Kesä 2024 7 16 10 30 kirjoittaa lauluja rakkaudesta Parkkiman rauhaa ja Saunan lämmöstä Lavatanssit trendaa Johannes piste Kustomkulttuuria KuppauKSEEN Suurlava 60-v KESKIVIIKKO KESÄKUUN 5. PÄIVÄ 2024 N:o 23 HINTA 3,50 € pyhajarvensanomat.fi 69. VUOSIKERTA
OSAKASKUNNAT PÄÄTTIVÄT elokuussa 2022 yhteisten alueiden yhdistämisestä. Pyhäjärven seurakuntakeskukselle kokoonnuttiin viime vuoden lokakuussa suorittamaan maanmittaustoimitusta, jossa yhdistettiin Hiidenniemen, Mäkikylän ja Pyhäjärven kylien yhteiset vesija maa-alueet yhdeksi uudeksi yhteiseksi alueeksi. Maanmittauslaitoksessa vuosia vireillä ollut yhdistämishanke saatiin päätökseen 21. joulukuuta 2023. Uuden yhteisalueen nimi on Pyhäjärven yhteisalueet ja sen kiinteistörekisteritunnus on 626876-1-1. Osakaskiinteistöjä yhteisalueella on yli 3000 ja sen hallinnoinnista vastaa Pyhäjärven Osakaskunta. Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia osakaskunnalle kuuluvan yhteisen alueen hallinnosta ja aluetta koskevien asioiden hoidosta sekä kalastuksen järjestämisestä alueellaan. Osakaskunta käyttää varojaan ensisijaisesti Pyhäjärven alueella olevien vesistöjen kalataloudellisen tilan ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseen. Vesistöihin tehdään vuosittain kalanpoikasistutuksia, hoitokalastusta ja vesikasvuston niittoja. Osakaskunta saa tuloja muun muassa kalastusja metsästyslupien myynnistä sekä vesijättömaiden lunastuksista. Osakaskunnalla on sääntömääräiset kokoukset kahdesti vuodessa. Käytännön toiminnasta vastaa 8-jäseninen hoitokunta. Hoitokunnan puheenjohtajana toimii Juha Tikka, varapuheenjohtajana Tarja Manninen ja sihteerinä Sari Fagerlund-Torssonen. Toiminta on saatu kevään aikana käyntiin ja vanhat organisaatiot lakkautuvat tämän vuoden aikana. YHDISTYMISHANKE LÄHTI liikkeelle lähes 10 vuotta sitten, kun Pyhäjärven yhteisten maaalueiden hallinnoijana toimineelle Pyhäjärven Ol. Jakokunnalle tuli tarve uudistaa säännöt nykyisen yhteisaluelain mukaisiksi. Yhteisten vesialueiden osakaskunnat Pyhäjärvenkylän Osakaskunta, Mäkikylän Osakaskunta ja Hiidenkylän Osakaskunta tulivat mukaan pari vuotta sitten. Lopulta kaikkien yhteisten alueiden yleiset kokoukset päätyivät hakemaan yhdistymistä. – Meillä on ollut neljä toimivaa osakaskuntaa ja toiset neljä toimimatonta, jotka ovat rekisterissä, mutta eivät ole toimineet ollenkaan, toimitsijamiesten puheenjohtaja Kalevi Lehtomäki kuvailee tilanteen taustaa. Säännötkään eivät kaikilla olleet ajan tasalla. Pitkään osa osakaskunnista pani yhdistämiselle hanttiin, mutta aktiivisten toimijoiden väheneminen oikeastaan ajoi osakaskunnat yhdistämään voimansa. – Ei tahdo enää toimijoita olla näihin osakaskuntiin sun muihin. Saadaan toimintaa tiivistettyä ja toimijat riittävät näihin vähempiin virkoihin, Juha Tikka sanoo. Yhdistämisprosessi on ollut melkonen urakka. – Aika monta palaveria on käyty, Tarja Manninen huokaisee. – Saatiin yhteishenki ja peräti ilman äänestyksiä nämä päätökset, Lehtomäki tuumaa. YHDISTYMISHANKKEEN TAVOITTEENA oli päällekkäisten toimintojen karsiminen, kustannusten alentaminen ja toiminnan tehostaminen. – Tuleehan siinä taloudellista säästöä, kun ei tarvita neljää pankkitiliä, viittä kokousta, Manninen perustelee. – Nimenomaan tämä hallinto nyt on paljon helpompi, Lehtomäki vahvistaa. – Kalastusluvatkin on sitten yhtenäiset koko järven ja kaikkien järvien alueella, jotka on tämän osakaskunnan vesiä, Manninen sanoo. – Komujärven vesialueet, Parkkima, Pyhäjärvi, Selekäinjärvi ja Lohvanjärvi, niissä on samat luvat, metästipä vesilintuja, kävi virvelöimässä tai verkkoja pitämässä, niin samoilla luvilla. Pyhäjoen virkistyskalastusalue vaatii erillisen luvan, Juha Tikka luettelee. – Onhan siellä sitten pieniä yksityisiä lampia, Peninginjärvi esimerkiksi ja Särkijärvi eivät kuulu yhteisalueeseen, Manninen tarkentaa. JAANA KOSKI Kylien yhteiset maaja vesialueet yhdistyivät Yhteisten maaja vesialueiden yhdistyminen Pyhäjärven yhteisalueeksi on nyt toteutettu. Tarja Manninen, Kalevi Lehtomäki, Juha Tikka ja Tapani Liuska kuvailivat prosessia kovaksi urakaksi. Yhdistymishankeen toteutuminen kesti useamman vuoden. Osakaskunnat päättivät Pyhäjärvellä yhdistää yhteiset maaja vesialueet. Uuden yhteisalueen nimi on Pyhäjärven yhteisalueet ja sen hallinnoinnista vastaa Pyhäjärven Osakaskunta. Pyhäjärven yhteisalueeksi Saatiin yhteishenki ja peräti ilman äänestyksiä nämä päätökset. Pyhäjärvi tännään 2 2024 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 5. päivä Nimmeensä juhlivat UUTISET Tänään Sulevi Torstaina Kyösti Perjantaina Suvi Lauantaina Salomo Sunnuntaina Ensio Maanantaina Seppo Tiistaina Impi 040 772 0231 040 772 0231 Ilmoita muuttunut Ilmoita muuttunut osoitteesi myös meille! osoitteesi myös meille!
HAAPAJÄRVI Liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi Heinonen Mervi, Pyhäjärvi Kuivaniemi Anu, Pyhäjärvi Kulju Hanna, Pyhäjärvi Tietoja viestintätekniikan perustutkinto, datanomi Tikkanen Jimi, Pyhäjärvi Tietoja viestintätekniikan perustutkinto, ohjelmistokehittäjä Päivärinta Jasper, Pyhäjärvi Metsäalan ammattitutkinto, metsäkoneenkuljettaja Maunula Tomi, Pyhäjärvi HAAPAVESI Puutarha-alan perustutkinto, puutarhuri: Miettinen Marke, Pyhäjärvi Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (telma) Malila Eetu, Pyhäjärvi NIVALA Logistiikan perustutkinto, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Haapakangas Silva, Pyhäjärvi JEDUsta valmistui 14 pyhäjärvistä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDUsta valmistui keväällä 2024 kaikkiaan 576 oppilasta, joista neljätoista pyhäjärvistä ovat antaneen luvan nimensä julkaisuun. Pyhäjärvisiä valmistui Haapajärven, Nivalan, Oulaisten sekä Ylivieskan toimipisteistä. Puhtausja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, kiinteistönhoitaja (at) Istula Tero, Pyhäjärvi OULAINEN Sosiaalija terveysalan perustutkinto, perustason ensihoitaja, perustason ensihoidon osaamisala Puro Annika, Pyhäjärvi YLIVIESKA Sosiaalija terveysalan perustutkinto, hoiva-avustaja Tuominiemi Krista, Pyhäjärvi Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisala Kumpumäki Pamela, Pyhäjärvi Salo Katri, Pyhäjärvi MUUALTA VALMISTUNEET Teemu Lehtomäki valmistui agrologiksi Savonia ammattikorkeakoulusta Iisalmesta. Pyhäjärven Sanomat onnittelee kaikkia valmistuneita! SONJA KÄHKÖNEN PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI ja Pyhäjärven kyläneuvosto selvittävät kyselyn avulla kesäasukkaiden toiveita palveluista ja viestinnästä. Kyselyn vastauksia hyödynnetään kehittämistyössä. Pyhäjärven kaupunki ja Pyhäjärven kyläneuvosto toteuttavat 3. kesäkuuta – 11. elokuuta välisenä aikana kesäasukaskyselyn. Kyselyn linkki löytyy kaupungin kotisivuilta ajankohtaista osioista. Kyselyyn voi osallistua myös täyttämällä paperisen lomakkeen. Lomakkeita saa yhteisöasiamies Eeva Vaskilammelta. – Kyselyn avulla halutaan selvittää kesäasukkaiden ajatuksia pyhäjärvisistä palveluista ja siitä, millainen viestintä tavoittaa parhaiten, Vaskilampi kertoo. KYSELYYN VASTANNEIDEN kesken arvotaan kesäinen, noin kolmenkymmenen euron arvoinen tuotepaketti. Arvontaan pääsee osallistumaan kyselyn kiitosviestissä olevasta erillisestä linkistä. Kyselyn tuloksista tiedotetaan kaupungin kotisivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa. JAANA KOSKI Mitä toivot palveluilta ja viestinnältä kesäpyhäkäs? KELASTA VOI saada korvausta julkisen tai yksityisen terveydenhuollon matkoihin. Tarkempaa tietoa korvausperusteista löytyy Kelan sivuilta. Matkakorvausta maksetaan edullisimman matkustustavan mukaan. Jos julkista liikennettä ei voi käyttää, korvausta voi saada oman auton tai taksin käytöstä. Omavastuu matkaa kohden on enintään 25 euroa ja omavastuussa on 300 euron maksukatto. Jotta Kela voi korvata taksikyydin, matka pitää tilata alueellisesta tilausnumerosta. Palvelulle on kaksi eri numeroa. koska jokaisessa maakunnassa on kaksi palveluntuottajaa, joilta Kelan korvaamat taksimatkat tilataan. Keskija Pohjois-Pohjanmaalla vaihtoehtoina ovat PohjoisPohjanmaan Taksi Oy eli Otaxi kelataksi sekä Tampereen Aluetaksi Oy. – KESÄKUUN alusta alkaen olemme ottaneet käyttöön Toivetaksin. Asiakkaan on mahdollista toivoa tilauspalvelun yhteydessä tiettyä autoa tai kuljettajaa kelataksimatkalleen, toimitusjohtaja Markku Ylikulju Otaxilta kertoo. Toivetaksi-toimintatapa on käytössä molemmilla kelataksipalvelua alueella tuottavalla yrityksellä. – Tilausta tehdessään asiakkaan tulee tietää kelataksin autonumero, jotta välityskeskuksemme on mahdollista toive toteuttaa. Asiakkaan tulee olla ennen matkatilauksen tekemistä yhteydessä toivomaansa kuljettajaan ja varmistaa kelataksin autonumero ja aikataulun sopivuus jo valmiiksi, Ylikulju ohjeistaa. Toivetaksi toteutetaan, mikäli kuljettaja on saatavilla kuljetusta varten. Toimintaperiaate on samanlainen molemmilla palveluntuottajilla. JAANA KOSKI Kelataksille voi esittää kuljettajatoiveen Kelakyytiä tarvitseva voi jatkossa sopia kyydistä kuljettajan kanssa ja tilata toivomansa taksin kelataksinumerosta. Kelakyydille voi nyt toivoa tuttua kuskia. 3 2024 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 5. päivä Lisää sisältöä verkossa! pyhajarvensanomat.fi Seuraa meitä myös somessa Kyllä! Ei! Onko sinulla unohtumattomia kesämuistoja Pyhäjärveltä? Seuraava kysymys: Pidätkö tämän vuoden kesälehdestä? Kyllä Ei 75 % (21) 25 % (7) Näin vastasitte: Yht. 28 Vastaa verkossa pyhajarvensanomat.fi Viikon kysymys on viikottain vaihtuva gallup, jonka vastaukset julkaistaan seuraavan viikon lehdessä. Vastaajat voivat antaa kynän sauhuta kommentoimalla aihetta Sana on vapaa -kohtaan. Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta viestejä. Muistetaan hyvät tavat viestien kirjoittamisessakin. “Kesät nuoruuden rakkaan kanssa Pyhäjärvellä saarissa retkeillen.” “Lapsuuden kesät oheistoimintoineen, aah!” “Emolahden uintireissut, kun vesi oli lämmintä kuin linnun maito.” “Lapsuuden muistot Pyhäjärven saariretkistä!” “Voishan niitä ollakin, mutta kun ne on unohtuneet.” Viikon kysymys Tarkastuslautakunta huolissaan kaupunkikonsernin veloista – haastavin tilanne on kiinteistöyhtiöllä Pyhäjärven kaupunginvaltuusto kokoontui viikko sitten maanantaina Hotelli Pyhäsalmen kokoushuoneessa käsittelemään vuoden 2023 tilinpäätöstä. TARKASTUSLAUTAKUNTA KIINNITTI arviointikertomuksessaan huomiota kaupunkikonsernin talouden tasapainottamistarpeisiin. Arviointikertomuksessa todetaan, että velkaantumiskehitys Pyhäjärvi-konsernissa on huolestuttava ja velkaantumisen hillitsemistä tulee painottaa tulevina vuosina. Kaikissa yhtiöissä suhteellista velkaantuneisuutta koskeva alle 40 prosentin tavoite jäi saavuttamatta. Velkaantuneisuus vaihteli 150 ja 506 prosentin välillä. Kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus on 205,5 prosenttia. VELKAANTUNEIN YHTIÖISTÄ on Kiinteistö Oy Rillankivi. Toimitusjohtaja Sari Aholan puolesta yhtiön tilanteesta kertoi yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jarmo Halonen. – Rillankivi on ollut muutamia vuosia jonkinlaisissa ongelmissa, enempi tai vähempi. Jarmon mukaan taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavat eniten asuntojen ja teollisuustoimitilojen käyttöasteet. – Viime vuonna meidän käyttöasteet oli todella mainiot, mitä ei voi tämän vuoden osalta valitettavasti toistaa. Jarmo totesi, että asuntopuoli on tuottanut yleensä voittoa ja teollisuustilapuoli miinusta. Hallitiloja on sen vuoksi myyty eteenpäin. Asuntojen tuotot kasvoivat 51 000 ja hallivuokrat pienenivät hallin myynnistä johtuen 48 000 euroa. Henkilöstökulut kasvoivat edelisestä vuodesta, jolloin yhtiö oli puoli vuotta ilman teknistä isännöitsijää. – Korkokulut kasvoivat 48 000 euroa, joten voi sanoa, että korkokulujen nousu söi asuntotuottojen tuottokasvun, Jarmo kertoi. Velat konsernille ovat olleet kasvusuunnassa. Yhtiön suurin velkoja on kaupunkikonserniin kuuluva Energia ja Vesi Oy. TILINTARKASTUSKERTOMUKSESSA TODETTIIN, että kaupungin hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Tilinpäätös hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupungin tilikauden tulos jäi kolme miljoonaa miinukselle. Konsernin tilikauden tulos oli 2,9 miljoonaa alijäämäinen. JAANA KOSKI
KESKUSKOULUN LIIKUNTASALI oli saanut lauantain juhlapäivää varten ylleen keväisen asun, kun saliin kokoonnuttiin ensin aamusta juhlimaan Salmen koulun peruskoulutaipaleensa päättäneitä nuoria ja sen jälkeen valkolakkinsa vastaanottavia abiturientteja. Pyhäjärven lukiosta tänä keväänä valkolakin saivat Aho Annika, Finnilä Arttu, Haapapuro Eetu, Heinonen Anni, Hänninen Pyry, Kahelin Joni, Kolehmainen Rasmus, Kulju Jere, Kumpumäki Teresa, Kuosmanen AinoKaisa, Laakkonen Tiia, Laakkonen Titta, Lehto Jinna, Leskinen Minttu, Leväpelto Emmi, Niskanen Mimosa, Nurmimäki Emilia, Nurmimäki Viljami, Ojala Vanamo, Pentti Natalia, Qvick Jenna, Tikkanen Roni, Tölli Veeti sekä Väyrynen Juuso. Ylioppilaiden juhla noudatti perinteistä kaavaa aina juhlapuheista ja sotiemme veteraanien viestikapulan luovutuksesta Suvivirren ja Gaudeamus igiturin yhteislauluun. Juhlan juonsivat syksyllä lukion viimeisen lukuvuotensa aloittavat Milla Korkiakoski ja Eemil Tenhunen. VIISIKYMMENTÄ VUOTTA sitten ylioppilaaksi Pyhäjärven lukiosta kirjoittaneet riemuylioppilaat saapuivat omien elämän värittämien ylioppilaslakkiensa kera juhlimaan tuoreita lakitettavia. Riemuylioppilaan juhlapuheen piti Ilkka Heinonen, joka muistutti ylioppilaita, ettei tuleva menestys ole vain ylioppilaskirjoituksien arvosanoista riippuvainen. – Minun aikanani Pyhäjärven lukiosta ylioppilaiksi valmistuneista tiedän henkilöitä, jotka saivat kirjoituksissa A:n tai B:n paperit, mutta ovat sittemmin edenneet yliopisto-opinnoissa päätyyn saakka ja jatkaneet työuraansa arvostettuina oman alansa tohtoreina. Työuraansa Heinonen on tehnyt opettajana ja rehtorina. – Tärkein antamani ohje on; älkää uskoko kaikkea sitä mitä luette, näette tai kuulette. Ihmiselle tärkein avu on kuitenkin kyky ajatella itsenäisesti. Riemuylioppilaan puheen jälkeen kuultiin Iina Kangasharjun laulamana Cats -musikaalin Memory. Ylioppilaiden juhlaa tahdittivat Saimi Kumpulainen (piano), Elina Jääskelä (piano), Heta Mustaparta (piano), Silja Finnilä (huilu), Sofia Mustaparta (huilu), Usva Linna (viulu), Janne Jääskelä (viulu), Hilda Kilvensalmi (viulu), Mervi Laitinen (viulu), Ella Pikkarainen (alttoviulu), Inka Kiviranta (sello), Iiris Finnilä (sello) sekä Antti Laine (sähköbasso). YLIOPPILAAN VANHEMMAN puheen juhlassa piti Kirsi Kuosmanen lainaten Helena Anhavan runoa. – Helena Anhava sanoi runossaan, ettei elämäntaitoa voi opettaa, se on opeteltava itse. Olen samaa mieltä. Elämäntaitoa on vaikea opettaa, mutta tienviittoja, elämänohjeita, me vanhemmat mielellämme annamme niin pikamatkoille kuin pitkäkestoisimmille vaelluksille. Osa niistä on oman kantapään kautta koettuja, osa toisen kantapään kulkua seuratessa opittuja ja loput luettuja. – Te lähdette kulkemaan polkuanne niillä eväillä, mitä olette tähänastisen elämänne aikana ehtineet saada omaan reppuunne. Uskaltakaa avata sitä reppua ja katsoa sen sisältöä: ottakaa mukaanne kaikki kauniit ja teille arvokkaat asiat. Kuosmanen muistutti abiturientteja elämään hetkessä onnittelujen saattelemana. Vanhemman tervehdyksen jälkeen menneen lukuvuoden Pyhäjärven lukion rehtorina Tuija Vanha-ahon virkavapaan ajan toiminut Tuomas Karjalainen piti puheensa ylioppilaille sekä luetteli pitkän listan stipendien saajia ennen ylioppilaiden lakittamista. Myös lukiolaiset muistivat juhlan päätteeksi Karjalaista tämän vaihtaessa maisemaa. – Kiitos opiskelijoille, opettajille ja muulle henkilökunnalle menneestä lukuvuodesta. Teidän kanssanne on ollut monipuolista ja mukavaa työskennellä. – Osa meistä siirtyy muualle Suomeen opiskelemaan ja työskentelemään, kuten minä. Heille muille opiskelemaan ja työskentelemään meneville toivotan onnea ja menestystä. Osa taas jatkaa syksyllä opiskelua ja työntekoa Pyhäjärven lukiossa – onnellisten lukiossa, jossa jokainen voi loistaa omalla tavallaan. YLIOPPILAAN PUHEEN juhlassa piti Vanamo Ojala. Puheessaan ylioppilas osoitti kiitollisuutta lukion koko lukion henkilökunnalle, ja erityisesti ryhmänohjaaja Eeli Eilolalle. – Olet luotsannut luokkamme lukiovuosien läpi ihailtavalla sinnikkyydellä ja kärsivällisyydellä ja tarjonnut tukea ja apua niin englannissa kuin yleisesti opinnoissakin, ottanut toiveemme huomioon ja keventänyt tunnelmaa oppitunneilla opetuksen sekaan ujutetuilla vitseillä. – Olet päässyt, tai joutunut, moneen rooliin ja selvinnyt niistä kaikista kunnialla. Nämä valkolakit ovat pitkälti myös sinun ansiotasi. Kiitos kaikesta! Kirjoitusten loputtua Vanamo Kahden tusinan valkolakin juhla Pyhäjärven lukion kevään 2024 ylioppilaat saivat painaa valkolakin päähänsä lauantaina Keskuskoulun juhlassa. Ylioppilaaksi kirjoitti Pyhäjärven lukiosta kaikkiaan 24 nuorta. Tulevaisuus, joka ennen siinsi horisontissa, onkin aivan nurkan takana. – Onnellisten lukio, jossa jokainen voi loistaa tavallaan Pyhäjärven lukiosta valmistui tänä keväänä 24 ylioppilasta. 4 2024 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 5. päivä Pyhäjärvi tännään UUTISET
Miksi ysit laitettiin viimeisen kouluviikon ajaksi TET-harjoitteluun? – Ysien viimeisen viikon TETharjoittelu on vuosien saatossa hyväksi havaittu konsepti. Osa harjoittelijoista pääsee perehtymään tulevaan kesätyöpaikkaan ja toiset tutustuvat työpaikkaan, johon eivät ole päässeet aiemmissa TETharjoitteluissa, opo Hanna Pötsönen kertoo. Millaisia tämän lukuvuoden ysit ovat olleet opon näkökulmasta? – Kaikki ovat olleet ihania! Jokainen ikäluokka on omanlainen ja se onkin parasta. Vähän olen joutunut yseille tänä(kin) vuonna rageemaan, mutta olen aina ragennut syystä. Tässä ikäluokassa ovat korostuneet hienot reissukokemukset; kasiluokalla Taidetestaus-matkat Helsinkiin, ysillä tutustuminen JEDU Haapajärven toimipisteeseen, luokkaretki Leville ja Yrityskylä-reissu Ouluun. Etenkin Levin reissusta jäivät hyvät muistot ja sanoinkin, että heti lähtisin samalla porukalla uudelleen reissuun. Kuinka iso osa yseistä haki ensisijaisesti Pyhäjärven lukioon? – Yseistä melkein puolet haki Pyhäjärven lukioon. Se mukailee perinteistä kaavaa yhteishaun hakukohteissa: puolet hakee lukioon, puolet ammattiopistoon. Tuleeko sinulle ikävä täältä muualle opiskelemaan lähteviä ysejä? – No tuleehan se ja kevätjuhla meneekin kyynelehtiessä, kun näen vielä koko ikäluokan yhdessä. Onneksi meiltä lähteneitä opiskelijoita tulee nähtyä lomilla ja viikonloppuisin, niin silloin vaihdetaan kuulumisia. Minkälaisia elämänohjeita antaisit peruskoulun päättäville? 1. Ensin haluaisin muistuttaa, ettei elämässä ole tarkoitus pärjätä yksin. Apua saa ja pitää pyytää. Tämä tahtoo meiltä suomalaisilta unohtua kun vaan paahdetaan menemään. 2. Luottakaa itseenne! Teillä nuorilla on todella paljon osaamista ja uusia näkökulmia, joita tällainen täti-ihminen voi vaan ihmetellä. 3. Menkää opiskelijakuntiin ja nuorisovaltuustoihin vaikuttamaan asioihin. Te osaatte esittää rohkeasti mielipiteitä ja toivon, että tuotte niitä esille teitä koskevissa asioissa. 4. Moka on lahja. Harvoin elämässä asiat menevät juuri niin kuin olemme suunnitelleet ja mokien kautta tulee arvokasta elämänkokemusta. 5. Muistakaa Pyhäjärvi! Ohjauskeskusteluissa olemme jutelleet, että mikä on Pyhiksen rooli kymmenen vuoden kuluttua elämässä ja suurin osa teistä kokee, että yhteys paikkakuntaan on olemassa joko vierailukohteena tai asuinpaikkana. Olette saaneet täältä hyvät eväät elämään ja kotiin saa aina tulla. Santeri Salo ja Sakari Houni Opon terveisiä peruskoulusta valmistuville Opo Hanna Pötsönen vieraili TET-harjoittelussa olevien yhdeksäsluokkalaisten työpaikoilla harjoittelun aikana. 1. Mikä on lempiruokasi? 2. Mitä harrastat? 3. Mikä on lempipaikkasi? 1. Tykkään syödä märkäruokaa ja kerjätä tai varastaa muiden aterioista. 2. Kehräämistä ja loikoilua rennoissa asennoissa. 3. Terassi on aina mukavan lämmin ja sieltä voi katsella lintuja. Santeri Salo 1. Syön paljon raksuja, koska Jessi varastaa minun märkäruoat. Tykkään myös syödä herkkuja. 2. Tykkään loikoilla auringossa ja puskea kaikkia, jotta saisin huomiota. 3. Loikoilen siellä missä on lämmintä. Jessi Jessi Jormiina Jormiina Mani Mani Massi Massi 1. Suostun syömään ainoastaan suoraan eteeni tarjoiltua märkäruokaa, sekä raksuja. 2. Harrastan nukkumista ja sekopäiseltä kämppikseltäni pakoon juoksemista. 3. Lempipaikkoihini kuuluvat sängyt, sekä olohuoneen sininen nojatuoli. 1. No joo, mulle kelpaa kaikki mikä mun suuhun mahtuu. 2. Kai mä tykkään aika paljon löhöilllä, mut myös riehua ja jahdata tota yhtä urpoo. Se luulee olevansa niin paljon parempi kun mä vaikka se on mua vaa vähä vanhempi. 3. No se vaihtelee mut tykkään olla kaikkialla. Pehmeet paikat on mukavii mut tykkään myös koitella et kuin korkeelle pääsen kiipeemään. Karvakamujen haastattelu Tettiläisten kynästä Pyhäjärven Sanomien tettiläiset Santeri Salo ja Sakari Houni pääsivät harjoittelunsa aikana haastattelemaan Pötsösen lisäksi perheidensä lemmikkikissat. Salmen koulun ysien viimeinen kouluviikko kului työelämään tutustumisen merkeissä. Opo Hanna Pötsönen kertoo Pyhäjärven Sanomien tettiläisten haastattelussa terveisiään yhdeksäsluokkalaisille. Kahden tusinan valkolakin juhla huokasi, ettei enää ikinä. Kuitenkin jo kuukauden jälkeen hän huomasi ikävöivänsä kouluun. – En voi väittää kaipaavani kirjoituksia – se haava on ehkä vielä liian tuore, päällekkäin kasaantuvia sanakokeita, loputtomalta tuntuvia esseitä tai johdosverbitestejä, mutta kaipaan koulun tuomaa rytmiä ja selkeyttä. Kaipaan ystävien säännöllistä tapaamista ja voitonriemua, joka syntyy, kun onnistuu varaamaan sohvan omalle kaveriporukalleen välitunnin ajaksi. Puheessaan hän onnitteli kaikkia kanssaylioppilaita, ja muistutti, että jokainen heistä on ansainnut käsillä olevan juhlapäivän. – Tulevaisuus, joka ennen siinsi horisontissa, onkin aivan nurkan takana, unelmat muuttumassa tavoitteiksi tai jo saavutetuiksi ansioiksi, kuten tämä päässäni komeileva lakki. Sitä ennen toivon, että jokainen teistä nauttii tästä päivästä ja tulevasta kesästä, pysähtyy hetkeksi tämän saavutuksen luokse ja on ylpeä. Puheensa Vanamo päätti Irwin Goodmanin sanoin; Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille, ja mielen vapaus, ja mielen vapaus. On vapautta kuunnella metsän huminoita, kun aamuinen aurinko kultaa kallioita, ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä. On vapautta valvoa kesäisiä öitä ja katsella hiljaisen haavan värinöitä, ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä. SONJA KÄHKÖNEN – Onnellisten lukio, jossa jokainen voi loistaa tavallaan Juhlapuheita sekä kuvagalleria verkossa! Pyhäjärven lukion rehtorina viime lukuvuoden toiminut Tuomas Karjalainen pääsi lakittamaan kevään ylioppilaat ennen siirtymistään muihin työtehtäviin. 5 2024 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 5. päivä
