07/23 P a p e r i l i i t t o Surulla on monta sävyä monta sävyä Satu Vistbacka on kokenut, että aika helpottaa surua. Työkaverit voivat auttaa pitämällä kiinni tavallisesta, hyvästä arjesta. Painava syy Ammattiliitot vaativat hallitusta neuvottelemaan. Suhdanne-ennuste Tuotanto vähenee nyt, mutta nousee ensi vuonna. Parasta elämässä Sari Karuveha tekee vaatteet koko perheelle. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 9.11.2023 9.16.54 9.11.2023 9.16.54
Orpon-Purran hallituksen leikkuri Nämä talkoot revitään yksistään duunarin selkänahasta. PRKL – tämä ei meille käy! 1. LAKKO-OIKEUDEN RAJOITTAMINEN • Ensimmäisenä toimenpiteenä maan hallitus haluaa rajoittaa työntekijöiden oikeutta tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin • Poliittisen lakon kesto enintään yhden päivän • Tukilakkoja rajoitetaan, vahvat alat eivät voi enää tukea heikompia • Lakkosakkojen korotus • Myös lakkoon osallistuneelle työntekijälle henkilö kohtainen 200 euron sakko, jos lakko todetaan laittomaksi Näiden toimien jälkeen työntekijöiden oikeuksien puolustaminen on hyvin hankalaa. 2. TYÖEHTOJEN HEIKENTÄMINEN • Työlainsäädännöstä halutaan poiketa sopimalla työpaikoilla heikommin, jopa ohi luottamusmiehen • Työntekijän irtisanomiseen riittää ”asiallinen syy” • Ensimmäiseltä sairauspoissaolopäivältä ei saa palkkaa • Vuoden määräaikainen työsopimus ei vaadi erityistä perustetta • Vuorotteluvapaa lakkautetaan • Työriitojen ratkomista hankaloitetaan rajoittamalla valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia • Lomautuksen varoaikaa lyhennetään • Takaisinottovelvoite ei enää koske alle 50 henkilön yrityksiä • Pakkolakien voimaantulo estää sopimasta lakia parempia työehtoja 3. SOSIAALITURVAN LEIKKAAMINEN • Ansiopäivärahaa leikataan 20 % jo kahdeksan viikon jälkeen • Työttömyysturvan omavastuuaikaa pidennetään, 5 vrk -> 7 vrk • Ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssäoloaikaa pidennetään, 6 kk -> 12 kk • Palkkatuettu työ ei kerrytä ansiopäivärahan työssäoloehtoa • Työttömyysturvan työssäoloehto euroistetaan • Asumistukea leikataan • Työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden saamisen jaksotusajalta • Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan • Työttömyysturvan ja asumistuen työssäkäyntiin liittyvät suojaosat poistetaan, työttömänä ei kannata lyhyitä keikkatöitä enää tehdä • Ikääntyvien työttömien turvaa heikennetään • Toimeentulotuen saamista vaikeutetaan • Poistetaan ensimmäisen 16 arkipäivän ajalta korotettuna maksettava vanhempainraha • Aikuiskoulutustuki lakkautetaan #PainavaSyy, koska työelämässäkin #vahvintaonyhteistyö Paperi_02-3_sisis.indd 2 Paperi_02-3_sisis.indd 2 9.11.2023 10.51.28 9.11.2023 10.51.28
P a p e r i l i i t t o 7 / 2 2 3 1 7.1 1 . 2 2 3 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a PaPeriliitto on toteuttanut kiertueita paperipaikkakunnille lähinnä pohjustuksena työehtosopimusneuvotteluihin. Jäseniä on koottu yhteen eri puolilla maata: liiton toimitsijoiden mukana sana kiertää ja jää mieleen. Samalla voi kysyä ja saada vastauksia mieltä askarruttaviin asioihin. Marraskuussa Paperiliitto on kaikkien duunareitten asialla painavasta syystä eli osana hallitusohjelmakirjauksia vastustavaa #PainavaSyytä. Jaettavana on asiaa, painettua sanaa ja makkaraa. Paperiliitto näkee, että jäseniä tapaamalla, puhumalla ja tietoisuutta lisäämällä voi vaikuttaa: miten duunarin arki tai työttömän toimeentulo muuttuvat, mitä asumistuen leikkaus oikeasti tarkoittaa ja kenen kukkarolle hallitus valtiontalouden säästösyihin vedoten kovimmin käy? Vastustaako ay-liike muutosta muutoksen vuoksi vai siksi, että liittojen ääntä ei lakien valmistelussa ole kuunneltu, ainoastaan kuultu? Kiertue pysähtyy vielä kahdella paikkakunnalla – tervetuloa! • Kiertävä toimisto 65. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 SAK:laiset liitot vaativat hallitusta neuvottelemaan hallitusohjelmasta. 06 Lomautukset lisääntyivät rajusti. 08 Rasvamaksan yleisin syy on keskivartalolihavuus. 09 Kukahan söisi samaa apetta, jota tarjotaan vanhuksille ja koululaisille? 20 Koskin ukot urisevat yhdessä. 22 Laatu syntyy läsnäolosta, sanoo Magnus Johansson. 24 Käytä jäsenetujasi 25 Jäsenrekisteri tiedottaa. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Määräaikaisuus kirkasti urahaaveet. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Inutile Pasquale viettää eläkepäivillään talvet Italiassa. 30 Saumatonta kaahailua varastossa. 31 Fish and chips uppoaa britteihin. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Keho puhuu puolestasi tai sinua vastaan. 16? Sellun vienti kasvaa, mutta muuten Suomen metsäteollisuuden vienti laskee reilusti tänä vuonna. Pidemmällä täh täyk sellä näkymät ovat paremmat. 18 Uuden yt-lain mukaan työnantajan on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua työntekijöiden kanssa myös hyvinä aikoina. Mika Niemisen mielestä heillä homma toimii. 32 Isä opetti Sari Karuvehan korjaamaan koneita, mutta kyllä Sari vaatteetkin tekee. Aika on tiukalla, mutta helpottaa, kun inssiopinnot valmistuvat. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 UPM Marjaana MalkaMäki Mikko Vähäniitty Paperi_02-3_sisis.indd 3 Paperi_02-3_sisis.indd 3 9.11.2023 10.51.28 9.11.2023 10.51.28
7 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?07 / 2023 SAK:lAiSet ammattiliitot aloittivat niin sanotun toisen aallon toimet marraskuun alussa. Toimilla haetaan näkyvyyttä ja luodaan painetta ilman, että yritystoi minnalle ja kansantaloudelle aiheutuu mittavaa haittaa. SAK:n ja liittojen tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta hallituksen kaavaile mien toimien haitallisista vaikutuksista sekä vaikuttaa hallituspuolueisiin, jotta hallitus ryhtyisi neuvottelemaan aidosti työntekijäosapuolen kanssa heikennysten sisällöstä. Vastakaikua aitoihin neuvotteluihin ei ole saatu. Hallitusohjelman vaikutukset on listattu tämän lehden sivulle 2. enSimmäiSeKSi hallitus haluaa rajoittaa tukilakkoja sekä poliittisen työtaisteluoi keuden käyttöä enintään yhden vuoro kauden mittaisiin mielenilmaisuihin. Tätä hallitus pitää tärkeänä, vaikka Suomessa on ollut vain muutamia poliittisia lakkoja 2000luvulla. Poliittinen lakkooikeus perustuu mm. YK:n alaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hyväksymiin periaatteisiin, joihin Suomi on sitoutunut. ILO:n mukaan ammattiyhdistyksillä pitää olla mahdol lisuus protestilakkoihin ja mielipiteensä ilmaisemiseen yhteiskunnallisissa kysy myksissä, vaikka ne eivät suoraan kuuluisi työehtosopimuksissa sovittuihin asioihin. Myös työnantajat ovat sitoutuneet ILO:n sopimuksiin ja periaatteisiin. SAK on tehnyt vertailun, jonka mukaan Suomen hallituksen työmarkkinoita, työt Tieto lisää toimintaa Viestintä hallitusohjelman vaikutuksista työntekijöiden ja työttömien arkeen jatkuu ja toimet voimistuvat. tömyysturvaa ja työvoimapolitiikkaa kos kevat esitykset vievät Suomea kauemmas muiden Pohjoismaiden malleista, vaikka hallitus sanoo tavoittelevansa juuri pohjoismaista mallia. Pohjoismaissa on viisi erilaista työmarkkinoiden, työttö myysturvan ja työvoimapolitiikan mallia ja jokaisella osaalueella esiintyy maakoh taista vaihtelua. Pohjoismaiden vertailu löytyy sak.fisivuston PainavaSyyaineis tosta. PohjoiSmAiStA on etsitty mallia myös uuden työmarkkinamallin muodostami sessa. Työministeri Arto Satonen vetosi 8. marraskuuta pidetyssä seminaarissa työmarkkinajärjestöihin, jotta ne kävisivät keskinäistä keskustelua yhteisen mallin löytämiseksi. SAK ilmoitti pari päivää ennen seminaaria olevansa valmis edistämään kilpailukyvyn ja ostovoiman turvaavaa työmarkkinamallia, joka perustuu koor dinaatioon perustuvaan työehdoista sopimiseen, ei lakiin. Myös SAK toivoo, että palkansaaja ja työnantajajärjestöt ryhtyvät yhdessä valmistelemaan tulevai suuden työmarkkinamallia. Satosen seminaari toi eteen lähinnä lausuntopyynnöt sovittelujärjestelmää koskevasta hallitusohjelmakirjauksesta ja Suomen työmarkkinamallin kehittämi sestä. Vastausaikaa sosiaalija terveys ministeriölle on 8.1.2024 saakka. Jos yhteistä mallia ei synny, hallitus etenee oman hallitusohjelmakirjauksensa pohjalta. Vastakaikua aitoihin neuvotteluihin ei ole saatu. teksti ?Eeva Eloranta-Jokela Luottamusmieskurssilaisilla (ylhäällä vas.), liiton hallituksen jäsenillä, toimitsijoilla (ylhäällä oik.) sekä ammattiosastojen Kyröskoski 38, Tampere 50 ja Nokia 2 syyskokousten osallistujilla on käsissään #PainavaSyyt. Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 9.11.2023 10.27.28 9.11.2023 10.27.28
PaPeriliit to?07 / 2023?5 PAPeriliiton ammattiosastojen syys kokouksissa osallistujat ovat asettuneet kuvaan #PainavaSyyjulisteiden kanssa. Paperiliiton henkilöstö on edustanut työt tömiä jäseniään Työttömien ayjäsenten tukiyhdistys Tatsin mielenilmaisussa Eduskuntatalon edessä 13. lokakuuta, jolloin toistettiin ”Ei julmia leikkauk sia!”teemaa. Kun liittojen toimet kootaan yhteen, niillä on kattavuutta. Kun 5465 luotta mushenkilöä ja työsuojeluvaltuutettua SAK:laisilta työpaikoilta allekirjoitti hal lituspuolueille annetun vetoomuksen, he edustivat yli puolta miljoonaa työntekijää. Vetoomuksessa vaadittiin hallitusta peru maan työntekijöiden asemaa heikentävät esitykset. Paperiliittolaisia allekirjoittajia oli 96 ja he edustavat yhteensä yli 10?000 työntekijää. – Vetoomusta tarvittiin, koska työpaik kojen henkilöstöedustajat kokivat, ettei työntekijöitä ole kuultu hallitusohjelman valmistelussa eikä sen jälkeen, Paperi liiton puheenjohtaja Petri Vanhala painotti tilaisuudessa, jossa vetoomus luovutettiin hallituspuolueiden edustajille. Paperiliitto jatkaa linjallaan välittää tietoa hallitusohjelmatavoitteista ja niiden vaikutuksista tapaamalla paperiliittolaisia jäseniä. Marraskuussa Paperiliitto kiertää kuudella paperipaikkakunnalla tapaa massa jäseniä, keskustelemalla toreilla ja aukioilla hallitusohjelmatavoitteiden vaikutuksista.• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 9.11.2023 10.27.29 9.11.2023 10.27.29
