienesti pettyneenä, vaikka kultamitali kaulassa kiilteleekin.? P ”Kemin joukku ees sa näyttää olevan nuorempaa porukkaa.” 60-VUOTISTAIVAL M yllykosken pilli hiljeni viimeisen kerran perjantaina 30. syyskuuta 1994. Tehdas oli niitä viimeisiä, joissa työvuoron ja ruokatunnin alkamisesta ja päättymisestä muistutettiin soittamalla pilliä kello 7, 11, 12 ja 16. Pillin töräyttelyn lopettaminen oli työntekijöiden toive. Kokonaan ääni ei vaimentunut, vaan pilli jäi onnettomuuksista ja vaaratilanteista ilmoittamisen käyttöön ja testiääni kuului kerran viikossa. Lappeenrantalainen kuorimonhoitaja Pauli Vento on tehnyt sanaristikoita 1980-luvulta alkaen. Muutaman vuoden tauon jälkeen lehti alkoi julkaista hänen laatimiaan ristikoita uudelleen vuodesta 1995 lähtien. Ristikoiden tarkoitus on antaa ”ajanvietettä mutta myös aivovoimistelua”. Paperiliiton 90-vuotisjuhlavuonna 1996 valmistui Metsä-Rauman sellutehdas. Käynnissäpidon työpaikkoihin oli lähes 3000 hakijaa, joista 150 tuli valituksi. Töihin haettiin kokeneita mutta myös nuoria henkilöitä, joilla on alan pohjakoulutus. Rauman sellutehdas oli lehden mukaan ensimmäinen, joka on alun perin suunniteltu valmistamaan ainoastaan klooritonta sellua. Valkaisu tapahtui hapen otsonilla ja peroksidilla. Vedenkäyttö jäi noin kolmannekseen aiemmin valmistuneiden sellutehtaiden vedenkäytöstä. Metsä-Rauman työntekijät perustivat Paperiliiton 71. ammattiosaston, jonka numeroksi tuli vanhan Pispalan osaston numero 8. Porukka oli nuorta ja jäsenten keskiikä alle 30 vuotta. Paperiteollisuuden ammatit kiinnostivat nuoria. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n teollisuusoppilaitos Lotila Valkeakoskella kasvatti vuosi vuodelta suosiotaan opiskelupaikkana. Syksyllä 1995 hakijoita oli yli 1000, joista 80 eli noin 8 prosenttia sai opiskelupaikan. Eniten hakijoita oli tuolloin Kainuusta ja Keski-Suomesta. Viimeinen liittokokous ennen uudelle vuosituhannelle siirtymistä pidettiin kesäkuussa 1997.? P 1994–1999 Paperiliitto-lehden matkassa eri vuosikymmenillä Työn tuottavuus nousi paperiteollisuudessa jyrkästi vuosina 1985-1993. ?Kemiläiset Marjo Nousiainen ja TiaMaria Korhonen olivat turnauksen ainoat naispelaajat. ?Jäitä! Tapaturmiltakaan ei vältytä, kun neljänkympin paremmalla puolella olevat miehet pelaavat palloa ? Sampsa Grönlund teki kemiläisten molemmat maalit loppuottelussa, joka päättyi 2–0. Hämeenlinnan osasto 66 Eläkeläisten tapahtuma Idänpään Torpalla lauantaina 27.10. klo 14–18. Ruokailua ja mukavaa yhdessäoloa. Maksuton eläkeläisille ja avecille. Ilmoitathan mahdollisista ruokaallergioista. Ilmoittautua voi 10.10. asti Käen Mirjalle p. 040 567 7582. SYYSKOKOUKSET Pirkanmaan piiri: Nokian osasto 2: ke 3.10. klo 15.45, Nokian Kerholan Polonin Sali. Länsi-Suomen piiri: Kauttuan osasto 7: ke 17.10. klo 16.00, Seiskala. Turun osasto 24: la 27.10. klo 13.00, Panimoravintola Koulu. Rauman osasto 42: ke 24.10. klo 16.30, ammattiosaston toimitila, Riekkopolku 4. Saimaan piiri: Lauritsalan osasto 44: ke 17.10. klo 17.00, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180. Keski-Suomen piiri: Kaipolan osasto 80: to 25.10. klo 17.00 Ahjonsali. Pohjois-Karjalan piiri: Kuopion osasto 55: ti 30.10. klo 18.00, Osuuspankki, Tulliportinkatu 38 A, 3 krs. Uimaharjun osasto 88: to 25.10. klo 18.00, Eno, Lounaskulma. OSASTOT 28-29_hiomo.indd 29 18.9.2018 10.40.54