Pyhäjärven Sanomat 9.6.1999 Vuosisadan viimeiset ylioppilaat lakitettiin – Valkolakin saivat myös kaksoistutkintolaiset UUSIEN YLIOPPILAITTEN juhlinta sujui perinteisen tavan mukaan myös Pyhäjärven lukiossa. Nuoria evästettiin tulevan elämän varrelle vanhempien neuvoilla. Varsinaisen oppilaitten vanhempien puheenvuoron pitänyt Martti Leppisaari korosti, että tuleva opiskelu ja työelämä ei yksin ole tärkeintä elämässä. Erityisesti hän painotti jokaisen henkistä elämää ja suhdetta Jumalaan. OPPILAITTEN PUHEEN piti Laura Päkkilä. Hänellä oli tarkoituksenaan peruskoulun jälkeen lähteä Tampereelle ilmaisutaidon lukioon, mutta erinäisten sattumien vuoksi hän jäi kotikuntansa opinahjoon. Kolmen vuoden opiskelunsa Laura sanoi menneen hyvin. Lukion rehtori Veikko Kumpumäki kiinnitti puheessaan huomiota ympäröivän luonnon suojelemiseen ja sen hyvinvoinnin säilyttämiseen tuleville sukupolville. Samoin hän kehotti tuoreita ylioppilaita suvaitsevaisuuteen. PYHÄJÄRVEN LUKION 26. toimintavuosi päättyi Suvivirteen ja ylioppilaitten kukkien viemiselle sankarihaudoille ja elämäntyönsä lukiolle lahjoittaneen Ville Niemelän leposijaan. Pyhäjärven Sanomat 13.6.1974 Yhdeksän liikkuvaa ensiapuasemaa Pyhäjärvelle SUOMEN PUNAISEN Ristin keskushallitus on myöntänyt yhdeksälle Pyhäsalmen palokuntalaiselle luvan harjoittaa liikkuvaa ensiaputoimintaa omilla autoillaan. Lupa on voimassa vuoden kerrallaan. Luvan saaja on velvollinen tekemään keskushallitukselle raportin jokaisesta auttamisesta. Lupa on myös henkilökohtainen, mikäli luvan saaneella autolla ajaa jokin vieras henkilö on ensiapumerkki aina poistettava. YHTEEN LUVAN saaneista autoista voidaan asettaa myös paarit ja happilaitteet. Autoja voidaan käyttää onnettomuustilanteissa mahdollisimman aikaisen avunsaamiseksi onnettomuuspaikalle. Nyt luvan saaneet 9 liikkuvaa ensiapuasemaa toivovatkin kalustoihinsa vielä lisää jauhesammuttimia ja pelastusvälinesarjoja. Toivottavasti tämä niin tärkeä harrastusmuoto saa kannustusta ja tukea toiminnalleen pelastusvälineiden täydentämisen muodossa. OULUNLÄÄNISSÄ ON aikaisemmin ollut vain 15 lupaa liikkuvaan ensiaputoimintaan. Luvan saivat pyhäjärviset Paavo Anttila, Pekka Lamminaho, Antero Saaranen, Hannu Mustaparta, Tapio Kouvalainen, Matti Lehtinen, Kauko Korpimäki, Heino Huttunen ja Kalle Pyykkönen. Pohjolan Työmies 13.6.1924 Ikäwä onnettomuus Yliwieskan–Iisalmen rautatierakennuksella PYHÄJÄRWELLÄ T.K. 6 p:nä tapahtui taasen Iisalmen–Yliwieskan rautatierakennuksella, Pyhäsalmen aseman seudulla onnettomuus, joka wei hengen torppari Eliel Hermannin poika Tulkulta. Kun Tulkku ja kymmenkunta muuta työmiestä oliwat soranottokuopassa luomassa soraa ja muuta maata pikkuwaunuihin ja kun saiwat luoduksi waunut täyteen rupesiwat istumaan waunun wiereen ja odottamaan weturin tuloa hakemaan täytettyjä waunuja, niin yhtäkkiä lohkesi soranottorintuus siltä kohdalta missä Tulkku ja Otto Romppainen sekä Herman Ahola oliwat, sillä seurauksella, että Tulkun alaosa ruumiista hautautui ja kaatui waunujen alle. Kaatuessaan sai Tulkku päähänsä haawan. Pääluu särkyi ja kuolema seurasi silmänräpäyksessä. Romppaiselta oli katkennut muutamia kylkiluita saaden lisäksi wähäisempiä ruhjewammoja. Ahola sitäpaitsi sai polwensa wähäisen wamman. Suremaan Tulkkua jäi waimo, yksi poika, sekä äiti, weljiä ja siskoja. Sanotaan Sanomista Kirjoittaneet olivat ahertaneet koulunsa remontoinnin aikana. Kalle Pyykkönen liimaamassa ensiapuaseman merkkiä autonsa tuulilasiin. Näillä merkeillä varustettuja autoja liikkuu Pyhäjärvellä yhdeksän ja koko Oulun läänissä vain yhteensä 23. Kesä tuo itikat ja kesäpyhäkkäät KESÄLLÄ PYHÄJÄRVEN väkiluku kasvaa, kun kesäpyhäkkäät saapuvat. Monilla motivaationa tänne saapumiseen on varmasti Pyhäjärvi, joka on mielestäni maailman paras uimapaikka. Vesi on puhdasta – esimerkiksi sinilevää harvoin havaitaan ja hiekkarantoja on ympäri järveä. Kalaakin järvestä voi pyytää ja veneilyyn on lääniä. Jos ei venettä omista, niin vesille pääsee vaikka Laivayhtiön kyydillä. PYHÄJÄRVI ON kiva pieni kesäkaupunki. Paikkakunnan kokoon nähden täällä on paljon harrastusmahdollisuuksia, tekemistä ja tapahtumia ympäri vuoden, mutta kesätapahtumat ovat ihan oma lukunsa. Kesän väkirikkaus tuo myös tapahtumiin tavallista enemmän väkeä. kesätapahtumissa voi kohdata nuoruuden tuttavia ja sukulaisia, joita harvoin näkee. Yksi tärkeä tekijä, joka kesäpyhäkkäitä tänne tuo, ovatkin varmasti sosiaaliset verkostot ja rakkaus synnyinseutuun. Paras hetki tuttujen bongailuun on kihuviikko, johon moni ajoittaa Pyhäjärvelle tulonsa. TÄLLÄ KERTAA olemme saaneet tehdä kesälehteä kesäisessä säässä! Olemme koonneet kesälehteen tapahtumia, vierailukohteita ja muuta kivaa kesälomapäivien ajanvietettä. Kaikkea emme yhteen lehteen voi mahduttaa. Lisää mielenkiintoisia vinkkejä voi löytää lehdestämme pitkin kesää, sekä ilmoitusten että juttujen muodossa. TÄSSÄ NUMEROSSA alkaa uusi juttusarja – Eksymisen arvoinen paikka. Juttusarjassa tulemme esittelemään ihmisten suosikkipaikkoja Pyhäjärvellä. Oman suosikkikohteensa voi käydä ilmoittamassa vastaamalla kyselyyn, johon löytyy linkki esimerkiksi Facebookista tai tämän sivun QR-koodilla. Kyselyyn elokuun puoliväliin mennessä vastanneiden kesken arvomme palkinnon. Ensimmäiseksi jutturajamme johdattaa lukijat Vuorijärven näköalapaikalle, joka on käymisen arvoinen luontokohde Pyhäjärven ja Pihtiputaan rajalla. ONNEA PYÖREITÄ vuosia juhliville Pyhäsalmen Suurlavalle, Emolahden leirintäalueelle ja Kennelkerholle, joista voitte lukea tämän lehden sivuilta. Tämä vuosi on juhlavuosi myös meille ja teille lukijat. Pyhäjärven Sanomat on ilahduttanut lukijoitaan kesälehdellä jo 25 vuoden ajan. Kesälehtiperinne alkoi vuonna 1999. LOPUKSI VIELÄ kevennys. Viikonloppuna livahdin kesälehden teosta kasvimaan laittoon. Huomasin itikoiden ja mäkäräistenkin aloittaneen jo kesän juhlinnan, mutta en innostukseltani malttanut niitä multaisilla käsilläni huitoa. Voin kuvitella mitä he keskustelivat. ”Hei koko inisijöitten ja verenimijöitten sukukunta, nyt meillä on juhlat! Täällä pyllistelee sellainen paisti, että mahdutaan kaikki samaan ravintolaan.” Ja niin pitivät ötökät kekkereitään, menon vain kiihtyessä iltaa kohti. Lopputuloksena on varmaan viitisensataa puremaa peffassa ja jaloissa. Mutta lohdutukseksi voin sanoa, että yksi itikanpurema kutittaa enemmän kuin viisisataa. HYVÄÄ KESÄÄ ja mukavia lukuhetkiä! Vinkkaa meille eksymisen arvoinen paikka ja voita! 6 2024 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 5. päivä Kesä 2024
Mies, joka ei puhu tunteistaan, vaan laulaa niistä Täällä pohjantähden alla, korkeimmalla kukkulalla, lauloi isoon ääneen maalaistalon pieni poika maakellarin katolla kuin suurellakin lavalla, mutta kun olisi pitänyt esiintyä yleisölle, pakeni hän hiljaa piiloon takariviin vain pitelemään käsissään soitinta. Maalaispojasta kasvoi Johannes Piste artistinimeä kantava Jukka Pesonen, joka ei aiemmin uskaltanut edes puhua tunteistaan, mutta nyt hän laulaa ne maailmalle. Nimi: Jukka Pesonen Syntymävuosi: 1992 Ammatti: Muusikko Perhe: Sinkku. Isä, äiti ja kaksi siskoa. Harrastukset: Musiikki ja liikunta; lenkkeily ja pallopelit. Näin muuttaisin maailmaa: Olisi varmasti paljon asioita, mitä pitäisi muuttaa, mutta ensisijaisesti muuttaisin sitä niin, että ihmiset olisivat ylipäätään kiltimpiä toisiaan kohtaan. Suosikkipaikkani Pyhäjärvellä: Kotipiha ja sen ulkosauna. Jukka Pesonen tekee uraa muusikkona artistinimellä Johannes Piste. Sanoitukset kappaleisiin syntyvät päiväkirjamaisesti omasta elämästä ja ajatuksista. PUNAINEN TUPA ja perunamaa keskellä Jokikylän idyllistä maalaismaisemaa, perheensä kuopus Jukka Pesonen kuvailee kotipaikkaansa pihan keinutuolissa istuen. – Täällä on ollut hyvä olla. On ollut tilaa touhuta mitä keksii kaikessa rauhassa täällä maalaisrauhassa hyvän ja välittävän perheen ympäröimänä, hän hymyilee. Lapsuudenperheeseen kuuluivat Jukan lisäksi isosiskot, Liisa ja Hanna, sekä vanhemmat Pauli ja Leena. Isä työskenteli opettajana kyläkoululla ja äiti taas puolestaan hoiti lapsia. – Heillä on ollut siinä hyvä tatsi. Äiti on hoitanut pikkuiset ja iskä jatkanut sen jälkeen sitten koululla. Lapsuusvuodet vierähtivät pitkälti Jokikylän koulun tienoilla ja pesäpalloharrastuksen parissa. Myös Jukan tärkeimmät lapsuusmuistot kuljettavat miehen pesiskentälle ja muutoinkin liikunnan pariin. – Porukat ovat liikunnan pariin ajaneet, että käyhän vähän pesäpalloa pelaamassa, ja se on tuonut todella paljon kivoja muistoja ja antanut pohjaa myös aikuisiälle. Edelleen liikunta kiinnostaa – mitä enemmän ikää tulee, niin sitä tärkeämpää olisi muistaa liikkuakin. Pyhäjärvellä varttuessa Jukka ajattelee hänellä olleen ympärillään kaikki tarvittava – oli uimapaikkoja ja liikuntapaikkoja, joissa kesät kuluivat mukavasti. – Nuorena olen ollut todella paljon urheilun parissa ja siihen on ollut myös paljon mahiksia täällä Pyhäjärvellä. Harrastin yleisurheilua ja pesistä, jäkistäkin kävin muutaman kerran kokeilemassa, mutta se ei oikein lähtenyt. – Talvisin tuli hiihdettyä paljon. Joka aamu piti saada lastenohjelmia katsoa ja se ärsytti, kun niiden aikaan piti lähteä myös hiihtämään, hän naurahtaa. Biiseissäkin käsittelen omia ajatuksia ja mietintöjä siitä, mitä rakkaudessa on tullut eteen. 7 Mitä kuuluu? -juttusarjassa tutustumme nykyisiin ja entisiin pyhäjärvisiin henkilöihin. 2024 N:o 23 Keskiviikko kesäkuun 5. päivä Kesä 2024
8 ALA-ASTEEN JUKKA kävi pientä kyläkoulua Jokikylässä, jossa neljän viimeisen lukuvuoden ajan häntä opetti hyvinkin tuttu kasvo. Millaista oli istua pulpettiin, kun opettajana olikin oma isä? – Ihan kaikella rakkaudella, mutta olihan se välillä ärsyttävääkin, kun se sama naama oli myös niin kotona kuin koulussa, Jukka naurahtaa. – Varsinkin, kun halusi pitää huolen siitä, ettei ole mikään lellikki, niin sitä asetti itselleen ekstravaatimustason, että piti oikeasti hallita asiat koulussa. Ne ala-asteen luokat sain skarpattua siinä ysin ja kympin tietämillä, mutta ehkä siinä joku pieni repsahdus saattoi sitten käydä, kun pääsi yläasteelle, hän myöntää nauraen. Jukka ei kuitenkaan koskaan kokenut sitä ongelmaksi, että oma isä oli myös hänen opettajansa, vaikka tilanne toikin mukanaan suurempia vaatimuksia lähinnä itseltä. SALMEN KOULUSSA suoritetun yläasteen jälkeen Jukka painoi ylioppilaslakin päähänsä Pyhäjärven lukiossa. – Sieltä lähdin Kajaaniin ammattikorkeakouluun liikunnanohjaajaksi. Nyt viime vuonna aloitin musiikkituotannon opiskelut Torniossa, jotka olisivat valmistumassa nyt kesäkuussa. Liikunnanohjaajaksi valmistumisensa jälkeen hän on kerennyt tekemään DJ:n hommia, työskennellyt seitsemän vuotta Finnairin asiakaspalvelussa, kokeillut palkanlaskentaa ja tänä vuonna vielä henkilökohtaisen avustajankin töitä. – Nyt on ollut niin paljon keikkaa, ettei ole kerennyt paljoa muita hommia tekemään. Olen musiikista alkanut saamaan sen leivän nyt viimevuosien aikana – se on se pääduuni tällä hetkellä. Kuinka liikunnanohjaaja sitten päätyi oikein kokeilemaan jalansijaa muusikkona? – Kävin yhdet tykypäivät ohjaamassa niillä minun liikunnanohjaajan papereilla. Tiesin jo toisena opiskeluvuotena, että tämä ohjaaminen ei ehkä kuitenkaan ole se minun hommani. Tykkään liikkua, mutta en oikein nähnyt sitä kuvioita, että sen ohjaaminen tulisi työksi. Valmistumisensa jälkeen Jukka kuitenkin etsi alan töitä, joita oli tarjolla vähänlaisesti. – Ajauduin Finnairin asiakaspalvelun puolelle töihin. Siinä oli tosi hyvä työporukka ja aika meni mukavasti. Seitsemän vuoden jälkeen sitä rupesi miettimään, että mitä sitä oikeasti haluaisi tehdä. Musiikki oli ollut elämässä mukana jo tovin, joten hän päätti lähteä panostamaan siihen. JUKKA ON pitänyt aina laulamisesta, mutta esiintymiset jäivät lähinnä kodin olohuoneen yleisön nähtäville. – En ikinä tykännyt esiintyä. Se on jarruttanut musiikkiuralla. En minä koulussakaan mielellään esiintynyt – mieluummin otin vain sen kitaran käteen, ettei vaan tarvitsisi laulaa, vaikka siitä tykkäsinkin. Takarivi tuntui turvalliselta paikalta vielä pitkään. Vasta aikuisiällä esiintymisen jännittäminen on jäänyt enemmän taka-alalle. Ponnetta musiikkiuralleen Jukka sai kunnolla hakiessaan ensimmäistä kertaa Idols-laulukilpailuun vuonna 2013. – Olin soittanut kitaraa porukoitten luona, jotain Elastisen ja Eminemin mashupia, ja minusta se toimi. Siitä tuli joku rohkeuspiikki, että luotan tähän juttuun sen verran, että haluan lähteä kokeilemaan sitä julkisesti jossain. Sain hyvää palautetta Idolsista ja siitä se lumipalloefekti lähti sitten eteenpäin. Jukan koe-esiintymisestä näytettiin myös televisiossa pätkä, vaikkei hän jatkoon päässytkään, mutta esityksen myötä saatu palaute valoi uskoa omaan tekemiseen. – Ihmiset tulivat kertomaan, että vitsi sä vedät hyvin! Ajattelin sitten, että ehkä sitä kannattaa sitten suutaan avata vähän rohkeammin jatkossa, hän kertoo hymyillen. Rohkeus kannatti ja huhtikuun alussa Jukka pääsi Kajaani Festin järjestämän KUUMAA-yhtyeen keikan lämppäriksi ja esiintymään 1100 ihmiselle Kajaanihallissa. – Se on ollut sellainen erikoisempi kokemus, mitä se uskallus alkaa vihdoin laulamaan on tuonut elämässä eteen. NYKYISIN JUKKA tekee musiikkia artistinimellä Johannes Piste. Artistinimeä valitessa Jukka tahtoi sen olevan hänelle merkityksellinen, jonka myötä nimi Johannes astui kuvaan. – Minun kolmas nimeni on Johannes, iskä on Pauli Johannes ja pappa oli Johannes, niin se oli jokin muu kuin vaan Jukka Pesonen, mutta kuitenkin lähellä minua. Omaperäisyyttä nimeen tuotiin lisäämällä piste nimen perään: ”Johannes.”. Ajatus ei sitten kuitenkaan mennyt ihan suunnitellusti. – Sille pisteelle keksittiin aina eri muotoja lehtikirjoituksissa ja muualla, niin päätin sitten kirjoittaa sen pisteen auki, että sehän olisi hauska sukunimi: Piste. Katsoin nimirekisteristä, ettei sellaista vielä ole olemassa ja siitä se lähti rakentumaan, Jukka hymähtää. Musiikkiaan hän kuvailee suomenkieliseksi hyvämielen popiksi, joka sisältää myös huumoria. – Koitan pitää musiikkini sellaisena, että siinä olisi mahdollisimman paljon huumoria, mutta silti samalla myös enemmän asiaa. Saa olla huumoria ja kaksimielisyyttäkin, mutta haluan kuitenkin, että se pysyy samalla vakavasti otettavana, joten se meikäläisen musiikki on niiden tasapainottelua. Kappaleidensa sanoitukset ja sävellykset mies tekee itse, joiden lisäksi tuottaja Mikko Keskinen tekee Jukan kitarademoista äänitykset. – Mikko tekee ikään kuin sen lihan sen biisin ympärille, Jukka kuvailee. Mistä Johannes Pisteen kappaleiden sanoma yleensä kumpuaa? – Rakkaudesta, vähän kyllästymiseenkin asti, Jukka nauraa ja jatkaa: – Välillä on tullut sellainen fiilis, että eikö täällä nyt muita aiheita ole, mutta jotenkin se vain aina linkittyy vain rakkauteen. Sanoituksissa on vahvasti esillä rakkaus eri muotoineen sekä parisuhdeteema eri vaiheineen. – Sanoitukset kumpuavat omasta elämästäni. Varsinkin silloin nuorempana, kun oli tosi huono puhumaan tunteistaan ja asioista ylipäätään, niin olen laulanut ja soittanut kitaraa ja sitä kautta saanut purettua sitä pois. Biiseissäkin käsittelen omia ajatuksia ja mietintöjä siitä, mitä rakkaudessa on tullut eteen. Vähän päiväkirjamaisesti ne lähtevät sieltä syntymään, Jukka kuvailee. Mies, joka ei ennen uskaltanut puhua tunteistaan tai laulaa yleisölle, tuokin tänä päivänä sen kaiken jännittämänsä ja pelkäämänsä lavalle kaikkien nähtäville. – On mukavaa, jos joku voi samaistua kappaleisiini ja saa niistä apua, Jukka ajattelee. MAJAPAIKKAANSA JUKKA pitää nykyään Oulussa, jossa aika kuluu niin musiikin kuin liikunnankin parissa. Uskallusta esiintymiseen on tullut myös Ecstatic dancen ja kontakti-impron kautta. – Se on ollut ihan omanlaisensa heittäytymislaji. Musiikki laitetaan soimaan, kukaan ei saa puhua kenellekään ja jokainen liikkuu tilassa vapaasti siten, miten se musiikki resonoi itsessä. Ihan heti esiintymistä kammoksunut mies ei lajille kuitenkaan lämmennyt. – Sanotaan, että ensimmäisen kerran, kun menin sinne, niin makasin vain lattialla, venyttelin ja mietin, että ei. Päätin, että makaan vielä seuraavan biisin ja sitten vain lähden liikkumaan ja katsomaan mitä tapahtuu. On ollut tosi siistiä, kun siinä on päässyt sellaiseen flow-tilaan, että uskaltautuu fiilistelemään sitä musiikkia. Se on antanut myös tietyllä tapaa tosi paljon rohkeutta omaan tekemiseen. Rento ja positiivinen asenne tulevat hyödyksi, kun täytyy astua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. – Olen aika sellainen lupsakka ukko, vaikka itse sanonkin. Välillä ehkä liiankin rento – asioita voisi ottaa välillä vakavamminkin. Rento, hetkessä elävä ukkeli, joka ajattelee positiivisen kautta ja tulee toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Pyhäjärvelle Jukka pyrkii tähtäämään aina Kihuille sekä muutenkin aina mahdollisuuksien mukaan moikkaamaan perhettään. – Pyhäjärvi on minulle rakas paikka. Kotoisa olo on aina, kun tänne tulee. Minusta on niin ihanaa, kun täällä on tosi paljon tuttuja. Siitä tulee lämminhenkinen fiilis, kun et ole käynyt pitkään aikaan Pyhiksessä ja menet vaikka ihan vaan S-Markettiin ja jututat siellä tutun tuttuja tutumpia. SONJA KÄHKÖNEN Kesä 2024 Pyhäjärvi on minulle rakas paikka. Kotoisa olo on aina, kun tänne tulee. Itseään Jukka kuvailee lupsakaksi ukoksi, joka elää hetkessä ja ottaa asiat välillä turhankin rennosti. Jatkoa edelliseltä sivulta. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
9 Kesä 2024 Tunti miehille klo 21-22 Järjestäjä pidättää oikeudet ohjelmanmuutoksiin. PYHÄSALMEN SUURLAVA Lavainfo: 0400 845 741 Järjestää Pyhäjärven Pohti Liput 20€ Ti 4.6. Hurma, Ari Salo Ti 11.6. Sinitaivas, Pia Lång duo Ti 18.6. Matti-Sakari ja Pekkaniskan Pojat, Ari Salo Ti 25.6. Weranta, Peltolan Pojat Ti 2.7. Sami Rosholm & Casanova, Johanna Rantsi & Tunturitähti Ti 9.7. Yölintu & Simo Silmu, Peltola ja Koivu Duo Ma 15.7. Tango-ilta Leif Lindeman & Rosette, Antti Ahopelto & Etiketti (22 €, Erityistapahtuma) Ti 16.7. Saija Tuupanen & eXmiehet, Pekka Juntusen Iskelmä Orkesteri Iskelmän mestarit v.2024 Jere Toivanen, Katariina Keinänen (22 €, Erityistapahtuma, 19 – 01) Ti 23.7. Sinitaivas, Guns Rosor Ti 30.7. Teemu Roivainen & Energia, Ari Salo Ti 6.8. Suvi Karjula & Reeta Saranpää , Pasi Kivimäki & N.Y.T. Ti 13.8. Taikakuu Ti 20.8. Juhlatanssit Pyhäjärven Pohti 90 v., Pyhäsalmen suurlava 60 v. Naistentanssit Juha Vartiainen & Virpi Piippo, Jani Helenius & Roulette (Erityistapahtuma, 19 – 23) 2024 Naistenhakutanssi klo 19-24 Tervetulo ! Pyhäjärven kaupunki KESÄN 2024 ILTATORIT 12.6. klo 18–20 Hiijjen Pelimannit ry & Pyhäjärven Rotaryt ry 19.6. klo 18–20 Pyhäjärven Nativa ry 26.6. klo 18–20 Pyhäjärven Pohti ry 3.7. klo 18–20 Hiidenkylän kyläyhdistys ry 10.7. klo 17–19 Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys 17.7. klo 18–20 Pyhäjärven Eläkeläiset ry 24.7. klo 18–20 Pyhäjärven nuorisoseura ry & Pyhäjärven Sydänyhdistys ry 31.7. kl 18–20 Lohvan kyläyhdistys ry & Liittoperän kylätoimikunta 7.8. klo 18–20 MLL Pyhäjärven yhdistys ja Pyhäjärven Naisvoimistelijat ry Kesän iltatorit järjestää Pyhäjärven kaupunki yhteistyössä yhdistysten kanssa. Lisätietoa iltatoreista antaa yhteisöasiamies Eeva Vaskilampi puh. 044 4457 608. pyh aja rven san om at.fi 12.-14.7. 2 2 4 S P E K T I A KAT E E M I S E T H A AV E O R K E S T E R I A N N I I N A & J A R E D U O TAIKURI PUIJON TORVI Keskiviikk Perjantai Lauantai klo 19.00 Tuulahdus Wienistä -konsertti, Sanna Matinniemi. Pianisti Jenna Ristilä. Pyhän Annan kirkko, Oikotie 6. Kihujen verkkosivuille päivitetään ohjelmatietoja sitä mukaa, kun ne varmistuvat. Arpajaisia järjestävät myyjät huolehtivat itse asianmukaiset myyntiluvat. Teemana: Energi | Makasiinitorilla, Antintie 4, Pyhäsalmi klo 12.00 Kihutori avautuu: Puheohjelmaa klo 14.00 Yhteislaulua Veikko Ahon säestyksellä klo 15.45 Haave orkesteri klo 17.00 Vanhojen ajoneuvojen kulkue klo 18.00 Kihujen avajaiset klo 19.30 Akateemiset klo 22 Spekti Klo 9.00 Kihutori avautuu Klo 10.00 Taikuri Puijon Torvi Klo 11.00 Tanssiopisto Uusikuu Klo 11.15 Kennelkerhon 60 v. Juhlakulkue Klo 12.00 Pyhäjärven Naisvoimistelijat Klo 13.00 Kihuset Klo 14.15 Taikuri Puijon Torvi Klo 15.00 Benson Boogie Band Klo 17.00 Anniina & Jare Duo Vapa pääs . Tervetulo ! Kihuviikon ohjelma ja lisätietoja : www.kihut.fi 10.7. 12.7. 13.7. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
