Reitti 1 Reitti Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 1 | 2017 Uusille urille Lehti on uudistunut, anna palautett a 35 • MUUTOSTA OPUS CAPITASSA 6 • RYTMI VERESSÄ 8 • ITSENSÄ TYÖLLISTAJÄT 24 Työn loppumisen ja eläkkeen välissä olisi vielä monta hyvää työvuott a 16 Reitti_1_2017.indd 1 Reitti_1_2017.indd 1 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 2 Tässä numerossa Reitti 1 | 2017 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Tuplamuutos OpusCapitassa 8 Vapaalla: Rytmi veressä 10 Reitti uudistuu 11 Puheenjohtajalta 12 Arjen eväitä: Ikä ja työttömyys 16 Yli 500 päivää ilman tapaturmia 18 Ay-majakka: Jukka Kalliokoski 20 Muistoja tien päältä 22 Otteita työelämästä 24 Oman onnensa sepät 26 Ristikko 27 Vuosien varrelta 28 Kysymyspalsta 29 Kolumni: Marja-Liisa Manka 30 6 x toimi tänä vuonna toisin 31 Menoon mukaan 32 På svenska 33 In English 34 Työttömyyskassa tiedottaa 35 Muutosilmoitus ja palautekortti • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 20 600 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Marjo Pihlajaniemi puh. 0400 969 633 (marjo.pihlajaniemi@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 35 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Marjo Pihlajaniemi Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 2 30.1. 23.2. 3 27.2. 23.3. 4 27.3. 27.4. 5 2.5. 1.6. 4041 0428 16 20 8 6 K u v a : A n n a F io re tt i Reitti_1_2017.indd 2 Reitti_1_2017.indd 2 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 3 P osti päätti tammikuun alussa laajentaa kotihoidon palveluja merkittävällä yrityskaupalla ostamalla HR Hoiva Oy:n, joka tuottaa 30 paikkakunnalla kotihoidon ja henkilökohtaisen avustamisen palveluja kunnille, kuntayhtymille ja yksityisasiakkaille. Sen asiakkaina on vanhuksia, vammaisia ja lapsiperheitä. HR Hoivan liikevaihto oli viime vuonna noin 2,5 milj. euroa ja se jatkaa toimintaansa Postin tytäryhtiönä. Tuleeko postilaisista kaupan myötä hoiva-alan työntekijöitä? Ei ainakaan aluksi. Henkilöstöä HR Hoivassa on 190, joiden työsuhteet jatkuvat ennallaan. Työntekijöihin noudatetaan yleissitovaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Hoivan työntekijät ovat kolmen liiton, Julkistenja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Sosiaalialan korkeakoulutettujen Talentian ja Julkisja yksi tyisalojen toimihenkilöliitto Jytyn jäseniä. Kaupan yhteydessä Posti ilmoitti, että kotipalvelut toteutetaan niin, etteivät ne vaikuta Postin muihin toimintoihin ja palveluihin. Jatkossa Posti haluaa työllistää paikkakunnilla alan osaajia ja myös omia työntekijöitä. Tämä vaatii kuitenkin kokonaan omaa koulutusohjelmaa postilaisille, joka on parhaillaan suunnitteilla. Postin halu laajentaa kotipalveluihin ei tullut yllätyksenä. Posti on jo vuosien ajan ollut lähes sadan kunnan kumppani ateriakuljetuksissa. Lisäksi vuoden ajan uuden liiketoiminnan kehittämiseen on panostettu erityisesti Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin Eksoten kumppanina. Hoivabisnes ei ole Suomessa uutta. Talouselämän (13.1.) mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana tämänkaltaisia kauppoja on syntynyt yli sata. Kunnat ja kuntayhtymät ovat yritysten suuria asiakkaita. Sote-uudistuksen myötä tulevia palveluiden ostajia ovat myös maakunnat, joiden tehtävänä on turvata palveluiden saatavuus myös syrjäseuduilla, siellä missä postin lisäksi harva palvelu enää toimii. Suurimman älämölön Postin aluevaltauksesta nosti Suomen Yrittäjät, joka piti yrityskauppaa erittäin haitallisena. Postin pitäisi yrittäjien mielestä keskittyä vain postipalveluihin ja jättää muu bisnes muille. Yrittäjien kommentti oli älytön, kun samalla yrittäjät vaativat, että Postin jakelutoiminta pitäisi antaa yrittäjien hoidettavaksi. Yrittäjät pitäkööt itse näppinsä eronsa postin jakelusta! Yhdessä asiassa Suomen Yrittäjät ovat kuitenkin oikeassa. Postin todellakin pitää keskittyä peruspalvelujen hoitamiseen ensisijaisesti. Kun perusbisnes ja Postin maine saadaan palautettua, on uusillakin liiketoimilla mahdollisuus menestyä. Postin henkilöstön kannalta uusi työ on aina tervetullutta. Postin Hoiva-kaupan yhteydessä nousi esiin kuitenkin kysymys siitä, miksi Posti samaan aikaan siirtää työtä alihankkijoille. Vantaan logistiikkakeskuksen vk-lähetysten ja Herttoniemen terminaalin kuljetusten siirto on tästä viimeisin esimerkki. Työ pitäisi tehdä omalla henkilökunnalla. Niin toimii hyvä työnantaja. JUHA PÖYRY Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30-16.00 Kesäkuukausina 1.6.-31.8. klo 8.30-15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA kuljetus, työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Mika Roos, 0400 706 498 JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖ ammattiosastot, järjestöasiat, Seppo Kinnunen, 0400 706 502 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Marjo Pihlajaniemi, 0400 969 633 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 JÄSENPALVELUSIHTEERI kurssiasiat, lomatukiasiat, osoitteenmuutokset Vuokko Malinen, 09 6131 1719 PROJEKTITYÖNTEKIJÄ mainosjakelu Sari-Anne Salminen, 044 703 2311 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Hoivaa vai postia? Reitti_1_2017.indd 3 Reitti_1_2017.indd 3 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 4 Ajankohtaista Matt i Nisula Postilla TYÖEHTOSOPIMUS Koeajasta ja määräaikaisista työsopimuksista virheellistä tietoa Postin HR Palvelut antoi vuoden vaihteessa tiedotteen työsopimuslain muutoksista. Tiedotteessa kerrottiin muun muassa koeajan pidentymisestä kuuteen kuukauteen ja pitkäaikaistyöttömien perusteettomista määräaikaisista työsopimuksista. Työsopimuslain muutokset eivät kuitenkaan ole ns. ”pakko lakeja” eli ne eivät syrjäytä TES:n määräyksiä. Työehtosopimuksen määräyksiä tulee siis noudattaa edelleen lain muutoksesta huolimatta. Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksessa on seuraavat määräykset koeajasta ja määräaikaisista työsopimuksista: VL-TES 3.3 §: ”Uudelle työntekijälle voidaan työsopimuksessa sopia työnteon aloittamisesta alkavasta enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaisesti. Koeajasta sovittaessa työntekoajaksi luetaan työ työehtosopimuksen 25 §:n 17 momentin tarkoittamana kausityöntekijänä saman kalenterivuoden aikana.” VL-TES:n 3.8 §: ”Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Jos määräaikaiseksi sijaiseksi palkatun työntekijän työskentely muuttuu pysyväisluonteiseksi sijaistamiseksi, työsopimus muutetaan toistaiseksi voimassa olevaksi.” TES:n mukaisesti koeajan enimmäiskestoksi voidaan siis jatkossakin sopia enintään neljä kuukautta. Lisäksi TES edellyttää, että kaikille määräaikaisille työsopimuksille on oltava peruste. TES:ssa ei ole säädetty tästä poikkeuksia, joten myös pitkäaikaistyöttömien määräaikaisille työsopimuksille pitää olla peruste. PAU ja edunvalvojat ovat olleet tiedotteen johdosta yhteydessä Postiin ja Paltaan ja Posti on kertonut korjaavansa HR:n tiedotteen. TEKSTI IIKKA AVELA lakimies Työhyvinvointisäätiö tarjoaa alueellisia teatt eriesityksiä Posti-konsernin työssäolevalle henkilöstölle seuraavasti. Lisätietoa tapahtumista löytyy Työhyvinvointisäätiön sivulta www.tyohyvinvointisaatio.fi Lippuvarauksia otetaan vastaan ilmoitt autumisjärjestyksessä ja ilmoitt autuminen on sitova. Ilmoitt autumisen yhteydessä pitää kertoa myös Posti-konsernin henkilönumero. • 11.3.2017 klo 13.00 Cabaret, Tampereen Työväen Teatt eri Teatt eri-iltaan mahtuu 120 ensimmäistä. Lisätietoja ja lippuvaraukset Antt i Kiuru antt i.kiuru@posti.com tai 0400 931 745. • 25.3.2017 klo 18.00 Herrasmieshuijarit, Rauman Kaupunginteatt eri Teatt eri-iltaan mahtuu 60 ensimmäistä. Lisätietoja ja lippuvaraukset Marita Niemi marita.niemi@hotmail.com tai 050 301 2668 tai toimipaikassa olevaan listaan Posti, Kairakatu 5, 26100 Rauma. • 31.3.2017 klo 19.00 Mieletön elokuvan historia, Turun Linnateatt eri Teatt eri-iltaan mahtuu 120 ensimmäistä. Lisätietoja ja lippuvaraukset Marko Koivumäki marko.koivumaki@posti.com tai 040 768 2256. • 7.4.2017 klo 19.00 Pieleen meni, Oulun Kaupunginteatt eri Teatt eri-iltaan mahtuu 100 ensimmäistä. Ilmoitt autua voit oman alueesi esimiehelle. Lisätietoja Tuomas Kauppila tuomas.kauppila@posti.com tai 040 591 2428. Työhyvinvointisäätiön teatt eri-illat Reitti_1_2017.indd 4 Reitti_1_2017.indd 4 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 5 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitt o Seuraa PAUn ajakohtaisia uutisia somessa: SOVITTUA Sopimus kuljett ajien koulutt amisesta Posti ja PAU ovat sopineet kuljett ajien ammatt ipätevyysdirektiivin mukaisesta jatkokoulutuksesta. Sopimus koskee kaikkia Posti-konsernissa työskenteleviä, joita koskee kuljett ajien ammatt ipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukainen koulutusvaade. Sopimuksen mukaan työnantaja kustantaa sekä järjestää kuljett ajille mahd ollisuuden suoritt aa kuljett ajien ammatt ipätevyysdirektiivin mukaista koulutusta. Koulutusaikaa ei lueta työajaksi, mutt a siitä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka (sitä ei otetaan huomioon vuosilomapalkkaa, sairausajan palkkaa tai muita vastaavia etuuksia laskett aessa). Koulutukseen voidaan kuitenkin käytt ää myös ns. kilpailukykysopimuksessa sovitt ua vuosityöajan pidennystä sopimuksen ehtojen mukaisesti. Mikäli ammatt ipätevyysdirektiivin mukaiseen koulutukseen käytett y aika (matkat ja koulutusaika) ylitt ää 10 tuntia, maksetaan matkalta voimassa olevan verohallinnon verott omia päivärahoja koskevan ohjeen mukaan puolipäiväraha. Päiväraha-ajan (10 tuntia tai yli) laskenta alkaa työntekijän asunnolta ja päätyy työntekijän asunnolle. Todelliset syntyneet matkakulut korvataan viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen mukaan. Lisätietoja antavat tarvitt aessa Tero Kiljunen (040 827 6498) ja Tommi Matilainen (041 544 9998). Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Alla mainituilla kursseilla pääsääntöisesti työnantaja ei maksa palkkaa, mutt a voit hakea liitolta päivärahaa ja stipendiä (ei Selkoa sopimuksesta -kurssi). Liitt o maksaa myös majoitukset, ruokailut ja kohtuulliset matka kulut. Tarkista vielä ehdot PAUn nett isivulta. PAUN OMA KOULUTUS Selkoa sopimuksista Kurssia suositellaan ensisijaisesti niille PAUn jäsenille, jotka ovat suorittaneet Tunne liitt osi, tiedä oikeutesi -kurssin aiemmin ja jotka eivät toimi vielä edunvalvojina. Kurssi sopii hyvin myös osaston toimikuntien jäsenille. Kurssilla opiskellaan työehtosopimusta monipuolisesti, edelleen omien oikeuksien lähtökohdista tarkastellen. Aika 25.3.–26.3. Paikka Hotelli Cumulus, Hyvinkää Viimeinen hakupäivä 3.3. MUU PAUN TUKEMA KOULUTUS Ammatt iosaston tilin-/toiminnantarkastajien kurssi Kurssi sopii ammatt iosastojen toiminnantarkastajille, taloudenhoitajille ja toimikunnan jäsenille. Kurssilla annetaan perustiedot tilin/toiminnantarkastuksen sisällöstä ja yhdistyksen tilinpäätöksen yleisistä periaatt eista, tuloslaskelmasta, taseesta, tilinpäätöksen käsitt elystä ja kirjanpitomateriaalin säilytyksestä. Aika 13.3.–15.3 Paikka Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä 17.2 Puhetaito järjestötyössä Kurssin kohderyhmänä ovat luott amusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja ammatt iosaston eri toimijat. Kurssi antaa valmiuksia selviytyä kiperistäkin puhetilanteista, tavoitt eena on mm. itseluott amuksen ja mukavuuden lisääntyminen esiintymistilanteissa. Kurssiaika 18.3.–19.3 Paikka Voionmaan koulutuskeskus, Tampere Viimeinen hakupäivä 17.2 Irti jännityksestä TSL:n järjestämä koulutus Aika 11.