Kova kokemus Vaimon lähtö tuli Juhanille täytenä yllätyksenä. Kaiken lopusta alkoi seuraava elämä. Nro 10/2015 ? 18.12.2015 ? 57. vuosikerta ”Kamera ikuistaa hetken, joka ei ehkä koskaan palaa.” Juhani Lantta, s. 24 12-tuntisten poisto tyrmistyttää s. 4 | Joulunautinnoista ei tingitä s. 16 | Virkistystä ensi vuodelle s. 26 PAPERI Li it to
Jouluiloa ja onnea uuteen vuoteen! Paperiliiton ja Työttömyyskassan henkilökunta
PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Työnantaja lopetti 12-tuntiset Joutsenossa ja Simpeleellä. 6 Lyhyt vuorokierto jatkuu 21 tehtaalla. 8 Uusi keskujärjestö -hanke etenee ja samoin suurliiton suunnittelu. 10–15 Reportaasi Juhanin melkein 30 vuotta kestänyt avioliitto päättyi. Siitä selviytyminen oli pitkä prosessi. 16 Jouluruoissa ei pihtailla. 18 Äänestä vuoden 2015 paras kansi. 20 Lievestuoreen lipeälampi on olemassa enää muistoissa. 24 Juhani Lantta on intohimoinen kameramies. 26–28 Hiomo 26 Tarjolla paljon erilaisia virkistysmahdollisuuksia. 28 Hae TYK-kuntoutukseen. 30 Työttömyyskassa tiedottaa 31–35 Taukotila 31 Jumppaa aivojasi. 32 Tervetuloa liiton toimiston kahvitauolle. 10–15 Reportaasi Kipu sydän alassa Seuraava elämä alkaa siitä, että pystyy jättämään vanhan taakseen. Tämän totesi myös Juhani, jonka elämältä putosi pohja, kun vaimo lähti. SISÄLTÖ Paperiliitto 10/2015 | 3 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Jaakko Heikkilä Mikko Nikkinen xx ?xx 8 ?xxx 24 ? Jody Johnston toimii paperikoneenhoitajana Yhdysvaltojen Lewistonissa. 28 ? Taina Kanerva haki TYK-kuntoutukseen. Ja suosittelee sitä muillekin. 8 ? Jarmo Haanpää näyttää peukkua suurliitolle. 4 ? Mikko Kettunen olisi halunnut jatkaa 12-tuntisia työvuoroja. 16 ? Jouluna rahaa palaa, ja varsinkaan ruokien kanssa ei pihtailla. Mikko Makkonen Vuokko Keiski Eeva Eloranta-Jokela T iin a Ka ne rv a
4 | Paperiliitto 10/2015 KUORIMO Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen M etsä Board on irtisanonut Joutsenon ja Simpeleen tehtaiden 12 tunnin vuorojärjestelmää koskeneen sopimuksen. Tehtailla on tehty 12-tuntista 2–3 vuotta. Tehtaan johtajan Veli-Pekka Kyllösen mukaan siirtymäajan jälkeen siirrytään 8 tunnin nopeaan tai hitaaseen kiertoon. Sopimuksen irtisanominen tuli työntekijöille puun takaa. Pettymys on suurta. Työntekijät ovat olleet lähes sataprosenttisesti 12-tuntisen takana. Miksi sopimus on irtisanottu, Veli-Pekka Kyllönen? – Tämähän oli kokeilujakso, jonka aikana on puntaroitu eri puolia. Kokemuksia on karttunut sen verran, että sopimus päädyttiin irtisanomaan. – Tiedämme kyllä työntekijöiden positiivisen palautteen. Työnantajalla on kuitenkin vastuu järjestää asiat työpaikalla. Tehtäväkierrot syynissä Kyllösen mukaan työvoiman käytettävyys, erilaiset järjestelyt ja tehtäväkierrot toteutuvat joustavammin 8 tunnin kuin 12 tunnin vuorossa. – Tehtäväkiertojen sujumattomuus on yksi konkreettinen syy. Työturvallisuuden takia kuormittavista töistä on siirryttävä vähemmän kuormittaviin 12 tunnin työvuoron aikana. Kyllönen muotoilee, että ongelma ei koske yksittäistä tehdasta vaan kokonaisuutta. – Totta kai siinä on työntekijöillä merkittävä rooli, että tehtäväkierrot saadaan toimimaan. Kyllösen mukaan epäkohta on ollut työn12-tuntiselle piste Metsä Board lopettaa 12 tunnin vuorojärjestelmän Simpeleellä ja Joutsenossa. Työntekijät ovat tyrmistyneitä. Tuore tutkimuskin vahvistaa 12-tuntisen toimivuutta. M aan hallituksen tapa toimia on kummallista. Jokaisen tehdyn päätöksen, esityksen tai uhon jälkeen alkaa selittely ja pohdinta, voiko näin tehdä. Päässä alkaa vähemmästäkin soida Sleepy Sleepersien 30 vuotta vanha hitti Järkee vai ei. Oikeusoppineiden mielestä hallituksen pakkolakien valmistelusta ei huou asiantuntemus. Päinvastoin. Osa pitää todennäköisenä, että puutteellisen lainvalmistelun taustalla on poliittista ohjausta. Päätökset tahtovat mennä sivuun 90 prosentin tarkkuudella – tai otetaan omasta päästä jokin muu luku. Hallitus on myös pitänyt puhuttelua itselleen: jos ei toimita, kuten pääministeri haluaa, niin tämä menee kertomaan presidentille. Miten voidaan kuvitella, että tämän laatuinen asioiden hoitaminen saa yhteiskunnan pyörimään samaan suuntaan? Sleepparit hoilaavat päässä entistä kovempaa: onko tässä elämässä mitään järkee. Meno muuttui aina vaan kummallisemmaksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK päätti ottaa mallia hallituksen tavasta toimia. Samaan aikaan kun käytiin neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta, EK muutti sääntöjään, eikä se huhtikuun 2016 jälkeen enää tee keskitettyjä sopimuksia. EK hautasi yksimielisesti ja yksipuolisesti elementin, minkä varaan Suomea on rakennettu kymmeniä vuosia. R.I.P tupo, oli EK:n päätös. Edesauta tässä nyt sitten sopimista! Kun ei ole mitään mihin voisi luottaa ja uskoa. Yhteinen maali puuttuu. Tarkemmin ku aattelee käy päätä särkee. Järkee vai ei yritti soida Suomen lavoilla, kun Sleepy Sleepers lähti kiertueelle. Kiertue jäi kesken, kun lavoille ei saapunut yleisöä. Voi olla, että myös tämän hallituksen kiertue uhkaa jäädä kesken.? P Järkee vai ei PÄÄKIRJOITUS Edesauta tässä nyt sitten sopimista! VASTARANNAN SUPI Rakensin oman ilotulitusraketin. Toivottavasti se lentää kuuhun.
Paperiliitto 10/2015 | 5 KUORIMO tekijäpuolen tiedossa ja se on otettu esille aiemmin. Simpeleen pääluottamusmies Mika Viskari on ymmällään. – Työnantajan kanssa on sovittu, että tehtäväkierrot toteutetaan vuoroja tehtäväkohtaisesti, ja näin on tapahtunut. Työntekijät eivät ole havainneet ongelmia tehtäväkierron toteutumisessa. Työnantaja on joskus maininnut, että tehtäväkierrot eivät toteudu ihan heidän haluamallaan tavalla, mutta toisaalta ei ole tullut esille, miten kiertoja olisi pitänyt muuttaa. Esimiestyö huolena Lisäksi esimiestyö on Kyllösen mukaan vaikeaa 12 tunnin työvuorossa, sillä esimiehen ja työntekijän kohtaamisia on vähemmän kuin 8-tuntisessa. Viskari ihmettelee perustelua. – Lähin esimies, vuoromestari, työskentelee samassa 12 tunnin työaikamuodossa. Päivätöissä olevat esimiehet voivat viikoittain tavata alaisia ja tehdä esimiestyötä kol12-tuntiselle piste ” 12 tunnin työvuoroa tekevät olivat hurjan tyytyväisiä.” men vuoron kanssa, jos haluja on. Joutsenon pääluottamusmies Jarmo Liikka on hänkin hämmentynyt. – Meidän on vaikea nähdä, että mitkään työnantajan esittämät perustelut pitäisivät paikkansa. Meillä ei esimerkiksi ole vuoromestareita lainkaan, vaan omat etumiehet kussakin vuorossa. Työnantaja on päivystyspuhelimen päässä. Käytäntö on toiminut loistavasti. Ei enää zombiena Vapaa-aikaa on tullut lisää. Palautuminen yövuorosta käy nopeasti. Aamuisin saa nukkua tunnin enemmän. Jaksaa paremmin. Joutsenon Metsä Boardin käynnissäpitooperaattorit Juha Salo, Mirja Niemi ja Mikko Kettunen kiittelevät kilpaa 12-tuntista. Salo ja Niemi olivat alussa hieman vastaan, mutta heidän mielensä muuttui nopeasti. – 12-tuntinen on ollut taivaanlahja. Aiemmin olin aamuja yövuorojen jälkeen täysi zombie, Kettunen toteaa. Salo kertoo olleensa siinä luulossa, että myös työnantaja on tyytyväinen. – Onko niin, että työntekijä ei saa viihtyä ja voida hyvin? Niemi kysyy. Kettunen huomauttaa, että 12-tuntisesta hyötyy työnantajakin monin tavoin. – Maksettuja vapaapäiviä tulee vähemmän. Vuorokaudessa on yksi vuoro vähemmän sähläämässä, joten asiat sujuvat, ja tieto kulkee jouhevammin. Kun työntekijä ei ole niin stressaantunut, työmotivaatiokin nousee. Liikka huomauttaa, että jaksaminen näkyy myös ylityöhalukkuudessa. – Ne, jotka eivät aiemmin halunneet tehdä ylitöitä, ovat nyt olleet valmiita ylitöihin. Tutkittua tietoa Työterveyslaitoksen tuore tutkimus vahvistaa sen, mikä kentällä jo tiedetään. – 12 tunnin työvuoroa tekevät olivat hurjan tyytyväisiä. Tyytyväisyys on lähes sataprosenttista, tiivistää Työterveyslaitoksen tutkija Kati Karhula. Työterveyslaitoksen tutkimuksessa oli Metsä Boardin lisäksi mukana BillerudKorsnäs ja Neste. Tutkimuksen mukaan 12 tunnin työvuorolla oli vähiten kielteisiä vaikutuksia verrattuna 8 tunnin lyhyeen ja 8 tunnin pitkään kiertoon. Esimerkiksi työn sujuvuus, työmatkojen sujuvuus sekä työn ja arjen yhteensovittaminen toimivat parhaiten 12-tuntisessa. – Työntekijät kertoivat unen pituuden parantuneen. Vireys koettiin paremmaksi kuin muissa työvuoromalleissa, Karhula toteaa. Tutkimuksen mukaan 12 tunnin vuorojärjestelmä ei lisännyt sairauspoissaolojen tai tapaturmien määriä. – Sairauspoissaoloissa ei näkynyt mitään sellaista, minkä mukaan 12 tunnin työvuoro olisi haitallinen, erikoistutkija Annina Ropponen toteaa. Työnantajilta ei tullut Karhulan mukaan kovinkaan paljon kielteistä palautetta teemahaastatteluissa. Koulutusten ja sijaisten järjestäminen ja tiedonkulku pitkissä vapaissa koettiin kuitenkin haasteellisena. Veli-Pekka Kyllösen mukaan tutkimuksessa ei ole huomioitu esimiesten näkökulmaa riittävästi. ? P Työterveyslaitoksen tutkimuksen loppuraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Se julkaistaan ainakin Työterveyslaitoksen ja Työsuojelurahaston nettisivuilla. ?? Mirja Niemen mielestä 12-tuntinen lisää työhyvinvointia. ? Juha Salo oli aluksi 12-tuntisia työvuoroja vastaan, mutta tuli hyvin pian toisiin ajatuksiin. ? – Järjestelystähän hyötyy myös työnantajakin, ihmettelee Mikko Kettunen.