10 Kesä 2024 KeSäN ReTkIlLe mUkAaN! Lehden kesätarjous, pApErIlEhTi+dIgI! 39 € /4kk 040 772 0231 pyhajarvensanomat.? /tee_tilaus/ Tarjous voimassa heinäkuun 2024 loppuun saakka, koskee uusia kotimaan tilauksia. PYHÄJÄRVEN POHTI on järjestänyt iltamia ja tansseja toimintansa alkuajoilta lähtien. Huvitoiminnalla on ollut suuri merkitys urheiluseuran varainhankinnan kannalta. Tanssilavatoiminta alkoi Pyhäjärven rannalla, Lossinrantaa vastapäätä. Lava kävi muutamassa vuodessa pieneksi. Vuonna 1963 urheiluseuran johtokunta päätti uuden tanssilavan rakentamisesta nykyiselle paikalle. Rakennuslupa saatiin ja rakennusmateriaaleja hankittiin rakennuspuutalkoilla. Keräysmiehet jalkautuivat pitäjän eri kylille. – Keräysmiesten saapuessa kotiinne, toivomme kaikkien pitäjäläisten suhtautuvan k.o. hankkeeseen myönteisesti, sillä tanssilava joka on ainoa tulonlähde seurallamme, on uusimisen tarpeessa. Jatkuvasti paisuva ja ripeästi eteenpäin menevä urheilutoiminta vaatii vuosittain suuria summia rahaa, pystyäkseen pitämään vilkasta urheilutoimintaa yllä sekä kilpailuttamaan seuran urheilutyttöjä ja poikia ympäri Suomea tapahtuvissa kilpailuissa. Siksi toivomuksena on, että jokainen pyhäjärveläinen tukisi pitäjän urheilutoimintaa tämän rakennuspuukeräyksen muodossa, Pyhäjärven Sanomat kirjoitti keväällä 1964. URHEILUSEURAN HISTORIIKISSA "Sarvelan tuvasta maailmalle", kerrotaan, että rakennuspiirustukset teetettiin iisalmelaisella Rakennustoimisto Esko Savolaisella. Lavasta haluttiin sen ajan suurin ja kaunein. Esimerkiksi ravintolaosa suunniteltiin tanssilattiaa korkeammalle, jotta sieltä on hyvä näköala tanssilattialle. Pyhäjärven Naisvoimistelijat osallistuivat hankkeeseen ja tulivat osakkaaksi kolmanneksen osuudella. Pyhäsalmen Suurlava ennätti juuri ja juuri valmistua Juhannuksena 1964 pidettyihin avajaistansseihin. Koivuparkettilattia valmistui Juhannusaattona. Kun avajaisvalssi alkoi kahdeksalta soida, rakennusmiehet kokosivat työkalujaan takahuoneessa. Avajaisviikonloppuna tanssittiin kolmena iltana ja lava oli loppuunmyyty heti ensimmäisenä iltana. Perjantaina eli juhannusaattona musiikista vastasi helsinkiläinen levylaulaja Lasse Huurre televisioorkestereineen. Lauantain esiintyjäksi ennakkomainoksessa lupailtiin Veikko Ruuhijärveä, joka ilmeisesti vaihtuikin kuopiolaiseen Rytmi-Qvintettiin. Sunnuntaina lavalle nousi Sakari Nikkasen 7-miehinen yhtye, jonka solistina oli Kalevi Kananen. Avajaisiin järjestettiin linja-autokuljetuksia ainakin eri puolilta Pyhäjärveä, sekä Kärsämäeltä, Haapajärveltä ja Pihtiputaalta. PYHÄSALMEN SUURLAVALLE saapuvat kohtaavat ensimmäiseksi Jouko Lehtosaaren ja Birgitta Elorannan, joilla on vakipesti lipunmyynnin talkoolaisina. Jouko on ollut seurahommissa jo 45 vuotta. Lipunmyynnissä näkee kaikki kävijät vilaukselta ja tutut käyvät jututtamassakin. – Nyt on paljon nuoria tullut, kun Komiat on nuortenkin suosiossa. Montakymmentä nuorta tuli sellaista, joita ei ole edelliskesänä näkynyt ainakaan, Birgitta kertoo. Avajaistansseihin lippuja myytiin kolmisensataa. Jouko muistelee, että 80-luvulla tansseissa kävi paljon enemmän väkeä, mutta kaikki eivät ostaneet lippua kuitenkaan. – 80-luvulla täällä porukkaa pyöri paljon ympärillä. Sitten tuli pummien puolituntinen ja ne pääsi kaikki sisälle. Suurlavalla talkoolaisena 80-luvun loppupuolelta asti kulkenut Anne Niiranen kertoo, että tansseja oli ennen useammat viikossa. – Ennen oli kolmet tanssit viikossa: tiistaitanssit, perjantaitanssit ja lauantaina oli Pohdin talolla suljetut. Sinne piti ostaa liput ennakkoon, kun siellä oli viinaa. Ympäri vuoden oli tansseja Pohdin talolla. Nykyisin Pyhäsalmen Suurlavalla tanssitaan vain kesätiistaisin. Tanssikulttuuri on vuosien saatossa muuttunut. Ennen tanssittiin rohkaisuryyppyjen innoittamana ja poliisiauto oli tanssi-iltoina tuttu vieras. Tanssit olivat myös entisajan Tinder. – Se oli sellaista kumppanin etsimistä, Birgitta kuvailee. Nykyisin tanssimisesta on tullut liikunnallinen harrastus ja juomaksi kelpaa kirkas vesi. Tanssilajien ja tyylien kirjo on monipuolistunut ja moni kartuttaa tanssitaitojaan kursseilla. – Ennen sitä tultiin tänne opettelemaan, Jouko sanoo. Veijo Pietikäinen on kulkenut Pyhäsalmen Suurlavalla sen alkuajoista lähtien. – Silloin oli kuule porukkata. Melekeen voi sanoa että tuhatkunta lippua joka kerta. Veijo kaipailee vähän vanhan ajan tanssimusiikkia. Musiikki on nykyisin vähän eri tyylistä ja niin sanotut kädenalitanssit ovat yleistyneet. – Olen ollut jotain 17 tai 18 vuotias, kun rupesin tansseissa kulkemaan. Silloin oli kuule kova meininki. Sitähän voi sannoo että melkein jokainen pölähti vähän voimajuomalle. Aina sitten kun 60-vuotias Suurlava ON alkaNUT kiinnostaa myös nuorempaa polvea Pyhäsalmen Suurlava täyttää juhannuksena 60 vuotta. Se on edelleenkin tärkeä tulonlähde tänä vuonna 90 vuotta täyttävälle Voimisteluja urheiluseura Pyhäjärven Pohdille. Lavan historian aikana tanssilavakulttuuri on muuttunut. Välillä on povattu jo tanssilavaperinteen kuihtumista, mutta nuoriin iskenyt lavatanssi-innostus enteilee lavatanssikulttuurille uutta kukoistuskautta. Katso kuvagalleria verkosta! Noora Nurmesniemi ja Mette Humaloja lähtivät tutustumaan Suurlavan menoon. Illan aikana he rohkaistuivat kokeilemaan yhdessä ns. kädenalitanssejakin, jotka ovat yleistyneet perinteisemmän tyylin rinnalla. Komiat -yhtyeen hanuristi Antero Makkonen innosti väen lähtemään mukaan letkajenkkaan. Yhtye on aktiivinen sosiaalisen median kanavilla ja se on alkanut näkyä nuorten kiinnostuksen kasvuna lavatansseja ja tanssimusiikkia kohtaan. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
11 Kesä 2024 • Olli 0400-765 987 • Merja 0400-719 081 • Toivolantie 79, Pyhäjärvi www.kuukasjarvenmarjatila.fi 60-vuotias Suurlava ON alkaNUT kiinnostaa myös nuorempaa polvea tauko tuli, tässä oli hirveä kuusikko tuossa, niin siellä oli ite kelläi jemmapullo siellä jossakin, Veijo kuvailee. – Ennen tuo taka-alue oli ihan oma maailmansa. Aina oli poliisin maija täällä. Tappeluja ja välienselvittelyjäkin oli eri kuntien porukoilla, Mika Hälinen muistelee. Mika on ollut lavalla talkoolaisena vuodesta 2018. Alussa hän oli parkkipaikalla opastamassa pysäköinnissä ja nyt toista vuotta järjestysmiehenä. Lisääkin talkoolaisia mahtuisi mukaan. – Mukavaahan se on touhuta porukassa, niin on jatkuvuus urheiluseuralla ja olisi tansseja tulevaisuudessakin. Pohti on aika myötämielinenkin. Se tarpeen mukaan kouluttaa järjestyksenvalvojia. Me sitten vastapainoksi osoitetaan kiitollisuutta käymällä talkoissa. Samalla kortilla voi toimia järjestyksenvalvojana muuallakin, niin se voi tuoda toimeentuloa, Mika vinkkaa. Mikalla on jäänyt menneiltä vuosilta erityisesti mieleen Kata Kärkkäisen (nykyisin Katariina Souri) vierailu Suurlavalla. – Se oli sensaatio, kun Kata oli ollut Playboy-lehdessä keskiaukeamalla. Se jäi ainakin mieleen. Tämä oli tupaten täynnä. Kata vieraili Suurlavalla vuoden 1989 Kihutansseilla, jolloin Suurlavalla tanssittiin tauotta kolmeen asti yöllä. Pohdin historiikin mukaan kaikkien aikojen yleisöennätys tehtiin vuonna 1974, jolloin ilta kahdeksasta aamu kahdeksaan kestäneisiin koko yön tansseihin myytiin 2464 pääsylippua. – Pisti kyllä silmään, että täällä oli yllättävän paljon nuoria nytten. Nuorten juttusillakin kävin, että eikun tanssimaan vaan. Minäkin kun olin nuori, niin tanssittiin melkein joka kappale. Minä olin niin kova tanssimaan, että tauotkin tanssin, Veijo kertoo nauraen. MIKÄ NUOREMPAA väkeä on saanut liikkeelle? Juulia Jylhänsalmi ja Anna Jäppinen tulivat Pielavedeltä Pyhäjärvelle ensisijaisesti elävän musiikin takia. – Ensimmäinen kerta Pyhäsalmen Suurlavalla. Kiva paikka luonnon rauhassa, Anna sanoo. – Pääsi muualle perusarjesta ja onhan Komiat hyvä yhtye, Juulia tuumaa. Komiat-yhtyeen esiintyessä lavan eteen kerääntyikin joukko yleisöä, jonka tanssijat sitten sujuvasti kiersivät. Kiuruvedeltä saapui autolastillinen väkeä Suurlavan kesän avajaistansseihin. – Tämä oli eka kerta lavalla, kertoo Kiuruvedeltä kotoisin oleva, mutta nykyisin Jyväskylässä opiskeleva Pauliina Tapaninen. – Kerran oon käynyt, joskus Juhannuksena lavatansseissa, kesää kiuruvedellä viettävä Henna Peltoniemi muistelee. Koko porukka kävi tanssimassakin ja se oli heistä hauskaa. – Kun musiikista kuuntelee, niin kylhän sieltä askeleet kuulee, Pauliina kuvailee. – Fiiliksen mukaan vaan, muut tuumaavat ja kertovat aikovansa ehdottomasti käydä lavatansseissa uudelleenkin. – Lavatanssithan on trendaava asia, Henna tietää. LAVATANSSIEN TRENDAAMISEN nuorison keskuudessa ovat huomanneet myös pyhäjärviset Mette Humaloja ja Noora Nurmesniemi. – Ei olla kumpikaan käyty aiemmin tansseissa eikä edes koko alueella. Viime kesänä ei kukaan kaveri lähtenyt mukaan. Nyt kun sosiaalisessa mediassa on alkanut trendaamaan ja Komiatkin on päivitelly sinne, niin Meten kanssa juteltiin että pitäisikö mennä joku kerta. Nyt me sitten lähdettiin, Noora sanoo. – Lavatansseja on yritetty nostaa uudelleen pinnalle, Mette kuvailee Mette ja Noora kertovat, että TikTokissa on tullut vastaan ohjeitakin tanssimiseen. Vanhojentansseja varten monia tanssilajeja opeteltiinkin lukiossa. Haastatellessa tytöt eivät olleet vielä itse uskaltautuneet tanssimaan, mutta he olivat seuranneet muiden tanssimista. – Hienon näköistä kun ihmiset osaa. Vaikka kaikki ei teekään samalla tavalla, kaikilla on hyvä meininki, Noora kuvailee. – Huomaa että osalla on ihan erilaisia tanssiotteet ja kaikki, Mette miettii. Tanssiminen kiinnostaa ja tanssikursseillekin kaverukset voisivat yhdessä lähteä, jos sellaisia järjestetään lähialueella. – Tanssi yhdistää musiikin ja hauskan liikkumisen, Noora perustelee. Illan aikana Mette ja Noora innostuivat tanssimaankin ja niin vain ensikertalaisilta kädenalitanssitkin sujuivat. KOMIAT ON käynyt Pyhäsalmen Suurlavalla jo useamman kerran. – Yllättävä paikka. Ajetaan aina jostain ja tupsahdetaan tänne keskellä viikkoa. Täällä on kuitenkin väkeä aina ja hyvä meininki. Ainakin pari viime kertaa on ollut tällainen kuuma kesäinen ilta. Mikäs täällä on ollessa, yhtyeen laulaja Aleksi Yli-Sissala miettii. Yhtye on ahkera keikkailija ja muusikkokavereiden kanssa vietetään paljon aikaa tien päällä. – Mitähän se olisi, neljää keikkaa viikossa keskimäärin. Tämä on sellainen toinen perhe, Yli-Sissala tuumaa. Komiat-yhtye toivoo, että nuoret löytäisivät yhä enemmän tanssimusiikin pariin. Yhtye on aktiivinen TikTokissa ja muilla kanavilla missä nuoretkin ovat. Yleisön kanssa käytyjen keskustelujen myötä vaikuttaa, että nuorten määrä tanssilavoilla on kasvusuunnassa. – Ollaan me se huomattu ja me ollaan tehty aika paljon töitä sen eteen myöskin. Kiva nähdä, että se tuottaa hedelmää, Yli-Sissala sanoo. JAANA KOSKI Naapurikunnasta Kiuruvedeltä lähdettiin kaveriporukalla Pyhäsalmen Suurlavan kesän avajaistansseihin. Lavatansseihin aiotaan lähteä uudestaankin. – Lavatanssithan on trendaava asia, Henna Peltoniemi tietää. Komiat -yhtyeen hanuristi Antero Makkonen innosti väen lähtemään mukaan letkajenkkaan. Yhtye on aktiivinen sosiaalisen median kanavilla ja se on alkanut näkyä nuorten kiinnostuksen kasvuna lavatansseja ja tanssimusiikkia kohtaan. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
12 Kesä 2024 A rjan RUOKALA JA PITOPALVELU 08 781869 Toipilaspolku 3, 86800 Pyhäsalmi A linan konditoria • Leivonnaiset • Tilausleivonta 040 180 4928 alinankonditoria@ gmail.com Ollintie 17, 040 5133 360 Suosi menopaikka Pyhäsalmessa! Suosi menopaikka Pyhäsalmessa! Karaoke lauantaisin ja perjantaisin klo 21! Karaoke lauantaisin ja perjantaisin klo 21! Te r v e lo ! KENNELKERHO ON perustettu huhtikuussa 1964. Sen ovat perustaneet Olavi Jernfors, Kai Sahlberg, Pekka Rönkkö, Veikko Hyvönen, Leo Kansanniva ja Arvo Huttunen. Kukaan alkuperäisistä perustajista ei ole enää hengissä. Kerho tarjoaa koiraharrastajille monipuolista ohjelmaa. Perinteeksi on muodostunut kiertopalkinnot, jotka jaetaan edellisen vuoden parhaiden tulosten mukaan. Kategorioita on kymmenen: vuoden ajokoira, vuoden hirvikoira, vuoden lintukoira, vuoden metsästyskoira, käyttökoirapalkinto, mejä-kokeen kiertopalkinto, toko, agility, vuoden näyttelykoira ja vuoden tuomari. Toiminta riippuu paljon siitä, mistä kerhon aktiivit ovat kiinnostuneita. Henkilöiden vaihtuessa luonnollisesti myös kiinnostukset muuttuvat, toiset lajit hiipuvat, toiset nostavat päätään hiljaisemmasta vaiheesta. – Lajien suosio riippuu siitä, millaista harrastajapohja on silloin, kertoo kerhon entinen puheenjohtaja Heikki Ryynänen. AIEMPINA VUOSINA esimerkiksi agility on ollut kovassa suosiossa. Siitä kertoo esimerkiksi kerholle hankitut agility-esteet, jotka ovat kilpailujen säännösten mukaiset. – Siellä käy agility-ihmiset, metsästyskoiria ei treenata samalla tavalla. Ne on sitten metsässä. Vetäjät olivat silloin agility-ihmisiä, tänä kesänä on paljon jälki-ihmisiä, kertoo 21 vuotta hallituksessa toiminut Juha Parkkinen. Syyskuussa Pyhäjärvellä järjestetäänkin metsästäjäkoirien piirinmestaruuskilpailut. KERHOSSA TOIMII neljä eri jaostoa: ajokoirajaosto, hirvikoirajaosto, lintukoirajaosto sekä käyttöja harrastuskoirajaosto. – Siihen mahtuu kyllä kaikkea harrastusta, Heikki toteaa. Jokaisella jaostolla on oma puheenjohtajansa ja kokoonpanonsa sekä omanlaisensa jutut. Kun kerho perustettiin, oli paljon pystykorvia. Sen jälkeen tulivat ajokoiraporukat. – Silloin ei vielä hirviä ollutkaan. Kun koirien kanssa harrastamista Pyhäjärven kennelkerho viettää 60-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuoden kunniaksi kerho järjestää Kihupäivien yhteydessä koirakulkueen ja match shown. hirvikanta on alkanut nousemaan, niin sen jälkeen on hirvikoirien määrä noussut samaan tahtiin kuin hirvikanta. Hirvikoirakanta on melko vahva nyt, Heikki kertoo. MOLEMMILLA MIEHILLÄ on pitkä kokemus kerhon toiminnasta. – Silloin kun on jostain harrastuksesta kovasti kiinnostunut ja haluaa tehä sitä, niin silloinhan sitä ihminen kouluttautuu ja hakee uusia rajoja itselleen ja toimintoja. Kaikennäköistä kokemusta ja tietoa pitää hankkia ja motivaation pitää olla kova, että pääsee haluamalleen tasolle, Juha kuvailee. Heikki ehti toimia Kennelkerhon puheenjohtajana viisi vuotta. – Kun siirrytään uudelle vuosikymmenelle Kennelkerhossa, niin ehdotin, että valitaan nuoremmat kasvot puheenjohtajaksi, hän toteaa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Annika Multala. – On kunnia olla puheenjohtajan paikalla pitkään toimineessa yhdistyksessä. Mielenkiinnolla odotan tulevia juttuja, hän iloitsee. OMAN KOIRAN kanssa harrastamisen lisäksi kerhossa pitää yhteinen tekeminen muiden jäsenten kanssa. – Itse olen talkoohenkinen kaveri, melko usein 60 vuotta Kerhon puheenjohtaja Annika Multala osallistui näyttelytreeneihin koiransa Terman kanssa. Ni yr n a ko i l npi a Avoinna 9.6.-11.8. Su-ti klo 12-16 (Pääsymaksu 8€, alle 2v ilmaiseksi) Muina aikoina ajanvarauksella. -Räätälöidyt vierailut -Vankkuriajelut -Talutusratsastus Eläinpalvelut Hanta Halonen Puronperäntie 112 86800 Pyhäsalmi p. 0400 827284 Te v t l a Ni yr n a t u t ma n ki e h n ja i m s akk i i e ä mi n! Kesäkauppa jossa ei turhia pönötetä! Rennolla meiningillä, rautaisella ammattitaidolla välillä soveltaen mutta aina asiakkaan parhaaksi! AVOINNA TI-PE 10-17 LA 10-14 Merkkaa kalenteriin 31.7. silloin bailataan! Tule, tutustu, tee löytöjä ! Kesäkuun kuuma tarjous! Uima-asut -15 % Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
13 Kesä 2024 MA-PE 8-17, LA 9-15 MA-PE 8-17, LA 9-15 Ollintie 9, p. 08-780 062 Pyhäjärven apteekki palvelee Pyhäjärven apteekki palvelee PARTURI-KAMPAAMO Kaisa Leikkaukset, värit, permanentit, kampaukset Puh. 050 3471 937 Pyhäsalmi, Tervetuloa! 040 772 0231 ilmoitukset@ pyhajarvensanomat.fi ja ABC:n lähituotemyymälästä. Kennelkerhon ensimmäiset näyttelyt järjestettiin heinäkuussa 1964. Kuvassa on saksanpaimenkoirien parhaimmistoa palkintojenjakotilaisuudessa. Kuva: Pyhäjärven Sanomat 17.7.1964 olen yhteisissä asioissa. Jos työt antaa myöten, niin aina täällä olen. Se yhessäolo on tuo meikäläisen aina tänne. Heikin kanssa ollaan melko monessa tapahtumassa oltu mukana, Juha kertoo. Tulevaisuudelta kennelkerholaiset toivovatkin toiminnan jatkumista aktiivisena. – Toivon, että toiminta jatkuisi vireänä ja kaikki jaostot pysyisivät voimissansa ja uusia jäseniä tulisi sen mukaan, ettei toiminta hiipuisi, Heikki toivoo. – Nuoria ihmisiä kun sais porukkaan mukaan, sieltä se tulevaisuus kuitenkin tulee tähän hommaan. Koiranomistajiahan Pyhäjärvellä on, Juha lisää. Myös Annika on miesten kanssa samoilla linjoilla: – Toivon aktiivista jatkumista, sellaista että ihmiset lähtevät mukaan, koska ilman vapaaehtoisia ei pystytä järjestämään mitään. Ei täällä tarvitse olla mikään hieno harrastaja, ihan tavallisetkin koiranomistajat saavat tulla mukaan toimintaan. JUHLAVUOTENSA KUNNIAKSI Kennelkerho järjestää Kihupäivien aikana roturyhmittäin järjestyneen koirakulkueen ja epäviralliset koiranäyttelyt eli match shown. Koirakulkue kulkee Kihu-kulkueen perässä ja pysähtyy torille, jossa puheenjohtaja lausuu muutaman sanan. Sen jälkeen koirat siirtyvät Hotellinrannan nurmelle, jossa match show järjestetään. Tapahtumat ovat kaikille koiranomistajille avoimia. – Kun kennelliiton rokotusmääräys on kunnossa, voi osallistua marssiin ja mätsäreihin, Juha tarkentaa. – Rohkaisen kaikkia tulemaan mukaan oman koiran kanssa, Annika kannustaa. TARU KYLLÖNEN Vinkkaa Pyhäjärven Sanomille ”eksymisen arvoinen paikka”. Vastaa kyselyyn verkkosivuillamme, oheisella qr-koodilla pääset kyselyyn. Vastanneiden arvotaan 15. elokuuta 2024 Pyhäjärven Sanomien tuotekassi, jonka voittaja voi noutaa toimituksesta. Mik o suosikkipaikkas Pyhäjärvell ? Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
14 Kesä 2024 MATKAILUN MAHDOLLISUUKSIA alettiin kartoittamaan Pyhäjärvellä 1960-luvun alussa. Tavoitteena oli löytää keinoja, joilla Nelostietä pitkin matkustavat saataisiin näkemään Pyhäjärvi muunakin kuin vain ohikulkupaikkana. E75-tien varrella sijaitseva leirintäalue Emolahti Camping otettiin virallisesti käyttöön kesällä 1964, joten tänä vuonna se juhlii 60-vuotista taivaltaan. Vuonna 1963 Pyhäjärvellä perustettiin matkailulautakunta, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli leirintäalueen perustaminen. Kunta tuki tavoitetta ja pian hankittiin noin kolmen hehtaarin maa-alue Emolahdesta. Kunnostustyöt aloitettiin välittömästi ja ensimmäisen vuoden aikana alueelle rakennettiin tie, keittokatos, käymälät sekä väliaikainen Pyhäsalmen Osuusliikkeen kioskimyymälä. Kesällä 1963 alue oli vartioimaton, eikä yöpyjiltä peritty maksua. Kesäkuun alussa 1964 Emolahden leirintäalue avattiin matkailijoiden ja yleisön käyttöön. Sijainti ja laadukas hiekkaranta vetivät matkailijoita puoleensa ja kahden kuukauden aikana Emolahdessa vieraili yli 2000 kävijää ja yöpyjiäkin oli noin tuhat. Matkailijoita saapui kauempaakin kuin vain lähipaikkakunnilta. Vierailijoita tuli ympäri maailmaa: Pohjoismaista, Keski-Euroopasta, Neuvostoliitosta ja Pohjois-Amerikasta. Toiminta kehittyi vuosien kuluessa ja vuoteen 1970 mennessä leirintäalueella olikin jo myymäläkioski, saunat ja yöpymismajat. Telttailu oli erityisen suosittua 1970-luvulla. Osuusliike otti vastuun kioskista, puhtaanapidosta sekä vartioinnista ja vuodesta 1966 lähtien kunta ryhtyi vuokraamaan koko leirintäalueen pyörittämisen. Vuokralaisina toimivat muun muassa Rönkkö Oy, Aarno Tuomaala sekä Lomaliitto. Emolahti kasvatti suosiotaan ja 1970-luvulla yöpyjiä oli kesällä jopa 8000. VIELÄ TÄNÄ päivänä Emolahti Camping on suosittu matkailukohde. Alue on uudistunut monilta osin. Yöpymismajojen lisäksi sieltä löytyy lomamökkejä ja motellihuoneita, Emolahdessa on kahvio ja tilausravintola A-oikeuksin, saunamaailma sekä runsaasti aktiviteetteja. Caravan-alueella asustavat Scarletin eläimet ja siellä pääsee ihailemaan muun muassa alpakoita ja aaseja. Jenna Qvick Matkailun helmi Pyhäjärvellä Emolahden leirintäalue 60 vuotta Sanomalehtimiesretkikunta Emolahden leirintäalueen avajaisissa vuonna 1964. Kuva: Pyhäjärven Sanomat 12. kesäkuuta 1964. Emolahdessa sijaitsee toinen kaupungin virallisista uimarannoista. Tänä kesänä rannalle hankitaan osallistavan budjetoinnin hankkeena ulkokuntosalilaitteita sekä leikkija liikuntavälineitä. Sonja Kähkönen Lisää kuvia verkossa! Emolahden leirintä alue sai jo vuonna 1963 keittokatoksen, käymälät sekä väliaikaisen kioskin. Kuva: Pyhäjärven Sanomat 12.7.1963. Emolahden leirintäalueella asustaa kesäisin Scarletin eläimiä, muun muassa tämä aasi kavereineen. Aasien lisäksi aitauksesta löytyy myös uteliaita ja sosiaalisia alpakoita. Menneitä muistellen Menneitä muistellen Sonja Kähkönen Sonja Kähkönen Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
15 Kesä 2024 Emolahdentie 4, 86800 Pyhäsalmi p. 040 548 9669 Marja Tikka • Koko kehon vyöhyketerapia • Vauvahieronta • Jäsenkorjaus Johannan Johannan Liikunta ja Lihashuolto Liikunta ja Lihashuolto • Yksilöja ryhmäliikunta • Aivojumppaa • Ohjaus ja valmennus • Kunto-ohjelmat • Tyhyja tykyliikunta • Testausta • Eri lajien lyhytkursseja • Saunayoga® , Saunapilates® • Klassinenja urheiluhieronta, fasciakäsittelyt • Raskausajanhieronta • Vauvahieronta • Vyöhyketerapia • Kuumakivihieronta • Intialainen päähieronta • Korvakynttilähoidot • Kinensioteippaus • Hermoratahieronta • Äänimaljahoidot ja sointukylvyt • Rentoutus,mentaalija hypnoosivalmennus • Myös kotija yrityskäynnit Uutena valikoimassa! Koulutettu Sounds for Horses äänimaljahoitaja Urheilijoiden suosimat CLOUDBOOTS painehoitolaitteet palautumiseen ja hyvinvointiin Koulutettu hieroja urheiluhieroja OLLINTIE 16, 86800 PYHÄSALMI p. 040 576 3566 Kesän-24 ryhmäliikuntatu nnit löytyy fb/ig! Hyvinvointia Hyvinvointia idyllisestä idyllisestä MummonMökin MummonMökin hoitolasta ! hoitolasta ! mm. Perinteisen jäsenkorjauksen hoidot, turvehaudehoidot Intialainen päänhieronta, kuivakuppaus. Lopintie 18 Puh. 040-5426 690 / Virve Wikinpaja fbookissa/instagramissa on pyhäjärvinen yritys. Paikkakunnan kUuLuMiSeT tuoreeltaan pyhajarvensanomat.? Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
16 Kesä 2024 Maaja vesirakennus TUOHIMAA Oy 0400 687 850 Maansiirto • Kaivinkonetyöt • Pyöräkuormaajatyöt • Traktorityöt 044 5400 008 • Myydään multaa • Viemäreiden ja ym. putkien avaukset ja huuhtelut Pinstripingia, kustomkulttuuria ja omaa rauhaa Parkkimanjärven rannalla Vantaalaisille Marco Platu Plantingille ja Sari Malilalle Nelostien kuopat ja mutkat ovat tulleet hyvin tutuiksi paahtaessa suoraa reittiä Sarin synnyinseuduille Parkkimalle. Pyhäjärvellä kokoonnutaan yhteen Malilan suvun kanssa ja remppaillaan omaa vapaa-ajanviettopaikkaa. Pihan navetta odottaa vielä käsittelyä, johon on suunnitelmissa tehdä omat harrastetilat. Pandemiakeväänä Marco Planting ja Sari Malila ostivat Parkkimalta talon, josta remontoitiin ympärivuotisesti asuttava oma vapaa-ajanviettopaikka. Ennen talon ostoa oli suunnitelmissa rakentaa kesämökki Sarin isän maille, mutta jo olemassa olevaa hienoa paikkaa ei tohtinut jättää suotta tyhjilleen. PYHÄJÄRVISLÄHTÖINEN SARI Malila muutti vuonna 1986 opiskelujen perässä Raaheen, sittemmin Jyväskylään ja lopulta vuonna 1994 Vantaalle, jossa hän tapasi miehensä Marco Plantingin, tutummin Platun. Ensikertaa he kohtasivat Vantaan kaupungin museossa työnmerkeissä ja nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin he jakavat yhteisen elämäntavan kustomkulttuurin parissa. – Hänen kauttaan olen tutustunut kustomkulttuuriin ja pinstraipingiin. Sitä ennen autojen ja prätkien kustomointi oli minulle ihan vieras aihe – nyt olen päässyt hyvin tutuksi siihen, Sari naurahtaa. – Muistan kun olin ekaa kertaa hänen mukanaan Helsingin kauppatorilla järjestetyssä cruisingissa. Kun näin ne kustomoidut autot niin olin ihan, että vau – onko joku osannut tehdä tämmösen! Arvostan suuresti kädentaitoja ja olin ihan myyty samantien. Aivan mahtava taito, hän kuvailee. Päivätöinään Platu on saksalaisen valaisinvalmistaja Erco Lightingin palveluksessa ja vastaa Suomen ja Viron myynnistä, mutta suuren siivun ajasta vie myös vuosikymmeniä matkassa kulkenut harrastus, pinstriping. – Maalaushommat ja kustomkulttuuri, eli jenkkiautojen ja prätkien parissa touhuaminen ja tapahtumajärjestely Kustom Kulture Show’ssa, on melkein toinen työ. Nyt vasta olin viikonlopun maalamassa Bangkokissa tapahtumassa, Platu kertoo. – Virallisesti olen tehnyt pinstraippausta vuodesta 1997. Olen käynyt maalaamassa kuudessatoista eri maassa taiteilijana autoja prätkätapahtumissa sekä tatuointimessuilla. Pinstriping on koristemaalausta, jota tehdään pitkäkarvaisella siveltimellä vapaalla kädellä. Usein kuviot myös maalataan symmetrisinä. – Entisöintiraidotuskin on pinstraippausta, eli vanhoissa moottoripyörissä ja polkupyörissä kun on suoria viivoja vanteissa, tankissa, lokasuojien reunoissa ja muualla, niin ne on tehty samalla tekniikalla. Viime aikoina myös kylttimaalaus on herättänyt miehessä suurta kiinnostusta. – Muutamia kursseja olen nyt käynyt ja lisää tekisi mieli käydä. Tekstit ovat mielenkiintoisia ja vanhantyylisiä kylttejä on makee tehdä. Muutamia näyteikkunoita olen tehnyt myös lehtikullalla. PINSTRIPING ON Suomessa suurelle yleisölle tuntemattomampi laji, vaikkakin se on jo vuosikymmeniä vanha maalaustekniikka. – Pinstraippaus on tullut aikoinaan 50-luvulla hevoskärryjen koristelusta – niitä on koristeltu niin kauan kun niitä on rakennettukin. Esimerkiksi sellainen kaveri kun Von Dutch keksi vääntää viivat mutkalle ja alkoi tehdä niistä vähän psykedeelisiä juttuja. Siitä se on kehittynyt siihen, että vaikka moottoripyörän tankkiin tai auton konepeltiin keulamerkin ympärille voi koristella jotain vähän taiteellisempaakin, eikä vain suoraa viivaa. Suomalaisia pinstraippaajia hän kertoo olevan jopa eniten maailmassa, jos väkilukuun suhteutetaan. Aktiivinen toiminta on jatkunut Suomessa 70-luvulta lähtien. – Meillä on aika vahva yhteisö, Arctic Pinheads. TehKustomkulttuuri on tosi iso elämänsisältö. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
