Nro 9/2018 ? 23.11.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to Kauttuan metsästäjät jatkaa Ahlströmin paperitehtaan metsästysseuran perinteitä. Metsällä ” Ne kenen kanssa nyt teen töitä, on paras porukka, missä oon ollut töissä.” s. 24 Alku uudelle tessille s. 4 | ”Elän toista elämääni.” s. 16 | Onnistuneet bileet – jatkoa seuraa! s. 23 1_kansi.indd 1 13.11.2018 14:49:49
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat I? stä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. T tki s SUOMEN EDULLISIN* 2-3_sisis.indd 2 2.11.2018 11.40.31
4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Edunvalvontapäivät kokosi osallistujia yli 50 osastosta. 6 Maan hallitus perääntyi työntekijöitä eriarvoista vista esityksistään. 8 Hyvä suojautuminen kemikaaleilta on tärkeää. 10–15 Reportaasi Paperiliittolaisten mukana hirvimetsällä. 16 Mika Perttunen joutui kaa suräjähdykseen työpaikal laan kaksi vuotta sitten. 20 Vuoden parhaat bileet eivät jättäneet ketään kylmäksi – jatkoa seuraa! 24 Elmo Lähteenmäki tekee asioita hyvällä sykkeellä. 26–29 Hiomo 26 Loviisan osasto 39 sinnitte lee sinnikkäästi. 28 Paperiliiton omat lomakes kukset tarjoavat hyvät puit teet lomailuun. 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Huhtamäellä iloitaan tule vista uusista tehdastiloista. 34 Kolumnissa pohditaan ammattiyhdistysliikkeen tärkeyttä. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto 9/2018 | 3 Vesa-Matti Väärä Susanna Chazalmartin Adobe Stock Mika Kanerva 10–15 Riistaa yhtiön mailta Tehtaalta hirvijahtiin Kauttualla vaalitaan nuotion lämmössä lähes 80vuotista jahtiperin nettä ja samalla ratkotaan luottamuksella pienet ja suuret, päivän polttavat kysymykset – Ei se ampuminen, vaan se yhteisöllisyys, sanovat metsästäjät. Hirvijahdissa saumaton yhteen pelaaminen on ainoa tapa saada riistaa ruokapöytään 16 –Ei täältä vielä olisi halunnut lähteä, toteaa työpaikalla sattuneesta kaasuräjähdysonnettomuudesta selvinnyt Mika Perttunen. 20 ?170 paperiliittolaista tuli vuoden parhaisiin bileisiin Helsingin keskustaan. Tero Sorsa tapasi tilaisuudessa esiintyneet Tunna Milonoffin ja Riku Rantalan. Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09 701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 26 Ensi vuoden tuettuja lomia kannattaa hakea jo nyt. Tarjolla hiihtoloma ja muistiloma. 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat I? stä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. T tki s SUOMEN EDULLISIN* 8 Mika Hiltunen on välttänyt kemikaalionnettomuudet hyvällä suojautumisella. La ss i Ka aria 2-3_sisis.indd 3 14.11.2018 14:02:20
4 | Paperiliitto 9/2018 P aperiliitto on poikkeuksellinen ammattiliitto. Liittoon on edelleen järjestäytynyt noin 97 prosenttia alan työntekijöistä. Tämä ei ole sattumaa, vaan tulosta siitä, että ammattiosastoissa ja työpaikoilla pidetään hyvää huolta järjestäytymisestä. Paperiliittoon halutaan kuulua ja liiton asioista ollaan kiinnostuneita. Tästä on kaksi tuoretta esimerkkiä, jotka saivat liikkeelle varsin erilaista yleisöä. Paperiliiton uudenlainen alle 35-vuotiaiden tapahtuma kokosi Helsinkiin noin 170 jäsentä, joista moni ei aiemmin ollut osallistunut mihinkään liiton tilaisuuteen. Edunvalvontapäivät puolestaan veti Vantaalle lähes yhtä suuren joukon pääluottamusmiehiä, puheenjohtajia ja työsuojeluvaltuutettuja käynnistämään valmistelut työehtosopimusneuvotteluihin. Edustettuna oli 94 prosenttia Paperiliiton ammattiosastoista. Paperiliiton ei juuri nyt tarvitse olla huolissaan siitä, etteikö liitolla edelleen ole vetovoimaa. Mutta huoleton ei silti pidä olla, jatkuvuus turvataan parhaiten miettimällä avoimesti uusia tapoja ja keinoja, joilla liitto voi pitää yllä hyvää mainettaan ja tekee sekä osallistumisesta että vaikuttamisesta houkuttelevaa. Jäsenten luottamus ja kiinnostus on ansaittava, mikään ei tule itsestään. Liiton on kuunneltava herkällä korvalla, mitä jäsenet toivovat, mitä he ovat itse valmiita tekemään ja mihin aikaansa antamaan. Lopulta kyse on siitä, kuinka huolettomaksi ihan jokaisen jäsenen työsuhteen ehdot, palkkaus ja arki voidaan yhdessä hoitaen saada. ? P Hallittua huolettomuutta PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Innovaatiokisaan sellutakki hätätilannevarustuksella. KUORIMO Piirros Jarno Kiukas Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Eija Valkonen E dunvalvontapäivien 160 osallistujaa saivat lähtölaukauksen tulevien tes-tavoitteiden valmisteluun marraskuun alussa Vantaalla. Osallistujien ennakkotehtävänä oli vastata, mitkä ovat heidän mielestään keskeisiä työehtosopimustavoitteita. Odotetusti listalle nousivat palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen mukaisesta työajan pidennyksestä eroon pääseminen. Tavoitteiden kärkeen vastaajat nostivat myös työuran lopulle sijoittuvat parannukset, kuten työn keventäminen työuran loppupäässä ja mahdollisuus vaihtaa palvelusvuosikorvaukset vapaaksi. Huoli työhyvinvoinnista ja jaksamisesta näkyi paperiliittolaisten luottamushenkilöiden vastauksissa myös siinä, että kyselyn vapaasti muotoilluista tavoitteista yli kolmannes koski näitä aiheita. Tavoitteiden työstö jatkuu Palkankorotusten toivottiin olevan suhteessa alan hyvään tilanteeseen. Suurin osa vastaajista toivoi korotuksia senttimääräisinä. Vastaajilta saatiin toiveita ammattiosaston työsuhdeturvan parantamisesta. Sen oli asettanut tärkeimmäksi parannettavaksi asiakPaperiliiton edunvalvonta päivillä käynnistyi uuden työ ehtosopimusneuvottelu kierroksen valmistelu. Kyse on siitä, kuinka huolettomaksi jokaisen jäsenen arki voidaan yhdessä hoitaen saada. Tuoreimmat tunnot 4-5_kuorimo.indd 4 14.11.2018 15:58:32
KUORIMO Paperiliitto 9/2018 | 5 si 63 prosenttia vastaajista. Tärkeänä pidettiin myös työsuojeluvaltuutettujen ja pääluottamusmiesten aseman yhdenmukaistamista. Ennakkotehtävän tulokset esitteli liiton vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen. Liittosihteeri Juhani Siira jatkoi kertomalla, miten työ tämän jälkeen etenee tes-neuvottelukunnan ja liiton hallituksen voimin. Ne työstävät liiton tavoitteita ja luovat liiton askelmerkit neuvotteluihin. Paperiteollisuuden nykyinen työehtosopimus on voimassa 30.11.2019 saakka. Katsauksia ja esittelyjä Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen loi edunvalvontapäivillä katsauksen metsäteollisuuden uuteen nousuun ja tavoitteisiin alan toimintaedellytysten parantamiseksi. Työmarkkinaneuvottelut Metsäteollisuus haluaa käydä viime kierroksen tapaan alakohtaisesti, mikä järjestön mukaan mahdollistaa työehtosopimusten sisältöjen uudistamisen. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana liiton puheenjohtaja Petri Vanhala kertoi työmarkkinatilanteesta ja irtisanomislakikiistaan tulleesta ratkaisusta, sihteeri Sami Laakso esitteli liiton edunvalvontakyselyn tuloksia ja vastaava lakimies Juha Koivisto esitteli valmisteilla olevan oppaan työtapaturmista. Oppaasta kerrotaan tarkemmin joulukuussa ilmestyvässä Paperiliitto-lehdessä. Edunvalvontapäivät kokosivat osallistujia varsin kattavasti, sillä kutsun saaneista ammattiosastoista vain neljän edustus puuttui.? P ?Edunvalvontapäiville kokoontui suuri joukko pääluottamusmiehiä, puheenjohtajia ja työsuojeluvaltuutettuja käynnistämään valmistelut työehtosopimusneuvotteluihin. Tuoreimmat tunnot Valmiina tulevaisuuteen Edunvalvonta päivillä SAK:n tutkija Juha Antila pohti ja pohditutti yleisöä, miten tekoäly muuttaa duunarin työtä. Eeva Eloranta-Jokela T eknologia on jo läsnä suurimmassa osassa työtä ja se vaikuttaa tulevaisuudessa merkittävästi myös paperiteollisuuden toimintoihin. Paperiliiton edunvalvontapäivien osallistujille ennakkoon tehdyn kyselyn mukaan eniten vaikutuksia arvellaan tulevan varastotoimintoihin. Tuotantotehtäviin teknologia vaikuttaa melko paljon tai enemmän lähes 75 prosentin mukaan. SAK:n kyselyistä on noussut esiin se, ettei henkilöstöllä ole tarpeeksi vaikutusmahdollisuuksia, kun teknologian käyttöönottoa suunnitellaan. Teollisuudessa työskentelevistä luottamushenkilöpaneelin vastaajista vain 25 prosenttia oli osallistunut käyttöönoton suunnitteluun. – Niillä työpaikoilla, joissa on hyvät työolot, myös teknologian käyttöönotto on onnistunut. Huonojen työolosuhteiden työpaikoilla uusi teknologia on entisestään lisännyt työntekijöiden ongelmia, näkee Antila. Osaamisen kehittäminen on vaarassa jäädä teknologiamuutoksen jalkoihin. Luottamusehenkilöpaneelin vastaajista vain joka neljäs teollisuudessa työskentelevä oli sitä mieltä, että työnantaja panostaa riittävästi osaamisen kehittämiseen. Kaikkien alojen työolobarometrin mukaan reilun viidenneksen mielestä uuden teknologian käyttöön oli järjestetty riittävästi koulutusta. Osaamisvaatimukset aiheuttavat eniten ongelmia yli 50-vuotiaille työntekijöille. – Suomeen tarvitaan uusi työelämän kehittämisohjelma. Sen avulla työn tuottavuus kasvaisi, työhyvinvointi paranisi ja työurat pitenisivät, Antila totesi. ? P Aiheesta lisää osoitteessa www.sak.fi/ yhteiskunta/mahdollisuuksien-aika. Osaamisen kehittäminen on vaarassa jäädä teknologiamuutoksen jalkoihin. 4-5_kuorimo.indd 5 14.11.2018 15:58:33
KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela J äsenmaksu alenee, koska Finanssivalvonta on vahvistanut vuodelle 2019 työttömyyskassan jäsenmaksuksi 0,3 prosenttia. Näin kokonaisjäsenmaksu on ensi vuonna 1,3 prosenttia nykyisen 1,49:n sijasta. Jäsenmaksun osuus lasketaan jäsenen ennakkopidätyksen alaisesta jäsenyyden perustana olevasta vakuutetusta palkasta. Kokonaisjäsenmaksu 1,3 muodostuu Paperiliiton 1 prosentin jäsenmaksusta ja Paperityöväen työttömyyskassan 0,3 prosentin jäsenmaksusta. Työttömyyskassan jäsenmaksu pienenee Jäsenmaksut alenevat monilta muiltakin työttömyyskassoilta. Alenemat ovat keskimäärin 10 prosenttia. Paperityöväen työttömyyskassan jäsenmaksun alenee eniten, 39 prosenttia. Myös Kuljetusalan ja Suomen Elintarviketyöläisten työttömyyskassassa pudotus on lähes 30 prosenttia. 