Kaikkien puolesta Mika Nieminen kokee että solidaarisuus on tärkeää työpaikalla. Käsitteen merkitys on kuitenkin muuttunut. Nro 8/2017 ? 18.10.2017 ? 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Kunhan nyt kaikilla ojentuisi jalka samaan aikaan!” s. 24 Tilannekatsaus tes-neuvotteluista s. 4 | Sellulla ja paperilla menee lujaa s. 16 | Tilaa tes-uutiset sähköpostiisi s. 30 1_kansi.indd 1 10.10.2017 17.51
henkivakuutuskuntoon.? JÄSENETUSI Hyödy n *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödy n JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Hyödy n Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit huolehtimaan kaikesta yksin? Pystyisitkö pitämään perheen nykyisen asunnon ja selviäisitkö muista lainoista? Tiesithän, että järjestöjäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Ota täysi hyöty jäsenyydestäsi ja osta vakuutus osoitteessa 2-3_sisis.indd 2 10.10.2017 13.29
4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Työnantaja tarjoaa prosentin palkankorotusta. 6 Imatran tehtailta irtisanottiin 13 henkilöä. 8 Työturvallisuuskortti edesauttaa työturvallisuutta. 10–15 Reportaasi Solidaarisuudella on monet kasvot. 16 Kartongilla ja sellulla menee kovaa. 20 Coveris Rigidillä satsataan laatuun. 26–29 Hiomo 26 Hämeenlinnassa pidettiin päivätanssit. 28 Vuoden 2017 jalkapallomestaruus meni Valkeakoskelle. 30 Tilaa tes-tiedotteet sähköpostiisi. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Jalostuksen työpaikat ajan tasalle marraskuussa. 34 Varamies: Suomessa on 1 541 000 eläkeläistä. 32 ?Riku Suokas esiintyy jalostuksen Ajan tasalla -tilaisuudessa 18.11. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto 8/2017 | 3 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Akseli Muraja Vesa Laitinen Juha Sinisalo 10–15 Solidaarisuus Yhdessä Kuopiolaiselle Marketta Ahoselle sanasta solidaarisuus tulee mieleen yhteenkuuluvuus ja yhteen hiileen puhaltaminen. Yhdessä -teemalla juhlitaan myös 100-vuotiasta Suomea. 16 ?Jaakko Kekki ja Jouni Katavisto tapasivat Työehtopäivässä. 20 ?Miia Heinonen tarkastaa muovipurkin kansia Coveris Rigid Finlandin Hämeelinnan tehtaassa. Reima Kangas henkivakuutuskuntoon.? JÄSENETUSI Hyödy n *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödy n JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Hyödy n Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit huolehtimaan kaikesta yksin? Pystyisitkö pitämään perheen nykyisen asunnon ja selviäisitkö muista lainoista? Tiesithän, että järjestöjäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Ota täysi hyöty jäsenyydestäsi ja osta vakuutus osoitteessa 26 ? Riitta-Liisa Riva näytti tanssimisen mallia osasto 66:n tapahtumassa. 28 ?Valkeakoskelaisen Jarkko Petäjistön ja raumalaisen Juha Salosen kamppailua liiton jalkapalloturnauksessa. H ar ri H in kk a R ei m a Ka ng as 2-3_sisis.indd 3 10.10.2017 23.53
4 | Paperiliitto 8/2017 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Vesa Laitinen T akkuillen edenneet neuvottelut paperiteollisuuden työehtosopimuksesta saivat käänteen, kun Metsäteollisuus ry esitti Paperiliitolle työehtosopimuksen jatkamista sellaisenaan ilman palkankorotusta 12 kuukauden ajan. Esityksen mukaan Paperiliitto ja Metsäteollisuus neuvottelisivat vuoden jatkon aikana ratkaisut työnantajan tavoitteisiin, jotka ovat olleet pöydässä tällä neuvottelukierroksella ja joilla heikennetään paperiteollisuuden työehtosopimusta olennaisesti. Paperiliiton ¬hallituksen mielestä Metsäteollisuuden esitys halventaa työntekijöitä. Se kertoo arvostuksen puutteesta niitä kohtaan, jotka toimialalla edelleen ovat työssä ja tekevät hyvää tulosta. Paperiliitto on vuosien ajan pyrkinyt vaikuttamaan alan maineen nostamiseksi ja etsinyt yhdessä työnantajan kanssa keinoja toimia alan elinvoimaisuuden hyväksi. Paperiliitto ilmoitti jo keväällä, että nollaratkaisun tekeminen ei ole mahdollista. Työnantajan tarjous oli silti pyöreä nolla. – Esitys osoittaa työntekijöiden aliarviointia. Missään ei näy se, kuinka pieneksi työntekijämäärä on vähennetty, kuinka työntekijät ovat suostuneet tykaan ja kikyyn. Näinkö työnantaja paperimiestä arvostaa, ihmetteli hallituksen kokouksessa puheenvuoron käyttänyt Paperiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Jouko Aitonurmi. Ei perusteita Myös Suomen suurin palkansaajajärjestö SAK paheksui Metsäteollisuus ry:n toimintaa. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä neuvottelukierroksen ilmapiiriä tulehduttaa se, että Metsäteollisuus on kieltäytynyt neuvottelemasta Paperiliiton kanssa palkankorotuksista. Eloranta painottaa, että tarvitaan palkanNollatarjous viritti toimet Vuoden sopimuskausi ei riitä Paperiliitolle. T yöehtosopimuksen tekeminen on joka kierroksella erilaista ja pitää sisällään yllättäviä asioita – asioita, joihin ei voi varautua. Ainoa piirre, joka pysyy, on sopimuksen tekemisen vaikeus. Paperiliiton neuvottelijoiden muistissa ei ole yhtään sellaista kierrosta, josta voisi todeta, että syntyipä helposti ja vielä ilman riitaa. Joka kerta, kun Metsäteollisuus ja Paperiliitto käyvät työehtosopimusneuvotteluja, on kyse varsin merkittävästä asiasta. Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli viime vuonna 11,4 miljardia euroa, mikä kattoi 22 prosenttia Suomen tavaraviennistä, kertoo Luonnonvarakeskus eli Luke. Merkittävimmät vientituotteet olivat paperi, kartonki ja massa. Metsäteollisuustuotteiden vientituloista kaksi kolmasosaa tulee Euroopasta. Tärkeimmät vientimaat olivat Saksa ja Britannia. Syksyn neuvottelukierroksella tämän merkittävän alan työntekijöillä on ollut huoli myös tuotannon tekemisestä. EK:sta eroaminen vaikuttaa sokaisseen joidenkin työnantajien silmät siten, että kyse on enemmän vallasta kuin järkevästä neuvottelusta. Jopa tuotannon tekeminen ollaan valmiita riskeeraamaan, kunhan vain saadaan lisää valtaa työnantajille. Toimialan merkitykselliset luvut huomioon ottaen ja monen nollasopimuksen jälkeen työntekijät ovat sitä mieltä, että heidän kuuluisi saada lisää palkkaa, mutta myös sen verran kunnioitusta, että työnantaja ei tekisi halventavia tarjouksia. ? P Tarjous, josta voi kieltäytyä PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Välillä vähän kevyempääkin luettavaa kuin tessi. Kyse on enemmän vallasta kuin järkevästä neuvottelusta. KUORIMO 4-5_kuorimo.indd 4 10.10.2017 23.33
KUORIMO Paperili itto 8/2017 | 5 saajien ostovoiman turvaavat palkankorotukset. – Näyttää siltä, että työnantajapuoli pyrkii ajamaan nollakorotuksia kaikille aloille, mutta nollakorotuksilla ei sopimuksia SAK:laisille aloille synny. Käynnissä on liittokierros ja tämän mukaisesti työehtoratkaisut voivat vaihdella alakohtaisesti. Eloranta ei pidä nollakorotuksia perusteltuina myöskään talouden näkökulmasta. SAK:n liitot päättivät tehostaa tietojen vaihtoa välillään ja nostaa toimintavalmiuttaan. Yhteistoiminta seis Paperiliiton hallitus varautui ylimääräisessä kokouksessaan mahdollisen tulevan työtaistelun varalta. Kokouksessa hyväksyttiin liiton työtaisteluohjeet ja lakkoavustuksen maksaminen. Paperiliitto päätti lisäksi vastatoimena Metsäteollisuuden nollatarjoukselle keskeyttää yhteistoiminnan työntekijäja työnantajaosapuolen välillä maanantaista 9. loNollatarjous viritti toimet kakuuta alkaen. Sitä, mitä päätös käytännössä tarkoittaa, käytiin läpi myös samalla viikolla järjestetyissä pääluottamusmiesten tapaamisissa. Heitä oli kutsuttu koolle kolmesta suurimmasta konsernista sekä muista yhtiöistä, joiden edustajat osallistuvat työehtosopimusneuvotteluihin. Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry ovat käyneet työehtoneuvotteluja toukokuusta lähtien. Nykyisen työehtosopimuksen sopimuskausi päättyi 30. syyskuuta. Seuraavaa neuvotteluaikaa osapuolten välillä ei ollut jutun kirjoittamispäivään 10.10. mennessä sovittu. ? P Huom! Tes-tilanteesta kerrotaan ajankohtaisesti Paperiliiton nettisivuilla www.paperiliitto.fi. ”Nollakorotuksilla ei sopimuksia SAK:laisille aloille synny” Jäsenmaksun alenemiseen vaikuttaa se, että työttömänä olevien Paperiliiton jäsenten määrä on vähentynyt. ?Paperiliiton toimiston tes-neuvottelijoista puheenjohtaja Petri Vanhala, liittosihteeri Juhani Siira (selin), vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen ja sihteeri Sami Laakso valmistautuivat kertomaan ajankohtaisen tilanteen Työehtopäivässä. Tilaisuudesta lisää sivuilla 16-19. Jäsenmaksu alenee Jäsenyys: Paperiliiton jäsenmaksu alenee. Jäsenmaksuprosentti pienenee 1,49:ään verovuoden alusta. Muutos tulee voimaan, jos Finanssivalvonta sen hyväksyy. Paperityöväen Työttömyyskassan hallitus päätti 6. lokakuuta esittää, että Finanssivalvonta vahvistaisi vuoden 2018 kassan jäsenmaksuksi 0,49 prosenttia jäsenen ennakkopidätyksen alaisesta jäsenyyden perustana olevasta vakuutetusta palkasta. Työttömyyskassan hallituksen mielestä kassa suoriutuu esitetyllä jäsenmaksulla toiminnastaan kassalain sekä tasoitusrahaston mukaisesti. Esitetyssä alemmassa jäsenmaksuprosentissa on huomioitu kassan strategian mukaisesti se, että kassan talous säilyy vakaalla pohjalla ja että tasoitusrahastoon kertyy riittävästi liikkumavaraa yllättävien maksatuskulujen varalle. Nykyinen Paperiliiton kokonais jäsenmaksu 1,59 prosenttia muodostuu Paperiliiton 1 prosentin jäsenmaksusta ja Paperityöväen työttömyyskassan jäsenmaksusta, joka on tällä hetkellä 0,59 prosenttia. Jäsenmaksun alenemiseen vaikuttaa se, että työttömänä olevien Paperiliiton jäsenten määrä on vähentynyt. Paperiliiton jäsenet saavat ansioturvansa Paperityöväen Työttömyyskassasta. Kassan tilaston mukaan heinäkuun lopussa työttömänä oli 8,7 prosenttia jäsenistä. Viime keväänä työttömiä oli noin 12 prosenttia. SILPPUA M ik ko N ik ki ne n 4-5_kuorimo.indd 5 10.10.2017 23.33
KUORIMO 6 | Paperiliitto 8/2017 Työt päättyvät Stora Enson Imatran tehtailla 13 henkilöltä Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Johannes Wiehn K artonkikone 4:n luottamusmies Sami Ilvestä harmittaa, että tehtailla käydyissä yt-neuvotteluista on tuloksena kovia irtisanomisia. Väki vähenee tuotanAinutlaatuista työtä Teksti Eeva Eloranta-Jokela S uomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKilla on ainutlaatuiset kansainväliset ja kotimaiset verkostot, jotka tarjoavat vaikutuskanavia päätöksentekoon ja politiikkaan. Ulkoministeriön tilaaman riippumattoman arvioinnin mukaan SASKin toiminta on lisäksi tuloksellista ja linjassa Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa. Ammattiliitoilla on erityinen rooli ihmisarvoisen työn edistämisessä. SASKin ohjelmat ovat hyvin koordinoituja muiden ay-kumppanien kanssa. Ulkoministeriö on arvioinut yhteensä 22 sellaisen kansalaisjärjestön toimia, jotka saavat ulkoministeriöltä tukea kehitysyhteistyöohjelmansa toteuttamiseen. Viime aikoina SASKin työ on keskittynyt yhdeksään Eteläja Kaakkois-Aasian sekä eteläisen Afrikan maahan. Aiemmin järjestö toimi kaikilla mantereilla. Sillä on vielä jonkin verran ammattiliittojen oikeuksiin liittyviä tehtäviä Latinalaisessa Amerikassa. SASKin työ keskittyy ayliikkeessä toimivien kumppaneiden vahvistamiseen niin, että ne pystyvät tehokkaasti parantamaan työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia sekä edistämään ihmisarvoista työtä.? P Työsuojeluvaalien aika Valinnat: Lokakuusta joulukuuhun on paperiliittolaisilla työpaikoilla järjestettävä työsuojeluvaalit. Vaaleissa valitaan työsuojeluvaltuutetut, -varavaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet sekä työsuojeluyhteistoimintaelinten jäsenet vuosille 2018–2019. Hyvät käytännöt jakoon Tietopaketti: Työterveyslaitos on julkaissut Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt -tietopaketin verkossa. Hyvät käytännöt on koottu yhteistyössä työpaikkojen ja