17 Kesä 2024 Pasi Lehtinen Ky • Kiinteistöhuollot • Koneurakointi • Muutot • Pakettiautovuokraus • Paalaukset p. 040 172 4929 Juha Siika-aho Maatalouskoneurakointi 0400 584 986 Pyhäsalmi * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 * Nuohoustoimi * Ilmanvaihtolaitteiden puhdistus korjaus ja huolto suodattimet ja varaosat Pyhäsalmen Talohuolto 0400 – 284 045 SIISKOSEN SORA 040 554 6021 A.Taskinen Traktoriurakointi 040 562 5438 Velj. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet ja omaa rauhaa Parkkimanjärven rannalla Pinstriping ja kustomkulttuuri ovat kulkeneet jo vuosikymmeniä Platun mukana. Kuvat: Marco Planting dään paljon yhdessä tapahtumia, touhutaan ja reissataan. Suomalaisilla taso on hyvä ja on paljon myös maailmalla tunnettuja kavereita. Platun taiteilijaura pinstraippaajana sai alkunsa 90-luvun alkupuolella, vaikka kiinnostus heräsikin jo huomattavasti aiemmin niin kyseiseen maalaustekniikkaan kuin kustomkulttuuriinkin. – Pienestä pitäen olen piirrellyt, rakennellut pienoismalleja ja muuta. Rakensin 15-vuotiaana Honda Monkeyn ja vein sen American Car Show’hun ja sitä kautta aloin pyöriä näissä piireissä ja kuvioissa. Niin lehdissä kuin näyttelyissäkin Platu näki, kun esimerkiksi Mannermaan Pekka teki pinstraippia. – Mietin, että toihan näyttää hauskalta, ja 90-luvulla ostinkin Pekalta Swapissa kaksi purkkia maalia ja siveltimen. Ne kuitenkin jäivät lepäämään kaapin pohjalle parin vuoden ajaksi. Eräänä pääsiäisenä Platu oli jälleen American Car Show’ssa ja mietti kotonaan illalla, mitä sitä tekisi ennen seuraavan päivän näyttelyä. – Muistin, että mullahan on ne purkit kaapissa. Heitin nahkaliivin pöydälle, vetäisin kuvion selkään ja katoin, että näistähän tuli ihan hauskan näköiset. Pistin seuraavana päivänä ne pokkana päälle ja menin näyttelyyn. Siitä se harrastus lähti. Vuosien saatossa on tullut maalattua niin peltiä, peilejä, lasia, puuta kuin nahkaakin. – Pienin, mitä olen maalannut, on kynsi. Siihen olen tehnyt lentävän silmän, flying eyeballin. Käsilaukkuja ja vintagelaukkuja maalaan paljon. Aina kun löytyy jostain sopiva laukku ja sopivaan hintaan, tulee ne ostettua talteen. Laukkuihin syntyy niin kuvioita, tekstejä kuin kuviakin. Laukku on myös sopivan pieni taidonnäyte mukaan näyttelyihin omalle myyntipöydälle. – Niitä on mennyt ihan ympäri maailmaa. On hauska bongata, kun jossain joku leidi kävelee käsilaukkunsa kanssa, jossa on mun tekemät kuviot, Platu hymyilee. KANSAINVÄLISESTIKIN MAINETTA niittänyt Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettävä Kustom Kulture Show on Platun ja Sarin käsialaa. Myös iso osa sukua osallistuu tapahtuman monipuolisiin töihin. – Kustom Kulture Show on hyvin visuaalinen – on hyvännäköistä kalustoa sekä ihmisiä, taidetta ja valotkin on tehty viimeisen päälle. Meillä oli nyt helmikuussa 10-vuotisjuhlashow, jossa oli moottoripyöräja jenkkiautoalan taiteilijoita ja käsityöläisiä viitisenkymmentä ympäri maailmaa, autoja, prätkiä, custom-polkupyöriä, rockia ja burleskia, Platu listaa. – Se on iso kansainvälinen tapahtuma, jota myös yritetään koko ajan kehittää isommaksi ja aina vain hienommaksi, Sari lisää. Kustomkulttuurin he kertovat olevan hyvin laaja käsite, johon sisältyy eri maissa erilaisia aiheita. – Meillä kun on pieni maa, niin ollaan kerätty sen otsikon alle vintagehommaa, burleskia, steampunkia – ihan kaikennäköisiä alakulttuureja samassa kattilassa. Siinä pääsee tutustumaan hyvin erilaisiin juttuihin. Vaikka siellä on monen näköistä tekstiä ihmisten selässä, niin kaikki ovat yhtä suurta perhettä – kaikki arvostavat tapahtumaa ja toisiaan, Platu summaa. – Kustomkulttuuri on tosi iso elämänsisältö, Sari hymyilee. OMAN TAPAHTUMAN kiireet on nyt karistettu hetkeksi olalta ja aikaa kerkeää viettämään myös Parkkimalla omassa ympärivuoden asuttavassa vapaa-ajanasunnossa, joka hankittiin neljä vuotta sitten pandemiakeväänä. – Meillä on iso suku täällä Pyhäjärvellä ja näemme tosi paljon toisiamme. On paljon lapsia ja lapset tuovat omat ystävänsä, niin nukkumapaikkoja tarvitaan. Tämä talo oli tyhjillään ja oltiin jo pitkään mietitty oman kesämökin rakentamista isän maille. Päätettiin sitten kuitenkin ostaa, kun tämä oli jo valmis talo – vaikkakin korjauksen tarpeessa. Säälitti, että näin hieno paikka jää tyhjilleen, Sari kertoo. Pandemia mahdollisti etätöineen ja sulkuineen remontoinnin nopeallakin aikataululla. Remontti tehtiin suurilta osin itse, mutta runkotyöt, laatoitukset, putkija sähköhommat ulkoistettiin paikallisille ammattilaisille. Seuraavana suunnitelmissa olisi rakentaa harrastetila navetan puolelle, jotta Platu voi tehdä maalaushommia myös Pyhäjärveltä käsin. – Ei viitsi ihan olohuoneessa jatkuvasti maalailla. Voi sitten täälläkin päin tehdä keikkaa niin, että joku voi tuoda vaikka moottoripyöränkin tänne muutamaksi päiväksi maalailtavaksi. ENNEN OMAN paikan hankkimista kokoonnuttiin milloin kenenkin sukulaisen luo Pyhäjärvelle. Nelostietä taitettiin vähintäänkin joulut, pääsiäiset, juhannukset ja muut pidemmät juhlapyhät viettämään aikaa yhdessä Malilan suvun kanssa. Samat perinteet kantavat edelleen ja nyt vielä useammin. – Nyt kun meillä on tämä paikka, niin voi olla porukan kanssa silloin kun haluaa, mutta saa myös omaa rauhaa, eikä tarvitse nukkua muiden nurkissa. Kokoonnutaan usein yhteen, pelaillaan lautapelejä ja syödään aina jossain talossa porukalla ja seuraavana päivänä toisessa. Se on hauskaa, eikä tarvitse myöskään joka päivä olla itse keittiössä, Platu hymyilee. Pariskunnalla on omat tilukset myös Vantaalla, joiden myyminen on ollut harkinnassa nyt, kun kaikki lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. – Kun saadaan Vantaan talo joskus myytyä, niin todennäköisesti muutetaan sieltä vähän lähemmäs ja ollaan vielä enemmän täällä. Tuo viiden tunnin matka on vähän turhan pitkä, Platu tuumii. – Haaveissa olisi vähintäänkin saada sitä hieman lyhyemmäksi, Sari lisää. SONJA KÄHKÖNEN Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
18 Kesä 2024 Toimituksen menovinkKEJÄ Pyhäjärven kesään Kohtaamisia Kihuilla HEINÄKUUN PUOLIVÄLI tuo mukanaan perinteiset Kihupäivät. Viikonloppu 12.–14.7. on täynnä monipuolista ohjelmaa eri-ikäisille, mutta muutamia tapahtumia järjestetään jo pitkin viikkoa. Tapahtumat alkavat alakouluikäisten teatterileirillä sekä naistentansseilla Suurlavalla. Viikonlopun aikana kuullaan mm. musiikkia, vieraillaan Kihutorilla ja järjestetään perinteinen Ollintuokio. Ohjelma päättyy sunnuntaina Hotelli Pyhäsalmessa järjestettäviin päätöstansseihin. Ostoksille iltatorille KESKIVIIKKOISET ILTATORIT alkavat 12. kesäkuuta. Makasiinitorilla. Iltatorille voi tulla maksutta myymään esimerkiksi marjoja tai käsitöitä tai pitämään kirppispöytää. Myydä voi pöydältä tai viltiltä, mutta oma pöytä tai viltti kannattaa ottaa mukaan. Kahviosta ja ohjelmasta vastaavat viikottain eri järjestöt. Iltatoreja järjestetään 7. elokuuta asti. ENSIMMÄISILLÄ ILTATORILLA Rotarit esittelevät Shelter Box -laatikkoa, joka sisältää teltan ja muut tarvikkeet koko perheen suojaksi katastrofialueilla. Se toimii tilapäisenä kotina, jonka avulla elämää voi jatkaa, vaikka on menettänyt kotinsa katastrofissa. Soitellen suveen KESÄ KÄYNNISTYY Pyhäjärvellä perinteisesti Soitellen Suveen -tapahtumalla. – 2009 oli eka ja meidän pelimanniyhdistys on perustettu 2012. Hiijjen Pelimannien järjestämänä on jo 12. kerta, Anna-Leena Järvinen kertoo. Hiijjen Pelimannien porukka on viime vuodesta kasvanut. Tapahtumaan odotetaan myös pelimannivieraita, muun muassa Haapajärveltä, Nivalasta ja Jyväskylästä ja Vantaalta. Tapahtuma järjestetään Kahvila Karnevaalin luona, yhteistyössä Veteraani-Vekottimet ry:n kanssa, jonka väki tuo näytille vanhoja ajoneuvoja, kyydittää väkeä ja järjestää myös musiikkiohjelmaa. – Hollannin Juhanilla on pieni orkesteri ja ne esiintyy vanhan kuorma-auton lavalla, Kari Tikka paljastaa. MUSIIKILLINEN KESÄNAVAUSTAPAHTUMA on kaikelle kansalle avoin. – Viime vuonna varmaan toistasataa pysähtyi kuuntelemaan. Meillä on ollut joka vuosi vapaaehtoismaksu ja päätettiin, että samalla mennään. Kuunnella saa ja tulla mukaan, ottaa kahvia ja makkaraa, maksaa kuka haluaa, Järvinen kuvailee. Tapahtumia Kesäkuu ke 5.6. – pe 7.6. Graffitipaja ke 5.6. Breaking-tanssipaja to 6.6. alkaen Santeri Karttusen taidenäyttely kirjastolla pe 7.6. Alikulun graffitin avajaiset pe 7.6. Avoimet kylät -etkot Jokikylän kioskilla pe 7.6. Perjantaibingo Marjoniemessä la 8.6. Avoimet kylät -päivän tapahtuma Kuusenmäellä la 8.6. Avoimet kylät -päivän tapahtuma Ruotasella la 8.6. Soitellen suveen la 8.6. St. Lake Golf Club Hyvän mielen tapahtuma ja YrittäjätOpen golfkilpailu ti 11.6. Naistentanssit (Sinitaivas, Pia Lång) ke 12.6. Ikärit ke 12.6. Iltatori (Hiijjen Pelimannit ry ja Pyhäjärven Rotarit ry) pe 14.6. Pyhäjärven Vanhusneuvoston kohtaamiskahvit pe 14.6. Perjantaibingo Marjoniemessä su 16.6. St. Lake Golf alkeiskurssi su 16.6. Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttely ti 18.6. Naistentanssit (Matti-Sakari & Pekkaniskan Pojat, Ari Salo) ti 18.6. – to 20.6. Kesäleiri (0–2 luokille menevät) ke 19.6. Ikärit ke 19.6. Iltatori (Pyhäjärven Nativa ry) pe 21.6. – su 23.6. Marjoniemen Juhannus ti 25.6. Naistentanssit (Weranta, Peltolan Pojat) ti 25.6. – ke 26.6. Kesäleiri (3–4 luokille menevät) ke 26.6. Ikärit ke 26.6. Iltatori (Pyhäjärven Pohti) to 27.6. – pe 28.6. Kesäleiri (5–7 luokille menevät) to 27.6. Teatteri Kesäheinän esityskausi alkaa su 30.6. Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttely Heinäkuu ma 1.7. alkaen Jukka Sarjan taidenäyttely kirjastolla ti 2.7. Naistentanssit (Sami Rosholm & Casanova, Johanna Rantsi & Tunturitähti) ke 3.7. Ikärit ke 3.7. Iltatori (Hiidenkylän kyläyhdistys ry) pe 5.7. Aistien aalloilla -risteily la 6.7. Runon ja suven päivä kirjastolla su 7.7. Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttely ti 9.7. – to 11.7. Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttely ke 10.7. Hippo-kisat pe 12.7. – su 14.7. Vintage VW Garagen kesämiittinki #7 la 13.7. Yleinen onkikilpailu la 13.7. St. Lake Golf alkeiskurssi Kihut ma 8.7. – ti 9.7. Teatterileiri alakouluikäisille Aalloille risteilijällä VESILLE PÄÄSEE jälleen Pyhäjärven Laivaristeilyjen kyydissä. Yleisölle suunnattuja risteilyjä on kesällä kolme: Aistien aalloilla -risteily, Kihuristeily ja Grilliruokaristeily. Tämän lisäksi järjestetään tilauksella yksityisristeilyjä, joita voivat varata esimerkiksi yritykset, yhdistykset tai kaveriporukatkin. Yksityisristeilylle voi varata myös ohjelmaa, kuten ruokailun tai aktiviteetin. BILETUNNELMAAN PÄÄSEE Kihuperjantaina, kun LEVI-äijä ja DJ Kalanen esiintyvät satamassa. Satamassa järjestetään myös Venetsialaiset elokuussa, jolloin esiintyy esimerkiksi Jesse Henrik Eemeli. Satama-aluetta kunnostetaan parhaillaan, joten puitteet tulevat olemaan aiempaakin paremmat. Evakkoon kesäteatteriin TEATTERI KESÄHEINÄN esityskausi alkaa 27.6., kun vietetään Evakko-näytelmän ensi-iltaa. Kyseessä on komedia, joka kertoo Mansikka-nimisestä luksusseniorikodista, jonne Martta-evakko muuttaa. Kesän näytöskaudella näytökset ovat jakautuneet pidemmälle aikavälille ja niitä on yksi enemmän, kuin edellisenä vuonna. TULEVALTA KESÄLTÄ teatterin väki odottaa erityisesti sitä, että yleisö löytäisi paikalle ja viihtyisi. – Ennen kaikkeahan me toivomme täällä, että yleisö viihtyy. Meillä on katettu katsomo niin ei sadekaan haittaa, kertoo näytelmän ohjaaja Erja Jokinen. – Yleisö pysyy kuivana, mutta näyttelijät ei, lisää teatterivastaava Maija Melvaskoski. – Ja mahtavia roolisuorituksia! kommentoi sihteeri Kati Junttila. Tulevan kesän näytöksessä onkin paljon näyttelijöitä: yhteensä heitä on 15. Suurin osa heistä on jo konkareita teatterilavalla, mutta mahtuu mukaan muutamat uudetkin kasvot. Lisäksi joukossa on kolme lapsinäyttelijää. VIIME KESÄLLE hankittu äänentoisto on käytössä tänäkin vuonna. Tänäkin kesänä alueen viihtyvyyteen panostetaan. – Meillä on tuolla hanke, jossa uusitaan vessapolkua, että pääsee pyörätuolillakin paremmin perille asti. Siihen saadaan Keskipiste Leaderilta rahaa, Kati kertoo. Erja muistuttaa, että kesäteatteri on aina aivan oma tapahtumansa: – Esityksen lisäksi on paljon muutakin, kioskit on auki ja sieltä saa makkaraa, kahvia ja pullaa. Eli se on kokonaisvaltainen elämys, mikä täällä on tarjolla, ei pelkkää teatteria. Taru Kyllönen Jaana Koski Jaana Koski Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
23 Kesä 2024 Toimituksen menovinkKEJÄ Pyhäjärven kesään Sana-arvauksia ja taidetta kirjastolla PYHÄJÄRVEN KIRJASTO on avoinna myös kesällä. Poikkeuksellisesti kirjasto on suljettu keskiviikkona 5. kesäkuuta ja avoinna lauantaina 6. heinäkuuta järjestettävän kirppistapahtuman vuoksi. KIRJASTOLLA ARVUUTELLAAN kesän ajan runojen viimeisiä sanoja. Runot vaihtuvat maanantaisin ja kesän lopussa arvotaan palkinto kilpailuun osallistuneiden kesken. Taidenäyttelyissä on kesäkuussa esillä Santeri Karttusen taidetta ja heinäkuussa Jukka Sarjan teoksia. Ruoho on vihreämpää golfkentällä GOLFKENTÄLLE PÄÄSEE tänäkin kesänä St. Lake Golf Clubilla. Kisoja järjestetään lähes joka viikonloppu kesän ajan. Esimerkiksi tulevana lauantaina kilpaillaan Yrittäjät-Open golfkilpailu, minkä lisäksi alueella on ohjelmaa myös lapsille. Golfin lisäksi alueella voi pelata minigolfia ja kahvilaan voi matkustaa vaikka pyöräretkelle, vaikka golf-kentät eivät kiinnostaisikaan. KUUKAUSITTAIN JÄRJESTETÄÄN lajista kiinnostuneille yhden päivän mittaisia alkeiskursseja, joiden päätteeksi suoritetaan Green Card. Myös muita kursseja on kesän mittaan tarjolla. Vipattaako tanssijalkaa? 60 VUOTTA täyttävällä Pyhäsalmen Suurlavalla järjestetään naistentansseja tiistai-iltaisin 20. elokuuta saakka. Kiuruveden Iskelmäviikkojen aikana tanssitaan myös maanantaina 15. heinäkuuta tangoillan merkeissä. Tiistain 16. heinäkuuta tanssit ovat Iskelmäviikon avajaistanssit. Kesätekemistä eläinrakkaille NIITTYRANNAN KOTIELÄINPIHALLA pääsee kesän aikana tutustumaan eläimiin. Kotieläinpiha on avoinna 9. kesäkuuta – 11. elokuuta välillä sunnuntaista tiistaihin. Muina aikoina kotieläinpiha on auki ajanvarauksella. KESÄ TUO myös lapsille ohjelmaa. Heinäkuussa lapsille järjestetään eläinleiripäivä, jonka ajankohta tarkentuu myöhemmin. Lisäksi kesän aikana järjestetään eläinkävelyitä sopivien päivien löytyessä. Urheilukisoja lapsille POHTI JÄRJESTÄÄ jälleen ikäreitä keskiviikkoisin 12. kesäkuuta alkaen. Lajit vaihtuvat viikottain ja sarjoja löytyy 15-vuotiaisiin saakka. Ikärit kisataan keskiviikkoiltaisin ja ilmoittautuminen päättyy saman päivän aamuna. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköpostitse. Viimeiset ikärit kisataan 24. heinäkuuta. Lisätietoa löytyy Pyhäjärven Sanomien urheilumuistiosta. PERINTEISET HIPPO-KISAT järjestetään Kihuviikon keskiviikkona. ti 9.7. Naistentanssit (Yölintu, Duo Peltola & Koivu) ke 10.7. Iltatori (Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys) ke 10.7. “Tuulahdus Wienistä”, Sanna Matinniemen konsertti pe 12.7. Kihutori avautuu pe 12.7. Yhteislaulutilaisuus pe 12.7. Haave-orkesteri pe 12.7. Akateemiset-yhtye pe 12.7. Vanhojen ajoneuvojen kulkue pe 12.7. Kihujen avajaiset pe 12.7. Rap-artisti Spekti pe 12.7. LEVI-äijä la 13.7. Laulutuokio la 13.7. Taikuri Puijon Torvi la 13.7. Tanssiopisto Uusikuu la 13.7. Kennelkerhon 60 v. juhlakulkue la 13.7. Kennelkerhon 60 v. JuhlaMatch Show la 13.7. Kihuset la 13.7. Reittiristeily la 13.7. Tulenliekki-orkesteri la 13.7. Benson Boogie Band la 13.7. Anniina & Jare –duo su 14.7. Jumalanpalvelus makasiinitorilla su 14.7. Kihu-Golf su 14.7. Ollintuokio seurakuntakeskuksella su 14.7. Kihujen päätöstanssit Hotelli Pyhäsalmessa Heinäkuu jatkuu ma 15.7. Tangoilta (Leif Lindeman, Rosette, Antti Ahopelto & Etiketti) ma 15.7. – ti 16.7. Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttely ti 16.7. Naistentanssit (Saija Tuupanen ( eX-miehet, Pekka Juntusen orkesteri, Jere Toivonen) ke 17.7 Ikärit ke 17.7. Iltatori (Pyhäjärven eläkeläiset ry) la 20.7. – su 21.7. Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttely ti 23.7. Naistentanssit (Sinitaivas, Guns Rosor) ke 24.7. Ikärit ke 24.7. Iltatori (Pyhäjärven nuorisoseura ry ja Pyhäjärven Sydänyhdistys ry) la 27.7. Grilliruokaristeily su 28.7. Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttely ti 30.7. Naistentanssit (Teemu Roivainen, Energia, Ari Salo) ke 31.7. Iltatori (Lohvan kyläyhdistys ry ja Liittoperän kylätoimikunta) Elokuu ti 6.8. Naistentanssit (Reeta & Suvi, Pasi Kivimäki & N.Y.T) ke 7.8. Iltatori (MLL Pyhäjärven yhdistys ja Pyhäjärven Naisvoimistelijat ry) su 11.8. St. Lake Golf alkeiskurssi ti 13.8. Naistentanssit (Taikakuu) pe 16.8. – su 18.8. FVWA Pohojonen kesäkauden päättäjäiset Emolahdessa la 17.8. St. Lake Cruising & Meet ti 20.8. Juhlatanssit (Virpi Piippo, Juha Vartiainen & Roulette) pe 30.8. – la 31.8. Marjoniemen Venetsialaiset la 31.8. Sataman venetsialaiset Avoimet kylät kutsuvat SUOMEN KYLÄT ry järjestää kesäkuussa valtakunnallisen Avoimet Kylät -tapahtuman. Pyhäjärveltä tapahtumassa on mukana kolme kylää. JOKIKYLÄN KIOSKILLA vietetään perjantaina 7. kesäkuuta Avoimet kylät -tapahtuman etkoja. Ohjelmassa on myös peräkonttikirppis. Herkullisista letuistaan tunnetulla kioskilla pidetään karaoketansseja kesäperjantaisin elokuun loppuun asti, juhannusta lukuunottamatta. KUUSENMÄEN SEUROJENTALOLLA järjestetään lauantaina 8. kesäkuuta Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään -näyttelyn avajaiset. RUOTASELLA, MÄKIKYLÄN monitoimitalolla voi lauantaina 8. kesäkuuta laulaa karaokea ja tutustua Kaivosmuseoon. St. Lake Cruising & Meet täyttää Hotellinrannan PYHÄJÄRVELLÄ ENSIMMÄISTÄ kertaa järjestettävä St. Lake Cruising & Meet -tapahtuma ottaa paikkansa Hotellinrannan uudistetulla satama-alueella elokuun 17. päivä. Tapahtuman ohjelmistossa on harrasteajoneuvojen kokoontuminen ja cruising eli ajoneuvoparaati, veloitukseton kokoperheen päivätapahtuma sekä iltabileet bändin tahtiin. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä tapahtumakoordinaattori Risto Mäkeläisen kanssa PyhäNet Oy sekä Pyhäjärven Laivaristeilyt Oy. – Lasten päivätapahtuman teemana on Leikitään tulevaisuuden työkaluilla, jonka tarkoituksena on opettaa sekä kertoa myös työelämästä nykypäivän teknologiaa hyödyntäen, hän kertoo. Mäkeläinen on vuosien ajan järjestänyt Emolahti Meeting -harrasteajoneuvotapahtumaa, josta St. Lake Cruising & Meet on myös saanut vaikutteita. Tapahtumaan toivotaan mukaan runsaasti erilaisia harrasteajoneuvoja, niin autoja kuin moottoripyöriäkin. – 70 ensimmäiselle, jotka tuovat ajoneuvonsa alueelle näytille ja cruisingiin, tarjotaan risteilymahdollisuus luonnonkauniilla maakuntajärvellämme. TAPAHTUMAN JÄRJESTÄJÄTAHOT toivottavat myös paikalliset yritykset ja toimijat St. Lake Cruising & Meetiin tuomaan tarjontaansa ja toimintaansa esille. Tapahtuma huipentuu iltabileisiin, jonka musiikista vastaa Kotitalousvähennys plays Kotiteollisuus -yhtye. Taru Kyllönen Jaana Koski Sonja Kähkönen Jaana Koski Joonas Kärkkäinen Sonja Kähkönen Unsplash Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
