Pyhäjärven kirkkomaalla on käynnissä sankarihautausmaan kivirivistöjen kunnostustyöt niiden ikää ja alkuperäistä olemusta kunnioittaen. Sonja Kähkönen Jaana Koski Jaana Koski Sankarivainajien ristit arvoiseensa loistoon Pyhäjärvi-pyöräily sai ihmiset liikkeelle Lehti jaetaan peittojakeluna varhaisjakelualueella. Hyvää syntymäpäivää Armas! 21 16 2 Pyhäjärven Sanomat on pyhäjärvinen yritys. Tilaa tästä paikkakunnan kuulumiset! pyhajarvensanomat.? /tee_tilaus/ 040 772 0231 Pyhäjärven kaupungin tiedotusliite 7-15 KESKIVIIKKO TOUKOKUUN 24. PÄIVÄ 2023 N:o 21 HINTA 3,00 € pyhajarvensanomat.fi 68. VUOSIKERTA
Kiviristirivistöjen kunnostustyöllä vaalitaan sankarivainajien muistoa PYHÄJÄRVEN KIRKKOMAALLA sijaitsee sankarivainajien kiviristirivistöt, joiden kunnostustyöt ovat käynnistyneet hiljattain. Rivistöt ovat vaikuttavan näyn lisäksi merkittävä osa Pyhäjärven kulttuuriperintöä. Sankarihautausmaalla lepää 270 sankarivainajaa, joiden muistoa kunnioittaen on päätetty lähteä entisöimään ristejä kuitenkin säilyttäen niiden alkuperäinen olemus. – Museoviraston ja kirkkohallituksen laatimassa sankarimaiden hoito-oppaassa neuvotaan, että sankarihautausmaiden ikä saa näkyä, eikä alueita tule ylikorjata, kertoo Pyhäjärven seurakunnan talouspäällikkö Ulla Tölli. – Hoidetut istutukset yhdessä vanhan kiven kanssa kertovat ajan kulumisesta. Nyt kuitenkin tuli aika uudelleenmaalata ristien nimija aikatiedot, etteivät tiedot katoavat näkyvistä. Samassa yhteydessä kiviristit päätettiin pesettää kauttaaltaan, hän jatkaa. Talouspäällikkö kertoo, että sankariristien puhdistus sekä tietojen uudelleenmaalaus maksaa kokonaisuudessaan 21 600 euroa. – Kaupunki osallistuu kustannuksiin 10 000 euron osuudella ja Pyhäjärven jakokunta myönsi hankkeeseen 2 000 euron avustuksen. Seurakunnan osuudeksi jää 9 600 euroa, johon on päätetty käyttää Niskalan testamenttivaroja, Tölli avaa. Hän kertoo, että tulevana kesänä sankarihautausmaalle tullaan asentamaan myös Kaatuneiden Muistosäätiön kustantama tietolaatta, jossa kerrotaan sankarihautausmaan perustiedot eli hautausmaan nimi, sotavuodet, sankarihautojen määrä sekä muistomerkin suunnittelija ja paljastusvuosi. – Valtakunnallisella tietolaattahankkeella Kaatuneiden Muistosäätiö lisää tietoisuutta Suomen ainutlaatuisista sankarihautausmaista, vaalii sankarivainajien muistoa sekä kohottaa sankarihautausmaiden kulttuurihistoriallista merkitystä, Tölli kertoo. SANKARIVAINAJIEN KIVIRISTIEN kunnostustöistä vastaa kiuruvetinen Hautakivihuolto Pekka Hukkanen. Keskiviikkona Pekka Hukkanen oli siistimässä ristejä entiseen loistoonsa yhdessä puolisonsa Satu Pasasen kanssa. Hautakivien kunnostukseen yrittäjä on saanut ensikosketusta jo liki kaksikymmentä vuotta sitten. – Vuonna 2004 menin Ristiinan kiviveistämölle, ja siellä opettelin hiomaan kiviä ja tekemään kaikenlaista, mitä nyt hautakiville tarvitsee tehdä, hän kertoo. Pyhäjärvellä Hukkanen on käynyt aikaisemminkin tekemässä entisöintejä sekä lisänimien kaiverruksia. Keskiviikkona osaan kivistä oli saatu maalattua jo sankarivainajien tietoja. – Minä eilen pesin kiviä, ja poika ja emäntä aloittivat maalaamaan alkupäästä jo vähäsen. Poika on sotella töissä, mutta hänkin on tehnyt kaverina näitä kivihommia silloin, kun on tarvinnut. Eroaako sankarivainajien ristien entisöinti jollain tapaa perinteisistä hautakivien entisöinnistä? – Kyllähän se sillä lailla eroaa, että hinnan olen miettinyt sillä periaatteella, että onhan nämä herrat meidän niin paljon tehnyt, että ei kehtaa ihan sellaista hintaa ottaa, mitä tavallisesti ottaisi hautakiven entisöinnistä, Hukkanen kertoo. Sankarivainajien kiviristien siistiminen vetää miehen nöyräksi. – Kunnioitus sankarivainajia kohtaan on valtavan suuri. Pyhäjärven kirkkomaalla yrittäjä kertoo olleen monenlaisia kohtaamisia ihmisten kanssa, jolloin on pitänyt hetkeksi pysähtyä ja laskea pesuri käsistään. Tiistaina juttusilla kävi yli 90-vuotias mies. – Hän kävi minua haastelemassa, ja kyllähän sieltä muutama kirosanakin irtosi, kun tuli puhe Ukrainan sodasta. Eihän se sympatioita Venäjän suuntaan herätä. Eräs kohtaaminen tulee varmasti jäämään Hukkasen mieleen iäksi. – Kaksi ukrainalaista miestä ja nainen olivat yhtenä päivänä haravoimassa lehtiä. Minulla oli takin hihassa Ukrainanauha, jolla kerättiin varoja ukrainalaisten auttamiseksi. Ukrainalainen haravoija kävi halaamassa minua, kun hän huomasi nauhan, Hukkanen kertoo hymyillen. – Kylällä asioilla käydessä kävin samalla hakemassa kahvit ja keksipaketit heille. Google Kääntäjällä sitten juteltiin. Se oli mukava tapaus. Kunnostustyöt ovat herättäneet mielenkiintoa, ja mukavia keskusteluja on saanut käydä työn tuoksinassa. Etenkin iäkkäämpien ihmisten kanssa juttua on riittänyt. – Täällä on sellainen aika sympaattinen ilmapiiri, niin kuin liki joka paikassa. Tämäkin seurakuntamestari Markku on oikein mukava kaveri, aika rauhallinen. Seurakunnalla on mukavaa väkeä, on ollut mukava ilmapiiri tehdä töitä, Hukkanen iloitsee. SONJA KÄHKÖNEN Pyhäjärven sankarihautausmaan kiviristien kunnostustyöt ovat käynnistyneet. Kiviristirivistöt ovat osa paikkakuntamme yhteistä kulttuuriperintöä, ja on tullut aika entisöidä ristejä, etteivät niiden tiedot katoa näkyvistä. Pyhäjärven kirkkomaalla lepää 270 sankarivainajaa. Satu Pasanen ja Pekka Hukkanen ovat kunnostaneet kiviristejä takaisin arvoiseensa loistoon. Osa tiedoista on ajan saatossa liki kadonnut. Kunnostustöissä sankarivainajan tiedot maalataan uudestaan esiin sankarihautausmaan karttaa apuna käyttäen. Kunnioitus sankarivainajia kohtaan on valtavan suuri. Pyhäjärvi tännään 2 2023 N:o 21 Keskiviikko toukokuun 24. päivä Nimmeensä juhlivat UUTISET Tänään Tuukka Torstaina Urpo Perjantaina Minna, Vilma Lauantaina Ritva Sunnuntaina Alma Maanantaina Oliver Tiistaina Pasi Vinkkaa kesätapahtu masi meille! toimitus@pyhajarvensanomat.?
Kirjasto–kulttuuritalon suunnittelusta ja rahoituksesta ei oltu kaupunginhallituksessa yksimielisiä. KAUPUNGINHALLITUKSEN MAANANTAIN kokouksessa käsiteltiin nimeämisiä ja avustuksia. Keskustelua saatiin aikaan kirjasto–kulttuuritalon suunnittelun ja rahoituksen osalta. Perussuomalaisten Raija Leppäharju esitti lisäyksiä pohjaesitykseen. Sari Paavola (ps.) kannatti lisäyksiä. Asian tiimoilta äänestettiin, ja pohjaesitys voitti äänin 5–2. KAUPUNGINHALLITUS NIMESI Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston hallitukseen vaalikaudelle 2021–2025 edustajaksi Jouni Tillin. Aiemmin edustajaksi valittiin Jukka Lehtosaari, mutta hyvinvointijohtajan vaihdoksen vuoksi kaupunginhallitus päätti tehdä muutoksen. Varaedustajana jatkaa Jarmo Halonen. Tilliä esitetään myös Pyhäjärven kaupungin jäseneksi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän hallitukseen. KYLIEN KEHITTÄMISAVUSTUKSIIN varatusta määrärahasta myönnettiin avustuksia Komun (900 euroa), Hiidenkylän (1 800) ja Ruotasen kyläyhdistyksille (1 500) sekä Rannan Vireelle (1 000) ja Pyhäjärven KolmiKannalle (1000). Avustuksia lasten ja nuorten sekä sairaiden ja vanhusten palveluiden edistävään toimintaan myönnettiin yhteensä 9 640 euron edestä. Avustusta saavat erilaiset järjestöt. KOKOKSESSA KÄYTIIN läpi tuulivoima-asiaa. Hautakankaan tuulivoiman osayleiskaavahanke on jaettu kahteen vaiheeseen. Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Hautakankaan tuulivoiman osayleiskaavan vaiheen 1. Valmistelutyö vaiheen 2. ehdotuksen osalta jatkuu. KAUPUNGINHALLITUS PÄÄTTI hyväksyä teknisen lautakunnan esityksen, että kirjastoja monitoimitalon hankesuunnittelua tarkistetaan nykypäivän vaatimusten tasalle. Kaupunginhallitus antaa teknisille palveluille tehtäväksi kartoittaa hankkeen nykytilanteen mukaiset tarpeet ja niiden mukaisen kustannusarvion teettämisen valmistelumateriaaliksi. Kokouksessaan kaupunginhallitus päätti antaa vastineen Vaasan hallinto-oikeudelle Pyhäsalmen kaivoksen toiminnan muutosja sulkemissuunnitelmiin liittyen. Suunnitelmista on tehty valitus. NYKYINEN KAUPUNGINHALLITUS on ollut koossa kaksi vuotta. – Hallituksen jäseniin tulee siis muutoksia, muistuttaa kaupungihallituksen kokousta johtanut 1. varapuheenjohtaja Erkki Kärkkäinen (kesk.). JOONAS KÄRKKÄINEN Tekninen lautakunta käsitteli viime tiistain kokouksessa keskustan valtuustoryhmän aloitetta kirjastoja monitoimitalon suunnittelun ja rahoituksen selvittämisestä. Lautakunta esittää hankesuunnittelun päivittämistä vastaamaan nykytilanteen tarpeisiin ja kustannustasoon. TEKNISEN LAUTAKUNNAN esityslistalla kuvailtiin, kuinka kirjastoja monitoimitalo -prosessi on tähän mennessä edennyt. Valtuusto päätti lokakuussa 2018, että kirjastolle rakennetaan uudet tilat mahdollisimman nopeasti ja samaan yhteyteen rakennetaan monitoimitilat kulttuurin ja liikunnan tarpeisiin. Tarvekartoituksen pohjalta laadittiin hankesuunnitelma, joka valmistui lokakuussa 2019. Suunnitelman toteuttamista on kuitenkin taloudellisista syistä jouduttu lykkäämään. Hankesuunnitelmassa selvitettiin kolmea erilaista toteutusvaihtoehtoa. Kustannukset ovat kuitenkin nousseet kaikissa vaihtoehdoissa suunnilleen 400 000 eurolla. Vuoden 2023 kustannustasolla pelkän kirjaston rakentaminen maksaisi noin 3,26 miljoonaa euroa, kirjaston sekä liikuntaja kulttuurisalin rakentaminen 5,45 miljoonaa euroa. Valmistelun aikana on noussut keskustelua siitä, tulisiko hankkeen yhteydessä toteuttaa täysimittainen liikuntasali ja lisätä suunnitelmaan myös auditorio. Laajennetussa vaihtoehdossa kustannusarvio nousisi noin 5,85 miljoonaan euroon. Kulttuuritilojen peruskorjaukseen tai perustamiseen sekä liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeiden investointeihin on mahdollista saada myös avustuksia. KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN aloitteessa todetaan, että kirjaston siirryttyä ammattikoulun tiloihin, lainausmäärät ja koululaiskäyttö ovat vähentyneet. Aloitteella haluttiin viedä eteenpäin kirjastoja kulttuuritalon suunnittelun ja rahoituksen selvittämistä. Tekninen lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kirjaston ja monitoimitalon hankesuunnittelua tarkistetaan nykypäivän vaatimusten tasolle. Kaupunginhallitukselle esitetään myös, että se antaa teknisille palveluille tehtäväksi kartoittaa hankkeen nykytilanteen mukaiset tarpeet ja valmistella niiden mukaisen kustannusarvion. TEKNINEN LAUTAKUNTA esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kaupungin yksitysiteiden peruskorjaukseen myöntämän avustuksen tukiprosentin laskemista 30 prosentista 10 prosenttiin. Syynä on valtionavustuksen nouseminen 50 prosentista 70 prosenttiin ja siltojen peruskorjauksen osalta 85 prosenttiin. Tekninen lautakunta päätti nostaa poikkeamiskäsittelyn taksoja. Poikkeamispäätöksen ja suunnittelutarveratkaisun taksat nousevat myönteisen päätöksen osalta 460,29 eurosta 490,26 euroon ja kielteisen päätöksen osalta 276,18 eurosta 294,16 euroon. KOKOUS OTTI käsittelyyn myös yhden ylimääräisen asian. – Käsiteltiin lisälistalla monitoimihallin sisäkaton puuosien pintakäsittelyn hankinta. Hankinnan sai Dry Ice Finland Oy, tekninen johtaja Sami Laukkanen kertoo. JAANA KOSKI PYHÄJÄRVINEN NAINEN tuomittiin Oulun käräjäoikeudessa tiistaina tuntuviin päiväsakkoihin rattijuopumuksestaan, jonka hän ajoi helmikuussa Pyhäjärvellä. OULUN KÄRÄJÄOIKEUDEN käsittelyssä oli tiistaina 15. toukokuuta pyhäjärvisen 68-vuotiaan naisen ajama rattijuopumus. Syytetty oli kuljettanut henkilöautoa Pyhäjärvellä helmikuussa nautittuaan alkoholia siten, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ollut 0,66 promillea ajon jälkeen. NAINEN TUOMITTIIN rattijuopumuksesta neljäänkymmeneen päiväsakkoon, joista maksettavaa tuomitulle tuli yhteensä 1080,00 euroa. Lisäksi hänet määrättiin suorittamaan valtiolle 40,00 euron suuruinen rikosuhrimaksu sekä korvaamaan 29,00 euron päihdetutkimuskustannukset. Tuomio ei ole lainvoimainen. SONJA KÄHKÖNEN Kirjastoja monitoimitalon suunnitelmissa päivitystarvetta Kaupunginhallituksessa nimeämisiä ja avustuksia – kirjasto–kulttuuritalosta äänestettiin Rattijuopumus johti yli tonnin sakkorangaistukseen K u vitusk uv a: Un s pla s h Valmistunut ENNI MAARIA Våg on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen Yliopistosta informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta. Minna Montonen 3 2023 N:o 21 Keskiviikko toukokuun 24. päivä Lisää sisältöä verkossa! pyhajarvensanomat.fi Seuraa meitä myös somessa Kyllä! Ei! Olisiko euroviisuvoitto kuulunut Suomelle? Seuraava kysymys: Käyttäisitkö kirjaston palveluita enemmän, jos kirjasto olisi keskustassa? Kyllä Ei 76 % (34) 24 % (11) Näin vastasitte: Yht. 45 Vastaa verkossa pyhajarvensanomat.fi Viikon kyssäri on viikottain vaihtuva gallup, jonka vastaukset julkaistaan seuraavan viikon lehdessä. Vastaajat voivat antaa kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. “Ehdottomasti olisi kuulunut. Käärijä on todella sympaattinen esiintyjä, joka valloittaa kaikki ikään katsomatta.” “Yleisön ja maksavien äänestäjien suosikin tulisi voittaa.” “Periaatteessa raati päätti Ruotsin voiton, ei yleisö. “ “Kansan äänestystulos sen kertoi.“ “Paras voitti, ei juoppouteen kannustava renkutus .” “Ruotsi oli parempi.” Viikon kyssäri
LIONS CLUB Pyhäsalmi on nimennyt vuoden nuorisotyön kellokkaaksi Pirkko Komulaisen. Valinnan perusteluissa korostettiin Komulaisen tekemää pyyteetöntä työtä varhaisnuorten parissa. Hän on myös ihmisenä omassa elämässään esimerkillinen, kannustava ja käyttää omaa aikaansa vapaaehtoisesti nuorten parissa toimimiseen. – Sinulla, Pirkko, on elämäntapa elää antaumuksella yhdessä nuorten rinnalla. Olet jopa jakanut oman kotisi nuorten kanssa, kiteytti Lions Clubin puheenjohtaja Jussi Löytynoja. Kellokas sai omakseen kellon, mutta myös ”korvamerkittyä” rahaa, jonka hän voi käyttää tärkeäksi katsomaansa kohteeseen. SYKSYSTÄ 1991 Pyhäjärven nuorisotyönohjaajana työskennellyt Pirkko Komulainen kertoi, että hänellä on suunnitelmia rahan käytölle. Todennäköisesti Leijonien raha yhdistetään avantouimareitten lahjoittamiin markkoihin ja käytetään nuorten hyväksi. Avantouimarit ovat lahjoittaneet uintikauden päätyttyä seurakunnan nuorisotyölle 2 000 markkaa, joka jäi heiltä ”yli”. Leirikeskuksen uuden saunan rannassa avannossa uimassa käyneet halusivat osoittaa kiitollisuuttaan ja maksoivat vapaaehtoisuuteen perustuen käynnistään. He pääsivät tavoitteeseen ja saivat kasaan rahat koulunkäyntiin yhdelle lapselle lähetyskentille kahdeksi vuodeksi. Loput rahoista haluttiin osoittaa pyhäjärvisille nuorille nuorisotyön kautta. Leijonat nimesivät nuorisokellokkaansa toisen kerran. Viime vuoden kellokas oli Lea Vedenpää. 20.5.1998 Pirkko Komulainen on vuoden kellokas 24.5.1973 Palopoikia velvoittavat entiset menestykset Uusi Pohjan kansa 26.5.1923 Kruununvoudille poliisikonstaapeli Castrénista ulosottoapulainen – ULOSOTTOAPULAISET. Haapajärven kihlakunnan kruununvouti on oikeutettu ulosottoapulaisenaan Pyhäjärven nimismiespiirissä kuuden kuukauden aikana, t. k. 15 p:stä lukien käyttämään myöskin poliisikonstaapeli Eino Castrénia. Sinulla, Pirkko, on elämäntapa elää antaumuksella yhdessä nuorten rinnalla. Nyt kilpailumatkalle lähtevä palopoikien joukkue on kaiken talvea harjoitellut ahkerasti ja kevään kuluessa siirtynyt useampien harjoituskertojen myötä kuntoharjoittelusta kaluston käsittelyyn. Entiset menestykset velvoittavat. KESÄ ALKAA virallisesti siitä, kun kesätoimittaja saapuu toimitukseen! Pyhäjärven suvi on tänäkin vuonna kattava. Kesän suurimman tapahtuman viittaa kantaa perinteisesti Kihupäivät. Nyt kyseessä on Kihupäivien 50 v. juhlavuosi, mikä varmasti näkyy kihupäivillä. Odotettavissa on hieno kihuviikko kulkueineen! Kihujen lisäksi Pyhäjärven menokarttaa rikastuttavat erilaiset tapahtumat aina ajoneuvomiiteistä nykytanssiin ja musiikista urheiluun. Paikkakunnalta löytyy osaajia monelta eri osa-alueelta, ja kesän tapahtumissa kannattaa ehdottomasti käydä, mikäli aikatauluihin sopii. Jokaiselle löytyy varmasti jotain, ja miksipä ei joskus piipahtaisi itselleen hiukan vieraammissakin piireissä? TOIMITTAJANA PÄÄSEE kokemaan tämän koko tapahtumakirjon. Tapahtumissa toimittaminen on mieluista puuhaa – niissä saa aistia hyvää tunnelmaa ja tavata mukavia ihmisiä. On tietty sääli, ettemme ehdi kaikkia paikkakunnan kesätapahtumia käymään läpi. Tällaisissa tilanteissa otamme mielellämme vastaan kuvia ja reportaasia tapahtumajärjestäjiltä. OMA KORKEAKOULUTAIPALEENI alkaa olla loppusuoralla. Valmistun filosofian maisteriksi, ja kesätoimittajan pestin jälkeen lähden uusiin seikkailuihin. Toimittajan työtä ajatellen Pyhäjärven Sanomat on antanut minulle hyvän pohjan toimittajan työhön. En ole rajoittunut mihinkään tiettyyn aihealueeseen, vaan tehnyt juttuja kaikesta mahdollisesta. Tämä on suuri etu toimittajalle, kun eri osa-alueet ovat edes jollakin tasolla tuttuja. Se, että olen ollut kesätoimittajana Pyhäjärvellä, on auttanut minua kasaamaan paikkakunnalla ison kontaktien verkoston. Tällä verkostolla toimittajan työ on suhteellisen helppoa – aina tietää keneltä kysyä. PYHÄJÄRVISTÄ OSAAVIEN ihmisten verkostoa kannattaa myös tapahtumajärjestäjien hyödyntää. Paikallisten yrittäjien, osaajien ja harrastajien keskuudesta löytyy varmasti vastaus tarpeeseen tai ongelmaan. Tapahtumarikasta kesää! Joonas 4 Mitä kuuluu? 2023 N:o 21 Keskiviikko toukokuun 24. päivä Sanotaan Sanomista
