Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 5 | 2021 Liittokokous 2021 Liiton vaihtaja pani toimeksi 14 18 Kissojen ystävä 22 KL:n strategia 30 Sanomalehdenjakelun historia Reitti_5_2021_PAINO.indd 1 Reitti_5_2021_PAINO.indd 1 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
2 Reitti 5 | 2021 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 14 500 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuvat: Ari Komulainen, Kimmo Brandt Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2021 numero aineisto Reittiin ilmesty 6 30.8. 27.9. 7 4.10. 1.11. 8 29.11. 22.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Liittokokous 13 PUHEENJOHTAJALTA 14 Liiton vaihtaja perusti uuden osaston 16 Muutosturva pompauttaa takaisin työelämään 18 VAPAALLA : Hille Pökin oivallus auttaa kissoja 19 Mielipiteitä muokataan valekäyttäjien voimin 20 Hankala työkaveri on energiasyöppö 22 AY-MAJAKKA : Sanna Viljakainen 23 OTTEITA TYÖELÄMÄSTÄ 24 SANA ON VAPAA 26 USA-jätit jyräävät henkilötietomassalla 28 PUHETTA TALOUDESTA : Elina Pylkkänen 29 RISTIKKO 30 Valaiseva teos sanomalehtien jakelun historiasta ja tulevaisuudesta 32 Perutut potkut 34 Tuliko hylky? 35 KOLUMNI : Tiina Torppa 36 MENOON MUKAAN 37 Pääposti palaa takaisin 38 TYÖTTÖMYYSTURVA 39 MUUTOSILMOITUKSET 30 14 Joko tilasit PAUn kalenterin? 5 Liiton vaihtaja perusti uuden osaston Valaiseva kirja sanomalehdenjakelusta 2 Reitti_5_2021_PAINO.indd 2 Reitti_5_2021_PAINO.indd 2 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
3 Pä äk ir jo it us PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Valonpilkahduksia Huom! Seuraava Reitti ilmestyy 27.9. Aineistopäivä 30.8. P AUn XXVI liittokokous saatiin vietyä läpi onnistuneesti ja sopuisasti. Postialan epävarmuudesta huolimatta kokouksessa oli aistittavissa myös toiveikkuutta ja optimismia tulevaisuuden suhteen. Kokouksen avajaisissa puhunut Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto asetteli sanojaan toiseen asentoon kuin edeltäjänsä. Kuusisto myönsi suoraan, että kuilu johdon ja työntekijöiden välille on vuosien saatossa kasvanut liian pitkäksi ja nyt on sen lyhentämisen aika. Liikoja Kuusisto ei kuitenkaan lupaillut. Muutoksia on tulossa varmasti ja jokainen voi mielessään kuvitella mitä ne käytännössä tarkoittaa. Postimäärän kehitys ja digitalisaatio syö työpaikkoja, mutta siihen mitä työntekijöille tässä rytäkässä lopulta tapahtuu, voi työnantaja omilla toimillaan vaikuttaa. Yksi trampoliini on Postin muutospalvelu, jota rakennetaan parhaillaan. Yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa rakennettava yksikkö tarjoaa tuotannollisissa tehtävissä työskenteleville keskitettyjä palveluita, joiden tavoitteena on rakentaa pitkäjänteisesti henkilöstön työpolkuja, lisätä aktiivisesti työn tarjoamista konsernin sisällä ja löytää esimerkiksi osa-aikaisille työntekijöille kokoaikaisia töitä. Tulemme Reitti-lehdessäkin seuraamaan mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa. Osa alan rakennemuutosta on myös 3–4 vuoden välein päivitettävä lainsäädäntö. Liikenneja viestintäministeriö valmistelee samanaikaisesti postilain muutosta ja sanomalehtien jakelutukea. Postilain muutoksessa yleispalveluvelvoitetta kevennetään PAUn vastustuksesta huolimatta kolmeen päivään. Jakelutuen tavoitteena on yleispalveluvelvoitteen muuttamisesta huolimatta mahdollistaa viisipäiväinen lehtijakelu joka puolella Suomea. Rohkaisevaa toimitusjohtaja Kuusiston puheessa oli se, että hän oli samaa mieltä PAUn kanssa siitä, että alan kokoaikaiset työpaikat pitää turvata: ”Olemme varmasti kaikki tässä salissa samaa mieltä siitä, että haluamme jakelun perustuvan mahdollisimman paljon kokoaikaiseen työhön. Henkilöstön kokoaikaiset työpaikat takaavat motivoidun ja osaavan henkilöstön, joka puolestaan takaa laadukkaat postipalvelut”, Kuusisto totesi. Yksi ratkaisu kokoaikaisuuden säilyttämisessä niillä, joilla työpaikka vielä on, piilee tes-neuvottelutuloksessa, joka saatiin aikaiseksi jo ennen juhannusta. Kyse on erilaisista jakelumalleista, joilla pyritään välttämään osa-aikaistamisia. Niistä enemmän seuraavassa lehdessä, jos PAUn uusi liittohallitus neuvottelutuloksen elokuun kokouksessaan hyväksyy. Liittokokouksen aikaan tuli hyviä uutisia myös toimipaikkapuolelta, kun Posti ilmoitti avaavansa Helsingin pääpostin uudelleen. Perustelut Hki 10:n uudelleenavaamiselle ovat muuten samoja, joilla PAUn pääkaupunkiseudun toimihenkilöt viime kesänä vastustivat toimipaikan sulkemista. Mistä tämä kertoo? No siitä, että työntekijöitä kannattaa kuunnella. Näin se kuilu työntekijöiden ja johdon välillä konkreettisesti lyhenee. JUHA PÖYRY Reitti_5_2021_PAINO.indd 3 Reitti_5_2021_PAINO.indd 3 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
4 Ajankohtaista Kesän kuntavaaleissa kuntien valtuustoihin oli ehdolla 38 PAUn jäsentä. Heistä viisi valittiin kuntansa valtuustoon. Tulosta ei voi pitää mitenkään huonona. Ehdolle asettuneista 13,15 % aloitti työt kunnanvaltuutettuna. Tämän lisäksi PAUn jäsenistä varavaltuutetuksi ylsi yhdeksän PAUlaista. Onnea valituille ja kaikille kuntavaaleissa mukana olleille. On monia tapoja osallistua kunnan päätöksentekoon myös valtuuston ulkopuolella. Hienoa, että lähditte ehdolle! Palvelualojen työnantajat Palta ja Postija logistiikka-alan unioni PAU pääsivät 24.6. neuvottelutulokseen postialalla noudatettavan Viestinvälitysja logistiikkaalan työehtosopimuksesta ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevasta työehtosopimuksesta. Nykyiset sopimuskaudet ovat päättymässä 31.10.2021 ja 31.1.2022. Saavutettu neuvottelutulos on molemmissa sopimuksissa pituudeltaan nelivuotinen. Sopimusten viimeinen vuosi on ns. optiovuosi. Työehtosopimusten voimaantulo edellyttää vielä neuvottelutuloksen hyväksymistä liittojen hallinnoissa, minkä jälkeen sopimusten sisällöstä kerrotaan tarkemmin. Lehden mentyä painoon PAU:n liittohallitus ei ollut ehtinyt vielä käsitellä neuvottelutulosta. ? Viisi PAUn jäsentä läpi kuntavaaleissa Valtuutetuiksi tulivat: Hytönen Marko (SDP), Laukaa Mahad Ahmed (SDP), Helsinki Märsylä Raimo (SDP), Kannus Nieminen Heidi (SDP), Vihti Pollari Marjut (Vas.), Saarijärvi Varapaikalle ylsivät: Ailasmaa Tapio (Vas.), Rauma Kontkanen Jari (SDP), Joensuu Lempinen Kari (SDP), Lahti Müller-Salonen Lena (SDP), Aura Niemi Jan (SDP), Keuruu Nummelin Valtteri (Vas.), Hyvinkää Peltonen Olli (PS), Lieto Rossi Jouko (SDP), Imatra Sutinen Jyrki (SDP), Rovaniemi Postialan työehdoista neuvottelutulos KUVA: POSTI Reitti_5_2021_PAINO.indd 4 Reitti_5_2021_PAINO.indd 4 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
5 Postilla Matti Nisula PAU tarjoaa liiton kalenterin jäsenilleen maksutta. Lounais-Suomen jakelun pääluottamusmies Arto Niini ilmoitti heinäkuussa jättäneensä pääluottamusmiehen tehtävät henkilökohtaisista syistä. Niinin tehtävät otti vastaan 26.7. alkaen varapääluottamusmies Tero Mäntylä. Hänet tavoittaa numerosta 0400 476 202 ja sähköpostitse osoitteesta tero.mantyla@posti. com. PAU kiittää Arto Niiniä erinomaisesta, vuosikausia kestäneestä edunvalvontatyöstä. Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. KSR:n alaisuudessa toimii myös PAUn oma rahasto, josta voit hakea apurahaa vaikkapa kulttuuriharrastuksesi tukemiseen. Hakuaikaa on vielä muutamia päiviä jäljellä, joten toimi pian. Voit hakea apurahaa KSR:n verkkosivujen kautta 31.8. mennessä osoitteessa www.sivistysrahasto.fi. Ida Nummelin STTK:lle PAUn työympäristöasiantuntija Ida Nummelin on siirtynyt STTK:n sosiaalija terveyspoliittiseksi asiantuntijaksi. Nummelin aloitti uudessa työssä elokuussa. Kiitämme Idaa yhteisistä vuosista ja toivotamme menestystä uudessa tehtävässä! Jos haluat PAUn kalenterin, tilaa se 31.8. mennessä. Kalenteri postitetaan vain sen tilanneille vuoden loppupuolella. Eläkeläiset saavat kalenterin, mikäli osasto tilaa sen heille. Jos olet eläkkeellä, ota yhteys osastosi toimihenkilöön ja kysy mahdollisesta kalenteriedusta. Voit tilata kalenterin kirjautumalla PAUn jäsensivuille osoitteessa www.pau.fi. Jäsensivuilla on banneri ”Tilaa kalenteri”, jota klikkaamalla pääset täyttämään tilauslomakkeen. Jos olet tehnyt tilauksen jo tämän vuoden kalenterin ilmestymisen jälkeen, tilausta ei tarvitse uusia. Mikäli kirjautuminen jäsensivuille ei onnistu, voit tilata kalenterin soittamalla jäsenpalveluun (09) 613 116. Kalenteritilaus on voimassa toistaiseksi eli saat jatkossa kalenterin joka vuosi automaattisesti, kunnes peruutat tilauksesi. Arto Niini jätti pääluottamusmiehen tehtävät Haitko apurahaa? Lounais-Suomen pääluottamusmies Tilasitko jo liiton kalenterin? Reitti_5_2021_PAINO.indd 5 Reitti_5_2021_PAINO.indd 5 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
7 PAUn XXVI liittokokous saatiin vietyä läpi onnistuneesti koronaepidemiasta huolimatta. Kokous avattiin etänä jo kesäkuussa ja sitä jatkettiin paikan päällä Helsingin Paasitornissa elokuussa. Kokouksessa noudatettiin THL:n ohjeistusta turvaväleistä ja maskien käytöstä. vietiin läpi sopuisasti ja onnistuneesti P AUn 26. liittokokous avattiin Teams-yhteydellä kuljetusliittojen Hakaniemi-salista 2.6.2021. Liittohallituksen esityksestä kokous päätettiin koronatilanteen johdosta tuolloin keskeyttää ja jatkaa 11.8. Helsinki Congress Paasitornissa. Kesälomille lähdettäessä koronatartuntojen määrä lähti lupaavasti laskuun ja odotettavissa oli, että elokuulle tultaessa rokotukset olisivat vaikuttaneet jo niin paljon, että koronaluvut olisivat selkeästi kevättä alhaisemmat. Kävikin päinvastoin ja kokousviikolla päivittäiset tartuntamäärät lähentelivät jo tuhatta ja asettivat samalla lisäpaineita kokouksen järjestelyille. Kokous saatiin vietyä kuitenkin läpi onnistuneesti. Kokouksessa oli maskisuositus ja turvaväleistä huolehdittiin mm. niin, että jokaiselle kokousedustajalle oli varattuna kokoussalista oma pöytä. Myös käsidesiä käytettiin ja puhujien mikrofoneja putsattiin. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: ARI KOMULAINEN Liittokokous Liittokokous oli koronan lisäksi historiallinen myös siinä mielessä, että tiettävästi koskaan aiemmin kokous ei ole ollut niin sopuisa ja yksimielinen kuin mitä se nyt oli. Kokouksessa ei äänestetty mistään asiakysymyksistä eikä tavoiteohjelman sisällöstä. Myös henkilövalinnat olivat yksimielisiä. Eteenpäin vaikeiden aikojen jälkeen Liittokokouksen avauspuheenvuorossa puheenjohtaja Heidi Nieminen kertasi postialan murroksen vaikutuksia liiton jäseniin viimeisen neljän vuoden aikana. Nieminen totesi, että kokoussalissa ei ole montaa henkilöä, joka ei ole viimeisten vuosien aikana ollut joko yt-neuvotteluiden kohderyhmässä tai työntekijöiden edustajana yt-pöydässä. Isolla osalla näitä tilanteita on ollut useita. Työkavereita on lähtenyt niin yt-neuvotteluiden lopputuloksena kuin muutenkin. Jos jotain positiivista tästä asiasta voi sanoa, niin sen, että vapaaehtoisia alan vaihtajia on ollut paljon, joten satoja irtisanomisia on sitä kautta saatu vältettyä. Toki suuri vapaaehtoisten lähtijöiden määrä kertoo myös alalla koetusta epävarmuudesta ja tarpeesta etsiä varmempi elanto jostain muualta, totesi Nieminen. Epävarmuutta ja isoja kysymysmerkkejä leijailee työmarkkinakentässä tällä hetkellä muutenkin, erityisesti metsäja teknologiateollisuudessa. Hieman yllättäen PAUn sopimuskentässä tilanne näyttää kuitenkin tällä hetkellä toisenlaiselta. Ennen juhannusta saatiin aikaan neuvottelutulokset niin viestinvälitysja logistiikka-alan kuin pakettilajittelijoidenkin työehtosopimuksiin. Neuvottelutulosten sisältöä Nieminen ei avajaispuheessa lähtenyt käymään läpi jo siitäkään syystä, että niiden hyväksyminen liiton hallinnossa oli vasta edessäpäin. Nieminen totesi kuitenkin, että pitkät sopimusratkaisut antavat molemmille osapuolille työrauhaa ja Liittokokous Reitti_5_2021_PAINO.indd 7 Reitti_5_2021_PAINO.indd 7 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