–12.3.2017 Paikka Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Koulutus tarjoaa eväitä esiintymiskynnyksen ylitt ämiseen, puheenvuorojen esitt ämiseen ja palautt een vastaanott amiseen. Kurssilla haetaan luovuutt a ja rohkeutt a vaativiinkin esiintymistilanteisiin. Huom! TSL:n kursseille liitt o maksaa osallistujien kurssimaksut, majoittautumiset, ruokailut sekä matkakulut. Jos asut sen verran lähellä kurssipaikkakuntaa, ett ä ehdit matkustaa sinne kurssipäivän aamuna. Tarkemmat tiedot TSL:n neuvontapalvelusta 020 745 7611. Koulutuskalenteri ja ilmoitt autuminen www.pau.? -> koulutus Edellisessä Reitti-lehdessä (10/2016) oli sivulla 21 artikkeli eläkeuudistuksesta. Lykkäyskorotuksen laskuesimerkissä oli virhe. Oikea summa on 1514 eikä 1614 euroa. Oletetaan, että sinulle on karttunut alimpaan vanhuuseläkeikään mennessä eläkettä 1400 euroa kuukaudessa ja päätät lykätä eläkkeellesiirtymistäsi vuodella. Oletetaan lisäksi, että tämän vuoden aikana sinulle karttuu palkastasi uutta eläkettä 45 euroa. Vuoden kuluttua siirtyessäsi eläkkeelle, karttunutta eläkettäsi (1400 + 45 = 1445 euroa) korotetaan lykkäyskorotuksella 4,8 %:lla. Näin eläkkeesi on noin 1514 euroa kuukaudessa ennen elinaikakertoimen vaikutusta. Korjaus Reitti_1_2017.indd 5 Reitti_1_2017.indd 5 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 6 Tuplamuutos OpusCapitassa TEKSTI & KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI Pehmokrokotiili lepää OpusCapitan kahvitiloissa. Se hankitt iin aikoinaan kuvaamaan, kuinka ahmimme asiakkaita itsellemme, luott amusmies Tarja Päkki selitt ää taustaa. Työnkuva Reitti 6 Reitti_1_2017.indd 6 Reitti_1_2017.indd 6 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 7 H ead of Service Delivery Marja Koponen kertoo, ett ä OpusCapitan tavoitt eena on vahvistaa tulevaisuuden osaamista. Työ on muutt umassa. Enää ei tarvita niinkään käsillä naputt elua, vaan kone hoitaa sen työn tai asiakkaalta tulee suoraa dataa. Me tarjoamme asiantuntijuutt a: työntekijämme voivat olla pienemmille yrityksille talouspäällikköjä ja isoille kehitt äjiä. Koponen tietää, ett ä juuri tällä hetkellä OpusCapitan työntekijät ovat tiukassa paikassa. O pusCapitan yt-neuvottelut päättyivät elokuussa. Jyväskylän 75 henkilöstä kahdeksan irtisanottiin ja sen jälkeen lähes saman verran vielä irtisanoutui. Pelko työpaikan menettämisestä oli hyvin konkreetista, sillä jokainen joutui hakemaan omaa työpaikkaansa, luottamusmies Tarja Päkki kertoo. Yt-neuvottelut liittyivät OpusCapitan uudelleenorganisointiin. Käytännössä tämä on näkynyt niin, että jäljelle jääneiden työntekijöiden tehtävät ovat muuttuneet: he ovat ottaneet joko irtisanotuilta jääneitä tehtäviä haltuunsa tai opetelleet tekemään myös muita talon työtehtäviä. Päkki kertoo, että esimerkiksi ostoreskontran asiantuntijat tekevät myös myyntireskontraa sekä pääkirjatehtäviä. Pääkirjanpidossa uudet tehtävät vain jaettiin, ostoja myyntireskontrassa kysyttiin, ketä kiinnostaisi mikäkin työ. Palkanlaskennassa työtekijät saivat sumplia keskenään uudet tehtävät. Oppimista ja venymistä Uusi organisaatio nojaa vahvasti laajoihin tehtävänkuviin ja erikoisosaamisen laajentamiseen. Pääkirjanpitäjänä työskentelevällä Päkillä on itsellään tausta tilitoimistossa, joten hän on tottunut tekemään myös muita kirjanpidollisia töitä. Hän ei silti allekirjoiYt-neuvott elut ja heti perään tehty organisaatiomuutos ovat laajentaneet työnkuvia Jyväskylän OpusCapitassa. Tämä on verott anut henkilöstön jaksamista. ta täysin, että OpusCapitassa voitaisiin tehdä samalla tavalla. Meillä on isoja asiakkaita, joten yksi ihminen ei voi hoitaa kaikkea. Päkki pohtii myös, onko järkevää laajentaa osaamista kaikkien kohdalla. On hienoa, että ihmisille annetaan mahdollisuus oppia uutta, mutta entäs ne, jotka eivät jostain syystä ehdi tai pysty oppimaan? Päkki toivookin, että oppimiselle annettaisiin aikaa. Nyt kaikki on tapahtunut niin nopealla aikataululla, että perehdytys uusiin tehtäviin on jäänyt jälkeen. Opettelemme kiireellä uutta ja teemme samalla vanhaa. Pahimmillaan uusien asioiden oppimiselle ei löydy kalenterista aikaa, joten sitä tehdään vaikka tunti aamulla ennen kuin omat työt painavat päälle. Päkki itse sai henkilöstösiirtojen myötä uusia asiakkaita, joiden asioiden hoitamisessa tarvitaan hänelle uutta kirjanpito-ohjelmaa. On toki olemassa ohjeet, mutta harva menee ihan kirjaesimerkin mukaan. Jokainen on yleensä enemmän tai vähemmän erikoistapaus. Moni tuntuu miett ivän, ett ei osaa, ehdi eikä ymmärrä. Yt-neuvottelujen takia osa osaamisesta myös katosi. Esimerkiksi Kuopiosta irtisanotut ihmiset jäivät niin nopeasti pois, että Jyväskylässä SAP-kirjanpito-ohjelman opettelu jäi henkilöiltä kesken. Jaksaminen huolett aa Hän on kuullut kahvipöytäkeskusteluissa huolen, että ihmiset pelkäävät palavansa loppuun uusien ja vanhojen töiden puristuksessa. Moni tuntuu miettivän, ettei osaa, ehdi eikä ymmärrä. Tulee uusia ohjelmia, työtehtäviä ja vielä vuoden kiireisimpään aikaan kun on tehtävä tilinpäätökset. Helpotusta on tulossa, sillä taloon tulee uusi, entisiä erillisiä kirjanpitojärjestelmiä korvaava yhtenäinen kirjanpitojärjestelmä. Luonnollisesti sen käyttöönotto on iso projekti, ja vaatii jälleen oppimista ja venymistä ennen kuin se saadaan kunnolla pyörimään. Tällä hetkellä tarvitsisimme lisää käsipareja. Yt-neuvottelut olivat ylimitoitetut, ei oltu otettu huomioon, että ne aiheuttavat aina myös irtisanoutumisia. Tiedotus toimii Päkki antaa kehuja uuden organisaatiorakenteen tiedottamiselle: kuvioihin on tullut viikottaiset coff ee break -informaatiohetket, jossa käydään läpi tärkeitä asioita. Sen lisäksi on tiimien omat palaverit. Sen lisäksi toivoisin, että OpusCapitan verkkosivujen tiedotteet olisivat myös suomeksi. Harva jaksaa lukea niitä englanniksi, vaikka se onkin yksi työkielistä. OpusCapitan muutoksissa tähdätään tulevaan On vielä paljon asioita levällään, ja johdossakin tuntuu, ett ä jojoillaan. Välillä otetaan pari askelta eteenpäin ja välillä taas askel taaksepäin. Koponen toivookin, ett ä avoin tiedonkulku ja keskusteleva ilmapiiri vähentävät uuden tilanteen tuomaa stressiä. Puhtaalta pöydältä Tällä hetkellä OpusCapitassa kartoitetaan osaamista ja tuotetaan henkilöstöresursseihin tietoa jokaisen työntekijän osaamisesta. Ei pelkästään, mitä kukakin tekee nyt, vaan mitä on tehnyt ja mitä koulutusta hän on saanut. Kun tämä työ on tehty, voimme aloitt aa puhtaalta pöydältä. Silloin tiedämme tarkemmin, mitä koulutusta kenellekin tarjotaan ja mihin aikaan. Koposen visioissa on, ett ä tulevaisuudessa ajatellaan enemmän yksikön rajojen ulkopuolelle ja nähdään työ asiantuntijuutena, joka tukee digitalisaatiota. Reitti 7 Reitti_1_2017.indd 7 Reitti_1_2017.indd 7 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 8 Reitti 8 Vapaalla F orssan perusjakelun luottamusmies Jyrki Iivanainen istahti ensimmäistä kertaa oman rumpusetin taakse 13-vuotiaana. Perheessä musiikki oli ollut aina läsnä ja homma tuntui heti alusta lähtien kiehtovalta. Kun kaverit kuulivat, että soitan ja olen ollut musiikkiluokalla, niin ne pyysi heti bändiin. Rumpusetti vedettiin kahdella pulkalla eka treenikämpälle ja siitä se lähti, Iivanainen muistelee. Rytmi veressä Pienenä poikana Jyrki Iivanainen paukutt eli kaiken aikaa erilaisia purkkeja, purnukoita ja katt iloita. Saatuaan rummut ja kapulat käteen komppi löytyi ja rytmi vei miehen. Musiikki ei ollut kuitenkaan ainoa harrastus. Keikkailun lisäksi Iivanainen pelasi maalivahtina Valkeakosken Hakassa A-junioreihin saakka ja pääsi aikanaan myös Keith Armstrongin valmentaman edustusjoukkueen rinkiin. Musiikissa ja jalkapallossa oli jotain samaa. Rumpujen soittoa voi verrata jollain tapaa maalivahdin hommaan. Asetut rumpujen taakse ja olet koko jutun vartija. Kyllähän bändistä ensimmäisenä heikoin lenkki paljastuu, jos komppi ei toimi. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT SAMI VAITTINEN Reitti_1_2017.indd 8 Reitti_1_2017.indd 8 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 9 Sittemmin futis sai jäädä, kun Iivanainen päätti keskittyä enemmän soittohommiin. Vaikka hän onkin pääasiassa itseoppinut, vinkkejä ja työkaluja kapuloiden käsittelyyn on vuosien varrella saatu monilta alan tekijämiehiltä. Muun muassa Trio Töykeiden rumpali Rami Eskelinen, Mikko Alatalon kanssa ja Tuttu juttu-ohjelmassa soittanut Tommi Rautiainen ja tuhansia levytyksiä tehnyt Ilpo Kallio ovat opastaneet Iivanaista oikeassa tekniikassa ja motoriikassa. Hyvä rumpali on musikaalinen, monipuolinen, hyvän tekniikan omaava keskustelija, joka kommunikoi bändin muiden soittajien kanssa. Soittaessa kehittyy jatkuvasti ja hommaan tulee tietty taju mitä pitää milloinkin tehdä, Iivanainen kertoo. Hyviä soittovinkkejä saa myös sosiaalisesta mediasta, YouTubesta ja tietysti bändien keikoilta. Katselemalla ja kuuntelemalla oppii paljon. Eipä siis ihme, että nuotteja lukeva Iivanainen viihtyy treenikämpän lisäksi hyvin myös kodin alakerrassa sähkörumpujen ja Ipadin kanssa. Hyvä rumpali on monipuolinen Jokaisella muusikolla on omat vaikutteensa ja juurensa. Bändeistä Iivanainen nostaa hard rock-legenda Kissin korkealle. Hän muistaa vieläkin hyvin, kun täti toi Helsingistä bändin Asylum-levyn, joka kolahti todella kovaa. Myös kaikki suomalainen vanha iskelmämusiikki on tehnyt vaikutuksen. Muusikon näkökulmasta sieltä kuulee hienoja juttuja vaikkapa Sami Babitzinin Daa-da daa-da ja Kuin tuhka tuuleen-kappaleista. Jyrki Iivanainen ei halua olla yhden genren tai musiikkityylin vanki. Hyvä rumpali osaa soittaa monipuolisesti. Hän on tutustunut musiikin historiaan ja kehittänyt itselleen sellaisen tekniikan, että pystyy soittamaan monipuolisesti. Tästä kertoo myös lista rumpaleista, jotka ovat tehneet Iivanaiseen vaikutuksen. Ykköseksi hän nostaa studiorumpalina tunnetun Anssi Nykäsen, joka on nykymuusikoista Suomen käytetyimpiä sessiomuusikoita. Kotimaisia esikuvia ovat myös Sami Kuoppamäki, Roope Koistinen ja Matti Oiling sekä ulkomaisia Buddy Rich, Dave Weckl, Eric Singer, Ringo Starr ja jazzrumpali Art Blakey. Fysiikan oltava kunnossa Postimies Iivanainen on päivätyönsä ohella saanut tehdä vuosia keikkoja eri kokoonpanoissa. Iskelmäpuolelta tangoprinsessa Jaana Pölläsen, Janne Hurmeen ja Veli-Matin Viihdeorkesterin matkassa on kierretty ympäri Suomea tanssittamassa lavakansaa. Ykkösjuttu tällä hetkellä on kuitenkin energinen, vuonna 2012 perustettu rockblues trio Lazy Moose, joka soittaa tanakalla soundilla ja energialla. Rumpali Iivanaisen lisäksi bändissä musisoi basisti Osku Isosaari ja kitaristi Oskar Nieminen, joka vastaa myös laulusta. Lazy Moose sai alkunsa, kun törmäsin Forssassa Oskariin, joka kertoi, että hänen bändissä rumpalin paikka on auki. Helsingissä Melojien Majalla vedettiin pian pitkä treenisessio, ja todettiin että soitto kulkee ja meillä on hauskaa. Basisti Osku Isosaarenkin kanssa homma toimi välittömästi. Äänitimme biisejä, laitettiin niitä YouTubeen, jatkettiin treenaamista ja saatiin keikkoja. Vaikka ryhmä on saanut paljon vaikutteita bluesista, kyseessä ei ole kuitenkaan puhdas, perinteinen bluesbändi. Bändissä soi läpi eri vaikutteet modernilla tavalla. Normaali setti Lazy Moosen kanssa kestää 45–70 minuuttia ja kun homman vetää täysillä, se tuntuu. Erityisesti rumpalin työskentely rockbändissä on fyysisesti vaativaa. Iivanainen pitää huolta soittokunnostaan monipuolisella liikunnalla ja kuminauhajumpalla. Keskivartalon ja tekniikan pitää olla kunnossa. Väsyessä kroppa menee kasaan ja tekniikka kärsii saman tien. Kun tekniikka on kunnossa, ei tarvitse kiristää ja puristaa. Homma pysyy kasassa. Rockrumpalin työtä on tutkittu myös tieteellisesti vuonna 2009, kun Työterveyslaitos tutki Apulanta-yhtyeen työn fyysistä kuormittavuutta. Bändin keikat todettiin keskiraskaaksi tai raskaaksi. Vertailtaessa rokkareiden fyysistä kuormitusta toisiinsa, todettiin että kitaristi-päävokalisti Toni Wirtasen työ vastasi poteron kaivamista seisten, rumpali Sipe Santapukin halkojen hakkaamista ja basisti Sami Lehtisen lihanleikkaajan työtä. Vuoden levy Nimestään huolimatta Lazy Moosen (laiska hirvi) asenne on tinkimättömän ammattimainen, mikä kuuluu ja näkyy keikoilla. Myös studiossa homma toimii. Alan piireissä arvostettu Finnish Blues News valitsi yhtyeen ensimmäisen, omakustanteena julkaistun levyn When Trouble Was Born toissa vuonna vuoden kotimaiseksi. Taakse jäi muun muassa kansainvälistä mainetta niittänyt blueskitaristi, laulaja ja lauluntekijä Erja Lyytinen. Levy poiki bändille viime vuonna sponsoreiden tuella myös roadtripin Yhdysvaltoihin, jossa promottiin levyä ja tavattiin alan ihmisiä. Ikimuistoisen hetken bändi koki Chigacossa kun se tapasi Rolling Stonesinkin kanssa soittaneen legendaarisen blueslegenda Buddy Guyn. Parhaillaan Jyrki Iivanainen työstää Lazy Moosen kanssa uutta levyä, johon saatiin tuottajaksi Havana Blackin laulajana ja studiokettuna tunnettu Hannu Leiden. Pyrimme saamaan helmikuun alkuun soitot ja laulut purkkiin, jonka jälkeen alkaa levyn miksaus. Biisit ovat saaneet jo keikoilla hyvän vastaanoton. Lazy Moose haluaa tulevan levyn taakse levy-yhtiön, joka takaisi näkyvyyden, jakelun ja markkinoinnin. Vaikka bändi onkin Iivanaiselle tärkeä ja tavoitteet ovat korkealla, niin breikkaamisen paineita ei ole. Mutta silti. Kyllä meillä kuitenkin tietynlainen rockunelma elää. Jos homma lähtee lentoon, niin tähän panostetaan vielä enemmän. Reitti_1_2017.indd 9 Reitti_1_2017.indd 9 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 10 T ämä on vuoden 2017 ensimmäinen Reitti-lehti ja samalla myös ensimmäinen numero uudistettua lehteä. Tulet huomaamaan ainakin nämä 5 asiaa: Ulkoasu Ulkoasua on uudistettu niin, että visuaalisuus on otettu entistä paremmin huomioon. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiasisältö tuodaan paremmin esille kuvien ja kuvitusten kautta. Artikkelit myös suunnitellaan niin, että sinun on entistä helpompi löytää juuri se tieto, mitä tarvitset. Ristikko ja pilapiirros Ristikko on säilytetty, mutta sen ratkaisuun ei liity enää kilpailua. Oikean ratkaisun voit tarkistaa samasta lehdestä. Sen sijaan toivomme saavamme sinulta postia, missä kerrot suosikkijutun lehdestä ja annat juttuideoita. Palautteen lähettäjien kesken arvomme rahapalkintoja. Osuva pilapiirros tiivistää hauskalla tavalla oleellisen yhteen ruutuun, joten Matti Asunnan Postilla jatkaa myös uudistuneessa lehdessä. Mielipiteet Toivomme edelleen jäseniltä kirjoituksia Sana on vapaa -palstalle. Kirjoituksen suosituspituus on 3500 merkkiä ja julkaistuista kirjoituksista maksetaan palkkio. Aktiivien kirjoituksille tarkoitettu Ay-majakka myös säilyy. Toivoisimme, että palstalla näkyisi vakikirjoittajien lisäksi uusia kasvoja. Jos sinulla on idea ja jotain paperilla, niin ota toimitukseen yhteyttä. Muokataan kirjoitus yhdessä julkaisukuntoon. Jäsenet esiin Haluamme tuoda entistä enemmän teitä jäseniä esiin. Joka lehdessä on aina yksi työnkuva, jossa esittelemme eri tehtäviä ja niiden PAUlaisia tekijöitä. Tuttu Hän on -palsta muuttuu jäsenen harrastuksista kertovaan sarjaan. Toivommekin, että te jäsenet vinkkaisitte meille mielenkiintoisista harrastuksistanne osoitteeseen marjo.pihlajaniemi@pau.fi Reitti uudistuu Meille on tärkeää, että jokainen jäsenemme löytäisi mielenkiintoista luettavaa jäsenlehdestä. Postiliitt o ja Postin Toimihenkilöliitt o PVL aloitt ivat konkreett isesti yhteisen taipaleen, kun liitt ojen lehdet Postimies ja Postitorvi yhdistett iin yhteiseksi Reitt i-lehdeksi vuonna 2003. Kolmentoista vuoden aikana Reitin ulkoasua ja rakennett a on päivitett y kahdesti, vuosina 2008 ja 2015. Maailma muutt uu ja Reitt i sen mukana. Olemme uudistuksella halunneet vastata niihin lukijapalautt eisiin ja muihin kommentt eihin, joita olemme saaneet vuosien varrella. Niiden perusteella jäsenet arvostavat ajankohtaisia uutisia postialalta, mutt a myös niitä taustoitt avia ja syventäviä artikkeleja ja tarinoita siitä, miten kollegat eri puolella maata kokevat asioita. Muutoksessa Reitin perustehtävä on kuitenkin sama: se tukee liiton edunvalvontaa jäsentä kuunnellen. Nyt ja tulevaisuudessa. Kaikissa kanavissa Myös PAUn verkkosivu tulee uudistumaan vuoden 2017 aikana. Lehti ja verkko tulevat tukemaan toisiaan uudella tavalla. Lehti säilyy edelleen tärkeänä tiedonvälitysväylänä, mutta sen rinnalle erityisesti nopeassa tiedottamisessa nousee www.pau.fi . Tapahtumien taustoittaminen ja ilmiöiden käsittely keskittyy puolestaan enemmän lehteen. Parhaiten pysyt kartalla kun seuraat kumpaakin sekä meidän sosiaalisen median kanavia Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa! Toivottavasti nautit lehdestä! Reitin päätoimittaja Juha Pöyry & toimittaja Marjo Pihlajaniemi Reitti_1_2017.indd 10 Reitti_1_2017.indd 10 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 11 Re Re Re Reit it it itti ti ti t 111 111 Mitä vuosi 2017 tuo tullessaan? V uosi 2017 on PAUn liittokokousvuosi. Liiton korkein päättävä elin kokoontuu 7.?9. kesäkuuta Vantaalle 189 kokousedustajan voimin tekemään linjauksia liiton tulevasta toiminnasta. Liittokokousedustajat valitaan ammattiosastojen kokouksissa eli paikka osaston edustajana tulee lunastaa osaston kokouksiin osallistuvilta jäseniltä. Liittokokoukseen osallistuvien jäsenten valta on suuri ja niin sen pitää ollakin. Ammattiliitto on jäsenten liitto ja jäsenillä pitää olla valta päättää liittonsa suunnasta. Monesti henkilövalinnat hallinnon paikoille hallitsevat keskustelua ja asiakysymykset meinaavat jäädä jalkoihin. Jäsenten edunvalvonnan kannalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää puhua myös siitä, miten me jatkossa hoidamme yli 15 000 työssäkäyvän ja työttömän PAUlaisen asioita. Pärjäämmekö neuvottelupöydissä itsenäisenä vai löytyisikö meille sopiva kumppani liittofuusioon? Millä liittorakenteella jäsenten asiat tulevat parhaiten hoidetuksi? Mitkä liiton tehtävistä koetaan kaikista tärkeimmiksi ja panostammeko juuri niihin riittävästi? Ja miten saamme rahat riittämään kaikkeen tarpeelliseen, kun PAUn edustamien alojen työpaikkojen väheneminen väistämättä pienentää myös liiton jäsenmäärää? Tämä vuosi on postialalle merkittävä. Kevään aikana eduskunta saa hyväksyttäväkseen uuden postilain ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2017. Pahimmillaan laki hei kentää rajusti postipalveluita sekä Postin asemaa postikilpailussa ja vie alalta tuhansia työpaikkoja. Joulun alla käyty kiivas postikeskustelu mediassa kuitenkin todisti, että Posti on suomalaisille tärkeä palvelu. Emme ole siis yksin puolustamassa laadukkaita postipalveluita. Veikkaan, että uusi postilaki ei kovin vanhaksi ehdi, kun valtion omistajaohjausyksikkö nostaa taas esille Postin omistajapohjan. Postin myynti ainakin osittain yksityisille omistajille on asetettu yhdeksi tämän hallituskauden tavoitteeksi ja taitaa olla turha toivoa, että Sipilä olisi viimeaikaisten kohujen keskellä tämän unohtanut. Nurinkurista on se, että postilakiesityksessä ehdotetaan myös sellaisia asioita, jotka varmasti laskevat Postin arvoa sijoittajien silmissä. Miksihän hallitus ensin tekee lainsäädäntö uudistusta, jonka vaikutus on negatiivinen Postin arvolle ja sitten pistää siitä siivun myyntiin? Syksy tuo tullessaan työehtosopimusneuvottelut niin postikuin rahankäsittelyalalle (tällä hetkellä neuvottelut on käynnissä muuten Ahvenanmaan Postin sopimuksen osalta ja lakkovaroitustakin on siellä jo väläytelty). Viime vuonna lähes kaikki alat olivat mukana keskusjärjestöjen sopimassa kilpailukykysopimuksessa, mutta tänä vuonna sen kaltaista keskitettyä sopimusta on turha odottaa. EK:lla ei ole enää mandaattia tehdä laajoja keskitettyjä ratkaisuja, joten liittokohtaiset neuvottelut ovat edessä. Toki 2017 tehdään myös se kaikki mitä tähänkin asti. Neuvotaan jäseniä, koulutetaan edunvalvojia, kirjoitetaan iso kasa tiedotteita, viedään erimielisyyksiä tuomioistuimeen ratkaistaviksi, vaikutetaan lainsäädäntöhankkeisiin, käydään työpaikkakäynneillä ja niin edelleen. Ammattiliitossa työmäärä on suurimmillaan silloin, kun lainsäätäjä pyrkii heikentämään niin alaa koskevia lakeja kuin yleistä työlainsäädäntöä ja kun työnantajan henkilöstöpolitiikka aiheuttaa riitoja työpaikoilla. Mutta juuri näitä aikoja varten ammattiliitot on perustettu. jj yyyy yyyy ja ja k kun un ttyö yö yy na naaant nt nt ntaj aj aj ajan an an an h h hen enki ki ki kilö lö lö löst st ss öp öp öp öpol ol ol olit it it itii ii ii iikk kk kk kka a a a ai ai ai aihe he he heut u ut utta ta ta t a a a a ri riit itoj oja a ty työp öpai aiko ko k il il illla la l .. Mu Mu utt ttta a a ju ju ju juur ur ur uri i i nä nä nä näit itttä ä ä ä ai ai ai aiko ko ko koja ja ja ja vvvvar ar aa te ten n am am m mma matt ttil ilii iito tot t on on n p per erus us uste te tt tt ttu. u. HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja • pau.? /pa_svenska/ • pau.? /in_english/ Puheenjohtajalta 11 Reitti_1_2017.indd 11 Reitti_1_2017.indd 11 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 12 ”Ammatt itaito lakaistiin maton alle” P osti irtisanoi asiakaspalvelija Merja Länsitalon viime vuonna 36 palveluvuoden jälkeen. Turun Länsikeskuksen posti suljettiin ja työnantaja siirsi kustannussyistä postin K-Citymarketin hoidettavaksi. –Yt-neuvottelut pidettiin viime vuonna juuri ennen pääsiäistä. Olimme osanneet jo vuoden verran odottaa tietoa toimipisteen sulkemisesta. On päätetty, että Turun seudulle jää vain yksi oma myymälä eli Turku 10. Tehtävät muutt uvat Syyskuussa 1980 Länsitalo astui Postin palvelukseen eri ulkomaanosastoilla. Maskulaisesta yo-merkonomista tuli valtion virkamies, kun hänelle vuonna 1988 myönnettiin virka Turku 24 -toimipaikassa. Siihen aikaan pidettiin hienona, että oli saanut viran. Valtion leipä oli tunnetusti kapea, mutta pitkä, ellei tee virkavirhettä, Länsitalo kertoo. Runosmäen postitoimipaikassa eli Turku 36:ssa hän työskenteli yritysmyyjänä 19 vuoden ajan. Länsitalon uran raskain muutos oli pankkipalvelujen lopettaminen marraskuussa 2000. Muutokseen liittyvien yt-neuvottelujen seurauksena 10 henkilön henkilökunnasta kolme siirrettiin eläkeputkeen, yksi lähti opiskelemaan ja yksi sai siirron muihin tehtäviin. Länsitalon mukaan tehtävät muuttuivat yksitoikkoisemmiksi ja fyysisesti raskaammiksi, sillä asiakaspalvelijat laitettiin asiakastiskin taakse seisomaan koko päiväksi. Arjen eväitä • • Eipä Merja Länsitalo olisi nuorena arvannut, minkälainen ura hänellä olisi Postissa. Eikä varsinkaan, miten se päätt yisi. TEKSTI TIINA TENKANEN KUVA MARJO PIHLAJANIEMI Liian nuori erotett avaksi Runosmäen konttorin toiset yt-neuvottelut pidettiin vuonna 2011, kun postitoimipaikkoja yhdistettiin. Muutama työntekijä lähti vapaaehtoisesti 11 kuukauden palkan eropaketin turvin. Olin 54-vuotias ja minulle sanottiin, että olet liian vanha uudelleen koulutettavaksi, mutta liian nuori pääsemään eläkeputkeen. Minua ei irtisanottu. Runosmäen posti lopetettiin syyskuussa 2011 ja Länsitalo kollegoineen siirrettiin Turun Länsikeskuksen postiin. Sen sulkeminen oli työtekijöiden tiedossa jo kesästä 2015 lähtien. Sulkeminen tuli silti yllätyksenä, sillä asiakkaita kävi noin 500 jopa kesäpäivinä. Asiakkaat olivat kauhuissaan kuullessaan postitoimipaikan sulkemisesta. Teimme sinä kesänä jopa valtakunnallisen ennätyksen Finnkinon kesäkampanjan myyntikilpailussa. Olen terve ja innokas tekemään työtä. Eropaketista ei neuvoteltu Irtisanomiseen liittyi työvelvoite syyskuun 6. päivään asti, jonka jälkeen Länsitalo sanoo pitäneensä lomia pois. Palkanmaksu ansiotyöstä loppui syyskuun 22. päivä, mutta eropakettiin kuului kuuden kuukauden palkka, jonka jälkeen alkaa saada ansiosidonnaista. Otin eropakettikorvauksen kerralla, koska työnantaja oli näin päättänyt, mutta jouduin maksamaan siitä 41 prosenttia veroa. Olisi ollut parempi, jos sen olisi voinut saada kahdessa erässä, Länsitalo harmittelee. Hän on syntynyt vuonna 1957, joten viralliseksi eläkeiäksi on määritetty 63 vuotta ja 9 kuukautta. Länsitalo toivoo työllistyvänsä, sillä eläkeikään on matkaa vielä 4,5 vuotta. Työssä jatkaminen turvaisi myös paremman eläkkeen. Reitti 12 Reitti_1_2017.indd 12 Reitti_1_2017.indd 12 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 13 ”Nyt tuli sinun vuorosi” Eniten Länsitalo sanoo kaipaavansa työyhteisöä ja työtovereitaan, joiden kanssa tavataan nyt vapaa-ajan merkeissä. Ympäristö on reagoinut sanomalla, että ”nyt tuli sinun vuorosi”. Ihmisiä on sanottu irti niin paljon, ettei se enää hätkäytä eikä tunnu häpeältä, hä n sanoo. Elämänrytmin muutos ei tunnu Länsitaloa haittaavan, sillä hän arvostaa vapaita iltojaan, jolloin voi käydä Raision Työväenopiston kursseilla ja osallistua yhdistystoimintaan. Länsitalo on aloittamassa kansalaisopistossa muun muassa englannin ja tietotekniikan opintoja, sillä hän kokee itsensä kehittämisen tärkeäksi. Valoisaan aikaan pääsee vaikka lenkille, jonne ei työelämässä ollessa ehtinyt. Nykyiset vapaat illat ovat oikein mukavia, mutta silti toivon, että tämä on vain välivaihe, Länsitalo huokaa. Ammatt ilaisena työhakuun Ulospäin suuntautuneena ja sosiaalisena hän tahtoo suuntautua kaupan alalle ja aikoo hankkia tammikuussa hygieniapassin. Olen terve ja vielä innokas tekemään työtä, vaikka 59-vuotias on työmarkkinoilla jo vanha. Uskon myös omiin vahvuuksiini palvelualan ammattilaisena. Länsitalo osallistui jo kesällä TE-toimiston kautta työnhakuvalmennukseen, jossa hän sai oppia nykyaikaisen CV:n teossa. Sain neuvoja Työelämän Infopisteen Tapani Raitmaalta. Paras keino työllistyä on aktiivisuus ja oma-aloitteisuus. Reitti 13 Reitti_1_2017.indd 13 Reitti_1_2017.indd 13 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 14 Työkyky säilyy iästä huolimatt a Ikääntyneiden pitää arvioida uudelleen uskomukset, joiden mukaan heidän työkykynsä on alentunut, sanoo erikoistutkija Marjo Wallin. T yöterveyslaitos on huolissaan ikääntyneiden työntekijöiden kokemasta vähättelystä. Yleisesti uskotaan, että ikä on esteenä tuottavuudelle, osaavuudelle ja työkyvylle. Tämä ei pidä paikkaansa, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Marjo Wallin napauttaa. Ikävä kyllä, tutkimusten mukaan myös ikääntyneet työnhakijat itse ovat sisäistäneet sitkeän uskomuksen. Ikääntyneiden ei ole mitään syytä uskoa, että heidän työkykynsä olisi alentunut. Työkykyongelmia voi olla missä iässä vain, Wallin toteaa. Vaikka 25 ikävuoden jälkeen keho alkaa hiljalleen rappeutua, uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen on mahdollista vanhuuteen asti, hän muistuttaa. Työikäinen pystyy oppimaan, kokee työn imua useammin kuin nuorempi ikäpolvi ja pystyy sitoutumaan työhönsä juuri siten, kuin työnantaja työntekijältään toivoo. Huonommuutt a turha tuntea Viime vuosien irtisanomiset ovat ajaneet enimmäkseen yli 55-vuotiaita kilometritehtaalle. Työpaikan menettäminen voi olla kova sokki, vaikka siihen olisikin mielessään valmistautunut. Potkut ovat valitettavasti arkipäivää. Suomessa ammattitaitoiset ja koulutetut työntekijät ovat joutuneet jättämään työnsä, joten irtisanomisen takia ei kannata tuntea huonommuutta, Wallin tähdentää. Hänen mukaansa työnjohdolla on suuri vaikutus irtisanomistilanteen kestämiseen ja sen jälkipuintiin. Irtisanomistilanteestakin jää parempi olo kaikille, jos työnantaja on avoin tiedonvälittäjä, työntekijöille läsnä ja kohtaa heidät reilulla tavalla. Työtä ryhdytt ävä etsimään heti Wallin kehottaa käyttämään irtisanomisajan hyväkseen työnhaussa. Työssä ollessa on helpompi hakea uutta työtä, vaikka se voi olla henkisesti vaikeaa aikaa, Wallin toteaa. Muutosturvaan kuuluu, että irtisanottu työntekijä voi käyttää palkallista vapaata mennessään työpaikkahaastatteluihin. Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on hyvä turva, mutta Wallinin mielestä sudenkuoppana on, että työnhakija jää ansiosidonnaisen ajaksi kotiin, eikä haekaan töitä. Hän ehdottaa työnhakijoille monikanavaista työnetsintää. Perinteisesti vapaita työpaikkoja on etsitty päivälehtien sivuilta, mutta työpaikoista ilmoitetaan myös sosiaalisessa mediassa. Myös erilaiset rekrytointifi rmat, kuten Staff point, Adecco, Eila Kaisla ja Opteam ottavat listoilleen työnhakijoita. Opteamin Nestori-työvälitys on tarkoitettu yli 65-vuotiaille eläkeläisille. Piilotyöpaikkoja enemmistö Työnhakija voi ottaa myös suoraan yhteyttä kiinnostavaan työpaikkaan ja sopia henkilöstöjohtajan kanssa tapaamisesta. Piilotyöpaikkoja eli avoimia työtehtäviä, joihin ei ole julkista hakua on asiantuntijoiden arvioiden mukaan neljä viidestä avoimesta työpaikasta. Myös tuttavat ja muut sosiaaliset verkostot on hyvä pitää ajan tasalla työtä hakiessaan. Wallin arvioi, että puhelinsoitto, tekstiviesti puhelimeen tai kirje voivat erottua myönteisesti sähköpostiviestin sijaan. Tärkeää on pohtia etukäteen, minkälaisia töitä on valmis tekemään ja minkälaisista töistä on jo kokemusta. Jokaisen työntekijän olisi hyvä tarkistaa aika ajoin, tunteeko tarvitsevansa lisäkoulutusta ammattipätevyytensä säilyttämiseksi, Wallin toteaa. Työnhakijan on varauduttava siihenkin, ettei vakituisia työsuhteita ole tarjolla. Silloin on harkittava, voiko ottaa vastaan esimerkiksi määräaikaista työtä, Wallin tuumaa. Kohti uutt a selitysmallia Työterveyslaitoksen ja Työsuojelurahaston uudessa tutkimushankkeessa Työn imua uran seniorivaiheeseen vertaismenetelmää testataan 17:ssä organisaatiossa, osallistujina yhteensä 700 työntekijää. Hankkeen tulokset julkaistaan maaliskuussa. Wallin kertoo, että ryhmissä on kyseenalaistettu ikään liittyvät uskomukset ja purettu osallistujien ajatusesteitä omasta osaamisesta ja työkyvystä. Työntekijän hidas oppiminen voi johtua siitä, ettei ole palautunut tarpeeksi työstään, on ylikuormittunut tai elämäntavoissa on korjattavaa. Mutta iästä se ei johdu, Wallin kertaa. Hän toivoo, että iän sijaan etsittäisiin uusia selitysmalleja esimerkiksi työssä uupumiselle tai oppimisen hidastumiselle. fakta Tilastojen mukaan yli 45-vuotiailla tyött ömillä työnhakijoilla on vaikeuksia sijoitt ua uudelleen työelämään. Työja elinkeinoministeriön mukaan Suomen 329 000 tyött ömästä työnhakijasta 90 500 on yli 55-vuotiaita. Heistä runsaat 53 000 oli pitkäaikaistyött ömiä eli yli vuoden tyött öminä olleita. Arjen eväitä • • Reitti_1_2017.indd 14 Reitti_1_2017.indd 14 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 15 Länsitalon sekä muiden 1957 jälkeen syntyneiden täytyy ehtiä täyttää 61 vuotta ennen työttömyyspäivärahan loppumista päästäkseen lisäpäiville. Lisäpäiviä kassa voi maksaa enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin työnhakija täyttää S yksyllä 2016 irtisanottu Merja Länsitalo, 59, kertoo olevansa huolestunut eläkkeensä tasosta, kun hän 63 vuoden 9 kuukauden ikäisenä siirtyy vanhuuseläkkeelle. PAUn työttömyyskassan Minna Koskisen mukaan hänen on mahdollista jäädä jo 62-vuotiaana vapaaehtoiselle eläkkeelle. Jos työttömäksi jäänyt on täyttänyt työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään, hän saa työttömyyspäivärahaa 500 päivän ajan. Ansiosidonnainen kerryttää eläkettä 63-vuotiaaksi saakka. Tyött ömyysetuuden lisäpäivärahat antavat turvaa Ota ajoissa yhteytt ä TE-toimistoon ja tyött ömyyskassaasi. Muutosturvasta apua irtisanomistilanteessa TE-toimisto tarjoaa irtisanomistilanteessa muutosturvan mukaista palvelua kaiken ikäisille. Muutosturvan toimintamalli koskee työsuhteesta irtisanott uja ja 180 päivän ajaksi lomautett uja tai lomautett uina olleita. Muutosturvan toimintamallissa myös työnantajalla on tehtäviä. TE-toimistot tarjoavat muutosturvatilanteissa muun muassa infotilaisuuksia ja työnhakuvalmennusta, jossa opetetaan esimerkiksi tekemään ansioluett elo ja työhakemus. Tarjolla on myös työnvälitystä, ammatillista työvoimakoulutusta ja työkokeilua. Muutosturvaan kuuluu neuvontaa yritt äjyydestä ja tukea uudelle yritt äjälle. Työnhaun helpott aminen • Työnhakijoiden alueellista liikkuvuutt a voidaan tukea korvaamalla muuton ja työnhakumatkojen kuluja. • Irtisanomisaikana työntekijä on oikeutett u palkalliseen vapaaseen työtä hakiessaan tai työllistymissuunnitelman tekoon osallistuessaan. Vapaan pituus on 5–20 päivää, ja se määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan. Vapaa ei saa aiheutt aa merkitt ävää haitt aa yritykselle ja siitä on ilmoitett ava työnantajalle heti, kun mahdollista. • Rekrytorit ovat tapahtumia, joissa työnhakijat voivat tavata työnantajia ja verkostoitua. Henkilökohtainen työllistymissuunnitelma • Tehdään TE-toimiston kanssa. • Työllistymissuunnitelmassa sovitaan omatoimisesta työnhausta ja sen tukemisesta sekä muiden TE-palvelujen tarjoamisesta. • Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen ajalta voi saada tyött ömyyspäivärahan korotusosaa tai korotett ua ansio-osaa. 65 vuotta. Lisäksi edellytetään, että hän on työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Kaiken ylläolevan perusteena on, että irtisanottu ottaa ajoissa yhteyttä sekä TE-toimistoon että omaan työttömyyskassaansa. Vaikka Länsitalo tekisi vielä työtä, josta hän saisi matalampaa palkkaa kuin mitä hän sai Postissa työskennellessään, se ei alenna ansiopäivärahan määrää. Uranvaihto • Uranvaihtoa kannatt aa harkita vielä vanhemmallakin iällä. TE-toimisto tarjoaa palveluita, kuten ammatinvalinnanohjausta, sopivan alan löytämiseen ja tukee harkinnanvaraisesti opintoja. • Uravalmennuksessa ja ammatinvalinnanohjauksessa pohditaan uravalintaa, mille alalle voisi suuntautua jatkossa ja mitä se vaatii. Siihen liitt yy usein oppilaitoksiin ja työhön tutustumisia. • Omaehtoinen opiskelu tyött ömyysetuudella on myös mahdollista, mutt a siihen on haett ava puoltava lausunto TE-toimistosta. • TE-toimisto voi autt aa tukemalla työllistävää yritystä tai ott aa mukaan useita yhteistyökumppaneita, joiden kanssa räätälöidään sopivaa tukea työnhakijan työllistämiseksi. • Palkkatuki on tuki, joka myönnetään tyött ömän työnhakijan työllistymiseksi. TE-toimisto voi myöntää tukea työnantajalle palkkauskustannuksiin. Tuki on harkinnanvarainen ja TE-toimisto päätt ää tuen suuruuden ja keston tapaus kerrallaan. Palkkatuetussa työssä voi olla useamman työnantajan palveluksessa ja se saatt aa olla sopiva keino päästä työhön kiinni. Pitkitt ynyt tyött ömyys • Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteistoimintamalli, jossa arvioidaan tyött ömien palvelutarpeet ja suunnitellaan heille työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet. Nämä kolme tahoa vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Lisää tietoa muutosturvasta ja muista TE-palveluista www.te-palvelut.fi sekä työttömyyskassojen sivuilta ja Kelan sivuilta. Reitti 15 Reitti_1_2017.indd 15 Reitti_1_2017.indd 15 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 16 H arri Hartikainen huomasi käytössä olevan leikkurimallin rakenteen olevan niin huono, että se oli alkanut murtua. Pahimmillaan terä olisi voinut viedä sormesta ison siivun. Kun on sanottu, että kaikki pitää ilmoittaa, niin täytin työturvallisuushavaintokortin. Silloin vastuu siirtyi ainakin eteenpäin työnjohtoon. Yli 500 päivää ilman tapaturmaa Kuopion postikeskuksessa toimitaan ennen kuin vahinko ehtii tapahtua. *520 päivää 6.1.2017 Ennen kuin mitään vahinkoa ehti tapahtua, Kuopion postikeskukseen oli jo hankittu uudet leikkurit ja tieto turvallisuuspuutteesta annettu koko tuotantoon. Juuri nopea reagointi työturvallisuuspuutteisiin on työsuojeluvaltuutettu Kari Kettusen, varatyösuojeluvaltuutettu Tarja Riikosen ja tuotantopäällikkö Marko Rautiaisen mielestä syy pitkään putkeen ilman vahinkoja. Reitti 16 Kuopiossa katt oon on asennett u isoja kupupeilejä, joiden avulla trukkikuljett ajat pystyvät näkemään katvepaikkoihin. Kuvaajan oikealla puolella työsuojeluvaltuutett u Kari Kett unen, vasemmalla hänen varansa Tarja Riikonen ja tuotantopäällikkö Marko Rautiainen. TEKSTI & KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI Reitti_1_2017.indd 16 Reitti_1_2017.indd 16 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 17 Vuosilta 2013–2015 luvut käsitt ävät koko vuoden. Vuoden 2016 luku käsitt ää vain marraskuun puoliväliin asti kirjautuneet luvut. Työtekijät näkevät käytännössä heidän huomioillaan olevan merkitystä. Harri Hartikainen (oik.) täytt i työturvallisuushavaintokortin leikkurista. Tuloksena oli uudet leikkurit hänelle ja muille, sekä tieto asiasta koko tuotantoon. Jutt ukaverina työsuojeluvaltuutett u Kari Kett unen. Ennen aloitteet tulivat esimieheltä, nyt koko porukka on aktivoitunut huomioimaan ympäristöä: he pitävät silmät auki ja ajattelevat pidemmälle. Normit perustellaan Asennemuutos työturvallisuuteen on Kettusen mielestä tapahtunut, koska työtekijät näkevät käytännössä heidän huomioillaan olevan merkitystä. Ilmoituksiin reagoidaan heti ja kerrotaan, mitä niiden eteen on tehty, Riikonen kertoo. Kettunen myös korostaa, että kun uusia normeja ja työtapoja esitellään, henkilöstön täytyy tuntea, että asioita muutetaan syystä eikä käskyjä jaella ”jostain ylhäältä” tuntematta työtä ja sen olosuhteita. Kun uusia turvallisuusmääräyksiä tulee, niitä ei meillä pelkästään käydä läpi, vaan kerrotaan, miksi näin on päätetty ja mihin sillä halutaan vaikuttaa, Rautiainen jatkaa. Työturvallisuutta käsitellään turvavarteissa, tuotannon aloituspalavereissa sekä asiat pyörivät infotauluissa. Läheltä piti tilanteet käydään läpi, jolloin jokainen voi oppia niistä. Trukkiliikenteen vaarat Työturvallisuus näkyy pieninä muutoksina, kuten Hartikaisen ja muiden uusissa leikkureissa. Sen lisäksi halli on silmiinpistävän siisti. Perusasiat on laitettu kuntoon. Huolellisuus ja siisteys vaikuttavat paljon, Rautiainen kertoo. Silloin kun vahinkoja aiemmin sattui, kyseessä oli yleensä sormien jääminen kiipeliin rullakoiden väleihin tai hiusmurtuma jalkapöydässä. Tarja Riikonen pitää isona vaaratekijänä trukkiliikennettä. Suojateiden lisäksi kattoon on asennettu isoja kupupeilejä, joiden avulla trukkikuljettajat pystyvät näkemään katvepaikkoihin. Trukkiliikennettä auttaa se, että halli on reilun kokoinen ja aikoinaan myös suunniteltu siinä oleville koneille, joten siellä on leveät väylät. On toki jatkuvaa työtä pitää ihmisten mielessä, ettei väylillä säilytetä mitään edes hetkellisesti, Riikonen kertoo. Työsuojelu lyönyt läpi Tietoisuus työsuojelun merkityksestä on Kettusen mukaan lyönyt läpi noin viidessä vuodessa. Hänen mielestään tähän on tarvittu johdolta sitoutumista ja asennemuutosta. Hän kehuu, että suunta on löytynyt erityisesti sen jälkeen kun Heikki Malinen tuli toimitusjohtajaksi. Työsuojelun merkitys on lyönyt läpi. Ajatellaan, että jokaisella on oikeus työturvallisuuteen. Vielä toivoisin, että useammalla esimiehellä olisi työturvallisuuskortti. Säästöt ovat olleet merkittäviä, erityisesti pitkissä sairaslomissa on tapahtunut muutosta. Myös vakuutusten maksuluokka on pienentynyt. Kuopion tapaus on saanut paljon huomiota. Postin viestintä vahvisti, että kyseessä on ennätys ainakin siltä ajalta kun asioista ollaan näin kirjattu. Kun kyseessä ei ole mikään pikkukioski, niin onhan tämä merkittävää, Rautiainen korostaa. Johdossa pidettiin hulluna kun puhuin yli vuodesta, no nyt mennään jo reippaasti toista, Rautiainen summaa. 120 100 80 60 40 20 Työtapaturmia Poissaolon aiheuttaneet tapaturmat Tapaturmataajuus Turvallisuushavaintoja 2013 2014 2015 2016 Reitti_1_2017.indd 17 Reitti_1_2017.indd 17 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 18 Reitti 18 Sveitsiläisen kellokoneiston tarkkuudella Ay-majakka P ohjanmaan postilaiset saivat ennenaikaisen joululahjan kun he lukivat lehdestä uutisen: Postin ja Ilkka-yhtymän sopimus takaa Ilkka-yhtymän lehtien kattavan jakamisen myös seuraavat kaksi vuotta. Tämä uutinen otettiin iloisena vastaan! Luulenpa, että jokainen meistä laskeskeli mielessään, että ainakin kaksi vuotta lisää työvuosia tulee jollain tavalla. Kirje ja sanomalehtien varhaisjakeluiden yhdistelyä ja varhentamista alettiin suunnitella vuonna 2006, ja ensimmäisiä pilotteja toteutettiin jo seuraavana vuonna. Kokonaisuudessaan se otettiin käyttöön vuonna 2008 Ilkan ja Pohjalaisen levikkialueella. Paljon on henkilöitä ollut matkan varrella asiaa suunnittelemassa, sopimassa ja ennen kaikkea toteuttamassa. Suurimpina huolenaiheina olivat silloin henkilöstön keskuudessa arkiset asiat, kuten nykyäänkin: Miten pystyy muuttamaan perheen rytmin esimerkiksi lastenhoidon suhteen, kun toinen vanhempi lähtee aamuyöllä töihin? Joissakin perheissä jopa kummatkin. Onko teiden aurauksista ja hiekoituksista huolehdittu aamuisin talvella? Näkeekö talven pimeydessä osoitteet lähetyksistä, ja mikä on valaistus yleensä? Pystyykö noudattamaan tiukkoja aikatauluja? Nyt lähes kymmenen vuotta myöhemmin voin sanoa, että mahtavasti on pohojalaasen sisulla ja syrämmellä tehtävä hoidettu ja näköjään edelleen myös Ilkka-yhtymä arvostaa meitä. ”Ilkka-casena” tunnetussa työtavassa postin jokainen osa-alue pitää toimia sveitsiläisen kellokoneiston tarkkuudella: yön postikeskuksen käsittely, lehtitalon painokoneet ja lehtiremmin päässä oleva lajittelu, aamuyön ja iltapäivän kuljetukset sekä toimipaikoissa sanomalehdenja perusjakelun ammattilaiset. Suuri joukko henkilöitä, joille kaikille kuuluu iso KIITOS! Vuonna 2007, kun jo edesmenneen työparini työsuojeluvaltuutettu Heikki Potinkaran kanssa ajelimme aikaisina aamuyön tunteina pitkin maakunnan teitä, pohdiskelimme ja toivoimme, että tästä tulee jonkinlainen pelastus alueemme työpaikoille. Nyt voin lähettää pilvenreunalle pienen ajatuksen Heikille, että KYLLÄ OIKEASSA OLIMME! Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Nyt olemme saaneet harjoittaa nurmikonleikkuuta, lehtien haravointia, kukkien kastelua ja lisäksi syksyllä ainakin Pohjanmaalla alkanutta Koffi n tuotteiden hyllytystä. Nämä kaikki ovat meille lisätyötä, jotka otamme kiitollisuudella vastaan. Tietenkin aina alkuun on sitä kuuluisaa muutosvastarintaa, mutta kun aikaa menee, niin toteamus on lopulta, että työtähän tämäkin vain on. Miksei siis voisi myös jatkossa olla esimerkiksi kaupassa käyntejä, mattojen tamppausta, lääkkeiden noutamista? Nyt keväällä tullaan Postin jakamiseen tekemään merkittävä päätös eduskunnassa. Postilakiuudistusta on kaulittu, leivottu, pyöritelty ja keskusteltu niin monissa foorumeissa, ettei välillä ehtinyt edes kaikkia huomioida. Pelonsekaisin tuntein jokaisessa postilaisessa kodissa tietysti peukutetaan 5-päivän jakelun puolesta, mutta mitä jos se tippuu kolmeen? Onko meillä ns. kokopäiväisiä työntekijöitä sen jälkeen? Tällä hetkellä on jo mielestäni liikaa osa-aikaisia. Sehän on nykypäivänä selvää, että osa-aikaisen palkalla ei tahdo oikein pärjätä nyky-yhteiskunnassa! Onko postilaisten kokopäiväisen työn pelastus tulevaisuudessa, että haudataan kustannuspaikat kuljetuksen, käsittelyn, perusjakelun ja varhaisjakelun kesken? Oltaisiin kaikki kustannuspaikka ”Postin” alla ja kokopäiväisen postilaisen työ koostuisi useasta osasta. Tunti sitä ja kaksi tuota varmistaisivat kokopäiväisen työn, jonka palkalla me postilaiset eläisimme. Töitä tehdään jatkossakin pohojalaasella periaatteella: periks ei anneta eikä kaveria jätetä! JUKKA KALLIOKOSKI Etelä-Pohjanmaan pääluott amusmies Tunti sitä ja kaksi tuota varmistaisivat kokopäiväisen työn. Reitti_1_2017.indd 18 Reitti_1_2017.indd 18 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 19 POSTI Jakelupäivien uudistus siirtyi Posti palkkaa myös lisää vakituisia korjatakseen jakeluhäiriöitä. T yöehtosopimusosapuolet perustivat kevään 2016 kilpailukykysopimusneuvott eluiden yhteydessä työryhmän, jonka tehtävänä oli 31.10.2016 mennessä tehdä esitys sanomalehdenjakajia koskevien työehtosopimusmääräysten uudistamisesta. Neuvott elut venyivät marraskuun puolivälin yli, mutt a työryhmä ei lopulta löytänyt yhteistä lopputulosta työehtosopimusmääräysten uudistamisesta. Tästä johtuen vuosityöajan pidentäminen toteutetaan vuosityöajan lyhennystä kerrytt äviä prosentt iosuuksia pienentämällä: Vuosityöaikaa lyhennetään siirtämällä työntekijän joustovapaasaldoon kalenterivuositt ain hänen kyseisenä vuonna tekemänsä säännöllisen työajan ja lisäksi osa-aikaisen työntekijän lisätyön A lkuvuoteen 2017 suunniteltu uudistus on päätett y siirtää myöhempään ajankohtaan. Uudistuksen käytt öönotosta päätetään kesään mennessä. Toistaiseksi postit jaetaan kaikkina arkipäivinä samalla tavalla. Olemme päätt äneet siirtää uudistusta. Haluamme varmistaa, ett ä kaikki prosessit toimivat moitt eett omasti, sanoo Postin kirjepalveluista vastaava johtaja Kaj Kulp. Posti muun muassa korjaa ennen uudistuksen käytt öönott oa täsmätoimenpiteillä perusjakelussa olleita ajoitt aisia, paikallisia ja lyhytaikaisia jakeluhäiriöitä. Eniten häiriöitä esiintyi viime vuonna pääkaupunkiseudulla, jossa postinsaajia ja jaett avaa on eniten, mutt a jossa henkilöstön vaihtuvuus on myös suurinta. Postin myös lupaa, ett ä perusjakelun häiriöiden korjaamiseksi pääkaupunkiseudulla otetaan avuksi jakeluhenkilöstön vakinaistaminen ja perusteellinen työhön perehdytt äminen. Postinjakelutyö vaatii tarkkuutt a ja huolellisuutt a sekä hyvää perehdytt ämistä työhön. Vakituisella henkilöstöllämme on pitkän työkokemuksen tuomaa tietotaitoa. Hyvä perehtyneisyys nopeuttaa työtä ja vähentää inhimillisiä virheitä, ja vakituinen työ edesautt aa asiaa, kertoo jakelusta vastaava aluepäällikkö Eikka Urpilainen. Vakinaistett avien postinjakajien määrä selviää jakelutoimipaikkakohtaisen tarkastelun jälkeen. Ongelmia korjataan lisäksi täsmätoimenpitein, mikä voi tarkoitt aa esimerkiksi prosessien korjaamista tai resurssien kohdentamista, riippuen siitä mistä ongelmat ovat aiheutuneet. Tilannett a tarkastellaan myös muun maan osalta. www.posti.fi SOPIMUSTOIMINTA Kiky-sopimuksen mukainen työajanpidennys sanomalehdenjakajille tuntimäärästä 0,85 % ja vähintään 55-vuotiaan työntekijän säännöllisen työajan tuntimäärästä 1,69 % ja vähintään 60-vuotiaan 2,13 %. Käytännössä siis vuosityöajan lyhennystä kertyy vuosityöajan pidennyksen verran vähemmän kuin aiemmin (Kokoaikaisen 24 tunnin pidennys suhteutett uun työsopimuksella sovitt uun työaikaan). Mahdollisten pidemmän lomaoikeuden piirissä olevan sanomalehdenjakajan vuosityöajan pidentäminen toteutetaan edellisestä poiketen paikallisesti sopimalla. Tämä muutos tuli voimaan 1.1.2017. Reitti_1_2017.indd 19 Reitti_1_2017.indd 19 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 20 S ota oli jo jatkunut pitkään ja miehistä oli pula. Rasvariksi palkatun nuoren huoltomiehen into rattiin ei ollut jäänyt huomaamatta. Se oli lapsuuden haave. Olin luvannut äidilleni, ettei meidän tarvitse aina kävellä tai tehdä Viinikan autossa torireissua, vaan sitten isona vien hänet itse Tammelantorille lanttuhautaa ostamaan. Tuomisella oli toinen ura jo tyrkyllä. Hän oli päässyt 14-vuotiaana Helsingin osakepankille kantamaan isoja rahasalkkuja Suomen pankkiin hienossa seviottipuvussa ja ihan itsekseen. Jouko Tuominen on niitä harvoja suomalaisia, joilla oli jo 16-vuotiaana ajokortti ja inssin myöntämä erikoislupa siirtää linja-autoa. TEKSTI&KUVAT MARJO PIHLAJANIEMI Muistoja tien päältä Jouko Tuominen sai viime kesänä 90 vuott a täytett yään vielä viideksi vuodeksi ajokortin. Se on siis ollut hänellä jo 74 vuott a. Suomessa ei taida olla montaa muuta, jolla olisi ollut näin pitkään ajokortt ia, Tuominen tuumii. Kun kerroin tarjouksesta lähteä Postin varikolle autoja rassaamaan, pankinjohtaja Björkbom yritti puhua vielä ympäri. Hän tarjosi jopa kesän loma-ajaksi mahdollisuutta viettää lomaa hänen kesähuvilallaan. Se oli hieno tarjous köyhälle pojalle, mutta lapsuuden unelma isoista autoista veti pidemmän korren. Reitti_1_2017.indd 20 Reitti_1_2017.indd 20 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 21 16-vuotias Jouko Tuominen hakemassa pilkkeitä Lielahden asemalta vuonna 1942. Samalla autolla hän oli ajanut ennemmin inssiajokokeen. Tuominen muistelee, miten Friitalan nahkatehtaalta tilatt iin komeat pusakat. Keräsimme niihin yhdessä rahaa ja lainasin vanhemmilta omaan osuuteen. Niitä piti maksella takaisin vielä pitkään,mutt a pitihän kuljett ajalla olla komea takki! Auton kyydissä oli kuljett ajan lisäksi postimies, kirves ja saha. Häkä vei melkein hengen Unelma ei myöskään tullut helpolla. Siihen aikaan autot kulkivat häkäpönttöjen voimalla, ja häkä rasitti terveyttä. Työsuojelusta ei tiedetty tuohon aikaan mitään, häkäpytyt siivottiin autotallissa ja noki, pöly ja poistokaasut tulvivat hengityksen sekaan. Tuominen pyörtyi useita kertoja, ja lääkäri antoi tuomion: et sinä poika kauaa tuolla menolla elä. 17-vuotiaan Tuomisen pelastukseksi tuli sotaväkeen kutsu vuoden 1944 alussa. Tuominen kuului viimeiseen ikäluokkaan, joka kutsuttiin sotimaan. Tosin rintamalle hän ei joutunut. Sen verran olivat puolustusvoimien paperit sodan jälkeen sekaisin, että Tuominen kutsuttiin uudelleen alokkaaksi. Minä ja pari muuta kerroimme, että olemme jo antaneet sotilasvalan ja saaneet koulutuksen. Sen jälkeen saimme hieman vastuullisempia töitä. Pääsin jälleen ajohommiin Kouvolan 3. autokomppaniaan. Sodan jälkeen häkäpöntöt jäivät autokomppaniaan ja Tuominen eteni urallaan. Parinkymmenen sijaisuuden jälkeen hän sai sen, mikä oli tavoitteena: vakituinen postiautonkuljettajan titteli. Myöhemmin hänestä tuli vielä autonkuljettajien esimies. Esimiehenä kirjoitin esimerkiksi kuljettajien virkahakujen lausunnot. Siinä ominaisuudessa piti joskus patistaa hakijoita käymään rippikoulu, sillä ilman rippikoulutodistusta ei virkaa saanut, Tuominen muistelee. Hääkahvit kesken reitin Tuomiselta eivät tarinat lopu kesken, kun hän muistelee työtä sodan jälkeen. Tiet olivat huonossa kunnossa ja renkaista pulaa. Auton kyydissä oli kuljettajan lisäksi postimies, kirves ja saha. Välillä tarvittiin matkustajiakin työntämään tai traktoria naapurikylästä. Kesärenkain kuljettiin talvetkin vielä 1950-luvun alkuvuosiin. Hyvä postimies katsoi, että matkustaja saatiin talvella kyydistä niin ettei auto luisunut samalla ojaan. Toisaalta silloin ihmiset olivat pitkämielisempiä. Auto saattoi olla tunteja myöhässä, jos se rikkoontui tai juuttui. Kukaan ei kuitenkaan valittanut. Sääliksi kävi postiasemien hoitajia, jotka joskus odottelivat ulkona tuntikausia autoa postin vaihdon takia. Aikataulun noudattaminen ei ollut aina mahdollista, mutta postin perille saaminen oli kunnia-asia. Tuominen muistaa erään hauskan tapauksen. Hän oli palaamassa Vaasasta ja Karvian Suomijärven kohdalla oli häät. Kuljettaja oli kutsuttu sinne kahville jo menomatkalla. Kysyin jo lähtiessä, että käykö pieni pysähdys, jos ehditään kuitenkin Parkanon junavuorolle. Se kävi matkustajille, ja niin luikimme postimiehen kanssa sadan metrin matkan häätalolle, joimme pikaiset kahvit ja palasimme autoon. Tuomisen alue oli laaja ja hän oli usein vapaaehtoinen paikkaamaan muita. Hän ajoi eri reittejä Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Opin reitit niin tarkasti, että vaikka olin siirtynyt jo esimieheksi, toimipaikoista soitettiin, että kerro nyt sinä miten tällaisina erikoispyhinä posti kulkee. Leimatt ava jäsenkortt i Tuominen on kerännyt erilaisia muistoja vuosien varrelta. Jossain on vieläkin tallessa kuljettajien jäsenkortti, johon pääluottamusmies löi aina leiman kun jäsenmaksu oli maksettu. Ay-toimintaan Tuominen osallistui heti kun se oli mahdollista. Ensin perustettiin postimiesten osasto ja sen jälkeen kuljettajien. Tuominen toimi siellä sihteerinä. Hän oli myös autoesimiesten yhdistyksen valtakunnallinen pääluottamusmies kaksi kautta. Muutenkin postilaiset tulivat tutuksi, sillä linja-autossa oli mukana aina postimies. Sama jatkui myös vapaalla, sillä Tuomisen ja hänen vaimonsa ensimmäinen omistusasunto löytyi Tampereen Kalevassa sijainneest a talossa, joka oli rakennettu erityisesti postilaisille ja heidän perheilleen. Mitt ava työura riitt i syyksi Kun nuorena aloittanut Tuominen jäi vuonna 1987 eläkkeelle, täyteen tuli työuraa peräti 47 vuotta. Pyysin päästä paria vuotta virallista eläkeikää aikaisemmin, kun kaikki tutut olivat jo siirtyneet sinne. Mittava työura riitti syyksi, ja pääsin 62-vuotiaana oloneuvokseksi. Yhteyttä entisiin työkavereihin on tullut pidettyä myös uran jälkeen, mutta joukko on käynyt viime vuosina harvaksi. Yksi autopostimies Merikarvian linjalta on vielä hengissä, hän kävi viime vuonna katsomassa. Nykyään Tuominen on mukana Pirkkalan sotaveteraaneissa. Sielläkin alkavat rivit harventua. Sotaveteraanien hallituksen jäsenenä olen ollut hyvästelemässä montaa hyvin maata palvellutta haudan lepoon. Reitti_1_2017.indd 21 Reitti_1_2017.indd 21 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 22 Postin jakelu ja k uljetus omiin yksikköihin Posti-tuotannon jakelua ja kuljetusta johdetaan omina kokonaisuuksinaan 1. helmikuuta alkaen. Jakelu-yksikön johtajana jatkaa Juhani Vuola. Kuljetus-yksikköä johtaa Niko Hiukka. Postin mukaan uudessa toimintamallissa asiakas on entistä tiiviimmin keskiössä ja yhteistuotanto jatkuu alueilla tuotannon näkökulmasta järkevimmällä tavalla. Alueellinen, päivittäinen yhteistyö jatkuu eri yksiköiden välillä. Muutoksella ei ole vaikutusta henkilömäärään tai työsuhteen ehtoihin. Posti osti HR Hoivan Posti on ostanut 10.1.2017 HR Hoiva Oy:n, joka tuott aa kotihoidon ja henkilökohtaisen avustamisen palveluja kunnille, kuntayhtymille ja yksityisasiakkaille. HR Hoivan liikevaihto oli vuonna 2016 noin 2,5 milj. euroa, ja se jatkaa toimintaansa Postin tytäryhtiönä. Ansiotulojen verotus kevenee 2017 Palkansaajien ansiotulojen verotus kevenee vuonna 2017 yhteensä 515 miljoonalla eurolla. Hallitus sitoi kevennykset kilpailukykysopimuksen katt avuuteen, joka lopulta nousi yli 90 prosentt iin palkansaajista. Ansiotulojen kevennykset toteutetaan korott amalla valtion tuloveroasteikon tulorajoja. Lisäksi asteikon alimman ja ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosentteja alennetaan. Ansiotulojen verotusta keventävät myös työtulovähennyksen enimmäismäärän ja tulonhankkimisvähennyksen kaavamaisen määrän korotukset. Lisäksi puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävän perusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan. Ott eita työelämästä Postille ja Ilkka-yhtymälle sopimus varhaisjakelusta Posti vastaa Ilkka-yhtymän maakuntaja paikallislehtien varhaisjakelusta taajamissa sekä perusja viikonloppujakelusta haja-asutusalueilla ainakin vuoden 2018 loppuun. Meille on tärkeää, että sopimuksella Posti tuottaa meidän tarvitsemamme seitsemänpäiväiset jakelupalvelut postilakiuudistuksen voimaantulosta huolimatta, Ilkka-yhtymän toimitusjohtaja Matti Korkiatupa sanoo tiedotteessa. Vuoden 2019 jakeluratkaisuista käynnistetään neuvottelut, kun uusi postilaki on vahvistettu. Reitti_1_2017.indd 22 Reitti_1_2017.indd 22 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 23 Irtisanotuille koulutusta ja työterveyshuoltoa Tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulla työntekijällä