Korkeakoululta Kallioon ja kaupungille – Pieni kunta on hyvä lapsiperheelle Pyhäjärven kaupungin henkilöstöja taloussihteeri Minna Pikkarainen lähti lukion jälkeen jatkamaan opiskelujaan Kokkolaan, mutta pienen paikkakunnan viehätys veti takaisin kotikunnalle. Minna kokee, että lapsiperheen näkökulmasta Pyhäjärvellä on hyvä asua, elää ja harrastaa. Nimi: Minna Pikkarainen Ikä: 41 Ammatti: henkilöstöja taloussihteeri Perhe: Mies ja kaksi lasta Harrastukset: Käsityöt, ja liikuntaa harrastan niin paljon kuin ehdin. Talvella tykkään hiihtää. Ensimmäiseksi, kun aamulla herään, laitan aamupalaa. En voisi elää ilman perhettä. Pyhäjärvellä parasta on meidän luontomme ja yhteisöllisyys, mikä on pienellä paikkakunnalla etuna. Minna Pikkarainen työskentelee Pyhäjärven kaupungin henkilöstöja taloussihteerinä. Vapaa-aikaansa hän kuluttaa mielellään käsitöiden tai liikunnan parissa. On tosi helppoa asua lapsiperheenä pienellä paikkakunnalla. MINNA PIKKARAISEN syntyessä hänen perheensä asusti Pyhäjärven keskustassa. Perheeseen kuuluivat kaupan myyjänä työskennellyt äiti Sirkka, linja-autokuljettajana työuransa tehnyt isä Viljo, isosisko Katja sekä Minnan kaksoisveli Janne. Kaksosten ollessa aivan pieniä, perhe muutti asumaan omakotitaloon Ruotasen laitamille, minne ovat rakentuneet myös Minnan rakkaimmat lapsuusmuistot. – Muistan lapsuudesta sen, kun Ruotasella asui siihen aikaan tosi paljon lapsiperheitä ja aina oli kavereita. Aina jossain tapahtui jotain – jos meni luistelemaan tai vaikka hiihtämään, niin oli varmasti muitakin luistelemassa tai hiihtämässä. Ruotasen lapset odottivat kesän jälkeen syksyn pimeneviä iltoja kuin kuuta nousevaa. – Syksypimeällä pelattiin tuikkua, täällä puhutaan varmaankin valotuksesta. Pelattiin aina tosi isolla porukalla, ne pelit ovat jääneet sieltä lapsuudesta eniten mieleen. – Ja se pukeutuminen tuikkua varten, voi kuule. Pojilla oli kommandopipoja, kumppareitten heijastinnauhat piti peittää mustalla teipillä, ettei siitäkään jää kukaan kiinni, kun heijastimet paistaa pusikosta. Joskus otettiin tosi iso aluekin, missä pelattiin, että saatiin haastetta ja juostiin pitkin metsiä aivan tosissaan, Pikkarainen muistelee nauraen. Kun lapsia oli paljon Ruotasella, oli myös paljon aktiivista kerhotoimintaa. – Harrastusmahdollisuuksia oli todella paljon jo silloin. Paljon kuljettiin kavereiden kanssa kerhoissa. Nuoruudessa tuli sitten taas kavereitten kanssa pyörittyä keskustassa ennen kuin sitten muutin vähäksi aikaa pois paikkakunnalta. Nuoruudessa Minnalla oli monen muun nuoren tavoin kova hinku isompiin ympyröihin. 5 Mitä kuuluu? -juttusarjassa tutustumme nykyisiin ja entisiin pyhäjärvisiin henkilöihin. 2023 N:o 21 Keskiviikko toukokuun 24. päivä
6 Viikon varrelta – Kyllähän jokaisella varmaan nuoruudessa on se oma vaihe, kun tuntuu, että pieneltä paikkakunnalta haluaa pois ja nähdä jotain vähän isompaa. Kun sinne taas pääsi ja näki sitä elämää, niin ei se ole yhtään sen kummoisempaa. Hyvin mielellään asuu tällaisella pienellä paikkakunnalla, Minna hymyilee. SUORITETTUAAN LUKION Pyhäjärvellä, nuori nainen pakkasi laukkunsa ja muutti Kokkolaan. Kokkolassa hän jatkoi opiskelujaan Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa tradenomiksi. – Valmistuin tradenomiksi, ja jo ennen valmistumista jäin Kokkolaan töihinkin, ja kävin vielä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Opiskelujaan Minna on jatkanut sittemmin vielä lisää ja tutkintoja onkin kertynyt yhteensä neljä. – Vähän ennen kuin valmistuin tradenomiksi, aloitin työt Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla tutkimusja kehitystehtävissä, ja loppuvaiheessa siirryin Ylivieskan yksikköön töihin. Ammattikorkeakoulun leivissä aika vierähti määräaikaisten hanketehtävien parissa. – Viimeisen hankkeen ollessa päättymässä ajattelin lähteä etsimään jo jotain muuta, ja hakeuduin Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon, missä aloitin työt vuonna 2008. Se oli ihan vasta perustettu kuntayhtymä, kun sinne menin töihin. Kalliossa työskennellessä vierähti kymmenisen vuotta, kunnes Minna aloitti vuonna 2019 nykyisessä työssään Pyhäjärven kaupungin henkilöstöja taloussihteerinä. – Henkilöstöja taloussihteerinä vastaan kaupungin henkilöstöasioista ja talousasioissa avustan meidän talousja hallintojohtajaamme – olen mukana tekemässä tilinpäätöksissä, osavuosikatsauksissa, talousarvioissa, hän listaa. Lisäksi hänen työtehtäviinsä kuuluu myös arkistopuolen työskentelyä sekä vaalien järjestämistä. – Meillä on hyvin monipuoliset tehtävänkuvat oikeastaan kaikilla. Pienessä kunnassa pitää kuitenkin samat tehtävät tehdä, mitä isommissa kaupungeissa, missä on paljon enemmän henkilöstöä. Tekemistä on hyvin monipuolisesti, Minna hymyilee. Vaikka tehtävää on monipuolisesti kaupungintalolla, on Pikkarainen etenkin monille kuntalaisille vieraampi kasvo. – Henkilöstön suuntaan tietysti näyn enemmän, mutta monelle henkilöstössäkin olen tuttu nimi henkilöstötiedotteissa ja muissa, mutta jos kyseinen henkilö ei ole ollut juuri silloin paikalla, kun olen vieraillut esimerkiksi jossain yksikössä, niin ei välttämättä ole kasvot tutut heillekään, vaikka viestiä paljon meneekin. Vaalitehtävä on Minnalle uusi, jota hän tulee hoitamaan seuraavista vaaleista alkaen. – Sekin on paljon taustalla tehtävää järjestelyä. Jonkun verran voi olla, että kuntalaisten kanssa olen tekemisissä vaaliasioiden osalta, mutta enimmäkseen olen kuitenkin siellä taustalla. SAAVUTUKSIA ELÄMÄSSÄÄN Minna ei osaa ajatella työelämän saralle, vaan kokee, että ne löytyvät hänen omasta perheestään sekä lapsistaan. Minnan perheeseen kuuluu aviomies Marko, tytär Taru sekä poika Tuukka. – Lapset kasvavat, ja kasvua seuratessa se tuntuu vähän omaltakin saavutukselta. On ilo seurata sitä, mitä omat lapset saavat aikaiseksi ja kuinka he kehittyvät, Minna hymyilee. Minna kuvailisi itseään helposti lähestyttäväksi sekä huumorintajuiseksi ihmiseksi, minkä myös lapset ovat selvästi noteeranneet. – Se kuvaa hyvin meidän perhettämme, kun pojan piti kouluterveydenhuollon kyselyä täyttää ja kertoa perheestään siihen. Poika vastasi, että huumorintajuinen. Hyvin hauskaa meillä kyllä monesti on. Mitään varsinaisia yhteisiä harrastuksia perheellä ei ole, mutta porukalla pyritään tekemään yhteisiä reissuja aina mahdollisuuksien mukaan. – Paljon vietämme aikaa yhdessä lasten kanssa muuten, ja päivittäin on aina se yhteinen hetki esimerkiksi ruokapöydän ääressä, kun käydään läpi päivän asioita ja kuulumisia. Sillä lailla ollaan ihan tiivis perhe, Minna kertoo. LOPETETTUAAN TYÖT Ylivieskassa jäi Minnalle vapaa-aikaa rutkasti enemmän pitkien työmatkojen jäädessä taakse. – Jonkin aikaa tuntui, että pyörii ympyrää kotona, kun onkin niin paljon vapaa-aikaa, että mihin sen kaiken oikein käyttää, hän nauraa. – Kyllä se on asettunut uomiinsa, ja nyt on käsityöt sellainen harrastus, minkä kanssa tykkään kuluttaa aikaa. Neulon paljon, teen makrameeta, joskus jopa ompelenkin hieman – tykkään tehdä erilaisia käsitöitä. Käsitöille hyvänä vastapainona toimii liikunta, mitä Pikkarainen harrastaa niin paljon kuin vain ehtii. – Käyn lenkillä ja talvella tykkään tosi paljon hiihtää. Meillähän on aivan mahtavat hiihtoladut täällä Pyhäjärvellä, Pellikassa tuleekin käytyä paljon hiihtämässä. Kahden koululaisen äitinä on Minna mukana Ikosen Pontevat ry vanhempainyhdistyksen toiminnassa. – On mukavaa tehdä yhdessä muiden pontevien kanssa. Suunnitellaan aina vähän, että mistä sitä rahaa kerättäisiin ja saataisiin koulullekin siten jotain uutta hankittua. Viime joulun aikaan oli tosi mukava olla tekemässä yhdessä pontevien kanssa Joulumyyjäisiä, ja saatiin hyvin koululle tulojakin. Kesällä aika kuluu myös rennosti mökkeillen, jolloin Minna tarttuu SUP-lautaan ja suuntaa katseensa järvelle. – Tykkään tyynellä kelillä lähteä järvelle suppailemaan. Viime juhannuksena oli aivan mahtava lähteä aivan keskelle järvenselkää SUP-laudalla, harvoin sinne asti uskaltautuu – pitää olla tosi tyyntä. Oli mahtavaa istua keskellä järvenselkää ja seurata auringonlaskua. – Minusta Pyhäjärvi on hyvä paikka asua ja elää, etenkin näin lapsiperheen näkökulmasta. Kun me asumme keskustassa, meillä on tosi lyhyt matka joka paikkaan. Päästään pyörällä ja kävellen, lapsilla on tosi lyhyet harrastusmatkat, niin ei tarvitse lähteä kuskaamaan. On tosi helppoa asua lapsiperheenä pienellä paikkakunnalla. SONJA KÄHKÖNEN Jatkoa edelliseltä sivulta. Minna kuvailisi itseään huumorintajuiseksi sekä helposti lähestyttäväksi ihmiseksi. – En ole ainakaan huomannut, että olisin mitenkään kauhean luotaantyöntävä tapaus, hän naurahtaa. On ilo seurata sitä, mitä omat lapset saavat aikaiseksi ja kuinka he kehittyvät. ilmestyy 7.6. Varaa ilmoitustil asi nyt! ilmoitukset@ ilmoitukset@ pyhajarvensanomat.? pyhajarvensanomat.? 040 772 0231 040 772 0231 Voit jättää Voit jättää ilmoituks esi ilmoituks esi myös tästä: myös tästä: Keskiviikko toukokuun 24. päivä 2023 N:o 21
7 Viikon varrelta Pyhäjärven kaupungin tiedotusliite 24.5.2023 kuva:Sonja jaakola
8 Viikon varrelta HYVINVOINNIN RAHOITUS nousi kestoteemaksi keväällä käydyissä eduskuntavaaleissa. Sama teema on ytimessä myös tätä tervehdystä kirjoittaessa käytävissä valtakunnan hallitusneuvotteluissa. Hyvinvointi edellyttää riittävää rahoituspohjaa, sillä se perustuu merkittävältä osalta julkiseen palvelutuotantoon. Samoin asian laita on paikallisestikin, kuten meillä Pyhäjärvellä pienessä maaseutukaupungissa. Tarvitsemme lisää verotuloja, sillä valtionosuuksien lisäys valtion budjettihuolet huomioiden on epätodennäköistä. Toisaalta voimme myös miettiä, että kuka almujen varassa haluaisikaan toimia. Aluetalouteemme on saatava lisää rahaa kiertämään ja lisää investointeja syntymään. Paljon ja viivyttelemättä. KUN AMMATTITAIDOLLA ja tosissaan jotakin halutaan tehdä, täytyy todennäköisyydet huomioida. Panokset täytyy suunnata realistisiin toimenpiteisiin. Meidän ei Pyhäjärvellä tule ottaa tavoitteeksi asioita, joita suuret muutostrendit eivät tunnista ja joihin juuri täällä Pyhäjärvellä ei ole mainittavia realistisia mahdollisuuksia. On nostettava kissa pöydälle ja sanottava suoraan, että tietyt asiat ovat täyttä utopiaa täällä toimiviksi ainakin seuraavina vuosikymmeninä. Vahvuutemme eivät ole ehkä niitä, joita arkikokemus tai kotiseututunne tuovat ensimmäisenä mieleen. Sen sijaan meidän tulee laittaa panokset niihin asioihin, jotka sekä teolliset toimijat että rahoitusmarkkinat tunnistavat vahvoiksi kasvun vetureiksi. Ja näin olemme täällä Pyhäjärvellä jo tehneetkin vuosien ajan, hiekasta ja kapuloista piittaamatta. KAUPUNKI ON kehittänyt pitkäjänteisesti ja pintakuohuista välittämättä paikkakuntaa energiakäänteen toteuttajaksi, paljon kokoaan suuremmaksi uusiutuvan energian tuottamisja varastoimispaikkakunnaksi. Tämä työ mahdollistaa paikkakunnan paikallistalouteen erittäin paljon lisää rahaa kiertoon ja kiinteistöveropohjan moninkertaistumisen. Kaikki näihin hankkeisiin liittyvät investorit ovat teollisuusyrityksiä. Aivan siinä missä minkä tahansa muunkin teollisuuden alan yritykset. PARHAILLAAN MENOSSA Pyhäjärven energiakäänteen toisen vaiheen alku. Toisessa vaiheessa uusiutuvan energian tuotanto ja varastointi mahdollistavat muun energiaa hyödyntävän teollisuuden sijoittumisen Pyhäjärvelle. Tämä onnistuu nykyaikaisella vihreän siirtymän teollisuuspuiston tonttitarjonnalla ja riittävällä luvitusvarmuudella, jota me kaikki voimme olla omalla toiminnallamme mahdollistamassa. TÄNÄ VUONNA verkkoon kytkettävän Murtomäen tuulipuiston lisäksi odotamme useampaa uuden investointihankkeen varmistumista vielä seuraavien 12 kuukauden aikana. Näiden joukossa ovat mm. kaivokseen rakennettava pumppuvoimala, kaivoksen maisemoidulle rikastehiekka-altaalle rakennettava aurinkovoimala ja ainakin pari uutta tuulipuistoa. Jokaisen teollisen hankkeen verojalanjälki ja paikallistalouteen jättämä tulojalanjälki voidaan arvioida ennakolta ja varmentaa jälkikäteen. KAUPUNGIN TEHTÄVÄNÄ on lain mukaan edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tämä onnistuu, kun maltamme teollistua uudelleen. Teollisuus merkitsee Pyhäjärvelle hyvinvointia, myös tulevaisuudessa. Henrik Kiviniemi Kaupunginjohtaja Teollinen Pyhäjärvi on hyvinvoiva Pyhäjärvi Pyhäjärven kaupungin tiedotusliite 24.5.2023 Poimintoja tapahtumista! Mainos Kihupäivät 7.-9.7.2023 puoli vuosisataa kuhinaa –kihut 50 vuotta! ”KIRKOLLE KERÄÄNTYY kansaa jopa lähipitäjistäkin juhlimaan ja markkinoimaan kaikenlaista päivään sopivaa tai sopimatonta”, totesi Aino Makkonen, Kihut -nimen äiti. Yleistä väen liikehdintää ja paikallisten toimijoiden järjestämää ohjelmaa on jälleen luvassa 3.-9.7.2023 Kihuviikon ajan. KIHUVIIKONLOPPU 7.-9.7.2023 tuo Makasiinitorille esiintyjiä laidasta laitaan. Perjantain iltapäivässä kuulemme Osmo Ikosta bändeineen. Nuorten iltakonsertissa lavalle nousee Ahti. Lauantaiaamun lastenmusiikista vastaa Siina & Taikaradio Duo ja lauantaiiltapäivänä esiintyy Olli Halonen. Mukana ohjelmassa ovat luonnollisesti myös lukuisat pyhäjärviset tekijät! KIHUT ON vuosien saatossa näkynyt myös kylillä. Menneitä vuosikymmeniä muistellaan Kihusilla, ja juhlavuoden kunniaksi näemme myös Kihukulkueen. TERVETULOA KIHUILLE! Kihutorille myyjäksi? Ilmoittaudu sähköisellä lomakkeella: www.pyhajarvi.fi/ajankohtaista kihut.fi Liitteen ulkoasu ja taitto: Pyhäjärven Sanomat / Minna Montonen Tekstit: Pyhäjärven kaupunki Pyhäjärven kaupunki Ollintie 26, 86800 Pyhäsalmi Puh. (08) 769 7111 pyhajarvi@pyhajarvi.fi PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLIITE 24.5.2023 Seuraa meitä Facebo okissa! Kuvat, kartat, kaaviot: Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven Sanomat Kansikuva: Sonja Jaakola (Pyhäjärven Kehityksen järjestämän vuoden 2022 kuvakilpailun voittaja) 24.5.2023 klo 15-17 Pönttöpaja 4H:n toimiston edessä Asematie 2 26.5.2023 klo 1420 Allasbileet Pyhäjärven uimahalli 27.5.2023 klo 10-14 Wibit-rata lapsiperheille Pyhäjärven uimahalli 30.5.2023 klo 19 Naistentanssit Suurlavalla alkavat Pyhäsalmen Suurlava 2.6.2023 klo 1317 Marjoniemi Campingin kesä alkaa! Marjoniemi Camping 7.6.2023 9.8.2023 klo 18-20 Iltatorit kesällä 2023 Makasiinitori, Antintie 4, Pyhäsalmi 10.6.2023 klo 10-21 Soitellen Suveen Pyhäsalmi, Kahvila Karnevaali ja Pyhäjärven kylät sekä Emolahti Camping 17.6.2023 klo 11-16 Tour De Koivujärvi pyöräilytapahtuma Lähtö ja paluu Koivujärven Rantaterassi 23.6.2023 Marjoniemi Campingin Juhannus Marjoniemi Camping 9.7.2023 klo 17 19 Kihubingo Suurlavalla Pyhäsalmen Suurlava 5.8.2023 klo 18 19 Kesäkuoro Parkkiman laulumiehe t johtaa Matti Hyökki Pyhän Ristin kirkko 26.8.2023 Venetsialaiset Marjoniemi Camping Katso tarkemmat tapahtumatiedot kaupungin nettisivujen tapahtumakalenterista ja seuraa ilmoittelua paikallislehdestä. Kalenteri täydentyy. www.pyhajarvi.fi/tapahtumat Katso koodilla !