30 | Paperiliitto 1/2018 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA SOVITELTU TYÖTTÖMYYSETUUS JA SUOJAOSA Soviteltuun työttömyyspäivärahaan on oikeus työnhakijalla, ? joka tekee osa-aikatyötä, ei kuitenkaan, jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen; ? jonka päivittäistä työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta; ? joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön TAI ? jolla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä. SUOJAOSA 300 EUROA TAI 279 EUROA Enintään suojaosan suuruinen tulo ei vaikuta ansiopäivärahaan vähentävästi. Suojaosan määrä riippuu käytettävästä sovittelujaksosta. Jos haet päivärahaa kalenterikuukauden jaksoisoissa, niin tulo huomioidaan siltä osin, kun se ylittää 300 euroa. Jos haet päivärahaa neljän kalenteriviikon jaksoissa, saadusta tulosta huomioidaan sovittelussa se osa, joka ylittää 279 euroa. SOVITELLUN TYÖTTÖMYYSETUUDEN ENIMMÄISMÄÄRÄ Sovitellun ansiopäivärahan määrässä on rajoitus, jonka mukaan maksettava soviteltu työttömyyspäiväraha ja soviteltava tulo voi olla yhdessä enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Enimmäismäärää laskettaessa sovittelujakson tulona käytetään koko palkkatuloa, ei siis vain suojaosan ylittävää tuloa. Kuitenkaan enintään suojaosan suuruinen tulo ei vaikuta ansiopäivärahaan pienentävästi. SOVITELLUN TYÖTTÖMYYSETUUDEN MÄÄRÄ Soviteltu ansiopäiväraha lasketaan siten, että puolet (50%) suojaosan ylittävästä tulosta vaikuttaa päivärahaan pienentävästi. ESIMERKKI 1 Kuukausipalkka ennen työttömyyttä on 3000 euroa, jonka perusteella laskettu ansiopäiväraha on 77,80 e/päivä ja 1.672,70 €/kuukausi. Päivärahan hakujakso on kalenterikuukausi ja hakujaksolla ansaittu bruttoansio on 800 euroa. Suojaosan ylittävästä bruttoansiosta puolet vähentää päivärahaa. 800–300 (suojaosa)=500 (suojaosan ylittävä palkka), josta puolet (250 euroa) on päivärahaa vähentävä tulo. 250:21,5=11,63 (päivärahaa vähentävä tulo/päivä) 77,80–11,63=66,17 soviteltu päiväraha/päivä eli 1.422,65 €/kuukausi. Yhteensä ansiot ovat kuukaudessa 550 € enemmän kuin kokonaan työttömänä. Jos soviteltu ansiopäiväraha haetaan neljän kalenteriviikon jaksoissa, lasketaan sovitellun ansiopäivärahan määrä siten, että neljältä viikolta saatu tulo muutetaan vastaamaan kuukausitasolla ansaittua tuloa. ESIMERKKI 2 Hakujaksolla ansaittu bruttoansio on 800 euroa, josta vähennetään ensin suojaosuus 279 euroa. Tämän jälkeen suojaosan ylittävä palkka 521 euroa jaetaan ensin 20:lla, josta puolet vaikuttaa päivärahaan vähentävästi: 521 € : 20 : 2 = 13,02 €. Päivärahaa jää tällöin maksettavaksi 64,78 €/päivä eli 1.295,60 € neljässä viikossa. Yhteensä ansiot ovat neljässä viikossa 539,60 € enemmän kuin kokonaan