Suuri perhe, suuri sydän Marko Lehtosen perhe on kasvanut kolmella vuosikymmenellä. Lasten tulo mylläsi arvot uusiksi. Nro 9/2017 17.11.2017 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Mutta parasta on, kun on tillaa hengittää ja olla vaan.” s. 24 Tes-neuvottelut 2017 s. 4 ja 18 | Metsäyhtiöillä menee erityisen hyvin s. 16 | On työsuojeluvalintojen aika s. 20 1_kansi.indd 1 10.11.2017 13.40.48
2-3_sisis.indd 2 2.11.2017 11.39.50
20 ?Sami Ravattinen sai entistä paremman kolhulakin. 18 ?Paperiliiton tes-neuvottelijat matkalla neuvotteluihin 6.11. 26 eAsioinnissa hoidat jäsenasioitasi näppärästi. 4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Tes-neuvottelut 2017. 6 Investointeja Uimaharjulle ja Imatralle. 8 Toimiva työterveyshuolto on kaikkien etu. 10–15 Reportaasi Suurperheen arjesta ei vauhtia puutu. 16 Metsäteollisuudella menee hyvin, kertovat tulokset. 18 Tes-neuvottelujen kulku. 20 Työturvallisuus paranee yhteistyöllä. 25 Äänekosken biotuotetehdas vihittiin käyttöön. 26–29 Hiomo 26 Sähköisessä eAsioinnissa hoituu nopeasti moni asia. 28 Paperiliittolaisten liittovakuutus on rahanarvoinen jäsenetu. 30 Työttömyyskassalle uusi johtaja. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Lakisääteisellä eteläpohjalaista meininkiä. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Mauri Helenius 10–15 Suurperhe Arjen hulinaa – Ensimmäinen lapsi pysäytti nuoruuden hölmöyden ja tasaisuus tuli elämään, kertoo Marko Lehtonen. Lehtosten perheessä on nyt kahdeksan lasta. Arjen pyörittämisessä on rauhallisuus valttia. 16 ?Metsäteollisuusyritysten tulokset kertovat, että yrityksillä menee todella vahvasti. 8 ?Aki Peltonen pääsi nopeasti takaisin työkuntoon. Toimiva työterveyshuolto saa kiitosta. Biotuotetehdas Eija Valkonen Johannes Wiehn M ik ko Ni kk in en Ji i R oi ko ne n 2-3_sisis.indd 3 10.11.2017 10.44.17
4 | Paperiliitto 9/2017 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Vesa Laitinen N euvottelut Paperiteollisuuden työehtosopimuksesta kangertelivat syksyn aikana pahasti. Metsäteollisuus ry:n pyrkimys toimia neuvotteluissa sanelijana eikä sopijana kärjistyi kahdessa sopimusesityksessä, jotka Paperiliitto sai 1. marraskuuta. Paperiliitto piti kaksivuotisen vaihtoehdon palkankorotuksia riittämättöminä työnantajan tekstimuutosten suhteen. Toisena vaihtoehtona olisi ollut jatkaa nykyistä sopimusta vuodella ja neuvotella sinä aikana työnantajan esittämistä vaatimuksista prosentin palkankorotuksella. Katkeaminen Saatuaan vaihtoehdot Paperiliitto ilmoitti samana päivänä, että se katkaisee neuvottelut, mikä tarkoitti sopimuksettoman tilan alkamista. Liitto aloitti paperiteollisuuden työpaikoilla ylityökiellon 3. marraskuuta. Näihin ja myös jykevämpiin työtaistelutoimiin liiton hallitus oli varautunut päätöksissään jo aiemmin käsittelemällä lakkoLopulta neuvottelutulos Neuvottelutulos paperi teollisuuden uusista työ ehdoista syntyi kivisen tien kautta. H armaa marraskuu alkoi odotetulla veropäivällä. Verotustietojen julkistaminen sai jälleen suuren suosion mediassa. Lehdet analysoivat päiväkausia ihmisten tuloja ja heidän verojaan. Yle uhrasi pääuutislähetyksestään puolet vertaamalla ökytuloja, äyrikuninkaita ja äyrikuningattaria. Katsoja pääsi myös ihmettelemään sitä, miten noilla huimilla tuloilla onkaan tultu toimeen. Julkisilla verotiedoilla ja uteliaisuudella niitä kohtaan on Suomessa pitkät perinteet. Vuosia sitten, kun sähköinen maailma ei ollut sitä mitä nykyisin, verotietoja ahmittiin painetuista luetteloista. Silloin julkaisemisesta hyötyivät seurat ja työväenyhdistykset. Veroluettelojen myynti toi hyvän lisän monien yleishyödyllisten yhteisöjen talouteen. Suomalaisten kiinnostus – ja mahdollisuus – toisten ihmisten tulojen katselemiseen ja vertailuun on ainutlaatuista koko maailmassa. Pohjoismaiden lisäksi tulorekisterit eivät missään muussa maassa ole avoimia, puhumattakaan siitä, että ne olisivat julkaisupäivänä valtakunnan isoin uutinen. Mistä tämä kertoo? Toivottavasti siitä, kuinka avoimuudella ehkäistään harmaata taloutta. Ja siitä, kuinka julkisuus tekee läpinäkyväksi progressiivisen verojärjestelmän. Maa, jossa on korkea veronmaksumoraali, on myös maa, jossa valtion koneistoon luotetaan. Moni suomalainen maksaa veroja hyvillä mielin. Kuten peliyhtiöiden nuoret johtajat, jotka kertovat olevansa ylpeitä, että yhtiö ja siitä tuloja saavat maksavat veronsa Suomeen. Asenne on paljon kotoisampi, kuin niillä harmailla vuorineuvoksilla, jotka ottivat golfmailansa ja muuttivat Portugalin lämpöön, veroja pakoon ? P Veropäivä PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Välillä on hyvä päästellä höyryjä. Moni suomalainen maksaa veroja hyvillä mielin. KUORIMO 4-5_kuorimo.indd 4 10.11.2017 16.28.18
KUORIMO Paperiliitto 9/2017 | 5 avustuksen suuruuden ja laajentamalla tesneuvottelukunnan valtuuksia. Ylityökiellosta huolimatta keskusteluyhteys tes-osapuolten välillä säilyi, vaikka neuvottelut katkesivat. Lopulta neuvotteluja käytiin marraskuun ensimmäisellä viikolla päivittäin. Neuvottelutulos Paperiliitto ja Metsäteollisuus etenivät neuvottelutulokseen uudesta paperiteollisuuden työehtosopimuksesta torstain ja perjantain välisenä yönä 9.–10. marraskuuta. Sopimuskaudeksi tuli Paperiliiton tavoitteen mukaisesti kaksi vuotta. Paperiliiton tes-neuvottelukunta oli yksimielinen ja tyytyväinen saavutettuun neuvottelutulokseen. Lopulta neuvottelutulos Neuvottelutuloksen mukaan sopimuskausi on 10.11.2017–30.11.2019. Tänä aikana palkkoja korotetaan 1. vuotena yhteensä 32 senttiä ja 2. vuotena yhteensä 30 senttiä. Korotukset sisältävät yleiskorotuksen ja paikallisesti sovittavan erän. Korotusten vaikutus alan keskipalkasta laskien on ensimmäiselle vuodelle 1,8 prosenttia ja toiselle vuodelle 1,7 prosenttia. Paperiliiton tes-neuvottelukunta oli yksimielinen ja tyytyväinen saavutettuun neuvottelutulokseen Toimet peruttiin Neuvottelutuloksen syntymisen jälkeen peruttiin myös Paperiliiton julistama ylikielto ja paikallisen yhteistoiminnan kielto. Neuvottelutuloksen voimaantulo sopimukseksi edellyttää, että Paperiliiton hallinto hyväksyy saadun neuvottelutuloksen. Paperiliiton hallitus kutsuttiin koolle maanantaiksi 13. marraskuuta ja valtuusto perjantaiksi 17. marraskuuta. Kumpikin kokous on pidetty lehden painoon menon jälkeen ja kokousten päätöksistä saa tietoa osoitteesta www.paperiliitto.fi. ? P Lue lisää tesneuvotteluista sivuilta 18–19. Paperiliiton otetta paperiteollisuuden tes-neuvotteluista tiukennettiin luottamushenkilöiden työehtopäivässä. Syyskuussa pidetyssä tilaisuudessa toisiaan tervehtivät Paperiliiton vastaava lakimies Juha Koivisto ja Tervakoski Oy:n pääluottamusmies Mikko Nurmo. 4-5_kuorimo.indd 5 10.11.2017 16.28.19
KUORIMO 6 | Paperiliitto 9/2017 Viimeinen silaus Teollisuusliitolle Teksti Eeva Eloranta-Jokela T eollisuusliitto eli entinen Metalliliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Puuliitto pitävät historiallisen liittokokouksen 29.–30. marraskuuta Tampereella. Kokouksessa valitaan uudelle Teollisuusliitolle johto ja hallinto sekä päätetään liiton strategia viideksi seuraavaksi vuodeksi. Liittokokousta ja sen päätöksentekoa voi seurata kokouksen alettua osoitteessa www.teollisuusliitto.? . Uusi yli 220 000 jäsenen Teollisuusliitto aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta. Henkilöstölle liiton organisaatio esiteltiin marraskuun alussa pidetyillä henkilöstöpäivillä. Liitolle on luotu myös uusi ulkoinen ilme sekä uudet viestintäkanavat. Rinnakkain liiton organisaation kanssa on suunniteltu myös Teollisuuden työttömyyskassan organisaatio. Teollisuusliitto osti toimitilat SAK:lta ja liiton keskustoimisto pysyy Hakaniemen torin laidalla sijaitsevassa Metallitalossa. Paperiliitto oli mukana Teollisuusliitto-hankkeen valmistelussa viime vuonna pitkään, mutta erkani hankkeesta liiton vasemmistoliittoryhmän vastustuksen takia.? P 15 irtisanotaan Inkeroisissa Yt-neuvottelut: Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaalta vähennetään 15 työntekijää. Syyskuussa alkaneissa yt-neuvotteluissa työnantaja suunnitteli vähentävänsä enintään 20 työntekijää. Marraskuun alussa julkistetun ytpäätöksen mukaan irtisanottavia on 15. – Uskon, että irtisanomiset pystytään toteuttamaan pehmein keinoin, arvioi tehtaan pääluottamusmies Jari Punakivi. Työntekijät pystyivät vaikuttamaan irtisanottavien määrään ja myös siihen, kuinka monta uutta kunnossapidon ammattiosaajaa tehtaalle palkataan. Vuorotöihin heitä otetaan saman verran kuin on irtisanottavia eli 15 ja lisäksi päivävuoroon 2 henkilöä. Muutosten jälkeen jälkikäsittelyn henkilöstövahvuus nousee näin 2 henkilöllä. – Vähemmän ei riitä, eikä vähemmällä väellä saada esimerkiksi koulutuksia hoidettua, Punakivi sanoo. Järjestelyn taustalla on kartonkitehtaalle toteutettava noin 9 miljoonan euron investointi, jolla lisätään tehtaan arkituskapasiteettia ja uudistetaan arkituksen työtapoja. Uuden arkittamon työtehtäviin sisältyy aiempaa enemmän vastuuta myös kunnossapitotöistä, joten näihin tehtäviin haetaan nyt uusia työntekijöitä. Inkeroisten kartonkitehtaan investoinnin on määrä valmistua vuoden 2018 kesällä. Projektissa laajennetaan nykyistä arkittamoa, rakennetaan uusi arkkileikkuri sekä automatisoidaan rullaja hylsynkäsittelyä. Stora Enson Inkeroisten Kartonkitehdas valmistaa taivekartonkia kuluttajapakkausteollisuudelle. Kartonkitehdas on osa Stora Enson Anjalankosken tehtaita, johon kuuluu myös painopapereita valmistava Anjalan paperitehdas. SILPPUA Kolme teollisuuden ammattiliittoa yhdistyy marraskuun lopussa. Investointeja uusiutuviin UImaharjun tehtaalla on noin 250 työntekijää. Metallityöväen Liiton nimi muutettiin Teollisuusliitoksi jo toukokuussa. Sen puheenjohtaja on Riku Aalto. Kiti Haila / Teollisuusliitto Jari Punakivi Johannes Wiehn Teksti Eeva Eloranta-Jokela S tora Enso investoi 52 miljoonaa euroa Uimaharjussa sijaitsevan Enocellin tehtaan liukosellukapasiteetin kasvattamiseen ja 42 miljoonaa euroa Imatran tehtaiden kemihierteen eli CTMP:n saatavuuden parantamiseen. – Hyvältä näyttää. Investointi on työntekijöille ja Uimaharjulle iso juttu. Sekin on iso asia, että Stora Enso investoi Suomeen, Enocellin pääluottamusmies Pentti Suni kertoo. Kun investointi on vuoden 2019 jälkipuoliskolla saatu valmiiksi, havupuusellun valmistus loppuu tehtaalla kokonaan. – Kuusi vuotta on nyt tehty liukosellua ja tarkoitus on siirtyä kokonaan liukotehtaaksi, Suni sanoo. Liukosellun vuotuinen kapasiteetti nousee 430 000 tonniin, josta yli puolet valmistetaan havupuusta, loput lehtipuusta. Oppisopimuksen kautta Liukosellua voidaan käyttää korvaamaan puuvillaa ja erilaisia öljypohjaisia materiaaleja, kuten polyesteriä. Tuotealueen odotetaan laajenevan, sillä tekstiiliteollisuuden kiinnostus viskoosia ja muita vastaavia materiaaleja kohtaan kasvaa. Enocellillä ja sen kunnossapitoyhtiö Eforassa on yhteensä noin 250 työntekijää. Sunia mietityttää, miten laajeneva tuotanto pyörii, sillä uusista työpaikoista ei investoinnin yhteydessä ole puhuttu. – Joka vuosi työntekijöitä eläköityy ja tähän on varauduttu lähinnä oppisopimuskoulutuksen kautta. Nytkin on haku menossa. Varmasti tulevia tarpeita täytyy varmasti tarkastella myös oppisopimusvalinnoissa, Suni toteaa. Nestepakkauksiin kilpailukykyä Imatran tehtailla investoidaan CTMP-massan kuivaimeen, pulpperiin ja selluvaraston laajennukseen. Tavoitteena on parantaa massan saatavuutta ja vauhdittaa mikrokuitusellun eli MFC:n kaupallistamista. MFC:tä käytetään lujuuden ja uusiutuvien raaka-aineiden takia monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Lisäksi raaka-ainetta kuluu vähemmän ja pakkaukset kevenevät. Uusi investointi tukee tehtaalla aiemmin aloitettua investointia mikrokuitusellun tuotantoon. Stora Enson mukaan investointi edistää nestepakkausja elintarvikekartonkien kasvua ja kilpailukykyä. Imatran tehtaiden investoinnin on tarkoitus valmistua vuoden 2019 alkupuoliskolla. ? P Stora Enso investoi liukoselluun ja kemi hierteeseen yhteensä 94 miljoonaa euroa. ”Tarkoitus on siirtyä kokonaan liukotehtaaksi.” V ill e Ko kk ol a 6-7_kuorimo.indd 6 10.11.2017 10.31.14
