Reitti • UUDET PALKKATAULUKOT 12 • OSA-AIKAISUUS 16 • PALKAN MUODOSTUS 26 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 3 | 2020 RYHMÄVASTAAVA on todellinen moniosaaja 6 Janne Heinonen pyöritt ää Messukylän jakelua Liitt o autt oi: SLAVA SAI OIKEUTTA 37 Reitti_3_2020.indd 1 Reitti_3_2020.indd 1 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 2 Reitti 3 | 2020 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 17 000 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kansi: Pasi Karppi Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 4/2020 14.5. 11.6. 5/2020 3.8. 27.8. 6/2020 14.9. 8.10. YM PÄ RISTÖMERK KI MILJÖ MÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Ryhmävastaavat 10 Informaatiologistiikka-alalle neuvottelutulos 11 Puheenjohtajalta 12 Uudet palkkataulukot 16 Vastentahtoinen osa-aikaisuus 18 Sovitellulla päivärahalla tukea osa-aikaistetuille 20 Paikallinen sopimus kaatui Lounais-Suomessa 22 Postipalveluiden tuotantojohtaja Sami Reponen 24 Vääristynyt postikilpailu 25 Ay-majakka: Aleksi Andersson 26 Palkka muodostuu useasta eri palasesta 28 Neuvottelujärjestelmää uudistettava 30 Sosiaaliturva tutuksi 31 Ristikko 32 Osastojen mökkejä vuokrattavana 34 Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet koronavirusepidemian aikana 36 Koronavirusepidemia ja työttömyysturva 37 Slava sai oikeutta 38 Kysyvälle vastataan 39 Sana on vapaa 40 Kolumni: Tiina Torppa 41 På Svenska Osa-aikatyön lisääntyminen ei ole hidastumassa 16 22 32 37 Reitti_3_2020.indd 2 Reitti_3_2020.indd 2 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAUn toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Ida Nummelin, 044 740 8698 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Kolmikannan paluu 3 K eskitettyjen työmarkkinaratkaisujen aika on ohi. Tätä virttä on totuttu kuulemaan Eteläranta kympin suunnalta viime vuosina tiuhaan. Vaikka Elinkeinoelämän keskusliitto EK siirsi vuoden 2015 sääntömuutoksella tupot historian lehdille, niin kummasti tuo keskitetty vain tuntuu työnantajille aina kelpaavan, kun isänmaan etu sitä vaatii. Kaikilla on vielä hyvin muistissa kilpailukykysopimus, jossa palkansaajat pääministeri Juha Sipilän hallituksen toimesta kiristettiin nielemään katkeraa kalkkia. Työaikoja pidennettiin, työnantajien työttömyysvakuutusmaksuja, työeläkeja sosiaaliturvamaksuja alennettiin sekä julkisen sektorin lomarahoja leikattiin. Kansantaloudelle aiheutuneita kolhuja on paikattu viime vuosikymmenellä myös raamiratkaisulla ja työllisyysja kasvusopimuksella. Käytännössä kaikkia näitä ratkaisuja on yhdistänyt tupo-henkinen kolmikanta, oli keskitetyn sopimuksen nimi ollut sitten mikä tahansa. Keskitetty on syntynyt, kunhan siinä ei ole mainittu tuota työnantajien kammoksumaa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Koronakriisin vaikutukset tulevat olemaan vielä pitkään yrityksille ja koko yhteiskunnalle dramaattiset. Koronaepidemiasta johtuvat lomautukset ja irtisanomiset koskettavat ainakin välillisesti valtaosaa suomalaisista. Tähän hätään työmarkkinajärjestöt neuvottelivat pikavauhdilla poikkeusajan määräaikaisesta lainsäädännöstä, jolla pyritään helpottamaan sekä taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten että työntekijöiden tilannetta. Osa määräaikaisista lakimuutoksista tuli voimaan jo huhtikuun alussa. Muutokset mahdollistavat työnantajille työntekijöiden lomauttamisen vain viiden päivän varoajalla ja lomautusoikeus koskee poikkeuksellisesti myös määräaikaisia työntekijöitä. Lomautettujen työntekijöiden asemaa parannetaan poistamalla työttömyysturvan karenssipäivät ja lyhentämällä palkansaajien työssäoloehtoa puolesta vuodesta 13 viikkoon. Lomautuksen perusteella maksettava työttömyyspäiväraha ei kuluta työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa. Muutos siis parantaa työttömyysturvaa, jos työttömyys pitkittyisi. Yksi mielenkiintoinen luku koronakriisissä on ollut myös YTK:n eli Loimaan kassan vaikeudet maksaa jäsenilleen päivärahoja. YTK ilmoitti julkisuuteen, ettei etuushakemuksia pystytä käsittelemään eikä siten myöskään rahaa pystytä maksamaan lomautetuille ja työttömille riittävällä nopeudella. YTK:n markkinointi on ollut aggressiivista ja harhaanjohtavaa, jolla on kalasteltu palkansaajia pelkän työttömyyskassan jäseniksi. Nyt kun Suomen suurimmalla työttömyyskassalla olisi näytön paikka, se huutaakin valtiota apuun. Tässä tilanteessa voi vain kuvitella, mitä YTK:n jäsenten mielessä pyörii. Jokaisen on hyvä muistaa, että YTK on pelkkä työttömyyskassa, ei ammattiliitto. YTK ei tee elettäkään työmarkkinajärjestöjen tapaan yritysten ja työntekijöiden pelastamiseksi. Sen tekevät ammattiliitot ja niiden jäsenet. JUHA PÖYRY Reitti_3_2020.indd 3 Reitti_3_2020.indd 3 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Liitt o pyytää jäseniltä lisäselvityksiä jäsenmaksuista Olethan muistanut tarkistaa palkkalaskelmastasi, että työnantaja on perinyt jäsenmaksusi? PAU on lähettänyt ja lähettää selvityspyyntökirjeitä kuluvan kevään aikana jäsenille, joiden jäsenmaksuissa on pidempiä tai lyhyempiä jäsenmaksukatkoja, mutta katkon syytä ei ole ilmoitettu PAUn jäsenrekisteriin. Jäsenen tulee huolehtia itse, että jäsenmaksut ovat kunnossa ja jäsenen tiedot ovat jäsenrekisterissä ajan tasalla. Jäsenmaksujen puuttuminen saattaa estää ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen. Jäsenmaksuvapautus tarkoittaa sitä, että liiton jäsenmaksua ei tarvitse maksaa ajalta, jolta ei saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. Esimerkiksi äitiystai siihen verrattavan loman, määräaikaisen eläkkeen, opintovapaan tai asevelvollisuuden ajalta jäsenmaksua ei tarvitse maksaa, kunhan ilmoitat hyvissä ajoin jäsenmaksun keskeytyksen alkamisesta ja päättymisestä jäsenrekisteriin. Jäsenmaksun keskeytyksestä voit ilmoittaa kirjautumalla PAUn sähköiseen jäsenpalveluun osoitteessa www.pau.fi tai tämän lehden takakannen sisäsivulla olevalla lomakkeella. Lisätietoja: Katja Johansson, katja.johansson@pau.fi , 040 821 5836, Heidi Rantanen, heidi.rantanen@pau.fi , 041 730 3323 tai Tarja Känsäkangas, tarja.kansakangas @pau.fi , 040 831 2963. Jäseniä palvellaan koronatilanteesta huolimatt a Koronavirusepidemia vaikuttaa myös PAUn toimintaan. PAUn kevään koulutukset pidetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana ja kokouksia pidetään etänä. Myös ammattiosastot ovat siirtäneet omia kevätkokouksia. Koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi vain erikseen sovitut tapaamiset PAUn toimistoon ovat sallittuja. Vältämme kuitenkin fyysistä läsnäoloa ja teemme paljon töitä myös etänä. Liiton henkilökunta ja edunvalvojat palvelevat jäseniä normaalisti puhelimitse ja sähköpostitse. SAK päivittää sivuilleen säännöllisesti ajankohtaista tietoa epidemian vaikutuksista työhön osoitteessa www.sak.fi/ajankohtaista/koronavirusepidemian-vaikutukset-tyohon. Postilla on myös oma koronaan liittyvä sivusto osoitteessa https://my.posti.fi /mepostilaiset/ mitä-valmiuslaki-ja-poikkeustilanne-tarkoittaa-postilleja-postilaisille. Reitti_3_2020.indd 4 Reitti_3_2020.indd 4 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 5 Reitti 5 Taustamuuttujien lisäksi viestintäkyselyssä kysyttiin kuljetusliittojen (AKT, PAU, SMU ja RAU) jäseniltä kuinka aktiivisesti seuraat liiton viestintäkanavia, kuinka tärkeinä näet eri viestintäkanavat tulevaisuudessa ja kuinka säännöllisesti luet postitse tulevaa lehteä. Lisäksi haettiin mielipidettä lehden ilmestymiskerroista sekä sisällöstä ja muodosta (printti vai sähköinen). Tässä jutussa käsitellään tuloksia vain PAUn osalta. Printt i huomataan Liiton viestintäkanavista kyselyn perusteella seuratuimpia ovat järjestyksessä Reitti-lehti, tekstiviestit, sähköpostit, liiton nettisivut, somekanavat ja verkkolehti, ts. lehden näköispainos verkossa. Lehden merkitys nähdään myös tulevaisuudessa tärkeänä (eläkeläisten vastaukset rajattiin pois). Edelle menee kuitenkin sähköposti, jonka kautta lähetetään liiton tiedotteet ja uutiskirje. 80,47 % vastaajista pitää sitä melko tai erittäin tärkeänä, liiton lehteä 79,35%, nettisivuja 78,97%, tekstiviestejä 70,69%, sosiaalista mediaa 59,56%, verkkolehteä 37,99% ja videoita 33,85%. Digitalisaation keskellä on yllättävää, että painettu lehti näyttää tuottavan medioista vahvimman suhteen jäseniin. Tosin tätä voi selittää myös se, että suurin osa vastaajista, yli 40 % on 50-59 vuotiaita. Avovastauksissa kävi kuitenkin selväksi myös sähköisen viestinnän merkitys liiton viestinnässä. ”Tekstiviestit oli lakon aikana ehdottomia.” ”Juuri kriisiajan, kuten työtaistelujen viestintä tärkeää. PAU onnistui viime vuoden lopulla kyseisessä viestinnässä erinomaisesti. Viesti saatiin perille sekä jäsenille että medialle.” ”Nopea tiedottaminen lakon aikana tekstiviestillä oli tosi hyvä juttu, se siis jatkukoon. Sähköposti on myös hyvä tapa”. Reitt i on liiton seuratuin viestintäkanava KL Kuljetusliitot ry:n viestintäkysely osoitt i helmikuussa, ett ä painetulla lehdellä on PAUn jäsenille edelleen suuri merkitys. TEKSTI JUHA PÖYRY Tes ja edunvalvonta tärkein Liiton lehti lähetetään jäsenille kotiin postitse kahdeksan kertaa vuodessa. Vastaajista hieman yli puolet ilmoitti lukevansa lehden kannesta kanteen, muutamat jutut lukee tarkkaan noin 30 %. Ainoastaan viidennes vastaajista ei lue Reittiä juuri lainkaan tai vain selailee sen joskus. Selkeä enemmistö, lähes 80%, haluaa lehden paperisena. Tärkeimpinä aiheina Reitissä pidetään tes-asioita ja asiantuntija-artikkeleita, edunvalvontaan ja työsuojeluun liittyviä juttuja, työpaikkajuttuja ja muita työelämää käsitteleviä artikkeleita. Liiton lehden rooli nähdään siis vahvasti edunvalvontaan, työelämään ja työmarkkinoihin liittyvänä asiantuntijalehtenä. KL Kuljetusliitot ry:n viestintäkyselyyn osallistui 17.26.2. PAU:sta 1780 jäsentä, joista eläkeläisten osuus oli vajaa viidennes. Linkki kyselyyn lähetettiin jäsenille sähköpostilla ja tekstiviestillä. Lähetettyjen tekstiviestien perusteella vastausprosentti oli 15,5 %. Kyselyn vastauksia käytetään kuljetusliittojen viestinnän nykytilan arviointiin ja yhteisen viestinnän kehittämiseen. Viestintäkyselyn arvonnassa iPadin voitti Päivi Hacklin Porista. Onnittelut voittajalle! Reitti_3_2020.indd 5 Reitti_3_2020.indd 5 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 Viimeisimmän organisaatiouudistuksen jälkeen ryhmävastaavien roolit vaihtelevat suuresti eri paikoissa. Usein toimenkuva muistutt aa esimiehen työtä, mutt a vastuusta maksett ava palkanlisä on symbolinen. TEKSTI PASI KARPPI KUVAT PASI KARPPI JA TONI MAALAHTI Ryhmävastaava Janne Heinosen aamuissa ensimmäiset 3-4 tuntia ovat hektisimmät, koska päivän reitt ikuviot saatt avat muutt ua moneen kertaan. Heinonen on toiminut myös varaluott amusmiehenä usean vuoden ajan. Reitti_3_2020.indd 6 Reitti_3_2020.indd 6 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 7 Postityöntekijä vai alipalkatt u esimies? Reitti 7 Ryhmävastaavien kirjavat roolit Reitti_3_2020.indd 7 Reitti_3_2020.indd 7 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 8 L ähtökohtaisesti ryhmävastaava on postityöntekijä, jolle maksetaan työehtosopimuksessa määritelty moduuli. Palkanlisän maksuperuste määritellään seuraavasti: ”Tehtävä on esimiestyötä tukeva. Työntekijälle on annettu itsenäistä työn järjestelyvaltaa ja vastuuta. Työntekijä toimii yhteyshenkilönä ryhmän ja työnjohdon välillä. Työhön kuuluu tiimin työjärjestelyjä.” Työehtosopimuksessa P-liitteen moduuli ”vastuu ryhmän toiminnasta” on 224,50 € kuukaudessa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että tuotevirtaohjaajan palkanlisä on 106,33 €. Samansuuruinen on myös trukkilisä. On tiedossa tilanteita, joissa trukkilisää saava tuotevirtaohjaaja saa käytännössä saman palkan kuin ryhmävastaava. Ryhmävastaavilta odotetaan nykyään kuitenkin vahvaa esimiesotetta. Jakelun uusin organisaatio muistuttaa työnjaoltaan entistä palveluesimiesorganisaatiota. Nyt palvelupäälliköt keskittyvät hallinnollisiin töihin, kuten palveluesimiehet aikoinaan. Ryhmävastaavat puolestaan hoitavat käytännössä kaikki tuotantoesimiesten työt. Kustannusten kannalta uusi organisaatio on rakennettu järkevästi. Tuotantoesimiesten pohjapalkka oli noin 2400 € kuukaudessa. Tämän päälle maksettiin henkilökohtainen palkanosa, joka oli 5-40% pohjapalkan päälle. Ryhmävastaavan keskimääräinen palkka on näin ollen 800-1000€ pienempi kuin kokeneen tuotantoesimiehen palkka vastaavasta työstä aikanaan. Palkan lisäksi organisaatiouudistuksessa on jäänyt huomioimatta ryhmävastaavan valtuudet. Ryhmävastaavan valta rajoittuu päivittäisten töiden järjestelyihin ja esimiesvastuun kantava palvelupäällikkö saattaa olla pitkän matkan takana toisessa toimipaikassa. -Kriisitilanteet henkilöstön kanssa pitäisi hoitaa välittömästi. Eräässä ongelmatilanteessa en tavoittanut esimiestäni samana päivänä puhelimitse ja hän pääsi paikalle vasta pari päivää myöhemmin. Tulehtunut tilanne oli oleellisesti vaikeampi hoitaa jälkikäteen. Oma auktoriteettini ei akuutissa tilanteessa riittänyt, koska käskyttäjä oli ”vain ryhmävastaava”, erään satelliittipaikan ryhmävastaava kertoo kohtaamastaan ongelmasta. Kaksi ryhmävastaavaa kertoo toimenkuvastaan ja omasta näkemyksestään työnjohtajina. Janne Heinonen, Messukylän jakelu: ”Ryhmävastaava palvelee muita työntekijöitä” ”Olen ollut Postilla töissä 28 vuotta. Tällä hetkellä toimin Tampereella Messukylän jakelussa ryhmävastaavana. Toimipaikka on nykymittapuulla pieni, jakavia reittejä on parikymmentä. Isoja muutoksia on tulossa vielä tämän vuoden aikana, kun yhdistymme Pirkkalan jakelukeskukseen. Tämä luo epävarmuutta omaankin tulevaisuuteen. Tampereen alueella laitettiin kaikki ryhmävastaavapaikat hakuun, joten niin toimenkuva kuin tittelikin voivat lähikuukausina muuttua. Olen toimipaikassa ainoa työnjohtoasemassa oleva. Toimipaikkamme kuuluu jo nyt hallinnollisesti Pirkkalan jakelukeskukseen, jossa palvelupäällikkö istuu. Päivittäisiin rutiineihin kuuluu puhelinpalaveri hänen kanssaan. Työnkuvani on minulle selkeä ja tiedän mitä minulta odotetaan. Vastaan päivittäisen jakelun onnistumisesta ja kaikesta muusta työtä, mitä itsenäisen satelliittipaikan pyörittämiseen kuuluu. Työpäiväni alkaa 6.00, otan vastaan kuorman ja hoidan kiireellisimmät sähköpostit. Ensimmäiset 3-4 tuntia ovat hektisimmät ja päivän reittikuviot saattavat muuttua moneen kertaan. Asioiden vakiinnuttua palaan koneen ääreen tekemään toimipaikan konehommat, tärkeimpinä leimausten tarkistus ja työvuorosuunnitelman teko. Tuotannollista työtä ei toimenkuvaani suoranaisesti kuulu, mutta autan tarvittaessa niin kasauksessa kuin reitilläkin. Osaan kaikki talon reitit, eikä pienessä paikassa ole ylivoimaista olla vastuussa kaikista käytännön asioista. Palvelupäälliköltä saa tukea hankalissa tilanteissa. Olen postityöntekijä, niinhän palkkanauhassa yksiselitteisesti lukee. Päivittäisten järjestelyjen hoitaminen on yksi tehtävä muiden postitöiden joukossa. Pidän itseäni armeijatermein ryhmänjohtajana, en määräysvaltaa käyttävänä upseerina. Työtä helpottaa, että porukka on tuttua ja luottamus pelaa joka suuntaan. Ryhmävastaavan tärkein homma on saada muiden työntekijöiden päivä sujumaan mahdollisimman sujuvasti. ” Työnkuva Neuvott eluja käydään PAU käy neuvott eluja ryhmävastaavien palkkatilanteen korjaamiseksi. Tämän hetkinen ajatus olisi pilotoida tämän vuoden aikana uutt a palkkamallia joillakin alueilla. Jos pilott i tuott aa hyvän lopputuloksen, niin malli tultaneen maastoutt amaan koko maahan. PAUn edustajat työryhmässä ovat: valtakunnallinen pääluott amusmies Satu Ollikainen, työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuominen ja liitt osihteeri Esko Hietaniemi. Reitti_3_2020.indd 8 Reitti_3_2020.indd 8 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 9 Hannele Mutanen on Joensuun terminaalissa yksi neljästä ryhmävastaavasta. Päivitt äisjohtamisen lisäksi Mutanen vastaa terminaalin ajoneuvoista ja jakelun laadusta. Hannele Mutanen, Joensuun jakelukeskus: ”Työnkuva on kokopäiväistä esimiestyötä” ”Olen ollut Postissa töissä hieman yli 20 vuotta. Nyt ryhmävastaavana