KUORIMO 6 | Paperiliitto 10/2015 Teksti Eeva Eloranta-Jokela A inakin 22 paperiliittolaisella työpaikalla siirryttiin vuosi sitten kokeilemaan lyhyttä kiertoa. 21 tehtaalla lyhyt kierto jatkuu myös ensi vuonna. Tiedot käyvät ilmi Paperiliiton lyhyttä kiertoa koskevasta kyselystä. Kysely lähetettiin 78 pääluottamusmiehelle, joista kyselyyn vastasi 44. Mukana ovat suurimmat työaikamuoto 37:aa tekevät työpaikat. Vastausten perusteella lyhyessä kierrossa työskentelee yli 3600 henkilöä. Paperiteollisuuden voimassaolevan työehtosopimuksen mukaan lyhyen vuorokierron kokeilu oli mahdollista toteuttaa työnantajan määräyksellä enintään yhden vuoden mittaisena. Jatkosta on sovittava paikallisesti. Lisää kokeiluja tulossa Samassa kyselyssä kysyttiin myös 12-tuntisesta työvuorojärjestelmästä. Vastausten perusteella 12-tuntinen järjestelmä oli käyRoppa tykkää mutta mieli ei Uusi vuorokierto jatkuu lähes kaikilla työpaikoilla kokeilun jälkeen. tössä 9 tehtaalla. Vastaajat saivat kyselyn yhteydessä kertoa mielipiteitä ja kokemuksia Paperiliittolehdelle. Lyhyen vuorokierron kokeilu saa ääniä sekä puolesta että vastaan, kuten vastauksista ilmenee: – Meillä ei ole enää paluuta pitkään kiertoon. – Kokeilu pelkästään lisäsi lyhyen kierron vastaisuutta. PUOSHAKA Yhteiskuntasopimattomuudesta Teksti Eeva Eloranta-Jokela L astentarhanopettaja vertasi Helsingin Sanomien (4.12.) mielipidepalstalla kantavansa Suomen pelastamiseksi ei vain kortta vaan hirren ja kysyi, mistä AKT luopui, kun ei halunnut sopia. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala, mihin sopimuksenteko karahti? – Neuvotteluissa SAK:n esitykset nollakorotuksista palkkoihin ja työnantajan sairausvakuutusmaksun alentamisesta eivät EK:lle kelvanneet, vaan EK piti kiinni luvatusta 5 prosentin työehtoheikennysten tasosta. – Jos hallitus olisi luvannut pakkolaeilla työntekijöille 5 prosentin työehtojen parannukset, ei ratkaisua olisi sittenkään löytynyt. Jos neuvotteluihin mennessään tietää saavansa kaiken, vaikka tulosta ei tulisikaan, on neuvotteluissa helppo olla sopimatta mitään. Vaikeaa on sen sijaan sopia alle sen, minkä neuvottelemattakin saa. Tämän tosiasian vanki EK neuvotteluissa oli. – Julkisuuspelin ammattiyhdistysliike hävisi mennen tullen. Kun hallitus ja EK pitävät kiinni työehtoheikennyksistä, työntekijäjärjestöt arvostelevat toisiaan ja osa työntekijöistä pohtii, häviävätkö myös muut työntekijät tässä leikissä varmasti yhtä paljon kuin minä. Tässä meillä on totisesti peiliin katsomisen paikka.? P Jos neuvotteluihin mennessään tietää saavansa kaiken, vaikka tulosta ei tulisikaan, on helppo olla sopimatta mitään. Paikallinen sopiminen työryhmätyöksi Sopiminen: Maan hallitus on asettanut kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan lainsäädäntöä, joka edistää paikallista sopimista ja vahvistaa henkilöstön asemaa. Valmistelu on tarkoitus tehdä tiiviissä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tavoitteena on luoda yhteisesti hyväksyttävät pelisäännöt, joilla työajoista ja palkoista voidaan sopia paikallisesti. SAK:n lähtökohtana on, että paikallista sopimista lisätään työehtosopimusten kautta. Jotta sopiminen voisi toimia paikallisesti, palkansaajat tarvitsevat lisää edustuksellisia oikeuksia ja koulutusta. Työryhmän ehdotuksen takaraja on 15. maaliskuuta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2016, jolloin lait voisivat tulla voimaan syyskuussa 2016. Ympäristö vaikutukset arvioitu Kuopiossa Investointi: Kuopioon suunnitellun biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmistunut ja julkisesti nähtävillä. Finnpulp aikoo rakentaa sellutehtaan Kuopion Sorsasalon idän puoleiselle alueelle. Jos hanke toteutuu, kyseessä on maailman suurin havusellutehdas. Kokonaisuudessaan 1,4 miljardin euron tehdasinvestoinnin työllisyysvaikutus on 200 henkilä ja hankevaiheessa on 5 700 henkilötyövuotta. Tuotantokapasiteetti on 1,2 miljoonaa tonnia sellua vuodessa. Liiton jäsenmaksu ennallaan Jäsenmaksu: Paperiliiton jäsenmaksu vuonna 2016 on 1,59 prosenttia ennakkoveron alaisesta palkasta. Jäsenmaksusta Paperiliiton osuus on 1 prosenttia ja Paperityöväen työttömyyskassan osuus 0,59 prosenttia. Aloitepalkkioista jäsenmaksua ei peritä. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Paperiliiton nettisivuilta www.paperiliitto.fi löydät jäsenmaksulaskurin ja voit tarkistaa, missä tilanteissa jäsenmaksusta saa vapautuksen. ? UPM Rauman tehtaalla lyhyt vuorokierto jatkuu kokeiluvuoden jälkeen. Paperiliitto-lehti kertoi prosessinhoitaja Pauli Sorsakiven työstä lehdessä 7/2015 SILPPUA
KUORIMO Paperiliitto 10/2015 | 7 – Työntekijät kokevat lyhytkierron niin, että tuntuu kuin olisi aina töissä. – Roppa tykkää mutta mieli ei Vastanneiden työpaikoista kahdella uudella alkaa 12-tuntisen järjestelmän kokeilu verovuoden alusta ja yhdellä työpaikalla asiasta äänestetään: – Jos olisi mahdollisuus kokeilla 12-tuntista, niin meillä olisi siihen kova innokkuus.? P Sopimuksenteon sietämätön keveys H allitus vaatii, että työsuhteen ehtoja pitää heikentää 5 %. Jos työmarkkinaosapuolet eivät tähän pysty, niin hallitus toteuttaa työehtojen heikennykset lainsäädäntöteitse. EK ilmoitti heti, että he kyllä suostuvat vaadittuihin heikennyksiin työntekijöille. Jostain syystä työntekijöille heikennysten kuittaaminen on ollut vaikeampaa. Tosiasiassa nyt neuvotellaan siitä, suostuuko työnEK ilmoitti heti, että he kyllä suostuvat vaadittuihin heikennyksiin. SUORAA PUHETTA antaja tulemaan yhtään vastaan heille luvatuista 5 %:n heikennyksistä työntekijöiden palkkoihin ym. Miksi tulisi, kun hallitus on ne jo luvannut? Kysymys on siis siitä, silpooko potilas itse itsensä vai antaako sen toisten tehtäväksi. Leikkauspöydällä itsekin käyneenä annan luusahan mieluummin ammattilaisten käteen. Siis niiden, jotka osaavat leikata. Eli hallituksen. Ammattiyhdistysliikkeelle tehtävä ei kuulu. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies ”Jos olisi mahdollisuus kokeilla 12-tuntista, niin meillä olisi siihen kova innokkuus.” Ve sa -M at ti Vä är ä 1940 tammikuussa Suomen tulevaisuudesta väännettiin kättä oikein urakalla. Silloin isänmaan etua jouduttiin miettimään oikein ja tosissaan. Jopa työnantajakeskusjärjestö STK joutui tuossa yhteydessä nousemaan poterostaan ja tunnustamaan ammattiyhdistysliikkeen neuvottelukumppanikseen ns. tammikuun kihlauksessa. Vaikka osakeyhtiölain mukaan yhtiön tarkoituksena lieni jo tuolloin vain voiton tuottaminen osakkeenomistajille, niin todellisen hädän hetkellä jouduttiin miettimään myös luotia pehmeämpiä arvoja. Tarvittiin yhteistyötä niiden käsien kanssa, jotka voitot yhtiöille tekivät. Nyt 75 vuotta myöhemmin EK ilmoittaa kasvaneensa pitkän esiaviollisen liiton aikana erilleen puolisostaan ja tarvitsevansa omaa tilaa. Avopuoliso kun ei tajunnut, että muuttuneessa maailmassa pitäisi olla tyytyväinen nyrkin ja hellan välissä. Mitään kolmatta osapuolta eroon ei kuulemma liity, ellei sellaisena pidetä rakkautta maalliseen mammonaan, joka viihtyy paljon paremmin kaukaisessa (vero)paratiisissa. Omille teilleen lähtevä EK syyttää eron hetkellä ammattiyhdistysliikettä epäisänmaalliseksi, kun työntekijäpuolella mietitään yhteiskuntasopimuksen mielekkyyttä tilanteessa, jossa toinen osapuoli ilmoittaa lopettavansa yhteistyön heti, kun vaaditut heikennykset on saatu läpi. Tämäkö on isänmaallista? En osaa kuvitella, minkälaisen myllyn läpi suomalaiset sotilaat aikanaan joutuivat kulkemaan. Siitä olen kuitenkin varma, että jos joku olisi tuolloin kehdannut ilmoittaa saapuvansa etulinjaan siinä vaiheessa, kun taistelu on jo käyty loppuun, niin isänmaalliseksi näitä kavereita tuskin olisi kutsuttu. Varsinkaan jos olisi vielä ilmoittanut muuttavansa Portugaliin, jos oikein heikosti näyttää käyvän, kun sieltä saisi sattumiakin pakkiin… ja verottomana. ? P Jouluna lusikat jakoon PITUUSLEIKKURI Avopuoliso kun ei tajunnut, että muuttuneessa maailmassa pitäisi olla tyytyväinen nyrkin ja hellan välissä. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. 62 516 allekirjoitusta Kansalaisaloite: Operaatio Vakiduuni –kampanjan ajama kansalaisaloite luovutettiin eduskunnan puhemiehelle joulukuun alussa. Aloitteen allekirjoitti 62 516 kansalaista. Kansalaisaloite tähtää nollatuntisopimusten kieltämiseen ja sen avulla halutaan säätää laki 18 tunnin minimiviikkotyöajasta. Aloitteen takana on kansanliike, jonka tavoitteena on parantaa pätkätyöntekijöiden yhteiskunnallista asemaa. Lisätietoa: www.operaatiovakiduuni.fi SILPPUA
8 | Paperiliitto 10/2015 KUORIMO ty muun muassa jäsenten yhteisiä tarpeita, uuden liiton tavoitteita, liittofuusion toteuttamisen ja kassojen sulautumisen periaatteita, menettelytapoja ja aikataulua. Lisäksi on keskusteltu jäsenmaksuista, hallintomallista ja työehtosopimuksia koskevasta päätöksenteosta, koulutuksesta sekä alueorganisaatiosta. Aikataulu yhdistymiselle voisi näiden tarkastelujen perusteella olla noin vuonna 2018. Kannatusta ja kysymyksiä Paperiliitto-lehti kysyi joukolta paperiliittolaisia ay-aktiiveja, mitä mieltä he ovat liittoyhteistyöstä. Kyselyyn vastasi 31 henkilöä, jotka olivat joulukuussa liiton toimistolla koulutuksessa. Lähes kaikki vastaajat olivat yhdistymisen kannalla. Yksi vastaaja oli selvästi vastaan, yksi toivoi asian hyvien ja huonojen puolien selvittämistä. Yhdistymiseen myönteisesti suhtautuvat pitävät tärkeänä suuren liiton tuomaa painoarvoa ja voimaa. Myönteinenkin kanta sisältää kysymyksiä siitä, säilyvätkö omat alakohtaiset työehtosopimukset ja asiantuntijat. Entä miten järjestetään liittojen hallinto, miten käy omaisuuden ja säilyykö oman liiton jäsenten vaikutusvalta? Olennaista usean vastaajan mielestä on, että työehtosopimus pidetään omissa käsissä. Vastauksia näihin kysymyksiin saataneen alkuvuoden 2016 aikana. Suurliitto valmisteilla Paperiliitto, Metalliliitto, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM ja Puuliitto valmiste levat yhteisen liiton perusta mista. Toteutuessaan vienti teollisuuden suurliiton jäsenmäärä olisi yli 280 000 henkeä. Teksti ja kuvat Eeva Eloranta-Jokela A iesopimus liittojen yhdistymisestä on tarkoitus saada liittojen hallitusten käsiteltäväksi helmikuussa 2016. Marras-joulukuussa taustatyöryhmissä ja liitoissa on selvitelTeksti Eeva Eloranta-Jokela T yömarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut päättyivät työnantajia edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vetäytymiseen 2. joulukuuta 2015. Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mielestä tien nostivat pystyyn sekä pääministeri Juha Sipilän osaamattomuus että EK:n panema piste keskitetyille ratkaisuille. – EK purkaa sääntömuutoksellaan ison osan suomalaisten työmarkkinoiden ytimestä, vertaa Vanhala. Keskusjärjestöt ovat syyskuusta lähtien neuvotelleet Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä parantavasta työmarkkinasopimuksesta, joilla olisi voitu korvata hallituksen valmistelevat niinsanotut pakkolait. Lakiesitysten on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn keväällä, jonka jälkeen ne tulisivat voimaan aikaisintaan kesällä 2016. Paperiliitto valmistautuu aloittamaan alakohtaiset neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta alkuvuoden aikana. Paperiteollisuuden työehtosopimus päättyy työllisyysja kasvusopimuksen mukaisista työehtosopimuksista ensimmäisenä eli 30. syyskuuta 2016. ? P Kohti liitto kierrosta Paperiliitto valmistautuu aloittamaan alakohtaiset neuvottelut uudesta työ ehtosopimuksesta alku vuoden aikana. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Miksi tarvitaan uusi palkansaajakeskusjärjestö, Uusi keskusjärjestö -hankkeen projektipäällikkö Juha Heikkala? – Työelämä muuttuu, työmarkkinat ovat muutoksessa ja järjestäytyminen on entistä haasteellisempaa. Tarvitaan toimija, joka on sekä aloitteellinen ja ennakoiva asiantuntija että yhteiskuntavaikuttaja ja jolla on oma asiasisältö kohdallaan. Mikä on uuden keskusjärjestön tavoite? – Toiminta-ajatuksena on olla vahva yhteiskunnallinen sopija, joka edustaa 49 liittoa ja 1,7 miljoonaa palkansaajaa, luoda entistä vahvempi yhteiskunnallinen ääni. Uutta keskusjärjestöä tarvitaan luomaan puitteet yhtälailla palkansaajien, itsensä työllistäjien kuin yksinyrittäjien asianmukaisille työehdoille. Selvitysvaiheeseen osallistuvat 49 liittoa kokoontuivat 30. marraskuuta Helsingissä. Miten ne linjasivat järjestön toimintaa ja strategiaa? – Avainasia on vaikuttaa edunvalvontaan ja yhteiskuntaan ja olla siinä Suomen paras. Tämä tapahtuu luomalla työelämäasioiden osaamiskeskittymä, vaikuttamalla mielikuviin, tuomalla esille hyviä asioita ay-liikkeestä vahvan vaikuttamisen kautta ja vastaamalla yhdessä järjestäytymisen tuomiin haasteisiin. Vahva sopija Uudesta keskusjärjestöstä luodaan työelämäasioiden osaamiskeskittymää. Joulukuussa hanketta esiteltiin seitsemällä paikkakunnalla ay-aktiiveille. Mikä on ollut näiden tilaisuuksien anti? – Hanke kiinnostaa ja sen puolesta peukutetaan, tällaista on odotettu. Miten alueellista toimintaa uudistetaan, ei ole vielä ratkaistu. Miksi on tärkeää saada erityisesti nuoret palkansaajat mukaan vaikuttamaan – Alusta saakka ollut ideana, että tässä viedään ay-liike 2020-luvulle. Työelämän mo?Juha Heikkala vetää keskusjärjestöhanketta.