8 turvaa työehtojen pysyvyyteen. Luottamuksen rakentamiseen menee Niemisen mukaan kuitenkin aikaa. Moni on sanonut, että isojen erimielisyyksien jälkeen ei ole helppoa palata sopimuspöytään. Itse koen tuon toisin. Ammatikseen neuvottelevien pitää osata mennä eteenpäin vaikeiden aikojen jälkeen. Paljon enemmän aikaa ottaa luottamuksen ja hyvän hengen uudelleenrakentaminen työpaikkatasolla. Siellä ristiriitojen aiheuttamat haavat ovat selkeästi syvemmät. Kokoaikatyö turvattava Vuosi sitten valtiosihteerien postityöryhmä esitti, että viisipäiväisestä jakelusta ja keräilystä tulisi postilain uudistuksessa siirtyä kolmipäiväiseen jakeluun ja keräilyyn. PAU on vastustanut johdonmukaisesti jakelupäivien harventamista, koska se olisi ja on jo ollut selkeä heikennys niin postinsaajille kuin postinlähettäjille. Poliittista realismia kuitenkin on, että eduskunta tulee hyväksymään postilakiin kolmipäiväisen jakelun ja keräilyn. Postin ja PAUn välillä on käyty valtiosihteerityöryhmän edellyttämää aktiivista vuoropuhelua ja olemme sopineet yrityksen ja liiton välillä kolmipäiväiseen jakelun toteuttamisen mahdollistamat jakelumallien kuvaukset sekä niihin liittyvät työehtosopimusmuutokset. Kolmipäiväinen jakelu väistämättä vähentää postityötä entisestään, mutta yhdessä sovitut jakelumallit pohjautuvat sille, että postityö suunnitellaan tehtäväksi pääsääntöisesti kokoaikatyönä, Nieminen totesi. Valtiovallan tervehdyksen liittokokoukseen etäyhteydellä tuonut liikenneja viestintäministeri Timo Harakka kävi myös seikkaperäisesti läpi postilain tilannetta. Ministeri antoi puheenvuorossaan tunnustusta PAUn asiantuntemukselle postilain lausuntokierroksella ja lupasi, että työntekijöiden asema otetaan postilain valmistelussa huomioon. Yksi erityisen huomionarvoinen asia on kyseistä palvelua tarjoavien työntekijöiden asema. Postialan työntekijät ovat viime vuosina olleet jatkuvien muutosten keskiössä ja joutuneet sopeutumaan uudenlaisten tilanteiden mukanaan tuomiin haasteisiin. Asiakkaat edellyttävät postipalveluilta erittäin korkeaa luotettavuutta koko maassa. Postipalveluiden sujuvuuden ja laadun varmistamisessa työntekijöiden rooli on ensiarvoisen tärkeä, Harakka muistutti ja jatkoi. Esimerkiksi työntekijöiden määrän vähentäminen, työn osa-aikaistaminen ja työntekijöiden suuri vaihtuvuus voivat vaikuttaa myös postipalvelujen laatuun ja luonnollisesti myös työntekijöiden jaksamiseen sekä hyvinvointiin. Kokeneiden työntekijöiden säilyminen alalla on tärkeää, sillä ammattitaitoinen henkilöstö on se pohja, jolle laadukas postipalvelu voidaan rakentaa. Kuusisto samoilla linjoilla Henkilöstön asemaa korosti myös avajaisissa puhunut Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto, joka jakoi työntekijöille kiitosta haasteellisen koronaepidemian aikana. Kuusisto kehui henkilöstöä sitkeydestä ja ammattitaidosta verkkokauppatoimitusten määrän kasvaessa nopeasti sekä työohjeiden ja -tapojen muuttuessa koronan aikana. Kuusisto kertoi, että keväällä 2021 päivitetyssä vastuullisuusohjelmassa Postissa panostetaan ympäristön lisäksi erityisesti postilaisten hyvinvointiin. Olemme edelleen yksi Suomen suurimpia työnantajia ja meillä on iso vastuu työyhteisöstä nopean markkinamurroksen keskellä. Tässä meillä on vielä paljon tehtävää, mutta uskon vahvasti, että suunta on oikea ja konkreettisten tekojen määrä lisääntyy kuukausi kuukaudelta. Keväällä aloitettu hanke muutosyksikön perustamiseksi yhteistyössä henkilöstön edustajien ja PAUn kanssa on yksi hyvin konkreettinen teko, Kuusisto sanoi. Toimitusjohtaja Turkka Kuusisto oli PAUn kanssa samoilla linjoilla siitä, Reitti_5_2021_PAINO.indd 8 Reitti_5_2021_PAINO.indd 8 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
9 että postilain uudistamisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota kokoaikaisiin työsuhteisiin. Postilain ja sanomalehtien jakelutuen lausuntovaiheessa Postilla, henkilöstöllä ja PAU:lla on ollut hyvin yhteneväiset näkemykset uudistuksen tavoitteista. Olemme varmasti kaikki tässä salissa samaa mieltä siitä, että haluamme jakelun perustuvan mahdollisimman paljon kokoaikaiseen työhön. Henkilöstön kokoaikaiset työpaikat takaavat motivoidun ja osaavan henkilöstön, joka puolestaan takaa laadukkaat postipalvelut, Kuusisto totesi. Työmarkkinamalli muuttumassa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta avasi liittokokoukselle syksyn historiallista työmarkkinatilannetta Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden tehtyä omat ratkaisunsa. Työmarkkinamallin murros ja muutos on käynnissä, eikä oikein kukaan tunnu Elorannan mukaan tietävän mihin päädytään. Käsikirjoitusta uudesta työmarkkinamallista ei tunnu olevan ainakaan työnantajapuolella, joka on tehnyt äkkinäisiä, kovin suunnittelemattoman tuntuisia muutoksia työehtosopimustoimintaan. Teknologiateollisuuden ratkaisu työehtosopimisen muutokseen oli toisenlainen kuin Metsäteollisuuden, joka kertoi yksintein luopuvansa valtakunnallisista työehtosopimuksista. Nykyinen työehtosopijaosapuoli eli Teknologiateollisuus ry lopetti työehtosopimustoiminnan ja tulevaisuudessa valtakunnallisen työehtosopimuksen solmii uusi työnantajayhdistys Teknologiateollisuuden työnantajat ry, johon halukkaat yritykset voivat liittyä. Vielä emme tiedä kuinka laajasti yritykset ovat uuteen työnantajayhdistykseen liittymässä. Emme siis vielä tiedä tuleeko uudesta yhdistyksestä laajasti alan yrityksiä edustava, emmekä varsinkaan tiedä sitä saadaanko aikaan valtakunnallinen yleissitova työehtosopimus, Eloranta arvuutteli. Elorannan mukaan olisi perin outoa, jos Teknologiateollisuus perustaisi uuden työnantajaorganisaation ilman, että se samalla tavoittelisi merkittäviä sisällöllisiä muutoksia nykyisiin työehtosopimuksiin. Paikallisen sopimisen lisääminen, suoraan työntekijän kanssa, on varmasti agendalla. Ylipäätään työehtosopimusten laajuutta ja syvyyttä on halua rajoittaa. Se taas tarkoittaa, että työnantaja voisi päättää asioista entistä laajemmin, ilman neuvottelua, ilman sopimista, ilman rajoja ja perälautoja. Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden radikaalit toimet, jos mitkä, ovat alleviivanneet järjestäytymisen merkitystä. Mikään saavutettu etu ei ole pysyvä ja kaikkein vähiten ne sitä on, jos työntekijät eivät järjestäydy oman alansa ammattiliittoon. Työntekijöiden etuja kun ei viime kädessä aja mikään muu kuin ammattiliitto. ? Liittokokous Reitti_5_2021_PAINO.indd 9 Reitti_5_2021_PAINO.indd 9 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
10 PAUn liittohallitus mallia 2021–2025. Ylärivissä vasemmalta Jyrki Sutinen, Heikki Kankaala, Satu Ollikainen, Leo Harra, Marko Koivumäki. Keskirivissä vasemmalta Pertti Touhonen, Piia Willberg, Laura Meriläinen, Päivi Holpainen, Aleksi Andersson. Alhaalla Juha Torvinen ja Heidi Nieminen. Kuvasta puuttuu Jari Kontkanen. Hallinnon valinnat yksimielisiä Menettelytapavaliokunta toi liittokokoukselle päätösesityksen liiton puheenjohtajasta, liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenistä seuraavalle nelivuotiskaudelle. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä. H eidi Niemisen tuki PAUn puheenjohtajaksi on vankkumaton. Niemistä esitti liiton puheenjohtajaksi 15 ammattiosastoa ja yksi aluejärjestö. Vuodesta 2014 liiton puheenjohtajana toiminut Nieminen ei saanut yhtään vastaehdokasta ja tuli valituksi yksimielisesti. Niin ikään pitkän linjan edunvalvoja Tero Kelkka valittiin liittovaltuuston puheenjohtajaksi yksimielisesti. Kelkkaa esitti tehtävään kymmenen osastoa. Liittohallitukseen kuuluu liiton puheenjohtajan lisäksi 12 jäsentä. Liiton hallintoa valmisteltiin keväällä koko maan kattavissa tilaisuuksissa, joissa Liittohallitus 2021–2025 hallituksen paikkajaoiksi sovittiin Viestinvälitysja logistiikka-alan tessille 10 paikkaa (jakelu 5, käsittely 1, toimihenkilöt 1 ja isot osastot 3), Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden tessille 1 ja Informaatiologistiikka-alan tessille 1 paikkaa. Liittovaltuuston paikkajaoiksi sovittiin Viestinvälitysja logistiikka-alan tessille 21 paikkaa (jakelu 15, käsittely 4, toimihenkilöt 2), Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoiden tessille 2, Informaatiologistiikka-alan tessille 1, Ahvenanmaalle 1 ja ryhmä muut 5. Puheenjohtaja Heidi Nieminen, PAUn Keski-Suomen osasto Marko Koivumäki, työsuojeluvaltuutettu, PAUn Varsinais-Suomen osasto Piia Willberg, pääluottamusmies, PAUn osasto Uusimaa Jyrki Sutinen, pääluottamusmies, PAUn Rovaniemen osasto Jari Kontkanen, pääluottamusmies, PAUn Joensuun osasto Aleksi Andersson, pääluottamusmies, PAUn Pasilan osasto Heikki Kankaala, pääluottamusmies, PAUn Oulun alueen osasto Pertti Touhonen, pääluottamusmies, PAUn Pasilan osasto Päivi Holpainen, työsuojeluvaltuutettu, Postija logistiikka-alan asiantuntijat Juha Torvinen, valtakunnallinen pääluottamusmies, PAUn Kanta-Hämeen osasto Satu Ollikainen, valtakunnallinen pääluottamusmies, PAUn Helsingin osasto Leo Harra, pääluottamusmies, PAUn Pirkanmaan osasto Laura Meriläinen, pääluottamusmies, PAUn Pääkaupunkiseudun toimihenkilöt Liittohallitus 2021–2025 Reitti_5_2021_PAINO.indd 10 Reitti_5_2021_PAINO.indd 10 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
11 PAUn liittovaltuusto kaudella 20212025. Kuvassa ylhäältä vasemmalta oikealle Petteri Syväkari, Jarmo Pakkanen, Pirita Palomaa, Vili Sumiloff, Jesper Sundström, Mika Koskimäki, Heikki Nygård, Miko Haarala, Kari Härkönen, Kaisa Rossi, Esa Pekkarinen, Jukka Kalliokoski, Juha Värttö, Seppo Kouvalainen, Mauri Alanen, Riitta Sievilä, Martti Määttä, Hannu Nuora, Sauli Orava, Seppo Airaksinen, Merja Rauhavuori, Anne Blom, Pia Kanerva, Tuija Karttunen, Filip Djordjevic, pj. Tero Kelkka, Marko Hytönen ja Markku Jalava. Kuvasta puuttuvat Mirka Lehmus, Tommi Raitanen ja Katri Ruokonen. Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Seppo Airaksinen, PAUn Helsingin osasto Rasmus Ivovaara, PAUn Helsingin osasto Mauri Alanen, PAUn Länsi-Suomen osasto Matti Salo, PAUn Länsi-Suomen osasto Anne Blom, PAUn Keski-Suomen osasto Päivi Vuorimies, PAUn Keski-Suomen osasto Filip Djordjevic, PAUn Pasilan osasto Soile Laine, PAUn Pasilan osasto Miko Haarala, PAUn Kuopion osasto Juha-Pekka Hakulinen, PAUn Kuopion osasto Marko Hytönen, PAUn Keski-Suomen osasto Jouni Rajala, PAUn Keski-Suomen osasto Kari Härkönen, PAUn Kaakkois-Suomen osasto Jari Tukiainen, PAUn Joensuun osasto Markku Jalava, PAUn PKS:n toimihenkilöt Päivi Suominen, PAUn PKS:n toimihenkilöt Jukka Kalliokoski, PAUn Pohjanmaan osasto Kirsi Hilli, PAUn Oulun alueen osasto Pia Kanerva, PAUn Forssan osasto Laura Venäläinen, PAUn Kanta-Hämeen osasto Tuija Karttunen, PAUn Osasto Uusimaa Paula Heinonen, PAUn Esimies ja erityisryhmät osasto Mika Koskimäki, PAUn Vaasan osasto Marko Kortelainen, PAUn Vaasan osasto Seppo Kouvalainen, PAUn Ylä-Savon osasto Pekka Partanen, PAUn Ylä-Savon osasto Mirka Lehmus, Postija log.-alan asiantuntijat Jaana Toivonen, Postija log.-alan asiantuntijat Martti Määttä, PAUn Rovaniemen osasto Inkeri Kemppainen, PAUn Rovaniemen osasto Hannu Nuora, PAUn Osasto Uusimaa Niko Nieminen, PAUn Länsi-Uudenmaan osasto Heikki Nygård, PAUn Esimies ja erityisryhmät Marko Tanner, PAUn Kanta-Hämeen osasto Sauli Orava, PAUn Oulun alueen osasto Anne Takalo, PAUn Oulun alueen osasto Jarmo Pakkanen, PAUn Helsingin osasto Juhani Rajala, PAUn Helsingin osasto Pirita Palomaa, PAUn Pirkanmaan osasto Mari Rautiainen, PAUn Pirkanmaan osasto Esa Pekkarinen, PAUn Kemin osasto Hannele Nevalainen, PAUn Rovaniemen osasto Tommi Raitanen, PAUn Varsinais-Suomen os. Tero Mäntylä, PAUn Varsinais-Suomen osasto Merja Rauhavuori, PAUn Pasilan osasto Eija Heikkilä, PAUn Pasilan osasto Kaisa Rossi, PAUn Imatran osasto Heikki Muttonen, PAUn Imatran osasto Katri Ruokonen, PAUn Esimiesja erityisryhmät Henna Lehtonen, PAUn Esimiesja erityisryhmät Riitta Sievilä, PAUn Helsingin osasto Pertti Pohjanvuori, PAUn Helsingin osasto Vili Sumiloff, PAUn Pirkanmaan osasto Jukka Kumpulainen, PAUn Pirkanmaan osasto Jesper Sundström, PAUn Pohjanmaan osasto Vesa Valtteri Mäkelä, PAUn Pohjanmaan osasto Petteri Syväkari, PAUn Varsinais-Suomen os. Elina Saviaho, PAUn Osasto Uusimaa Juha Värttö, PAUn Oulun alueen osasto Pasi Timonen, PAUn Oulun alueen osasto Liittovaltuusto 2021–2025 Liittovaltuuston puheenjohtaja Tero Kelkka, PAUn Kymen osasto Reitti_5_2021_PAINO.indd 11 Reitti_5_2021_PAINO.indd 11 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
12 L iikenneja viestintäministeriön valmistelemassa postilain muuttamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään henkilöstöpolitiikkaan ja työsuhteiden laatuun. Kolmipäiväiseen jakeluun siirtyminen ei saa johtaa matalapalkka-alalla lisääntyvään osa-aikatyöhön. Postilainsäädäntö on jälleen muutoksen edessä. Vuosi sitten valtiosihteerien postityöryhmä päätyi esittämään, että viisipäiväisestä jakelusta ja keräilystä tulisi siirtyä kolmipäiväiseen jakeluun ja keräilyyn. Samanaikaisesti tämän muutoksen kanssa on tarkoitus ottaa käyttöön määräaikainen tiedonvälitystuki. PAU muistuttaa, että esitys siirtymisestä kolmipäiväiseen jakeluun ja keräilyyn on selkeä heikennys niin postinsaajille kuin postinlähettäjille nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna. Kolmipäiväinen jakelu on myös esitetyistä lainsäädäntömuutoksista selkeästi isoin asia alan henkilöstön kannalta. Vaikka PAU on korostanutkin viisipäiväisen jakelun tarvetta, poliittinen realismi on se, että eduskunta tulee hyväksymään postilakiin kolmipäiväisen jakelun ja keräilyn. Tämän toteuttamiseksi on Postin ja PAUn välillä käyty valtiosihteerityöryhmän edellyttämää aktiivista vuoropuhelua ja olemme sopineet yrityksen ja liiton välillä kolmipäiväisen jakelun toteuttamisen mahdollistamat jakelumallien kuvaukset Postija logistiikka-alan unioni PAU ry:n XXVI liittokokouksen julkilausuma Kokoaikainen työ on edellytys luotettaville ja laadukkaille postipalveluille sekä niihin liittyvät työehtosopimusmuutokset, jotka ovat osa kesäkuussa saavutettua viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen neuvottelutulosta. Kolmipäiväinen jakelu väistämättä vähentää postityötä entisestään, mutta yhdessä sovitut jakelumallit pohjautuvat sille, että postityö suunnitellaan tehtäväksi pääsääntöisesti kokoaikatyönä. Matalapalkka-alalla osa-aikainen työ ei elätä, joten kokoaikainen työ on edellytys sille, että alalla on myös jatkossa osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä. Lainsäätäjien kannettava vastuunsa Hallituksen esitys postilaista annettaneen eduskunnalle syksyn aikana. Se miten postilain muutos tullaan eduskunnan toimesta toteuttamaan, ratkaisee sen, pysyykö alalla osaavaa henkilöstöä tuottamassa luotettavia postipalveluita. Lainsäätäjiltä odotamme, että yrityksen ja henkilöstön välillä löydetty ratkaisu kolmipäiväisen jakelun toteuttamisesta siten, että se turvaa kokoaikaisen työn parhaalla mahdollisella tavalla, otetaan lainvalmistelussa ja -käsittelyssä huomioon. Lainmuutoksen onnistuminen on jokaisen postialalla työskentelevän toive, koska alan työpaikat säilyvät vain siinä tapauksessa, että postin lähettäjä ja vastaanottaja-asiakkaat voivat luottaa postipalveluiden laatuun. Kansainväliset esimerkit osoittavat sen, että postipalveluiden epäluotettavuus romahduttaa niiden käyttämisen. Myös postialan työntekijöiden uudelleenkouluttamisen ja uudelleentyöllistymisen mahdollistaminen tulee olla valtion intressissä. Postiala on merkittävä osa työelämän rakennemuutosta, josta valtion tulee kantaa vastuunsa. Postialan neuvottelutulosta käsitellään ensi viikolla Työmarkkinatoiminnan yllä leijuu syksyllä isoja kysymysmerkkejä ja uhkakuvia varsinkin metsäja teknologiateollisuudessa. Postialan työehtoneuvottelujen osalta tilanne on kuitenkin toinen ja täysin erilainen kahden vuoden takaiseen lakkosyksyyn verrattuna. Ennen juhannusta saavutettiin kahden sopimusalan osalta neuvottelutulokset, jotka käsitellään PAUn liittohallituksen kokouksessa ensi viikolla (18.8.). Neuvottelutulos on molemmissa sopimuksissa pituudeltaan nelivuotinen. Sopimusten viimeinen vuosi on ns. optiovuosi. Parantuneista neuvottelusuhteista huolimatta Postissa eletään yhä epävarmuuden aikaa. Luottamuksen ja rakentavan yhteistyön uudelleenrakentaminen varsinkin työpaikkatasolla vie vuosia. Luottamus ja hyvä henkilöstöpolitiikka ei synny puheilla, vaan teoilla. Niiden aika on nyt. ? Liittokokous Reitti_5_2021_PAINO.indd 12 Reitti_5_2021_PAINO.indd 12 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