työttömänä. Sovitellun ansiopäivärahan arviomäärän voit laskea päivärahalaskurissa. (https://www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa/paivarahat/paivarahalaskuri.html) SOVITELLUN PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN Jos palkka maksetaan kalenterikuukausittain tai kaksi kertaa kuussa, niin päivärahaa haetaan kalenterikuukauden jaksoissa. Jos palkan maksu on kahden viikon välien, niin päivärahaa haetaan neljän viikon jaksoissa. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan aina palkkalaskelma/palkkatodistus hakujakson aikana tehdystä työstä ja työsuhteen alkaessa työsopimus. . Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 28.9. saakka. HUOM. 1.10. alkaen jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–14. Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./ Jäsen rekisteri PL 326, 00531 Helsinki. 30-31_kassa-ristikko.indd 30 17.9.2018 22.38.45
Paperiliitto 7/2018 | 31 TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 7/2018 täyttäneistä palkinnon sai Aimo Kannisto, Kuhmalahti. ?Tee näin: Täytä ristikko. Palauta se 8.10. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 7”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 6/2018 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 17.9.2018 22.38.47
32 | Paperiliitto 7/2018 Lomamuistoja Joutsenossa Metsä Boardin kemihierre tehtaalla Joutsenossa nautiskeltiin lämpimän loppukesän lounasta ja muisteltiin kesälomaa. Teksti Mari Schildt Kuva Mikko Nikkinen E lokuun lopun aurinko paistoi kolmannen kerroksen taukotilan ikkunoista sisään, kun operaattorit kokoontuivat lounastauolle Metsä Boardin Joutsenon kemihierretehtaalla. Lämmintä riitti edelleen, vaikka syksyä päin jo mentiin. – Tuntuu, että jatkuu vaan tämä kesä, tokaisee pääluottamusmies Jarmo Liikka. Pöydän ympärillä on useampikin moniosaaja. Liikka selittää, että heillä työnkuva vaihtelee koko ajan: Välillä ajetaan tehdasta, välillä ollaan kentällä, välillä paalaamon hoitajana. Oma kunnossapitohenkilöstökin pystyy tarvittaessa ajamaan tehdasta. Operaattori Jari Lötjönen on näin aamuvuoroissa kentällä. Tauolla ajatus palaa Saariselän maisemiin, jossa vaimon ja koiran kanssa tuli juuri taivallettua 95 kilometriä viiteen päivään. Lapinhulluus on iskenyt. – Matka meni erittäin hyvin. Niissä maisemissa sielu lepää, vaikka ihan kaikki asiat ehdittiin vaimon kanssa keskustella, ja vähän enemmänkin. Töissä on hyvä levätä, Lötjönen veistelee. Aamuvuoro ei maistu koirille Operaattori Maiju Heiskanen ajaa aamuvuorossa tehdasta ensimmäistä päivää neljän viikon loman jälkeen. LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Teksti Eeva Eloranta-Jokela P äättyvän mökkikauden juhlaa venetsialaisia vietti myös raumalainen Markku Kivimäki vaimonsa ja ystäväpariskuntien kesken mökkirannassa Kuivalahdella. Kun pihlajanmarjoja ei löytynyt lähitienoolta, juhlakoristeeksi päätyi muhkeita osmankäämiä. Marjojen puute toi mieleen sanonnan tulevan talven lumimäärästä, ettei pihlaja kanna vuodessa kahta taakkaa. Lämpimän kesän jälkeisiä säitä