on jatkossa oikeus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Työnantajalla on myös velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Työntekijältä edellytetään vähintään viiden vuoden mittaista työsuhdetta. Työllistymistä edistävä valmennus tai koulutus on yleensä järjestettävä kahden kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä. Velvollisuutta sovelletaan, jos työsopimuksen irtisanomista edeltänyt yhteistoimintalain mukainen neuvotteluesitys annetaan vuonna 2017. Yt-lain mukaiseen henkilöstöja koulutussuunnitelmaan on vuoden 2017 aikana sisällytettävä koulutuksen tai valmennuksen järjestämisperiaatteet. Työterveyshuollon palveluita koskevia uusia säännöksiä sovelletaan työntekijään, joka on irtisanottu 1.1.2017 jälkeen. Irtisanotun työntekijän ei tarvitse maksaa valmennuksesta, koulutuksesta eikä työterveyshuollon palveluista veroa. Edut eivät myöskään lähtökohtaisesti vaikuta työttömyysturvaan. Työntekijöiden muutosturvan parantam isesta ja työterveydenhuollosta sovittiin työmarkkinakeskusjärjestöjen solmimassa kilpailukykysopimuksessa. Lisätietoa www.sak.fi Yhteensä Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Palkansaajat 113 311 96 075 17 236 Alle 4 päivää 67 854 57 793 10 061 Vähintään 4 päivää 42 396 35 809 6 587 Työkuolemia 24 18 6 Lähde: Tilastokeskus Yhdenvertaisuussuunnitelma pakolliseksi Yhdenvertaisuuden edistämiseksi on vuoden 2017 alusta lukien oltava yhdenvertaisuussuunnitelma kaikilla työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Mukautusvelvollisuuksien laiminlyönti on jatkossa yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintää, josta työnantaja voidaan tuomita hyvitykseen. Mukautuksilla tarkoitetaan kohtuullisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla varmistetaan vammaisten ihmisten mahdollisuus nauttia tai käyttää ihmisoikeuksiaan ja perusvapauksiaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, ettei työpaikalla syrjitä ketään etnisen taustan, vammaisuuden, terveydentilan, seksuaalisen suuntautumisen, iän, ay-toiminnan, mielipiteen, uskonnon tai muun henkilöstä johtuvan syyn vuoksi. Lue lisää www.sak.fi. Sieltä löytyvät myös ohjeet yhdenvertaisuussuunnitelman tekemiseen. Työtapaturmat Vuoden 2014 aikana Suomessa satt ui yhteensä hieman alle 124 000 työtapaturmaa. Palkansaajille näistä satt ui noin 113 000. Suurin osa kaikista työtapaturmista eli runsaat 106 000 tapausta satt ui työpaikoilla tai työliikenteessä, kun vastaavasti hieman alle 18 000 työtapaturmaa satt ui työmatkoilla. Eläkeuudistus tuli voimaan vuoden 2017 alusta Lue lisää www.eläkeuudistus.fi Reitti_1_2017.indd 23 Reitti_1_2017.indd 23 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 24 J anne Arola ja Ilkka Hackman avaavat kirjassaan Väliin pudotetut Miten meistä tehtaillaan yksinyrittäjiä yli 180 000 suomalaisen asemaa itsensä työllistäjinä. Vuoden 2016 alussa voimaan tullut lakimuutos teki kaikista epäsäännöllisistä toimeksiannoista tuloja saavista ihmisistä yrittäjiä vastoin omaa tahtoaan. Itsensä työllistäjille ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Puhutaan freelancereista, ammatinharjoittajista, yksinyrittäjistä ja apurahansaajista. Yhteistä kaikille on kuitenkin se, että he ovat säännöllisen palkkatyösuhteen ulkopuolella itsensä elättäviä henkilöitä, jotka vastaavat itse työsuhteen ehdoista, palkoista, työvälineistä, vakuutuksista ja eläkkeestä. Ilmiö itsessään ei ole kuitenkaan uusi. Helsingin yliopiston professori Juha Siltala muistutti jo kymmenen vuotta sitten ilmestyneessä kirjassaan Työelämän huonontumisen lyhyt historia siitä, että pätkätyöt ja itsensä työllistäminen ovat itse asiassa palkkatyön kantamuoto. Palkkatyöstä tuli normi vasta teollistumisen myötä. Nyt poliittinen kehitys vaikuttaa kääntyneen päinvastaiseen suuntaan. Vakinaisuutta ja säännöllisen palkan ohessa maksettavaa turvaa halutaan ohentaa, koska sellaiset rakenteet heikentävät kilpailukykyä ja jäykistävät yritystoimintaa. Uudessa maailmanjärjestyksessä ihminen ei solmi enää pitkäaikaista sidettä työnantajaansa, vaan myy tuntejaan, tuotteitaan ja viime kädessä itseään yhä uudestaan. Uusia ammatt iryhmiä ruokalähetit ja lehdenjakajat Kun ihmisestä tulee yritys, häneen eivät päde enää työehtosopimusten säännöt. Työsuhteen ulkopuolella toimiva itsensä työllistäjä jää paitsi esimerkiksi palkallisesta sairauslomasta, lomakorvauksista ja työterveyshuollosta, jos varaa niiden hoitamiseen ei itsellä ole. Työmarkkinoiden murroksessa on syntynyt kolmas, pitkään unohdett u ja kasvava työmarkkinaosapuoli-työnantajien ja palkansaajien väliin jäävät itsensä työllistäjät. Valtaosa itsensä työllistäjistä on tavallisia duunareita, jotka ovat teknisesti yrittäjän asemassa ja joiden asiakkaat maksavat heidän palkkansa yksittäisinä korvauksina yksittäisistä työsuorituksista. Tyypillisimpiä itsensä työllistäjien ammattiryhmiä olivat vuonna 2013 rakennustyöntekijät, parturit, kampaajat, kosmetologit ja toimittajat. Uusia ammattiryhmiä ovat ruokalähetit ja lehdenjakajat. Sanoman viime kesänä käynnistämä EarlyBird-jakelukonsepti on tästä viimeisin esimerkki. EarlyBirdin varhaisjakajat toimivat Karkkilassa, Nummi-Pusulassa ja Mäntsälässä freelancerina tai yrittäjinä, joille maksetaan piirikohtainen korvaus. Kaikista työnantajan velvoitteista jakajat vastaavat itse. Jokapäiväinen leipä kolmesta työstä Arola ja Hackman konkretisoivat kirjassa itsensä työllistäjien asemaa viiden ihmisen työn kautta. Siivousalan ammattilainen Marja-Leena Harju, kulttuurialan freelancer Minna Koponen, asiantuntija-ammattien sekatyöntekijä Kimmo Laakso, liikunta-alan ammattilainen Riikka Huikkonen ja kääntäjä Juhana Korhonen kertovat siitä, millaisista palasista toimeentulo itsensä työllistäjänä syntyy. Harjua voi pitää joukon onnekkaimpana. Hänestä tuli yrittäjä vuonna 1998, kun Jyväskylän Sokos-tavaratalo ulkoisti siivouksensa. Harju työskenteli tavaratalon siivoustyön johtajana vastuullaan siivoojien rekrytointi, työvuorot, budjetit, laiteja ainehankinnat ja kassojen tilitykset. Pitkä kokemus, koulutus ja hyvät yhteydet laiteja ainetoimittajiin oli hyvä pohja omien, pitkien asiakassuhteiden luomiseen. Myös hyvällä tuurilla on ollut iso merkitys Harjun menestykselle. Harju on jättänyt kevätfl unssien ja muiden pikkusairauksien takia väliin vain yksittäisiä työpäiviä. Pitempi sairastelu olisi romahduttanut toimeentulon. Toisenlaisen tarinan kirjassa kertoo fi losofi an maisteri, opettaja-toimittaja-äänikirjojen lukija Kimmo Laakso, joka silpputyöläisenä ottaa vastaan työtä sitä mukaa kun niitä tarjotaan. Laakso kuuluu Hyvinkään kaupungin rekrytointitoimiston ylläpitämään rinkiin, jossa opettajan sijaisuuksista ilmoitetaan tekstiviestillä. Viesti tulee yleensä vasta hieman ennen puolta kahdeksaa, ja siihen on vastattava minuuteissa. Muuten vuoro menee ohi. Jos opettajan sijaisuutta ei aamulla tipahdakaan, on kirjoitettava lehtijuttuja tai hypättävä junaan ja matkustettava Helsinkiin lukemaan äänikirjoja. Kaiken aikaa on miellytettävä toimeksiantajia ja palkanmaksajia, jotta työtä olisi myös jatkossa. Erikoista kyllä, silpputyöläisen arki on Laakson oma valinta. Hän nauttii vapaudesta ottaa vastaan vain sellaisia töitä kuin huvittaa, mutta toisaalta tuskailee joka päivä toimeentulonsa kanssa. Yritt äjähenkisyys opetussuunnitelmassa Väliin pudotetut-kirjassaan Arola ja Hackman tuovat esiin myös suomalaisissa kouluissa viime vuosina menestyneen, opetussuunnitelmaan pohjautuvan Yrityskylä-nimisen oppimisympäristön. Se on Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n luoma konsepti, jossa alaja yläkoululaiOman onnensa sepät TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA ISTOCKPHOTO Reitti_1_2017.indd 24 Reitti_1_2017.indd 24 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 25 sille opetetaan yrittäjyyden lisäksi yhteiskunnan toimintaperiaatteita sekä talouden ja työelämän käsitteitä. Oppilaille opetetaan seikkaperäisesti yritysten ja julkisten palveluiden eroa, verojen maksamista, palkanmuodostusta sekä yritysten kuluja ja tuottoja. Myös työsopimuksen tekemistä käsitellään, mutta ay-toiminnasta ei kerrota nuorille mitään. TAT:n toimintaa rahoittavat pääosin Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) säätiö, joka nousi julkisuuteen vaalirahakohun myötä. TT-säätiö on eri vaaleissa rahoittanut porvaripuolueiden ehdokkaita huomattavilla summilla. Yrityskylä on ollut menestys. Kolme vuotta sitten se palkittiin maailman parhaana koulutusinnovaationa. Tällä hetkellä Yrityskylä tavoittaa jo 70 prosenttia Suomen kuudesluokkalaisista. Yrityskylä-tunteja alakoululaisille pitäneen Kimmo Laakson mielestä Yrityskylän ideologia on ongelmallinen: ”Tietyssä mielessä siellä opetetaan, että jos saat vitun paskaa palkkaa ja kaikki menee päin persettä, ole kiltti ja huomaavainen, äläkä mene barrikadeille”. Kuka puolustaa itsensä työllistäjiä? Arola ja Hackman muistuttavat lukijaa siitä, että itsensä työllistäjien etuja ei aja tällä hetkellä käytännössä kukaan. Tosin Akava perusti viime vuonna yrittäjille ja itsensä työllistäjille oman edunvalvontajärjestön, jonka asema alkaa vasta hahmottua. Ay-liike puolustaa oikeutetusti toistaiseksi voimassa olevaa kokoaikaista työsuhdetta, koska se tuo turvaa ja toimeentuloa. Työn tekemisen uudet muodot haastavat ay-liikkeen ja työttömyysturvan kuitenkin aivan uudella tavalla. Postialalla tämä voi konkretisoitua, jos uudessa postilaissa pakkokilpailutetaan haja-asutusalueen postinjakelu. Janne Arola, Ilkka Hackman: Väliin pudotetut. Miten meistä tehtaillaan yksinyritt äjiä. Docendo 2016. Reitti_1_2017.indd 25 Reitti_1_2017.indd 25 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 26 Reitti_1_2017.indd 26 Reitti_1_2017.indd 26 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 27 Vuosien varrelta Ensimmäisen kauden kansanedustaja Sauli Niinistö vihkii Someron postikontt orin käytt öön laajennetut postipankkipalvelut. Niinistöllä oli tuolloin oma lakiasiaintoimisto Salossa ja hän toimi sen ohessa paikallisen Postipankin valvojana. Kuvassa vasemmalta kontt orin virkailija Tuula Salonen, Salon Postipankin johtaja Arto Saarinen, Sauli Niinistö, Forssan postialueen päällikkö Matt i Asunta, kontt orin virkailija Pirkko Haavisto ja taustalla Forssan postikontt orin virkailija Jukka Laitinen. Kuva on otett u joko vuonna 1987 tai 1988. Kuva: Matt i Asunnan arkisto. Reitti 27 Tämän ja edellisen Reitt i-lehden 10/2016 ristikoiden VASTAUKSET s. Tervetuloa mukaan tutkimukseen! Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa tarvitaan tietoa ikääntyvien työnhakijoiden erilaisista elämäntilanteista ja tyött ömyyteen liitt yvistä kokemuksista. Koneen Säätiön rahoitt amassa ja Tampereen yliopiston toteutt amassa tutkimushankkeessa etsimme tutkimukseen 50 vuott a täytt äneitä Postin työntekijöitä, jotka ovat äskett äin saaneet tiedon irtisanomisesta, ja jotka ovat etsimässä töitä. Tutkimus toteutetaan seurantatutkimuksena vuosina 2017–2018, mikä merkitsee haastatt eluja sekä yhteydenpitoa tutkijan kanssa osallistujan toiveiden mukaan. Jos kiinnostuit kertomaan tilanteestasi ja kokemuksistasi, ota yhteytt ä tutkija Elisa Virkolaan 050 509 9094 tai elisa.virkola@uta.? . Osallistumisesi on arvokasta! ? 1 Reitti_1_2017.indd 27 Reitti_1_2017.indd 27 18.1.2017 13.30 18.1.2017 13.30