9 Viikon varrelta NIMENI ON Jouni Tilli, aloitin tammikuussa Pyhäjärven kaupungin hyvinvointijohtajana. Olen kotoisin Reisjärveltä. Perheeseeni kuuluvat äidinkielen opettajana työskentelevä vaimo, tytär ja kaksi kissaa. Harrastan urheilua yksin sekä yhdessä, lukemista, teatteria ja luonnossa hortoilua. Tyttäremme innostamana olen viime aikoina höyrähtänyt uudelleen tietokonepeleihin. OLEN AIKAISEMMIN työskennellyt Jyväskylän yliopistossa ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa sekä vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa. Akateemisen maailman lisäksi olen ollut muun muassa AAC Global Oy:n ja Lionbridgen palveluksessa. Kuntapuolella olen ollut Reisjärvellä kunnanhallituksen puheenjohtajana sekä muutamassa kunnan tytäryhtiön hallituksessa. ALKU PYHÄJÄRVELLÄ on ollut miellyttävän tapahtumarikas. Tekemistä on ollut paljon, mutta yhdessä on saatu jo monia asioita eteenpäin. ”Pyhiksellä” on ollut todella mukava aloittaa työskentely, kiitos! Seuraavassa kerron muutamia ajankohtaisia kuulumisia hyvinvointipalveluiden alueelta. HYVINVOINTIALUEET RYHTYIVÄT tositoimiin vuoden 2023 alussa, mikä on näkynyt myös meillä kaupungin hyvinvointipalveluiden puolella. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on yhteinen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Järjestöillä, yhdistyksillä, yrityksillä ja muilla yhteistyökumppaneilla on hyte-työssä niilläkin erittäin merkittävä rooli. VALTIO KANNUSTAA kuntia sekä hyvinvointialueita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen HYTE-kertoimen avulla. Sen myötä valtionosuus määräytyy osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Kyse ei ole kovin suurista summista, mutta inhimillisestä näkökulmasta työ on sitäkin merkittävämpää. Pyhäjärvellä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma ohjaa käytännössä kaikkea tekemistä niin kuin kaupunkistrategiassa on aikanaan linjattu. Tämä ei suinkaan ole itsestään selvää maamme kuntien monenkirjavassa joukossa. OMAN HYVINVOINTIALUEEMME eli Pohteen kanssa olemme rakentaneet pontevasti yhdyspintoja. Yhdyspinta tarkoittaa kahden tai useamman organisaation välistä toiminnallista yhteyttä, jossa korostuu yhdessä tekeminen. Se, mikä aikaisemmin sujui ikään kuin vanhasta muistista Selänteen ja kaupungin välillä, vaatii nyt yhdyspinnan luomista. Yhdyspintoja on hyvä tarkastella eri näkökulmista. Asukkaan näkökulmasta tärkeintä on palvelun toimivuus ja saavutettavuus, kun taas esimerkiksi talousjohtamisessa on omat painopisteensä. ENSIMMÄISTEN KUUKAUSIEN aikana olemme kartoittaneet monialaisia työryhmiämme ja käyneet neuvotteluita Pohteen edustajista niissä. Vammaisneuvoston, vanhusneuvoston ja nuorten vaikuttajien edustajat Pohteen ”vastinpareissa” on nimetty. Myös Pohteen, kuntien, järjestöjen ja muiden tahojen yhteistyöryhmiä ollaan perustamassa. Yhteistyötä on viritelty Oulun eteläisen alueen toimijoiden kesken muun muassa opiskeluhuollon sekä ehkäisevän päihdetyön tiimoilta. Alueellinen yhteistyö tullee korostumaan, sillä Pohjois-Pohjanmaa on laaja. Haasteet täällä ovat monelta osin erilaiset kuin vaikkapa Oulun kaupungissa. VAUHTIIN ON päästy, mutta paljon on vielä edessä. Jälleen kerran on huomattu, miten oleellista on hyvä tiedonkulku. Tämänkin vuoksi on tärkeää huolehtia, että oikeat henkilöt ovat oikeissa paikoissa. Ehkäpä vuosi lisää valmisteluaikaa olisi ollut tarpeen, mutta niillä korteilla pelaamme, jotka käsiimme on jaettu. VARHAISKASVATUKSESSA, ESIja perusopetuksessa sekä lukiossa olemme aloittamassa kasvun ja oppimisen tuen Pyhäjärven mallin rakentamista. Perusopetuksessa ja lukiossa asia on tuttu, mutta viime syksynä kolmiportainen tuki tuli myös varhaiskasvatukseen lain myötä. Oma polun rakentaminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja yhdessä tekemistä, mutta uskon, että pääsemme oikein hyvään lopputulokseen. KIRJASTOPALVELUT SIIRTYVÄT ensi vuoden alusta jälleen kaupungille, kun yhteistyösopimus Haapajärven kanssa päättyy. Valmisteluja on tehty aktiivisesti, ja uskon, että homma tulee toimimaan mainiosti. Toiveissa on myös, että pitkään suunnitelmissa ollut kirjastoja kulttuuritalohanke saadaan eteenpäin. Pyhäjärviset ansaitsevat nykyaikaiset ja monikäyttöiset tilat. PYHÄJÄRVEN AKTIIVINEN järjestökenttä ja verkostomainen tapa toimia ovat kiinnittäneet huomioni. Ne ovat näkyneet vaikkapa Kihupäivien järjestelyissä, monenlaisissa kulttuuririennoissa ja liikuntapalveluissa, lapsille ja nuorille suunnatuissa tapahtumissa sekä vireässä kyläyhdistystoiminnassa. Tämä on upea juttu, yhdessä olemme aina vahvempia ja pystymme mahdollistamaan enemmän. OLEN TAITEILIJA, Iisalmen seudun kuvataideseuran puheenjohtaja ja uusimpana, Pyhäjärven kulttuurituottaja. MITEN PÄÄDYIN tähän? VARTUIN 1970-90 lukujen maaseudulla. Ohjattuja harrastuksia ei juurikaan ollut. Mielikuvitusmaailmani on ollut aina rikas ja sitä ruokkivat paitsi laaja sukuloijien joukko ja vuosikymmenten takainen vierailukulttuuri, yhtä lailla kotipihan kivenkolot, luonto ja muutamat populaarikulttuurin ilmiöt. Seurattiin vaaliväittelyjä, hiihtokilpailuja ja Syksyn säveltä. Kaikki seuraperinteestä Turkan Seitsemään veljekseen menivät sulassa sovussa. Ensimmäistä kertaa pääsin ihan oikeasti opiskelemaan taiteita vasta lukion jälkeen. Kansanopistojen kautta aukeni uusi maailma ja aloin myös hahmottamaan, millaista taidetta on ollut ja on olemassa. Taide ja käsillä tekeminen alkoi tuntua alavalinnalta. Tein artesaanitutkinnon, ja päätin kokeilla ammattiin johtavia taideopintoja. Ylitin lakanarajan ja muutin Länsi-Suomesta Imatralle. Rajapitäjässä vierähti liki kymmenen vuotta. Sain huippukoulutuksen, johon kuului vierailevia opettajia eri maista, vaihto-oppilasaika Saksassa ja syventyminen taidegrafiikkaan. Työskentelin jo opiskeluaikana mielenterveyskuntoutujien kuvataideryhmän vetäjänä Klubitalolla. Valmistuttuani sain töitä työväenopiston kuvataideja kädentaitojen opettajana ja nyt erilaisista opinnoista alkoi olla hyötyä. Samaan aikaan loin omaa taiteilijauraa pitäen näyttelyitä. SITTEMMIN ROOLINI on laajentunut taiteen tekijästä sen mahdollistajaksi. Työpajoissa on maalattu musiikkia ja runoja, seikkailtu kivikaudella, heittäytynyt myös epämukavuusalueelle, laulajaksi. Mukaan tulivat hankeja projektityöt. Pätkätyöläinen on nyt työllistynyt ensimmäiseen vakituiseen toimeensa, kun aloitin Pyhäjärven kaupungilla kulttuurituottajana, tehtävänä mahdollistaa monipuolisia kulttuuripalveluja kaikille, vauvasta vaariin. TEHTÄVÄ ON laaja ja toimintakenttä uusi. Aloitan kuin puhtaalta paperilta maalaten. En tiedä, mihin siveltimeni liikahtaa, mutta pyrin kuuntelemaan opettajiani ja luottamaan myös omaan vaistooni. Tämä on minulle uusi tekniikka, joten tulen tarvitsemaan teidän paikallisten asiantuntemusta ja lempeää ohjausta! KUVATAIDEIHMISENÄ TOIVON tuovani Pyhäjärven visuaalisiin taiteisiin osaamistani ja verkostojani. Vaikka somesta on monipuolisesti taidetta löydettävissä, kannattaa taidenäyttelyissä pyörähtää paikan päällä, sillä teokset ovat livenä koettuina vielä ihan oma juttunsa. Sama koskee tietysti myös esittävää taidetta. VIIMEAIKAISIA NOSTOJA, joista olen iloinen: yhdessä pielavetisten ja keiteleläisten kanssa olimme mukana Kotiseutuliiton Mestarit & kisällit -toiminnassa järjestäen lapsille ja nuorille kuvataidekilpailun, jossa he tulkitsivat paikallistarinoita ja toteuttivat niistä lopulta sähkökaappitaidetta molempien pitäjien taajamiin. Nuo uudet teokset ilahduttavat kulkijaa arkipäivässä ja ovat opettaneet nuorille omien juurien arvostusta. Joskus tuntuu, että lapsemme tuntevat paremmin Disney-Pixarin hahmot kuin oman tarinaperinteemme. Eikö meillä ole myös velvollisuus vaalia ”katoavaa kansanperinnettä” juurettomuuden uhan alla. Lasten ja nuorten tulkinnat ovat raikkaita ja osallisuuden kokemus kantaa aikuisikään asti! Kun vierailimme kumppanuustaidekoulussa Virossa pielavetisten nuorten kanssa, saimme tehdä animaatioita paikallisista tarinoista. Virolaiset tutustuivat vuorostaan Pielaveden pieksupetäjään ja tekivät ympäristötaidetta rantareitille. Meillä on upea, rikas tarinaperinne! Olen enemmän kuin innoissani, jos voin olla hyödyntämässä sitä myös Pyhäjärvellä. Aineeton kulttuuriperintö on nyt kovassa nosteessa! Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta (2019) todetaan, että yhtenä keinona järjestää kulttuuritoimintaa kunnan tulee edistää kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja käyttöä sekä paikallista identiteettiä tukevaa ja kehittävää toimintaa. Tänä vuonna juhlistetaan 20-vuotiasta Unescon sopimusta ja Suomen 10-vuotista taivalta aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen jäsenmaana. KEITELEELLÄ SAIN myös viime kesänä olla järjestämässä kansainvälistä vapaaehtoistyöleiriä. Pyhäjärvi vaikuttaa minun silmääni jo lähtökohtaisesti, rajaseutuna, kohtauspaikalta ja monenlaista kansainvälistä yhteistyötä onkin ollut vuosien varrella. Todettakoon, että minulla on iltalukemisena Pyhäjärven historiateos, jota pikkuhiljaa silmäilen eteenpäin. ON MYÖS iloiten mainittava, että Kiuruveden 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi olen saanut mahdollisuuden toteuttaa kotikaupunkiini muraalin! Kiirettä pitää nyt Kihupäivien junaan hyppäämisen kanssa, joten toivottavasti löydän hetkiä myös tämän unelman todeksi elämiseen. Seinähän ei mihinkään katoa. KUVATAIDESEURAN YHDISTYSTOIMIJANA osallistun tänä keväänä ensimmäistä kertaa valtakunnalliseen Mental Health Art Week -tapahtumaan. Se on Mieli ry:n ja sen jäsenyhdistysten teemaviikko, jonka tavoitteena on vahvistaa osallistujien mielen hyvinvointia ja tietoisuutta taiteen hyvinvointivaikutuksista, rohkaista keskustelua mielenterveydestä ja sen merkityksestä. Toivottavasti ensi vuonna teemme yhdessä jotain repäisevää MHAWtyötä Pyhäjärvellä! Kulttuurin ja taiteen tekemisessä ja kokemisessa sisäinen maailma ja itsetuntemus vahvistuvat. Haluan kannustaa jokaista oman luovuutensa käyttämiseen. Tehdään asioita, jotka auttavat jaksamaan ja tuottavat iloa. Taiteen ja kulttuurin avulla voi myös hankalia tunteita käsitellä hedelmällisesti. MITÄ TULEE? Ei meidän tarvitse, emmekä voikaan tietää, mitä elämässä tulee eteen. Taide ja kulttuuri voivat olla merkittäviä lohdunantajia ja tiennäyttäjiä, jotka vahvistavat resilienssiä, antavat vaihtoehtoja; kysyvät, eivät ehkä heti vastaa… mutta kas kummaa: kun uskaltautuu katsomaan ja kokemaan avoimin mielin ja ihmetellen, mitähän tämä minulle tarjoaa, voi joskus yllättää itsensäkin. Leena Mulari Pyhäjärven kaupungin kulttuurituottaja Pyhäjärven kaupungin tiedotusliite 24.5.2023 Hyvinvointijohtajan kuulumisia Koti, seutu ja kulttuuri Mainos
10 Viikon varrelta Pyhäjärven kaupungin tiedotusliite 24.5.2023 Mainos VÄESTÖNMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 2014 2022 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS PIDEMMÄLLÄ AIKAJAKSOLLA. ENNUSTEESSA TULEVIEN VUOSIEN ASUKASLUKUMÄÄRÄT ON SAATU TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTEESTA TYÖVOIMA SEKÄ TYÖLLISET JA TYÖTTÖMÄT VUOSINA 2017 2022 TUULIVOIMAHANKKEIDEN OSALTA useat hankkeet etenevät tällä hetkellä kaavoituksessa vuoden 2023 aikana hyväksymisvaiheeseen. Muun muassa Hautakankaan tuulivoimahanke (1. vaihe, 11 voimalaa) ja Itämäen hanke (1. vaihe, 26 voimalaa) ovat päätöksenteossa. Lisäksi parilla muulla hankkeella on hyväksymismenettelyyn vielä mahdollisuus tänä vuonna. RAKENTEILLA ON parhaillaan Murtomäen tuulivoimahanke, joka on YIT:n kehittämä ja Ålandsbankenin tuulivoimarahaston omistama. Myös Pyhäjärven kaupunki on sijoittanut kyseiseen rahastoon ja tuotot ovat olleet jo alkuvuosina erinomaisia. Voimaloita rakennetaan 15 kappaletta ja niiden pystytystä voi seurata mm. Honkavuoren lintutornista. Itse työmaa-alueelle ei voi pystytystä mennä turvallisuussyistä seuraamaan ilman lupaa. TUULIVOIMAHANKKEIDEN KOHDALLA merkittävää on myös se, että kehitettäviin hankkeisiin on liittymässä maankäytön niin salliessa myös aurinkovoimatuotantoa. Näin on esimerkiksi Murtomäki II-tuulivoimahankkeessa, jota YIT kehittää. Pyhäjärvellä tähän on potentiaalia parilla muullakin hankkeella ja kaupunki keskustelee asiasta aktiivisesti hanketoimijoiden kanssa. Sinänsä aurinkovoima on erinomainen tuulivoiman tuotantoprofiilia tasaavana energiantuoElinkeinotoimen ajankohtaisia asioita liittyen energiakäänteen investointihankkeisiin Pyhäjärvellä Palveluliikenne palvelee ovelta ovelle kesälläkin Palveluliikenne on Pyhäjärven kaupungin tarjoama palvelumuoto, jonka avulla asukkaat voivat hoitaa vapaasti omia asioitaan Pyhäjärven kaupungin alueelle. Palveluliikenne on kaikille avointa. Palvelubussi hakee asiakkaan sovitusta paikasta ja kuljettaa haluttuun määränpäähän Pyhäjärven kaupungin alueella ja tuo takaisin kotiin sovittuna aikana reittiliikenteen mukaisin aikatauluin. Palvelubussit ovat esteettömiä ja hyvien tilojensa ansiosta autoon on helppo nousta. Tarvittaessa kuljettaja avustaa kulkemisessa ja tavaroiden kantamisessa. Autossa on INVA-varustelu, joten myös pyörätuolin käyttäjät voivat käyttää palvelubussia. Palvelusta peritään yleisen linja-autoliikenteen mukainen maksu. Tilaus matkasta tehdään edellisenä iltana klo 20:00 mennessä numeroon 044-763 3600 / Oy Rytkönen & Co. Palveluliikennetoiminta (PALI) toimii seuraavin reitein Pyhäjärven kaupungissa kutsutaksipalveluna: Maanantai Pitäjänmäki Kontiola Kätkytniemi Latvastentie Lamminaho Pyhäsalmi Saapuminen keskustaan klo 9.00 lähtö takaisin n. klo 11.00 ja n. klo 14.00 Pyhäsalmen taajama, (mm. Toipilaspolku, Kärkkäisen alue, Leskeläntie, Köpsin alue) Kierrokset klo 9.00, klo 11.00 ja klo 14.00 Tiistai Jokikylä Vaskikello Hietakylä Pyhäsalmi Saapuminen keskustaan klo 9.00 lähtö takaisin n. klo 11.00 ja n. klo 14.00 Pyhäsalmen taajama, (mm. Toipilaspolku, Kärkkäisen alue, Leskeläntie, Köpsin alue) Kierrokset klo 9.00, klo 11.00 ja klo 14.00 Keskiviikko Emoniemi Kirkonkylä Pyhäsalmi Parkkima Vaskikello Hietakylä Saapuminen keskustaan klo 9.00 – lähtö takaisin n. klo 11.00 ja n. klo 14.00 Pyhäsalmen taajama, (mm. Toipilaspolku, Kärkkäisen alue, Leskeläntie, Köpsin alue) Kierrokset klo 9.00, klo 11.00 ja klo 14.00 Torstai Lahnakangas Liittoperä Kuusenmäki Komu Ruotanen Pyhäsalmi Saapuminen keskustaan klo 9.00 – lähtö takaisin n. klo 11.00 ja n. klo 14.00 Pyhäsalmen taajama, (mm. Toipilaspolku, Kärkkäisen alue, Leskeläntie, Köpsin alue) Kierrokset klo 9.00, klo 11.00 ja klo 14.00 Perjantai Haapamäki Niinimäki Vuohtomäki Vuohtoniemi Rannankylä Ruotanen Pyhäsalmi Saapuminen keskustaan klo 9.00 – lähtö takaisin n. klo 11.00 ja n. klo 14.00 Pyhäsalmen taajama, (mm. Toipilaspolku, Kärkkäisen alue, Leskeläntie, Köpsin alue) Kierrokset klo 9.00, klo 11.00 ja klo 14.00 Toiminnan ja talouden tunnuslukuja Pyhäjärven kaupungin väestörakenteesta ja työvoimasta Vuoden 2022 lopussa 37 % Pyhäjärven asukkaista oli yli 65-vuotiaita. Asukkaista 14,1 % oli alle 15-vuotiaita ja 15 – 64 vuotiaiden osuus oli 48,9 %. Pyhäjärvellä väestön keski-ikä on noussut pidemmän aikaa. Vuoden 2022 alussa Pyhäjärvellä oli 4.962 asukasta ja vuoden lopussa oli 4.828 asukasta. Väestönmäärän kehitys vuosina 2014 2022 Pyhäjärven kaupunki 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 asukasmäärä 5 565 5 508 5 446 5 337 5 248 5 131 5 033 4 962 4 828 muutos edelliseen vuoteen -168 -57 -62 -109 -89 -117 -98 -71 -134 Väestömäärän kehitys pidemmällä aikajaksolla. Ennusteessa tulevien vuosien asukaslukumäärät on saatu Tilastokeskuksen väestöennusteesta. Pyhäjärven kaupunki 1980 1990 2005 2015 2022 2025 2030 2035 2040 väkiluku 7 992 7 663 6 271 5 505 4 828 4 619 4 261 3 953 3 706 Työvoima sekä työlliset ja työttömät vuosina 2017 2022 Pyhäjärven kaupunki Asukkaita Työvoima asukkaista % Työlliset työvoimasta % Työttömät työvoimasta % 31.12.2022 4 828 1 883 39,0 1 650 87,6 233 12,4 31.12.2021 4 962 1 900 38,3 1 674 88,1 226 11,9 31.12.2020 5 033 1 949 38,7 1 664 85,4 285 14,6 31.12.2019 5 131 1 979 38,6 1 752 88,5 227 11,5 31.12.2018 5 248 2 064 39,3 1 825 88,4 239 11,6 31.12.2017 5 337 2 129 39,9 1 872 87,9 257 12,1 Kuntien ja Pyhäjärven kaupungin tilinpäätöksestä v. 2022 Kuntaliiton mukaan kuntatalous on vuoden 2022 jäljiltä juuri ja juuri tasapainossa. Kuntien menot kasvoivat ripeästi, kuntien talous eriytyy vauhdilla ja hyvää tulosta selittävät lähinnä poikkeukselliset, kertaluonteiset tekijät. Kuntien tilikauden tulos heikkeni hieman suhteessa aikaisempiin kahteen vuoteen. Kuntatalouden kulut kasvoivat vuonna 2022 noin 5 prosenttia. Korona aiheutti viime vuonna yhä kustannuksia, mutta kunnat saivat niihin kompensaatioita. Pyhäjärven kaupunki sai koronapandemiaan liittyviin tukitoimiin avustusta vuonna 2022 noin 500.000 euroa. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haettiin myös vuodelle 2022, mutta sitä ei Pyhäjärven kaupungille myönnetty. Ulkoiset toimintakulut nousivat 3,7 % vuoteen 2021 verrattuna. Vuonna 2022 vuosikatteeksi muodostui noin 0,1 M€. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Suunnitelman mukaisten poistojen vähentämisen jälkeen tilikauden tulokseksi muodostui -1,33 M€. Poistoerojen muutosten jälkeen Pyhäjärven kaupungin tilikauden alijäämä oli -1,0 M€. Tilinpäätöksen alijäämä oli kuitenkin merkittävästi parempi kuin muutetussa talousarviossa oli varauduttu (alijäämä muutetussa talousarviossa oli -1,7 M€). Toiminnan osalta vuosi 2022 oli viimeinen vuosi, jolloin kunnilla oli rahoitusvastuu sosiaalija terveyspalveluista ja pelastustoimesta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde aloitti 1.1.2023 toimintansa. Tuloveroprosentti vuonna 2022 oli 21,75 %. Verotulokertymä oli yhteensä 21,2 M€. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 20,6 M€. Verotulokertymä oli 6,4 %:a pienempi vuoteen 2021 verrattuna. Lainakanta vuoden 2022 lopussa oli yhteensä 26,1 M€ ja 5.409 €/asukas. Talousarviolainaa ei nostettu vuoden 2022 aikana, mistä johtuen kaupungin lainakanta laski edellisvuoteen verrattuna. Omavaraisuusaste oli 46,3 %. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan kuitenkin pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Toiminnan ja talouden tunnuslukuja Pyhäjärven kaupungin väestörakenteesta ja työvoimasta Vuoden 2022 lopussa 37 % Pyhäjärven asukkaista oli yli 65-vuotiaita. Asukkaista 14,1 % oli alle 15-vuotiaita ja 15 – 64 vuotiaiden osuus oli 48,9 %. Pyhäjärvellä väestön keski-ikä on noussut pidemmän aikaa. Vuoden 2022 alussa Pyhäjärvellä oli 4.962 asukasta ja vuoden lopussa oli 4.828 asukasta. Väestönmäärän kehitys vuosina 2014 2022 Pyhäjärven kaupunki 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 asukasmäärä 5 565 5 508 5 446 5 337 5 248 5 131 5 033 4 962 4 828 muutos edelliseen vuoteen -168 -57 -62 -109 -89 -117 -98 -71 -134 Väestömäärän kehitys pidemmällä aikajaksolla. Ennusteessa tulevien vuosien asukaslukumäärät on saatu Tilastokeskuksen väestöennusteesta. Pyhäjärven kaupunki 1980 1990 2005 2015 2022 2025 2030 2035 2040 väkiluku 7 992 7 663 6 271 5 505 4 828 4 619 4 261 3 953 3 706 Työvoima sekä työlliset ja työttömät vuosina 2017 2022 Pyhäjärven kaupunki Asukkaita Työvoima asukkaista % Työlliset työvoimasta % Työttömät työvoimasta % 31.12.2022 4 828 1 883 39,0 1 650 87,6 233 12,4 31.12.2021 4 962 1 900 38,3 1 674 88,1 226 11,9 31.12.2020 5 033 1 949 38,7 1 664 85,4 285 14,6 31.12.2019 5 131 1 979 38,6 1 752 88,5 227 11,5 31.12.2018 5 248 2 064 39,3 1 825 88,4 239 11,6 31.12.2017 5 337 2 129 39,9 1 872 87,9 257 12,1 Kuntien ja Pyhäjärven kaupungin tilinpäätöksestä v. 2022 Kuntaliiton mukaan kuntatalous on vuoden 2022 jäljiltä juuri ja juuri tasapainossa. Kuntien menot kasvoivat ripeästi, kuntien talous eriytyy vauhdilla ja hyvää tulosta selittävät lähinnä poikkeukselliset, kertaluonteiset tekijät. Kuntien tilikauden tulos heikkeni hieman suhteessa aikaisempiin kahteen vuoteen. Kuntatalouden kulut kasvoivat vuonna 2022 noin 5 prosenttia. Korona aiheutti viime vuonna yhä kustannuksia, mutta kunnat saivat niihin kompensaatioita. Pyhäjärven kaupunki sai koronapandemiaan liittyviin tukitoimiin avustusta vuonna 2022 noin 500.000 euroa. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haettiin myös vuodelle 2022, mutta sitä ei Pyhäjärven kaupungille myönnetty. Ulkoiset toimintakulut nousivat 3,7 % vuoteen 2021 verrattuna. Vuonna 2022 vuosikatteeksi muodostui noin 0,1 M€. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Suunnitelman mukaisten poistojen vähentämisen jälkeen tilikauden tulokseksi muodostui -1,33 M€. Poistoerojen muutosten jälkeen Pyhäjärven kaupungin tilikauden alijäämä oli -1,0 M€. Tilinpäätöksen alijäämä oli kuitenkin merkittävästi parempi kuin muutetussa talousarviossa oli varauduttu (alijäämä muutetussa talousarviossa oli -1,7 M€). Toiminnan osalta vuosi 2022 oli viimeinen vuosi, jolloin kunnilla oli rahoitusvastuu sosiaalija terveyspalveluista ja pelastustoimesta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde aloitti 1.1.2023 toimintansa. Tuloveroprosentti vuonna 2022 oli 21,75 %. Verotulokertymä oli yhteensä 21,2 M€. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 20,6 M€. Verotulokertymä oli 6,4 %:a pienempi vuoteen 2021 verrattuna. Lainakanta vuoden 2022 lopussa oli yhteensä 26,1 M€ ja 5.409 €/asukas. Talousarviolainaa ei nostettu vuoden 2022 aikana, mistä johtuen kaupungin lainakanta laski edellisvuoteen verrattuna. Omavaraisuusaste oli 46,3 %. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan kuitenkin pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Toiminnan ja talouden tunnuslukuja Pyhäjärven kaupungin väestörakenteesta ja työvoimasta Vuoden 2022 lopussa 37 % Pyhäjärven asukkaista oli yli 65-vuotiaita. Asukkaista 14,1 % oli alle 15-vuotiaita ja 15 – 64 vuotiaiden osuus oli 48,9 %. Pyhäjärvellä väestön keski-ikä on noussut pidemmän aikaa. Vuoden 2022 alussa Pyhäjärvellä oli 4.962 asukasta ja vuoden lopussa oli 4.828 asukasta. Väestönmäärän kehitys vuosina 2014 2022 Pyhäjärven kaupunki 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 asukasmäärä 5 565 5 508 5 446 5 337 5 248 5 131 5 033 4 962 4 828 muutos edelliseen vuoteen -168 -57 -62 -109 -89 -117 -98 -71 -134 Väestömäärän kehitys pidemmällä aikajaksolla. Ennusteessa tulevien vuosien asukaslukumäärät on saatu Tilastokeskuksen väestöennusteesta. Pyhäjärven kaupunki 1980 1990 2005 2015 2022 2025 2030 2035 2040 väkiluku 7 992 7 663 6 271 5 505 4 828 4 619 4 261 3 953 3 706 Työvoima sekä työlliset ja työttömät vuosina 2017 2022 Pyhäjärven kaupunki Asukkaita Työvoima asukkaista % Työlliset työvoimasta % Työttömät työvoimasta % 31.12.2022 4 828 1 883 39,0 1 650 87,6 233 12,4 31.12.2021 4 962 1 900 38,3 1 674 88,1 226 11,9 31.12.2020 5 033 1 949 38,7 1 664 85,4 285 14,6 31.12.2019 5 131 1 979 38,6 1 752 88,5 227 11,5 31.12.2018 5 248 2 064 39,3 1 825 88,4 239 11,6 31.12.2017 5 337 2 129 39,9 1 872 87,9 257 12,1 Kuntien ja Pyhäjärven kaupungin tilinpäätöksestä v. 2022 Kuntaliiton mukaan kuntatalous on vuoden 2022 jäljiltä juuri ja juuri tasapainossa. Kuntien menot kasvoivat ripeästi, kuntien talous eriytyy vauhdilla ja hyvää tulosta selittävät lähinnä poikkeukselliset, kertaluonteiset tekijät. Kuntien tilikauden tulos heikkeni hieman suhteessa aikaisempiin kahteen vuoteen. Kuntatalouden kulut kasvoivat vuonna 2022 noin 5 prosenttia. Korona aiheutti viime vuonna yhä kustannuksia, mutta kunnat saivat niihin kompensaatioita. Pyhäjärven kaupunki sai koronapandemiaan liittyviin tukitoimiin avustusta vuonna 2022 noin 500.000 euroa. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haettiin myös vuodelle 2022, mutta sitä ei Pyhäjärven kaupungille myönnetty. Ulkoiset toimintakulut nousivat 3,7 % vuoteen 2021 verrattuna. Vuonna 2022 vuosikatteeksi muodostui noin 0,1 M€. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Suunnitelman mukaisten poistojen vähentämisen jälkeen tilikauden tulokseksi muodostui -1,33 M€. Poistoerojen muutosten jälkeen Pyhäjärven kaupungin tilikauden alijäämä oli -1,0 M€. Tilinpäätöksen alijäämä oli kuitenkin merkittävästi parempi kuin muutetussa talousarviossa oli varauduttu (alijäämä muutetussa talousarviossa oli -1,7 M€). Toiminnan osalta vuosi 2022 oli viimeinen vuosi, jolloin kunnilla oli rahoitusvastuu sosiaalija terveyspalveluista ja pelastustoimesta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde aloitti 1.1.2023 toimintansa. Tuloveroprosentti vuonna 2022 oli 21,75 %. Verotulokertymä oli yhteensä 21,2 M€. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 20,6 M€. Verotulokertymä oli 6,4 %:a pienempi vuoteen 2021 verrattuna. Lainakanta vuoden 2022 lopussa oli yhteensä 26,1 M€ ja 5.409 €/asukas. Talousarviolainaa ei nostettu vuoden 2022 aikana, mistä johtuen kaupungin lainakanta laski edellisvuoteen verrattuna. Omavaraisuusaste oli 46,3 %. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan kuitenkin pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. KUNTALIITON MUKAAN kuntatalous on vuoden 2022 jäljiltä juuri ja juuri tasapainossa. Kuntien menot kasvoivat ripeästi, kuntien talous eriytyy vauhdilla ja hyvää tulosta selittävät lähinnä poikkeukselliset, kertaluonteiset tekijät. Kuntien tilikauden tulos heikkeni hieman suhteessa aikaisempiin kahteen vuoteen. Kuntatalouden kulut kasvoivat vuonna 2022 noin 5 prosenttia. Korona aiheutti viime vuonna yhä kustannuksia, mutta kunnat saivat niihin kompensaatioita. PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI sai koronapandemiaan liittyviin tukitoimiin avustusta vuonna 2022 noin 500.000 euroa. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haettiin myös vuodelle 2022, mutta sitä ei Pyhäjärven kaupungille myönnetty. Ulkoiset toimintakulut nousivat 3,7 % vuoteen 2021 verrattuna. Vuonna 2022 vuosikatteeksi muodostui noin 0,1 M€. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Suunnitelman mukaisten poistojen vähentämisen jälkeen tilikauden tulokseksi muodostui -1,33 M€. Poistoerojen muutosten jälkeen Pyhäjärven kaupungin tilikauden alijäämä oli -1,0 M€. Tilinpäätöksen alijäämä oli kuitenkin merkittävästi parempi kuin muutetussa talousarviossa oli varauduttu (alijäämä muutetussa talousarviossa oli -1,7 M€). TOIMINNAN OSALTA vuosi 2022 oli viimeinen vuosi, jolloin kunnilla oli rahoitusvastuu sosiaalija terveyspalveluista ja pelastustoimesta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde aloitti 1.1.2023 toimintansa. TULOVEROPROSENTTI VUONNA 2022 oli 21,75 %. Verotulokertymä oli yhteensä 21,2 M€. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 20,6 M€. Verotulokertymä oli 6,4 %:a pienempi vuoteen 2021 verrattuna. LAINAKANTA VUODEN 2022 lopussa oli yhteensä 26,1 M€ ja 5.409 €/asukas. Talousarviolainaa ei nostettu vuoden 2022 aikana, mistä johtuen kaupungin lainakanta laski edellisvuoteen verrattuna. Omavaraisuusaste oli 46,3 %. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan kuitenkin pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet vuonna 2022, yhteensä 46.3 M€ Suurin osa kaupungin tulopohjasta muodostuu verotuloista ja valtionosuuksista. Toimintakulut (ulkoiset) toimialoittain vuonna 2022, yhteensä 45,8 M€ Suurin osa kaupungin kustannuksista muodostuu sosiaalija terveyspalvelujen kustannuksista. 10% 46% 44% Toimintatuotot, ulkoiset Verotulot Valtionosuudet 6,1 % 62,0 % 0,4 % 19,8 % 11,7 % Hallintopalvelut Selänne-palvelut Alueelliset maaseutupalvelut Hyvinvointipalvelut Tekniset palvelut Toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet vuonna 2022, yhteensä 46.3 M€ Suurin osa kaupungin tulopohjasta muodostuu verotuloista ja valtionosuuksista. Toimintakulut (ulkoiset) toimialoittain vuonna 2022, yhteensä 45,8 M€ Suurin osa kaupungin kustannuksista muodostuu sosiaalija terveyspalvelujen kustannuksista. 10% 46% 44% Toimintatuotot, ulkoiset Verotulot Valtionosuudet 6,1 % 62,0 % 0,4 % 19,8 % 11,7 % Hallintopalvelut Selänne-palvelut Alueelliset maaseutupalvelut Hyvinvointipalvelut Tekniset palvelut Toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet vuonna 2022, yhteensä 46.3 M€ Suurin osa kaupungin tulopohjasta muodostuu verotuloista ja valtionosuuksista. Toimintakulut (ulkoiset) toimialoittain vuonna 2022, yhteensä 45,8 M€ Suurin osa kaupungin kustannuksista muodostuu sosiaalija terveyspalvelujen kustannuksista. 10% 46% 44% Toimintatuotot, ulkoiset Verotulot Valtionosuudet 6,1 % 62,0 % 0,4 % 19,8 % 11,7 % Hallintopalvelut Selänne-palvelut Alueelliset maaseutupalvelut Hyvinvointipalvelut Tekniset palvelut Toimintatuotot, verotulot ja valtionosuudet vuonna 2022, yhteensä 46.3 M€ Suurin osa kaupungin tulopohjasta muodostuu verotuloista ja valtionosuuksista. Toimintakulut (ulkoiset) toimialoittain vuonna 2022, yhteensä 45,8 M€ Suurin osa kaupungin kustannuksista muodostuu sosiaalija terveyspalvelujen kustannuksista. 10% 46% 44% Toimintatuotot, ulkoiset Verotulot Valtionosuudet 6,1 % 62,0 % 0,4 % 19,8 % 11,7 % Hallintopalvelut Selänne-palvelut Alueelliset maaseutupalvelut Hyvinvointipalvelut Tekniset palvelut KUNTIEN JA PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖKSESTÄ V. 2022 PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN VÄESTÖRAKENTEESTA JA TYÖVOIMASTA Vuoden 2022 lopussa 37 % Pyhäjärven asukkaista oli yli 65-vuotiaita. Asukkaista 14,1 % oli alle 15-vuotiaita ja 15 – 64 -vuotiaiden osuus oli 48,9 %. Pyhäjärvellä väestön keski-ikä on noussut pidemmän aikaa. Vuoden 2022 alussa Pyhäjärvellä oli 4.962 asukasta ja vuoden lopussa oli 4.828 asukasta. Toiminnan ja talouden tunnuslukuja
11 Viikon varrelta Pyhäjärven kaupungin tiedotusliite 24.5.2023 Mainos ASEMATIEN JATKAMINEN Pyhäjärven kaupunki investoi Asematien jatkon rakentamiseen v. 2023 ja 2024. Asematie tulee jatkumaan rautatieasemalta radan vartta aina ylös Emolahdentiehen saakka. Välissä olevat kaavatien Torkkolantie ja Palotie kytketään Asematiehen. Urakoitsijaksi kilpailutuksen kautta tuli Kuljetuspolar Oy, joka aloittaa työt toukokuun aikana. Radan alittavaan kevyenliikenteenväylään tulee käyttökatkos alkukesän aikana Asematien uuden sillan rakentamisen ajaksi. Asematien jatko ei välttämättä aukea liikenteelle vielä 2023 aikana. Urakan valmistuminen on syksylle 2024. Tällä investoinnilla kaupunki toteuttaa asemakaavaa, jota on muutettu vastaamaan vaatimuksia. Investointi auttaa myös hallitsemaan v. 2025 aikana tapahtuvaa VT-27 valtatien sillan uusimisesta aiheutuvaa kiertotieliikennettä. PIHOJEN KEVÄTSIIVOUS Kevään tullessa on aika haravoida pihoja ja pihojen siivouksessa syntyvä orgaaninen jäte, kuten pensaiden oksat, risut ja pienpuut voidaan toimittaa maksutta Petteri Rönkön kasvihuoneen takana olevalle asfaltille valvojan osoittamaan paikkaan lauantaina 27.5.2023 klo 9:00 – 12:00 (ajo-ohje: Vaskikellontien varressa olevan hyötyjäteaseman vierestä menee tie kasvihuoneelle, jonka päässä on asfalttikenttä). Kompostoitavat kuloheinä ja lehdet viedään vanhalle kaatopaikalle Kettuperälle, (HUOM! Ei teollisuusalueelle) valvojan osoittamaan paikkaan lauantaina 27.5.2023 klo 12:00 – 13:00, jätteet on oltava eroteltu toisistaan edellä mainitulla tavalla. Muun jätteen tuonti ko. alueelle ei ole sallittua sen enempää kyseisenä-, kuin muinakaan aikoina. Valvojana toimii Jarkko Päkkilä 040 677 1253. Elinkeinotoimen ajankohtaisia asioita liittyen energiakäänteen investointihankkeisiin Pyhäjärvellä TekniseN kuulumisia Ote katusuunnitelmasta. Ylinnä oleva Asematien jatkos toteutetaan nyt sekä Torkkolantien ja Palotien kytkeminen Asematiehen. Kokonaan uusi Castreninkatu on optio, jota ei ole vielä päätetty säästösyistä rakentaa samoin kuin välissä oleva kevyenliikenteen väylä. Kevyenliikenteen väylä on valtiontukikelpoinen ja siihen valmistellaan rahoituksen hakemista tuleville vuosille toteutettavaksi. Osallistuvan budjetoinnin Pyhäjärven kaupungin pilottihanke Pyhäjärven kaupunki varasi vuoden 2023 talousarvioon ensimmäisen kerran määrärahan osallistuvan budjetoinnin pilottihankkeelle. Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sen toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa elinvoimaa, hyvinvointia, osallisuutta ja viihtyisyyttä. Vuonna 2023 painopisteenä oli Pyhäjärven kaupungin 30-vuotisjuhlallisuuksien tapahtumien järjestäminen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa pyydettiin ehdotuksia tapahtumien järjestämisistä, jotka liittyisivät kaupungin 30-vuotisjuhlallisuuksiin. Asiantuntijaryhmä arvioi saatujen ehdotusten toteuttamiskelpoisuutta. Ehdotetuista tapahtumista kuntalaisten äänestykseen osallistuivat: 1. PYHÄJÄRVI 30 VUOTTA UUDENVUODENJUHLA · järjestäjä Pyhäjärven Pohti, jääkiekkojaosto · uudenvuodenjuhla jäähallilla, ilotulitusta ja ohjelmaa 2. JOULUKONSERTTI PYHÄN RISTIN KIRKOSSA · järjestäjä Pyhäjärven seurakunta · Haapaveden kamariorkesteri Timo Hannulan johdolla, sopraano Sonja Turtinen · joululaulujen helmiä ja italialaista jouluista barokkimusiikkia 3. KOKO KAUPUNGIN JUHLAKONSERTTI · järjestäjä Lions Club Pyhäsalmi · juhlakonsertti syksyllä · artisti vielä avoin tässä vaiheessa Hankkeen toisessa vaiheessa kuntalaiset saivat äänestää tapahtumaa, jonka haluaisivat järjestettäväksi vuonna 2023. Äänestyksessä eniten ääniä (72 %) sai Koko kaupungin juhlakonsertti, toiseksi eniten ääniä sai Pyhäjärvi 30 vuotta – Uudenvuodenjuhla (25 %) ja Joulukonsertti Pyhän Ristin kirkossa sai 3 % äänistä. Kuntalaisten äänestyksen tuloksena vuonna 2023 järjestetään Koko kaupungin juhlakonsertti, jonka järjestäjänä toimii Lions Club Pyhäsalmi sekä Pyhäjärvi 30 vuotta -Uudenvuodenjuhla. Tapahtumien järjestämisistä wilmoitellaan lähempänä ajankohtaa. Pyhäjärven kaupunki kiittää kaikkia, jotka osallistuvat hankkeen toteuttamiseen ideoimalla, osallistumalla ja äänestämällä. Jäädään odottamaan minkälaisia osallistuvan budjetoinnin hankkeita tullaan järjestämään tulevina vuosina. tantomuotona. SÄHKÖNSIIRRON OSALTA Elenia vahvistaa parhaillaan Pyhäjärven ja Haapajärven välisiä linjoja. Yhtiö rakentaa myös uuden sähköaseman Olkkosen vihreän siirtymän teollisuuspuiston yhteyteen, jonka kaavoitus on aloitettu. Callio ja kaupunki kehittävät Olkkosen aluetta yhteistyössä ja tavoitteena on saada alueen kaavoitus valmiiksi vuonna 2024. Tuulivoimahankkeiden sähkönsiirron osalta Pyhäjärven kaupunki jatkaa hanketoimijoiden ohjausta ns. yhteislinjoihin, joita yritykset ovat tosin itsekin edistämässä markkinaehtoisesti. Tämä lisää hankkeiden hyväksyttävyyttä ja on myös maankäytön osalta järkevää. Pyhäjärvellä meidän on syytä varautua myös siihen positiiviseen asiaan, että kantaverkko tulee laajentumaan myös Pyhäjärvelle. Länsi-Itä-suuntaisesti kantaverkossa on puutteita ja Pyhäjärvellä tämä tulee tarkoittamaan myös 1-2 suuren sähköaseman rakentamista seuraavan viiden vuoden aikana. CALLION ALUEELLA EPV Energia Oy:n pumppuvoimalahanke etenee luvitusvaiheessa. Odotamme tälle ns. kulmakivihankkeelle investointipäätöstä vielä loppuvuonna. Hankkeen investointituen EU-notifikaatio varmistui joulukuussa. Samoin Callion alueella näemme Pyhäjärven ensimmäisen teollisen mittakaavan aurinkoenergiahankkeen rakentamisen alkamisen Solarigo Oy:n ja Skarta Energy Oy:n toimesta. Peitetylle rikastehiekka-altaalla aurinkopaneelikenttien sijoittaminen on mitä parasta uusiokäyttöä. Paljon parjattu hanketoiminta on osoittanut jälleen kerran tehokkuutensa, hankkeista tulee isona investointihankkeita. E75 RISTEYSALUEELLA viime syksynä Pyhäjärven Biokaasu Oy:n toimesta avattu kaasutankkausasema on saamassa arvoketjun loogisen lisän, eli biokaasun tuotantolaitoksen. Yhtiö on tehnyt laitoksesta investointipäätöksen ja rakentaminen on käynnissä. Pitkäjänteinen työ aikanaan kaupungin elinkeinotoimen hallinnoiman kehityshankkeen pohjalta on yksityisten voimien taholta nyt tulossa maaliin. Me todella osaamme Pyhäjärvellä tämän julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön, mutta uskallammeko sitä sanoa ääneen? KAIKEN KAIKKIAAN kaupungin elinkeinotoimen arvio vihreän siirtymän investointihankkeiden suuruudesta Pyhäjärvellä vuosina 2021-2027 on noin 0,9-1,1 miljardia euroa. Investointien suuruuteen vaikuttavat keskipitkällä aikavälillä kustannuskehitys ja aikatauluihin hankkeiden luvitusvarmuus, eli lupamenettelyiden sujuvuus. vuoteen 2030 mennessä investointikorin suuruus varovaisestikin mitattuna nousee lähelle 1,5 miljardia euroa. Määrät voivat olla suurempiakin, mutta epävarmuudet aikatauluista ja investointien mittakaavasta lisääntyvät pidemmällä aikajänteellä. Arvioiden realistisuutta puoltaa taas megatrendien mukaisuuden ja rahoitusmarkkinoiden kiinnostuksen lisäksi myös hankkeiden monilukuisuus ja monipuolisuus, jotka ovat riskienhallinnan kannalta olennaisia asioita. Tulemme lähivuosina saamaan kiinteistöveroja enemmän vuositasolla, mitä kaivoksen yhteisöverojen ns. parhaat päivätkään euroissa olivat. VAIKKA EDELLÄ käyty katsaus keskittyy suuriin investointihankkeisiin, on muistettava asumisen ja yrittämisen piirissä jatkuvasti tehtävät pienemmät paikalliset tai kiinteistökohtaiset energiainvestoinnit esim. aurinkovoimaan, lämmitysmuotojen remontteihin ja niin edelleen. Nämä kaikki tuovat myös työtä paikkakunnalle, kunhan niiden toteuttamisessa pyritään hyödyntämään paikallista osaamista, jota on onneksi olemassa ja kehittymässä lisääkin. Pyhäjärven kaupungin elinkeinotoimi MATONPESUPAIKKA AVATAAN TOUKOKUUN LOPPUUN MENNESSÄ!
12 Viikon varrelta PYHÄJÄRVEN KEHITYS Oy on yhdessä teknisten palveluiden kanssa toteuttanut Pyhäjärven kalasataman kehittämishankkeen. Euroopan merija kalatalousrahaston (EMKR) ja Pyhäjärven kaupungin rahoittaman projektin koneja laitehankintojen avulla on onnistuttu parantamaan kalasataman saaliinkäsittelyä ja markkinoille saattamisen logistiikkaa. EMKRhankkeen kehittämisinvestointien suuruus on ollut 77 000 €. Kyseinen summa on käytetty seuraaviin hankintoihin: uuteen verkkoja rysävarastoon (kylmä) n. 65 m², satamanosturiin 2500 kg, satamanosturin asennustöihin, kalankuljetusastioihin, jäädytysja jäähdytyslaatikoihin, laatikon alustoihin, keräilykoreihin, sähkötrukkiin, erilaisiin siivousvälineisiin (mm. painepesuriin), pumppukärryihin ja uuteen jäähilekoneeseen. Toteutetut investoinnit antavat nyt vuosimaksun (500 €) maksaville kalastajille erinomaisen lähtökohdan nopeuttaa järven antimien käsittelyä ja kasvattaa omaa myyntiä. Sataman jalostuskapasiteetti on siis saatu ajan tasalle ja tämä edistää lähiruoan saatavuutta, mikä on yksi maamme ruokapolitiikan kärjistä. EMKR-hankkeella Pyhäjärven kaupunki on siis konkreettisesti pystynyt parantamaan pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja -myynnin mahdollisuuksia sekä kalastuselinkeinon toimintaedellytyksiä. Kalastajaa odottaa uudistunut kalasatama Pyhäjärven Kehitys Oy:n päällimmäinen tavoite on ollut jo vuodesta 1996 edistää kunnan elinvoimaisuutta ja yritysten toimintaympäristöä. Yhteistyössä Nihak ry:n kanssa ja hyödyntämällä erilaisia julkisia rahoitustuotteita pyritään parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä, kehittämään työllisyyttä ja osaamista sekä parantamaan Pyhäjärven kilpailukykyä, elinvoimaisuutta ja vetovoimaa. Pyhäjärven Kehitys Oy siis toteuttaa käytännössä kaupunkistrategian elinkeino-osiota. Tällä hetkellä Pyhäjärven Kehitys Oy:n painopisteet ovat matkailun ja liiketoiminnan esittelymateriaalin kehittämisessä, uuden liiketoiminnan ja (mm. teollisten) työpaikkojen luomisessa sekä edelleenkin valtateiden 4ja 27risteysalueen markkinoinnissa. Verkkosivuiltamme löytyy mm. tietoa vuonna 2023 tarjolla olevista tukimuodoista sekä hakemuslomake tuen hakemiseksi. Kotimaan matkailulle povataan jälleen erinomaista kesää ja tämän vuoden runsaan tapahtumatarjonnan kautta (mm. kihujen 50-vuotisjuhlavuosi) pääsee entistä monipuolisemmin tutustumaan Pyhäjärven luonto-, elämys-, tapahtumaja kulttuurimatkailun palveluihin. Tänäkin vuonna Pyhäjärven Kehitys Oy haastaa pyhäkkäitä ottamaan kuvia paikkakuntamme luonnosta, arjesta ja osallistumaan näin valokuvauskilpailuun Instagramissa #PPPyhäjärvikilpailu. PELTOJEN SATELIITTISEURANTA Pyhäjärven kaupungin tiedotusliite 24.5.2023 Mainos REILUN VIIDEN kuukauden pestin jälkeen olen päässyt hyvin tutustumaan työhön, asiakkaisiin sekä yhteistyökumppaneihin. Isoimpia muutoksia tulee lähivuosina olemaan TE24 ja KOTO24 uudistukset sekä jo tänä vuonna mahdollinen ukrainalaisen kotikunnan hakeminen. PYHÄJÄRVELLÄ TYÖLLISYYSKOORDINAATTORIN työhön kuuluu myös ukrainakoordinaattorin työt. Ukrainakoordinaattori tekee vahvasti yhteistyötä vastaanottokeskuksen kanssa ja myös siihen kuuluu jatkuvaa tietojen päivitystä. Vastaanottokeskus käy noin kerran kuukaudessa Pyhäjärvellä. Heillä on päävastuu asiakkaiden erilaisten hakemusten teossa ja ukrainakoordinaattorilla asumisen ohjaus ja neuvonta. VUODEN SUOMESSA olleiden on ollut mahdollista hakea kotikuntaa maaliskuusta lähtien. Kotikunnan hakeminen mietityttää asiakkaita paljon ja yhdessä vastaanottokeskuksen kanssa hoidamme tiedottamisen. Kotikunnan hakemisen jälkeenkin tilapäisen suojelun asiakkaat saavat vastaanottokeskuksen ja koordinaattorin tuen useamman kuukauden ajan. ISOIN MUUTOS kotikunnan saamisen jälkeen on oppivelvollisuus sekä siirtyminen kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden asiakkaiksi. Kotikunnan saaneilla ukrainalaisilla on samat oikeudet, palvelut ja velvollisuudet kuin Suomessa vakituisesti asuvilla. Tällä hetkellä huoltajilla on ollut mahdollisuus valita joko valmistavan opetuksen VALOluokka tai kotona netin kautta opiskelu ukrainaksi. VALO-luokka päättyy kevätlukukauteen ja syksyllä loman päätyttyä lapset aloittavat oman ikäryhmän mukana perusopetuksessa. TYÖSSÄ KOHTAAN myös ukrainalaisten tukena olevia vapaaehtoisia. Yhteistyö sujuu hyvin ja heille esitän ison kiitoksen. Heidän avullaan on erittäin suuri merkitys, kun tilapäisen suojelun asiakas on saapunut Pyhäjärvelle. Yhdessä olemme laittaneet koteja kuntoon ja toivottaneet jokaisen tervetulleeksi. TYÖTÄ TEEN sekä ukrainalaisten että pyhäjärvisten työnhakijoiden ja työnantajien kanssa. Ukrainalaisista aikuisista lähes kaikki ovat työllistyneet tai työllistymässä kevään ja kesän aikana. Marjatilat ja puutarha tarvitsevat kausityöhön tekijöitä ja osalla onkin jo vuosien kokemus työstä ja tutut työnantajat. Suomen kielen opiskelua korostan asiakkaiden tapaamisten yhteydessä. Kieli on todella tärkeää oppia kaikenikäisten ja sitä myötä kotoutuminen ja opiskeluun tai työelämään siirtyminen helpottuu. TYÖLLISYYDEN HOIDON yhteistyö työnantajien, kaupungin eri toimijoiden ja 4H:n hankkeen ”Kaikki mahdollisuuden avoinna” kanssa on ollut hedelmällistä. Yhdessä olemme voineet työllistää lukuisia työttömiä sekä kaupungille että yksityisiin yrityksiin ja yhteinen työ jatkuu edelleen. 1.1.2025 VOIMAAN tulevan TE24-uudistuksen tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä ja lisätä työja elinkeinopalvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta tuomalla palvelut lähemmäksi asiakasta. Tavoitteena on järjestää työllisyyspalvelut niin, että ne tukevat tehokkaasti kuntien ja alueiden elinvoimaa ja lisäävät työllistymistä. Uudistuksen myötä työllistyminen tehostuu, kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla. KOTO24 -UUDISTUSTEN myötä kunnilla on kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumislain tavoitteena on vahvistaa maahan muuttaneiden työllisyyttä, kielitaitoa ja osallisuutta yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta. Marita Rytkönen PYHÄJÄRVEN KEHITYS YRITYSTOIMINNAN VAHVISTAJANA Työllisyyskoordinaattorin kuulumisia VIIME VUOSIEN nopea kehitysvauhti tekniikassa ja vapaasti käytettävissä olevan korkean tarkkuuden kuvamateriaalin helppo saatavuus mahdollistaa vuonna 2023 sen, että peltojen valvonta tapahtuu kesällä lähes kokonaan taivaalta. Satelliittivalvonnalla tunnistetaan peltojen lohkojakoa, maanmuokkausta, viljelykasvi, kasvipeitteisyyttä ja esimerkiksi niiton ajankohta. EUROOPAN AVARUUSJÄRJESTÖN (Esa) Copernicus.eu ohjelman Sentinel 1 ja 2 satelliitit tuottavat vuodet ja vuorokaudet ympäriinsä ilmaista kuvamateriaalia maapallolta. Kuvamateriaali on kenen tahansa hyödynnettävissä olevaa tietoaineistoa: https:// apps.sentinel-hub.com/eo-browser/. JOS SATELLIITTIKUVISSA havaitaan kasvukaudella tukiehtojen kannalta tulkinnan epäselvyyttä, pyydetään viljelijää tarkentamaan havaintoa ottamalla älypuhelimeen ladatulla Vipu-mobiilisovelluksella lohkolta paikkaan sidottu valokuva. Alustavan suunnitelman mukaan valokuvia pyydetään elokuun aikana, erityisesti elokuun loppupuolella. Selvityspyyntöön kannattaa reagoida nopeasti. JOS ÄLYPUHELIMEN Vipu-sovelluksen käyttö tuntuu vaikealle, voi viljelijä valtuuttaa henkilön puolestaan ottamaan pyydetyt kuvat. Valtuutuksen voi tehdä Vipu tukihakujärjestelmässä tai omassa maataloustoimistossa lomakkeella 457. VIPU-MOBIILI VIPU-MOBIILI TULEE olemaan viljelijälle tärkeä työväline juuri alkaneella ohjelmakaudella. Vipu-mobiili on ilmainen älypuhelinsovellus, joka on ladattavissa Google Playtai App Store -sovelluskaupasta. Vipu-mobiilista viljelijä löytää tilansa tehtävät eli selvityspyynnöt, maataloustukien maksutiedot sekä lohkotiedot. Vipu-mobiilin tärkein ominaisuus on vastaaminen selvityspyytöihin, jotka tulevat satelliittikuvien havaintojen perusteella. Sovelluksen avulla otetaan paikkaan sidottuja kuvia, jotka toimivat vastauksena selvityspyyntöihin. Tilavalvonnat tulevat vähenemään satelliittivalvonnan ja Vipu-mobiilin myötä.