ei sen enempää enteilty. – Saunottiin ja syötiin rosvopaistia. Tulin laittaneeksi paistin kuoppaan hyvissä ajoin ja lihasta tuli pehmeämpää ja parempaa kuin koskaan ennen. Kaikki sitä kehus. Kivimäki nouti kolmikiloisen kasslerin paikallisesta palvaamosta valmiiksi suolattuna ja maustettuna. Hän teki varsinaisen paistopaketin kerrokset itse: kääri lihan voipaperiin, päälle folion ja kolme märäksi kostutettua sanomalehteä. Viimeiseksi tuli vielä kerros foliota. Rosvopaistin tekoa varten pihassa on valmis kuoppa ja siinä peltilaatikko, johon tehdään tulet. Kivimäki piti nuotiota yllä jo edellisiltana ja sytytti sen uudelleen aamulla. Iso laattakivi montun päällä esti yön ajan lämpöä haihtumasta. Paistopäivänä nuotiota ei tarvinnut polttaa kahta tuntia enempää, kun hiillos oli valmis. – Laitoin paketin kuumaan monttuun, ladoin hehkuvat hiilet päälle ja peitin vielä päälle 30 sentin verran hiekkaa. Poltan aina lopuksi pikku nuotion keon päällä, jotta santa ei jäähdy pinnalta. Olen monesti ihmetellyt, että sanomalehdet aina pysyvät paketissa märkinä vielä avatessakin, vaikka ympärillä on sellainen kuumuus. Rosvopaistin kypsyttelyyn Kivimäki varaa yleensä yli 10 tuntia. Nyt paketti hautui 14 ja puoli tuntia. Ja maku oli vaivan arvoinen, liha ihanan pehmeää. Vegaaniksi Kivimäki ei ryhtyisi, vaikka kasvikset kuuluvat aina lautaselle. Eväisiin on myös sujautettava vähän salaatinlehteä, sehän myös näyttää houkuttelevammalta. Yksi lisuke on ollut lautasella läpi elämän. – Olen hulluna puolukkasurvokseen, sitä opin syömään jo lapsena. Sitä on oltava jääkaapissa aina. Myös työpaikalla. ? P Hiljaa hyvä tulee, pätee rosvopaistia tehdessä. Rosvopaistilla Paperiliitto-lehden kanssa samanikäisen jäsenen elämää HYVÄÄ VUOSIKERTAA – Rosvopaistia tulee tehtyä pari kolme kertaa kesässä, varsinkin juhannuksena, ja silloin, jos on enemmän porukkaa koolla, sanoo Markku Kivimäki. 32-33_tauko.indd 32 17.9.2018 22.41.41
Paperiliitto 7/2018 | 33 Lomamuistoja Joutsenossa – Olen saanut kyllä oikeasti pähkäillä. Kyllä se sellaista on, että vähän varovaisemmin tekee kaikki liikkeet, ei ehkä samalla räväkkyydellä vielä lähde, hän miettii. Kotona miettii kolme labradorinnoutajaa parhaillaan, mihin emäntä hävisi. – Jäivät vähän huuli pyöreänä katsomaan sen näköisinä, että et oo tosissas. He joutuvat aamuvuorot olemaan vaan keskenään, mutta kyllä lupsakat kaverit mahtuvat sohvalle vierekkäin, Heiskanen hymyilee. Kesän muistot ovat rock Kunnossapidossa työskentelevä Erkki Virtanen vietti aamun paalaamossa säätämässä kuljettimien rajakytkimiä. Hän kertoo, että kesäloma huipentui Popedan 40-vuotiskonserttiin Tampereella. Virtanen on seurannut bändiä juniorista sakka. – Karismaa oli kertynyt kavereille, vähän niin kuin minullekin on päässyt vähän kertymään tuota sisäistä kauneutta, hän nauraa. Miika Niininen on kesätöissä sähköautomaation kunnossapidossa. – Kyllä kesääkin ehti viettää; uida ja käydä festareilla, hän sanoo ja jatkaa, että vakituinen tyttöystävä kainalossa ei muita lomaromansseja tarvittu. Nyt on viimeinen viikko ennen kuin koulu Imatralla jatkuu. Keväällä on kädessä sähköautomaatioasentajan paperit. Mieluinen työpaikka voisi olla vaikka Joutsenossa. ? P ”Minullekin on päässyt vähän kertymään tuota sisäistä kauneutta.” ? Joutsenossa pitkään jatkuvaa kesää olivat ihmettelemässä Maiju Heiskanen (vas.), Timo Petman (seisomassa), Vesa Leinonen, Marko Kinnunen, Juha Ikävalko, Jarmo Liikka, Erkki Virtanen, Jari Lötjönen ja Petri Runila. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas E nsimmäinen syntymäpäivä ilman isää. Sellaista viettää Elina Laine. Hänen isänsä kuoli keväällä yllättäen, ja asia on vahvana mielessä. Toisaalta Laineen elämässä ovat läsnä vastakkaisetkin tunnelmat. Perheen toisen lapsen arvioitu syntymäpäivä on lokakuun puolivälissä, ja ajatukset ovat siksi myös tulevassa ja iloisissa tunnelmissa. – Kaikki on ollut tulokasta varten ihan valmiina jo jonkin aikaa, Laine sanoo. Osittain valmistautumista jouduttivat sairasloma fyysisesti raskaasta pintakäsittelytyöstä ja raskausmyrkytyksen oireet. Raskausmyrkytys saattaa tarkoittaa synnytyksen käynnistämistä etuajassa, vaikka olo onkin ollut melko hyvä. Suuri osa tavaroista on kuitenkin ollut odottamassa jo parivuotiaan esikoisen jäljiltä. – Tuleva isosisko odottaa kärsimättömänä pikkusisaruksensa syntymää, Laine kertoo. Ultraäänitutkimuksen mukaan tulokas on poika. Nimeksi tulee papan mukaan Juhani. Se oli Laineen isän toinen nimi ja kulkee suvussa. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Haikeaa odotusta SYNTTÄRISANKARI Elina Laine Syntynyt: 28.9.1992 Syntymäpaikka: Valkeakoski Asuinpaikka: Kärjenniemi Perhe: Avopuoliso ja kaksivuotias tytär Työ: Elementtiasentaja, Celt Oy Terveiset: Työkavereille, ystäville ja kaikille paperiliittolaisille! Elina Laineen laskettu synnytysaika on lokakuussa. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Missä kaupungissa voit astella Sorsapuiston käytäviä? 2. Mikä on Taj Mahal? 3. Mitkä maat yhdistää Nord Stream kaasuputki? 4. Mitkä vaalit käydään 18.11.2018? 5. Mikä on ns. italialainen lakko? 6. Minkä alan työntekijä on mainari? 7. Mitä tarkoittanee sivistyssana potentiaalinen? 8. Minkä yhtyeen keskeisiä hahmoja oli Lauri Ylönen? 9. Mitä urheilujoukkuetta nimitetään Susijengiksi? 10. Mistä järvestä mihin virtaa Kymijoki? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 17.9.2018 22.41.42
1. Tampereella 2. Intiassa sijaitseva marmorinen mausoleumi 3. Saksan ja Venäjän 4. Seurakuntavaalit 5. Työtä tehdään vain nimellisesti ohjeen mukaan 6. Kaivostyöntekijä 7. Mahdollisuus 8. Rasmuksen 9. Suomen koripallomaajoukkuetta 10. Päijänteestä Suomenlahteen 34 | Paperiliitto 7/2018 TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? Vastaukset sivun 33 kysymyksiin O PIN SINKKUNA ollessani, että jos deittisivuilla on naisesta yläviistosta otettu tissivakoon rajattu profiilikuva, sen kohde on aina ylipainoinen. Vastaavasti minulle on kerrottu, että profiilikuvan etualalle sijoitettu verinen hirvi ei ennakoi naisiin tottunutta deittiä. Kaikkea ei voi saada, mutta kovasti