KUORIMO Paperiliitto 9/2017 | 7 Mikä on kohtuullista? S yksyllä 2015 pääministeri Sipilä kertoi, kuinka Suomen huonoa kilpailukykyä parannettaisiin 15 prosenttia. Yksinkertaisin reitti tähän Sipilän mielestä oli kiky, jolla saataisiin ensimmäinen kolmasosa yrityksille. Sitten tulisivat valtakunnalliset työehtosopimukset ja viimeisen kolmanneksen työntekijät antaisivat paikallisesti sopien. Lokakuussa 2017 Sipilä vatuloi kuitenkin jo toiselVaikkei metsä yhtiöiden tileille mahdu enää ropoakaan, lisää olisi saatava. SUORAA PUHETTA la nuotilla: ”Omana mielipiteenäni, vaikka lupasin, että tähän en puutu, niin kyllä nolla on kohtuuton”. Ongelma asiassa on se, että metsäyhtiöt ehtivät ottaa Sipilän lupauksen tosissaan. Vaikkei metsäyhtiöiden tileille mahdu enää ropoakaan, lisää olisi saatava. Taas lyödään päätä Karjalan mäntyyn kuin Tuntemattomassa ikään. Kalliiksi tulee. ? P Jäsenmaksu alenee Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliiton jäsenmaksu alenee. Jäsenmaksuprosentti vuodelle 2018 on 1,49. Jäsenmaksun osuus lasketaan jäsenen ennakkopidätyksen alaisesta jäsenyyden perustana olevasta vakuutetusta palkasta. Jäsenmaksu muodostuu Paperiliiton 1 prosentin jäsenmaksusta ja Paperityöväen työttömyyskassan 0,49 prosentin jäsenmaksusta. Vuonna 2017 kokonaisjäsenmaksu on ollut 1,59 prosenttia. Työttömien määrän vähentyminen näkyy kassan taloudessa. Työttömyyskassan hallitus päätyi alentamaan kassan jäsenmaksua, koska kassa suoriutuu esitetyllä jäsenmaksulla toiminnastaan kassalain sekä tasoitusrahaston mukaisesti.? P Juha Koivisto vastaava lakimies 6-7_kuorimo.indd 7 10.11.2017 10.31.15
KUORIMO 8 | Paperiliitto 9/2017 SILPPUA Veitsiluoto minimoi jätevedet Investointi. Stora Enson Veitsiluodon tehtaan jäte vesipäästöjä vähentävä in vestointi on valmistunut. 13 miljoonan euron in vestoinnin jälkeen vähenee kemikaalien ja energian ku lutus sekä selluprosessissa että poistovesien käsittelys sä. Samalla vähenevät sel lutehtaan poistovesiin liu kenevan puun määrä ja sii tä johtuva kemiallinen ha penkulutus tehdasta ym päröivällä merialueella vä henevät. Investoinnilla on yhtiön mukaan positiivinen vai kutus myös sellun laatuun. Investoinnin avulla uudis tettiin sellutehtaan rus kean massan pesuproses sia ja modernisoitiin happi valkaisua. Investointi liittyy EUko mission hyväksymiin pa rasta käytettävissä olevaa tekniikkaa edellyttäviin BATvaatimuksiin. Stora Enson Veitsiluo don tehtaan vuotuinen ka pasiteetti on 380 000 ton nia valkaistua koivu ja ha vusellua, 790 000 tonnia tulostus, kirjekuori, kou luvihko ja lomakepaperei ta sekä päällystettyä aika kauslehtipaperia ja mäntys ahatavaraa 200 000 m3. Veitsiluodon tehdas työl listää noin 590 henkilöä. men oireyhtymä – kurottajakuljettajan ammattitauti. Ennen leikkausta kokeiltiin vielä särkylääkkeet ja fysioterapia, jotka eivät kuitenkaan tehonneet. Sitten ei aikaa enää hukattu. Leikkaus olisi järjestynyt heti, mutta Peltonen siirsi sitä viikolla eteenpäin. Huhtikuisessa leikkauksessa Peltosen olkapäähän tehtiin tilaa ja siistittiin jänteitä. – Olen hurjan tyytyväinen siihen, miten minun keissini hoidettiin. Melkein 10+ tarjoisin tästä arvosanaksi. Kun aikoinaan jouduin polvileikkaukseen julkiselle puolelle, vei koko prosessi vuoden päivät, toteaa Peltonen. Hoitoraha pistää vauhtia Anjalankosken tehtailla yhteistyö työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijäpuolen välillä on jo pitkään ollut hyvä. Nopeasti työkykyiseksi Kurottajakuljettaja Aki Peltonen pääsi vauhdilla leikkauspöydälle ja takaisin töihin. Toimiva työterveys huolto hoitaa aidosti ihmistä. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Johannes Wiehn S tora Enson Anjalan paperitehtaalla työskentelevän Aki Peltosen ei tarvinnut kauaa odotella päästäkseen kivuliaan olkapäänsä kanssa leikkaukseen. Siitä hetkestä, kun Peltonen meni ensimmäistä kertaa työterveyslääkärin vastaanotolle, kului kaksi ja puoli kuukautta, kun hän makasi jo leikkauspöydällä. Peltosen diagnoosina oli kiertäjäkalvosiAki Peltonen antaa kiitosta työpaikkansa toimivalle työterveyshuollolle. – Leikkaushaava on joskus vielä kipeä, mutta olkapää pelaa täysin, kertoo Aki Peltonen. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Henkilöstörakenne Osuus koko paperiteollisuuden toimialasta 1995–2015 Paperi ja paperituotteet Kartonki Sellu Oikaisuja Lehden 8/2017 jutun ”Hy vät näkymät” taulukossa Hen kilöstörakenne oli kaksi väri koodia vaihtanut paikkaa. Al la korjattu taulukko: Lehden 8/2017 ristikon oli tehnyt Pauli Vento, ei Ari Ki viharju. % 8-9_kuorimo.indd 8 6.11.2017 12.49.07
KUORIMO Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara T aisteluja on monenlaisia. Joissakin tavoitteet ovat toisarvoisempia kuin toisissa. Kovimmillaan paukut ovat silloin, kun taistellaan siitä, onko tulevaisuutta enää ollenkaan. Tästä on kysymys myös useammassa työehtosopimuspöydässä tänä syksynä. Tätä kirjoitettaessa (31.10.) Sähköliitto valmistautuu omaan, liiton kannalta hyvinkin ratkaisevaan taisteluun. Pitkässä taistelussa kirstun pohja voi häämöttää pelottavankin nopeasti. Tällöin voittokaan ei pahimmillaan kanna pitkälle tulevaisuuteen. Liitto ilman riittävää työtaistelukassaa on sama kuin ei olisi liittoa ollenkaan. Sen tietää työnantajakin. Helppoa ei tule olemaan meilläkään. Jo keväällä Paperiliitosta viestitettiin jäsenille, että syksyn neuvottelukierros päänavaajana voi tarkoittaa työtaistelua. Metsäteollisuus ry oli eronnut EK:sta päästäkseen ratkaisemaan omia, pitkälti ideologisia, ongelmiaan Paperiliiton kanssa. Kun Paperiliitto jättäytyi ulos rakenteilla olleesta Teollisuusliitosta, alkoivat satraapit pystyttämään kehää keskelle toria. Sovittavaksi jäi vain nyrkkeilyottelun erien määrä. Kysymys on taas pitkälti ulkopuolisesta työvoimasta, jota työnantaja ideologisista syistä haluaa saada täysin vapaasti paitsi tehtaan palvelutehtäviin myös tuotannon tehtäviin. Vaikka koneenhoitajiksi, jos siltä tuntuu. Nollatuntisopimuksilla operoivia vuokratyöläisiä on paljon helpompi pyörittää, kuin nykyistä työvoimaa, laskevat yhtiöiden johtajat. Lisäksi ulkopuolisen työvoiman vapauttaminen veisi työntekijät toisiin liittoihin ja halvempien sopimusten piiriin. Neuvotteluasetelman syntymisen osalta on hyvä katsoa peiliin. Sieltä se suurin syyllinen useimmiten löytyy. Sen jälkeen tuleekin miettiä, miten naamasta saataisiin kauniimpi tai ainakin sellainen, että sen kanssa pystyisi elämään jatkossakin. Vastapuolen tavoitteena ei ole sen vähempää kuin liiton lopettaminen jäsenmäärän vähentämisen kautta. Tällöin jäljelle jää varsin yksinkertainen kysymys: taistellaanko vai annetaanko periksi? Jos päätetään taistella, mukaan täytyy lähteä jokaisen. Ihan jokaisen.? P Paperiliitto 9/2017 | 9 – Tilanne parani, kun työterveyshuolto vaihtui paikalliseen yhdistyspohjaiseen palveluntarjoajaan. Yhteistyö on kehittynyt aimo harppauksin. Nyt ollaan aidosti kiinnostuneita ihmisten työhyvinvoinnista ja terveydestä, kiittelee työsuojeluvaltuutettu Markku Leinonen. Hoitoraha, jolla nopeutetaan hoitoon pääsemistä ja työhön paluuta, on yksi esimerkki sujuvasta käytännöstä. Stora Ensolla hoitorahan katto on 5500 euroa, ja se voidaan käyttää leikkaushoitoon yksityisellä lääkäriasemalla. Hoitorahan käytöstä päättää konsernin johtava lääkäri. Leinosen mukaan Anjalankoski on konsernin yksi eniten hoitorahaa käyttävistä yksiköistä. – Se ei tarkoita, että sairastaisimme enemmän, vaan että käytämme hoitorahaa aktiivisesti. Kuntoutujankin tehtävä töitä Stora Ensolla fysioterapia ei kuulu työterveyshuollon piiriin, mutta työfysioterapeutin ohjaus kyllä. – Työfysioterapeutit jalkautuvat myös työpaikoille esimerkiksi tarkistamaan ergonomiaa sekä yleisesti että yksittäistapauksissa, kertoo Anjalankosken tehtaiden henkilöstöpäällikkö Aila Jutila. Anjalankoskella työntekijöiden ja työterveyshuollon käytössä ovat kuntosali ja kehonhuoltotilat, jotka sijaitsevat niin sanotulla välialueella tehtaiden välissä. Kehonhuoltotilassa Peltonenkin tapasi työfysioterapeuttia ennen leikkausta ja kuuden viikon mittaisen sairausloman jälkeen. – Hän pani minut vetelemään kuminauhaa ja kyseli yllättyneenä, että oletkos sinä tehnyt näitä liikkeitä kotona, kun olkapää pelaa niin hyvin. – Olinhan minä. Olen sen verran adhd, että aloin heti leikkauksen jälkeen tehdä kotiaskareita sekä jumppaliikkeitä, joita minulle oli näytetty ennen leikkausta. Puuhasin kaikkea, mitä pystyin kivun sallimissa rajoissa. Joustavasti takaisin töihin Leinonen korostaa, että sujuva yhteistyö työsuojeluasioissa edellyttää sitä, että työnantajaja työntekijäpuolen sekä työterveyshuollon välillä on luottamusta ja avoimuutta sekä yhteinen päämäärä – se, että töissä kävisi terveitä työntekijöitä. – Paljon on kiinni myös työterveyslääkäristä. Meillä on hyvä henkilö hoitamassa tätäkin. Peltosen olkapää tuli niin hyvään kuntoon, että hän pääsi palaamaan sairauslomalta suoraan työhönsä. Osasairauspäivärahaa tai korvaavaa työtä ei tarvittu. – Olkapää pelaa täysin. Nykyinen sauvaohjaus ei rasitakaan olkapäätä niin paljon, kuin aikoinaan ratin pyörittely, Peltonen huomauttaa. ? P Nopeasti työkykyiseksi Liikkeen suunta PITUUSLEIKKURI Vastapuolen tavoitteena ei ole sen vähempää kuin liiton lopettaminen. Aki Peltonen antaa kiitosta työpaikkansa toimivalle työterveyshuollolle. Yhteistyötä kuntoutukseen Erikoistutkija Erja Sormunen Työ terveyslaitokselta perää tiiviimpää yhteis työtä tuleongelmaisen työn tekijän kuntoutumisessa. Yhteis työtä tarvitaan sekä työterveyshuollon sisällä että työpaikan ja kuntoutuksen palvelun tuottajan kanssa. TTL:lla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, ettei tuleskursseilla hyö dynnetty verkostoitumista eikä kun toutumista tuotu riittävästi työpaikan arkeen. Työfysioterapeuttien osaamista kannattaisi Sormusen mukaan myös hyödyntää nykyistä paremmin. Tätä rajoittavat kuitenkin työterveyshuollon käytännöt sekä työterveyshuoltolaki. 8-9_kuorimo.indd 9 6.11.2017 12.49.07
10 | Paperiliitto 9/2017 SUURPERHE Marko ja Jaana Lehtosen kotona ovat tänään Kristoff er, Sten, Caroline, Ava, Alexander, Christian, Samuel ja Catarine. Kuvasta puuttuvat Daniel sekä Christine perheineen. 10-15_pääjuttu.indd 10 10.11.2017 16.24.42
Paperiliitto 9/2017 | 11 SUURPERHE lapsen kanssa Lahtelainen Marko Lehtonen tietää, että suurperheen elämä soljuu, kun ottaa rauhallisesti eikä tee tiukkoja aikatauluja. Silti kaikki voi muuttua hetkessä. Teksti Mari Schildt Kuvat Mauri Helenius 8 10-15_pääjuttu.indd 11 10.11.2017 16.24.43