Paperiliitto 10/2015 | 9 KUORIMO -5 -4 -3 -2 -1 1 2 3 4 5 6 7 8 Paperiteollisuuden ennusteet 2014 2015, enn. 2016, enn. 2017, enn. Lähde: Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimialaennuste 2015 Työn tuottavuus Alan arvonlisäys Ansiotason kehitys Työllisten määrä Työtunnit % Paperiteollisuuden arvonlisäyksen ja kannattavuuden ennustetaan kohoavan vuoden 2015 jälkeen. Maltilliset palkankorotukset ja yritysten kulukuurit tulevat näkymään työn tuottavuuden kasvuna tulevina vuosina. TILASTO Mitä mieltä olet liittoyhteistyöstä? Markku Kallava, koneenhoitaja, osasto 7:n taloudenhoitaja, Amcor, Kauttua: – Väessä on kyllä voimaa. Moni käytännön asia herättää kysymyksiä, joihin olisi hyvä jo saada vastauksia. Kuten 280 000 jäsentä, mitä se tarkoittaa ammattiosastojen toiminnalle? Jarmo Haanpää, työsuojeluvaltuutettu, Stora Enso Sunila: –Jos siitä on kiistatonta hyötyä jäsenistölle, esimerkiksi jäsenmaksut ja muut, niin kyllä, mutta väkisin ei pidä mennä yhteen. Seppo Parviainen, lastaaja, Premium Board, Juankoski: – Isossa kellossa on iso ääni. Kyllä! ? P nimuotoisuus on haaste ja nuoret voi saada mukaan vain ymmärtämällä nuorten käsityksiä ja tapaa toimia. Mitä muuta Paperiliiton jäsenten on hyvä tietää hankkeesta tässä vaiheessa? – Keväällä tehdään uusi aluekierros, sillä kevät on päätöksenteon aikaa. Maaliskuun 2. päivänä on liittojen kokous ja silloin avoimet kysymykset on oltava ratkaistuna. Liittojen jäsenten on oltava asiassa hereillä ja tietää omissa kokouksissaan, mistä hanketta koskevassa päätöksenteossa on kyse, sillä liitot tästä hankkeesta päättävät. Aiesopimus uudesta keskusjärjestöstä on tarkoitus allekirjoittaa kesäkuussa 2016. Varsinaisen toimintansa järjestön on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa. Uuden keskusjärjestön selvitystyötä voi seurata hankkeen verkkosivuilta www.uusikeskusjärjestö.fi. ? P Esa Kaitila tutkija, Paperiliitto V astikään julkaistujen Palkansaajien tutkimuslaitoksen toimialaennusteen ja Pellervon taloudellinen tutkimuslaitoksen metsäsektorin ennusteen mukaan paperiteollisuuden näkymät ovat aiempaa valoisammat tulevina vuosina. Suurimpien metsäteollisuuden yritysten liikevaihto on polkenut paikallaan, mutta rajujen kulukuurien johdosta yritysten tulokset ovat sen sijaan nousseet keskimäärin lähes kymmenen prosenttia viime vuodesta. Erityisen hyvää tuloskehitys on ollut sellulla, jonka osalta on päästy keskimäärin yli 20 prosentin tulokseen. Euromääräisen havusellun hinta on pysynyt edellisvuoden korkealla tasolla ja lyhytkuitusellujen hinnat ovat selvästi nousseet. Tulevina vuosina lyhytkuitusellujen lisääntyvän kapasiteetin vuoksi hintojen ennustetaan laskevan. Sen sijaan havusellujen markkinatilanne säilyy vielä pitkään tasaisena. Kartonkituotteissa yritykset ovat tehneet noin 10 prosentin tulosparannuksen vaikka kartonkien hinnat ovat vuoden alusta nousseet vain 2–7 prosenttia. Vähentyvä paperin tuotanto kattaa yhä lähes 40 prosenttia koko metsäteollisuuden vientituloista. Paperintuotannon arvioidaan tänä ja ensi vuonna vähenevän noin 6–10 prosenttia. Sen sijaan vientihinnat ovat olleet nousussa etenkin hienopapereiden osalta ja niiden ennustetaan hieman nousevan tulevina vuosina. Yritysten hyvä tuloskunto ja hyvät ennusteet seuraaville kahdelle vuodelle eivät kuitenkaan lisää työvoiman tarvetta. Ennusteiden mukaan paperiteollisuuden työllisten määrän ennustetaan vähenevän yli 4 prosenttia ja työtuntien määrän noin 7 prosenttia vuoden 2015 tasosta. Työn tuottavuuden sen sijaan arvioidaan nousevan etenkin vuonna 2017 selvästi. Paperiliiton juuri valmistuneen jäsenkyselyn mukaan yli 40 prosenttia kaikista vastaajista sanoi tarvitsevansa lisää koulutusta nykyisiin työtehtäviinsä liittyen. Missä välissä tätä työn tuottavuutta lisäävää koulutusta ehdittäisiin toteuttamaan, onkin sitten aivan toinen kysymys. ? P Ennuste positiivinen NÄKYMÄ Jo ha nn es Te rv o
10 | Paperiliitto 10/2015 SELVIYTYMINEN Nollapisteessä Kun vaimo kertoi lähtevänsä toisen miehen matkaan, Juhani putosi mustaan aukkoon. Sitten hän päätti selvitä. xxxx Teksti Mari Schildt Kuvat Jaakko Heikkilä
Paperiliitto 10/2015 | 11 SELVIYTYMINEN
12 | Paperiliitto 10/2015 SELVIYTYMINEN V iisikymppinen Juhani ajattelee elävänsä nyt toista elämäänsä. Se ensimmäinen alkoi suuren sisaruslauman keskellä. Vaikka elettiin aikaa, jolloin lapsilla oli avain kaulassa ja vanhemmat töissä, sisaruksia oli aina ympärillä. Kouluikäisenä Juhani innostui jääkiekosta. – Yksinäistä hetkeä ei ollut koskaan, hän sanoo. Parikymppisenä hän avioitui ja aloitti työt paperitehtaassa. Hiljalleen päivät tiivistyivät työn, lapsiperheen ja jääkiekkoharrastuksen kolmioon. Elämä tuntui täydeltä ja onnelliseltakin. Ystävät olivat lätkäkavereita, joiden kanssa puhuttiin lähinnä jääkiekosta. Se tuntui aivan riittävältä. Sukuakin oli ympärillä, mutta henkilökohtaisimmat tunteensa ja ajatuksensa Juhani keskitti kotiin. Siihen asti, kunnes pommi putosi. – Siinä autossa istuessamme hän sen sanoi, Juhani muistelee. Olenko tyhmä, kun en nähnyt? Juhanin vaimo kertoi lähtevänsä toisen miehen matkaan. Kaikki kolme osapuolta olivat töissä samassa paperitehtaassa. – En voinut olettaakaan, että vaimo jotain tuollaista tekee. Minähän tykkäsin hänestä, Juhani miettii. Olisiko hänelle itselleen voinut käydä niin, että olisi pettänyt? Ei olisi. Hän oli aina ajatellut, että sellaista hän ei tekisi kenellekään eikä koskaan. Juhani päätteli, että todennäköisesti työpaikalla kyllä tiedettiin, että vaimolla ja työkaverilla oli peliä keskenään. – Tunsin itseni täydelliseksi pelleksi, kun he noin vuoden ajan ehtivät minun selkäni takana tapailla. Se oli aika vaikea asia selvittää pään sisällä. Kukaan ei silti tullut kertomaan. – Ajattelen nyt ja silloinkin, että tuhlasin vuoden elämästäni, kun kukaan ei kertonut. Olisin senkin vuoden voinut käyttää toipumiseen. Tajuan exänkin käyttäytymisen siten, että hän saattoi olla vuoden ajan kahden vaiheilla. Että ei itsekään ollut varma. Mutta se tuntui pahalta, että tuntemattomatkin tiesivät sen ennen minua. Syyllistin itseäni, että olenko tyhmä, kun en nähnyt mitään. – Ajattelin silloin, että minähän olen viisikymppinen, enkä löydä enää ketään kumppaniksi. Rinnastin tilanteen siihen, eturheiluvamma. Jääkiekko jäi pitkäksi aikaa, samoin kiekkokaverit. – Siinä piti käydä läpi pitkä yksinpuhelu, prosessi. Simpukka sulkeutui, eikä kukaan päässyt lähelle. Työterveyshuollon lääkäri suositteli sairauslomaa. – En ollut samaa mieltä. Kun olin töissä, ajatukset olivat pois siitä kaikesta. Tietyllä tavalla työ oli minulle terapiaa. Siellä on tyyppejä, jotka antoivat piut paut minun erohommilleni. Juttelivat kuin ennenkin. Uusi elämä alkaa nollapisteestä Jossain näillä kohdin Juhanissa taas liikahti jotain. Hän itse arvelee, että järki alkoi päästä pintaan kaiken sinänsä välttämättömän tunteissa vellomisen jälkeen. – Nollapisteessä vanha elämä pitää lakaista taakse. Se ei auta yhtään tulevassa. Seuraava elämä alkaa siitä, hän sanoo. Juhani ymmärsi, että tarvitsee apua. Hän hakeutui ammattiauttajan puheille. Kolme kertaa oli hänelle tarpeeksi. – Se riitti vahvistamaan omaa käsitystä, että olen oikealla tiellä, hän sanoo. ”Nollapisteessä vanha elämä pitää lakaista taakse. Se ei auta yhtään tulevassa.” tä viisikymppinen ei enää saa töitä mistään. Että ei viisikymppinen saa kumppaniakaan, Juhani sanoo. Kylmä teräs rinnan päällä Shokki käpersi Juhanin peittojen alle. – Suomalainen mies kärsii perinteisesti yksinään. Siinä tuli kaikki klassiset syyllisyydentunnot ja muut, hän miettii. Kumppaniksi tuli konkreettinen kipu sydänalaan. Luulisi, että sydänsuru tarkoittaisi kipua päähän, mutta ei: Juhanilla kylmä teräs painoi rintakehän päällä. – Elämäni oli silloin niin synkkää, että usein lähdin vain ajelemaan. En minä siellä muuta katsellut, kuin paikkoja, joihin voisin autolla päsäyttää. Tiedän vieläkin sen paikan valtatien laidassa, jossa on sellainen kallioleikkaus, johon oikein hollasin. En koskaan ajanut siihen. En silti nähnyt mitään mahdollisuutta jatkaa, edes elämää. Ulkopuolisin silmin näytti siltä, että eihän Juhani yksin ollut. Hänellä oli edelleen lapset, lätkäkaverit ja työkaverit. Hän arvelee, että siinä vaiheessa ajatuksetkaan eivät aivan toimineet. Samaan saumaan iski vielä
Paperiliitto 10/2015 | 13 SELVIYTYMINEN Kaikki apu, josta saa elämäänsä toivoa, pitää ottaa vastaan. Lisäksi tarvitaan sitkeyttä, jota löytyy kyllä, kun on pakko. Juhanin ex-vaimo ja hänen nykyinen kumppaninsa vaihtoivat työpaikkaa. Juhani jäi. Hän kertoo, että töissä hänen on ollut koko ajan helppo olla. – Enhän minä mitään pahaa ollut tehnyt. Olin muina miehinä. En sulkeutunut, olin kaikkien kanssa samalla tavalla kuin ennenkin, hän sanoo. – Tämä on pitkä prosessi. Veikkaan, että minulla on vielä useita vuosia edessä, jolloin koen takautumia vanhaan avioliittooni. Näen jopa unissa siitä tapahtumia ja muistoja. Se on kuin tupakanpolton lopettaminen: muutaman vuoden polttaa vielä unissaan, hän hymyilee. Tuhkasta nousi uusi mies Juhani sanoo, että kovan kokemuksen pohjalta on noussut uusi mies. – Olen tajunnut vasta nyt, että olin ennen ylpeä ja kopea. Ymmärrän, että maailma ei pyörikään kovilla arvoilla. Mitä pienempää yksikköä kohden mennään, sitä pehmeämmät arvot toimivat. Ei ole pakko käyttää kyynärpäätaktiikkaa. Se on ehkä muodissa, vaikka sovitteleva tie on aina parempi. Se jättää pienemmät arvet. Juhani miettii, että ehkä tällaiset kriisit pitää elämässä käydä läpi, että hänen kaltaisensakin ihminen sen tajuaa. Toiset ymmärtävät sen jo lapsena. Mutta luojan kiitos on mahdollista muuttaa ajatuksia. – Olen oppinut myös, että olen selviytyjä. Ja se on hyvä fiilis. Henkilön nimi on muutettu. ” Kun pahimmista synkkyyksistä pääsi eroon, sitä ikään kuin avautui ihmisenä.” Kohtalotovereille hän suosittelee lämpimästi keskustelua ihmisen kanssa, jolla ei ole asiaan tunnepainolasteja. – Se tarkoittaa myös sitä, että itsensä pitää riisua henkisesti alasti: ei saa karttaa tai hävetä asioitaan. Silti ensimmäinen kerta terapeutilla oli Juhanille jopa ahdistava, kun kaikki piti käydä läpi ja selittää jälleen kerran. Sitä samaa hän sai tehdä tutuillekin, jotka kyselivät, vaikka hyvää tarkoittivatkin. Ylös, ulos, ihmisten ilmoille Seuraavaksi hän ryhtyi selättämään ongelmaa, jonka melkein 30 vuoden avioliiton päättyminen jätti jälkeensä. Hän ei halunnut olla enää yksin. – Ensin menin vain kaupungille ja ihmisjoukkoihin. En tehnyt sitä edes tietoisesti, vaan jotenkin vaistonvaraisesti. Sinne vain missä on ihmisiä: kahviloihin ja puistoihin. Aluksi riitti, että ostin kupin kahvia ja istuin. Kävin myös urheilemassa, teatterissa ja elokuvissa. Sitten kävin baareissakin. Juhani huomasi pian, että baari ei ollutkaan se paras lääke. – Vaikka baarista pilkun jälkeen palatessa oli vain muutama sata metriä kotiin, ne olivat kauheita metrejä. Alkoholi on huonoin lääke kun on henkisesti huonossa hapessa. Kun radalle lähti, oli odotuksiakin: Jos vaikka löytyisi kumppani. Kun tuli kotiin, sekin masensi, että flaksi ei käynyt. Alkoholi ei yksinäisyyteen auta. Saattaa olla, että se turruttaa, mutta sitten jää helpommin kammioon, hän miettii. Juhani ryhtyi myös rakentamaan uudestaan verkostoja, jotka olivat avioliiton aikana kuivahtaneet. Sydänystävät kun olivat vuosien varrella vaihtuneet pelikavereiksi, joiden kanssa ei mitään syvällisiä juteltu. Hän hakeutui jälleen sukulaisten juttusille ja kävi kylässä. Urheilijan tavoin hän taisteli yksinäisyyttä vastaan, eikä suostunut häviämään. – Kun pahimmista synkkyyksistä pääsi eroon, sitä ikään kuin avautui ihmisenä. Tuntematonkin ihminen pystyi aistimaan, että minua oli helppo lähestyä. En elänyt enää laput silmillä, hän kertoo. Pikaliimaa ja rakkautta Ensimmäinen uusi kumppani löytyi kuitenkin klassisesti baarista. – Minäkin löysin niin sanotun laastarikumppanin. Tosin vihaan sitä sanaa, koska jokainen ihminen on todella arvokas, eikä mikään laastari. Seuraava löytyi kauempaa, pelireissulta. – Siinä rokkikonsertin tanssilattialla oli nainen valokeilassa ja hymyili, muisto hymyilyttää Juhania. Suhde kariutui pian pitkään välimatkaan, mutta oli Juhanin mielestä superhieno ja päättyi ystävyyteen. Nykyinen suhde on löytynyt nykyajan treffipaikasta, eli netistä. Juhani suorastaan säteilee, kun hän kertoo uudesta onnestaan. – Hän kosi minua heti ensimmäisellä viikolla. En minä osannut siihen sanoa myöntävästi. Olin kyllä tosi varovainen! Nyt saatan jo kosiakin, hän hymyilee. Uusi suhde veti lopulta Juhanin valoon. Hänen mielestään baarissa voi löytää hyvänkin kumppanin, mutta todennäköisempää se on esimerkiksi harrastuksen kautta. – Mutta tosi rohkea pitää olla, ja mennä avoimin mielin jutulle ihmisten kanssa. Uusi suhde ei kuitenkaan ole mikään pikaliima, jolla rikkoutuneen saa ihmeellisellä tavalla taas ehjäksi. – Kun seuraavissa suhteissa tuli vastoinkäymisiä, vaikka pieniäkin, ahdistus tuli aina takaisin. Silti konkreettinen kipu väheni, kun elämänlaatu parani. Se kylmä rauta, joka rinnan päällä oli, se keveni ja keveni, kunnes aloin taas nähdä värit maailmassa, rupesin hymyilemään ihmisille, ja he hymyilivät takaisin. Olin taas toiminnallinen ihminen. Juhani painottaa, että tärkein sana on toivo. Se on välttämätöntä, että selviää.
SELVIYTYMINEN 14 | Paperiliitto 10/2015 Rakkaalleni ei parisuhde sopinut Työpaikan muutoksia ei harkita ihmissuhteiden kannalta, kertoo viisikymppinen Timo. ” K oin ensimmäistä kertaa raskaan yksinäisyyden 52-vuotiaana. Olin neljä vuotta aikaisemmin rakastunut reippaaseen, räväkkään ja urheilulliseen tehtaan tyttöön. Olimme molemmat työskennelleet metsäteollisuudessa jo hieman yli kolmekymmentä vuotta. Hän oli pari vuotta minua vanhempi, eronnut nainen. Pidimme meitä unelmaparina, ja tuttavamme olivat täysin samaa mieltä. Aikuisten rakkaus oli syvää verrattuna nuoruuden rakkauksiin. Rakkaalleni ei kuitenkaan parisuhde-elämä sopinut. Hän kaipasi enemmän vapautta kuin kahlitsevalta tuntuvaa ja arkista avoparina oloa. Kun kesällä olin vielä maailman onnellisin mies, niin alkutalvesta olinkin maailman onnettomin. Samoihin aikoihin jouduin pitkälle sairauslomalle urheiluvamman takia, ja jäin ilman riittävää kontaktia työkavereihini. Vuorotyössä elävät pariskunnat kohtaavat julmia haasteita, kun tehtaissa muutellaan työaikamuotoja suhdanteiden muuttuessa. Usein muutokset tehdään liian hätäisesti, eikä päättäjistä kai kukaan ajattele, mitä muutokset voivat aiheuttaa parisuhteelle. Siinä näkee kaikkein tärkeintään ehkä muutaman kerran työmatkalla viikon aikana, tai aamuvuorolainen puoliso saattaa olla jo nukkumassa, kun iltavuorolainen pääsee viimein kotiin. Joihinkin ihmisiin sellainen elämäntilanne vaikuttaa etäännyttävästi. Ei uskota tai ymmärretä, että joskus ajat voivat olla paremmat. Sinkkuelämä alkaakin tuntua taas kiehtovalta, kun voi valita vieressä nukkujan. Rakkauden loppuminen ja muutto pois ihanasta asuinympäristöstä sysäsi minut onnettomuuden tunteeseen. Etenkin kun lähisukulaisiakaan ei asu seudulla. Tosin vaikka asuisikin, niin heillä on oma elämänsä. Kun kaikkein tärkein ihminen jättää tai pettää, on yksinäisyys musertavaa. Se tuntuu arjessa monin tavoin, eikä uuden parisuhteen hakeminen niin vain onnistu entistä murehtiessa. Yhteiset kävelyja hiihtolenkit ovat muuttuneet yksinäiseksi kiertelyksi ympäri ankealta tuntuvaa kaupunkia. Hiihtokeskuksessa yksinäisyys lyö voimalla, kun kaikkialla on perheitä ja pariskuntia, käsi kädessä. Jouluna sammutan radion ja television, etten kuulisi herkistäviä lauluja kolkolta tuntuvassa asunnossa. Ei ole ketään, jolle antaa lahjaa.” Henkilön nimi on muutettu. Jokaisella on velvollisuus kertoa kumppanilleen, jos on suhteessa onneton tai tyytymätön, sanoo Väestöliiton psykologi Anna Salmi. A vioero tulee usein miehelle varottamatta. Noin 30 prosentille miehistä ja runsaalle 20 prosentille naisista avioero tulee eteen kuin salama kirkkaalta taivaalta. Nainen on yleensä se, joka laittaa eron liikkeelle, ja mies on se, joka jää selviytymään itsekseen. Miehet näkevät tilanteen usein niin, että tasainen perhe-elämä ei naiselle riittänytkään, vaan hän lähti etsimään jotain muuta, jotain enemmän. Mies myös herkästi syyllistää itseään siitä, että ei nähnyt eikä ymmärtänyt mitään siinä vaiheessa, kun tilanteeseen olisi vielä voinut vaikuttaa. Avioeroja yleensä ja miesten kokemuksia avioerossa tutkineet Osmo Kontula ja Jari Koskela ovat tutkimuksissaan nostaneet esiin kiinnostavan huomion: Erouutisen saaneet miehet eivät useinkaan ymmärtäneet puolisoiden välisen kommunikaation merkitystä. Toisaalta eroa vain omassa mielessään pohtineet, eli useimmiten naiset, eivät itse asiassa hekään arvostaneet korkealle hyvää kykyä ratkaista ristiriitoja. Luota omaan tuntemukseen Mitä on tehtävissä, jos vuorovaikutustaidot eivät kummallakaan puolisolla ole parasPuhu ennen kuin on myöhäistä