13 Viikon varrelta PYHÄJÄRVEN ENERGIA ja Vesi on Pyhäjärven kaupungin omistama yhtiö, joka on toiminut vuodesta 2015 lähtien. Työllistämme yhdeksän henkilöä, joilla kaikilla on pitkä kokemus ja hyvä paikallistuntemus. Toimipakkamme on Mustaparrantie 6:ssa. Ekologista kaukolämpöä KAUKOLÄMPÖASIAKKAINAMME ON noin 250 kotitaloutta. Meillä on kolme erillistä kaukolämpöverkkoa, joiden yhteispituus on 25 km. Tuotamme lämpöä laitoksillamme metsähakkeella, puun kuorella ja sahanpurulla, näiden osuus koko tuotetusta energiamäärästä on 92 – 98 %. VIIME AIKOINA polttoaineiden hintoihin on kohdistunut todella suuria korotuspaineita, koska niiden kysyntä on lisääntynyt Venäjän tuonnin loputtua ja turvetuotannon alasajon seurauksena. Lämmön hinta on 79,36 €/MWh. PYHÄSALMEN LÄMPÖLAITOKSEN teho on 5 MW, Ruotasella 1 MW ja risteysalueella 0,8 MW. Risteysalueen lämpölaitos toimi kevyellä polttoöljyllä. Raikasta lähdevettä VESILAITOKSEMME ASIAKKAINA on noin 2500 kotitaloutta Pyhäjärvellä, lisäksi toimitamme vettä myös Kiuruveden, Kärsämäen ja Haapajärven suuntiin. Pitkäkangas on meidän tärkein tuotantoalue, tämän lisäksi Kohisevalta pumpataan sen alueen, Olkkosen puron ja Lahdenjoen kaivojen vettä. PUMPATTAVA VESIMÄÄRÄ Pitkäkankaalta on 1200 m3/d. Veden laatua tarkkaillaan hyväksytyn ohjelman mukaan. Laboratoriopalvelut hankimme ulkopuoliselta toimijalta. Veden laadun ylläpitämiseksi joudumme huuhtelemaan sivukylillä pitkiä linjoja, joilla on nyt pelkkä kotitalouden kulutus karjatalouden loputtua. VESIPUTKISTOA ON saneerattu vuosittain, poistetaan vanhaa teräsputkea, joka korvataan PEH muoviputkella. Useassa kohteessa olemme voineet käyttää ns. sujutusta, jossa vanhan putken sisään työnnetään muoviputki. Tällöin päästää huomattavasti vähemmällä kaivutyöllä. Pienemmän muoviputken kapasiteetti yleensä riittää hyvin, koska sen virtausvastus on huomattavasti pienempi kuin karhean teräsputken. Teräsputkea on vielä vesitornin läheisyydessä muutama sata metriä. KAIKILLA VESIVERKOSTOON liittyneillä pitää olla vesimittari, yhtiön hallitus teki tästä päätöksen vuonna 2022. Kesämökeillä aikaisemmin käytössä ollut arviolaskutus ei ole enää käytössä. SÄHKÖN JA pH:n säädössä tarvittavien kemikaalien hintojen noususta johtuen jouduimme korottamaan veden käyttöja perusmaksuja. Vesimaksu on 1,92 €/m3 Tehokasta vedenpuhdistusta JÄTEVESI PUHDISTETAAN 1986 valmistuneella puhdistamolla Ruotasella, sitä on päivitetty vuosina 1989, 2001 – 2002, 2007 ja 2011. Uudessa ympäristöluvassa vuodelta 2019 edellytettiin jälkikäsittelykentän rakentamista parantamaan puhdistustulosta. Jälkikäsittelykenttä pitää olla käytössä 1.6.2023. JÄLKIKÄSITTELYKENTTÄ SIJOITTUU Kaakkurinnevalle, Junttiselän itäpuolelle, sen pinta-ala kokonaisuudessa on 9,6 ha, josta pintavalutuskentän ala on 6 ha. Puhdistamolta jälkikäsittelykentälle on rakennettu uusi putkilinja. Purkupaikka siirtyy Junttiselältä Pyhäjokeen. SUUNNITTELIJAN TEKEMÄ kustannusarvio oli noin 1 M€, tällä hetkellä näyttää toteutuneiden kustannusten määrä jäävän noin 700 t€. KENTÄN RAKENTAMINEN, sähkön ja puhdistuksessa tarvittavien kemikaalien hinnan nousujen johdosta jouduimme korottamaan jäteveden käyttöja perusmaksuja. Jätevesimaksu 3,98 €/m3 Pyhäjärven kaupungin tiedotusliite 24.5.2023 Mainos RILLANKIVELLE UUSI TEKNINEN ISÄNNÖITSIJÄ KIINTEISTÖ OY Rillankiven tekninen isännöitsijä on vaihtunut. Uudeksi isännöitsijäksi on nimitetty Vesa Pulkkinen tehtävää aiemmin hoitaneen Esa Ryynänen siirryttyä pois yhtiön palveluksesta. VESA PULKKISELLA on pitkä työkokemus teknisen isännöinnin tehtävistä. Hän on toiminut Rillankiveä ennen palvelukseen siirtymistään vastaavissa tehtävissä mm. Äänekosken Tilapalveluilla sekä Jyväskylän Vuokra-asunnoilla. Energia ja Vesi Oy:n Kuulumiset PYHÄJÄRVEN VIRKKULA koti valmistui Pyhäjärven kaupungin keskustaan vuona 2022 ASUNNOT OVAT normaaleja kerrostaloasuntoja, joissa on kuitenkin huomioitu esteettömyys, kuten mm. oviaukkojen, kynnysten ja ovien helppokulkuisuus sekä isommat hissit. Virkkula kodeissa on valmiudet myös enenevään hoivaan, sitä mukaa kun sitä tarvitaan. Hoivapalvelut asukas hankkii vapaasti valitsemaltaan taholta. Yksiöitä, 35,0 m2 on vielä vapaana. ASUNNON VUOKRA sisältää: taloyhtiön laajakaista, vesi maksu, pyykkitupa ja sauna sekä yhteisöllistä viriketoimintaa. Asukas maksaa vuokran lisäksi ainoastaan oman käyttösähkön. LISÄKSI YHTEISET sauna-, kokoontumisja varastotilat sekä kotihoidontila, talvipuutarha, suuri ulkoterassi sekä asukkaiden toiveita noudattava puutarha kasvulavoineen ja hyötykasveineen. Asunnoissa kunnioitetaan asukkaan itsemääräämisoikeutta ja tuetaan omaa aktiivisuutta asukastoiminnan kautta. Virkkulakoti – yhteisöllinen asumismalli yli 55-vuotiaille Muistilista kesäporsaan, -lampaan tai -kanojen hankintaa suunnitteleville Kesäeläinten hankintaan ja pitämiseen liittyy joitakin tärkeitä ja pakollisia asioita. Tähän listaan on kerätty muutamia tärkeimpiä. 1. Perehdy aina eläimen yksilöllisiin tarpeisiin sekä lainsäädännön vaikutuksiin eläintenpidossa juuri kyseisellä eläinryhmällä! 2. Ilmoittaudu eläinteinpitäjärekisteriin eläintenpitäjäksi ja ilmoita samalla myös eläinten pitopaikka. Eläintenpitäjärekisteriin on rekisteröidyttävä, vaikka pitäisit eläimiä vain lyhytaikaisesti. Ilmoitusvelvollisuus koskee muun muassa nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, hirvi-, kameli tai hevoseläintä, turkiseläintä, tuotantokania, siipikarjaa ja mehiläisiä ja kimalaisia. Rekisteröinti on tärkeää, että eläinten jäljitettävyys voidaan varmistaa esimerkiksi eläintaudin puhjetessa. Rekisteröinti tapahtuu osoitteessa: https://epr.ruokavirasto.fi/, tai asioimalla oman kunnan maataloustoimistossa. 3. Asemakaava-alueella pidettävistä kanoista, lampaista, hevosista, lehmistä ja muista hyötyeläimiksi luettavista lajeista on tehtävä ilmoitus paikalliselle terveydensuojeluviranomaiselle. 4. Huolehdi eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista asianmukaisesti. Ole selvillä eläinsuojelumääräyksistä. Nämä ohjeet liittyvät eläimen suojelemiseen tarpeettomalta kärsimykseltä ja on tarkoitettu edistämään eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Selvitä myös eläinlajikohtaisesti eläinten ulkona pitoon liittyviä määräykset. 6. Tutustu eläimen lopetusja teurastusohjeisiin ja selvitä miten kuolleen tai lopetetun eläimen voi hävittää. Eläintenpitopaikan toimijalla on velvollisuus ylläpitää kirjanpitoa kuolleista ja lopetetuista eläimistä sekä pitopaikkaan saapuvista ja sieltä lähtevistä eläimistä. Pidä kirjaa myös eläimille käytetyistä lääkkeistä. Ajantasainen eläinsuojelulainsäädäntö löytyy osoitteesta: https:// www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247 Kaikkien koirien mikrosirutus ja rekisteröinti on muuttunut pakolliseksi maaja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti. Koirien tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä pyritään ehkäisemään pentutehtailua, koirien laitonta maahantuontia ja heitteille jättöä. Koirarekisteri on auennut 8.5.2023 yksityishenkilöiden käyttöön. Yhdistysja yritystoimijoille asiointi avautuu myöhemmin. Vuonna 2023 syntyneet koirat tulee mikrosiruttaa ja rekisteröidä koirarekisteriin 3 kk ikään mennessä, tai aiemmin, jos koiran haltija vaihdetaan ennen 3 kk ikää. Ennen vuotta 2023 syntyneet koirat tulee mikrosiruttaa ja rekisteröidä koirarekisteriin vuoden 2023 loppuun mennessä. Koiran rekisteröintimaksun hinta on 10 euroa sähköisen asioinnin kautta tehtynä ja 19 euroa lomakeilmoituksella. Koiran voi ilmoittaa rekisteriin joko sähköisessä asioinnissa osoitteessa: https://koirarekisteri.ruokavirasto.fi, tai toimittamalla lomakeilmoituksen asiakaspalveluun: koirarekisteri@ruokavirasto.fi (postitusosoite julkaistaan myöhemmin ruokaviraston sivuilla). Koirarekisteri (MMMa 68/2022)
14 Viikon varrelta ETSIVÄ NUORISOTYÖ tarjoaa kaikille alle 29-vuotiaille nuorille mahdollisuuden henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tukeen. Ensisijaisesti etsivät nuorisotyöntekijät palvelevat koulutuksen tai työelämän ulkopuolella olevia nuoria sekä niitä, jotka tarvitsevat apua johonkin asiaan, joka aiheuttaa nuorelle päänvaivaa. Etsivä nuorisotyöntekijä on nuoren rinnalla kulkija, joka auttaa nuorta rakentamaan oman näköistä elämää – olosuhteita, joihin nuori voi olla itse tyytyväinen ja joiden kanssa nuori voi jatkaa omaa polkuaan eteenpäin luottavaisin mielin. Työskentely etsivän kanssa on nuorelle täysin vapaaehtoista. MIKÄÄN ASIA ei ole liian suuri taikka pieni, ettei sitä voisi pohtia yhdessä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi: tavalliset arjen tilanteet ja tekemiset, ihmissuhdeasiat, sosiaalinen elämä, vapaa-aika ja harrastukset, yleinen hyvinvointi, opiskelu, työelämä tai mahdollisuus kuntoutukseen, raha-asiat, toimeentulotuki, tukien ja etuuksien hakemista esim. Kelasta, TE-toimiston tai työllisyyspalvelujen kanssa asiointi. ETSIVÄ NUORISOTYÖNTEKIJÄ tukee nuorta niissä asioissa, jotka nuori itse kokee hänelle tärkeäksi. Etsivään voit olla yhteydessä helposti, luottamuksellisesti ja ilmaiseksi! TAPAAMISET NUOREN kanssa järjestetään yleensä siellä, missä nuori kokee olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Tällaiset paikat ovat muun muassa puisto, kahvila tai yleensä käytetty etsivän nuorisotyöntekijän toimisto, joka sijaitsee Pyhäjärvellä kaupungintalolla. ETSIVÄÄN VOI ottaa yhteyttä nuori itse, nuoren lähipiiri, oppilaitos, Kela, puolustusvoimat, siviilipalvelukeskus tai muu viranomaistaho. Yhteyden etsivään saat puhelimella, joko soittamalla tai laittamalla viestin, sosiaalisessa mediassa joko Facebookista tai Instagramista, sähköpostilla tai jättämällä yhteydenottopyyntö yhteysetsivaan. fi – sivustolle. OLKAA ROHKEASTI yhteydessä ja moikataan kun nähdään! Aurinkoisin terveisin, Marika Etsivä nuorisotyöntekijä Etsivä nuorisotyö – mitä se on? Kesätärpit nuorisopalveluilta Liikuntapalveluiden Marko Pehkonen kertoo Ensin tuli korona ja kohta oli talo porona. Onneksi nykyään puhaltaa taas uudet, raikkaammat tuulet. Kulkutaudit on selätetty ja uimahallissa kuhisee taas mukavasti asiakkaita vauvasta vaariin. Äkkinäinen voisi tuumata, että asiakasvirrat ovat kääntyneet roimaan laskuun, mutta viime vuoden tilastot kertovat aivan muuta. Asiakkaita uimahallissa kävi vuonna 2022 yhteensä 34 232, josta noin 8000 oli kuntosalikäyntejä. Parhaimpiin vuosiin emme tosin yltäneet, mutta tämän selittänee lauantaipäivän sulku. Syksyllä 2021 uimahallissa otettiin käyttöön ikäihmisten liikuntapassi. Passi maksaa 35,00 € ja sen voivat lunastaa kaikki 65-vuotta täyttäneet Pyhäjärven kuntalaiset. Liikuntapassilla saa käyttää uimahallia ja kuntosalia puoli vuotta ilman käyttörajoitusta. Siihen sisältyvät myös kaikki liikuntapalveluiden kuivajumpparyhmät. Liikuntapassi on otettu Pyhäjärvellä hyvin vastaan ja iloisia käyttäjiä oli vuonna 2022 yhteensä 224 kpl. Tämän lisäksi ikäihmisille on tarjolla pelkkä puolen vuoden uintilippu, mikäli asiakas ei halua käydä jumpissa tai kuntosalilla. Työikäisten hinnastot ovat pysyneet kilpailukykyisinä naapurikuntiin verrattuna. Mikäli olette polskutelleet uimahallissa tiistai tai perjantai-iltaisin, olette varmasti kiinnittäneet huomiota iloisiin lapsiporukoihin. Lasten ja nuorten maksuttomat uintivuorot vetävät noina iltoina edelleen tuvan täyteen naurua ja veden roisketta. Vuonna 2022 lasten ja nuorten vuoroilla polskutteli yhteensä liki 3000 kävijää. Uskokaa tai älkää, mutta se lukema on vertailukelpoinen jopa isompien hallien kanssa. Olemme aina olleet hyviä lasten ja nuorten liikuntapalveluissa. Tiesitkö, että vuodesta 2015 lähtien meillä on ollut tarjolla maksuton erityisuintikortti? Tätä erityisuintietua voivat hakea kaikki pitkäaikaissairaat ja eri vammaryhmien asiakkaat. Uintietu myönnetään puoleksi vuodeksi kerrallaan ikään katsomatta, mikäli kriteerit täyttyvät. Lista on pitkä ja siihen kuuluvat mm. astma, diabetes, reuma, sepelvaltimotauti, epilepsia ja psykiatriset sairaudet. Ohjeet hakuun saat uimahallista tai kaupungin verkkosivuilta. Erityisuintikorteilla kirjattiin vuonna 2022 yhteensä noin 3000 käyntikertaa. Uimahalli on avoinna poikkeuksellisesti kesäkuun loppuun saakka. Huoltotauko pidetään 1.7.-13.8. välisenä aikana, jolloin altaat tyhjennetään ja tekniikka huolletaan. Kassan aukioloajat supistuvat huoltotauon ajaksi, mutta kuntosali on avoinna normaalisti läpi kesän. Aurinkoista kesää kaikille ja pysytään pinnalla! Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastustarjonta valitaan lasten ja nuorten toiveiden perusteella. Pyhäjärvi on ollut syksystä lähtien mukana Harrastamisen Suomen mallissa tarjoamalla peruskoululaisille yhteensä 15 uutta vapaa-ajan kerhoa. Toimintaa on järjestetty koulupäivän jälkeen yhteistyössä urheiluseurojen, järjestöjen sekä koulujen kanssa. Tarjolla on ollut askartelua, kuvaamataitoa, koodausta, mopokerho, monitoimipaja sekä Minecraft -etäkerhoja. Liikuntakerhoista suosituimpia ovat olleet temppukerho, liikunnan supersankarikerho, nuorten voimaharjoittelu, keilakerho ja salibandykerho. Ikosen erikoisjoukot on puolestaan oma soveltavan liikunnan ryhmä, joka on tarjonnut telinejumppaa pidennetyn opetuksen luokan oppilaille. Hankevuosi on ollut onnistunut ja kerhoissa on puuhastellut kauden aikana yhteensä reilut 130 lasta ja nuorta. Kerhotoiminta jää kesätauolle koulujen päätyttyä, mutta uusi hankehakemus kaudelle 2023-2024 on jo jätetty. Uuteen harrastuskauteen lähdetään entistä nälkäisempänä tavoitteenamme lisätä ja monipuolistaa kerhotarjontaa. Pohjana suunnittelussa käytämme koululaisten harrastuskyselyä, joka toteutettiin helmi-maaliskuussa. Kyselyn toivotuimpiin kerhoihin lukeutuvat mm. kokkikerhot, Minecraft/esports, teatteri, eläinaiheet, kädentaidot, musiikki, mopot/pyörät. Liikuntakerhoista toivotuimpia ovat parkourkerho, voimaharjoittelu, keilaus, jalkapallo ja muut pallopelit. lasten ja nuorten toiveisiin pyritään vastaamaan mahdollisuuksien mukaan. Ohjaajien kartoitus on jo aloitettu ja alkava kerhotarjotin julkaistaan heti elokuussa. Kerhot käynnistyvät syyskuun alussa, mutta ennen sitä tullaan järjestämään ”Harrastava Pyhäjärvi tutuksi” teemapäivä, jossa lapset ja nuoret perheineen pääsevät tutustumaan alkaviin aktiviteetteihin. NUORISOPALVELUIDEN KESÄ on täynnä toimintaa. Heti kesän alkuun, 5.6. on tulossa Särkänniemen retki, joka toteutetaan yhdessä Pyhäjärven 4H-yhdistyksen kanssa. Tämä on koko perheen reissu, mutta yli 10-vuotiaat pääsevät matkaan ilman huoltajaa. TOINEN HUVIPUISTORETKI, 4.7. PowerParkiin, on suunnattu nimenomaan nuorille. Mukaan voivat lähteä syksyllä seiskaluokalle menevät ja sitä vanhemmat nuoret. Kyyti on ilmainen, mutta muista kustannuksista huolehtii jokainen itse. JUHANNUKSEN MOLEMMIN puolin seurakunnan leirikeskus täyttyy lapsista, sillä silloin pidetään suositut lasten kesäleirit yhteistyössä Pyhäjärven seurakunnan ja 4H-yhdistyksen kanssa. Juhannuksenalusviikolla 19.–21.6. on kolmen päivän mittainen päiväleiri syksyllä eskariin ja ekaluokalle meneville lapsille. Leiripäivä alkaa aina klo 9.00 päättyy klo 15.00. Juhannuksen jälkeen on kaksi yöleiriä isommille lapsille. 27.–28.6. toiselle, kolmannelle ja neljännelle luokalle meneville ja 29.6.– 30.6. viidennelle, kuudennelle ja seiskalle meneville. Kaikki leirit ovat maksuttomia ja sisältävät ruokailut. NUORISOTILOJA PYRITÄÄN pitämään auki mahdollisuuksien mukaan. Välillä ollaan myös ulkoilmassa rantalentopalloa ja frisbeegolfia pelaten, tai ihan vaan rannalla piknikillä istuen. Loppukesälle on suunnitteilla yönuokkari, jossa valvotaan koko yö yhteisen puuhastelun merkeissä. Kaikista nuorten toiminnoista ilmoitellaan nuorisopalveluiden somekanavilla. Terkuin, Satu Tikka Nuoriso-ohjaaja Uimahalli on suosittu koko perheen liikuntapaikka Harrastamisen Suomen malli liikuttaa lapsia ja nuoria Pyhäjärven kaupungin tiedotusliite 24.5.2023 Mainos