työterveyshuollon toimijoiden kanssa ja ne koostuvat käytännön työkaluista, joiden avulla työterveysyhteistyöstä saadaan tehokasta ja toimivaa. Tietopakettiin kuuluu vinkkejä, esimerkkejä ja videoita. Tue työkykyä! -teemasta löytää kokoelman käytäntöjä, joiden avulla organisaatio ja työterveyshuolto voivat entistä paremmin tukea työntekijöiden työkykyä ennakoivasti, hyödyntää varhaisen tuen keskusteluja sekä löytää uusia työterveysyhteistyön muotoja. Käytännöt on koottu TTL:n sivuille otsikon ”Arjen hyvät käytännöt lisäävät työterveysyhteistyön vaikuttavuutta” alle. Metsä Group kouluttaa Koulutus: Metsäyhtiö Metsä Group haki syksyllä uuteen koulutusohjelmaan 40 prosessinhoitajaa prosessinohjauksen ja käyttäjäkunnossapidon tehtäviin. Oppisopimuskoulutettavat suorittavat prosessiteollisuuden perustutkinnon. Koulutettavat sijoittuvat Metsä Boardin Joutsenon, Simpeleen ja Äänekosken tehtaille sekä Metsä Fibren Joutsenon, Kemin ja Rauman tehtaille. Niille, jotka suorittavat koulutuksen hyväksytysti, tarjotaan mahdollisuutta jatkaa töitä tuotantolaitoksilla. Koulutukseen hakijoilta edellytettiin ammattiopistotasoista sähköautomaation, prosessitai konetekniikan perustutkintoa tai tehtävään soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa. Koulutus alkaa tammikuussa 2018 ja kestää puolitoista vuotta. SILPPUA Pehmeät keinot syrjään nosta, tukitoiminnoista ja toimitusketjusta kaikkiaan 13 hengellä. – Mahdollisuuksia olisi ollut vähentää työntekijöitä pehmein keinoin, Ilves arvioi. Sami Ilves työskentelee maailmanluokan toiminnoissa eli MLT:ssä. SäästöohjelAmmatti liitoilla on erityinen rooli ihmisarvoisen työn edistämisessä. Mariana Nomisa Manhise on kotiapulainen Mosambikissa, jossa SASK tukee kotiapulaisten liton toimintaa. La ur a Ve nt ä 6-7_kuorimo.indd 6 8.10.2017 22.30.14
KUORIMO Imatralla kolmesta lautaskoneesta viimeisenkin tuotanto ajettiin alas 6. lokakuuta. Paperiliitto 8/2017 | 7 Parempi paikka elää L uin St1:n hallituksen puheenjohtajan Mika Anttosen haastattelua (Kauppalehti 26.9.). Toisin kuin monet aikuiset nykypäivänä luulevat, lukemalla voi sivistää itseään ja oppia joskus jotain uuttakin. Anttosen mukaan 100 000 euron sähköteslan ostaminen ei ole ympäristöteko, mutta 20 000 euron sähköauton osto voi ollakin, jos loput 80 000 euroa lahjoittaa naisten pankille alkupääomaksi mikrolainoille. SUORAA PUHETTA Vastaavasti Anttosen mukaan hallitsematon maahanmuutto Afrikasta Eurooppaan voitaisiin pysäyttää yksinkertaisesti tekemällä Afrikasta parempi paikka elää. Ensimmäisenä askeleena tähän voisi olla satsaus koulutukseen, jos vain meillä olisi valmiutta luopua edes vähästä. Kerrankin täytyy rehellisesti sanoa, että nyt on herra kansaa fiksumpi. Tosin vanha kemianopettajani sanoisi tähän, että siihen nyt ei paljoa vaadita. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Saneeraus toi selkeyttä Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Jouni Hänninen T yöntekijöiden edustajat Kotkan ja Imatran tehtailla pitävät yrityksen velkasaneerausta nykyisessä tilanteessa lähinnä helpotuksena. Tieto saneerauksesta ei varsinaisesti yllättänyt, sillä ratkaisua yhtiön velkaiseen tilanteeseen on kaivattu jo jonkin aikaa. – Pidemmän päälle saneeraus voi olla hyvä ratkaisu, sillä odotimme, että jotain pitää tehdä, sanoo pääluottamusmies Toni Orponen Suomen Kerran Kotkan tehtaalta. Yrityssaneeraus on keino tervehdyttää ylivelkaantunut yritys ja se monesti vaihtoehto konkurssille. Yrityssaneerauksesta päätöksen antaa käräjäoikeus. Suomen Kerralla on Kotkassa lautasliinoja valmistavalla tehtaalla 17 työntekijää. Tehtaalla käytiin vastikään yt-neuvottelut lomautuksista. Lomautuksiin varaudutaan lähinnä siitä syystä, jos tehtaalle ei saada hankittua raaka-ainetta. Tilauksia tuotteille Orposen mukaan kyllä on. Imatralla varastoidaan Suomen Kerran Imatran tehtaalla kolmesta lautaskoneesta kävi lokakuussa enää yksi. Viimeisen materiaalierän loputtua sekin lopettaa toimintansa. Kerta-astioiden valmistus Imatralla loppuu silloin kokonaan ja tehtaalle jää pelkkää varastointia. Tuotannon 11 työntekijää irtisanottiin kesällä. Kuudesta varaston työntekijästä yksi on pääluottamusmies Jouni Hänninen. – Yrityssaneeraus on hyvä uutinen siinä mielessä, että vuosi ainakin vielä jatketaan, jos ei mitään yllättävää satu, Hänninen arvioi. – Loppuun asti ja levollisin mielin on katsottava, miten yritys tästä selviää. Kotkan ja Imatran tehtaiden lisäksi Suomen kerralla on Riihimäellä kynttilätehdas. Kaikkiaan yhtiö työllistää noin 100 henkilöä.? P Kertakäyttöisiä kattaus tarvikkeita valmistava Suomen Kerta Oy on asetettu yrityssaneeraukseen. Kartonkikoneella työskentelevä Sami Ilves on ollut Stora Enson Imatran tehtaiden palveluksessa 19 vuotta. maan liittyen viidestä MLT-koordinaattorista on jo aiemmin vähennetty kaksi. Tällä kertaa irtisanomiset eivät kohdistu Ilveksen työosastolle. – Ihan jokainen kerta yt-neuvottelut ahdistavat, kun ei tiedä, kuka työkaveri on seuraava. Kun työt joltakulta loppuvat, se koskee luottamusmiestä henkilökohtaisesti, tunnen tältä alueelta jokaisen, Ilves sanoo. Taustalla säästöohjelma Syynä vähennyksiin oli Stora Enson halu parantaa Imatran tehtaiden kilpailukykyä ja leikata kustannusnousua. Yhtiö ilmoitti helmikuussa tavoitteen 50 miljoonan euron vuosittaisesta kustannussäästöstä, josta puolet kohdistuu tehtaille. Yt-neuvottelut säästöistä ja enintään 30 hengen vähennyksestä alkoivat kesäkuun 20. päivänä. Neuvottelujen tulosta ehdittiin odottaa pitkään, sillä se julkaistiin 3 kuukautta myöhemmin 21. syyskuuta. – Pitkään pidettiin ihmisiä varpaillaan, sairaatkin pysyttelivät töissä. Vaikka luku neuvottelujen kuluessa pieneni, paineet työpaikalla kasvoivat, koska irtisanominen voi koskea ketä tahansa, harmitteli Ilves. Irtisanomisilmoituksia alettiin jakaa henkilöstölle vasta lokakuun puolella. Työ loppuu kaikkiaan 13:lta, joista 11 on työntekijätehtävissä. Muu osa säästöistä toteutetaan luomalla uusia toimintamalleja ja järjestelemällä töitä uudelleen. Stora Enso lupaa tukea tuotannollisista ja taloudellista syistä irtisanottavia henkilöitä tukitoimin, joihin sisältyy muun muassa mahdollisuus yksilölliseen uudelleensijoittumisvalmennukseen sekä yhteistyötä paikallisten työja elinkeinotoimistojen kanssa.? P . ”Ihan jokainen kerta yt-neuvottelut ahdistavat, kun ei tiedä, kuka työkaveri on seuraava.” Kerrankin täytyy sanoa, että nyt on herra kansaa fiksumpi. 6-7_kuorimo.indd 7 8.10.2017 22.30.14
KUORIMO 8 | Paperiliitto 8 /2017 – Kyllä koulutuksissa saattaa tulla uut ta asiaa jopa tällaiselle vanhalle äijälle – esi merkiksi, jos lainsäädäntö uudistuu. Uusil le työntekijöille koulutukset ovat todella tar peellisia. Kaikki, mikä edesauttaa työturval lisuutta, on hyvä. – Ja koulutuksistahan maksetaan koulu tusajan palkka, hän lisää. Vaikka Makkosen työhön ei kuulu hitsaa mista eikä muita tulitöitä, hän on suorittanut myös tulityökortin. Esimerkiksi seisokeissa ei voi toimia palovahtina ilman korttia. Kolme isoa ja TTK Työturvallisuuskortti ei ole lakisääteinen. Käytännössä tilanne on kuitenkin metsä teollisuuden suurilla työpaikoilla se, että töihin ei ole asiaa ilman Työturvallisuus Kortit pöytään Trukkikuski Jari Makkosen työpaikalle, UPM:n tehtaalle, ei ole asiaa ilman työ turval lisuuskorttia. Pienem millä jalostuksen työpaikoilla käytäntö on toinen. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen T yöturvallisuuskortti kulkee ai na varastooperaattori Jari Makkosen taskussa. UPM:n Kaukaan tehtaalla työsken televä Makkonen ei suhtau du korttiin eikä viiden vuoden välein uusit taviin korttikoulutuksiin vähätellen, vaikka työkokemusta onkin ker tynyt jo vuodesta 1988. Jari Makkonen suhtautuu myönteisesti työturvallisuuskoulutuksiin. keskuksen (TTK) työturvallisuuskorttia. TTK:n Markku Tolvasen mukaan pape riteollisuuden isoilla työpaikoilla turvakort tikoulutuksen käyneiden prosentti lähente lee sataa. Vuodesta 2009 paperi ja puuteollisuu den työalatoimikuntien jäsenet, johon kuu luvat alan isot yhtiöt, ovat linjanneet, et tä TTK hoitaa kouluttajakoulutuksen sekä tuottaa alakohtaista lisämateriaalia perus korttikoulutusaineistoon. Tehtailla on omat kouluttajansa, usein työturvallisuuspäälli köt ja työsuojeluvaltuutetut. TTK:n metsäteollisuuden koulutusai neiston saa käyttöönsä, kun käy TTK:n jär jestämän kouluttajakoulutuksen. Aineis to koostuu yleisestä, alakohtaisesta sekä yri tyskohtaisesta osuudesta. 8-9_kuorimo.indd 8 2.10.2017 16.19.50
KUORIMO kanssa päädyttiin tekemään sopimus. – Koulutimme koko tuotannon henkilös tön eli vajaa 40 työntekijää yhdellä kertaa. Tarkoitus on, että koulutus uusitaan viiden vuoden välein. Idea koulutuksen järjestämiseen syntyi työsuojelutoimikunnan kokouksessa. Hola pan mukaan satsaus on työnantajalle mer kittävä, mutta tehtaalla halutaan tehdä kaik ki mahdollinen työturvallisuuden puolesta. – Yksi kimmoke oli se, että meillä sattui alkuvuodesta ikävä työtapaturma. Työsuojeluvaltuutettu Heikki Meriön mukaan työntekijät suhtautuivat pääasias sa myönteisesti kahdeksan tunnin koulu tuspäivään. – Toki muutosvastarintaa aina löytyy. Meriö on yksi niistä harvoista pyrollpacki laisista, joilla oli jo ennestään sekä työturval lisuus että tulityökortti. Hän on suorittanut ne ammattikorkeakouluopinnoissaan. Toimisiko verkkokoulutus? Kahdeksan tunnin koulutuspäivä viiden vuoden välein saattaa turhauttaa joitakin työntekijöitä – varsinkin, jos joutuu käyttä mään koulutukseen vapaapäivän tai jos ko kee, että koulutus ei anna mitään uutta. Tehtailta tuumataan, että vaikka työnte kijät suhtautuvat työturvallisuuteen vaka vasti, joku voi kokea, että vähempikin kou luttautuminen riittäisi. Oulun Stora Enson työsuojeluvaltuutettu Matti Tikkala huomauttaa, että koulutuksen kiinnostavuus riippuu paljon kouluttajasta. – Kalvosulkeiset eivät jaksa ketään in nostaa. Nykyään turvakorttikoulutus onkin ajan hengen mukaisesti osallistava. Entä voisiko koulutusta käydä verkos sa? Digitaalisia koulutuksia tarjoavat ainakin jotkut yksityiset yritykset. – Epäilen, riittääkö verkkokoulutus asi an omaksumiseen. En pidä sitä riittävänä ai nakaan ensimmäisellä kerralla. Toki se voi si olla vaihtoehto uusinnoissa, pohtii Jari Makkonen.? P Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara merikkalaisen professorin Mark Lillan haastat telussa (HS 2.10.) kuvattu nykyihmisen ky vyttömyys kuunnella muita on oivallista lu ettavaa. Nykyihminen kävelee katse kän nykässään, jossa oma sijaintipiste osoittaa maailman keskuksen. Samaan asiaan kiinnitti huomiota muuten Taaleritehtaan toimitusjohtaja Juhani Elomaa jo muu tamia vuosia sitten eräässä Paperiliiton tapahtumas sa. Vuosia sitten itsensä kuvaaminen kännykällä olisi osoittanut täydellistä arvostelukyvyn puutetta, nyt ko ko some pullistelee kuvia lähettäjiensä takapuolista. Tämä ihmisen uusi itseriittoinen asenne johtaa lopulta siihen, että kyvyttömyys samastua eri taval la ajatteleviin ihmisiin kasvaa. Professori Lillan mu kaan tämä on johtanut siihen, että amerikkalaiset ha keutuvat entistä enemmän samalla tavalla ajattele vien joukkoon, jopa konkreettisesti asuinpaikkaansa vaihtamalla. Kuplat vetävät puoleensa. Myös käynnissä olevissa työehtosopimusneu votteluissa on havaittavissa samanlaista kehitystä. Työnantajapuolen on monissa neuvottelupöydissä ollut entistä vaikeampi ymmärtää työntekijäpuolen näkemyksiä sopimuksen aikaansaamiseksi tarvitta vista palkankorotuksista tai muista työehtomuu toksista. Neuvottelupöy distä kuuluneiden kai kujen mukaan työnanta japuoli on penännyt lii ketaloudellisia perustei ta työntekijäpuolelta esi tetyille muutosehdotuk sille ja on ihmetelty muu tenkin, miten työnteki jöiden vaatimukset hyödyttävät yritysten talouden pitoa. Ikään kuin työnantajapuolellakin olisi hukassa ayliikkeen rooli ja ketä se neuvotteluissa edustaa. Lillan mukaan eri tavalla ajattelevien ei tarvitse ru veta toistensa kavereiksi tai olla samaa mieltä kaikista asioista. Yhteiset etunsa heidän on kuitenkin käsitet tävä. Työehtosopimuspöydässäkin tarvitaan arjen rea lismia ratkaisun saavuttamiseksi. Tähän taas vaadi taan neuvotteluvaraa, jonka ymmärtämiseksi täytyy katse nostaa omasta kännykästä horisonttiin. Tuloksia kun ei saavuteta takapuolta tuijottamalla. ? P Paperiliitto 8/2017 | 9 Sekä Tolvanen että Paperiliiton työsuoje lusihteeri Hannu Ulenius korostavat, että tällä mallilla koulutusten taso on saatu pi dettyä hyvänä. Pyrollpackilla ensimmäistä kertaa Pienillä jalostuksen työpaikoilla turvakort tiasiat hoidetaan usein toisin kuin isoilla. Turvakortti ei ole työssäkäynnin ehto, ja jos koulutuksia järjestetään, monesti yksityinen palveluntarjoaja hoitaa ne. Hyvä esimerkki on Lempäälän Pyroll pack, jossa pidettiin ensimmäinen turva korttikoulutus lokakuun alussa. Yksikön päällikön Tapani Holapan mu kaan vinkkejä koulutuksen järjestämiseen kysyttiin TTK:sta. Pirkanmaalla toimii usei ta yksityisiä palveluntarjoajia, joista yhden Kenen joukoissa? PITUUSLEIKKURI Ikään kuin työnantaja puolellakin olisi hukassa ayliikkeen rooli. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Jari Makkonen suhtautuu myönteisesti työturvallisuuskoulutuksiin. ”Kaikki, mikä edesauttaa työ turvallisuutta, on hyvä.” Myös puhelimeen ? Työturvallisuuskortin ja Tulityökortin saa myös mobiilikorttina. Kortit voi ladata älypuhelimeen Korttitieto.fi-palvelusta. Palveluun kirjautumiseen tarvitset sähköpostiosoitteen ja kortin lataamiseksi kortin numeron. ? Palvelun ovat kehittäneet Työturvallisuuskeskus ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. 8-9_kuorimo.indd 9 2.10.2017 16.19.51
10 | Paperiliitto 8/2017 SOLIDAARISUUS Solidaarisuus, niin kuin se on Meillä kaikilla on siitä kokemusta, kaikki tarvitsevat sitä, mutta miksi sen pukeminen sanoiksi on niin vaikeaa? Solidaarisuus ei päästä meitä helpolla. Teksti Mari Schildt Kuvat Akseli Muraja, Marjaana Malkamäki – Solidaarisuuden varassa on mentävä, vaikka tuntuukin, että se on heikentynyt. Uskon kuitenkin tulevaisuuteen, Marketta Ahonen sanoo. 10-15_pääjuttu.indd 10 11.10.2017 0.26
i kauheeta, henkäisee siistijä Marketta Ahonen Powerflutelta Kuopiosta. Solidaarisuus? Mitä sellaisesta osaa sanoa? Hetki kun mietitään, hän sanoo, että siitä tulee mieleen yhteenkuuluvuus. Jotain sellaista. – Kyllä sitä tarvitaan, solidaarisuutta. Yhteenkuuluvuutta tarvitaan tosi paljon. Tarvitaan kanssaihmisiä kohtaan myötämielisyyttä. Oltaisiin ihan pulassa, jos se loppuisi. Kaikkia ihmisiä tarvitaan täällä maailmassa, ja sitä yhteen hiileen puhaltamista. Minä varsinkin tarvitsen ihmisiä ympärilleni, hän hymyilee. Hetken mietittyään tamperelainen ap-prosessinhoitaja Mika Nieminen DS Smith:n Tampereen aaltopahvitehtaalta sanoo, että kyllä hän on solidaarinen kaikkia ihmisiä kohtaan. – Vähintäänkin työssäkäyviä kohtaan ja tietysti muitakin kohtaan, koska eihän kaikki voi sille mitään, jos ei ole työtä tai opiskelupaikkaa. Kyllä minä kaikkien hyvää ajattelen, enkä mitään ihmisryhmää jättäisi ulkopuolelle, hän sanoo. Nieminen sanoo, että tehdasympäristössä solidaarisuus on oleellisen tärkeä tekijä. – Jollain tasolla on kuitenkin pidettävä yhtä, vaikka muuten olisi erimielisyyksiäkin. Kun sovitaan, siinä on kaikki sopimassa, ettei se tule kenellekään yllätyksenä. Siihen ei kuulu päätösten tekeminen salassa, hän sanoo ja toteaa, ettei hänen mielestään solidaarisuutta voi olla ilman avoimuutta. – Kyllä avoimuus on aika tärkeässä osassa. Harvoin pimeässä tehdyt sopimukset tosta noin vaan menevät läpi. Nykymaailmassa pitäisi olla tosi avointa se asioiden hoitaminen. Asiat pitää avoimesti selittää, että minkä takia ja miksi tällainen on tehty tai ollaan tekemässä, hän miettii. Hän sanoo, että nuoremmat osaavat olla vanhoja avoimempia. – Ennen luottamusmiehet olivat sellaisia, että niiden touhu oli vähän salaista: Tekivät sopimuksia hiukan siellä pimeällä puolella, ihan kaikkea ei kerrottu kuitenkaan. Se vain riitti, kun saatiin vähän rahaa, niin ei sitä sitten tarvinnut niin perustella, hän miettii. Avoimuus ja läpinäkyvyys tarkoittaa hänen mielestään sitä, että asioista pitää keskustella. – Onhan se rikkaus, että on joku eri mieltäkin asioista, se herättelee muitakin ajattelemaan laajemmin, hän sanoo. Marketta Ahonen sanoo, että hän kokee olevansa solidaarinen kaikkia rehellisiä ihmisiä kohtaan. – Rehellisyys ja avoimuus liittyvät oleellisesti solidaarisuuteen. Sen varassa on mentävä, vaikka se onkin heikentynyt maailman tapahtumien myötä. Solidaarisuutta uhkaavat kaikki nämä pelottavat asiat, joita maailmalla tapahtuu: Pohjois-Korea, Amerikan tapahtumat ja väkivallat Turun puukotuksesta lähtien. Mutta uskon tulevaisuuteen. Toivon, ettei solidaarisuus ei tästä enää heikenny, hän sanoo. Minun vai meidän etumme? – Kiinnostavaa, sanoo professori Arto Laitinen Tampereen yliopistosta. Hän on tutkinut solidaarisuutta ja julkaissut aiheesta myös kirjan. Hän sanoo, että jos on aidosti solidaarinen, on varaa olla rehellinen ja avoin. Se liittyy solidaarisuuden motivaatioon. – Sitä voisi toimia niinkin, että välittää lähinnä omasta edusta, mutta toimii ikään kuin solidaarisesti, koska se pitkällä tähtäimellä kannattaa. Tietysti silloin voidaan sanoa, että ei ole aidosti solidaarinen. Pääasia ehkä kuitenkin, että toimii solidaarisesti, oli motiivi mikä tahansa, hän miettii. Laitisen mukaan on selvä, että läpinäkyvyys ja avoimuus ovat toivottavia asioita päätöksenteossa. Silloin ei jokaisen tarvitse olla paikalla neuvottelupöydässä. Se, että halutaan tietää, mitä neuvotteluissa on sanottu, on hyvä ja järkevä vaatimus. – Tämä on eräänlaista tasa-arvoistumiskehitystä: jokainen kokee olevansa saman arvoinen kuin neuvottelija. Siksi avoimuutta vaaditaan, hän sanoo. Toisaalta yhteiskunnan monimutkaistuminen, epäselvyyden lisääntyminen ikään kuin korostaa avoimuuden vaatimusta. – Esimerkiksi neuvotteluissa saattaa olla paljon erilaisia ihmisiä ja ryhmiä, joiden etuja pitäisi ajaa, ja lopputulos saattaa olla hyvinkin tulkinnallinen, Laitinen sanoo. Kenen pitäisi olla solidaarinen? Solidaarisuutta voi Laitisen mukaan määrittää muutamalla piirteellä. Siihen kuuluu omasta hommasta huolehtiminen, ja se, että työn hedelmät jaetaan reilusti. Kolmas olennainen piirre on, että antaa kyselemättä apua toisille, tarpeen mukaan. Solidaarisen ihmisen on helpompi valita yhteinen etu silloinkin, kun houkuttavassa tilanteessa olisi mahdollisuus vaalia omaa etua. Solidaarinen työkaveri saa myös suunsa auki ja antaa palautetta, jos edellä mainitut asiat eivät yhteisössä toteudu ja pystyy myöntämään, jos solidaarisuuden kriteereihin ei yrityksestä huolimatta ylletty. Ap-prosessinhoitaja Mika Nieminen sanoo, että työkaverin etu on hänenkin etunsa, tiettyyn pisteeseen saakka. – Sitten taas tullaan kysymykseen tasaarvosta, että kaikkia pitäisi kohdella samalla tavalla. Toinen voi saada omaa etua siitä, että hänen ei tarvitsekaan tehdä joka työtä, joka hänelle kuuluisi. Toisen taas pitää tehdä kaikki, mitä kuuluu. Työkaverien edut eivät joka kohdassa mene ihan yksiin, Nieminen miettii. Hän sanoo, että saa kuulla joka päivä siitä, että tekee työt liian hyvin tai muita enemmän. – Minä ja toinen kaveri olemme sellaisia, että me kyllästymme kauhean äkkiä, jos meillä ei olekaan mitään hommaa just sillä hetkellä. Voidaan sitten tehdä jotain muuta tai auttaa toisia. Teemme kaiken, mitä sanotaan, osaamme ja olemme omatoimisia. Siksi meitä sanotaan supermiehiksi, hän kertoo. Nimitys ei ole mikään kehu. Osa Niemisen työkavereista kokee, että nämä miehet tekevät liikaa: sellaista, mistä ei ole sovittu, joka ei kuulu meille. – Jarrumiehet pelkäävät, että työnantaja tarttuu siihen kaikkeen, mitä me teemme; että se tulee heille kaikille tehtäväksi. Heidän työnsä rajautuu siihen, mitä on sovittu. SOLIDAARISUUS 12 | Paperiliitto 8/2017 ”Kaikkia ihmisiä tarvitaan täällä maailmassa, ja sitä yhteen hiileen puhaltamista. Minä varsinkin tarvitsen ihmisiä ympärilleni.” ? – Kyllä minä kaik kien hyvää ajattelen, enkä mitään ihmisryh mää jättäisi ulkopuo lelle, Mika Nieminen sanoo. ” ”Rehellisyys ja avoimuus liittyvät olennaisesti soli daa risuuteen.” 10-15_pääjuttu.indd 12 11.10.2017 0.26
Näin on aina ennenkin tehty, eikä mitään muuta tehdä eikä omia aivoja saa käyttää. Vaikka ei työnantaja kyllä patista heitä mihinkään, eikä heille mitään lisätöitä ole tulossa, Nieminen sanoo. Siistijä Marketta Ahonen sanoo, että lopulta me kaikki vain olemme niin erilaisia. – Toiset tekevät verkkaisemmin, mutta voi olla että lopulta jopa paremmin. Ei se nopeus ja tehokkuus ole aina valtti. Hän ajattelee tasa-arvon niin, että samasta työstä olisi saatava sama palkka, mutta muuten tasa-arvo ei palkkatyössä liene mahdollista. Työkaverin korkeampi palkka voi hänen mukaansa jossain tilanteessa olla jopa keihäänkärkenä kohti parempia palkkoja. – Jos toinen tekee enemmän töitä ja palkka on parempi, jos se on oikeutettua ja perusteltua, se kohottaa myös muiden palkkoja jossain vaiheessa. Odotan, että neuvotteluissa onnistutaan kaikille saamaan se palkankorotus joskus myöhemmin, hän sanoo. Solidaarisuus oli tulojaon perusta Helsingin yliopiston Suomen historian professori Juha Siltala kertoo, mistä ajatus solidaarisuudesta sai aikanaan alkunsa. – Tehdas toi yhteen paljon samassa asemassa olevia työntekijöitä, jotka huomasivat etunsa yhteneväksi. Asioita ryhdyttiin ajamaan yhdessä, noustiin luokkana ja valvottiin luokkaetuja. Tämä on se periaate, josta työväenliikkeen solidaarisuus on johdettu, hän sanoo. Tilanne ei ollut aivan mustavalkoinen edes teollisen vallankumouksen alkuaikoina 1800-luvulla. Tehtaissa oli monen kerroksen väkeä, ja muun muassa naisja lapsityövoimaa. Eri ammattiryhmät ajoivat etuaan toistensa kustannuksella. – Yhtenäinen luokkasolidaarisuus on pikemminkin poikkeus kuin sääntö, mutta sitä kuitenkin muodostui Euroopassa, myös Suomen työväenliikkeessä 1800-luvun lopulta lähtien. Ajatus, jonka mukaan noustaan luokkana, eikä yksilönä luokan yläpuolelle, oli silloin vallitseva, hän sanoo. Vanhanaikaiseen solidaarisuuteen kuului Siltalan mukaan, että urakkapalkkaa vältettiin. Erityisesti paheksuttiin, jos joku huononsi urakkaa siten, että ponnisteli enemmän kuin muut. Tekijä saattoi hetkellisesti saada siitä voittoa, mutta huippu-urakka olikin kohta jo kaikkien normina, johon tuli pyrkiä, joten kaikki menettivät. –1960ja 70-luvuilla noudatettiin SAK:n johdolla solidaarista palkkapolitiikkaa, jossa alimmat palkat nousivat tinkimiskykyisempien tahdissa. Tuona aikana alimmat tuloluokat vaurastuivat suhteessa eniten. Siitä lähtien ylin tuloluokka on kuronut kaulaa muihin ja alimmat ovat jääneet jälkeen. Solidaarisuudella on siis tällainen konkreettinen tulojakopoliittinen sisältö, Siltala sanoo. Laitinen sanoo, että globaali solidaarisuus on lyönyt itsensä läpi niin, että voidaan puhua megatrendistä. Sillä onkin saatu maailman pahinta köyhyyttä selvästi vähennettyä. Mutta samaan aikaan hyvinvointivaltio on heikentynyt teollistuneissa maissa siten, että ei voidakaan olla varmoja, että omien lasten asiat tulisivat olemaan edes yhtä hyvin kuin itsellä. Se on synnyttänyt teollistuneisiin maihin populistisia liikkeitä. Laitinen sanoo, että tunne epävarmuudesta yhdistettynä globaalin solidaarisuuden nousuun on aiheuttanut sen, että syntipukiksi ovat löytyneet muun maailman köyhät. Solidaarisuus on kaapattu Siltala sanoo, että solidaarisuudelle on nykyisin tapahtunut käsitekaappaus: Solidaa14 | Paperiliitto 8/2017 SOLIDAARISUUS ”Alalla pelätään, että joku tekee sellaisen tarjouksen, että siistijä saa pienemmän palkan, mutta joku muu vetää välistä.” ? – Sen pi tää olla niin, että työka verin etu on minunkin etuni. Niin sen pitää olla, Market ta Ahonen sanoo. ”Miksi tällaisessa yhteiskunnassa pitäisi enemmis tön köyhtyä?” Solidaarisuus näkyy teoissa 1) Teen omat hommani. 