7 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?07 / 2023 tänä vuonna muutosneuvotteluja lomautuksista on käyty useilla paperiteollisuuden työpaikoilla hiipuneen kysynnän ja puuraaka-ainepulan takia. Paperityöväen Työttömyyskassan maksamat lomautusajan päivärahat ovat lähes 21-kertaiset verrattuna vuoden takaiseen. Lokakuun loppuun mennessä kassasta on maksettu lomautuksen ja palkanmaksun keskeytyksen ajalta päivärahaa 2361 jäsenelle. Viime vuonna samalla aikajaksolla lomautusajalta maksettiin päivärahaa 114 jäsenelle. Pelkästään lokakuussa lomautuksen vuoksi päivärahaa maksettiin tänä vuonna yhteensä 677 jäsenelle. Vuotta aiemmin vastava luku oli 15 jäsentä. Lomautettujen määrän moninkertaistuminen näkyy Paperityöväen Työttömyyskassan maksamien etuuksien kokonaisuudessa. Kun viime vuonna etuuksia sai kassasta koko viime vuoden aikana 2474 jäsentä, on saajia ollut tänä vuonna 4078 jäsentä jo lokakuun loppuun mennessä. Työttömyyskassaan tuli tammi-lokakuussa yhteensä 20 688 hakemusta, kun koko vuonna 2022 hakemuksia saapui yhteensä 17 947. Tänä vuonna kassasta on maksettu myös korvausta jäsenille, joiden palkanmaksu keskeytyi alkuvuodesta toisen alan työtaistelun vuoksi. Palkanmaksun keskeytyksen ajalta työttömyyskassaan saapui noin 300 hakemusta. Lomautuksiin varaudutaan työpaikoilla myös ensi vuonna. Esimerkiksi Metsä Board on aloittanut muutosneuvottelut mahdollisista lomautuksista yhtiön kartonkija kemihierretehtailla Suomessa. Neuvotteluiden piirissä on yhteensä noin 1 100 henkilöä Metsä Boardin seitsemällä tehdaspaikkakunnalla Joutsenossa, Kaskisissa, Kemissä, Kyröskoskella, Tampereella, Simpeleellä ja Äänekoskella. Mahdolliset lomautukset kestäisivät enintään 90 päivää, ja ne voitaisiin toteuttaa useissa erissä vuoden 2024 aikana. Metsä Board tiedotti vastaavista kuluvaa vuotta koskevista lomautuksista viimeksi toukokuussa. Metsä Board varautuu jatkamaan mahdollista tuotannon sopeuttamista alhaisia toimitusmääriä vastaavaksi, mikäli kartonkien kysyntätilanne ei vuonna 2024 parane. Lomautusten kohdentuminen ja määrät täsmentyvät vuoden 2024 aikana.?•? Päivärahahakemukset ruuhkauttavat Paperityöväen Työttömyyskassaa. Työpaikoilla varaudutaan siihen, että lomautustarve jatkuu ensi vuonna. Lomautusten määrä nousi Metsä Boardin muutosneuvotteluiden piirissä on noin 1100 henkilöä seitsemällä tehdaspaikkakunnalla. Tampereen Tako on yksi tehtaista, joita neuvottelut koskevat. MetSÄ GroUP / KiMMo SYVÄri Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 8.11.2023 17.49.36 8.11.2023 17.49.36
Massimo Reynaudo 7 / k u o r i m o PaPeriliit to?07 / 2023?7 Pesosen seuraajaksi Reynaudo UPM-KyMMene Oyj:n toimitusjohtajaksi on nimitetty 1. tammikuuta 2024 alkaen MassiMo Reynaudo. Hän on ollut UPM:n palveluksessa vuodesta 2017. Reynaudo on Italian kansalainen ja syntynyt vuonna 1969. Hän johtaa UPM Communication Papers -liiketoimintaa ja sitä ennen hän on toiminut johtajana UPM Raflatacissa. Hänen luonnehditaan saaneen UPM:ssä aikaan erinomaisia tuloksia innostavana muutosjohtajana, kaupallisen strategian uudistajana ja menestyvien tiimien rakentajana. Jussi Pesonen jatkaa yhtiön toimitusjohtajana tämän vuoden loppuun saakka, minkä jälkeen hän toimii yhtiön ja sen johdon neuvonantajana. Hän jää eläkkeelle UPM:stä huhtikuun lopussa 37 palvelusvuoden jälkeen. Yhtiön toimitusjohtajana hän on toiminut lähes 20 vuotta. Sinä aikana perinteisestä painopaperiyhtiöstä on tullut uusiutuvia materiaaleja valmistava globaali kasvuyhtiö. Pesonen toteaa, että hän aikoo jatkaa aktiivisena vaikuttajana liike-elämässä.?• Tes-neuvot teluja käynnistymässä tämän vuoden puolella PaPeriteollisUUden työpaikkoja koskeva yrityskohtainen neuvottelukierros on pääsemässä alkuun. Paperiliitto on lähettänyt työnantajille neuvottelukutsut tulevan tes-kierroksen käynnistämiseksi. Valmistelevia tapaamisia muutamien yritysten kanssa on jo ollut. Tavoitteita Paperiliitolla ei vielä ole lukkoon lyötynä. Varsinaisia työehtosopimusneuvotteluja on tarkoitus käydä vielä tämän vuoden puolella ja ne jatkuvat koko kevään. Myös paperinjalostusalalla on tunnustelua tapahtunut neuvotteluissa uudeksi yleissitovaksi työehtosopimukseksi. Paperiteollisuuden työehtosopimusneuvottelut käydään yrityskohtaisesti. Se tarkoittaa, että Paperiliitto neuvottelee jäsentensä työehdot yritysten edustajien kanssa. Muutos yrityskohtaisuuteen tapahtui vuonna 2020, kun Metsäteollisuus ry ilmoitti irtautuvansa työehtosopimustoiminnasta.?• Raumalle suunnitellaan kuitupakkaustehdasta Metsä Group tekee esiselvitystä kuitupak kauksia valmistavan tehtaan rakentamisesta Raumalle. Esiselvityksessä tutkitaan tehtaan teknistä toimivuutta ja taloudellista kannattavuutta. Tehdas valmistaisi eri käyttötarkoituksiin räätälöityjä Muoto-kuitupakkauksia ihmisten arkeen. Kuitupakkaukset ovat puupohjainen vaihtoehto muoville ja alumiinille esimerkiksi ruoan pakkaamisessa. Muotoiltavuuden lisäksi kuitupakkausten etuja ovat keveys, vahvuus ja kierrätettävyys. Muoto on rekisteröity tavaramerkki ja Muoto-tuotteita on kehitetty Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin ja Valmetin yhteisessä koetehtaassa Äänekoskella toukokuusta 2022 lähtien. Koetehtaassa on kehitetty rinnakkain kuitupakkauksia ja täysin uutta valmistusmenetelmää, jolla puukuiduista tehdään turvallisia pakkauksia raaka-ainetta, energiaa ja vettä säästäen. Raumalla Metsä Groupilla on entuudestaan sellutehdas ja vuonna 2022 käynnistynyt saha. Alueella on myös osaavia ammattilaisia.?• Walki myyty japanilaisyhtiölle WalKi saa uuden omistajan. One Equity Partners myy Walki Holding Oy:n Oji-konsernille. Oji on japanilainen selluja paperituotteisiin keskittyvä monialayritys. Walki on perustettu vuonna 1930 ja se valmistaa elintarvikkeiden ja erikoiskuluttajatuotteiden kuluttajaja teollisuuspakkauksia sekä teknisiä materiaaleja, kuten eristeitä ja palonestopinnoitteita, kalvoja ja suojavaatetusratkaisuja. Yrityksellä on maailmanlaajuisesti 17 tuotantolaitosta ja yli 1700 työntekijää Suomessa, Saksassa, Belgiassa, Espanjassa, Ranskassa, Puolassa, Iso-Britanniassa ja Kiinassa. OEP osti Walkin heinäkuussa 2018 toteutuneella yrityskaupalla. Walkin liikevaihto kasvoi viidessä vuodessa 125 prosenttia. Walki teki tuona aikana merkittäviä investointeja pitkäaikaiseen ympäristövastuullisuuteen ja esimerkiksi tänä vuonna valmistuneen investoinnin Valkeakosken tehtaalleen.?• »Valmistelevia tapaamisia muutamien yritysten kanssa on jo ollut.» Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 8.11.2023 17.49.37 8.11.2023 17.49.37
8 / elää sitkeänä käsitys, että rasvamaksa aiheutuu liiasta alkoholinkäytöstä. Toki siitäkin. Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab kuitenkin huomauttaa, että lähes ?? prosentissa tapauksista rasvamaksa johtuu muista syistä kuin alkoholista. Merkittävin syy on ylipaino ja varsinkin keskivartalolihavuus. Maksa voi rasvoittua myös normaalipainoisella. – Maksan rasvoittumista voi ennaltaehkäistä ruokavaliolla. Juuri niillä virallisilla ravitsemussuosituksilla – vaikka ne tylsiltä saattavatkin kuulostaa, Schwab toteaa. Eli siis: Vältä kovia rasvoja kuten rasvaista lihaa, lihavalmisteita ja rasvaisia maitotuotteita. Suosi kasviöljyjä ja pehmeitä kasvipohjaisia rasvoja. Syö paljon kalaa sekä hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja marjoja. Lappeenrantalaiselle Ari Suutarille, ??, on helppoa noudattaa suosituksia. – Ruokavaliooni kuuluu kalaa ja kanaa, punaista lihaa syön vain harvoin. Syön päivittäin myös salaattia ja kaurapuuroa. Leivän päälle laitan kolesterolia alentavaa levitettä. Käytän myös paljon oliiviöljyä sekä camelinaöljyä. Alkoholia juon silloin tällöin, sillä olutta tulee joskus lipiteltyä. Liikuntaa Suutari harrastaa päivittäin: hän lenkkeilee juosten ja kävellen ja pelaa sulkapalloa. Vuorotyö käynninvarmistajana UPM:n Kaukaan tehtaalla asettaa omat haasteensa ruokailurytmille, mutta Suutari pyrkii nauttimaan päivän ateriat niin säännöllisesti kuin mahdollista. Rasvamaksa on siitä viheliäinen, että se ei oireile mitenkään. Kun oireita alkaa tulla, ollaan jo maksakirroosin puolella. – Positiivista on, että kun rasvamaksa havaitaan ajoissa ja tehdään elintapamuutoksia, rasvan määrää maksassa saadaan vähenemään, Schwab sanoo. Riippuu työterveyshuollosta, millaisia maksa-arvomittauksia tehdään. Yleensä laboratoriopakettiin kuuluu yhden maksa-arvon (P-ALAT) mittaus. Se ei ole kuitenkaan kovin tarkka, Schwab huomauttaa. – Jos arvo on korkealla, tehdään tietysti jatkotutkimuksia. Mutta vaikka arvo olisi normaalialueella, ei se aina tarkoita, että kaikki on kunnossa. Suutari on huomannut, että terveystarkastuksiin tulee työterveyshuollosta kutsuja aiempaa harvemmin. – On oltava oma-aloitteinen ja hakeuduttava itse tutkimuksiin. • »Rasvamaksa ei oireile mitenkään.» UPM:n Kaukaan tehtaalla työskentelevälle Ari Suutarille ei tee tiukkaa syödä suositusten mukaan. 7 / k u o r i m o Alkoholi ei ole ainoa uhka maksalle. Ari Suutari huolehtii maksastaan terveellisillä elintavoilla. Rasvamaksa voi tulla myös syömällä Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 6.11.2023 11.08.52 6.11.2023 11.08.52
/ 9 7 / k u o r i m o H Sanomat kirjoitti (30.10.) vanhuksesta, joka maksoi yksityiselle palveluntarjoajalle 14 euroa päivässä kahdesta ateriasta, joiden laadusta ja määrästä voinee olla montaa mieltä. Lounaaksi vanhukselle oli toimitettu noin viisi ruokalusikallista kanapastaa, josta kanaa oli tuskin erottanut sekä parsakaalia ja alle desilitra salaattia. Tällä kertaa annosta ei ollut kruunattu lasilla ja muovikuulilla, kuten keväällä oli tehty. Samanlaista viestiä saa lukea koululaisten ruokailusta säännöllisin väliajoin. Jostain syystä pilttejä viehättävät enemmän kansainvälisten hampurilaisketjujen tarjonta kuin omassa koulussa jaettava alle kahdella eurolla per annos syntyvä kokonaisuus. Samaan aikaan töissä käyvä kansanosa joutuu tyytymään runsauttaan notkuviin lounasbu et-pöytiin, jossa vain vatsalaukun koko rajoittaa lautaselle ahdettavan ruuan määrää. Eduskunnassa tämä ruoka on lisäksi hinnoiteltu erityisen edulliseksi, kertoi Iltalehti (30.10.), jotta kansanedustajillakin olisi varaa syödä. Ajatusleikkinä voisi pohtia, millaista ruokaa eri laitoksissa tarjottaisiin, jos työelämässä ja eduskunnassa tarjottaisiin samaa apetta, jota nyt syötetään muistisairaille vanhuksille ja koululaisille. Ja jos kitinää syntyisi, niin tehtäisiin kokeilusta pysyvä. Samalla tavalla voitaisiin menetellä työterveyden kanssa. Uskoisin, että monelle aktiiviväestön edustajalle saattaisi olla silmiä avaava kokemus kertoa sairaushistoriaansa koko päivystyksen kuullen tai antaa virtsanäytettään ohuen sermin takana muun potilasjoukon ankarasti kannustaessa. Silloin kun pohditaan, mistä yhteiskunnan palveluista voidaan vielä säästää, on hyvä muistaa, että jossain vaiheessa sitä säästettävää ei enää kerta kaikkiaan löydy. Juustohöyläkin vaatii alleen juuston tai paremman puutteessa edes juuston kaltaisen valmisteen. Hoitajamitoituksesta on helppo tinkiä, jos ei itse satu vuodeosastolla tarvitsemaan apua vessassa käyntiin. Mutta jos sitä apua tarvitsee, saattaa ajatella, että ehkä minä työurani aikana sen verran hyvää tein, ettei tätäkään nöyryytystä märissä lakanoissa olisi tarvinnut kestää. Kaiholla muistelen 1970-luvun lopun peruskoulua. Silloin sai muutaman kerran kuukaudessa kouluruuan kanssa banaanin, päärynän tai jopa kiivin. Sellaiseen luksukseen ei enää ole varaa. Ei edes kaikilla työssäkäyvillä. Niin se kehitys kehittyy ja vauraus lisääntyy. Vatsa vain ei täyty. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Lapsenlapset kysyivät, että olenko koskaan ostanut vaatteitani kirpputorilta. Se säästäisi ympäristöä ja rahaa. Vastasin, että sain aikanaan kunnalta tukilapun vaateostoksiin ja se piti hakea opettajalta kesken tunnin. Onneksi siitä ei tehty tik-tok -videota. »Saattaa ajatella, ettei tätäkään nöyryytystä märissä lakanoissa olisi tarvinnut kestää.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Alkoholi ei ole ainoa uhka maksalle. Ari Suutari huolehtii maksastaan terveellisillä elintavoilla. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 6.11.2023 11.08.53 6.11.2023 11.08.53