24 PIHTIPUTAAN JA Pyhäjärven välillä olevalta parkkipaikalta lähtee polku kohti metsää. Polku on muodostunut siihen vuosien varrella, kun ihmiset ovat lähteneet kulkemaan samaa reittiä kohti Vuorijärven kalliota. Polku johtaa kallion päälle, josta on upeat näkymät Vuorijärven ja Raudanjärven suuntaan. Käki kukkuu koko vierailun ajan. VUORILAMPEA ESITTELEMÄÄN on lähtenyt nykyään Haapajärvellä asuva Heli Palo. – Lapsuudenkotini on tuossa viiden kilometrin päässä, joten täällä on aika monta kertaa tullut käytyä, hän kertoo. Hän on käynyt paikassa ensimmäistä kertaa 90-luvulla ala-asteen retkellä. Sen jälkeen hän on käynyt Vuorijärvellä useita kertoja, usein vain nauttimassa luonnosta. Erityinen muisto hänelle jäi paikasta myös viime keväänä. – Poikani käy täällä usein ystäviensä kanssa. Viime vuonna hän valmistui ylioppilaaksi, ja hän halusi, että hänen ylioppilaskuvansa otetaan täällä. Kalliolta lähtee polku myös alas Vuorijärven rantaan. Heli kertoo, että lapsena hän veneili järvellä perheensä kanssa. – Maisemat ovat hienot sieltäkin suunnasta, hän muistelee. NYKYÄÄN HELI käy suosikkipaikassaan noin kerran vuodessa. – Usein niin, että käy jollekin näyttämässä tämän paikan. Tämä on paikka, joka on kiva näyttää ihmisille, hän kertoo. Myös ensi kertaa paikalla vieraileva osaa nauttia paikan kauneudesta ja rauhallista. Vettä voisi jäädä tuijottamaan tunneiksi. Edes läpikotaisin kasteleva sadekuuro ei poista ajatusta siitä, että täällä on käytävä toistekin. Paikallisia Heli haluaa muistuttaa arvostamaan myös sitä, mikä on lähellä. – Pyhäjärvellä on tällaisia hienoja paikkoja, ei tarvitse lähteä kauas nähdäkseen kauniita maisemia, hän tiivistää. Paikalla vieraileville hänellä on kuitenkin erityinen pyyntö: – Täällä on yksi sääntö, eli avotulien teko on kielletty. Toivon, että ihmiset noudattaisivat sitä, jotta tämä pysyisi kaikille avoimena paikkana. TARU KYLLÖNEN Kesä 2024 PYHÄJÄRVEN OSAKASKUNTA TIEDOTTAA Pyhäjärven vesistöjä hoidetaan: • Istutuksin, yhteisarvoltaan n. 20 000€/vuosi • Vähempiarvoisen kalan pyynti (30-50tn/vuosi) • Vesikasvustojen niitto • Erillisiä kunnostushankkeita LISÄTIETOJA Pyhäjärven osakaskunta Juha Tikka 0400 187 121 Tarja Manninen 044 3500496 Tapani Liuska 040 560 9107 Pyhäjärven pilkkijät, Matti Rantonen 040 706 8575 www.pyhajarvenkalastusalue. PYYNTIRAJOITUKSET Maantienja rautatiesiltojen välinen alue sekä siltojen ympäristö rauhoitettu koko vuoden. Alueella on sallittu onkiminen, pilkkiminen, virvelöinti ja tuulastus. Pyhäjoen virkistyskalastusalueella saa kalastaa vain sinne erikseen myytävillä luvilla. Ravustus kielletty Pyhäjärvessä sekä Komujoessa istutusten vuoksi. Komujoki ja Komujoen edusta Pyhäjärvessä rauhoitettu kokonaan kalastukselta. KATISKAPYYNTI Pyhäjärven osakaskunnan alueella. Pyynti edellyttää seuraavaa: • Valtion kalastuslupamaksu suoritettu (18-70v) • Vesialueen omistajalle suoritettu perusmaksu Katiskapyynti on vapautettu pyydysyksikkömaksuista seuraavin ehdoin: Kaikki katiskaan uineet (poislukien rauhoitetut), myöskin vähempiarvoiset kalat, korjataan talteen, eikä lasketa vesistöön vaan valitaan niille jokin muu tarkoituksenmukainen jatkotoimenpide. Tällä toiminnalla vähennetään vesistön kuormitusta ja rajoitetaan vähempiarvoisen kalakannan voimistumista. Katiska on merkittävä kuten muutkin seisovat pyydykset (KL33§ ja 39§)mukaisin selvin merkein. (KA 16§0) ohjeistaa että seisovat pyydykset merkitään lippukohoin. Kalatalousalueekka on vuokrattavana 2kpl Bajamaja-käymälää sekä Push Up-teltta 6x3m! ALAMITTARAJAT: Kuha 42cm, harjus 35cm Eväleikattu taimen 50cm (Rasvaevällinen rauhoitettu) Verkon solmuväli rajoitukset Pyhäjärvessä on verkon solmuvälin alaraja on 50mm pyydettäessä 10m syvemmiltä vesiltä. Ei koske muikkuverkkoa. Ajalla 1.7.-31.8. sallitaan pyynti verkolla, jonka solmuväli on vähintään 40mm. Verkkokalastuksessa tarvittava pyydysmerkkimäärä on 30m pituusportain ja 3m korkeusportain. Muista kalastuslain mukainen merkintä: liput, merkit, yht. tiedot, heijastin. Pyhäjoen yläosalla on kalastuslain 54§ onginta-, pilkintä ja viehekalastuskielto (LAPELY/1854/2024) Erillinen Pyhäjoen yläosan virkistysalue (n. 8km) tarjoaa elämyksiä virvelöintiin , uisteluun ja perhoiluun Pyyntikokoista kirjolohta ja taimenta (1-4kg) istutetaan koko kesän. Kaikki lupatuotot käytetään istutuksiin. Jokivarressa kota-, ja grillikatos, laavuvarustuksella varustettuja taukoja nuotiopaikkoja. Närpiön paikka on poistettu. Liikenteelliset yhteydet sekä maantien kautta että Pyhäjärven vesistöä pitkin Junttiselän kautta jokiniskalle. Alueen karttoja saatavissa luvanmyyjiltä. Virkistysalueelle lupia myyvät: Vaskikello Jokikylän kioski www.kalakortti.com SEO Pyhäsalmi KALASTUSLUPAJÄRJESTELMÄ www.pyhajarvenkalatalousalue. Luvan myyjät SEO Pyhäsalmi www.kalakortti.com (Vieheluvat ja vesilintuluvat) 10€ /3 tuntia sis. max 1 lohikalaa. 15€ /vrk sis. max 2 lohikalaa. Alle 18v ja yli 70v 18-70 vuotiaat Onkiminen ja pilkkiminen Maksuton yleiskalastusoikeus Maksuton yleiskalastusoikeus Viehekalastus, heittokalastus tai uistelu yhdellä vavalla Ei valtion kalastuksenhoitomaksua. Ei viehekalastusmaksua Valtion kalastuksenhoitomaksu Uistelu useammalla kuin yhdellä vavalla Ei valtion kalastuksenhoitomaksua. Paikallinen viehekalastuslupa Valtion kalastuksenhoitomaksu. Paikallinen viehekalastuslupa Verkko, katiska, pitkäsiima, rysä tai muu pyydys ja ravustus Ei valtion kalastuksenhoitomaksua. Vesialueen omistajan lupamaksu ”pyydysmerkki”. Valtion kalastuksenhoitomaksu. Paikallinen viehekalastuslupa. Vesialueen omistajan lupamaksu ”pyydysmerkki”. P yhäjärven ak kunta toivo aa kaikki k ävieraat tervetullei i Pyhäjärven viihty ille v ialueille! LUPAMAKSUT Alle 12v. -50% Täällä on yksi sääntö, eli avotulien teko on kielletty. Tuntikausia tuijotettava maisema Pyhäjärven Sanomien uudessa juttusarjassa lukijat pääsevät esittelemään suosikkikohteitaan Pyhäjärvellä kesätoimittajalle. Myös paikkakuntalaiset ja kesäpyhäkkaat voivat löytää juttusarjan kautta uusia helmiä tai palata vanhoihin suosikkipaikkoihin. Ensimmäisenä matkustetaan Vuorijärven maisemiin. Eksymisen arvoinen paikka: Parkkipaikalta kulkee polku kohti maisemapaikkaa. Parkkipaikka löytyy Elämäjärventien varrelta ja Google Maps tunnistaa paikan nimellä "Vuorijärvi pysäköintialue". Katso kuvagalleria verkosta! Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
25 Kesä 2024 LAADUKKAAT STIGAT SEO PYHÄSALMESTA Tule tutustumaan malleihin ja kysymään päivän kovin tarjous! PARK 500 W 3 600 € 2-sylinterinen 586 cc STIGA -moottori. Hydrostaattivaihteisto. 100 cm Combileikkuulaite. Hydraulinen ohjaustehostin. PARK 300 M 2 600 € 414 cc STIGA -moottori. Hydrostaattivaihteisto. 85 cm Combi -leikkuulaite. PARK 300 2 800 € 432 cc STIGA -moottori. Hydrostaattivaihteisto. 95 cm Combi -leikkuulaite. TORNADO 398 2 690 € Sivullepuhaltava/silppuava traktori. 432 cc STIGA-moottori. Hydrostaattivaihteisto. Leikkuuleveys 98 cm. Multiclip-tulppa lisävarusteena. BC 750 B 499 € Raivaussaha, jonka voimanlähteenä on 44,8 cc kaksitahtipolttomoottori. Leikkuuleveys 45 cm. Varustettu uudella digitaalinäytöllä. Pyhäsalmen Autoja Traktorihuolto Oy Köpsintie 2 | 86800 Pyhäjärvi | P. 08 780 370 MULTICLIP 50 349 € Työnnettävä, silppuava ruohonleikkuri 139 cc STIGAmoottorilla. Teräsrunko. Leikkuukorkeuden säätö. Leikkuuleveys 48 cm. Quick Flip -mekanismi. Leikkuulaitteen nosto pesuja huoltoasentoon helposti ja nopeasti yhdestä nupista hihnoja irroittamatta. AT3 98 HA 2 490 € ALPINAN sivullepuhaltava/ silppuava traktori. 414 cc STIGA-moottori. Hydrostaattivaihteisto. Leikkuuleveys 98 cm. MULTICLIP 547 D 399 € Työnnettävä, silppuava/ sivullepuhaltava ruohonleikkuri 123 cc STIGA-moottorilla. Teräsrunko. Uusi Fulcrumaisa. Leikkuuleveys 45 cm. STIGA A 1500 2 999 € Virtuaalinen GPS-pohjainen leikkuualueen rajaus ilman rajakaapelia. Järjestelmälliset leikkuukuviot. Täysi etähallinta. Maksimi työskentelyalue jopa 1 500 m 2 . HITT ITUO TE • • • • • • Kallion päältä avautuu näkymä Vuorijärvelle ja Raudanjärvelle. Heli Palo on käynyt siellä ensimmäisen kerran jo ala-asteella. Alue on hyvin kallioista ja mäntyjä kasvaa tiheässä. Kallioilta pääsee laskeutumaan Vuorijärven rantaan. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
26 Kesä 2024 HUNAJAMARJA, TOISILTA nimiltään sinikuusama tai haskap, on vielä melko tuore lisäys suomalaisessa ruokapöydässä. Euroopan unioni antoi luvan marjan myymiselle elintarvikkeena vuonna 2018, minkä jälkeen sitä on alettu viljellä Suomessakin. Pyhäjärvellä marjaa viljelee Kauko Niemelä. Hän on istuttanut pensaat heti vuonna 2018. Pihassa olevat pellot olivat juuri vapautuneet vuokrakäytöstä, eikä kukaan ollut erityisen kiinnostunut vuokraamaan niitä viljelykäyttöön. Hunajamarjapensaista hän oli kuullut edellisenä kesänä työskennellessään marjatilalla, jossa niiden esittelijä oli käynyt. Lopulliseen päätökseen vaikutti myös onnettomuus. – Helmikuussa 2018 olin autokolarissa, ja sitten ajattelin, että pitää kai sitä jonkin verran tuloja saada, joten ehkä sitä kykenisi tekemään tällaista työtä. Ja ei muuta kuin tilaamaan ja laittamaan pensaita, Kauko muistelee viljelyn aloitusta. ENSIMMÄISENÄ KESÄNÄ hunajamarjat vaativat runsasta kastelua, sillä kesä oli lämmin ja kuiva. Sittemmin kasvin kanssa on päässyt hieman helpommalla. Pensaista on kuitenkin huolehdittava ja esimerkiksi niiden alimpia oksia leikattava. Lisäksi pensaat on suojeltava linnuilta. Kestävälle marjalle Pyhäjärvi on mainio kasvualusta. – Pyhäjärvi sopii marjalle ihan loistavasti! Ei ole mitään ongelmaa. Varmasti pohjoisemmassakin pystyisi kasvattamaan, kun sillä on kukinnan aikaankin niin hyvä pakkasenkestävyys, Kauko iloitsee. Nyt Kaukon pelloilta löytyy yli hehtaarin verran hunajamarjapensaita. Yksi hunajamarjapensas tuottaa lannoittamattomana noin 2,5 kiloa marjoja, mutta kaikkea siitä ei saada hyödynnettyä. Lannoittamalla marjaa tulisi enemmän, mutta tällä hetkellä tarvetta sille ei ole. Kauko itse on marjaan tyytyväinen ja toivoisi, että vielä useampi ihminen löytäisi sen. – Sitä riittää ja paljon jää pensaisiinkin, kun ei kerkeä poimimaan eikä mahdu pakasteisiin, hän harmittelee. Tällä hetkellä marjatilalla suositellaan itsepoimintaa, eli asiakkaat poimivat itse marjat ja maksavat kerättyjen marjojen painon mukaan. Pensaiden hyvä saavutettavuus helpottaa asiakkaiden pääsyä paikalle. – On käynyt päälle 90-vuotiaitakin poimimassa, kun autolla pääsee pellon viereen ja istuen pystyy marjoja keräämään, mies kertoo. Marjat on poimittava käsin, sillä puimurilla poimimista varten pensaan oksien tulisi olla suorempia ja hennompia. – En tiedä mikä siinä on, että Keski-Euroopassa pystyvät puimurilla keräämään, mutta täällä ei. Sitä kokeiltiin 2021, mutta ei se onnistunut millään, Kauko kertoo. Jonkin verran marjoja poimitaan kuitenkin jo valmiiksi ja pakkaseen. Siinä auttavat erityisen paljon Kaukon siskot. – Olen kiitollinen siskoistani. Jos heillä ei olisi kiinnostusta marjoihin, olisin hädässä, Kauko kiittää. SIINÄ MISSÄ hunaja liittyy hunajamarjaan vain nimellisesti, tuotetaan Pyhäjärvellä myös aitoa hunajaa. Eläinten keskellä asuvalle Merja Liuskalle oman hunajan tuottaminen on ollut haave jo pidempään. – Mehiläistarhaus on aina kiehtonut, ja luonnon kiertokulku ja eläimet ovat mielenkiintoisia. Ja olen aina ajatellut, että olisi hienoa tuottaa omaa hunajaa. Tietysti en tiennyt, kuinka kovan työn takana se on, hän kertoo. Hän kävi Haapajärven JEDUssa mehiläistarhaajakurssin, jonka avulla pääsi alkuun hunajan tuotannossa. Tällä hetkellä Merjalla on kolme mehiläispesää. Hunajan tuotanto riippuu paljon kesästä ja säästä. – Viime kesänä samat kolme pesää tuotti vähän yli 100 kiloa, mutta edellinen kesä oli niin hyvä, että tuli per pesä se sata kiloa. Sitä oli joka paikka täynnä, Merja naurahtaa. Hunaja kuitenkin säilyy oikein säilytettynä pitkään, joten edellisien vuosien hunajaa voi huoletta yhä myydä ja ostaa. Hunajantuotantokausi alkaa voikukista, kun mehiläiset keräävät toukilleen siitepölyä. Kun toukista on kasvatettu tarpeeksi työläisiä, alkaa hunajan tuotanto. Yhdessä pesässä voi olla 60 000–80 000 työläismehiläistä. Niistä nuorimmat työskentelevät pesän sisällä ja vanhemmat lentävät ulkona. Kaikki työläiset ovat naaraita, ja ainoastaan naaraista osa talvehtii. Ensimmäisenä mehiläiset alkavat tuottaa hunajaa vadelmien kukista, minkä jälkeen ne käyttävät esimerkiksi omenapuiden, mustikoiden ja puolukoiden kukintoja. Horsma on kesän viimeinen kasvi, jota mehiläiset hyödyntävät. Heinäkuun lopussa hunaja kerätään ja mehiläiset siirretään sokeriruokintaan, jolla ne selviävät pitkän ja kylmän talven yli. Hunajan lisäksi mehiläisillä voi tuottaa mehiläisvahaa, josta voi tehdä esimerkiksi rasvoja tai kynttilöitä, siitepölyrakeita ja propolista syötäväksi sekä emomaitoa kosmetiikkaan. Myös mehiläisten myrkkyä käytetään joissain maissa esimerkiksi reuman hoitoon sormissa tai kyynerpäissä. MEHILÄISPESÄLLÄ VIERAILU alkaa tupruttamalla pesään hieman savua. Se saa mehiläiset luulemaan, että lähistöllä on maastopalo, joten ne syövät vatsansa täyteen hunajaa valmistautuessaan lentämään pakoon. Silloin ne ovat leppoisampia. Siitä huolimatta mehiläisten luona on tärkeää pukeutua suojapukuun ja käyttäytyä rauhallisesti. – Pitää hirveän rauhallisesti toimia pesällä, ettei kolisuta tai heilu. Mutta kyllä ensimmäisellä kerralla juoksin kiljuen karkuun, Merja kuvailee. Mehiläisten luona on hyvä käydä muutaman päivän välein varmistamassa, että kuningatar on hengissä ja pesässä. Mikäli kuningatar kuolee, työläiset haistavat sen ja alkavat syöttää erilaista ruokaa sille toukalle, josta tulee seuraava kuningatar. Se käy häälennolla, minkä jälkeen se ei enää poistu pesästä, ellei pesää tarvitse hylätä. Mehiläiset hylkäävät pesänsä, mikäli se tuntuu ahtaalta. Tällöin työläiset laihduttavat kuningattaren, joka ei muuten pääse lentoon. Karannut pesä on pallo, joka lentää tai asettuu puuhun. – Jos näkee karanneen parven, voi olla yhteydessä minuun ja voin tulla ottamaan sen kiinni, jos se on paikassa, johon turvallisesti pääsee. Jos parvi on minun, saan mehiläiseni takaisin. Jos parvi on jonkun muun eikä sille löydy omistajaa, saan uusia mehiläisiä, Merja kehottaa. TARU KYLLÖNEN Herkullisen hunajaista lähiruokaa Pyhäjärvellä tuotetaan monipuolisesti erilaista lähiruokaa. Tässä jutussa esittelemme paikallisista tuotteista kaksi hunajaisinta, eli itse hunajan sekä hunajamarjat. Kauko Niemelällä on pelloillaan yli hehtaarin verran hunajamarjaa. Koko pelto on salaojitettu. Merja Liuska käyttäytyy nyt mehiläisten lähellä rauhallisesti, mutta ensimmäisellä kerralla juoksi kiljuen karkuun. Katso kuvagalleria verkosta! Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
27 Kesä 2024 30.6. klo 15.00 2.7. klo 19.00 6.7. klo 15.00 7.7. klo 15.00 9.7. klo 19.00 11.7. klo 19.00 14.7. klo 15.00 w w w .k es ah ei n a. fi NAURUVAR OITUS! Verkkorannantie 57 86810 Pyhäjärvi EVAKKO EVAKKO Ohjaus: Erja Jokinen Käsikirjoitus: Markku Hyvönen Lippujen hinnat: Aikuiset 18 € Lapset 10 € Eläkeläiset/varusmiehet/työttömät 15 € Aloitamme lipunmyynnin 1 h ennen näytöstä. ENSI-ILTA 27.6. klo 19.00 Yleisöristeilyt: Pyhäjärven Laivaristeilyt 044 978 4078 tilaukset@laivaristeilyt.net www.laivaristeilyt.net Tilausristeilyt: Tapahtumat satamassa: Siunattua suvea! Pyhän Ristin kirkko toivottaa tervetulleeksi tutut ja vieraat Jumalanpalvelus ja kirkkokahvit sunnuntaisin klo 10, striimaus Facebookin ja nettiradion kautta Heinäkuun musiikkihartaudet torstaisin klo 18 Kuva:Risto Alatalo Tulossa Kihuviikolla! Ke 10.7. klo 13 16 Pappilan POP-UP kahvila leirikeskuksessa Pe 12.-13.7. Seurakunta mukana Kihutorilla Su 14.7. klo 10 Jumalanpalvelus ja kirkkokahvit torilla Palvelemme Kukkatarhalla Palvelemme Kukkatarhalla juhannukseen saakka. juhannukseen saakka. Puutarhan Kukka Puutarhan Kukka palvelee koko kesän. palvelee koko kesän. Asematie 2, Pyhäsalmi, p. 08 780 777 Vaskikellontie 343, Pyhäsalmi, p. 040 585 6397 www.ronkonkukkatarha. www.ronkonkukkatarha. Tervetuloa valitsemaan! Tervetuloa valitsemaan! Kalajokilaakson iltarastit Pyhäjärvellä 4.6.2024 Hiidenhovi, RR-rata on 30.7.2024 Honkavuori, ei RR-rataa, D-rata on Lähdöt klo 17.00-19.00 Karttamaksu 6 €, alle 18 v ilmainen Radat piirretty valmiiksi. Emit vuokra 2 €, alle 18 v ilmainen Radat A, B, B-lyhyt, C, RR tai D Tervetuloa suunnistamaan! PYHÄJÄRVEN POHTI Askarruttaako asia? Vinkkaa meille! toimitus@ pyhajarvensanomat.fi Paikkakunnan kuulumiset tuoreeltaan pyhajarvensanomat.fi Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
28 Kesä 2024 Metsäkoneurakointia Metsäkoneurakointia p.0400-381 016 p.0400-381 016 Velj. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet PYHÄJÄRVEN RENGASJA HUOLTOPALVELU OY PYHÄJÄRVEN KONEPALVELU OY 044 235 2817 /Halli, Timo 040 522 0869 /Jarmo Yrittäjäntie 23, Pyhäsalmi • Renkaiden myynti ja asennus, myös kausisäilytys • Autojen korjaus ja huolto, myös raskaskalusto, vikakoodien luku ja nollaus • Renkaita, öljyjä, suodattimia ja hyd. letkuja varastossa • Lavettikuljetukset ja kaivinkonetyöt KOTISEUTUMUSEON YLÄja alakerrassa on pysyvä näyttely, joka esittelee pääasiassa pyhäjärvisiä talonpoikaisesineitä. Museo on vanha viljamakasiini, joka on säilynyt erinomaisessa kunnossa ja on siksi näyttelyesine jo itsessään. – On maakunnallisesti merkittävää, että tämä on säilynyt ja että täällä on yhä laarit, kun monessa ne on purettu jo pois, kertoo museon omistavan PyhäjärviSeuran puheenjohtaja Mika Mannonen. KUUSENMÄEN MAALAISMAISEMIN ympäröity Seurojentalo avaa ovensa kesällä Eilen ja tänään -käsityönäyttelyn merkeissä. Kuusenmäen kylätoimikunta on koonnut talon tupaan näytteille kyläläisten keskuudesta erilaisia käsitöitä, jonka myötä kyläläiset ovat päässeet myös verestämään muistojaan entisaikojen esineiden synnystä ja tarinoista niiden takana. Kuusenmäen kylätoimikunnan sihteeri Jaana Niskanen on vastannut näyttelyn organisoimisesta aina tavaran keruusta näytteille asettamiseen. – Ei haluttu laittaa esineitä näytteille niin, että pöydät vain tursuvat tavaraa, vaan mahdollisimman paljon niin, mihin tarkoitukseen se tavara on alkujaan tehtykin. Jos tällainen kangas on esimerkiksi vain pöydällä, niin eihän ihminen, joka ei ole tällaista ennen missään nähnyt, tiedä, että siihen kuuluu ripustaa tarjottimet, Niskanen summaa esitellen seinällä roikkuvaa kauniisti kirjailtua pellavaista pidikettä. Eilen ja tänään -näyttelyn perusajatuksena on ollut tuoda esille sitä, kuinka paljon on ennen tehty tavaroita itse nimenomaan käyttöön. – Käsitöitä on tehty, koska ne tavarat on tarvittu arkielämään – oli se sitten miesten tai naisten tekemää. Ajattelisin, että nykyään tehdään enemmän harrastuspohjalta paljon sellaista askartelua ja kotoilua omaksi iloksi. NÄYTTELYN KOOSTAVAT esineet ovat kuusenmäkistä käsityötä aina 1920-luvun tienoilta tuoreempiin esineisiin. Seurojentalolla on aikanaan toiminut niin maamiesseuraa, naisosastoa, nuorisoseuraa kuin kansalaisopistoakin, jonka piirissä luotuja taidonnäytteitä voi löytää myös näyttelyesineiden joukosta. – Kansalaisopiston piiri on toiminut virallisesti ensimmäisiä kertoja joskus 70-luvulla, mutta sitä ennen ovat pitäneet sitä Kuuselan talon vanhalla puolella. Muistelisin, että vasta 90-luvun alussa on kansalaisopiston piiri siirtynyt tähän Seurojentalolle, Niskanen pohtii. Myös Niskasten omasta kodista löytyi näytteille aarteita, joiden olemassaolosta Jaanalla itsellään ei ollut tietoakaan. Puolison Mikon mummun, Aune Niskasen, 1930-luvulla kirjailema taulu kertoo, että joka aamu on armo uus’. – Ajattele, että nämä kaikki ovat säilyneet tähän päivään. Minäkään en tiennyt, että tällainen on edes meidän talossamme olemassa, kun se on ollut anopilla ja appiukolla. Kotoa esille rekkiin päätyi myös vaatteita muiden esineiden lomassa. Rekille ripustettuun Erika Tuoriniemen 20-luvulla tekemään pellavahameeseen Jaana arvelee käytettäneen rohdinpellavaa, kun pellavasta on ollut puute. Materiaalien valinnassa on jouduttu käyttämään toisinaan myös luovuutta. – Esimerkiksi sodan jälkeen ei ole metalliakaan hirveästi ollut saatavilla, niin on ruokailuvälineitä tehty puusta. Minusta on tärkeää, että tieto esineiden tekijästä tulee myös esille, Jaana ajattelee. Kesäkuun 8. päivä Eilen ja tänään -käsityönäyttely avaa ovensa osana valtakunnallista Avoimet kylät -tapahtumakokonaisuutta. Näyttely on avoinna heinäkuun loppuun asti. SONJA KÄHKÖNEN Seurojentalon kesäinen tupa vie vierailijansa entisaikoihin Kuusenmäen kylätoimikunta kolusi kotiensa vintit ja varastot läpi kootakseen Seurojentalolle Eilen ja tänään -näyttelyn, jonka pääosassa ovat vuosikymmenten takaiset käyttöesineet. Perinteisen pöydille asettamisen sijaan esineet on aseteltu näytteille niiden käyttökohteiden mukaisesti. Kotiseutumuseossa pääsee kesällä kokemaan 50-lukua Kotiseutumuseo Makasiinissa ollaan valmiita avaamaan museo kesää varten. Tämän kesän teema vaihtuvassa näyttelyssä on 50-luku. Kuusenmäen kylätoimikunnan sihteeri Jaana Niskanen on organisoinut Eilen ja tänään -käsityönäyttelyä Kuusenmäen Seurojentalolle. Käsitöitä on tehty, koska ne tavarat on tarvittu arkielämään. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
29 Kesä 2024 PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608 • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin p.0500-587 997 Juha Laitila 044 500 0924 044 300 0331 KAIKKI RAKENNUSALAN TYÖT PALVELEVA VAATEKAUPPA SINGI AVOINNA: MA-PE KLO 9-17 ja LA KLO 9-14! • Torikatu 4, Kiuruvesi p. 017-566708 • Puistotie 19, Pielavesi p. 040-5741267 SINGIIN SAAPUU SINGIIN SAAPUU k ko ke ä ia k ko ke ä ia KESKI-EUROOPASTA ITALIAA MYÖTEN! MYÖTEN! IHANAN VÄRISET ASUSTEET ON TEHTY LUONNONMATERIAALEISTA (PELLAVA-, PUUVILLA-, VISKOOSI)! MALLEJA MYÖS MUODOKKAILLE NAISILLE JA ISOILLE MIEHILLE! TANSSIJOILLE ERIKOISUUKSIA! OMAN MAAHANTUONNIN ANSIOSTA EDULLISET HINNAT! Terv l u um ! Kotiseutumuseossa pääsee kesällä kokemaan 50-lukua PERUSNÄYTTELY ON jaettu eri tiloihin. Alakerrassa toisella puolella on perinteiset naisten työt, toisella puolella miesten. Näytillä olevista esineistä on kerrottu seinillä olevista tauluissa. – Joskus 90-luvulla oli käytäntö, että jokainen ottaa esineestä kiinni, siellä on numero, ja sitten käyvät katsomassa listasta, että mikä sen nimi on. Nyt on taulut, joissa on tietoa esineistä ja pyritään siihen, ettei esineisiin kosketa koska ne ovat vanhoja ja hauraita, Mika toivoo. Tänä kesänä vaihtuvan näyttelyn teema on 50-luku. Esillä on niin vaatteita kuin myös keräilyesineitäkin, kuten purkkapakettien kuvia. Vaihtuva näyttely on koottu museon alakerran vitriineihin, muuten näyttely on pysyvä. Vaihtuvaa näyttelyä esittelevät Elisa Ruotsalainen ja Marja-Liisa Mannonen. Idea vaihtuvan näyttelyn aiheesta syntyi vintillä olleista päällyskengistä sekä porsaanmuotoisesta leikkuulaudasta. – Halusin, että kengät pääsevät esiin ja kysyin muilta, onko ihan hölmöä tuoda kengät museoon. Leikkuulauta tuotiin vanhemmilleni rotinaviemisenä kun synnyin, ja se on kulkenut mukanani läpi elämäni, Elisa kertoo. Esineiden lisäksi hyllyillä on valokuvia, jotka liittyvät esineisiin eri tavoin. Vaihtuvaan näyttelyyn toivotaan tulevaisuudessa esille myös muiden pyhäjärvisten kokoelmia. – On toivottu, että olisi pieniä kokoelmia ihmisillä, mutta vielä ei ole tärpännyt. Nyt on ollut lähinnä omia kokoelmia esillä, Mika kertoo. Museoon pääsee tutustumaan läpi kesän. Se on auki sunnuntaisin 28. heinäkuuta asti. Poikkeuksena on kuitenkin Kihusunnuntai, jolloin Pyhäjärvi-Seura järjestää perinteisen Ollintuokion. Sopimuksen mukaan museoon voi päästä vierailemaan myös muina ajankohtina, mieluiten vähintään neljän hengen ryhmissä. TARU KYLLÖNEN Museon esineistö koostuu pääasiassa talonpoikaisesineistä. Vaihtuvan näyttelyn teemana on tänä vuonna 50-luku. Halusin, että kengät pääsevät esiin ja kysyin muilta, onko ihan hölmöä tuoda kengät museoon. Vinkkaa Pyhäjärven Sanomille ”eksymisen arvoinen paikka”. Vastaa kyselyyn verkkosivuillamme, oheisella qr-koodilla pääset kyselyyn. Vastanneiden arvotaan 15. elokuuta 2024 Pyhäjärven Sanomien tuotekassi, jonka voittaja voi noutaa toimituksesta. Mik o suosikkipaikkas Pyhäjärvell ? Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