2) Työn hedelmät jaetaan reilusti. 3) Annan apua toisillekin, kyselemättä. 4) Jos edeltäviä periaatteita rikkoo, siitä tulee seurauksia. 5) Houkutus ei tee varasta, oma etu ei mene yhteisen edelle. 6) Myönnän, jos en toiminut solidaarisesti. Lähde: professori Arto Laitinen, Tampereen yliopisto risuus köyhille on käännetty työväenliikkeen käsitteestä niiden käsitteeksi, jotka haluavat huonontaa työehtoja. – Voidaan kysyä, miksi yhteiskunnassa, jossa tuottavuus on moninkertainen aikaisempaan verrattuna ja joka on rikkaampi kuin koskaan, miksi tällaisessa yhteiskunnassa pitäisi enemmistön köyhtyä ja epävarmentua? Ei voi sanoa, että nyt olemme niin modernissa yhteiskunnassa, että tällaisista teollisen vallankumouksen aikaisista käsitteistä ja käytänteistä pitäisi luopua, jotta sopeutuisimme modernisaatioon. Ei se näin mene, Siltala sanoo. Hän sanoo, että on vaikea luoda solidaarisuutta tehtaassa silloin, jos puolet työvoimasta on suorassa työsuhteessa, osa on itsenäisiä alihankkijoita, osa jonkun vuokratyöfirman palveluksessa, osa ulkomaisen alihankkijan palveluksessa ja noudattaa ehkä Romanian työehtoja. – Siinä ei ole tarpeeksi paljon väkeä samassa asemassa. Päinvastoin, vakinaisia voidaan kirittää sillä, että katsokaa nyt miten paljon huonommilla työehdoilla töitä tehdään. Tehkääpä nyt korvauksia kyselemättä ylitöitä ja päivystäkää kotonannekin. Epäilen, että vaikka teollisuustyöntekijät tai julkisen sektorin työntekijät luopuisivat kaikista eduistaan, tokko tilalle syntyisi nuorille tai prekaareille vastaavia työsuhteita. Eiköhän siinä päädyttäisi siihen, että entistä harvempi saisi perusturvallisuuden omalla työllään. Toki isäntävaltaisillakin työmarkkinoilla transaktiokulujen kasvu, eli uusien sopimusten valmistelun ja täytäntöönpanon aiheuttamien kustannusten kasvu, rajoittaa ulkoistamista. Myös laatuvaatimukset pakottavat vakinaistamaan osaajia. Siltala jatkaa, että koko työvoiman ulkoistamisen estäisi vain laadun tavoittelu ja transaktiokulujen, eli uusien sopimusten valmistelun ja täytäntöönpanon tuottamien kustannusten, kasvu. Marketta Ahonen sanoo, että vaikka hänellä itsellään ei sellaista tilannetta ole ollutkaan, niin siivousalalla ollaan usein huolissaan, että tulee joku, joka tekee työt halvemmalla. – Alalla pelätään, että joku tekee sellaisen tarjouksen, että siistijä saa pienemmän palkan, mutta joku muu vetää välistä. Mutta tuleeko se sitten loppupelissä halvemmaksi? Ei se siistijän palkka siinä paina, hän miettii.? P 10-15_pääjuttu.indd 14 11.10.2017 0.26
16 | Paperiliitto 8/2017 Hyvät näkymät Paperiteollisuuden tilanne näyttää pitkästä aikaa hyvältä. Sulkemisten riski ei silti ole poissuljettu. TYÖEHTOPÄIVÄ
Paperiliitto 8/2017 | 17 TYÖEHTOPÄIVÄ Eero Lehto esitteli sadalle paperiliittolaiselle luottamushenkilölle juuri valmistuneen paperi teollisuuden toimiala ennusteen. Teksti Eeva Eloranta-Jokela, Juha Koivisto Kuvat Vesa Laitinen P alkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Eero Lehto kävi esittelemässä Paperiliiton työehtopäivillä perjantaina 22.9. juuri valmistunutta toimialaennustettaan Paperiteollisuus ja Suomen kansantalous. Eero Lehdon mukaan Suomen näkymät ovat pitkästä aikaa hyvät. Euroopan piristynyt investointiaktiviteetti vaikuttaa positiivisesti Suomen vientiin. Tämän ohella myös monet erityistekijät, kuten metsäteollisuuden kasvava kapasiteetti, Venäjän kaupan elpyminen, telakoiden laivatilaukset ja Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon raju kasvu toimivat luontevana selityksenä sille, että Suomen talous kasvaa muuta Eurooppaa nopeammin. Sittenkin kilpailukykyä Lehdon tilanneanalyysi herättää kysymyksen, miten tämä on mahdollista, kun muistetaan, että viime vuosikymmenen ajan julkisessa keskustelussa on moitittu Suomen teollisuuden kilpailukyvyttömyyttä ja liian korkeaksi karanneita nimellisiä yksikkötyökustannuksia. – On selvää, että kilpailukykyindikaattorien valinnalla voidaan tehdä politiikkaa. Nimellisten yksikkötyökustannusten kehitys näyttää oleellisesti erilaiselta, jos lähtövuodeksi otetaan vuosi 2007, jolloin Suomen teollisuuden tuottavuus oli huipussaan, kuin jos lähtövuodeksi valitaan vuosi 2000, jolloin tilanne oli tuottavuuden osalta huomattavasti normaalimpi, Lehto toteaa. Tilaston perusteella Suomen teollisuuden yksikkötyökustannukset ovat laskeneet vuodesta 2000 suhteessa euroalueen keskitasoon ja Saksaan. Ruotsin kanssa olemme kulkeneet tasatahtia. – Tehdasteollisuuden työvoimakustannukset taas ovat nousseet Suomessa vuodesta 2010 lähtien hitaammin kuin kilpailijamaissamme. Vaikka Suomen kustannustaso ylittää euroalueen keskimääräisen tason, on Saksan ja varsinkin Ruotsin teollisuuden kustannustaso meidän yläpuolellamme, Lehto jatkaa. Euroalueen keskimääräiseen kustannustasoon vaikuttavat pitkälti monien Etelä-Euroopan maiden matalahko taso. Lehdon mukaan tosiasiassa resurssien vajaakäyttö hitaan kasvun aikana mahdollistaa Suomelle nyt tavanomaista nopeamman kasvuvaiheen: – Suomen hitaan kasvun aikana 2012– 2015 ei maamme taloudessa haluttu nähdä ”Muista kilpailukykytekijöistä kuin hinnasta ei haluttu puhua mitään.”
18 | Paperiliitto 8/2017 TYÖEHTOPÄIVÄ mitään vahvuuksia. Näyttääkin siltä, että hintakilpailukykyindikaattoriksi valikoitui aina se, joka osoitti kilpailukykymme laskeneen eniten. Muista kilpailukykytekijöistä, kuten väestön osaamistasosta, julkisesta infrastruktuurista tai suomalaisen yhteiskunnan vakaudesta ei haluttu puhua mitään. Jarruna vähäiset investoinnit Lehtoa hieman yllätti se, että työn tuottavuuden kasvu on hitaampaa paperikuin muussa teollisuudessa 2000-luvulla. – Nimenomaan paperiteollisuuden pääomavaltaistumisen olisi kuvitellut nostavan tuottavuutta. On kuitenkin mahdollista, että paperiteollisuuden vähäiset investoinnit ovat vaikuttaneet kehitykseen. Selluja kartonki-investointien myötä tilanne voi kuitenkin muuttua, arvioi Lehto. Kun otetaan huomioon paperiteollisuuden henkilöstörakenne (kuvioista alemman rivin keskimmäinen) ongelmilta ei Suomessa välttämättä vältytä vielä tulevaisuudessakaan. – Graafisen paperin kysynnän lasku on johtanut siihen, että Suomessa on lakkautettu vuosina 2005–2017 yli kolmasosa paperin nan kuution. Tiukemmalla linjalla olisi puun tuontia ulkomailta jouduttu kasvattamaan merkittävästi, Lehto kertoo. Onko Suomella mahdollisuuksia kasvattaa hiilinielujaan parlamentin edellyttämällä tavalla, vaikka hakkuita kasvatettaisiin uuden kapasiteetin tarpeisiin? – Suomen tilanne on siinä mielessä hyvä, että meillä on varsinkin Pohjois-Suomessa runsaasti nuorta metsää, jota voidaan käyttää sellun raaka-aineeksi. Metsät samanaikaisesti järevöityvät ja alkavat sitoa hiiltä entistä tehokkaammin. Vastaavasti ilmaston lämpenemisen tuoma kasvun nopeutuminen sekä metsänhoidolliset toimenpiteet vaikuttavat samaan suuntaan, Lehto perustelee. Raportin mukaan Sipilän hallituksen tavoitteet puunkäytön lisäämisestä energian tuotannossa vievät aivan toiseen suuntaan: Poltettaessa oksien ja kantojen hiilidioksidi vapautuu heti, toisin kuin metsiin jäädessään. Parlamentin päätösesitys taas antaa vahvan viestin olla käyttämättä oksia, kantoja ja juuria energian polttoon, jotta mahdollistettaisiin pystyssä olevaan puuston lisääntyvät hakkuut. ? P valmistuksen kapasiteetista. Valitettavasti lisäsulkemisten uhkaa ei voida vieläkään poissulkea, vaan graafisen paperin kysyntä supistuu varsinkin kehittyneissä maissa edelleen. Erityisesti kansainvälisen talouden kehittyessä odotettua heikommin voi sulkemisten riski kasvaa vielä entisestään, Lehto päättelee. EU-kanta eduksi Euroopan parlamentin tuore linjaus mahdollisti Suomelle suuremmat hakkuut kuin mihin parlamentin ympäristövaliokunta olisi ollut valmis. Kysymys jakoi myös suomalaiset eurokansanedustajat kahteen leiriin. Minkälaisia vaikutuksia hakkuita tiukemmin rajaavan vaihtoehdon hyväksymisellä olisi voinut olla? – Linjaus antaa tilaa uusille selluja kartonki-investoineille Suomessa. On arvioitu, että ympäristövaliokunnan tiukempi linja olisi mahdollistanut korkeintaan 66 miljoonan kuution vuosittaiset metsähakkuut. Jo viime vuonna Suomen hakkuut ylittivät 70 miljoonaa kuutiota. Toteutuessaan suunnitellut selluinvestoinnit Kuopioon, Paltamoon ja Kemijärvelle nostaisivat hakkuut yli 80 miljoo??Toimialaennusteen kuvaajia. Lähde: Lehto, Eero: Paperiteollisuus ja Suomen kansantalous, Palkansaajien tutkimuslaitos 2017. 200 150 100 50 130 120 110 100 90 80 70 100 90 80 70 60 50 40 30 20 50 40 30 20 10 -10 -20 -30 -40 -50 200 150 100 50 Tehdasteollisuuden yksikkökustannukset Suomessa ja sen kilpailijamaissa Paperiteollisuuden hinnat Henkilöstörakenne Tuotannon muutos Kun merkitään, että vuoden 2000 taso = 100 Kun merkitään, että vuoden 2010 taso = 100 Osuus koko paperiteollisuuden toimialasta Paperiteollisuuden tuotannon muutos 1976–2016 ja ennuste 2017–2019 Kun merkitään, että vuoden 2007 taso = 100 Viro Saksa Suomi Ruotsi Puola Viro Saksa Suomi Ruotsi Puola 2000 2000 2000 1995 2000 2005 2010 2015 1980 1990 2000 2010 2005 2010 2015 2005 2005 2010 2010 2015 2015 Kartonki Paperi ja paperituotteet Sellu Paperi ja paperituotteet Kartonki Sellu
Paperiliitto 8/2017 | 19 AJAN TASALLA Yksi neuvottelijoille välitetty toive oli, että työehtosopimuskaudesta saataisiin samanmittainen kuin muillakin vientiliitoilla. Vuoden mittainen sopimus tyrmättiin. Sopimusta tekemässä Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala korosti, että paikalla ollaan hieromassa sopimusta, ei valmistelemassa työtaistelua. – Te olette tehneet lukuisia sopimuksia ja niiden ansiosta on saatu monissa tilanteissa säilytettyä työrauha ja on voitu pitää käynnissä ne tehtaat, jotka edelleen käyvät. VoitTeksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Vesa Laitinen P aperiliiton työehtopäivä pidettiin perjantaina 22. syyskuuta. Tesneuvottelut olivat keskeytyneet pari päivää aiemmin. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen sopimuskauden päättymiseen oli aikaa viikko ja yksi päivä. Vähiin käyvä aika sai osallistujat pohtimaan toimialan mainetta tärkeänä vientialana ja hyvinvoinnin tuojana. Mainetyötä on Paperiliiton ja Metsäteollisuuden yhteistyöllä tehty useamman vuoden ajan. Jos epävarma tilanne sopimusneuvotteluissa pitkittyy, sen arveltiin tuovan haittaa myös asiakkaiden luottamukseen tehtaita kohtaan. Koolla olleet reilut sata pääluottamusmiestä ja ammattiosastojen puheenjohtajaa käyttivät tilanteesta useita puheenvuoroja. te olla ylpeitä kyvystänne saada asiat sovittua, Vanhala painotti. – Pidetään me silti pää kylmänä, vaikka kello käy, Vanhala muistutti. Jalostus seuraa Vanhala kävi läpi työehtoneuvottelujen kulkua. Vaikka mitään asiaa ei matkan varrella ole saatu sovittua, on sopimista tosissaan yritetty. – On tultu oikeasti kuoresta ulos, mietitty ja mietitty, mikä on missäkin asiassa se perimmäinen ongelma ja havainnollistettu vastapuolelle, mitä esitykset merkitsevät työpaikan tasolla. Työehtopäivässä kysyttiin myös jalostuksen tes-neuvottelujen tilannetta. – Kuvio alkaa, kunhan ns. raskaan sopimus on neuvoteltu alta pois. Jalostuksen oma Ajan tasalla -tilaisuus on tulossa 18. marraskuuta, kertoi vastaava sopimussihteeri Markku Häyrynen. ? P Alan maineen puolella Paperiliittolaiset luottamushenkilöt pohtivat tulevaa Työehtopäivässä. ”Pidetään me silti pää kylmänä, vaikka kello käy.” TYÖEHTOPÄIVÄ ?Paavo Pesonen, Arto Seppälä ja Mikko Alamommo vaihtoivat kuulumisia Paperiliiton Työehtopäivässä.