10?PaPeriliit to?07 / 2023 teKSti Mari Schildt KUVat Päivi Karjalainen, Veera Korhonen Ihmissuhde ei pääty kuolemaan, vaan muuttaa muotoaan. Satu Vistbacka ja Jukka Virta kertovat, miten he ovat kokeneet surun, ja mikä heitä on tukenut, kun käsillä on elämän kovin paikka. elämän kovin paikka Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 8.11.2023 17.19.23 8.11.2023 17.19.23
PaPeriliit to?07 / 2023?11 elämän kovin paikka Verttu-kissa tekee parhaansa pitääkseen seuraa Satu Vistbackalle. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 8.11.2023 17.19.25 8.11.2023 17.19.25
12?PaPeriliit to?07 / 2023 K un pakkanen alkaa syksyn tullen puraista pihapiirissä Kruunupyyn Småböndersissä, Satu Vist backa ei pistä pahakseen. Saapa hyvällä syyllä olla oman talon rauhassa. Hänen on helppo muistaa, kun taloon muutettiin seitsemän vuotta sitten. Yhteinen unelma rakennettiin miehen, Kaj Vistbackan kotiseudulle Pohjanmaan ruotsinkieliselle seudulle. Kaj halusi taloon hakelämmityksen, koska metsiä ympärillä riittää. Komea takkakin taloon tuli, koska Kaj oli luvannut sitä lämmittää. Kaksi viikkoa muuton jälkeen Kaj kuoli nopeasti edenneeseen syöpään. – Jäin yksin, Vistbacka sanoo. Lääkärit olivat aluksi sitä mieltä, että syövästä olisi voinut selvitä, mutta niin ei käynyt. Vistbacka uskoi ja toivoi, että lääketiede auttaisi, olihan mies vasta viisissäkymmenissä. Toivo vaihtui ennusteeseen jäljellä olevasta eliniästä. – Oli kauheaa odottaa kuolemaa. Kun se aikanaan tuli, niin ihmettelin, että mitä minä nyt teen? Sitten tuli katkeruus, tuli viha, hän muistaa. Kaiken surun keskellä Vistbacka koki tunteita, joita ei olisi osannut odottaa. – Meni varmaan vuosi, kun olin vain tosi, tosi vihainen. Vuoden päästä tuli valtava häpeä, että ei herranjumala, mitä olen ihmisillekin sanonut. Olen joiltakin pyytänyt myöhemmin anteeksi. Moni on sanonut, ettei ole anteeksi pyydettävää. Että olisi varmaan itsekin toiminut samoin, hän kertoo. Vistbacka palasi Minimaidin tehtaalle koneenhoitajan työhönsä pian hautajaisten jälkeen. – Ajattelin, että olo helpottaa, kun olen ihmisten ilmoilla ja näen työkavereita. Saan muuta ajateltavaa, hän kertoo. Hän ehti olla töissä kahdeksan kuukautta, kun nilkka murtui työmaalla. Tuli eteen kuuden viikon sairasloma kipsi jalassa. – Ensimmäisen viikon itkin, että joudun olemaan kotona yksin. Viikon päästä huomasin, että se taisikin olla hyväksi, että olin kotona. Ymmärsin, että olin lähtenyt aivan liian nopeasti töihin. Jos olisin ollut vielä vähän aikaa kotona hautajaisten jälkeen, tunteet olisivat saaneet mahdollisuuden laantua. uudessa elämäntilanteessa oli paljon pureskeltavaa. Omakotitalosta riitti velkaa vaikka muille jakaa. Äkkiä kaikki kiinteistötyötkin olivat vain hänen käsissään. – Auraukset ja tällaiset eivät ole olleet ihan minun alaani. Alkuaikoina poika tuli auttamaan, mutta ajattelin, että en minä joka kerta voi hänelle soittaa, että nyt on puoli metriä lunta, tule auraamaan. On pakko pärjätä itse, hän kertoo. Pannuhuoneessa on toinen pähkinä purtavaksi. Talossa tulee äkkiä kylmä, jos lämmityksen kanssa ei pääse yhteisymmärrykseen. – On kyllä monta kertaa saatanaperkele tullut. Olen huutanut kurkku suorana pannuhuoneessa, kun pannu on sammunut ja tuntui, ettei lähde, vaikka kuinka väännän ja käännän. Kyllä on välillä manattu, mutta aina olen lopulta selviytynyt, hän kertoo. Aikuiset lapset ovat auttaneet parhaansa mukaan. Vistbacka on saanut apua, kun on sitä pyytänyt, mutta siinä se onkin: Avun pyytäminen ei ole ihan helppoa. – Onneksi miehen serkku asuu tässä aika lähellä. Jos on oikein kova paikka tullut, niin olen joutunut soittamaan ja pyytämään, »apua on saanut, kun on pyytänyt, mutta siinä se onkin: Avun pyytäminen ei ole ihan helppoa.» Sitä pärjää, kun on pakko, sanoo Satu Vistbacka. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 8.11.2023 17.19.25 8.11.2023 17.19.25
PaPeriliit to?07 / 2023?13 että tuletko käymään. Ja kyllä hän on tullut. Apua olen saanut, mutta sen pyytämiseen on korkea kynnys. Kai se on suomalaista ylpeyttä, että minä kyllä pärjään. Loppupeleissä se ei ole hyväksi. Aluksi Vistbacka kävi juttelemassa terapeutin kanssa. Kun terapeutti vaihtoi työpaikkaa, hän päätti, ettei halua aloittaa uuden ihmisen kanssa alusta. Jälkikäteen ajatellen olisi ehkä kuitenkin kannattanut. – Se olisi ollut hyväksi. Olisin saanut puhua ajatuksistani, hän sanoo. Vistbacka kehuu, että työkaverit ovat tosi mukavia, mutta myös ystäviä hän olisi kaivannut. Kielimuurinkaan takia ystävystyminen vieraalla paikkakunnalla ei ole ollut helppoa. – Tuntui, että ne vähäisetkin ystävät, eipä niitä kauheasti näkynyt. Olisin toivonut, että joku olisi käynyt. Onneksi oli yksi ystävä, joka soitteli. Tapaamme ja viestittelemme silloin tällöin, Vistbacka sanoo. Hän sanoo, että oman kokemuksensa perusteella eniten auttaa ehkä aika. Pitää jatkaa elämistä, ja kaikesta selviää, kun on pakko. Hän on saanut huomata, että on alkanut pikkuhiljaa ikään kuin hyväksymään tilanteen. – Sitten tuli vaihe, että olin kiitollinen siitä, että saan olla terveenä ja on töitä. Opettelin hakemaan pieniä asioita, jotka tuovat iloa elämään. Joskus sitä iloa löytyy ja joskus ei. Minulla on työpaikka minne mennä, rahaa on tilillä sen verran, että pärjään. Autolla pääsee eteenja taaksepäin. Ja kun laitan haketta kattilaan, niin lämmintäkin on, hän hymyilee. Suru on jokaisella omanlaisensa, eikä Vistbacka koe osaavansa neuvoa muita. – Ehkä sen voisin kuitenkin sanoa, että silloin kun itkettää, niin itketään ja kun naurattaa, niin nauretaan. Ennen vanhaan ajateltiin, ettei leski saa nauraa. Huomasin itsestäni, että kyllä tuore leskikin nauraa, hän sanoo. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 8.11.2023 17.19.26 8.11.2023 17.19.26
14?PaPeriliit to?07 / 2023 Surevan ihmisen työkavereille Vistbacka sanoo, ettei surevaa tarvitse käsitellä silkkihansikkain. – Ennemmin lasketaan leikkiä, eikä olla tosikkona. Ei niin, että tuon seurassa ei voida nauraa, kun se on kokenut kovia. Itku ja nauru saavat olla herkässä, hän sanoo. Pikkuhiljaa aika tekee tehtävänsä: parantaa oloa ja kultaa muistot. Päivääkään ei silti mene, etteikö puoliso olisi Vistbackalla mielessä. – Joskus tuntuu tosi vaikealta, mutta sitä vain täytyy elää. Täytyy yrittää löytää positiivisia asioita. Vaikka sitä, kun talvella pakkasaamuna ajaa pimeällä töihin, ja lumi on kuin timantteja. Kauttualainen Jukka Virta sanoo, että asiaa on edelleen vaikea ymmärtää tai käsittää: Elämän kovin paikka. Vuonna 2011 hän menetti 25-vuotiaan poikansa Lauri Virran liikenneonnettomuudessa. – Minä ikään kuin suljin silmäni ja ajatukseni. Yritin vain tehdä töitä ja keskittyä muihin asioihin. Varmaan joku toinen osaisi toimia paremmin, hoitaa itseään ja läheisiään, Jujo Thermalin ja Valmet Kauttuan pääluottamusmiehenä toimiva Virta sanoo. Perheen neljästä lapsesta kaksi nuorinta asui yhä kotona. – Kuvittelin, että enhän minä voi olla heikko, kyllähän isät kaiken kestävät. Piti näyttää tyttärillekin, ettei isä voi olla heikko. Yritin olla muuta, kuin olin, Virta sanoo. Serkku otti kuvia hautajaisissa. Virta sanoo, ettei halua katsoa niitä. Heillä on kotona paljon kuvia Laurista, mutta juuri hautajaiskuvia hän ei halua nähdä. Hänelle Lauri on ihan muuta. Hän oli se Tampereen teknisessä korkeakoulussa opiskellut poika, joka oli ollut myös YK:n rauhanturvatehtävissä. Hän harrasti muun muassa laskuvarjohyppyä ja syvänmeren sukellusta. Vaikka hän oli ollut useampana kesänä Kauttualla tehtaassa kesätöissä, sinä kesänä hän jäi viimeistelemään kandidaatin Tiuhti-koira on hyvä kuuntelija, vaikka Jukka Virta ei mitään ääneen sanoisikaan. Lauri on läsnä valo kuvissa ja muistoissa. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 8.11.2023 17.19.26 8.11.2023 17.19.26
PaPeriliit to?07 / 2023?15 tutkintoaan Tampereelle ennen lähtöään Afganistaniin YK:n rauhanturvaajaksi. Vaikka paljon on muuttunut, se ei ole muuttunut miksikään, että Laurilla on yhä rakastava perhe ja isä, joka on pojastaan ylpeä. Tänäänkin töiden jälkeen Virta ajaa hautausmaan kautta. Aluksi sekin oli vaikeaa, mutta ajan kanssa se kääntyi päinvastaiseksi. Hautausmaa on tullut koko perheelle tärkeäksi paikaksi. – Siitä päivästä lähtien meillä on käytännössä palanut ikuinen tuli haudalla, kesät talvet. Muutama päivä sitten kävin viimeksi kynttilän vaihtamassa, hän sanoo. Kun viesti onnettomuudesta levisi, jopa lähes tuntemattomat ja saman kokeneet ihmiset ottivat yhteyttä ja tulivat käymään. – Eräällekin äidille sanoin, etten taida sinua tunteakaan, mutta tiesin kuitenkin, kun kuulin tyttönimen. Tuntui tosi hyvältä, vaikka olivat vieraitakin, että ottivat yhteyttä, Virta sanoo. Vertaistuki auttoi häntä hahmottamaan myös omia tunteitaan. – Ihmisen kohtaaminen on tosi tärkeää. Olen tavannut sittemmin monta ihmistä, jotka ovat menettäneet läheisen. Tuntuu hyvältä, kun ihmiset lähestyvät, ja lähestyn itsekin. Kun kohtaan samantyyppisiä kokeneita ihmisiä, vasta nyt todella ymmärrän, millaista se on. Vaikka olen ennenkin tiennyt, en silti ymmärtänyt, millainen se tunne on, Virta kuvailee. Toiset taas eivät pystyneet kohtaamaan, eivätkä oikein sanomaankaan mitään. – Menivät melkein piiloon. Ymmärrän sen erittäin hyvin. Melkein sekin parempi, kuin että vakuuttaa tietävänsä, miltä toisesta tuntuu, jos ei todella tiedä. Perheelle tarjottiin aluksi myös ammattiapua, mutta he eivät olleet valmiita ottamaan sitä vastaan. – Tukea tarjottiin kyllä monesta suunnasta. Tiedän, että kaikki he hyvää tarkoittivat ja halusivat olla surussa mukana. Kun vuosia on kulunut, Virta kuvailee, että surun terävimmät kulmat ovat hioutuneet. – Edelleen tulee päiviä ja tilanteita, jolloin miettii, että mitä jos. Vaikka se onkin turhaa. Positiiviset muistot ovat kuitenkin tulleet päällimmäisiksi. Aluksi tunteet yllättivät, oli katkeruutta ja kateuttakin. Paljon sellaista, jota ei enää pystyisi kuvittelemaankaan. Virta sanoo, että surun aiheuttamat tunteet kannattaa ottaa vastaan sellaisina, kuin ne tulevat. – Ei pidä yrittää peittää tunteita. Pitäisi surra ja myös osoittaa muillekin, että minäkin olen haavoittuvainen. Ei pidä yrittää olla jotain muuta, kuin siinä tilanteessa on, hän miettii. Kriisi koskettaa kaikkia perheessä ja laittaa myös parisuhteen koville. Virta miettii, osasivatko he vanhempina tukea tyttäriään. – Olisivatko he tarvinneet enemmän apua? Nämäkin ajatukset ovat tulleet itselleni vasta jälkikäteen, hän sanoo. Ilo on asia, jota Virta joutuu edelleen etsimään. Elämä on kuitenkin yllättänyt: Usko tulevaisuuteen, jonka Virta menetti poikansa myötä, on tullut takaisin neljän lapsenlapsen muodossa. Heistä on tullut isovanhemmilleen elämän suola. – On ollut hyvä käydä Laurin haudalla lastenlasten kanssa. He kyselevät vilpittömästi enostaan, joka on lähtenyt taivaaseen. He tietävät, että Lauri kuuluu edelleen perheeseemme. Kylpyhuoneessa meillä on paikallaan kaikille lapsille omat pyyhkeet. Siinä on myös Laurille pyyhe. ? »Kuvittelin, että enhän minä voi olla heikko, kyllähän isät kaiken kestävät.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 8.11.2023 17.19.26 8.11.2023 17.19.26