30 Kesä 2024 0400 681 074 Pyhäsalmi www.harriponkko. Kiinteistöhuollot Talonmiespalvelut Koneurakointi Viherrakentaminen AMMATTITAIDOLLA Minikaivurityöt Salaoja -ja sadevesijärjestelmät Yli 30 vuotta kiinteistöhuoltopalveluita Pyhäjärvellä! KUUSENMÄEN KÄTTENTYÖT EILEN JA TÄNÄÄN -näy ely Kuusenmäen Seurojentalolla (Liittoperäntie 42, Pyhäsalmi) Avajaiset AVOIMET KYLÄT-päivänä 8.6. klo 11-14 BUFFETISSA KAHVIA, TEETÄ, LIMPPARIA JA KOTILEIVONNAISIA Kyläkirjaa myynnissä näyttelyn ajan 40€ Näy ely avoinn : 8.-9.6. klo 11-14 16.6. klo 11-14 30.6. klo 11-14 7.7. klo 12-16 9.-11.7. klo 12-18 15.-16.7. klo 17-20 20.-21.7. klo 12-16 28.7. klo 12-16 Sopimuksen mukaan näyttely voidaan avata myös muina aikoina Yht.otot. Jaana Niskanen Puh. 050-4937953 Näyttelyn aikana salin puolella ei voida järjestää muita tapahtumia. JÄRJ. KUUSENMÄEN KYLÄtmk KatiSTA tulikin kuppari Pappi, lukkari, talonpoika... KATI TUORINIEMI on kotoisin Pyhäjärven Tuoriniemesta ja asuu nykyisin Kärsämäen Venetpalossa. Vielä pari vuotta sitten hänellä ei ollut aavistustakaan, että hän tulisi joskus tekemään työkseen kuppausta. – 2022 tammikuussa olin ”Saa mitä haluat” -verkkokoulutuksessa. Siinä sitten oli mielikuvaharjoitus – missä olet viiden vuoden päästä. Mulle tuli mieleen sellainen verinen selkä, jossa on sarvia, Kati valottaa. Syksyllä 2022 Kati alkoi opiskella kuppariksi ja on nyt tehtävään pätevä. Häni on hankkimassa kansanparannusalalle muutakin osaamista. – Ajattelin, että ei Kärsämäen kokoinen paikkakunta eikä edes nämä sivupitäjät tässä pidä kupparia hengissä, niin opinnot kalevalaisesta jäsenkorjauksesta ovat puolessa välissä. Syksyllä alkaa sensomotorisen valmentajan koulutus. KUPPAUS ON vanha kansanparannusmenetelmä. Sairaanhoitajatarlehti kertoi vuonna 1926 kuppauksesta seuraavaa: ”Ennen vanhaan puhuttiin paljon pahasta verestä, joka aiheutti syhymistä, pään ja paikkojen särkyä, teki jalat raskaiksi ynnä muuta. Sitä varten oli välttämätöntä antaa ainakin kerran vuodessa, tavallisimmin keväällä, kupata, kasata tai iskeä suonta.” – Kuppausta on käytetty siirtymäriittinä ennen kevättöitä ja syystöiden jälkeen. Siinä otettu paha veri pois ja tehty ihminen työkuntoon tai talvea vasten taas lepokuntoon, Kati kertoo. Kuppausta tehdään edelleen hyvin pitkälti samalla tavalla, kuin ennen muinoin. – Samat periaatteet pätee edelleen, Kati vahvistaa. Nykyisinkin kuppaus voi olla siirtymäriitti, vaikka parisuhteen vaihtuessa. Ennen kuppauksessa käytettiin eläimen sarvia ja haavat iskettiin pienellä kuppakirveellä. Nykyisin Valvira ohjeistaa käyttämään steriloitavia tai kertakäyttöisiä välineitä. – Kotona kuppausta tekevän pitää tehdä ilmoitus toiminnasta paikkakunnan terveystarkastajalle, Kati lisää. Ennen vanhaan kupparit yleensä kiersivät talosta taloon, mutta Kati hoitaa asiakkaita enimmäkseen kotonaan. Jäsenkorjausasiakkaita hän ottaa vastaan myös Kärsämäen entisellä kunnantalolla olevassa hoitolassa. Kotikäyntejäkin kuppari pystyy tekemään, jos asiakkaan luona on sauna ja sopiva tila, minne parimetrinen hoitopöytä mahtuu. ENTISAJAN TUNNELMIIN johdattavat katkelmat vuonna 1906 julkaistusta kirjasta: Pohjalaisen osakunnan toimittama albumi Joukahainen XIII. Kyösti Vilkuna kuvailee siinä Eljas-ukkoa, vanhan kansan miestä. ”Itse onkin ukko oma lääkärinsä ja yksinkertaisia, mutta sen tehoavampia ovat hänen lääkitysneuvonsa. Terveydenhuollon välikappaleena käyttää näet ukko saunaa, viinaa, tervaa ja kuppauttamista, kutakin asianhaarain mukaan.” SUOMEN KUPPARIT ja saunaterapeutit -yhdistyksen mukaan kuppaus on lisääntymässä. Ammattia harjoittavat lähinnä koulutetut kupparit ja hierojat. – Siitä on todettu olevan apua esimerkiksi kipuun, reumaan, astmaan tai paksuihin veriin, Kati kuvailee. Kati kertoo, että kuppausta ei yleensä tehdä jos asiakkaalla on anemia, syöpähoidot kesken, aktiivinen vyöruusu, huonosti paraneva iho, kuume tai tulehdustila, kuukautiset tai raskaus. Verenohennuslääkkeitä käyttävän on neuvoteltava lääkärin kanssa. – Kuppauksessa menettää alle viisi desiä verta. Suositeltava kuppausväli on vähintään kolme kuukautta, Kati sanoo. ENNEN KUPPAUSTA lämmitetään sauna ja käydään löylyissä lämmittelemässä. ”Harvakseensa ripsii ukko vettä äkeäksi kuumennetulle kiukaalle ja tuntee kasvavalla nautinnolla, kuinka löyly, kaikki nurkat kierrettyään, lehahtaa sinne hänen nurkkaansa ja kuin löydöstään iloiten käärii hänet hivelevään syleilyynsä.” SAUNASSA SAA lämmitellä ennen kuppausta sen aikaa, kuin itsestä hyvälle tuntuu. – Se riippuu siitä miten kovat löylyt yleensä tykkää ottaa – kunnes tuntee, että on lämmin ja rento olo. Sitten lämmitän pöydän ja asiakas käy siihen vatsalleen makaamaan. Hiet huuhdotaan, Kati selostaa. ”Joka kesä käy ukko säännöllisesti läpi kuppasaunan verisen kuurin. Mahdottomat määrät verta lasketaan silloin ukon ruumiista. Tällöin makaa ukko pitkänään saunan penkillä ja kuppariämmä naputtelee haavoja terävällä raudallaan, naputtelee ja imaisee päälle tuikean sarven, imaisee, että posket painuvat kuopalle. Tätä tekee tuo hikoileva kuppari, kunnes ukon seljässä nakottaa kaksi pitkää sarviriviä.” SARVIEN MÄÄRÄ riippuu kupattavan toiveesta tai tarpeesta. – Varaan yleensä miehille 30 ja naisille 20. Jos on vaikka olkapää kipeä, niin lähdetään sitä kipeää kohtaa ympyröimään niillä. Kun pesen saunonutta asiakasta joka on käynyt kuppauslavihtalle, siinä tunnustelen missä kohti on painetta. Kaikki sarvet laitetaan ensin paikoilleen imemään. Haavoja aletaan tehdä sarvien alle yksi kerrallaan. – Sarven alle tehdään 10– 20 pienenpientä haavaa ja sarvi takaisin imuun, Kati kuvailee. Kati tekee haavat kertakäyttöisellä kirurginveitsellä ja käyttää kuppauksessa steriloitavia muovisarvia. KUPATTAVANA OLEVAN asiakkaan mukaan kuppaus ei juuri satu. Kati vertaa haavojen teon kipua laboratoriokokeen ottamiseen kyynärtaipeesta. Kuppaus saa nesteet kiertämään. – Saadaan keholle merkkiä, että hei, nyt lähti verta, äkkiä uutta ja puhdasta tilalle, jolloin se lähtee huuhtomaan sitä eli myös kudosnesteet kiihtyy sillä alueella. Sen takia pitää juoda paljon vettä tänään ja huomenna, Kati selostaa kupattavalleen. Hoito kestää puolisen tuntia. Kati pesee lopuksi veret iholta ja asiakas lähtee saunaan lämmittelemään ja peseytymään. ”Puhtaaksi peseytyneenä, väsyneenä ja hieman kalvakkana astelee ukko kuppasaunasta kamariinsa, jossa lepäilee sen päivää aina ehtooseen saakka. Mutta huomenna on hän taas sama ukko, joka entistä ehompana, särkyneistä veristä vapautuneena, astelee työmaalleen, kirveskynä kainalossa. Ainoastaan ruvettuneet kupparaudan haavat muistuttavat enää eilisestä kuppakuurista.” JAANA KOSKI Kati nauttii kupparin työstään. Tällä hetkellä hän tekee vielä kuppausta ja jäsenkorjausta muun työn ohessa. Haaveena on, että jonakin päivänä kansanparannuksesta tulisi pääelinkeino. Kati Tuoriniemi ei ollut koskaan suunnitellut kupparin ammattia, eikä hän ollut edes itse käynyt kupattavana. Suvussakaan ei tiettävästi ole kuppareita ollut. Yllättäen hän näkikin itsensä kupparina ja on toteuttanut visionsa. Pyhäjärven uutiset tuoreeltaan pyhajarvensanomat.fi Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
31 Kesä 2024 Kaivinkoneurakointi Maarakennus Teleja sähkökaapeliverkon rakennus www.jmskonepalvelu. on mahtava liikuntaharrastus kaikenikäisille Golf Golf Kati nauttii kupparin työstään. Tällä hetkellä hän tekee vielä kuppausta ja jäsenkorjausta muun työn ohessa. Haaveena on, että jonakin päivänä kansanparannuksesta tulisi pääelinkeino. Katso kuvagalleria verkosta! orix.oy@outlook.com •ASUNTOJEN VUOKRAUS •PIENET KAIVINKONETYÖT •KUROTTAJAPALVELU •KIRVESMIESTYÖT www.orix.fi orix.oy@outlook.f i Kysy pake itarjous! Aurinkopaneelit + ilmalämpöpumppu Aurinkopaneelit + Vesi-ilmalämpöpumppu LVI-urakointi LVI-urakointi Meiltä aurinkosähköjärjestelmät. Auringosta sähköä! Tenhusen Liikenteen K ÄN M K TOIVETAKSI on nyt käytössä kaikissa takseissamme myös Kelan korvaamissa matkoissa Toivetaksi on Kela-asiakkaalle annettu mahdollisuus esittää TOIVE tietystä kuljettajasta/autosta. Tilausta tehdessään asiakkaan täytyy tietää kelataksin autonumero ja paikkakunta. Soittamalla meille kerromme kuinka kyydin tilaaminen tapahtuu Puh 040 544 6338 tenhusenliikenne@tenhuset. www.tenhuset. K än m k Tallinna 17.6.-19.6.2024 Tallink Cityssä 2 yötä alk 325€ / hlö / 2hh Löytänän Kesäteatteri 5.7.2024 Toivo Hovin Suutari Vilihunen 52€/hlö Lisätietoja ja ilmoittautumiset kesän matkoille Jari Tenhunen puh 040 751 2356 tai jari.tenhunen@tenhuset. pyhajarvensanomat.fi Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
32 Kesä 2024 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. Kesäinen sanaristikko 1. Tänne kannattaa kesällä pulahtaa 2. Kuukausi täynnä tasa-arvoa 3. Ilmaisia kannattaa jonottaa 4. Sokeria suun täydeltä 5. Mikä ____? Valvomo 6. Kesänviettoon kelpaava keli 7. Menopeleistä ekolo isin 8. Kansallislinnuista kaunein 9. Pihapeleistä kesäisin 10. Ötököistä ärsyttävin 11. Tänne ei kaksi mummoa mahdu 12. Vesiteitse vitkuttamista 13. Täällä voit pontevasti pol kutella 14. Kesänvieton kulmakivi 15. Kylmä mutta kesäinen Salmen koulun yhdeksännen luokan TET-harjoittelijat Sakari Houni ja Santeri Salo laativat harjoittelussa kesäisen sanaristikon, saatko ratkaistua mysteerin? KeSäN ReTkIlLe mUkAaN! Lehden kesätarjous, pApErIlEhTi +dIgI! 39 € /4kk 040 772 0231 pyhajarvensanomat.? /tee_tilaus/ Tarjous voimassa heinäkuun 2024 loppuun saakka, koskee uusia kotimaan tilauksia. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
33 Kesä 2024 Kesänavaus Kesänavaus 1999 KeSäN ReTkIlLe mUkAaN! Lehden kesätarjous, pApErIlEhTi +dIgI! 39 € /4kk 040 772 0231 pyhajarvensanomat.? /tee_tilaus/ Tarjous voimassa heinäkuun 2024 loppuun saakka, koskee uusia kotimaan tilauksia. St.Lake Uusi tapahtuma harrasteajoneuvoille! Uusi tapahtuma harrasteajoneuvoille! Cruising Iltabileet (K18) Vapaa Pääsy Ohjelmaa lapsille! la 17.8.2024 Pyhäjärvi laivasatama Tiedustelut tapahtumakoordinaattori Risto Mäkeläinen 0400 892 331 Tapahtuman järjestävät JuhaMatic Oy JuhaMatic Oy puh. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *Käyttövalmiit tietokoneet *tietokonehuolto *matka-/älypuhelimet *Tabletit *Dronekuvaukset -i5 /14"/12Gb/256Gb /W11 Pro käyttövalmiina/käytetty takuu 6kk hhiinnttaa aallkk.. 330 0,,0 00 NNääyytttteellyy W Woollttiinn lliiiikkeekkeesskkuukk sseenn aauullaassssaa Lenovo T480s 349,00 *Laserkaiverrukset *kyltit/lahjatavarat *Pyhäjärvi palapelit hhiinnttaa aallkk.. 330 0,,0 00 hhiinnttaa aallkk.. 330 0,,0 00 PPyyhhääjjäärrvvii--ttaauulluu Avoinna ma-to 10-15 tarkista aukiolo Google mapsista Pyhäjärven Eläkeläiset toivottaa jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen oikein hyvää kesää! POLTTOPUUTA Ranta-Mannilasta! P. 0400 391507 MYYTÄVÄNÄ MYYTÄVÄNÄ POLTTOPUUTA POLTTOPUUTA Tämän kevään katkonnasta, Tämän kevään katkonnasta, nouto tai toimitus, nouto tai toimitus, myös 3 metrisenä myös 3 metrisenä omatoimipilkkojille. omatoimipilkkojille. 0400 577 337 0400 577 337 Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
34 Hengenravintoa Seurakuntatiedot Hautaan siunattu: Voitto Armas Tikkanen 86 v. Jumalanpalvelukset ovat nähtävissä Facebook Liven kautta sekä kuunneltavissa nettiradiosta, www. pyhajarvenseurakunta.fi/ nettiradio Keskiviikko 5.6. klo 17.00 hiljaisuuden jooga srk.keskuksessa. Tervetuloa tutustumaan hiljaisuuden joogaan, ohjaa Johanna Ikonen. Torstai 6.6. klo 10.00 gospeljumppa srk.keskuksessa. Vapaaehtoinen maksu yv-keräykseen. Sunnuntai 9.6. (3. sunnuntai helluntaista) klo 10.00 sanajumalanpalvelus Pyhän Ristin kirkossa. Kirkkokahvit. klo 13.00 seurat rauhanyhdistyksellä. Torstai 13.6. klo 18.00 Kesälaulujen ilta Pyhän Annan kirkossa. Lauletaan yhdessä keväisiä ja kesäisiä toivelauluja Anna-Mari kanttorin johdolla. Sunnuntai 16.6. (4. sunnuntai helluntaista) klo 10.00 konfirmaatiomessu Pyhän Ristin kirkossa. klo 13.00 seurat rauhanyhdistyksellä. Kirkkoherranvirasto avoinna asiakkaille kesäkuussa vain ajanvarauksella. Yhteydenotot p. 0400 395221 tai pyhajarvi.seurakunta@ evl.fi Lähimmäisen kammari ja Kirpputori Löytösoppi kesätauolla 30.5.-1.9. Puhelinnumerot: Kirkkoherranvirasto 0400 395220 Kirkkoherra Mirva Ahola 0400 714503 Seurakuntapastori Heli Hänninen 0400 395222 Diakoni-lähetyssihteeri Tea Jouhki 40 5118674 Vt. nuorisotyönohjaaja Stiina Matinniemi 040 7356351 Vs. nuorisotyönohjaaja Virve Toivanen 040 7088975 PYHÄJÄRVEN SEURAKUNTA Oikotie 6, 86800 Pyhäsalmi Puh. 0400-395 220 Kirkkoherranvirasto ma-to klo 9-12 www.pyhajarvenseurakunta.fi HELLUNTAISEURAKUNTA KE 5.6. Talkoot hautausmaalla alk. klo 9 SU 9.6. Päiväkokous klo 11 TI 11.6. Rukousilta klo 18 TERVETULOA TILAISUUKSIIN! Pyhäkoulu katsottavissa https://youtu.be /LKiToDBBfBY ?feature=shared KUUNTELE PUHELINHARTAUS 0206582698 Sunnuntain sana Pa l v e l e v a j a l u o t e t t a v a Palotie 1, PYHÄSALMI | 040 6565080 Palvelemme MA-PE 9-17, LA 9-14, SU sulj. KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO www.kukkamarleena.? Juha Höyhtyä 050 570 8497 ilmoitukset@ pyhajarvensanomat.fi 040 772 0231 • Arkut • Arkut • Uurnat • Uurnat • Surusidonta • Surusidonta • Hautakivet • Hautakivet Luotettavaa hautauspalvelua Luotettavaa hautauspalvelua Puutarhan Puutarhan Kukka Kukka Yhteistyössä Hautaustoimisto Venla www.ronkonkukkatarha. PUUTARHAN KUKKA Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi puutarhan.kukka@co.inet. 08 780 777 RUOTSALAISILLA ON sanonta ”mellan hägg och syren” eli tuomen ja syreenin (kukinnan) välissä. Sanonnan alkuperään liittyy tarina, kuinka eräs suutari laittoi merkiksi lomastaan liikkeensä ovelle kyltin, jossa luki ”suljettu tuomen ja syreenin välissä”. Loma ei tainnut olla kovin pitkä. JUURI NÄMÄ alkukesän ohikiitävät päivät, tuomen ja syreenin kukkien välissä, ovat minusta olleet aina kesän kauneinta aikaa. Ehkä juuri tuomen ja syreenin tuoksuihin sekoittuvat myös muistot koulun päättymisestä ja suvivirrestä, ja ketäpä eivät nuo lapsuusmuistot herkistäisi. Suomessa kesä on ailahteleva ja aivan liian pian ohitse, joten jokaiseen aurinkoiseen päivään ja luonnon kauneuteen on tartuttava kaksin käsin, sillä huomenna se voi olla pelkkä muisto vain. Suomen suvi on yhtä ohikiitävä ja herkkä kuin aika tuomen ja syreenin välissä. Juuri siksi onkin osattava iloita sen lahjoista ja tartuttava hetkeen, ettei tilaisuus karkaa käsistä. TULEVA SUNNUNTAI puhuu Jumalan valtakunnan kutsun kuulemisen tärkeydestä. Joka epäröi ja vitkastelee suotta, katsoo taakseen tai varmistelee elämäänsä, menettää tilaisuuden kutsuun ja sen tuomiin aarteisiin. Suutarikin huomasi tilaisuutensa tulleen, kun tuomi raotti kukkiaan. Hän tunnisti lyhyen ja ainutkertaisen hetken, johon tarttua. Jospa mekin huomaisimme luomakunnan kauneuden kesän ohilipuvissa päivissä ja näkisimme niissä myös kutsun kiittää Jumalaa siunauksesta ja johdatuksesta. Eilinen on mennyt eikä huomista vielä ole. Mutta tässä ja nyt olemme elämästä osallisia. Tänään voimme kääntää katseen kohti Luojaamme. JUMALA, AUTA näkemään, että sinä luot uutta. Auta kuulemaan, kun kutsut meitä. Auta liikkeelle sinun tulevaisuuttasi kohti. Aamen. Mirva Ahola kirkkoherra Pyhäjärven seurakunta Pyhän Ristin kirkkoon vievä raitti kesällä 2023 Tuomen ja syreenin välissä Jaana Koski Siunattu läheisten ja ystävien saattamana. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Rakkaamme Ari Tapani Samuel HEINÄNEN s. 7.11.1963 Jyväskylä k. 23.4.2024 Pyhäjärvi Niin kaunis on maa, niin korkea taivas. Soi lintujen laulussa kukkiva kunnas Ja varjoisat veet, niin varjoisat veet. Kari Rydman Kaivaten Kotiväki K iit lehti-ilmoituksella sinua elämän suruissa ja iloissa muistaneita. ilmoitukset@ pyhajarvensanomat.? Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
35 Kulttuuri Kiitos muistamisesta! Lämmin kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni Minttu Leskinen Kiitos muistamisesta Aino-Kaisa Kuosmanen Lämmin kiitos kaikille lakkiaispäivääni muistaneille Emmi Leväpelto Lämmin kiitos kaikille muistamisesta lakkiaispäivänäni. Juuso Kiitos kaikille ylioppilasjuhlissani käyneille. Oli hienoa viettää tämä tärkeä hetki kanssanne. Suuri kiitos myös kaikista muistamisista. Jenna Qvick Lämmin kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni Veeti Tölli Kiitos muistamisesta juhlapäivänäni Roni Tikkanen Lämmin kiitos muistamisesta ylioppilaspäivänäni Anni Heinonen Kiitos muistamisestani Jinna Kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni Minttu Ruotanen Lämmin kiitos muistamisesta juhlapäivänäni Annika Aulakoski Kiitos muistamisesta lakkiaispäivänäni Arttu Finnilä TAIDEPOLKUA ON valmisteltu vuoden alusta asti. – Yhteistyössä seurakunnan kanssa saatiin idea Taidepolusta luontopolulle runoteemalla. Saatiin mahtava määrä teoksia ja todella hienosti lähti ihmiset mukaan varhaiskasvatuslapsista aikuisiin, kertoo kaupungin kulttuurituottaja Leena Mulari avajaispuheessaan. Hän toivoo taidepolun muodostuvan perinteeksi vaihtuvilla teemoilla. TAIDEPOLKU ON osa Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026 –hanketta. Leena kutsuukin pyhäjärviset suunnittelemaan tapahtumia. – Pari vuotta ja pärähtää, hän kiteyttää. Lisäksi tämän vuoden Euroopan kulttuuriympäristöpäivien teemana on Reitit ja risteykset, väylät ja verkostot. TAIDEPOLUN AVAJAISET olivat osa lasten ja nuorten kulttuuriviikon ohjelmaa. Avajaisissa Soiva Siili ja Hiski Pajuniemi esittivät Tunteellinen siili -esityksen, joka sisälsi sekä runoja että musiikkia. Esiintyjät soittivat riihikirkossa monenlaisia eri soittimia, kuten säkkipilliä ja munniharppua. Väliin he lausuivat Kirsi Kunnaksen runoja Kunnaksen syntymän 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. RUNOTEEMA NÄKYY taidepolulla selkeästi. Esimerkiksi nuorten työpajan taideteos on inspiroituneet laulusta. – Nuorille kerrottiin aihe ja heiltä tuli itseltään heti idea, että he haluavat tehdä teoksen juuri tästä kappaleesta. Teos on tehty kokonaan kierrätysmateriaaleista, kertoo Pyhäjärven kaupungin työllisyyskoordinaattori Marita Rytkönen. Myös muualla polun varrella teemaa oli sovellettu eri tavoin. Osa teoksista pohjautui runonihin, osa teoksista sisälsi runoja itsessään. Runoja löytyi eri kielillä. KORHOSENNIEMEN TAIDEPOLKU on kierrettävissä koko kesän ajan. TARU KYLLÖNEN Runoista inspiroitunutta taidetta Perjantaina 24.5. vietettiin taidepolun avajaisia Korhosenniemessä. Samalla tapahtuma oli Kansainvälisen kahvilan kevätjuhla, sillä sen toiminta jää kesätauolle elokuhun saakka. Osassa teoksista runot sisältyivät itse teokseen, osassa runot oli teosten lähellä luettavissa. Runoja löytyi eri kielillä. Taidepolun avajaisia vietettiin Korhosenniemen ”mummon mökillä” ja Riihikirkossa. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
36 Lukijalta Lukijalta HUHTIKUUN 17. päivän lehdessä oli VPK:n elokuvateatterin historiaa, mikä palautti mieleen alkuperäisen elokuvateatterin, jossa pyhäjärveläiset itse mukaan lukien näkivät ensimmäiset elävät kuvat. Muutamat elokuvat ovat jääneet mieleen, kuten elokuva Armi Kuuselasta, jota mentiin katsomaan naapurin isomman pojan kanssa hänen ehdotuksestaan. Hän uskoi, että aiheesta huolimatta elokuvassa on varmaan jännitystä ja seikkailua, mitä siinä ei tietenkään ollut. Olihan se elokuvateatterin tunnelma syrjäkylän pojille kuitenkin elämys, joten emme erityisen pettyneitä olleet. VARMAANKIN SUURIMMAN katsojamäärän saavutti vuonna 1955 ensi-illan saanut Tuntematon sotilas; ehkäpä osittain siksi, että todellisista sotakokemuksista oli niin lyhyt aika. Edellisenä vuonna ilmestynyt kirja on suomen luetuimpia, joten monet olivat lukeneet Tuntemattoman sotilaan ennen elokuvaa. Muistan, että elokuvan aikana katsomossa oli tupaillan tunnelmaa, kun puolisonsa kanssa elokuviin tulleet sotaveteraanit äänekkäästi kommentoivat valkokankaalla näkyviä tilanteita. Meille, alle murrosikäisille pojille, Tuntematon sotilas oli erityisen suuri elämys. Niin oudolta kuin se nyt tuntuu, sota sinänsä meitä jotenkin kiinnosti; emme ajatelleet sen suuria varjopuolia. Myös kaikki Tarzanja lännenelokuvat katsottiin. Tietenkin myös Pekka Puupää tuli tutuksi. HUHTIKUUSSA 1957 elokuvateatteri paloi perustuksiaan myöten. Tulipalon jälkeisinä päivinä koulumatkalla kaivelimme tuhkasta kahvilan pajatson kolikoita. VPK:n elokuvat saivat kuitenkin nopeasti jatkoa, ja tänä päivänä, kuten lehtiartikkelissa kerrotaan, teatterin vastuuhenkilöillä on luottavainen katse tulevaisuuteen. Antti Tapaninaho Muistoja vanhasta elokuvateatterista Vuonna 1956 VPK:n elokuvalippuja myytiin ennakkoon Tuntematon sotilas -näytökseen Ruuskasen liikkeellä. Lukijan kuva Juha Laitalaisen 19. toukokuuta Pappilanrannasta ottama kuva julkaistiin MTV:n Huomenta Suomi -lähetyksessä. Juha on kuvannut sääkuvia televisioon jo vuodesta 2014, eli kymmenen vuoden ajan. – Tv-sääkuviani on julkaistu YLE:llä ja MTV:llä yhteensä jo satoja eri paikkakunnilta. Joukossa on vuosittain useita myös Pyhäjärveltä, riippuen siitä kuinka usein mökillä käymme, Laitalainen kertoo. Pappilanrannan rentukat televisiossa Juha Laitalainen ELÄKELIITON JÄRJESTYKSESSÄÄN kolmannet lentopallon mestaruuskilpailut järjesti Iisalmen yhdistys maanantaina 20.5. Mukana oli 20 joukkuetta eri puolilta maata. Sarjoina olivat miehet, naiset sekä sekajoukkueet. Turnaus kesti koko päivän. Pyhäjärven yhdistys voitti kaksi vuotta sitten hopeaa ja viime vuonna pronssia. Karsintasarjassa vastaan asettuivat joukkueet Mikkelistä, Lapinlahdelta, Heinävedeltä ja Oulaisista. Pyhäjärven joukkue voitti näitä kaksi, pelasi yhden tasapelin ja hävisi vain Mikkelin joukkueelle, joka eteni mestaruusotteluun. Näin oli Pyhäjärven miesten tie avattu pronssiotteluun Haapamäen yhdistystä vastaan. Sen Pyhäjärven yhdistys voitti puhtaasti 2–0. Mestaruuden vei jälleen Iisalmen yhdistys. Pyhäjärven yhdistyksen joukkueessa pelasivat Matti Moisala, Heikki Heikkilä, Asko Kamula, Leo Röytiö, Kalevi Telinkangas, Lauri Jauhiainen, Martti Pappila ja Reino Mäntykenttä. Paavo Leskinen vieraskynä EL Pyhäjärven yhdistyksen mitaliputki jatkui Tuloksia TYKKÄÄN RUOTSISTA ja ruotsalaisista, sellaisesta Ruotsista kuin se oli 50-vuotta sitten. Nyky Ruotsista en, koska Ruotsia ei enää ole. Vuonna 1982 olisin halunnut jäädä sinne asumaankin. RUOTSALAISET OVAT kivoja ja ystävällisiä meitä ruotsinsuomalaisia kohtaan, kun syömme rapuja ja laulamme juomalauluja ruohikon rinnassa järvenrannalla heidän kanssaan. Tilanne muuttuu täysin, kun rupeat vaatimaan jotakin, esimerkiksi suomenkielistä opetusta lapsillemme. Toisin sanoen Ruotsi pelaa kylmästi omaan pussiinsa Suomen kustannuksella vieläkin. Natoonkaan ei uskallettu mennä yksin ja hävettiin, kun jätettiin Ruotsi. Ruotsi on kupannut Suomea kautta aikain. Se pitää Suomea pikkuveljenä vieläkin, vaikka ei sitä sano ääneen. Ei tarvitse, sillä Suomi alistuu sanomattakin. ASUIN KUUSI vuotta Köpingissä, Ruotsissa 1976– 1982. Tuona aikana Ruotsin television uutisissa Suomen asioista kerrottiin muutaman kerran ja aina yleensä negatiiviset asiat. Erityisesti mieleen jäi opettajakollegojen kommentointi elokuvasta Maa on syntinen laulu. Varsinkin se kohtaus, kun Lapinjäärä paloittelee puukolla vasikan lehmän kohtuun. Se kohtaus kertoi suomalaisuuden syvän olemuksen. Ovat ne raakoja nuo suomalaiset. SUOMALAISUUTEEN KUULUI puukko, perkele ja koskenkorva, ruotsalaiset ajattelevat näin vieläkin. Tuolloin se sanottiin ääneen, nykyään ei – ollaan siis fiksuja toisen luokan kansalaisia, suomalaisia kohtaan. Suomalaiset kuiskaavat vieläkin Ruotsissa julkisilla paikoilla, ovathan he ruotsalaisia niin kauan kun avaavat suunsa. Näin on. OLI ILJETTÄVÄÄ kuunnella sitä mäikeilyä Presidentin puheissa. Näytti siltä, että Kaarle Kustaatakin nolotti. Se, että alemmuudentunteesta Ruotsia kohtaan ei koskaan päästä, seisoisi Presidenttimme ryhdikkäästi Kuninkaan rinnalla tasavertaisena hallitsijana. Suomen Presidentillähän on vielä tosiasiallista valtaa, Ruotsin Kuninkaalla ei mitään. Alexander Stubb on älykäs, fiksu ja hyvä ihminen, mutta hän joutuu näyttelemään presidenttiä. Kun teatterissa näyttelijä näyttelee näyttelemistä, on se hirveätä katsoa. Tapio Lipsonen Presidentti Stubb Ruotsissa Pittää sannoo P i xa b a y Lipsonen kuvailee ruotsalaisten olevan ystävällisiä ruotsinsuomalaisille rapujuhlissa juomalauluja laulettaessa. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