13 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Työehtoshoppailu jatkuu nyt Finnairissa V iime vuosilta on vaikea muistaa kesää, jolloin yksikään tiedotusvälineen edustaja ei olisi soittanut ja kysynyt kommenttia johonkin postialalla päällä olevaan tilanteeseen. Tänä kesänä oli rauhallista ja puhelin pysyi hiljaa. Mutta ei kaikilla. Työehtoshoppailu ei ole unohtunut valtionyritysten keinovalikoimasta halventaa työsuhteen ehtoja. Tällä kertaa vuorossa oli Finnair. Julkisuudessa Finnair sai viestinsä hyvin läpi. Halpuuttamalla työehtoja lomautetuista lentoemännistä ja stuerteista osa olisi päässyt tekemään työvuoroja. Osalla heistä lomautus on venynyt jo yli vuoden mittaiseksi eli töihin varmasti haluaisi päästä jokainen – mutta ei halpuutettuna. Kun AKT ei suostunut työehtosopimusta halpuuttamaan, tehtiin asiasta sopimus toisen ammattiliiton kanssa, jolla oli valmiiksi jo halvempi työehtosopimus samalle alalle. Heinäkuun 13. päivä valtionyritykset Finnair ja Airpro ilmoittivat yhteistyöstä, jonka mukaan Airpro toimii lokakuusta alkaen matkustamopalvelujen tuottajana tietyillä Finnairin reiteillä. Samaan aikaan Finnair kertoi omalle lomautetulle henkilöstölle, että toki he myös voivat töihin näille reiteille yrittää, jos sen tekevät vuokratyöntekijöinä Airpron kautta ja halpuutetuilla työsuhteen ehdoilla. Näiden lomautettujen työntekijöiden tuntemuksia voi tuon ehdotuksen jälkeen vain aavistella. Kerron edellä olevan siksi, että nämä tapaukset helposti ohittaa hyvin nopeina uutisina niin kauan kuin työehtoshoppailu ei osu omalle kohdalle. Mutta yhä useamman kohdalle tämä tilanne näyttää jossain kohtaa osuvan. Jos ei tänä vuonna, niin ehkä jo ensi vuonna… Ymmärrän toki Finnairissa johdon motiivin työehtoshoppailulle. Heidät on palkattu tekemään tulosta, joka hyödyttää yhtiön osakkeenomistajia. Ja lopulta todennäköisesti myös heitä itseään. Mutta paljon vaikeampi on löytää ymmärrystä sille, että miten löytyy ammattiliitto, joka haluaa sopia työehtosopimuksen, joka tasoltaan alittaa alalla jo käytössä olevan toisen työehtosopimuksen tason. Ammattiliitoilla tuntuisi töitä riittävän tänä aikana ilman, että niitä itse aiheutamme päällekkäisillä ja hyvin eritasoisilla työehtosopimuksilla. Ja lopuksi iso määrä kiitoksia. Sain liittokokoukselta luottamuksen jatkaa liiton puheenjohtajana taas seuraavan nelivuotiskauden. Kukaan ei odota tulevien vuosien olevan helppoja, mutta toiveissa olisi, että ihan niin isoa myllerrystä alallamme ei nähtäisi kuin edellisen liittokokouskauden aikana. Kiitän luottamuksesta ja teen taas kaikkeni, että olen kaiken tämän luottamuksen arvoinen. Onneksi tätä hommaa ei tarvitse tehdä yksin, vaan rinnalla, niin hyvinä kuin huonoina hetkinä, on erittäin sitoutunut toimisto ja hallitus. Ja laajasti eri ammattiryhmiä ja alueita edustava valtuusto vahtii, että teemme toimia, jotka toteuttavat liittokokouksessa hyväksyttyjä linjoja. Ammattiliitossa päätösvalta on jäsenillä. Ja tätä työtä tehdään jäseniä varten. Se pitäisi meidän jokaisen ammattiliitossa tehtävään valitun muistaa. Reitti_5_2021_PAINO.indd 13 Reitti_5_2021_PAINO.indd 13 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
14 P itkäaikaisesta PAUn aktiivista tuli AKT:lainen, kun liikkeenluovutuksen seurauksena hänen uudeksi työnantajakseen tuli Posti Kuljetus Oy, joka noudattaa AKT:n neuvottelemaa kuorma-autoalan työehtosopimusta. Vuoden 2019 keväällä kävi selväksi, että Helsingin Automiehet ry oli tullut tiensä päähän PAUn jäsenenä. Kiljusen toive ja tavoite oli, että osaston 200 jäsentä sekä Postin muut, noin 600 kuljettajaa ympäri Suomea siirtyisivät mahdollisimman yhtenäisenä joukkona AKT:n jäsenyyteen. – Näin kyllä koko ajan sen uhkakuvan, että ei ollut tulossa hyvät kihlajaiset tai myötäjäiset. Osa porukasta oli kuitenkin sitä mieltä, että koko liikkeenluovutus oli liiton tai molempienkin liittojen syytä. Liiton vaihtaja perusti uuden ammattiosaston – Sen tässä vuosien aikana on nähnyt, kun Postia on pilkottu ja vedetty edestakaisin, että mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos, sanoo Tero Kiljunen. TEKSTI: MIKKO NIKULA KUVAT: KIMMO BRANDT Kiljunen perusti uuden osaston AKT:n postiautomiehet ry, jonka puheenjohtaja hän on. Sillä jäseniä on suurin piirtein 80. – Rekisteröitiin ensin yhdistys, sitten haettiin liiton jäsenyyttä. Työehdot heikkenivät monella Kiljunen on Helsingin kuljetusterminaaliyksikön luottamusmies ja alueen työsuojeluvaltuutettu. Hänen työajastaan noin puolet kuluu edunvalvontehtävissä, toinen puoli terminaalissa – autolla ajamista ei tehtäviin tällä hetkellä kuulu. – Meidän yksikössä edustettavia työntekijöitä on noin 150. Työsuojelualueeseen kuuluvat kaikki Uudenmaan kuljetusterminaalit, ja se ulottuu Hämeenlinnaan asti. Liikkeenluovutuksessa suurimpia kärsijiä olivat Kiljusen mukaan ne, joilla oli takanaan pisin työura. PAUn työehtosopimus oli heille monessa kohtaa edullisempi kuin AKT:n. – Heillä oli sovittuja palkanosia, jotka maksettiin tessin perustason päälle. Haittatyö ja päivärahat korvattiin paremmin. Joillain putosi kuukausiansio monta sataa euroa. Osalla lähti 15 vuosilomapäivää. Lisäksi työterveyshuollon sopimus heikkeni. Eräät asiat ovat uudessa työehtosopimuksessa paremminkin. Kiljunen mainitsee esimerkkinä pekkaspäivät, jotka kompensoivat sitä, että työpäivä piteni 7 tunnista 39 minuutista kahdeksaan tuntiin. Kuitenkin päällimmäisenä tunteena monella on ollut pettymys. Yksi ilmiö on ollut työn itsenäisyyden väheneminen. – Työnantaja kontrolloi työvuorosuunnittelulla ja vahtii tarkkaan, että tehdään täydet tunnit. Saman ansion Reitti_5_2021_PAINO.indd 14 Reitti_5_2021_PAINO.indd 14 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
15 ti, isä oli Metalliliiton aktiivi ja luottamusmies. Ja edesmennyt appiukko oli PAUssa töissä. AKT:n Postiautomiesten jäsenhankintaa on tarkoitus tehostaa heti, kun ajat normalisoituvat. Koronaepidemia on pahasti jarruttanut ammattiosaston toiminnan käynnistämistä. – Muutenkin on vaikeaa tulla uuteen liittoon, mutta nyt on vielä jäänyt pois kaikki verkostoituminen. Ei ole ollut kesätai talvipäiviä, ei juurikaan koulutuksia, eikä mitään missä yleensä tutustutaan ihmisiin. Työsuojeluasiatkin on tullut hoidettua Teams-kokouksilla, Kiljunen harmittelee. Alihankkijoitten työntekijöitten järjestäytymistilanteen kartoitus on yksi asia, joka on otettava työn alle. – Miten moni siellä kuuluu liittoon ja mihin liittoon? Siinä riittää työsarkaa. Postilla on liikennöitsijöitä varYli 20 vuoden työuran varrelle mahtuu suuri määrä luottamustehtäviä PAU:ssa. Korona-aika on hankaloittanut uuden ammattiosaston alkutaipaletta. Tero Kiljunen on AKT:n postiautomiesten puheenjohtaja. maan satoja. Ja lisäksi vuokratyö on parin viime vuoden aikana lisääntynyt, eli vuokrafirmat ovat kolmantena osapuolena laittamassa kauniin lusikkansa soppaan… Kiljunen on pysynyt yhä PAUn jäsenenä. Osin solidaarisuudesta vanhaa liittoaan kohtaan, osin vakuutusten keskittämisen takia. – Ja saahan sillä rahalla Reitti-lehden, siellä on aina hyvää luettavaa. ? eteen joutuu tekemään enemmän töitä. Postin autonkuljettajista osa on liittynyt muihin AKT:n ammattiosastoihin, osa valitettavasti siirtynyt Yleiseen Työttömyyskassaan. Uuden ammattiosaston perustaminen osui monella tapaa hankalaan saumaan. – Ensin tuli lakko, sitten joulu, sitten korona. Kyllä siinä itselläkin vähän putosi hanskat, kertoo Kiljunen. Korona estänyt verkostoitumista Vaikka kaikki ei ole mennyt suunnitelmien mukaan, niin ei Kiljunen suinkaan luovuttaa aio. Vuodesta 1997 Postissa työskennellyt mies tempautui mukaan PAUn toimintaan jo kaksikymppisenä, ja luottamustehtäviä alkoi kasaantua. – On tullut kasvettua kiinni edunvalvontatyöhön. Kotitaustakin vaikutReitti_5_2021_PAINO.indd 15 Reitti_5_2021_PAINO.indd 15 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
16 Suunnitelma ja tiedotusta Jos työnantaja on yhteistoimintalain piirissä eli yrityksessä on vähintään 20 työntekijää, muutosturva määrää työnantajan pitämään erityistä huolta tiedottamisesta muutostilanteessa. Kun yt-neuvottelut koskevat vähintään kymmenen henkilön irtisanomista, työnantajan pitää tehdä henkilöstön kanssa toimintasuunnitelma siitä, miten heidän uudelleentyöllistymistään edistetään. Työnantajan pitää myös ilmoittaa työja elinkeinotoimistoon paitsi yt-neuvottelujen alkamisesta myös työntekijöiden työsuhteiden päättymisestä. Kun irtisanottavia on alle kymmenen, työnantajan pitää kertoa työntekijöille työllistymisajan tukipalveluista ja ilmoittaa tetoimistoon yt-neuvottelujen alkamisesta. Palkallista vapaata työnhakuun Irtisanotulla työntekijällä on oikeus pitää irtisanomisajallaan palkallisia vapaapäiviä työnhakua varten, jollei ole muuta sovittu. Vapaat saa käyttää esimerkiksi työllistymissuunnitelman laatimiseen, työvoimakoulutukseen tai oma-aloitteiseen työnhakuun ja työhaastatteluissa käymiseen. Vapaapäiviltä maksetaan täysi palkka. Ennen vapaan pitämistä siitä pitää ilmoittaa työnantajalle hyvissä ajoin, eikä vapaiden pitämisestä saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. Vapaapäivien määrä riippuu irtisanomisajan pituudesta: • Enintään kuukauden irtisanomisaika: 5 työpäivää • Yli kuukauden, mutta enintään 4 kuukautta: 10 työpäivää • Yli 4 kuukautta: 20 työpäivää pompauttaa takaisin työelämään Muutosturvan trampoliinipuistossa kannattaa olla tarkkana, että saa ja käyttää kaikki itselle kuuluvat edut. Mikä ja kenelle? Muutosturva on kokoelma konsteja, joilla on tarkoitus auttaa irtisanottua työntekijää pääsemään mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään. Muutosturvaan liittyviä määräyksiä on useassa eri laissa. Muutosturva koskee työntekijöitä, joiden työsuhde päättyy tai jotka lomautetaan taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestämisestä johtuvista syistä. Muutosturvaan ovat oikeutettuja niin vakituiset kuin määräaikaiset ja lomautetut työntekijät, mutta osa muutosturvan kohdista koskee vain pitempään samassa yrityksessä työskennelleitä. Saadakseen kaikki muutosturvan kaikki edut irtisanotun pitää myös ilmoittautua työnhakijaksi. Myös työnantajan koko ja irtisanottavien määrä vaikuttaa siihen, mitkä muutosturvan osat tulevat käyttöön. TEKSTI: TUA ONNELA Muutosturva Työsuojelun perusteet Koulutusta ja valmennusta Muutosturvaan kuuluu myös työnantajan velvollisuus tarjota irtisanottaville työllistymistä edistävää koulutusta tai valmennusta. Tämä velvollisuus tulee noudatettavaksi, jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkeä ja työntekijä on ollut samassa paikassa töissä vähintään viisi vuotta. Valmennuksen tai koulutuksen pitää vastata arvoltaan joko työntekijän itsensä palkkaa kuukauden ajalta tai toimipaikan keskimääräistä kuukausiansiota. Näistä valitaan se, joka on suurempi. Tavallisesti työnantaja hankkii koulutuksen, mutta työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia, että työntekijä hankkii sen itse ja työnantaja maksaa. Valmennus tai koulutus pitää toteuttaa ennen kuin irtisanomisajan päättymisestä on kulunut kaksi kuukautta. Jos koulutus jää tarjoamatta, työnantaja joutuu maksamaan työntekijälle koulutuksen arvoa vastaavan korvauksen. Reitti_5_2021_PAINO.indd 16 Reitti_5_2021_PAINO.indd 16 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