20 | Paperiliitto 8/2017 TYÖPAIKKA Hämäläinen pakkaustarina Hämeenlinnassa tehdään maailman parhaita elintarvikepakkauksia. Vaikeuksiakin on ollut, mutta Coveris Rigidillä suunnataan katseita nyt eteenpäin. Jyrki Sotti ja muovirullan vaihto. Teksti Sami Turunen Kuvat Reima Kangas M iljardi on käsittämättömän iso luku. Lähes niin monta erilaista pakkausta Coveris Rigid Finlandin tontilta lähtee vuodessa maailmalle. Tänään niistä 30 000 kulkee Maiju Sundelinin käsien kautta. Hän valmistelee konetta, joka painaa meijeriyhtiölle menevien raejuustorasioiden kuvat, tekstit ja logot. Sundelin valvoo myös painojäljen laatua ja värejä, jotta asiakas saa vain priimaa tavaraa. – Tulin tänne kesätöihin kuusi vuotta sitten, samalla tiellä ollaan, Sundelin hymyilee. Hämeenlinnalaistehtaan katon rajassa virtaa kuljetinhihnoilla laatikoita täynnä tavaraa, lattiatasossa suhisee automaattitrukkeja. Vaikka ollaankin paperiliittolaisten miehittämällä tehtaalla, sen pääraaka-aine on muovi. Siitä valmistetaan rasioita, pikareita ja kansia sekä erilaisia alustoja pääasiassa meijerija lihateollisuuden käyttöön: lihalle, kanalle, maitotuotteille, jugurteille, juustoille, jäätelöille, valmisaterioille... – Meidän tuotteitamme löytyy varmasti kaikkien kauppojen kylmäaltaista, sanoo tehtaan pääluottamusmies Juha Säkkilä. CRF:n juuret ovat Huhtamäen pakkaustuotannossa, josta muovitoiminnot eriytettiin muutamia vuosia sitten. 20-23_coveris.indd 20 10.10.2017 14.38
22 | Paperiliitto 8/2017 TYÖPAIKKA – Oli materiaali mitä vain, pakkausten valmistuksessa on käytössä samat prosessit ja työaikamuodot, joten paperiliittolaisuus on edelleen luontainen valinta, Säkkilä kertoo. Tehtaalla on 170 työntekijää, joista paperiliittolaisia on 160. Ikäja sukupuolijakauma ovat tehtaalla kohdallaan: naisia ja miehiä on fifty-fifty, ja ikäjakaumassa löytyy hyvin sekä nuoruutta että kokemusta. Vaikeuksien kautta Coveriksen tiloissa – niin modernissa monitilatoimistossa kuin tuotannon puolella – on avaraa, valoisaa ja huomattavan siistiä. Isoissa taukotiloissa on jumppatelineet ja rennoissa, lasiseinäisissä kokoustiloissa istuu toimihenkilöitä ja työntekijöitä yhteisissä palavereissa. – Vuonna 2013 valmistunut kiinteistö on osoittanut toimivuutensa. Materiaalivirrat ovat loogiset ja tehtaan infra ja layout ovat toimivia, sanoo toimitusjohtaja Timo Hiekkaranta. – Tehdas on rakennettu markkinoiden vaatimuksia silmälläpitäen. Elintarviketuotteiden määrä on räjähtänyt, ja pakkaus on ainoa tapa erottautua hyllystä. Siihen haasteeseen meidän on pitänyt vastata, ja kykenemme tekemään asiakkaille lyhyitäkin sarjoja ja erikoistuotteita, Hiekkaranta sanoo. Muutoksiin ei reagoida vain tiloilla ja teknologialla, vaan myös toimintatavoilla. Niitä on hiottu niin asiakkaiden kuin henkilöstön kanssa. Kovia vaiheita toiminnassa käytiin läpi muutamia vuosia sitten, kun toimintaympäristö muuttui rajusti Venäjän vientikieltojen myötä. – Silloin jouduttiin tekemään kipeitäkin leikkauksia. Mutta nyt rakennetaan yhteisymmärryksessä uutta tulevaisuutta. Jos henki ei olisi ollut hyvä, se ei olisi onnistunut. Koko väki on joustanut oikealla tavalla, Hiekkaranta sanoo. – On otettu askelia eteenpäin, työpaikko?Tiia Heinonen täyttää vuororaporttia. ??Timo Kajas valvoo hihnan kulkua. ? Maiju Sundelin pakkaa raejuustopurkkeja painokonetta varten. ?Sirpa Mal mi työsken telee paino koneella. ja on luotu ja henkilöstöä on voitu vakinaistaa. Ala on kilpailtu, ja markkinoiden reaktiot ovat joskus nopeita. Esimerkiksi huono kesä heijastuu heti meidän tekemiseen, kun grillilihat jäävät kaupan hyllyille, pääluottamusmies Säkkilä sanoo. Sekä pääluottamusmies että toimitusjohtaja uskovat tulevaisuuteen. Venäjän tilalle on haettu ja löydetty uusia markkinoita Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta. Laatu ratkaisee CRF valmistaa tuotteensa itse lähes alusta asti. Raaka-ainesiiloissa olevasta muovigranulaatista valssataan muovilevyä. Levy pyöräytetään isoiksi rulliksi, jotka jatkavat aikanaan matkaansa syvävetokoneille. Siellä rullalta purkautuva levy kulkee esilämmityksen kautta koneen sisuksiin, jossa muottityökalu painaa levystä irti rasian aihion ja muotoilee sen oikeaan muotoon. Levystä jäävät hukkapalat kierrätetään uudestaan raaka-aineeksi. Coveriksen pakkaukset pärjäävät markkinoilla. Hinta ei ole ykköstekijä, vaan yritys kilpailee laadulla, toimitusvarmuudella ja sillä, että asiakkaiden joskus nopeat”Kun firmalla me nee lujaa, koneet käyvät tietysti kuumana.” TYÖPAIKKA 20-23_coveris.indd 22 10.10.2017 14.38
Paperiliitto 8/2017 | 23 ?Pääluot tamusmies Juha Säkkilä työskente lee tuo tannossa kaksi päivää viikossa. ??Asen taja Marko Kulmala ja tekninen asiantuntija Ari Visakivi korjaavat alustako neen laake rivauriota. ?Tytti Yle tyinen pak kaa tuotteita alustako neella. kin tarpeet voidaan huomioida ripeillä toimituksilla. – Myös henkilöstö näkee, että omalla tekemisellä on merkitystä, koska asiakas palkat lopulta maksaa. Siksi meillä on halua kehittää toimintaa, Säkkilä sanoo. Myös Miia Heinosen motivaatio on kohdallaan. Hän pakkaa margariinirasioiden kansia suuriin pahvilaatikoihin. Heinonen on halunnut oppia ja ottaa vastuuta, ja sitä kautta on löytynyt lisää tehtäviä. – Tuuraan myös laadunohjaajaa. Täällä saa kyllä ideoida, ja esimiehet huomioivat, jos on halua kehittää asioita eteenpäin. Osa jättikonsernia Coveris Rigid Finland on osa kansainvälistä Coveris-konsernia. Jättiyhtiön liikevaihto on 2,5 miljardia euroa, työntekijöitä on 11 000 ja tehtaita 70 ympäri maailman. Kaksi kolmannesta liikevaihdosta tulee joustopakkausbisneksestä, loput Rigid-sektorin ohutseinäpakkauksista. Coveris Rigidillä on 18 tehdasta pääasiassa Euroopassa, jossa yhtiö on markkinajohtaja. Hämeenlinnan tuotannosta yli 40 prosenttia menee vientiin. Viime vuonna liikevaihto oli 45 miljoonaa euroa, ja tulos kehittyi toimitusjohtajan mukaan myönteiseen suuntaan. – Me olemme isossa bisneksessä, ja kasvu on tasaista. Suomalainen elintarviketeollisuus on hyvässä imussa, ja meidän pitää pystyä reagoimaan, jos Venäjän rajat taas aukeavat. Jos liiketoiminta kasvaa, ratkaisuja löytyy, Hiekkaranta vakuuttaa. Onko tontilla tilaa laajennuksille? – No ainakin ylöspäin, hän nauraa. – Ja koneita voidaan pyörittää vähän enemmän. Parempaa keskustelua Juha Säkkilällä on pääluottamusmiehen tehtävissä keskiviikosta perjantaihin, alkuviikon hän työskentelee koneenhoitajana. Pääluottamusmiehenä hänellä on menossa toinen kausi. Tehtaan henki on kehittynyt viime vuosina parempaan suuntaan. – Työviihtyvyyden ja johtamisen suhteen oli aiemmin ongelmia, mutta nyt läpinäkyvyyttä ja vuoropuhelua on saatu lisättyä. Ongelmia ratkotaan yhdessä, eikä sellaista kabinettijohtamista enää ole, Säkkilä sanoo. – Viikkokatsauksen yhteydessä työnantaja tarjoaa pullatkin, hän virnistää. Kaksi vuotta toimitusjohtajana olleesta Hiekkarannasta pääluottamusmiehellä on hyvää sanottavaa. – Hän on helposti lähestyttävä eikä ole eristäytynyt omiin oloihinsa – usein hänet näkee tuolla taukotiloissa muiden kanssa. Vauhti tuo töitä Kunnossapitoasentaja Marko Kulmala kolistelee työkaluineen alustakoneen sisällä. Koneesta on pettänyt voiteluletku ja se on aiheuttanut laakerivaurion. Kulmala ei hätkähdä. Talossa 20 vuotta ollut konkari tuntee läpikotaisin kiinteistön, tekniikan ja koneet – ja jos uusia koneita tulee, niiden sielunelämä opetellaan nopeasti. Tällaiset huoltohommat ovat rutiinia. – Tämän kokoisessa talossa, kun tuotannon syklit ovat nopeita, joka päivä jotain hajoaa. Se tietää kunnossapidolle lisää tekemistä ja korjaamista, iso mies nauraa. Kulmala kuitenkin näkee asian olennaisen, pintaa syvemmällä olevan hyvän puolen. – Kun näkymät ovat hyvät ja firmalla menee lujaa, koneet käyvät tietysti kuumana. ? P TYÖPAIKKA 20-23_coveris.indd 23 10.10.2017 14.38
24 | Paperiliitto 8/2017 Teksti Noora Mattila Kuva Johannes Wiehn M oniin asioihin olen saanut vasta aikuisena rohkeutta. Enää ei katsos ole niin noloa! Luisteluakin harrastin jo teininä, mutta sain aloitettua uudelleen vasta kun olin tosi aikuinen. Silloin luin lehdestä, että Kouvolassa oli aikuisten muodostelmaluisteluryhmä. Soitin ja kysyin, että kuinka aikuisia ne aikuisten oikeesti on, että onko ne siis 18-vuotiaita. Mutta siellä oli jopa viisikymppisiä. Meidän joukkueen nimi on Team Black Pearl. Nuorempien joukkueet on Pink Pearl, Silver Pearl ja White Pearl. Ne harjoittelee tosi kurinalaisesti ja luisteleekin ehkä hieman paremmin. Me pälätetään, otetaan renAnna Kellokoski sai rohkeutta harrastuksiin vasta aikuisiällä. Jokapaikanhöylä M onet suomalaiset pelkäävät matkustaa Intiaan vatsatautien ja muiden pöpöjen takia. Täällä päin ilmiöitä kutsutaan nimelle Delhi-belly eli Delhin maha. Suomalaiset eivät suinkaan ole yksin ruokamyrkytyspelkojensa kanssa, vaan intialaiset ovat itsekin yhtä epäluuloisia kodin ulkopuolella valmistettua ruokaa kohtaan ja muistavat varoitella ravintolaruoan vaaroista. Varoittelun ymmärtää, koska ravintola-alalla koulutus ei aina edes ylety käsienpesuhygieniatasolle. Ulkona syöminen onkin verraten uusi ilmiö, joka on vasta viime vuosien aikana saanut jalansijaa keskiluokkaisten intialaisperheiden keskuudessa. Ravintolaan mennään lähinnä juhlimaan, sillä intialaiset kutsuvat perheenjäsenensä ja ystävänsä perinteisesti koteihinsa. Intialainen lounasruokakulttuurikin on pikkuhiljaa muuttumassa. Suurimmissa kaupungeissa on toimistojen viereen ilmaantunut pikaruokapaikkoja, noutoruokaloita ja liikkuvia ruokakärryjä, josta saa eurolla tai kahdella runsaan lounaan. Kuitenkaan omien eväiden asemaa ei horjuta mikään. Intiassa on kotona tehdyn ruoan syönti työpaikalla ilahduttavan tasa-arvoista toimintaa. Omia eväitä syövät kaikki – niin yrityksen omistajat ja johtajat ja toisaalta taas alempikastiset, minimipalkalla raatavat duunarit tai likaisia töitä tekevät daliitit eli kastittomat. Kautta Intian toimistojen ja tehtaiden lattioilla istuu lounasaikaan miljoonia työläistä, jotka nauttivat linssimuhennoksensa, riisinsä ja chapati-leipänsä pyöreistä peltisistä tiffin-lounaslaatikoista. Pohatat puolestaan ottavat esille tiffininsä omissa ilmastoiduissa toimistoissaan, usein erityiseltä ruokapöydältä. Itse ruoka on samaa perussettiä miljardööreillekin, dahlia, vihannescurryä ja riisiä. Ruoka syödään usein oikean käden sormin, sillä monien mielestä käsillä syöminen on se ainoa intialainen tapa nauttia ruuasta. Vaikka eväillä ja syömistavalla ei ole merkitystä kastin kannalta, istumapaikka ja -tapa paljastavat taas Intian lokeroitumisvimman. Mitä korkeammalla istut, sen paremmassa asemassa olet. Eli lattialla istuvat aina vähempiarvoiset. Arvovallan varmistamiseksi itsensä tärkeäksi kokeva henkilö voi valita istuimen, joka on vain muutaman sentin korkeampi kuin viereinen sohva. Etenkin valtion virkamiehille istuimen korkeudella on väliä. Lounaskulttuurissakin ne, jotka syövät pöydän ääressä, ovat aina korkeammassa asemassa kuin ne, jotka kyyhöttelevät lattialla. Intialaisessa kodissa tosin vieraille tarjotaan aina tuolia, vaikka se olisi sitten talon ainoa sellainen. ? P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Tasa-arvoiset tiffinit MAAILMALTA Itse ruoka on samaa perus settiä miljardööreillekin. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. PARASTA ELÄMÄSSÄ Anna Kellokoski, 43, työskentelee lastaa jana UPM Kymin sellutehtaalla. Pia Heikkilä Kirjoittaja on Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. 24-25_parasta elämässä.indd 24 29.9.2017 16.07.42