4 200 euroa ansaitseva paperityöläinen maksaa ensi vuonna noin 100 euroa vähemmän jäsenmaksua. Kassamaksujen aleneminen vaikuttaa moniin, sillä työttömyyskassoihin kuuluu noin kaksi miljoonaa palkansaajaa ja yrittäjää. Työttömyyskassan jäsenmaksulla rahoitetaan kassan etuusja hallintomenoja. ? P 6 | Paperiliitto 9/2018 Suojauksen puute toi sakkoja Työturvallisuus: Puutteellinen suojaus aiheutti työntekijälle tapaturman ja toi työnantajalle sakot. Pohjanmaan käräjäoikeuden mielestä perussyy tapaturmaan oli se, että koneen liikkuvat osat oli suojattu puutteellisesti. Tunnistettu vaara olisi pitänyt poistaa teknisin toimin. Kesällä kaksi vuotta sitten koneenhoitaja loukkaantui yrittäessään poistaa yhteenhitsautumisvaaran takia toisen lautaspinon muovinsaumauskoneesta pois sammuttamatta konetta. Hän ei ehtinyt vetää kättään pois, kun lämpösaumaaja painautui alas. Käräjäoikeus tuomitsi Teerijärvellä Kruunupyyssä kerta-astioita valmistavan Mini-Maidin 1000 euron suuruiseen yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi yhtiön tuotantopäällikkö tuomittiin 20 päiväsakkoon työturvallisuusrikoksesta. Työnantaja oli selvittänyt kyseisen muovinsaumauskoneen riskit ja tunnistanut vaara-alueen. Työnantaja oli varoittanut vaarasta ja ohjeistanut työntekijöitä sammuttamaan koneen häiriötilanteessa. Käräjäoikeus katsoi, että vaara olisi pitänyt poistaa ja listätä muovinsaumauskoneeseen suojat. Metsäsektori vastuullinen Suomalaisista 90 prosenttia pitää metsäsektorin toimintaa vähintään melko vastuullisena, kertoo Suomen Metsäsäätiön kyselytutkimus. Vastuullisimmin metsäsektorin koetaan toimivan puun alkuperän varmistamisessa. Enemmistö suomalaisista suhtautuu metsäsektoriin myönteisesti myös tuotannon kestävyyden, energian käytön ja tuotannon, ilmastonmuutoksen torjunnan, vesistön suojelun ja työnantajavastuun suhteen. Erityisen myönteisesti suomalaiset suhtautuvat puupohjaisiin tuotteisiin, kuten puurakentamiseen sekä esimerkiksi kartonkija pahvipakkauksiin sekä hygieniatuotteisiin kuten pehmopapereihin. Erityisesti muovin korvaamista puupohjaisilla vaihtoehdoilla pidettiin myönteisenä . SILPPUA Paperiliiton koko naisjäsenmaksu alenee. Jäsenmak suprosentti vuodel le 2019 on 1,3. Teksti Eeva Eloranta-Jokela I rtisanomislaista syntynyt kiista laukesi sen jälkeen, kun hallitus muutti lakiesitystään ratkaisevasti. Esitys sisälsi SAK:n ajamia asioita, kuten yrityksen henkilöstömäärän poistamisen irtisanomisen perusteista, lyhennyksen työttömyysturvan karenssiaikaan ja kolmikantaisen valmistelun aktiivimallin vikojen korjaamiseksi. Ammattiliitot ilmoittivat keskeyttävänsä alkaneet ja alkavaksi ilmoitetut työtaistelutoimensa. Hallitus kutsui työmarkkinajärjestöt käymään vielä läpi hallituksen esityksen perusteluja kolmikantaisesti yhdessä työja elinkeinoministeriön virkamiesten kanssa, kuten SAK edellytti. Yhteisymmärrys perusteluiden sisällöstä saavutettiin tässä epävirallisessa työryhmässä ministeriön ja järjestöjen edustajien välillä 5. marraskuuta. Hallitus antoi eduskunnalle 8. marraskuuta esityksen työsopimuslain henkilöperusteista irtisanomista koskevan pykälän muuttamisesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2019. Ei paranna työllisyyttä SAK liittoineen on tehnyt keväästä lähtien vahvaa vaikuttamistyötä, jotta lakiin ei kirjattaisi mitään, mikä eriarvostaisi työmarkJäsenmaksu alenee Toimet purivat Maan hallitus perääntyi alkuperäisistä työntekijöitä eriarvoistavista esityksis tään. Paperiliiton jäsenmaksu on 1 prosentti ja työttömyyskassan 0,3 prosenttia. Työntekijöitä eriarvoistava lakiesitys muuttui ratkaisevasti. Sen etenemistä seurataan silti tarkasti. 6-7_kuorimo.indd 6 14.11.2018 15:59:38
KUORIMO Paperiliitto 9/2018 | 7 Kenen pinssiä kannat? I lmeisesti hyvin työnsä hoitaneen nuoren miehen työsopimus irtisanottiin hänen käytettyään työasussaan syöpäsäätiön Roosa nauhaa. Perusteeksi julkisuudessa ilmoitettiin porttiteoria. Jos yhdelle työntekijälle antaa oikeuden käyttää pinssiä, alkavat muut työntekijät esiintyä työpaikalla sateenkaaren värisissä kynsissä, tukka pystyssä punkrockia kuunnellen. Jokainen ymmärtää, että anarkiahan siitä seuraa. SUORAA PUHETTA tää punaista kukkapinssiä rinnassaan sotien uhrien muistoksi. Jalkapallomanageri, joka ilmestyisi penkin päähän ilman tuota kukkaa, saisi välittömästi kenkää. Mitään mullistavaa ongelmaa en ole kuitenkaan havainnut tuosta tavasta seuranneen. Raamatulliset vitsaukset antavat edelleenkin saarivaltakunnassa odottaa itseään. Elleivät pinssit sitten toimineet lähtölaukauksena Brexitiin. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Mauno Mannelin / Turun museokeskus Anarkiahan siitä seuraa. Teksti Eeva Eloranta-Jokela P ääluottamusmies Seija Virtasen mukaan perheyrityksen konkurssi ei tullut yllätyksenä. Luottamushenkilöt ovat seuranneet tehtaan tilannetta säännöllisesti kuukausikokouksissa. – Takana on hankalia vuosia. Silti konkurssi on kovan luokan päätös. Yrityksellä on pitkä historia, se on nykyisen toimitusjohtajan isoisän perustama, Seija Virtanen sanoo. Työllistyykö nelikymppinen? Virtanen itse tuli yritykseen töihin reilut 32 vuotta sitten. Työuran alkaessa työntekijöitä oli lähes 100. – Silloin oli tuotteilla hyvä buumi. Minimimiehityksellä oltiin vasta toista vuotta. Muillakin irtisanotuilla on pitkiä työuria takana ja erityisesti naisten työllistyminen mietityttää Virtasta. – Tuntuu, että naisten on vaikeaa löytää uusi työpaikka jo nelikymppisenä, vaikka työuraa olisi vielä jäljellä ainakin 25 vuotta. Virtanen olisi itse ollut halukas jatkamaan työntekoa, mutta haki työpaikan menetyksen takia eläkkeelle. Yli satavuotias perheyritys Hj. Jousi Oy on perheyritys, joka perustettiin vuonna 1914. Paperituotteiden ”pientavarakaupasta” sekä kenkävoideja teknillisestä tehtaasta alkanut toiminta jatkui valmistamalla albumeita, salkkuja ja koteloita. 1930-luvun lopulla aloitettiin ensimmäisten bakeliittituotteiden valmistus ja myöhemmin muovin. Muoviset koruja rannekellorasiat olivat pitkään Hj. Jousen ykköstuote kotimaan ja vientimarkkinoille. Niiden tilalle tehdas alkoi 2000luvun lopulla kehittää uusia muovituotteita ja valmistaa muun muassa erilaisia elintarvikealustoja ja istutuspurkkeja. Vaikka tuotteista pääosa on ollut ruiskupuristamalla ja lämpömuovaamalla tehtyjä muovituotteita, työntekijät ovat aikoinaan järjestäytyneet Paperiliittoon ja sen piirissä myös pysyneet.? P Hj. Jousi lopettaa Koteloita ja alustoja Kaarinassa valmistava Hj. Jousi on hakeutunut konkurssiin. Tuotannon viiden työntekijän viimeinen työpäivä oli 8. marraskuuta. HJ. Jousi perustettiin vuonna 1914. Kuvassa korurasioi den valmistusta 1930-luvulla. kinoita ja mahdollistaisi mielivaltaista irtisanomista. Hallitus ei vetänyt lakiesitystä kokonaan pois, koska sen mielestä näin voidaan madaltaa työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä. SAK:n mielestä lakimuutos ei ole tarpeellinen eikä paranna työllisyyttä, mutta se ei ole enää yhtä ongelmallinen kuin hallituksen aiemmat esitykset, joissa laki olisi koskenut tietynkokoisia yrityksiä. Lakimuutoksella ei ole käytännössä merkittävää vaikutusta, arvioi SAK. Tuomioistuimet ovat jo nykyään huomioineet yrityksen koon yhtenä tekijänä, kun irtisanomisperusteen laillisuutta arvioidaan, vaikka siitä ei ole ollut lakipykälässä mainintaa. Perusteet ennallaan Kuten nykyisin, irtisanomisen perusteena pitää esityksen mukaan yhä olla asiallinen ja painava syy. Edelleen edellytetään, että ensin työntekijälle annetaan varoitus ja työnantajan mahdollisuus tarjota muuta työtä selvitetään ennen mahdollista irtisanomista. Irtisanominen edellyttäisi siis työntekijän toistuvaa moitittavaa menettelyä. Ennallaan pysyvät myös työsopimuslaissa olevat kielletyt irtisanomisperusteet. Mielivaltaiset irtisanomiset eivät jatkossakaan olisi sallittuja. Myös muun muassa työtaisteluun osallistuminen, työntekijän mielipiteet ja osallistuminen yhdistystoimintaan eivät ole myöhemminkään irtisanomisperusteita. Hallitus esittää lisäksi, että työttömyysturvan korvauksetonta määräaikaa eli ns. karenssia lyhennetään 60 päivään, jos työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Nykyisin työnhakijalle asetetaan näissä tilanteissa 90 päivän korvaukseton määräaika. Kuten nykyisin, korvauksetonta määräaikaa ei aseteta, jos työsuhteen päättyminen johtuu muusta kuin työnhakijan moitittavana pidettävästä menettelystä.? P Englannissa tähän aikaan vuodesta jokainen valveutunut kansalainen pi6-7_kuorimo.indd 7 14.11.2018 15:59:38
KUORIMO 8 | Paperiliitto 9/2018 kun olen yli 20 vuotta tätä tehnyt. Koskaan ei ole mitään sattunut, koska suojaudun hyvin. Raflatacilla käytetään etyyliasetaatin lisäksi satoja muitakin kemikaaleja sekä puhdistuksessa että liiman ja kuumaliiman valmistuksessa. Yksi vaarallisimmista aineista on ammoniakki, mutta sen käyttö on eristetty: ammoniakkia säilytetään ulkosäiliöissä, joista sitä tarvittaessa pumpataan. Vaaratilanteita voi sattua, jos jotain ainetta roiskuu iholle tai silmiin tai jos hengittää vaarallisia höyryjä. Syttymisvaara on myös olemassa – esimerkiksi etyyliasetaatti on niin herkästi syttyvä, että se saattaa leimahtaa pelkästä hankaussähköstä. Silmähuuhteita ja hätäsuihkuja Raflatacilla mennään turvallisuus edellä. Suojalaseja on käytettävä aina ja erikoistilanRaflatacilla työskentelevä Mika Hiltunen käyttää suojalaseja, hengityssuojainta ja suojakäsineitä, kun hän käsittelee etyyliasetaattia. Hyvällä suojautumisella vältetään onnettomuudet. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mika Kanerva E tyyliasetaatti on ärhäkkä orgaaninen liuote. Sitä käytetään tarralaminaattia valmistavalla UPM:n Raflatacilla viikoittain, kun teloista pestään liima. Leikkurilla työskentelevä Mika Hiltunen pukee pesua varten suojalasien lisäksi hengityssuojaimen ja kemikaalisuojakäsineet. – Nythän tämä menee jo ihan rutiinilla, Kemikaalien kanssa teissa myös hengityssuojainta. Silmänhuuhtelualtaita ja -pulloja on eri puolilla tehdasta, ja hätäsuihkut löytyvät laminointipäästä, jossa vaarallisia aineita käytetään enemmän kuin Hiltusen työpisteellä jälkikäsittelyssä. Jokaisessa työpisteessä on käyttöturvatiedote käytössä olevista kemikaaleista. Tiedot löytyvät myös tietokoneelta. Kemikaaleja säilytetään itselukittuvien kaappien takana. – Tehdasalueelle ei saa myöskään tuoda mitään aineita, jos niistä ei ole käyttöturvatiedotetta, huomauttaa Raflatacin työsuojeluvaltuutettu Ari Koskinen. Koskisen tehtävänä on muun muassa kuukausittain testata silmähuuhteet ja varmistaa, että ne ovat kunnossa. Myös lieksalaisella joustopakkauksia valmistavalla Amcorilla turvallisuus on ykKUORIMO ?Leikkurilla työskentelevän Mika Hiltusen ei tarvitse suojautua vaarallisilta aineilta aivan jatkuvasti. Suojia tarvitaan lähinnä pesujen yhteydessä. 8-9_kuorimo.indd 8 8.11.2018 14.02.08
Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara E K:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies hahmotteli seminaarissaan Suomeen uutta hallitusta. Tekniikka & Talous -lehden (2.11.) mukaan porvarihallituksen jatko mahdollistaisi ay-liikkeen kurittamisen. Hallitus jatkaisi työmarkkinauudistuksiaan ja ay-liikettä vietäisiin kuin kuoriämpäriä. Kuulostaa kohtuullisen tutulta. Joku saattaa vielä muistaa Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten tarjoaman yhteiskuntasopimuksen, jonka allekirjoituspalkkiona oltaisiin saatu heti viiden prosentin työehtoheikennykset. Samalla oltaisiin sitouduttu pidättäytymään tulevista palkankorotuksista viiden prosentin edestä ja viimeisen viisi prosenttia olisivat antaneet luottamusmiehet paikallisissa neuvotteluissa. Kun tämä kolmiloikka (-15%) ei hallitukselta onnistunut, tuotiin eteen pakkolait. Kun nämäkään lääkkeet eivät ay-liikkeelle maistuneet, ilmoitti hallitus kikylahjasta, jonka vaihtoehtona olisi ollut jokaiselle tuleva oikeus sopia työehtonsa nykyisten työehtosopimusten alle. Siis suositusluonteiset työehtosopimukset. Lainsäädäntörintamalla mahdollistettiin työttömien palkkaaminen määräaikaisiin töihin, vaikka työvoiman tarve olisikin pysyvää. Takaisinottovelvoitetta hallitus rukkasi siten, että oppisopimuskoulutettavat syrjäyttävät irtisanotut ja näin työpaikan vanhat jäärät voidaan korvata uudella työvoimalla. Matsi kannattaa ottaa heti, totesi Häkämies. Kun hallitus on vahvimmillaan kautensa alussa, tulee lopullinen taistelu ay-liikkeen kanssa hoitaa heti alta pois. EK:n suunnitelman ainoa heikko kohta on se, että työntekijät saattavatkin innostua äänestämään. Mitä jos duunarit ottavatkin vaalien kärkiteemaksi työehtojensa palauttamisen ennalleen ja uusien heikennysten estämisen? Siinä on visio, joka saa Häkämiehenkin kämmenet hikoamaan. Ei kai ne sentään äänestä? Politiikka pois työpaikoilta -rummutus on aloitettava heti, tuumaa Jyri. ? P Paperiliitto 9/2018 | 9 kösasia. Tehtaalla on käytössä useita kemiallisia aineita kuten liuottimia, laminointiliimaa ja painovärejä, mutta työsuojeluvaltuutettu Timo Kotilaisen mukaan onnettomuuksilta on vältytty. – En muista, milloin olisi viimeksi tarvinnut silmähuuhdetta käyttää. Kotilainen miettii, että turvallisuusasioissa on viimeisen noin 15 vuoden aikana edetty valtavin harppauksin. – Hyvä kun oli aikoinaan kumihanska edes toisessa kädessä. Silikonipöly mietityttää Vuosien saatossa monet haitallisimmista aineista on tehtailla vaihdettu vähemmän haitallisiin. Raflatacilla yritetään parhaillaan etsiä korvaavia aineita etyyliasetaatille. – Etyyli on ihan ehdoton puhdistuksessa, sillä lähtee liima pois mistä vain. Mutta syttymisherkkyyden vuoksi sille haluttaisiin löytää korvaaja, Koskinen sanoo. Tehtaalla on herättänyt paljon keskustelua myös silikonipöly. Silikonia tarvitaan tarran taustapaperia valmistettaessa. Silikonin käyttö on eristetty, mutta pölyn leviämistä ei voida estää. – Se on sellaista vaaleanharmaata utua. Sitä on tutkittu, eikä siitä pitäisi kuulemma olla mitään haittaa. Mutta samaahan sanottiin aikoinaan asbestista, Koskinen miettii. Johtaja Tuula Liukkonen Työterveyslaitokselta toteaa, että silikoneja on monia erilaisia ja niitä käytetään hyvin laajasti, mutta paperinjalostuksessa käytettävät eivät ole erityisen vaarallisia. – Toki, jos hiukkasia muodostuu runsaasti, se voi ärsyttää silmiä ja hengityselimiä. TTL:n sivulla tietopaketti Työterveyslaitos julkaisi taannoin Kemikaalit ja työ -altistumissivuston, jonne on koottu tietopaketti kymmenestä haitallisesta kemiallisesta altisteesta. Sivuston tarkoituksena on helpottaa riskienhallintaa ja ehkäistä kemikaalien ja pölyjen aiheuttamia haittoja. Paperiteollisuuttakin sivusto liippaa, sillä oman tietopakettinsa ovat saaneet orgaaniset liuottimet, puupöly ja asbesti. Muita esiteltyjä aineita ovat formaldehydi, isosyanaatit, jauhopöly, kromi, kvartsi, nikkeli ja styreeni. Vuonna 2005 Työterveyslaitos julkaisi laajan selvityksen työympäristön kemikaaliriskeistä. Vanhempi tutkija Sanni Uuksulainen kertoo, että nyt haluttiin päivittää tietoja ja rakentaa helposti saavutettava ja yleistajuinen tietopaketti. – Tietoahan on saatavilla valtavasti, mutta nyt olennainen tieto on koottu yhteen paikkaan helposti löydettäväksi. ? P Työterveyslaitoksen Kemikaalit ja työ -sivusto: www.ttl.fi/kemikaalit-ja-tyo/ Hallituksen muodostamista PITUUSLEIKKURI Porvarihallituksen jatko mahdollistaisi ay-liikkeen kurittamisen. KUORIMO ”Hyvä kun oli aikoinaan kumihanska edes toisessa kädessä.” Myrkyllinen aine silmässä ? Huuhtele silmä heti runsaalla vedellä noin 15 minuutin ajan. ? Jos kyseessä on syövyttävä aine, huuhtele vähintään 20–30 minuutin ajan. ? Jos silmiin kehittyy seuraavien tuntien aikana voimakasta kipua, turvotusta, valonarkuutta tai kyynelvuotoa, pitää hakeutua lääkäriin. Lähde HUS, Myrkytystietokeskus. Jyri Häkämies: Eivät kai duunarit äänestä. M ar jo Ko iv um äk i 8-9_kuorimo.indd 9 8.11.2018 14.02.08
Paperiliitto 9/2018 | 11 HIRVIPORUKKA Metsien miehet Riistaa kaatuu, kun Kauttuan metsästäjät, eli entisen Ahlströmin paperitehtaan metsästysseura kokoontuu. Ampuminen ei kuitenkaan ole se tärkein juttu. Se on iso, kahdeksan piikkinen! Vesa Vuori suolistaa ja Petri Paavola, Juhani Mäkelä, Jarkko Rantala ja Mika Linden käyvät läpi jahdin vaiheita. Teksti Mari Schildt Kuvat VesaMatti Väärä 10-15_pääjuttu.indd 11 14.11.2018 10:34:41
uringon nousun aikaan maassa ratisee pieni jääriite, kun oranssipukuiset miehet astuvat autoistaan Kauttuan paperitehtaan ruukilla. Tänne A. Ahlströmin paperitehtaan hirvimiehet ovat kokoontuneet jo liki 80 vuoden ajan, vaikka omistus paperitehtaalla on ehtinyt vaihtua. Päällä on huomiovärin lisäksi tekniikkaa: VHF-puhelimia, kännyköitä, kuulokkeita. Petri Paavolan autossa kiehnää Tatu – innokas, mustavalkoinen karhukoira ja Vesa Vuoren autossa Harmaa norjanhirvikoira Jeppu. Nekään eivät millään jaksaisi odottaa. Historiallisten rakennusten ja laajojen nurmikenttien täplittämän ruukkialueen piharakennuksesta löytyy metsästäjien teurastamorakennus, jossa pidetään aamun lyhyt neuvonpito. Jahtipäällikkö Martti Vilanti kertoo, missä hirviä tiedetään liikkuvan. Niiden tunnettu lepopaikka rinteessä voi jälleen kerran olla se paikka, josta saalista voi löytyä. Tehtäviä jaetaan, asemapaikkoja nimetään, ja sitten miehet hyppäävät autoihinsa. Kun vielä 1960-luvulla metsästäjät keikkuivat traktorin kyydissä päästäkseen metsään, nyt metsätaloutta varten rakennetut metsätiet vievät sydänmaille saakka. Suuria erämaita näillä Satakunnan leveyksillä ei olekaan, vaan metsäalueet ovat suhteellisen pieniä, valtatien vieressä. Liikenne ja metsätalous tuottavat paineita myös metsästäjille, että hirvi-, peuraja kauriskanta olisi pidettävä maltillisena. Metsän ääniä Pysähdymme metsäteiden risteykseen, jossa on metsästäjien nuotiopaikka. Raineri Vuori muistuttaa, että auton ovi kannattaa sulkea varovasti, koska hirvellä on sellaiset korvaläpyskät, että niillä kuulee aivan kaiken. Niin varsinkin nyt, kun on pientä pakkasta ja tuuletonta. Metsän ainoa ääni on käheä korppi, joka päättelee, että kohta voisi olla ruokaa tarjolla. Raineri sanoo, että olo on kummallinen, kun kivääriä ei ole matkassa. Kipeytynyt olkapää haittaa töitä Kauttuan Jujo Thermalilla, eikä se pyssyhommaakaan siedä. – Jos hirvi tulee vastaan, niin voinhan kivellä nakata, mutta kun on heitettävä huonommalla kädellä, hän manaa. Kuljemme pitkin metsätietä ja juttelemme hiljaa. Meidän tehtävämme on pitää hirvet tien oikealla puolella, jossa passimiehet ovat. Samalla katselemme jäisiä tienpenkkoja. Lumessa näkyy pyöreitä reikiä. Tästä on menty. – Parin päivän takaisia jälkiä, Raineri päättelee. Äkkiä kuuluu oksien paukahtelua ja läähätystä. Tatu-koira hyppää metsästä tielle, jatkaa sen yli, ei kuule eikä näe. Leveä panta kaulassa vilkuttaa punaista valoa. – Sellaista metsämiestä ei olekaan, jolla ei syke nousisi, kun haukku tulee kohti, Raineri kertoo. – Puskat kun rytisee, niin täytyy jo vetää poskelle ja koukusta. Jos tulee vauhdilla, pitää toimia samoilla sekunneilla. Jos se näyttää epävarmalta, ei kannata ampua, ettei osu huonosti. Sillä periaatteella kannattaisi aina toimia, että siihen se eläin myös jää. Ja kyllä ne jääneet on, hätäisemmästäkin vauhdista, Raineri sanoo. – Kun osuu, se lähtee oikein pirusti menemään. Joskus voi mennä satakin metriä ennen kuin pysähtyy, on se niin iso elukka. Vähän riippuu kaliiperista, mikä shokkivaikutus tulee. Jos haavoittuu, muu jätetään ja se etsitään, ettei pitkitetä kärsimystä, hän juttelee. Laukaus, toinen ja kolmas Tatu ilmestyy taas metsästä ja yrittää latkia vettä jäätyneestä lammikosta. Raineri laittaa remmin koiralle ja ilmoittaa siitä VHF-kanavalla. Petri tulee noutamaan koiran ja laskee sen jälleen kauempana töihin. Sen liikkeitä seurataan kännykän näytöltä. Kohta korvanappiin kuuluu kuiskaus, että hirvi on nähty. Se liikkuu kohti Rauman Lapin rajaa. Lähdemme liikkeelle tietä pitkin. ”SELLAISTA METSÄ MIESTÄ EI OLEKAAN, JOLLA EI SYKE NOUSISI, KUN HAUKKU TULEE KOHTI.” HIRVIPORUKKA 12 | Paperiliitto 9/2018 ?Tauno Vähätalo päivystää passissa. ?Kännykkä näyttää, missä koira kulkee. 10-15_pääjuttu.indd 12 14.11.2018 10:34:41
Laukaus! Toinen ja kolmas. Vesa Vuori ja Juhani Mäkelä kuittaavat VHF-kanavalla, että osuttu on. Hirveä seurataan. Ensimmäinen osuma sai hirven kovaan juoksuun, mutta luodit ovat tehneet tehtävänsä. Hirven voimat loppuvat ja se laskeutuu maahan. Kun hirvimiehet pääsevat paikalle, kahdeksanpiikkinen sonni on jo heittänyt henkensä. – Onneksi olkoon, kuuluu VHF-kanavalta. Raineri miettii, että tänään tuli kyllä helposti. Kun vettä tulee vaakatasossa eikä eläimiä löydy, se kysyy jo huumorintajua aivan eri lailla. Issoon on helpompi ossuu Metsästäjät ajavat metsäautotietä lähemmäksi hirven viimeistä leposijaa ja siirtyvät jalkapatikkaan. Ensin kuljetaan metsätien pohjaa, sitten eläinten polkuja. Välillä harpotaan suurten ojien poikki, joissa vettä on nilkkaan saakka. Metsäaukean läheltä männiköstä löytyy saalis. Jännittynyt tunnelma on lauennut iloiseen nauruun ja juttelemiseen. – Tuolta se hiipi pitkin aukean reunaa, Vesa Vuori kertoo. – Kyllä se hyvin lähellä nuolukiviä kävi, Juhani Mäkelä sanoo. Miehet tuumivat, että hirvellä oli niin paljon vauhtia, ettei koirakaan ehtinyt perään. Vuori suolistaa maassa makaavan ruhon. Kädessä on taottu, käyräteräinen puukko, jolla hirven vatsa aukeaa. Veret on laskettu kurkusta, ja Tatu kiskoo hirven leveää henkitorvea palkakseen. Vesan kädet kauhovat kyynärpäitä myöten höyryävän hirven sisällä. Suolet jäävät metsään lintujen ja nisäkkäiden juhlapöytään. Paikalle tuodaan muovinen vetolevy, johon sarvipää kellistetään ja sidotaan. Miehet tarttuvat vetoliinoihin, ja neuvottelevat mistä kannattaisi mennä. – Tehdään nyt joku demokraattinen päätös, kuuluu. Linjaus päätetään ja miehet alkavat vetää. Iso kruunu tai sorkka jää helposti jumiin kaatuneisiin kantoihin ja männynnäreisiin. Mitä pitemmälle matka etenee, siPaperiliitto 9/2018 | 13 HIRVIPORUKKA tä enemmän vetomiehistöstä alkaa kuulua karjahtelua. – Voisitko Vesa ensi kerralla ampua vähän pienemmän, vetomiehet kärvistelevät. – Issoon on helpompi ossuu, Vesa kuittaa. Kun hirvi pääsee metsätien päähän ja peräkärryyn, se lähtee kohti Raumalla sijaitsevaa tilateurastamoa. Lihanjakovuorossa olevat miehet keskustelevat, mitä tällä kertaa laitetaan. Jauhelihaa ainakin, se maistuu lapsille. Ja filettä ja pataruokalihoja. Osa metsästäjistä vannoo palvatun ja kylmäsavustetun hirvenlihan nimiin. Se on vähän harvinaisempaa herkkua. Teurastamossa ruho riippuu useita päiviä ennen paloittelua. Raineri kertoo, että heidän perheessään paloittelukin tehdään itse, mutta vasikankin paloitteluun kuluu helposti useita tunteja. Palkollisten metsästysseura Nuotiossa lieskat lyövät jo korkealle. Makkaroita kaivellaan repuista ja termareista ?? Jahtipäällikkö Martti Vilanti kertoo, mikä on päivän toiminta suunnitelma. Tauno Vähätalo (vas.), Jari Lehtimäki, Martti Vilanti, Jarkko Rantala, Juhani Mäkelä, Jens Remmer ja Mika Linden. ? Petri Paavola on lähdössä laittamaan varoituskylttiä maastoon. 10-15_pääjuttu.indd 13 14.11.2018 10:34:42