reilun vuoden ajan Joensuun jakelukeskuksessa. Toimipaikassa on neljä ryhmävastaavaa. Kolme tulee aamuun, yksi vastaa toiminnasta iltavuorossa. Meillä on autopiirejä 50 ja muita reittejä yli kaksikymmentä. Moderneissa jakelukeskuksissa toimenkuvat ovat vahvasti roolitettu. Isoissa paikoissa kaikki eivät voi tehdä kaikkea. Joustavat toimenkuvat on määritelty henkilöiden vahvuuksien mukaan. Aamuun tulevista ryhmävastaavista yksi keskittyy konehommiin ja muut hoitavat operatiivisen johtamisen. Työ on mukavan vaihtelevaa. Välillä on silti raskasta, kun ylläreitä tulee ja joutuu priorisoimaan päivän hommat monta kertaa uudestaan. Minä vastaan päivittäisjohtamisen lisäksi ajoneuvoista ja jakelun laadusta. Autan tarvittaessa tuotannollisessa työssä, mutta toimenkuvani vuoksi koen olevani enemmän esimies kuin työntekijä. Palkka ei mielestäni ole missään suhteessa vastuuseen. Joensuun jakelussa oli kova vaihtuvuus esimiehissä muutama vuosi sitten. Meillä oli parin vuoden sisään kolme eri esimiestä. Tämä oli yksi syy, miksi hakeuduin ryhmävastaavaksi. Halusin saada asiat järjestykseen. Esitin omat visioni ja sain niille sekä esimiesten että kollegojen tuen. Uusien ryhmävastaavien perehdytys on usein riittämätöntä. Ihmisiä on puoliväkisin laitettu toimeen ja sanottu, että koita pärjätä. Itselläni ei olisi ollut valmiuksia henkilöjohtamiseen, jos en olisi suorittanut lähiesimiestyön ammattitutkintoa. Olen toiminut Postilla kymmenen vuotta luottamusmiehenä ja kuusi vuotta varapääluottamusmiehenäkin. Koin, että minulla ei enää ollut annettavaa sillä saralla. Mietin kyllä, miten porukka asiaan suhtautuu. Ratkaiseva asia oli kaverini kommentti. Hän sanoi, että eihän sinun ole pakko olla kenkku ryhmävastaava, vaikka talo niin tuntuu vaativan. Leikkimielistä naljailua ”takinkäännöstä” välillä tulee. Luottaritaustasta on ollut minulle paljon hyötyä. Koen, että sen ansiosta minuun luotetaan, eikä auktoriteettiani ole kyseenalaistettu. Osaan hoitaa hankalatkin asiat keskustelemalla. Minä olen sen verran hullu, että olen aina viihtynyt kaikissa työtehtävissä Postilla. En usko, että jään Postista eläkkeelle, sillä eläkeikään on vielä 30 vuotta. Posti on hyvä työpaikka!” Reitti_3_2020.indd 9 Reitti_3_2020.indd 9 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 10 Informaatiologistiikka-alalle saatiin neuvott elutulos PAUn liitt ohallitus hyväksyi kokouksessaan 18.3. informaatiologistiikka-alan työehtosopimusneuvott eluissa 4.3. syntyneen neuvott elutuloksen. U usi työehtosopimus astuu voimaan 4.3.2020 ja on voimassa 31.1.2022 saakka. Sopimuskauden aikana palkkoja tullaan kokonaisuudessaan korottamaan 3,2 %, josta 1,8 % on yleiskorotusta ja 1,4 % yrityskohtaista erää. Vuonna 2020 palkkoja korotetaan 1.6. alkaen tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,8 % suuruisella yleiskorotuksella sekä 0,5 % suuruisella yrityskohtaisella erällä. Vuonna 2021 palkkoja korotetaan 1.5. alkaen tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1 % suuruisella yleiskorotuksella sekä 0,9 % suuruisella yrityskohtaisella erällä. Työehtosopimuksessa on todettu, että yrityskohtaisen erän käytöstä tullaan sopimaan paikallisesti molempien vuosien osalta. Tänä vuonna sopimus tullaan tekemään huhtikuun loppuun mennessä ja vuonna 2021 sopimus tulee olla tehtynä maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli yrityskohtaisten erien jakamisesta ei päästä sopimukseen, erät jaetaan jokaiselle toimihenkilölle ja työntekijälle työnantajan päättämällä tavalla. Taulukkopalkkoja korotetaan 1.6.2020 lukien 0,8 % ja 1.5.2021 lukien 1 %. Euromääräisiä lisiä korotetaan 1.6.2020 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,3 %. Vuonna 2021 euromääräisiä lisiä korotetaan 1.5.2021 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 1,9 %. Uusi palkkajärjestelmä käytt öön Yksi työehtosopimuksen keskeisimmistä muutoksista on palkkaliitteen 1 ja 3 uuden palkkajärjestelmän käyttöönotto ja sen tuomat muutokset palkkarakenteisiin. Palkkajärjestelmän toimivuutta on kehitetty ja pilotoitu vuoden 2019 aikana. Pilotissa ei havaittu ongelmia ja palkkajärjestelmä päätettiin ottaa käyttöön uuden työehtosopimuksen astuessa voimaan. Palkkaliitteen 1 ja 3 uudet palkkataulukot muodostuvat kahdesta erillisestä palkkataulukosta (taulukko 1 sekä taulukko 2), joista on poistettu aiemmin tutut roolitasot (taso 1 ja taso2). Vaikka roolitasot poistuvat käytöstä, niin se ei vaikuta esimiehen ja toimihenkilön välillä käytäviin kehityskeskusteluihin. Toimihenkilöön sovellettava palkkataulukko määräytyy toimihenkilön kokemusvuosien perusteella. Alle kolmen vuoden kokemuksen omaavan toimihenkilön vähimmäispalkka määräytyy palkkataulukon 1 pohjalta. Kolmen kokemusvuoden jälkeen toimihenkilön vähimmäispalkka määräytyy palkkataulukon 2 mukaan. Palkkataulukoiden vaativuusryhmiin sekä vaativuuden arviointiin ei ole tullut muutoksia, lukuun ottamatta palkkaliitteen 3 palkkataulukoihin tuotua uutta vaativuusryhmää. Jatkossa palkkaliitteen 3 palkkataulukoissa on neljä vaativuusryhmää ja lisäyksen jälkeen palkkataulukon pitäisi vastata paremmin tämän päivän tarpeisiin. Palkkajärjestelmämuutoksen seurauksena toimihenkilölle maksettava kuukausipalkka muuttuu kokonaispalkaksi, joka pitää sisällään aiemmin käytössä olleet palkanosat: taulukkopalkka, roolitaso sekä mahdollinen sovittu palkanosa. Uuteen palkkajärjestelmään siirtyminen ei laske kenenkään palkkoja. Työehtosopimukseen tuli muutamia tekstimuutoksia, joista osa on sovittu määräajaksi koskemaan vain tätä sopimuskautta. Näistä muutoksista saat tarkemmin tietoa luottamusmieheltäsi tai uudesta työehtosopimuksesta, joka tullaan julkaisemaan liiton kotisivuilla kevään aikana. LENA LAHTI Reitti_3_2020.indd 10 Reitti_3_2020.indd 10 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 11 R R R R R R R R R R R R R R R R R Re Re R Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re Re R R R R R R R Re R Re R Re Re Re Re Re Re R R R R R R R R R R Ree R R R R R R R R R Re Re Re R R R R R R R R R Re Re R R R R R R R Re R R R R R R Reeee R R Ree R R R R R R R Reeeeee R R R Ree R R R R Reeee Re Reeeeee R R R Reeeee Reeee R Reee Re Re Ree R Re Re R Re Re R R R R R R R R R R R R R R R R R R iiiit iit it it it it it it itt it it it iiiit it it iiit it itt it it itt it iit it it it it itt iiit it iit it itt iiitt it iiit it iittti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tti tti ti ti tttti ti tii tti tiii tti ti ti ti ti ti ti ti ti tti tiii tiiiii tttiii tiiiiii 1111111111 1111 11 11111 111 11 11 1111111111 11111111 111 111111 11111 111111 111 11 11 11 1111111111 HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Korona-exit V iimeisen kuukauden aikana korona on täyttänyt mediatilan ja ihmisten mielet niin Suomessa kuin maailmalla. Työpaikkojen ja eri alojen tilanteet vaihtelevat paljon. Lomautuslappuja on jaettu ennätysmäärät. Konkurssiuhka roikkuu monen yrityksen yllä painostavana. Etätöissä ovat ne, joiden työt eivät ole sidottu paikkaan. Ja sadat tuhannet suomalaiset käyvät töissä työpaikoillaan, niin kuin ennenkin. Postialalla suurimman osan työhön korona ei ole vaikuttanut juuri mitenkään. Hyvänä puolena asiassa on tietysti se, että työ antaa toimeentuloa, joka monella muulla on nyt kiven alla. Ja huonona puolena taas se, että työkavereiden ympäröiminä, asiakaskontakteja hoitaen, tartuntariski myös koronan osalta on moninkertainen. Juuri nyt monen matalapalkka-alan työ on yhteiskuntamme toimivuudelle kriittisen tärkeää. Kiitosta saavat postilaisten lisäksi siivoojat, kaupankassat, sairaaloiden henkilökunta, linja-autonkuljettajat ja moni muu, joka jää normaalissa arjessa huomaamatta. Näiden kiitosten lisäksi tämän soisi näkyvän muulloinkin näiden alojen arvostuksena ja toki myös palkkapussissa. Vaikka Suomen osalta korona ei ehkä vielä ole edes saavuttanut tartuntamäärähuippuaan, mietitään jo monessa paikassa mitä on elämä koronan jälkeen. Mitä jää jäljelle, kun savu tämän kriisin jäljiltä hälvenee? Jos taloudellinen elvytys epäonnistuu tai koronakriisi kovasti pitkittyy, on edessä väistämättä jonkinlainen talouden taantuma, joka tuo aina mukanaan konkursseja, työttömyyttä ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Luottamusta tulevaan heikentäisi myös mahdolliset leikkauslistat sosiaaliturvaan ja heikennykset työsuhdeturvaan. Näitäkin on jo politiikan puolelta väläytelty. 90-luvun laman kokeneet muistavat sen koko ikänsä ja eivät varmasti haluaisi kokea sitä uudestaan. Moni tämän päivän syrjäytynyt on tuon laman ajan lapsi. Talouden heikentyminen ja yritysten paine säästää kuluissa vie aina myös volyymia ja työtä pois postialalta. Mutta toistaiseksi näyttäisi olevan yhä mahdollisuus onnistua elvyttämään talous sille samalla kasvu-uralle, jossa oltiin ennen koronaa. Tuolloin muun muassa työllisyys pikkuhiljaa kipusi koko ajan parempiin lukemiin. Jos siinä onnistutaan, niin se toivottavasti onnistutaan käyttämään oikealla tavalla hyväksi myös Postissa. Nyt on jo tiedossa, että verkkokauppa on kriisin aikana käynyt kuumana ja pakettivirta postin työpaikoilla on vastaava kuin jouluna. Sellaisetkin kuluttajat, jotka ovat luottaneet perinteiseen tapaan tehdä hankintoja, ovat kriisin aikana opetelleet verkkokaupan salat, jotta kontaktit ulkomaailmaan olisivat mahdollisimman pienet. Kun oppii saamaan toivomansa tuotteet helposti kotiin tai lähellä toimivaan palvelupisteeseen, niin vanhaan ei ehkä halua palata. Postin rooli ymmärretään nyt myös tärkeänä osana tämän maan huoltovarmuutta, joten ehkäpä poliittinen päätöksentekokin tukisi tulevaisuudessa paremmin postipalveluiden turvaamista. Korona-exitin onnistuminen on yhteiskuntamme tulevien vuosien kannalta tärkein asia. Päättäjät tekevät sen suhteen varmasti parhaansa. Toivottavasti myös yritykset miettivät tuotantoketjujaan ja toimintojaan niin, että seuraava tällainen kriisi horjuttaisi niitä hieman vähemmän. Reitti_3_2020.indd 11 Reitti_3_2020.indd 11 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Uudet palkkataulukot – tarkista palkkasi Reitti 12 VIESTINVÄLITYSJA LOGISTIIKKA-ALA Palkkaliite P (viestinvälitysja kuljetustyö) Taulukkopalkat 1.3.2020 lukien: PL: P1 PL: P2 PERUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 alle 2 vuott a 1 838,65 1 891,32 11,49 11,82 102 2–5 vuott a 1 915,63 1 971,35 11,97 12,32 103 6–9 vuott a 1 996,67 2 054,41 12,48 12,84 104 10–15 vuott a 2 080,75 2 140,52 13,00 13,38 105 vähintään 16 vuott a 2 169,90 2 232,70 13,56 13,95 AMMATTITEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 201 alle 2 vuott a 1 923,74 1 979,45 12,02 12,37 202 2–5 vuott a 2 003,76 2 061,51 12,52 12,88 203 6–9 vuott a 2 087,84 2 148,62 13,05 13,43 204 10–15 vuott a 2 175,97 2 238,78 13,60 13,99 205 vähintään 16 vuott a 2 270,18 2 336,03 14,19 14,60 KULJETUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka Pakett iauto MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet A01 alle 6 vuott a 1 969,32 2 026,05 12,31 12,66 A02 6–9 vuott a 2 053,40 2 113,17 12,83 13,21 A03 10–15 vuott a 2 139,51 2 201,30 13,37 13,76 A04 vähintään 16 vuott a 2 229,66 2 294,50 13,94 14,34 Kuorma-auto MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet B01 alle 6 vuott a 2 024,02 2 082,78 12,65 13,02 B02 6–9 vuott a 2 106,08 2 166,86 13,16 13,54 B03 10–15 vuott a 2 193,20 2 257,01 13,71 14,11 B04 vähintään 16 vuott a 2 286,39 2 353,25 14,29 14,71 Yhdistelmäajoneuvo MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS PR Kokemusvuodet C01 alle 6 vuott a 2 076,70 2 136,47 12,98 13,35 C02 6–9 vuott a 2 161,79 2 224,60 13,51 13,90 C03 10–15 vuott a 2 247,90 2 312,73 14,05 14,45 C04 vähintään 16 vuott a 2 339,07 2 406,94 14,62 15,04 Tarkista palkkalaskelmastasi, ett ä palkkasi on maksett u oikein. Mikäli palkassasi on epäselvyytt ä, käänny luott amusmiehen tai liiton toimiston puoleen. Reitti_3_2020.indd 12 Reitti_3_2020.indd 12 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 14 Taulukkopalkat 1.3.2020 lukien: PL: N1 PL: N2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 001 alle 2 vuott a 1 997,69 2 055,43 12,49 12,85 002 2–5 vuott a 2 066,57 2 126,34 12,92 13,29 003 6–9 vuott a 2 136,47 2 198,26 13,35 13,74 004 10–15 vuott a 2 228,65 2 293,48 13,93 14,33 005 vähintään 16 vuott a 2 319,82 2 387,69 14,50 14,92 Palkkaliite N (asiakastoimipaikkatyö) EUROMÄÄRÄISET LISÄT 1.3.2020 euroa työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin välinen aika 7,29 yli kahden tunnin ajalta 13,53 yötyölisä (yötyön aikahyvitykseen liitt yvä) 0,49 vaalitoimitsijapalkkio 8,76 kurssiraha 61,76 erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat 224,50 138,02 106,33 82,69 53,18 Matka-ajan korvaus 27,46 Ulkomaan Tuotannon henkilöturvatarkastuslisä 28,71 Euromääräiset lisät Taulukkokuukausipalkat 1.3.2020 lukien: PL: M1 PL: M2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 varastotyöntekijät alle 2 vuott a 1 765,71 1 867,01 11,04 11,67 103 varastotyöntekijät 2–3 vuott a 1 812,31 1 916,65 11,33 11,98 105 varastotyöntekijät 4–6 vuott a 1 916,65 2 035,17 11,98 12,72 108 varastotyöntekijät väh. 7 vuott a 1 994,65 2 123,30 12,47 13,27 200 koulutt aja 2 077,71 2 215,48 12,99 13,85 300 tiimin vetäjä 2 163,82 2 307,66 13,52 14,42 400 esimies 2 230,68 2 378,57 13,94 14,87 Palkkaliite M (varastotyö) Taulukkopalkat 1.3.2020 lukien: PL: Y1 PL: Y2 Kuukausipalkka Tuntipalkka PR MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 001 2 520,39 2 593,33 15,75 16,21 002 2 841,52 2 924,58 17,76 18,28 003 3 280,14 3 376,38 20,50 21,10 Palkkaliite Y (yritysmyynti) Reitti_3_2020.indd 14 Reitti_3_2020.indd 14 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 15 Taulukkopalkat 1.3.2020 lukien: PL: P1 PL: P2 PERUSTEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 101 alle 2 vuott a 1 840,46 1 893,19 11,50 11,83 102 2–5 vuott a 1 917,52 1 973,29 11,98 12,33 103 6–9 vuott a 1 998,64 2 056,44 12,49 12,85 104 10–15 vuott a 2 082,81 2 142,63 13,02 13,39 105 vähintään 16 vuott a 2 172,04 2 234,91 13,58 13,97 AMMATTITEHTÄVÄ Kuukausipalkka Tuntipalkka PR Kokemusvuodet MUU SUOMI PKS MUU SUOMI PKS 201 alle 2 vuott a 1 925,64 1 981,41 12,04 12,38 202 2–5 vuott a 2 005,74 2 063,54 12,54 12,90 203 6–9 vuott a 2 089,90 2 150,74 13,06 13,44 204 10–15 vuott a 2 178,12 2 240,99 13,61 14,01 205 vähintään 16 vuott a 2 272,42 2 338,33 14,20 14,61 POSTI PALVELUT OY:N PAKETTILAJITTELIJAT Euromääräiset lisät POSTI PALVELUT OY:N PAKETTILAJITTELIJOITA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS EUROMÄÄRÄISET LISÄT 1.3.2020 euroa työhönsidonnaisuuslisä: enintään 2 tunnin välinen aika 7,30 yli kahden tunnin ajalta 13,55 kurssiraha 61,82 erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvat palkanosat Koulutusvastaava, vastuu prosessin tai sen osan ohjauksesta, asiakasvastuu, vaativa erityistehtävä, trukkilisä 106,44 Asiakasvastuu B, trukkilisä B 53,24 Matka-ajan korvaus 27,49 Ulkomaan Tuotannon henkilöturvatarkastuslisä 28,74 Reitti_3_2020.indd 15 Reitti_3_2020.indd 15 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 16 Osa-aikatyö on perinteisesti ollut suomalaisilla työmarkkinoilla sivuroolissa, mutt a viimeisten vuosikymmenten aikana sen määrä on lisääntynyt huomatt avasti. Tämän on henkilökohtaisesti saanut kokea myös moni postilainen. P arhaimmillaan osa-aikatyöllä voidaan vastata sekä työntekijöiden että työnantajien joustotarpeisiin, niin että molemmat osapuolet hyötyvät järjestelystä ja kokevat sen mielekkääksi ja tarpeen mukaiseksi. Yhä useammin osa-aikatyötä kuitenkin tehdään ainoastaan työnantajan tarpeista lähtien. Tyypillisesti osa-aikatyöt lisääntyvät taloudellisten taantumien aikana ja taloustilanteen kohentuessa tilanne taas palautuu ennalleen. Viime vuosina näin ei kuitenkaan ole käynyt ja osa-aikatyön teettämisestä on tullut monille työnantajille pysyvä tapa säästää kustannuksista ja varautua esimerkiksi kausivaihteluihin. Näyttääkin siltä, että osa-aikatöiden lisääntyminen ei olisi lähivuosina hidastumassa. Osa-aikatöiden yleistyessä erityisesti vastentahtoisen osa-aikatyön määrä on kasvanut merkittävästi. Kun aiemmin osa-aikatyötä tehtiin useimmiten vapaaehtoisesti esimerkiksi perhesyistä tai opintojen ohella, on viime vuosina lisääntynyt erityisesti parhaassa työiässä olevien vastentahtoinen osa-aikatyö. Yleisimmäksi osa-aikatyön syyksi onkin noussut kokoaikatöiden puute. Tällaisella alityöllistymisellä on vakavia vaikutuksia sekä työntekijöiden toimeentulolle että hyvinvoinnille, mutta myös työnantajille ja yhteiskunnallekin. Työsuhteen laatu ja toimeentulo heikkenevät Vapaaehtoisesti ja omien tarpeidensa vuoksi osa-aikatyötä tekevät kokevat järjestelyn pääasiassa hyvänä, mutta tilanne on täysin toinen niiden kohdalla, joille osa-aikatyön tekeminen ei ole oma valinta. Tutkimukset osoittavat, että vastentahtoista osa-aikatyötä tekevät työntekijät kokevat muita useammin, että heidän mahdollisuutensa vaikuttaa työnsä sisältöön ovat heikot, heillä on kokoaikaisia vähemmän kehittymisja kouluttautumismahdollisuuksia sekä vähän mahdollisuuksia työntekijälähtöisiin työaikajoustoihin. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevät kokevat myös enemmän epävarmuutta työsuhteestaan ja pelkäävät useammin lomautuksia, irtisanomista ja työttömyyttä. Toive pidemmästä työajasta ja lisätuntien saamisesta asettaa työntekijät usein myös muista heikompaan asemaan työnantajaan nähden. Lisäksi epävarmuutta ja tyytymättömyyttä lisää luonnollisestikin osa-aikatyön vaikutukset toimeentulolle. TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija KUVA ISTOCKPHOTO Vastentahtoinen osa-aikaisuus heikentää työn ja työelämän laatua Reitti_3_2020.indd 16 Reitti_3_2020.indd 16 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 17 vät tekijät edistävät tutkitusti työntekijöiden kokemaa työtyytyväisyyttä, mikä on merkittävää jo sinänsä, mutta lisää tutkitusti myös työn tuottavuutta ja organisaation mahdollisuutta menestyä. Alityöllisyys myös yhteiskunnallinen ongelma Työllisyysasteen kasvattaminen ja työurien pidentäminen ovat merkittäviä poliittisia tavoitteita, joilla pyritään ylläpitämään hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Lisääntyvä alityöllisten määrä lisää myös käyttämättömän työvoiman määrää työmarkkinoilla ja luo oman paineensa myös työllisyyskehitykselle. Samalla vastentahtoisen osa-aikaisuuden aiheuttama työurien pirstaleisuus sekä sen hyvinvointivaikutukset luovat haasteita työssäjaksamiselle sekä työurien pidentämiselle. Lisäksi haasteita aiheuttaa sosiaaliturvan vahva ansiosidonnaisuus, mikä asettaa vastentahtoisesti osa-aikaiset myös tässä suhteessa heikompaan asemaan. Alityöllisten määrän kasvaessa kasvaakin myös se joukko, joka jää heikompaan asemaan ei ainoastaan työmarkkina-asemansa takia vaan myös sosiaaliturvan osalta. Yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden kannalta olisi tärkeää, että työllisyyskeskusteluissa kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota myös alityöllisyyteen sekä työelämän laatuun. Työhyvinvoinnin kannalta yksi keskeisimmistä tekijöistä on kokemus työn varmuudesta sekä työsuhteen laatu. Heikot vaikutusmahdollisuudet yhdistettynä heikkoon toimeentuloon ja epävarmuuden tunteisiin ovat yhteydessä huonoksi koettuun työtyytyväisyyteen ja alentuneeseen työhyvinvointiin. Alityöllisyydellä voidaan myös nähdä olevan samanlaisia negatiivisia hyvinvointivaikutuksia kuin työttömyydellä. Vaikutusta myös tuott avuuteen Työnantajien näkökulmasta osa-aikatyön teettämiselle on moniakin syitä. Osa syistä liittyy työntekijöiden tarpeen kausivaihteluihin, osa on kannattavuusja kustannussyitä ja osa rakenteellisia syitä kuten automaatioon lisääntymiseen liittyviä. Kannattavuutta ja kustannuksia miettiessään työnantajat kuitenkin usein unohtavat työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin merkityksen työntekijöiden motivaatiolle sekä työn laadulle ja sitä kautta työn tuottavuudelle. Lisäksi on todettu, että vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevät hakevat muita useammin myös uusia töitä, joten vaikutukset työvoiman vaihtuvuuden kannalta ja sitä kautta työn laadun kannalta voivat olla hyvinkin merkittäviä. Olisikin tärkeää, että osa-aikaista työtä ja siihen liittyviä työsuhteen laadun ongelmia hallittaisiin työpaikoilla nykyistä paremmin. Työsuhteiden laatuun liitty"Kun minut osa-aikaistett iin viime lokakuussa, aika painokelvotonta tekstiä pyöri mielessä ja patt iin ott i valtavasti. Osa-aikaistamiselleni ei kerrott u ensin mitään perusteita, henkilöt otett iin ihan satunnaisotannalla meidän toimipaikasta. Riitautt amisen takia löytyi lopulta syykin, joka oli tiuskiminen. Kun olin eri mieltä näistä resepteistä ja uskalsin kysyä isolta johtajalta, miksi asioita tehdään uudella tavalla, kun homma on toiminut ennenkin, niin se tulkitt iin tiuskimiseksi. Olen ollut 20 vuott a postissa, eikä työssäni ole koskaan ollut mitään moititt avaa. Epävarmuus työpaikallani on lisääntynyt. Koko ajan arvaillaan koskahan seuraavat yt:t tulee ja kuinka kauan töitä riitt ää. Tykkään kuitenkin työstäni ja minulla on mukavat työkaverit. Osa-aikaistaminen tuli vielä ennen eläkett ä ”Olen ollut 43 vuott a postin perusjakelussa ja jään eläkkeelle neljän vuoden kulutt ua. Sopivasti minut sitt en osa-aikaistett iin vuosi sitt en. Temppu oli siinä mielessä törkeä, ett ä esimies ott i koko ajan ennen osa-aikaistamisia vuokratyövoimaa käytt öön. Meitä vakituisia oli 15 ja vuokratyöntekijöitä tuli 7-8. Vuokratyöntekijät teki myös ylitöitä. Töitä omille olisi kyllä riitt änyt. Esimies heitt i yt:n jälkeen osa-aikaistamislaput pöydälle kuin elukoille, ett ä tuossa on teidän laput. Esimiestä lukuun ott amatt a meidät osa-aikaistett iin kaikki. Me ollaan kaikki todella katkeria siitä, kuinka meitä kohdeltiin. Pienestä palkasta otett iin vielä 200 euroa pois. Samalla vietiin koko porukalta työmotivaatio. Meikäläinen kun on nyt kuudenkymmenen ja pitäisi tulevaa eläkett äkin ajatella, niin nyt otett iin se viimeinenkin siemenperuna pois”. Minut osa-aikaistett iin, kun uskalsin olla eri mieltä Pyrin hoitamaan hommat mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti, vaikka alussa mietinkin, viitsiikö sitä mitään tehdä, kun työtäni ei arvosteta. Lähiesimieheltäni saan kuitenkin arvostusta. Helmikuussa sain kiitospalkkion hyvin tehdystä työstä. Osa-aikaistamisen jälkeen työt ja reitt i pysyi samana, vaikka työaikaa vähennett iin viikossa neljä tuntia. Onneksi lisätöitä on tullut kivasti ja tiistaisinkin on kutsutt u töihin. Taloudelliset vaikutukset ei tämän takia ole vielä olleet suuria, mutt a aina sitä kuitenkin miett ii, miten tässä taas selvitään”. TEKSTI JUHA PÖYRY Haastatt elut on tehty nimett öminä työntekijöiden suojelemiseksi. Reitti_3_2020.indd 17 Reitti_3_2020.indd 17 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 18 Sovitellulla päivärahalla tukea osa-aikaistetuille S oviteltuun päivärahaan on oikeutettu henkilö, joka työnantajan aloitteesta tekee osa-aikaista työtä. Edellytyksenä sovitellun päivärahan myöntämiselle on, että työntekijä tekee enintään 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän tunneista. Postityössä tämä tarkoittaa siis sitä, että työtä voi tehdä enintään 30,6 tuntia viikossa. Koska yhä useampi postilainen osa-aikaistetaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä, on hyvä tietää, miten toimia, jos osa-aikaistaminen osuu omalle kohdalle. Ilmoitus TE-toimistoon Kun tieto osa-aikaistamisesta tulee, on hyvä saman tien ilmoittautua TE-toimistoon kokoaikatyön hakijaksi. Viimeistään ilmoittautuminen tulee tehdä sinä päivänä Hakemalla tyött ömyyskassasta soviteltua päivärahaa saa helpotusta osa-aikaistamisen aiheutt amaan palkan pienentymiseen. TEKSTI IDA NUMMELIN, työympäristöasiantuntija KUVA ISTOCKPHOTO jona osa-aikatyö alkaa. TE-toimisto antaa asiasta työttömyyskassalle työvoimapoliittisen lausunnon, jota ilman kassa ei voi päivärahaa maksaa. On hyvä muistaa, että ilmoitusta ei voi tehdä takautuvasti, eikä päivärahaakaan voida takautuvasti maksaa. Jos työntekijä kuitenkin on jo jonkin aikaa tehnyt osa-aikatyötä, mutta ei ole hakenut soviteltua päivärahaa, ei peli ole menetetty. Tällaisessa tilanteessa työntekijän on syytä ilmoittautua TE-toimistoon mahdollisimman pikaisesti ja hakea soviteltua päivärahaa siitä päivästä lähtien, kun on ilmoituksen tehnyt. On kuitenkin huomioitava, että tällaisessa tapauksessa päivärahan laskentaan otetaan huomioon myös osa-aikatyöstä saatu palkka, mikä vähentää päivärahan määrää. Hakemus tyött ömyyskassaan Ensimmäinen ansiopäivärahahakemus työttömyyskassalle on hyvä täyttää osa-aikatyön ensimmäisen palkanmaksukauden loppuun, vähintään kuitenkin kahdelta viikolta. Hakemukseen merkitään tehdyt työtunnit minuutin tarkkuudella. Lisäksi hakemukseen tulee merkitä mahdolliset sairauslomat, vuosilomat, joustovapaat tai muut vastaavat. Kannattaa tarkistaa palkkalaskelmasta, että ilmoitetut työtunnit vastaavat palkkalaskelman tunteja. Ensimmäisen hakemuksen liitteeksi on hyvä toimittaa työnantajalta saatu palkkatodistus vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta, kopio irtisanomisilmoituksesta sekä kopio osa-aikatyön työsopimuksesta. Palkkatietojen osalta työttömyyskassalla on käytössään tulorekisteri, jonne työnantaja ilmoittaa työntekijän palkkatiedot, mikä helpottaa ansiopäivärahan hakemista monen kohdalla. Valitettavasti työnantaja ei kuitenkaan välttämättä ole ilmoittanut tulorekisteriin kaikkia työttömyyskassan tarvitsemia tietoja, joten hakemuksen liitteenä on hyvä toimittaa myös tilinauha haettavalta ajalta. Jos palkkaa ei vielä ole maksettu, hakemuksen lisätietokentässä voi ilmoittaa arvioidun palkanmaksupäivän ja toimittaa tilinauhan sitten kun sen on saanut. Sekä ensimmäisen hakemuksen että jatkohakemukset voi täyttää työttömyyskassan verkkopalvelussa tai lähettää postitse. Reitti_3_2020.indd 18 Reitti_3_2020.indd 18 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 19 Reitti 19 Yleisiä kysymyksiä sovitellun päivärahan määräytymisestä – Tyött ömyyskassa vastaa Kuinka paljon voin ansaita palkkaa, ett ei päivärahani pienene? Sovittelujakso on kuukauden tai neljän viikon mittainen. Se, kumpaa jaksoa käytetään, määräytyy palkanmaksukauden mukaan. Jos sovittelujakso on kuukauden mittainen, on suojaosan suuruus 300 euroa. Jos sovittelujakso on neljän viikon mittainen, on suojaosan suuruus 279 euroa. Kuukauden sovittelujakso: Täysi päiväraha – (0,5 x [palkka -300] / 21,5) = 1 päivän päiväraha. Neljän viikon sovittelujakso: Täysi päiväraha – (0,5 x [palkka -279] / 20) = 1 päivän päiväraha. Mitä tarkoitt aa, ett ä työtulot sovitellaan maksuperusteisesti? Työtulot huomioidaan päivärahaa vähentävänä tulona siinä hakujaksossa, johon palkanmaksupäivä osuu. Esimerkki työtulojen sovitteluajankohdasta: Matti aloittaa osa-aikatyön helmikuussa. Helmikuun palkka maksetaan takautuvasti maaliskuussa. Matti saa täyden päivärahan helmikuulta ja työtulot helmikuun ajalta sovitellaan maaliskuun hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Kuinka paljon enintään saan tehdä töitä, ett ä en menetä päivärahaani? Hakujakson aikana maksettu työtulo ei saa ylittää 80 % alan enimmäistyöajasta. Postinjakajalla enimmäistyöaika kuukaudessa on 131,58 h ja palvelumyyjällä vastaavasti 129 h. Kuukauden enimmäistyöaika saadaan kertomalla kokoaikaisen päivittäinen työaika 21,5:lla ja kertomalla tämä luku 0,80:lla. Esimerkki työajan tarkastelusta: Hertta tekee toukokuussa 130 h työtä ja alan kokoaikaisen työntekijän työaika on 38,25 h viikossa. 80% enimmäistyöajasta on 131,58 h. Palkka ajalta 1.-15.5. (65 h) maksetaan 31.5. ja palkka ajalta 16.-31.5. (65 h) maksetaan 15.6. Hertta saa soviteltua päivärahaa sekä toukoettä kesäkuussa. Enimmäistyöaika ei hänellä ylity, sillä työajan tarkastelussa huomioidaan ne tunnit, jotka ovat sovittelujaksolla maksetun palkan perusteena. VASTAUKSET SARA MALINEN, etuuskäsitt elijä Kiky-tuntien vaikutus soviteltuun päivärahaan Sovitellun päivärahan maksamisen yhtenä ehtona on, että tehtyjen työtuntien määrä tarkastelujaksolla ei ylitä 80 % vastaavan alan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työajan tarkastelujakso (sovittelujakso) on joko neljä viikkoa tai kalenterikuukausi, riippuen siitä, mitkä ovat palkanmaksujaksot. Postissa säännöllistä osa-aikatyötä tekevällä tarkastelujakso on yleensä kuukausi. Kun lasketaan kuukauden enimmäistuntimäärää, katsotaan siihen sisältyvän 21,5 työpäivää (työttömyysturvalain 4 luku 3 § 4 mom). Kokoaikaisen työntekijän tuntimäärä on silloin 21,5 x 7,65 = 164,48 tuntia ja tästä laskettuna 80 % raja, jota ei saa ylittää tarkastelujaksolla, jotta olisi oikeutettu soviteltuun päivärahaan, on 131,58 tuntia. Ne osa-aikatyötä tekevät työntekijät, joilla työsopimuksen viikkotyöaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa, ovat aika lähellä tuota tarkastelurajaa, jota ei voi ylittää, jotta saisi soviteltua päivärahaa. Toki tehdyt lisätyötunnit ja niistä maksettu palkka ovat aina parempi vaihtoehto. Vakuutusoikeus teki 21.10.2019 päätöksen, jossa tehdyt palkattomat kiky -tunnit lasketaan mukaan tehtyyn työaikaan. Tämä saattaa aiheuttaa joillekin rajapinnassa oleville päivärahahakemuksen hylyn. Työttömyyskassa on pakotettu noudattamaan työttömyysturvalakia ja vakuutusoikeuden siitä tekemiä tulkintoja. Kyseinen kiky-tunti tapaus oli ollut ensin sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa käsiteltävänä ja sen jälkeen vakuutusoikeudessa. Tässä päätös lyhennettynä: 21.10.2019 VakO Dnro 268/2019/3785: Henkilöllä ei ollut oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen, koska työajan oli katsottava ylittäneen 80 % kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työaikatarkastelussa otettiin huomioon todellisuudessa tehdyt tunnit eikä sillä, että osa näistä tunneista oli palkattomia ns. ”kikytunteja” ollut asiassa merkitystä. Jotta tämän Vakuutusoikeuden päätöksen takia tulisi mahdollisimman vähän rahallista tappiota osa-aikaistetuille, jotka ovat tässä 30 viikkotunnin rajapinnassa, kannattaisi esimiehen kanssa keskustella kiky-tuntien sijoittamisesta. Onnistuisiko kiky-tuntien laitto sille tarkastelujaksolle, jolle muutenkin tulee lisätöitä ja 30 tunnin 36 minuutin keskimääräinen viikkotyöaika ylittyy? TEKSTI ESKO HIETANIEMI, liitt osihteeri Reitti_3_2020.indd 19 Reitti_3_2020.indd 19 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 20 K ynnyskysymykseksi jäi, voidaanko 9,5 tunnin työvuoroista sopia toimipaikkakohtaisesti. Huolimatta erilaisista kyselyistä ja äänestyksistä selkeitä kantoja oli saatavilla vain osasta paikoista. Turun seudulla voimassa ollut irtisanomani paikallinen sopimus koski vain osaa yt:n kohteena ollutta henkilöstöä ja työnantaja halusi saman sopimuksen kattamaan kaikki toimipaikat koko Lounaisen Suomen alueella. Kuitenkin useista isoista toimipaikoista tuli selkeä viesti siitä, että 9 tuntia päivässä saa riittää. Paikallinen sopiminen kaatui työnantajan haluttomuuteen tehdä todellisia paikallisia sopimuksia. Oli vastenmielistä kokea turkulaisten työntekijöiden joutuneen panttivangiksi muiden ”taivuttelemiseksi” työaikaratkaisuun, jonka piirissä he eivät olleet. Samalta tuntui yt:n kohderyhmään kuulumattoman Läntisen Uudenmaan vieminen sopimuksen piiriin. PAIKALLINEN SOPIMINEN kaatui Lounais-Suomessa työnantajan halutt omuuteen Turku, Turun ympäristön ja Salon aluett a koskeva MSM-yt päätt yi maaliskuussa. Lopputuloksena suuri määrä lomautuksia ja osa-aikaistuksia. On ikävä pett ymys, ett ei työnantajalta löytynyt riitt ävästi halua todelliseen paikalliseen sopimiseen, kirjoitt aa alueen pääluott amusmies Arto Niini. Toinen pettymys oli se, etten saanut neuvottelupöytään vakavaan keskusteluun sellaisia toiminnan muutoksia, joilla kokoaikaisuutta olisi voitu edistää ja jopa lisätä. Kaikki jakelussa työskentelevät tietävät, että nykyiset menetelmät ja työnjako viikonpäivien välillä on Postin oma ratkaisu. Töiden järjestely ja menetelmien valinta kokoaikaisuutta tukevalla tavalla on vain tahtokysymys. Jos Posti pyrkisi oikeasti kokoaikaisuuteen jakelun työsuhteissa, olisi asia suhteellisen helppo ja halpa toteuttaa. Viikoittaisen kuormituksen tasoittaminen, osoitteellisten lähetyserien