SELVIYTYMINEN Paperiliitto 10/2015 | 15 ta A-luokkaa? Koskaan ei ole liian myöhäistä opetella uusia taitoja, neuvoo Väestöliiton psykologi Anna Salmi. – Kun huomaa, että kaikki ei ole niin hyvin kuin voisi, se on hyvä hälytysmerkki. Silloin on syytä kuunnella omaa tuntemusta ja tehdä havaintoja: Onko meillä läheisyyttä? Puhummeko me asioista? – Jos suhteessa ei kaikki ole niin hyvin kuin voisi olla, sen voi ottaa puheeksi ja kysyä, onko sinusta meillä kaikki hyvin. Salmi ajattelee niin, että siinä vaiheessa, kun alkaa olla tyytymätön suhteeseen, on jokaisen velvollisuus kertoa toiselle, että on onneton ja että ei voi hyvin tässä suhteessa. – Kun pohditaan eroa, se on prosessi, jonka jokaisen on toki käytävä läpi omassa mielessään. Toiselle on kuitenkin tärkeää tietää, missä mennään; Että toinen on niin onneton, että miettii jo tällaista. Siinä kohdin olisi vielä paljon tehtävissä, hän sanoo. Verkkokurssi auttaa miestä erossa Väestöliitto on koonnut sivuilleen yhdeksänosaisen nettikurssin, joka on tarkoitettu eroa suunnitteleville ja eron kokeneille miehille. Kurssi auttaa erosta selviämisessä ja tunteiden kanssa pärjäämisessä, sekä tukee hyvää isyyttä eron jälkeen. Osallistuminen on maksutonta. Kurssia voi käydä läpi omassa rauhassa ja tahdissa, kotisohvalta käsin. Miesten erokoulu perustuu tieteelliseen tutkimustietoon ja Väestöliiton psykoterapeuttien kokemuksiin. Kurssi sisältää videoita, tehtäviä ja vinkkejä avun tarjoajista.? P Puhu ennen kuin on myöhäistä Lähteet: Osmo Kontula, Yhdessä vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Väestöntutkimuslaitos – Katsauksia E 47/2013, Väestöliitto. Jari Koskela, Avioero suomalaisen miehen kokemana. Ero ja erosta toipuminen prosessina. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Kuopio 2012 Miesten erokoulu: Googleta miesten erokoulu, tai käytä suoraa linkkiä: http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/nettikurssit/ miesten-erokoulu/
16 | Paperiliitto 10/2015 JOULU HENRY KYLMÄOJA, 55 Stora Enso Oulu, Perhe: vaimo ja neljä lasta, joista kaksi asuu vielä kotona Tasapuolisesti kaikille ”Perinteisiimme kuuluu jouluruokailu VesaMatti Loirin joululaulujen tahdissa. Ruuan jälkeen jaamme lahjat. Emme ole koskaan laskeneet paljonko rahaa menee, ostamme sen mitä kukakin tarvitsee. Yritämme pitää huolen siitä, että kaikki lapset saisivat suunnilleen saman arvoiset lahjat. Alamme ostaa lahjoja jo alkusyksystä, jos sopiva tulee eteen. Näin kaikki rahanmeno ei ajoitu joulukuulle. Vanhempien kesken ostamme ostamme toisillemme ehkä yhdet lahjat. Yksi lapsistamme on kokki, joten hän valmistaa tänä jouluna osan ruuista. Niinä jouluina kun molemmat vanhemmat ovat olleet aaton töissä, on jouluruokailussa saatettu vähän oikoa ja ostaa laatikkoruoat valmiina kaupasta. Tänä vuonna molemmat ovat kotona aattoillan. Jouluruuista emme lähtisi säästämään. Vanhat pihavalot yritän fiksata kuntoon joka joulun alla. Voisi sanoa, että siitä urakasta on tullut jo yhdenlainen perinne. Välillä valoja on ollut pakko uusiakin. Olen huomannut, että kotimaiset Airamin valot kestävät parhaiten. Laatuun kannattaa panostaa.” MINNA ESTLIN, 45 pakkaaja, Adara pakkaus, Valkeakoski Perhe: avomies ja kaksi lasta, joista vanhempi asuu jo omillaan, sekä Nossi-koira Tarvelahjoja ja hyväntekeväisyyttä ”Olen vähän jouluhullu. Läheiset naureskelevat minulle kun ostan ensimmäiset lahjat jo tammikuussa. Lanttulaatikot ja muut jouluruuatkin teen pakkaseen jo hyvissä ajoin. Tykkään ostaa tarvelahjoja. Pojat tosin saattavat välillä olla eri mieltä äidin hankinnoista. Tänä vuonna esikoinen tarvitsi uuteen taloonsa kiukaan, joten hän sai sen etukäteislahjaksi jo kesällä. Miehen kanssa vaihdamme yhdet lahjat, mutta veljieni kanssa sovimme, että lahjoja ostetaan vain lapsille. Leivon läheisille lahjaksi saaristolaisleivät. En tiedä tarkkaan, kuinka paljon lahjoihin menee rahaa. Arvioisin, että alle tuhat euroa. Joulun alla tulee myös laitettua rahaa hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna lahjoitin kaltoin kohdeltujen lasten hyväksi tehtyyn työhön. Lisäksi rahaa menee ruokaan, kukkasiin, suklaaseen ja koristeisiin. Kierrätän vanhoja koristeita, mutta täksi jouluksi hankin muutaman uuden tontun. Käytän hyväkseni joulun jälkeiset alennusmyynnit. Jos jostain pitäisi säästää, niin ehkä joulupöydästä voisi karsia pois rosollin ja joulukalan. Ne eivät ole perheen suurinta herkkua, mutta aina niitä silti valmistetaan. Perinteitä kun pitää kunnioittaa.” ARTTU JUSSILA, 23 koneasentaja, Botnia Mill service Joutseno Perhe: sinkku Rennosti kavereiden kesken ”En ole erityisemmin jouluihminen. Jos jouluna on tarjolla töitä, niin menen mielelläni. Tänä vuonna käyn syömässä ensin äidin ja sitten isäukon luona. Loppujoulun vietän kotona saunan, glögin ja elokuvien merkeissä. Meillä on ollut perinteenä kokoontua kaveriporukan kanssa jouluisin syömään ja istumaan iltaa yhdessä. Ehkä käymme nauttimassa yhdet kaljat paikallisessa. Ostin tänä vuonna oman talon ja tavoitteenani olisi paistaa ensimmäinen oma joulukinkku omassa uunissa. Siihen kylkeen laitan vähän kermaperunoita ja salaattia. Sen kummempia jouluruokia en ajatellut laittaa. Rahaa minulla menee jouluna ehkä hieman tavallista viikonloppua enemmän. 500 euroa voisi olla aika hyvä veikkaus, kun laskee yhteen lahjat, ruuat ja juomat. Se alkaa olla tänä päivänä pikkuraha. Pikkusiskolle hankimme isän kanssa yhteisen lahjan. Äidille vien sen perinteisen glögipullon ja isälle konjakkia. Siinäpä sitä lahjaa onkin. Jos jostain säästän niin joulukoristeista. Niitä ei ole tullut paljoa hankittua. Yhdet jouluvalot saavat riittää. Mummo tuo yleensä joulukukan tullessaan.” Jouluruuissa ei pihtailla Kysyimme liiton jäseniltä mihin heillä kuluu jouluna rahaa ja mistä voisi säästää.
Paperiliitto 10/2015 | 17 JOULU JORMA METSÄVAINIO, 43 prosessinhoitaja, Stora Enso Veitsiluoto Perhe: vaimo ja kolme lasta, joista kaksi asuu vielä kotona, kaksi kissaa, koira, akvaario Perinteitä kunnioittaen ”Harrastamme perinteisiä jouluja. Syömme kyljet kipeiksi, saunomme ja katsomme Samu Sirkan joulutervehdyksen. Pitkään meillä kävi joulupukki, mutta kun nuorimmallakin kasvavat jo kainalokarvat, taidamme jättää väliin. Tonttu tuokoon lahjat kuusen alle. Emme päätä budjettia etukäteen, mutta onhan tämä hupaisaa aikaa kun raha mennä vilahtaa. Pelkästään ruokaa menee tällä porukalla jo aika siivu. Veikkaisin että joulu nielee keveästi ainakin 500 euroa. Olen luonteeltani pihi mies, mutta jos tiedän että lahja tulee käyttöön, hyväksyn hintavammatkin toiveet. Tänä jouluna vaimo saa saumurin ja lapsi television. Valitsen kotimaista aina kun mahdollista. Siitä voin myös maksaa enemmän. Jos oikein tiukkaa tekisi, niin karsisimme ensimmäisenä lahjoista. Rahatilanne on jo onneksi parempi kuin silloin, kun lapset olivat vielä pieniä. Silloin jouduimme laskemaan tarkasti mitä mikäkin maksaa. Luulen, että menemme tällä perinteisellä tyylillä vielä muutaman vuoden. Kuuden vuoden päästä, kun täytän joulun aikoihin 50 vuotta, aion kuitenkin olla koristelemassa joulukuusen sijaan joulupalmua.” Reilut 500 euroa per henkilö TNS Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan suomalainen käyttää tänä jouluna rahaa saman verran kuin viime vuonna – 514 euroa. Siitä 308 euroa menee lahjoihin ja 206 euroa muihin jouluvalmisteluihin. Suosituimpia lahjoja ovat tänäkin vuonna suklaa, vaatteet sekä kirjat. Yhä useampi hankkii elämyslahjan, kuten kasvohoidon tai teatterilipun. Nordean teettämään tutkimukseen haastateltiin noin tuhat 18–65-vuotiasta 2.-9. marraskuuta. ? P Teksti Susanna Chazalmartin Piirrokset Vuokko Keiski TIMO PULLI, 41 käynninvarmistaja / pääluottamusmies, CP Kelco, Äänekoski Perhe: vaimo ja kuusi 2–15-vuotiasta lasta. Lisäksi 19-vuotias lapsi vaimon edellisestä liitosta. Kotona myös koira ja kissa. Kohtuudella ja itse tehden ”Kun arki on yhtä hulinaa, pyhitetään joulu rauhalliselle yhdessäololle. Varsinaista budjettia meillä ei jouluksi ole, mutta pyrimme kohtuuteen. Tänä vuonna lasten lahjalistalla oli polkutraktoria, paloautoa, korua, pleikkapeliä ja taisipa siellä puhelinkin vilahtaa. Aikuisille ei välttämättä hankita mitään. Sanoisin että lahjoihin menee satasia, mutta ei tuhansia. Jos listalla on mönkijöitä ja muita kalliimpia toiveita, kerromme lapsille ettei joulupukin pajalla varmaankaan ole sellaisia tänä vuonna. Ruuan määrässä emme säästele, mutta teemme paljon itse. Mitään hanhenmaksapalleroita emme harrasta, vaan kotimainen kinkku on pöydän kuningas. Niitä menee helposti kaksi pyhien aikana. Ennen kasvatimme siat itse, mutta nykyään ostamme harmaasuolatun tuoreen kinkun kaupasta. Laatikoihin saamme potut ja porkkanat omasta maasta. Minut tunnetaan siitä, että saatan pyöräyttää lahjaksi kuivakakun. Joulukoristeet ja jouluvalot pakkaamme joulun jälkeen nätisti laatikoihin ja säilytämme huolella. Niin ne kestävät vuodesta toiseen. Rahkeet eivät riittäisi ostamaan joka vuosi uusia.”
18 | Paperiliitto 10/2015 Syksyllä Partalan polvet vihoittelivat ja muutama viikko meni toipilaana. Oli aikaa lukea muiden tekstejä ja katsoa näytelmiä. – Lääkäri poisti polvesta nestettä ja pisti kortisonipiikin. Nyt pääsen taas liikkeelle. (SC) Kirkkaampia sävyjä Numerossa neljä Marja-Leena Kyrö kertoi suorin sanoin masennuksestaan, joka oli vienyt hänet pitkälle sairauslomalle. Äänekosken Metsä Fibren tehtaalla laboratoriotyöntekijänä ja työsuojeluvaltuutettuna työskentelevä Kyrö oli jutussa odottavalla mielellä: hän suunnitteli paluuta töihin vakuutusyhtiön työkokeilun avulla. Joulukuun alussa puhelimeen vastaa reippaan kuuloinen nainen, joka on juuri tullut lenkiltä. Kyrö kertoo, että suunnitelma toteutui. Hän palasi töihin, ja työaikaa on pikkuhiljaa lisätty. Nyt Kyrö tekee 60–80 prosenttista työaikaa. – Vaikka elämä on edelleen yläja alamäkeä, minulle kuuluu parempaa kuin silloin toukokuussa. Töihin paluu on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Työnteko tuo päiviin rytmiä ja pääkoppaan muuta ajateltavaa kuin omat myllerrykset. Kyrö kertoo, että hän jännitti ja pelkäsi paluuta työelämään. Hänet otettiin kuitenkin hyvin vastaan. Kyrö uskoo, että omasta masennuksesta julkisesti kertominen helpotti töihin paluuta. Ei tarvinnut selitellä kenellekään mitään. – Omiin korviini ei ole kantautunut kuin positiivista palautetta jutusta. Ihmiset ovat sanoneet, että hienoa, kun uskalsit puhua. Monet ovat joutuneet kohtaamaan näitä asioita, mutta vaikenevat. Masennus on edelleen tabu. (TS) Mona ja Seija eivät tingi tyylistä Keväällä tutustuttiin Mona Karjalaiseen ja Seija Virtaseen, jotka ovat parhaita työkaVanha, mennyt, entinen Olihan vuosi! Tunteita kuumensivat takin käännöt, vatuloinnit ja jopa ilmastokin oli historian lämpimin. Onneksi saimme myös elää mukana satojen paperiliittolaisten tarinoissa. En minä opi Mikko Pylkkänen luuli alakoulussa, ettei ole lukumiehiä. Opp i mista hidastikin lukivaikeus. Nro 2/2015 6.3.2015 57. vuosikerta ”Kiittävä palaute on kannustanut eteenpäin.” Elsa Partala, s. 25 Vastuullinen kesäduuni s. 4 | Lahdessa syntyy koteloita s. 20 | Tykkää meistä Facebookissa s. 28 PAPERI Li it to Taito hyppysissä Pauli Sorsakivi tekee työtään laatu edellä. Prosessihoitajan ammattitaito on monen vuoden työn tulos. Nro 7/2015 25.9.2015 57. vuosikerta ”Uskallus yrittää uusia asioita tuntui mahtavalta.” Tiia Hassi, s. 24 Mielenilmaisu 18.9. s. 4 | Billerud uhkaa sulkemisella s. 5 | Varkaus vaihtaa kartonkiin s. 6 | PAPERI Li it to Takaisin kouluun Vuoden ensimmäisessä lehdessä kerroimme Petri Matulasta, joka loukkasi selkänsä liukastuessaan työpaikallaan Kotkamillsin tehtaalla. Leikkaus helpotti vaivoja, mutta hankalat työasennot pahensivat niitä taas. Matulan toiveissa oli päästä käynnissäpitäjän töistä hiertämölle, jossa hän voisi työskennellä selkää rasittamatta. Hyvin nopeasti jutun julkaisun jälkeen Matula päätti hakea vakuutusyhtiön maksamaan uudelleenkoulutukseen. – Työnantaja ei suostunut vaihtamaan vakanssia niin, että selkäni olisi saanut levätä. Nyt hän on koulutusvapaalla ja opiskelee energiatekniikkaa Kotkan ammattikorkeakoulussa. Kesät menevät kesätöissä voimalaitoksella. Kuntoutustuki on myönnetty kolmeksi ja puoleksi vuodeksi. Matula toivoo, että ehtii siinä ajassa valmistua. Selkä ei ole kiukutellut enää yhtään, kun miehen ei ole tarvinnut vääntäytyä hankaliin asentoihin. – Olen tosi tyytyväinen, että sain tällaisen mahdollisuuden. (TS) Sanoja säveliin Vuoden toisessa numerossa kemiläinen Elsa Partala kertoi keskittyneensä eläkkeelle jäätyään kirjoittajan työhön. Hän oli jo kirjoittanut, tuottanut ja ohjannut kolme omaa näytelmää. Viime aikoina Partala on paneutunut erityisesti laulujen teksteihin. Työn alla on myös kaksi uutta näytelmää, jotka ovat loppuviilauksia vaille valmiita. – Toisen loppu on vielä vähän lälly, joten korjailen sitä. Vielä en ole päättänyt mitä teen näytelmille. Alanko itse tuottamaan ne vai tarjoanko muille. LUKIJAKILPAILU 1 6 2 7 Paperiliittolehti ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Äänestä tämän vuoden paras kansi ja voit voittaa lahjakortin. Teksti Tiina Suomalainen (TS), Mari Shildt (MS), Susanna Chazalmartin (SC)