raa ei maksettu, koska metsät olivat yhtiön. Nyt rekisteröidyksi yhdistykseksi muuttunut metsästysseura metsästää edelleen yhtiön mailla, mutta ei enää ilmaiseksi. – Kyllä lihan edullisemmin kaupan tiskistä saa, kommentoidaan nuotioringistä. Kun mietitään parhaita metsästysjuttuja, miehet tuumivat, että eikö ne kymmenessä vuodessa vanhene, pahimmatkin. – Täältä saa melkein jokaiseen asiaan ohjetta. Ei kaikkia kehtaa edes kertoa, hymyilee Mauno Viitanen, kun muut nyökyttelevät, että maailmaa on parannettu, ja paljon. Paikalla olevan porukan nestori Vesa Vuori muistelee, että ennen saattoi 12 äijää kohden olla yli 30 lupaa. Yksi saaliista annettiin yhtiön Kauttuan klubille maanvuokraksi. Martti Vilanti muistaa hyvin, että metsästysseuran äijät tulivat kysymään, voisiko hän, kun hankintapuolella oli töissä, hankkia metsästäjille 300-litraisia arkkupakastimia. Raineri Vuori pyörittelee päätään ja muistaa kyllä, kuinka lapsuudenkodissa makkarasoppatai makaroonilaatikkopäivä oli yhtä juhlaa, kun kerrankin pöydässä ei ollut riistaa mallissa tai toisessa. Vuorien perheessä on nykyään metsästäjä jo kolmessa polvessa. Viikonloput passissa Miehet miettivät, että metsästysseuroista sanotaan, että ne ukkoutuvat. – Kyllä ne ukkoutuu, kun vanhat ukot ovat tähän sitoutuneita. Siitä nimittäin lähdetään, että kun hirvestetään, se vie viikonloput niin kauan, kunnes luvat on täytetty. Nykyajan nuoret miehet eivät aina halua siihen sitoutua, Martti Vilanti sanoo. Nuotiolla laskeskellaan, että normaali viikonloppumäärä hirvimetsällä on viisi, viime vuonna vierähti yhdeksän tai kymmenen. Hirvestyksen päälle tulevat riistanhoito, muut metsästykset ja seurahommat. – Se riippuu siitä, mimmonen onni on äijillä passissa ja miten koira löytää, Martti sanoo. kaadetaan höyryävää kahvia. Voimistunut tuulenvire pyörittää nuotiosavua. – Tämähän tässä on se toinen a ja o. Ei niinkään se ampuminen, Vesa Vuori sanoo. – Pääsee pois kotto, jos suoraan sanotaan, sanoo Mika Linden. – Uskallat sanoa noin, kun sulle ei tule lehteä kotiin, muut huomauttavat ja nauravat päälle. Metsästysseura Kauttuan metsästäjät on alunperin perustettu Ahlströmin metsäosastolle ja sittemmin yhtiön paperitehtaan palkollisille. Yhtiön sosiaalipäällikkö valitsi seuran jäsenet, kun vajaan 15:en miehen porukkaan tuli tilaa. – Noh, sopivia henkilöitä, Martti Vilanti sanoo ja hymyilee merkitsevästi. Suurin osa metsästäjistä on edelleen paikallisen paperija pakkausteollisuuden nykyisiä tai eläköityneitä palkollisia: työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Vilanti kertoo, että aikoinaan Ahlström kustansi oikeastaan kaikki juoksevat menot, kuten teurastamomaksut. Maanvuok14 | Paperiliitto 9/2018 HIRVIPORUKKA ?? Tauno Vähätalo ja Petri Paavola miettivät tilannetta. ? Hirvi lähtee metsästä vetämällä. Juhani Mäkelä ja Vesa Vuori kantavat aseita ja miettivät vetolinjaa, kun nuoremmat vetävät. 10-15_pääjuttu.indd 14 14.11.2018 10:34:43
– Ja paljonko valikoidaan, ringistä kommentoidaan ja hörähdetään päälle. Vesa tuumaa, että vempeleiden ansiosta metsästys on aivan eri touhua, kuin ennen. Miehet tuumivat, että siinä on puolensa ja puolensa. Laitteet tuovat turvallisuutta, mutta laitteitaan räpläävän metsästäjän hirvikin kuulee helpommin. – Tuijotetaan kännykkää ja hirvi menee vierestä ohi, Vesa sanoo. – Auto kärsii enemmän hirvestyksen aikana kuin muuten koko vuonna, ajellaan huonoja teitä ja pohja on kiinni vähän väliä, Mauno Viitanen nauraa. – Se on punainen liha tehnyt tehtävänsä, kun ei meitä ole jäljellä enää kuin Kari Koskinen ja minä, Vesa virnistää. – Täähän on luomulihaa, vapaasti kasvanutta, Martti sanoo. Miehet miettivät, että Tsernobylin jälkeensä jättämiä becquerellejäkään ole enää lihassa niin paljon kuin ennen. Vasikan maksaa on saanut jo jonkun vuoden syödä. Syöpätapauksia on kuitenkin ollut miesten mukaan paljon, vaikka viranomaiset eivät mitään yhteyttä myönnäkään. Raineri tunnustaa, että se suurin hirvi, 11-tappinen, taisi päästä häneltä karkuun, kun hän yövuoron jälkeen nuokkui passipaikalla. Hirvi tallusti kaikessa rauhassa vierestä. – Isosarvissi ol kiälletty ampumast, ja sillo mä nourati sitä, Rainer sanoo ja väki hörähtää nauramaan. – Kaik sanos, et jumalauta poika, miksessää ampunu! isä-Vesa muistaa. Vuorotyöläiset myöntävät, ettei ole kerta eikä kaksikaan, kun yövuoron jälkeen on passissa katsellut lähinnä unia. Makkaran päälle ringissä kiertää konjakkipullo. – Kieltä vaan kastellaan, ei muuta, miehet sanovat. Tämä on iänikuinen tapa, traditio. Joukkue ja kestävyyslaji Miehet miettivät, että metsässä mieli rauhoittuu – tai sitten ei. HIRVIPORUKKA – Kyl joskus ku metsäst lähtee, se v-käyrä hakkaa siihen tappiin, ku kaik o menny persseelles, Vesa analysoi. – Verenpaine nousee ja laskee, tekee tätä näi, miehet sanovat ja näyttävät aaltolinjaa. Jens Remmer tuumaa, että metsästys on joukkuelaji. Tiimi toimii niin, että saalis tulee kohdalle, ja joukkue voittaa. – On tääl joku kun ei sitä vielä ymmärrä, vaan käy vielä pelaamassa jääkiekkoakin, Vesa veistelee. Puheenjohtaja Mika Linden mulkaisee ja sanoo, että se pelaa joka osaa. Äijät lohkaisevat takaisin, että lahjattomat harjoittelee. – Tää on nyt sitä normaalia nuotiojuttua. Jos ei kestä itseen kohdistuvaa huulenheittoa, sitten on väärässä paikassa, Vesa sanoo. – Kun joku töpeksii, kyl se palautet saa, kuuluu nuotion ympäriltä. Vesa muistelee paikallista metsästäjälegendaa, Pena Wikkiä. – Järvisen Juha sanos, et ku koulus käsketti kirjoittaa aine luonnost, nii Juha kirjoitti: Jäniksen pahin vihollinen on kettu, kanahaukka ja Wikki, Vesa nauraa ja jatkaa: – Jussi kulki Penan kans samal autol, vuorotellen. Pena on hieno mies: se on aina, jumalaut, tukka kammattu ja partaveret on ain aamuste veretty. Ni Jussi kiroomaa, et saatanan hajuvesipässi: ei hirvet tul lähellekkä! Satoja sorkanjälkiä Nuotio on palanut ja miehet miettivät seuraavaa siirtoa. Hirvilehmä ja pari vasikkaa on tiettävästi lähistöllä liikkeessä. Jahtipäällikkö sanoo, että tämä alue rauhoitetaan huomiseen saakka ja käydään katsomassa toinen metsäalue. Raineri lähtee tarkastamaan ruokintapaikkaa. Metsätie leikkaa mäntyvaltaista metsää. Äkkiä tiellä seisoo kaula pystyssä äkäisen oloinen metsokukko ja etäämpänä toinen. Merikotka tähyää saalista yläilmoista. Tien vieressä metsästäjien ruokintapaikalla vilkkuu maassa punaista: omenakasat on koottu paperikoneen viirakankaille. Raineri kertoo, että siitä kasat on helppo siivota. Heinää on tarjolla omassa telineessään ja viljaa katoksen alla. Raineri näyttää hiekkakenttää viljasiilon edessä. Hiekka haravoitiin viimeksi eilen sileäksi. Nyt siinä on satoja sorkanjälkiä. Metsä kuhisee elämää. ? P Paperiliitto 9/2018 | 15 ”TÄÄLTÄ SAA MELKEIN JOKAI SEEN ASIAAN OHJETTA.” ?–Tämähän tässä on se toinen a ja o. Ei niinkään ampuminen, sanoo Vesa Vuori. Jari Lehtimäki, Tauno Vä hä talo ja Rai neri Vuori tie tävät, että näinhän se on. ?Metsän gourmet: ohueksi lei kattua kylmäsavu hirveä eväs leivällä. 10-15_pääjuttu.indd 15 14.11.2018 10:34:43
16 | Paperiliitto 9/2018 ONNETTOMUUS Mika Perttusen elämässä kaikki on nyt hyvin. Iloa tuovat niin läheiset ihmiset, kuin koirat Luca ja Reinokin. Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää muutto mökkitontille meren rannalle. 16-19_onnettomuus.indd 16 7.11.2018 14:28:59
ONNETTOMUUS ”Elän toista elämääni” Paperiliitto 9/2018 | 17 Kahden vuoden takainen kaasuräjähdys työtehtävässä oli viedä kemiläisen Mika Perttusen hengen. Onni onnettomuudessa olivat ripeät työkaverit. Nyt mies on selättänyt möröt ja palannut normaaliin arkeen Teksti ja kuvat Susanna Chazalmartin H elmikuussa 2017 kunnossapitomies Mika Perttunen asteli sisään Kemin Stora Enson porteista ja hymyili. Takana oli kolmen kuukauden sairausloma, josta viikko kriittisessä tilassa sairaalassa. Lähes koko tuon ajan Perttunen oli vain odottanut, että pääsisi takaisin normaaliin arkeen. Lääkärin mukaan Perttusen ei vielä olisi tarvinnut palata työhön, ei ainakaan entiseen tehtäväänsä. Mutta kotona maatessa Perttunen tunsi seinien kaatuvan päälle. Hän uskoi toipuvansa nopeammin, jos pääsisi kiinni tavalliseen elämään ja entiseen työhönsä. Vaihdettuaan työvaatteet päälle Perttunen astui tuttuun valvomoon, jossa vanha työporukka otti hänet lämpimästi vastaan. Helpo16-19_onnettomuus.indd 17 7.11.2018 14:29:00
ONNETTOMUUS 18 | Paperiliitto 9/2018 Moottoripyöräkerhoon kuuluvalle Mika Perttuselle parta on osa identiteettiä. Kun se jouduttiin onnettomuuden jälkeen leikkaamaan, kerhotoverit kunnioittivat ystäväänsä leikkaamalla myös omat partansa. 16-19_onnettomuus.indd 18 7.11.2018 14:29:01
tuksen tunne oli käsinkosketeltava. Kaikki olivat pelänneet, ettei tätä päivää enää tulisi. Yhdessä juotiin kahvit, kerrattiin tapahtumat ja alettiin töihin. Kohtalokas työtehtävä Edellisen kerran Perttunen oli poistunut valvomosta marraskuun 7. päivä vuonna 2016, vaihtamaan räjähdyslevyä. Tehtävä oli ollut tavallista kunnossapitomiehen työtä: Perttunen oli vaihtanut useita räjähdyslevyjä uransa aikana. Oli kuitenkin lähellä, ettei tuo kerta jäänyt viimeiseksi. Juuri aamuvuoroon tullut Perttunen oli hakenut tottuneesti tarvittavat työkalut ja räjähdyslevyn, ja lähtenyt sitten kiipeämään työkaverinsa kanssa kohti putkistoa, jossa vikakohta sijaitsi. Koska Perttunen oli pienempikokoinen, oli hän kammennut itsensä putkistojen väliin suorittamaan tehtävää. Työkaveri oli seisonut hänen alapuolellaan putkien alla ja ojentanut tarvittavia työkaluja. Laippakarun purkaminen oli onnistunut helposti. Perttunen oli päässyt vaivatta irrottamaan sen takana olleen rikkoutuneen räjähdyslevyn. Työkaveri oli ojentanut uuden levyn ja Perttunen oli alkanut asentaa sitä paikoilleen. Siitä, mitä tämän jälkeen tapahtui, Perttunen on lukenut jälkikäteen virallisista onnettomuustutkintalausunnoista. – Siellä on tapahtunut putkistossa jotain, joka sai kaasujen virtausolosuhteet muuttumaan. Hajukaasua oli alkanut virrata ulospäin. Viimeisin oma muistikuvani on siitä, kun kiristin räjähdyslevyn pultteja ristiin. Sen jälkeen filmini katkeaa, Perttunen kertaa omakotitalonsa huurteisilla portailla. Kohtalokkaasta työvuorosta on lähes päivälleen kaksi vuotta aikaa. Kirpeässä syysilmassa tuoksuu talvi, kuten sinäkin päivänä. Perttunen ei aio juhlistaa vuosipäivää, vaikka tavallaan aihetta olisikin: siitä alkoi hänen toinen elämänsä. Onnea onnettomuudessa Jokainen paperitehtaan työntekijä tietää, että putkistoissa kiertävät kaasut ovat hengitettynä hengenvaarallisia. Kaasu lamaannuttaa hengitystiet, eikä pistävää hajua välttämättä tunne, kun kaasua pääsee hengitykseen suuria määriä kerralla. Niinpä, kun Perttunen oli rojahtanut alas putkiston väliin, työkaveri oli arvellut hänen saaneen sairaskohtauksen. Hetken hän oli arvioinut, pystyisikö siirtämään Perttusen itse sivuun, vai lähtisikö hakemaan apua. Kaikkien onneksi hän valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon. Pian kävi ilmi, että Perttunen oli tuupertunut ilmaan päässeen hajukaasun vuoksi ja vuodon vuoksi koko tehdasalue oli vaarassa. Vuorossa ollut tehdaspalokuntalainen teki nopean tilannearvion, antoi hälytyksen ja puki päälleen suojavarustukset. Yhdessä toisen työntekijän kanssa he lähtivät hakemaan Perttusta suojaan. Miehet kiskoivat Perttusen kädestä alas putkien välistä ja veivät hänet ulos. Pian paikalle tuli palokunta ja ensihoito. Perttusta lähdettiin kiidättämään Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Kun Perttunen heräsi sairaalassa, lääkäri totesi, että oli ollut erittäin lähellä, ettei omaisten olisi pitänyt alkaa hankkia hänelle tammiarkkua. – Tajusin heti, kuinka onnekas oli ollut, että ylipäätään selvisin hengissä. Tuli todella kiitollinen