Paperiliitto 8/2017 | 25 nommin. Kunhan nyt kaikilla ojentuisi jalka samaan aikaan! Miekään en oo mitenkään urheilullinen, tai ei sitä ainakaan ulkonäöstä voi päätellä. Vaikka olisi kuinka huono päivä, aina tulee parempi mieli, kun pääsee tämän porukan kanssa luistelemaan. Tykkään siitäkin, että harjoittelulla on tavoite. Valmentaja valitsee biisin ja tekee koreografian kisoja varten, ja sitä sitten harjoitellaan. Kevään puolella alkaa kyllä olla aika täynnä sitä biisiä! Mie teen joukkueen kisapuvut, koska ompelija on yksi monista tutkinnoistani. Siinä se alkusyksy sitten meneekin, kun laitan pukutehtaan kotiin pystyyn ja yritän saada kaikki sovituksiin. Mie oon aikamoinen jokapaikanhöylä. Harrastuksia alkaa olla aika monta… Luistelun lisäksi aloitin aikuisbaletin ja lindy hop -nimisen tanssin. Käyn myös Utin sotilaskodilla vapaaehtoistöissä. Viime kesänä ostin kontrabasson, jonka soittamisesta olin haaveillut yli 20 vuotta. Ai niin, ja ukulele! Aina on jotain keksittävä. Olen välillä ollut työttömänä enkä kyllä halua jäädä kotiin makaamaan. Ei kaikki aika kuitenkaan harrastuksiin mene. Minulla on kotona kolme kissaa, joita myös pitää ehtiä rapsutella. Ja mies! Miehen kanssa eletään 50-lukua eli rokkenrollia, moottoripyöriä ja jenkkiautoja. Mutta se ei oikeastaan ole mikään harrastus, vaan on ollut meikäläisen elämäntyyli jo yli kolmekymmentä vuotta.? P Jokapaikanhöylä Teksti Eeva ElorantaJokela Kuva Sirpa Kautto J armo Tuppi kertoo, että takana on ensimmäinen kuukausi päivätöissä. – Aiemmin olin 40 vuotta vuorotöissä – siitä lähtien, kun yhtiön Kaskisten sellutehdas elokuussa 1977 lähti käyntiin, Tuppi kertoo. Kun Kaskisten sellutehdas vuonna 2009 suljettiin, Jarmo Tuppi sai työpaikan Äänekoskelta, entisen työpaikan ”sisartehtaalta”. Viime aikoina vuorotyö ja lyhyt kierto alkoivat tuntua raskaalta yhtälöltä, sillä kotiin Kristiinankaupunkiin vapaille on Äänekoskelta pitkä ajomatka, 270 kilometriä. Toivottu mahdollisuus päivätyöhön alkoi elokuussa pysäytetyn vanhan sellutehtaan purkuvalmisteluista. Keittämön ja valkaisun laitteet ja kemikaalit ovat Tupelle läpikotaisin tuttuja työuran varrelta. – Nyt putsataan ja tyhjennetään säiliöitä ja putkia kemikaaleista, ennen kuin purkutyöt alkavat. Tehtaan oma väki tietää, mitä putkistoissa on ja millä aineilla on kaasuuntumisen vaara. Näin valmistellaan tulevaa purkua ja sitä, että ulkopuoliset purkajat pääsevät tekemään työtään turvallisesti. – Monenmoisia prosessissa tarvittavia prosessikemikaaleja on käytetty. Ne pitää saada puhdistettua. Kun Äänekosken biotuotetehdas elokuun 15. päivänä käynnistettiin, vanha tehdas ajettiin alas ja siivous alkoi. Massatehtaalla puhdistustöissä on muutama konkari ja pari nuorempaa, kaikkiaan 6–7 työntekijää. Jarmo Tupelle sopi, ettei hän siirtynyt uudelle tehtaalle. – Olen jo päälle 60:n joten on parempi, että nuoremmat miehet jatkavat siellä. Tuore työelämän taitekohta saa Tupen miettimään ajan kulumista. – Pitkään olen vuorotyötä sen rasittavuudesta huolimatta pystynyt tekemään. Äkkiä se 40 vuotta on vuorohommissa mennyt, näin taakse päin ajateltuna.? P Tehtaan käynnistyminen toi käynnissäpitäjä Jarmo Tupen työhön uudet kuviot. Putket puhtaiksi Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin käyntiinlähdön vaiheita Äänekoskella. TEHDAS KÄYNTIIN Jarmo Tuppi tyhjentää käytöstä poistetun sellutehtaan putkistoja ja säiliöitä, jotta tule vat purkutyöt saadaan tehtyä turvallisesti. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 24-25_parasta elämässä.indd 25 29.9.2017 16.07.42
26 | Paperiliitto 8/2017 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen V iime lehdessä kerroimme Corensosta, jonne oli juuri tulossa äänestys 12-tuntiseen siirtymisestä. 12-tuntinen voitti selvin äänin. Jos Siltakylän Pyroll Convertingin työsuojeluvaltuutetulta Wilho Osolalta kysytään, niin hän ei vaihtaisi 12-tuntista aiempaan enää mistään hinnasta. Suurin osa muistakin työntekijöistä on tyytyväisiä. – Iän myötä nukkuminen on monelle vaikeampaa. Parasta tässä on se, että töihin lähtöjä ja aamuheräämisiä on vähemmän. Elämä tuntuu stressittömämmältä, Osola summaa. Kartongin ja paperin jatkojalostusta tekevällä Pyrollilla on eletty viime vuodet noususuhdannetta: Tilauksia riittää ja ylitöitä paiskitaan. Varastoa ja hallia laajennetaan ja uusia leikkureita on tulossa. Myös uusia työntekijöitä on palkattu. – Perehdytyksen merkitys korostuu. Siihen on panostettava. Perehdytys antaa uuden työntekijän lisäksi paljon myös perehdyttäjälle, jolle se toimii muistutuksena. Osolalla on menossa kolmas kausi työsuojeluvaltuutettuna. Hän kiinnostui työsuojeluasioista jo aikoinaan työskennellessään satamassa. – Meininki oli aika hurjaa nuoren miehen näkökulmasta, ihmiset jopa joivat töissä. Mutta työsuojeluun satsattiin, ja katselin jo silloin työsuojeluvaltuutettuja, että tuo voisi olla kivaa hommaa. Pyrollilla työsuojelu on Osolan mukaan hyvillä kantimilla. – Työsuojeluvaltuutetun töitä on mukava tehdä, kun ei tarvitse olla työnantajan kanssa napit vastakkain. Parhaillaan tehtaalla ollaan kokoamassa hyvinvointityöryhmää. Ideana on saada mukaan uusia kasvoja rivityöntekijöiden joukosta. Pääluottamusmies Asko Knuutila halusi tietää, miten johtamiskulttuuri ja työantajan suhtautuminen työntekijään on muuttunut vuosien saatossa. – Johtoportaassa on tapahtunut nuorennusleikkaus, ja johtamiskulttuuri on muuttunut parempaan suuntaan, vastaa Osola. Osolan kysymys seuraavalle: Onko teillä lähitehtaiden kanssa yhteistoimintaa liittyen työsuojeluun tai johonkin muuhun teemaan? ? P 12-tuntinen voitti Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Wihtori Osola ? Työsuojeluvaltuutettu Siltakylän Pyroll Convertingilla. ? Varastomies ? Noin 60 työntekijää. Wilho Osola ei vaihtaisi 12-tuntista aiempaan mistään hinnasta. Teksti ja kuvat Reima Kangas P irkko Sippala ja Marja-Leena Sundelin kertoivat ilmoittautuneensa välittömästi, kun näkivät ilmoituksen osasto 66:n eläkeläisten tapahtumasta. Tällä kerta kokoonnuttiin ruokailun ja päivätans sien merkeissä. – Täällä näkee työkavereita. Me nähdään kyllä Marja-Leenan kanssa ja välillä soitellaan, mutta muita ei niinkään tapaa, sanoi Sippala. Hän lähti aikoinaan Polarcupille puoleksi vuodeksi töihin, mutta siellä vierähti lopulta 28 vuotta. – Naimisissa olen ollut 50 vuotta. Tänne pääsin lähtemään, kun mies ei pysy keppien kanssa perässä, Sippala lasketteli. Helmi Kyrö on eronnut, joten mies enää hidasta senkään vertaa kuin Sippalalla. Kyrö muutti viisikymppisenä Ivalosta Hämeenlinnaan ja ehti vielä olla viisitoista vuotta tehtaassa töissä. – Olimme miehen kanssa ajatelleet nuoresta asti, että kun hän jää eläkkeelle, muutemme etelään. Tänne tultiin, kun täällä oli vähän niinkuin sukulaisia. Rakennettiin talo ja kaksi vuotta ehdittiin asua, kun muutettiin erilleen, kertoi Kyrö. Aikanaan luottamustehtävissäkin toiminut Anja Eklund kertoi tulleensa iloisella mielellä, eikä pettynyt. Iltapäivä oli ollut kiva. – Minulla on ollut elämässä sairautta ja surua. Nyt sitten päätin että lähden tähän tapahtumaan. Kyllä kannatti, Eklund sanoi. Polvijärven nimismies sai kyytiä Matti ja Sirpa Hiukkamäki tanssivat ahkerasti vanhojen tuttujen laulujen tahtiin. Hämeenlinnan osaston eläkeläiset tapasivat toisiaan ja muistelivat menneitä. Irwinin kanssa kapinan kourissa Jukka Koskinen 26-27_hiomo.indd 26 9.10.2017 23.37.35
HIOMO OSASTOT Joutsenon osasto 23 Pikkujoulut la 25.11. klo 19.30 Imatran Kylpylässä. Ilmoittautumiset Harri Kortelaiselle. Lipun hinta 10 euroa. Kyyti järjestetään ja tiedotetaan lähtijöille. Turun osasto 24 Perinteinen jouluruokailu ravintola Göranissa la 9.12. kello 18.00 alkaen. Osoite: Linnankatu 72, Forum Marinum. Ilmoita tulostasi Seijalle 3.12. mennessä puh. 050 465 9608. Omavastuu 20 e/ henkilö. Kiitokset Eläkeläiset kiittävät päivätanssien järjestämisestä Hämeenlinnan osastoa 66. SYYSKOKOUKSET Pirkanmaan piiri: Tampereen osasto 62: la 18.11. klo 12.00, ABC Kolmenkulma Hai-tila. Länsi-Suomen piiri: Turun osasto 24: la 11.11. klo 13.00, Panimoravintola Koulu. HUOM: ilmoita tulostasi 5.11. mennessä Seijalle, p. 050 465 9608. Saimaan piiri: Tainionkosken osasto 22: ma 13.11. klo17.00, osaston toimitiloissa, Vuoksenniskantie 90. Keski-Suomen piiri: Jyväskylän osasto 12: ma 6.11. klo 11.00, Kivistön työväentalo. Äänekosken osasto 13: ke 15.11. klo 17.00, Majakka, Torikatu 6. Kaipolan osasto 80: to 16.11. klo 17.00, Ahjonsali. Pohjois-Karjalan piiri: Kajaanin osasto 51: ti 21.11. Lounas klo 13, kokous alkaa klo 14. Puisto Bowling Keilakeskus, Lönnrotinkatu 1. Pohjois-Suomen piiri: Veitsiluodon osasto 41: to 2.11. klo 17.00, Veitsiluodon työväentalo. Paperiliitto 8/2017 | 27 Matti kiersi 60-luvulla itsekin tanssilavoja eri orkesterien laulusolistina. Matti kertoi olleensa mukana kuuluisuutta saaneessa Polvijärven kapinassa. Hän oli Irwin Goodmanin ja Veksi Salmen kanssa samalla keikalla. Siihen aikaan orkesteri selvisi puolta pienemmällä leimaverolla, jos tansseissa oli tietty määrä ohjelmaa. Polvijärvellä paikallinen nimismies tuli sanomaan, että ihmiset olivat alkaneet tanssia liian aikaisin, joten orkesterin pitää maksaa korkeampi vero. – Veksi Salmi sanoi, että ei me mitään korkeampia veroja aleta maksamaan, me lopetamme tähän, Matti kertoo. Kun sitten lavalta kuulutettiin, että tanssit loppuvat nimismiehen pyynnöstä, rupesi suuttunut yleisö heittelemään kaikenlaista tavaraa pulloista lähtien. – Yhtye keräsi soittimensa. Mullakin oli uudet laulukamat. Kasasin ne äkkiä ja menimme autoon, Matti muistelee. Paetessaan tiehensä muusikot huomasivat, miten väkijoukko heilutteli nimismiehen Ladaa ja uhkasi pyöritellä sitä katon kautta ympäri läheiseen lampeen saakka. Matin laulajanura jäi, kun hän meni töihin Polarcupin muoviosastolle vuonna 1970. Hän työskenteli tehtaassa 43 vuotta. Sirpa oli firmassa huomattavasti lyhyemmän aikaa – ja senkin Matin takia. Sirpa oli asunut Jyväskylässä, kun hän oli tutustunut Mattiin tuttavien kautta. – Kuljin pari vuotta Jyväskylässä hakemassa Sirpaa tänne, Matti kertoo. Matin työpaikalla tilannetta seurattiin huolestuneena. – Matin pomo soitti sitten minulle, että Matti ei saa jäädä sinne Jyväskylään, tule sinä tänne töihin, Sirpa kertoo. Ja niin Sirpa aloitti Huhtamäellä tammikuussa 1993, mutta vaihtoi työpaikkaa jo samana vuonna. Vuoden lopussa hän meni Matin kanssa naimisiin. ? P ???Lattialla oli pulaa miespuolisista tanssittajista. –Ei niistä ole mihinkään, puujaloista, moitti Enni Kilpeläinen (vas.). Vieressä Arja Saarinen. ?? Osaston aktiivit Mari Koliseva, Niina Virtanen, Teemu Niemi ja Eva Westesund pohtivat, pitäisikö taas herätellä yhteistyötä Tervakosken osaston kanssa, jotta saataisiin lisää miehiä mukaan. ?Pirkko Sippala (vas.) Marja-Leena Sundelin ja Helmi Kyrö muistelivat menneitä. Taustalla Anja Eklund. ? Matti ja Sirpa Hiukkamäki tanssivat ahkerasti. ?Eeva-Liisa Halonen on ollut usein mukana osaston eläkäläistapahtumissa. – Teatterireissuilla on kyllä paljon enemmän väkeä kuin täällä nyt, hän sanoo. Irwinin kanssa kapinan kourissa Ji i R oi ko ne n 26-27_hiomo.indd 27 9.10.2017 23.37.36