T alvi, kevät ja kesä katastrofiin valmistautumista. Ja yhtäkkiä vaara onkin ohi, pois pyyhitty. Hetkeen ei tiedä, mitä sanoa. – Tässä tämä on mennyt ajatukseen totutellessa. Vajaa vuosi on kulunut miettiessä, että mitäs nyt tehdään. Nyt ollaan vain että noh, on se hyvä, sanoo lahtelainen Marko Lehtonen, 47. Muutama viikko sitten hän sai kuulla, että irtisanominen Stora Enson Heinolan tehtaan varastohommista muuttuukin uusiksi töiksi yrityksen Lahden tehtaalle. Heinolassa ovet menevät kiinni tammikuun lopussa, ja toiminnot siirtyvät Lahteen. 40 ihmistä sai irtisanomisilmoituksen, lopuille järjestyi töitä. Lehtonen aloitti Stora Ensolla Lahdessa vuonna 1989. Viisi vuotta ehti kulua Heinolan tehtaalla. – Kun työntekijöitä siirtyi Lahdesta Rautsaloon, pääsin takaisin. Oli se helpotus, hän sanoo. Helpotuksen voi kerrata seitsemällä, kun vaimo Jaana otetaan mukaan laskuihin. Lehtonen on ainoa elättäjä perheen viidelle lapselle, jotka vielä asuvat kotona. Kolme aikuistunutta lasta asuu jo omillaan. – Ei sitä sen enempää harkittu, että tehdäänkö enempää lapsia vai ei, se tekotapa vaan oli niin kiva. Ei me mitään suuremmin uskovaisia olla, mutta ajateltiin, että jos tulee niin on tullakseen, Lehtonen sanoo. 28 vuotta hyvittelyä Kaikki sai alkunsa kampituksesta. – Oikaisin jalkaa lahtelaisessa Nuutti-diskossa, ja rouva kompastui siihen. Minä hätääntyneenä auttamaan häntä ylös, ja olin valmis asian hyvittämään. Sitä on nyt sitten hyvitelty 28 vuotta, Lehtonen hymyilee. Oliko teko tahallinen vai ei, siitä on kiistelty, leikkisästi. Lehtoset olivat tavatessaan vähän alle parikymppisiä, mutta sen verran tehokas kampitus oli, että pari meni kihloihin muutaman kuukauden päästä ensitapaamisesta. Ensimmäinen lapsi syntyi puolitoista vuotta ensitapaamisen jälkeen vuonna 1992. Lapsia syntyi kolmella vuosikymmenellä. Christine on nyt 25-vuotias ja hänellä on jo kaksivuotias Silja-tyttö. Vuonna 1995 syntyi Caroline, joka on nyt 22-vuotias ja 4-vuotiaan Sten-pojan ja 1-vuotiaan Ava-tytön äiti. Vuonna 1998 syntyi nyt 19-vuotias Alexander. 17-vuotias Daniel syntyi vuonna 2000. Kristoffer syntyi vuonna 2002 ja on nyt 15-vuotias. Catarine on 14 vuotta ja syntyi vuonna 2003. Christian on 11-vuotias ja syntyi vuonna 2006. Hännänhuippuna syntyi vuonna 2010 nyt 7-vuo tias Samuel. Kaikki lapset on kastanut sama perhepastorirouva, joka aikanaan myös rovastiksi nimitettiin. Räväkkänä tunnettu rovasti lähestyi jo eläkeikää, kun Christianin kastajaisia valmisteltiin. Hän ehdotti, että mitäs jos vihittäisiin samalla vanhemmat. – Hetki siinä tuumattiin ja sanottiin, että eiköhän se aika jo olisi. Lapsia oli siinä vaiheessa jo seitsemän, Lehtonen muistelee. Ristiäisiin oli kuitenkin aikaa vain kaksi viikkoa. Sama aika tarvittaisiin kuulutuksiin SUURPERHE 12 | Paperiliitto 9/2017 ?Catarine auttaa Steniä ja Samuelia netin käytössä. ?Välipala hoituu Alexanderilta ja Kristofferilta. ”Xxxx.” ”Oikaisin jalkaa, ja rouva kompastui siihen.” 10-15_pääjuttu.indd 12 10.11.2017 16.24.44
Paperiliitto 9/2017 | 13 SUURPERHE ja muihin kirkkolain edellyttämiin toimiin. Jos rovasti sinä päivänä ehtisi kirkkoherran virastoon, niin kuulutukset onnistuisivat. – Hän sanoi vain, että kyllä me ehditään, virasto on vielä puoli tuntia auki. Pikkusen lähti Pösö pihasta, kun rovasti lähti. Lujaa on pitänyt mennä, Lehtonen nauraa. Kiire tuli hääparillekin, kun piti hankkia asut, sormukset ja muut tarvikkeet. Ristiäisvieraille he eivät kyllä ehtineet sanoa mitään. – Niin siinä kävi, että pappi sanoi kastamisen jälkeen, että nyt tilaisuus jatkuu toisella tapahtumalla. Jo alkoi surina kirkkosalissa. Oli hämmennystä, mutta me nyt olemme muutenkin onnistuneet yllättämään, monessa eri asiassa, Lehtonen hymyilee. Ja alaikäisiä huollettavia on…? Asiassa ei sinänsä ole kehuttavaa, mutta onhan se tarina, sekin. Lehtonen kertoo, että perheen rakkain harrastus on asuntovaunu, jolla kierretään lomilla Suomea. Eräänäkin perjantaina oli perhe matkalla Lammin leirintäalueelle, jossa perhe pitää asuntovaunuaan. Hämeenlinnan tie oli tukkoinen ja letkalla riitti pituutta. Oli olevinaan kiire. – Ohittelin autoja kun tuli sopiva rako. Sitten oli enää yksi rekka, jonka edessä näkyi pitkä suoranpätkä. Lähdin sitä ohittamaan. Suoran jälkeen ajattelin, että otan vähän etäisyyttä jonoon, kun alkutaival oli ollut niin tuskallista. Sitten näin horisontista, että suoran toiseen päähän tuli auton valot, Lehtonen kertoo. Hälytyskellot eivät päässä soineet, mutta sen sijaan siniset valot välähtivät kyllä. Nopeusmittarissa paistoi runsaat 140 ja mielessä takoi, oliko alueella kuitenkin 80:nen rajoitus. Hän pysäytti auton tiensivuun ja vietti seuraavat viisi raskaasti harmittavaa minuuttia katsellen, kun hänen juuri ohittamansa letka autoja suhahteli ohi. Vasta sitten poliisiauto pääsi kääntymään hänen puolelleen tietä. – Ne siinä katseli, kun oli lapsia tila-auto täynnä. Sanoivat, että oli sitten hoppu. Ei siinä selittelyt auttaneet, totesin vain, että se vauhti siitä kiihtyi, kun olin rekan ohittanut. Poliisit sanoivat, että 139 olisi ollut se nopeus. Myönsin, että kyllä se pikkusen enemmän taisi olla. Poliisit sanoivat, että heillä näytti kyllä 142, mutta kun olivat kiertäneet auton ympäri, niin tiputtivat siitä hiukan pois, ettei tarvitse jättää autoa siihen ja ottaa korttia pois, Lehtonen kertoo. Hän lähti poliisiautoon kuuntelemaan tuomiota. Poliisit kertoivat, että hänen tuloillaan maksettavaa kertyi 875 euroa. Sitten poliisit alkoivat katsoa alaikäisten huollettavien määrää. – Summa putosi koko ajan. Lopulta maksettavaa jäi 115 euroa. Poliisikin pyöritteli päätään, että näin tämä menee, kun oli kuusi huollettavaa alaikäistä. Maksettavaa jäi alle rikesakon määrän, Lehtonen kertoo. Poliisit päättelivät, että Lehtosen kannattaa näköjään päästellä vähän reilummin, vaikka suositella sellaista ei voi. Suuremmassa sakossa kun huollettavien määrä vaikuttaa sakon määrään. – Ollaan työkavereiden kanssa naureskeltu, että vähän vielä lapsia, niin ne joutuvat jo maksamaan minulle, Lehtonen nauraa. Kuusi litraa maitoa päivässä Suurperheessä kauppareissut käyvät työstä. Viikon ruokia on mahdoton hankkia kerralla, koska se ruokamäärä ei mahtuisi mihinkään. Ruokakaupassa on käytävä joka toinen päivä. Käytännössä päivittäin. – Parhaimmillaan, kun kaikki pojat vielä asuivat kotona, maitoa kului kuusi litraa päivässä. Se oli keskiarvo. Jos syötiin maitoa imeviä muroja, niin sitten kulutus oli suurempaa, Lehtonen kertoo. Kun ruuat säilyttää kaupassa, selviää arkisin yhdellä kokomittaisella jääkaapilla. ?Christian pääsee hoitamaan Ava-vauvaa Jaanan ja Markon ohjauksessa. 10-15_pääjuttu.indd 13 10.11.2017 16.24.44
– Juhlapyhät ovat katastrofi, kun joutuu hommaamaan usean päivän ruuat. Jouluna pitää ottaa toinen iso viileäkaappi käyttöön, Lehtonen kertoo. Niin se joulu, se on luku sinänsä. – Meillä menee kolme 8–9 kilon kinkkua. Aattona, kun pojat ovat kotona, yksi kinkku häviää yhdellä ruokailulla. Toinen on uunissa, että joulupäiväksikin riittäisi, ja uuteen vuoteenkin pitäisi yltää. Työkavereiden mielestä voisimme tilata saman tien Keskon auton pihaan, hän nauraa. Parin joulupäivän ruuat kustantavat noin 600 euroa. – Viime jouluna meidän silloin kuusivuotias kuopuksemme seisoi lattialla, kun avasimme kauppakuitin. Se ylettyi häntä päästä varpaisiin. Työkaveri päivitteli, että tuolla summalla me söisimme kuukauden, Lehtonen sanoo. Häneltä on kysytty, miten he aikovat järjestää joulunvieton tulevaisuudessa, kun väki vain lisääntyy. – Työkaveri laskeskeli, että jos omat lapset eivät tekisi kuin kaksi tai kolme lasta puolisonsa kanssa, niin silti päädyttiin ihan älyttömiin lukuihin, puolensataa henkeä. Jonkun laskutoimituksen mukaan niitä oli 108, Lehtonen nauraa. Kesän grillikaudella perhe vetäisee yhdellä grillauksella kaksi 1,2 kilon perhepakkausta grillipihvejä, neljä pakkausta makkaraa ja perunat, leivät ja salaatit päälle. Eikä monikaan tule ajatelleeksi, kun päivittelee rahanmenoa ostaessaan talvikengät ja toppatakin lapselle, että Lehtosilla on parhaimmillaan kerrottu sama summa seitsemällä. Laatuaika otti koville Isännän ylpeys on liki kymmenenmetrinen, teetetty asuntovaunu. Takaosassa on pöytäryhmä ja kolme kerrosta sänkyjä. Keskellä on parivuode ja kaapisto, etuosassa on keittiö. Yhdeksän henkeä mahtuu hyvin yöpymään. Kaksi paikkaa saa vielä lisää järjestelemällä. Asuntovaunulla he olivat myös tänä syksynä, kun nuorimmat lapset pääsivät isojen sisarusten hoitoon, ja isi ja äiti saivat pari päivää kahdenkeskistä aikaa ensimmäisen kerran 25 vuoteen. – Istuttiin hölmistyneinä ja syötiin grillipihviä. Ei oikein ollut mitään isompaa juttua, lähinnä hämmästeltiin hiljaisuutta. Ihmeteltiin, että kaikki ruokatarpeet mahtuivat pöydälle, ettei apupöydille tarvinnut laittaa. Emäntäkin pääsi yhtä aikaa syömään. Oli se erikoista, Lehtonen hämmästelee. Saunasta tullessa Lehtonen meni virittelemään tulia pihan grillitakkaan, kun vaimo hävisi hiljaisen asuntovaunun ovelle. Pihalle Lehtonen kuuli, kun vaimo huuteli vaunussa, onko kaikki hyvin. Hän vastaili pihalta, että on minulla kaikki hyvin. – Yleensä vaunussa on valot kun lapset vetäytyvät itsekseen nukkumaan, nyt oli pimeää. Kyllä siinä pientä oireilua taisi olla, Lehtonen hymyilee. Lapset ne vasta kasvattavatkin Monesti puhutaan lasten kasvattamisesta, mutta lapset ne vasta kasvattavatkin. 14 | Paperiliitto 9/2017 SUURPERHE ?Yläpunkassa hälytys, lennokki tulee kohti! Christian suojautuu, kun isän lennokki syöksyy. ?Hyvä tiimi. Marko ja Jaana ovat olleet yhdessä 28 vuotta. ”Kyllä siinä koh dassa maailma pysähtyi.” 10-15_pääjuttu.indd 14 10.11.2017 16.24.45
– Ensimmäinen lapsi pysäytti nuoruuden hölmöyden, baarikulttuuri jäi, ja tasaisuus tuli elämään. Kun lapsia on ollut eri ikäisiä, tyttöjä ja poikia, niin aina jotain uutta on tullut ajatusmaailmaan. Kaikki ei olekaan yksiselitteistä. Oma näkemys ei aina ole se oikea, eikä ole pakko mennä kivestä läpi sen mukaan, miten on itse päättänyt. Olen oppinut asioiden hyväksymistä toiseltakin näkökantilta, Lehtonen miettii. Lapset ovat laittaneet myös elämänarvot uuteen malliin. Alexanderin syntymä keskosena pelästytti. Lehtosilta on myös lähdetty ambulanssilla sairaalaan tulehtuneen umpisuolen kanssa. Katraan nuorimmalle kasvoi vuoden ja 8 kuukauden iässä patti jalkaan. Se näytti punkin puremalta, mutta sairaalassa alkoi näkyä vakavia ilmeitä. Epäiltiin luusyöpää. – Kyllä siinä kohdassa maailma pysähtyi. Kun diagnoosi olikin reuma, se olikin helpotus, vaikka se kummalliselta kuulostaakin. Poika pärjää nyt hyvin ja näyttää siltä, että ehkä lääkkeestäkin päästään eroon. Onni oli, että sairaus tuli ilmi nuorena. Myöhemmässä iässä sairaus olisi voinut levitä selkärankaan, ja tilanne olisi ollut hyvin vaikea. – Tällaiset laittavat ajatusmaailmaa uusiksi, Lehtonen tuumii. Isänpäivän alla Lehtonen hankkii vaivihkaa kakun kaappiin, jos vaikka jo kotoa muuttaneet lapsetkin tulisivat käymään. Hän sanoo, että kaiken rehellisyyden nimissä suurimman kiitoksen ansaitsee kuitenkin vaimo Jaana. – Hän näitä joutuu päivittäin ojentamaan ja pitämään järjestystä yllä. Ja päälle joutuu kestämään isännän huonon työpäivän. On siinä ollut tekemistä. Itsestäänselvyyksiä ei ole Lehtonen sanoo oppineensa, että koskaan ei tiedä, miten käy. – Kun sain irtisanomisilmoituksen viime joulukuussa, lähdin töistä ovet paukkuen. Tehtaan alueelle tulin jälkikäteen vain juttelemaan lääkärille, että nyt käy niin ylikierroksilla, että pokka petti. Kyllä se silloin vaikutti koko perheeseen. Sillä hetkellä sitä omaa tilaa ei voinut peitellä ja katsoa, että lapset ovat muualla kun käy asiaa läpi. Lastenkin oli syytä tietää, mikä mieltä painaa. Sen jälkeen yritti pitää omat jutut matalalla ja lähteä vaikka ulos ja antaa tunnetilan tyyntyä. Ettei pilaa koko perheen elämää omalla mielentilalla, Lehtonen kertoo. Hän sanoo, että lapset kokevat asiat niin kuin aikuiset sen heille kertovat. Silti irtisaPaperiliitto 9/2017 | 15 nomista oireili koko perhe. – Lapset kysyivät, että eikö me sitten ensi kesänä enää lähdetäkään reissuun? Se kosketti. Sehän oli katastrofi itsellekin, sitä ei voinut peittää, Lehtonen sanoo. Hän sanoo, ettei uskalla ajatella viittä vuotta kauemmas. Viiden vuoden välein hän on aina joutunut tilanteeseen, jossa toimintoja on lähtenyt alta ja järjestelty. – 28 vuotta olen antanut elämästäni firmalle, tehnyt hommat hyvin ja opetellut uutta. Olen ollut monessa mukana, ja osaamista ja ammattitaitoa löytyy. Eikö enää katsotakaan mahdollisuutta eläkeputkeen vanhemmille tai karsita tuoreita tulokkaita? Hän miettii, että tuotannolliset ja taloudelliset syyt ovat yrityksille turvasanat, joiden avulla voi tehdä mitä tahansa. Voi vaikka heittää ikkunasta ihmiskunnan ikiaikaisen käsityksen oikeasta ja väärästä, eikä joudu siitä vastuuseen. Lehtosen työt jatkuvat ensi vuonna Heinolan sijaan Lahdessa, mutta tapahtunut ei hevillä unohdu. Turvallisuudentunne on kadonnut. Siitä kun ei pääse mihinkään, että kun priorisoidaan suurperheen isä irtisanottavien listalle, silloin ei toimita moraalisesti hyväksyttävällä tavalla. Niin vain ei tehdä. ? P SUURPERHE ? Isoja ja pieniä. Catarine, Caroline ja Christian naurattavat Ava-vauvaa. 10-15_pääjuttu.indd 15 10.11.2017 16.24.45