Paperiliitto 10/2015 | 19 vereita HJ Jousilla Kaarinassa. Joulun alla Mona ja Seija ovat jo hyvissä ajoin lähetelleet toisilleen askartelemiaan joulukortteja. Ihastus ja arvostus on aina taattu! Äskettäin ystävät ajoivat yhdessä Keurusselälle Paperiliiton koulutukseen. Perille ei päästy tälläkään kertaa ihan mutkitta. – Tietysti ajettiin taas harhaan. Mutta vaan 10 kilometriä! Samaan tyyliin menee kuin ennenkin, Mona nauraa. (MS) Liikettä niveliin Numerossa viisi annoimme vinkkejä taukojumppaan äijähengessä. Tarkoituksena oli saada se raavainkin työmies liikauttamaan niveliään. Voimistelumallina hienosti keppiä liikutellut Matti Kaarre vannoi juttua tehtäessä, että hän tekee nyt liikkeet kaksi kertaa: ensimmäisen ja viimeisen kerran. Lupaus on pitänyt. – Kyllä minä olen pitäytynyt entisissä harrastuksissa. Hyötyliikuntaa tulee elämässä pakollakin eteen ja koiran kanssa käyn pieniä lenkkejä. Vireystaso on Kaarren mukaan edelleen oikein hyvä. – Hereillä täällä ollaan! (SC) Suomelle paikka MM-kisoihin Kesällä hämmästeltiin UPM:n Rauman paperitehtaalla telahiojana työskentelevän Mika Karhun harvinaisempaa lajivalintaa. Mika on Suomen menestyneimpiä sukelluskalastajia. Syyskuun alussa EM-kisoissa Espanjassa hän oli yhdessä Suomen maajoukkueen kanssa saavuttamassa Suomen parasta tulosta kautta aikojen, kun joukkue ylsi kymmenen parhaan joukkoon. Se tuo Suomelle automaattisesti paikan ensi vuoden sukelluskalastuksen MM-kisoihin Kreikkaan. – Itse mietin, jos ottaisi ensi vuoden vähän rauhallisemmin ja sitä seuraavan taas tiukemmin, Mika hymyilee. (MS). ? P Metsä liikkuu Juha Siltala purkaa rekkakuormia Kymin tehtaalla. Seurasimme, miten puu kaatuu metsässä ja siirtyy teitä pitkin kuorimolle. Nro 3/2015 ? 2.4.2015 ? 57. vuosikerta ”Kasaan autoa 40 tuntia viikossa.” Ari Koskinen, s. 25 Kotkamillsille uusi omistaja s. 4 | Ylityötä vai hätätyötä? s. 8 | Käytä ääntäsi eduskuntavaaleissa s. 16 PaPeri Li it to Kavereita keskenään Hyvä työkaveri tekee työpäivästä mukavamman. Ystävyys voi kantaa myös vapaaajalle, kuten Ilpo Hakkaraisella ja Keijo Kainulla. Nro 4/2015 15.5.2015 57. vuosikerta ”Oli hienoa päästä itsekin vihdoin Muumimaailmaan.” Jenni Vuorela, s. 24 Äänekoskella tehdään historiaa s. 4 | Sairastuessasi lomalla, pyydä loman siirtoa s. 6 | Masennuksesta valoon s. 16 PAPERI Li it to Yhteiset haaveet Nro ?/???? ??.?.???? ??. vuosikerta ”Iloja ja suruja jaan myös työkavereideni kanssa.” Pauliina Parola, s. 32 Mondi lopetti Lohjalla s. 4 | Taukojumpan paikka , selitykset seis! s. 21 | Luonto rauhoittaa ja elvyttää s. 24 PAPERI Li it to Jelkäset Suomesta ja 7 paperiduunariperhettä ympäri maailmaa arvostavat arjessaan samanlaisia asioita. Etusijalle nousevat perhe ja työ. Kova kokemus Vaimon lähtö tuli Juhanille täytenä yllätyksenä. Kaiken lopusta alkoi seuraava elämä. Nro 10/2015 ? 18.12.2015 ? 57. vuosikerta ”Kamera ikuistaa hetken, joka ei ehkä koskaan palaa.” Juhani Lantta, s. 24 12-tuntisten poisto tyrmistyttää s. 4 | Joulunautinnoista ei tingitä s. 16 | Virkistystä ensi vuodelle s. 26 PAPERI Li it to Äänestä paras kansi Mikä on mielestäsi vuoden 2015 paras kansi? Entä mieleenpainunein juttu? Kerro mielipiteesi ja osallistu 50 euron lahjakortin arvontaan. Osallistu äänestykseen 17.1.2016 mennessä tällä kaavakkeella tai osoitteessa www.paperiliitto.fi. Paras kansi vuonna 2015 oli numerossa Tämä juttu jäi mieleen: Nimi: Postiosoite: Puhelin: LUKIJAKILPAILU 3 8 4 9 5 10
20 | Paperiliitto 10/2015 YMPÄRISTÖ Lievestuoreen selluloosatehtaan takapiha vuonna 1973. Kuva: Matti Tapola / Lehtikuva. Irwin Goodmanin laulama, paperiteollisuuden aiheuttamia ympäristötuhoja kuvaava Lievestuoreen Liisa nousi hittilistoille 1971. Nyt sellutehtaan jätteistä syntynyt lipeälampi on lopultakin historiaa. Vuosikymmenten mittaan suomalainen paperiteollisuus on noussut koko maailman mitassa ympäristönsuojelun esikuvaksi. Me katsoimme likaojan juoksuun” ”
Paperiliitto 10/2015 | 21 YMPÄRISTÖ
22 | Paperiliitto 10/2015 Teksti Terho Vuorinen J oulukuun alussa Laukaan Lievestuoreella, ysitien varressa päättyi pieni, pariviikkoinen urakka. Vertauskuvallisesti asia oli kuitenkin suuri. Hieman dramatisoiden voi sanoa, että kyseessä olivat ympäristöstä piittaamattoman selluteollisuuden hautajaiset. Viimeinenkin merkki koko Suomea aikanaan kuohuttaneesta lipeälammesta on poissa, kun jäteveden puhdistamon rakenteet purettiin. – Lipeälampi putsattiin kymmenen vuotta sitten. Nyt oli aika purkaa altaat ja täyttää paikka betonilla, ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Kai Voutilainen kertoo. – Itse rakennus jää pystyyn. Siitä saadaan huoltotila hiihtäjille. Haarlan sellutehdas pumppasi lipeäpitoista jätelientään entiselle Koivusuolle yli 30 vuotta, aina vuoteen 1967 saakka. Entinen haiseva lammikko on nyt kuntoilijoiden keidas. Surullisenkuuluisa esimerkki Lievestuoreen surullisenkuuluisa lipeälampi on esimerkki paperiteollisuuden menneisyydestä, vuosikymmenistä, jolloin raha ratkaisi. Natriumlipeää käytettiin keittokemikaalina jo 1876, kun Suomen ensimmäinen sellutehdas aloitti Viipurin maalaiskunnassa. Tuotantomäärät olivat pitkään pieniä, mutta huoli ympäristöstä johti virallisiin toimiin jo 1900-luvun alussa. Tuntuvin haitta, haiseva rikkikaasu, oli jokaisen aistittavissa. Kemikaalien laskeminen vesistöön aiheutti muitakin kuin esteettisiä ongelmia. Niinpä senaatti asetti vuonna 1908 komitean selvittämään ”tuottaako selluloosateollisuus Suomessa terveydellisiä vaaroja ja hävittääkö sulfaattiselluloosatehtaista virtaava hylkyvesi kalastuksen lähivesistöistä”. Tiedämme vastaukset: kyllä ja kyllä. ”Se on raha, joka haisee” Taistelu, jossa patruunat ja työläiset olivat lähtökohtaisesti samalla puolella, oli alkanut. ”Se on raha, joka haisee”, tuli tutuksi sanonnaksi sellupaikkakunnilla. – Hyvässä uskossa toimittiin. Kun tuotetaan ja työllistetään, niin näin siinä käy, sori vaan, eläkkeellä oleva UPM-Kymmenen ensimmäinen yritysvastuujohtaja Hannu Nilsen kuvaa entisaikojen asennetta. Jotain toki tehtiinkin. Jätevesiä ryhdyttiin tutkimaan 1920-luvulla, ja muutama kalavedenomistaja voitti jopa oikeusjuttunsa sellutehdasta vastaan. Useammin tuomioistuimet tosin totesivat, että on ”erinomaisia syitä pitää teollisuuden etua suuremmassa arvossa kuin kalastajien tai viljelijöiden etua”. Mutta tilanne paheni. Kun kalat kuolivat ja järvenpinta oli yhtä kuitumattoa, aukenivat yhä useammat silmät. – Se oli 50-lukua, kun juutuin purjeveneellä kiinni lauttaan, Nilsen, 73, muistelee. Suunnitelmissa jäteputki mereen Sotien jälkeen tuotanto kasvoi entisestään. Pian lähivedet olivat niin saastuneita, että raakavesi piti johtaa tehtaisiin kauempaa. Jätevesillekin piti etsiä uusia sijoituspaikkoja. – Sisämaan tehtaat suunnittelivat jätteiden johtamista putkia pitkin sekä Suomenlahteen että Pohjanlahteen, kertoo pian ilmestyvän, vesiensuojelun historiasta kertovan teoksen kirjoittajiin kuuluva Nilsen. ” Kun tuotetaan ja työllistetään, niin näin siinä käy, sori vaan.” YMPÄRISTÖ – Dramaattinen hetki oli, kun maatalousministeriön kansliapäällikkö sanoi, ettei Päijännettä saa enää puhdistettua. Että antaa saastua vaan! Vuoden 1962 vesilaki kiristi säädöksiä. Osin siksi Haarlan sellutehdas Lievestuoreella joutui sulkemaan ovensa 1967. Noin 500 työläistä sai lopputilin. Viranomaisvalvonta lisääntyi, mutta toimintakulttuuria ei hetkessä muutettu. Epäileviä tuomaita riitti Kuormitus alkoi vähentyä, kun yhä useampi sulfiittisellutehdas lopetti toimintansa. Viimeisenä ovet pistettiin kiinni Tervasaaressa 1991. Tehtaille rakennettiin 70-luvulla Metsäteollisuuden Keskusliiton luoman vesiensuojeluohjelman mukaan ensin mekaanisia ja 80-luvulla biologisia puhdistamoja. Päästöt vähenivät entisestään. Toki epäileviä tuomaitakin riitti. Kiintoainepäästö 500 400 300 200 100 Massaja paperiteollisuuden jätevesikuormitus ja tuotanto 1950–2014 1950 1960 1970 1980 Biologinen hapenkulutus Tuhatta tonnia vuodessa Päästöt ovat nyt noin viisi prosenttia siitä, mitä ne olivat vuonna 1950. Tuotannon määrä on nyt noin kymmenkertainen verrattuna vuoteen 1950. Lähde: Suomen ympäristökeskus ja Metsäteollisuus ry.
Paperiliitto 10/2015 | 23 ?"Kai kahden onni kukoistaa myös tunkiolla voi. Kun viemärikin meille pelkkää onnen kieltä soi. Sen kuohut loivat varmuutta ja tuoksu turvaa toi. Kun tehtaan takaa kimmelteli uusi aamun koi." Näin lauloi Irwin Goodman Lievestuoreesta tehdyssä hitissä vuonna 1971. YMPÄRISTÖ – Ei noin kalliisiin systeemeihin voi suostua, Nilsen muistaa biologisia puhdistamoita vastustaneen vuorineuvoksen sanoneen. – Mutta eivätpä työläisetkään olleet erityisen aktiivisia ympäristönsuojelussa. Myös kehittyneemmät soodakattilat yleistyivät 80-luvulla. Niiden avulla tuotannon prosessilämpö jäi tehtaan omaan käyttöön. Positiivista oli sekin, että samalla rikkipäästöt – eli hajuhaitat – vähenivät. Päijänne-liikettä kuultiin Isossa roolissa oli Päijänne-liike, joka vastusti Metsä-Botnian aikeita rakentaa Äänekoskelle uusi sulfaattisellutehdas. Liike keräsi adressiin liki 140 000 nimeä vuonna 1982. Tehdas huolestutti kauempanakin, sillä samana vuonna avattiin pääkaupunkiseutulaisille juomavettä johtava Päijännetunneli. Päijänteen valuma-alueella vaikuttivat tuolloin niin Äänekosken, Lievestuoreen, Jyväskylän, Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaat. Huoli tuli kuulluksi, ja korkein hallintooikeus tiukensi päästörajat ennennäkemättömän alhaisiksi. Moderni tehdas rakennettiin – ja veden laatu alkoi parantua yllättävänkin nopeasti. Ruotsalaistohtori Carl Cederström selvitti kerran perusasioita suomalaisille: ”Vesi tulee saastutetuksi siten, että siihen juoksutetaan monenlaista törkyä tehtaista ja muista laitoksista, niin kuin sahoista ja paperivanuketehtaista”. Tästä Suomen kalastusyhdistyksen vuonna 1895 julkaisemasta opaskirjasesta on aikaa. Tuskinpa Cederström osasi arvata, millaisiin mittasuhteisiin saastutus myöhemmin kasvaisi – ja miten tehokkaasti ongelmat onnistuttaisiin lopulta ratkaisemaan. Syytä ylpeyteen Suomalaisen paperiteollisuuden ympäristöhistoria voi olla synkkä, mutta virheistä on opittu. Tänä päivänä toiminta on vastuullisuudessaan ja avoimuudessaan aivan maailman kärkiluokkaa. – Voimme olla aidosti ylpeitä siitä, mitä Suomessa teemme – ja vaatia samaa muiltakin, vesiensuojelun historiaan perehtynyt Hannu Nilsen sanoo. Avoimuutta korostavan Nilsenin mukaan Suomessa on teknisen osaamisen lisäksi myös erinomaista systeemiosaamista eli muun muassa luvitusten, sidosryhmien ja median huomioonottamista. Ympäristödirektiivit ovat EU-alueella yhteiset. Metsäteollisuus ry:n ympäristöpäällikkö Fredrik Blomfelt tietää, että Suomi noudattaa määräyksiä tarkasti. – Muualla maailmassa tilanne vaihtelee, mutta eurooppalaiset toimijat soveltavat normeja Euroopan ulkopuolellakin, Blomfelt sanoo. – Suomessa kyse on ennen muuta pitkäjänteisestä työstä. Isoimmat haasteet ovat nyt takanapäin. Pyrkimys on ympäristön suhteen silti aina parempaan. Äänekoskelle rakennettavassa uudenaikaisessa biotuotetehtaassa päästöt suhteessa tuotantomääriin ovat ennätyksellisen pienet. – Paljon on vielä tutkittavaakin. Satunnaispäästöjen riskiä pitäisi saada entistä pienemmäksi, Nilsen linjaa. ”Oli se sellaista sotkemista” – Jokainen tiesi, ettei siitä hyvää seuraa. Oli se sellaista sotkemista, Lievestuoreen tehtailla vuosikymmeniä työskennellyt Erkki Janhonen, 81, muistelee. Muun muassa apukeittäjänä ja kattilan täyttäjänä Janhonen seurasi läheltä, kuinka Haarlan selluloosatehdas pumppasi lipeää huonosti toimineisiin altaisiin. Sen seurauksena lähijärvetkin saastuivat. – Lievestuore-järvikin meni ihan pilalle. Vesi oli kuin ruskeaa kahvia. Kyllä siinä uitiin, mutta vaahto jäi jälkeen. – Mutta ei siinä työläisetkään hanttiin pistäneet. Kyse oli leivästä. Haarlan tehtaan sulkeminen 1967 tiesi potkuja. Neljä vuotta myöhemmin tehdas avattiin jälleen, kunnes toiminta päättyi lopullisesti 1985. – Tuntui, että kun tehdas loppuu, niin kaikki loppuu. Mutta kaikki saikin töitä muualta, Valmetin valimolta eläkkeelle jäänyt Janhonen kertoo. – Lievestuore-järvi on nyt kunnossa. Parempaa kalajärveä ei Suomessa olekaan! Lipeälampi tyhjennettiin pumppaamalla ensin 90-luvun taitteessa ja uudelleen 90-luvun lopulla. Putsaustyöt päättyivät 2004. Irwin Goodmanin laulu Liisasta tuo Janhoselle vain hyviä muistoja. – Sieltä se aamun koi nousi tehtaan takaa. Ja Kisapurren lavallakin tuli käytyä, Janhonen kertoo.? P Liisa oli pikahitti L ievestuoreen Liisa oli todellinen pikahitti. Single julkaistiin vain viikko sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat julkaisi huhtikuussa 1971 uutisen entisen Haarlan tehtaan avaamisesta uudelleen. Vexi Salmi kirjoitti sanat saman tien ja pisti ne pikavuoron kyydissä Mikkeliin, jossa Irwin Goodman oli keikalla. Goodman loihti kappaleeseen sävelen, äänitti sen c-kasetille, joka lähti linjurikyydillä takaisin. Markku Johansson teki sovituksen kappaleeseen samana iltana, ja taustat nauhoitettiin seuraavana aamuna. Irwin palasi Helsinkiin vuorokausi myöhemmin laulamaan osuutensa. Muutaman päivän päästä tallennetta päästiin jo prässäämään vinyylille. Liisa soi radiossa vain viikko Hesarin uutisen jälkeen. Massaja paperiteollisuuden jätevesikuormitus ja tuotanto 1950–2014 Sellun tuotanto Paperin tuotanto 1990 2000 2010 15 12 9 6 3 12 9 6 3 1950 1950 1960 1960 1970 1970 1980 1980 1990 1990 2000 2000 2010 2010 Miljoonaa tonnia vuodessa Miljoonaa tonnia vuodessa Mauri Helenius