16 / S metsäteollisuuden ennustetaan tänä ja ensi vuonna sopeutuvan hiipuvaan kysyntään ja kohonneisiin tuotantokustannuksiin. Metsäteollisuuden viennin yhteenlaskettu nimellinen arvo laskee tänä vuonna 16 prosenttia viime vuodesta. Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennusteessa suurin lasku nähdään puutuotteissa ja kartongissa, vähimmällä selviää sellu. – Tuotanto ja vienti vähenevät, ja edessä voi olla lisää tehtaiden tai tuotantolinjojen sulkemisia, arvioi PTT:n ennuste. Kahden huippuvuoden jälkeen metsäteollisuustuotteiden kysyntä Suomen keskeisillä markkina-alueilla on selvästi heikentynyt. Erityisesti sahatavaran kysyntä laskee rajusti, kun rakentaminen hyytyy sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. – Ensi vuonna metsäteollisuustuotteiden kysynnän ennakoidaan kuitenkin jo hieman piristyvän, käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) Metsäsektorin suhdannekatsauksesta. Paperiin tasaantumista Graa sten papereiden kysyntä Euroopassa on laskenut vuoden alkupuoliskolla jopa neljänneksen viime vuodesta, ja huonoimmin menee päällystetyllä hienopaperilla. Suomen viennistä yli puolet on nimenomaan päällystettyjä aikakauslehtija hienopapereita. Paperin tuotanto ja vienti Suomesta alenevat tänä vuonna 10 prosenttia viime vuoteen verrattuna. PTT:n ennusteessa kysynnän lasku tasaantuu, vienti hieman virkistyy. Metsäteollisuus ry:n tuore selvitys muistuttaa metsäteollisuusyritysten suuresta vaikutuksesta Suomen talouteen ja ihmisten hyvinvointiin. Alan kerryttämä liikevaihto oli vuonna 2021 yhteensä liki 33 miljardia euroa ja välillisten vaikutusten kanssa yhteensä 45 miljardia euroa. – Metsäteollisuus kipuilee nyt heikon suhdannetilanteen kanssa. Alalla tehdään kuitenkin koko ajan rajusti töitä riippumatta markkinasykleistä, minkä vuoksi kansantaloudellinen merkitys muuttuu hitaammin kuin yksittäiset kvartaalitulokset. Pidemmän aikavälin kysyntänäkymät monille metsäteollisuustuotteille ovat edelleen hyvin myönteiset, kiteyttää Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström tiedotteessa. Historiallisen ylhäältä alas UPM:ssä ja Stora Ensossa tapahtui vuodessa paljon: tulokset notkahtivat, toimitusjohtajat vaihtuvat. Vuosi sitten UPM kolmannen neljänneksen tulos oli historian vahvin: etenkin energian ja sellun hinnat nousivat ennätystasolle ja lähes kaikki liiketoiminnot nousivat ennätyksellisiin vertailukelpoisiin liikevoittoihin. UPM:n väistyvä toimitusjohtaja Jussi Pesonen toteaa UPM:n olevan hyvissä asemissa, kun markkinat alkavat elpyä. – Olen ylpeä, että näissäkin olosuhteissa UPM:n toimintaEpävarmuus jatkuu jatkuu Metsäteollisuuden vuosi on ollut poikkeuksellinen. Maailmantilanteen epävarmuus näkyy kolmen suuren metsäyhtiön kommenteissa ja tutkimuslaitosten ennusteissa. Eeva Eloranta-Jokela Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 8.11.2023 17.29.23 8.11.2023 17.29.23
/ 17 »Ensi vuonna metsäteollisuustuotteiden kysynnän ennakoidaan jo hieman piristyvän.» Luonnonvarakeskus Luke ennustaa, että metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä piristyy ensi vuonna. malli tuottaa tulosta ja vahvaa rahavirtaa. Myös pitkän aikavälin näkymämme ovat lupaavat. Stora Enson taloudellinen tulos on kahden hyvän vuoden jälkeen laskenut puolestaan historiallisen alhaiselle tasolle. – Tämän taustalla on pääosin vaikea makrotaloudellinen ympäristö, jossa meidän on nyt opittava toimimaan. Meidän on pyrittävä hillitsemään sen vaikutuksia ja sopeuduttava, toteaa Stora Enson tuore toimitusjohtaja Hans Sohlström neljännestulosta koskevassa katsauksessaan. Kartongin nousu takana Kartonkien kysyntä on kääntynyt selvään laskuun ensi kertaa sitten koronarajoitusten aiheuttaman nousun. – Kartongin tuotantoja vientimäärät laskevat tänä vuonna yli viidenneksen viime vuodesta. Markkinatilanne on heikko, ja kapasiteetin käyttöaste siksi ennätyksellisen matala. Kysyntää heikentävät yksityisen kulutuksen alenemisen lisäksi ostajien varastotasojen supistamiset, todetaan Luken katsauksessa. PTT arvioi, että kysyntä kääntyy hienoiseen kasvuun vasta vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Sellun vientimäärä kasvuun Metsä Groupin Kemin uuden tehtaan käynnistyminen nostaa tänä vuonna sellun vientiä Suomesta 11 prosenttia. Lukemaan vaikuttaa myös viime vuoden heikko tuotannon taso. – Kaikki Metsä Groupin portfolion tuoteryhmät ovat pitkäaikaisesti kasvavia globaaleilla markkinoilla. Perustana kehitystyöllemme on usko toimialan menestykseen uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen kierrätettävien materiaalien valmistajana, toteaa Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä ja jatkaa: – Uudistamme konsernin tuotteistoa panostamalla uusien puupohjaisten tuotteiden innovaatioihin. Sellun ja mekaanisen massan yhteenlasketut tuotantomäärät jäävät Luken katsauksen mukaan viime vuotta pienemmiksi, koska paperin ja kartongin tuotantomäärät putoavat reippaasti. Puupohjaisten tuotteiden elinvoimaisuuteen luottaa myös Stora Enson Hans Sohlström yhtiön osavuosikatsauksessa: – Suhtaudun intohimolla biotalouteen ja puupohjaisten tuotteidemme valtavaan potentiaalin tuottaa arvoa asiakkaillemme, osakkeenomistajillemme ja yhteiskunnalle. ???? / ?. neljännes ja kulunut vuosi UPM – liikevaihto laski vuodentakaiseen ?? prosenttia ja oli ? ??? milj. euroa – tulos parani toisesta neljänneksestä – paperinkoneiden sulkemiset tänä vuonna Schongausta Saksasta ja Steyrermühlistä Itävallasta – UPM Communication Papers sulkee pysyvästi Plattlingin tehtaan Saksassa – ylösajovaihe jatkuu Paso de los Torosin sellutehtaalla Uruguayssa – biojalostamohanke edistyy Leunassa Stora Enso – liikevaihto laski vuodentakaiseen ?? prosenttia ja oli ? ??? milj. euroa – operatiivinen liiketulos laski ?? prosenttia edellisvuodesta – uudelleenjärjestelytoimiin kuuluvat muiden muassa paperikoneen sulkeminen Anjalasta ja sellutehtaan sulkeminen Sunilasta – investointi Oulun tehtaan kuluttajapakkaus kartonkilinjalle etenee, tuotannon käynnistys vuoden ???? aikana – De Jong Packaging Groupiin osto Alankomaista Metsä Group – liikevaihto laski vuodentakaisesta ?? prosenttia ja oli ? ??? milj. euroa – Kemin uusi biotuotetehdas ja kartonkitehtaan laajennus käynnistyi ??.?. – mahdollisen uuden pehmopaperitehtaan investointi Ison-Britannian Gooleen. – koetehdaskaavailua kuitu valu pakkaustehtaan perustamiseksi Raumalle – Metsä Fibre suunnittelee ligniinituotteiden koelaitosta Äänekoskelle – Metsä Tissuen ja Metsä Woodin uusien tehtaiden investoinnit Mariestadissa ja Äänekoskella etenevät. – Metsä Boardin taivekarton ki tehtaan laajennus Husumissa Liikevaihto -?? % Liikevaihto -?? % Liikevaihto -?? % Ennuste v. ???? Sellun tuotanto +? % Kartongin tuotanto +? % Paperin tuotanto +? % Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 8.11.2023 17.29.23 8.11.2023 17.29.23
18?PaPeriliit to?07 / 2023 U uuden lain tavoitteena on, että työnantaja ja työntekijät kehittävät yhdessä työtä ja työoloja ja varautuvat yhdessä myös tuleviin muutoksiin. Laki tuli voimaan viime vuoden alussa. Suu rin uudistus oli jatkuvan vuoropuhelun malli ja se, että yhteistoimintaa harjoitetaan myös hyvinä aikoina. Työntekijät ja työnantaja käyvät vuoropuhelua yrityksen tilanteesta, näkymistä ja henkilöstöön vaikuttavista asioista säännöllisesti. Näin voidaan paremmin varautua tuleviin muutoksiin ja miettiä esimerkiksi, miten henkilöstön osaamista on kehitettävä. Jatkuvan vuoropuhelun lisäksi lakiin sisältyy kaksi muuta kokonaisuutta: muutostilanteita koskevat neuvottelut ja henkilöstön edustus työnantajan hallinnossa. Vaikka muutosneuvottelut lomautuksista ovat leimanneet monen työpaikan arkea, vuoropuhelussa näkyy myös valoa. Tänä syksynä Hämeenlinnassa Faerchilla on luotu uusi organisaatio, johon kuuluvat tehdaspäällikön, tuotantopäällikön, henkilöstöjohtajan, projektipäällikön ja työsuojelupäällikön lisäksi myös henkilöstön edustajat. Pääluottamushenkilö Marko Lehtosen mukaan alkuun pääsyyn tarvittiin määrätietoista tönimistä ja työnantajan lakiin perustuvien velvoitteiden esillä pitämistä. – Nyt on luotu selkeä kehys, jossa toimintaa lähdetään kehittämään: tapaamiset lukitaan vuosikalenteriin ja käsiteltävistä asioista pidetään pöytäkirjaa. Silloin on kirjattuna jotain, mihin palata. Kirjaukset säilyvät, vaikka henkilöt vaihtuisivat. Yhteisymmärrys kasvaa siitä, että käydään asioita läpi etukäteen, Lehtonen näkee. Kohti yhteistä näkymää Laki antaa aiempaa enemmän eväitä käydä keskustelua yrityksen tilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä reagoida muillakin tavoilla kuin henkilöstöä vähentämällä. – Tavoitteena on edistää työpaikoilla aitoa ja reaaliaikaista keskustelua henkilöstöä koskevista asioista mukaan lukien yrityksen taloudellinen tilanne, sanoo SAK:n päälakimies Timo Koskinen. Hän painottaa, että jatkuvasta vuoropuhelusta hyötyvät niin työnantajat kuin työntekijät. – Hyvin toimiva ja sujuva yhteistoiminta on oleellinen osa yrityksen kilpailukykyä. Se parantaa työntekijöiden hyvinvointia, osaamista, työn tuottavuutta ja yrityksen taloudellista menestystä. Tampereella DS Smithillä yhteistoiminta on sujunut tähänkin saakka. Yhteydenpitoa on lähes päivittäin ja akuutissa tilanteessa kynnys olla yhteydessä on matala. – Meillä on varsin toimiva vuoropuhelu työnantajan kanssa puolin ja toisin. Neljä kertaa vuodessa on laajennettu johtoryhmä, jossa on edustus myös työntekijöiden puolelta. Kuulemme noin puolta vuotta aiemmin lomasheemoista tai jos