37 Liikkeellä Kilometrikisa 1.5.2024–30.9.2024 Kilometrikisan ajantasaiset tulokset: Kilometrikisan tulokset on päivitetty lehteen tiistaina 4.6. kello 12.06. Pyhäjärvi jatkaa Kilometrikisassa kuntasarjan ykkössijalla 46226,9 kilometrin yhteistuloksella, mikä tekee 9,7197 kilometriä asukasta kohden. Kilometrejä pottiin kartuttaa yhteensä 140 polkupyöräilijää. Viikko 23 Vanhin kilometrikisaan osallistunut pyhäjärvinen on ollut Viljo P., joka ajeli pari vuotta sitten 94-vuotiaana kisan aikana muhkeat 558 kilometriä! –Jarmo Niemi Äijien kanssa treenaamassa Huttusen Ari kutsui päätoimittajan juttukeikalle, jossa tulee hiki. Ohjeena oli laittaa jumppakamppeet päälle. Pääsin mukaan Äijäryhmän treeneihin. ÄIJÄRYHMÄ ON kokoontunut Fysio-Sportin kuntosalilla kahdeksan vuotta. – Porukalla sitä mietittiin, meitä oli kolme kaveria alkuun kun aloitettiin, Mannisen Veli-Tapio, Korholan Ilpo ja minä. Käytiin ensin salilla muuten 3–4 kertaa viikossa. Sitten otettiin kavereita ja ystäviä mukaan tänne. Marjutin kanssa keskusteltiin, että jos me kerättäisiin äijäryhmä, Ari Huttunen kertoo. Ari on työskennellyt taksikuskina 38 vuotta. Hän kokee, että kuntoilu on tärkeää etenkin istumatyön tekijälle. – Olen huomannut kunnossa. Liikkuvuus on parempi, voimataso on parempi, tasapaino ja kaikki. Jaksaa päivän. Nuoruuden lihasvoima häviää jos sitä ei pidä yllä, Huttunen kuvailee. Ryhmä on varannut treeneihin koko salin ja he jakavat kulut osallistujien kesken. – Tämä on pitkäaikainen ja ihana porukka. Niin yhteen henkeen puhaltavat ja tietenkin pientä kiusantekoa saattaa olla. Laittavat vaivihkaa lisää painoa kun seuraava tulee, ryhmää ohjaava Marjut Ruotanen kertoo. Marjut toimi Fysio-Sportin yrittäjänä 24 vuotta, mutta hän möi noin vuosi sitten oman osuutensa pois ja vetää nykyisin liikkuvuustunteja omalla toiminimellään. Äijäryhmästä hän ei kuitenkaan halunnut luopua, joten vetää sitä ja muutamaa muuta ryhmää ostopalveluna salin nykyiselle yrittäjälle Minna Korkiakoskelle. ÄIJÄRYHMÄN KOKOONTUMINEN alkoi lämmittelyliikkeillä, joita tehtiin Marjutin opastuksella. Sen jälkeen kierrettiin rataa, jossa oli kuntosalilaitteiden lisäksi myös toiminnallisia pisteitä. 45 sekuntia tuntui ensikertalaiselle pitkältä ajalta. Sitten 15 sekuntin vaihto ja seuraavalle pisteelle. Tätä jatkettiin, kunnes kaikki pisteet oli kierretty ja pienen tauon jälkeen otettiin vielä uusi kierros. Loppuvenyttelyt ja -harjoitukset ohjasi taas Marjut. – Me ollaan tehty lopussa nykyään liikkuvuusharjoituksia, tasapainoharjoituksia – vaakaa muun muassa. He tykkäävät niistä tosi paljon, mutta myös kunnon treenistä jossa tulee hiki, Marjut selostaa. KÄRKKÄISEN MARKKU on käynyt äijäryhmässä muutaman vuoden ja kertoo että sen huomaa kunnossa. – Totta kai se vaikuttaa. Kun vetäjä on, niin aina uusia liikkeitä tulee ja sitten tekee oikein. On mukava porukassa tehdä ja saa ohjausta. Markku kertoo, että kotonakin tulee liikuttua paremmin kun käy äijäryhmässä. – Jonkin verran on liikuntaa pakko harrastaa selän takia. Lihaskuntoahansitä pitäisi saada. – Monethan sannoo, että halkoja hakkaamaan siitä eestä, mutta kyllä minä pidän tätä monipuolisempana kuin halon hakkuu. Esimerkiksi venyttelyä ei tule kotona tehtyä, Huttunen sanoo. JAANA KOSKI Näin sen koin: Kuntosalilla olin käynyt aiemmin muistaakseni kerran tai pari – yläasteen liikuntatunnilla. Minua vaivasi kova kuntosalikammo tai vähintäänkin ennakkoluulo liikuntamuotoa kohtaan. Marjutin vetämä treeni oli kuitenkin kivan vaihteleva ja nopeatempoinen. Missään kohtaa ei ehtinyt tylsistyä eikä myöskään uupua liiaksi. Suorituksia sai tehdä omien voimien ja taidon mukaan. Muiden tekemisiä ei ennättänyt seurata, kun keskittyi omaan suoritukseen. Peilit osoittautuivat hyödyllisiksi, jotta pystyi tarkistamaan tekeekö liikkeen oikein. Hiki tuli ja seuraavana päivänä lihaksissa tuntui, että töitä on tehty. En ihmettele, että miehet Äijäryhmässä viihtyvät. Yhdessä kuntoileminen on hauskaa ja yhteishenki tuntui olevan hyvä. Ei siellä salilla niin kamalaa ollutkaan! Voisin mennä uudestaankin. Kiitos haasteesta! Marjut Ruotasen Fysio-Sportin tiloissa vetämässä Äijäryhmässä kasvatetaan lihaskuntoa, mutta myös lämmitellään, venytellään ja tasapainoillaan hyvässä porukassa. Jokilaaksojen jätelautakunta kuuluttaa Asumisessa syntyvien jätevesilietteiden kuljetusjärjestelmää koskevan asian vireilläolosta Jokilaaksojen jätelautakunnassa on vireillä asumisessa syntyvien jätevesilietteiden kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen valmistelu. Jokilaaksojen jätelautakunta on kokouksessaan 15.2.2024 § 10 vastaanottanut asumisessa syntyvien jätevesilietteiden kuljetusjärjestelmän nykytilaselvityksen. Selvitys on nähtävillä 30.5. 30.6.2024 Ylivieskan kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.ylivieska.? Viralliset ilmoitukset sekä toimialueen kunnissa. Jokilaaksojen jätelautakunta varaa kaikille, joiden oloihin päätöksenteolla on huomattava vaikutus, mahdollisuuden lausua mielipiteensä asiasta. Mielipiteet pyydetään toimittamaan 30.6.2024 mennessä kirjallisesti jätelautakunnalle osoitteeseen PL 70, 84100 Ylivieska tai sähköisesti sähköpostilla jatelautakunta@ylivieska.? tai Ylivieska Jokilaaksojen jätelautakunta Mielipide | Akkuna Ylivieska Urheilumuisti Pohdin 0400 845 741 PYHÄJÄRVEN POHTI 1934-2024 90v PyPo Jalkapallo kotiottelut kesällä 2024 8.6. (LA) 12:00 PyPo P8 VetU 13:30 EU PyPo 13.6. (TO) 18:00 PyPo P14 Esse IK 15.6. (LA) 11:00 PyPo P11 KPV/ keltainen 12:00 KPV/ musta PyPo P11 27.6. (TO) 18:00 PyPo P14 FC Ylivieska/ keltainen 29.6. (LA) 12:00 PyPo P9 FC Ylivieska/ musta 12:45 FC Ylivieska/ keltainen PyPo P9 30.6. (SU) 18:00 PyPo P14 OuHu 3.7. (KE) 18:00 PyPo P8 KP-V 19:30 HBK PyPo P8 PESIS POHTI La 8.6. klo 13.00 Naiset Pyhäjärvi-Veteli Ke 19.6. klo 18.00 E-tytöt Pyhäjärvi-Reisjärvi Ti 25.6. klo 18.00 Naiset Pyhäjärvi-Nivala To 11.7. klo 18.00 Naiset Pyhäjärvi-Kokkola IKÄRIT 2024 Ohjeet: ilmoittautumiset vain sähköpostilla pohtiyleisurheilu@gmail.com kilpailupäivän klo 10 mennessä. Hippokisoista tulee oma ilmoitus ja ohjeistus. Ikärit alkavat klo 18. Palkintojen jaot 3. ja 6. ikäreissä. 12.6 lajit: P/T 3 40m P/T 5 40m P/T7 60m P/T9 60m, pituushyppy P/ T11 100, pituushyppy P/T13 100, pituushyppy P/T15 100, pituushyppy 19.6 lajit: P/T 3 pallonheitto P/T 5 pallonheitto P/T7 pallonheitto P/T9 60m, turbokeihäs P/ T11 200, keihäänheitto P/T13 200, keihäänheitto P/T15 200, keihäänheitto 26.6 lajit: P/T 3 40m P/T 5 pituushyppy P/T7 pituushyppy P/T9 60m, pituushyppy P/ T11 100, pituushyppy P/T13 100, pituushyppy P/T15 100, pituushyppy 3.7 lajit: P/T 3 40m P/T 5 40m P/T7 60m P/T9 100m, kuulantyöntö P/ T11 200, kuulantyöntö P/T13 200, kuulantyöntö P/T15 200, kuulantyöntö 10.7 HIPPOKISAT 17.7 lajit: P/T 3 40m P/T 5 pituushyppy P/T7 pituushyppy P/T9 60m, pituushyppy P/ T11 100, pituushyppy P/T13 100, pituushyppy P/T15 100, pituushyppy 24.7 lajit: P/T 3 pallonheitto P/T 5 pallonheitto P/T7 pallonheitto P/T9 60m, keihäänheitto P/ T11 800, keihäänheittoP/T13 800, keihäänheitto P/T15 800, keihäänheitto Elä unoha näitä Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
38 Elä unoha näitä ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi 040 772 0231 PEKKA KOMU Ehdolla europarlamenttiin 134 Ma ks aja : Tu om as Ko m u Lue lisää: www.pekkakomu.fi PUHTAAN ENERGIAN PUOLESTA 67 JOUNI JUSSINNIEMI Vasemmistoliiton varapuheenojohtaja Eurovaaliehdokas Työmieskin tarvii leipää, lämpöö ja lähimmäisenrakkautta. Laitetaan elinkustannusten nousu kuriin! Muistilista Omaishoitajat 15.6.2024 KESÄRETKI Vuolijoen Riihipihamuseoon yhdessä syöpäosaston kanssa. Kyyti ilmainen, ruoka+sisäänpääsy 20€, ilmoittautuminen 9.6. mennessä Seijalle 0440510101 Huom! Rannankylän Vire, Suezin kylät ja Vuohto-Niinimäki asukkaat! Huomasitko lehdessä 29.5. olleen ilmoituksen ilmaisesta teatteriretkestä? Ilmoittautuminen puh. 040 770 9398 Eläkeliiton Pyhäjärven yhdistys ry Biljardikerho tiistai ja perjantai klo 8-11 Asematien Nuokkari Keilailupiiri torstaisin keilahallilla, vuorot 12-13 ja 13-14 Mölkkyä pelataan joka toinen maanantai 10.6. alkaen Ikosen koulun pihalla klo 17. Ruskamatkalle Ylä-Lappiin ja Pohjois-Norjaan ilmoittautuneet, varmistakaa osanottonne maksamalla 10.6 mennessä yhdistyksen tilille FI32 5375 0320 1091 15 ennakkomaksuna 90 euroa. Selite ”ruskamatka”. Kesäteatteri Rauhanlahdessa 3.8. Merkitkää kalenteriin. Ilmoitus tulossa. Kotisivut: www. elakeliitto.fi /pyhajarvi Sähköposti: elakeliitto.pyhajarvi@gmail.com Hei Martat ja muut! ”Kaikkea nokkosesta”-kurssi la 15.6. klo 10-14.00. Martat 10€, muut 15€. Monipuolinen nokkonen laajasti käyttöön; ruokaa, värjäystä ja lannoitetta. Ilmottautukaa heti, Kaisa 0405252813. Seniorit Seniorikerho ja Biljardi ovat kesätauolla! Hyvää kesää ! Tiistaina 16.7.2024 klo 10.00 osoitteessa Mustalahdentie 128 risteys, Pyhäjärvi aloitetaan yksityistietoimitus koskien mahdollista valkamaoikeuden sijaintia yhteisen vesialueen 626-876-1-1 Pyhäjärven yhteisalueet alueella. Asianosaisen poissaolo ei estä toimituksen käsittelyä. Toimitusnumero 2021-675585. Toimitusinsinööri Anna-Kaisa Huovinen, 040 801 7330, anna-kaisa.huovinen@maanmittauslaitos. KUTSU MAANMITTAUSTOIMITUKSEEN KESKUSTAN VAALIKAHVILA Ollintie 7 (ent. Lasikirppis) KESKUSTAN VAALIKAHVILA AUKI TO 6.6. KELLO 11.00-16.00 PE 7.6. KELLO 11.00-16.OO LA 8.6. KELLO 11.00-16.00 SU 9.9. ON VAALIPÄIVÄ JA VAALIKAHVILA ON AUKI 9.00-20.00 TERVETULOA VAALIKAHVILLE! VAALIKYYDIN VOIT VARATA PUHELIMESTA 040-5449445 TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 6.-9.6.2024 ELLEI TOISIN MAINITA. Ilman Plussa-korttia 4,49 rs (11,23/kg) 1 79 kg TOMAATTI Suomi Kariniemen KANANPOJAN SISÄFILEET tai SISÄFILEEPIHVIT 400-500 g (9,98-12,48/kg) 2 tlk/brk 4 99 rs -SOVELLUKSEN KÄYTTÄJÄ AKTIVOI VIIKON MOBIILIETU PRK Ilman Plussa-korttia/ 7,29-9,39 rs(18,23-23,48/kg) -31-46 % Plussa-etu Saarioinen SYÖMME YHDESSÄ KIUSAUKSET tai LAATIKOT 650 g (8,45/kg) 5 49 rs 3 49 rs Ilman Plussa-korttia/ 6,19 rs (9,52/kg) -11 % Plussa-etu Valio ARKI RUOKAKERMA 2 dl (2,50/l) 1 00 2 tlk Ilman Plussa-korttia 0,79 tlk (3,95/kg) -36 % Plussa-etu 99 pkt Mobiilietu voimassa 3.-9.6.2024 Ilman aktivointia ja Plussa-korttia/ 1,75-1,99 pkt (4,38-4,98/kg) Rajoitus 2 pkt/asiakas Poprilli GRILLIMAKKARA 400 g (2,48/kg) -43-50 % Mobiilietu PORSAAN MARINOITU KASSLERPIHVI 2 kpl/400 g (8,73/kg) -22 % Plussa-etu RUUKKUAURINGONKUKKA Alankomaat 4 50 kpl NEKTARIINI 1 kg (1,99/kg) Espanja JÄÄSALAATTI 100 g (6,90/kg) Suomi 1 99 rs 69 ps CHOCO GRANDE JÄÄTELÖPUIKOT 6 kpl/pkt 480-510 g (7,82-8,31/kg) 3 99 pkt Ilman Plussa-korttia/ 4,95 pkt (9,20-9,77/kg) -19 % Plussa-etu Pringles PERUNALASTUT 160-200 g (11,25-14,06/kg) 4 50 2 prk Ilman Plussa-korttia/ 2,69-2,89 prk (14,25-18,06/kg) -16-22 % Plussa-etu 2 prk Coca-Cola, Sprite tai Fanta Zero sugar VIRVOITUSJUOMAT 0,33 l/tlk 6-pack (1,56/l) sis. pantit 0,90 3 99 6-pack Ilman Plussa-korttia 4,89/6-pack (2,02/l) sis. pantit 0,90 -18 % Plussa-etu 6pack Arla KALINKA JOGURTIT 150 g (3,33/kg) 2 00 4 prk Ilman Plussa-korttia 0,64 prk (4,27/kg) -21 % Plussa-etu 4 prk MA-LA 11-21 SU kiinni Otamme vastaan myös puhelintilauksia! Otamme vastaan myös puhelintilauksia! Pizzat, burgerit ja ateriat! 08 772 7800 Soita! Avoinna MA-LA 7-21 SU 9-21 K-Market Pyhäjärvi 08 7727800 arto.makimartti@k-market.com Lounaslistat sekä Mainari Takeawayn ruokalistat löydät K-Ruoka.fi! www.k-ruoka.fi/kauppa/k-market-pyhajarvi/ruokalistat Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
39 Elä unoha näitä Parraat palavelut 040 743 9816 0400 581 315 www.tenhusenmaansiirto.fi TENHUSEN MAANSIIRTO JA KULJETUS OY • MURSKEET • SORAT • HIEKAT • MULTA • SEPELIT • LUONNONKIVET • KAIVINKONETYÖT 0400-833 192 / Jani 040-736 0192 / Ari • Kaivinkoneurakointi • Traktoriurakointi • lavettikuljetukset Yhteistyössä Kuljetus Polarin kanssa kauttamme myös: • Hiekat • Murskeet • Multa • Sorat • Sepelit • Täytemaat Velj. Kärkkäinen 040 719 5931 KAIKKEEN RAKENTAMISEEN • hiekat • murskeet • mullat • sorat • sepelit • kivet Ollintie 9, p. 08-780062 ma-pe 8-17 la 9-15 l<UNTCOPl)TE Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi 040 556 1316 Fysioja lymfaterapeutti: Pia Ahola pyhasalmenfhlkuntopiste.fi Fysio-ja lymfaterapia Aikuisten neurologinen fysioterapia Geriatrinen fysioterapia Lasten fysioterapia MDT-terapia, Akupunktio Kinesioteippaus, Hieronnat Faskiakäsittely Veteraanikuntoutus Myös kotikäynnit KODINKONE-JA KYLMÄKONEHUOLTO Pauli Jussila, Kellopolku 3, Pyhäsalmi ILMALÄMPÖPUMPUT & ILMAJÄÄHDYTTIMET Mitsubishi, Panasonic, Sharp, Gree ja Argo Myynti, asennus ja huolto p. 0400 385 888 www.ilmalampojussila.fi Valtuutettu PYHÄSALMEN AUTOJA TRAKTORIHUOLTO Pyhäsalmi p. 08-780 370 Seon huoltamopalvelut, monipuolinen huoltokorjaamo varustettuna nykyaikaisin testauslaittein. Autojen ja traktoreitten varaosat ja tarvikkeet PYHÄSALMEN JÄTEKULJETUS K. Saastamoinen P. 0400-513 608, • lika ja viemärikaivojen tyhj. • vaihtolavapalvelu • talousveden ajo • Hiab-työt ja kuljetukset • koneen ym. kuljetukset • kolariym. autojen hinaukset Myös viikonloppuisin p.0500-587 997 Juha Laitila KODINKONEHUOLTO TOIVANEN KY • Kylmäkoneet • Kodinkoneet • Sähkölaitteet • Huoltoja varaosapalvelu Susitie 5 Puh. 0208--380 808, 0400-382 272, 040-511 8687 Ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet • Ajanvaraus: 040 531 8220 • www.pyhajarvenautokatsastus. • Avoinna: ma-pe 8 -17, la-su suljettu • Pyörätuolija paarikuljetukset • Taksi • 5 54-paikkaiset autot www.tenhuset.fi Tenhusen Liikenne Oy Puh. 040 544 6338 4 HAMMASLÄÄKÄRI Jukka Tikanmäki Itahisa Tiikkainen Ajanvaraus puh. 08 782 100 Myös särkypotilaat HAMPAANKOLO KY PYHÄSALMEN HAMMASHOITOLA LAGUKSENTIE 4, PUH. 08 782 100 Jalkahoitaja Marita Junno Koulutettu Hieroja Johanna Kangasharju 044 979 2865 Woltin Hoitola Woltin Hoitola • Hieronnat • Kulmien ja ripsien kestovärjäykset ja ripsien kestotaivutukset. • Jalkojen hoidot (Myös kotikäynnit) • Omahoitotuotteet 040 590 6695 Ollintie 17, Pyhäsalmi Sähköasennus Risto Laitila p. 0500 6425 17 Olisiko tässä paikka sinun ilmoituksellesi? ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi 040 772 0231 Laitetaanko sinunkin ilmoituksesi tähän sivulle? Soita 040 772 0231 tai sähköpostilla ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Toimitusjohtaja Teija Pesonen 040 772 0234 (ark. 9-13) teija.pesonen@ pyhajarvensanomat.fi laskutus@pyhajarvensanomat.fi Toimittaja Sonja Kähkönen 040 169 7350 sonja.kahkonen@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Kesätoimittaja Taru Kyllönen kesatoimittaja@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitukset Tilausasioita Lehden tilaushinta vuonna 2024 Kestotilaus maksaa 83€/vuosi, sisältää paperija digilehden. Huom! Jätäthän ilmoituksesi lehteä edeltävänä perjantaina klo 13.00 mennessä. Vastuu virheistä: Ilmoitusten julkaisemisessa noudatetaan voimassa olevia Sanomalehtien Liiton ilmoitusten julkaisusääntöjä. Lehti ei vastaa ilmoitusten poisjäännin aiheuttamasta vahingosta. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Lehti ei vastaa virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta tai puhelinvälityksessä sattuneesta väärinkäsityksestä. Postin varhaisjakelupäivystys: Ark. klo 8–16, p. 0100 4090 llmestymispäivä: keskiviikko Ilmoitusten jättö: perjantaina klo 13.00 mennessä Sivunvalmistus: Pyhäjärven Sanomat Painopaikka: Botnia-Print, Kokkola Julkaisija: Pyhäjärven Sanomat Oy pyhajarvensanomat.fi Myyntipäällikkö Minna Montonen 040 772 0231 (ark. 9-13) ilmoitukset@pyhajarvensanomat.fi Päätoimittaja Jaana Koski 040 736 6098 jaana.koski@pyhajarvensanomat.fi toimitus@pyhajarvensanomat.fi Ilmoitushinnat: veroton al-verollinen Etusivu 1,30 e 1,61 e Muut sivut 1,02 e 1,26 e Kuolinilmoitukset 0,92 e 1,14 e Osoiteilmoitukset 0,47 e 0,58 e Perheilmoitukset (maks. 50pmm) 20,16 e 25,00 e Muistutukset virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituspäivästä lukien. Välitämme ilmoituksia kaikkiin sanomaja paikallislehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Sähköpostilla jätetyistä ilmoituksista on tehtävä ilmoitusvaraus puhelimella. Pyydämme huomioimaan, että osoitteenmuutokset on tehtävä meille erikseen. Postin kautta tehdyt muutostiedot eivät siirry automaattisesti. Reklamaatiot lehden toimitusongelmista on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa asiakaspalveluumme. Asematie 2, 86800 Pyhäsalmi p. 040 772 0231 Asiakaspalvelu arkisin klo 9-13 p. 040 772 0231 Toimisto avoinna KE-PE 9-13 (MA-TI ovet ovat suljettuna, keskitymme viikon lehden kasaamiseen) Luotettava. Nopea. Tavoitettava. 040 486 3387 asiakaspalvelu@pyhanet. www.pyhanet. Vanha Pyhäjärventie 7, 86800 Pyhäsalmi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO www.ehtpiiponniemi. Pehkosenkuja 4 85800 Haapajärvi 0400 777 757 Avoinna MA-TO 9-16 JARMO PIIPONNIEMI • FYSIOTERAPIA • HIERONNAT • KUNTOSALI • SPINNING Minna Korkiakoski Fysioterapeutti, pt 040-7680092 Laguksentie 1 SIIVOUSPALVELU MoppiMari 040 549 8250 Asiantuntevaa lakipalvelua perheja perintöasiat kauppakirjojen laadinta kaupanvahvistukset lainhuutoja kiinnitystoimeksiannot HENKILÖASIAKKAIDEN LAKIPALVELUT HAAPAJÄRVI lakiasiantuntija Sari Kaattari 010 257 6532 HAAPAVESI juristi Anneli Aatamila 010 257 6533 PYHÄJÄRVI, KÄRSÄMÄKI juristi Tuulia Toivola 010 257 6558 KANNUS, OULAINEN juristi Hannele Nissilä 010 257 6519 lakiassistentti Liisa Seppälä 010 257 6596 juhamatic oy juhamatic oy puh. 044-772 7000 Palotie 1, Pyhäsalmi -tietokoneita vuodesta 1989 maksuton tuki maksuton 24/7 *tietokoneet *huollot *lasermerkkaukset *puhelimet *tabletit *dronekuvaukset * laserkaiverrukst kuksat/termokset * Pyhäjärvi palapelit alk. 30,00 Myös käytettyjä läppäreitä Lenovo T495 R3/8/256/W11 249,Dell Latitude i5/8/128/W11 299,*dronevideoi ta youtube.com haku ”juhamatic” puhelun hinta 1,25 €/puh +1,00 €/min +pvm TAKSIASEMA P. 0100 3020 Kelan tilaus 0800 93377 Merjan Siivousja Monipalvelu 0400 719 081 Merja Kuukasjärvi Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
40 Elä unoha näitä www.tsap. TSÄP Timon Sähköpalvelu Oy TÄSMÄLLISTÄ SÄHKÖPALVELUA VUODESTA 1995! Meiltä myös aurinkopaneelit ja sähköautojen latausasemat PALVELEMME MYÖS PYHÄJÄRVEN ALUEELLA! 0400 600 182 info@tsap. Kärsämäki OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % LAMMINAHON KYLÄYHDISTYS RY TARJOAA LINJA-AUTOKYYDIN KALAJOEN HIEKKASÄRKILLE 29.6.2024 Emolahden ja Lamminahon kylien asukkaille. Lähtö klo 8.00 Hiisituvalta ja paluumatkalle Kalajoelta klo 16.00. Paikkoja rajoitetusti. Mukaan pääsevät kyläläiset ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen 14.6. mennessä, Jussi 044 089 0884 tai Raakel 040 708 6980. Torilla Tunti miehille klo 21-22. Tervetuloa! Liput 20€ PYHÄSALMEN SUURLAVA Lavainfo: 0400 845 741 Järjestää Pyhäjärven Pohti Ti 11.6. klo 19-24 Naistenhakutanssit SINITAIVAS PIA LÅNG DUO Pyhäjärven torilla torstaina 6.6. WC-paperia 3-kert. 56 rll 20,Talouspyyhe 16 rll 10,Kuitupyyhettä 200 kpl 10,Korjaamopaperia, liuskapyyhettä. Työkalupakki 5-os 30,ym. 045 3537 305 To 6.6. klo 13-15.30 PYHÄSALMEN TORILLA Puh. 050-307 5439 perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt. maankuulua vanhanajan PALVIA savusaunaTTeerrvveettuullooaa yylleeiissööttiillaaiissuuuutteeeenn!! Torstaina 13.06.2024, klo 17:00 alkaen Haapajärven kulttuuritalo, Kauppakatu 19, Haapajärvi M Maallm miinneettssiinnttääyyhhttiiöö K Kiinnggssrroossee E Exxpplloo rraattiioonn O Oyy ssuuuunnnniitttteelleeee ttuuttkkiim muussttööii ttää H Haaaappaajjäärrvveenn,, R Reeiissjjäärrvveenn jjaa P Pyyhhääjjäärrvveenn aalluueeiillllee jjaa eessiittttääyy ttyyyy kkuunnttaallaaiissiillllee,, ssiiddoossrryyhhm miillllee jjaa aassiiaassttaa kkiiiinnnnoossttuunneeiillllee.. TTeerrvveettuullooaa kkuuuulleem maaaann jjaa kkeesskkuuss tteelleem maaaann!! TTiillaaiissuuuuddeessssaa kkaahhvviittaarrjjooiilluu.. LLiissäättiieettoojjaa:: V Veessaa TTuuhhkkaanneenn T: ++335588 440011224411770055 , E: vveessaa..ttuuhhkkaanneenn@ @kkiinnggssrroossee..ccoom m www.kingsrose.com OSTETAAN METALLIROMUA Autot, akut maatalouskoneet ym. Nouto ja käteismaksu. p. 0400 121 708 JOKIKYLÄN KIOSKIN AVAJAISET Perjantaina 07.6.2024 klo 18:00 alkaen -Karaokea, ”tonkkumia” -Makkaraa, kahvia, virvokkeita Muurinpohjalettuja (”Suomen parhaat”) Kaikenlaista muuta hauskaa ohjelmaa... mm. mölkkyä ja kettingin heittoa yms. Peräkonttikirppis (ei avajaisissa) Paikoitustilaa löytyy myös koulun pihalla... Tervetuloa kaikki mukaan viettämään hauskaa kesäiltaa kanssamme ! KalaPoint Myyntiauto torstaina 6.6. Pyhäsalmen torilla 13-14:30. Tuoretta kuha-, haukija ahven leetä. Lämpimät kukot ja savulohi leetä. Savumuikkua, sekä muut kalatuotteemme. 0407707298. Vasemmisto torilla! Tavattavissa Vasemmistoliiton 2 varapuheenjohtaja ja eurovaaliehdokas numero 67 Jouni Jussinniemi. Paikalla myös Pyhäjärven Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettuja. Pyhäsalmen torilla pe 7.6. klo 11-12:30. Tarjolla kahvia ja makkaraa. Tervetuloa teltalle! Pyhäjärven vasemmisto Ollintie 16 86800 PYHÄSALMI p.040-576 3566 JOHANNAN LIIKUNTA ja LIHASHUOLTO p. 040 705 3738 FYSIOTERAPIA • Fysioterapia • Hieronnat • Veteraanikuntoutus • Kotikäynnit Santeri Karttusen taidenäyttely LINKKI 6.-30.6.2024 Pyhäjärven kirjastossa. Avajaiset 6.6. klo 17, tervetuloa! Pyhäjärven kaupunki Tervetuloa Tervetuloa Avoimet kylät –päivän Avoimet kylät –päivän tapahtumiin la 8.6. tapahtumiin la 8.6. Kuusenmäen seurojentalolla klo 11–14 (Liittoperäntie 42): Kuusenmäen kättentyöt eilen ja tänään –näyttelyn avajaiset. Bu etti. Mäkikylän monitoimitalolla klo 11–14 (Tornitie 1): Karaokea, tutustumista Kaivosmuseoon. Kahvitarjoilu (vapaaehtoinen maksu). Avoimet kylät päivän ”etkot” Jokikylän kioskilla pe 7.6. klo 18 alk. (Koulutie 110): Karaokea, yhteispelejä mm. mölkkyä. Kioski avoinna. Tervetu loa kylille! Lukijan rivit Ilmoituspalsta yksityisille & yhdistyksille. (Hinta merkkimäärän mukaan). Jätä ilmoitus osoitteessa: pyhajarvensanomat.fi/rivi-ilmoitus/ Myydään Vuokrataan Ostetaan 2 vuotta vanhaa KOIVUHALKOA, myös klapeina. p. 040 7329 728 Myydään TONTTI, Pyhäjärventie 15. Tontilla huonokuntoiset rakennukset. Voimassaolevat sähkö-, vesija viemäriliittymät. Hp. 5000€. Tiedustelut p.0400-964389. Siisti KOLMIO (69,5m 2 ), myös kalustettuna, pienellä pihalla, rauhallisessa taloyhtiössä Pyhäsalmen keskustassa. Myös lyhytaikainen vuokraus. Lisätietoja Ilkka Jouhki p. 041 533 0920 Ostetaan SOUTUVENE (+airot). Lähetä kuva ja tarjoa. Tai soita. 040-4509705 Tuoriniemen sukuseura ry:n sukujuhla ja sääntömääräinen kokous sunnuntaina 7.7.2024 klo 12.00 alkaen Hiisituvalla, Kauko Tikkasen tie 28.Tervetuloa! Hallitus Ilmoittautuminen ja tiedustelut mieluiten tekstiviestillä 040 082 0348/Henni Rönkä Ollintie 17, 040 5133 360 Te rve lo ! Kesäkuu av n ! MA-TI suljettu KE-TO 18-21.30 PE 18-02.30 LA 17-02.30 SU 17-21.30 PE & LA karaoke alkaen klo 21! Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