Reitti 28 Hoitovapaalle? Olen tällä hetkellä vanhempainvapaalla ja olisin jäämässä huhtikuussa hoitovapaalle. Pitääkö minun tietää, kauanko olen poissa ja voinko palata töihin, kun ilmoitan jossain vaiheessa palaavani? Ja ansaitsenko lomaa hoitovapaan aikana? L APSEN KANSSA KOTONA Työntekijällä on oikeus jäädä kokonaan pois työstä hoitamaan lastaan, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalleen hoitovapaan käyttämisestä ja sen pituudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työsuhde ei katkea hoitovapaan aikana eikä työnantaja saa irtisanoa hoitovapaalla olevan työntekijän työsopimusta. Lisäksi työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä hoitovapaan päättymisen jälkeen. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa, työsopimuksen mukaista työtä. Hoitovapaalla vuosilomaa kerryttävää työssäolon veroista aikaa on yhteensä enintään 156 arkipäivää eli noin kuusi kuukautta. Lisätietoja hoitovapaasta ja muista perhevapaista saat SAK:n perhevapaaoppaasta, jonka löydät PAUn jäsensivuilta osoitteesta www.pau.fi. Onko sinulla kysytt ävää? Korvataanko sairaalan poliklinikkamaksu? Kävin työterveyslääkärin lähettämänä sairaalan poliklinikalla. Hiukan on meillä Valkassa epäselvää, korvaako sairaanhoidon sopimus maksun vai ei? SAMULI Postia koskien työnantajan korvaamasta sairaanhoidosta on sovittu työehtosopimuksella. Tarkemmat säännökset Postia koskien eivät ole työehtosopimuksessa, vaan ne löytyvät Postin sairaanhoidon ohjeista, jotka ovat osa työehtosopimusta. Niiden mukaan korvattavaan sairaanhoitoon kuuluu myös julkisin varoin ylläpidetyn sairaalan poliklinikkamaksu. Työn tekijä tarvitsee lähetteen sairaalaan omalta työterveyslääkäriltä. Avohoidossa ei korvata toimenpiteitä, jotka vaativat lääkärin lisäksi anestesialääkärin mukanaoloa, myöskään niin sanottu päivätai lyhytjälkihoitoinen kirurgia kuten tyrä, suonikohju ja peräpukamaleikkaukset eivät kuulu sairaanhoitosopimuksen piiriin. Käytännössä työntekijä maksaa ensin itse poliklinikkamaksun ja toimittaa kuitin maksusta esimiehelle. Esimies toimittaa sen palkkoihin, joka maksaa sen jälkikäteen työntekijän tilille. Kuitti esimiehelle tulee toimittaa välittömästi käynnin jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden aikana. Miten saadaan työpaikkamme esitykset liitt okokouksen käsitt elyyn? Meillä työpaikalla heräsi kahvipöytäkeskustelu, miten yksittäinen jäsen voi saada esityksensä liittokokouksen käsittelyyn. Kellään ei ollut kokemusta, voisitteko kertoa, miten homma hoituu? ESITYSTEN TEKIJÄT SEINÄJOELTA Liittokokoukselle esitykset tehdään oman ammattiosaston kautta. Niiden tulee olla toimitettuna liittoon 16 viikkoa ennen kokousta eli jo 14. helmikuuta mennessä. Käytännössä teidän tulee saattaa esityksenne oman ammattiosaston käsittelyyn. Yleinen tapa on mennä osaston kokoukseen ja tehdä esitykset siellä tai sitten tehdä esitykset kirjallisesti ammattiosastolle. Ammattiosastot käsittelevät jäsentensä tekemät esitykset ja yhdessä päätetään, mitkä niistä lähetetään liittokokouksessa käsiteltäviksi ja päätettäviksi. PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Mika Roos, työympäristöasiantuntija Reitti_1_2017.indd 28 Reitti_1_2017.indd 28 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 29 O len ollut eräänlainen työhyvinvoinnin matkasaarnaaja viimeiset pari vuotta ja nähnyt Suomea monesta näkökulmasta. Tulin yöjunalla pitämään koulutusta Rovaniemelle. Seisoskelin aamutuimaan rautatieaseman edessä, kun huomasin virkeännäköisen papparaisen jututtavan asemaravintolan oven korjaajaa ja kysyvän, mistä pohjoisen linja-autot lähtevät. Oletko sinäkin tulossa linja-autoon? hän tuli luokseni ja kysyi. En, minä odotan tässä vain noutajaa, juna oli etuajassa. Miekin tässä viimeistä vuosikymmentä elelen, olen jo yli 70, pappa nauraa remahti. Minne olet menossa? kysyin. Muonioon, yksin siellä asua öllötän, ukonkäppänä. Viikatemies vei jo vaimoni. Olin poikieni luona Oulussa kylässä ja tulin juuri sieltä junalla. Elät kyllä enemmän kuin vain tämän vuosikymmenen, vaikutat niin iloiselta ihmiseltä. Myönteinen elämänasenne ennustaa pitkää ikää… Tiedätkö, mitä pitää tehdä, jos on suru puserossa? pappa kysyi taas silmät tuikkien. Ottaa pusero pois päältä. Eilinen on vanha, tulevaisuudesta ei voi tietää. Siksi täytyy elää tätä hetkeä. Pappa jatkoi: Maailma on mennyt ihan sekaisin. Kaikkialla kilpailutetaan ja tulee virheitä. Niin kuin se betonikin. Grammiakaan ei saa olla humusta seassa, ei grammiakaan. Menee muuten koko satsi pilalle. Olen tehnyt ikäni työtä raksalla, oli kunnia-asiana, että tuli hyvää jälkeä, tuumi tämä fi losofi ja mennä käppäsi linja-autopysäkille. Viisas Muonion pappa Osatapa elää tässä ja nyt, kun joka puolella myllertää kuten Postissakin. Meillä on juuri silloin taipumus muistella mennyttä kultaisin kehyksin, näkemättä enää sen ongelmia. Kovin mielelläni itsekin palautan mieliini ajan, jolloin asuin kotona Vaalan Veneheiton kylässä: postilla oli tärkeä asema monellakin tavalla kylän elämässä. Posti, niin lehdet kuin kirjeetkin, haettiin pienestä kotikonttorista, jossa rouva ja hänen ujo poikansa Aaro työskentelivät tiskin takana. He olivat kylän Tärkeitä Henkilöitä. Postissa käyminen oli mukava hetki, koska siinä saattoi vaihtaa kuulumisia, monesti postiauton tuloa odoteltiinkin yhdessä. Postiauto oli myös kulkuväline isommille ostoksille kirkonkylään ja lähikaupunkiin Ouluun. Postikonttorissa hoidettiin pankkiasiatkin. Kun läksin Tampereelle opiskelemaan vuonna 1971, mukanani oli tuoreesta Postipankista ensimmäinen opintolainani ja asiakkuus sinisen säästökirjan muodossa. Entä nyt? Onko Postin työntekijä vielä Tärkeä Henkilö? Mitä enemmän muutokset koskevat omaa identiteettiä, kysymystä, kuka minä olen ja mitä työtä olen tullut tekemään, sitä vaikeammilta tuntuvat nykyajat. Kaikkeen kuitenkin oppii, eläkkeelläkin selviää paremmin sillä asenteella, koska teknologian murros jatkuu. Siksi ahkeruus ei enää riitä, vaan jokaisen täytyy keksiä uusia kujeita, yrityksienkin. Työn merkitykselliseksi kokeminen helpottaa kuitenkin yksittäistä työntekijää kuten myönteinen uteliaisuuskin. Siispä uuteen vuoteen mielessä Muonion papan selviytymisneuvo: eilinen on vanha, eletään nyt. Toiveikasta uutta vuotta! MARJA-LIISA MANKA ........................................ Kirjoitt aja on työhyvinvoinnin dosentt i ja koulutt aja, joka muistelee lämmöllä kotipuolen postikontt oria. Onko postin työntekijä vielä Tärkeä Henkilö? Kolumni Reitti 29 Reitti_1_2017.indd 29 Reitti_1_2017.indd 29 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 30 6 x toimi tänä vuonna toisin 1 2 3 4 5 6 Mitä jos päätt äisi tänä vuonna elää, kuten sinusta tuntuu hyvältä, eikä kuten muut odott avat sinun elävän? Kun tekee mieli lykätä uuden vuoden kunniaksi tehdyn lupauksen toteutt amista, muista ett ä huomenna toivot aloitt aneesi jo tänään. Vuoden päästä voit todeta, ett ä onneksi et lykännyt enää päivääkään. Ole tänä vuonna ? ksumpi ja aloita tavoitt eiden metsästys realistisesti. Jätä pois uho ja kerrasta poikki -asenne. Jaa tavoitt eesi välietappeihin tai totutt ele uusiin asioihin vähentämällä paheita pikkuhiljaa. Valitt amisen aiheet tuskin vähenevät 2017, mutt a useat tutkimukset osoitt avat, ett ä positiivisuus lisää positiivisuutta. Olosuhteet eivät ole aina itsestä kiinni, mutt a opett ele näkemään kuppi puolitäytenä. Isoja päätöksiä tehneiltä ja elämäänsä muutt aneilta ihmisiltä kysyessä he eivät yleensä kadu muuta kuin, ett ä lykkäsivät päätöstä liian pitkään. Älä tee samaa virhett ä. Opett ele elämään arvojesi mukaan. Osoitatko huomiota ja aikaa tarpeeksi niille ihmisille ja asioille, jotka ovat sinulle oikeasti tärkeitä? Reitti 30 Reitti_1_2017.indd 30 Reitti_1_2017.indd 30 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 31 M O L L A T A E L Ä I N I L I P U T U S K O I S I J A O K O I S L A N T I R E E T A R A S I A A I A S K E L M A T I K K A A T S T O N E H A A V E I L U T K O K O N A A N E V I T I A O P O T T A A T A N T U R A M A A I S L A M T U I M E T A I N T T Ä J/V Ä P P E I T O T A I R A M S O T I L A S P U K U V M U O I E R I S N I M I O R I O N O L U T U E L U S I K A T U K K O N E N A L T T I U S T A A L E R I K U L O T N O E T A L L I T S A T I M E T A N S A I T A R R A I V O A L L A H P I P O B R A S I L I A A L I T U S I V A T K U K I N R A H I T E N O J O K I S I I R T O T U O H I S I A T V U K O T A L A T V A T Ä H T I A R I S U I S I S I T S O D A T V A A T E H A L U A L L A S U S E A P A A A M U S K R A M P A T A N A S K I T O A H U V A A K S A I O R O U S K U V A S T E D E S I T S E T E E R I D E S I S O N I T K U T T A L I K I S S A S T O N E L A N N O T T E S T A T A K E P I T N E V A S U P O T T O T I N E N A P U S A N A Menoon mukaan Ratkaisu Reitt i 10 / 2016 Ratkaisu Reitt i 1 / 2017 Vuosikokoukset Postija logistiikka-alan asiantuntijat Aika 11.3.2017 Paikka Eckerö Linen m/s Finlandia • Asialistalla ovat sääntömääräiset asiat (mm. vuoden 2016 tilinpäätös ja toimintakertomus, valitaan puheenjohtaja, toimikunnan jäsenet sekä toiminnantarkastajat, käsitellään sekä hyväksytään osaston toimintasuunnitelma ja budjett i vuodelle 2017). Lisäksi käydään keskustelua muista ajankohtaisista teemoista. Sitovat ilmoitt autumiset Kari Tanskaselle (kari.o.tanskanen@posti.com) viimeistään perjantaina 27.1. Kanta-Hämeen osasto Aika 4.2.2017 klo 13.00 Paikka Kerhoravintola Seiska, Hämeenlinna • Käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja valitaan liitt okokousedustajat. Kokouksen jälkeen on tarjolla lounas ruokajuomineen. Paikalla myös liiton lakimies Iikka Avela. Lahden osasto Aika 18.2.2017 klo 15.00 Paikka Lahden mieskuoron juhlasali (Hämeenkatu 21 D, Lahti) Käynti sisäpihan kautt a. • Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat eli toimintakertomus ja tilikertomus 2016, toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017, toimihenkilövalinnat ja kokoukselle esitett ävät asiat. Kirjalliset esitykset pyydetään toimitt amaan toimikunnalle viikkoa ennen kokousta. Liitosta tulee kertomaan ajankohtaisista asioista työehtoasiantuntija Jussi Saariketo. Kokouksessa ruokatarjoilu. Kokouksen jälkeen on mahdollisuus saunomiseen (klo 19.00–22.00). Lahden ulkopuolelta tuleville korvataan matkakulut. Ennakkoilmoitt autumiset ruokailun ja saunomisen takia Jarmo Tuominen (0403154401 tai jarmo.tuominen@posti.com) tai Olli Puodinketo (olli.puodinketo@posti.com) 10.2.2017 mennessä. Rovaniemen osasto Aika 25.2.2017 klo 14.00 Paikka Ravintola Turkoosin yläkerran saunasali, Rovaniemi (Postikatu 1) • Kokouksessa käsitellään mm. sääntömääräiset asiat. Valitaan osaston puheenjohtaja ja toimikunta vuodelle 2017. Kokousedustajille ruokatarjoilu. Ilmoitt autumiset Jyrki Sutiselle (050 3011264 tai jyrki.sutinen@posti.com) 17.2.2017 mennessä. Edellisen lehden ristikkoarvonnan voitt ivat Anneli Koivunen Tervajoelta ja Taina Keskisaari Lappeenrannasta. Vastauksia tuli yhteensä 117 kappalett a. Palkkio maksetaan lehden ilmestymäpäivää seuraavan kuukauden 15. päivä. Lehden ristikon ratkaisu löytyy tulevaisuudessa samasta lehdestä eikä siihen sisälly enää arvontaa. Pasilan osasto Aika 4.3. 2017 klo 14.00 Paikka Tapahtumakeskus Koskenranta (Katariina Saksilaisen katu 9, Helsinki) • Kokouksessa käsitellään toimintakertomus, toimintasuunnitelma, tilikertomus, talousarvio, sekä valitaan ammatt iosastolle puheenjohtaja ja toimikunta kaudelle 2017. Ajankohtaiskatsauksen pitää valtakunnallinen pääluott amusmies Jarmo ”Japi” Niemi. Kokouksen jälkeen ruokailu. Eläkeläisten tapahtuma alkaa klo 13.00. Hämeen-Uudenmaan osasto Aika 25.3.2017 klo 10.30 Paikka Viking XPRS (lähtö Katajanokan terminaalista) • Käsitellään sääntömääräiset ja muut kokoukselle esitetyt asiat sekä valitaan osaston liitt okokousedustajat. Mukaan mahtuu 40 ensiksi ilmoitt autunutt a. Ilmoitt autumiset 20.2.2017 mennessä Markku Jalavalle (0400 288 222 tai markku.jalava@posti.com) Postin biljardimestaruus ratkesi Tällä kertaa paikalle oli saapunut noin 30 keppitaituria ympäri Suomea pelaamaan mestaruuspytystä. Pelit pelattiin niin sanottuna tuplacuppina eli kahdesta häviöstä lähti laulukuoroon. Tulokset: 1. Isto Kuusisto 2. Tommi Suojanen 3. Jari Heikkilä 4. Tero Kelkka Kiitos kaikille osallistujille, järjestäjille ja Tampereeen Galaxy Clubin henkilökunnalle loistavasti sujuneista kisoista! Tämän vuoden kilpailujen alustava päivämäärä on lauantai 28.10.2017 ja paikka sama. Eli näkymisiin silloin Tampereella! Ristikko Reitti_1_2017.indd 31 Reitti_1_2017.indd 31 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 32 På svenska I samband men konkurrensavtalsförhandlingarna på våren 2016 grundade kollektivavtalsparterna en arbetsgrupp som hade i uppgift att bearbeta ett föredrag för reform av kollektivavtalsförordningar för tidningsutdelare till 31.10.2016. Förhandlingarna varade över hälft en av november men till slut kunde arbetsgruppen inte hitta en gemensam lösning för att förnya kollektivavtalsförordningarna. Därför förverkligas förlängningen av den årliga arbetstiden genom att minska procentandelen som ackumulerar arbetstidsförkortning: Den årliga arbetstiden för en heltidsanställd förkortas genom att till arbetstagarens fl exighetssaldo överföra 0,85 % av den utförda regelbundna arbetstiden under kalenderåret samt Förlängningen av arbetstiden av tidningsutdelare enligt konkurrensavtalet för en deltidsanställd arbetstagare dessutom av merarbetets timantal. 