tulossa on seisakkeja. Joka kuun viimeisenä perjantaina pidettävään kuukausikatsaukseen ovat tervetulleita kaikki luottamushenkilöt, kertoo pääluottamushenkilö Mika Nieminen. Murrosaikana erityistarve Työelämä on monella tavalla murroksessa. Yrityksillä on esimerkiksi vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa. Timo Koskinen tähdentää, että toimiva vuoropuhelu työpaikalla lisää luottamusta. – Työpaikan hyvä yhteistoiminta on myös toimivan rekrytoinnin edellytys, erityisesti kun työvoimasta joudutaan monella alalla kilpailemaan, Koskinen sanoo. Laki antaa vuoropuhelulle raamit: sen mukaan vuoropuhelua tulisi käydä työpaikoilla pääsääntöisesti neljännesvuosittain. Osana vuoropuhelua voidaan tehdä suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi. Timo Koskinen kannustaa panostamaan tähän ennakoivaan kehittämistyöhön. Yhteistoimintalain mukaan työnantajan on neuvoteltava henkilöstön kanssa ennen henkilöstön asemaan oleellisesti vaikuttavia päätöksiä. – Henkilöstön kannattaa olla aloitteellinen ja hyödyntää lain mahdollisuuksia täysimääräisesti. Esimerkiksi henkilöstön edustajalla on oikeus esittää muutosneuvotteluissa vaihtoehtoisia ratkaisuja irtisanomisille. Yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksiin, joissa on vähintään 20 työntekijää ja sen noudattamista valvoo yhteistoiminta-asiamies. Jos työnantaja ei kehotuksesta huolimatta noudata lakia, se voi saada laiminlyönneistä jopa sakkorangaistuksen. ? vuoropuhelu jatkuvaksi Uudistetussa yhteistoimintalaissa keskeistä on jatkuva vuoropuhelu ja henkilöstön on syytä olla siinä aktiivinen. »yhteistoimintaa harjoitetaan myös hyvinä aikoina.» teksti ? Eeva Eloranta-Jokela, Pirjo Pajunen ?kuva? Marjaana Malkamäki Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 8.11.2023 18.54.42 8.11.2023 18.54.42
PaPeriliit to?07 / 2023?19 Mika Nieminen sanoo, että Tampereen DS Smithillä yhteistoiminta on sujunut tähänkin asti. Henkilöstön kannattaa pitää kiinni lain määräyksistä Lain mukaan vuoropuhelu pitää järjestää yli 29 työntekijän yrityksissä neljä kertaa vuodessa, 20–29 työntekijän yrityksissä kaksi kertaa vuodessa ja ilman henkilöstön edustajaa olevissa yrityksissä vähintään kerran vuodessa. Vuoropuhelun käytännön toteuttamisesta voidaan sopia paikallisesti toisin, mutta henkilöstön edun mukaista on pitää kiinni vähintään lain mukaisista neuvotteluista. Työpaikan kehittämissuunnitelmaan kirjataan sovittujen toimenpiteiden vastuunjako, aikataulu sekä seuranta. Lataa SAK:n opas luottamushenkilöille yt-laista: www.sak.fi/aineistot/ julkaisut/opas-yhteistoimintalaistaluottamushenkiloille Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 8.11.2023 18.54.42 8.11.2023 18.54.42
20?PaPeriliit to?07 / 2023 teksti ja kuva Reima Kangas Mitä tapahtuu, kun samaan tilaan kokoontuu kymmeniä eläkkeellä olevia miehiä, joita yhdistää entinen työnantaja – Yhtyneet Paperitehtaat? Kyllä siinä puhutaan menneistä ajoista, ja koneet pyörivät täysillä. Jos viereisestä Tervasaaren tehtaasta kuuluu pillin vihellys, joku miehistä kertoo heti, mikä pilli se on. Puhutaan tapaamisissa toki muustakin kuin menneestä työstä, mutta kahdesta asiasta ei, politiikasta ja uskonnosta. – Se on ollut linjaus alusta asti, ja se on osoittautunut hyväksi päätökseksi, sanoo vakiojäsen Rauno Mäntylä, joka on pitkään organisoinut mm. teatterimatkoja. – Puheenaiheista kun vielä kun ottaa rahan pois, kaikki riidanaiheet onkin karsittu, naurahtaa yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Mykrä. Urisevien Ukkojen toiminta on hämmästyttävän laajaa. He talkoilevat monin tavoin, järjestävät tapahtumia ja tekevät matkoja. Urisevien kuoro harjoittelee viikottain ja käy laulamassa esimerkiksi vanhuksille. Ehkä erikoisinta on sellaisten henkilöiden hautaan saattaminen, joilla ei ole lähiomaisia. – Se on jäänne vanhoilta ajoilta, arkun kantoa ja sellaista. Hautaustoimistosta tulee pyyntö, jos saattajia ei muuten ole. Niitä tulee jokunen vuodessa, kertoo Jouko Silèn. Ukkojen tärkein toiminto ovat kuitenkin tupapäivät tiistaija perjantaiaamuisin. Yhdistyksessä on noin 230 jäsentä, joista 40–50 käy tapaamisissa käytännössä joka kerta. – Saa sanoa, että ihmetellään, jos joku ei aamulla tule. Sitä voi melkein luetella nimet ja kellonajan, koska kukin tulee ja lähtee, sanoo Jorma Jokinen. Ari Reinikainen toteaa, että kaikilla on aina lähes penkilleen samat paikatkin. Järjestys ei ole muodostunut työpaikan mukaan, vaan ennemminkin jonkun muun yhdistävän tekijän perusteella, on se sitten entinen harrastus tai vaikka koululuokka. Asiallista urinaa Tehtaan koneet pyörivät puheissa täysillä kahtena aamuna viikossa, kun Urisevat Ukot kokoontuvat toimitilaansa Valkeakoskella. »Täällä on monta leskimiestä, kuten minäkin, ja tämä on hyvää terapiaa.» M i n u n p o r u k k a n i Urisevilla on kerhotilana kolmen huoneen asunto nykyään UPM:n omistamassa rivitalossa, ”Syöksypakissa”. Reinikainen selventää nimitystä: Vanhoina aikoina rivitalo oli osoitettu esimiesten asunnoiksi ja siitä oli lyhyt matka syöksyä tehtaaseen, jos siellä tuli kiireellisiä tilanteita. Yhdistys rahoittaa toimintaansa talkoilemalla. Ukot hoitavat nurmikkoa ja puistoa tehdasalueella. Metsäosasto kaataa puita ja pilkkoo klapeja. Jouko Silén organisoi talkoita sekä järjestysPaperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 9.11.2023 11.01.39 9.11.2023 11.01.39
PaPeriliit to?07 / 2023?21 Urisevat Ukot on ainutlaatuinen eläkeläisten yhdistys. Kokoontumisissa käy kaksi kertaa viikossa 40–50 entistä Yhtyneiden Paperitehtaiden ja sen perintönä syntyneiden yritysten työntekijää. Kaikki eivät ole paikalla yhtä aikaa, mutta kuvaankin löytyi porukkaa mukavasti. miehiä ja parkkivahteja esimerkiksi konsertteihin ja myyjäisiin. Vuoden aikana tapahtumia tulee kymmeniä. – Ajattelin kyllä, että tämä viimeinen syksy kun vedän näitä, mutta katsotaan, sanoo Silén. – Äläkä rupea siinä nauramaan, hän jatkaa Rauno Mäntylälle, joka ilmeilee sen näköisenä, että ei todellakaan usko Silénin lopettavan. Silén toteaa, että talkoissa käy innokkaasti vielä kahdeksan-yhdeksänkymppisiäkin. Joskus hänestä tuntuu vähän hankalaltakin, kun ei haluaisi rasittaa ikämiehiä. – Mutta kyllä he tulevat pyytämättäkin ja ovat tervetulleita. On todella tärkeää, että ihminen saa olla hyödyksi. Täällä on monta leskimiestä, kuten minäkin, ja tämä on hyvää terapiaa. Moni vanha ihminenhän voi ajatella, että ei heistä ei ole enää mihinkään ja se on surullisinta mitä voi tapahtua, sanoo Silèn. Urisevat Ukot on perustettu jo vuonna 1967. Taustalla oli itse Yhtyneiden Paperitehtaiden patruuna Juuso Walden. Hänen ajatuksensa oli, että naimisissa olevien naisten paikka oli kotona, ei töissä. Heitä varten perustettiin sitten naisten kerhoja. Monilla tehdaspaikkakunnilla oli myös Kultaisen iän kerhoja eläkkeellä oleville naisille. Waldenille oli tullut ajatus, että eläkeläismiehillekin pitää saada vastaavaa toimintaa. Pääosa Urisevista Ukoista on aina tullut Tervasaaren tehtaasta, mutta muutkin alat kuin paperiteollisuus ovat runsaasti edustettuna. Yhtyneet toimi aiemmin monella alalla ja kaikki yritysryppäässä työskennelleet ovat tervetulleita. Urisevissa onkin herroja ja työntekijöitä sulassa sovussa. Esimerkiksi Rauno Mäntylä oli töissä valokuvaajana paikallislehdessä, jonka Yhtyneet aikoinaan omisti. – Täällä on hyvä henki. Kaikki ovat samanarvoisia, se ei ole kiinni siitä, mikä asema töissä on ollut, sanoo Mäntylä.?• Paperi_20-21.indd 21 Paperi_20-21.indd 21 9.11.2023 11.01.41 9.11.2023 11.01.41
22?PaPeriliit to?07 / 2023 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Vuosi oli 1977, kun tulin keskikoulun jälkeen tehtaalle 17-vuotiaana. Ajattelin, että olen vähän aikaa, kunnes tiedän, mitä haluan tehdä. Kolmekymppisenä opiskelin työteknikoksikin työn ohella, koska joku tutkinto piti saada. Välillä olin toisellakin tehtaalla, jonka Corex nykyään omistaa. Työn perusasiat ovat pysyneet samana, vaikka tekniikka on kehittynyt. Teemme kierrehylsyjä paperija kartonkitehtaille, ja kartonkiraaka-aine tulee omalta tehtaalta Porista. Pyöritän hylsykonetta ja siihen liittyvää tuotantoa. Tässä ympärillä on paljon tekniikkaa: robotteja ja isoja kuljettimia. Meitä on tiimissä kolme operaattoria sekä yksi mies paketoinnissa, ja vaihtelemme tehtäviä keskenämme. Saatan ajaa vaikka kuukauden hylsykonetta, sitten täytän kuukauden ajan rullia telineisiin. Koneenhoitajana kiinnitän huomiota todella moniin asioihin yhtä aikaa. Kun tuotteet vaihtuvat, robotit on ohjelmoitava uusiksi. Täytyy katsoa, että on tarpeeksi raaka-ainetta sekä sopivia työkaluja tuotteiden tekemiseen. Pyritään tasaiseen ja tehokkaaseen tuotantoon. Tämä on tiimityötä, ja yhteishengen täytyy olla hyvä. Kun puhutaan hiljaisesta tiedosta, se on yksi työn tärkeimmistä asioista. Sitä ei voi lukea tai opiskella mistään, vaan yhteistyöhön opitaan vuosien mittaan. Kun kiireitä tulee, on tärkeää, että autetaan toisiamme. Itsekkyys ei tähän työhön sovi, eikä kukaan saa joutua kohtuuttomaan paineeseen. On osattava olla sosiaalinen, pitää kommunikoida ja nähdä kehittyvät tilanteet. Tämä voi olla välillä aika hektistä. Työssä pitää osata ennakoida. Kun tulee vaikka vaihtoja, on tärkeää, että on jo tehnyt tarvittavat valmistelut. Se on työn suunnittelua, jonka hallitsemiseen menee vuosia. Mitä enemmän on kokemusta, sitä enemmän on kokenut myös yllätyksiä, ja niihin osaa varautua. Kun jokin alkaa kuulostaa oudolta, tietää että kohta tapahtuu. Aika pitkälti korjaamme laitteet itse. Vaihdamme osia, huollamme ja teemme kunnossapitoa niin pitkälti kuin pystymme. Työssä täytyy osata pysyä rauhallisena. Jos alkaa hermostumaan, siitä ei yleensä hyvää seuraa. Poikkeukselliset tilanteet ovat juuri niitä, joissa voi tapahtua työtapaturmia. Pitää yrittää pitää järki päässä, vaikka tilanne joskus koettelee. Työ edellyttää ongelmanratkaisutaitoa, ja tässä pitää pystyä käsittelemään asioita hyvin laajalti. Yhden asian korjaaminen saattaa toimia, mutta voi aiheuttaa samalla paljon isompia ongelmia koko prosessissa. Me työskentelemme hyvin itsenäisesti, ja pystymme päättämään itse omasta työstämme. Keskustelemme mitä tehdään, ja teemme päätöksen sen jälkeen. Se tukee myös yhteishenkeä. Vuosituhannen vaihteessa olin paljon komennuksilla. Olin teknisessä ryhmässä, ja sen mukana matkustelin paljon, varsinkin Euroopassa, Pohjoisja Etelä-Amerikassa ja Venäjällä. Yleensä kyseessä oli reklamaatio, jota lähdettiin selvittämään: tutkittiin, löytyikö ongelma kartongista, tuotantotavoista tai -laitteista. Täällä tehtaalla minulta kysytään, jos ongelma liittyy omaan alaani eli hylsyn valmistukseen. Hylsyn pitää kestää todella paljon, koska siihen kohdistuu suuri paine, kun paperia tai kartonkia rullataan päälle. Hylsy ei saa hajota esimerkiksi painokoneella, koska siitä voi tulla iso juttu. Onneksi sellaiset tilanteet ovat hyvin harvinaisia. Ongelma voi olla raakaaineessa tai liimautumisessa. Hylsyssä on kartonkia ja liimaa, ei juuri muuta. Laatu tässä työssä on sitä, että tuote vastaa asiakkaan tarvetta. Asiakas on määritellyt, paljonko poikkeamia saa olla, mitä lujuutta tarvitaan, soikeuksia ja muita arvoja. Laatua on se, paljonko syntyy hylkyä, ja miten sitä käsitellään. Parikymmentä vuotta sitten hylkyprosentti oli vielä aivan eri luokkaa. Eniten siihen on vaikuttanut se, että on kiinnitetty paljon huomiota koko tuotantoketjuun. Kuljetuksessakaan hylsyt eivät saa kolhiintua eikä kastua. Laatua on myös se, ettei tuotannosta tule päästöjä ympäristöön, ja että huolehditaan työssä jaksamisesta. Omassa työssäni nostaisin esiin tietynlaisen hereillä olemisen. Se kattaa kaiken. Nippelijuttuja on satoja, mutta läsnäolo on kaikkein tärkeintä. Joskus sanon, että pitää olla antennit ylhäällä. Työssä on oltava todella läsnä, se on a ja o.»?• Kaikkein tärkeintä on olla läsnä TeksTi ?Mari Schildt?kuva?Jukka Koskinen Magnus Johansson sanoo, että työn laatua on myös se, miten käsitellään hylkyä ja miten tuotetta tehdään ympäristöystävällisesti. »Laatua on myös se, että huolehditaan työssä jaksamisesta.» Paperi_22-23_laadusta.indd 22 Paperi_22-23_laadusta.indd 22 7.11.2023 11.43.35 7.11.2023 11.43.35