16 | Paperiliitto 9/2017 TULOKSET 16-19_tes.indd 16 10.11.2017 8.24.16
Paperiliitto 9/2017 | 17 Teksti Mari Schildt M etsäteollisuusyritykset kertoivat kuun vaihteessa toinen toistaan komeammista tuloksista. UPM Kymmenen toimitusjohtaja Jussi Pesonen kehui kolmannen vuosineljänneksen tulosinfossa, että heinäsyyskuun ajanjakso oli 18. peräkkäinen neljännes, jonka aikana yhtiön tulos parani. Vertailukelpoinen liikevoitto nousi heinä-syyskuussa 12 prosenttia 351 miljoonaan euroon viime vuoden vastaavan ajankohdan 314 miljoonasta eurosta. Se oli selvästi markkinoiden odotuksia parempi. Liikevaihto kasvoi aavistuksen 2,49 miljardiin euroon viime vuoden 2,45 miljardista. Yhtiö ennustaa, että koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto kasvaa viime vuodesta. UPM ennustaa, että paperin kysyntä tulee yhä laskemaan, joten tulosta tehdään lähinnä säästämällä, kuten yhtiö on paperipuolella tehnyt jo vuosikymmenen ajan. Sellupuolella hintojen nostaminen onnistui samaan aikaan kun tavaraa meni yhä enemmän kaupaksi. Aasian hienopaperit, vanerit ja viilut sekä tarralaminaatit onnistuivat myös hinnannostossa samaan aikaan, kun toimitukset kasvoivat. – Me olemme nyt erittäin hyvissä asemissa kasvamaan ja maksamaan osinkoja, Pesonen sanoi sijoittajapuhelussa analyytikoille. Markkinoilla pohdittiin tuloksen jälkeen, että uuden tehtaan rakentaminen kestäisi todennäköisesti liian kauan, joten ehkä UPM on lähdössä ostoksille. Jos ostettavaa ei löydy, lisäosinkojen maksamatta jättämistä olisi vaikeaa sijoittajille perustella. Stora Enso investoi Myös Stora Enso raportoi vahvasta tuloksenteosta vuoden kolmannella neljänneksellä. Operatiivinen liiketulos kasvoi hulppeat 32,4 prosenttia 290 miljoonaan euroon viime vuoden vastaavan ajankohdan 219 miljoonasta eurosta. Vaikka yhtiö oli antanut positiivisen tulosvaroituksen, toteutuma yllätti silti analyytikot. Yhtiön liikevaihto ilman paperiliiketoimintaa kasvoi 11,1 prosenttia ja paperi mukaan lukien 4,8 prosenttia 2,5 miljardiin euroon. Paperin tuotanto ja toimitukset vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Kartongin, aaltopahvin, markkinasellun ja puutuotteiden toimitukset sen sijaan lisääntyivät. Stora Enson liikevaihto on kasvanut koko kuluvan vuoden, ja tase on vahva. Yhtiö ilmoittikin investoivansa 94 miljoonaa euroa uusiutuvien materiaalien kasvun vauhdittamiseen sekä kuluttajapakkauskartongin ja biomateriaalien kilpailukyvyn parantamiseen. Yhtiö aikoo muun muassa investoida 52 miljoonaa euroa Pohjois-Karjalan Uimaharjussa sijaitsevan Enocellin tehtaan liukosellukapasiteetin nostoon ja 42 miljoonaa euroa kemihierteen saatavuuden parantamiseen Imatran tehtailla. Imatralle on luvassa myös kymmenen uutta työpaikkaa, mutta Uimaharjun työpaikat eivät lisäänny. – Investoidessamme tehtaisiimme Suomessa odotamme, että maan vientiteollisuuden kansainvälinen kilpailukyky pystytään turvaamaan ja sitä voidaan jatkossa parantaa edelleen, sanoo Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström. Metsä Group kasvattaa Punkaharjulla Metsä Group kasvatti liikevaihtoaan heinäsyyskuussa 1,3 miljardiin euroon edellisvuoden vastaavan ajankohdan 1,1 miljardista eurosta. Vertailukelpoinen tulos ennen veroja kasvoi 100 miljoonaan euroon viime vuoden 85 miljoonasta eurosta. Pitkäja lyhytkuituisen sellun hinnat ovat nousseet selvästi, ja yhtiö on tyytyväinen kartonkien kysyntään. Metsä Group olettaa sellumarkkinoiden pysyvän nykyisellä hyvällä tasolla myös vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Samoin ensikuidusta valmistetun kuluttajapakkauskartongin kysyntä todennäköisesti kasvaa. Yhtiö odottaa kuitenkin toimitusmäärien laskevan kausiluonteisesti joulukuussa. Pehmoja ruoanlaittopaperimarkkinoilla yhtiö odottaa kysynnän jatkuvan vakaana kaikilla markkina-alueilla. Pehmopaperin kysyntä kasvaa erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa ja ruoanlaittopapereiden kysyntä Aasiassa. Metsäteollisuudella on nyt rahaa Pitemmän hyvän jakson jälkeen metsäteollisuusyrityksillä kassat pullottavat rahaa. Palkankorotuksiinkin sitä riittäisi paremmin kuin hyvin. Metsäteollisuuden työn tekijöiden palkan koro tukset eivät nyt ole rahasta kiinni. ?Suurimpi en metsäjät tien tulokset kertovat, että yrityk sillä menee todella vahvasti. Kuvassa elokuussa käynnisty nyt Metsä Groupin Äänekosken biotuote tehdas. Kuva: Biotuotetehdas TULOKSET Pääjohtaja Kari Jordan kertoi tulosjulkistuksen yhteydessä, että Äänekoskella muutetaan parhaillaan vanhaa paperikonehallia koivuviilutehtaaksi. – Suunnittelemme tuotannon laajennusta myös Punkaharjun tehtaalla. Lopullinen investointipäätös tehdään vuoden loppuun mennessä, Jordan sanoi. Vahva kassa lakkoiluun? Erikoista kyllä, metsäteollisuuden työntekijöiden palkankorotukset eivät nyt ole rahasta kiinni. Helsingin Sanomat laski, että prosentin palkankorotus paperiliittolaisille työntekijöille vastaisi UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen vuosiansioiden suuruista menoerää vuodessa ilman sosiaalikustannuksia. Kaksi prosenttia lisää palkkaa olisi jo yhtä paljon, kuin Pesosen ja Metsä Groupin Kari Jordanin yhteenlasketut ansiot, noin 10 miljoonaa euroa. Teollisuuskin tietää, että palkankorotuksia on tulossa, mutta sillä ei ole mitään aikeita antaa niitä ilmaiseksi. Markkinoilla ja aytuvissa mietitään nyt, tarkoittaako metsäteollisuuden vahva kassa myös sitä, että työnantajat kokevat kestävänsä mahdollisen lakkotilanteen paremmin? Onko nyt tilaisuus kiristää työntekijöiltä suostumus työehtojen huononnuksille, jotka tuottaisivat parempaa kannattavuutta pitkällä aikavälillä? Lakko tulisi metsäteollisuudelle kalliiksi: se maksaisi vähintään useita kymmeniä miljoonia euroja. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita syöksykierrettä metsäteollisuusosakkeille: Jos lakko ei pitkity, markkinoilla ajatellaan sen synnyttämiä kuluja kertaeränä. Yritykset haluavat muun muassa eroon tilanteista, joissa ne joutuvat sopimaan työn organisoinnista pääluottamusmiehen kanssa. Ne haluavat eroon myös joulun ja juhannuksen kaltaisista kustannuspiireistä sekä lisää mahdollisuutta tuoda nykyistä enemmän vuokratyövoimaa tehtaisiin. – Etsimme ratkaisua, jossa ulkopuolisen työvoiman käyttö saattaisi antaa meille mahdollisuuden parantaa kustannustehokkuutta. Jos niin on, ilmeisesti se kompensoisi mahdolliset palkankorotukset, sanoi Jussi Pesonen lokakuussa sijoittajapuhelussa. Metsäteollisuusyritykset eivät kuitenkaan ole veljeksiä. Sellulla menee hyvin tai paremmin. Metsä Groupilla on takanaan isot investoinnit ja halua keskittyä työn tekoon Suomessa. Sillä ei juurikaan ole mahdollisuutta siirtää tuotantoa ulkomaille, joten mahdollinen lakko koskisi siihen kipeimmin. ? P . 16-19_tes.indd 17 10.11.2017 8.24.17
18 | Paperiliitto 9/2017 TYÖEHTOSOPIMUS Juntturaiset neuvottelut Neuvottelut paperiteollisuuden työehtosopimuksesta jumiutuivat useaan otteeseen. 24.5. Startti neuvotteluille. Tes-neuvottelukunnat tapasivat. Paperiliitto aloitti jäsenille kohdistetun tehostetun tes-viestinnän. 8.8. Esitykset pöytään , neuvottelut käyntiin. Paperiliiton esitykset koskivat muun muassa työaikaa, muutosturvaa ja irtisanomissuojaa sekä palkkaa. Metsäteollisuus ry esitti muutoksia ulkopuolisen työvoiman käyttöön, työvoiman joustavaan käyttöön ja työvoimakustannuksiin. Osapuolet sopivat tes-neuvottelujen alkaessa yhteisesti, ettei neuvottelujen sisältöjä ja aikatauluja kerrota julkisuuteen tiedotusvälineille. 17.8. Jäsenille tes-tietoa tarjoava Ajan tasalla -kiertue aloitti Oulusta. Seuraavina Jyväskylä, Tampere, Rauma, Lappeenranta, Helsinki ja Kuopio. 24.8. Paperiliiton uuden hallituksen ensimmäinen kokous ja käsittelyssä tes-esitykset. 30.8. Tes-neuvottelukunnat koolla, neuvottelut polkevat paikallaan. 20.9. Neuvottelut jämähtivät. Metsäteollisuus ilmoitti, että teksteihin tehtävistä muutoksista ei voida keskustella. 21.9. Paperiliiton hallitus ihmetteli kokouksessaan neuvottelujen tilaa. 22.9. Paperiliiton työehtopäivään kokoontuneet luottamushenkilöt olivat huolissaan alan maineesta, jos neuvottelut pitkittyvät. Neuvotteluissa oltiin kaukana maalista, joten tilaisuudesta tuli hengennostatustilaisuus tulevien koitosten varalta. 30.9. Työehtosopimuksen sopimus kausi päättyi. 6.10. Metsäteollisuus tarjosi nollakorotusta. Hallitus teki lakkoavustuksen maksamista koskevat päätökset. Seuraava neuvottelu sopimatta. Metsäteollisuus ry:n tavoitteena näytti alusta saakka olleen syntyvän työriidan saattaminen valtakunnansovittelijan ratkaistavaksi. 9.10. Paikallinen yhteistoiminta työntekijäja työnantajaosapuolen välillä keskeytetään. P aperiteollisuuden työehtosopimuksesta käytiin neuvotteluja yli kolme kuukautta. Neuvottelutulos syntyi loppurutistuksen jälkeen aamuyön varhaisina tunteina 10. marraskuuta. 21.6.2016 Metsäteollisuus ilmoitti eroavansa EK:sta. 11.10. Alan menestys antaa aihetta nollaa parempiin palkankorotuksiin, totesi Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala lehtihaastattelussa. 15.2.2017 Metsäteollisuus ry ilmoitti irtautuvansa vientiliittojen uuden työmarkkinamallin suunnittelusta. 15.2. EK luopuu keskusjärjestösopimuksista, joista sopiminen siirtyy liittotasolle. 2.3. UPM:n toimitusjohtaja moitti paperiteollisuuden työehtosopimusta Metsäteollisuuden seminaarissa. 18.5. Liittokokous. Paperiliitto linjasi lähtökohdat työehtosopimusneuvotteluihin. Paperiliiton hallituksen ylimääräisen kokouksen 3.11. alussa olivat paikalla myös televisiokuvaajat. Samana aamuna kello 6 oli alkanut paperiteollisuudessa ylityökielto. Tiedotusvälineitä kiinnosti myös, päättäisikö Paperiliitto uusista työtaistelutoimista. 16-19_tes.indd 18 10.11.2017 17.31.37
Paperiliitto 9/2017 | 19 TYÖEHTOSOPIMUS Juntturaiset neuvottelut Neuvottelut paperiteollisuuden työehtosopimuksesta jumiutuivat useaan otteeseen. 12.10. Kolmen suurimman yhtiön pääluottamusmiehet olivat koolla Helsingissä. He vetosivat yhtiöiden johtoon, jotta tes-neuvotteluja jatketaan rakentavassa hengessä ja että myös Paperiliiton tavoitteet otettaisiin huomioon neuvotteluissa. Neuvottelut olivat yhä keskeytyneinä. 19.10. Neuvotteluyhteys palautui ja neuvotteluja jatkettiin. Jumiutumisen jälkeen Paperiliitto odotti neuvottelujen viimein edistyvän. Liiton hallitus varautui joka tapauk sessa työtaistelun mahdollisuuteen ja antoi tesneuvottelukunnalle valtuudet tilanteen niin vaatiessa katkaista neuvottelut ja päättää tarvittaessa työtaistelutoimien aloittamisesta. 26.10. Pientä edistymistä neuvotteluissa. 1.11. Paperiliitto katkaisi neuvottelut, kun sille oli tarjottu ”ota tai jätä” -pakettia ilman neuvottelumahdollisuutta. Metsäteollisuus esitti kaksi vaihtoehtoa. Paperiliitto piti toisen, kaksivuotisen vaihtoehdon palkankorotuksia riittämättöminä työnantajan tekstimuutosten suhteen. Toisena vaihtoehtona olisi ollut jatkaa nykyistä sopimusta vuodella ja neuvotella sinä aikana työnantajan esittämistä vaatimuksista prosentin palkankorotuksella. Näytti siltä, että neuvottelutuloksen saavuttaminen Metsäteollisuus ry:n kanssa edellyttäisi käytännössä kaikkien työnantajapuolen vaatimusten hyväksymistä sellaisenaan. Tes-neuvottelukunta päätti katkaista neuvottelut ja julistaa paperiteollisuuden työehtosopimuksen alaisille työpaikoille ylityökiellon. 3.11. Ylityökielto alkoi paperiteollisuuden työpaikoilla kello 6. Liiton hallitus koolla. 6.11. Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n edustajat tapasivat ja varautuivat uusiin tapaamisiin samalla viikolla. Paperiliitto ja Metsäteollisuus pääsivät neuvottelutulokseen uudesta paperiteollisuuden työehtosopimuksesta. Paperiliiton tes-neuvottelukunta valmistautui neuvotteluihin liiton toimistolla marraskuun alussa. Vasemmalta Juha Koivisto, Jouko Suomalainen, Markku Häyrynen, Arto Hulkko, Jorma Paajanen, Jouni Salminen, Juhani Siira, Sami Laakso, Jouko Aitonurmi ja selin Petri Vanhala. Keskusteluyhteys osapuolten välillä jatkui ja tapaamisten tahti tiivistyi. 9.11. Neuvottelut jatkuneet useiden tuntien ajan seuraavan päivän puolelle. 10.11. Neuvottelutulos. Paperiliitto ja Metsäteollisuus pääsivät neuvottelutulokseen uudesta paperiteollisuuden työehtosopimuksesta. Neuvottelutuloksen voimaantulo edellyttää, että kumpikin sopijapuoli hyväksyy sen päätöksentekoelimissään Neuvottelutuloksen syntymisen jälkeen peruttiin myös Paperiliiton julistama ylikielto ja paikallisen yhteistoiminnan kielto. 13.11. Paperiliiton hallitus kokoontuu käsittelmään syntynyttä neuvottelutulosta. 17.11. Paperiliiton valtuusto käsittelee neuvottelutulosta. Ajankohtaiset tiedot työehtosopimuksesta: www.paperiliitto.fi facebook.com/Paperiliitto Twitter: @Paperiliittory 16-19_tes.indd 19 10.11.2017 17.31.37