yhdistäminen jo toimipaikassa ja reseptin alasoton muutos tuotiin yksityiskohtaisesti esiin tuloksetta. Yksi vaihtoehto olisi ollut myös menetelmä, jossa esimerkiksi 4 jakajaa olisi kattanut 5 jakelureittiä ja kierrättäen yksi reiteistä olisi jaettu päivittäin nykyisen tiistain tapaan. Kalustoja henkilöstöresurssin säästö olisi ollut liki 20 % ja työ olisi ollut valtaosin kokoaikaista. Tässä versiossa Uuteen Polkuun olisi voitu päästää halukkaista enemmän ja lisäksi tuotannollisiin ja taloudellisiin irtisanomisiin olisi myös ollut halukkuutta. Nämä vaihtoehdot eivät kelvanneet Postille. Lisätyössä oltava tarkkana Tämän neuvottelutuloksen jälkeen on syytä kiinnittää huomiota muutamiin asioihin. Työntekijän ei tarvitse allekirjoittaa uutta työsopimusta tai muutenkaan kuitata osa-aikaistusta. On eri asia ilmoittaa haluavansa, että lisätyötä tarjotaan tai suostua työsopimuksella lisätyöhön. Jos työsopimuksessa (osa-aikaistamispöytäkirjassa) suostuu lisätyöhön, voi lisätyöstä kieltäytyä lähinnä vain työvuoroluetteloon merkittynä vapaapäivänä. Kehotan työntekijäkohtaisen osa-aikaistamispöytäkirjan tekemisen yhteydessä selkeästi ilmaisemaan mahdollisen halunsa lisätyöhön. Pöytäkirjan rastitettaviin vaihtoehtoihin ei tarvitse merkitä mitään. Voi olla tarpeellista kirjata kohTEKSTI ARTO NIINI, pääluott amusmies , Lounais-Suomi KUVA SHUTTERSTOCK Reitti_3_2020.indd 20 Reitti_3_2020.indd 20 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 21 On muistettava vapaaehtoisen osa-aikaisuuden olevan hyvä ja toimiva ratkaisu monissa tilanteissa, joissa työja perhe-elämää sovitetaan yhteen. Erilaiset perhetilanteet, lastenhoito, koulunkäynti, oma opiskelu ja omaishoito ovat esimerkiksi tilanteita, joissa työntekijä pitää osa-aikaisuutta hyvänä ratkaisuna. Työaika Työehtosopimus tarjoaa 4 – 9 tunnin vaihtelun työvuoron pituuteen. Tämä on 52 – 118% vaihtelu keskimääräiseen työaikaan. Resurssi Niin kokoaikaisten kuin osa-aikaisten työpanosta voidaan sijoittaa suhteellisen vapaasti viikon eri päiville. Työaikaa voidaan tasoittaa kokonaisilla vapaapäivillä. Henkilöstön määrä Uusi Polku ohjelmaan on jäänyt jonoon kymmeniä ihmisiä. Nopeasti ja helposti voidaan vähentää resurssin kokonaismäärää. Lisäksi vapaaehtoisia on ilmoittautunut tyytymään tuta-perusteiseen irtisanomiseen. Lyhytaikaisten määräaikaisten työsuhteiden valtava määrä Pelkästään Lounaisen Suomen jakelun alueella tehdään vuosittain tuhansia lyhytaikaisia työsopimuksia eri syistä, eikä kaikista tieto edes kulje kunnolla. Pieni linjan muutos tähän toisi kokoaikatyötä paljon lisää. Päivitt äinen työn määrä Viime vuosien toimenpiteet ja tapahtumat todistavat, että lähetysmäärää voidaan varsin vapaasti säätää pitkin viikkoa. Jakeluhäiriöt, lauantaijakelut ja maanantain paikkaaminen tiistaisin osoittavat, että laatuesteitä päivittäisen työn määrän säätelylle ei ole. Työvuorosuunnitt elu Nopeasti ja ilman byrokratiaa on pystytty muuttamaan työvuorojen sisältöä huomattavan paljon aina pahoihin ylilyönteihin asti. Tästä on jo vuosien ajan saatu kokemuksia. Laadun säätely Tavoitteista ja viranomaisten ohjeista on uskallettu tinkiä jo vuosia. Esimerkiksi perille saamattomien lähetysten käsittely ja osoitteettomien aikataulu joustavat ja eläv t huolimatta lain tai sopimusten määräyksistä. Laiminlyödyt asiat Ulkopuolisille maksetaan monista asioista, jotka voitaisiin usein hoitaa itse. Autojen pesu, pienet korjaukset ja välinekehitys ovat esimerkkejä tästä. Listojen ja hyllyjen ylläpito, yleinen siisteys ja järjestys, kehitysryhmät sekä koulutus tarjoavat tuottavaa tekemistä pitkään monissa toimipaikoissa. taan ”ei kumpikaan tarjotuista vaihtoehdoista”. Näin säilyttää oikeutensa kieltäytyä lisätyöstä tarvittaessa niin, että laissa oleva työnantajan lisätyön tarjoamisvelvoite säilyy. Työnantajan ei tarvitse tarjota lisätyötä niille, jotka pöytäkirjassa rastittavat vaihtoehdon ”en suostu lisätyöhön”. Järkevää on tehdä selväksi, että haluaa lisätyötä tarjottavan, kun sitä on, vaikka ei siihen sitoudukaan. Tämä on tärkeää, koska työnantajalla on velvollisuus halukkaille lisätyötä tarjota, vaikka he eivät olisi sitoutuneet siihen. Jos työntekijä ei ole lisätyöhön sitoutunut työsopimuksella, saa lisätyötä teettää vain työntekijän suostumuksella. Lisätyöstä voi myös kieltäytyä toistaiseksi, jolloin lisätyötä näin kieltäytyneelle ei tarvitse tarjota. Tämän kieltäytymisen voi myöhemmin peruuttaa. Lisätyön tarjoamisvelvollisuus Se, missä järjestyksessä ja kenelle lisätyötä on tarjottava, ei ole helppo asia. Etusijalla ovat uudelleensijoitettavat, eli ne, jotka ovat irtisanomisajalla (tuotannollisin ja taloudellisin perustein osa-aikaistetut). Seuraavana ovat lomautetut ja vasta sitten tulevat työssä olevat osa-aikaiset, joilla ei ole keskinäistä etusijajärjestystä. Neljäntenä ryhmänä tulevat takaisinottovelvollisuuden piirissä olevat. Erikseen on sovittu, että lisätyötä tarjotaan ensisijaisesti tuotannollisin ja taloudellisin perustein osa-aikaistetuille. Tämä on hankalasti valvottava ja ymmärrettävä asia. Osa-aikaisen työntekijän on syytä tarkkaan kirjata todelliset toteutuneet työtunnit. Tämä siksi, että työehtosopimuksen mukaan osa-aikaisen suunniteltujen työtuntien on oltava mahdollisimman lähellä toteutuneita tunteja. Kokemus on, että suunnitelmat tehdään mahdollisimman niukoille tunneille kustannussyistä. Suunnitelman jatkuva ylittyminen tarjoaa mahdollisuuden vaatia suurempaa säännöllistä tuntimäärää tai jopa kokoaikaistusta. Työttömyysturvan sovitellun päivärahan suhteen sekä lomautetuilla että osa-aikaistetuilla oleellista on sääntö 80% työajasta (30 tuntia 36 minuuttia viikossa). Tämän ajan ylittäminen estää sovitellun päivärahan maksamisen. Tämänkin takia on hyvä säilyttää oma harkintavalta lisätyön suhteen. Olen myös jättänyt valvontailmoituksen yhteistoiminta-asiamiehelle neuvotteluiden kulusta. Miksi osa-aikaisuus on vain tahdon ja luovuuden puutett a? Työtä voisi helposti säätää monilla jo käytett ävissä olevilla keinoilla, jos työnantajalla olisi tähän vain halua ja tahtoa. Reitti_3_2020.indd 21 Reitti_3_2020.indd 21 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 22 T uotantojohtaja Sami Reponen on Postin johdossa poikkeustapaus. Hänellä on nimittäin pitkä kokemus tuotannon tehtävistä. Varkaudessa asuva Reponen on ollut postilla reilut 24 vuotta, ensimmäiset seitsemän vuotta perusja varhaisjakelussa, jonka jälkeen ryhmävastaavana, esimiehenä ja suunnittelijana. Nyt vastaan pääasiassa perusja varhaisjakelusta ja neljästä lajittelukeskuksesta. Jakelun ongelmat ovat viime aikoina keskittyneet pääkaupunkiseudulle. Postipalveluiden tuotantojohtaja Sami Reponen Meillä ei ole varaa huonoon laatuun Posti on saanut viime vuosina mediassa säännöllisesti kuraa niskaansa jakelun ongelmista. Laatu on pohjalukemissa, eikä Postiin enää luoteta. Reponen myöntää jakelun alueelliset ongelmat, mutt a ei niele kaikkia mediassa esiintyneitä väitt eitä. TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY Ongelmien taustalla Reponen näkee työvoimapulan, alan volyymikehityksen ja siitä johtuvat toimenpiteet. Käytännössä tämä on tarkoittanut koneellisen lajittelun tehostamista. Kaikesta osoitteellisesta lajittelusta hieman yli puolet on nykyisin konelajiteltua postia. MSM-koneiden tuottamissa jakelukimpuissa on alusta lähtien ollut ongelmia. Helmikuussa muun muassa Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusistolle ja johtaja Yrjö Eskolalle kirjelmöineet Turku 10, 20 ja 25 työntekijät muistuttivat, että MSM-koneet lajittelevat nippuihin vanhentuneita osoitteenmuutoksia, eivätkä huomioi määräaikaisia jakelunkeskeytyksiä. Ja koska nippuja ei nykymääräysten mukaan enää saa avata, niin nämä väärät lähetykset ohjautuvat reiteille jakajan mukaan. Ja kun jakaja vaihtuu useasti reiteillä tai reittiä kuntoon laittava on eri henkilö kuin jakaja, niin lähetykset jaetaan vääriin osoitteisiin. Jakajat ovat ehdottaneet MSM-kimppujen avaamista toimipaikoissa. Väliin lajiteltaisiin manuaalisesti jakelutoimipaikassa lajitellut lähetykset, jotta jakaja voisi laadun varmistamiseksi samalla poistaa Reitti_3_2020.indd 22 Reitti_3_2020.indd 22 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 23 väärin ohjautuneet ja lokeroja vientiasiakkaiden lähetykset. Samalla työn tehokkuutta syövää kolmen jakelukimpun ongelmaa ei enää olisi. Reponen muistuttaa kuitenkin konelajitellun postin tuomista säästöistä. Kun kaikesta osoitteellisesta lajittelusta 51% on konelajiteltu jakelujärjestykseen, se tarkoittaa laskennallisesti sitä, että jos niitä kimppuja ei avata missään ja ne jaetaan suoraan, se tekee yli 50 miljoonaa euroa vähemmän kustannuksia manuaalisessa työvaiheessa. Työntekijöitä kuunnellaan Tuotantojohtaja Sami Reponen uskoo vuoropuheluun ja vakuuttaa, että työntekijöitä kuunnellaan. Kustannuksia pitäisi kuitenkin alentaa samassa suhteessa kuin volyymi ja liikevaihto laskevat. Sillä on ehdottomasti väliä mitä työntekijät sanovat. Varmasti työntekijöitä pitäisi kuunnella vieläkin enemmän, mutta kyse on myös siitä, kuinka me ratkomme yhdessä näitä ongelmia, kun ei ole toista vaihtoehtoista tapaa, jolla saataisiin kustannuksia alas riittävän nopeasti, Reponen sanoo. Jotain on vain kokeiltava. Ja jos ei ole vaihtoehtoja, joka alentaa kustannuksia, niin enempi pitäisi vain päästä siihen, että löydetään niihin ongelmakohtiin ne ratkaisut. Muutama vuosi sitten eräs Postin johtaja totesi, että Postilla ei ole enää yksinkertaisesti varaa samaan laatuun kuin ennen. Reponen on eri mieltä. Näen sen päinvastoin. Olen itse henkeen ja vereen postilainen ja elänyt senkin ajan, kun singottiin vaikka R-kioskille ostamaan lehti, joka ei asiakkaalle ollut tullut. Laatu tarkoittaa Reposen mielestä samaa kuin kustannustehokkuus. Huono laatu tarkoittaa samalla niin paljon muuta myllerrystä siinä ympärillä, että se maksaa enemmän kuin hyvä laatu. Sami Reponen kertoo, että laadun varmistamiseksi työntekijöiden perehdyttämiseen laitetaan pian eri tavalla paukkuja kuin ennen. Olemme yhteisesti todenneet, että olemme liian huonosti perehdyttäneet ja ottaneet ihmiset meille töihin. Siihen pitää tehdä parannus. Pyrimme siihen, että meillä olisi vakituiset perehdyttäjät jatkossa, jotka tekisivät vain tuota työtä. Vaikka haasteita riittää, ei Reponen allekirjoita mediasta välittyvää kuvaa Postin ongelmista. Tiettyjä pääkaupunkiseudun alueita lukuun ottamatta meillä on muualla Suomessa hyvä laatu. Niin ulkopuolinen kuin sisäinen mittauskin osoittavat, että isoja ongelmia ei ole, Reponen väittää. Kilpailijoiden mokista haukut postilaisille Melkoista närkästystä työntekijöiden joukossa on aiheuttanut se, että samaan aikaan kun jakelun yhteistoimintaneuvottelut olivat päällä, haettiin jakeluun uusia työntekijöitä. Ongelma on se, että meillä on niin eri määrä työtä eri päivinä. Henkilöstörakenne ei mitenkään pysty kohtaamaan työntarvetta. Missään nimessä meillä ei ole irtisanomistarvetta, mutta on tarvetta miettiä työn tekemistä eri tavalla ja eri mittaisina päivinä. Sen lisäksi meillä on määrällisesti tarve saada jopa enemmän jakajia. Millä työehdoilla ja mitä kautta työntekijöitä sitten rekrytoidaan? Pelkällä vuokratyövoimalla ja halvemmalla tessillä? Mitään linjausta meillä ei ole olemassa siitä, että uudet työntekijät rekrytoidaan vain vuokratyövoimalla ja jakelun tessillä, Reponen painottaa. Osa-aikaistamisen tarve ratkaistaan hänen mukaansa paikallisesti. Paikallisilla sopimuksilla on tosi iso merkitys osa-aikaistettavien määrään, kuinka saadaan työn tarve ja työntekijöiden määrä kohtaamaan. Yt-neuvottelujen ja volyymikehityksen lisäksi postialaisille tuottaa harmaita hiuksia myös lisääntynyt jakelukilpailu. Hupenevaa kakkua jakaa tällä hetkellä Postin lisäksi 16 jakeluyhtiötä, joskin Postin 90 %:n markkinaosuus osoitteellisista lähetyksistä on vielä ylivoimainen. Jos on Postilla omat laatuhaasteensa, on niitä kilpailijoillakin. Viime vuonna noin 120 000 väärin jaettua kirjettä palautui Postin verkkoon, kun ne piti palautua muille jakelufi rmoille. Tämä kertoo siitä, että asiakkaat eivät tiedä riittävän hyvin vieläkään, kuka kirjeet heille oikeasti jakaa. Haukut menee kuitenkin aina Postin työntekijöiden niskaan, oli jakaja sitten PKS-jakelu, Ilves jakelu tai Early Bird. Postillehan näistä ei pitäisi palautua mitään. Kilpailijoiden kanssa meillä on kuitenkin sopimus siitä, että kun niitä palautuu väärin meidän kirjelaatikoihin, poimimme ne selvityksessä eroon, laskemme ne jakelufi rmoittain, laskutamme palautuksista ja viemme ne sovittuun paikkaan. Reponen muistuttaa, että postilain mukaan kilpailijoilla pitäisi olla virallinen oma palautusprosessi, jonka kautta palautuu heille itselleen väärin jaetut tuotteet. Epäselvää on, miten tämä käytännössä tapahtuu. Työntekijöiden rekrytointi, laatu ja volyymikehitys haastavat Postia ja koko alaa vielä pitkään. Tuotantojohtaja Sami Reponen ei näe alan tulevaisuutta kuitenkaan niin synkkänä, kuin ennusmerkit näyttävät. Näkisin, että ei tämä Suomessa ole missään nimessä vielä niin kuoleva bisnes, että tarvitsisi pelätä, että työt loppuu ja jaetaan vain yhtenä päivänä. Toki kirjeet vähenee koko ajan, mutta on älyttömän iso merkitys, miten saadaan kustannukset laskemaan volyymin suhteessa ja saadaan asiakkaiden kanssa mallit sovittua sellaisiksi, että meillä tilaajia riittää. Perinteinen postitoiminta saadaan pidettyä elinkelpoisena vielä pitkään. "Pyrimme siihen, ett ä meillä olisi vakituiset perehdytt äjät jatkossa". Reitti_3_2020.indd 23 Reitti_3_2020.indd 23 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 24 P ostNord on viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt 280 miljoonaa euroa tappiota. Postiyhtiön tappioita Ruotsi ja Tanska paikkasivat valtioiden verovaroilla vuonna 2018 200 miljoonalla eurolla ja Tanska viime vuoden lopulla vielä 15 miljoonalla. Eli konkurssikypsä fi rma, joka tukee vielä verovaroilla kilpailevaa postitoimintaa Suomessa. Kysyä vaan sopii, onko tämä reilua, ihmettelee Torvinen. Pakettiliikenteessä PostNord toimii oman pakettiverkkonsa lisäksi yhteistyössä Matkahuollon ja sen alaisten jakelufi rmojen kanssa. PostNord omistaa Strålfors-nimisen postitusfi rman, joka haalii Vääristynyt postikilpailu isona syynä Postin ahdinkoon Ruotsin ja Tanskan valtioiden omistama PostNord operoi yhä aggressiivisemmin Suomen postimarkkinoilla. Posti on menett änyt PostNordin omistaman Strålforsin kautt a merkitt ävän määrän postitusasiakkaita, muistutt aa valtakunnallinen pääluott amusmies Juha Torvinen. TEKSTI JUHA PÖYRY Facebookin Puskaradio Espoo-ryhmässä levisi kuva THL:n koronakirjeistä, jotka oli heitett y metsään Espoon Westendissä. postitusasiakkaita (mm. Osuuspankki, Elisa, Nordea) Postin postitusfi rmalta (Posti Messaging OY eli MESE) ja laittaa asiakkaidensa lähetykset Jakeluyhtiö Suomen (JYS) verkkoon kaikilla niillä alueilla, joista löytyy JYS:n organisaatioon kuuluvia jakeluoperaattoreita, esim. Savon Jakelu Oy, Ilves Jakelu Oy ja PKSJakelu Oy. Näissä jakeluoperaattoreissa käytetään Teollisuusliiton ja Medialiiton välillä sovittua Jakelualan työehtosopimusta, joka on huomattavasti alempi kuin Postissa (pois lukien sanomalehdenjakelu) käytössä oleva Paltan ja PAUn välinen Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus. Teollisuusliitto sai tuon jakelualan tessin ikään kuin kylkiäisinä siinä vaiheessa, kun liitto perustettiin ja siihen liittyi yhtenä liittona TEAM, joka oli tehnyt aiemmin sopimuksen painotalojen työnantajaliitto Medialiiton kanssa, muistuttaa Torvinen. Omistajan kaksinaismoralismia Suomen valtio käyttää muun muassa Verottajan, Kelan ja Trafi n postituksissa Edita Prima Oy:tä, jonka kautta jakelu menee Strålforssin tavoin pääsääntöisesti JYS:n verkkoon. Tällä tavoin Suomen valtio sitten ”huolehtii” omistaan eli Postista yrityksenä ja sen henkilöstöstä. Viimeisin esimerkki valtiovallan taholta oli kaikille kansalaisille lähetetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n koronakirje, joka laitettiin Suomen Suoramainonnan SSM:n jakeluverkkoon. Tiedote jaettiin siis todella huonolla työehtosopimuksella, vaihtelevalla laadulla