24 | Paperiliitto 10/2015 PAPERIDUUNARI Teksti ja kuva Noora Mattila K iitospäivän viikolla Lewistonin kaupungissa Idahossa odotetaan lunta. Jody Johnston on koko viikon lomalla, mutta lumen sijaan tulee vettä. Lomakin keskeytyi hälytyssoittoon: Clearwater Paper -yhtiössä on työvoimapula. – Suuri ikäluokka jää nyt eläkkeelle, Johnston selittää. – Viime viikolla osastolleni palkattiin kuusi uutta työntekijää, suoraan kadulta. Johnston on paperikoneenhoitaja. Hän vetää valtavat paperirullat koneesta ja kuljettaa ne osastolle, jossa rullista tehdään vessapaperia, käsipyyhkeitä ja nenäliinoja. Hän on tehnyt samaa työtä 26 vuotta. – Parikymppisenä kävin iltakursseja Tennesseessä, mutta kun yksi perheenjäseneni kuoli, muutin takaisin Idahoon. Clearwater Paper oli alueen paras työnantaja. Silti en olisi uskonut, että jäisin tähän, hän sanoo. – Halusin tehdä taidetta, mutta eihän sillä elä. Maalailen ja valokuvaan vapaa-ajalla. Sitä ei tosin paljoa jää, koska työpäivät ovat 12-tuntisia. Korkein verotus Johnstonin osastolla tuntipalkka on noin 22 dollaria eli 20 euroa. Yöja viikonloppuvuoroista maksetaan lisiä, pyhistä 2,5-kertainen palkka. – Kyllä Uncle Sam sitten verottaakin, Johnston sanoo. – Olen korkeimmassa veroluokassa, koska minulla ei ole lapsia. Aiemmin yhtiö maksoi palkan lisäksi koko sairausvakuutuksen, nykyisin omavastuu on 20 prosenttia sairaanhoitokuluista. – Clearwater Paper oli ennen perhekeskeinen yritys, mutta nyt se on osa korporaatio-Amerikkaa. Johnston on kiitollinen ammattiliitolle. Hän arvioi, että 95 prosenttia työyhteisöstä kuuluu United Steelworkersiin. Johnston on aktiivinen muun muassa naisjaostossa. – Työpaikka on päältä katsoen tasa-arvoinen, mutta naisia kohdellaan eri tavalla kuin miehiä. Olen osaston hierarkiassa ylimpänä, ja silti miehet kysyvät neuvoa toisiltaan, Johnston sanoo. – Me naiset haluamme tehdä työmme hyvin, oppia ja menestyä. Olen 57-vuotias ja sanon asiat niin kuin ne ovat. Jos nuoret miehet eivät kestä sitä, heidän pitää käsitellä omaa epävarmuuttaan.? P Suuren maailman paperia Korporaatio-Amerikka ottaa Jody Johnstonia päähän, mutta ammattiliittoa hän kiittää. ? Väkiluku 319 miljoonaa. ? Työllisyysaste 59,3 prosenttia. Työministeriön tilastojen mukaan parhaiten työllistyvät valkoiset miehet, huonoiten mustat miehet. ? Yhdysvallat on maailman toiseksi suurin paperintuottaja Kiinan jälkeen. Vuonna 2013 Yhdysvallat tuotti 73 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia eli noin seitsemän kertaa enemmän kuin Suomi. ? Yhdysvalloissa on 430 paperitehdasta. Yrityksistä suurin on International Paper. ? Yhdysvallat myös kuluttaa maailman eniten paperia asukasta kohti, lähes 300 kiloa per asukas. ? Paperiteollisuuden keskimääräinen työaika viikossa 43,3 tuntia. ? Järjestäytymisaste Yhdysvalloissa on vain 11,1 prosenttia. Tuotantoalojen työntekijöistä ammattiliittoon kuului 13,2 prosenttia vuonna 2014. Idahon osavaltiossa järjestäytymisaste on 5,3 prosenttia. Kuluttaa eniten paperia USA Eniten Jody Johnstonia töissä ärsyttävät tietokoneohjelmat, jotka eivät koskaan toimi niin kuin pitäisi. 272 000 21,72 /$ Työntekijöitä paperiteollisuudessa Keskimääräinen tuntipalkka Lewiston
Paperiliitto 10/2015 | 25 Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen O len lapsesta lähtien liikkunut paljon luonnossa papan ja isän mukana. Pappa oli kova kalamies, isä myös metsästi. Minäkin metsästin aiemmin, mutta iän myötä sitä on kai tullut pehmeämmäksi. Mieluummin tähtään eläimiä vain kameralla. Minä saan muiston eläimestä, ja eläin voi jatkaa omaa elämäänsä. Kun aloitin valokuvauksen 30 vuotta sitten, kuvasin mustavalkoisia kaupunkinäkymiä. Kipinä luontokuvaukseen syttyi armeijassa. Olin Immolassa sissinä ja siihen kuului paljon sellaista, että piti olla metsässä hiljaa, ettei niin sanottu vihollinen kuule. Hirvet, ketut ja ilvekset tulivat usein ihan lähelle meitä ja touhusivat omiaan. Kamera ikuistaa hetken, joka ei ehkä koskaan palaa. Tämä pätee myös isommassa mittakaavassa, koska ilmasto lämpenee ja luonto muuttuu. Näille leveysasteille ilmestyy muun muassa uusia perhoslajeja, jotka syrjäyttävät meidän kotoperäiset nokkosperhosemme. Kymmenen vuoden päästä luonto on taas ihan toinen kuin nyt. Se on huolestuttavaa. Kuorimossa teemme töitä kovassa metelissä ja seinien sisällä. Ei siellä tiedä, onko ulkona kesä vai talvi. Luonnossa kun liikkuu kameran kanssa, niin hermot lepäävät ja mieli virkistyy. Sen verran intohimoinen kameramies olen, että kännykänkin hankin sillä perusteella, että siinä on huippuhyvä ”hirviökamera”. Vaimo joskus naputtaa, että pitääkö se kamera ottaa joka paikkaan. Vaikka yllättävän hyvin se on jaksanut suhtautua siihen, että katselen maailmaa objektiivin läpi sienimetsällä ja lomamatkoilla. Voihan olla, että se kavereilleen päivittelee sitä, miten ukko juoksee pitkin metsiä ? P Juhani Lantta tähtäilee eläimiä vain kameralla. Hetket talteen Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Juhani Lantta työskentelee kuorimo-operaattorina UPM:n Kaukaan tehtaalla. Tunnetko paperiliittolaisen, jonka tarinan haluasit lukea tällä palstalla? Ilmianna hänet meille: tiedotus@paperiliitto.fi. PARASTA ELÄMÄSSÄ ? Juhani Lantta ottaa kameran mukaan joka paikkaan.
26 | Paperiliitto 10/2015 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen M etsä Fibren Äänekosken tehtaalla on kahdeksan työsuojeluasiamiestä. Yksi heistä on Tuomo Hult, jonka vastuulle kuuluvat kuivaamo, paalaamo ja selluvarasto. – Joskus voi mennä pitkiä aikoja, ettei tule minkäänlaisia työsuojeluasioita käsittelyyn. Sitten on taas kiireisempiä kausia, varsinkin kokousviikoilla, Hult kuvailee asiamiehen velvoitteita. Hult käy työparinsa eli osastomestarin kanssa läpi turvahavaintoja ja hoitaa niitä kuntoon. Useimmiten havainnot ovat pikkujuttuja, kuten palaneita lamppuja ja rikkinäisiä venttiilinkahvoja, mutta joskus myös isompaa suunnittelua vaativia laitetai toimintatapamuutoksia. Hult tekee osastomestarin kanssa myös riskikartoituksia ja turvallisuuskierroksia. – Riskikartoitus tehdään esimerkiksi silloin, kun meille tulee jokin uusi laite tai työvaihe. Parhaillaan riskikartoitusta odottaa selluvaraston sellun lastaus, johon on tullut muutoksia. Turvallisuuskierroksilla kierrämme esimiesten mukana, ja esimerkiksi seisokeissa tarkkailen suojavälineiden käyttöä päivittäin. Työsuojeluasioita käsitellään ja kuulumisia vaihdetaan työsuojeluvaltuutetun vetämissä kokouksissa. Neljä kertaa vuodessa kokoontuu myös tehtaan turvallisuustoimikunta, jossa Hult on jäsenenä. Hultista tuli työsuojeluasiamies 12 vuotta sitten. Vastuut työllistävät jonkin verran, varsinkin kun ne on hoidettava oman työn ohessa. – Ei tämä kuitenkaan liikaa kuormita. Koen olevani viestinviejä ja -tuoja omalla osastollani – ja laajemminkin. Luottamusmies Keijo Karhu halusi tietää, mitä riskejä voi olla, jos ensimmäinen sairauslomapäivä muuttuu palkattomaksi. – En näe siinä meidän alalla sellaisia riskejä, että tultaisiin sairaana töihin tai otettaisiin lisää sairauslomaa. Hultin kysymys seuraavalle haastateltavalle: – Miten vahvistaa paperiliittolaisten henkeä ja saada enemmän ihmisiä osallistumaan ay-toimintaan? ? P ”Koen olevani viestinviejä ja -tuoja omalla osastollani.” Tiukkaa seulaa Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Tuomo Hult ? Kuivaamon työsuojeluasiamies Metsä Fibren Äänekosken tehtaalla. ? Prosessinhoitaja ? Omalla vastuualueella noin 30 työntekijää. Tuomo Hult on ollut 12 vuotta työsuojeluasiamiehenä. Paperiliiton oma hyvinvointiloma 1 Paperin pakkoloma on Paperiliiton oma hyvinvointiloma. Vuonna 2016 lomaillaan Kuopion kupeessa Tahkolla. Loma järjestetään yhteistyössä Sokos Hotel Tahkon kanssa. Loma on 4 vuorokauden mittainen urheilullinen tauko arkeen. Voit halutessasi ottaa lomalle perheenjäsenesi mukaan. Lomalla on ohjattua toimintaa joka päivä: urheilua, liikuntaa ja retkeilyä. Loma ei aiheuta karensseja. Eikä siellä ole osallistumispakkoja. Sen on ihan pakko olla hyvä! Loma on suunnattu Paperiliiton työssäkäyville ja työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Paperiliitto tukee omien jäsentensä osallistumista lomalle. Majoitus on kahden hengen huoneissa. Huom! Tämä loma on maksullinen myös työttömille jäsenille. Jos hakijoita on enemmän kuin tuettuja paikkoja, valitaan osallistujat hakemuksessa esitettyjen perusteluiden perusteella. Paperiliiton pakkoloma Aika: 4.–8.4. Paikka: Break Sokos Hotel Tahko Omavastuu aikuiset 200 €, perheenjäsenet 440 €, lapset 225 € Haku päättyy: 1.3. Paperiliiton pakkoloma Aika: 12.–16.9. Paikka: Break Sokos Hotel Tahko Omavastuu aikuiset 200 €, perheenjäsenet 440 €, lapset 225 € Haku päättyy: 10.8. Yhteistyössä SAK, TUL, Kisakeskus ja Paperiliitto 2 Paperiliitto, SAK, TUL ja Kisakeskus järjestävät lapsiperheille perinteisen Pohjantähti-leirin urheiluopisto Kisakeskuksessa Fiskarsissa. Leirillä on runsaasti monipuolista ohjelmaa kädentaidoista liikuntatuokioihin ja leikkimielisiin kilpailuihin. Lapsille on omia ryhmiä ikäryhmittäin ja aikuisille omaa ohjattua liikuntaa ja toimintaa. Paperiliitto tukee omien jäsentensä ja heidän perheittensä osallistumista Pohjantähtileirille. Leirille haetaan Paperiliiton kautta. Jos hakijoita on enemmän kuin tuettuja paikkoja, valitaan osallistujat hakemuksissa esitettyjen perusteluiden perusteella. Pohjantähti-leiri Aika: 4. – 9.7. Paikka: Kisakeskus Omavastuu aikuiset 219 €, lapset 109 € Haku päättyy: 15.4. Lomajärjestöjen lomat 3 Paperiliiton kautta on mahdollista hakea Hyvinvointilomat ry:n järjestämille tuetuille lomille. Lomat järjestetään lomakeskus Huhmarissa Polvijärvellä ja Urheiluopisto Kisakeskuksessa. Kaikki lomat toteutetaan täyshoidolla. Katso tarkemmat ohjelmat Paperiliiton www-sivuilta. Matkakuluista ja mahdollisten retkien kustannuksista lomalaiset vastaavat itse. Lomat ovat Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa toimintaa. Lomat ovat kaikille avoimia ja osallistujat valitaan sosiaalisin ja taloudellisin perustein. Sosiaalisia syitä loman saamiselle voivat olla mm. pienet tulot, velat, monilapsinen perhe, yksinhuoltajuus, terveydelliset syyt tai yksinäisyys. Tuetun loman voi saada enintään joka toinen vuosi. Muistathan perustella hakemuksesi. Virkistymistä vuodelle 2016
Paperiliitto 10/2015 | 27 HIOMO HIOMO P aperiliiton ammattiosastoihin on tänä syksynä valittu uusia hallituksen jäseniä sekä työpaikoille työsuojeluedustajia varajäsenineen seuraaviksi kahdeksi vuodeksi. Ammattiosaston hallituksen jäsen tarvitsee tehtävänsä hoidossa monia tietoja ja taitoja. Tärkeää on ymmärtää ammattiosaston oikeudellinen asema ja päätöksenteko¬järjestys sekä hallita kokoustoiminnot, toiminnan suunnittelu ja toteuttamisen seuranta. Uusien työsuojeluedustajien ei tarvitse jäädä yksin pohtimaan vaikeita kysymyksiä, vaan apua löytyy työpaikan työsuojeluvaltuutetulta ja liiton toimitsijoilta. Työsuojelukokoukset ja joskus niiden yhteydessä pidettävät paikallisiin asioihin keskittyneet koulutukset ovat tärkeitä tehtäviin perehtymisessä sekä tiedonvaihdossa. Kiljavan opistolla järjestettävät työsuojelun perusja jatkokurssit pitäisi jokaisen työsuojeluedustajan käydä. Peruskurssilla perehdytään työsuojeluun liittyviin perustietoihin ja toimintaa ohjaaviin säädöksiin. Pitkään luottamustehtävissä toimineille Kiljavan opistolla on monenlaista täydennyskoulutusta mm. tuottavuudesta ja hyvinvoinnista, työoikeudesta, työnarvioinnista sekä osaamisen kehittämisestä. Luottamustehtävän hoitamiselle on eduksi sinnikäs, positiivinen ja aktiivinen toiminta-asenne sekä tahto vaikuttaa yhdessä muiden kanssa. Kun kiinnostut kurssista, toimi näin: 1. Järjestä vapautusta työstäsi. 2. Jos olet luottamusmies, työsuojeluedustaja, puheenjohtaja tai olet muussa yhteistoimintaan liittyvässä tehtävässä, selvitä ammattiosastosi opintovastaavalta tai liitosta, korvaako työnantaja ansionmenetyksen. 3. Täytä kurssihakemuslomake. Saat sen ammattiosastosi opintoasioiden hoitajalta, liiton tai Kiljavan opiston kotisivulta (www.paperiliitto.fi/koulutus tai www.kio.fi). 4. Lähetä hakemuksesi Paperiliittoon hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mikäli heräät myöhään kurssin suhteen ja pääsisit silti osallistumaan, soita silloin suoraan Paperiliittoon Päivi Turtiaiselle tai Riitta Kaukoselle. Matkalippuasioissa sinua auttaa Anna Paloniemi. Soita numeroon 010 289 7700. ? P Koulutusta luottamushenkilöille Puutteellisesti täytettyjä hakemuksia ei käsitellä. Hakemus lähetetään Paperiliittoon. Lomalle pääsevien valinnat tekee Hyvinvointilomat ry. Hyvinvointilomat ry ilmoittaa lomavalinnoista lomalle valituille henkilökohtaisesti. LAPSIPERHEILLE Syysloma Aika: 17.–22.10. Paikka: Lomakeskus Huhmari Hinta: 100€/5 vrk Hakuaika: 19.5.–19.7. ELÄKELÄISILLE Virkeyttä vedestä Aika: 18.–23.4. Paikka: Lomakeskus Huhmari Hinta: 100 €/ 5 vrk Hakuaika: 19.11.–19.01. Liikkuen luonnossa Aika: 12.–17.9. Paikka: Lomakeskus Huhmari Hinta: 100 €/5 vrk Hakuaika: 15.4.– 14.6. Lomaviikko eläkeläiset Aika: 13.–18.11. Paikka: Urheilukeskus Kisakeskus Hinta: 100€/5 vrk Hakuaika: 15.6.–15.8. Seuraa liiton lomatar jouk sia liiton verkkosivuilta ja Facebookista. Lomille hakeminen Liiton oma hyvinvointiloma (Paperin pakkoloma), lomajärjestöjen lomat, Pohjantähti-leiri 1 Paperin Pakkolomalle ja lomajärjestöjen lomille haetaan ensisijaisesti sähköisesti. Hakulinkki löytyy Paperiliiton verkkosivuilta www.paperiliitto.fi kohdasta Jäsenedut > lomat ja hyvinvointi. Mikäli et pysty tai halua hakea sähköisesti, tulosta lomatukihakemus verkkosivuiltamme (linkki lomakkeeseen kunkin loman tiedoissa) tai pyydä lomake ammattiosastosi lomavastaa¬valta tai liiton toimistosta, puh. 0102 897 700. Pohjantähti-leirille haetaan lähettämällä hakulomake Paperiliiton toimistoon. 2 Täytä hakemus huolellisesti, myös perusteluiden osalta. Puutteellisesti täytettyä hakemusta ei voida käsitellä. Perhelomia hakiessasi muista merkitä myös lasten henkilötunnukset. Muista päivätä ja allekirjoittaa paperinen hakemus. 3 Viimeisen hakupäivän jälkeen sähköinen hakumahdollisuus poistuu käytöstä. Paperinen hakemus on lähetettävä liiton toimistoon noin 2,5 kuukautta ennen lomaviikon alkua. Tarkista lomakohtainen viimeinen hakupäivä valitsemasi loman kohdalta! Paperinen lomahakemus palautetaan liiton toimistoon osoitteella: Paperiliitto r.y. Hanna-Kaisa Siimes PL 326 00531 Helsinki 4 Huom! Lomajärjestöjen lomien lopulliset valintapäätökset tekee ao. lomajärjestö. Lomajärjestöt ilmoittavat valinnasta kirjeitse tai sähköpostitse ilmoittamaasi osoitteeseen. Tarkkaile postiasi. Lisätietoja lomista: Hanna-Kaisa Siimes p. 0102 897 729, hanna-kaisa.siimes@ paperiliitto.fi 12 3r f Virkistymistä vuodelle 2016 Paperiliiton jäsenet voivat hakeutua myös Työväen Sivistysliiton TSL:n kursseille. Katso lisää: www.tsl.fi 12 3r f Katso kaikki luottamushenkilöiden koulutukset osoitteesta www.paperiliitto.fi/ koulutus.