Kesä 2024 27 27 4 4 K o i v u j ä r v i L i i t o n j ä r v i A l v a j ä r v i M u u r a s j ä r v i K u o n a n j ä r v i S e t t i j ä r v i K u u s a a n j ä r v i P a r k k i m a n j ä r v i K o m u j ä r v i P y h ä j ä r v i S a a n i j ä r v i E l ä m ä j ä r v i J O K I K Y L Ä R U O T A N E N K O M U N I I N I M Ä K I H I I D E N K Y L Ä K U O N A L A T VA N E N H A A P A M Ä K I N U R M E S P E R Ä R U H K A P E R Ä V U O H T O M Ä K I L A M M I N A H O O K S A V A PA R K K I M A Suezi ntie K eit ele en tie P y h ä j ä r v i N i e m e n l a h t i I k o s e n l a h t i T i k k a l a n s a l m i P yh äj är ve nt ie Ollintie Em ola hde ntie Tu nt ur iti e V an h a P yh äjä rv en tie Vesitornintie Leskelä ntie Tikkalansalme ntie 27 Susitie Naapurintie Marjon iem en t i e Ikosentie Alustie Olkkop urontie N iss ilä n tie Puistotie O ik ot ie L ag uk se n tie Pyhäsa lme kes kus taa jam Pyhäsa lme kes kus taa jam Katso listaus kääntöpuolelta! Pyhäjärve kesäkartta 2024 Pyhäjärve kesäkartta 2024 Jokikyl Jokikyl Helena Helena patsa patsa Marjonie m Marjonie m Hiidenkyl Hiidenkyl Rillanki v Rillanki v Vuohtomä k Vuohtomä k Rannank yl Rannank yl Emolah t Emolah t Vaskikello Vaskikello Lamminah Lamminah Latvane Latvane Kirkon kyl Kirkon kyl Ruotan e Ruotan e Suur lav Suur lav Py häsal me Py häsal me Nauti järvestä Leiki puistossa Koe nähtävyyksiä Ekopiste Tunnelmoi nuotiolla Liiku luonnossa Kauppa Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23
Kesä 2024 Nauti järvestä Veneenlaskupaikat, kalasatamat, uimarannat kesäpäiviin Pyhäjärveä kierrellen kesäpäiviin Pyhäjärveä kierrellen Ei mitään tekemistä? Nappaa tästä Pyhäjärven Sanomien kesäkartta kainaloon ja lähde kahmimaan kulttuuria tai vaikka askelia luonnossa liikkuen! Pyhäjärven kesästä löytyy touhua ja tekemistä ihan jokaiselle. Tänä kesänä karttaan on ilmestynyt myös tuttuja Pyhäkkään pinkkejä sulkia, joiden osoittamalta paikalta voi myös lähteä etsimään kätkettyjä kuponkeja. Lukaisethan kuitenkin ohjeet alta ennen aarrejahtiin suuntaamista! Ei mitään tekemistä? Nappaa tästä Pyhäjärven Sanomien kesäkartta kainaloon ja lähde kahmimaan kulttuuria tai vaikka askelia luonnossa liikkuen! Pyhäjärven kesästä löytyy touhua ja tekemistä ihan jokaiselle. Tänä kesänä karttaan on ilmestynyt myös tuttuja Pyhäkkään pinkkejä sulkia, joiden osoittamalta paikalta voi myös lähteä etsimään kätkettyjä kuponkeja. Lukaisethan kuitenkin ohjeet alta ennen aarrejahtiin suuntaamista! Huom! Huom! Kohteissa tulee liikkua jokaisenoikeuksia ja kunkin paikan sääntöjä noudattaen. On huomioitava, että esimerkiksi kaikilla mainituilla uimapaikoilla ei ole välttämättä saatavilla pelastusvälineistöä eikä leväseurantaa. Nuotiopaikkoja käytettäessä ja tulen teossa tulee huomioida metsäpalovaroitukset. Omat roskat tulee huolehtia roska-astiaan tai mikäli sellaista ei kohteessa ole, muuhun jätekeräyspisteeseen. Hyödyllistä tietoa löydät esimerkiksi Metsähallituksen verkkosivustoilta: www.retkikartta. , www.eraluvat. , www.luontoon. Pyhäjärven Sanomat ei vastaa mahdollisista virheistä listassa tai epätarkkuuksista kääntöpuolen kartassa. Kartta on suuntaa antava. Virheistä ja puutteista listalla ja omista suosikkikohteista voi ilmoittaa toimitus@pyhajarvensanomat. Emolahti **Emolahti beach: venevalkama, uimaranta, uimakopit, WC, leirintäalue palveluineen. Pellikantie 430. Emoniemi *Kalasatama: Veneenlaskupaikka, kalasatama, satama, WC. Kalasatamantie 69. Hiidenkylä Tervalahden veneenlaskupaikka: uimapaikka, uimakopit, veneenlaskupaikka, venevalkama, WC, Kutrinniementie. Hietakylä Grilliranta: Uimaranta, pukukopit, WC, veneidenlaskupaikka. Hietakyläntie n. 129. Jokiniskan taukopaikka: veneenlaskupaikka. Hietakyläntie 418. Jokikylä Kupas: veneidenlasku, kalastus, kesäkioski auki perjantai-iltaisin syksyyn saakka. Koulutie 101. Kirkonkylä Korhosenniemi: uimapaikka. Korhosenniementie. Leirikeskus: Uimapaikka ja laituri, ei käytettävissä tilaisuuksien aikana. Pappilanranta: veneranta. Pappilantie/ Korhosenniementie. Uimapaikka: koiraystävällinen, laituri. Verkkorannantie 57. Komu Matinlahti: veneidenlasku, uimapaikka. Komuntie, n. 193. Kuusenmäki Viitamonttu: Lähdepohjainen uimapaikka. Kuusenmäentietä Aholantien jälkeen vasemmalle, ampumaradan läheisyydessä. Lamminaho Tuoriniemi: uimaranta, WC, rantautumispaikka, venevalkama. Järveläntie. Pyhäsalmi *Hotellinranta: Veneenlaskupaikka, satama, Risteilylaiva m/s Ahti. Tikkalantie 2. *Ikosenlahti: Veneenlaskupaikka, satama. Alustie. **Lossinranta, Tikkanlantien päässä: uimaranta. Parkkima Jokisuu: Uimapaikka, veneenlaskupaikka. Parkkima, 27-tieltä Haapajärventien varressa Itärannan risteyksen jälkeen oikealla. Petäjälahti: uimapaikka, venevalkama. Itärannantiellä Luotorannan jälkeen. Rannankylä *Niemelänranta: uimaranta, venelaituri, veneenlaskupaikka, satama. Niemeläntie. Vaivionranta eli Tukkiranta: Uimapaikka, veneranta. Vaivionrannantie. Ruotanen Paloallas: uimapaikka. Tornitie. Pumppuranta: uimapaikka, venevalkama. Mainarintie. Suezin kylät Kohiseva: Veneenlaskupaikka, uimapaikka, WC. Maaselänlahti. 4-tieltä n. 20 km Suezintietä itään. Lahdenjoensuu: uimapaikka, soutuvene vapaassa käytössä. Suezintie, noin 3 km Keiteleentien suunnasta. Marjoniemi: Veneenlaskupaikka, venevalkama, uimapaikka, leirintäalue palveluineen. Lomakyläntie 178. Vuohto-Niinimäki Petäjikköranta: Uimapaikka, WC, veneenlaskupaikka, venevalkama. Petäjikkörannantie. * Kaupungin ylläpitämä venesatama, johon voi vuokrata venepaikan kesäkaudeksi. ** Yleinen uimaranta. Ylläpidosta vastaa Pyhäjärven kaupungin tekniset palvelut. Ympäristöterveysvalvonta tekee uimavesivalvontaa. Retkelle saareen Honkasaari: grillipaikka. Hämeensaari: tulipaikka. Parvialansaari: venevalkama. grillipaikka, laavu. Pietarsaari: venevalkama, WC. laavu, grillikota. Selkäsaari: uimaranta, venevalkama. autiotupa, grillipaikka. Emolahti Emolahti: Lentopalloverkko. Pellikantie 430. Haapamäki Rillankivi ja metsäpolku: Rillankivi on kolmen kunnan ja kolmen maakunnan rajapyykki. Keiteleentietä Pielaveden rajalle saakka, oikealla. Todennäköisesti vanhin vielä voimassa oleva historiallisen maakuntatason rajapyykki, joka on ollut 1400-luvulla idän ja lännen rajana. Metsäpolku n. 5 km. Hiidenkylä Vitikkamäen luontopolku: Noin 7 km Suezintietä nelostien suunnasta tultaessa. Koko kierros on noin 9 km. Polun pohjoistai eteläosan voi kiertää myös omana reittinään. Pohjoisosan pituus n. 6 km ja eteläosan pituus n. 4,5 km. Suezintie 680. Hietakylä Grilliranta: Lentopalloverkko. Hietakyläntie n.129. Jokikylä Ampumarata: Kuusilehdontie 300. Kuntorata: Jokikyläntie 165. Kirkonkylä Korhosenniemi: koiraystävällinen luontopolku. Korhosenniementie. Leirikeskus: Lentopalloverkko. Pappilantie 28. Väentuvan viereinen urheilukenttä: Nurmikenttä, jalkapallomaalit, frisbeekorit. Likoniemi 7. (Yleisö-WC Väentuvan päädyssä auki kentän käyttäjille.) Komu Vähä-Komun kosteikko: Hirvimäentie 136. Kuusenmäki Ampumarata: Savikiekkojen haulikkoammuntaa to ja su n. klo 18. Kuusenmäentie, Aholantien jälkeen vasemmalla. Enkelikallio: Kuusenmäki. Kuntorata: Alkaa Seurantalon nurkalta ja jatkuu Liittoperäntien yli toiselle puolelle. Kuntorataa saa käyttää kesällä ratsastukseen. Liittoperäntie 40. Lamminaho Honkavuori: Näkötorni, tuulimylly, frisbeegolfrata, pururata, kuntoportaat. Jyväskyläntie 943. Urheilukenttä, Lamminahon vanhalla koululla: Jalkapallomaalit, nurmikenttä. Pajalantie 77. Latvanen Hiskinpolku: Noin 1,5 km pitkospuureitti suon poikki. Nelostieltä Latvastentielle, oikealle Rehulantielle. Käänny aina ensimmäisenä oikealle tulevasta tienhaarasta (kolme kertaa) kunnes tie päättyy ja olet perillä. Partakota: Lippaluola tai kallio-onkalo. Satunnaisen kulkijan lepopaikka ennen muinoin. Ollut myös hakkuumiesten tukikohta ja nuorten kohtaamispaikka. Kokkomäen etelärinteen yläosassa. Kokkomäen talosta 100m etelään ja Haapajärven Kojolaan johtavasta tiestä noin 150m ylärinteeseen. Pitkäkankankaan polkujuoksureitit: Reitin lähtöpaikka 200m Hiidenhovilta (Latvastentie 956) Pyhäjärvelle päin. Alueella 5,7 km ja 9,3 km polkujuoksureitit. Ilmoita alueella liikkumisestasi: Vartiosto Pitkäkangas 029 957 3820. Pitkänkankaan ulkoiluja retkeilyalue: Useita harjulaajentumia, joista huomattavimmat ovat Hautaypäle ja Harjuypäle. Muinaisen rannan merkit 195–200 metrin korkeudessa. Haaskanypäle on ollut luoto meressä viimeisimmän jääkauden päättymisvaiheessa 9 000 vuotta sitten. Hiidenhovilta lähtee polkureittejä harjulle (vasemmalla, Latvastentie 956). Samaan yhtenäiseen kokonaisuuteen kuuluvat myös osin Haapajärven puolella sijaitsevat Tervaneva ja Sivakkaneva. Ilmoita alueella liikkumisestasi: Vartiosto Pitkäkangas 029 957 3820. Lohva Haudanneva: Luonnontilainen aapasuo. Kuuluu soidensuojeluohjelman täydennykseen. Alueella tavataan useita uhanalaisia kasvilajeja ja linnusto on runsas. Alue on erittäin vaikeakulkuinen, mutta erinomainen retkikohde. Lohvanjärvi: Lohvanjärvestä laskee Lohvanjoki ja toinen pienempi puro. Järvi on linnuston suosiossa. Rannan tuntumassa metsä on kuollutta ja paljolti kelottunutta. Pyhäsalmi Agility-/koirakenttä: Pyhäjärven kennelkerhon jäsenille. Laitisentie. Pyhäsalmi Lossinrannan frisbeegolf-rata ja Beach volley -kenttä: Tikkalantien 17. Lähiliikunta-alue Keskuskoulun pihalla: Moninpelialue, panna-areena, Parkour-rata. Pellikan kuntorata ja -portaat: Paavolantie 14. Hurskaalan pesäpallokenttä: Susitie 48. Rantabulevardi: keskustan ulkoilualue ja ”ulkokuntosali”. Tikkalantie 16. Senioripuisto terveyskeskuksella: Toipilaspolku 1. Tikkalansalmen näkötorni: Siltojen välissä, kulku Leskeläntienpään tai Lossinrannan kautta. Urheilukenttä ja skeittiparkki: Tunturitie 3. Pitäjänmäki Hiskinpetäjä: Rauhoitettu iso petäjä. Noin 10 km Nelostieltä Pitäjänmäentien varressa vasemmalla. Iso Karsikkoneva: Erittäin hyvin luonnontilassa säilynyt soidensuojelualue: Aapasuon linnusto ja kasvillisuus on runsas. Elämäjärventien ja Pitäjänmäentien risteyksestä 1,8 km kohdalta Hiidenkylän suuntaan. Vasemmalle kääntyy metsäautotie. Risteyksessä ei ole tienviittaa. Tie päättyy 3,1 km:n jälkeen. Suojelualue avautuu oikealle, pohjoiseen. Vuorisalon kallio ja näköala: Pääosin Pihtiputaan puolella. Jyrkällä kalliolla maisema yli Raudanjärven ja Vuorijärven. Noin puolen kilometrin kävelymatkan päässä Haapajärven tiestä. Polku kalliolle lähtee maakuntien ja kuntien rajalta, rajalla sijaitsevan levähdyslevikkeen eteläpäästä. Parkkima Kuntorata: Sarvelantie 6. Nurmesjärvi: Pääosin Kärsämäen puolella sijaitseva Nurmesjärvi on kansainvälisestikin arvokkaaksi luokiteltu vesilintualue. Järvellä pesii monimuotoinen ja runsaslukuinen linnusto. Etelärannalla Nurmesniemessä on lintutorni ja nuotiopaikka. Haapajärventietä noin 12 km, käännytään oikealle Parkkimajärventielle, joka jatkuu Nurmesjärventienä. Tietä ajetaan kaikkiaan noin 9 km, jonka jälkeen järvi näkyy etuvasemmalla. Vasemmalla on Haapasaarentienristeys, tie kiertää järven etelärantaa. Tätä tietä ajetaan noin kilometri, ja pian tien kuljettua vanhan pihapiirin halki, on oikealla pieni parkkialue. Siitä lähtevä polku johtaa noin 100 metrin päässä olevalle lintutornille. Vittoudenjärvi: Suolammen linnusto, Ojakylä. Haapajärventietä reilut 10 km nelostieltä. Käänny pohjoiseen ja aja noin kilometri. Oikealle lähtee polku, joka johtaa järven rantaan. Rannankylä Kuntorata: Keiteleentie 739. Niemelänranta: St. Lake golfkenttä ja minigolfrata. Niemeläntie 30. Pajapetäjä: Vanha petäjä vuodelta 1641, jonka kylkeen seppä testannut tekemiään teriä. Yksityisessä pihassa Kauralantiellä, saa käydä tutustumassa soittamalla Merja Liuskalle, p. 050-52 82 988. Ruotanen Koirapuisto: Tornitie 4. Urheilukenttä ja kuntorata: pituushyppypaikka, nurmikenttä, jalkapallomaalit ja lintutorni Malmitie 1. Suezin kylät Hiidenjauhinkivet (jättiläisen pyykinkivi), Matinahonlehto: Kolmen pienen kiven päällä oleva siirtolohkare. Haukilampien ja Pahkalalammen välissä, Matinahonlehdosta 370 m itään. Kohisevan lähteet: Noin 3 km Suezintietä Keiteleentien suunnasta, oikealle liittymästä alas rantaan. Tien perällä ensimmäinen lähde, polkua etenemällä kaksi lähdettä. Lehtoniemi: Alueella kirkasvetinen ja kalaisa Haukilampi. Metsäpalon jälkeen luonnonmukaisesti syntynyt lehtometsä. Lehtoniemi on rauhoitettu vanhan metsän alue. Suezintietä nelostien suunnasta 10 km, oikealla kyltti Haukilampi. Risteyksessä on Lehtoniemen alue -kyltti. Aja tietä noin 5 km. Käänny vasemmalle Haukilammen suuntaan ja aja kilometri. Järvi avautuu tien vasemmalla puolella, metsäalue on sen pohjoispuolella. Niinikorpi: Lehtomainen valtion luonnonsuojelualue, alueella mm. harvinaisia metsälehmuksia. Suezintieltä Nelostien suunnasta noin 8,8 km:n jälkeen kääntyy oikealle, Havukkamäentie. Tienristeyksessä on kyltti, Niinikorven alue. Ajettuasi 1,8 km oikealle erkanee traktoriura, jota pitkin kävellään 200 metriä. Pirunpelto, Särkijärvi: Hehtaarin kokoinen louhikko Särkijärven rannassa. Syntyi yli 10 000 vuotta sitten. Vuohto-Niinimäki Ampumarata: Niinimäentie 573. Kuntorata: Niinimäentie 573. Vuohtomäen näköalatorni: Mäenpääntie. Ristimäen jalkakivi: Suuri jalkakivi, joka on kolmen kiven päällä ja sen alla mahtuu alla oleskelemaan. Vaivionperäntietä noin 100 m Komujärventien risteyksen ohi, jolloin oikealla metsäautotie. Kivi metsäautotien varressa oikealla noin 50 m tien alusta. Ukko-Petäjä. Poikkeuksellisen kookas jättöpuu. Noin 2,5 km Niinimäentietä Vuohtomäen suunnasta; Mansikkamäentien jälkeen oikealla, puiset opastekyltit. Petäjälle luontopolku 1,5 km. Emolahti Kursun yhteislaidun: Maakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Hietakylä Maitolaituri: Grillirannan risteyksessä, Hietakyläntie, n. 129. Jokikylä Haapapuron alue on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue ja kulttuurimaisema. Maisema-alueeseen kuuluvat Pyhäjokeen tukeutuvat viljelyaalueet Nelostien varrella. Jokikylän – Ruhkaperän jokimaisemat on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alueeseen kuuluvat Pyhäjokivarressa sijaitsevat Jokikylän ja Ruhkaperän kylät viljelysalueineen. Kirkonkylä Kirkonkylän vanha raitti on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue, myös mm. Isopappila (leirikeskus), kotiseutumuseo sekä Pyhäjärven kirkko ja tapuli ovat maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kotiseutumuseo Makasiini: Väentuvan (Pyhäjärventie 372) jälkeen oikealla. Avoinna kesäsunnuntaisin 28.7. asti, poislukien kihusunnuntai. Perinnepiha on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde, jonka perinnepihakokonaisuuteen kuuluvat 1860luvun savolais-pohjalainen talonpoikaistyylinen maalaistalo, 1640-luvun Kauralan savupirtti Rannankylästä, työläispirtti Jokikylän Kaskelanperältä, riihi ja paja. Verkkorannantie 57. Pyhäjärven pääkirkko: Pyhän Ristin kirkko. Pyhäjärventie 470. Kirkon alue: Karjalaan jääneiden vainajien ja kirkkomaitten muistomerkki. 1961. Muistolehto ja Tyhjän sylin muistopaikka Muualle siunattujen vainajien muistomerkki, Jouko Mielonen. Pyhäjärven toisen kirkon muistomerkki, Alfred Heinonen v. 1953. Jatkolantien risteyksen kohdalla vasemmalla Pyhäjärventien varressa. Jumalanpellossa Pikkupappilan aitan vieressä. Pyhäjärven toisen hautausmaan Jumalanpellon muistomerkki. Noin Pyhäjärventie 400, viitta ”Vanha hautausmaa” vasemmalla. Pikkupappilan lähellä. Suomen sotien 1939–45 muistomerkki, v. 1961, Esko Kananen. Sankariristit. 270 sankariristiä sankarihauta-alueella. Vuoden 1918 valkoisten muistokivi, v. 1921. Vuoden 1918 punaisten muistokivi, v. 1962. 1939–1940 Pyhäjärvellä kuolleitten kuhmolaisten muistokivi. Komu Rautatieasema (Komuntie 299) on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Kuusenmäki Kuusenmäen kulttuurimaisema on maakunnallisesti arvokas kohde. Maisema-alueeseen kuuluu Kuusenmäen kylä viljelysalueineen. Pyhäsalmi Helena Takalon patsas, Antonio Da Cudan 2006, Makasiinitorilla. Kaivoksen yliheittäjä 1960-luvulta, alaympyrässä. Metsähiisi, Timo Nevalainen, Toipilaspolku 1. Olli Tikan muistomerkki, kaupungintalon ylemmän parkkipaikan läheisyydessä. Alkuperäinen muistomerkki v. 1952. Pyhäjärven vaakuna, vaakunan suunnitteli vuonna 1957 Ahti Hammar. Kaupungintalon seinässä. Pyhäjärvisen työn kunniaksi, Väinö Komu 1991. Suihkulähde lähellä yläympyrää. Pyhäsalmen alueella maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ovat myös mm. Pyhäsalmen rautatieasema, Pyhän Profeetta Eliaan rukoushuone (Vesitornintie 15) ja Kansallis-Meijeri-Osuuskunnan meijeri (Vanha Pyhäjärventie 10). Suuntaurat-muistomerkki, 1989. Rautatieasemalla, Asematie 8. Woimaa! Pyhäjärven Mieswoimistelijat Woltti ry 1986. Keskuskoulun pihalla. Ruotanen Kaivosalue on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue, josta erityisesti kaivostorni ja Lepikon vierasmaja ovat maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kaivoskylä on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue ja Ruotasen koulu maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Suezin kylät Maitolaituri: Keiteleentien ja Suezintien risteyksessä. Vuohto-Niinimäki Alhon niitty: Maakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Hiidenkylä Leikki-Hiitola: Tervajoki, Kähöntie Kirkonkylä Väentuvan leikkipaikka: Pyhäjärventie 372. Komu Matinlahti: Kiikut ja kiipeilyteline. Komuntie n. 193. Pyhäsalmi *Harjutien leikkikenttä: Harjutie 6. *Kärkkäisentien leikkikenttä: Kärkkäisentie 12–14. *Puistotien leikkikenttä: Puistotie 18. *Ransuntien leikkikenttä: Ransuntie 2. *Tikleenintien leikkikenttä: Tikleenintie 7. *Leikkipuisto Touhula: Vesitornintie 2. *Salmenportin Varhiksen leikkikenttä: Vapaasti käytettävissä iltaisin ja viikonloppuisin päiväkodin ollessa kiinni, Mustaparrantie 1. *Päiväkoti Hoijakan leikkikenttä: Vapaasti käytettävissä iltaisin ja viikonloppuisin päiväkodin ollessa kiinni, Marjoniementie 1. Seurakuntakeskuksen leikkipuisto: Oikotie 6. Rannankylä Niemenlänrannan leikkikenttä: Niemeläntie 81. Ruotanen *Ruotasen leikkikenttä: Raappatie 5. *Päiväkoti Hiisimuorin hoivan leikkikenttä: Vapaasti käytettävissä iltaisin ja viikonloppuisin päiväkodin ollessa kiinni, Tornitie 1. *Leikkikentästä vastaa Pyhäjärven kaupunki Haapamäki Rillankivi: grillipaikka, laavu, wc. Haapamäki. Hiidenkylä *Vitikkamäen luontopolku, grillipaikka, kaksi laavua. Suezintie 680. Tervajoki, Tervalahti: grillikota. Kutrinniementie. Tervajoki: Leikki-Hiitolan luona laavu, siltoja pitkin pääsee Tervalahden puolelle grillikodalle. Kähöntie. Hietakylä Grilliranta: Uimaranta, pukukopit, WC, veneidenlaskupaikka. Hietakyläntie n. 129. *Jokiniska, grillikota. Hietakyläntie 418. Jokikylä Kupas: laavu, grillikota. Koulutie 101. Kuntorata: laavu. Jokikyläntie 165. Kirkonkylä Korhosenniemi: grillikota. Vuokrattavissa kirkkoherranvirastosta. Korhosenniementie. Leirikeskus: grillikatos. Käytöstä sovittava kirkkoherranviraston kautta. Pappilantie 28. Pappilanranta: grillikatos. Korhosenniementie. Väentupa: nuotiopaikka. Pyhäjärventie 372. Komu Matinlahti: grillikatos. Komuntie n. 193. Kuusenmäki Ampumarata/Viitamonttu: grillikatos. Kuusenmäentieltä Aholantien jälkeen vasemmalla. Lamminaho Tuoriniemi: grillikatos. Järveläntie Hiisitupa: laavu näkötornilla. Jyväskyläntie 943. Latvanen Hiidenhovin laavu. Latvastentie 956. Hiskinpolku: grillikota. Nelostieltä Latvastentielle, oikealle Rehulantielle. Käänny aina ensimmäisenä oikealle tulevasta tienhaarasta (kolme kertaa) kunnes tie päättyy ja olet perillä. Lohva Lohvan kylätalo: grillikatos. Hautalantie 12. Siirinvuorentie: grillikatos. Rannankylä Tukkiranta/Vaivionranta: grillikatos, laavu, karavaanareille mahdollisuus yöpyä (puskaparkki). Vaivionrannantie. Ruotanen Pumppuranta: grillipaikka. Mainarintie. Suezin kylät *Kallioniemen varaustupa: Vuokrattavissa kaupungin neuvonnasta. Laavu, grillikatos. Ollinniementie. Lahdenjoensuu: grillikatos. Suezintie. Vuohto-Niinimäki Näkötorni: grillikota. Mäenpääntie. Petäjikköranta: grillikota. Petäjikkörannantie. *Kaupungin huoltamat grillipaikat Liiku luonnossa Polut, tornit, kosteikot, koirat, frisbeegolf, urheilukenttä, pallopelit, kuntoradat, ulkosalit, ampumaradat Koe nähtävyyksiä Kulttuurimaisematja rakennukset, patsaat ja muistomerkit Leiki puistossa Tunnelmoi nuotiolla Lähde löytöretkelle! Lähde löytöretkelle! Pyhäjärven Sanomien kesäkarttaan on merkitty pinkillä sulalla paikkoja, joihin jokaiseen on piilotettu yksi kesäkuponki. Kohteesta löydetty kesäkuponki oikeuttaa tuotelahjaan, jonka voi noutaa Pyhäjärven Sanomien toimistolta aukioloaikoina. Olethan nopea – piilotettuja kuponkeja on vain kymmenen! Huom! Luovutamme kesäkasseja kuponkia vastaan vain yhden per talous, joten jos löydät toisenkin kupongin eri kohteesta, jätähän sen piilopaikkaansa, jotta siitä on iloa myös seuraavalle löytäjälle! Lämpimiä kesäpäiviä toivotellen, Pyhäjärven Sanomat Kohteissa liikkuminen omalla vastuulla ja omaa harkintaa käyttäen, Pyhäjärven Sanomat tai kohteiden ylläpitäjät eivät vastaa mahdollisista vahingoista. Keskiviikko kesäkuun 5. päivä 2024 N:o 23