ja varsin kyseenalaisella toiminnalla. Posti tietysti jakaa ne alueet ja rippeet, joissa tuokaan kermankuorintaoperaattori ei toimi. Pääluottamusmies Juha Torvinen tuomitsee omistajan toimet täysin. Voidaan kyllä perustellusti sanoa, että valtiotahomme toiminta on varsin kaksinaismoralistista. Toisaalta Postilta vaaditaan tiukkoja jakeluja kulkunopeusehtoja maanlaajuisesti, tehokkuutta ja tuottoa, mutta toisaalta siirretään omia lähetyksiä halvemman, eri ehdoilla toimivan operaattorin työksi. Niin kauan kuin meillä on postialla kaksi eri työehtosopimusta sekä vääristynyt postikilpailu, vääristää se Postin kilpailukykyä markkinoilla. Tästä viime kädessä suurimmat kärsijät ovat sekä alan työntekijät että asiakkaat. Reitti_3_2020.indd 24 Reitti_3_2020.indd 24 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 25 Re Reit itti t 225 Informaatiotulva vaatii medialukutaitoa K oronavirus on vallannut median ja ihmisten arjen. Samalla internet ja sosiaalinen media mahdollistaa valtavan informaatiotulvan, jossa sukkelointi on oma taitolajinsa. Medialukutaito, kriittisyys ja yksilön oma rooli tiedon välittäjänä ja vastaanottajana korostuu; mihin mediaan luotamme, mistä tietoa haemme ja laajennammeko ymmärrystämme käyttämällä myös kanavia, joita emme ennen noteeranneet. Kriiseihin varaudutaan, esitetään spekulaatioita, luodaan simulaatioita, ennusteita ja pohditaan yleistä etiikkaa ja moraalia, jotta sellaisen kohdatessa mahdollisimman harva asia tulisi yllätyksenä. Kaikkeen ei kuitenkaan voi varautua. Tässä avoimella ja luotettavalla tiedonvälityksellä on jälleen kerran merkittävä asema. Sensaatiohakuisuutta, hysterian lietsontaa ja erityisesti misinformaation levittämistä olisi hillittävä tehokkaasti ja sitä olisi osattava lukea oikein, tai olla lukematta. Ihmiset eri sukupolvissa suhtautuvat tietoon ja jakavat sitä eri tavoin. Sosiaalisen median alustojen share-toiminto on nopea, tehokas ja ajattelemattoman käsissä vahingollinen. Tieto ilman oikeaa kontekstia ei ole tiedon väärti. Jotta voisimme luottaa meille välitettyyn tietoon, on peruspilarit tuolle luottamukselle rakennettava pitkän ajan kuluessa. Toisaalta ihminen ohjautuu helposti käsittelemään ja mukauttamaan tietoa oman arvomaailmansa tai ennakkokäsitystensä pohjalta. Ala-asteella koulukirjojen sisältöä ei tullut kyseenalaistettua, tuskin paljolti vielä lukiossakaan. Ylen uutiset, radio ja teksti-tv olivat pitkään ensisijainen live-uutisten lähde. Luottamus tiedonvälittäjää kohtaan on ollut korkealla tasolla. Toimittajan nimellä jutun alla ei ollut juurikaan merkitystä -jos se oli kirjoitettu siinä ja siinä lehdessä niin siihen saattoi lähtökohtaisesti luottaa. Sen saavuttaminen vaatii vuosien ja vuosikymmenten työn, ja tuo luottamus on voitettava yhä uudelleen. Klikkijournalismin ja kotisohvien asiantuntijoiden aikakaudella laadulle on yhä suurempi tarve. Nykyään on vaikea luottaa minkään tiedonsaantikanavan puolueettomuuteen. Pelko joutua naurunalaiseksi saa epäilemään kaikkea, ja salaliittoja puskee joka nurkan takaa. Informaatiota tulvii päivän täytteeksi enemmän kuin koskaan, mutta onko se tietoa? Olemmeko sen johdosta niin paljon viisaampia? Viime syksyn työtaisteluiden ja sitä edeltävän ajan PAU sekä lukuisat aktiivit jäsenet työntekijöiden keskuudessa, kotoaan ja työpaikoillaan tuottivat ja välittivät valtavat määrät tietoa sekä toisilleen että Postin ulkopuoliselle maailmalle jäsennettyä, faktoihin perustuvaa ja moraalia ylläpitävää. Rehellisen tiedon ja oikeudenmukaisuuden viestiminen on lähtökohtaisesti helpompaa ja palkitsevampaa; eikä kuluta edes yhtä paljon energiaa kuin misinformaation syöttäminen. Siihen tietoon luotettiin ja sitä arvostettiin. Ja tuo asema on ansaittava. Viime kädessä yksilö on aina se, joka arvioi vastaanottamansa tiedon luotettavuuden. Ay-majakka Tieto ilman oikeaa kontekstia ei ole tiedon väärti. Nyt pesen kädet, jatkan sisätiloissa oleskelua, etätöiden tekoa ja käyn kaupassa vasta kun on välttämätöntä, jotten omalla toiminnallani lisää kanssaihmisten riskiä sairastua. En nyt muista mistä uutisista nämä ohjeet luin tai kuulin, mutta olen päättänyt uskoa, että tuohon tietoon voi luottaa että vaarallinen virus todellakin leviää keskuudessamme ja sitä voi omalla toiminnallaan ehkäistä. Joskus, aina silloin tällöin, on vain yksinkertaisesti päätettävä luottaa tarjottuun tietoon. Ihan kaikkea ei tarvitse epäillä. ALEKSI ANDERSSON pääluott amusmies Pec-lajitt elu, Posti Palvelut Oy 25 Reitti_3_2020.indd 25 Reitti_3_2020.indd 25 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 26 Postin työntekijällä palkkaus määräytyy jakelussa ja käsittelyssä Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen määräysten ja oman työsopimuksen ehtojen mukaisesti. Lisätietoa palkan muodostumisesta saat omalta luottamusTES tutuksi Palkka muodostuu useasta eri palasesta PALKKA JA TYÖAIKAKORVAUKSET mieheltäsi tai pääluottamusmieheltäsi. Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevassa työehtosopimuksessa on pääsääntöisesti vastaavat ehdot muutamin poikkeuksin. TYÖNTEKIJÄN KIINTEÄ PALKKA MUODOSTUU (PALKKALIITE P): • Tehtäväkohtaisesta taulukkopalkasta, joka on porrastettu kokemusvuosien mukaan • mahdollisesta työn erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvasta palkanosasta • mahdollisesta sovitusta palkanosasta • mahdollisesta yrityskohtaisesta tuottavuuspalkanosasta • mahdollisesta osoitteettomien lähetysten erilliskorvauksesta postinjakelussa ja • mahdollisesta korvauksesta postinjakelun tilapäisestä urakoinnista (Ei voimassa sopimuskaudella 26.11.2019 – 31.10.2021). PALKANMAKSU – Kuukausipalkkaisen työntekijän palkka maksetaan (säännöllisesti, viimeistään) kuukauden viimeisenä päivänä. – Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa: kuukauden 1.–15. päivien palkka kalenterikuukauden viimeisenä päivänä ja 16.–31. päivien palkka seuraavan kalenterikuukauden 15. päivänä. TEKSTI JUSSI SAARIKETO, työehtoasiantuntija KUUKAUSIPALKKA • Maksetaan pääsääntöisesti kokoaikaiselle. • Myös osa-aikaisille, esim. osatyökyvyttömyys eläke, osittainen hoitovapaa (jos on ollut kuukausi palkkainen). • Kuukausipalkkaisen työntekijän päiväpalkka lasketaan jakamalla kiinteä kuukausipalkka kyseisen kuukauden kalenteripäivien määrällä KOKEMUSVUOSIKOROTUS • Työntekijän palkkalaskelmassa ei lue suoraan omaa palkkaryhmää (PR). Tuntipalkkaa/kuukausipalkkaa tulee itse verrata taulukkopalkkaan oman kokemusvuosien määrän mukaisesti, että se on oikein. Esimerkki: Kokemusvuodet väh. 16 vuotta > PR 105 perustehtävä tai PR 205 ammattitehtävä (katso taulukkopalkasta). • TES:n palkkaliitteiden mukaisia kokemusvuosikorotuksia laskettaessa otetaan huomioon työ nykyisen työnantajan palveluksessa tai nykyistä tehtävää vastaavissa tehtävissä muussa yrityksessä. • Kokemusvuosia kerryttävät kuukaudet, joilta työntekijä ansaitsee tai on ansainnut vuosilomaa. • Työntekijän on osoitettava kokemusvuosikorotuksiin oikeuttava työ työtodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä. Reitti 26 Reitti_3_2020.indd 26 Reitti_3_2020.indd 26 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 27 TYÖAIKAKORVAUSTEN LASKEMINEN JA MAKSAMINEN Työaikakorvausten laskeminen • Työaikakorvaukset lasketaan työajasta minuutin tarkkuudella. Yksinkertaisen tuntipalkan laskeminen • Työaikakorvaukset lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Yksinkertainen tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka niissä tehtävissä, joissa säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa luvulla 163. • Työaikakorvausten laskentakausi • Työaikakorvaukset ja muut vastaavat korvaukset lasketaan ajanjaksolta, joka alkaa kalenterikuukauden 12. päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 11. päivänä. Työaikakorvausten maksaminen • Kuukausipalkkaiselle työntekijälle työaikakorvaukset maksetaan työaikakorvausten laskentakautta seuraavana säännöllisenä palkanmaksupäivänä. • Tuntipalkkaiselle työntekijälle työaikakorvaukset maksetaan palkanmaksukausittain. PEREHDYTTÄMISLISÄ • Perehdyttämiseen käytetyiltä tunneilta maksetaan perehdyttämislisänä 5 % henkilökohtaisesta tuntipalkasta. Lue lisää työehtosopimuksista. PAUn neuvott elemat työehtosopimukset löytyvät osoitt eesta www.pau.? /edunvalvonta/tyoehtosopimukset. KOEAIKA • Koeajalta voidaan maksaa tehtävän mukaista taulukkopalkkaa pienempi palkka, kuitenkin vähintään 90 % taulukkopalkasta. TUNTIPALKKA • Osa-aikaiselle työntekijälle maksetaan tuntipalkkaa. • Myös tuntipalkkaisen työntekijän sijaistaessa kokoaikaista työntekijää alle 3kk sijaisuuksissa maksetaan tuntipalkkaa. ERILAISIA TYÖAIKAKORVAUKSIA • Lisätyökorvaus (osa-aikainen) 20 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka • Ylityökorvaus 2 ensimmäistä tuntia + 50 %, seuraavat tunnit + 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka • Vapaapäiväylityökorvaus 8 ensimmäistä tuntia + 50 %, seuraavat tunnit + 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka • Iltatyölisä Kello 18 – 21 + 20 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka • Yötyölisä Kello 21 – 06 + 30 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka • Lauantaityökorvaus Kello 6 – 18 + 25 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka • Sunnuntaityökorvaus Kello 00 – 24 ja edellisenä päivänä klo 18-24 + 100 % korotettu yksinkertainen tuntipalkka • Aattopäivänlisä (Ei voimassa sopimuskaudella 26.11.2019 – 31.10.2021). ERITYISVASTUUSEEN JA ERITYISOSAAMISEEN PERUSTUVA PALKANOSA (”MODUULI”) • Taulukkopalkan lisäksi maksetaan erillinen palkanosa niille työntekijöille, joiden tehtäviin sisältyy varsinaisen tehtävän lisäksi erityisvastuuta tai erityisosaamista sisältäviä tehtäviä. • Jos työntekijä tekee samanaikaisesti useampaa kuin yhtä erityisvastuuta ja erityisosaamista edellyttävää tehtävää, työntekijälle maksetaan ko. palkanosat maksamisedellytysten täyttyessä. • Työntekijä valitaan tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. • Esimerkkejä: tuotevirranohjaaja, ruokakuljetukset, asiakas vastuu, koulutusvastaava, ryhmävastaava jne. Reitti 27 Reitti_3_2020.indd 27 Reitti_3_2020.indd 27 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 28 K atsaus on jatkoanalyysi kevään 2019 Laatusen analyysille ”Sopimisen edistäminen työmarkkinoiden murroksessa”. Laatunen näkee viime ja tämän vuoden työmarkkinakierroksen pidemmän ajan työnantajien luoman paineen jatkumona. Työmarkkinaneuvott elut 2019–2020 EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen julkaisi vuoden alussa Teollisuuden Palkansaajat ry:n pyynnöstä katsauksen ”Työmarkkinaneuvott elut 2019-2020 Suomen mallin sekä neuvott elu – ja sovitt elujärjestelmän tulevaisuus”. Neuvott eluja sovitt elujärjestelmää on uudistett ava TEKSTI JUHA JAATINEN , koulutusja järjestötoimitsija KUVA LEHTIKUVA Lasse Laatunen kertoi valtakunnan sovitt elijan toimistolla 24.11.2019, ett ä Medialiitt o oli kaatanut sovun Postin työehtokiistassa. Vuonna 2005 Elinkeinoelämän keskusliitto aloitti keskustelun keskitettyjen ratkaisujen lopettamisesta. Avauksen pohjalta työnantajat lähtivät koordinoituun työmarkkinakierrokseen 2007. Koordinaatio meni pipariksi Kokoomuksen vaalikampanjan luvattua ”Sari Sairaanhoitajalle” huikeat palkankorotukset. Kokoomus nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi 22,26 % ääniosuudellaan, jolla sai 50 paikkaa edusedus kunnasta hallituspuolueiden Keskustan ja SDP:n hävitessä yhteensä 12 eduskuntapaikkaa. Reitti_3_2020.indd 28 Reitti_3_2020.indd 28 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 29 Keskitett y kelpaa epidemian keskellä Kokoomuksen lupaus laittoi liittokierroksen huutokaupaksi ja korkeimmillaan palkankorotukset olivat 15 prosentin huitteilla. PAUn jäsenten palkat nousivat 105 euroa/kk sopimuskauden ensimmäisenä vuonna, toisena vuonna palkkoja korotettiin 3,7-5,2 prosenttia. Kustannusvaikutukseltaan sopimus oli 6,5 prosenttia. Lisäksi sopimukseen kuului alueellisesti 1,5%:n lisäerä niille työpaikoille, jotka siirtyivät Tupaan eli tuottavuusja palkkamalliin. Kiky kivenä kengässä Laatunen syyttää Kokoomusta siitä, että kierros ”meni ranttaliksi”. Kirjoittajan mukaan tämän kierroksen kansantaloudelle aikaansaatuja vammoja jouduttiin korjaamaan raamiratkaisulla 2011, työllisyysja kasvusopimuksella (tyka) 2013 ja sitten palkansaajille kiven kenkään laittaneella kiky, eli työllisyysja kilpailukykysopimuksella 2016. Kirjoittaja pitää kikyn vientiteollisuuden korotuksiin perustuvaa palkkalinjaa onnistuneena, koska se oli maltillinen. Kikyssä työnantajat karsastivat keskitetyltä sopimukselta haiskahtavaa sopimista ja palkansaajapuoli vallassa ollutta Juha Sipilän hallitusta. Palkansaajapuoli teki uhrauksen isänmaan eteen kiky-sopimuksen myötä ja iso symbolinen merkitys tuli 24 tunnin vuosittaiselle työajanpidennykselle. Monen duunarin suussa työajan pidennys oli kiky, vaikka siinä oli merkityksellisempiäkin osia. Työnantajien työeläkeja sosiaaliturvamaksuja alennettiin neljän vuoden ja työttömyysvakuutusmaksuja kahden vuoden määräjaksi. Samat maksut nousivat työntekijöillä. Eikä pidä unohtaa sitä, että julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin 30% vuosina 2017-2019. Palkasta perittävien vakuutusmaksujen korotus koski myös niiden liittojen jäseniä, jotka jäivät sopimuksen ulkopuolelle. Sovitt elijan arvovalta koetuksella Laatunen arvioi, että 2019-2020 tämä Suomen malliksi kutsuttu malli natisee liitoksistaan ja EK:n tiukka linja työajanpidennyksen osalta on johtanut työtaisteluihin. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopimus näki päivänvalon 4.1.2020 viiden kuukauden neuvottelujen ja työtaistelujen sekä kahden hylätyn sovintoehdotuksen jälkeen. Laatunen moittii Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helteen uhoa siitä, että kiky-tunnit on säilytettävä tai tuntien poistaminen tulee näkyä pienempinä palkankorotuksina. Kirjoittaja ei voi ymmärtää sitä miksi Helteen piti rakentaa kiky-tunneista neuvotteluja pidentävä ja työtaisteluihin johtava kysymys. Risuja saa myös kaksi epärealistista sovitteluesitystä tehnyt valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala, koska sellainenkin ajatus nousi ilmaan, että näillä sovintoesityksillä testattiin Teollisuusliittoa, minkälaisiin palkankorotuksiin he voisivat suostua. Jo epäilys siitä, että valtakunnansovittelija on toiseen osapuoleen kallellaan, voi murentaa sovittelijan arvovallan. Kyseessä on virkamies, jonka toiminta pohjaa siihen, että hänen puolueettomuuteensa luotetaan. Politikointi pilasi kierroksen Meille tutun, Postin työehtokiistan, osalta muutama kulissien takainen huomio. Lasse Laatusen mukaan lakon selvityshenkilöiden Jukka Ahtelan, Lauri Ihalaisen, Lasse Laatusen ja Ann Selinin asettaminen ”sai aikaan pettymyksen ja raivon niin työnantajaleirissä kuin kokoomuksessakin”. Laatusen näkemys on, että pääministeri Antti Rinteen vaihtaminen joutui siitä, että ”työnantajajärjestölle politiikka (oppositio – pääministeri) on tärkeämpää, kuin työmarkkinapolitiikka (tukilakkojen lopettaminen).” Työmarkkinakierroksesta Lasse Laatunen vetää sen johtopäätöksen, että neuvotteluja sovittelujärjestelmä on uudistettava. Sovittelijan puolueettomuudesta on pidettävä kiinni, työmarkkinajärjestöjä ei saa pilata politikoinnilla ja voitaisiin käyttää useampia sovittelijoita ja sovitteluryhmää. Raporttinsa lopuksi Laatunen toteaa: ”Nyt vireillä olevan kaltaisessa neuvottelukierroksessa ei ole mitään järkeä, olkoot strategiat mitkä tahansa.” Asiat muutt uivat työmarkkinoilla dramaatt isesti koronaepidemian vuoksi. Taloustilanteen heikentyessä työmarkkinoiden keskusjärjestöt tekivät esityksen maan hallitukselle yritystoiminnan, työllisyyden ja toimeentulon turvaamiseksi. Esitykseen sisältyy muun muassa työnantajan työeläkemaksun alentaminen tilapäisesti 2,6 prosentt iyksiköllä, yhteistoimintalain vähimmäisneuvott eluaikojen lyhentäminen lomautustilanteessa viiteen päivään sekä lomautusoikeuden laajennus koskemaan myös määräaikaisia työntekijöitä ja lomautusilmoitusajan lyhentäminen 14 päivästä 5 päivään. Koronaviruksen aiheutt aman epidemian vuoksi keskitett y sopiminen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen sopiminen kävikin taas. Palkansaajajärjestöt kantoivat vastuuta isänmaan tilasta. Ei kuitenkaan voi jatkossa olla niin, ett ä silloin kun Suomessa on paremmat ajat, työnantajaleiri pyrkii painamaan palkansaajaliikett ä silmästä ja kun on hankala aika, niin palkansaajien tulee olla valmis ”puolustamaan kapitalistin rahapussia”. On syytä toivoa, ett ä työmarkkinajärjestöjen neuvott elujärjestelmää uudistetaan siten, ett ä yhteistä sopimista ja yhteistä koordinaatiota harjoitetaan talouden suhdanteesta riippumatt a. Reitti_3_2020.indd 29 Reitti_3_2020.indd 29 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 30 SOSIAALITURVA TUTUKSI 2 | 3 Nykyiset työntekijät maksavat nykyiset eläkkeet Suomalainen työeläkejärjestelmä on maailmassa ainutlaatuinen. Se perustuu yhteisvastuuseen: kukaan ei voi sanoa maksaneensa eläkett ään kokonaan itse. TEKSTI TUA ONNELA KUVA ISTOCKPHOTO Reitti 30 TYÖELÄKELAITOKSET ELÄKKEENSAAJAT TYÖNTEKIJÄT JA TYÖNANTAJAT 7,15 % 16,95 % Työeläke perustuu pakolliseen työeläkevakuutukseen, jonka työnantaja ott aa työntekijälleen. Maksu vakuutuksesta jaetaan työntekijän ja työnantajan kesken. Työnantaja hoitaa myös työntekijän osuuden perimisen palkasta ja tilitt ää sen työeläkelaitokselle. Tänä vuonna työntekijän keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosentt ia palkasta. Työntekijä maksaa itse iän mukaan joko 7,15 tai 8,65 prosentt ia, ja työnantaja maksaa keskimäärin 16,95 prosentt ia. Työntekijän prosentt i ei riipu työpaikasta, mutt a työnantajan maksuun vaikuttaa sopimus työeläkelaitoksen kanssa. Esimerkiksi työkyvytt ömyyseläketapaukset voivat nostaa hintaa. Päätökset työeläkejärjestelmän sisällöstä ja maksuista tehdään kolmikantaisesti eli työntekijöiden ja työnantajien edustajien ja valtiovallan kesken. 