20 | Paperiliitto 9/2017 Yhdessä turvallisempi työpaikka Parempi valaistus ja kolme muuta keissiä kertovat siitä, miten työturvallisuutta parannetaan yhteistyössä. TYÖSUOJELU Ville Kärkkäisen työpaikalla parannettiin painosalin valaistusta. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen, Juha Sinisalo H eikko yleisvalaistus haittasi Tetra Pakin Imatran tuotantolaitoksen työntekijöiden työtä. Painosalin ledit eivät riittäneet valaisemaan työympäristöä riittävästi. Tämä kävi ilmi myös tehtaan riskikartoituksissa ja työterveyshuollon mittauksissa. – Painosali oli melko hämyinen paikka, kuvailee painaja Ville Kärkkäinen. Vaikka ongelma oli pitkään tiedossa, ja työntekijät pyysivät parempia valoja, meni aikaa ennen kuin asiaan tartuttiin. – Mutta sitten, kun sitä lähdettiin hoitamaan, asia järjestyi aika nopeasti, kertoo työsuojeluvaltuutettu Antti Mönkäre. Mönkäre mainitsee, että hänen roolinsa jäi vähäiseksi, sillä aloite meni suoraan työntekijöiltä työnantajalle. Noin vuosi sitten painosalin kattoon saatiin loisteputket. – Nyt painokoneella näkee työskennellä, eikä pimeitä kohtia ole. Valoahan ei ole ikinä liikaa, Kärkkäinen huomauttaa. Samaan tapaan työntekijöiden aloitteesta hoitui kuntoon toinenkin epäkohta. Tuotantosalin lattia oli pinnoitettu epoksilla, mikä teki siitä liukkaan. Erityisesti paikoissa, joissa joutuu liikuttelemaan painavia rotaatiotyökaluja, epoksi myös mureni. 20-23_työsuojelu.indd 20 9.11.2017 9.32.06
22 | Paperiliitto 9/2017 TYÖSUOJELU Asia korjattiin kovettamalla lattia useammasta kohtaa ja karhentamalla pintaa. Suurimmat parannukset tulivat juuri niihin kohtiin, joissa liikutellaan painavia työkaluja. – Kova ja karhea lattia on turvallinen työskennellä. Se ei murene eikä muutu liukkaaksi, jos siihen menee vaikkapa kartonkipölyä tai vastaavaa, Kärkkäinen toteaa. Vihdoin avuksi uusi työkalu Kun Jujo Thermalin päällystyskoneisiin 3 ja 4 laitetaan uutta paperirullaa, jää se silloin tällöin jumiin laskuvarsien kiskoille. Jumia on jouduttu aukomaan rautakangella. – Se on sellaista lihasvoimalla kitkuttamista. Hurjan hankalaa ja epäkäytännöllistä, kuvailee päällystyskoneen varahoitaja Jarno Mäkinen. Epäkohta on ollut tiedossa jo vuosikausia. Työsuojeluvaltuutettu Erkki Jaakohuhta, joka on työskennellyt samoilla koneilla, muistelee, että asiaan on vaadittu parannusta ainakin kaksikymmentä vuotta. la. Kyseessä on vipuvarsi, jolla voi vääntää jumin auki. Työkalussa on tappi, joka sopii kiskon viereen kiinnitettyyn reikälevyyn. – Yleensä jumi irtoaa, kun yhden kerran vetää. Työnteko on nyt huomattavasti helpompaa. Tämä on varsin toimiva ratkaisu, Mäkinen kiittelee. Kehitettiin oma kolhulakki UPM:n Kaukaan tehtaille tuli vuonna 2012 uusien turvallisuusohjeiden mukainen kolhulakin käyttövelvoite. Lakit, joita tehtaalla käytettiin, eivät olleet paperija sellutehtaiden olosuhteisiin varta vasten valmistettuja. Ongelmia alkoikin tulla heti. – Lakit eivät hengittäneet, vaan hiostivat. Lisäksi lakki painui liian syvälle päähän niin, että se jäi kuulosuojainten alle, kertoo päivämies Sami Ravattinen. Moni työntekijä alkoi kärsiä erilaisista päänahan iho-ongelmista sekä allergisista reaktioista, joita työterveyslääkäri tutki aina Helsinkiä myöten. Työsuojeluvaltuutettu Seppo Smolander yritti selvittää lakkien väriaineen koostumusta, mutta ei saanut vastauksia. Valmistaja oli englantilainen yritys, joka teetti lakit Kiinassa. Kun Jaakohuhdasta tuli työsuojeluvaltuutettu pari vuotta sitten, hän alkoi painostaa työnantajaa tekemään asialle jotakin. – Joku on saanut joskus rautakangesta otsaansa, ja toissa vuonna erään työntekijän olkapää muljahti, kun hän irrotti jumia kangella. Tämä herätti vihdoin työnantajan, Jaakohuhta kertoo. Uutta työkalua kehitettiin yhteistyössä. Työntekijät kertoivat, millaista työkalua kaivataan, ja tehtaan verstaalla aloitettiin kehitystyö. Verstaalla työskentelevän korjausmiehen käsissä syntyikin toiveiden mukainen työkalu. Viime joulukuussa työkalu oli käytössä molemmilla koneil?Sami Ravattinen on tyytyväinen hengittävämpään kolhulakkiin. ?UPM Kaukaan tehtaan työntekijät olivat mukana paremman kolhulakin kehittämisessä. ”Kyse voi olla osaamisesta, asenteista, tahto tilasta, henkilökemioista ja työ paikan ilmapiiristä.” mista. Hurjan hankalaa ja epäkäytännöllistä, kuvailee päällystyskoneen Jarno Mäkinen. rannusta ainakin kaksikymtoiveiden mukainen työkalu. oli käytössä molemmilla koneilhenkilökemioista ja työ paikan ilmapiiristä.” 20-23_työsuojelu.indd 22 9.11.2017 9.32.08
Paperiliitto 9/2017 | 23 ?Työsuojeluvaltuutettu Erkki Jaakohuhta ( vas.) ja päällystyskoneen varahoitaja Jarno Mäkinen esittelevät paperirullan irrottamiseen tarvittavaa vipuvartta. ?Tetra Pakin tehtaalla estettiin liukastumisia kovettamalla ja karhentamalla lattiaa. Smolander suivaantui ja otti yhteyttä suomalaisiin työvaatevalmistajiin. Löytyi kokenut perheyritys, joka lähti mukaan yhteistyöhön kehittämään paperija sellutehtaan olosuhteisiin sopivaa lakkia. – Halusimme siitä puuvillasta valmistetun, mahdollisimman kevyen ja hengittävän, Smolander kertoo. Tehdas valmisti toiveiden mukaan muutaman lakin, jotka menivät koekäyttöön tehtaalle. Palautteen pohjalta mallia muokattiin lisää. Kangasta muun muassa leikattiin korvien kohdalta. Päälaelle tuli hengittävää ohutta verkkoa. Myös lakin lippaa lyhennettiin. Uusi malli on osoittautunut edeltäjäänsä paljon paremmaksi. – Tämä hengittää, ja työntekijöiden ihoongelmat ovat helpottaneet. Lakki myös istuu paremmin kuulosuojainten kanssa. Saatavina on lipatonkin malli, jota on kovasti kehuttu, kertoo Ravattinen. Smolander esitteli lakkia myös konsernin työhyvinvointiryhmässä. Nyt lakki on käytössä kaikissa konsernin tehtaissa. Samalla periaatteella – yhteistyössä kypärävalmistajan kanssa – on parhaillaan kehitteillä kypärä, jonka visiiri kääntyy kypäTYÖSUOJELU käynyt myös työpaikoilla, joissa työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö toimivat hyvässä yhteistyössä yhteisten tavoitteiden eteen. – Monet tekijät vaikuttavat siihen, toimiiko yhteistyö vai ei. Kyse voi olla osaamisesta, asenteista, tahtotilasta, henkilökemioista ja työpaikan ilmapiiristä, Lindeberg luettelee. – Suuri merkitys on myös organisaatiokulttuurilla. Parhaimmillaan työnjohto on sitoutunut työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden parantamiseen sekä ennakoivaan työsuojelutyöhön. Näin asioiden hoitamiseen annetaan myös aikaa ja rahaa. Hyvä tiedottaminen mahdollistaa osaltaan toimivan yhteistyön. Tiedottaminen alkaa jo uuden työntekijän perehdyttämisestä. Lindebergin mukaan aina työntekijä ei edes tiedä, kuka työpaikan työsuojeluvaltuutettu on, tai mihin kaikkiin asioihin hän voi vaikuttaa. Monilla Paperiliiton työpaikoilla on pitkät perinteet työsuojelussa ja toimivat käytännöt. Kentältä tulee myös jatkuvasti aloitteita työturvallisuuden korjaamiseksi. Yhdessä asiat hoituvat – joskus sutjakasti, joskus pidemmän kaavan kautta. ? P rän päälle. Nykyisissä malleissa visiiri jää kypärän eteen sojottamaan vaaka-asentoon, mikä aiheuttaa hankaluuksia. Kehitystyö on vielä kesken, mutta Smolander uskoo, että mallista tulee toimiva. – Jos kauppojen mallistoista ei löydy sopivaa henkilösuojainta, ei kannata nostaa käsiä pystyyn, vaan kysellä valmistajilta mahdollista yhteistyötä tuotteen kehittelyssä, Smolander kannustaa. Yhteinen tahtotila ratkaisee Kuten edelliset esimerkit osoittavat, työturvallisuus on työpaikalla jokaisen asia. Aloitteita parantamiseen voi tulla keneltä vain. Silti on tärkeää, että työsuojelusta vastaamaan on valittu tietyt henkilöt. Heidän tehtävänsä on edustaa työntekijöitä työpaikan työsuojelun yhteistoiminnassa. – Parhaimpiin tuloksiin päästään, jos yhteistyö ja vuorovaikutus työntekijäja työnantajapuolen välillä toimivat, tiivistää työsuojelutarkastaja Marjo Lindeberg EteläSuomen aluehallintovirastosta. Lindeberg on työsuojelutarkastuksillaan huomannut, että monella työpaikalla työsuojeluvaltuutettu ja työnantaja ovat ajautuneet vastakkainasetteluun. Mutta on hän Vaikuta työsuojeluvaaleissa ?Paperiliittolaisilla työpaikoilla on meneillään työsuojeluvaalit. Valintojen aika jatkuu joulukuuhun. Vaaleissa valitaan työsuojeluvaltuutetut, -varavaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet sekä työsuojeluyhteistoimintaelinten jäsenet vuosille 2018–19. ?Ole mukana – käytä ääntäsi! 20-23_työsuojelu.indd 23 9.11.2017 9.32.08
24 | Paperiliitto 9/2017 Teksti Noora Mattila Kuva Markku Ruottinen L ähes joka vappaalla lähden ajelemaan mökille. Siellä vain pääsee paremmin irtautumaan. Vähitellen ajomatkan aikana alkaa helpottaa, ja kun pysähdytään kaupassa Pudasjärvellä, olotila on jo ihan toisenlainen. Mökille Livojoen varteen on Pudasjärveltä vielä tunnin matka. Se ei silti ole ihan korvessa, emmekä minä tai avovaimo eristäytymistä kaipaakaan. Valokaapelin ovat vetäneet jo kaikkialle Suomeen, ja telkkarikin mökiltä löytyy. Myös mökkinaapurit ovat hyvät, koska naapurilla sattuu olemaan sama työnantaja. Täällä maalla voi hyvin poiRaimo Ter vonen ei ole metsästäjä tai kalastaja, mutta mökillä hänestä tulee puuhastelija. Hitaan työn ystävä T änä vuonna olen tarvinnut saksalaista sosiaalivakuutustani enemmän kuin koskaan ennen. Syypää on oikea polveni. Eräänä kesäkuisena lauantaina lasten kanssa palloa potkiessa onnistuin vääntämään sen yli – ja naps – eturistiside katkesi. Siitä ensiapuun, röntgeniin ja muutaman päivän kuluttua magneettikuviin, lopulta leikkaukseen. Kesä kului lääkärikäynneillä, fysioterapiassa ja lymfaterapiassa. Konkkasin kepeillä ja sain jalkaan ortoosin eli polven liikkumista rajoittavan tuen. Syksyllä edessä oli sitten kohokohta: kolmen viikon kuntoutus avohoidossa. Se tarkoitti kuutta tuntia päivässä kuntoutuskeskuksessa, jossa tein lihasharjoitteita ja vesijumppaa, polveani hoidettiin sähköja magneettihoidoilla, kävin hieronnassa ja rentoutuksessa sekä eri luennoilla teemoista kuten stressinhallinta, kiputerapia ja ravinto-oppi. Saksalaiset tunnetaan tehokkuudestaan, ja polveni on saanut nauttia tuosta tehokkuudesta. Vaikka joka hoito tai luento ei minua puhutellut, opin todella arvostamaan saksalaista sairaanhoitosysteemiä. Kuukausittaiset maksut sairaskassoille ovat täällä selvästi isommat kuin Suomen Kela-maksut, mutta silloin kun jotain sattuu, potilas pääsee heti erikoislääkärille ja saa lähetteet tarpeellisiin terapioihin – ja mikä tärkeää: hänen ei tarvitse huolehtia rahasta. Yhteensä koko kuukausien polviodysseia keppeineen, ortooseineen, kuvineen, lääkkeineen ja eri terapioineen maksoi minulle noin satasen. Kuntoutusjakso oli ilmainen, jokapäiväistä aamupalaa myöten, ja lisäksi sain siltä ajalta korvauksia tulonmenetyksistä. En ole mikään harvinainen tapaus. Yli kaksi miljoonaa saksalaista käy vuosittain kuntoutuksessa tai parantolakuurilla, jotka kuuluvat olennaisena osana maan sairaanhoitosysteemiin. Niin parantavissa kuin ennalta ehkäisevissä tarkoituksissa. Suurin osa näistä jaksoista tapahtuu vieläpä kokopäiväisessä laitoshoidossa, missä näkynee maan vahva terveyskylpyläja parantolaperinne. Ideana on tietysti saada ihmiset mahdollisimman pian työkykyisiksi. Burn outja sydänoireiset, selkävaivaiset, onnettomuudesta toipuvat. Tai he, joilla menee perhearjessa raskaasti: tarjolla on jopa vanhempi-lapsi-parantolakuureja. Muutaman viikon jakso ei tietenkään yksinään riitä, mutta sen pohjalta luodaan jatko-ohjelma. Ainakin ne, joilla on motivaatiota ja kykyä täyttää lomakkeita – niitä ilman mikään ei byrokraattisessa Saksassa pyöri – selviävät taas jaloilleen. Minäkin aion parantaa polveni ja jatkan ohjelmaani, askelkyykky kerrallaan. ? P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Tehokuntoutusta MAAILMALTA Se tarkoitti kuutta tuntia päivässä kuntoutuskeskuksessa. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. PARASTA ELÄMÄSSÄ Raimo Tervonen, 56, on lämmittäjänä Stora Enson Oulun tehtaalla. Livojoen varressa sijaitseva mökki tuli hänen elämäänsä avovaimon myötä seitsemän vuotta sitten. Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. 24-25_parasta elämässäa.indd 24 8.11.2017 10.26.31
Paperiliitto 9/2017 | 25 keta naapurilla kylässä, jos vappaat sattuvat samalle ajalle. Yhtä lailla kun tässä vesisatteessa pyörii niin voi mennä saman tien sinne. Mutta parasta on, että on tillaa hengittää ja olla vaan. Onko se sitten se klassinen rauha! En ole mettästäjiä tai kalastajia silleen isommassa mielessä. Tykkään puuhastella. Täällä on puuhommaa ja pientä rakentelua. Korjausta riittää aina, ja näin syksyllä pittää kiskoa tavaroita pihalta talvisäilöön. Eilen laitoin rännejä ja sain työn juuri valmiiksi, ennen kuin alkoi sataa. Hommassa meni koko päivä, mutta silti siinä hermo lepäsi. Vaikka mökillä tulee puuhasteltua, niin täällä ossaan tehdä hommia hitaasti, jarrutellen. Onhan se vastapainoa työlle. Ensinnäkin valvomo on lämmin ja kuiva, täällä on kylmää ja märkää! Toisaalta kun mökillä saa työn tehtyä, voi istua alas ja kattoa sitä. Töissä tavara menee putkessa eikä sitä koskaan näe. Jos jotakin tarvii jäädä kattomaan, se on yleensä huono asia ja vaatii korjaamista. Kyllä täällä ehtii myös tuijotella tulta ja vettä. Niitähän voisi kattoa vaikka kuinka kauan. Kävelen usein tontin päähän nuotiopaikalle ja teen tulen, katselen siitä joelle. Joskopa sitten eläkepäivillä muuttaisi tänne, on tässä semmoistakin asiaa sivuttu.? P Hitaan työn ystävä Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen / Metsä Group J uhlapuheissa kiiteltiin hankkeen toteutusta, johon on kuulunut huolellinen suunnittelu, avoin ja rakentava yhteistyö hankkeeseen osallistuneiden tahojen kanssa sekä sitoutunut henkilöstö. Henkilöstö osallistui vihkiäistilaisuuteen matalalla profiililla, sillä Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n työehtosopimusneuvottelujen tilanne oli vaikeutunut: paperiteollisuuden työpaikoilla oli edellisellä viikolla keskeytetty paikallinen yhteistoiminta työntekijäja työnantajaosapuolen välillä. Äänekosken ammattiosastossa punnittiin pitkään, osallistuvatko työntekijät tilaisuuteen vai eivät. Osallistumalla he halusivat omalta osaltaan auttaa neuvottelujen etenemistä. Työntekijät ovat olleet sitoutuneita projektiin ja joutuneet venymään tehtävissään pitkään. – Tietysti toivottiin, että valtakunnan tasolla tilanne olisi ollut toinen. Ehkä kunnon juhlan aika tulee myöhemmin, kun tes-asiat on saatu järjestykseen, pohtii pääluottamusmies Jorma Paajanen. Tehtaan vihki käyttöön tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hän muistutti Suomen hyvinvoinnin perustasta. – Metsäteollisuus on edelleen keskeinen vientiala ja suuri työllistäjä Suomessa. Sen taloudellista merkitystä korostaa, että tuotannossa tarvittavat raaka-aineet ja palvelut hankitaan valtaosin kotimaasta. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas on esimerkki uuden ajan metsäteollisuudesta. Sen positiiviset vaikutukset Suomen kansantalouteen ovat merkittäviä, Niinistö sanoi. Tehdas kasvattaa Suomen vuotuista vientiä puoli miljardia euroa, luo noin 1 500 uutta työpaikkaa suorassa arvoketjussaan ja vaikuttaa puunhankintaan koko maassa.? P Metsä Groupin biotuote tehtaan vihkiäisiä vietettiin Äänekoskella 18. lokakuuta. Vihitty käyttöön Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin käyntiinlähdön vaiheita Äänekoskella. TEHDAS KÄYNTIIN Tehtaan vihkivät Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan, presidentti Sauli Niinistö ja Metsä Groupin hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 24-25_parasta elämässäa.indd 25 8.11.2017 10.26.32
26 | Paperiliitto 9/2017 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen V uoden alusta lähtien osaston luottamusmiehenä toiminut Antti Palo ei ole katunut päivääkään luottamustoimeen tarttumista. – Olen ollut jo pitkään kiinnostunut ay-asioista ja heikompien puolustamisesta. Kun minua alettiin kysellä ehdolle, mietin, riittääkö aika. Olen neljän lapsen isä, joten elämässä on paljon muutakin kuin työ. – Mennyt vuosi on kuitenkin ollut antoisa. Olen oppinut uusia asioita, ja luottamustoimi tuo myös virikettä leipätyön oheen, kertoo Nokian SCA:lla paperikoneella työskentelevä Palo. Toisaalta, Palo huomauttaa, luottamustoimi myös kuormittaa ja rasittaa. Iso asia tehtaalla on palkkausjärjestelmän uusiminen, joka on työn alla jo viidettä vuotta. Neuvotteluihin osallistuvat myös kaikki osastojen luottamusmiehet. Aloite palkkausjärjestelmän uusimiseksi lähti työnantajalta, joka haluaa päivittää mallin nykyaikaisempaan, henkilökohtaista palkkausta painottavaan järjestelmään. – Me emme tietenkään halua, että kenenkään palkka laskee. Eikä työnantaja taas haluaisi panna lisää rahaa palkkaukseen. SCA:lla on ollut vähemmän hyvä ilmapiiri jo pidempään. Vajaa kolme vuotta sitten yt-neuvotteluissa kävi niin, että irtisanomispaketin otti useampi työntekijä, kuin mitä työnantajalla olisi ollut varaa päästää pois. Paljon hyviä ammatti-ihmisiä lähti. – Se kertoo jotain ilmapiiristä. Toisaalta – työntekijöiden kesken meillä on hyvä ryhmähenki. Palo haluaa kysyä seuraavalta haastateltavalta, järjestetäänkö tehtaalla riittävästi aikaa perehdytykselle. – Meillä heikko perehdytys on ongelma, on kyse sitten uudesta työntekijästä tai uudesta työtehtävästä. Perehdytystä tarvittaisiin myös tehtävänvaihdoksissa, sillä tehtävät ehtivät vuodessa parissa muuttua paljon. Viime lehdessä Wilho Osolan kysymys kuului, onko teillä lähitehtaiden kanssa yhteistoimintaa liittyen työsuojeluun tai johonkin muuhun. – Ei ole, eikä ole konserninkaan sisällä, sillä olemme ainut tehdas Suomessa. ? P Virikettä työhön Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Antti Palo ? Osaston luottamusmies SCA:lla Nokialla. ? Paperikoneenhoitaja. ? Paperiosastolla noin 35 työntekijää. Antti Palolle ensimmäinen vuosi luottamusmiehenä on ollut antoisa. P aperiliiton ja Paperityöväen Työttömyyskassan sähköinen eAsiointi uudistui 23. lokakuuta. Suurin muutos koskee tunnistautumista, johon ei enää tarvita pankkitunnuksia. Linkki eAsiointiin löytyy Paperiliiton nettisivujen etusivulta tai mobiilijäsenkortista. Ensimmäisellä kerralla palveluun pitää rekisteröityä. Rekisteröitymiseen tarvitset jäsennumerosi. Sen näet muovisesta jäsenkortista tai mobiilijäsenkortista. Täytä myös muut pyydetyt kohdat huolellisesti. Rekisteröitymisvaiheen jälkeen saat sähköpostiisi vahvistusviestin. Jos vahvistusviestiä ei tule, tarkista, onko se päätynyt roskapostikansioon. Vahvistusviestissä olevan linkin kautta vahvistat rekisteröitymisen. Kun olet vahvistanut rekisteröitymisesi, kirjaudu palveluun. Käyttäjätunnus on joko jäsennumerosi tai rekisteröityessä antamasi sähköpostiosoite. Salasanan luot rekisteröinnin yhteydessä itse. Jos salasana unohtuu, voit tilata uuden. Jäsenten sähköisen asiointi palvelun käyttö on nyt entistä helpompaa. 1 eAsiointi uudistui Jii Roi kon en 26-27_hiomo.indd 26 10.11.2017 10.21.13
HIOMO Jäsentai työttömyysasiat Onnistuneen kirjautumisen jälkeen voit edetä Jäsenyys-painikkeesta liiton jäsenrekisterin palveluihin tai Työttömyysturvapainikkeesta työttömyyskassan palveluihin. Jäsenrekisterin puolella voit päivittää jäsentietosi, ilmoittaa jäsenmaksuvapautusta koskevia tietoja ja maksamiasi jäsenmaksuja. Vuoden 2018 alussa palveluun tulee maksuominaisuus jäsenmaksun itse maksaville jäsenille, joilta työnantaja ei peri jäsenmaksua palkasta. Työttömyyskassan palvelussa voit hakea päivärahaa, täydentää liitteitä sekä seurata tilannetietoja ansiopäivärahan käsittelystä, maksuilmoituksista ja päätöksistä. Molemmista palveluista voit myös siirtyä toiseen palveluun yläpalkin linkkiä napauttamalla Tes-uutiset meiliin Lisää eAsioinnissa yhteystietoihisi sähköpostiosoite, niin saat uutiskirjeen, jossa kerrotaan uutisia muun muassa työehto asioista ja jäseneduista. Tilaamalla puhelimeesi mobiilijäsenkortin näet liittosi ajankohtaiset uutiset, jäsenedut ja tapahtumat. ? P Ota talteen jäsenkortti Paperiliiton jäsenkortti vuosille 2018–19 on postitettu. Kun saat postia Paperiliitolta, ota kortti talteen ja pidä se mukana hyödyntäessäsi jäsenetuja. Jäsenyyden voi osoittaa myös mobiilijäsenkortilla. Paperiliitto 9/2017 | 27 JÄSENKORTTI ???? ?? Jäsennumero ????? JAAKKO JÄSEN Osasto ?? Liittymisaika ?.?.???? www.paperiliitto.? jäsenkortti_2018-19.indd 1 2.11.2017 14.25.48 Tarkennus kesäajasta Mitäs tiedät -visassa kysyttiin viime lehdessä, milloin Suomessa siirryttiin ensimmäisen kerran kesäaikaan. Vastaukseksi annettiin vuoden 1981 maaliskuu. Tuolloin kesäaika otettiin Suomessa jatkuvaan käyttöön. Tarkka lukija Valkeakoskelta viestitti toimitukselle, että Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran kuitenkin jo vuonna 1942 eli toisen maailmansodan aikaan. Kesäaika kesti tuolloin 3. päivästä huhtikuuta 4. päivään lokakuuta. Orimattila jäi sikäläisten maan viljelijöiden aloitteesta kokeilun ulkopuolelle. Lukija kertoo, kuinka asia huomioitiin myös Yleisradion aikamerkissä: nyt kello löi seitsemän, paitsi Orimattilassa, jossa kello on vasta kuusi. Paperiliiton uusi jäsenkortti on postitettu. Jäsenkortin mukana tulee esite, jossa kerrotaan, millaisia etuja saat Paperiliiton jäsenenä. Tutustu esitteeseen huolellisesti ja käytä jäsenedut hyväksesi. Esitteen kannessa poseeraa Huhtamäen Hämeenlinnan tehtaan pääluottamusmies Arja Saarinen. 1 Linkki eAsiointiin löytyy Paperiliiton nettisivujen etusivulta (www.paperiliitto.? ) tai mobiilijäsenkortista. Ensimmäisellä kerralla rekisteröidy ensin käyttäjäksi. Saat sähköpostiisi vahvistusviestin, ja vasta vahvistuksen jälkeen voit kirjautua palveluun. 2 Rekisteröitymisvaiheen jälkeen saat sähköpostiisi vahvistusviestin. Jos vahvistusviestiä ei tule, tarkista, onko se päätynyt roskapostikansioon. Vahvistusviestissä olevaa linkkiä klikkaamalla vahvistat rekisteröitymisen. Kun saat kuittauksen, paina jatka kirjautumiseen. 3 eAsioinnissa voit muokata jäsentietosi sekä tarkastella luottamustehtäviäsi ja jäsenmaksujasi tai hakea ansiopäivärahaa. 26-27_hiomo.indd 27 10.11.2017 10.21.14