yritetään. Muistan Kristiina-nimisen yksinhuoltajanaisen, jonka profiili oli pelkkä vaatimuslista. Miehen olisi pitänyt olla ruskeasilmäinen, 185–195 senttinen, 90–100 kiloinen, eläinystävällinen, lapsirakas, mutta lapseton länsisuomalainen eiinsinööri, joka ei tupakoi eikä juo, ja lopuksi versaalilla huutaen: EI VALKOSIPULIA! Vastasin Kristiinalle ja valehtelin vastaavani hänen listaansa lähes yksi yhteen. Kristiina vastasi minuutin päästä: ”;) ;) mikä puuttuu?” Kirjoitin pitäväni valkosipulista, johon Kristiina vastasi: ”Hyi saatana,” ja se jäi sitten siihen. E I KANNATTAISI kauheasti etukäteen määritellä onneaan, kokemusta on. Löysin vaimoni suomikaksnelosesta keväällä 2014. Hän etsi vierelleen urheilullista miestä – minä en urheillut lainkaan. Minä halusin naisen, joka tykkää Led Zeppelinistä – sain naisen, joka tykkää Semmareista. Päästimme kuitenkin toisemme jatkoon. Kiehtoonnuimme nopeasti siitä, miten kirjoitimme toisillemme unelmistamme kuin yksi ja sama henkilö. Sovimme treffit Pispalan Kujakolliin. Hän astui sisään tyylikkäässä villakangastakissa ja minä ajattelin, että ei – tuon kanssa ei ikinä mitään. Minulla oli 20 vuotta vanha reikäinen villapaita ja likainen toppatakki. Joimme yhdet. Toisen outous himotti. Kävelimme Valintataloon, jossa näyttelimme pariskuntaa. Hihiteltiin, mentiin meille, käytiin kylvyssä ja saunassa, eikä hän ole sen jälkeen lähtenyt mihinkään. Se ei missään tapauksessa ollut itsestään selvää. Meillä kummallakin oli ollut meneillään kaikenlaista, ja tämän jonon jatkoksi olisimme voineet toisemme diskata, jos emme olisi tienneet ja tunteneet mitä se on, olla koditon! ? P Ei valkosipulia! Hihiteltiin, mentiin meille, käytiin kylvyssä ja saunassa, eikä hän ole sen jälkeen lähtenyt mihinkään. Kirjoittaja on 46-vuotias tamperelainen maarakentaja, jolla on 4 lasta, vaimo ja vilpitön mieli. Ä R SY K E M ik a Ka ne rv a 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. T tki s SUOMEN EDULLISIN* 34-35_tauko.indd 34 17.9.2018 22.12.04
TAUKOTILA Paperiliitto 7/2018 | 35 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. T tki s SUOMEN EDULLISIN* 34-35_tauko.indd 35 13.9.2018 14.08.16
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 info@sievi.com • sievi.com Työmukavuuden uusi aika. Sievi Racer 1 S2 GT Racer S3 Racer Roller S3 Racer on rento ja sporttinen. Se on kevyt ja täydellisesti jalkaan sopiva. Sen materiaalit hengittävät ja pitävät jalkasi kuivana koko päivän. Kengässä on uskomaton pito ActionPro -kaksikerrospohjan ansiosta. Ja mikä parasta – sen sisäpohjassa on uusi Sievi FlexEnergy* -joustoelementti, jonka tuomaa mukavuutta ei ole turvajalkineissa ennen nähty! * Sievi FlexEnergy -joustoelementti on valmistettu Infinergy ® stä, joka on BASF’n rekisteröimä tavaramerkki. Saat sen Racer Roller S3 ja Sievi Racer 1 S2 -turvajalkineisiin. Kaikki Racerit on tehty Suomessa S ie vi Fl ex En erg y -joustoelem en tti po hja n sis ällä SUOMI_SIEVI_RACER_PAPERILIITTO_230x270+3_TAKAKANSI_120218.indd 1 12.2.2018 12.46 34-35_tauko.indd 36 13.9.2018 14.06.20