24,4 % 1 716€ Työeläkelaitokset keräävät eläkevakuutusmaksut ja maksavat eläkkeet. Suomalainen järjestelmä on hajautett u, mikä tarkoitt aa sitä, ett ä laitoksia on useita. Työnantaja valitsee, miltä laitokselta hankkii eläkevakuutukset työntekijöilleen. Yksityisillä aloilla työeläkevakuutt amista hoitavat työeläkeyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat. Työeläkeyhtiöitä on neljä: Elo, Ilmarinen, Varma ja Veritas. Julkisten alojen työntekijöiden eläketurva järjestetään Kevassa. Yksityisillä aloilla työeläkelaitokset sijoitt avat osan eläkevakuutusmaksuista rahastoihin tulevien eläkkeiden maksamista varten. Tällä hetkellä yksityisalojen työeläkemaksuista rahastoidaan noin yksi euro kuudesta, ja loput käytetään suoraan nykyisten eläkkeiden maksuun. Rahastoihin sijoitett u pott i kasvaa sijoitustuott ojen ansiosta, ja kun eläkkeitä maksetaan ulos, jo joka neljäs eläke-euro tulee rahastoidusta osasta. Rahastoissa on nyt noin 193 miljardia euroa. Eläkkeen suuruus riippuu työuran pituudesta ja palkasta. Eläkett ä kertyy 1,5 prosentt ia palkasta koko työuran ajan 17-vuotiaasta lähtien. Lisäksi voi saada 0,4 prosentin lykkäyskorotusta, jos työskentelee yli alimman eläkeiän. Myös monilta palkatt omilta jaksoilta, kuten tutkintoon johtavasta opiskelusta, kertyy eläkett ä. Eläkeikä riippuu syntymävuodesta. Esimerkiksi vuonna 1956 syntyneen alin eläkeikä on 63 vuotta ja 6 kuukuukautta, vuonna 1987 syntyneen 67 vuotta ja 3 kuukautta. Suomalaisten keskieläke oli vuonna 2019 1 716 euroa kuukaudessa. Puolet eläkeläisistä sai alle 1500 euroa kuussa. KELA Lähteet: Työeläkevakuutt ajat Tela, tyoelake.? Jutt u on julkaistu aiemmin AKT-lehdessä 2/2020. Jos työeläkett ä ei ole kertynyt ollenkaan tai se jää hyvin pieneksi, voi Kela maksaa kansaneläkett ä tai takuueläkett ä. Täysi takuueläke on 834,52 euroa kuussa. Kansanja takuueläkkeet maksetaan verovaroista. Reitti_3_2020.indd 30 Reitti_3_2020.indd 30 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 31 FONTTI RISTIKON RATKAISU SIVULLA 42 Reitti_3_2020.indd 31 Reitti_3_2020.indd 31 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 32 Kainuun osastolla kaksi mökkiä Oulunjärven rannalla Kainuun mökit sijaitsevat noin 25 km Kajaanista Oulunjärven rannalla. Rantaan on noin 40 metriä ja rantanäkymänä mahtava Ärjänselkä. 1960-luvulla rakennetussa mökissä (1) on noin 65m2, kaksi makuuhuonetta, iso olohuone, takka ja keittokomero. Majoitustilaa on 5-7 henkilölle. Uudempi vuonna 1985 valmistunut hirsimökki (2) on noin 45m2, jossa on takkahuone keittiöllä, makuuhuone ja nukkumaparvi. Tilaa mökissä on 5 henkilölle. Mökeissä on sähköpatterit. Alueella on erillinen sauna, grillikatos, rantaterassi, vene, kanootti ja Biolan kuivakäymälä. Puhdas vesilaitoksen pohjavesi tulee vesipisteeseen pihalle ja saunaan. Mökit ovat vuokrattavissa 1.5–30.9.2020. Hinnat: Mökki 1: vuorokausihinta 40 €, 1 viikko 250 €, 2 viikkoa 450 €. Mökki 2: vuorokausihinta 50 €, 1 viikko 320 €, 2 viikkoa 600 €. Molemmissa mökeissä vuorokausi alkaa klo 13.00 ja päättyy klo 12.00. Maksu tulee suorittaa ennakkoon osaston tilille FI32 4600 0010 7156 35. Tiedustelut: Jarmo Kvist, 050-598 1806, jarmokvist@netti.fi tai Matti Jokelainen p. 044 566 7119, mattijokelainen8@gmail.com. Lisätietoja ja kuvia: www.paukainuunosasto.pau.fi . Osastojen mökkejä vuokratt avana PAUn Aurala-huvilan lisäksi myös ammatt iosastoilla on omia mökkejä, joita vuokrataan kaikille PAUn jäsenille. TEKSTI JUHA PÖYRY Kymen osaston mökki Jaalan Pyhäjärvellä Kymen osaston mökki Jaalan Pyhäjärvellä sijaitsee kallioisella rannalla etelän suuntaan. Mökki on pieni, noin 15 m2, johon kuuluu aitta, jossa on kolme petiä. Mökistä löytyy sähköt. Vene on saunamökin yhteydessä. Hinnat: Kymen osaston jäsenille 100 € viikko, ulkopuolisille 350 € viikko. Varaukset numerosta 041 437 1280. Mökin osoite: Pahasaarentie 186f, 47830 Kouvola. Lisätietojaja kuvia Kymen osaston Facebook sivuilla (hae: PAU:n Kymen osasto ry). Nuotiorantaan lomailemaan Nuotioranta on PAUn Lahden osaston omistama vapaa-ajanviettopaikka, joka sijaitsee Päijänteen rannalla, luonnonkauniilla Asikkalan Pulkkilanharjulla, Lahdesta noin 45 km pohjoiseen. PAUn jäsenille vuokrataan kesä-elokuun välisenä aikana kolmea mökkiä, joista kaksi on tarkoitettu neljälle hengelle ja yksi kuudelle hengelle. Vuokra-aika on enintään 11 vuorokautta. Vuokrahinta sisältää astiat ja vuodevaatteet (ei liinavaatteita). Mökeissä on peitteet, keittotaso, kahvinkeitin, mikrouuni, jääkaappi ja kaasulämmitin. Takkahuoneessa on kaikkien käytettävissä sähköuuni, pakastin ja televisio. Mökit, kuten myös yleinen piha-alue, sauna ja takkahuoneet sekä ulkokäymälä on sähköistetty. Nuotiorannan järjestyssäännöt löytyvät jokaisesta mökistä ja takkatuvasta. Niihin on hyvä tutustua. Pakettiin kuuluu jokapäiväinen saunomismahdollisuus, veneen käyttöoikeus ja kalastuslupa. Mökkiä kohden on yksi kalastuslupa, joka kattaa yhden katiskan, verkon ja uistelumahdollisuuden. Huomioi, että tarvitset lisäksi oman valtakunnallisen kalastusluvan. Kalastustarvikkeita ei ole talon puolesta. Hinnat: PAUn Lahden osaston jäsenet/muut PAUn jäsenet 1.6.-31.8. ma-to tai pe-su 40 €/85 €, koko viikko 80 €/150 €, toukokuu ja syyskuu 9 € vrk/18 € vrk, 215 euroa kk/mökki. Varaukset ja lisätiedot numerosta 040 856 4171. Jos numerosta ei vastata, niin otamme yhteyttä. Osaston kotisivuilta lahdenosasto.pau.fi löytyy lisätietoa ja valokuvia Nuotiorannasta. Jos suunnitelmasi muuttuvat ja jätät perumatta mökkivarauksen ilman pätevää syytä, perimme maksun korotettuna. Nuotiorannan osoite: Uupionkärki 31, 17240 Kalkkinen. Reitti_3_2020.indd 32 Reitti_3_2020.indd 32 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 33 Turun Postija Lennätinurheilijoiden mökit Kemiön Santasaaressa Seurasalmi on TuPLU:n ja yhteistyökumppaneidemme, esim. PAUn jäsenten käytössä oleva kesäkoti Kemiön Santasaaressa luonnonkauniilla paikalla. Siellä on neljä viihtyisää lomamajaa, sekä mahtava alue kaiken kokoisille asuntovaunuille. Seurasalmen vuokrat ja maksut vuonna 2020: majat Honka, Hirsi 140 € / viikko, 100 € /viikonloppu, Kuusi, Ruska 160 €/ viikko, 120 €/viikonloppu. Matkailuvaunut 120 €/viikko, 50 €/ viikonloppu, 250 € toukokuu-syyskuu. Mökkejä vuokrataan kesäkuukausina viikon pituisina jaksoina ja muina aikoina sopimuksen mukaan, myös viikonlopuiksi. Alueella on myös sähköistetty matkailuvaunualue, jolla voi pistäytyä päiväseltään, olla viikonlopun tai hankkia vaunupaikan, vaikka koko kesäkaudeksi. Jokainen Seurasalmen vuokrattava mökki on varusteltu perusjutuilla: kaikki ovat kalustettuja, varustettu vuodevaattein (omat lakanat ja tyynyliinat), mökistä löytyy myös jääkaappi sekä keittoja ruokailuvälineet. Kaikissa mökeissä on oma televisio. Alueen WC-tilat on nykyaikaistettu (EKO). Alueella on myös juuri remontoitu sauna oleskelutiloineen, voit pulahtaa mereen saunan laiturilta. Sauna on yhteiskäytössä. Sauna lämpiää päivittäin. Vuokralaisten käyttöön on varattu 4 kpl soutuveneitä. Kemiössä on puhtaat merivedet ja runsaat kalasaaliit. Lisätietoja: isännöitsijä Harri Jaatinen puh. 040 557 6360 tai harri.jaatinen@pp2.inet.fi . Korona-pandemiasta johtuen avaamme kesäpaikan heti, kun viranomaiset antavat siihen luvan. Kannattaa silti varata kesän lomaviikkoja, jotka muuttuvat sitoviksi vasta, kun saamme viranomaisilta luvan kesäpaikan avaamiseen. Kesäkoti Mäntyniemi Turussa Rovaniemen osaston mökki Peurajärven rannalla Rovaniemen osaston mökki on kaikkien PAUn jäsenten vuokrattavissa. Osaston mökki Peuranpesä sijaitsee Peurajärven rannalta noin 40 km Rovaniemeltä Pellon suuntaan. Lähistöllä ei ole vakituista asutusta eli luonnon rauhaa on tarjolla. Päärakennus (hirsi) on noin 42 m2. Rakennus on viime vuosina sisältä ja päältä remontoitu. Ulko-wc. Valmistumisvuosi 1974. Varustukseen kuuluu: keittiö, jossa kaasuliesi uunilla, pirtti, jossa takka, makuutilat 5–7 hengelle, terassi noin 10 m2, sähkö aurinkopaneeleilla, tuulimyllyllä ja aggregaatilla (bensa 98 oktaaninen), valot, jääkaappi ja tv, toimivat sähköllä. Varustukseen ei kuulu vesijohtoa tai viemäröintiä. Talousja juomavesi haetaan noin 2 km:n päästä tienvarressa olevasta lähteestä, pesuvesi järvestä. Sauna ja pukuhuone (hirsi) noin 21 m2, terassi 15 m2. Vierasmökki (hirsi) noin 12 m2, pikkukeittiö ja makuutilat 4-6 hengelle. Liiterivarasto. Grillikatos noin 20 m2, jossa kaasugrilli ja kalusteita. Lisäksi vene-, uintija kalastusmahdollisuus (verkko ja vapakalastus). Hinnat: Koko viikko (ma klo 13.00-su klo 22.00) 200 €, vajaa viikkopaketti 4 arkivuorokautta (ma klo 13.00-su klo 13.00) 140 €, viikonloppupaketti (pe klo 13.00-su klo 22.00) 80 €. Yksittäiset arkipäivät 35 €, vuorokausi alkaa klo 13.00 ja päättyy klo 12.00. Varaustilanne nähtävissä vain osoitteessa www.päivyri.fi . Käyttäjätunnus: pauroi, salasana: peura. Tarkista ja valitse vapaa ajankohta varauksellesi. Maksujen tulee olla suoritettuna kaksi päivää ennen varauksen alkamista PAUn Rovaniemen osaston tilille, muutoin aika katsotaan peruutetuksi. Peruutuksen laiminlyönnistä peritään 20 € maksu. Kuvia ja lisätietoja Rovaniemen osaston sivuilta www.pauroi.yhdistysavain.fi . Tiedustelut, avaimet, ajoja maksuohjeet mökki-isännältä; Aarne Kiviniemi, 040 244 9633, s-posti azesan@gmail.com. PAUn Varsinais-Suomen osasto toivottaa postilaiset tervetulleiksi kesäpaikkaansa Mäntyniemeen, joka sijaitsee noin 8 km päässä Turun kauppatorista linja-autoreitin varrella. Mäntyniemi tarjoaa hyvän tukikohdan käydä tutustumassa kaupungin tarjontaan. Mäntyniemi on oiva vaihtoehto myös niille, joita kiinnostaa enemmän luonto ja mökkeily. Vuokralaisten käytössä ovat kanootit ja soutuvene. Kentällä pääsee futaamaan. Hyvää kalastusaluetta riittää ja laiturilta voi hypätä ponnusta meriveteen. Hinnat 1.6.-16.8.2020: Hirsimökki 3, 260 €/viikko, muu aika 160 €/viikko, Pohjatalo 220 €/viikko, muu aika 140 €/viikko, Hirsimökki 1-2 170 €/viikko, muu aika 110 €/viikko ja koko talo 210 €/viikko, muu aika 130 €/vko. Vuokra-aika on pääsääntöisesti viikko su-su. Viikonloppuvuokra on 130€/100€ muu aika ja vuorokausi 50€. Mäntyniemen isäntänä toimii Jani Grönberg, 040 174 9919, jg1976@ luukku.com. Kuvia, videoita ja tarkempia tietoja Mäntyniemen mökeistä osoitteessa www.varsinais-suomi.pau.fi . Reitti_3_2020.indd 33 Reitti_3_2020.indd 33 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 34 Työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet koronavirusepidemian aikana SAK on koonnut verkkosivuilleen keskeisiä kysymyksiä ja vastauksia koronaepidemiaan liitt yen. Tietoja päivitetään jatkuvasti. Tässä vastauksia keskeisimpiin kysymyksiin. Miten pitää toimia, jos epäilee saaneensa koronaviru startunnan? Lievissä infektio-oireissa suositellaan kotona sairastamista ja siellä hyvää käsihygieniaa ja kontaktien välttämistä. Poikkeuksena ovat terveydenhuollon työntekijät, joille pyritään antamaan mahdollisuus testiin tartuntaepäilytilanteissa. Jos sinulla on voimakkaita oireita, kuten korkea kuume ja hengitysvaikeuksia, älä lähde terveyskeskukseen, vaan ole ensin puhelimitse yhteydessä paikkakuntasi terveyskeskuksen neuvontapuhelimeen tai valtakunnalliseen puhelinpalveluun 0295 535 535 (arkipäivisin kello 8–21 ja lauantaisin kello 9–15). Ilmoita työpaikallasi sovitulla tavalla työnantajallesi olevasi sairas. Moni yritys on tehnyt sairauden ilmoittamisesta ohjeistuksen ja lisännyt siihen mahdollisuuden olla pois omalla ilmoituksella ilman lääkärintodistusta. Sinulla on sairastaessasi oikeus palkkaan, sairauspäivärahaan tai tartuntapäivärahaan. Kuka tekee päätöksen sairastuneen tai virukselle altistuneen työntekijän karanteenista? Päätöksen karanteenista tekee kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri. Milloin voin saada Kelan tartuntatautipäivärahaa tai sairauspäivärahaa? Kela maksaa sairastuneelle koronakaranteenin ja koronaeristyksen ajalta tartuntatautipäivärahaa, joka korvaa täyden palkan mukaisen ansiomenetyksen. Siltä osin kuin työnantaja on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa, maksetaan tartuntatautipäiväraha työnantajalle. Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty karanteeniin ja huoltaja ei tämän vuoksi voi tehdä työtä. Päivärahassa ei ole omavastuuaikaa. Karanteeniajalta kertyy vuosilomaa. Tartuntatautipäivärahan edellytyksenä on, että kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt karanteenin tai eristyksen. Työnantajan tai koulun kehotus jäädä kotiin ei oikeuta tartuntatautipäivärahaan. Kela tarvitsee päivärahahakemukseen työnantajan selvityksen ansionmenetyksestä päivärahan maksamiseen sekä kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemän päätöksen työntekijän poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Tartuntatautipäivärahaa maksetaan vain niiltä päiviltä, jolloin henkilö ei ole voinut tehdä töitä karanteenin tai eristyksen takia. Kela ei siis maksa päivärahaa esimerkiksi loman ajalta eikä sellaisista tehtävistä, joissa työt voidaan tehdä etätyönä. Työntekijän on välittömästi ilmoitettava työnantajalle, mikäli kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt hänet jäämään pois töistä koronavirukseen liittyvän karanteenin takia. Kaikki työntekijät eivät noudata ohjeita ja altistavat muut työntekijät tartunnalle. Miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia? Ilmoita asiasta välittömästi työntekijälle itselleen sekä esimiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tai luottamusmiehelle. Ei ole hyväksyttävää, että turvatoimista laistetaan, vaan jokaisen on kannettava vastuuta. Työnantajalla on oikeus sekä velvollisuus valvoa ja vaatia, että turvallisia työtapoja noudatetaan kaikkien osalta. Työnantajan on myös ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi. Voiko työnantaja kieltää tervett ä työntekijää tulemasta töihin? Työntekijällä on oikeus tehdä työtä siten kuin työsopimuksessa on sovittu. Työnantaja voi kuitenkin kieltää työntekijää tulemasta töihin. Tällainen määräys ei vapauta työnantajaa palkan maksuvelvollisuudesta. Työnantajan on näin ollen maksettava kotonaoloajalta sama palkka kuin jos työntekijä olisi töissä. Etätöitä on syytä suosia, jos se suinkin on mahdollista. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää koronatestiin. Saako työntekijä olla poissa töistä koronavirustartunnan ehkäisemiseksi? Sairastumispelko ei oikeuta työntekijää olemaan poissa töistä. Töistä voi olla poissa vain, jos niin sovitaan. Työntekijän ja työnantajan on sovittava palkanmaksusta silloin, kun työntekijä jää oma-aloitteisesti pois töistä. Lähtökohtana on, ettei työnantajan tarvitse maksaa palkkaa. Reitti 34 Reitti_3_2020.indd 34 Reitti_3_2020.indd 34 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 35 Ammattiliitot ympäri maailman ovat vaatineet työnantajilta järeitä toimia työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi työpaikoilla. Postioperaatt orit ovat vastanneet vaatimuksiin eri tavoilla. Esimerkkejä käytt öön otetuista toimista: • Ranskassa jakelupäiviä on vähennett y työntekijöiden altistuksen vähentämiseksi. • Espanjassa asiakaspalvelu on avoinna vain aamuisin. Miten työntekijän on meneteltävä, jos itse on terve, mutt a lapsi tai puoliso tai iäkäs vanhempi sairastuu? Työntekijällä on oikeus palkattomaan poissaoloon pakottavista perhesyistä. Pienemmän sairaan lapsen hoitamiseksi työntekijä voi käyttää tilapäistä hoitovapaata, joka on työja virkaehtosopimusten mukaan yleensä palkallista. Puolison tai iäkkään vanhemman hoitamiseksi voi työnantajan kanssa sopia myös etätyöstä (mikäli se on mahdollista) tai vuosilomapäivien käyttämisestä. Saako työnantaja perua lupaamansa kesätyöpaikan koronavirusepidemian vuoksi? Jos työsopimus on syntynyt, työnantaja voi irtisanoa kesätyöntekijän työsuhteen vain taloudellisista ja tuotannollisista tai henkilöstä johtuvista syistä irtisanomisaikaa noudattaen. Sillä, etteivät työt ole vielä alkaneet, ei ole merkitystä. Koronavirusepidemia ei muuta tätä periaatetta. Työsopimus voidaan katsoa syntyneeksi, vaikka kirjallista työsopimusta ei olisi vielä tehty. Myös suullinen työsopimus tai sähköpostilla annettu sitoumus sitoo työnantajaa. Jos työnantajalla ei olekaan tarjota kesäksi töitä, hän voi irtisanoa tai lomauttaa työntekijän. Tämä edellyttää, että irtisanomistai lomauttamisperusteena ilmoitettu seikka, esimerkiksi koronavirusepidemian aiheuttama yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyminen, on ilmennyt työsopimuksen syntymisen jälkeen. Lisäksi työnantajan on selvitettävä, onko hänellä tarjota työntekijälle muuta työtä tai voiko hän kouluttaa työntekijän muihin tehtäviin. Mistä työntekijä saa rahaa koronavirustilanteen työssä aiheutt amien muutosten aikana? Kela maksaa tartuntapäivärahaa, jos tartuntapäivärahan saamisen edellytykset täyttyvät (ks. edellä). Jos työntekijä on etätöissä, työnantaja maksaa tehdyiltä tunneilta normaalin palkan, samoin silloin, jos työnantaja on estänyt työntekijän työnteon. Jos työntekijä on lomautettu tai työnteko on muutoin estynyt työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla, työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan. Työntekijän on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi ja täytettävä muut työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset. Muissa sairaustapauksissa eli kun sairaus ei ole koronaviruksen aiheuttama, sinulla on sairastaessasi tai sairasta lasta hoitaessasi oikeus normaaleihin lain sekä työja virkaehtosopimuksen mukaisiin palkkaja sairauspäivärahaetuuksiin. Saako työnantaja määrätä työntekijän vuosilomalletai peruutt aa jo sovitun loman? Koronavirus ei oikeuta poikkeamaan vuosilomalaista eikä työtai virkaehtosopimuksesta. Jo määrättyä vuosilomaa ei voi perua koronavirustilanteen takia. Perumiseen tarvitaan työntekijän suostumus. Valmiuslain käyttöönottoa koskevan asetuksen perusteella voidaan kuitenkin tehdä poikkeuksia eräiden alojen palvelussuhteen ehtoihin. Laki antaa mahdollisuuden poiketa valtioneuvoston asetuksella palvelussuhteen ehdoista terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, pelastustoimessa, hätäkeskuksissa ja poliisitoimessa työskentelevien henkilöiden osalta. Poikkeukset ovat voimassa väliaikaisesti ja koskevat vain näiden rajattujen alojen tehtäviä. Lähde: SAK, JHL Ammatt iliitot ja postioperaatt orit ympäri maailman reagoineet koronavirustilanteeseen • Italiassa työpaikoille on luotu yksityiskohtaiset puhtaanapitosuunnitelmat ja työntekijöille on jaett u suojavarusteita. • Yhdysvalloissa postityöntekijöille on tarjott u käytt öön kasvosuojaimia. • Kiinassa postikontt oreita, lajitt elukeskuksia ja ajoneuvoja on ryhdytt y desin? oimaan kokonaisuudessaan. • Uruguayssa henkilökuntaa on vähennett y ja postikontt oreita suljett u. • Argentiinassa postialan työnantajat ja ammatt iliitot ovat yhteistyössä perustaneet hätätilannekomitean, joka on laatinut toimenpidelistan muun muassa siivoukseen ja suojavarusteisiin kuten kasvusuojaimiin ja kumihanskoihin liitt yen. Reitti 35 Reitti_3_2020.indd 35 Reitti_3_2020.indd 35 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 36 Koronaviruksen aiheutt aman pandemian vaikutus tyött ömyysturvaetuuksiin Koronaviruksen leviäminen on aiheutt anut Suomeenkin poikkeusolot ja mullistanut jokaisen suomalaisen arjen. Olemme koonneet tähän ohjeita, kuinka toimia lomautustilanteessa, te-palvelun keskeytyessä tai joutuessasi koronavirustaudin takia karanteeniin. TEKSTI SARA MALINEN, etuuskäsitt elijä Toimi näin, jos sinut lomautetaan Jos tulet lomautetuksi ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Ilmoittautuminen tapahtuu TE-toimiston verkkopalvelussa www.te-palvelut.fi Voit hakea ansiopäivärahaa kahden viikon kuluttua lomautuksen alusta. Jos lomautus kestää tätä lyhyemmän ajan, hae päivärahaa vasta viimeisenä lomautuspäivänäsi. Lähetä työttömyyskassalle hakemuksen liitteenä seuraavat dokumentit: • kopio lomautusilmoituksesta • kopio työsopimuksestasi • jos saat muuta etuutta tai harjoitat yritystoimintaa, ilmoita näistä kassalle. Muun etuuden saaja toimittaa kassalle kopion etuuspäätöksestä ja yrittäjä selvityksen yritystoiminnan tuloistaan. • palkkatodistus. Työttömyyskassa saa palkkatietosi suoraan tulorekisteristä, mutta jos työnantajan tulorekisteriin ilmoittamat tiedot ovat puutteelliset, kassa voi joutua pyytämään sinulta lisäselvityksiä työtuloistasi ja hakemuksesi käsittely saattaa viivästyä. Mikäli sinut on lomautettu kokoaikaisesti, kassa maksaa sinulle täyttä päivärahaa lomautuksen ajan omavastuuajan jälkeen. Jos sinut on lomautettu työpäivää lyhentämällä, sinulle maksetaan päivärahaa, jossa työtulosi on huomioitu. Työllistymistä edistävät palvelut Mikäli työllistymistä edistävää palvelua ei järjestetä tai palvelu jää tauolle koronavirustilanteen takia, sinulle voidaan maksaa päivärahaa normaalisti, mutta ilman kulukorvausta. Ilmoita kassalle hakemuksessasi, jos palvelua ei järjestetä tai se keskeytyy väliaikaisesti. Ilmoita myös siitä, jos palvelu päättyy kokonaan. Mikäli osallistut työvoimakoulutukseen ja voit toteuttaa opiskelun itsenäisesti etäopintoina, on tästäkin hyvä ilmoittaa työttömyyskassaan. Mikäli sinut määrätään karanteeniin tai sairastut, etuus maksetaan ilman kulukorvausta koko ajalta eikä lääkärintodistusta tarvitse toimittaa työttömyyskassalle. Tartuntatautipäiväraha Tartuntatautipäivärahaa voi hakea Kelasta, mikäli lääkäri on määrännyt sinut olemaan pois työstä koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Kela tarvitsee tartuntatautipäivärahan maksamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista. Täysin työtön tai lomautettu ei ole oikeutettu tartuntatautipäivärahaan, sillä sitä maksetaan korvauksena ansionmenetyksistä. Tartuntatautipäiväraha on osa-aikatyötä tekevällä työttömyyspäivärahasta vähennettävä etuus. Ilmoita kassalle mikäli joudut karanteeniin ja olet hakenut tartuntatautipäivärahaa. Muutoksia tyött ömyysturvalakiin koronaviruspandemiasta johtuen Eduskunta hyväksyi työttömyysturvaa koskevat muutokset 1.4.2020. Muuutokset tulevat takautuvasti voimaan 16.3.2020 lähtien ja ne ovat voimassa 6.7.2020 saakka. Keskeisimmät lakimuutosehdotukset ovat: • Työttömyyden alussa etuuden maksaminen alkaa ilman viiden päivän korvauksetonta omavastuuaikaa. • Työttömyysturvan enimmäismaksuaika ei kulu lainkaan lomautusten aikana. • Ansiopäivärahan ja peruspäivärahan työssäoloedellytys on 13 viikkoa silloin, kun työsuhde alkaa ja päättyy vuoden 2020 aikana (nykyisin 26 viikkoa eli noin 6 kk) • Laki yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan tuli voimaan 8.4. Lailla parannetaan yrittäjien ja freelancereiden mahdollisuuksia saada työttömyysturvaa 30.6. saakka. • Lomautusilmoitusaikaa lyhennetään 5 päivään (nykyisin 14 päivää). • Myös määräaikaisen työntekijän voi lomauttaa (aiemmin vain silloin, kun määräaikainen työntekijä toimii vakituisen työntekijän sijaisena). Seuraa ajankohtaista tiedostusta työttömyysturvaan liittyen https://www.tyj.fi /usein-kysyttya-lomautuksista-ja-koronasta/ Kelan tartuntatautipäiväraha https://www.kela.fi /tartuntatauti Kela sairauspäiväraha https://www.kela.fi /sairauspaivarahat Reitti_3_2020.indd 36 Reitti_3_2020.indd 36 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 37 S lava tuli iltavuoroon Vantaan rahtiterminaaliin 30.10.2018, kun hänelle tuli suullista kiistaa työ kaverinsa kanssa siitä, että tämä oli ottanut toistamiseen Slavan työhuoneen seinältä pois hänelle tärkeitä kuvia. Kuvat olivat jäljennöksiä Slavan tunnetun taiteilijaystävä Andrei Gennadievin taideteoksista. Työkaveri väitti kuvia uskonnollisiksi ja syytti Slavaa niiden pitämisestä työhuoneensa seinällä. Slavan esimies tai kukaan muukaan työnantajan edustaja ei ollut kuitenkaan aiemmin huomauttanut Slava sai oikeutt a Lainvastainen työsuhteen purku toi Slavalle kymmenien tuhansien eurojen korvaukset. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVA ARJA HYVÄRINEN Slava aloitt i työuransa Postissa 1998 Veturitien terminaalista. Hän ehti olla Postin palveluksessa lähes 20 vuott a, ennen kuin Posti purki hänen työsuhteensa laitt omasti. kuvista mitään. Slavan työkaverilla ei ollut liioin mitään työstä johtuvaa tarvetta tai muutakaan asiallista perustetta käydä kantajan työpisteessä tai rahtikirjakopissa. Kun Slavan työkaveri ei kertonut minne oli ottamansa kuvat vienyt, ojensi Slava vasemman kätensä kohti työkaveria tehostaakseen vaatimusta palauttaa kuvat hänelle. Slavan käsi osui kevyesti työkaverin takkiin hänen ylävartalonsa kohdalla. Seuraavana päivänä 31.10.2018 Slava kutsuttiin työvuoronsa aluksi kuulemistilaisuuteen, jossa hän kertoi esimiehelle tapahtumien kulusta. Slavan kannan kuultuaan hänelle ojennettiin ilmoitus työsuhteen purkamisesta, joka oli työnantajan toimesta allekirjoitettu jo ennen kuulemistilaisuuden alkua. Ilmoituksessa syyksi sopimuksen purkamiselle ilmoitettiin väkivaltainen käytös, jolle Postissa on nollatoleranssi. En voinut kuvitellakaan, että näin voi tapahtua. Jos olisi ollut edes joku syy, mutta kun mitään ei ollut. Pelkkä käden heilautus. Toinen järjesti työpaikalla sotkun, valehteli työnantajalle ja minusta tehtiin syyllinen. Ihan sairas tilanne, Slava ihmettelee vieläkin järkyttyneenä. Liitt o tuli apuun Kuulemistilaisuudessa läsnä ollut pääluottamusmies Tero Kiljunen riitautti työsuhteen purun ja kehotti Slavaa viemään asian välittömästi eteenpäin. Kiljusen lisäksi Slavan avuksi tuli PAUn lakimies Iikka Avela, joka ryhtyi valmistelemaan asian viemistä oikeuteen. Slavan ja hänen työkaverinsa välikohtauksesta oli käytettävissä rahtiterminaalin valvomon videotallenne, joka käräjäoikeuden mielestä osoitti, että lyöntiä, väkivaltaa tai mitään vahingoittamisen tarkoitusta ei Slavan käytöksestä ollut havaittavissa. Kyse oli oikeuden mielestä vain hetkellisestä tunteiden kuumentumisesta Slavan työkaverin puuttuessa jo toistamiseen hänen kuviinsa. Käräjäoikeus tuomitsi Postin maksamaan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja saamatta jääneestä irtisanomisajan palkasta Slavalle kymmenien tuhansien eurojen korvaukset. Lisäksi Posti velvoitettiin maksamaan PAUlle oikeudenkäyntikulut 14 784,56 euroa viivästyskorkoineen. Posti ei valittanut käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Näin päätöksestä tuli lainvoimainen. Slava ehti olla Postissa lähes 20 vuotta. Työsuhteen aikana Slava teki työnsä tunnollisesti ja moitteetta ilman yhtäkään huomautusta tai varoitusta. Vaikka Slava olisi ehdottomasti halunnutkin, että työsuhde palautetaan, oli oikeuden päätös henkisesti tärkeää. Olen kiitollinen PAUlle ja erityisesti asianajajalleni Jarkko Pehkoselle, Iikka Avelalle ja Tero Kiljuselle kaikesta siitä mitä he tekivät hyväkseni, Slava kiittää. Slava ei halua esiintyä jutussa koko nimellään eikä mainita tarkkoja korvaussummia. Reitti_3_2020.indd 37 Reitti_3_2020.indd 37 15.4.2020 15.53 15.4.2020 15.53
Reitti 38 Kysyvälle vastataan PAUn asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Onko sinulla kysytt ävää? Eläkeläisten jäsenyys osaston purkautuessa Olen automiesosaston eläkeläisjäsen, ammattiosastoni on purkautunut, miten minun jäsenyyteni käy? Jäsenyytesi jatkuu PAUssa. Osaston purkautuessa osaston kokous päättää minne jäsenet siirtyvät ja mitä tehdään osaston omaisuudelle. Tämän vuoksi jäsenten on tärkeää osallistua ammattiosaston kokouksiin ja osaston päätöksentekoon. Usein osastot ovat päättäneet, että purkautuessa mahdolliset varat siirretään lähimpään ”naapuri” PAUn ammattiosastoon, samaan minne työssäkäyvät jäsenetkin ovat siirtyneet. Mikäli olet eläkeläisjäsen etkä tiedä mihin ammattiosastoon kuulut, ota yhteyttä liiton jäsenpalvelusihteeri Katja Johanssoniin, katja.johansson@pau.fi . Mitä tarkoitt aa lomautt aminen? Koronan aikana lomauttamisista on puhuttu paljon. Mitä sillä tarkoitetaan? Lomauttamisella tarkoitetaan sitä, kun työnantaja keskeyttää työnteon ja palkanmaksun, mutta työsuhde pysyy voimassa. Lomautus voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi. Se voidaan toteuttaa myös lyhentämällä työaikaa. Jos sinut lomautetaan, ilmoittaudu välittömästi TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Jos olet liiton jäsen, voit hakea työttömyyskassasta ansiosidonnaista päivärahaa. Kuusi vai viisi päivää? Viime Reitissä olleessa jutussa marraskuun lakkopäivistä todettiin, että jos oli kokonaisen viikon lomalla lakon aikana, niin työssäolon veroisiksi päiviksi lasketaan kuusi päivää. Esimies sanoi, ettei pidä paikkaansa. Minulle tämä on tärkeä juttu, koska jos lasketaan vain viisi päivää, niin lomat palavat marraskuulta. Kuka on oikeassa? Toimistoon on tullut useita kysymyksiä koskien Reitissä ollutta juttua. Olemme olleet yhteydessä Postiin ja sieltä saadun tiedon mukaan asiaa selvitellään jo EK:n tasolla, mikä on työn antajan tulkinta asiaan. Jos yhteistä näkemystä ei löydy, asia joudutaan viemään työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Juttuun oli tullut harmittava numerovirhe. Siinä kerrottiin, että työntekijälle, joka on ollut normaalisti töissä viisi päivää viikossa (ma-pe) marraskuussa olisi kertynyt työpäiviä 9. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan marraskuussa työpäiviä kertyi 8. Kysyjän tilanteeseen tällä ei ole merkitystä, koska 8 pv + 6 pv = 14 työssäolon veroista päivää, joka riittää siihen, että vuosilomaa kertyy myös marraskuulta. Miten paljon fysioterapiaa voi käytt ää? Onko tosiaan niin, että fysioterapiaoikeutta on rajattu vain 5-7 kertaan vuodessa? Kuulin, että työkaverille oli työterveyslääkäri näin sanonut. Oikeus lääkärin määräämään fysioterapiaan on säilynyt ennallaan. Samalla lähetteellä korvataan fysioterapiaa enintään 5-7 hoitokerralta. Korvaamisen edellytyksenä on, että hoito on annettu kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä hoitokerrasta. Ensimmäisen 5-7 kerran hoitojakson jälkeen on hyvän hoitotavan mukaista tehdä hoidon vaikuttavuuden ja hoitodiagnoosin uudelleenarviointi, minkä perusteella fysioterapiaa voidaan tarvittaessa määrätä lisää. On kuitenkin hyvä muistaa, että arvion fysioterapian tarpeesta tekee lääkäri. Jos lääkäri katsoo, että fysioterapialle ei enää ole tarvetta tai sen vaikuttavuus on heikkoa, voi tosiaan käydä niin, että enempää fysioterapiaa ei määrätä. Reitti_3_2020.indd 38 Reitti_3_2020.indd 38 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 39 Re Reeit itti ti 39 39 S a n a o n v a p a a Reitti 39 Tyött ömän laulu Lähetä teksti: Jutt usi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoitt aa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. L aitoin hakemuksen Helsingin Postikeskuksen jouluapulaisen tehtäviin hyvissä ajoin hakuajan puitteissa. Odottelin vastausta miten käy, mutta sitä ei vain kuulunut. Mutta sitten 12.12.2019 kolahti sähköpostiin tieto, ettei minua valittu jouluntekijäksi. Viesti oli tietenkin lähetetty jollain automaatilla, johon ei voi vastata, ettei nyt kukaan ala kyselemään mitään miksi ei valittu jne. Oli se niin hauskasti muotoiltu. Se meni jotenkin näin, että huolellisen ja tarkan harkinnan jälkeen valinta ei nyt kohdistunut sinuun ja plää, plää, plää. Kyllähän se mieltä ”masensi”, kun ei yli 40 vuoden postikokemus auttanut mitään. Olisin antanut lisäarvoa joulujengissä ja ohjannut ja auttanut nuorempia apulaisia ja en missään tapauksessa olisi marssittanut heitä ulos, vaikka olisin huomannut vakavia epäkohtia. Toisaalta on ilo huomata, että saa ”loppuajan” lorvailla ja vaikka näin työkseen tölviä entistä työnantajaani, kun kotihommilta joutaa. Monen mielestä tölväisy ei ole oikein, mutta aika iso kakka maku jäi noista viimeisistä vuosista. Kyllä se on enemmän kuin totta, että nykyjohtajat eivät osaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa pätkääkään. Euron kuva silmissä ja oma napa bonuksineen ja palkkioineen ovat isossa kuvassa ja keskiössä. Joko Postin hallitus erosi? Työehtosopimusneuvotteluja sivusta seuranneena ei voi kuin ihmetellä työnantajan tavoitteita heikentää työntekijöiden työehtoja ja varsinkin palkkakehitystä. Työnantajan paskapuheet siitä, ettei palkka alene ovat niin perseestä kuin olla ja voi. Monia vuosia on tuottavuuspalkkamalleja tehty nimenomaan työnantajan toimesta, joissa ei oikeasti paikalliset luottamusmiehet ja työntekijät ole olleet mukana. Tuottavuutta ei postinherrojen toimesta saada nousemaan millään ilveellä, koska asiakaskato ja negatiivinen julkisuus ja tämän tärkeimmän voimavaran, työntekijöiden, nöyryytys eivät lisää motivaatiota ja asennetta tehdä sitä kuuluisaa tulosta. Työnantajan valehtelu, että kilpailijat käyttää halvempia työehtoja on käsittämätöntä. Miten helvetissä tuon tasoiset niin sanotut koulutetut tyypit voi suoltaa suustaan täyttä sontaa. Valtion omistajaohjauksen rooli tässä kohtaa on mielestäni ollut kuuntelijan osa. Ministeriä ja virkamiehiä on vedätetty kuusi-nolla. Väitteeni perustan vuosia kuunneltuun uutisointiin mediassa ja työntekijöille suunnattuihin tiedotteisiin, joissa yksinomaan suoraan valehdeltiin mistä postin ongelmat johtuvat. Porukat nauroi kippurassa herrojen väitteille, miksi posti ei kulje. Henkilöstön vähäinen määrä on ollut riesana jo kauan. Piippuun juoksutetut postinjakajat ja käsittelijät alkavat olla loppuun ajettuja, joten työnantajan on helppo heivata heidät vaikka helvettiin, kun terveys on mennyt. Postilaisten lakko oli oikeutettu ja oli hienoa olla mukana ja nähdä kuinka yhtenäisiä PAUn jäsenet ovat. Mielenosoitukset Postintaipaleella ja Eduskuntatalolla keräsivät varsin hyvin väkeä. Isot kiitokset kuuluu Pasilan osaston Filipille ja toki kaikille, jotka kantoivat kortensa kekoon. PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen oli niin jäätävä kommenteissaan ja esiintymisessä, että oksat pois. Kyllä Paltan Aarto jäi niin sanotusti varjoon. Tiedotuspuolella Juha Pöyry näytti olevan liekeissä. Pirkanmaan pääluottamusmies Leo Harrasta tuli työtaistelun ikoni. Hän antoi hennot kasvonsa koko kansan käyttöön. Suomen suurimman osaston pääluottamusmies Pertti Touhonen ansaitsee ison kiitoksen toiminnasta työtaistelun aikana ja muutoinkin. Tehokkuus/tuottavuus on kohdallaan. Tämä kirjoitukseni suorastaan vaati tämän loppukevennyksen. Ystävällisin terveisin JARI PELLIKKA, rivijäsen juha.poyry@pau.? TAI Reitt i-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Reitti_3_2020.indd 39 Reitti_3_2020.indd 39 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 40 Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään. Kolumni Muutosvoimaa poikkeusoloista K erran ystäväni valitti siskolleen, että elämä on niin tylsää. Sisko vastasi, että tylsyys tarkoittaa kaiken olevan hyvin. Tuo viisas ajatus palaa mieleeni nyt keväällä, kun korona riepottelee maailmaa ja epävarmuus velloo. Tahdon siirtää ajatukseni huolikehältä siihen, mitä itse voisin oppia poikkeuksellisena aikana. Osaanko varmasti vastedes arvostaa läheisiäni, työtäni ja terveyttäni. Olen kuitenkin keskellä kriisiä onnekas, vaikka toimeentulostani on jo lohjennut palanen ja osa työstäni siirtynyt hamaan tulevaisuuteen. Silti olen onnekas, sillä läheiseni ja minä olemme terveitä ja työkykyisiä. Työnteko sitä paitsi auttaa säilyttämään tärkeät rutiinit ja työhön saa uppoutua. Koska kontakteja pitää välttää, työpäiväni kuluvat kotona työhuoneellani. Korona karkotti ison joukon ihmisiä kotiinsa naputtelemaan tietokonetta, puhumaan skypessä ja puhelimessa. Poikkeustilanteet voivat pysyvästi muuttaa työelämää käytäntöineen. Organisaatiot oppivat, että yhä useampi voi tehdä etätöitä tai osan matkustelusta voi korvata verkkoyhteyksillä. Samalla luonto kiittää. Monet työelämän käytännöt varmasti sisältävät luutuneita kuvioita. Vaikka maailma on digitalisoitunut, moni toimistotyötä tekevistä edelleen matkaa liki joka päivä konttorilleen. Vuosia sitten haastattelin SAK:sta Juha Antilaa, joka on työelämän tutkija. Oli puhetta työajoista. Tutkija kuvasi osuvasti päivittäistä liikkumista ruuhka-aikoina: kuljemme kaikki työpaikoille kuin köyhän talon porsaat. Minua huvitti hänen kielikuvansa ja mietitytti se, että iso osa meistä ihmisistä on kaavoihin kangistuneita työajoissaan ja kenties työtavoissaankin. Viime vuosina toimistotyötä on onneksi kehitetty. On seisomatai kävelypalavereja, verkossa pidettäviä kokouksia ja muutakin kehitystä. Johtamisen tavatkin ovat kehittyneet – yhä enemmän kysytään asiakkailta tai henkilöstöltä. Onhan moni työntekijä oman työnsä paras asiantuntija. Pienissä kasvuyrityksissä ja joissakin muissakin organisaatioissa on jo itsestään selvää kysyä työntekijän näkemys – ja kuunnella sitä. Samat työpaikat osaavat joustaa työajoissa työntekijöiden tarpeiden mukaan, kunhan työ pysyy tuottavana ja asiakkaat tyytyväisinä. Koronan talousvaikutukset ovat järkyttävät. Tosin talous on sellainen epeli, että se nousee aina. Mahdotonta on vain sanoa, kuinka nopeasti nousu tapahtuu. Koronatilanteen toivoisin vaikuttavan yhteen, jopa työllistävään muutokseen. Toivon hartaasti, että työtilat ja julkiset tilat siivottaisiin jatkossa entistä paremmin. Lievästikin pölyallergisena nenäni on loistava mittari, kun työni takia yleensä käyn eri työpaikoilla. Jotkut asiantuntijat sanovat, että sisäilma työtiloissa kohenisi pelkästään sillä, että siivottaisiin useammin ja paremmin. Onkin äärettömän lyhytnäköistä säästää siivouksessa. En tiedä, toteutuuko toiveeni. Kukaan meistä ei tiedä, mitä ensi kesä tai syksy tuo tullessaan. Poikkeuksellinen tilanne kertoo samalla, kuinka yhteiskunnassa kaikki ovat samassa veneessä: yritykset toisissaan kiinni alihankkijoina ja työpaikat monin linkein kytkeytyneinä toisiinsa. Ja me kaikki ihmiset. Minua aina viehättää englantilaisen runoilija John Donnen 1600-luvulta peräisin olevan runon sanat: Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään. Runoilijan vertaus kuvaa sitäkin, että kriisistä selviämisessäkin tarvitaan kaikkia yhdessä. TIINA TORPPA ........................................ on maalle muutt anut vapaa toimitt aja ja viestinnän koulutt aja, joka iloitsee siitä, ett ä saa nykyään kävellä postilaatikolleen. Reitti 40 Reitti_3_2020.indd 40 Reitti_3_2020.indd 40 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 41 På svenska Pensionerade fackmedlemmar vid avska? ning av yrkesavdelning Jag är en pensionerad medlem i yrkesavdelning för bilmän. Min yrkesavdelning har blivit avskaff ad, vad sker till mitt medlemskap? Ditt medlemskap i PAU fortsätter. Vid avskaff ning av en yrkesavdelning beslutar avdelningsmötet var som medlemmarna förfl yttas och vad som sker till yrkesavdelninges förmögenhet. Därför är det viktigt för medlemmarna att delta i yrkesavdelningens möten och beslutsfattning. Yrkesavdelningar har oft a fattat be slut att vid avskaff ning överförs tillgångarna till den närmaste ”grannen”, en annan yrkesavdelning inom samma fackförbund där även de arbetande medlemmarna har fl yttats. Ifall du är pensionerad medlem och om du inte vet i vilken yrkesavdelning du tillhör, kontakta fackförbundets sekreterare för medlemstjänster Katja Johansson, katja.johansson@pau.fi . Vad betyder permitt ering? Under coronapandemin har det pratats mycket om permittering. Vad betyder det? Permittering betyder att arbetsgivaren avbryter arbete och betalning av lön, men arbetsförhållandet blir ändå giltigt. Permittering kan gälla en viss tid eller tills vidare. Permittering kan genomföras även genom att förkorta arbetstiden. Om du blir permitterad, anmäl dig genast i TE-byrå som arbetslös arbetssökande. Om du är fackmedlem kan du söka för inkomstrelaterad dagpenning från arbetslöshetskassan. Sex eller fem dagar? I den senaste tidningen Reitti fanns det en skrivning om strejkdagar i november. Det konstaterades att om man under strejken hade semester för en hel vecka, skulle sex dagar räknas som tid som är jämförbar med arbetstid. Förmannen sade att det inte stämmer. Till mig är det viktigt, eft ersom om det räknas endast fem dagar, så tappar jag min semester från november. Vem har rätt? Vi har fått fl era frågor gällande skrivningen i Reitti. Vi har varit i kontakt med Posti och fått besked att arbetsgivarens tolkning om frågan ligger i utredning redan på EK-nivån. Om det inte nås en överenskommelse, ska frågan lösas i arbetsdomstolen. Skrivningen innehöll tyvärr ett fel i nummer. Vi skrev att för en arbetstagare som har vanligen arbetat fem dagar i vecka (mån-fre) skulle antalet arbetsdagar i november ha varit 9 dagar. Det stämmer inte, utan antalet arbetsdagar i november var 8 dagar. Detta ändrar dock inte situationen hos personen som ställde frågan, eft ersom 8 dagar + 6 dagar = 14 dagar som är jämförbara med arbetstid, något som räcker till att årssemester intjänas även i november. Hur mycket fysikalisk vård kan man ha? Är det verkligen så rätt till fysioterapi är begränsat endast till 5 7 gånger per år? Jag hörde att företagsläkare hade sagt så till en kollega. Rätten till fysikalisk vård ordinerad av läkare är densamma som tidigare. Med ett recept ersätts högst 5 7 vårdgångar fysioterapi. Förutsättningen för ersättning är att vården getts inom tre månader från det första vårdtillfället. Eft er den första vårdperioden av 5 7 vårdgångar ska vård anstalten enligt ett bra vårdsätt sända en utvärdering av vårdens resultat till företagsläkaren. På grund av utvärderingen kan läkaren vid behov ordinera mera fysikalisk vård. Det är nog bra att minnas att det är läkare som uppskattar om det fi nns behov för fysioterapi. Om läkaren anser att det inte längre fi nns behov för fysioterapi eller att dess konsekvenser är svaga, är det möjligt att mer fysikalisk vård inte ordineras. Reitti_3_2020.indd 41 Reitti_3_2020.indd 41 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 42 In English Ristikon ratkaisu L K A R A T E K A A S U K A S J M I M I I K K A P A I T S I O T P L T O A K U H O I T O V I I S I I S A R S E N A A L I P A L A U K U U M A R U N O I L I J A N O R A S A L A S T I A E T U L A I T A I T A T E S I H A J U T U H A T B I T T E R I R T O S O R A A E V A I N A A T K N K Y N I Ä L T A I T A J A U L O S T U L O L I S Ä E K K A S A K A T Ä A M M E A T A R I R E T I I M A T R A A I T T A N E N T Ä K Y S I J A T T I E T A S E T T I A L I C A N T E Palautearvonnan voitt aja lehdestä 2 /2020 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Jorma Marjamäki. Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Postija logistiikka -alan unioni PAU @PAU_liitt o Dissolution of the department in regards of a retired member I'm a retired member of automiesosasto, the department has been dissolved, what happens to my membership? Your membership will continue at PAU. When a department is dissolved, a decision is made about where the members will be moved and what will be done to the department’s property. For this reason, it is important for members to participate in departmental meetings and departmental decision-making. Oft en, departments have decided that in the event of a dissolution, any funds will be transferred to the nearest “neighbor” professional department, where the working members have also been moved. If you are a retired member and you do not know which professional department you belong to, contact Katja Johansson, the union’s Member Services Offi cer, at katja.johansson@pau.fi . What does layo? mean? Th ere has been a lot of talk about layoff s during the corona crisis. What does it mean? Layoff refers to when an employer suspends employment and payment of wages, but the employment relationship remains in force. Layoff s can be done for a fi xed period or indefi nitely. It can also be implemented by shortening working hours. If you are laid off , register immediately to the TE Offi ce as an unemployed jobseeker. If you are a member of the union, you can apply for earnings-related daily allowance from the unemployment fund. Six or ? ve days? In a story in the last Reitti about the strike days in November, it was stated that if you were on vacation for a full week during the strike, then six days are counted as working days. Th e supervisor said that was not the case. For me, this is an important thing, because if only fi ve days are counted, then my holidays will burn from November. Who is right? Th e union offi ce has received several questions regarding the story on the last Reitti. We have been in contact with Posti and according to the information received from there, the matter is already being clarifi ed at the level of EK, which is the employer's interpretation of the matter. If no common ground is found, the matter will have to be referred to the Labor Court. Th ere had been an annoying number error in the story. It stated that an employee who has been normally at work for fi ve days a week (Mon-Fri) in November would have accumulated 9 working days. Th is is not the case, but in November there were 8 working days. For the question in hand this has no meaning as 8 + 6 days = 14 days that are equivalent to employment, which is enough for the annual leave to accrue also from November. How much physiotherapy can be used? Is it really the case that the right to physiotherapy is limited to only 5-7 times a year? I heard that my co-worker had been told this by an occupational health doctor. Th e right to physiotherapy prescribed by a doctor has not changed. Th e same referral allows physiotherapy for a maximum of 5-7 treatments. Reimbursement is conditional on treatment being given within three months of the fi rst treatment. Aft er the fi rst 5-7 treatment cycles, it is good practice to re-evaluate the eff ectiveness of the treatment and the diagnosis, on the basis of which additional physiotherapy may be prescribed if necessary. However, it is good to remember that the need for physical therapy is assessed by a doctor. If the doctor thinks that there is no longer a need for physiotherapy or that its eff ectiveness is weak, it may indeed be the case that no further physiotherapy is prescribed. Reitti_3_2020.indd 42 Reitti_3_2020.indd 42 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Reitti 43 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 3 | 2020 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 15.5. mennessä ja voita 20 € Reitti_3_2020.indd 43 Reitti_3_2020.indd 43 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22
Luota siihen, että huominen kantaa. Kaleva pitää huolta suomalaisista. Huolenpito alkoi 145 vuotta sitten ja se jatkuu edelleen. KALEVAVAKUUTUS.FI Reitti_3_2020.indd 44 Reitti_3_2020.indd 44 15.4.2020 15.22 15.4.2020 15.22