17 Postin muutospalvelua rakennetaan TEKSTI: JUHA PÖYRY Muutosturvalain lisäksi yrityksillä on myös omia paketteja ja ohjelmia. Posti ilmoitti keväällä käynnistävänsä henkilöstölle tarkoitetun muutospalvelun rakentamisen. Yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa rakennettava yksikkö tarjoaa tuotannollisissa tehtävissä työskenteleville keskitettyjä palveluita, joiden tavoitteena on rakentaa pitkäjänteisesti henkilöstön työpolkuja, lisätä aktiivisesti työn tarjoamista konsernin sisällä ja löytää esimerkiksi osa-aikaisille työntekijöille kokoaikaisia töitä. Muutospalvelun lisäksi Postilla on ollut vuodesta 2014 lähtien Uusipolku tukiohjelma irtisanoutuville työntekijöille. Ohjelmaan pääsemisen edellytys on, että työntekijän pysyvä työsuhde Postiin on kestänyt 12 kuukautta. Ohjelman piiriin kuuluvat Postin henkilöstö (Suomessa) pois lukien Posti Messaging Oy, Posti Kuljetus Oy ja Posti Palvelut Oy. Oikeus päästä takaisin Muutosturvan ansiosta työnantajalla on velvollisuus ottaa irtisanomansa työntekijät takaisin, jos tämä aikoo neljän kuukauden sisällä irtisanomisista palkata uutta väkeä. ”Uusien työntekijöiden” on tulkittu tarkoittavan vain yritykseen palkattavia omia työntekijöitä. Takaisinottovelvollisuus koskee vain niitä työntekijöitä, jotka ovat edelleen työnhakijoina työja elinkeinotoimistossa. Työnantajan on tässä tilanteessa tarjottava töitä ensin niille, jotka on irtisanottu. Jos irtisanotun työsuhde on kestänyt 12 vuotta tai kauemmin, takaisinottoaika on kuusi kuukautta. Vaikka työnantajalla on velvollisuus tarjota työpaikkaa, työntekijän ei toki ole pakko ottaa sitä vastaan. Parempi työttömyysturva Muutosturvan piirissä olevalla henkilöllä on oikeus monenlaisiin te-toimistojen palveluihin. Keskeisin näistä on yhdessä te-toimiston työntekijän kanssa laadittava työllistymissuunnitelma. Lisäksi tarjolla on infotilaisuuksia, koulutusta ja neuvontaa. Työllistymissuunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta voidaan maksaa korotettua työttömyysturvaa. Sitä voi saada enintään 200 päivältä. Jatkuva työterveyshuolto Muutosturvan ansiosta työterveyshuolto ei lopu heti, vaikka työt loppuvat. Työnantajan pitää järjestää työterveyspalvelut vielä kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisen jälkeen. Kuten koulutuksen tarjoaminen, tämäkin osa muutosturvaa koskee vain työnantajia, jotka työllistävät yli 30 henkeä, ja työntekijöitä, jotka ovat olleet samassa firmassa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Jos työntekijä löytää uuden toistaiseksi voimassa olevan tai vähintään kuusi kuukautta kestävän määräaikaisen työsuhteen muualta ja saa työterveyshuollon sieltä, vanhan työnantajan velvollisuus päättyy. Reitti_5_2021_PAINO.indd 17 Reitti_5_2021_PAINO.indd 17 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
18 Vapaalla H ille Pörk aloitti vapaaehtoistyöt eläinsuojeluyhdistys Maukulassa vuonna 2019 pari kuukautta sen perustamisen jälkeen. Maukula ry kotouttaa uutta kotia etsiviä ja villiintyneistä kissapopulaatioista pelastettuja kissoja. Tällä hetkellä Pörk tekee kissahoitolassa lauantaipäivystyksiä. Maukulasta ovat peräisin myös Pörkin omat kissat, joita on kotona jo viisi. Avun rahoittaminen panteilla alkoi sattumalta. -Toimistolle oli kertynyt tyhjiä pulloja. Pussi tuntui vain pyörivän kaikkien tiellä, joten päätin viedä ne lähikauppaan ja ostin panteilla kissanruokaa. Aloin miettiä, voisiko tölkkejä ja pulloja noutaa ihmisten kotoa, Pörk kertoo. Hille Pörkin oivallus auttaa kissoja Tamperelainen posteljooni Hille Pörk ajatteli keräävänsä tölkkipanteilla hädänalaisille kissoille joitain kymmeniä euroja. Hänen toiminnastaan tuli kuitenkin some-ilmiö ja eläinsuojeluyhdistys on saanut panteilla vuodessa 12 000 euron edestä ruokaa ja tarvikkeita. Hän alkoi ilmoitella asiasta facebookissa Tampereen ja naapurikuntien ryhmissä. Tölkkien ja pullojen antaminen hyväntekeväisyyteen osoittautui ihmisille mieluisaksi ja helpoksi avustustavaksi. -Yllätyin yhteydenottojen määrästä. Kympit vaihtuivat satasiksi ja sataset tuhansiksi. Vuodessa panteista on kertynyt jo 12 000 euroa, Pörk kertoo kiitollisena hyväntekijöille. Rahat käytetään kissojen ruokaan, lääkkeisiin ja tarvikkeisiin. -Aluksi hain tavarat itse kaupasta. Kun toiminta lähti lapasesta, se alkoi olla liian aikaa vievää. Nykyään tilaan isompia eriä kerralla toimistolle postitettuna. Pörk on tehnyt keräystä vaihtelevalla aktiivisuudella. Viime syksynä työttömänä ollessaan hän teki kymmentuntisia päiviä ympäri Pirkanmaata ajellessaan. Tarvetta avustustoiminnalle ja uusien kotien etsimiselle on. -Kissakriisi on loputon suo. Valistuksesta huolimatta ihmisten julma toiminta jatkuu. Suomessa hylätään edelleen 20 000 kissaa vuodessa, Pörk kertoo. Postia ja kissoja vapaa-ajallakin Pörk aloitti työt Tampereen postikeskuksessa Sollin vuokratyöntekijänä viime vuoden marraskuussa. Tuota edelsi muutaman kuukauden työttömyys, kun hän hakeutui pois siivousalalta. Tämän kesän aikana tarjottiin lisätunteja jakelun puolelta, joten toistaiseksi hän toimii lajittelun ja jakelun yhteistekijänä. Pörk on viihtynyt Postilla hyvin ja hän toivookin voivansa jatkaa alalla vielä pitkään. Vaikka työnantaja on vuokratyöfirma, oli Pörkille itsestään selvää, että hän liittyy PAU:hun. -Rupesin seuraamaan PAU:n facebook-sivuja lakon aikana vuonna 2019. Minulla ei ollut vielä aavistustakaan, että postialalle itsekin päätyisin. Tykkäsin kuitenkin liiton meiningistä ja somen kauttakin välittyvästä yhteishengestä, hän kertoo. Pörk on harmissaan vuokratyöntekijöiden huonosta järjestäytymisasteesta, vaikka huonommat työehdot ovatkin vuokratyöntekijöiden tiedossa. Pätkätöissä käyvät nuoret haluavat säästää jäsenmaksuissa, eivätkä he ole sisäistäneet liiton merkitystä. Olen koittanut taustoittaa, että ilman ammattiliittoja tehtäisiin edelleen 12 tunnin työpäiviä ruokapalkalla, Pörk sanoo. Kissat ja Posti pitävät päivät kiireisinä, mutta silti ne yhdistyvät Pörkillä muutenkin vapaa-ajalla. Hän kerää vuonna 1991 suomalaisen makeisteollisuuden 100 vuoden kunniaksi julkaistuja Kiskis-postimerkkejä. -Nyt kissamerkkejä on kertynyt jo yli 400, Pörk iloitsee. ? TEKSTI JA KUVAT: PASI KARPPI Hille Pörk tekee työtä yhteistekijänä sekä lajittelussa että jakelussa. Kissakaverukset Cavatap, Vallu ja Ginny odottavat uuden kodin löytymistä Maukulan suojissa. Reitti_5_2021_PAINO.indd 18 Reitti_5_2021_PAINO.indd 18 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
19 A mazonin Bessemerin varaston työntekijät Alabamassa äänestivät keväällä selkeästi RWSDU-liittoon liittymistä vastaan. NBC-televisioyhtiön (9.4.) mukaan liiton mielestä jättiyhtiön äänestyksenaikaiset toimet rikkoivat lakia ja se vaatii tutkimusta lahjonnasta. BBC:n (30.3.) mukaan huomiota herättivät esimerkiksi Amazonin työskentelyolosuhteita ylistäneet ja liittoja parjanneet tilit Twitterissä. Yhteyttä Amazoniin ei voida varmistaa, mutta suurin osa tileistä oli luotu muutama päivä ennen äänestyksen päättymistä ja ne olivat twiitanneet vain Amazonista. Guardianin (31.3.) mukaan samankaltaisia tilejä on ilmestynyt aiemminkin yhtiön kohdatessa laajaa kritiikkiä. Tilien kuvat ovat tyypillisesti joko kuvapankeista tai tietokoneella luotuja. Erään ”onnellisena Amazonin työntekijänä ja perheenisänä” esittäytyneen profiilikuva oli komediaryhmä Dude Perfectin jäsenestä. Tekoruohonjuuritason toimintaa Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Salla-Maaria Laaksonen sanoo, että ilmiö on tunnettu 60-luvulta asti nimellä ”astroturfing”. Nimi tulee AstroTurf-tekonurmesta. – Sillä viitataan mihin tahansa kansalaistoiminnaksi naamioituun pr-toimintaan, että on muka tällainen ruohonjuuriorganisaatiolta näyttävä porukka. Astroturffaus pyrkii luomaan vaikutelman, että tietyn asian kannatus on suurempi kuin onkaan. Mielipiteet voivat olla maksettuja tai niitä esittävät henkilöt kokonaan keksittyjä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 90-luvulla tupakoinnin sääntelyä vastustanut kansalaisjärjestö paljastui tupakkateollisuuden luomaksi. Vuonna 2005 kohistiin työntekijäorganisaatioksi naamioituneesta Working Families for Wal-Martista, joka oli Wal-Martin perustama. Kampanjan toteutti pr-firma Edelman. Suomalaisista esimerkeistä Laaksonen mainitsee tapauksen vuodelta 2007, kun Fortumin ilmastonmuutoskampanjaa mainostettiin keskustelupalstoilla. Vuonna 2012 ”Natalya Nieminen” puolusti kiihkeästi HUS:n 1,8 miljardin euron Apotti-tietojärjestelmähankintaa. – Riskit jäädä kiinni ovat tosi isot. Ennen somea oli klassisempaa astroturffausta, nykyisin muoto on muuttunut enemmän feikkiseuraajien ja -statistiikan suuntaan. Konsultit saattavat neuvoa ostamaan verkosta seuraajia ja tykkäyksiä. Mielipiteitä muokataan valekäyttäjien voimin Työntekijöinä esiintyneet valetilit puolustivat jättiyhtiötä ja haukkuivat liittoja sosiaalisessa mediassa merkittävän järjestäytymisäänestyksen aikana TEKSTI: EMILIA KUKKALA KUVA: LEHTIKUVA Politikointia valekäyttäjillä Kamppailua maineesta käydään valekäyttäjien voimin myös keskusteluja arvostelupalstoilla. Pahimmat tapaukset liittyvät kansainväliseen politiikkaan, kuten Brexitiin tai USA:n presidentinvaaleihin. – Myös Amazonin tapaus on poliittinen ja vakava asia. Sitä, onko valekäyttäjien takana jättiyhtiö vai sitä sympatisoivat henkilöt tai tahot, Laaksonen ei lähde spekuloimaan. – Kumpi tahansa on ihan yhtä mahdollista. Tiedetään kuitenkin, että on trollitehtaita ja firmoja, jotka myyvät näitä palveluita. En söisi hattuani, vaikka kuulisin, että tämä oli Amazonin kamppis. Yksi piirre saattaa paljastaa Tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta sanoo, että valekäyttäjiä esiintyy erityisesti merkittävien poliittisten asioiden yhteydessä. Monet tahot jakavat Amazonin liittovastaisuuden. – Yhdysvalloissa liitot ovat vahvasti ideologinen kysymys. Siellä syytetään helposti kommunistiksi. Tosin ei ole ihan hirveä salaliittoteoria, että Amazon olisi vähintään epäsuorasti kannustanut näitä tyyppejä. Valehenkilöitä on Pyrhösen mukaan joskus äärimmäisen vaikea tunnistaa, mutta yhden huomattavan piirteen hän mainitsee. – Jos henkilö kirjoittaa nopeasti huomattavan kokoisia miniesitelmiä moniin eri paikkoihin, niin se viittaa siihen, että asialistat ja pointit ovat tiedostossa valmiina kopioitavaksi. ? Amazonin työntekijät ovat osoittaneet mieltä ympäri maailmaa yhtiön henkilöstöpolitiikkaa vastaan. Reitti_5_2021_PAINO.indd 19 Reitti_5_2021_PAINO.indd 19 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
20 Hankala työkaveri on energiasyöppö K un henkilökemiat eivät kohtaa, voi mukavakin työpaikka aiheuttaa ahdistusta. Kaikkien kanssa ei synkkaa, mutta Heidi Lumiaho Valmennuspalvelu Harmoniasta kehottaa tekemään myös itsetutkiskelua. -Työyhteisössä ollaan vuorovaikutussuhteessa. Oma käytös vaikuttaa muihin. Toista ihmistä ei voi muuttaa, mutta oman suhtautumisemme voimme valita. Syyttelemään ei kannata ryhtyä, vaan pohdiskella yhteisiä ratkaisuja. Voithan sinäkin olla jollekin se hankala työkaveri, Lumiaho muistuttaa. Yksinään siis harva riitelee. Toisinaan ihmisen luonteenpiirteet kuitenkin ruokkivat toisen haitallista käytöstä. Lumiahon mukaan esimiehen haaste onkin tunnistaa ihmistyypit ja hyödyntää niitä oikealla tavalla. Työtoveri voi olla voimavara, mutta myös voimat vievä taakka. Muutosvalmentaja Heidi Lumiaho kertoo, miten kohdata hankala työkaveri. TEKSTI: PASI KARPPI PIIRROS: TUOMO HEINÄVAARA Lumiaho lähtee aina purkamaan työpaikan ongelmia kahdella tasolla. Ensin täytyy selvittää, onko itse työssä jotain, mikä altistaa ristiriidoille. Onko esimerkiksi työnjako tasapuolinen ja vastaako työtehtävä henkilön taitoja. Vasta sen jälkeen voi syventyä ihmisten henkilökohtaisiin piirteisiin, hän kertoo. Usein ratkaisu tulehtuneeseen ilmapiiriin löytyy työjärjestelyiden kautta ryhmädynamiikkaa muuttamalla. Muutosvalmentaja korostaa avoimen keskustelun ja sallivan työilmapiirin merkitystä. Ennaltaehkäisy on helpoin tapa torjua ristiriitoja. Reitti_5_2021_PAINO.indd 20 Reitti_5_2021_PAINO.indd 20 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
21 1 Kaikkitietävä ”Jos kaikkitietävälle ei anneta haluamaansa roolia, hän ehkä ymmärtää, että asiat voidaan hoitaa muutenkin kuin hänen haluamallaan tavalla. Käytöksen takana saattaa olla turvattomuuden tunne ja epävarmuus. Hallitseminen luo turvallisuudentunteen. Kahden kaikkitietävän keskinäinen kilpailu vie tilan muilta.” 2 Pakkomiellyttäjä ”Pakkomiellyttäjä täytyy saada pois mukavuusalueeltaan. Häntä täytyy rohkaista ilmaisemaan omia mielipiteitään ja ottamaan vastuu omista tunteistaan. Ylikiltti miellyttäjä saattaa jopa muuttua passiivis-agressiiviseksi, jos tukahdutetut tunteet ajan myötä muuttuvat kätketyksi vihaksi. ” 3 Loputon jahkailija ”Usein epäonnistumisen pelko on suurempi kuin epäonnistumisen seuraus. Jahkailija tarvitsee rohkaisua, mutta hänelle täytyy myös esittää vaatimuksia ja selkeitä aikatauluja. Jahkailijan työkaveri voi myös tarkastella omaa käytöstään; pahentaako oma itsevarmuus toisen epävarmuutta?” 4 Pessimisti ”Pessimisti on oppinut kiinnittämään huomion negatiivisiin asioihin. Ajattelumallista voi yrittää oppia poiskin. Pessimisti vie paljon energiaa muilta. Hän tarvitsee tukea ja onnistumisen kokemuksia. Esimiehen pitää olla hereillä; ajattelun muuttuminen negatiiviseksi voi olla oire uupumuksesta tai masennuksesta.” 5 Vaikenija ”Passiivis-aggressiivinen käytös kertoo tunteiden käsittelyn ongelmista. Työpaikan avoin keskustelukulttuuri vie pohjaa epämääräiseltä huonolta käytökseltä. Mykkäkoulua tai tavaroita paiskovalta työkaverilta voi kysyä, onko hänellä kaikki hyvin. Esimiehellä on velvollisuus puuttua asiaan puheeksi ottamisella tai työterveyteen ohjaamalla.” 6 Kiusaaja ”Kiusaajan kanssa ei tarvitse tulla toimeen, vaan hänen käytökseensä on puututtava nollatoleranssilla. Tämä on esimiehen vastuulla, mutta asiaa vain vierestä seuraava työntekijä on osa ongelmaa. Tärkeää on myös erottaa epäasiallinen työkäytös ja kiusaaminen toisistaan. Kiusaaminen on henkilöön käyvää, epäasiallinen käytös kohdistuu koko työyhteisöön.” 7 Valittaja "On helppoa heittäytyä marttyyriksi ja vain keskittyä valittamaan. Valittaminen voi olla vastuunpakoilua. Kysymällä ”miten sinä asian hoitaisit?” saadaan valittaja pois mukavuusalueeltaan ja pakotetaan ajattelemaan positiivista ratkaisumallia. Valittajaa voi myös pyytää pitämään kiitollisuuspäiväkirjaa onnistumisen kokemuksista ja iloa tuottaneista asioista.” Seitsemän hankalaa persoonallisuutta Lumiaho käy läpi käyttäytymistutkija Robert Bramsonin määrittelemät seitsemän stressiä aiheuttavaa persoonallisuustyyppiä. Reitti_5_2021_PAINO.indd 21 Reitti_5_2021_PAINO.indd 21 18.8.2021 12.10 18.8.2021 12.10