PaPeriliit to?07 / 2023?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Magnus Johansson on operaattori Loviisan Corex Finlandilla. Paperi_22-23_laadusta.indd 23 Paperi_22-23_laadusta.indd 23 7.11.2023 11.43.36 7.11.2023 11.43.36
24?PaPeriliit to?07 / 2023 SAAT alennusta majoittumisesta esimerkiksi Holiday Clubin loma-asunnoista, Ikaalisen tai Lohjan Spa & Resorteista, Keurusharjun loma-asunnoista, Levi Hotel Spasta ja hostelleista ympäri maata. Jos olet ottanut käyttöösi CityShopparin ja sallit paikannuksen, saat käyttöösi aina kunkin paikkakunnan omat edut. Vaihtoehtoja majoittumiseen Holiday Club. Paperiliiton jäsenet saavat 25 prosentin alennuksen Holiday Clubin loma-asuntojen majoituksista, minimivaraus on 2 vrk. Ikaalinen Spa & Resort. Etu on jopa 30 prosenttia alennusta majoittumisesta. Lohja Spa & Resort. Jäsenetuhinta majoituksesta kylpylässä Lohjanjärven rannalla. Keurusharjun loma-asunnot. Paperiliiton jäsenkortilla saa majoituksesta alennusta voimassa olevista päivän hinnoista 50 prosenttia. Levi Hotel Spa. Paperiliiton jäsen lapsineen saa 20 prosentin alennuksen majoitushinnoista. Hostellit. Paperiliiton jäsenet saavat majoitusalennusta Suomen Hostellijärjestön hostelleissa 10 prosenttia. Tutustu myös näihin CityShoppari. Paperiliiton jäsen saa CityShopparin käyttöön veloituksetta, edun normaalihinta on 14,99 e/12 kk). CityShoppari-sovellus kokoaa yli 1000 rahanarvoista etua jopa 2000 toimipaikassa. Padel Club Finland. Arkena klo 6-15 ja klo 22–24 kentän tuntihinta Paperiliiton jäsenille 24 € (norm. 32 €) kaikilla Suomen PCF halleilla. Flamingo Spa, Vantaa. Etu koskee myös Paperiliiton jäsenen mukana tulevaa ystävää tai perheenjäsentä. Edun saat näyttämällä mobiilijäsenkorttia. Aikuisten Saat enimmillään 50 prosenttia alennusta majoituksesta. Rento meininki. Tutustu liittosi moniin jäsenetuihin osoitteessa paperiliitto.? . Kokeile Paperiliiton uusia jäsenetuja ja muista myös aiemmat. Rentoudu ja hyödynnä jäsenetuja ympäri vuoden 7 / H i o m o Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 24 Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 24 9.11.2023 11.18.01 9.11.2023 11.18.01
PaPeriliit to?07 / 2023?25 j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t ta a Pidä yhteystietosi ajan tasalla YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto. fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Paperiliitolla on sinulle toisinaan asiaa, joten tarkistathan, että jäsenrekisteritiedoissasi puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi ovat ajan tasalla. Käy lisäämässä tietoihisi sähköpostiosoite, jos sitä ei siellä vielä ole. Tarkistaminen hoituu kirjautumalla eAsiointiin. Kun pidät yhteystietosi ajan tasalla, liittosi viestit sinua koskevista asioista, eduista ja ajankohtaisista kuulumisista tavoittavat sinut. Linkki eAsiointiin löytyy osoitteesta www.paperiliitto.fi ja mobiilijäsenkortista. Palveluun kirjaudut pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Jos et vielä ole ladannut Paperiliiton jäsenkorttia mobiiliin, tilaa latauslinkki puhelimeesi eAsioinnin Jäsentiedot-osiosta. Jos puhelinmalliisi ei ole mahdollista ladata mobiilikorttia, saat todistettua jäsenyytesi tarvittaessa toisella tapaa. Kirjaudu eAsiointiin. Jäsentiedot-sivulla on painike “Tulosta paperinen jäsenkortti”, jota klikkaamalla voit tulostaa jäsenkortin paperille. adobe Stock Kokeile Paperiliiton uusia jäsenetuja ja muista myös aiemmat. Rentoudu ja hyödynnä jäsenetuja ympäri vuoden kylpylä (K-18) 25 €/hlö. Vesipuiston kertalippu 10 €/hlö. Hintaetu on voimassa maanantaista torstaihin 30.6.2024 asti, paitsi jouluviikoilla 52–1, talvilomaviikoilla 8–9 ja pääsiäisenä. Liittovakuutus turvaa matkaa Paperiliitto on vakuuttanut työssäkäyvät jäsenensä IFissä Liittovakuutuksella. Vakuutukseen sisältyy matkustajaturva ja vapaa-ajan tapaturmaturva. Kaikki edut löytyvät netistä Katso kaikki majoitus-, risteilyja jäsenedut osoitteesta paperiliitto.fi kohdasta Jäsenasiat > Jäsenedut.?• Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 25 Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 25 9.11.2023 11.18.02 9.11.2023 11.18.02
26 / T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.? –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Saatko tuloa yrityksestä, viljelystä tai metsästä? Työttömyyskassa tarvitsee työttömyyspäivärahan hakijalta viimeisimmän vahvistetun verotuspäätöksen, jos hakija harjoittaa yritystoimintaa tai omistaa maatai metsätilan. Vuoden 2022 verotus valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Työttömyyskassa käyttää yritystulojen selvittämiseksi viimeistään 1.11.2023 alkaen vuoden 2022 verotuspäätöstä. Toimita siis vuoden 2022 verotuspäätöksesi kassalle päivärahahakemuksen liitteenä, mikäli et ole vielä toimittanut sitä. Muistathan ilmoittaa yritystoiminnastasi aina myös TE-toimistoon. Tiesithän, että työttömyyskassa tiedottaa nettisivuillaan www.paperikassa.? työttömyysturvan hakijoille olennaisista ajankohtaisista asioista. Löydät sivuilta kattavasti tietoa kassan maksamista etuuksista ja ohjeita työttömyysturvan hakemiseen. Jos et ole vielä työttömyyskassan jäsen, pääset nettisivujemme kautta liittymään kassaan täyttämällä jäsenhakemuslomakkeen. Työttömyysturva-asiaa verkossa Sivuiltamme voit myös seurata kassan ajantasaista käsittelytilannetta ja löydät tietoa ajankohtaisista lakimuutoksista työttömyysturvaa koskien. Sähköiseen asiointiin eli eAsiointiin pääset kirjautumaan niin ikään nettisivuiltamme löytyvästä linkistä. eAsioinnin kautta voit toimittaa ansiopäivärahahakemuksen ja olla kassaan yhteydessä eViesteillä. Paperi_26-27_kassa_ja_jäsrek.indd 26 Paperi_26-27_kassa_ja_jäsrek.indd 26 8.11.2023 19.40.30 8.11.2023 19.40.30
/ 27 7 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a m u i s t o k i r j o i t u s hetki, kun pituusleikkurille tuodaan uusi tampuuri, vedetään viisto ja viedään pää koneelle, on Miika Pitkäniemen, ??, mielestä yksi kiinnostavimmista työvaiheista. – Ylipäätään tykkään kaikista koneista ja laitteistoista. On hienoa oppia niistä uutta. Pitkäniemi työskentelee määräaikaisena UPM:n Jämsänkosken tehtaalla. Hän tuli tehtaalle kesälomittajaksi huhtikuussa. Jatkoa on luvattu vuoden loppuun asti. Hän on myös hakenut tammikuussa alkavaan oppisopimuskoulutukseen. – Olisi hienoa tulla valituksi. Oppisopimuskoulutus on hyvä systeemi, koska samaan aikaan voi sekä oppia että tehdä töitä ja tienata rahaa. Toiveenani on, että saisin tästä ammatin ja työpaikan. Viihdyn työssä, ja työkaveritkin ovat mukavia. Kuten niin moni muukin, Pitkäniemi löysi kiinnostavan työpaikkansa sattumalta. Peruskoulun jälkeen hän lähti opiskelemaan autoasentajaksi ja sieltä tie vei lentokoneja puolustusvälineteollisuudelle materiaaleja tuottavalle Thyssenkrupp Aerospacelle trukkikuskiksi. Siellä hän oli töissä vajaan vuoden – kunnes päätyi paperitehtaalle. Pitkäniemi on ehtinyt olla töissä myös sellun puolella selluhajottamossa, jossa hän tuurasi yhtä kesälomalaista. – Äitini oli aikoinaan töissä selluhajottamolla samanikäisenä kuin minä. Nykyään hän työskentelee insinöörinä energiansäästöpalveluja selluja paperiteollisuudelle tarjoavassa yrityksessä. Isä on puolestaan ollut koko ikänsä töissä Jokilaakson tehtailla tuotannossa ja kunnossapidossa. Pitkäniemi korostaa, että vanhemmat eivät ole olleet vaikuttamassa hänen uravalintaansa. Sellainen vaikutus perhetaustalla on kuitenkin ollut, että Pitkäniemi tiesi aika hyvin, millaista työ paperitehtaalla on. – Minulla ei todellakaan ollut ennakko-oletuksia siitä, että työ olisi helppoa ja kevyttä. Moni ulkopuolinen tuntuu ajattelevan, että täällä vain istutaan valvomossa jalat pöydällä. Jämsänkoskellakin on ollut tänä vuonna lomautuksia, ja paperin tulevaisuus puhuttaa tehtaalla. Pitkäniemeä ei tulevaisuus kuitenkaan huolestuta. – Panokset eivät ole niin kovat, koska olen vielä nuori, eikä minulla ole lapsia tai asuntolainaa. Suunnitelma B on aina olemassa, ja se on se, että lähden opiskelemaan. • Määräaikaisuus paperitehtaalla kirkasti Miika Pitkäniemen urahaaveet. Osasto ??:n Miika Pitkäniemi työskentelee UPM:n Jämsänkosken tehtaalla pituusleikkurilla apumiehenä. Solidaarisuuspäivät Hämeenlinnassa Solidaarisuuspäivät kokoaa yhteen ay-liikkeen kansainvälisestä ulottuvuudesta eli solidaarisuustyöstä ja kehitysyhteistyöstä kiinnostuneet. Tarjolla on asiaa, vetovoimaisia puhujia ja mahdollisuus tavata toisiaan. Solidaarisuuspäivät järjestetään Hämeenlinnan Verkatehtaalla ?.–?.?.????. Ilmoittautuminen on auki joulukuuhun asti tai niin kauan, kun paikkoja riittää. Tapahtuma on avoin kaikille työelämän ihmisoikeuksista ja kansainvälisestä solidaarisuudesta kiinnostuneille. Tapahtumaan odotetaan lähes yli ??? osallistujaa eri ammattiliitoista. Lue lisää tapahtumasta osoitteesta sask.? ja paperiliittolaisten osallistumisesta osoitteesta paperiliitto.? .• 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä on muraali? 2. Mistä edesmennyt muusikko Pave Maijanen on kotoisin? 3. Mikä on Joel Pohjanpalon laji? 4. Montako tuumaa on yksi jalka? 5. Missä kaupungissa on Poroholman leirintäalue? 6. Kuka viettää nimipäiväänsä joulupäivänä, 25.12.? 7. Mikä on Mestis-jääkiekkojoukkue Ketterän kotikaupunki? 8. Mihin klassikkoanimaatioon liittyy laulu Walking in the air? 9. Kuinka paljon Kemin suuri sellutehdas käyttää puuta vuodessa? 10. Mitä ovat vapet? Vastaukset sivulla 35. Paperi_26-27_kassa_ja_jäsrek.indd 27 Paperi_26-27_kassa_ja_jäsrek.indd 27 8.11.2023 19.40.31 8.11.2023 19.40.31