olo. Mitä jos? Fyysinen toipuminen onnettomuudesta oli nopeaa. Jo viikon päästä Perttunen pääsi kotiin, jonne oli sairaalassa ehtinyt jo tulla ikävä. Myös Perttusen ja tämän Niina-vaimon koira Luca oli odottanut isäntäänsä kotiin kuono kiinni ikkunassa. Kun isäntä viimein saapui, ei Luca enää päästänyt häntä silmistään. – Kaasu oli vaurioittanut hengitysteitäni sen verran, että pienikin liikkuminen hengästytti. En jaksanut lenkittää Lucaa, joten päästin hänet ovesta ulos tarpeilleen. Kohta Luca jo koputti tassullaan ikkunaan ja vaati päästä takaisin sisälle. Päivät kuluivat sohvalla urheilua katsoen, Luca jaloissani. Sohvalla makoillessa oli aikaa ajatella. Mitä jos -ajatukset pyörivät mielessä koko hereilläolon ajan. Mitä jos olisin kuollut? Miten vaimo olisi pärjännyt? Mitä kaikkea olisi jäänyt kokematta? Öisin Perttunen näki painajaisia, sen mitä pystyi nukkumaan. Pahinta ahdistusta kesti pari kuukautta. Perttunen sanoo selvinneensä pahasta olosta pitkälti puhumisen avulla. Avoimena ihmisenä se ei ollut hänelle vaikeaa. – Minulla on paljon ystäviä ja tuttavia, jotka olivat minusta huolissaan ja joiden kanssa juttelimme tapahtuneesta. PahimONNETTOMUUS ”Yhteishenki, joka työpaikalla vallitsee, on ollut koko ajan niin mahtava, että tuntuu kuin oltaisiin yhtä suurta perhettä.” mat ahdistukset jaoin parin mielenterveysalalla työskentelevän ystävän kanssa. En halunnut huolestuttaa vaimoani ja muita läheisiä liikaa. Viimeisen kuukauden sairauslomastaan Perttunen vietti vaimonsa ja ystäväpariskunnan kanssa tutussa kohteessa Thaimaassa. Siellä Perttunen lähinnä nukkui ja söi. – Rannalla aurinkotuolissa joku aina tökkäsi kylkeen, kun oli aika vaihtaa asentoa tai lähteä syömään. Se oli todellinen lepoloma. Kotiin palattua töihinmeno alkoi tuntua mahdolliselta. Aikaa itselle ja läheisille Perttunen muistelee tapahtumia tyynesti, ties monennettako kertaa. Painajaiset ja ahdistus ovat helpottaneet ja koko onnettomuus tuntuu niin kaukaiselta, että päivämäärä ja vuosi on pakko tarkastaa virallisista dokumenteista. – Toki asia tulee aina välille esille työpaikalla, mutta lähinnä huumorimielessä. Kun lähden suorittamaan työtehtävää työkaverit saattavat lohkaista, että älä päädy lööppeihin. Täytyy sanoa, että yhteishenki, joka työpaikalla vallitsee, on ollut koko ajan niin mahtava, että tuntuu kuin oltaisiin yhtä suurta perhettä. Ensimmäinen räjähdyslevyn vaihto tuli eteen melko pian töihinpaluun jälkeen. Onnettomuuden jälkeen levyt oli siirretty ulkotiloihin ja toimintaohjeita oli kirkastettu. Perttunen ei epäröinyt lähteä hoitamaan tehtävää. – Mestari ja työkaveri olivat mukana, mutta ei siinä ollut mitään ahdistusta tai muuta. Vaihdoin levyn ja jatkoin muita hommia. Sen verran onnettomuus on muuttanut Perttusen suhtautumista elämään, että hän osaa nyt ottaa aikaa itselleen ja läheisilleen. Ein sanominen tuntui alussa vaikealta miehelle, joka oli tottunut lähtemään kaveriksi aina kun pyydettiin, vaikka omat jutut olisivat olleet kesken. Viime kesästä Perttunen nautti vaimonsa kanssa yhteisellä mökillä Kemin edustalla. Laiturin nokassa saunan jälkeen istuessa saattoi mielessä käydä ajatus siitä, kuinka onnekas hän olikaan saatuaan toisen elämän elettäväkseen. – Kyllä siinä on tullut monta kertaa kiiteltyä mielessä työkavereita ja hoitohenkilökuntaa ja sitä, miten ihania ihmisiä ympärilläni on niin töissä kuin siviilissä. Ei täältä olisi vielä halunnut lähteä.? P Paperiliitto 9/2018 | 19 16-19_onnettomuus.indd 19 7.11.2018 14:29:01
20 | Paperiliitto 9/2018 JÄSENTAPAHTUMA Tätä on odotettu: Paperiliiton nuorten jäsenten bileitä. Selfietä yleisön edessä nappaa Sami Ravattinen, jonka vieressä seisovat takana SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja edessä Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Kemin ammattiosastosta 33 osallistui bileisiin isoin porukka. Osa tuli lentäen, osa junalla. Matkaan lähtivät myös Erkka Pätsi, Esa Tainio ja Karri Tikkanen. Kauttualaisia oli mukana toiseksi eniten. Sami Lehto ja Jonna Rantala ovat töissä Westpakilla, Essi Karvinen ja Anniina Vahander Amcorilla. Rauman ammattiosastosta 42 osallistuivat Jarno Mäkelä, Joel Rantanen ja Toni Laukkanen. 20-23_tapahtuma.indd 20 14.11.2018 15:23:02
Tämä oli nähtävä! Paperiliitto 9/2018 | 21 JÄSENTAPAHTUMA Onnistunut ja iso nuorten jäsenten tapahtuma loi luottamusta tulevaisuuteen. Jani Wenell kuunteli tanssilattialla Likka-bändin rockimpaa sovitusta J. Karjalaisen kappaleesta ”Menen sekaisin sinusta” Kim Huttunen ja Vili Pietikäinen tulivat bileisiin Pyhtäältä. Kim osallistui illan suunnitteluun. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Lassi Kaaria O len tänään täällä yhtä ylpeä ja yhtä innoissani tästä liitosta kuin ollessani 17-vuotias ja juuri päässyt Myllykosken tehtaalle töihin, kiteytti Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala tunnelmansa. Hän oli juuri kertonut yli 170-päiselleyleisölle tarinan siitä, miten hän opiskelujen ja toisen työuran kautta päätyi Paperiliittoon töihin ja puheenjohtajaksi. Omasta polustaan SAK:n puheenjohtajaksi kertoi myös Jarkko Eloranta. Tehtävässä voisi olla nyt joku toinen, jos Eloranta olisi valinnut toisen alan ”jeesatakseen muita ihmisiä tässä yhteiskunnassa”. Ay-työssä Eloranta kehuu tavanneensa hienoja ihmisiä. – Se, mitä tehdään, tehdään yhdessä ja kaikki ovat samanarvoisia. Yhdessä toimiminen johtaa myös tuloksiin. – Mitä paremmin toisemme tunnemme, sen paremmin pystymme pitämään yhtä, luonnehti Eloranta. Tulevaisuuden tekijöitä Eloranta muistutti kuulijoille, että heillä on valta tehdä tulevaisuutta. Tulevaisuudesta jatkoi myös Madventures eli Riku Rantala ja Tunna Milonoff. Heillä johtoajatuksena oli, että tulevaisuudessa vain uskaltajat ja sopeutujat selviytyvät. Oli sitten kyse työn murroksesta tai hypystä johonkin uuteen ja tuntemattomaan. – Pitää myös välillä muistaa haastaa omia ennakkoluulojaan. Se on usein oma mieli, joka rakentaa vahvimman vankilan ja estää meitä tekemästä asioita, joita haluamme oppia tai muuttaa, Rantala painotti. Aplodeja yleisö sai antaa itselleen monesta syystä: sille, että kaikki paikalla olleet siellä olivat ja sille, että porukka on tullut paikalle tehdäkseen asioita yhdessä. Madventuresin mukaa nimittäin todennäköisyys sille, että ihminen ylipäänsä syntyy on häviävän pieni. He myös ovat maailmalla matkatessaan huomanneet, että oikeus järjestäytyä ei monissa maissa ole lainkaan itsestäänselvyys. Kemiläiset isoin porukka Ilmoittautuminen Paperiliiton kaikkien aikojen isoimpaan nuorten jäsenten tapahtumaan alkoi kesäkuussa. Kemin ammattiosastosta numero 33 oli eniten tulijoita: kaikkiaan 21 jäsentä ilmoittautui mukaan juhlimaan Helsingin keskustaan. – Kun luin, että ”Vuoden parhaat bileet”, niin hetihän se oli mentävä pyytämään päivä vapaaksi ja neuvoteltava tänne tulosta kotona. Kaiken sai sovittua, kun oli riittävästi aikaa eli tieto tapahtumasta tuli riittävän ajoissa, kertoi Erkkä Pätsi Metsä Fibreltä Kemistä. 20-23_tapahtuma.indd 21 14.11.2018 15:23:03
22 | Paperiliitto 9/2018 – Ajatuksena tosi loistava ja tilaisuus päästä vähän perille liittohommista, Pätsi pohti ennen tilaisuuden alkua. Häntä itseään kiinnostavat esimerkiksi työehtosopimusasiat ja liiton jäsenedut. Ammattiosastojen tuella Monet ammattiosastot tukivat jäsentensä reissua maksamalla matkaja majoituskulut joko kokonaan tai osittain. – Lähdin mukaan mielenkiinnosta tapahtumaa kohtaan. Toki päätöstä helpotti osastomme päätös avustaa matkakuluissa, perusteli Esa Tainio. Hän on käynnissäpitäjä Metsä Fibren Kemin tehtaiden talteenottolinjalla ja lisäksi työsuojelun toinen varavaltuutettu. – Päätettiin parin työkaverin kanssa osallistua tapahtumaan ensinnäkin siksi, että tämmöisiä on harvoin tarjolla. Toki meitä nuorempiakin kiinnostaa liiton toiminta ja meidän asioiden hoitaminen, täydensi kolmas kemiläinen Karri Tikkanen Metsä Boardilta. Uusia ja vanhoja tuttavuuksia – No me ollaan mun miehen kanssa molemmat samassa työpaikassa ja molemmat Paperiliitossa niin päätettiin yhdessä lähteä vähän juhlimaan, selitti Jonna Rantala. Yhteinen työpaikka on Westpak Oy Säkylässä. Samasta ammattiosastosta Kauttualta oli mukana muitakin, mutta eri työpaikalta. Tapahtumassa tuli tutustuttua myös heihin. Rantala on valmis osallistumaan vastaaviin tapahtumiin toistekin. – Juuri tämänkaltaisiin rentoihin tapahtumiin, joista on jätetty turha jäykistely pois. Mäntän ammattiosastosta numero 4 ehti mukaan prosessinhoitajakolmikko. He kaikki työskentelevät Metsä Tissuen tehtaan jalostusosastolla samassa työryhmässä, mutta eri vuoroissa. Riikka Peltonen pitää itseään onnekkaana, koska hän on saanut työpaikalta ysJÄSENTAPAHTUMA Riku Rantala ja Tunna Milonoff herättelivät kuulijoissa uusia ajatuksia. – Se on usein oma mieli, joka rakentaa vahvimman vankilan ja estää meitä tekemästä asioita, joita haluamme oppia tai muuttaa, sanoi Rantala. Joutsenon osastosta mukana olivat Joni Komulainen, Atte Riekkinen, Sami Vasankari, Jani Wenell ja Jesse Kallio (selin). Lauri Lehtinen, Joonas Jukkara, Elmo Lähteenmäki, Hanna Seppäläinen, LauriPekka Jokimies ja Tero Puolakka juhlivat. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta innosti yleisöä toimimaan yhteisten asioiden puolesta ja jeesamaan toisia. ”Tosi kivaa oli ja nuorten bileistä voisi tulla vaikka perinne.” 20-23_tapahtuma.indd 22 14.11.2018 15:23:04
Paperiliitto 9/2018 | 23 tävän, jonka kanssa nähdään myös vapaaajalla. Samaan seurueeseen kuuluivat Venla Autio ja Virpi Lampinen. – Liiton järjestämät tapahtumat ovat yleisestikin ollut hyviä. Niissä pääsee tutustumaan uusiin samanhenkisiin ihmisiin, keskustelemaan eri konserneiden edustajien kanssa ja kuulemaan, miltä tulevaisuus alallamme näyttää. Suurin osa täällä olleista oli itselle uusia kasvoja. Heistä saattaa tulla tulevaisuudessa liiton vaikuttajia, arveli Peltonen, työpaikkansa varapääluottamusmies ja liiton valtuuston jäsen. Ideointiapua tuli nuorilta Arkkikoneenhoitaja ja osastonsa 10:nä toimiva Vili Pietikäinen odotti tilaisuudesta uusia tuttavuuksia ja kertoi olevansa liikkeellä avoimin mielin. Työpaikalta Pyrollilta Siltakylästä oli tulijoita 15. Saman Pyhtään osaston jäsen Kim Huttunen oli osallistunut myös tapahtuman valmisteluun ja ideointiin. Työpaikkojen ääntä tapahtuman valmisteluihin kaivattiin, sillä Paperiliiton toimistossa ei osallistujien ikäluokkaa ole. Huttusen lisäksi ideaporukassa olivat mukana Esa Niivee Jämsänkosken osastosta 11 ja Sami Ravattinen Lauritsalan osastosta 44. Esiintymisten jälkeen oli ruokailun vuoro. Miesvoittoinen yleisö oli haaste naisvoittoiselle Likka-bändille, jonka sinnikäs taivuttelu lopulta ansaitusti tehosi ja sai bileväen myös tanssimaan.? P Miten bileet sujuivat? »Kyllä kannatti lähteä mukaan bileisiin, vaikka joutuikin muutaman vapaapäivän uhraamaan. Ilta sujui kaikkinensa oikein kivasti. Suosittelen osallistumaan, mikäli vastaavanlaisia tilaisuuksia jatkossakin järjestetään. Illan aikana kerkesin porista yhden jos toisenkin paperiliittolaisen kanssa. Se paistoi läpi keskusteluista, että uskoa tulevaisuuteen löytyy ja olemme ylpeitä työstämme! » Erkka Pätsi, 34, kuivaamonhoitaja, Metsä Fibre, Kemi »Ilta