1,69 % av timantalet för regelbunden arbetstid överförs för en minst 55 år gammal arbetstagare som främst utför tidig utdelning av tidningar till fl exledighetssaldot och 2,13 % för en minst 60 år gammal arbetstagare. I praktiken förkortas arbetstiden mindre än tidigare, i samma mängd som förlängningen av årsarbetstiden är. (Förlängningen av arbetstiden med 24 timmar av en heltidsanställd i förhållande till arbetstiden som har avtalats i arbetsförhållandet) Avvikande från detta avtalas förlängningen av arbetstiden av tidningsutdelare som eventuellt ligger inom kretsen av längre semesterrätt med lokala avtal. Denna ändring trädde i kraft 1.1.2017. Vårdledighet? Ja är på föräldraledighet och tänker ha vårdledighet i april. Ska jag veta hur länge jag tänker vara borta från jobbet och kan jag då återkomma till jobbet genom anmälning vid något skede? Och tjänar jag in semester under vårdledigheten? HEMMA MED BARN Arbetstagaren har rätt till vårdledighet för att vårda sitt barn till dess barnet fyller tre år. Arbetstagaren ska anmäla om vårdledigheten och dess längd till arbetsgivaren senast två månader före den planerade ledighetens början. Arbetsförhållandet upphör inte under vårdledigheten och arbets givaren får inte uppsäga arbetsavtalet av en person på vårdledighet. Därtill har arbetstagaren rätt till att i första hand återvända till sitt tidigare arbete när vårdledigheten tar slut. Om detta inte är möjligt ska arbetstagaren erbjudas arbete som motsvarar annat arbete som motsvarar arbetsavtalet. Under vårdledighet är tiden som är likställd med arbetat tid och under vilken man tjänar in semester omfattar sammanlagt högst 156 vardagar det vill säga ungefär 6 månader. Ytterligare uppgift er om vårdledighet och andra familjeledig heter får du i FFC:s guide om familjeledigheter som fi nns på PAU:s hemsida på adressen www.pau.fi. Ersätt s sjukhusets poliklinikavgift ? Jag var på sjukhusets poliklinik med en remiss från företagsläkaren. För oss här i Valka är det lite oklart om avtalet om sjukvård ersätter avgift er eller ej? SAMULI Angående Posti har sjukvård som ersätts av arbetsgivaren avtalats med hjälp av kollektivavtal. Mera specifi ka förordningar angående Posti fi nns inte i kollektivavtalet utan i Postis anvisningar om sjukvård som utgör en del av kollektivavtalet. Enligt dem tillhör även poliklinikavgift av de off entligt underhållna sjukhus i sjukvård som ersätts. Arbetstagaren behöver en remiss av sjukhusets eget företagsläkare. I öppenvård ersätts varken åtgärder som förutom läkaren kräver även deltagande av anestesiläkare, eller en så kallad dagseller eft ervård såsom operationer av bråck, åderbråck och hemorrojder som ingår inte i sjukvårdsavtalet. I praktiken betalar arbetstagaren först poliklinikavgift en själv och skickar kvittot därav till sin förman. Förmannen skickar kvittot till lönförvaltning som betalar avgift en eft eråt till arbetstagarens konto. Kvittot ska skickas till förmannen omedelbart eft er läkarbesöket, men senast inom två månader. Reitti_1_2017.indd 32 Reitti_1_2017.indd 32 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 33 In English Child care leave? Right now I am on parental leave and expect to take child care leave next April. Am I supposed to know in advance how long I’ll be absent and can I come back to work when at some point I let my supervisor know I am returning? Will I earn holiday during my child care leave? HOME WITH AN INFANT An employee is entitled to stay away from work for child care reasons until the child is three years. An employee must inform employer of taking child care leave and of its length latest two months in advance of starting the leave. Child care leave doesn’t interrupt employment and the employer may not terminate the employment of an employee on child care leave. Moreover, an employee is entitled to return to his/her previous employment aft er the end of child care leave. If this is not possible, the employer must off er the employee equivalent work, work under the employment contract. Time accruing annual leave during child care leave comparable to working hours is maximum 156 weekdays, ie. about six months. For further details of child care leave and family leaves please check Family Benefi ts guide of SAK. During the competitiveness negotiations of spring 2016 a work group was established that was aimed at making a proposal on renewing collective agreement provisions concerning newspaper carriers by 31st Oct 2016. Th e negotiations were stretched to later than middle of November fi nally with no mutual outcome on renewal of collective agreement provisions. Due to this fact extension of annual working hours is carried out by decreasing the percentages of accruing shortening of annual working hours: Th e annual working time is shortened by trans ferring annually to an employee’s fl ex leave balance in addition to of his/her regular working hours during the year in question Is hospital outpatient clinic payment reimbursable? I was referred by an occupational health physician to an outpatient clinic. I wonder whether the payment is reimbursable according to the medical treatment contract or not? SAMULI What comes to Posti, employer reimbursed medical treatment is agreed in the collective bargaining agreement. Provisions in more detail are not included in it but are found in the guidelines of medical treatment of Posti being part of the collective bargaining agreement. According to those guidelines, also public funded outpatient clinic payment belongs to reimbursable medical treatment. An employee needs a referral to the hospital from own occupational health physician. Outpatient treatment does not include compensation of operations requiring attendance of anesthetist in addition to physician. Neither do day surgery nor short aft ercare for surgery such as hernia, varicose or haemorrhoid operations include in the medical care treatment contract. In practice, an employee pays fi rst the outpatient clinic bill and submits the receipt of payment to the supervisor. Th e supervisor submits it to payroll department, which then pays it aft erwards to the employee’s account. Th e receipt must be taken immediately aft er the clinic visit to the supervisor, however, latest within two months. Extension of working hours for newspaper carriers according to the competitiveness pact also of a part-timer’s additional working hours 0.85 per cent and of the regular working hours of an employee at least 55 years 1.69 per cent and at least 60 years 2.13 per cent. Practically, this means that shortening of working hours is annually accrued by less the amount of extension than earlier. (Whole time worker’s 24 hours’ extension in proportion to the working hours agreed in the employment contract). Potential extension of the annual working hours of a newspaper carrier within the longer holiday entitlement is carried out according to a local agreement. Th is change came into eff ect on 1st Jan 2017. Reitti_1_2017.indd 33 Reitti_1_2017.indd 33 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 34 Siirtymäsäännöt koskien enimmäiskeston lyhenemistä Ansiopäivärahan kesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Työttömällä, jolla on enintään kolme vuotta työhistoriaa päivärahao ikeuden alkaessa, päivärahan enimmäisaika lyhenee 300 päivään. Maksuajan lyhentäminen työhistorian perusteella kestää kuitenkin enintään 31.12.2018 saakka. Jos ansiopäivärahan enimmäisaika ei ole päättynyt vuoden 2018 loppuun mennessä, voidaan ansio-osaa maksaa taas 1.1.2019 alkaen. TE-palvelusta kieltäytymisen perusteella ansio-osan maksamisen kestoa ei enää lyhennetä 1.1.2017 alkaen. Myös ne henkilöt, joilla maksuaikaa on jo lyhennetty palvelusta kieltäytymisen perusteella, saavat ansio-osan 1.1.2017 alkaen. Poikkeuksen lakiin tekevät kuitenkin sellaiset työttömät, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta. Heillä päivärahan enimmäiskesto säilyy 500 päivänä kuten tähänkin saakka edellyttäen, että heillä on työhistoriaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Omavastuuaika pitenee viidestä arkipäivästä seitsemään päivään. Jos ensimmäinen omavastuupäivä on 1.1.2017 tai sen jälkeen, omavastuuaika otetaan seitsemän päivän mittaisena. Liikkuvuusavustus Työttömyyskassa alkaa maksaa liikkuvuusavustusta vuoden 2017 alussa korvatakseen työttömälle työstä aiheutuvia matka-tai muuttokustannuksia. Liikkuvuusavustuksen saadakseen työttömän tulee olla oikeutettu ansiopäivärahaan ennen sen työsuhteen alkua, jonka perusteella liikkuvuusavustusta haetaan. Liikkuvuusavustushakemus on tehtävä kassalle ennen työsuhteen alkua. Takautuvasti tätä etuutta ei voi hakea. Liikkuvuusavustushakemus löytyy osoitteesta www.tyj.fi . Liikkuvuusavustusta voivat hakea sellaiset osa-aikatyötä tekevät henkilöt, joiden työaika on vähintään 18 tuntia viikossa ja työmatkan yhteenlaskettu kesto on päivässä yli kaksi tuntia. Tai vastaavasti kokoaikatyötä tekevät, joiden työmatkaan kuluu päivässä yli kolme tuntia. Työsuhteen tulee molemmissa tapauksissa olla kestoltaan vähintään 2 kuukautta. Liikkuvuusavustus on suuruudeltaan sama kuin peruspäiväraha eli 32,40 €/päivässä ja avustusta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Liikkuvuusavustus on veronalaista tuloa. Avustusta voidaan maksaa 1-2 kk ajan, riippuen työsuhteen pituudesta. Muutoksia kulukorvauksen maksatukseen Kulukorvauksen maksaminen omaehtoisten opintojen perusteella päättyy 1.1.2017 alkaen. Kulukorvaus maksetaan kuitenkin edelleen sellaisten omaehtoisten opintojen ajalta, joiden tukeminen työttömyysetuudella on alkanut viimeistään 31.12.2016. Kulukorvausta aletaan puolestaan maksaa ammatillista koulutusta vailla oleville alle 25-vuotiaille työttömille, jotka osallistuvat työkokeiluun. Tyött ömyyskassa tiedott aa Lakimuutoksia vuodelle 2017 Palkkatukityö Lakimuutoksen myötä vain 75 % niistä viikoista, joina henkilö on tehnyt palkkatukityötä, kerryttää työssäoloehtoa. Jos työssäoloehto täyttyy pelkästään palkkatuetussa työssä, työssäoloviikkoja tulee kertyä vähintään 35. Jos palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella, työssäoloehto kertyy täytenä. Uutta säännöstä sovelletaan palkkatuettuun työhön, joka alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen. Päätoiminen yritt äjä saa oikeuden päivärahaan Työttömyyskassa voi jatkossa maksaa soviteltua päivärahaa päätoimiselle yrittäjälle, jonka yritystoiminta kestää korkeintaan kaksi viikkoa. Tuta-syistä tehty määräaikainen palkanalennus Lakiin palautetaan vuosina 2010–2012 ja 2014–2015 voimassa ollut säädös. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei vaikuta päivärahan määrään, mikäli tämä palkanalennus on määräaikainen. Henkilön, jonka palkkaa on alennettu, päiväraha määritellään ajalta ennen palkanalennusta eli täydestä palkasta. Kertaluonteinen eläketuki 60 vuotta täyttäneille pitkäaikaistyöttömille voidaan jatkossa maksaa eläketukea. Eläketuen edellyttämä 60 vuoden ikä on tullut täyttää ennen 1. syyskuuta 2016. Eläketuen piirissä ovat ennen 1. syyskuuta 1956 syntyneet henkilöt, jotka ovat olleet työttömänä noin viiden vuoden jakson. Eläketukimyöntö estää työttömyysetuuksien maksamisen. Muut muutokset • TE-toimistot alkavat haastatella työttömiä poikkeuksetta kolmen kuukauden välein. • Kokoaikatyö tulee ottaa vastaan vaikka, työstä saatu palkka olisi pienempi kuin henkilön saama ansiopäiväraha. Työssäkäyntialueen määritelmä muuttuu. Aiemmin työssäkäyntialue on määritelty maantieteellisesti, mutta jatkossa tarkastellaan työmatkaan kuluvaa aikaa. Kokoaikatyö tulee ottaa vastaan jos työmatka kestää päivässä 3 h ja osa-aikatyö jos työmatka on yhteensä enintään 2 h päivässä. • Työtön voi kokeilla soveltuvuuttaan tiettyyn työhön vapaaehtoisella rekrytointikokeilulla, joka voi kestää enintään kuukauden. Rekrytointikokeilu ei estä työttömyysetuuden maksamista. Laki on voimassa vuosina 2017–2018. SARA MALINEN Reitti 34 ASIOINTIAJAT ma–pe klo 9?15 OSOITE Käyntiosoite: Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma klo 13.00–15.00 ti–ke klo 9.00–11.00 to klo 13.00–15.00 Palvelupuhelin 0600 97 099 toimii kaikkina vuorokaudenaikoina. Palvelupuhelimesta ei saa tietoa muusta kuin maksu päivästä, kun maksu on tallennett u maksatus järjestelmään. Telefaksi: 09 6131 1789. Reitti_1_2017.indd 34 Reitti_1_2017.indd 34 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 35 Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R Re Re Re Re Re Re R R R R Re Re Re Re Re Re Ree R R R R R R Re Re R R R R R Re Re R R R R Re R R Re Re R R Re R R Re R R R R R R it it it it it it it it it it it it it it it it it it it it itttttttt itt it it itt itt it iit i ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tttti ti ti tttttttiii 35 35 35 35 35 35 35 35 3 35 5 35 35 35 5 35 35 35 35 3 35 35 5 5 5 35 3 35 3 3 3 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen vuokko.malinen@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1719. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset Vastaa 6.2. mennessä & voita 20 € Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Auta meitä tekemään lehdestä entistä parempi! Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? -> palaute lehdestä. PALAUTEKORTTI 1 | 2017 Reitti_1_2017.indd 35 Reitti_1_2017.indd 35 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23
Reitti 36 LA2 Posti Ab Posti Green PAUn Talvipäivät lähestyvät! T alvipäivät lähestyvät ja odotamme innolla, ett ä saamme teidät tänne Itä-Suomeen, alueen upeimpaan vapaa-ajanviett opaikkaan Nilsiän Tahkolle. Olemme suurella sydämellä Tahkon henkilökunnan kanssa rakentaneet teille talvipäiviä ja niihin ohjelmaa. Meille on kunnia-asia saada teidät viihtymään kanssamme! Toivomme rentoutt avaa ja virkistävää viikonloppua niin kokousväelle kuin liikunnallisiin aktiviteett eihin osallistuville. Tavataan esimerkiksi savolaisten olympialaisten ja retro-hiihdon merkeissä. Suatt as olla hyövyksi, jos ees vähäsen maltt asit opetella savvoo jo ennalta! Lämpimästi tervetuloa Järjestelytoimikunnan puolesta Timo Peippo Talvipäivien ohjelma LAUANTAI 11.2. 9.00Messuosasto avautuu. Liikunnalliset aktiviteetit alkavat. 10.00–12.00 Talvipäivien avajaiset, postilaki, postilakipaneeli (vaalipiirin kansanedustajat) 12.00–13.00 Lounas. Kokoustajat Break Sokos Hotel Tahkossa. Liikuntaan osallistuvat Tahko Spassa. 13.00–13.30 Liitt okokouksen henkilövalinnat, selvitysmies Jarmo Niemi. 13.30–17.00 Ammatt iryhmät, ammatt iryhmien vetäjät 18.00–20.00 Päivällinen, Tahko Spa monitoimihalli 20.00–00.30 Iltajuhla, Tahko Spa monitoimihalli SUNNUNTAI 12.2. 10.00–12.00 Ajankohtaiskatsaus, puheenjohtaja Heidi Nieminen. Liitt okokousasiakirja, valmistelijat. Talvipäivien päätös. 12.00–13.00 Lounas, Break Hotel Tahko. 13.00 Kotiin lähtö Huom! Talvipäivien päivällistä ei enää ole mahdollista ostaa juhlailtana ”ovelta”. Mikäli et ole varannut päivällistä etukäteen, tutustu alueen muihin ruokapaikkoihin. Reitti_1_2017.indd 36 Reitti_1_2017.indd 36 18.1.2017 13.23 18.1.2017 13.23