22 22 KL:n strategian perusta ovat yhteistyö, solidaarisuus ja luottamus K uljetusliitot KL ry:n strategia hyväksyttiin yksimielisesti yhdistyksen kevätkokouksessa toukokuussa. Strategiaprosessi alkoi viime joulukuussa jäsenliittojen (AKT, PAU, RAU ja SMU) yhdeksälle edustajalle tehdyillä teemahaastatteluilla. Haastatteluissa kartoitettiin liittojen edustajien näkemyksiä toimintaympäristössä esiintyvistä ilmiöistä. Pääsääntöisesti kaikkien haastateltavien kanssa käydyissä keskusteluissa esiintyi hyvin samankaltaisia seikkoja. Erilaisia yhteiskunnassa, työmarkkinakentässä, työpaikoilla ja ammattiliittojen toiminnassa näkyviä asioita nousi esiin yli 40. Liittojen johdon työpajassa nämä esiin nousseet asiat ryhmiteltiin muutamaksi kokonaisuudeksi, ilmiöksi. Hahmotettujen ilmiöiden pohjalta määriteltiin strategisia päämääriä, eli miten haluaisimme tulevaisuudessa asioiden olevan kyseisten ilmiöiden osalta. KL:n hallitus jatkoi kevään aikana päämäärien asettamista, valikoi strategisia toimenpiteitä ja kiteytti perustehtävää sekä arvoja. KL:n toiminta ponnistaa perustamisajatuksesta ja perustehtävästä, jossa yhteistyö ja liittojen keskinäinen tuki nähdään merkittävänä voimavarana. Arvoiksi valikoituivat yhteistyö, solidaarisuus ja luottamus, jotka esiintyivät vahvasti kaikissa strategiaprosessin vaiheissa käydyissä keskusteluissa. STRATEGIASTA HALUTTIIN tehdä suuntaviivoja määrittävä napakka kokonaisuus, jonka käytännön toteutusta suunnitellaan vuosittaisella tasolla. Strateginen ajattelu lähtee siitä, että ensin on määritetty laajemmassa mittakaavassa, mitä haluamme saada aikaan. Asetettuihin tavoitteisiin peilaten voimme suunnitella konkreettisempaa toimintaa ja resursseja, joiden uskotaan tuottavan tulosta. Strategian tavoitteet ovat sellaisia, että kukin jäsenliitto voi edistää niitä myös omassa tekemisessään, eli KL:n strategian ei ole tarkoitus rajata liittojen itsenäistä toimintaa. Strategia ei ota kantaa siihen, millaisella rakenteella päämääriä ja toimenpiteitä edistetään. Yhteistyössä ja kehittämisessä mennään yhäkin toiminta ja tekeminen edellä. STRATEGIA ULOTTUU vuoteen 2025, mutta tarpeen mukaan ja toimintaympäristön muuttuessa sitä voidaan päivittää vaikka vuosittain. Kaikkia päämääriä ja toimenpiteitä ei ole tarkoituksenmukaista yrittää ottaa työn alle samanaikaisesti. KL:n hallituksessa valittiin neljä strategista toimenpidettä, joihin nojaten tulevan vuoden toimintaa lähdetään suunnittelemaan: 1. Vaikutamme ja otamme kantaa kuljetusja logistiikka-alaa sekä laajemmin työelämää koskevaan yhteiskunnalliseen kehitykseen ja päätöksentekoon, 2. Huolehdimme, että jäsenliittojemme luottamushenkilöillä on ajantasainen osaaminen työpaikan edunvalvontatehtävien hoitamiseksi, 3. Tuemme sujuvaa jäsenpalvelua, jotta liittoihin liittyminen sekä niiden kanssa asiointi on vaivatonta ja jäsenlähtöistä ja 4. Tunnistamme alojemme ja liittojen erilaisuuden, käymme avointa vuoropuhelua myös niistä seikoista, jotka näyttäytyvät liitoissamme eri tavoin. KL:n toiminnanjohtajana koen, että strategia on tarpeellinen työkalu KL:n ja sen jäsenliittojen yhteisen tekemisen ja kehittämistyön suunnittelulle. Parhaimmillaan strategia innostaa ja jopa pakottaa pohtimaan, miten KL:ssa tehtävät suunnitelmat ja päätöksenteko toteuttavat yhteisesti määriteltyä tahtotilaa ja tavoitteita. Helteisen kesän jälkeen on varsin mielekästä päästä askaroimaan merkittävien asioiden äärellä ja edistämään KL:n strategista toiminnan kehittymistä. Osaltani pyrin tekemään parhaani, että tulevina vuosina strategia näkyy elävänä toimintana liitoissa. ? Ay-majakka SANNA VILJAKAINEN Kuljetusliitot KL ry:n toiminnanjohtaja sanna.viljakainen@kuljetusliitot.fi Yhteistyö ja liittojen keskinäinen tuki nähdään merkittävänä voimavarana. Reitti_5_2021_PAINO.indd 22 Reitti_5_2021_PAINO.indd 22 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
23 SANNA VILJAKAINEN Kuljetusliitot KL ry:n toiminnanjohtaja sanna.viljakainen@kuljetusliitot.fi Palvelualojen ammattiliitto PAM nosti kanteen ruokalähetin työsuhteen olemassaoloa koskevassa asiassa. Kanne on saatettu vireille Helsingin käräjäoikeuteen torstaina 8. heinäkuuta. PAM vie käräjäoikeuteen alustayritys Wolt Oy:n ruokalähettinä työskennelleen jäsenensä asian. Kanteessa on kyse siitä, että voidaanko ruokalähetin katsoa olleen työsuhteessa työnantajaansa. Kyse on myös työaikalain ja vuosilomalain mukaisista saatavista, joihin PAM katsoo työntekijän oikeutetuksi. ”PAM ja ruokalähettinä työskennellyt jäsen katsovat, että työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy tapauksessa ja jäsen on ollut tosiasiallisesti työsuhteessa Woltiin. Kanteen vaatimukset koskevat työsuhteen olemassaolon vahvistamista ja työaikalain sekä vuosilomalain mukaisten saatavien maksamista”, PAMin ratkaisupäällikkö Arja Pohjola sanoo. Kanteen taustalla on työja elinkeinoministeriön työneuvoston 5. lokakuuta 2020 antamat kaksi työaikalain soveltamista koskevaa lausuntoa liittyen siihen, oliko ruokalähettien ja Wolt Oy:n sekä Foodora Oy:n välillä syntynyt työsuhde. Neuvosto katsoi, että työsuhteen tunnusmerkit täyttyivät ja siten lähetit olivat työsuhteessa yhtiöön. ? S AK:n Mikkelin seudun paikallisjärjestö on huolissaan työnantajapuolen halusta irtaantua valtakunnallisista työehtosopimuksista. Työnantajan aikeet ovat kaikkien tiedossa: saavutettujen etujen murtaminen. Tähän mennessä työrauhaa, vakautta ja ennustettavuutta on rakennettu yleissitovilla sopimuksilla, joihin sekä työntekijän että työnantajan on ollut tyytyminen. Saavutetun työrauhan myötä työpaikoilla on pystytty keskittymään itse työhön, eikä työtaisteluihin. On selvää, että valtakunnallisten työehtoneuvotteluiden poistuessa neuvottelutaakka siirtyy työntekijöille. Mistä sitten neuvotellaan? Vastaus kuuluu: saavutetuista eduista, kuten vuorolisistä, lomarahoista, palkallisista sairauslomapäivistä ja ylityökorvauksista. Jos neuvottelukulttuuri häviää, alkaa paikallinen taistelu, jossa työntekijän voimat eivät tule riittämään. Jotta Suomen työolot pysyisivät maailman kärkikastissa, SAK:n ja ammattiliittojen on nyt herättävä ja puolustettava toimivaksi todettua neuvottelukulttuuria, valtakunnallisia työehtosopimuksia ja yleissitovuutta. Liikenneja viestintäministeriö valmistelee samanaikaisesti postilain muutosta ja sanomalehtien jakelutukea hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti. Postilain muutoksessa yleispalveluvelvoitetta on tarkoitus keventää kolmeen päivään. Jakelutuen tavoitteena on yleispalveluvelvoitteen muuttamisesta huolimatta mahdollistaa viisipäiväinen lehtijakelu joka puolella Suomea. Tukea myönnettäisiin niille alueille, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa. Ministeriön mukaan jakelutuen saajat valittaisiin julkisissa hankintamenettelyissä. Hankintojen toteuttamiselle sekä kilpailutusten voittajien toiminnan organisointiin tarvitaan myös riittävästi aikaa. Jakelutuen malli ja reunaehdot tarkentuvat jatkovalmistelun myötä. Jakelutukeen liittyvät linjaukset valmistuvat syksyllä 2021. Tällöin säädöspohja olisi valmiina vuoden 2022 alussa ja tuki saataisiin käyttöön vuoden 2022 loppuun mennessä, jolloin myös muutetun postilain soveltaminen voitaisiin aikaisintaan aloittaa. Otteita PAM vei oikeuteen ruokalähettinä työskennelleen jäsenensä asian Työtaistelut tulevat -riittääkö työntekijän voimat? Lähde: Liikenneja viestintäministeriö Postilain muuttamisen aikataulu tarkentuu Reitti_5_2021_PAINO.indd 23 Reitti_5_2021_PAINO.indd 23 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
24 Sa na on va pa a LÄHETÄ TEKSTI: Juttusi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimi merkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoittaa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. juha.poyry@pau.fi TAI Reitti-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki M uistellessani silloista postinkulkua, 1960-luvulla siis, huomaan ison muutoksen nykyiseen. Silloin se meni jokseenkin näin: Jakaja ilmestyi kotini postilaatikolle likimain samoihin aikoihin aamusta. Ja jätti sinne sanomalehden sekä mahdolliset laskut, olipa joskus joku kortti tai kirjekin mahdollista kaivella laatikosta. Ja vuodenajasta, kelistä tai muista olosuhteista riippumatta posti tuotiin aina aamupäivällä, yleensä kymmeneen mennessä. Viikonloppuisin sanomalehdet tosin piti noutaa postista, joka oli avoinna tunnin verran lehtien hakua varten. Ellei noutanut lehteä, niin jakelu toi sen sitten maanantaina. Aamusta silloinkin. Ensimmäinen tuntuma postiin minulla oli muuten nulikkaiässä. Voisi sanoa, että se oli silloin vielä tuntematon, ”jakelun alihankinta”. Sain nimittäin idean tienata hiukkasen omaa rahaa hakemalla omien lehtien ohessa myös naapureiden lehdet heille viikonloppuna. Maksoivat jonkun kymmenpennosen siitä. Hommaa hoitelin jokusen vuoden, kunnes ”alalle” syntyi kilpailua. Nuorempi naapurinpoika alkoi tarjota palvelujaan edullisemmin. Ja kun homma ei enää mielestäni lyönyt ”leiville”, tuli aika lopettaa. Tuli opittua sekin, että kilpailu tiputtaa hintaa. Se nyt ei haitannut minua, kun samoihin aikoihin olin päässyt melkein oikeisiin töihin kesäksi ja tienasin jopa markan tunnissa. Mutta postin töissä elämänurani joka tapauksessa alkoi ja postin töihin palasin myöhemminkin, kun joidenkin mutkien kautta 1980-luvun lopulla tulin Tampereelle Postija Telelaitoksen palvelukseen. Ennen laitosten hajautumista toimin vuosia postiautonkuljettaja A9-virassa. Oli muuten upeaa ja tärkeätä, kun sain ensimmäisen nimityksen! Panin virkapuvun päälle ja vaimo otti parvekkeella minusta valokuvan. Tuolloin asuntona minulla oli Kalevan postitalo, missä alakerrassa oli postin tilat ja ylhäällä vuokra-asuntoja. Talossa sijaitsi myös alueen postinjakajien lähtöpiste. Se tiesi sitä, että päiväposti tuli kotiimme vähintään aamuyhdeksältä, jakaja kun aloitti omasta talosta kierroksensa. Ja kumma kyllä, se Postinkulku kehittynytkö? Olen lähtöisin pieneltä maalaispaikkakunnalta, jossa moni asia oli eri lailla kuin nyt. Se nyt ei ole mitenkään ihmeellistä, ainahan ajan kanssa kaikki muuttuu. Yleensä parempaan päin, väitetään. Eli se kehittyy. Reitti_5_2021_PAINO.indd 24 Reitti_5_2021_PAINO.indd 24 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
25 aika pysytteli likimain samoissa, vaikka jakajat muuttivatkin sittemmin keskustan postitaloon ja kävelivät kierroksensa, aluksi laukkua kantaen, sittemmin tuupattavaa kärryä kuljettaen. Tuolloin postinkuljetuksen alkuvuosina joissakin ajovuoroissa oli ns. nippuajoa. Eli jakajien itsensä tekemät, ja lajittelemat postiniput vietiin reitin varrella oleviin nippulaatikoihin, joskus myös joihinkin liikkeisiin, joista jakajat ne sitten hakivat. Ei tarvinnut niiden kantaa kaikkea kerralla repussaan tai ahtaa kärryyn, sai täydentää varastoa matkan varrella. Nippuajo oli mielenkiintoista. Piisasi siinä välillä tekemistä, kun kartan kera haeskeli laatikoiden osoitteita ollessaan joskus eka kertaa jollakin laitakaupungin reitillä. Eikä se aina keskemmälläkään niin helppoa ollut, ennen kuin oppi muistamaan, missä mikin nippulaatikko sijaitsi. Olisipa silloin ollut olemassa navigaattori kertoilemassa, minne kääntyä ja milloin olet kohteessa, joka puskan juuresta ei nimittäin aina ollut helppoa kohdetta havaita. Kyllä sitä jokusen kerran jakaja olikin jo kärsimättömänä odottelemassa nippuaan. Pitihän niiden jakolenkiltään päästä nopeasti pois, kun siihen aikaan kotiin sai lähteä jakolenkin tehtyään, oli kello sitten enemmän tai vähemmän. Tuohon aikaan muuten postia riittikin ja jakoa, ihan viitenä päivänä viikossa! Ja silti aina se ennätti saajalle aamupäivän aikana! Oli erittäin harvinaista, ihme suorastaan, jos se venähti iltapäivään. Jakajan työvuoro taisi päättyä 14.00 aikoihin, mutta tokko kukaan niin pitkään töissä edes vetkutteli. Vielä, kun vuonna 2012 muutin keskustan viereiseen kaupunginosaan, jakaja kulki kävellen kärryjen kera ja posti tippui luukusta kymmeneen mennessä. Jossakin vaiheessa, eipä ole mitään tarkkaa mielikuvaa ajasta, alkoi semmoinen autojakelu. Tulipa jakajalle työkaluksi ”palloauto”, joka pitkin päivää singahteli alueella ei-missään-järjestyksessä. Ei talo talolta, ei katu kadulta, vaan ihan mitenkuten sattui. Kerran haastattelin jakajaa kummastellen menettelyä. Hän selitti, että otti valmiiksi lajitellun nivaskan konttuurilta sitä mukaa kuin oli valmista, jakoi ne ja nouti sitten autollaan uuden nivaskan. Tämmöisellä systeemillä sitten luukku kolahtelikin miten sattui, joskus aamupäivälläkin, mutta varsin usein iltapäivän puolelle tuppasi vierähtää. Siihenkin tyytyi, mutta eipäs osannut aavistaa tulevaa. Odotti vain sitä kehitystä, muutosta parempaan. Se nyt on todettu, että posti vähenee koko ajan. Siitä on syytetty sähköpostin nopeutta, jolla tieto kulkee nopsasti. Mutta postilla oli kyllä vastaus siihenkin: tänä keväänä, jo jonkun aikaa, alueella on liikuskellut semmoinen kolmipyöräinen, ilmeisesti sähköllä kulkeva jakeluajoneuvo, ”pallomopoksi ” sitä nimitämme. Näyttää nyt kulkevan järjestelmällisesti talosta toiseen, mutta ei tämä ”sähköposti” ainakaan ole nopeuttanut postin kulkua, se kun tippuu luukusta 16-17 maissa iltapäivällä. Ties missä tuo reitti sitten kulkeneekaan, ompiko piiri todella suuri vai eikö postin ”sähköposti” ole ajan tasalla? Sekin posti, mikä sisältää kahtena päivänä viikossa lähes pelkkiä mainoksia plus postin oman lehtisen tulee aina yhtä myöhään. Ja ihmetyttää, miten koko jakelun systeemi toimisikaan ilman tätä ”postinen”-lehtistä? Nopeutuisiko, hidastuisiko? Kulkisiko ollenkaan? Vai kävisikö niin hyvin, että se torstaina ilmestyvä, entisen kotiseutuni paikallislehti, tulisikin meille jakajan säästämättä sitä seuraavalle päivälle tai pitemmälle? Voisin jopa tilata sen uudestaan. Aiemmin lopetin sen tilauksen, koska varsin usein sain sen luettavaksi vasta seuraavana maanantaina, vaikka lehden asiakaspalvelu jopa valitti siitä postille. Muuten, totta kai posti vähenee, koska se ei enää mene perille edes kohtuullisessa ajassa. Viikko Tampereelta Jyväskylään tai Helsinkiin esimerkiksi ei ole kohtuullinen aika. Mitä vähemmän postia on, sitä hitaammin se tuntuu liikkuvan. Eikä onnittelukortti tai kirje merkkipäivänä ole sähköpostissa lähetettynä vielä tänäkään kehityksen päivänä sama asia kuin postin tuomana. Joku voi todella odottaa kirjettäsi, kuten kuului ennen vanhaan postin hyvä mainoslause. Ja odottavan aika on pitkä! Onneksi on viikossa tiistai, ei tarvi odotella mitään! Silti jännityksellä jään odottelemaan. Kun kehityksen edelleen väitetään saavan asiat nopeutumaan, niin odotan, minne mennään postin jakelussa? Kehitystä vastaanko? Hidastuuko se vielä entisestään? ? Kirjoittaja muistelee postin kulkeneen ennen ajallaan ja oikein. Kuvassa Börje Forsell Isnäsissä postinjakelumatkalla Ford pakettiautolla. Kuvan henkilö ei liity juttuun. EERO MOILANEN Eläkkeellä oleva autonkuljettaja, joka mieluusti kuljeksii keväisin Keski-Euroopassa ja kesämökkeilee välittämättä silloin postinkulusta. K U VA : P O ST IM U SE O /A N N E K A P IT K Ä N E N Reitti_5_2021_PAINO.indd 25 Reitti_5_2021_PAINO.indd 25 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