28 | Paperiliitto 8/2017 HIOMO HIOMO välistä, muuten olen ollut mukana joka kerta. Täällä on mukava ja lämmin tunnelma, ja on kiva nähdä kavereita, kertoi valkeakoskelainen Jukka Lumijärvi. Lumijärvellä on jo enestään kova saavutus takataskussaan: hän on toinen pelaaja, joka on tehnyt vähintään yhden maalin jokaisella kahdeksalla sarjatasolla Suomessa – liigasta 7. divisioonaan. Liigaa Lumijärvi pelasi vuonna 1990 Hakan paidassa. Viimeisen sarjan, seiskadivarin, maali syntyi viime toukokuussa Viia lan Peli-Veikoissa. Jäätä pakissa pelimiehillä Oululainen Kimmo Tapalinen oli mukana ensimmäistä kertaa. – Kotona osattiin kyllä epäillä, onhan turnauksen luonne selvä. Siis pelaamaanhan tänne on tultu, Tapalinen virnisti. Joukkueen tavoitteena oli Tapalisen mukaan selvitä peleistä ilman loukkaantumisia. Sitä turvaamassa oli kopallinen viereisestä jäähallista kannettua jääsohjoa, joka monikäyttöisenä soveltui myös juomien jäähdyttämiseen. – Meillä on mukana kaikkien urheilulajien edustajia, joita yhdistää lähinnä urheilullisuus. Kun taso ei päätä huimaa, on helppo tulla mukaan. Pelimiehiä ollaan totta kai, mutta laji onkin sitten eri asia, sanoi Tapalinen. Resepti oli toimiva, sillä oululaiset lähtivät kotimatkalle pronssimitalit kaulassa. Alpi Orenius Tampereelta sanoi, että jääkiekko on enemmän hänen pelinsä. Maila oli nytkin auton takakontissa, mutta luistimia ei Raumalla tällä kertaa tarvittu. – Turnaushan noudattaa samaa kaavaa kuin jääkiekossakin: völjyillään välis ja pelataan omat pelit, hän summasi. Ankara noituminen ja kannustus kaikui Inkeroisten vaihtopenkiltä. – Eka peli voitettiin, mutta nyt ollaan häviöllä. Raumalaiset ovat tiukka vastus, selittävät Tommi Sihvola, Harri Laapas ja Tommi Siitonen Inkeroisten osasto 15:sta. Paineet olivat kovat, sillä puolustettavana oli viime vuoden mestaruus. He arvelivat, että nesteytyksessä ja imeytymisessä saattoi olla ongelmaa. Joukkueen vahvuus oli kuitenkin mahtava joukkuehenki. Päävalmentajakin laati taktiikoita koko edeltävän illan. Jalkapallohuuma huipussaan Kahdeksan joukkuetta kisasi Paperiliiton paremmuudesta. ”Poika” lähti Valkea koskelle. ??? Maali! Inkeroisten Jyrki Män tylä taiteilee pallon ohi Valkeakos ken Kari Nikannon ja maalivahti Jari Järvi sen. ??Mäntän Sami Pitkä rannan hius muotia. ? Haavereil ta ei vältytty nytkään. Teksti Mari Schildt Kuvat Juha Sinisalo M uistatko silloin Raumalla –tokaisu sai syyskuun puolivälissä uusia merkityksiä. Silloin ratkaistiin Paperiliiton tämänvuotinen jalkapallomestaruus. Vaikka ”poika” lähti Valkeakoskelle, kaikki joukkueet saivat kotimatkalle ajan kanssa vain paranevia juttuja ja tarinoita Rauman osasto 42:n järjestämästä turnauksesta. Valkeakosken osastoista 45 ja 70 koottu joukkue oli alusta asti liikkeellä sillä mielellä, että viime vuoden hopea kirkastetaan. Kannustus vaihtopenkillä oli sen mukainen. – Vain Kemi ja Äänekoski ovat jääneet 28-29_hiomo.indd 28 9.10.2017 0.00.41
HIOMO HIOMO Jalkapallohuuma huipussaan Tulokset: 1. Valkeakoski 2. Rauma OS 42 3. Äänekoski 4. Rauma OS 8 5. Mänttä 6. Inkeroinen 7. Tampere 8. Oulu Ensi vuonna turnaus järjeste tään Oulussa. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 54 VUOTTA SITTEN Valtioenemmistöisen Enso-Gutzeitin Kaukopään tehtaiden pätevyyden luokituskaavake kummastutti työntekijöitä syksyllä 1963. Kortituksella työntekijät jaettiin pätevyysluokkiin. Pääluottamusmies Jouko Ikävalko kertoi asiasta kokouksessa, johon osallistui 700 työntekijää. Kyseinen työntekijöiden kortitus tuomittiin yksimielisesti. Perusteluna oli, että työntekijän asema oli kyseisen listan varassa: listan sisältö riippui kunkin esimiehen henkilökohtaisesta suhtautumistavasta ja lista seuraisi työntekijää työpaikasta toiseen. Osallistujat paheksuivat samassa kokouksessa myös yhtiön piittaamattomuutta sosiaalisista oloista ja välinpitämättömyyttä työturvallisuuskysymyksistä. ? P Voimakasta paheksuntaa – Nyt se syö kynsiä, kun ollaan häviöllä, Laapas nauroi. Lämmin sisähalli yllätti Mäntän osasto viiden Aura Holm oli ensimmäistä kertaa miesten kanssa kentällä. – Onhan tämä fyysisempää kuin naisten peleissä. Tykkään kyllä, kun ei tarvitse niin varoa. Äijät ovat tottuneet vähän kovempiin iskuihin, kuin mitä minä saan aikaan, hän virnisti. Timo Pulli Äänekoskelta kiitteli järjestelyjä. – Käytiin eilen testaamassa nämä kisapassit paikallisessa. Tosi hyvin toimi, hän hihkaisi. Hän sanoi, että kyllä nauratti, kun kaverit vetivät aamulla linimenttiä jalkoihin ja buranaa, vaikka pelit eivät olleet vielä edes alkaneet. Sekin yllätti, että Raumalla pelattiin lämpimässä hallissa. – Kun meidän taktiikka oli se, että ensin tehdään pari maalia, ja sitten pallo lepikkoon. Mut eihän se onnistunut täällä, kun on tää verkko! Kentän laidalta kuului kannustushuutoja: – Ei pidetä lomia siellä! Vauhtia, nyt ei olla töissä! Ammattilaisia, totta kai! Järjestävää osasto 42:ta suitsutettiin moneen kertaan. Osaston puuhamiehet puolestaan ohjasivat kiitoksia FC Rauman D-tytöille, jotka tekivät ison osan työstä. Rauman osasto 8:n pelaajia nauratti, kun kentän laidalla heitä epäiltiin ammattilaisiksi. – Joo ollaan, mutta se onkin eri juttu, missä lajissa! Rauman osasto 42 ponnisti lähes voittoon saakka, vaikka vaikeuksien kautta: kesken turnauksen kaksi pelaajaa lähti töihin, yksi loukkaantui ja yksi eksyi muualle. Raumalaiset rekrytoivat yleisöstä pelaajan joukkueeseen sillä seurauksella, että järjestävä osasto juhli hopeamitalit kaulassa. Kentän laidalla bussikuski huokasi alistuneen oloisena. – Taitaa taas lähtö venyä.? P Katso Valkeakosken voittotuuletus Paperiliiton Facebook-sivulta. ?Energiaa. Henri Junttila (vas.) ja Rasmus Raappana Ou lusta sekä Alpi Orenius Tampereelta tankkaavat. ?Inkeroisista kajahtaa! Tommi Sihvola, Harri Laapas ja Tommi Siitonen näyttivät kannustamisen mallia. ?Aura Holm oli Mäntän salainen ase. ??Rasmus Raappana Ou lusta kiteytti päivän moton. Jukka Lu mijärvi Val keakoskelta on tehnyt maaleja kahdeksalla sarjatasolla. Muista äänestää Paperiliittolaisilla työpaikoilla järjestetään työsuojeluvaalit loppusyksyn aikana. Käytä äänioikeuttasi! Ji i R oi ko ne n Paperiliitto 8/2017 | 29 28-29_hiomo.indd 29 9.10.2017 0.00.42
30 | Paperiliitto 7/2015 JÄSENREKISTERI TIEDOTTAA eASIOINTI UUDISTUU Jäsenten sähköinen asiointipalvelu uudistuu. Paperiliiton ja Paperityöväen Työttömyyskassan sähköinen eAsiointipalvelu saa uuden ilmeen lokakuun lopulla. Suurin muutos koskee tunnistautumista, johon ei uudistuksen jälkeen enää tarvita pankkitunnuksia. Uuteen eAsiointiin pitää rekisteröityä uudelleen, minkä jälkeen kirjautuminen käy aiempaa sujuvammin. Rekisteröitymiseen käytetään jäsennumeroa, jonka näet muovisesta jäsenkortista tai mobiilijäsenkortista. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen, Leila Levosalo ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Lisää yhteystietoihisi sähköpostiosoite, niin pidämme sinua ajan tasalla työmarkkinasyksyn kuulumisista. Sähköpostiosoitteen voit lisätä tietoihisi eAsiointi-palvelussa. Tilaa samalla puhelimeesi mobiilijäsenkortti, josta näet kätevästi liittosi ajankohtaiset uutiset, jäsenedut ja tapahtumat. Linkki eAsiointiin löytyy osoitteesta www.paperiliitto.fi ja mobiilijäsenkortista. Kirjautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla ja eAsioinnin uudistuksen jälkeen käyttäjätunnuksella. HUOM: päivitä eAsioinnissa jäsentietoihin henkilökohtainen sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Näin ammattiliittosi viestit tavoittavat sinut, jos et voi käyttää työnantajan tarjoamaa sähköpostia tai puhelinliittymää. Näin voi tapahtua mahdollisessa työtaistelutilanteessa. Tes-uutiset meiliin eAsioinnissa voit muokata jäsentietosi ja tarkastella luottamustehtäviäsi ja jäsenmaksujasi. Palvelussa voit myös hakea ansiopäivärahaa, seurata hakemuksesi käsittelyvaiheita ja täydentää liitteitä. Ji i Ro ik on en 30-31_kassa-ristikko.indd 30 9.10.2017 0.13.12
Ei hötkyillä, tuumattiin Tampereella DS Smith Packaging Finland Oy:n Tampereen aaltopahvi tehtaalla ihmeteltiin torstai rokan äärellä työehtosopimus neuvotteluiden kiemuroita. Teksti Mari Schildt Kuva Mika Kanerva T orstai ja hernerokkapäivä, todettiin DS Smith Packaging Finland Oy:n Tampereen aaltopahvitehtaalla, kun aamuvuoron koneenhoitajat tiputtelivat ruokalaan. Juuri edellisenä päivänä Paperiliitto oli kertonut, että työehtosopimusneuvottelut olivat keskeytyneet. – Meillä on se kanta, että odotellaan rauhallisesti. Ei kannata provosoitua tai lietsoa, että kaikki persiilleen olisi menossa. Se kuuluu neuvotteluihin, että välillä yhteys katkeaa ja sitten taas jatkuu. Se ei ole uutta meillekään, paitsi ehkä nuoremmille tietysti voi olla jännempää, miettii pääluottamusmies Jukka Myllynpää. Velaton mies ei rypistele Koneenhoitaja Ari Raiskio kiertää hernerokan tänään kauempaa, koska juuri viikko sitten sitä veteli. Sen sijaan hän komppaa Myllynpäätä. – En vielä hötkyilisi. Pitää odottaa vastapuolen siirtoa, mitä se tällä hakee. Kun valmistautuu pahimpaan, ei voi kuin positiivisesti yllättyä, Raiskio sanoo. Hän sanoo, että lakonuhkakaan ei häntä huoleta, kun on velaton mies. – Muistan vuoden 2005, silloin oli vielä velkaa. Kyllä sitä vähän enemmän rypisteli LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Ajan tasalla jalostuksen tessistä Milloin: lauantaina 18.11. klo 13.30–17.00 Missä: Työväenmuseo Werstaalla, Väinö Linnan aukio 8, Tampere Mistä on kysymys? Pahvinja paperinjalostusteollisuuden piirissä työskentelevien työehtosopimukset päättyvät 31.1.2018. Tilaisuudessa käsitellään PPY:n, Amcorin, Suomen Kerta Oy:n, Huhtamäen ja Coveriksen työehtosopimusten neuvottelutavoitteita. Tilaisuudessa käydään läpi myös muut ajankohtaiset työmarkkina-asiat. Kenelle tilaisuus on tarkoitettu? Tervetulleita ovat kaikki jalostusteollisuuden piirissä työskentelevät paperiliittolaiset. Tilaisuuteen kutsuttavien jäsenten ammattiosastot: 7, 10, 14, 15, 19, 21, 24, 32, 37, 39, 42, 44, 46, 49, 52, 59, 62, 66, 70, 75, 77, 78, 81 ja 86. Kuinka pääsen mukaan? Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.paperiliitto.fi. Paikkoja rajoitettu määrä. Lisätietoja: Markku Lihavainen, p. 0400 759 878 / markku.lihavainen@paperiliitto.fi Ruokaa ja Riku Suokas Tilaisuudessa tarjolla myös ruokaa ja viihdettä. Viihteestä vastaa stand up -koomikko Riku Suokas. 32 | Paperiliitto 8/2017 H ar ri H in kk a 32-33_tauko.indd 32 10.10.2017 23.36