15 Viikon varrelta Iltatorit alkavat 7. kesäkuuta Makasiinitorilla Pyhäjärven kesänavauksella. Tänä kesänä iltatoreja järjestetään yhteensä 10 kappaletta. Iltatorit ovat keskiviikkoiltaisin klo 18–20. Jokaisella iltatorilla on oma ohjelmasta ja torikahvilan pidosta vastaava taho/yhdistys. Tänä kesänä mukana on tuttuja sekä uusia iltatorin järjestäjiä. Iltatorit päättyvät 9.8. Iltatorin kahvilaa saa pitää ainoastaan iltatorin järjestäjä. Muuten iltatoreille saa tulla myymään esimerkiksi kauden vihanneksia ja marjoja, käsitöitä, leivonnaisia tai vaikkapa vastoja. Myyntiä varten tulee olla mukana oma pöytä. Iltatorit järjestää Pyhäjärven kaupunki yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Tervetuloa kesän iltatoreille. Lisätietoja iltatoreista saa kaupungin tapahtumakalenterista, osoitteessa www.pyhajarvi.fi. 9.00, 10.00, 11.00 Vesivesselit ”Osaan liikkua vedessä ilman tukea” Vesivesseleiden ryhmä on suunnattu kaikille 4-vuotiaille lapsille, jotka uskaltavat liikkua itsenäisesti altaassa, mutta eivät kasta vielä kasvojaan vedessä. Harjoittelemme uinnin alkeita, kuten veteen totuttelua, kastautumista, liukua ja puhalluksia/sukelluksia. Opetusaltaana on lasten allas. 12.00 Vesiveijarit ”Osaan jo sukeltaa” Vesiveijareiden ryhmä on suunnattu kaikille 4-vuotiaille lapsille, jotka osaavat jo sukeltaa pinnan alle. Harjoittelemme uinnin alkeita, kuten liukua, potkuja, alkeisuinteja ja hyppyjä. Opetusaltaana on lasten allas. 9.00 & 11.00 KULTAKALAT ”En uskalla vielä sukeltaa” Kultakalojen ryhmä on suunnattu kaikille 5-6 -vuotiaille lapsille, jotka eivät uskalla vielä sukeltaa. Harjoittelemme uinnin alkeita, kuten veteen totuttelua, kastautumista, liukua ja puhalluksia/sukelluksia. Opetusaltaana on lasten allas. 10.00 & 12.00 MUSTEKALAT ”Osaan liukua ja sukeltaa pinnan alle” Mustekalojen ryhmä on suunnattu kaikille 5-6-vuotiaille lapsille, jotka uskaltavat jo sukeltaa. Uimakoulussa kertaamme aikaisemmin opittuja taitoja, kuten sukelluksia, liukua ja potkua. Tämän lisäksi aloitamme alkeisuintien (myyräuinti, alkeisselkäuinti) harjoittelun. Opetusaltaana on lasten allas. 11.00 DELFIINIT ”Osaan uida 25 metriä kuntoaltaassa” Delfiinien ryhmä on suunnattu kaikille 7-9-vuotiaille lapsille, joilla on syvänpään lupa. Jatkoryhmässä kertaamme alkeisuintitekniikat ja tutustumme uusiin tekniikoihin, kuten krooliuinti, selkäkrooli ja rintauinti. Harjoittelemme viikon aikana myös vesipelastustaitoja. 12.00 UINNIN TAITORYHMÄ ”Olen melkoinen vesipeto” Uinnin taitoryhmässä uimari suoriutuu sujuvasti 50 metrin uintiosuudesta. Viikon aikana tavoitteenamme on viimeistellä uintitekniikoita sekä perehtyä vesipelastukseen. 13.00 HAIKALAT ”Osaan uida 5-10 metriä alkeisuintityylillä” Haikalojen ryhmä on suunnattu kaikille 7-9-vuotiaille lapsille, joilla on jo alkeisuimataito. Uimakoulussa kertaamme alkeisuinnit ja tutustumme uusiin uintitekniikoihin, kuten krooliuintiin ja selkäkrooliin. Opetusaltaana on lasten allas ja kuntoallas. ILMOITTAUTUMINEN ALKAA ma 29.5. klo 8.00 osoitteessa: pyhajarvi.fi/lasten-uimakoulut Ongelmatilanteissa yhteydenotot: 044-445 7640 Pyhäjärven kaupungin tiedotusliite 24.5.2023 Mainos Energia ja Vesi Oy Pyhäjärven Vanha Pyhäjärventie 7 040 486 3387 Mustaparrantie 6 0400 386 009 Iltatorit kesällä 2023 Liikuntapalvelujen ryhmäliikunta 5.-30.6. Pyhäjärven Kehitys yritystoiminnan vahvistajana Pyhäjärven Kehitys Oy:n päällimmäinen tavoite on ollut jo vuodesta 1996 edistää kunnan elinvoimaisuutta ja yritysten toimintaympäristöä. Yhteistyössä Nihak ry:n kanssa ja hyödyntämällä erilaisia julkisia rahoitustuotteita pyritään parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä, kehittämään työllisyyttä ja osaamista sekä parantamaan Pyhäjärven kilpailukykyä, elinvoimaisuutta ja vetovoimaa. Pyhäjärven Kehitys Oy siis toteuttaa käytännössä kaupunkistrategian elinkeino-osiota. Tällä hetkellä Pyhäjärven Kehitys Oy:n painopisteet ovat matkailun ja liiketoiminnan esittelymateriaalin kehittämisessä, uuden liiketoiminnan ja (mm. teollisten) työpaikkojen luomisessa sekä edelleenkin valtateiden 4ja 27risteysalueen markkinoinnissa. Lyhyt video nelostien ykköspaikasta: https://dreambroker.com/channel/kimq9ors/ps2me7hm QR KOODI??? Verkkosivuiltamme löytyy mm. tietoa vuonna 2023 tarjolla olevista tukimuodoista sekä hakemuslomake tuen hakemiseksi. Kotimaan matkailulle povataan jälleen erinomaista kesää ja tämän vuoden runsaan tapahtumatarjonnan kautta (mm. kihujen 50-vuotisjuhlavuosi) pääsee entistä monipuolisemmin tutustumaan Pyhäjärven luonto-, elämys-, tapahtumaja kulttuurimatkailun palveluihin. Tänäkin vuonna Pyhäjärven Kehitys Oy haastaa pyhäkkäitä ottamaan kuvia paikkakuntamme luonnosta, arjesta ja osallistumaan näin valokuvauskilpailuun Instagramissa #PPPyhäjärvikilpailu Lisää matkailusta https://www.facebook.com/VisitPyhajarvi Pyhäjärven Kehitys yritystoiminnan vahvistajana Pyhäjärven Kehitys Oy:n päällimmäinen tavoite on ollut jo vuodesta 1996 edistää kunnan elinvoimaisuutta ja yritysten toimintaympäristöä. Yhteistyössä Nihak ry:n kanssa ja hyödyntämällä erilaisia julkisia rahoitustuotteita pyritään parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä, kehittämään työllisyyttä ja osaamista sekä parantamaan Pyhäjärven kilpailukykyä, elinvoimaisuutta ja vetovoimaa. Pyhäjärven Kehitys Oy siis toteuttaa käytännössä kaupunkistrategian elinkeino-osiota. Tällä hetkellä Pyhäjärven Kehitys Oy:n painopisteet ovat matkailun ja liiketoiminnan esittelymateriaalin kehittämisessä, uuden liiketoiminnan ja (mm. teollisten) työpaikkojen luomisessa sekä edelleenkin valtateiden 4ja 27risteysalueen markkinoinnissa. Lyhyt video nelostien ykköspaikasta: https://dreambroker.com/channel/kimq9ors/ps2me7hm QR KOODI??? Verkkosivuiltamme löytyy mm. tietoa vuonna 2023 tarjolla olevista tukimuodoista sekä hakemuslomake tuen hakemiseksi. Kotimaan matkailulle povataan jälleen erinomaista kesää ja tämän vuoden runsaan tapahtumatarjonnan kautta (mm. kihujen 50-vuotisjuhlavuosi) pääsee entistä monipuolisemmin tutustumaan Pyhäjärven luonto-, elämys-, tapahtumaja kulttuurimatkailun palveluihin. Tänäkin vuonna Pyhäjärven Kehitys Oy haastaa pyhäkkäitä ottamaan kuvia paikkakuntamme luonnosta, arjesta ja osallistumaan näin valokuvauskilpailuun Instagramissa #PPPyhäjärvikilpailu Lisää matkailusta https://www.facebook.com/VisitPyhajarvi Lasten kesäleirit Pyhäjärven kaupunki, Pyhäjärven seurakunta ja Pyhäjärven 4H-yhdistys järjestävät lapsille kesäleirit kesäkuussa seurakunnan leirikeskuksessa. Leireillä on paljon erilaista toimintaa ja ohjelmaa, kuten leikkejä, pelejä, liikuntaa ja kädentaitoja. Leirit ovat maksuttomia ja sisältävät ruokailun. Paikkoja on rajoitetusti, kannattaa ilmoittaudu ajoissa. Ilmoittautumiset 29.5. alkaen verkkosivuilla: pyhajarvi.fi/fi/leiritoiminta. 19.-21.6. päiväleiri eskariin ja ekalle meneville lapsille. Leiripäivä alkaa klo 9 ja päättyy klo 15. 27.-28.6. yöleiri tokalle-neloselle meneville ja 29.6.-30.6. yöleiri vitoselle-seiskalle meneville. Yöleirit alkavat klo 9, ja päättyvät seuraavana päivänä klo 15. LASTEN kesäuimakoulut 5.-16.6. RILLANKIVI Kiinteistö Oy tiedottaa Järjestämme asukkaille kaksi jätelavaa mihin on mahdollista tuoda varastoista ja pihaalueilta kertyneitä ylimääräisä tavaroita. Jätelavat sijaitsevat Närepolku 1 parkkipaikalla sekä kuntopolun parkkipaikalla. Jätelavat ovat 26.5.-15.6.2023 välisen ajan. Tehdään yhdessä asuinalueista viihtyisämpi. Klo 17.00 Kahvakuulatreeni Klo 18.00 Kehonhuolto ja liikkuvuus Klo 12.00 Voimakkaasti 65+ Klo 14.00 Nuorten voimaharjoittelu (s. 2001 ja vanhemmat) Klo 17.00 Work Out/ nuoret, atk. 7.6. Klo 18.00 Work Out/ yleinen, alle 7.6. Klo 12.00 Voimakkaasti 65+ Klo 17.15 Kuntosalicircuil Klo 17.00 Salibandy (9-12-v) alk. 8.6. Klo 18.00 SaHbandy (7-8-v) alk. 8.6. Klo 15.00 Uikuntaryhmä 60+ Keskuskoulu Keskuskoulu Uimahalli Uimahalli Keskuskoulu Keskuskoulu Uimahalli Uimahalli Keskuskoulu Keskuskoulu Keskuskoulu Klo 17.00 Kahvakuulatreeni Klo 18.00 Kehonhuolto ja liikkuvuus Klo 12.00 Voimakkaasti 65+ Klo 14.00 Nuorten voimaharjoittelu (s. 2001 ja vanhemmat) Klo 17.00 Work Out/ nuoret, atk. 7.6. Klo 18.00 Work Out/ yleinen, alle 7.6. Klo 12.00 Voimakkaasti 65+ Klo 17.15 Kuntosalicircuil Klo 17.00 Salibandy (9-12-v) alk. 8.6. Klo 18.00 SaHbandy (7-8-v) alk. 8.6. Klo 15.00 Uikuntaryhmä 60+ Keskuskoulu Keskuskoulu Uimahalli Uimahalli Keskuskoulu Keskuskoulu Uimahalli Uimahalli Keskuskoulu Keskuskoulu Keskuskoulu MA ti ke to pe Tutustu tarkemmin ryhmäsisältöihin ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.pyhajarvi.fi/pyhäjärven-liikuntapalvelujen-ohjatut-ryhmät Lisätietoja saat myös puhelimitse 044 445 7640 / Marko
16 Viikon varrelta Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Armas Niemi eli Ami täyttää 30. toukokuuta 85 vuotta. On siis sopiva hetki kurkistaa hänen tarinaansa. ARMAS NIEMI on kotoisin Emoniemestä. Suvun sukunimikin on ollut alun perin Emoniemi, mutta se on vuonna 1914 lyhennetty Niemeksi. Kohtalo ei tarjoillut helppoa alkua elon taipaleelle. Niemen isä kuoli jatkosodassa vuonna 1941 ja äiti muutaman vuoden myöhemmin. – Isä meni vuonna 1941, silloin heti kohta, kun jatkosota alkoi. Olin kolmevuotias silloin. Äiti kuoli vuonna 1944. Silloin olin kuusivuotias, Ami muistelee. Orvoksi jäätyään Armas jäi siskonsa Eilan kanssa Elina mummon ja hänen poikansa Eemin perheeseen. Elina kasvatti lapsensa ja lapsenlapsensa yksinhuoltajana, koska puoliso lähti aikoinaan Amerikkaan. TÄYTETTYÄÄN 14 vuotta, Armas lähti Pyhäjärveltä Amerikkaan matkaavan isosiskonsa ja hänen miehensä matkassa Helsinkiin. – Heidän mukanaan siirryin Vantaalle, silloisen Helsingin pitäjän maalaiskuntaan. Amin sukulaismies Heikki Emoniemi oli aiemmin luvannut, että Armas voisi tulla hänen luokseen asumaan. Nuorimies löysi tiensä sukulaisen luokse, mutta pian vastassa olikin yllätyksiä. – Kun Heikki tuli töistä, emäntä sanoi että hän saa lähteä, kun oli hiukan rillutellut ja tapellut. Sitten jäin totaalisesti yksin. ARMAS PÄÄTTI kuitenkin jäädä taloon toistaiseksi asumaan ja tekemään töitä. Tilalla viljeltiin perunaa ja juurikasveja, joita vietiin myyntiin Helsingin torille. Sieltä käsin Armas kävi Vantaalla rippikoulun ja alkoi seurustella rippikoulukaverinsa kanssa. Tyttö tulikin raskaaksi. Armas tunnusti lapsen omakseen, mutta nainen muutti pois ja vei lapsen matkassaan. – Yksi elämän kohokohtia on, kun tytär otti 90-luvulla yhteyttä, Armas kertoo. Rippikoulun kanssa vuoropäivinä Armas kävi tanssikoulua Helsingissä, mistä tanssi jäi harrastukseksi. – Olen tuhansia kertoja käynyt tansseissa, kun tein yli 50 vuotta matkatöitä. Oli vapaa-ajan harrastus käydä lavoilla. ENSIMMÄISEN VARSINAISEN palkkatyön Armas sai sikalasta. Sen jälkeen hän teki monenlaisia eri töitä, kuten Rautatiehallituksen juoksupojan hommia, polkupyörien kokoamista myyntiin ja kaupan alan töitä. Töitä on aina piisannut tekevälle miehelle. Armeijan jälkeen Armas oli useamman vuoden töissä Wihuri-yhtymän koritehtaalla viilarina eli metallialan töissä. – Me tehtiin niitten vuosien aikana mitä olin siellä, yli 450 linja-autoa, viisi autoa viikossa. Vuonna 1962 tehtiin ensimmäiset Suomessa tehdyt linja-autot, missä moottori oli lattian alla ja niissä oli myös vessat. Ne menivät Moskovan teollisuusnäyttelyyn ja alkoivat sen jälkeen palvella Suomen Turistiauton turistiliikennettä. Ne ajoivat Helsinki–Berliini -välillä amerikkalaisia turisteja. PÄÄOSAN TYÖURASTAAN Armas on tehnyt LVI alalla, muun muassa YIT:llä ja myöhemmin yrittäjänä. Työ oli pääasiassa reissuhommaa, missä sai kiertää ympäri Suomea ja ulkomaita myöten. – Olikohan se 1963 tai 1964, kun siirryin matkatöihin YIT:lle. Sitä rataa olen ollut matkatöissä, kunnes ne päättyivät vuonna 2007, Niemi kertoo. Oman yrityksen toiminnan Armas lopetti vuoden 2015 tienoilla, mistä lähtien hän on ollut virallisesti eläkkeellä, mutta ei toimettomana kuitenkaan. 1980-LUVULLA NIEMI muutti Ouluun ja 90-luvulla veri alkoi vetää vielä lähemmäs kotiseutua. Alkuun tukikohtana toimi kesämökki ja eläkkeelle jäämisen aikoihin Pyhäjärveltä löytyi talo. Armas muutti puolisonsa kanssa Pyhäjärvelle syksyllä 2013. Tarmokas ja touhukas mies pääsi käyttämään energiaansa Pyhäjärvellä oman kodin ja pihan kunnostamiseen. VUODEN 2017 alussa Niemi aloitti Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. Nyt vastuulla on myös huolehtiminen Luotorannan virkistyspaikasta, yhdistykselle lahjoituksena tulleesta Heimolan talosta, sekä tietenkin yhdistyksen toiminnan pyörittämisestä yhdessä muun väen kanssa. – Tähän on kaikenlaista liittynyt näihin tehtäviin ja nämä on kasvaneet niin kuin pullataikina. Luotoranta oli mettän keskellä ja nyt se on paremmassa kunnossa ja varauksia tulee ympäri Suomen. Eläkeläiset ry sai Heimolan lahjoituksena Pyhäsalmen Sykkeeltä muutama vuosi sitten. Rakennusta on Armaan puheenjohtajuuden aikana koko aika kehitetty ja kunnostettu. – Täällä ei oltu käyty 13 vuoteen. Täältä vietiin kuusi peräkärryllistä ylimääräistä romua Lammasmäkeen. Sen jälkeen on kaadettu puita, rakennettu inva-ramppi ja muutenkin parannettu tilannetta. Viimeisimmäksi on hankittu Leader-rahoituksella ikkunat, ovi ja sadevesijärjestelmä. – Ei voi sanoa että tämä on harrastus. Tämä on ollut minulle kuin työpaikka, Armas pohtii. PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVIEN ohessa Ami ehtii käydä kansalaisopiston kursseillakin ja nikkaroi monenlaisia esineitä ja tarvikkeita puusta. – En ole ikinä pystynyt laiskottelemaan, hän tuumaa. JAANA KOSKI Orpopojan taival vei maailmalle ja takaisin Armas harrastaa vapaa-ajallaan puutöitä. Tässä muutamia esimerkkejä nikkarointiharrastuksen tuotoksista. Armas viettää 85-vuotispäiviään Heimolassa sunnuntaina 28. toukokuuta. Hän toivottaa ystävät juhliin tervetulleeksi. Tänä vuonna myös Eläkeläiset ry täyttää 50 vuotta. Yhdistyksen merkkipäivää juhlitaan Suurlavalla 15. kesäkuuta. Ilmoit muuttunu osoittees myö meill ! 040 772 0231 Keskiviikko toukokuun 24. päivä 2023 N:o 21
17 Viikon varrelta Ruusuadressikeräys Kahvila Karnevaalissa PYHÄJÄRVEN LIONS Ladyt järjestävät perinteisen ruusuadressikeräyksen tänäkin keväänä. Ruusuadressilla tarkoitetaan ylioppilaalle kerättävää yhteislistaa, jonka yhteydessä voidaan lahjoittaa rahaa valmistuneelle. Ruusuadressikeräystä ei enää tänä päivänä monelle paikkakunnalla järjestetä, mutta Pyhäjärvellä perinne on koettu tärkeäksi toimintamuodoksi nuorten tukemisessa. MIKÄLI RUUSUADRESSIIN haluaa lahjoittaa rahaa, lahjoitus tehdään käteisellä ja mielellään tasarahana. Lions Ladyt eivät kerää adressien kautta tuottoa vaan kaikki rahat menevät suoraan ylioppilaille. Ruusuadressit jaetaan ylioppilaille ylioppilasjuhlassa 3.6. LÄHTÖKOHTAISESTI RUUSUADRESSIKERÄYS järjestetään Pyhäjärven lukiosta valmistuneille ylioppilaille. Myös muualta ylioppilaiksi kirjoittaneet pyhäjärviset voivat kuitenkin saada oman keräyslistansa, kunhan ottavat yhteyttä keräysvastaavaan Heli Liuskaan. RUUSUADRESSIKERÄYS TOTEUTETAAN tänä vuonna kahvila Karnevaalissa 29.-31.5. välisenä aikana. Ruusuadressikeräykseen osallistujille kahvila onkin tullut tutuksi jo monelta vuodelta, ja yhteistyö Karnevaalin Lauran kanssa toimii loistavasti. Kahvilan hyvä sijainti ja esteettömyys tekevät asioinnista helppoa, ja voipa keräykseen osallistumisen yhteydessä nauttia vielä kahvilan herkuistakin! Tänä vuonna ruusuadressikeräyksen mainoskuluissa Lions Ladyja avustaa Suomenselän Osuuspankki. RUUSUADRESSIKERÄYKSEN LISÄKSI Lions Ladyt tukevat pyhäjärvisiä lapsia ja nuoria monella muullakin tavalla. Ladyt keräävät rahaa hyväntekeväisyyteen esimerkiksi osallistumalla kihuille ja iltatoritoimintaan, Halpa-Hallin joululahjapaketoinnilla ja järjestämällä erilaisia tapahtumia. Kerättyjä varoja lahjoitetaan eri yhteisöjen toimintaan, esimerkiksi MLL:n joulupuukeräykseen, luokkaretkitoimintaan sekä yksityishenkilöille, jotka haastavasta elämäntilanteestaan johtuen tarvitsevat apua. Lions Ladyt toivovatkin, että eri yhteisöt, luokat ja perheet ottaisivat rohkeasti yhteyttä tukea tarvitessaan. Vieraskynä, Pyhäjärven Lions Ladyt Puffi Pohjois-Pohjanmaan keskustaväki esittää presidentinvaaliehdokkaaksi Olli Rehniä PYHÄJÄRVELLÄ JÄRJESTETTIIN viikonvaihteessa sekä Keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piirin vuosikokous, että Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirikokous. KESKUSTAN POHJOISPOHJANMAAN keskustanuorten vuosikokous toi Pyhäjärvelle reilut kaksikymmentä ja Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirikokous noin sata osallistujaa. – Kokoukset menivät ihan kivasti. Yleensä piirikokouksessa on voinut olla satoja osallistujia. Kevät on kuitenkin myöhässä ja porukkaa oli viljelytöissä. Viime vuoden kokouksessa tehtiin puoluevaltuuston henkilövalintoja, niin kokous kiinnosti enemmän, Pohjois-Pohjanmaan keskustanuorten toiminnanjohtaja Eevasisko Mehtätalo kertoi. Tällä kertaa molempien kokousten tärkein käsiteltävä aihe oli vaikuttaminen puolueen ehdokkaan valintaan 28. tammikuuta 2023 pidettäviin presidentinvaaleihin. Ehdokkaasta oltiin varsin yksimielisiä, eikä äänestyksiä tarvittu. PERJANTAINA PIDETYSSÄ kokouksessa PohjoisPohjanmaan keskustanuoret toivoivat, että Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri esittäisi Olli Rehnin asettamista Keskustan ehdokkaaksi. Lauantaina Pohjois-Pohjanmaan Keskustan piirikokous päätti pyytää Suomen Pankin pääjohtaja, tohtori Olli Rehniä antamaan suostumuksensa Keskustan ehdokkaaksi vuoden 2024 presidentinvaaleihin. – Lopullisen valinnan ehdokkaasta tekee ylimääräinen puoluekokous Turussa syyskuussa, Mehtätalo kertoi. JAANA KOSKI Piirikokous käynnistyi lippukulkueella. Eevasisko Mehtätalo Pyhäsalmen Suurlavan kesän tiistaitanssit alkavat toukokuun lopussa ja jatkuvat elokuun loppupuolelle saakka. Kihusunnuntaina lavalla pääsee pelaamaan bingoa. KESÄN ENSIMMÄISET tanssit Pyhäsalmen Suurlavalla järjestetään 30. toukokuuta. Tanssikauden avajaisissa esiintyy Komiat-orkesteri, joka on valittu vuoden tanssiorkesteriksi yleisöäänestyksellä vuosina 2019, 2020, 2021 ja 2022. Avajaisissa esiintyy myös Ari Salo, yhden miehen kokoonpanolla. – Yleensä olemme aloittaneet kesäkuun alussa, nyt viikkoa aikaisemmin. Syksyllä myös suljetaan viikkoa aikaisemmin, Pyhäjärven Pohdin tanssivastaava Tapio Rannanmaa kertoo. Suurlavaa voi vuokrata myös yksityistilaisuuksiin, joita onkin tänä kesänä muutamia tulossa. Kihusunnuntaina Pyhäjärven Pohti järjestää Suurlavalla bingon. – Bingoa on toivottu, niin nyt järjestetään ihan oikea bingo. Palkintona on ostokortteja ja muuta, Rannanmaa kertoo. PYHÄSALMEN SUURLAVALLA järjestetään perinteisesti tiistain naistentansseja, mutta Kiuruveden iskelmäviikkojen aikana tanssitaan myös maanantaina miesten haun merkeissä. – Iskelmäviikkojen alussa järjestettävät lavatanssit ovat olleet ihan suosituimmasta päästä, Tapio kuvailee. Elokuun ensimmäisenä päivänä lavalle on tulossa Osuuskauppa PeeÄssän 120 vuotisjuhlintaan liittyvät Ässätanssit. – Se tarkoittaa, että osuuskaupan vihreällä kortilla on vapaa pääsy yhdelle henkilölle, Tapio selventää. PYHÄSALMEN SUURLAVAN omistaa paikallinen urheiluseura. Pyhäjärven Pohti vastaa tansseissa kaikesta toiminnasta, ohjelmiston suunnittelusta ja järjestyksenvalvonnasta makkaran ja virvokkeiden myyntiin. – Talkoilla pyöritetään. Uusia talkoolaisia on saatu, täytyy olla siitä kiitollinen. Uusia järjestyksenvalvojia kouluttautuu. Aina enempikin toivotaan väkeä mukaan, ettei samojen tarvitsisi aina olla siellä. Pyhäsalmen Suurlavan tiistaitanssit vetävät väkeä ympäri Suomen. – Tanssimiseen liittyy myös sellaista tanssimatkailua, että asuntovaunulla liikutaan tansseista toisiin, Rannanmaa kuvailee. PARITANSSIHARRASTUS ON ollut nousussa viime vuosina. Tanssikursseja järjestetään ympäri Suomen ja YouTubesta löytyy läjäpäin opetusvideoita. Tanssii Tähtien kanssa on houkutellut television katsojatkin mukaan paritanssin huumaan. Tanssiminen on hyvää liikuntaa ja tutkimusten mukaan se tekee hyvää myös aivoille. JAANA KOSKI Suurlavan kesäkauden avajaiset lähestyvät Yeisimpiä tanssilajeja lavatansseissa ovat foxi, tango, valssi ja humppa. Tanssittaessa salia kierretään vastapäivään. Vievän osapuolen, eli yleensä miehen, tehtävänä on huolehtia ettei tanssipari törmää muihin tanssijoihin tai esteisiin. Pyhäjärven Sanomat on pyhäjärinen yritys. Tilaa paikkaku nnan kuulumis et! Keskiviikko toukokuun 24. päivä 2023 N:o 21