26 M eppi Miapetra Kumpula-Natri tekee valiokuntatyötä Euroopan parlamentissa, jotta Suomi ja EU pärjäisivät teollisuuden tietomassojen hallinnassa amerikkalaisille jättiyrityksille. Ja että yritysmaailman globaalit pelisäännöt pysyvät reiluina myös työntekijöille. Miapetra Kumpula-Natri myöntää, että Euroopan unioni ja Eurooppa kokonaisuudessaan on jo hävinnyt pelin henkilödatasta GAFAM-yhtiöille. Lyhenteen taakse kaätkeytyvät tutut suuryritykset Google, Amazon, Facebook, Apple ja Microsoft. Korona-appikin piti neuvotella Googlen ja Applen kanssa, jotka omistavat kännyköiden käyttöjärjestelmät, Kumpula-Natri toteaa. Henkilödatan joutuminen GAFAM-yhtiöiden käsiin on se hinta, jonka maksamme ”ilmaisista” internetpalveluista. Teollisuusdatan kohdalla ei saa tapahtua sama vahinko, jos haluamme estää amerikkalaisten jättiyritysten vievän datan myös teollisuusyrityksiltä ja välttää datan avulla tapahtuvan isoveli-valvoo-tapaisen käytön. Kumpula-Natri on EU-parlamentin jäsen digitaalija teollisuus-, tutkimusja energiavaliokunnassa (ITRE) ja tekoälyvaliokunnan (AIDA) ensimmäinen varapuheenjohtaja. Luotettava datamarkkina tavoitteena EU on pystynyt hieman suitsemaan henkilödataa käyttäviä yrityksiä GDPR:n (General Data Protection Regulation) avulla. Tämä yleinen tietosuoja-asetus koskee myös tahoja, jotka tallentavat EU:ssa asuvien henkilöiden henkilötietoja Euroopan unionin ulkopuolelle. Kumpula-Natrin mukaan EU:n tavoitteena on saada aikaan ”firmaGDPR”, jotta eurooppalaisten yritysten data on järkevästi käytettävissä, mutta tarpeeksi turvassa. Eli EU:n tähtäimessä on rakentaa luotettava datamarkkina. Yritysten turvattu omien tietojen hallinta heijastuu suoraan uusina työmahdollisuuksina meillä Euroopassa ja turvallisempina työolosuhteina, jossa datan käytölle on säännöt, Kumpula-Natri toteaa. USA-jätit jyräävät kertyvällä henkilötietomassalla, teollisuusdata seuraava taistelukenttä Onnistuminen teollisuusdatan hallinnassa vaikuttaa työoloihin Suomessakin. TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVA: ILKKA HEINO Reitti_5_2021_PAINO.indd 26 Reitti_5_2021_PAINO.indd 26 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
27 Digitaalisen murroksen ja tekoälyn lisääminen on Miapetra Kumpula-Natrin mielestä juuri ay-liikkeen toiminnan paikka. Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattien ryhmässä katsotaan lisäksi, että kaikissa isoissa hankkeissa otetaan huomioon myös ayliikkeen näkemykset. Reilu peli: ay-liikettä kuunnellaan Insinöörinä Miapetra Kumpula-Natri saattaa ihastella digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksien lisääntymistä tavarankuljetuksessa tai postija pakettiliiketoiminnassa. Itsekseen ajavat autot ja dronejen lennättämät paketit voivat olla muutakin kuin tieteiskirjallisuutta jo lähivuosina. Mutta datayhteiskunnan harppausten lisäksi on muistettava myös kolikon toinen puoli: työntekijöiden reilu kohteleminen. Vaikka automaattinen virheiden korjaus auttaisi pakettien perillemenossa, johtaa tilanne epätasapainoon, jos tuotantoketjun työntekijöitä ei kuunnella ja kohdella reilusti, Kumpula-Natri toteaa. Tässä on juuri ay-liikkeen toiminnan paikka. Me olemme S&D-ryhmässä [Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattinen ryhmä] katsoneet, että myös ay-liikkeen näkemykset otetaan huomioon. Sain parlamentin datastrategiaan kirjauksen, että ay-liikkeen edustajia pitäisi ottaa mukaan työpaikkakohtaisesti digitalisaation suunnitteluun. Yllätyksiä tulee aina Nykyisin taulutietokoneet ovat tuttu työkalu raskaan liikenteen kuljettajien tai satamissa ahtaajien käsissä, kun lasteja hallitaan. Sama koskee myös Postia ja pakettiliiketoimintaa, digitalisoituminen on jo työpaikkojen arjessa. Mutta jälleen täytyy muistaa, että ilman säätelyä ja luottamusta kertyneitä tietomassoja voidaan käyttää työntekijän vahingoksi. Lähtökohtana on aina oltava, että työntekijä tietää koko ajan, mitä tietoa hänestä kerätään, Kumpula-Natri sanoo. Hän uskoo, että digimuutoksen haittapuoliin voidaan puuttua Euroopan tason valvonnalla ja sääntelyllä. Mutta aina tapahtuu jotain mitä ei voi ennalta arvata. Aina tulee yllätyksiä. Airbnb mullisti hotellialan ja koronapandemia mullisti suurin piirtein kaikki tuotannon ja palvelun alat. Mutta niin EU-parlamentin kuin ay-liikkeenkin pitää olla kaikissa näissä muutoksissa valppaana, toteaa Miapetra Kumpula-Natri. ? Reitti_5_2021_PAINO.indd 27 Reitti_5_2021_PAINO.indd 27 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
28 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteer i T aloudessa menee nyt todella lujaa. Tilastokeskus on kartoittanut kotitalouksien luottamusta kuluttajabarometrin kyselytutkimuksella vuodesta 1987 lähtien. Heinäkuussa 2021 luottamus omaan talouteen oli koko mittaushistorian korkein. Kyselyn mukaan haastatellut arvioivat rahatilanteensa paremmaksi kuin koskaan. Vaikka kuluttajilla oli runsaasti aikomuksia hankkia kestokulutustavaroita, ajankohtaa pidettiin erittäin otollisena myös säästämiselle ja suotuisana lainanotolle. Lisäksi odotukset sekä oman että Suomen talouden tulevasta kehityksestä olivat hyvin luottavaiset. Elinkeinoelämän pulssi kiihtyy. Teollisuusja palvelutuotanto ovat hurjassa nousussa. Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat toukokuussa lähes 50 ja palveluiden liikevaihto lähes 20 prosenttia vuoden takaisesta. Suomen vaihtotase, jossa hyödykkeiden ulkomaankauppa on keskeinen erä, on ylijäämäinen ja kasvanut vauhdilla vuodesta 2019. Eri toimialoilla podetaan laajasti työvoimapulaa, joka on muodostumassa talouskasvun tulpaksi. Voiko siis enää ihanammin koronataantumasta toipua? Kyllä voi! En halua olla ilonpilaaja, mutta vaikka työllisyysluvut olivat kesäkuussa korkeammat (75,8 %) kuin moneen kymmeneen vuoteen, työttömiä työnhakijoita on nyt enemmän kuin vuosikausiin. ”Kortistossa” on ennätysmäärä työttömiä: reilusti yli 300 000. Ja pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan. Tämä kaikki tuntuu hyvin ristiriitaiselta. Miten työttömyysaste ja työllisyysaste voivat nousta yhtä aikaa? Tuntuisi loogiselta, jos työllisyysasteen kasvaessa työttömyysaste alenisi. Mutta ei! Molemmat kasvavat nyt samanaikaisesti. Selitykset ilmiölle on olemassa, mutta tilanne on hassu. Yhtäältä se johtuu laskentatavasta. Työllisyysaste lasketaan 15–64 -vuotiaasta väestöstä jakamalla työllisten määrä tähän ikäryhmään kuuluvien henkilöiden kokonaismäärällä. Sen sijaan työttömyysaste lasketaan jakamalla työttömien työnhakijoiden määrä työllisten ja työttömien henkilöiden yhteissummalla (eli työvoimaan kuuluvien lukumäärällä), ei siis koko työikäiseen väestöön suhteutettuna. On siten täysin mahdotonta, että työllisyysaste nousisi 100 %:iin, vaikka työttömyysaste laskisi %:iin. Työllisyysaste ei voi koskaan nousta sataan, koska meillä tulee työikäisessä väestönosassa olemaan aina opiskelijoita, työkyvyttömiä sekä muita syystä tai toisesta työmarkkinoiden ulkopuolella olevia. Työllisyysasteen tulisikin siten olla reippaasti alle 100 prosenttia erityisesti siksi, että kaikkien toivotaan kouluttautuvan peruskoulun jälkeen työmarkTyöttömyysaste ei voi eikä edes saisi olla %. Puhetta taloudesta Logiikka pettää: Työttömyys kasvaa, kun työllisyys kasvaa kinoiden tarpeisiin ja keskittyvän vaadittavan ajan opintoihinsa. Juuri tästä syystä pitäisi päättäjien huomion kohdistua työttömiin työnhakijoihin, jotka haluaisivat tehdä työtä, mutta ei syystä tai toisesta onnistu työnhaussa. Se, että työttömiä on tällä hetkellä ennätyspaljon, johtuu mm. siitä, että työmarkkinoiden elpyminen saa piilotyöttömät ulos koloistaan. Piilotyöttömiä ovat sellaiset henkilöt, jotka odottavat tilaisuuttaan, kun näkymät työllistymiselle paranevat, esim. ovat jääneet kotiin hoitamaan lapsiaan, alkaneet opiskella uutta alaa tai tekevät palkatonta työtä. Nyt tilaisuuden katsotaan tulleen ja työttömyys kasvaa, vaikka samaan aikaan lyödään ennätykset rikki työllisyydessä. Totta puhuen, myöskään työttömyysaste ei voi eikä edes saisi olla %. Työttömyyden luonnollinen taso on noin viiden prosentin tietämillä, sillä taloudessa on myös rakenne-, kitka-, kausija valetyöttömyyttä. Jos työttömyys alenee luonnollisen tason alle, aiheuttaisi sekin talouteen suurta päänvaivaa. Sen ongelman nimi on inflaatio, ja se toisi tullessaan tukun muitakin vaikeita pulmia talouteen. ? Reitti_5_2021_PAINO.indd 28 Reitti_5_2021_PAINO.indd 28 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
29 1 2 3 VAPISTA MOKOMA LAHTI KOPONEN NURMETTUNEITA PYYDYS HEVOSEN JUOKSU NURIN MURRETTAVIA VANHEMMUUS HÄKÄMIES KUULU RAVINTOLA KAMERASSA HYYDYTTÄMISEEN PALMUSTA RAJOITTAVA HEINIÄ VARTEN JUOMIA KEKKONEN KURTISTELTU FR EN DI T EI VIELÄ TASAN 3 x 3 = 9 "AUK:N KÄYNYT" HULIN KAVERI SYÖTTEJÄ JÄRKI EN VOI. SIEVIÄ 3 4 8 5 6 7 Laadinta: Jyrki Takala NYT" RATKOJA JÄRKI EN VOI. SIEVIÄ & KEHITYKSEN AIKANA KOKKI HENRI KOSTEITA KONJUNKTIO VAINOAMISTA VIRRESSÄ LARS JOHANNES VAATTUREITA TIENOO SEATMALLI PERSO KARIPEKKA BRYAN SYLVESTERIN JAHTAAMA HEVOSIA URIA SODAN JUMALA YKSIKKÖ TENORI +S POPDUO HANKITTU VALMISTAMISET KEPPONEN KUOPIOTA KIINNITTÄÄ NUUKIA Laadinta: Jyrki Takala HANKITTU MISET KIINNITTÄÄ RISTIKON RATKAISU SIVULLA 36 Reitti_5_2021_PAINO.indd 29 Reitti_5_2021_PAINO.indd 29 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
30 K irja on ensimmäinen osa Postimuseon Viestin -julkaisusarjaa. Sarjan tarkoitus on lähestyä viestinvälityksen kehitystä historian ja tulevaisuuden näkökulmasta. Kirjan ensimmäisen osan on kirjoittanut Hoppu ja toisen, tulevaisuutta kartoittavan osan, Nikali. Posti on ollut perinteinen sanomalehden jakaja. Posti perustetiin 1636, ensimmäiset suomeen tilatut lehdet tilattiin valtakunnan länsiosista, nykyisen Ruotsin alueelta. Ensimmäinen suomalainen sanomalehti oli tammikuun puolessavälissä 1771 ilmestymisensä aloittanut, kovasti hienon niminen, Utgifne Af et Sällskap i Åbo. Toki normaalipuheessa lehti tunnettiin Åbo Tidningarin nimellä. Tilaajat saivat hakea lehden suoraan kustantajalta. Lehteä sai tilata myös postikonttorin välityksellä. Silloin tilaaja haki lehtensä postikonttorilta, joita tuohon aikaan nykyisen Suomen alueella oli kolmisenkymmentä kappaletta. Tuosta se kuitenkin alkoi. Historiaosuus on mielenkiintoinen ja siitä käy ilmi Postin suuri merkitys kansan sivistystyössä, sanomalehden jakajana. Huomionarvoista on myös se, että lehtien kustantajat ovat heti alkuajoista näihin päiviin asti moittineet Postia korkeista jakelukustannuksista. Näitä jakelukustannuksia pienentääkseen sanomalehdet ovat perustaneet omia jakeluorganisaatioitaan. Kiitoksen näin ay-näkökulmasta ansaitsee historiaosuus siitä, että alaa edustavien ammattiliittojen julkaisut ja kannanotot ovat hyvin esillä kirjan lähteinä. Huomionarvosta on myös se, että sanomalehtiä ja postia muutenkin on pyritty jakamaan myös sisällissodan ja toisen maailmansodan aikana. Painetun lehden levikit jyrkässä pudotuksessa Sanomalehtien levikki saavutti huippunsa 1990, joka oli 1100 miljoonaa kappaletta. Tämän jälkeen kysyntä on ollut alamäessä. Vuosina 1991-1994 -4.3% (vuosi) 1995-2007 -0,9% (vuosi) 2008-2011 -3,0% (vuosi) ja 2012-2020 -6,8% (vuosi). Kirjan toisessa osassa FM Heikki Nikali käy läpi paperisen sanomalehden nykytilaa ja tulevaisuutta. Ensin käydään läpi printtilehden markkinan kehitystä ja selvitetään sanomalehtien kysyntämalli. Sitten esitetään kolme sanomalehden jakeluratkaisua ja lopuksi on yhteenveto edellä mainittujen tuloksesta ja tutkijan suositukset toimenpiteistä. Kuten tuossa edellä todettiin, painetun sanomalehden levikit ovat jyrkässä pudotuksessa. Kehitykselle ei ole Valaiseva teos sanomalehden jakelun historiasta ja tulevaisuudesta Historiantutkija Tuomas Hoppu ja Postin eläkkeelle jäänyt Postin tutkimusjohtaja Heikki Nikali, molemmat filosofian tohtoreita, ovat kirjoittaneet sanomalehden jakelun historiaa ja tulevaisuutta käsittelevän kirjan ”Aamun lehti”. Lukuvinkki TEKSTI: JUHA JAATINEN KUVAT: POSTIMUSEO Reitti_5_2021_PAINO.indd 30 Reitti_5_2021_PAINO.indd 30 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