sujui rennosti hyvien työkavereiden kanssa, mukavaa oli. Kannattaa järjestää jatkossakin. Nuorten on helpompi lähteä liiton toimintaan mukaan tämmöisten tilaisuuksien ansiosta. Oli myös mukava päästä keskustelemaan kasvotusten liiton johdon kanssa ajankohtaisista asioista. » Karri Tikkanen, 31, prosessinhoitaja ja vuoron käynninvarmistaja, Metsä Board Kemi »Ilta oli kaikkineen kiva. Erityisesti puheenjohtajan puhe oli hauska ja sujuva seurata. Tykkäsin kovasti. Rikulla ja Tunnalla oli myös mielenkiintoisia juttuja ja oli kiva nähdä ja kuulla rennolla otteella, mitä kaikkea hullua he ovat kokeneet. Ruoka oli todella hyvää ja tunnelma oli kaikin puolin hyvä. » Jonna Rantala, 28, pituusleikkurinhoitaja, Westpak, Säkylä »lllan parasta antia oli ystävän kanssa irtiotto arjesta ja valmiiksi mietityt ohjelmat sekä järjestelyt. Erityisen mukavaa oli saada mukaan työpaikalta myös oikeasti nuori osallistuja ja tutustua paremmin hänenkin kanssaan. » Riikka Peltonen,36, prosessinhoitaja, Metsä Tissue, Mänttä »Ilta oli tosi kiva ja rentouttava! Kyllä sitä hymyssä suin töihin maanantaina palasin. Illassa oli parasta tunnelma ja aivan älyttömän mukavat ihmiset. Pääsin juttelemaan monen kanssa, ja kuulemaan muiden työpaikoista. Paljon naurua päälle. » Venla Autio, 34, prosessinhoitaja, Metsä Tissue, Mänttä »En ole ennen ollut Paperiliiton tapahtumissa, sillä olin ekaa kesää tehtaalla tänä vuonna: Mutta tosi kivaa oli ja nuorten bileistä voisi tulla vaikka perinne. Itselle tärkeintä on tapahtumissa hyvä ja rento fiilis. Ei ole niin väliä mitä tehdään, kunhan on hauskaa. » Virpi Lampinen, 18, prosessinhoitaja, Metsä Tissue, Mänttä »Illassa parasta oli se, että meitä oli niin paljon paikalla ja sai tavata ihmisiä muilta tehtailta ja paikkakunnilta. Esiintyjistä ehdottomasti jäi mieleen Riku ja Tunna. Heidän näkemyksensä ja todella kova kokemus maailman tapahtumista on opettavaista, herättää mielenkiintoa ja auttaa kyseenalaistamaan omia näkemyksiä. » Esa Tainio, 32, talteenottolinjan käynnissäpitäjä, Metsä Fibre, Kemi JÄSENTAPAHTUMA Virpi Lampinen oli Paperiliiton tapahtumassa mukana ensimmäistä kertaa. Riikka Peltonen ja Venla Autio ovat osallistuneet muun muassa naisten tapahtumiin. Roni Tuominen Rauman osastosta 42 ja Kauttuan osaston 7 jäsenet Joni Vuorinen, Mikko Löppönen, Ari Peltonen, Markku Lehto ja Juha Virta viettivät Paperiliiton bileiltaa saman pöydän ääressä. 20-23_tapahtuma.indd 23 14.11.2018 15:23:04
Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Mikko Nikkinen T ykkään tehä ja harrastaa kavereitten kanssa. Tulee käytyä kahvilla ja hengailtua. Käyn pelaamassa kahdessa porukassa. Jääkiekossa on enemmän työporukkaa. Sählyporukka on vanhin kaveriporukka, ollaan samaa ikäluokkaa. Ne on lapsuudenkavereita, siinä on parhaat kaverit. Asuin ala-asteaikana Saimaanharjulla, pienellä kylällä Taipalsaarella. Poljin kaverin ovelle, soitin ovikelloa ja kysyin ”Voiks’ olla?”. Nyt otetaan luuri käteen, mutta edelleen kavereita pitää myös nähä. Varusmiesaikana palvelin laivastossa upseerikokelaana. Siellä piti joskus katsoa samoja naamoja kolmekin viikkoa, olla kaikkien kaveri, ketään ei saanut kohdella väärin. Omaan rauhaan pääsi vain hyttiin, ja sielläkin oli hyttikaveri. Miulla on isosisko ja isoveli, pikkuveli käy kasiluokkaa. Olihan sitä meilläkin, että välillä inhotti istua vierekkäin, mutta nyt mennään toisen luo kahville ilman että soitetaan ensin. Isoveljen kanssa ollaan samanlaisia, tykätään perseillä kaveriporukassa, pitää hyvän maun mukaan hauskaa. Ne kenen kanssa nyt teen töitä, toista vuotta, on paras porukka, missä oon ollut töissä. Olivat ihan parhaita opettamaan jo työharjoitteluaikana ja koko ajan oppii lisää. Saa nähä, jatkuuko työt. Hain tänä vuonna toista kertaa oppisopimuskoulutukseen ja valinnat on meneillään. Viimeksi olin lähellä päästä, vaikka hakijoita taisi olla yli tuhat. Itselle on tärkeää tehä asiat kunnolla, hyvällä mielellä, hyvällä sykkeellä. Tekemisen ei tarvitse olla tylsää. Jos on niin sanotusti huono tehtävä, siitä ei silti tarvitse antaa sellaista kuvaa, että onpas ärsyttävää. Hyvässä hengessä kaikki onnistuu paljon paremmin. Silloin se hymy irtoaa työkaveriltakin. Vaikka ei se fiilis aina voi olla yhtä korkealla. Eniten riippuu siitä, miten ite ajattelet ja otat asiat.? P Hyvässä porukassa asiat onnistuu. Itsestä kiinni Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 24 | Paperiliitto 9/2018 PARASTA ELÄMÄSSÄ 24-25_parasta elämässä.indd 24 14.11.2018 15:33:34
Paperiliitto 9/2018 | 25 Elmo Lähteenmäki, 21, on hydrauliikka-asentaja UPM:n Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa. ”Itselle on tärkeää tehä asiat kunnolla, hyvällä mielellä, hyvällä sykkeellä.” Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA L OKAKUUN lopulla Intiassa vietetään paljon erilaisia juhlia ja pyhiä. Karwa Chauth on yksi länsimaalaisille hieman oudolta vaikuttava juhlapyhä. Siinä nimittäin vaimot paastoavat aviomiestensä terveyden edistämiseksi. Naiset uhrautuvat iloisin mielin paastoamaan, sillä juhlaa ei koeta velvollisuutena vaan päinvastoin, naiset pynttäävät itsensä hienoimpiin sareihinsa ja hennaavat kätensä koristeellisilla mehendeillä eli punaisenruskeilla tatuoinneilla. Hindujen uskomuksiin liittyvät paljon kuun liikkeet. Niinpä Karwa Chauth -paastokin loppuu, kun kuu ilmestyy illalla taivaalle. Karwa Chauth kertoo paljon Intiasta, jossa elämä on vahvasti kiedottu ikivanhoihin uskomuksiin ja perinteisiin, ja jossa naiset haluavat uhrautua aviomiehilleen. Perinteistä pidetään tiukasti kiinni työelämässäkin. Vaikka maassa on tapahtunut paljon naisten aseman kohentumista esimerkiksi koulutuksen osalta, on työmaailmassa silti vielä paljon tehtävää. Maa on taantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mitä tulee naisten työssäkäyntiin, sillä naisten työllisyysaste on laskenut 35 prosentista vuonna 2005 viime vuoden 26 prosenttiin. Tutkijat ovat selittäneet naisten putoamista pois työelämästä vaurastumisella ja keskiluokkaistumisella. Mitä rikkaampi kotitalous sitä luultavimmin naishenkilöt eivät käy lainkaan töissä. Naisten osallistuminen työelämään koetaan intialaisessa kulttuurissa nolona, sillä se voi tarkoittaa perheen varattomuutta. Intia on hämmästyttävän konservatiivinen maa, jossa miljoonien nuorten tyttöjen unelma on rikkaan aviomiehen löytäminen. Lakimiestuttavani mukaan monet naiset hakeutuvat oikeustieteelliseen vain kunnon aviomiehen löytääkseen. Kun sellainen löytyy, naisen ura tyssähtää siihen. Eikä ihme, sillä naisen onnistuminen elämässä mitataan usein hänen avioliiton kautta saavutetun sosiaalisen asemansa perusteella. Ongelmaa on yritysmaailman asenteissakin. Vain harvat työpaikat suosivat naistyöntekijöitä rekrytointipolitiikassaan tai tarjoavat pitkiä äitiyslomia. Naisten näkymättömyys on yksi syy, miksi Intian talouskasvu on hidasta verrattuna maan väestönkasvuun ja sen tuomaan potentiaaliin. Maailmanpankin mukaan Intian talous olisi kolmanneksen suurempi, jos naistyövoimaa hyödynnettäisiin paremmin. Köyhyys vähenisi ja koulutustaso nousisi, sillä naiset, jotka käyvät töissä, haluavat todennäköisesti kouluttaa myös jälkikasvunsa. Naisten työllisyysasteen nousu miespuolisten tasolle loisi Intialle 235 miljoonan ylimääräisen ihmisen työvoiman, joka on enemmän kuin EU:ssa on yhteensä sekä miehiä että naisia työelämässä. Työmarkkinoiden uudistaminen on koettu yhtenä mahdollisena tilanteen parantajana. Monet yritykset muokkaavat käytäntöjään ja etenkin kansainväliset yritykset tarjoavat lastenhoitomahdollisuuksia ja pidennettyjä vanhempainlomia. Kuitenkin yli 90 prosenttia kotitöistä on vielä naisten kontolla. Erään tutkimuksen mukaan miesten osallistuminen kotitöihin nykyisestä yhdestä tunnista viikossa kahteen tuntiin nostaisi naisten työllisyysastetta kymmenen prosenttia. Onko intialaisten miesten aika opetella siivouksen ja ruuanlaiton aakkoset? ? P Tartu pölyrättiin, mies! Intiassa naisen onnistuminen elämässä mitataan usein avioliiton kautta saadun aseman perusteella. Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. 24-25_parasta elämässä.indd 25 14.11.2018 15:33:35
26 | Paperiliitto 9/2018 Lomailua vuoden ympäri Lomakeskusten perustiedot Erilaisia majoitustiloja, karavaanarija telttailualue. Yhteiset oleskelu-, suihkuja pyykinpesutilat, modernit keittiöt. Säilytystilat kalaja marjasaaliille, grillauspaikat, soutuveneitä, joihin voi kiinnittää oman perämoottorin. Kalastuslupia saa paikan päältä. Langaton verkko sekä kiinteä työasema, jossa nettiyhteys. Ei kauppatai ravintolapalveluja. Majoittujat tuovat omat liinavaatteet. Ilmoittaudu tullessasi lomapaikanhoitajalle ja esitä jäsenkorttisi. Hinnat: Yöpyminen huoneistoissa 10 euroa perhekunnalta vuorokaudessa. Asuntovau-nupaikka 10 euroa vuorokaudessa. Maksa etukäteen, tilija viitenumerotiedot näet osoitteesta www.paperiliitto.fi. Liinavaatesettejä vuokrattavissa. Varaukset: Puhelimitse arkisin klo 11–13. Karavaanarialueelle ei tarvita ennakkovarausta. Huomaa: Lomapaikat on tarkoitettu vain Paperiliiton jäsenille, heidän puolisoilleen ja lapsilleen eli jäsenen kanssa samassa taloudessa asuville sekä jäsenten lapsenlapsille. Muista ottaa mukaan jäsenkortti. Saaristomaisemaa 1 Särkelä: Paperiliiton lomakeskuk sista Särkelässä on eniten majoitus paikkoja. Paikka on sopivasti matkan varrella, jos perhe osallistuu esimerkik si urheiluturnauksiin ja kaipaa reissulleen majoitusta. Särkelä on myös kalastajien suosiossa. Lounaisen Suomen leuto talvi pitää usein vedet avoimina ja maaston lumettomana, mutta pyryn ja pakkasen tullen tilanne voi muuttua nopeasti. Majoitus: Majoituspaikkoja 60, lisäksi par vella 30. Vaunupaikkoja 32. Osoite: Finnarintie 200, 25610 Ylönkylä. Puhelin: 050 373 9877, arkisin klo 11–13. Alueen hoitajat: Osmo Koste, osmo.koste@paperiliitto.fi, Terhi Palin, terhi.palin@paperiliitto.fi Mäkistä järviseutua 2 Purala: Jaalassa, Kouvolan pohjois puolella, keskellä mäkistä järviseu tua sijaitsee Puralan lomakeskus. Rantasauna lämpenee päivittäin ja uimaan pääsee ympäri vuoden. Puralassa voi ka lastaa ympäri vuoden. Majoitus: Majoituspaikkoja 30, kesällä 60. Vaunupaikkoja vähintään 40. Osoite: Puralantie 131 A, 47850 Verla. Puhelin: 050 340 0127, arkisin klo 11–13. Alueen hoitaja: Riku Valve, riku.valve@paperiliitto.fi A do be St oc k Paperiliiton omistamissa loma keskuksissa voit nauttia luonnon rauhasta, ranta maisemasta ja saunomisesta jokaisena vuodenaikana. 26-27_hiomo.indd 26 14.11.2018 15:31:12