18 Hengenravintoa Sunnuntain sana Seurakuntatiedot Hautaan siunattu: Martta Hänninen 93 v., Vilho Johannes Katajamäki 82 v., Annikki Irene Saarinen 88 v. (Ähtäristä), Veijo Antero Komu 64 v. ja Hilja Maria Mikkonen 98 v. Jumalanpalvelukset ovat nähtävissä Facebook Liven kautta sekä kuunneltavissa nettiradiosta, www. pyhajarvenseurakunta.fi/ nettiradio Torstai 25.5. klo 10.00-14.00 Lähimmäisen kammarin ja Löytösopin kevätkauden päättäjäiset srk.keskuksella. Makkaratarjoilu. Kahvia kammarilla vapaaehtoisella maksulla. Löytösopissa kassitarjous 5 €. Lapsille pientä puuhaa, arvontaa. klo 13.00 toivevirsitilaisuus Lähimmäisen kammarissa. Perjantai 26.5. klo 18.00 kylvön siunaaminen Kuukasjärven marjatilalla. Sunnuntai 28.5. (Helluntaipäivä) klo 11.00 messu Pyhän Ristin kirkossa (pääkirkko). Isosten siunaaminen. Kirkkokahvit. klo 13.00 seurat rauhanyhdistyksellä. Torstai 1.6. klo 9.00-16.00 seurakunnan toimistot suljettu työntekijöiden virkistyspäivän vuoksi. Sunnuntai 4.6. (Pyhän Kolminaisuuden päivä) klo 10.00 messu Pyhän Ristin kirkossa (pääkirkko). Kirkkokahvit. Lähimmäisen kammari avoinna ma-pe klo 10-14. Kesätauolla 29.5.-4.9. Kirpputori Löytösoppi avoinna to 25.5. ja pe 26.5. klo 10-14. Kesätauolla 29.5.-4.9. Puhelinnumerot: Kirkkoherranvirasto 0400 395220, avoinna ma-to 9.00-12.00 Kirkkoherra Mirva Ahola 0400 714503 Seurakuntapastori Heli Hänninen 0400 395222 Vt. diakoni-lähetyssihteeri Tea Jouhki 040 5118674 Vs. Nuorisotyönohjaaja Stiina Matinniemi 040 7356351 Nuorisotyönohjaaja Maija Huuskonen 040 708897 PE 26.5. Rukoushetki klo 12 LA 27.5. Lastenleirin ohjauspäivä alkaa klo 9, Kari Halonen Salosta SU 28.5. Päiväkokous klo 11 TI 30.5. Rukousilta klo 18 TERVETULOA TILAISUUKSIIN! KUUNTELE PUHELINHARTAUS 0206582698 Hilkka Leppisaari Palveleva ja luotettava Palotie 1, PYHÄSALMI | 040 6565080 Palvelemme MA-PE 9-17, LA 9-14, SU sulj. KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO www.kukkamarleena.? Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos kotihoidon ja Järvenhelmen henkilökunnalle Hiljan hyvästä hoidosta. Puoliso, äiti, mummu, isomummu Hilja Maria MIKKONEN o.s. Liuska s. 5.6.1924 Pyhäjärvi Ol. k. 29.4.2023 Pyhäjärvi Kun pitkän elämän elää saa, voi tyynesti uneen nukahtaa. Kaikki on valmista, avoin on tie, Isä taivaan omansa perille vie. Kiitollisuudella muistaen ja kaivaten Pentti lapset ja lapsenlapset lapsenlastenlapset sisarusten lapset perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus ja uurnan lasku on toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta suuressa surussamme. Rakkaamme Arvo Olavi HAKKARAINEN s. 2.6.1956 k. 5.4.2023 Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän. Yhtäkkiä vain huomaa, se päättyi tähän. Kun sammui sydän läheiseen, on aika surun hiljaisen. Rakkaudella kaivaten ja ikävöiden Eila Ilkka ja Essi Marko Mari, Venla ja Onni sisko ja veli perheineen Siunaus toimitettu Seinäjoella 21.4.2023 Uurna laskettu hautaan 20.5.2023 Pyhäjärvellä. Lämmin kiitos kaikille surussamme mukanaeläneille. Annikki Irene SAARINEN o.s. Pitäjämäki s. 13.6.1934 Pyhäjärvi k. 30.3.2023 Ähtäri Kun pitkän elämän elää saa, voi rauhassa nukahtaa. Kun kaikki on valmista, tehty työ, on edessä rauhaisa yö. Kaivaten Veljien lapset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Tervetuloa juhlistamaan valkolakkiani kotiini Alataloon (Kuusenmäentie 104) La 3.6.2023 alk. klo 13 Juuso Niskanen Martta on siunattu haudanlepoon läheisten läsnäollessa. Kiitos osanotosta. Kiitos kaikille Martan hoitoon osallistuneille. Kiitos myös Pyhäsalmen VPK-laisille kantoavusta. Tätimme ja isotätimme Martta HÄNNINEN s. 27.2.1930 Pyhäjärvi k. 30.4.2023 Pyhäjärvi Herra on minun paimeneni ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, Hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. (Ps.23) Lämmöllä muistaen sisarusten lapset perheineen sukulaiset ja ystävät PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi HELLUNTAISEURAKUNTA HELPOMMIN SITÄ muistaa sananlaskun ”Jos ei heilaa helluntaina, ei koko kesänä”, kuin sen, minkä takia helluntaita vietetään. Vaikka joku sanoisi, että se on kirkon syntymäpäivä, eivät kellot siltikään välttämättä vieläkään soi. KRISTINUSKON YTIMEEN kuuluva Jeesuksen ylösnousemus kuolemansa jälkeen täydellistyy helluntaina. Helatorstaina on kulunut 40 päivää pääsiäisestä. Jeesus ei enää vaeltele kuolleista nousseena eri ihmisten keskellä, vaan helatorstaina hän ”astui ylös taivaisiin”. Kun ihmiset sitten maan päällä panikoivat mitä tehdä, tapahtuu helluntaina vielä yksi ihme. Raamatussa, Apostolien teoissa sitä kuvataan näin: ”KUN SITTEN koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.” KUN NÄMÄ Pyhän hengen juovuttamat Kristuksen todistajat lähtevät kertomaan ilosanomaa kaikkeen maailmaan, kaikilla kielillä, syntyy kristillinen kirkko. Siksi helluntaista puhutaan kirkon syntymäpäivänä. Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemisen seuraus, synneistä vapauttava lahja annetaan avokätisesti syntymäpäiväjuhlien vieraille, kielellä, jota he ymmärtävät. HELLUNTAIN LITURGINEN väri kirkoissamme on punainen. Rakkauden väri. Mitä rohkeammin ja selväsanaisemmin puhutaan Jumalan ainutlaatuisesta rakkaudesta ja hänen hyväksyvästä katseestaan, juuri sinuun kohdistuen, sitä helpompi lahja on ottaa vastaan. SAA SE mieli silti askarrella myös niissä helluntaiheila-asioissa. Se ei ole Jumalalta pois. Annmari Salmela Kirjoittaja on Helsingin Kallion seurakunnan vs. viestintäpäällikkö Onnea, lähes 2000-vuotias kirkko! Unsplash Keskiviikko toukokuun 24. päivä 2023 N:o 21
19 Kulttuuri Pyhäjärven Lions Ladyt ja Suomenselän Osuuspankki tarjoavat mahdollisuuden muistaa Pyhäjärven lukion tuoreita ylioppilaita perinteisen ruusuadressin kautta. Ruusuadressi on ylioppilaalle kerättävä yhteislista, jonka yhteydessä voit lahjoittaa haluamasi summan ylioppilaalle. Ruusuadressiin voit osallistua ma 29.5., ti 30.5. ja ke 31.5. klo 12.00-18.00 kahvila Karnevaalissa. HUOM! Lahjoitukset tehdään käteisellä. Varaathan tasarahan! R uusuadressit ylioppilaille Laita teksti (ja yhteystietosi) meille sähköpostilla, tekstiviestillä tai nettisivujemme kautta. ilmoitukset@pyhajarvensanomat. 040 772 0231 pyhajarvensanomat. /jata-ilmoitus/ Kutsu ja kiitos yhteishintaan 55€. Pelkkä kutsu tai kiitos 30€ (Hinnat sisältävät alv:n). Aineistot viimeistään 26.5. Julkaisemme kutsuja 31.5. lehdessä. Onnea Onnea kevää 2023 kevää 2023 uus ylioppila j koulus päättäv ! uus ylioppila j koulus päättäv ! Kutsu juhlaväki lehti-ilmoituksella Pyhäjärven Sanomissa. Voit jättää ilmoituksen myös tällä koodilla! VANHAN EMOLAHDEN koulun miljöössä pääsi perjantai-iltana nauttimaan Villa Hymyn kahvija vohvelitarjoilun ohessa livemusiikista, kun Pappilan hätävara astui lauteille. Paikallisen yhtyeen kokoonpanossa esiintyivät Sanna Heinonen (laulu), Paula Kalanen (koskettimet ja laulu), Mika Hälinen (kitara), Ari Paldanius (basso) sekä haapavetinen vahvistus Tuomo Ainasoja (rummut). Bändin kesken soittelu aloitettiin pienimuotoisesti jo vuonna 2007. – Silloin kokoonpanossa oltiin vain minä, Mika ja Ari. Matkan varrella on varsinkin rumpali vaihtunut, että on ollut useampia eri rumpaleita. Nyt sitten 2021 saatiin varsinainen solisti, Sanna, meidän joukkoomme, Paula kertoo. – Sannaa ennen Paula oli myös meidän solistinamme, Ari lisää. Pappilan hätävara soittaa tunnettuja covereita ja kattaukseen kuuluu muun muassa suomipoppia ja rockia sekä iskelmää. Perjantaiseen kevätiltaan kajahtikin heti konsertin alkuun Jonna Tervomaan Rakkauden haudalla, J. Karjalaisen Telepatiaa sekä Rauli Badding Somerjoen Tähdet, tähdet. MUTTA MILLAINEN tarina on bändin nimen taustalla, mistä oikein tulee Pappilan hätävara? – Ihan silloin alkuaikoina Paulan täti Sari toimi solistina muutamilla keikoilla ja hän oli luterilainen pappi. Siitä sitten tuli Pappilan hätävara, ja vähän musiikillisestikin Pappilan hätävara on hieman sellaista sekalaista – mitä nyt talosta löytyy, Paldanius kertoo. – Niin, pappilan hätävarahan viittaa ruokaan, mistä tulee myös osuva merkitys meidän soittamallemme musiikille, Hälinen jatkaa. – Jälkiruokana pappilan hätävara on sellainen sekametelisoppa – mekin ollaan hyvin muuntautuvaisia, eikä olla lukkiuduttu mihinkään tiettyyn genreen, Paula avaa ja jatkaa nauraen, ettei settilistoilla ole kuitenkaan heviä, vielä. – Eikä ole jazzia tai bluesiakaan, mutta meillä on olemassa jopa olemassa lavatanssisetti, mitä voidaan ihan tansseissa soittaa. On vanhaa tanssimusiikkia, suomipoppia, rockia – meillä ei ole bändinä tiettyä genreä, mitä soitettaisiin ainoastaan, Mika kuittaa. KEIKKOJA BÄNDI soittelee hieman kausiluontoisesti, mutta treenaamaan kokoonnutaan kuitenkin viikottain. Viime kesänä Pappilan hätävara esiintyi Kihuperjantaina Pyhäjärven laivasatamassa. – Sannakin kun tuli vasta pari vuotta sitten mukaan, niin vaatii nyt aikansa, että löydetään niitä juuri meille sopivia biisejä. Ehkä sitten toivottavasti keikkaillaan tulevaisuudessa enemmänkin, Paula tuumii. Keikka Villa Hymyn tiloissa tuli Paulan mieleen hänen käydessään siellä brunssilla. – Ajattelin, että tämähän voisi olla sellainen paikka, mihin voitaisiin itse järkkäillä keikkaa, niin uusi rumpalikin pääsisi vähän testailemaan kykyjään, hän kertoo. Ari kertoo, että keikkailu on ollut nyt pienimuotoista, ja että heitä voi kuka vaan pyytää soittelemaan niin yksityistilaisuuksiin kuin julkisiinkin tilaisuuksiin. – Keikkoja toivottaisiinkin enemmän, niin ei tarvitsisi pelkästään treenikämpällä toisillemme soitella, Mika naurahtaa. SONJA KÄHKÖNEN Pappilan hätävara tarjoilee musiikin sekametelisoppaa Pappilan hätävaraan ovat kuuluneet alkuvuosista lähtien Mika Hälinen (oik.), Paula Kalanen (vas.) sekä Ari Paldanius (keskellä). Tuoreimmat hätävaralaiset ovat solisti Sanna Heinonen sekä rumpali Tuomo Ainasoja. Jo vuonna 2007 alkujaan perustettu paikallinen yhtye Pappilan hätävara musisoi perjantai-iltana Villa Hymyssä muuttuneella kokoonpanollaan. Konsertin alkuun kajahti Rauli Badding Somerjokea, J. Karjalaista ja Jonna Tervomaata, mutta löytyy heiltä puhtaasti lavatanssisettiäkin, joten tarjoilee bändi tosiaan yleisölle maittavaa pappilan hätävaraa. Jälkiruokana pappilan hätävara on sellainen sekametelisoppa – mekin ollaan hyvin muuntautuvaisia. Keskiviikko toukokuun 24. päivä 2023 N:o 21
20 Lukijalta PIHOJEN KEVÄTSIIVOUS Pihojen siivouksessa syntyvä orgaaninen jäte, kuten pensaiden oksat, risut ja pienpuut voidaan toimittaa maksutta Petteri Rönkön kasvihuoneen takana olevalle asfaltille valvojan osoittamaan paikkaan lauantaina 27.5.2023 klo 9:00 – 12:00 (ajo-ohje: Vaskikellontien varressa olevan hyötyjäteaseman vierestä menee tie kasvihuoneelle, jonka päässä on asfalttikenttä). Kompostoitavat kuloheinä ja lehdet viedään vanhalle kaatopaikalle Kettuperälle, (HUOM! Ei teollisuusalueelle) valvojan osoittamaan paikkaan lauantaina 27.5.2023 klo 12:00 – 13:00, jätteet on oltava eroteltu toisistaan edellä mainitulla tavalla. Muun jätteen tuonti ko. alueelle ei ole sallittua sen enempää kyseisenä-, kuin muinakaan aikoina. Valvojana toimii Jarkko Päkkilä 040 677 1253 Matonpesupaikka avataan toukokuun loppuun mennessä. Tekninen toimii Muistilist Pyhäjärven Yrittäjät ry Tervetuloa mukaan yhdistykseen ja sen toimintaan! Liity yrittäjien yhteiseen wa ryhmään! Lisätietoja Anu Mustaparta 0447229076, Maarit Halonen 0442915554, Raija Leppäharju 0400280790 Omaishoitajat To 15.6.2023 lähdemme kevätretkelle syöpäyhdistyksen kanssa Alavieskan Linnakallioon. Tullessa pysähdymme Kärkkäisellä. Lähtö rautatieasemalta klo 10. Hinta: ruoka 20 euroa ja kahvi 5 euroa. Ilmoittautuminen Seijalle 10.6. mennessä p. 0440510101. Tervetuloa mukaan. Syöpäosasto To 15.6.2023 lähdemme kevätretkelle Omaishoitajien kanssa Alavieskaan Linnakalliolle. Tullessa pysähdymme Kärkkäisellä. Lähtö rautatieasemalta klo 10. Hinta: ruoka 20 euroa ja kahvi 5 euroa. Kaikki tervetulleita mukaan! Ilmoittautuminen Aunelle 10.6. mennessä p. 040 7689 556 Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry Biljardikerho ti ja pe klo 8-12 Asematien nuorisotila Lentopallopiiri kevään viimeinen ma. 29.5 klo 16.30 Keilailupiiri torstaisin 12-13 ja 13-14 keilahallilla Toukosiunaus perjantaina 26.5. klo 18 Kuukasjärven marjatilalla. Ks. ilmoitus toisaalla. Kahvija makkaratarjoilua. Tervetuloa. Kotisivut: www. elakeliitto.fi /pyhajarvi Pyhäjärven Eläkeläiset Tiistaisin klo 14-16 pelataan Heimolassa shakkia, korttipelejä, porinakerho. Ke klo 13.14.00 keilataan. To klo 8.10.00 biljardia nuokkarilla. Kerhon kahvit klo 9.15 kerrotaan kuulumiset, opetellaan uudenlaista bingoa ym. Huom? Pe 26.5. Johtokunta kokoontuu. Heimolaan klo 18.00 asiana 50v-juhlat. www.pyhajarvenelakelaiset.fi Seniorit Jäämme kesätauolle! Tapaamme Kihuilla. Biljardia keskiviikkoisin nuokkarilla klo 11-13.00 Pelaajat päättävät kesäajan toiminnasta! Kiitos osallistujille syysja kevätkaudelta. PYHÄJÄRVEN SANOMIEN ILMESTYY 7.6. Varaa ilmoitustilasi nyt! 040 772 0231 Valoa, valoa minä kaipaan ja lämpöä Olen kevään lapsi, otan vastaan sinut valo Avaan kaikki ikkunani verhoja en tarvitse Teet kaiken kauniiksi maiseman kotini minut Minä elän! Värit heräävät eloon tuhansissa sävyissään Luonto pukeutuu talviuniltaan suloiseen vehreyteen Koko sieluni laulaa kevään ja valon laulua Lempeän tuulen laulua Se tanssii kukkaniityllä tuntee tuoksut Pehmeän sammalen yli minä kävelen kuunnellen virtojen viestiä koskien kuohunaa Kalliolla minä annan tuulen hyväillä kasvojani ja silittää hiuksiani Ja te puut ihanat männyt aina vihreät, vakaat seisotte tukenani uskollisesti Koivujen herkkyys ja vihreät hiirenkorvat liikuttavat minut kyyneliin Te kuuset, uljaat ystäväni annatte suojaa sateelta tai piilopaikan, kun sitä tarvitsen Kukat heräävät Niittyjen yllä lentelevät perhoset ja linnut pitävät kevätkonserttiaan jokaisessa puussa ympärilläni. Oi, miten minä nautin! Minä elän! Sini Yrjänä 11.5.2023 ENNEN SANTORINILLE menoa on pakko mainita Homeros, joka eli noin 700 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Perimätietojen mukaan hän oli sokea joonialainen runoilija, jonka käsialaa olivat Iliaan ja Odysseian sankaritarinat. Odysseus oli oikein kunnon veijari, hän läksi vaimonsa Penelopen luota muutaman viikon reissulle ja se reissu kesti kymmeniä vuosia. Hän kierteli Kreikan saaria ja osallistui jopa Troijan sotaan. TAISI OLLA Naxoksen saari, jossa seireenit lauloivat ja kutsuivat merimiehiä karikolle, niin Odysseus antoi sitoa itsensä mastoon ja tukki merimiesten korvat, etteivät he kuulleet seireenien laulua, ja vaikka hän kuinka rukoili, niin miehet eivät vapauttaneet häntä ja niin he pelastautuivat. Homeroksella riitti sokeudesta huolimatta mielikuvitusta vaikka muille jakaa. SANTORINISTA PITI puhumani – sitä on kutsuttu vuosisatojen saatossa monilla nimillä, kuten Strongýl? ja Kallíst?. Santorini liitetään usein Atlantiksen legendaan ja Atlantista on etsitty sieltä usean kerran. Santorinilla oli kolme ja puolituhatta vuotta sitten yksi historian hirveimpiä tulivuoren purkauksia, jonka jälkeen suuri osa saaresta on ollut 300-400 metriä meren pinnan alla. Arvellaan, että purkauksen voima oli kolmentuhannen atomipommin luokkaa ja hävitti kaiken elämän monilta saarilta. SAARESTA OLI jäljellä kuunsirppiä muistuttava osa. Siellä on pieniä järistyksiä monta vuodessa ja keskelle merta oli jäänyt saari, jota kutsuivat Palaiá Kaméniksi, jossa tuprutteli savua kokoajan ja oli niin kuumaa, ettei voinut seistä paikallaan. MONET HOTELLIT Santorinilla oli louhittu kallioon, oli vain ovet ja ikkunat näkyvissä kiviseinässä. Oía, jossa meidän porukka oli, sijaitsi ihan saaren toisessa päässä, johon satamassa olevat laivat tulivat katsomaan auringonlaskua iltaisin, risteilijöitä oli satamassa vähintään viisi jatkuvasti. Hotellimme nimi oli Alta Mare ja se oli louhittu kallioon suurelta osin. SANTORINI OLI tosi kallis paikka, jossa hinnat olivat paljon korkeammat kuin muilla saarilla – johtui kuulemma siitä, että maanjäristykset hajottaa rakennuksia koko ajan. Linja-autot kulkivat monta kertaa päivässä kylistä toiseen, joten siellä pääsi liikkumaan hyvin. PÄÄKAUPUNGIN NIMI oli Fíra, jonka vieressä oli Imerovíglin kylä, jossa kaikki kuuluisuudet lomailivat kuninkaallisuksia myöten. Myynnissä olevat kortit oli melkein kaikki kuvattu Oían kylässä, missä oli tosi paljon kirkkoja. Yksi piirre niiden katoissa oli, että ne oli täynnä tappeja – selitys oli, ettei paholainen voinut istua katolla. YKSI KYLÄ, jonka maanjäristys oli tuhonnut oli nimeltään Mesa Gonia. Siellä oleva kirkko oli kunnostettu, muuten sinne ei saanut mennä, jos kallioon louhitut vesisäiliöt menetetään, niin kylä hylätään. Siellä kyllä asutaan ruutitynnyrin päällä, ei tiedä milloin taas pölisee. SANTORINILLA ON myöskin Naton suuri sotilaslentokenttä, jossa oli tiukat turvatoimet siviilikoneille. Sieltä nousi ja laskeutui päivittäin suuria kuljetuskoneita, eikä lähelle ollut asiaa. SUURIN OSA kylistä ja kaupungeista oli rakennettu vuoren rinteeseen, jota sanoivat Calderaksi. SANTORINILLE ON tosi vaikea saada matkoja, mutta käynti on historiasta pitävälle elämys – siellä riittää katseltavaa. Jos vähänkin osaa englantia, niin siitä vain, ei tarvitse pelätä, että sanooko oikein – pääasia on, että tulee ymmärretyksi. Viereisessä huoneessa asui irlantilainen pari, joilla oli teini-ikäinen tyttö. Tapasimme päivittäin ja kerran pyytelin anteeksi vähäistä kielitaitoani, niin kaveri sanoi, että never mind, I don't speak Finnish. TOIVOTAAN, ETTÄ Santorinilla saavat nukkua yönsä rauhassa, tulivuorista ei koskaan tiedä. KEVENNYS: NAAPURIN emäntä kyseli toiselta, että mitä sinä teet, kun nuo sinun kukkasi kukoistavat noin hyvin? Naapuri vastasi, että minä juttelen niille. Siihen toinen kysäisi, että mitä sinä niille sanot, ja hän vastasi: "Minä sanon niille, että haluatteko joutua ekokompostiin". Lämmintä kesää kaikille, Paavo Kulju Paavon porinat Santorini – tarujen saari Minä elän! Kuva: Minna Montonen Lukijan runo Keskiviikko toukokuun 24. päivä 2023 N:o 21