31 nähtävissä muutosta ja on selvää, että painettu sanomalehti tulee tiensä päähän jo pelkästään siksi, että jakelun yksikkökustannukset tulevat kestämättömiksi. Näiden kasvavien jakelun yksikkökustannusten vuoksi Nikali tarkastelee vuosille 2020–2030 kolmea eri vaihtoehtoa painettujen sanomalehtien jakelun toteuttamiseksi. 1) Nykytila jatkuu: kilpailevat varhasjakeluorganisaatiot, paiväjakelu hoidetaan muiden postilähetysten kera. Päiväjakelua jatketaan maan laajuisesti, 2) Päiväjakelu säilyy entisellään, mutta yksi jakeluorganisaatio hoitaa sanomalehtien varhaisjakelun ja 3) Sanomalehtien, postilähetysten ja mainosten jakelut yhdistetään ja hoidetaan varhaisjakeluna. Niillä alueilla, joilla edellä mainittua varhaisjakelua ei ole, päivällä toimitettava jakelu jatkuisi entisellään. Johtopäätöksissään Heikki Nikali asettuu kannattamaan kolmatta mallia, koska ensimmäinen malli pakottaisi sanomalehdet koviin hinnankorotuksiin, joka johtaisi heikkenevän kannatuksen ja kasvavien kulujen kierteeseen. Kirjoittajan arvion mukaan tässä mallissa ilman tukea taajamien reuna-alueiden ja haja-asutusalueiden sanomalehtien jakelu päättyisi vuosikymmenen puolivälissä. Toisen mallin ongelmaksi Nikali näkee sen, että säästöt jäisivät kovin pieniksi, koska, vaikka siinä saataisiinkin aikaan rationalisointihyötyjä, niin jakelussa säästö olisi vähäistä, koska nykyisin jakeluorganisaatiot ovat alueellisia, päällekkäisyyttä ei ole. Kolmannessa, tutkijan suosimassa vaihtoehdossa, hän näkee ainakin taajamien varhaisjakelujen säilymisen koko vuosikymmenen, koska jakelun yksikkökustannukset alenisivat ja vaikka jaettavien lehtien määrä laskisi, niin kustannukset nousisivat vähemmän, kuin kahdessa muussa vaihtoehdossa. Taajamien reuna-alueiden jakelujen säilyminen edellyttäisi subventiota taajamien jakelusta tai valtion jakelutukea. Joustavaan hinnoitteluun? Ihan lopuksi Heikki Nikali suosittelee sanomalehdille joustavampaa hinnoittelua. Tilaaja vaikuttaisi siihen maksamalla minkälaisella jakelumallilla hän sanomalehtensä haluaisi. Paremmista palveluista maksettaisiin enemmän. On syytä korostaa, että nämä ovat tutkijan omia, joskin perusteltuja, näkemyksiä. Alan toimijat ja valtio kuitenkin lopuksi päättävät sanomalehden ja useimmassa tapauksissa myös muun printtijakelun tulevaisuuden suunnan. Kirja on varsin helppolukuinen, valaiseva historian osalta ja suorastaan kylmäävä printtilehden tulevaisuuden näkökulmasta. Täytyy toivoa, että Postimuseon Viestin -julkaisusarja jatkaa samalla laadukkaalla linjalla kuin mitä tämä teos edustaa. ? Reitti_5_2021_PAINO.indd 31 Reitti_5_2021_PAINO.indd 31 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
PIIRROS: TUOMO HEINÄVAARA 32 Perutut potkut Irtisanominen on iso kriisi paitsi henkilölle itselleen, myös koko hänen lähipiirilleen. 2010-luvulla Postin linja oli tehdä henkilöstövähennykset etupainotteisesti, eli tarkoituksellisen ylimitoitetusti. Kaksi postilaista kertoo potkuistaan ja päätymisestään takaisin Postille. ”Ilmoitus yt-neuvotteluista tuli vuonna 2014 muistaakseni jo maaliskuussa. Huhumylly ehti pyöriä koko kevään ajan. Jostain tuli sitten tieto, että vähennystarve olisi 20 %. Laskimme, että pienessä toimipaikassamme se tarkoittaisi potkuja 1–2 henkilölle. Tosin emme tienneet, lasketaanko vähennykset ryhmävastaavapaikastamme, esimiesalueeltamme vai koko palveluesimiesalueelta. Meille ilmoitettiin päivä, jolloin kutsut keskusteluun palveluesimiehen kanssa jaetaan. Niitä ei annettu aamusta ja ajattelin jo, että meillä ei kukaan saa potkuja. Mutta tietenkin laput jaettiin vasta reitin jälkeen. Eihän siinä voinut ottaa riskiä, että posteja jäisi jakamatta. Ryhmävastaava kutsui minut koppiin, ojensi kirjeen ja sanoi ”Posti on paska firma”. Kutsussa luki vain, että tiettynä päivänä keskustellaan työsuhteeseen tulevista muutoksista. Ryhmävastaava kyllä heti kysymättä kertoi, että minun osaltani kyse ei ole osa-aikaistuksesta vaan irtisanomisesta. Todellisuus iski tajuntaan vasta kotiin päästyäni. Tunteet vaihtelivat melkoista vuoristorataa. Ilmoituksesta irtisanomispäivään oli monta päivää aikaa. En halunnut kertoa asiasta vielä työkavereille, en usko, että olisin kestänyt surkuttelua. Edellispäivänä satuin näkemään tutun postilaisen toisesta toimipaikasta kulkevan kadulla itkien. Arvasin, että meillä on sama kohtalo. Irtisanomispäivää edeltävä yö oli uneton. Tietenkin kysyin, että miksi juuri minä. Palvelusesimies sanoi, että nimet oli annettu hänelle. Vastuuta pakoiltiin, eikä suoria vastauksia tullut luottamusmieheltäkään. Nöyryytys maksimoitui, kun samassa tilanteessa minua pyydettiin kesätöihin irtisanomisajan jatkoksi. Minusta tuli kesäpoika. Vitsailin siitä itsekin, vaikka joskus väkinäisesti. Kesä oli raskas. Muutama viikko irtisanomisen jälkeen meille tuli perheenlisäystä. Vauva valvotti, samoin kuin kasvava ahdistus perheen toimeentulosta. En todellakaan ollut työkykyinen. Saikulle en periaatteesta halunnut jäädä. En pitänyt kesälomaa ollenkaan, koska minun oli pakko ottaa kaikki rahana. Työkaverit jäivät kukin vuorollaan kesälomille. Minä jatkoin zombina työntekoa katkerana siitä, että minulla alkaisi pian vähän pidempi vapaa. Loppukesästä ja alkusyksystä tilanne jakeluissa alkoi muuttua. Postia oli paljon, ylitöitä kertyi ja urakointeja tarjottiin omasta sekä naapuritoimipaikoista viikoittain. Minunkin määräaikaisia sopimuksia jatkettiin useasti, kunnes marraskuussa minulle tarjottiin palaamista vakinaiseksi. Kuten kaikille muillekin alueeltamme keväällä irtisanotuille. Ensimmäinen ajatukseni oli, että tämä firma ei osaa edes antaa potkuja kunnolla! Suurin tunne oli tietenkin helpotus, vaikka katkeruus ja vihakin edelleen pinnan alla kytivät. Varmasti olen nykyään huonompi työntekijä kuin ennen irtisanomista. Motivaatio on pakon sanelema. Ennen koko reitin vieminen oli kunnia-asia, nyt se on yksi ihan hyvä vaihtoehto. Vuoden 2014 sekoilut olivat pohjanoteeraus niin Postin johdolta, esimiehiltä kuin liitoltakin. Mieleen jäivät potkujen tarpeettomuus, vastuun pakoilu ja täysi tietämättömyys asioiden tilasta ruohonjuuritasolla.” Reitti_5_2021_PAINO.indd 32 Reitti_5_2021_PAINO.indd 32 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
33 ”Olin muuttanut hiljattain uudelle paikkakunnalle ensimmäiseen omaan kotiini. Oikeastaan koko sosiaalinen verkostoni oli vain työyhteisö. Viihdyin porukassa, vaikka varsinaisia ystävyyssuhteita ei vielä ollut ehtinytkään muodostua. Tietenkin irtisanominen kohdistui juuri minuun, olin sen ehtinyt aavistaa. Minulta kysyttiin, halusinko tukihenkilön mukaan irtisanomistilanteeseen. Ei minulla ollut sellaista nimetä, esimiesten ja luottamusmiehen kanssa se hoidettiin. Kai ne perusteet sinänsä oikein olivat, eihän minulla vielä pitkä postiura ollut takana. Oli outoa havaita, miten työyhteisön asenne minua kohtaan muuttui. Jotkut arastelivat seuraani, muutamat jopa pelkäsi. Toki lohduttajiakin oli. Moni on jälkikäteen minulle kertonut, että he kokivat selittämätöntä syyllisyyttä siitä, että potkut eivät kohdistuneet heihin. Luonnollinen reaktio se tietenkin oli, varmasti kaikki olivat käyneet päässään läpi tilanteen, että itse saisi potkut. Seuraava yö oli uneton. Menin aamulla työterveyteen, siellä on ”vakiopaketti” irtisanotuille. Jälkikäteen olen pohdiskellut, että sairasloma ei välttämättä ollut oikea ratkaisu minulle. Tuntui, että seinät kaatuvat päälle. En saanut oikein otetta mistään, kävelin vain yksin ympyrää kämpässäni. Meni useita päiviä, ennen kuin sain kerättyä voimia ilmoittaa asiasta vanhemmilleni. Tietenkin he vaativat minua tulemaan kotiin. Se oli oikea ratkaisu, tuttu ympäristö ja kotikunnan tukiverkko auttoivat minut jaloilleni. Irtisanomiset oli ajoitettu taktisesti kevääseen, joten kesätöihin tietenkin Anssin ja Jennin nimet on muutettu yksityisyyden turvaamiseksi. pääsin. Osa irtisanotuista reagoi asiaan todella voimakkaasti. Viimeinen kyykytys alistetuille reppanoille. Kesän aikana usea toimipaikan työntekijä päätti lähteä opiskelemaan tai muihin töihin. Pelotevaikutus toimi, olihan meistä tehty varoitettavia esimerkkejä. Elokuun lopussa oltiinkin tilanteessa, että toimipaikassa ja alueella olikin pulaa työntekijöistä. Reittejä oli joka päivä auki. Takaisinottovelvoite oli voimassa ja syksyllä taas istuimme luottamusmiehen ja esimiehen kanssa kopissa. Tällä kertaa katseltiin vähän erilaista paperia. Tunteet ottivat vallan, purskahdin itkuun, samoin kuin esimieheni. En ollut tajunnut, miten koville hänkin oli asian takia joutunut. Yhdessä kirosimme Postin sadistisen johdon. Tuo oli todella helpottava kokemus, saimme möykyn pois sisältämme. En ole enää Postilla töissä. Niin, toimihan se pelotevaikutus tietenkin itseenikin. Luottamus oli mennyt ja ryhdyin katsomaan uutta suuntaa työuralleni. Päällimmäisenä tunteena minulla on edelleenkin ihmetys. Miksi ihmisten elämillä noin kevytmielisesti pelattiin?” Reitti_5_2021_PAINO.indd 33 Reitti_5_2021_PAINO.indd 33 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
Työsuojelu 34 Valtuutettu voi auttaa PAU on kouluttanut työsuojeluvaltuutettuja valitusasioissa ja he voivat avustaa valituksen laatimisessa. Työsuojeluvaltuutettujen yhteystiedot löytyvät PAUn nettisivuilta edunvalvontaosiosta. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta • Tapaturmavakuutusyhtiö katkaisee korvaukset, koska katsoo, että työkyvyttömyys ja hoidon tarve eivät ole enää seurausta sattuneesta tapaturmasta vaan ovat sairausperäisiä. • Lääketieteellisistä selvityksistä etsittävä tukea oireiden ja työkyvyttömyyden tapaturmaisuudelle. • Jos valitusaika on ehtinyt mennä umpeen, asian saa uudelleen vireille uudella lääketieteellisellä selvityksellä. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta • Kela ei myönnä sairauspäivärahaa, koska katsoo, että hakijaa ei voida pitää sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömänä. • Työkyvyttömyys todistettava lääkärinlausuntojen pohjalta. Olennaista on, että lääkäri on ottanut kantaa kokonaistyökykyyn, ei ainoastaan kykyyn selvitä omasta työstään. • Jos valitusaika ehtinyt Tuliko hylky? Hylkäävään päätökseen ei tarvitse tyytyä, vaan niistä voi valittaa eikä valittaminen maksa kuin vähän vaivaa. mennä umpeen, etuutta voi hakea uudestaan uudella lääketieteellisellä selvityksellä. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta • Työeläkelaitos hylkää työkyvyttömyyseläketai kuntoutustukihakemuksen, koska katsoo, että hakijan työkyky ei ole alentunut sillä tavalla, miten työntekijän eläkelaissa vaaditaan. • Työkyvyttömyys todistettava lääkärinlausuntojen pohjalta. Olennaista on, että lääkäri on ottanut kantaa kokonaistyökykyyn, ei ainoastaan kykyyn selvitä omasta työstään. • Valitukseen on hyvä liittää myös kuvailua työtehtävistä sekä mahdolliset työterveysneuvotteluiden lausunnot. • Koska kuntoutustoimet ovat aina ensisijaisia työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden valituksessa on hyvä huomioida ja kuvata jo tehtyjä kuntoutustoimia. TEKSTI: IDA NUMMELIN J os on joskus saanut hylkäävän päätöksen esimerkiksi vakuutusyhtiöstä tai Kelasta, tietää, että päätöksen mukana tulee muutoksenhakuohje. Ohjeessa kerrotaan, miten ja mihin päätöksestä voi valittaa. Sitä ohjeessa ei kuitenkaan kerrota, mitä valitukseen kannattaa kirjoittaa. Valitus laaditaan lääkärinlausuntojen pohjalta Valitukselle ei ole mitään varsinaista kaavaa ja hyvin epävirallinenkin ilmoitus tyytymättömyydestä hylkäyspäätökseen riittää valitusasian vireille saattamiseksi – yksinkertainen sähköposti riittää. Menestymisen mahdollisuudet kuitenkin paranevat, kun valituksen perustelee hyvin. Valituksessa on hyvä nostaa esille lääkärinlausuntojen kirjauksia työkyvyttömyydestä ja pyrkiä löytämään niistä hylkäyksen antaman tahon näkemystä kumoavia kirjauksia. Lääkärin tekstiä on hyvä lainata suoraan ja tarvittaessa voi viitata lainsäädäntöön. Olennaista on, että lääkäri on kuvannut työkyvyn ongelmia riittävän kattavasti ja perusteellisesti. Jos lausunnot ovat lyhyitä tai ylimalkaisia, kannattaa olla lääkäriin yhteydessä ja pyytää kattavampi selvitys työkyvystä. Tyypillisimmät valitusasiat liittyvät työkyvyn haasteisiin Reitti_5_2021_PAINO.indd 34 Reitti_5_2021_PAINO.indd 34 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