28 | Paperiliitto 10/2015 HIOMO Jukka Koskinen M uistan lapsuudesta, kun isä oli joulupyhinä pitkää päivää kunnossapitotöissä. Oman 38 vuoden työuran jouluseisokeista on parhaiten jäänyt mieleen yksi aattoa edeltänyt yövuoro. Olin pituusleikkurilla apulaisena. Vuoromestari antoi meille alkuvuorosta jytyn eli urakan. Sen jälkeen pääsisimme joulunviettoon. Aamuun oli vielä aikaa. Paikat putsattuamme kävin pomolta kysymässä, josko joulunvietto kohdallamme voisi alkaa. Mestari kelpuutti työn, mutta antoi vielä pikaisen keikan: – Menkää putsaamaan yksi tela. Taisi olla imutela, jos en väärin muista. Kysyi, tiedänkö mikä tela on kyseessä. Vastasin hiukan epävarmana, mutta jo silloinkin tietävinäni, että joo-o, kyllä tiietää. Ajomies ja toinen apulainen mukaan ja telan kimppuun. Meni tovi, että vuoromestari ehti tulla hyväksymään tehdyn työn. Avasi miesluukun ja totesi: – Tätä mitään pesty oo! Olisi pitänyt pestä sisältäkin, ja pestiinkin. Kello tuli paljon yli aamukuus. Eivät tainneet työkaverit toivotella sinä jouluna minulle hyviä jouluja. Muisto on jäänyt myös ajalta, jolloin joulu oli myyty. Sattui olemaan aamuvuoro aattona. Silloin tuli kirottua ahnetta kapitalistia, joka ei anna jouluakaan viettää vapaalla. Mutta kun silmät olivat kunnolla auki ja lähdin ulos, minua tervehti pikku pakkanen, tähtikirkas taivas ja hiljaisuus. Silloin iski joulun juhlallinen tuntu. Ilman töihin lähtöä olisi tuokin joulun tuntu jäänyt kokematta.? P Monenlaisia jouluja TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Teksti Eeva Eloranta-Jokela P rosessimies Taina Kanerva on ajanut trukkia Tervasaaren paperitehtaalla kymmenen vuotta. Kanervan työ rasittaa fyysisesti. – Ajan paljon paperivarastoissa ja pulpperiasemalla, lastaan ja puran junanvaunuja ja autoja. Kuormitusta ei voi välttää, vaikka työnkiertoa on jonkin verran. – Ajaessa rattikäsi väsyy ja rasittaa olkapäätä. Näin viisikymppisenä huomaa, kun alkaa tulla kaikenlaista. Kanerva hoiti ajamisesta kipeytynyttä olkapäätä muun muassa käymällä säännöllisesti fysioterapiassa, mutta tunsi tarvitsevansa muutakin. Paperiliiton nettisivuilta ja lehdestä Kanerva huomasi liiton jäsenille tarkoitetun TYK-kuntoutuksen ja päätti hakea. Tukea muilta ja muille Kuntoutukseen kuuluu kuusi erillistä jaksoa. Jäljellä on vielä kaksi jaksoa ensi vuoden huhtija syyskuussa. Välitehtävänä on huolehtia omasta kunnosta yksilöllisten ohjeiden mukaan. Seuraavassa tapaamisessa käydään läpi edistymistä, tehdään huomioita ja tarvittaessa säädetään harjoitteita sopivammiksi. – Ohjaajat ovat paneutuneita ja tuntuvat aidosti välittävän hyvinvoinnistamme sekä siitä, miten he parhaiten voisivat auttaa seuraavaa jaksoa kohti. Vaikka terveysasiat ovat tärkeitä, käydään läpi myös työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Keskusteluja on sekä kahdenkeskisesti että ryhmässä. Kanervan mielestä on ehdottomasti hyvä, että paperiliittolaisille on olemassa oma työkykyä edistävä kuntoutus. Hän suosittelee hakeutumaan mukaan, sillä kuntoutus on hänen mielestään hyvä. Tärkeintä on saada kuntoutusprosessi alulle, mutta merkityksellistä on myös sama tausta: paperiteollisuuden työpaikat. Paperiliiton jäsenet saavat ilmaisen lisäedun ottaessaan henkivakuutuksen. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva myöntää kaikkiin joulukuusta alkaen otettuihin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin ilman lisähintaa 2000 euron Selviytymisturvan. Selviytymisturva on vain järjestöjäsenille ja heidän perheenjäsenilleen myönnettävän Primus-henkija tapaturmavakuutuksen ilmainen lisäetu. Jos pahin sattuu, 2 000 euron Selviytymisturva maksetaan vakuutetun kuolinpesälle tai edunsaajalle. Sen tarkoituksena on antaa turvaa välittömiin kuolemaan liittyviin kuluihin, kuten hautausja perunkirjoituskuluihin. Erityisesti lapsiperheissä tai talouksissa, joissa elintaso on riippuvainen jommankumman tai molempien aikuisten tuloista, on tärIlmainen lisäturva pahimman varalle Tervettä elämää Paperiliiton TYK-kuntoutus antaa Taina Kanervalle juuri oikeita asioita. ? Taina Kanerva suosittelee lämpimästi TYK-kuntoutukseen hakeutumista.
Paperiliitto 10/2015 | 29 HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO 54 VUOTTA SITTEN Teksti Sari Kangas S antalahden paperitehdas toimi Näsijärven rantamaisemassa lähellä nykyistä Särkänniemeä. Alun perin tehtaassa valmistettiin pahvia, mutta 1894 se muutettiin paperitehtaaksi. Vuonna 1902 J.W. Enqvist osti tehtaan konkurssipesältä ja onnistui vähitellen kääntämään liiketoiminnan kannattavaksi. Santalahden paperitehdas tunnetaankin myös nimellä Enqvistin paperitehdas. Paperitehtaan tärkeimmät tuotteet olivat kääre-, pussija kirjepaperit. Enqvist uudisti koneita, ja tuotanto tuplaantui 500 tonnista kymmenen vuoden aikana. Työntekijöitä paperitehtaan pyörittämiseen tarvittiin viitisenkymmentä. Joukossa oli myös naisia. Tehtaassa oli yksi paperikone ja kolme paperimassajauhinta eli hollanteria. Käyttövoima tuli 150 hevosvoiman höyrykoneesta, johon vesi pumpattiin Näsijärvestä. Juuri höyryvoima mahdollisti teollisuuden leviämisen uudenlaisille seuduille 1800-luvulla. Enää ei oltu riippuvaisia koskien voimasta. Tampereella ahtaaksi käyneestä Tammerkosken ympäristöstä levittäydyttiin muun muassa Santalahden alueelle, jonne houkuttivat Poriin menevän rautatien läheisyys ja Pohjanmaan valtatie. Paperitehdasta pyörittivät vielä Enqvistin leski ja perheen lapset, kunnes 1927 tehdas myytiin tamperelaisille kauppiaille. Vararikkoon se meni vuonna 1930. Tehdasrakennus on edelleen pystyssä, mutta heikossa kunnossa. ? P Kuva on otettu Santalahden paperitehtaan pihassa vuonna 1898. Vuosisadan vaihteessa perheellinen paperitehtaan työntekijä saattoi ansaita vuodessa noin 920 markkaa. Toimeentulon minimi oli noin 800 markkaa. Lasten kouluttamiseen tarvittiin vähintäänkin lainaa, ylitöitä tai sivutuloja. Santalahden tehdas Paperiliitto-lehti 13.12.1961: ”Päättymässä oleva vuosi on muodostunut liittomme osastoille ja jokaiselle jäsenellemme poikkeuksellisen rasittavaksi. Ammattiyhdistysliikkeelle kuuluvien tehtävien lisäksi ovat jäsenemme joutuneet käymään taistelua niitä voimia vastaan, joiden tarkoituksena on ollut alistaa taloudellinen taistelujärjestömme palvelemaan sille vieraita tarkoitusperiä. Osastomme ovat selviytyneet kiitettävällä tavalla sisäisestä lujuuskokeestaan. Yli viisikymmentäviisi vuotta toiminutta liittoamme ja sen jäsenistöä eivät vähääkään ole horjuttaneet uhkaukset, solvaukset eivätkä katteettomat lupaukset. Se on sisäisen voiman näyte, joka kelpaa esimerkiksi ja joka todistaa toimintamme kestävyyden. Edessä oleva vuosi on tärkeiden ratkaisujen vuosi.” ? P Kohti ratkaisujen vuotta Tampere-seura Kuntoutusta Paperiliiton jäsenille Paperiliitto, työterveyshuollot, Verve ja Kela järjestävät sellu-, paperija paperinjalostusteollisuuden työntekijöille työkykyä ylläpitävää kuntoutusta eli TYK:ta. Kuntoutus on osallistujille maksutonta. Kohderyhmänä ovat pitkään työelämässä olleet työntekijät, joilla on sairaus, joka heikentää työkykyä tai jonka oletetaan heikentävän sitä lähivuosina. Kuntoutuksen tavoitteena on mahdollistaa jatkaminen nykyisessä työssä sekä löytää yksilöllisiä ratkaisuja oman hyvinvoinnin parantamiseen. Kuntoutus koostuu useista kurssijaksoista vuosien 2016–2017 aikana. Kurssipaikka: Verve Mikkeli, Anttolassa. Kurssiaikataulu ? Selvitysjaksot: 25.– 30.4.2016 ja 23.–28.5.2016 ? 1. valmennusjakso: 31.10–.4.11.2016 ? 2. valmennusjakso: 6.– 10.3.2017, yhteistyöpäivä 9.3.2017 ? 3. valmennusjakso:14.–.18.8.2017 ? 4. valmennusjakso: 27.11.–1.12.2017 TYK-kuntoutusta varten voi hakea Kelan kuntoutusrahaa. Kuntoutukseen haetaan ottamalla yhteys työterveyshuoltoon. Lisätietoja: www.paperiliitto.fi > Lomat ja hyvinvointi sekä Hanna-Kaisa Siimes, p. 010 289 7729, hanna-kaisa.siimes@ paperiliitto.fi keää selvittää, mikä olisi oikea henkivakuutusturvan taso. Lisätietoa vakuutuksesta saa osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Selviytymisturva myönnetään kaikkiin uusiin Primus-vakuutuksiin, jotka alkavat tai joihin lisätään uusi turva 1.12.2015 alkaen. Selviytymisturva lyhyesti: Mikä? Primus-henkija tapaturmavakuutuksiin myönnettävä veloitukseton lisäetu kuoleman varalle. Kenelle? Vain yhteistyöjärjestöjen jäsenille perheineen. Milloin? Selviytymisturva-lisäetu 1.12.2015 alkaen. Lisätietoja: henkivakuutuskuntoon.fi, lapsenturva.fi. – Voi keskustella vapautuneesti ja jakaa asioita vaikkapa työturvallisuuteen tai työhyvinvointiin liittyen, olivat ne sitten vinkkejä turvakenkien pohjallisista tai kannustusta uusien tehtävien opetteluun. Katse tähän hetkeen Kanerva on huomannut, että alan työpaikoilla on osattava elää tätä päivää, tätä hetkeä. Etukäteen ei pidä murehtia tulevaa. Energian voi keskittää asioihin, joille voi itse tehdä jotain. – Tykkään työstäni, mutta silti elämässä menee ykköseksi se, että itse pysyisi terveenä. Omasta kunnosta huolehtiminen on tärkeä asia.? P T iin a Ka ne rv a
30 | Paperiliitto 7/2015 Yhteystiedot Työttömyysturva-asiat Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki JÄSENASIAT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Leila Levosalo. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu VUODEN VAIHTUESSA Joulun ja vuoden vaihteen pyhäpäivät tuovat ansioturvan maksupäiviin muutoksia. Muutokset koskevat työttömyyspäivärahan jatkohakemusten käsittelyä. Hakemusten saapumispäivä Maksupäivä aikaisintaan Tiistai 22.12. Maanantai 28.12. Keskiviikko 23.12. Tiistai 29.12. Tiistai 29.12. Torstai 31.12. Keskiviikko 30.12. Maanantai 4.1. Torstai 31.12.–ma 4.1. Torstai 7.1. Tiistai 5.1. Perjantai 8.1. Torstai 7.1. Maanantai 11.1. MITKÄ PÄÄTÖKSET PITÄÄ LÄHETTÄÄ? Mikäli olet työttömyyspäivärahan hakijana vuonna 2016 ja omistat maatai metsätilan, harjoitat yritystoimintaa tai olet osatyökyvyttömyyseläkkeellä, toimi seuraavan ohjeen mukaisesti: ? Jos omistat maatai metsätilan, toimita kopio henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä vuodelta 2014. ? Jos harjoitat yritystoimintaa – olet osakkaana ja/tai hallituksen jäsenenä yrityksessä, toimit itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana tai olet jäsenenä osuuskunnassa – toimita kopio henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä vuodelta 2014. ? Jos olet osatyökyvyttömyyseläkkeellä, toimita eläkepäätös vuodelle 2016. VEROTUS MUUTTUU Ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen verotus muuttuu vuodenvaihteessa. Ennakonpidätyksen toimittamistapoja ja määrää koskeva muutos tulee voimaan 1.1.2016 lähtien. Vuonna 2016 palkkaa varten annettua ennakonpidätysprosenttia korotetaan ansiopäivärahaa ja vuorottelukorvausta maksettaessa niin, että ennakonpidätys on vähintään 25 prosenttia. Jos etuuden saaja toimittaa etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti ilman korotusta. ENNAKONPIDÄTYS 1.1.2016 ALKAEN: ? Jos työttömyysetuuden saaja toimittaa työttömyyskassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, niin vero pidätetään muutosverokortin mukaan. ? Jos työttömyysetuuden saaja ei toimita työttömyyskassaan verokorttia, kassa käyttää verottajalta saamiaan verotustietoja. Tällöin vero pidätetään kuitenkin vähintään 25 prosentin suuruisena. ? Jos työttömyysetuuden saaja toimittaa työttömyyskassaan palkkaa varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaan kuitenkin vähintään 25 prosentin suuruisena. TARKENNUS TYÖTTÖMYYSTURVAN MUUTOKSIIN Lehden viime numerossa 9/2015 kerrottiin työttömyysturvan muutoksista vuoden 2017 alusta. Hallituksen esityksen mukaan ansiopäivärahaa voitaisiin jatkossa maksaa enintään 400 päivän ajalta nykyisen 500 päivän sijaan. Jutussa ei mainittu, että jatkossakin enimmäisaika 500 päivää säilyisi 58 vuotta täyttäneillä. TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA
Paperiliitto 10/2015 | 31 TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 9/2015 täyttäneistä palkinnon sai Juha Salenius Kouvolasta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 10.1. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 10”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 9/2015 ratkaisu
32 | Paperiliitto 10/2015 Teksti Sari Kangas K eijo Nikkonen ajatteli pitkään, että hän omistaa kaksi vasenta jalkaa. Niillä tanssiminen tuntui mahdottomalta. Nykyisin hän on tanssinohjaaja ja vetää vaimonsa kanssa seuratanssiharjoituksia Varkaudessa. Enää elämää ilman valssia, tangoa ja cha-chata ei voi kuvitellakaan. Eforan automaatioasentaja laskeskelee, että hän viettää tanssin parissa ajallisesti yhden työpäivän verran joka viikko. Se kertyy ohjaamisesta, siihen valmistautumisesta ja viikonlopputansseista. Aiemmin Nikkoset kiersivät myös seuratanssikilpailuja. Niiltä ajoilta takataskussa on humpan Suomen mestaruus. Nollatasolta 35-vuotiaana aloittanut Nikkonen on esimerkki siitä, että kuka tahansa voi oppia tanssimaan. Tärkeintä on oma halu. Jos kurssille tulee kuin pässi narun perässä – puolison vetämänä – on lähtökohta huono. Nikkoselle tanssikimmokkeen antoi kylläkin vaimo. – Sisuunnuin, kun vaimo pyysi tanssikaveria sanomalla ”Lähde sinä, kun Keijo ei tanssi”, Nikkonen muistelee. Tuli näyttämisen halu. Ja sitten oivallus, kuinka mukavaa musiikin tahdissa on liikkua. Oivalluksesta on nyt kulunut parisenkymmentä vuotta. Nikkonen painottaa, ettei kaikkien tarvitse oppia tanssia yhtä paljon. Perustekniikka riittää. Joistakin tanssilajeista eri kuvioita löytyy jopa sata. Niitä voi harjoitella, jos kaipaa monipuolisuutta. Nikkoselle haastavin tanssilaji on ollut polkka. Sen ideaan hän pääsi käsiksi viidennellä polkkatunnillaan. Tanssilavoilla Nikkoset eivät kulje esiintyjien perässä. – En kiinnitä huomiota kappaleisiinkaan enkä muista niiden nimiä. Ajatukset ovat musiikissa ja rytmeissä, sillä niistä saa inspiraation liikkeisiin. Niihin keskittyessä koko muu maailma häviää. Oikeastaan tanssissa ei olekaan vääriä liikkeitä. Liikkeet ovat aina musiikin tulkintaa. Tanssilattialla mies määrää. Siksi kaikki mitä tanssiparin liikkeeisiin tulee, onkin pohjimmiltaan miehen mielikuvituksen tulosta. ? P Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Tanssiva paperimies ELÄMÄÄN LAATUA Tanssilattialla mies määrää. Kuusikriitikot koolla Liiton toimistolla nautittiin tessin mukaisesta älämölöstä. Teksti Matias Manner Kuvat Pekka Sipola J o kaksi minuuttia työehtosopimukseen merkitystä kahdentoista minuutin kahvitauosta on kulunut – ja vasta puolentusinaa Paperiliiton keskustoimiston työntekijää tunkee naamaansa pullaa kuin ei olisi sellaista ennen nähnytkään. – Työttömyyskassan porukka ei tuo koskaan pullaa, marmattaa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. – No ei tuo ei, koska Finanssivalvonta puuttuisi siihen saman tien, sanoo liiton sihteeri Timo Byman. Alkamassa on suomalaiselle ammattiyhdistysliikkeelle pyhä hetki. Nämä ihmiset tietävät, millaista vääntöä täällä, Helsingin Hakaniemessä, on käyty työntekijöiden kahvitaukojen eteen. Jos täällä tarjotaan vielä pullaakin, kieltäytyminen ei käy laatuun. Se on pakkopullaa. Väkeä valuu paikalle ja pian keittiön täyttää toimittajan työn kannalta mahdoton älämölö. Aamukahvilla täällä puhutaan yhteiskuntapolitiikkaa, mutta iltapäivällä kulmahuoneisiin jääneet kaivelevat korvatulppiaan. On tiistai, mutta ajatukset ovat jo vahvasti perjantaissa. Silloin vietetään pikkujouluja. Luottamusmies Markku Häyrynen väittää, että hänellä on muuta menoa. Sen porukka tyrmää: luottamusmiehen lisäksi juhliin pitää saada kuulemma myös työsuojelu päivystämään. – Mutta sinä et ole tervetullut, huomauttaa Kaisu Björk toimittajalle. Karmee kuusi Vaan kuka hommaa kuusen? Lahjoittaisiko vaikkapa UPM joulukuusen hyvälle yhteistyökumppanilleen, joku kysyy. – Joo, mutta ei meille. KAHVITAUKO TAUKOTILA Keijo Nikkonen ja Helena-vaimo fuskuharjoituksissa.