21 Liikkeellä TAPAHTUMAAN SAATIIN mukaan rohkeita ja lahjakkaita nuoria scoottauksen harrastajia Oulusta. Aamos Kaikkonen, Onni Haapaniemi, Juho Klintt ja Emil Ollanketo esittelivät näyttävästi scoottaustaitojaan ja neuvoivat ammattimaisesti aloittelevia paikallisia scoottaajia lajissa. Scoottauksen hallitseva Suomen mestari, kuusitoistavuotias Aamos Kaikkonen on harrastanut scoottausta aktiivisesti seitsemän vuotta. – Isä osti mulle potkulaudan ja siitä se lähti. Parasta on uusien temppujen oppiminen ja vaikeinta pitää pää kylmänä kun opettelee uusia temppuja, hän kertoi. Kesän jälkeen kahdeksantoistavuotiaalla Onni Haapaniemellä tulee täyteen neljä vuotta scoottauksen harrastamisesta. – Kaverilla oli scootti ja testasin sitä ja sitten ostin oman. Parasta on kaverit ja se fiilis kun ländää uuden tempun. Vaikeinta on uudet temput. Viisitoistavuotias Juho Klintt on harrastanut scoottausta jo neljä vuotta. – Kävin superparkissa ja jotenkin scoottaus jäi tavaksi. Parasta on vapaus ja vaikeinta on selvitä onnettomuuksista, että ei voi scootata pitkään aikaan. Nuori, mutta taitava ja sisukas kymmenenvuotias Emil Ollanketo on harrastanut scoottausta jo 2–3 vuotta. – Mulla oli eka huono scootti. Joku päivä pappa tuli hakemaan mut tarhasta ja sillä oli mulle yllätys, sain mun ekan scootin. Parasta on kaverit, uudet temput ja vapaus. Vaikeinta on flipit. Innokas Pyhäjärvinen scoottauksen harrastaja, yhdeksänvuotias Aleksi on harrastanut scoottausta jo kaksi vuotta. – Opin scoottauksen isoveljeltä. Parasta on se, kun saa olla vapaana ja vaikeinta on tehdä temppuja. SCOOTTAAJAT PITIVÄT Pyhäjärven skeittiparkkia hyvänä ja hyväkuntoisena. Kaikki tapahtumassa scootanneet olivat reippaita ja taitavia lajissa. Scoottaajat mielellään jakoivat omaa osaamistaan ja kokemuksiaan lajiin liittyen. Toivottavasti Pyhäjärven nuoret kiinnostuisivat enemmän lajista ja haluaisivat kokeilla scoottausta. Sofia Mustaparta Oululaiset scoottaajat vierailivat Pyhäjärvellä Lasten ja nuorten kulttuuriviikoilla oli “Hei me scootataan!” -tapahtuma, jossa lajia esittelivät scoottaustaiturit Oulun scoottaajat ry:stä. Vasemmalta oikealle Aamos Kaikkonen, Onni Haapaniemi, Juho Klintt ja Emil Ollanketo. Kilometrikisa 1.5.2023–30.9.2023 Kilometrikisan ajantasaiset tulokset: Kilometrikisan tulokset on päivitetty lehteen tiistaina 23.5. kello 12.30. Pyhäjärvi jatkaa polkemistaan Kilometrikisassa kuntasarjan toisella sijalla 23146,6 kilometrin yhteistuloksella, mikä tekee 4,7942 kilometriä asukasta kohden. Pyhäjärvijoukkeessa kilometrejä kartuttaa yhteensä 108 polkupyöräilijää. Viikko 21 Kilometrikisassa on ainakin viisi pyhäjärvistä joukkuetta: Pyhän Annan Pyörähdys, Posti Team Pyhäjärvi, pyhä123, Kaivoksen kiitäjät sekä Pyhäjärvi. Pyhäjärvi-joukkueeseen voivat liittyä mukaan kaikki vähän tai paljon polkevat pyöräilijät. Osallistujan tulee muistaa tallentaa kotikunta omiin tietoihinsa. –Jarmo Niemi Perjantain aurinkoiseen päivään Pyhäjärven kaupunki järjesti lapsille ja nuorille kauan odotetun scoottitapahtuman. Pyhäjärven naisvoimistelijat puuhasivat tapahtumaan kioskin, josta väki pystyi ostamaan herkkuja samalla kun seurasi scoottajien temppuilua. Pyhäjärvi-pyöräilyn osallistujat pääsivät nauttimaan sunnuntaina upeasta säästä ja kevään kirkkaissa sävyissä hehkuvista maisemista. PYHÄJÄRVI-PYÖRÄILYYN OSALLISTUI tänä vuonna yhteensä 236 pyöräilijää, joista 85 osallistui Lasten kymppiin. Mäkikylän monitoimitalolla vietettiin samalla uuden kiipeilyseinän avajaisia. Siskokset, kolmevuotias Elli ja viisivuotias Ella Pylväs, pyöräilivät Lasten kymppiin toista kertaa. – Ajettiin mummilasta tänne, Ella kertoi. Ilma oli tyttöjen mielestä muuten hyvä, mutta aika kuuma. Mukaan pyöräretkelle pääsivät myös tyttöjen nuket. MERIKA RASILA pyöräili lastensa Samuel ja Selina Pennasen ja Mianna Rasilan kanssa Ruotaselle Jokiniemestä. Matkaa kertyi 13 kilometriä. Pienimmäinen pääsi matkustamaan äidin kyydissä. – On me pari kertaa osallistuttu aiemminkin, mutta silloin ei olla poljettu Jokiniemestä asti. Nyt tultiin ekaa kertaa sieltä. Tuohon kylälle on aiemmin tultu autolla, Merika sanoi. Samuelin eli Santun mielestä tapahtumassa parasta on pyöräily. Santtu onkin perheen ahkerin pyöräilijä. – Santtu ajaa polkupyörällä joka päivä, talvella ja kesällä. Kotipihapiirissä on rantalenkki, mitä pystyy kiertämään, Merika kertoi. RANNAN VIREEN porukka huolehti pyöräilijöiden tarjoiluista Rannankylän taukopaikalla. – On tässä käynyt ihan hyvin porukkaa, Kaija Lehtomäki-Jauhiainen tuumasi. – Arviolta varmaan toistasataa, ehkä aika lailla saman verran kuin viime vuonna, Martti Jauhiainen arvioi. – Tosi mainio keli. Kaikki kehui keliä, Kaija tuumasi. – PYHÄJÄRVI-PYÖRÄILY oli odotetusti onnistunut. Sää helli pyöräilijöitä ja suuremmilta ongelmilta vältyttiin. Yksi rengasrikko kantautui myöhemmin korviini, mutta tämän pyöräilijä oli hoitanut itse kuntoon, Pyhäjärven kaupungin vastaava vapaa-ajanohjaaja Marko Pehkonen kertoo. Osallistujalistaan nimensä kirjanneiden kesken arvotaan polkupyörä ja lasten kymppiin osallistuneiden kesken lasten polkupyörä. – Pyöräarvonta suoritetaan lähipäivinä. Samalla valitaan uusi Vuoden pyöräilijä, Marko toteaa. JAANA KOSKI Pyhäjärvi-pyöräily innosti ihmisiä liikkumaan Elli ja Ella Pylväs pyöräilivät Lasten kymppiin mummolasta. Mukaan tyttöjen kyytiin pääsivät myös molempien nuket. Rannan Vireen Kaija Lehtomäki-Jauhiainen, Martti Jauhiainen ja Tero Pikkarainen huolehtivat tarjoiluista polkupyöräilijöille Rannankylän taukopaikalla, entisen Matka-Rastin pihalla. Keskiviikko toukokuun 24. päivä 2023 N:o 21
22 Elä unoha näitä Maanmittauslaitos on päätöksellään 16.5.2023 myöntänyt Tuulipuisto Oy Laulurämeelle hakemuksen mukaisesti kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 84 §:n mukaisen luvan tutkia suunniteltavan Lauluräme-Kiuruvesi 110 kV voimajohdon sijoitusreittiä Pyhäjärven ja Kiuruveden kaupunkien alueilla. Lupa on voimassa kolme vuotta luvan myöntämispäivästä oikeuttaen maastotutkimuksiin 100 metrin levyisellä alueella suunnitellun voimajohtoreitin keskilinjan molemmin puolin eli yhteensä 200 metriä leveällä alueella. Tutkittavan voimajohtoreitin pituus on noin 22 km ja se on esitetty lupahakemuksen liitekartoissa. Päätösasiakirjat ja valitusosoitus ovat nähtävissä kaikissa Maanmittauslaitoksen palvelupisteissä esittämällä asiatunnus (MML 35079/03 04/2023). Asiakirjoista voi myös pyytää kopioita Maanmittauslaitoksen kirjaamosta, kirjaamo@maanmittauslaitos. , puhelin 029 530 1115. Tiedoksisaannin päätöksestä katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä, kun tämä ilmoitus on julkaistu (16.5.2023) Maanmittauslaitoksen verkkosivulla (https://www.maanmittauslaitos. /kuulutukset). Mikko Alanissi Maanmittausinsinööri (DI) Maanmittauslaitos ILMOITUS TUTKIMUSLUVAN MYÖNTÄMISESTÄ Kokouksia Pyhäjärven pilkkijät sääntömääräinen vuosikokous 2.6. klo18. Namiskalla. Tervetuloa! Keskustan Jokikylän py. YLEINEN KOKOUS SU 28.5.2023 klo 13.00 Eija ja Jouko Ruotsalaisella. Käsitellään vuosikokousasiat ja valitaan puoluekokousedustajat. Hallitus kokoontuu klo 12.00. Kahvitarjoilu, tervetuloa! MYYDÄÄN 3H+KEITTIÖ Autotalli. Hyväkuntoinen asunto. Lopintie 5. 040 4136 476 Lukijan rivit Ilmoituspalsta yksityisille & yhdistyksille. (Hinta merkkimäärän mukaan). Jätä ilmoitus osoitteessa: pyhajarvensanomat.fi/rivi-ilmoitus/ Myydään KERROSTALOYKSIÖ 30m² 2-kerros. Laguksentie 8. Hinta 9500€. Puh. 040 5153511 Teemme Pyhäjärven hautausmaalla hautakivien oikaisuja ja puhdistuksia. Oikaisu 100€. Puhdistus:60-80€. Laita viestiä! P.044 9731 796 Samuel Aulakoski Vuokralle tarjotaan Saunallinen KT-KAKSIO 45m2. 1.kerros. Vanha Pyhäjärventie 12. p. 0400 892 891 Saunallinen KAKSIO keskustasta. p. 040 5220880 Siisti remontoitu KOLMIO omalla pienellä pihalla. Täysin kaakeloitu wc/kylpyhuone. Rauhallinen, lähellä palveluita oleva luhtitalo Leskeläntiellä. Kaukolämpö, koneellinen pyykinkuivaushuone. 041 533 0920 Ilkka Jouhki Urheilumuisti Pohdin Pesäpalloturnaus su 28.5. F-tytöt klo 10.30 Pyhäjärvi -Nivala klo 12.00 Nivala -Oulu klo 13.30 Pyhäjärvi -Oulu SUURLAVAN SIIVOUSTALKOOT TÄNÄÄN 24.5.2023 klo 17 alkaen. Kukin jaosto huolehtii talkoolaisia paikalle (Vaskikellonpolku 7). Kahvia ja pullaa. Tervetuloa! Johtokunta Pyhäjärven Pohdin JOHTOKUNNAN KOKOUS tiistaina 30.5.2023 klo 17.00 Suurlavalla (Vaskikellonpolku 7) Perinteinen TOUKOSIUNAUSTILAISUUS Kuukasjärven marjatilalla perjantaina 26.5. klo 18, osoite Toivolantie 79. Vuoden marjasadon siunaa virtuaalisesti kirkkoherra Mirva Ahola. Isäntä Olavi Kuukasjärvi kertoo tilan historiasta ja nykypäivän viljelystä. MTK Pyhäjärven yhdistyksen puheenjohtaja Jaana Niskasen puheenvuoro. Vieraaksemme saapuu Eläkeliiton Kiuruveden yhdistyksen väkeä. Ottakaa virsikirjat mukaan. Kahvija makkaratarjoilua. Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys, Pyhäjärven seurakunta, MTK-Pyhäjärvi ja Kuukasjärven Marjatila TERVETULOA! TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 25.-28.5.2023 ELLEI TOISIN MAINITA. OSTOSKORI SAIMAAN TUORE Kirjolohifilee 150 g (26,60/kg) 3 99 PKT 1 29 KG Suomalainen kurkku 7 95 KG SNELLMAN Maatiaispossun ulkofilee n. 1,3 kg K-MARKET Oman Kylän Kaupan Namiboxi 750 g (6,65/kg) 4 99 RS ISO RASIA Banaani Extra-luokka Equador Suomalainen jääsalaatti 100 g (7,50/kg) 1 19 KG 1 50 2 PS Yksittäin 1,49 ps (14,90/kg) 2 PS Voimassa 24.4.-28.5.2023 Ilman Plussa-korttia 3,49/ps(12,69-13,96/kg) ESTRELLA Perunalastut 250-275 g (10,87-11,96/kg) 2 99 PS Plussa-etu -14 % VALIO Voi normaalisuolainen 500 g (6,98/kg) Rajoitus 2 pkt/talous 3 49 PKT Ilman Plussa-korttia 3,95 pkt (7,90/kg) -11 % Plussa-etu 2 KPL MARABOU Suklaalevyt 180-190 g (11,84-12,50/kg) 4 00 2 KPL Ilman Plussa-korttia 2,35-2,65 kpl (13,06-13,95/kg) -14-24 % Plussa-etu 3x 6-PACK PEPSI MAX, HARTWALL NOVELLE PLUS TAI HARTWALL JAFFA SOKERITON Virvoitusjuomat 0,33 l tlk 6-pack (1,23/l) Sis. pantit 2,70 Rajoitus 2 erää/talous 10 00 3 X 6-PACK Ilman Plussa-korttia 4,69-4,99 6-pack (1,91-2,07/l) Sis. pantit 0,90 -35-40 % Plussa-etu MAINARI TAKEAWAYSTA Pizzat, burgerit ja ateriat! Aukioloajat MA-LA klo 11-21 SU kiinni Otamme vastaan myös puhelintilauksia! Soita 08 772 7800 Avoinna MA-LA 7-21 SU 9-21 K-Market Pyhäjärvi 08 7727800 arto.makimartti@k-market.com Lounaslistat sekä Mainari Takeawayn ruokalistat löydät K-Ruoka.fi! www.k-ruoka.fi/kauppa/k-market-pyhajarvi/ruokalistat Keskiviikko toukokuun 24. päivä 2023 N:o 21
23 Elä unoha näitä Parraat palavelut 040 743 9816 0400 581 315 www.tenhusenmaansiirto.fi TENHUSEN MAANSIIRTO JA KULJETUS OY • MURSKEET • SORAT • HIEKAT • MULTA • SEPELIT • LUONNONKIVET • KAIVINKONETYÖT 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari • Kaivinkoneurakointi • Traktoriurakointi • lavettikuljetukset Yhteistyössä Kuljetus Polarin kanssa kauttamme myös: • Hiekat • Murskeet • Multa • Sorat • Sepelit • Täytemaat Velj. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet Ollintie 9, p. 08-780062 ma-pe 8-18 la 9-15 l<UNTCOPl)TE Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi 040 556 1316 Fysioja lymfaterapeutti: Pia Ahola pyhasalmenfhlkuntopiste.fi Fysio-ja lymfaterapia Aikuisten neurologinen fysioterapia Geriatrinen fysioterapia Lasten fysioterapia MDT-terapia, Akupunktio Kinesioteippaus, Hieronnat Faskiakäsittely Veteraanikuntoutus Myös kotikäynnit KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo Myynti, asennus ja huolto p. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Valtuutettu PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin p.0500-587 997 Juha Laitila KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. • Avoinna: ma-pe 8 -17, la-su suljettu puhelun hinta 1,25 €/puh +1,00 €/min +pvm PAARIKULJETUKSET TAKSIASEMA P. 0100 3020 Kelan tilaus 0800 93377 • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 040 544 6338 Erikoishammasteknikko Jorma Pekkala, Ollintie 25, Pyhäsalmi HAMMASPROTEESIT 040 700 0090 4 HAMMASLÄÄKÄRIT Jukka Tikanmäki ja Ajanvaraus puh. 08 782 100 Myös särkypotilaat HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 08 782 100 Matias Toivonen Fysioterapeutit Minna Korkiakoski ja Viivi Eksymä Kuntosali-ravintovalmentaja, PT, Marjut Ruotanen • FYSIOTERAPIA • HIERONNAT • AKUPUNKTIO • KINESIOTEIPPAUS • KUNTOSALI • SPINNING • KUNTOSALIVALMENNUS • RAVINTOVALMENNUS • PT-PALVELUT Laguksentie 1, p. 08-780 980 www.fysio-sport. Jalkahoitaja Marita Junno Koulutettu Hieroja Johanna Kangasharju 044 979 2865 Woltin Hoitola Woltin Hoitola • Hieronnat • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset ja ripsien kestotaivutukset. • Jalkojen hoidot (Myös kotikäynnit) • Omahoitotuotteet 040 590 6695 Ollintie 17, Pyhäsalmi Kaikki LVI -työt ja tarvikkeet •Maaja ilmavesilämpöpumput •Ilmalämpöpumput 017 752667 0400 178964 LVI-KAINULAINEN OY SOITA! Haapajärvi – Haapavesi – Kärsämäki – Pyhäjärvi Asiantuntevaa lakipalvelua perheja perintöasiat kauppakirjojen laadinta kaupanvahvistukset lainhuutoja kiinnitystoimeksiannot HENKILÖASIAKKAIDEN LAKIPALVELUT HAAPAJÄRVI lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532 HAAPAVESI pankkilakimies Anneli Aatamila 010 257 6533 PYHÄJÄRVI, KÄRSÄMÄKI, HAAPAJÄRVI oikeusnotaari Krista Nevasaari 010 257 6573 KANNUS Hannele Nissilä 010 257 6519 Sähköasennus Risto Laitila p. 0500 6425 17 Olisiko tässä paikka sinun ilmoituksellesi? Soita 040 772 0231 Olisiko tässä paikka sinun ilmoituksellesi? Soita 040 772 0231 • Henkilöautojen ja raskaankaluston rengastyöt ja -myynti • Kausisäilytys Niilontie 9, 86800 Pyhäsalmi p. 041 310 9778 juhamatic oy juhamatic oy puh. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *tietokoneet *tietokonehuollot *puhelimet *tabletit *dronekuvaukset Lasermerkkaukset -metalliin/lasiin -nahkaan, puuhun Luoti 0,5L termos lasermerkattuna 25,N im i Pyhäjärvi-palapelit 500/1000/1500 palaa 30,-/37,-/45,• Metsänparannustyöt • Ojitukset • Mätästykset • Penkkatien teot • Energiapuun teko • Muut kaivinkonetyöt KAIVINKONEPALVELU H.LAITILA OY Eskoperäntie 82 86800 Pyhäsalmi 040 547 5457 Kaikki pihapuunkaadot ammattitaidolla! Soita tai laita viestiä 044 948 9618 Kaarlo/Pi-Ka Wood Myös tonttihakkuut ja muut metsuripalvelut. Toimialue 80km säteellä Kärsämäeltä. Kohteen arviointi tehdään veloituksetta ja työstä annetaan hinta-arvio. Toimitusjohtaja Teija Pesonen 040 772 0234 (ark. 9-13) teija.pesonen@ pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Toimittaja Sonja Kähkönen 040 169 7350 sonja.kahkonen@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Kesätoimittaja Joonas Kärkkäinen toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitukset Tilausasioita Lehden kestotilaus 80€/vuosi sisältää paperija digilehden. Huom! Jätäthän ilmoituksesi lehteä edeltävänä perjantaina klo 13.00 mennessä. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Postin varhaisjakelupäivystys: Ark. klo 8–16, p. 0100 4090 llmestymispäivä: keskiviikko Ilmoitusten jättö: perjantaina klo 13.00 mennessä Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy pyhajarvensanomat.fi Myyntipäällikkö Minna Montonen 040 772 0231 (ark. 9-13) ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Päätoimittaja Jaana Koski 040 736 6098 jaana.koski@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,25 e 1,55 e Muut sivut 1,00 e 1,24 e Kuolinilmoitukset 0,90 e 1,12 e Osoiteilmoitukset 0,46 e 0,57 e Perheilmoitukset (maks. 50pmm) 20,16 e 25,00 e Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Pyydämme huomioimaan, että osoitteenmuutokset on tehtävä meille erikseen. Postin kautta tehdyt muutostiedot eivät siirry automaattisesti. Reklamaatiot lehden toimitusongelmista on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi p. 040 772 0231 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13 p. 040 772 0231 Toimisto avoinna KE-PE 9-13 (MA-TI ovet ovat suljettuna, keskitymme viikon lehden kasaamiseen) Luotettava. Nopea. Tavoitettava. 040 486 3387 asiakaspalvelu@pyhanet. www.pyhanet. Vanha Pyhäjärventie 7, 86800 Pyhäsalmi Keskiviikko toukokuun 24. päivä 2023 N:o 21
24 Elä unoha näitä www.keitelegroup.fi METSÄNOMISTAJA! KEVÄÄN 2023 PUUKAUPPAETU: ENNAKKOON! TEE PUUKAUPAT 31.5.2023 MENNESSÄ, NIIN SAAT 40% PUUKAUPPAHINNASTA Metsäsi arvoinen kumppani Ennakkomaksu antaa unelmille vauhtia! Mikä ikinä tavoitteesi onkaan, Keiteleen puukauppakumppanina saavutat sen nopeammin Kampanja-aika 1.4.-31.5.2023. Katso Kevään 2023 kampanjaehdot nettisivuiltamme www.keitelegroup.fi tai ota yhteyttä alueesi hankintaesimieheen. Ostamme havutukkivaltaisia harvennusja päätehakkuuleimikoita tulevan kesän hakkuisiin. Hankintaesimies Toni Komu Puh. 0400 193 472 toni.komu@keitelegroup.fi Hankinta-alue: Kiuruvesi ja Pyhäjärvi Torilla Pirkanmaan Kylmälaitehuolto 040 507 2324 www.pirkanmaankylmalaitehuolto.com Toimipiste nyt myös Pyhäjärvellä! Alueellasi myy ja huoltaa Tunti miehille klo 21-22. Tervetuloa! Liput 20€ PYHÄSALMEN SUURLAVA Lavainfo: 0400 845 741 Järjestää Pyhäjärven Pohti Kesän 2023 avajaiset! Ti 30.5. klo 19-00 Naistenhakutanssit KOMIAT sekä Ari Salo To 25.5. klo 13-15.30 PYHÄSALMEN TORILLA Puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusauna• Henkilöautojen ja raskaankaluston rengastyöt ja -myynti • Kausisäilytys Niilontie 9, 86800 Pyhäsalmi p. 041 310 9778 KESÄRENKAIDEN VAIHDOT! KIMMON KENKÄ Torstaina 25.5. PYHÄSALMEN torilla 9-17 Paljon uutta! Skechers, Rieker, Kuoma... Katso kuvat ja hinnat Fb-mainoksesta! KODINKONEMYYNNIN AVAJAISET KODINKONEMYYNNIN AVAJAISET Esim! Esim! 39€ 39€ 349€ 349€ 349€ 349€ Rajoitettu erä Rajoitettu erä 1 kpl / asiakas 1 kpl / asiakas 399€ 399€ 199€ 199€ 329€ 329€ Makkaratarjoilu Makkaratarjoilu klo 10-15 klo 10-15 Paikkakunnan uutiset tuoreeltaan verkosta pyhajarvensanomat.fi Antintie 1-3, Pyhäsalmi 041 313 4827 ravintolaharun.? Dartsin kevätkauden päättäjäiskisat Su 28.5. klo 13.00 Osallistumismaksu 6€/kilpailija Palkinnot 60/40/20% koko tuotto jaetaan. Tervetuloa kisailemaan! Keskiviikko toukokuun 24. päivä 2023 N:o 21