28?PaPeriliit to?07 / 2023 7 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 30 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 1.12. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 7”. Ristikon 6 palkinnon sai Pertti Tervonen, Kajaani. ari Kiviharju SAITURI AKSELEIN 100. ? SAITURI AKSELEIN 100. ? ULJAS LINTU SINERVO ULJAS LINTU SINERVO K S A D A S S ? ? ? K I T E I D E N ? L U O M A O T E L L E E T A L L U T ? ? ? T A L V I S T A ? L U M O A K R I I S I V A A T I V A > > A A T E L L A I I H ? SILOTETUT ? AINA ? SILOTETUT ? AINA A V I O O T A N T A A L I T K A T A T Ä T I S A H A U S L U T A I L O I T A R H E A D U O T E M Ä S V A I N L I A T S E I T T I MINÄ S I M A MINÄ I T S E A S T I A T S T E N EHJÄ I S A T Ä I T E E EHJÄ K A P O T T I ? T A U S ? O T T E E T E A A M I T SUO K A T T A J A O H T O SUO T U L V I V A ? U ? M A R I L Y Y R A L U S A T ? h e ilu a O M I V A ? h e ilu a V I P A T T A A L A U E T A M A L I K O V A P A S T A R T A I M I A T O N N A P A T A > > S I S U S T E I J A D O M I N O F E T A V A L A K A L E V I I S A R A M U R E M I T A T A R T I L A T A ERÄS T A L I ERÄS J O K U M A T E L U K A S A S A O T A R O T A R A T T A A K A T tiu'un ååni raam. mies LUOVUTTAVA kanavissa SALAMANTERI pisaroida tiu'un ääni raam. mies LUOVUTTAVA kanavissa SALAMANTERI pisaroida vetomitat KEVYT ASTIA vetomitat KEVYT ASTIA VOITOIN? AUPAAS VOITOIN? AUPAAS käänne ovissa vaikea taikoa käänne ovissa vaikea taikoa tyttö Man-sea LOOSI TUNNE PITÄMISET PORRAS tyttö Man-sea LOOSI TUNNE PITÄMISET PORRAS FORMULA 1:N JEAN IRAN IRAK UUSINTA LIITTO MATERIAALIT gallupissa FORMULA 1:N JEAN IRAN IRAK UUSINTA LIITTO MATERIAALIT gallupissa BABA +T Kärkkäinen SUKUA katkaisua BABA +T Kärkkäinen SUKUA katkaisua kuorijalla riemuita Silvia lyödyt kaksikot kuorijalla riemuita Silvia lyödyt kaksikot ALKALI ainoastaan TAHRAT lukilta sukua ALKALI ainoastaan TAHRAT lukilta sukua JUOMA MUKIT muovein Suvio alusta JUOMA MUKIT muovein Suvio alusta ASP +T hiihti toistuu johtaa RIITA PILKATA PIHALLA! ASP +T hiihti toistuu johtaa RIITA PILKATA PIHALLA! TAKA-ALA "KAVERI" pitoja hinnat joki usein MITTOJA TAKA-ALA "KAVERI" pitoja hinnat joki usein MITTOJA T U O A S T IA T P Ö Y T Ä Ä N MANNINEN NISKANEN T U O A S T IA T P Ö Y T Ä Ä N MANNINEN NISKANEN julkaisua Sainio KELLOISSA soitin arvoin leikkaavia asialistatkin julkaisua Sainio KELLOISSA soitin arvoin leikkaavia asialistatkin ITSEKÄS VOI ASE ITSEKÄS VOI ASE TURKKA murtumaton SELKÄRANGASSA MYI ASUJA tulla takaisin PURJEIN TURKKA murtumaton SELKÄRANGASSA MYI ASUJA tulla takaisin PURJEIN palvottu OTTAA Mollbergin elokuva CHRIS TUPAKASTA ALKUJA palvottu OTTAA Mollbergin elokuva CHRIS TUPAKASTA ALKUJA ALKU YDIN DOMINO SOPANEN nuolin märkää FATS Kokkonen +t ALKU YDIN DOMINO SOPANEN nuolin märkää FATS Kokkonen +t JUUSTO vannottu SORSA Tonavaan JUUSTO vannottu SORSA Tonavaan IDÄN JOKI kasveissa Mauritaniaa VARATA IDÄN JOKI kasveissa Mauritaniaa VARATA RASVAA hidasta koottu RASVAA hidasta koottu pohjilla KUIVIA pelokkaita kannetut pohjilla KUIVIA pelokkaita kannetut Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 28 9.11.2023 11.27.16 9.11.2023 11.27.16
PaPeriliit to?07 / 2023?29 PaPeriliit to?07 / 2023?29 7 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Eläkepäiviä Italiassa Helsingin Encore Ympäristöpalveluista eläkkeelle jäänyt Inutile Pasquale pitää vapaapäivää. Hän on remontoimassa pientä tönöä maalla syntymäseudullaan Napolin pohjoispuolella. Avignano on pikkukaupunki tai oikeastaan kylä, jossa maatalous ja hedelmäpuiden viljely on merkittävä elinkeino. Pasqualen tarkoitus on saada mökki loppuvuodesta siihen kuntoon, että hän voi viettää siellä aikaa vaimonsa kanssa. Myös lapset tulevat mielellään vierailemaan isän kotimaassa. Nyt Pasquale kortteeraa äitinsä luona talon yläkerrassa. Alakerrassa hänen veljensä pitää pizzeriaa. Pasquale muutti Suomeen ?? vuotta sitten ja pitää siellä asumisesta. Italiassa on kuitenkin aina lämmin. – Eilen satoi kaatamalla, mutta tänään taas aurinko paistaa, ja on shortsikeli. Pasqualen aikomuksena on jatkossa viettää kesäinen puoli vuodesta Suomessa ja talvinen puolikas Italiassa. – Yritän löytää vanhoja tuttavia ja tapoja. Tässä pitää taas totutella, tämä on eri maailma kuin Suomessa, Pasquile sanoo. • teKSti: reiMa KaNGaS – On tietysti mukava tavata äitiä. Muitakin sukulaisia on vielä onneksi olemassa. Välillä mennään kylään ja juoda lasi viiniä tai kahvia. Kavereiden kanssa otetaan vaikka pikku snapsi, sanoo Inutile Pasquale. Hän asuu äitinsä Marian luona, kunnes saa mökkinsä remontoiduksi. Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 29 9.11.2023 11.27.18 9.11.2023 11.27.18
30?PaPeriliit to?07 / 2023 Ujeltava ääni kiirii Konvertia Groupin Valkeakosken tehtaan lähettämössä, kun Ari Salo ja Jani Federley kieppuvat trukeillaan toistensa ympärillä lokakuisena perjantaina. He purkavat kartonkipalletteja radalta ja lastaavat ne autoon. – Pääsääntöisesti lastataan auto vuorotellen, mutta joskus on sellaisia lastauksia, että sen pystyy hoitamaan yhdessäkin. Se käy vähän joutuisammin, sanoo Federley. – Sen verran olemme jo tehneet yhdessäkin töitä, että emme ole toistemme tiellä, kun trukkien kanssa kaahaillaan ympäri varastoa. Se on saumatonta, niin sanotusti, Salo sanoo. Vuorossa työskentelee kolme trukkikuskia: Yksi käsittelee saapuvassa päässä tehtaalle tulevia rullia, kaksi pyörittelee lähteviä lavoja lähtevässä päässä. Hommia kierrätetään vuoropäivin. – Se pienikin vaihtelu, jonka tuossa saa, kyllä se piristää mieltä, Federley miettii. Kun asiaa on, trukit pysähtyvät vieretysten, ja työkaverin kanssa vaihdetaan pari sanaa ikkunasta. Salo ja Federley ovat oppineet tuntemaan toistensa tekemiset ja tavat niin hyvin, että aina ei tarvita edes sanoja. – Mennään auttamaan kysymättäkin. Jos osaa tehdä jotain kaverin auttamiseksi, niin sitten myös tehdään, Salo sanoo. Federley arvostaa Salossa juuri sitä, että hommat sujuvat ja apua saa. – Ari on hyvä työkaveri, rehti ja reipas, auttavainen. Mitä enemmän ollaan yhdessä tehty, niin jutut ovat lähteneet menemään samaan suuntaan, Federley sanoo. – Meillä on yhteistä sairas huumorintaju! Jani on rento tyyppi. Ottaa työnsä vakavasti, mutta hyvällä fiiliksellä. Jos itsellä on surkea päivä, ja näkee, että toisella on hauskempaa, niin ei se itselläkään sitten enää ole niin huono fiilis, Salo sanoo. Alkava viikonloppu on molemmilla vapaa. Federleyn tarkoitus on mennä Hämeenlinnaan vaimon ja ystäväpariskunnan kanssa katsomaan stand uppia. – Sami Hedberg esiintyy. Nauraminen on terveellistä, niin ne väittävät, hän sanoo. Salon suunnitelmissa on viettää laatuaikaa television äärellä. – Kaupasta haen jotain epäterveellistä, mutta tosi hyvää ruokaa, hän suunnittelee. Käsissä ovat siis täydellisen viikonlopun ainekset.? • ?Mari Schildt Kartonki lähtee Valkeakoskelta maailmalle Jani Federleyn ja Ari Salon lastaamana. Työkaverit trukin puikoissa »Meillä on yhteistä sairas huumorintaju!» t y ö p a r i Jani Federleyn (vas.) ja Ari Salon yhteistyö sujuu yhteisen avunannon ja huumorin voimalla. 7 / t a u k o t i l a reiMa KaNGaS Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 8.11.2023 9.40.55 8.11.2023 9.40.55
PaPeriliit to?07 / 2023?31 7 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Oppisopimus kannatti asUinpaikka:?Äänekoski syntynyt: 17.11.1992 perheessä: avopuoliso, kaksi kissaa ja kaksi koiraa työ: prosessinhoitaja talteenotossa, soodaja kuorikattilalla Äänekosken Metsä Fibrellä raUtaiset terveiset: vitosvuorolle. syntymäpäivänään: ottaa rennosti ja nauttii nukkumapäivästä Mikko Leppänen kUn työ Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaalla alkoi tuntua siltä, ettei kehittymismahdollisuuksia ole, Mikko Leppänen laittoi hakemuksen biotuotetehtaalle ja pääsi oppisopimus koulutukseen. Hän on aiemmalta koulutukseltaan sähköasentaja. – En tiennyt sellunteosta muuta kuin että tarvitaan haketta keittimeen ja toisesta päästä tulee sellua. Tosi nopeasti homma otti niskalenkin ja tykästyin. Ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Koulutuksen Leppänen sai valmiiksi toukokuussa ja työsopimuksesta on tehty toistaiseksi voimassa oleva. – Oppisopimus on hyvä muoto. Opin paremmin tekemällä ja teoriaa on sopivasti. Oma vuoroni oli lisäksi hyvä opettamaan. Työnteko on nykyisin jatkuvaa oppimista. Kannattaa ja pitää kysyä, kun tulee vastaan jotain uutta. • eeva eloraNtaJoKela E nsimmäisen kerran söin Fish and chips-annoksen ollessani teininä kielikurssilla Devonissa. Tai osan siitä, sillä Torquayn rannalla lihava, röyhkeä lokki sieppasi puoliksi syödyn kalan nokkaansa ja lensi tiehensä. Uppopaistettu turska oli kääritty ranskalaisten kera sanomalehteen, ja se, mitä ehdin maistamaan, oli herkullista. Nyt haemme kala-annokset silloin, kun oikein laiskottaa. Fish and chips on tärkeä osa englantilaista ruokakulttuuria. Yksinkertaisia “chippys” noutopaikkoja on kaikkialla. Annoksia myyvät myös lähes kaikki pubit. Eikä päiväretkeä merenrannikolle voi kuvitella ilman tuota houkuttelevaa, rasvaista herkkua. Britit eivät, ihme kyllä, ole samanlaista kalansyöjäkansaa kuin me suomalaiset, vaikka asuvatkin saarella. Fish and chipsien friteerattu pala onkin täällä yleisin – ja vaivaton – tapa syödä kalaa. Turska ja punakampela piiloutuvat rapean, leivitetyn kuoren alle ja muistuttavat pakettiin päästyään vain kaukaisesti kalaa. 25 prosenttia Britanniassa syötävästä valkeasta kalasta ja 10 prosenttia perunoista päätyy Fish and chips-annoksiin. Annoksia kuluu noin 200 miljoonaa vuodessa. Toisen maailmansodan aikana se oli niitä harvoja ruokia, jotka eivät olleet kortilla eli säännöstelyn alla. Hallitus halusi pitää kotirintaman motivoituneena ja tyytyväisenä. Tämä erityisasema tietysti lisäsi ruuan suosiota entisestään. Fish and chips saapui Britanniaan 1860-luvulla portugalilaisten ja juutalaisten siirtolaisten mukana. Juutalaisten perjantain kalatraditio tarttui protestanttisiin britteihinkin. Kolmikymmenluvulle tultaessa Chippies-myymälöitä oli jo 30 000. Nykyisin enää vain noin 10 000. Kala ja ranskalaiset myytiin alun perin käärittyinä käytettyyn sanomalehtipaperiin, mutta nykyisin käytetään valkoista paperia, nostalgisesti sanomalehden näköiseksi painettuja arkkeja sekä pahvija polystryreenirasioita. Polystyreenin käyttö on vähentynyt, ja suunta on ympäristösyistä takaisin pahviin ja paperiin. Pahvipakkaukset valmistetaan Britanniassa, ja raaka-aine niihin tulee ympäri maailmaa, muun muassa Suomesta. • »II maailmansodan aikana se oli niitä harvoja ruokia, jotka eivät olleet kortilla.» Kaarina Griffiths Kirjoittaja on Cornwallissa Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. lä hd e: ti la St oK eS Ku S Asuntotuotanto Suomessa 6000 5000 4000 3000 2000 1000 1996 2010 2023 Valmistuneet asunnot kuukausittain 6/1996–8/2023 t i l a s t o p a r i Suomen väestö 6000 5000 4000 3000 2000 1000 1751 2022 Väestön määrä 1751–2022, tuhatta henkilöä 1809 1868 1918 1944 1970 Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 8.11.2023 9.40.56 8.11.2023 9.40.56