HIOMO Teksti Tiina Suomalainen K olmen ison, Inkeroisen, Kotkan ja Karhulan, kupeessa sinnittelee pieni Loviisan osasto 39. Maksavia jäseniä on noin 25. Jäsenistö jakautuu kahdelle työpaikalle, Corensoon ja Topcoreen. Osaston taloudenhoitaja ja sihteeri Magnus Johansson sanoo, että pienen osaston hiipuminen on ihan konkreettinen uhka. Suurin haaste pienellä osastolla on henkilöstömäärän jatkuva väheneminen työpaikoilla. Hyvänä kakkosena tulee rahan niukkuus. – Kun minua kymmenisen vuotta sitten pyydettiin taloudenhoitajaksi, ei asiaa tarvinnut kauaa miettiä. Halusin osaltani varmistaa, että osaston toimintamahdollisuudet säilyvät jatkossakin. Jos kirjanpito jouduttaisiin siirtämään tilitoimistolle, söisi se jo ennestään pientä budjettia. Kirjanpitäjäksi ryhtyminen vaatii asioihin perehtymistä. Johansson kävi alussa liiton tarjoaman kurssin. Suuri muutos tapahtui parisen vuotta sitten, kun jäsenmaksut alettiin maksaa osastojen sijaan suoraan liitolle. – Ensin siinä oli alkukankeutta, mutta nyt se toimii hyvin. Muutos helpotti minun työtäni todella paljon. Pienellä osastolla toimintakin on pientä. Loviisan osasto järjestää vuosittain jonkin virkistysmatkan – yleensä risteilyn. Johanssonin mukaan osallistujia on melko hyvin, sillä reissut ovat avec-matkoja. Olisiko mahdollista tehdä yhteistyötä isompien naapuriosastojen kanssa? – Kyllähän siinä voisi olla ideaa, mutta se vaatisi sen, että joku alkaa puuhaamaan. Rohkaiseviakin asioita tapahtuu. Edellisen puheenjohtajan väistyttyä tilalle löytyi nuori Jonas Lindblom, joka toimii myös Corenson työsuojeluvaltuutettuna. Tällä hetkellä Corensolla menee tasaisesti. Mullistukset olivat nelisen vuotta sitten, kun Stora Enso myi Corenson. Sen jälkeen omistajat ovat vaihtuneet uudestaankin. – Arjessahan sitä ei oikeastaan huomaa, kuka meidät omistaa. Jos yritys tuottaa, silloin on aika hiljaista. ? P Pieni ja sinnikäs ”Halusin osaltani varmistaa, että osaston toimintamahdollisuudet säilyvät.” Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä ARJESSA Magnus Johansson ? Loviisa os. 39:n taloudenhoitaja ja sihteeri. ? Työskentelee operaattorina Corensolla. Magnus Johanssonin osastossa on noin 25 jäsentä. Paperiliitto 9/2018 | 27 A do be St oc k Erämaaluontoa 3 Törmälä: Törmälän lomakeskus si jaitsee Kuusamossa keskellä poh joista erämaaluontoa puhdasvetisen AlaKitkan rannalla. Sydäntalvella mai semat voivat olla hyvinkin lumiset. Viime tammikuun puolivälissä lumen syvyys oli yli 70 senttimetriä. Majoitus: Majoituspaikkoja 22. Vaunupaik koja 40. Osoite: Törmäläntie 16, 93999 Kuusamo. Puhelin: 050 566 6119, arkisin klo 11–13. Alueen hoitajat: Maini Kovanen, maini.kovanen@paperiliitto.fi, Pekka Kovanen, pekka.kovanen @paperiliitto.fi Törmälä Särkelä Purala 1 2 3 26-27_hiomo.indd 27 14.11.2018 15:31:12
HIOMO 28 | Paperiliitto 9/2018 Ku va A do be St oc k Hae tuetulle lomalle LAPSIPERHEIDEN HIIHTOLOMA 18.–23.2.2019 Lomakeskus Huhmari. Omavastuu 100 € / aikuinen. Alle 16-vuotiaat maksutta vanhempien mukana. Haku päättyy 30.11.2018. MUISTILOMA 18.–23.3.2019 Lomakeskus Huhmari. Omavastuuhinta: 100 € / henkilö. Haku päättyy 23.01.2019. Lomille haku tapahtuu ensisijaisesti sähköisesti. Linkki hakemukseen löytyy Paperiliiton nettisivuilta > jäsenedut > lomat ja hyvinvointi. Tarvittaessa voit tulostaa sivuilta myös paperisen hakemuksen ja postittaa sen: Paperiliitto ry, Hanna-Kaisa Siimes, PL 326, 00531 Helsinki. Hyvinvointilomat ry:n järjestämät lomat toteutetaan Sosiaalija terveysministeriön tuella Veikkauksen tuotoista. Lomat ovat kaikkien avoimesti haettavissa. TÄYSIHOITOLOMA ON: ? viisi täysihoitovuorokautta ? aamiainen, lounas, päivällinen ? majoitus kahden hengen huoneissa, perhelomilla perhehuoneissa ? yhteistä ohjattua ohjelmaa kaksi kertaa päivässä paitsi tuloja lähtöpäivänä ? perhelomilla kaksi kertaa kahden tunnin ohjattu lastenhoito 3–6-vuotiaille lapsille sekä iltapala Tuetun loma voi saada joka toinen vuosi. Loma laiset valitaan sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Valinnat tekee Hyvinvointilomat ry. Hyvinvointilomat ilmoittaa valinnasta suoraan loman saaneille. 28-29_hiomo.indd 28 14.11.2018 14:25:43
60-VUOTISTAIVAL P aperiliitto täytti 100 vuotta huhtikuussa 2006. Liitto otti käyttöön juhlavuoden logon ja tunnuslauseen ”Vahvasti yhdessä, huomisen turvana”. Juhlavuonna Tampere-talossa pidetyn Sadan vuoden juhlan lisäksi kokoonnuttiin muihinkin tapahtumiin: perheittäin Linnanmäelle, moottoripyörillä Imatralle, karavaanareina Törmälään ja kulttuurin äärelle Keurusselälle. Lehti muistutti, että Paperiliiton kanssa 100 vuotta täyttivät tuolloin myös muun muassa äänioikeus, eduskunta, sanomalehdet Kansan Tahto ja Uusi Aika, Helsingin työväentalo ja taksitoiminta Suomessa. Juhlavuosi ei ollut jäsenille yhtä juhlaa. Voikkaan tehtaan sulkeminen ja irtisanomiset useilla muillakin paikkakunnilla järkyttivät. Lisää oli tulossa, sillä seuraavana vuonna 2007 sulkemispäätös tuli Summaan ja Kemijärvelle. Syksyllä 2008 lopettamisuhan alla oli lähes 1600 työpaikkaa. Työt päättyivät Kajaanissa paperitehtaalla, Valkeakoskella sellutehtaalla ja monilta konelinjoilta. Liittokokousvuonna 2009 suljettiin sellutehdas Kaskisista. Irtisanomiset jatkuivat ympäri maata. Sunilassa lakkautuspäätös yllättäen kumottiin ja tehdas käynnistettiin uudelleen. Irtisanomiset jatkuivat myös vuonna 2010, kun Kankaan paperitehdas, Varkauden kaksi sanomalehtipaperikonetta ja Mäntän leivinpaperilinja suljettiin. Lehti uudistui vuoden 2011 ykkösnumerosta. Lehdessä punnittiin alan tulevaisuutta ja arvioitiin, että vuoteen 2020 mennessä Suomesta suljettaisiin useita paperikoneita. Sen sijaan kartongin kulutuksen arvioitiin edelleen kasvavan ja tilausta tulisi olemaan myös biojalostamoille ja puuvillaa korvaavan viskoosin valmistamiseen tarvittavalle liukosellulle. Työtuomioistuin määräsi Stora Enson maksamaan 340 työntekijälle kullekin 17000 euron korvaukset yt-lain rikkomisesta. Paperiliitto pystyi osoittamaan, että työnantaja päätti Kemijärven ja Summan tehtaiden sulkemisesta ennen kuin yt-neuvottelut oli käyty loppuun.? P 2006–2011 Paperiliitto-lehden matkassa eri vuosikymmenillä Lehden kansi sai uuden ilmeen kesäkuussa 2008. Paperiliitto 9/2018 | 29 HIOMO HIOMO HIOMO Turun osasto 24 Jouluruokailu ravintola Göranissa. 8.12. alkaen klo 18.00 Hinta osaston jäsenille 20€, avec maksaa koko hinnan eli 39€. Ilmoita tulostasi Seijalle, puhelin: 050 465 9608, marraskuun loppuun mennessä. Kyröskosken osasto 38 Pikkujoulut la 1.12. alkaen klo 17.00 Hällä-Pirtillä. Liput sairaskassalta 10,-/hlö. Ilmoittautuminen alkaa 1.11. ja päättyy 26.11. SYYSKOKOUKSET 2018 Pirkanmaan piiri: Tampereen osasto 62: la 24.11. klo 12.00, Lahdesjärven ABC, Automiehenkatu 39. Etelä-Suomen piiri: Kirkniemen osasto 87: ti 27.11. klo 17.00, ABC Lohja, Hossanmäentie 1. Kymen piiri: Pyhtään osasto 32: la 8.12. klo 17.00, O'jes kokous/saunatila Hovinsaari. Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren osasto 52: to 29.11. klo 18.00, Työväentalo Kolmonen. Paperiliiton keilailu mestaruus 2019 Aika: 7.1.-17.2.2019 Paikka: Kuopion keilahalli, Keilakuja 3, Kuopio 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Luokkatasoitukset: M=o A=3 8=8 C=15 D=25 Rekisteröimättömien keilaajien tasoitus=25. Kilpailu käydään suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet, naiset, parija nelijoukkue. Joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan. Ensimmäinen heittäjä nimeää joukkueen. Kilpailumaksu 32 euroa, sisältää erikoiskilpailumaksun. Kilpailuvuorot: maanantai klo 10.00 ja 18.00, tiistai klo 18.00, keskiviikko klo 18.00 torstai klo 17.00 ja 19.15, lauantai 10.00 ja 12.30 sunnuntai 12.00. Jos kaksi keilaajaa em. kilpailuaikojen ulkopuolelta ja haluaa osallistua kilpailuun, tehdään radat. Viimeiset kilpailuvuorot lauantaina 16.2.2019 Majoitus ja ruokailu: Tarjoushintaiset majoitukset ja ruokailut voi varata suoraan hotellilta tunnuksella ”Paperiliiton keilailumestaruuskilpailut”, puh. 030 608 30 tai myynti@rauhalahti. fi. Hinnat ja lisätiedot myös www.paperiliitto.fi Tiedustelut ja kilpailuvaraukset: Kuopion keilahalli p. 017 282 4003 Kilpailun järjestäjä: Keilaseura Kolaus ry ja Paperiliiton Kuopion osasto 55. Kilpailunjohtaja: Timo Mikkonen puh. 044 335 2733 Tulokset: www.kuopionkeilahalli.fi Paperiliitto-lehti Nro 10 ilmestyy 21.12. Aineis tot 4.12. mennessä. Sudokun ratkaisut sivulta 31 OSASTOT Perhetapahtuma kesällä 2019! SUOSITTU PERHETAPAHTUMA JÄLLEEN ENSI KESÄNÄ: LAUANTAINA 15. KESÄKUUTA POWERPARKISSA. Tapahtumaan voivat osallistua Paperiliiton jäsen ja hänen puolisonsa sekä samassa taloudessa asuvat lapset. Tervetulleita ovat myös lastenlapset. Huvipuisto on pelkästään paperi liittolaisten käytössä koko päivän – ilmaiseksi. Ilmoittautuminen tapahtumaan alkaa ensi keväänä. Seuraa ilmoittelua Paperiliittolehdestä sekä liiton www ja Facebooksivuilta. Paperiliitto järjesti perhe tapahtuman PowerParkissa myös kesällä 2014. Tällöin paikalle saapui reilut 6000 paperiliittolaista perheineen. Tapahtumassa esiintyivät hurjilla tempuillaan Duudsoneiden Jarppi ja Jukka. 28-29_hiomo.indd 29 14.11.2018 14:25:46
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA SAATKO TULOA YRITYKSESTÄ, VILJELYSTÄ TAI METSÄSTÄ? Työttömyyskassa tarvitsee työttömyyspäivärahan hakijalta verotuspäätöksen, jos hän harjoittaa yritystoimintaa tai omistaa maatai metsätilan. Vuoden 2017 verotus valmistuu lokakuun loppuun mennessä, joten työttömyyskassa käyttää 1.11.2018 alkaen hakijan yritystoiminnan tulojen selvittämiseksi vuoden 2017 verotuspäätöstä. Verotuspäätös pitää lähettää päivärahahakemuksen liitteeksi. Milloin kassa tarvitsee verotuspäätöksen? Toimita työttömyyskassalle henkilökohtainen verotuspäätös erittelyosineen vuodelta 2017 jos olet työttömyyspäivärahan hakijana ja omistat maatai metsätilan jos olet työttömyyspäivärahan hakijana ja harjoitat yritystoimintaa eli olet osakkaana ja/ tai hallituksen jäsenenä yrityksessä, toimit itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana tai olet jäsenenä osuuskunnassa Työttömyyskassa pyytää verotuspäätöstä myös kirjeitse niiltä päivärahan hakijoilta, joilla on ollut tänä vuonna sivutoimista yritystoimintaa. Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–14. Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./ Jäsen rekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointi ?? | Paperiliitto ?/???? JOULUKUUSSA JA VUODEN VAIHTUESSA Itsenäisyyspäivä, joulun ja vuodenvaihteen pyhäpäivät tuovat ansiopäivärahan maksupäiviin muutoksia. Muutokset koskevat työttömyyspäivärahan jatkohakemusten käsittelyä. HAKEMUKSEN SAAPUMISPÄIVÄ MAKSUPÄIVÄ AIKAISINTAAN tiistai 4.12.................................................... torstai 7.12. keskiviikko 5.12. ......................................... maanantai 10.12. torstai 20.12. ............................................... torstai 27.12. perjantai 21.12. ........................................... perjantai 28.12. torstai 27.12. ............................................... maanantai 31.12. perjantai 28.12. ........................................... keskiviikko 2.1. maanantai 31.12. työttömyyskassa on kiinni keskiviikko 2.1. ........................................... perjantai 4.1 A do be St oc k 30-31_kassa-ristikko.indd 30 9.11.2018 9.37.37
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 8/2018 täyttäneistä palkinnon sai Veijo Häärä, Kuusankoski. Tee näin: Täytä ristikko. Palauta se 7.12. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 9”. ? Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste Ristikon 8/2018 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 9.11.2018 9.37.40