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO HIOMO A mmattiliittosi on ottanut jäsenilleen liittovakuutuksen, johon sisältyy matkustajaturva ja vapaa-ajan tapaturmaturva. Vakuutusturva on voimassa siihen saakka, kun jäsen eroaa liitosta tai jää eläkkeelle. Oppilasjäsenille vakuutus ei ole voimassa. Jäsenkortti mukaan Sairaanhoidon kulut voivat yllättää erityisesti matkustaessa. Pelkkä lääkärikäynti Yhdysvalloissa voi maksaa jopa 400 euroa, mahataudin hoito espanjalaisessa sairaalassa yli 1000 euroa ja ambulanssilento Aasiasta Suomeen lähes 100 000 euroa. Paperiliiton liittovakuutus sisältää järjestöjäsenen matkustajavakuutuksen, joka auttaa matkalla sattuneiden tapaturmien ja sairauksien hoidossa. Jäsenkorttisi toimii matkavakuutuskorttina, jota näyttämällä sopimuskumppanit laskuttavat kulut suoraan vakuutusyhtiö I? ltä, eikä sinun tarvitse maksaa hoitokuluja ensin itse. Jos käytät hoitopalveluja, joiden kulut tulevat ensin sinun maksettavaksesi, muista säilyttää kuitit ja tehdä matkan jälkeen vahinkoilmoitus osoitteessa www.if.? . Vahingon sattuessa voit pyytää apua I? n hätäpäivystyksestä numerosta +358 800 1 3800, joka toimii vuorokauden ympäri. Numerosta saat avun esimerkiksi paikallisen lääkärin löytämiseen. Kriisiturva uutta Matkustajavakuutus voi korvata myös matkasi yllättävän peruuntumisen tai keskeytymisen, jos esimerkiksi sairastut. Vakuutukseen kuuluu nykyisin lisäksi kriisiturva: vakuutus korvaa ehtojen mukaan matkan peruuntumisen tai keskeytymisen, jos matkakohteessa sattuu terrori-isku, aseellinen selkkaus, luonnonkatastro? tai epidemia. Järjestöjäsenen matkustajavakuutuksen piiriin kuuluvat kanssasi matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset. Matkustajaturva ei sisällä matkatavaravakuutusta, joten tavarat pitää vakuuttaa erillisellä tai kotivakuutuksen osaksi otetulla matkatavaravakuutuksella. Turvaa vapaa-ajalle Liittovakuutuksen tapaturmaturva on voimassa vapaa-aikana tapaturman aiheuttaJäsenetu yllättäviin tilanteisiin Paperiliiton liittovakuutus tuo turvaa yllättävissä tilanteissa. ”Koskaan en ole itsekään saanut näin hyvin kalaa kuin tänä vuonna.” Liittovakuutukseen sisältyy matkus ta ja turva ja vapaaajan tapaturmaturva 28-29_hiomo.indd 28 9.11.2017 9.43.37
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO HIOMO Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 ?? VUOTTA SITTEN Raumalla sijaitsevan SOK:n tehtaissa valmistettiin paperijalosteita ja vaahtomuovia. Kuva superloneli vaahtomuovivaluaihiosta oli päässyt etusivulle työehtoneuvottelujen kanssa. Tehdas oli siirretty Vaajakoskelta kuusi vuotta aiemmin Raumalle, jonne myös oli valmistunut uusi laajennusosa monipuolistuvan tuotannon tarpeisiin. Liitto esitti vuoden 1964 työehtosopimukseen muutoksia, joiden pääkohdat koskivat palkkojen indeksiturvan toteuttamista, työajan lyhentämistä, samapalkkaisuuden kakkosvaiheen toteuttamista ja alan erityiskysymysten perusteellista selvittämistä. Palkkoja esitettiin korotettavaksi elinkustannusten nousun ja työn tuottavuuden kasvun edellyttämällä määrällä. P Vaahtomuovia muodostamassa Jäsenetu yllättäviin tilanteisiin mien hoitokulujen varalta. Turvassa ei ole omavastuuta. Tapaturmaturvan voimassaoloehdoissa on lueteltu tarkemmin korvattavat hoitokulut, kerrottu vakuutuksen urheilurajoituksesta sekä kulloinkin voimassa oleva tapaturmavamman hoitokulukorvauksen yläraja. Voimassa työikäisille Liittovakuutuksella ovat vakuutettuna Paperiliiton työssäkäyvät jäsenet, työvoimaviranomaisten hyväksymät työnhakijat sekä vuorotteluvapaalla ja lomautettuna olevat jäsenet, jotka kuuluvat Suomen sairausvakuutuslain piiriin ja asuvat vakituisesti Suomessa. Vakuutus on voimassa eläkkeellejäämisvuoden loppuun. Liittovakuutus ei ole voimassa opiskelijajäsenillä. Tarkemmat vakuutusehdot ja korvausten ylärajat osoitteesta if.? /paperiliitto tai puh. 010 19 19 19 ma–pe klo 8–20. P P aperiliiton entinen palkkasihteeri ja kunniajäsen Raimo Laitinen, tai Rami niin kuin hänet paremmin tunnettiin, menehtyi lokakuussa äkillisesti sairauskohtaukseen kesken pihatöiden mökillä Korpilahdella. Hän täytti 70 vuotta viime maaliskuussa. Rami aloitti työt prässipoikana Kankaan paperitehtaalla, jossa työskentelivät myös hänen vanhempansa ja veljensä. Paperiliiton Jyväskylän ammattiosasto 12:n jäseneksi hän liittyi helmikuussa 1965. Rami aloitti työnsä Paperiliitossa 1. elokuuta 1979. Eläkkeelle Raimo jäi 1.4.2007. Rami muistetaan työtovereiden ja koko Paperiliiton keskuudessa erittäin osaavana ja arvostettuna työehtoasiantuntijana. Luonteeltaan Rami oli hyvin auttavainen ja luotettava. Hänen tes-osaamistaan arvostettiin paljon myös työnantajapuolella. Hän näki työssään myös pidemmälle, miten liittoa pitää kehittää ja mihin suuntaan ala tulee muuttumaan. Ramin osaaminen tuli erityisen hyvin esille vuoden 2005 työsulun aikana, ja hänen työpanoksena oli tässä työtaistelussa merkittävä. Seuraihmisenä Rami oli vertaansa vailla. Useat naurut saimme hänen kanssaan nauraa ja monet jutut korttiringissä kuulla. Ramin osaamista ja tapaa hoitaa asioita aina jäsenen eduksi tullaan kaipaamaan ja Raimon muistoa, niin työtovereiden kuin koko Paperiliiton parissa, kunnioittamaan. Petri Vanhala Raimo ”Rami” Laitisen muistolle OSASTOT Jyväskylän osasto 12 Jouluruokailu jäsenille ma 4.12. klo 15–18 Oppilikassa Viitaniemen ammattikoululla. Sitovat ilmoittautumiset Hannu Simonaholle p. 0400 935917 tai Viljo Hokkaselle p. 040 744 3900. Kyröskosken osasto 38 Perinteinen pikkujoulu Hälläpirtillä 2.12. klo 18.00. Liput vain sairauskassalta á 10 €, lapset ilmaiseksi. Tervetuloa! Kajaanin osasto 51 Pikkujoulut tiistaina 5.12. klo 18.00 Ammattiopiston ruokalassa. Pääsylipun hinta 5 €/jäsen ja 5 €/ avec. Liput lunastettava 22.11. mennessä osoitteesta Konetra, Peräläntie 4, 87250 Kajaani. Avoinna 8–16. Puh. 044 3002571. Kiitokset Oili Avelin kiittää Hämeen linnan osasto 66. muistamisesta merkkipäivänään. SYYSKOKOUKSET Pirkanmaan piiri: Valkeakosken osasto 45: ti 28.11. klo 16.00, Hakapirtti . Tampereen osasto 62: la 18.11. klo 12.00, ABC Kolmenkulma Hai-tila. Länsi-Suomen piiri: Porin osasto 10: ke 29.11. klo 17.00, toimitilassa, GallenKallelankatu 16. Etelä-Suomen piiri: Lohjan osasto 47: ti 28.11. klo 18.00, LUSP kokoustila, Laurinkatu 48. Kymen piiri: Pyhtään osasto 32: la 2.12. klo 17.00, K8 Club, Kirkkokatu 8. Saimaan piiri: Joutsenon osasto 23: ti 28.11. klo 17.00, Joutsenon työväentalo. Lauritsalan osasto 44: ke 29.11. klo 17.00, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180. Pohjois-Karjalan piiri: Kajaanin osasto 51: ti 21.11. Lounas klo 13, kokous klo 14, Puisto Bowling Keilakeskus, Lönnrotinkatu 1. Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren osasto 52: to 30.11. klo 18.00, Työväentalo Kolmonen. Raimo Laitinen 12 3r f 28-29_hiomo.indd 29 9.11.2017 9.43.38
30 | Paperiliitto 7/2015 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA UUSIA TOIMINTATAPOJA Lisäselvityksiä kysytään nyt myös sähköpostilla. Jos Paperityöväen Työttömyyskassa tarvitsee ansioturvahakemusta koskevia lisäselvityksiä, ne pyydetään hakijalta tästedes suojatulla sähköpostilla. Lisäselvityspyynnöt tehdään edelleen postitse siinä tapauksessa, että et ole ilmoittanut jäsentietoihisi sähköpostiosoitetta. Sähköpostiosoitteen voi käydä lisäämässä eAsioinnissa. Työttömyyskassan kanssa asioinnissa on voinut tähänkin saakka käyttää suojattua sähköpostia esimerkiksi henkilötietojen lähettämiseen. Käyttämällä sähköistä asiointia nopeutat hakemuksesi käsittelyä. Sähköpostit tavoittavat vastaanottajan myös niinä päivinä, kun perinteistä postia ei jaeta. eAsiointiin kirjauduttava uudelleen Ansioturvan sähköisen hakemisen palvelu eAsiointi uudistui lokakuussa. Suurin muutos koskee tunnistautumista, johon ei uudistuksen jälkeen enää tarvita pankkitunnuksia. Jos et vielä ole käyttänyt uutta eAsiointia, on sinun ensimmäisellä käyttökerralla rekisteröidyttävä palveluun. Rekisteröitymiseen tarvitset jäsennumerosi, jonka näet muovisesta jäsenkortista, mobiilijäsenkortista tai jäsenlehtesi takakannen osoitetiedoista. eAsiointia koskevat tarkemmat ohjeet löydät tämän lehden sivuilta 2627. Rekisteröitymistä koskevat ohjeet ovat myös osoitteessa www.paperiliitto.fi. Työttömyyskassan palvelussa voit hakea päivärahaa, täydentää liitteitä sekä seurata tilannetietoja ansiopäivärahan käsittelystä, maksuilmoituksista ja päätöksistä. KASSANJOHTAJA VAIHTUU Paperityöväen Työttömyyskassan uudeksi johtajaksi on valittu Arto Turunen. Hän siirtyy tehtävään TEAM Teollisuusalojen työttömyyskassan kassanjohtajan tehtävästä 1. joulukuuta. Turunen valittiin tehtävään Jaana Vahlbergin jälkeen. Vahlberg on siirtynyt Metalliliiton työttömyyskassan hallintojohtajaksi. KASSAN JÄSENMAKSU ALENEE Paperityöväen Työttömyyskassan jäsenmaksu alenee. Finanssivalvonta on vahvistanut työttömyyskassan vuoden 2018 jäsenmaksuksi 0,49 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta jäsenyyden perustana olevasta vakuutetusta palkasta. Paperityöväen Työttömyyskassan hallituksen mukaan kassan talous säilyy vakaalla pohjalla ja tasoitusrahastoon kertyy riittävästi liikkumavaraa yllättävien maksatuskulujen varalle myös alemmassa jäsenmaksuprosentissa. Paperiliiton kokonaisjäsenmaksu, joka muodostuu Paperiliiton jäsenmaksusta (1 prosenttia) ja Paperityöväen Työttömyyskassan jäsenmaksusta (0,49 prosenttia), on ensi vuonna yhteensä 1,49 prosenttia. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen, Leila Levosalo ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Arto Turunen 30-31_kassa-ristikko.indd 30 8.11.2017 12.27.56
Paperiliitto 9/2017 | 31 TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 8/2017 täyttäneistä palkinnon sai Jukka Peräkasari Kaipolasta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 3.12. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 9”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 8/2017 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 8.11.2017 12.28.01
32 | Paperiliitto 9/2017 H yvinvointilomat ry:n järjestämät lomat toteutetaan Sosiaalija terveysministeriön tuella Veikkauksen tuotoista. Lomat ovat kaikkien avoimesti haettavissa. Täysihoitoloma on: ? viisi täysihoitovuorokautta ? aamiainen, lounas, päivällinen ? majoitus kahden hengen huoneissa tai perhelomilla perhehuoneissa ? yhteistä ohjattua ohjelmaa kaksi kertaa päivässä paitsi tuloja lähtöpäivänä ? perhelomilla kaksi kertaa kahden tunnin ohjattu lastenhoito 3-6 vuotiaille lapsille sekä iltapala Tuetun loma voi saada vain joka toinen vuosi. Lomalaiset valitaan sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Valinnat tekee Hyvinvointilomat ry. Lomille haetaan ensisijaisesti sähköisesti. Lomien linkit löytyvät sekä Paperiliiton verkkosivuilta www.paperiliitto.fi > jäsenasiat > Lomat ja hyvinvointi että Hyvinvointilomat ry:n sivuilta www.hyvinvointilomat.fi > Hae lomalle. Verkkosivuilta voit tulostaa myös paperisen hakemuksen ja postittaa sen liiton toimistoon: Paperiliitto ry, Hanna-Kaisa Siimes, PL 326, 00531 Helsinki. Alkuvuoden 2018 lomat – haku 1.–30.11.2017 Eläkeläisille Luustoloma 12.–17.2.2018, Lomakeskus Huhmari (www.lomakeskushuhmari.com). Omavastuu 100 € / 5 vrk. Lapsiperheille Lapsiperheiden hiihtoloma 19.–24.2.2018, Lomakeskus Huhmari (www.lomakeskushuhmari.com). Omavastuu 100 €/ 5vrk. Alle 16-vuotiaat lomailevat maksutta huoltajan kanssa. Lapsiperheiden hiihtoloma 19.–24.2.2018, Liikuntakeskus Pajulahti (www.pajulahti.com). Omavastuu 100 €/ 5 vrk. Alle 16-vuotiaat lomailevat maksutta huoltajan kanssa. Hyväksytyille hakijoille lähetetään kutsukirje ja lasku, joko sähköpostilla (jos ilmoitettu hakemuksessa) tai postitse. Lasku tulee maksaa Hyvinvointilomien tilille eräpäivään mennessä. Lomakohde lähettää kolme viikkoa ennen loman alkua lomalaiselle kirjeen, jossa kerrotaan tarkemmin lomasta.? P Loman tarpeessa? Alkuvuoden 2018 tuettujen lomien hakuaika on alkanut. Kohtalaasta yritetähän… … mutta priimaa pakkaa tulemahan. Aution Laatikko tehtaalta Seinäjoelta löytyvät parhaiden eteläpohjalaisten perinteiden taitajat. Teksti Mari Schildt Kuva Johannes Tervo A ution Laatikkotehtaan taukotuvan seinät ovat koetuksella, kun nauru räjähtää. – Meillä on hurtti huumori täällä. Ei ole tosikkoja porukas, selittää autonkuljettaja ja varastomies Timo Autio. Hän on jo ehtinyt takaisin aamuiselta laatikontoimitusreissulta asiakkaan luota. – Pääsöö maailmaa näkemähän. Tasasta oli, aakeeta laakeeta, hän kertoo. Tänään nakkipaketti käy lounaasta, kun eväät unohtuivat kotiin. Kotona lapsillekin maistuu isän bravuuri, joka on isoäidin opeilla hiottu timantiksi. – Ruskia jauhelihakastike ja kuorittuja perunoota. Tykkään perinteisestä ruuasta. Sillä tätä maata on rakennettu. Sanotahan näin, että se ei oo kaikille yhtä helppoa kun mulle. Meillä on kolme lasta, niin syödähän terveellisesti, hän hymyilee. Musiikki verissä Flexopainaja Mika Keltamäki sanoo, että aamulla on syntynyt jo tuhansia pahvilaatikoita. – Meillä on niin hyvät koneet, notta niitä tuloo suht koht nopiaan, hän sanoo. Keltamäen työkaverit ovat tottuneet siihen, että koneelta kaikuu käyntiäänien lisäksi 70–luvun rokkia. Mika Keltamäki laulaa ahkerasti keikkailevassa Jeff Bailey’s racing team -bändissä. LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Ji i R oi ko ne n 32-33_tauko.indd 32 6.11.2017 12.56.58