Sari Karuveha on 43-vuotias prosessihenkilö UPM:n Jämsänkosken tehtaalta. 32?PaPeriliit to?07 / 2023 Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 3.11.2023 12.16.24 3.11.2023 12.16.24
PaPeriliit to?07 / 2023?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä M inut on aina hyväksytty perheessä sellaisena kuin olen. Rakastuin 19-vuotiaana kesätöissä 13 vuotta vanhempaan mieheen, ja tuleva anoppi oli huolissaan vanhempieni reaktiosta. He sanoivat vaan saman kuin aina. ”Kyllä sä pärjäät.” Ja kun ne niin sanoi, se toteutui. Minusta tuli prosessinhoitaja ja sähköasentaja, joka inhoaa vähättelevää tytöttelyä. Muistan tarkalleen sen päivän keväällä -98, kun tehtaan työhönottaja kertoi että ”tänä kesänä ei ole tytöille töitä.” Se oli melkein siinä, UPM. Yli kuitenkin pääsin, koska yli on päästävä. Elin lapsuuteni pienellä maitotilalla viiden kilometrin päässä leikkikavereista. Sisarukset olivat sen verran vanhempia, että sain opetella leikkimään yksin. Metsiköissä pyörin, hoidin eläimiä äidin apuna. Isä oli kuorma-autokuski, hän opetti korjaamaan koneita siinä missä veljeäkin. Että nyt jos pitää renkaat vaihtaa, mies sanoo että mene sinä, ja jos joku laite menee rikki, sanon lapselle että katsotaan saako äiti korjattua eka. Perheessä saa varmasti tehdä kaiken, minkä viitsii. Meillä mies tekee ruuat, kun minua ei kiinnosta – minä teen ja korjaan kaikkien vaatteet. Neulon ja puran villapaidan, vaikka neljä kertaa, että olen tulokseen tyytyväinen. Opiskelen energiaja ympäristötekniikan insinööriksi, ja mies on tehtaalla vuorotöissä ja tytär 10-vuotias. Perheen yhteinen aika toteutuu toisin sanoen vain kesälomalla. Valmistun keväällä 2025. Sen jälkeen on tuleva turvattu ja minä voin vihdoin ottaa fantasiaromaanin käteen. En ennen, koska jos luen, luen koko ajan. Just nyt parasta elämässä on käydä sukulaisten ja ystävien luona nimppareilla ja synttäreillä. Lapsena juhannukset oli sitä samaa parasta, kaikki rakkaat yhdessä. Vähän hassua, että ne hetket ei vaadi suunnittelua, vaikka yleensä suunnittelen kaiken. Toivo parasta, valmistaudu pahimpaan, älä murehdi tulevaa – se on mun luonto. Jos tulee onnettomuuden päivä, minä toimin ensin ja mies sitten perässä, ja sitten sopeudutaan yhdessä. Just nyt se on mies, joka sopeutuu, mahdollistaa mun opiskelun. Saattaa kuulostaa suorittamiselta. Minä näen ennemmin niin, että elämä on helpompaa, kun lukee käyttöohjeet. Jos sängyn alla on mörkö, otan siitä selvää, ja sen jälkeen se saa olla siellä. ? Sari Karuvehan perhe voi pukeutua kesät talvet pelkästään Sarin tekemiin vaatteisiin. Alushousuja myöten. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Mikko Vähäniitty »elämä on helpompaa, kun lukee käyttöohjeet.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 3.11.2023 12.16.24 3.11.2023 12.16.24
34?PaPeriliit to?07 / 2023 »Alitajuisesti luotamme niihin, jotka käyttäytyvät kuten me itse.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. S anomalehti Keskisuomalainen julkaisi TikTokissa videon nuoresta miehestä, joka yritti myydä kadulla kulkeville ihmisille sähkösopimuksia. Mies lähestyi kulkijoita kysyen esimerkiksi: ”Soppiiko leideiltä kysyä?” ”Ei, ei sovi”, kuului vastaus. Harva halusi edes tietää, mitä miehellä oli mielessään. Kahden tunnin aikana tämä feissari onnistui tekemään vain yhden sähkösopimuksen. Kiinnitin huomiota hänen kehonkieleensä. Se ei ollut avoin, kutsuva eikä luottamusta herättävä. Päinvastoin, se oli torjuva: feissari teki kädellään jopa elettä, joka sanoi ”menkää pois”, samalla kun kysyi, että saisiko häiritä hetken. Usein hän piti käsiään myös selkänsä takana, mikä ei ole kaikkein luotettavin tapa lähestyä. Kättelynkin tarkoituksena oli alunperin näyttää tervehti misen yhteydessä, ettei kummallakaan ole asetta kädessään. Jos käsiä ei näe, ei voi tietää, onko toinen uhka. Apinanaivoil lemme on hyvä merkki havaita, ettei toisella ole kädessään esimerkiksi kivenmurikkaa. Luennoillani olen huomannut, että monet ovat kiinnos tuneita kehonkielen tulkitsemisesta. Vielä tärkeämpää olisi kuitenkin miettiä, kuinka itse käytämme kehonkieltämme. Kehonkielen asiantuntija Allan Pease teki kokeen, jossa näytte lijä piti saman puheen kolmelle eri yleisölle kolmella eri tavalla. Puheen sisältö ja esitystapa pysyivät samana, mutta näyttelijän kehonkieli, erityisesti käsien asento, vaihteli. Yleisöä pyydet tiin arvioimaan sekä esitys että esiintyjä. Yhdessä versiossa näyttelijä puhui kämmenet alaspäin, mutta elehti aktiivisesti, toisessa hän osoitteli yleisöä etusormellaan, ja kolmannessa hän piti kämmenet avoinna yleisölle. Tämä kolmas versio sai parhaat arviot kaikissa kategorioissa, kun taas sormella osoit telu sai huonoimmat. Käsien lisäksi olisi hyvä miettiä jalkojaan. Kun kaksi ihmistä kohtaa kadulla tai vaikkapa työpaikan käytävällä, kertovat kenkien kärjet helposti, minne ihmiset haluaisivat mennä. Jos henkilö pysähtyy juttelemaan kenkien kärkien osoittaessa toisaalle, voimme olettaa, että hän haluaisi jatkaa pian matkaa. Kenkien kärjillä voi myös viestiä kehonkielellisesti. Kun siirrät kenkien kärjet lähtösuuntaan, saa keskustelukumppanisi alita juisen viestin siitä, että olet lopettamassa keskustelun. Usein kuljemme kaupungilla uppoutuneina omiin ajatuk siimme. Kun tuntematon lähestyy meitä, reagoimme vais tomaisesti. Aivomme tekevät nopeita arvioita siitä, onko tuo ihminen ystävä vai vihollinen. Jos kadulla toimiva feissari haluaa onnistua, hänen on herätettävä luottamuksemme sekunneissa. Jos hänen kehonkielensä ei herätä luottamustamme, päätämme jatkaa matkaamme ennen kuin olemme edes kuulleet, mitä toisella on sanottavana. Jotta feissari onnistuisi paremmin myynnissä, hänen kehon kielensä tulisi olla avointa: kämmenet esillä, katsekontakti, hymy ja mahdollisesti nyökkäys samalla, kun esittää avaus kysymyksensä saattavat olla keinoja, joilla pääsee esittämään asiansa. On myös hyvä peilata toisen kehonkieltä hienovarai sesti. Alitajuisesti luotamme niihin, jotka käyttäytyvät kuten me itse. On hauska katsoa toisiinsa ihastuneita ihmisiä treffeillä. Heidän kehonkielensä peilaa toisiaan automaattisesti. KehonKielemme vaikuttaa myös meihin itseemme. Sosiaali psykologi Amy Cuddy on tehnyt tutkimusta siitä, kuinka "voi maasennot" (eli avoimet ja itsevarmat kehon asennot) voivat vaikuttaa sekä omaan itsevarmuuteen että siihen, miten muut näkevät meidät. Hänen tutkimuksensa mukaan jo muutaman minuutin viettäminen voimaasennossa ennen esimerkiksi työhaastattelua voi parantaa itsevarmuutta ja vaikuttaa posi tiivisesti haastattelun lopputulokseen. Cuddyn mukaan voi maasennot jopa nostavat tilapäisesti kehomme testosteroni tasoja. Feissarin tehtävä ei ole vain myydä tuotetta tai palvelua, vaan myös itseään. Kehonkieli on yksi vaikutusvaltaisimmista työkaluista, kun haluamme vaikuttaa toisten ihmisten mieli kuvaan meistä. Olipa kyseessä ensitreffit, työhaastattelu tai vaikkapa lyhyt juttutuokio bussipysäkillä, kehonkieli puhuu puolestasi – tai sinua vastaan – ennen ensimmäistä sanaasi. ? »kehonkieli puhuu puolestasi ennen ensimmäistä sanaasi.» 7 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ka rr i Ha rj u Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 8.11.2023 19.02.00 8.11.2023 19.02.00
PaPeriliit to?07 / 2023?35 7 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 8 Aineistopäivä 5.12. Ilmestyy 22.12. S y y s k o k o u k s i a Pirkanmaan piiri: Valkeakosken osasto 45: ti 28.11. klo 16, Hakapirtti Etelä-Suomen piiri: Helsingin osasto 46: ti 28.11. klo 15.30, Nummelan Työväentalo, Pisteenkaari 3 Hämeenlinnan osasto 66: la 18.11. klo 13.30, Hty:n toimitila, Raatihuoneenkatu 20 Länsi-Suomen piiri: Kauttuan osasto 7: to 23.11. klo 16 Rantapirtti Saimaan piiri: Kaukopään osasto 21: to 30.11. klo 19, Vuoksenniskan työväentalo, kahvitarjoilu 18.30 alkaen Tainionkosken osasto 22: to 23.11. klo 17, osaston toimitila, Vuoksennniskantie 107 Lauritsalan osasto 44: ti 28.11. klo 17.00 Kotapirtti, Mikonsaarentie 180, Lappeenranta Pohjois-Karjalan piiri: Kuopion osasto 55: ma 20.11. klo 17, Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2 Kymen piiri Kotkan osasto 17: ma 27.11. klo 16.15, ammattiosaston toimitila, Satamakatu 9 Pohjois-Suomen piiri Pietarsaaren osasto 52: to 23.11. klo 18, Työväentalo Kolmonen, Pietarsaari 1 v a s t a u s t a 1. Seinämaalaus? 2. Lappeenran nasta? 3. Jalkapallon? 4. Kaksitoista? 5. Raumalla? 6. Ei kukaan? 7. Imatra? 8. Lumiukko animaatioon? 9. 7,6 miljoonaa kuutiota? 10. Sähkötupakoita Paperiliitto kiertää painavasta syystä . Auto pysähtyy seuraavaksi Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Kiertueella on tarjolla grillimakkaraa ja ennen kaikkea tarpeellista keskustelua hallitusohjelmasta. Auto on kiertänyt tähän mennessä Valkeakoskella, Tampereella, Jämsässä ja Mäntässä. AIKATAULU maanantaina 27.11. Lappeenranta kello 10–12 ja Kouvola kello 14–16 (katso tarkemmat tiedot paperiliitto.? ). Tervetuloa paikan päälle ja painavasta syystä! #vahvinta on yhteistyö #PainavaSyy Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 8.11.2023 19.02.14 8.11.2023 19.02.14
Jäsenetusi eri elämäntilanteissa Jäseneduksi rinnastettava hautausavustus (170 euroa) maksetaan jäsenen omaiselle jäsenen kuoltua. Hautausavustusta haetaan ammattiosaston taloudenhoitajan tai liiton jäsenrekisterin kautta. Lisätietoja ja hakulomake paperiliitto.fi. Liittovakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jolloin jäsen jää eläkkeelle. * Oikeusapua annetaan työsuhteeseen liittyvissä asioissa. ** Perhevapaa= äitiys-, isyysja vanhempainvapaa. Työssäkäyvä Työtön Lomautettu Perhevapaalla** Vuorottelu vapaalla Muulla palkattomalla vapaalla Palkattomalla sairauslomalla Asepalveluksessa Opiskelijana Oppilasjäsenenä Eläkeläisenä Pa pe ril iit to -le ht i O ik eu sa pu * Li itt ov ak uu tu s Le ht ise te li Tu et ut lo m at Lo m ae du t Ke sk itt äm is al en nu s (If , Tu rv a) Lisää liitostasi: paperiliitto.fi ? X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X – X X X X X X X X X X X – – X X X X X X X X X X X Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 8.11.2023 18.20.57 8.11.2023 18.20.57