35 Kolumni Jäätelö ja sortavat rakenteet Kesätyökesistäni on jo vuosikymmeniä. Silti suomalainen työelämä on edelleen segregoitunut eli eriytynyt sukupuolen mukaan. TIINA TORPPA ................................. A ikuinen lapseni mainitsi, että äiti oli joskus kesätöissä jäätelömyyjänä. Kerroin pestistäni ja päädyin syviin vesiin. Jäätelöä sinänsä en käsitellyt, vaikka jäätelö on minulle tärkeä herkku ja ilonaihe. Eikä se ollut kesätyö vaan kevättyö. Ystäväni huomasi työnhakuilmoituksen, jossa jäätelötehdas etsi poikia jäätelömyyjiksi. Kyllä, poikia. Minä epäröin. Ystäväni sai minut ylipuhuttua, ja me kaksi tyttöstä saimme paikat. Herra työhönottaja jäätelötehtaalta joko päätti kokeeksi palkata kaksi tyttöä – tai poikahakijoita ei vain ollut tarpeeksi. Työ oli jäätelötuuttien myyntiä Helsingin Olympiastadionin urheilukilpailuissa arki-iltaisin, meille koulupäivien iltoina. Myyntiaika oli pelin tai kilpailun alussa ja tauoilla. Lyhyt myyntiaika ja kauppa kävi vilkkaasti, kaulasta roikkuva pakastekassi tyhjeni tuuteista. Kiidimme stadionin alatilaan hakemaan lisää jäätelöitä, jotka me myyjät saimme meidät palkanneelta herralta. Koitti kesäkuu ja oikeat, kokopäiväiset kesätyömme. Jäätelökeikoille emme enää ehtineet. Mutta puhelin soi ja se soi! Jäätelötehtaan herra soitteli peräämme. Äidilleni hän sanoi, että olimme parhaat myyjät ikinä. Kukaan ei koskaan kehunut työtämme stadionilla suoraan meille. Jäätelömyynti opettikin pari asiaa. Pojille tarkoitettuun työhön voi päästä eikä poikien työ tarkoita ihmeellisiä erikoistaitoja. Ja työnantajan kehut hyvin tehdystä työstä voivat tulla vasta jälkijunassa. Tosin varsinaisessa kesätyössäni matkatoimistossa minua kehuttiin usein. En tiedä, johtuivatko kehut siitä, että paikka oli naisvaltainen ja ilmapiiri hyvä. Kesätyön toimenkuvani, ulkolähetin työn korvasi kai ensin faksi, sitten sähköposti ja digitalisaatio. Kesätyökesistäni on jo vuosikymmeniä. Silti suomalainen työelämä on edelleen segregoitunut eli eriytynyt sukupuolen mukaan. On miesten työt ja naisten työt, miesvaltaiset ja naisvaltaiset alat. Laki tosin kieltää hakemasta sukupuolen perusteella työhön, tasa-arvolaki. Tuskin ilman lakia epäsuhta olisi liikahtanut. Kun laki on tehty, jokin alkaa tuntua itsestään selvältä, kuten että tyttö voisi myydä jäätelöä urheilutapahtumassa. Jaksoimme hyvin kantaa jäätelölaukkuja 16-vuotiaina. Silti moni oli ennen sitä mieltä, ettei tasa-arvolakia edes tarvita. Kaiken lisäksi moni on vielä nykyään sitä mieltä, jopa tyttöjen vanhemmat tai tytöt itsekin. Jotkut todella uskovat, että kehitys tulee itsestään eikä tekemällä. Tai ei ole mitään niin taantumuksellista, etteikö joku jossain sitäkin kannattaisi. Jollain tavalla voin ymmärtää kehitystä vastaan hangoittelijoita. Jokaisen ihmisen sisällä tuntuu asuvan kehityksen vastustaja. Joskus ihminen tajuaa vasta jälkikäteen, että muutos tuli tarpeeseen. Lailla tai asetuksella voi ohjata muutoksia – ja ihmisten asenteita. Ei tarvitse katsoa hirveän kauas huomatakseen, että työelämä oli täynnä hulluja käytäntöjä. Työyhteisöissä teititeltiin ”ylempiä”, naiset eivät saaneet pukeutua housuihin, johtajilla oli omat ruokalansa ja työturvallisuus oli karsealla tolalla. Sortavat rakenteet kuulostaa teoreettiselta, mutta sen käytännön toteutukset näkyvät työn arjessa: päättömiä sääntöjä, housukieltoja, huonoa turvallisuutta, sulkeutuvia ovia, lasikattoja ja niin edelleen. Sekä tietenkin silkkaa rahaa, etuoikeuksia ja muuta. On palkkakuiluja ja monenlaista tehtävää, jotta työelämästä tulisi entistä parempi entistä useammalle. Jopa Suomen kaltaisessa maassa on ihmisoikeuksia loukkaavaa sortoa, ihmiskauppaa työelämässä. Häpeällistä ja käsittämätöntä. Rakenteet eivät muutu itsestään, vaan vaativat jatkuvaa työtä. Eikä maailma ollut ennen parempi, ei työelämäkään. Jos sorto ei kohdistu itseen, voi toki olla vaikeaa nähdä muutoksen tarvetta. Mutta oli ennen jotain hyvääkin. Jäätelö. Nykyään jäätelöt ovat järjettömän makeita mössöjä. ? Tiina Torppa on toimittaja ja viestinnän kouluttaja, joka kävi nuorena ulkolähetin kesätyönsä takia Hakanimen postissa joka arkipäivä. Välillä parikin kertaa päivässä. Reitti_5_2021_PAINO.indd 35 Reitti_5_2021_PAINO.indd 35 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
36 Etsin haastateltavia (lähitai etähaastatteluihin) yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen, joka koskee postialan työntekijöiden kokemuksia postityöstä ja sen muutoksista. Etsin haastateltaviksi erityisesti työntekijöitä, joilla on vähintään kahden vuoden kokemus postityöstä, joko yhtäjaksoisesti tai pätkissä. Olen kiinnostunut siitä, miten postialan työntekijät kokevat postityön hyvät ja huonot puolet ja sen viimeaikaiset muutokset. Tutkimushaastattelut toteutetaan nimettöminä ja suojelen haastateltavia tunnistetuksi tulemiselta tutkimusjulkaisuissani. Tutkimus liittyy sosiologian väitöskirjatyöhöni, joka koskee työntekijöiden kokemuksia työorganisaatioiden muutoksista ja uudelleenjärjestelyistä. Kysy lisää tai ilmoittaudu haastatteluun: Atte Vieno, Helsingin yliopisto atte.vieno@helsinki.fi, puh. 050 3660599. Mitä tekisi syksyllä? No, lähde vaikka liiton mukaville kursseille Tampereelle tai Tallinnaan! Työ opetetaan työpaikalla, mutta Tunne oikeutesi työelämässä-kurssilla kuulet, mistä tulevat ne säännökset ja lakipykälät, minkä puitteissa työtä tehdään. Olet ehkä uusi jäsen tai muuten kiinnostunut selvittämään ja varmistamaan, että sinulla ja työpaikallasi on kaikki kunnossa. Täällä kuulet myös niistä kaikista palveluista, joihin olet oikeutettu liiton jäsenenä. Kurssi järjestetään 23.–24.10. Holiday Club Tampereen kylpylässä. Samassa paikassa ja samana viikonloppuna järjestetään myös Työkalut teräviksi järjestöaktiivi-kurssi, jossa haetaan uusia eväitä toimintaan ja ajattelun kehittämiseen. Kurssi sopii ammattiosastojen aktiiveille ja asiasta muuten kiinnostuneille. Eikö palkkanauha aukene? Mitä työehtosopimus sanoo tauoista ja lomista? Mitä hyötyä liitosta on minulle? Nämä asiat ja moni muu selviää PAUn ”nuorisokurssilla” 20.–21.11. Tallink Spa-hotellissa Tallinnassa. Kurssilla kartutetaan tietoa työelämän oikeuksista, oman alan sopimuksista sekä liiton eduista ja ideoidaan ja keskustellaan uusista tavoista vaikuttaa. Kurssi on tarkoitettu alle 35-vuotiaille PAUn jäsenille. Ilmoittaudu kursseille PAUn sähköisessä jäsenpalvelussa. Ristikon ratkaisu A R I T J Y R I E L I T E H Y V Ä K Ä S S O T I L A S O S A T Ä K S Y S I M A T T Ä R I S T Ä Y L I V E T O S A N A E T T U L O T O V E R I T E A H S R A I V O T A Ä L L I Ä V I L L E Y S S Ä K E I S T Ö K A S V U V A I H E T P A L U E A H N A S K Y R Ö L E O N A D A M S E V Ä T A N T E N N I P U U P Ä Ä A S A L T P A V A R O T T I T E R Ä S E R A S U R E N I I R A L A T E O T I L V E P I H I T O S T E T T U N I I T A T A Menoon mukaan Hyviä koulutuksia tarjolla Tampereella ja Tallinnassa Haastattelukutsu postialan työntekijöille Lisätietoja saat koulutussuunnittelija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466, juha.jaatinen@pau.fi. Koronatilanne saattaa vaikuttaa kurssien järjestämiseen. Reitti_5_2021_PAINO.indd 36 Reitti_5_2021_PAINO.indd 36 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
37 Työväenmuseo Werstas kaipaa kokoelmiinsa kuvia 2020-luvun työpaikoilta. Lähes jokaisella on älypuhelin ja kamera taskussa, joten kuvaaminen on helppoa. Muista kuitenkin muutama perussääntö: pyydä kuvattavilta lupa kuvan julkaisuun ja huolehdi siitä, että kuvissa ei näy asiakkaiden tai työnantajan luottamuksellisia tietoja. Jaa kuva työpäivästäsi Instagramissa tunnisteella #duunikuva ja tägää @ werstas kuvaan. Jos tilisi on yksityinen tai et halua julkaista kuvaa somessa, lähetä se osoitteeseen: lahjoitukset@ tyovaenmuseo.fi. Jaettuasi kuvan museon tutkija on sinuun yhteydessä. Näin osallistut tulevaisuuden historian tallentamiseen. Aivan tavallinen, arkisesta tilanteesta otettu kuva on tärkeä. Kuvaa esimerkiksi työntekoa, taukoa tai vaikka työmatkaa. Helsingin pääposti suljettiin 29.7. viime vuonna. Posti perusteli myymälän lakkauttamista tuolloin asiakastarpeiden muuttumisella ja omien myymälöiden kustannuksilla. ”Verkkokaupan kasvaessa ja digitaalisen asioinnin lisääntyessä perinteisten myymälöiden rooli on muuttunut. Kirjepostin määrän vähentyessä myymälässä asioivista asiakkaistamme jopa 80 prosenttia on joko viemässä tai noutamassa pakettilähetystään. Jo nyt suurin osa suomalaisista käyttää enenevässä määrin pakettiautomaatteja ja digikanavia”, totesi johtaja Kaisa Ilola. PAUn pääkaupunkiseudun toimihenkilöt ja myymälän työntekijät vastustivat toimipaikan lakkauttamista vetoamalla muun muassa asiakaspalvelun tarpeeseen ja Hki 10:n keskeiseen sijaintiin. Iso osa meidän työstä on asiakaspalvelua, asiakkaiden neuvomista ja opastamista. Asiamiesposteista ohjataan tänne hankalia ja vaikeita kysymyksiä säännöllisesti, totesi toimipaikan luottamusmies Sirpa Sjöblom Reitti-lehdelle viime vuoden maaliskuussa. Pääkaupunkiseudun toimihenkilöt muistuttivat lisäksi, että Helsinki 10 on eronnut asiakaskunnassa monin tavoin muista posteista. Yksi erityispiirre ovat turistit, jotka käyttävät pääpostin palveluja paljon. Suomalaisia merkkituotteita ja designia on lähetetty ulkomaan paketteina maailmalle säännöllisesti. Avajaiset marraskuussa Posti kertoi tiedotteessaan, että uusi pääposti toimii samassa tilassa, jossa Postin Elielinaukion Hki 10 -toimipiste sijaitsi heinäkuuhun 2020 asti. Uuden myymälän rakentaminen on käynnistynyt ja avajaisia vietetään perjantaina 26.11. Uuden pääpostin aukioloajat ovat laajat, liikkuminen on esteetöntä ja asiakas voi valita joko itsepalvelun tai henkilökohtaisen palvelun. Pakettien jättäminen ja palauttaminen on tehty mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi, ja paikalle pääsee julkisilla, kävellen ja autolla. Pakkausmateriaaleja on mahdollista kierrättää, ja tilan materiaalivalinnat on tehty ympäristövaikutukset huomioiden. Myös henkilöstön hyvinvointi ja työturvallisuus on huomioitu: työnteko ja tilassa liikkuminen on mahdollisimman sujuvaa, turvallista ja ergonomista, kertoo Postin pakettija verkkokauppaliiketoiminnasta vastaava Arttu Hollmérus. Pääposti palaa takaisin Elokuussa kuultiin hyviä uutisia, kun Posti ilmoitti avaavansa Helsingin pääpostin uudelleen. Perustelut Hki 10:n uudelleenavaamiselle ovat samoja, joilla PAUn pääkaupunkiseudun toimihenkilöt vastustivat toimipaikan sulkemista. Kuvaa työtäsi ja tee historiaa Lisätietoja: www.werstas.fi/ tee-tyostasi-historiaa Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Tuula Silván. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: pau.fi/ viestinta/reitti/osallistupalautearvontaan Palautearvonnan voittaja lehdestä 4/2021 TEKSTI JA KUVA: JUHA PÖYRY Reitti_5_2021_PAINO.indd 37 Reitti_5_2021_PAINO.indd 37 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
38 A nsiopäivärahaa voidaan 1.8.2021 jälkeen maksaa 17-vuotiaalle, jos tämän oppivelvollisuus on täyttynyt. Muussa tapauksessa ansiopäivärahan ikäraja on 18 vuotta. Oppivelvollisuuden on voinut täyttää 1.1.2021 asti suorittamalla peruskoulun ja tämän jälkeen suorittamalla ammatillisen tutkinnon tai ylioppilastutkinnon. Ansiopäivärahaoikeus edellyttää kuitenkin noin kuuden kuukauden työskentelyä sellaisessa työssä, jossa maksetaan työttömyysvakuutusmaksu. Työttömyysvakuutusmaksu on tällä hetkellä pakollinen 17 vuotta täyttäneiden henkilöiden kohdalla. 1.8.2022 alkaen työttömyysvakuutusmaksua aletaan periä vasta 18-vuotiailta. Näin ollen 17-vuotias voi kerryttää ansiopäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa vain 1.8.2022 asti. Tämän jälkeen ansiopäivärahan työssäoloedellytys alkaa kertyä vasta 18 vuoden iässä. Työttömyysturvan väliaikaiset poikkeukset jatkuvat syyskuun loppuun asti Eduskunta on hyväksynyt lakimuutokset, joiden myötä työttömyysturvan suojaosan korotus, liikkuvuusavustuksen ehtojen kevennys sekä yrittäjien oikeus työmarkkinatukeen yritystoiminnan ajalta jatkuvat syyskuun loppuun asti. Suoja-osa tuloille 500 euroa kuukaudessa Suojaosan korotus tarkoittaa, että ansiopäivärahan saaja voi ansaita 500 euroa kuukaudessa ilman, että palkka vaikuttaa päivärahaan. 500 euroa ylittävältä osalta palkka vähentää päivärahaa 50 sentillä palkkaeuroa kohden. Ilman korotusta suojaosan suuruus on 300 euroa kuukaudessa. Lakimuutoksen myötä 500 euron suojaosa on voimassa silloin, kun hakujakso alkaa viimeistään 30.9.2021. Suojaosa on 300 euroa 1.10.2021 ja sen jälkeen alkavien hakujaksojen kohdalla. Liikkuvuusavustuksen matka-aika jatkossakin kaksi tuntia Liikkuvuusavustusta voi saada silloin, kun ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen edestakaista työmatkaedellytystä on lyhennetty väliaikaisella lakimuutoksella kolmesta tunnista kahteen tuntiin. Muutos koskee kokoaikatyötä. Osa-aikatyön kohdalla työmatkaedellytys on ollut kaksi tuntia jo aiemmin. Kahden tunnin työmatkaedellytys täyttyy, kun yhdensuuntainen työmatka on yli tunnin. Lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön yli kahden tunnin työmatkan perusteella silloin, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.9.2021. Jos työsuhde alkaa 1.10.2021 tai sen jälkeen, työmatkaedellytys on jälleen kolme tuntia. Yrittäjille työmarkkinatukea yritystoiminnan ajalta Väliaikaisen lain myötä yrittäjät voivat saada Kelasta työmarkkinatukea, vaikka yritystoiminta jatkuu, jos yrityksen tulot ovat laskeneet epidemian myötä. Työmarkkinatukea voi saada silloin, kun yritystoiminnan tulot ovat epidemian vuoksi alle 1090 euroa kuukaudessa. Jos yritystoiminta on päättynyt tai se on sivutoimista ja henkilö on työttömyyskassan jäsen, on mahdollista saada työmarkkinatuen sijaan tuloihin perustuvaa ansiopäivärahaa. Sekä työmarkkinatuen että ansiopäivärahan maksaminen edellyttää ilmoittautumista työnhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa. Etuutta voi hakea takautuvasti kolmenkin kuukauden ajalta, mutta sitä voi saada vain ajalta, jona on ollut ilmoittautuneena TE-toimistoon. TEKSTI: SARA MALINEN, etuuskäsittelijä Ansiopäivärahan ikäraja nousee 18 vuoteen Työttömyysturva Reitti_5_2021_PAINO.indd 38 Reitti_5_2021_PAINO.indd 38 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 5 | 2021 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 7.9. mennessä ja voita 20 € Reitti_5_2021_PAINO.indd 39 Reitti_5_2021_PAINO.indd 39 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11
Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020. Reitti_5_2021_PAINO.indd 40 Reitti_5_2021_PAINO.indd 40 18.8.2021 12.11 18.8.2021 12.11