Paperiliitto 10/2015 | 33 Kuusikriitikot koolla Koska metsäteollisuudesta ei ole tässäkään asiassa apua, kuusen hankinta on sälytetty perinteisesti viimeisimpänä taloon tulleen työntekijän vastuulle. Se on tehtävä, joka menee pieleen. – Lähtökohtaisesti kuuset ovat olleet hirveen rumia. Ainoastaan vuonna 2002 oli komea kuusi, sanoo Vanhala, joka oli tuolloin juuri tullut taloon liittosihteeriksi. – Just! Äijähän kierteli etsimässä kuusta kolme päivää, ja kolme päivää siinä sitten neulasetkin pysyivät, Byman sivaltaa. Mitä kauniimpi kuusi, sitä enemmän sitä porukalla haukutaan. Jouluperinne se on tämäkin. Kun kuusi tuodaan taloon, joulun ilo ja lämpö tiivistyvät toimiston väen hihkaisuun: ”Hirvee!”. Pikkujoulut ovat viimeiset toimiston nykyisissä tiloissa, kun ensi vuonna edessä on muutto SAK:n rakennukseen. Paperiliitto huolii keskusjärjestön naapurikseen, kunhan se saa itse ylimmän kerroksen ja parhaat maisemat. Ensi vuonna tapahtuvan muuton vuoksi liiton nykyiset, vuodesta 1980 palvelleet toimitilat voikin laittaa pikkujouluissa hyvällä omallatunnolla sileäksi. – Viimeistään keskiviikon tienoilla juhlat alkavat hiljenemään, Vanhala arvelee. 12 minuuttia alkaa olla osalla porukasta jo ylittynyt. Vasta viimeinen kysymys saa kahvittelijat vilkaisemaan kelloaan. Mikä olisikaan se kaikkein rakkain pikkujoulumuisto? – Mä tästä lähdenkin, jengi mutisee kuin yhdestä suusta.? P Kahvitauko-juttusarja päättyy tähän. ” Mitä kauniimpi kuusi, sitä enemmän sitä haukutaan.” Riitta Kontinen ”Tuli johdon assistentiksi eduskunnasta ja toi mukanaan kurin ja Petrille (Vanhala) kalenterin.” Markku Häyrynen ”Iloinen luonne. Iloisena pitää omasta mielestään hyvät vitsit.” Päivi Pietikäinen ”Puuha-Päivi pitää huolen sekä toimiston että henkilöstön hyvinvoinnin tilasta.” Petri Vanhala ”Rento puheenjohtaja. Istuu työpaikalla kahvilla joskus jopa tavallisten kuolevaisten kanssa.” Kirsi Siira ”Liiton hommissa varmaankin jo ennen syntymäänsä.” Timo Byman ”Tuo syvällisyyttä kahvikeskusteluihin vain joskus.” ?Liiton toimisto kahvittelee vielä muutaman kuukauden nykyisessä taukotilassa. Ensi vuoden alkupuolella on muutto edessä. Kahvia ottamassa Kirsi Siira (vas.) ja Markku Häyrynen. Kahviporukka: TAUKOTILA Teksti Sari Kangas H anne Erolan syntymäpäivälle sattuu merkittävä tapahtuma. – Olemme isännän kanssa Tähtien sota -faneja ja menemme katsomaan uuden leffan, Erola kertoo. Parempaa tapaa syntymäpäivän viettoon ei hänen mukaansa olekaan. Aiemmat elokuvat löytyvät omasta takaa. Jokainen on moneen kertaan katsottu. Erolalle päättymäisillään oleva vuosi on ollut erityinen. Vuorotyö ja työelämän tiukka tahti jäivät tauolle helmikuussa, kun Erola aloitti vuorotteluvapaan. Vuosi on virkistänyt ja rauhoittanut. Uusilla voimilla Erola arvelee jaksavansa seuraavat 20 työvuotta. Lisääntynyttä vapaa-aikaa hän on viettänyt eskarilaisen ja ekaluokkalaisen kanssa touhuillen sekä sukellusharrastuksen parissa. Erola käy sukeltamassa viikoittain ympäri vuoden. Yleensä suuntana on kotikaupungin halki virtaava Kymijoki. Toisena vakiokohteena ovat Päijänteen vedet Asikkalassa. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Uutta voimaa! SYNTTÄRISANKARI Hanne Erola Syntynyt: 18.12.1973 Syntymäpaikka: Hämeenlinna Asuinpaikka: Heinola Perhe: Mies ja kaksi lasta Työ: Laborantti , Stora Enson Heinolan Flutingtehdas Terveiset: Kaikille meidän tehtaan työntekijöille! Kohta taas tavataan! Vedenalainen rauha ja painottomuuden tunne koukuttivat Hanne Erolan ensi sukelluksella. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Minkä urheilulajin huippulupaus on Alisa Vainio? 2. Mikä on pitahaya? 3. Minkä järjestön kirjainlyhenne on PAU? 4. Mikä on maailman myydyin single joululevynä? 5. Millä sanalla alkaa suomalainen joulurauhan julistus? 6. Minkä maan kaupunki on Jurmala? 7. Mikä on Finnairin kansainvälinen IATA:n lentoyhtiökoodi? 8. Miten merkitään paperiarkin suurin standardikoko? 9. Mitä tarkoittaa tietokonesanastossa banneri? 10. Mitä sukua Roope Ankka on Akulle? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT?
34 | Paperiliitto 9/2015 TAUKOTILA U utisissa sanotaan, että vuoden 2100 korvilla meillä on viitisen astetta nykyistä lämpimämpää. Että osa eläimistä ja kasveista häviää meiltä. Osa kuolee sukupuuttoon, saimaannorppa nyt ainakin. Ei ole enää jäitä joille synnyttää. Tilalle tulee uusia lajeja. Pyökki syrjäyttää kuusen Etelä-Suomessa. Tehdäänköhän siitä sellua sitten, ja kertakäyttöistä paperia mahdollisimman paljon kulutettavaksi? Vähän aikaa täällä vielä laulellaan On lunta tulvillaan ja Taas valkeata joulua. Sitten poltetaan perikunnan talosta isoisän sukset ja aletaan veisata Antti Tuiskun eläkeläishittiä Pimeät pyökki-ukkelit. No, ehkei nyt sentään. Mutta tuiskut ja pyryt ja muut lumisanat meiltä kyllä katoavat, ovat kadonneet jo. Kysy vaikka keneltä tahansa lapselta, mitä tarkoittaa hankiainen, kuura tai kinos. Mieti, mitä talvesta jää, kun kaikki tämä on poissa. No, pimeys. Kaikkea suomalaisuuteen kuuluvaa meiltä ei sentään viedä. Minä mietin tänä jouluna sitä, millaisessa maailmassa elää keväällä syntyvä lapseni, jos hän todella saa elää ja vielä päästä eläkkeelle, 65-vuotiaana vuonna 2081. Mihin hän silloin uskoo? O nko siinä maailmassa puoluetta, joka tekee muutakin kuin puolustaa saavutettuja etujaan? Porukkaa, joka selviytymisen sijasta suunnittelee tulevaisuutta? Porukkaa, joka ei ihan täysin sataprosenttisesti katso ainoastaan omaan perseeseensä? Silloin, jos joskus, on helppoa katsoa peräpeiliin. Puhua siitä, miten omat vanhemmat ja isovanhemmat eivät yrittäneet tosissaan estää luonnon tuhoutumista, vaikka olisivat voineet. M inä mietin häntä vuonna 2081. Mitä hän muistelee? Mitä puoluetta hän äänesti? Juopotteliko hän opiskelijana? Sai lapsia? Muutti pois Suomesta parempiin töihin? Juoksi maratonin aikaan 2.53.15? Tuliko hänestä sikarikas superyrittäjä? Jostakin syystä en välitä mistään näistä. Haluan vain yhtä: että hän saisi 65-vuotissyntymäpäivänään lähteä järven jäälle pilkkimään. Hörpätä huhtikuiset aamukahvit termoksesta, kun jää ritisee auringonpaisteessa.? P Jään ritinää Kirjoittaja on 44-vuotias tamperelainen maanrakentaja, jolla on kohta 4 lasta ja vilpitön mieli. Osa kuolee suku puuttoon, saimaan norppa nyt ainakin. Ä R SY K E HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastanut koko ikänsä käsitöitä. Miksi: On palkitsevaa nähdä omien käsiensä jälki ja valmiit tuotteet. Neulomisen ja ompelun parissa kaikki muu unohtuu ja hermot lepäävät. Miten aloitti: Mummo oli kova kutomaan kangaspuilla ja neulomaan puikoilla. Into ja oppi tarttui Roivaiseen. Hän teki ensimmäiset villasukkansa alle kouluikäisenä. Ammatti: Roivainen opiskeli ompelija-artesaaniksi 1990-luvulla. Työpaikat olivat kiven alla, ja hän päätyi tehdastyöhön. Kuinka usein: Käsityökori ilmaantuu sohvannurkkaan joka syksy iltojen hämärtyessä. Sieltä Roivainen kaivaa sopivaa näperrystä aina, kun istahtamaan ehtii. Tuotteet: Sukkia, tyynyjä, mekkoja, takkeja, neuleita. Kaikkea tarpeellista ja mukavaa valmistuu. Monet työt menevät lahjaksi. Uutta: Myös Facebookin Voihan villasukka -ryhmästä on löytynyt kiinnostavia ideoita. Parasta: Pikkutarkka nyhräys viehättää. Roivainen voi purkaa puoli villasukkaa yhden häiritsevän silmukan takia. Omassa työssä pientä epäjärjestystä joutuu sietämään, mutta käsitöiden kanssa siisteyden saa viedä äärimmäisyyksiin. ? P Käsitöitä Mari Roivainen Ikä: 41 Asuinpaikka: Oulu Perhe: 10-vuotias poika Työ: Päällystyskoneella, Stora Enso Oulu JÄSEN HARRASTAA Mari Roivainen on tilkkutyökurssilla. MISTÄS TIESIT? 1. Juoksun pitkien matkojen 2. Kaktushedelmä 3. Postija Logistiikkaalan Unionin 4. White Christmas 5. Huomenna 6. Latvian 7. AY 8. AO 9. Internetissä oleva mainospalkki 10. Eno
Paperiliitto 9/2015 | 35 TAUKOTILA Sudokun ratkaisut Nro 1 Aineisto. ...................20.1. Ilmestyy .....................5.2. Nro 2 Aineisto. .....................2.3. Ilmestyy ...................18.3. Nro 3 Aineisto. .................. 30.3. Ilmestyy ...................15.4. Nro 4 Aineisto. ................... 11.5. Ilmestyy ...................27.5. Nro 5 Aineisto. ...................14.6. Ilmestyy ..................... 1.7. Nro 6 Aineisto. ...................16.8. Ilmestyy ...................31.8. Nro 7 Aineisto. ...................14.9. Ilmestyy .................. 30.9. Nro 8 Aineisto. ................. 12.10. Ilmestyy .................28.10. Nro 9 Aineisto. ................... 9.11. Ilmestyy ..................25.11. Nro 10 Aineisto. ................... 7.12. Ilmestyy ................. 23.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2016 Paperiliiton keilailumestaruus 2016 22.2.–10.4.2016, Kemin keilahalli, Tervaharjunkatu 16 – Kemin Innon keilajaoston Helkama-turnauksen yhteydessä. Paperiliiton mestaruuskisan järjestäjänä toimivat Veitsiluodon osasto 41 ja Kemi osasto 33. Erikoiskilpailun järjestäjänä toimii Kemin Into keilajaosto. Harrastesarja Harrastesarjassa miehet ja naiset keilaavat samassa sarjassa, mutta naiset saavat tasoitusta 15 pistettä per sarja. Harrastesarjan kilpailu on kolme sarjaa samalla radalla. Harrastesarjan kilpailijat heittävät suorituksensa nonstop-periaatteella. Sarjat: henkilökohtainen, parijoukkue. Parin ei tarvitse heittää samaan aikaan, ensimmäinen nimeää joukkueen. Kilpailumaksu: 5 euroa + ratamaksu. Kilpailumaksun hintaan sisältyy kengät ja pallot. Kilpasarja, rekisteröityneet keilaajat Perinteistä poiketen kisassa keilataan kilpasarjassa kuusi sarjaa eurooppalaisittain suoraan loppukilpailuna keskiarvotasoituksin. Sarjat: miehet, naiset, pari-, nelijoukkue. Tasoitustaulukko 205-155/70%, maksimitasoitus 35p/sarja. Tasoitukset voimassa olevin keskiarvotasoituksin. Kilpailumaksu: 30 euroa, sisältää erikoiskilpailumaksun. Parin/joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan, ensimmäinen heittäjä nimeää joukkueen. Kilpasarjan kilpailuvuorot ti klo 18, ke klo 17, pe klo 15, la klo 12 ja (sarjapelikierrospäivinä klo 14). Viimeinen kilpailuvuoro: la 9.4.2016 klo 12.00. Pelien jälkeen mahdollisuus saunoa ja ruokailla. Kilpailuvuoro-, saunaja ruokavaraukset Keilahallilta p. 045 279 3119. Mainitse varatessasi osallistuvasi Paperiliiton keilailun harrastemestaruuskisoihin. Keilahalli avoinna arkisin ja lauantaina klo 12–21. Tulokset: http://kemi.kemi-torniokeilailu.com/ Lisätietoja: Jorma Soppela 040 521 7320, jorma. soppela@pp.inet.fi ja Urho Määttä 044 522 0440.