Paperiliitto 9/2017 | 33 Kohtalaasta yritetähän… – Vissiin ei ole ottanut päähän, kun ovat tulleet katsomaan bändiä livenäkin, hän sanoo. Laulaminen on Keltamäen mukaan parhaimpia hommia, mitä ihminen voi housut jalassa tehdä. Ehkä jonain päivänä bändiä nähdään Paperiliiton moottoripyörätapahtumassakin. – Äsköönen puhuja on mun isoveli, sitä nyt tietysti näköö, tuumaa paperityöntekijä Markku Keltamäki, kun kysytään yhteydenpidosta vapaa-ajalla. Rakkain askare hänen vapaa-ajallaan ovat puutyöt, puusepän ammattitaidolla. – Teen melekeen mitä vaan, nyt justiinsa keittiön pöytää. Kirjahylly ja kaiken näkööstä on syntynyt. Mitä ny puusta saa tehtyä. Tuloo sen mittanen kun pitää olla, hän sanoo. Hän kertoo, että silmä kauneudelle ja kädentaidot näyttävät periytyneen myös seuraavaan sukupolveen. – Neiti on kova piirtämään. Istuu aina kynä kädes johnaki nurkas. HIFK on paras vaikka häviäisi Aution Laatikkotehtaan taukohuone on siitäkin erikoinen paikka, että siellä pitävät majaansa jääkiekkoseura HIFK:n uskollisimmat ja ainoat fanit Seinäjoella. Ja uskollisin kaikista on flexopainaja Markus Kytöniemi. – Junnuna pelasin itsekin lätkää. Kun HIFK vuonna 1983 voitti mestaruuden, siitä lähtien olen ollut fani. Se tunne kantaa edelleen. Se on paras vaikka häviäisikin, hän sanoo ja tuumaa, että Vaasaan ei kannata lähteä fanipaita päällä matsiin. Sportin kannattajat kun ymmärtävät matsin helposti väärin.? P ”Ruskia jauhelihakastike ja kuorittuja perunoota.” ? Lakisääteisellä Aution Laatikkotehtaalla Markku Keltamäki (vas.), Markus Kytöniemi, Timo Autio ja Mika Keltamäki. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas M usiikki on olennainen osa Pasi Hyrkkäsen syntymäpäiväjuhlia. Se ei ole ihme, sillä tuttavapiirissä on paljon musiikki-ihmisiä ja mies itse soittaa kahdessa yhtyeessä. Näistä toinen, TakaLaiton, oli äskettäin Euroopan kiertueella Unkarissa, Kroatiassa, Serbiassa ja Romaniassa. Vieraita juhliin on tulossa joitakin kymmeniä, joukossa sukulaisia ja kavereita. Iltaan kuuluu sopivasti ruokaa ja juomaa sekä kummankin Hyrkkäsen bändin esiintyminen. Musiikki on ollut osa Hyrkkäsen elämää iät ja ajat, mutta aktiivisemmin tämän vuosikymmenen. Rattaat pyörähtivät liikkeelle, kun soittokavereiksi löytyi hyviä tyyppejä, jotka haluavat tehdä musiikkia ja keikkailla. Molempien bändien musiikki on thrash metalia. – Lexiandawnin kappaleet ovat melodiapainotteisempia ja englanninkielisiä, Hyrkkänen selittää eroja. Loppuvuoden bändit ovat lähinnä keikkatauolla, sillä aika on pyhitetty uusien kappaleiden tekemiseen ja hiomiseen. Syntymäpäiväviikonlopun jälkeen Lexiandawnia odottaa levyn tekeminen. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Kaksi bändiä SYNTTÄRISANKARI Pasi Hyrkkänen Syntymäaika: 18.11.1987 Syntymäpaikka: Lappeenranta Asuinpaikka: Lappeenranta Perhe: Isä ja veli Työ: Koneenhoitaja, Delight Packaging Oy Terveiset: Delightin porukalle lämpimät terveiset! Pasi Hyrkkänen soittaa kitaraa ja bassoa Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Kenen ikihitti on Perhonen? 2. Missä kaupungissa voit katsella Brandenburgin porttia? 3. Mitä merkitsee kirjainlyhenne SUEK? 4. Mikä on hiilen kemiallinen merkki? 5. Mikä on Suomen pisin joki? 6. Kuka kirjoitti Työmiehen vaimon? 7. Kuinka monta yli satavuotiasta oli Suomessa elokuussa 2016? 8. Mikä on suomalaisen miehen keskimääräinen eliniän odote? 9. Missä seurassa Lauri Markkanen pelaa? 10. Mikä joukkue voitti tämän vuotisen Paperiliiton jalkapallomestaruuden? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 6.11.2017 12.56.59
?. Paula Koivuniemen ?. Berliinissä ?. Suomen urheilun eettinen keskus ?. C ?. Kemijoki, ??? km ?. Minna Canth ?. ??? henkilöä ?. ??,? vuotta ?. NBA:n Chicago Bullsissa ??. Valkeakosken joukkue NBA:n Chicago ?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: Alkoi kolmisen vuotta sitten tehdä pitempiä kävelylenkkejä koiran kanssa. Miten aloitti: Alaselän kivut olivat pahimmillaan. Istuminen ja makaaminen pahensivat vaivoja, joten liikkeelle oli pakko lähteä. Kuinka usein: Osola lenkkeilee 2–5 kertaa viikossa. Joka kertaan pätee se, että ulkoilemaan ei joudu vaan pääsee. Työvuorot kestävät 12 tuntia, mikä tuo haastetta ulkoiluajan löytymiselle. Reippailu kestää puolesta tunnista tuntiin. Vaikutus: Lenkkeily on piristänyt etenkin pääkoppaa. Stressittömämpään elämään ovat johtaneet myös muutokset elämäntilanteissa ja se, että lapset ovat jo aikuisiässä. Selkä nyt: Liikkuminen yhdessä jumppaamisen kanssa on auttanut. Nikamissa on kuitenkin ahtaumaa. Parin vuosikymmenen istumatyö trukkikuskina on jättänyt jälkensä. Lenkkikaveri: Lenkkien pituuden määrää 10-vuotias koira, jossa on schäferiä ja anatolian vuoristokoiraa. Parhaiten se viihtyy lähimetsässä, jossa se saa juosta vapaana. Osolalle kelpaavat hyvin myös Kotkan hienot puistot. Parasta: Millään säällä ei tarvitse jäädä sohvalle makailemaan. P Selkää kuntoon Wilho Osola Ikä: 42 Asuinpaikka: Kotka Perhe: Kaksi lasta Työ: Varastomies, Pyroll Converting Oy JÄSEN HARRASTAA – Sopivilla varusteilla sade tai kylmyys ei tunnu missään, sanoo Wilho Osola. MISTÄS TIESIT? Minna Canth V aihdoin toimeksiantajani maanantaina maanrakennus? rmasta Lenniin, 1 v. 6 kk. Vaimo sai töitä emmekä halua pistää lasta päiväkotiin toiselle puolen kaupunkia. Lähellä olevaan mahtuu vasta puolentoista kuukauden päästä. Uusi pomoni on edelliseen verrattuna vastaansanomaton. Herran aamupuuron on oltava pöydässä minuutissa, vaikka työläinen haluaisi herätä ensin. En voi enää keittää kahvia vanhan liiton hengessä ja juoda sitä vessassa kymmeniä minuutteja. Jos yritän edes vähän, uusi pomo ryntää kiljumaan oven taakse nyrkit pystyssä. Ei pidä paikkaansa sanonta, että on myöhäistä rykiä kun kakka on housussa. Nyt se sotkee naamaansa hillolla ja hypittää muoviheppaa puurossa. Itkisin, jos pöydässä ei olisi talouspaperia. Pomo ei talouspaperista tykkää. Hän haluaa repiä sen silpuksi silmittömän kiihkon vallassa. Hän ei kerta kaikkiaan ymmärrä tarvitsevansa sitä ehjänä. Minulle paperi ei ole leikin asia. Haluan pitää sen avulla pelikentän toimintakykyisenä – tai siis lattian, ja katso: sillä lattialla se pomo nyt istuu tyytyväisenä ja leikkii legoillaan, ihan kuin minua ei olisi olemassakaan. Sellaista se on. Sellaista se on aina ollut. Juon kahvia ja mietin. Ilman minua ja kaltaisiani ei olisi koko pelikenttää. Pomot eivät mattoja tee, joita he allensa tarvitsevat. Että työnantaja kasvaa minun tessissäni tulevan vuoden aikana 13 prosenttia ja minä en yhtään, paitsi ehkä vähän henkisesti. Kasvavat vaatimukset. Halu repiä mänttäläisten duunarien aikaansaannos silpuksi. Lapsellinen kyvyttömyys ymmärtää talouspaperin oikeaa tarkoitusta. Jokapäiväinen liittokierros, jossa pomo kasvaa minun kustannuksellani. Juon kahvia ja mietin. Jumalauta, minustahan on tullut paperiliittolainen! Paitsi että ei ole. Minun uusi pomoni on ihana. Hän on syy käydä töissä, syy olla kotona, syy olla läsnä tässä ja nyt. Hän on jotakin, jonka edestä voisin kuolla. (Ja nyt muuten Pena siellä märässä päässä: Jos ajattelet tehtaan tuotantopäälliköstä samalla tavalla, niin kuula päähän.) Perimmäisen tarkoituksen ymmärtäminen maanantai-aamuna, kun sade lyö keittiön ikkunaan. Talouspaperia käteen. Kyllä sillä silmätkin voi pyyhkiä. P Talouspaperia Työnantaja kasvaa minun tessissäni tulevan vuoden aikana 13 prosenttia ja minä en yhtään. Kirjoittaja Ilkka Palmu on 45-vuotias tamperelainen duunaritoimittaja, jolla on 4 lasta, vanha omakotitalo ja vilpitön mieli. Ä R SY K E 34-35_tauko.indd 34 9.11.2017 9.46.11
Sudokun ratkaisut sivulta 31 TAUKOTILA Paperiliitto ?/???? | ?? Nro 10 Aineisto ....................................5.12. Ilmestyy ................................. 22.12. Nro 1 2018 Aineistopäivä ...........................10.1. Ilmestyy ...................................26.1. Nro 2 Aineistopäivä .............................7.2. Ilmestyy ...................................23.2. Nro 3 Aineistopäivä ...........................13.3. Ilmestyy .................................. 29.3. Paperiliitto-lehden aikataulu Suuri perhe, suuri sydän Marko Lehtosen perhe on kasvanut kolmella vuosikymmenellä. Lasten tulo mylläsi arvot uusiksi. Nro 9/2017 17.11.2017 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Mutta parasta on, kun on tillaa hengittää ja olla vaan.” s. 24 Tes-neuvottelut 2017 s. 4 ja 18 | Metsäyhtiöillä menee erityisen hyvin s. 16 | On työsuojeluvalintojen aika s. 20 1_kansi.indd 1 10.11.2017 13.40.48 Suomalainen Joulu Herkkuja notkuvat joulupöydät ja runsas ohjelma odottavat Sinua Imatran Kylpylässä. Tervetuloa nauttimaan kiireettömästä joulun ajasta 23.– 26.12.! Tutustu ja varaa! p. 020 7100 502 / myynti@imatrankylpyla.fi imatrankylpylä.fi Suomalainen PERINTEINEN JA TUNNELMALLINEN Hintaan sisältyy majoitus 2 hh, kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö, runsas joulunajan ohjelma ja ruokailut: buffet-aamiaiset, tulopäivän päivällisbuffet, jouluaaton joulupäivällinen ja yöpala sekä joulupäivänä karjalainen pitopöytä. Lankaja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16.69 snt/min (alv. 24%) Joululoma alk. 277€ /hlö/3 vrk 277€ /hlö/3 Lapset 104€ /6 – 14 v. Lisävuoteella. Lisää yhteystietoihisi sähköposti osoite, niin pysyt ajan tasalla ammattiliittosi kuulumisista ja jäseneduistasi. Sähköpostiosoitteen voit lisätä tietoihisi eAsioinnissa osoitteessa www.paperiliitto.? . Tilaa samalla puhelimeesi mobiilijäsenkortti, josta näet kätevästi liittosi ajankohtaiset uutiset, jäsenedut ja tapah tumat. Ajankohtaista liitosta www.paperiliitto.? . Tilaa samalla puhelimeesi mobiilijäsenkortti, josta näet kätevästi liittosi ajankohtaiset uutiset, jäsentapah tu34-35_tauko.indd 35 10.11.2017 13.45.41
henkivakuutuskuntoon.fi JÄSENETUSI Hyödynnä *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödynnä JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Hyödynnä Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit huolehtimaan kaikesta yksin? Pystyisitkö pitämään perheen nykyisen asunnon ja selviäisitkö muista lainoista? Tiesithän, että järjestöjäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Ota täysi hyöty jäsenyydestäsi ja osta vakuutus osoitteessa 34-35_tauko.indd 36 2.11.2017 11.35.33