32 | Paperiliitto 9/2018 Uutta tehdasta odotellessa Huhtamäki Foodservice Nordicin Hämeenlinnan työntekijät pääsevät kesällä uusiin tiloihin, kun jo rakenteilla oleva tehdasrakennus valmistuu. Mutta sitä ennen käydään telkkarissa. Teksti Mari Schildt Kuva Reima Kangas H uhtamäki Foodservice Nordicin reppuruokalassa kaikuu iloinen puheensorina ja nauru, kun aamuvuorolaiset pitävät varhaista lounastaukoaan. Pääluottamusmies Arja Saarinen huomasi töihin tullessaan, että viereisen uuden tehtaan teräsrakenteet nousevat, ja seinänpaikat alkavat hahmottua. Uutta tehdastilaa rakentuu lähes 168 000 kuutiota. Kesä-heinäkuulla ensimmäiset koneet pääsevät siirtymään, ja uusiakin tulee. Huhtamäki investoi vuokrattavan tehtaan koneisiin ja laitteisiin 11 miljoonaa euroa. – Onhan se ihan selvä, kun ollaan vuoden 1963 tiloista siirtymässä aivan uuteen, niin onhan se tosi hieno juttu, kaikella lailla. Uusi taukotupakin tulee, jos ei fiinimpi niin ainakin uudempi, Saarinen hymyilee. Pikarikoneenhoitaja Anne Peltosta askarruttaa kaikki uusi, mitä uudessa tehtaassa pääsee opettelemaan. Vanhan tehtaan sokkeloisuutta ja ahtautta ei ainakaan jää ikävä. – Varmaan uudessa tehtaassa on ilmastointikin mitoitettu paremmin. Onhan se kauttaaltaan positiivinen juttu, hän miettii. Työkavereiden kanssa telkkariin Pikarikoneenhoitaja Jouni Honkanen on Huhtamäen tehtaan kiintiösavolainen häLAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Teksti Eeva Eloranta-Jokela M arkku Kivimäen työpaikalla UPM:n Rauman tehtaan varastolla on töissä kaikkiaan kahdeksan henkeä. Vahvuuteen kuuluu mestarin lisäksi kolme yläkerran toimistossa, kolme alakerrassa lähtevän ja tulevan tavaran päässä sekä yksi kuljetuksia hoitava. Kivimäki hoitaa pääasiassa lähtevän tavaran päätä. Loma-aikoina tai jos joku on pois, tehdään töitä toistenkin tonteilla. Varastotyössä näkyy se, miten tehtaalla menee. – Pakolliset seisokit pidetään, mutta muuten ei ole katkoja. Koneet käyvät aika rajusti. Vielä muutama vuosi sitten varastossa oli enemmän tavaraa, mutta nykyisin tavaraa tilataan tarvittaessa. Tietyn osan odottamiseen ei kuitenkaan aina olisi aikaa, koska koneet halutaan pitää käynnissä. Muuttunut on myös kunnossapito. – Ennakkohuoltoa on jäänyt pois, eikä enää ole samalla tavoin niitä, jotka kuulostelevat ennakkoon, mitä osia seuraavassa seisokissa kannattaisi vaihtaa. Kun osa paukahtaa, se on pakko vaihtaa. Se on huono asia ja siitä voi seurata kalliimpia juttuja, Kivimäki pohtii. Kivimäki sai työnantajalta kutsun eläkeinfoon. 64 vuoden ja 3 kuukauden eläkeikään Kivimäellä on vielä muutama vuosi aikaa. – Eläkeikä alkaa lähestyä, joten hyvä saada lisätietoja. Eilen just kuuntelin radiosta sitä, kun syntyvyys on vähentynyt, niin missä ovat maksajat. Eläkeyhtiöillä on vielä rahaa vaikka millä mitalla ja ne pystyvät maksamaan eläkkeitä tuotoistaan. Mietin vaan, miten käy tulevaisuudessa, kun maksuja kertyy vähemmän tai jos vaikka osakekurssit menevät sekaisin. ? P Se, miten tehtaalla menee, näkyy myös varastotyössä. Varaston varassa Paperiliitto-lehden kanssa samanikäisen jäsenen elämää HYVÄÄ VUOSIKERTAA Markku Kivimäki täyttää 60 vuotta tammikuussa – kuten Paperiliitto-lehtikin. ”Eikä enää ole niitä, jotka kuulostelevat, mitä osia seuraavassa seisokissa kannattaisi vaihtaa.” 32-33_tauko.indd 32 7.11.2018 14:23:10
Paperiliitto 9/2018 | 33 Uutta tehdasta odotellessa mäläisten joukossa. Hän tuli tehtaalle vuosi sitten tammikuussa. – Kyl se on vaa, että kun suun aukasoo ja ruppee vaan juttelemmaa, nii kummasti ne alkaa jutella takasin. Ei oo kukkaan vielä mököttännä. Kyllä ne on tottuna, kun mie en oo ylleensä hiljane. Sitte mie oo kipiä, jos mie oon hiljane, ylleensä, Honkanen vääntää. Honkanen herättelee ajatusta, että lähdettäisiin joskus porukalla katsomaan raveja. Tämä saakin pöydän ääressä kannatusta. Arja Saarinen alkaa jo miettiä, minkä verran tapahtumaan pitäisi varata aikaa. Honkanen arvelee, että kyllähän raveissa helposti koko päivä menee, ja kaksi tai kolmekin. Eikä sieltä aina palata ollenkaan. Eräskin savolaismies oli lähtenyt raveihin, eikä hänestä ole sen jälkeen kuulunut yhtään mitään. – Ja tämä tarina on tosi, sanoo Honkanen. Pikarikoneenhoitaja ja laadunvalvoja Mari Kolisevaa vähän jännittää, kun töiden jälkeen on tarkoitus lähteä työkavereiden kanssa Helsinkiin Pitääkö olla huolissaan –ohjelman nauhoituksiin yleisöksi. Ohjelmaa on katsottu silmät punaisiksi, että tiedetään, mitä tuleman pitää. – Se on onneksi sellainen ohjelma, että yleisöä ei näy. Äänet saattavat kuulua. Uskallettiin sitten lähteä! Huomenna tullaan iltavuoroon töihin, ettei auta hirveän paljon pitemmän kaavan kautta mennä, hän nauraa. Naisten intoillessa televisioretkestä lautaskoneenhoitaja Markus Kärkkäisen mietteet ajelehtivat kohti jäähallia. Paikallinen HPK on se joukkue, jota hän seuraa. – Olisko HPK tällä kaudella vaikka kuudes. Siihen sijoitukseen olisin tyytyväinen, se olisi jo iso juttu, hän miettii. ? P ”Ei oo kukkaan vielä mököttännä.” ? Jari Luoto (vas), Hannele Perkiö, Sonja Heinonen, Mari Koliseva ja Jouni Honkanen sekä taustalla piilossa Katariina Happonen kokoontuvat varhaiselle lounaalle. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas K aisa Terävän merkkipäivän viettoon kuuluu pienelle perhepiirille tarjotut syntymäpäiväkahvit. – 40-vuotispäivänä oli kylläkin isot juhlat sukulaisille. Kotona oli noin 80 vierasta, Terävä muistelee. Hän arvelee, että ne jäivät viimeiseksi lajissaan, sillä juhlakaluna olo tuntuu vieraalta. Jos jotain isompaa joskus tulee, koolla ovat lapset perheineen ja lähipiiri. Siitäkin syntyy jo melkoinen sakki. Terävä keskittyy asioihin, joista pitää. Pienimmät lapsenlapset asuvat Kirkkonummella, ja sinne hän hurauttaa junalla, kun tarvitaan. Neljässä tunnissa pääsee perille. Aikaa mieluisten asioiden tekemiseen riittää. Terävä jäi eläkkeelle viime joulukuussa oltuaan 45 vuotta töissä Simpeleen kartonkitehtaan laboratoriossa. Työorientoituneelle ihmiselle uusi tilanne on ollut outo. Päivät täyttyvät mökkija omakotitalotöistä, lenkkeilyistä, käsitöistä ja ystävien tapaamisesta. Aamuisin on kuitenkin vieras olo, kun päivää saa suunnitella työvuoroista välittämättä.? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Outo tilanne SYNTTÄRISANKARI Kaisa Terävä Asuinpaikka: Simpele Syntynyt: 23.11.1954 Syntymäpaikka: Saaren kunta Perhe: Aviomies, neljä aikuista lasta ja kuusi lastenlasta Työ: Eläkeläinen, entinen laboratorionhoitaja Simpeleen kartonkiteehtaassa Terveiset: Simpeleen tehtaan laboratorioon! Halkotyöt ovat Kaisan Terävän mielipuuhaa. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Kuinka moni henkilö täytti Suomessa 100 vuotta vuonna 2017? 2. Mikä on Sokosti? 3. Missä kaupungissa olet, kun polskuttelet Tropiclandia-kylpylässä? 4. Missä kaupungissa pelataan Ikioma Areenalla? 5. Kuka lauloi Teuvosta – maanteiden kuninkaasta? 6. Mikä maa tuottaa maailmassa eniten paperia ja kartonkeja? 7. Mitä tarkoittaa sana makuloida? 8. Kuka on SAK:n puheenjohtaja? 9. Mihin lajiin liittyy termi lumierä? 10. Millä nopeudella maapallo kiertää aurinkoa? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 7.11.2018 14:23:10
?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? Vastaukset sivun 33 kysymyksiin ?. ??? henkilöä ?. Tunturi Saariselällä ?. Vaasassa ?. Mikkelin jäähallissa ?. Leevi & The Leavings ?. Kiina ?. Hävittää paperia, tehdä siitä makulatuuria ?. Jarkko Eloranta ?. Lentopalloon, kun joukkue jää erässä ilman pisteitä ??. ??,? kilometriä sekunnissa Harhautus ja pillastus Siitä se pillastus syntyy. Kateudesta. Ilkka Palmu on 46-vuotias tamperelainen maarakentaja, jolla on 4 lasta, vaimo ja vilpitön mieli. tamperelainen maaÄ R SY K E M ik a Ka ne rv a JÄSENKOR TTI -3 snt/l Korotettu alennus* KOKO loppuvuoden! Joululahjat Teboililta Keräilyleimat myös polttoainekuitilla! *Korotettu alennus koskee bensiiniä ja dieselöljyä 15.11.-31.12.2018. Edun saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Etu on normaalisti 2,1 snt/litra. Jokaisesta 10 € ostoksesta saat yhden keräilyleiman. 20 € ostos = 2 leimaa, 30 € ostos = 3 leimaa jne. Automaattiasemalla tehdystä tankkauksesta saat leimat esittämällä kuitin Teboil-huoltamolla. 5 leimalla voit lunastaa yhden keräilytuotteen -40% alennuksella. Keräilyleimoja saa 31.12.2018 asti. Kampanjatuotteita voi ostaa 7.1.2019 asti. Lisätiedot teboil.fi/fiskars € ostos = leima O LETTEKO HUOMANNEET , miten pienyrittäjät pillastuvat kuullessaan sanan lakko? Tiedättekö miksi? Kyseessä on harhautus. Puoli kuudelta aamulla Hiaceaan käynnistävä yrittäjä-duunari on saatu jotenkin ihmeellisesti uskomaan, että hän on villi ja vapaa työnantaja-porvari, vaikka hän lapioi työkseen täysin samaa paskaa kuin omat työläisvanhemmat aikoinaan. Isä kaiveli ojia kunnalla SKDL:n jäsenkirja kukkarossa – poika laskuttaa kuntaa ojien kaivelusta matti kukkarossa. Ehkä yleistän, en tiedä parturikampaajien asioista, mutta ainakin maanrakennusalalla se menee näin. Yli puolet duunareista on nykyään toiminimiyrittäjiä, joista suuri osa tienaa vähemmän kuin vastaavaa työtä tekevät palkkatyöläiset. Tulosta toki syntyy kukkaroon enemmän kuin palkkaduunareilla, mutta vain siksi, että miniyrittäjät maksavat lähes aina liian vähän työeläkevakuutusmaksuja (YEL) ja pakollisia sairausvakuutusmaksuja. Moni maksaa yellejä vain pakollisen minimin. Itse maksan vähän enemmän, kuukaudessa 400 euroa. Kela maksaa tämän summan perusteella sairausajan palkan (1 päivän karenssi), vanhempainrahan ja kaikki muut mahdolliset korvaukset. Minulla tämä korvaus on 59 euroa päivässä. Ei palkallisia lomia. Ei lomarahoja, ei työsuojelua, ei luottamusmiehen apua. Miksi ihmeessä näillä spekseillä kukaan tekee työtä? Koska on pakko. Esimerkiksi omalla päätoimeksiantajallani on vain yksi työntekijä, toimistosihteeri. Muut duunarit (noin 25) ovat joko yrittäjiä tai vuokratyöntekijöitä. Neuvotteluvaraa ei ole. Tai siis on. Vuokratyöläiseksi pääsee kuka vaan, orjamarkkinoille on ovet seljällään. Ja sitten tulee POLIITTINEN LAKKO. Lapsille pitää yhtäkkiä tehdä eväitä päiväkotiin, jotta palkkaduunarien työsuhde-edut pysyisivät ennallaan, vaikka omien etujen edestä ei tule ikinä kukaan lakkoon menemään. Siitä se pillastus syntyy. Kateudesta. Siitä, että loputtomia alihankintaverkkoja kutovat isot ? rmat, ne renkien isännät ja isäntien isännät, tekevät kaikkensa, ettei niiden tarvitsisi kustantaa pakkoyrittäjäduunareille yhtäkään niistä eduista, joita ammattiyhdistysliike on saanut aikaan. P 34-35_tauko.indd 34 9.11.2018 9.27.10
JÄSENKOR TTI JÄSENKOR TTI -3 snt/l Korotettu alennus* KOKO loppuvuoden! Joululahjat Teboililta Keräilyleimat myös polttoainekuitilla! *Korotettu alennus koskee bensiiniä ja dieselöljyä 15.11.-31.12.2018. Edun saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja –automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express –automaattiasemia. Etu on normaalisti 2,1 snt/litra. Jokaisesta 10 € ostoksesta saat yhden keräilyleiman. 20 € ostos = 2 leimaa, 30 € ostos = 3 leimaa jne. Automaattiasemalla tehdystä tankkauksesta saat leimat esittämällä kuitin Teboil-huoltamolla. 5 leimalla voit lunastaa yhden keräilytuotteen -40% alennuksella. Keräilyleimoja saa 31.12.2018 asti. Kampanjatuotteita voi ostaa 7.1.2019 asti. Lisätiedot teboil.fi/fiskars € ostos = leima 34-35_tauko.indd 35 2.11.2018 11.43.13