Paperiliitto 8/2017 | 33 Ei hötkyillä, tuumattiin Tampereella ottaansa, hän miettii. Koneenhoitaja Petri Tuomiselle torstai ei ole torstai ilman hernekeittoa. Hän sanoo, että vähän on nirkosesti porukkaa töissä. – Ei tarvitse olla kuin yksi, kaksi pois, niin homma leviää. Sairaslomia ei mielellään pidä, kun toiset joutuu siitä pulaan, hän miettii. Ja vaikka uusiakin on tullut, niin kymmenen on lähtenyt, kun ikäjakauma on mitä on. – Itse olen ollut kolmekytä vuotta. Kyllä se alkaa päässä tuntumaan, että pelkkää pahvia on. No enää en näe unta pahvista. Olen osannut delegoida niin, että nollaan pääni, kun täältä lähden. 30 vuotta kun harjoitteli, niin nyt sujuu. Kauan se vei, mutta kyllä se siitä sitten, hän nauraa. Onnellisesti uudelle alalle Koneenhoitajaksi harjoitteleva Juho Kukkasmäki kertoo, että on niin harvinainen tapaus, että työkavereitakin hämmästyttää. Hän sai elokuussa vakinaisen työpaikan vajaan puolen vuoden harjoittelujen ja kesätyön jälkeen. Monet ovat joutuneet odottamaan vakinaistamista vuosikausia. – Olen niin onnellinen! Olen sentään nelikymppinen alanvaihtaja, ja pääsin vielä haluamalleni alalle. Nyt toivon vain, että pääsen näyttämään kynteni, hän hymyilee. Vielä pannaria kyytipojaksi, niin torstai on Tampereellakin koko lailla kohdillaan.? P ”Pitää odottaa vastapuolen siirtoa, mitä se tällä hakee.” ? Tesneuvottelut puhuttivat DS Smithin lounastaulolla Seppo Lahtista (vas), Petri Tuomista, Miika Salmea ja Jukka Myllynpäätä. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas J os Saija Hiivala täyttäisi tasavuosia, hän ehkä leipoisi täytekakun syntymäpäivänä tarjottavaksi. Nyt hän ei niin tee, eikä istahda edes merkkipäiväkahveille. Maltillistakin maltillisempi suhtautuminen syntymäpäiviin on omaksuttu jo lapsuudessa. Päivä kyllä huomattiin ja muutama kaverikin kävi, mutta minkäänlaista hössötystä siihen ei kuulunut. Hiivalan omien tyttärien kanssa meno on ollut toisenlaista. Molempien juhlissa talo oli kymmenvuotispäiviin saakka täynnä tyttöjä ja kiljumista. Kun aikaa on vähän vierähtänyt, kaaoksilta vaikuttaneet juhlat tuntuvat jo mukavilta muistoilta. Nuoremmalle tytölle syntymäpäivään kuuluu nykyisin elokuvissa käynti tärkeimpien ystävien kanssa. Vanhempi on merkkipäivän vietosta luopunut. Hiivalalle itselleen pientä päänvaivaa aiheuttaa parin vuoden päässä häämöttävä 50-vuotispäivä. Sukulaiset tulevat, vaikka kieltäisi, joten jotain täytyy keksiä. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Ei edes kahveja SYNTTÄRISANKARI Saija Hiivala Asuinpaikka: Haukipudas Syntynyt: 18.10.1969 Syntymäpaikka: Oulainen Perhe: Mies sekä 14ja 20-vuotiaat tytöt Työ: Laboratoriotyöntekijä, Stora Enso, Oulu Terveiset: Mahtaville työkavereilleni! –Kun täytin kymmenen, kotona tehtiin täytekakku, Saija Hiivala muistelee. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Kuinka monta numeroa arvotaan Viking Lotossa oikeaksi riviksi? 2. Milloin Suomessa siirryttiin ensimmäisen kerran kesäaikaan? 3. Mihin NHL-seuraan Henrik Haapala hakee pelipaikkaa? 4. Millä toisella nimellä tunnetaan venäläinen Svetogorskin kaupunki? 5. Mikä yritys omistaa Venäjän Svetogorskin paperi-ja sellutehtaat? 6. Kuka on Vasemmistoliiton presidenttiehdokas? 7. Minkä alan lehti on Parnasso? 8. Mikä on maneesi? 9. Kuka lauloi aikanaan levylle kappaleen Mies joka tapasi Dingon? 10. Mikä on Venäjän toiseksi suurin kaupunki? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 10.10.2017 23.36
34 | Paperiliitto 8/2017 TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On ollut koiraharrastaja 9-vuotiaasta asti. Miten aloitti: Väänänen ihasteli jo pienenä toisten koiria ja ulkoilutti tuttaviensa koiria. Oman koiran Väänänen sai, kun perhe muutti kaupungista maalle. Miksi: Koirat ovat pyyteettömiä ystäviä. Niiden tekemistä on hauska tarkkailla ja niistä on paljon seuraa. Oletpa poissa minuutin tai kokonaisen työpäivän, koirat toivottavat yhtä suurella riemulla tervetulleeksi kotiin. Nykyiset koirat: Ensimmäisen koiran saamisesta alkaen Väänäsellä on ollut koko ajan yksi tai kaksi koiraa. Tällä hetkellä perheeseen kuuluvat kääpiösnautseri Pelle ja chihuahua Uuno. Koirien valinta: Nykyisin valinta osuu pienikokoisiin rotuihin. Kilpailuttaminen tai tottelevaisuuden ja haun aktiivinen harjoituttaminen kiinnosta. Valittavalla rodulla tulee olla perusmieltymys seurakoiraksi. Osa perhettä: Väänäsen jo aikuisille lapsille koirat ovat aina olleet osa perhettä. Pelle ja Uuno ovat rakkaita, joita kotona käydessä huomioidaan pitkään lattialla maaten. Parasta: Koirien kanssa parasta on kaikki muu paitsi ripuli ja oksennus. Hienointa on tavallinen elämä.? P Ei ripulia! Mia Väänänen Ikä: 46 Asuinpaikka: Vuorela Perhe: Mies ja kaksi aikuista poikaa Työ: Siivooja, Savon Sellu JÄSEN HARRASTAA Uuno ja Pelle ovat rakkaita koko Mia Väänäsen perheelle. MISTÄS TIESIT? Merja Kyllönen S uomessa on 1 541 000 eläkeläistä. Työeläkkeellä heistä on 1 438 000. Joka kolmas 16 vuotta täyttänyt on eläkkeellä. Olen yksi heistä. Paperiliiton jäsenistä on enemmän eläkeläisiä kuin työssäkäyviä. Heitä on noin 21 000. Olen myös yksi heistä. Eläketurvakeskuksen viimeisen tilaston mukaan eläkkeellä olevien keskieläke on 1632 euroa. Miesten keskieläke on parisataa tämän yli, kun taas vastaavasti naisten jää saman verran alle. Suomen suurimmat eläkkeet maksetaan Kauniaisissa ja pienimmät Etelä-Pohjanmaalla. Työeläkejärjestelmämme on erinomainen. Kiitos ja syvä kumarrus järjestelmän sopijoille ja kehittäjille. Vaikka meitä on paljon ja väki vanhenee, tutkimukset kertovat, että järjestelmä tulee toimimaan myös tulevaisuudessa. Tästä tulee sijoittajien ja päättäjien pitää huoli. Ovathan tulevat eläkeläiset yhtä oikeutettuja tähän kolmanteen elämään kuin mekin. Tason säilyttämiseksi on ennustettavissa, että eläkemaksut tulevat nousemaan. Nyt eläkerahastoilla on huikea 150 miljardin omaisuus. Jatkuvuuden turvaamiseksi näiden miljardien käyttö tulee olla luotettavaa ja tuottavaa. E läkeläisen arkisessa elämässä ei aina nukuta, kun saattaa jotain paikkaa särkeä tai muuten vain valvottaa. Joskus aamuyöllä sitten nukuttaa ja nautin siitä, kun nukahdan kirjan lukuun hetkenä, jolloin muu Suomi heräilee. Päivisin, kun tapaan kauppakeskuksen kahvipöydässä tuttuja, niin kuulumisien vaihto on monasti vallitsevan säätilan lisäksi terveyskertomuksien kuuntelua. Olen pannut merkille, että on tärkeää osata kuunnella. Liikkuakin pitää. Kesäisin aika menee mökillä puuhastellessa milloin mitäkin. Ruoka maistuu, mutta sitä tulee myös jo ajatelleeksi mitä suuhunsa laittaa. Aikataulut rasittavat. Tuntuu, että aika kuluu yhä nopeammin. Kaverini totesikin, että kun on jonain päivänä lääkäri iltapäivällä, niin sitä alkaa jo aamulla odotella lähtöä. Seuraan urheilua, veikkaan, saunon, käyn teatterissa, kirjastossa, surffailen netissä, luen ja katson valikoidusti tv:tä. Kannan huolta oman terveyteni lisäksi maailmanrauhasta ja luonnosta. Autan läheisiäni. Pohdin elämän moninaisuutta. Mihinkään nopeisiin projekteihin en enää lähde. Nuoremmat tekee ne asiat minua nopeammin. Mennään siis näillä. ? P Eläkeläisen elämää Olen pannut merkille, että on tär keää osata kuunnella. 1. Kuusi + kaksi lisänumeroa 2. Maaliskuussa 1981 3. Florida Panthersiin 4. Enso 5. Amerikkalainen International Paper 6. Merja Kyllönen 7. Kirjallisuuden 8. Ratsastushalli 9. Juha Vainio 10. Pietari Kirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-tiedottaja ja toimittaja. Takana on pitkä työura sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp.inet.fi VA R A M IE S 34-35_tauko.indd 34 6.10.2017 15.40.32
Paperiliitto 8/2017 | 35 Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 4/17 NYT LEHTIPISTEISSÄ Janne etsii luotaimella SUURKUHAT H Magneetilla vaapulle sivupotkua H Muonionjoen matikkakuoppa H Kokkarisen vaaput: ”Sillä sua millä pyytää” H Suomenmestari Juha Lemetyinen uistelee syvältä H Kuningaslohta Alaskan karhumailta H Aslak sai Tenosta julman kojamon H Mahtitaimen Päijänteestä raksilla H Kala-Harri on lohensoutaja H Tenolla paljon vettä ja lohta H Nuoret uistelijaveljekset Roni ja Riku kiertävät Lappi-cupia. H Kuhavesi Lohjanjärvi. Sudokun ratkaisut Nro 9 Aineisto ..................1.11. Ilmestyy ...............17.11. Nro 10 Aineisto .................5.12. Ilmestyy .............. 22.12. Paperiliittolehden aikataulu Paperiliiton Veitsiluodon osasto n:o 41 ry kutsuu jäsenensä + avec ammattiosaston 80-vuotisjuhlaan, joka pidetään Veitsiluodon työväentalolla lauantaina 11.11.2017. Juhlaohjelma alkaa klo 16.00. Onnitteluiden vastaanotto klo 15–15.45 Toivomme teidän ilmoittautuvan 29.10. mennessä, joko tekstiviestillä puh. 0414370360 tai sähköpostilla paperi.veitsiluoto@gmail.com. Ilmoitukseen oma nimi ja henkilömäärä. Juhlatoimikunta KUTSU 34-35_tauko.indd 35 10.10.2017 23.46
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com • www.sievi.com Roller High+ S3 GT Roller High+ S3 Roller-tuoteperheestä löydät myös jalkineet GORE-TEX ® -kalvorakenteella. GORE-TEX ® takaa parhaan hengittävyyden, vedenkeston ja mukavuuden. Roller High on varustettu helppokäyttöisellä Boa ® -kiristysmekanismilla. Jalka on suojattu kevyellä komposiittivarvassuojalla ja teräksisellä naulaanastumissuojalla. Jalan muotoihin mukautuva Memory Foam -nilkkasuoja ehkäisee nilkkavammoja tukemalla jalkaa ja vaimentamalla nilkkaan kohdistuvia iskuja. Boa ® -kiristysmekanismi • Pitävä ja joustava pohja • FlexStep ® -iskunvaimennus • Päällinen kestävää nahkaa ja mikrokuitua • Hengittävä 3D-dry ® -vuorimateriaali • Kevyt, metalliton varvassuoja • Teräksinen, joustava naulaanastumissuoja • Öljyä ja kemikaaleja kestävät pohjat • Antistaattinen ja ESD • Suomessa tehty JÄMERÄÄ TURVALLISUUTTA HI GH SUOMI_ROLLER_HIGH_PAPERILIITTO_230x270+3_TAKAKANSI_260917.indd 1 29.9.2017 14.36 34-35_tauko.indd 36 5.10.2017 15.37.49