Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 5 | 2022 Ahvenanmaalle vuoden pituinen sopimus 14 Savonlinnan jakeluterminaalin konkarit 19 Sulkavan jakajat kuin yhtä perhettä 18 Asiakaspalvelussa tehdään korvaamatonta työtä Rovaniemen jakelun esityö tehdään Oulussa 10 6 Reitti_5_2022.indd 1 Reitti_5_2022.indd 1 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
3 2 Reitti 5 | 2022 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 13 050 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannessa Sulkavan jakajat ennen Reitille lähtöä. Vasemmalta oikealle Tarja Kontinen, Jaana Kemppinen, Heikki Viinanen ja Risto Taskinen. Kuva Juha Pöyry. Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2022 numero aineisto Reittiin ilmestyy 6 / 2022 2.9. 28.9. 7 / 2022 6.10. 2.11. 8 / 2022 17.11. 14.12. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Postin asiakaspalveluun tulee noin miljoona puhelua vuodessa 10 Ahvenanmaan Postin työehosopimus uusittu 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Osa-aikaisen työntekijän tuntien täytyy vastata todellisuutta 14 Rovaniemen jakelun esityö tehdään Oulussa 16 Eija Laitiainen on lähes 80 työntekijän edunvalvoja 18 Raskasta työtä suurella sydämellä 19 Savonlinnan jakeluterminaalin konkarit 20 Postisen tuotanto keskittyi Tampereelle 21 Perhevapaat uudistuivat 22 Kokonaisvaltainen ergonomia Postissa 24 AY-MAJAKKA: Hajatelmia kesäloma-ajalta 25 Ristikko 26 Johann Prutsch kävi opintomatkalla PAUssa 27 KOLUMNI: Susanna ja Marie, teidän naisenne Euroopassa 28 Mitä kuuluu Tanskan postiin? 31 PUHETTA TALOUDESTA: Inflaatio nostaa hintoja 32 Ilmastohumppaa vai uutta työtä 33 MENOON MUKAAN 35 PÅ SVENSKA: Kollektivavtalet för Åland Post förnyades 36 KOLUMNI: Omituinen höpöttäjä ja jalot kysymykset 37 VUOSIEN VARRELTA: Linda Lampeniuksen isoisä oli liiton perustajia 38 Työttömyysturva: Toimi näin, jos jäät työttömäksi 39 Muutosilmoitukset 28 19 14 Reitti_5_2022.indd 2 Reitti_5_2022.indd 2 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Onko työsi liian kevyttä? Huom! Seuraavan Reitin deadline on 2.9. Lehti ilmestyy 28.9. Pä äk ir jo it us P ääluottamusmies Piia Willbergin mainiolla Facebooksivulla hämmästeltiin lomien jälkeen sitä, kuinka vieläkin löytyy työntekijöitä, jotka aloittavat työnsä ennen työvuoroluetteloon merkittyä työaikaa, eivätkä pidä taukoja. Tässä herää muutama kysymys. Onko jakajan työ niin helppoa, ettei taukoja tarvitse pitää? Entä onko palkka niin hyvä, että työnantajalle voi huoletta tehdä ilmaista työtä? Tai voidaanko palkallisista tauoista luopua, kun niitä ei pidetä? Toistuvasti ja täysin aiheesta erityisesti jakelussa valitetaan sitä, kuinka raskaaksi työ on mennyt. Jakeluja iltapainotteiseksi muuttunut työ on äärimmäisen kuluttavaa ja raskasta. Vuosien saatossa jakajien työmäärä on kasvanut mittoihin, jonka seuraukset näkyvät. Tukija liikuntaelinsairaudet kasvavat, Uusi polku vetää ja halutaan muille aloille. Tätä taustaa vasten onkin täysin käsittämätöntä, että vieläkin löytyy työntekijöitä, jotka kusevat omiin muroihin. Ammattiylpeys on upea juttu, mutta varmasti vieläkin yksi syy sille, miksi taukoja ei pidetä ja reitit jaetaan loppuun, vaikka työaika ei riitä. Asiakkaat odottavat posteja, eikä velvollisuudentunnosta haluta jättää taloja tai kadunpätkiä jakamatta. Ylitöitä ei ole kuitenkaan pakko tehdä. Tässä työntekijää suojelee työaikalaki. Reitin voi aina huoletta jättää kesken ja postit jakamatta, jos työaika päättyy. Työnantajan tehtävä on varmistaa, että työ on mitoitettu ja resursoitu niin, että siitä selviää työajan puitteissa. Ja jos ei selviä, jätetään asia työnantajan huoleksi ja postit jakamatta. Elämässä on varmasti paljon muutakin kuin työ. Vaikkapa perhe, lapset, ystävät, lemmikit ja harrastukset. Töiden tekemiseen työvuoroluetteloon merkityn työajan ulkopuolella liittyy myös työsuojelullinen kysymys. Mitäpä luulet, meneekö vakuutusyhtiössä työtapaturma läpi, jos se tapahtuu työajan tai työmatkan ulkopuolella. No ei varmasti, ja se voi tulla kalliiksi varsinkin työntekijälle. Entä se finanssipuoli. 2000-luvun alussa Lounais-Suomen alueella tehtiin työsuojeluvaltuutettu Kari Salosen toimesta tutkimus siitä, kuinka paljon jakajat lahjoittivat työnantajalle rahaa pitämättömistä tauoista. 148 jakajaa, jotka pitivät työvuoronsa aikana vain 15 minuuttia taukoa, antoivat työnantajalle 5,5 kuukauden aikana laskennallisesti 6756 markkaa, nykyrahassa 1527 euroa. Syyllistyin muuten itsekin aikanaan tähän idiotismiin, jossa juostiin itselle lisää jaettavaa. Vuosikymmeniä sitten 1990-luvun alussa meillä oli tapana oikein kilpailla siitä, kuka tuli reitiltä ensimmäisenä konttorille. Ja sitten vielä valitimme, miksi reitteihin lyödään jatkuvasti uusia taloja. Vaikka aika olikin eri ja reitit kolmasosan nykyisestä, niin nyt tekisin kyllä toisin. < JUHA PÖYRY Reitti_5_2022.indd 3 Reitti_5_2022.indd 3 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Hae mukaan maksuttomaan terveysvalmennukseen Postin Työhyvinvointisäätiö tarjoaa Postin työntekijöille maksuttomia hyvinvointivalmennuksia. Terveysvalmennukseen voi hakea sekä yli että alle 50-vuotiaat postilaiset. Alle 50-vuotiaiden terveysvalmennuksesta vastaa Prevenia Health Oy ja yli 50-vuotiaiden Fysios Terveysvalmennus. Ilmoittautuminen terveysvalmennuksen pilotteihin on avoinna 22.8.-11.9.2022 tai niin kauan kuin paikkoja riittää. Lisätietoja www.tyohyvinvointisaatio.fi/ hyvinvointivalmennukset Apua ja vinkkejä luottamusmiesoppaasta PAUn luottamusmiehen opas on päivitetty. Oppaassa kerrotaan havainnollisesti luottamusmiehen roolista, oikeuksista ja velvollisuuksista työpaikalla. Oppaasta on hyötyä erityisesti uusille edunvalvojille, mutta myös jo pitempään tehtävässä toimineille. Opasta voi tilata liiton toimistosta. Mainosja ilmaislehtien jakaja voi pyytää työn mittaamista vähimmäistuntipalkan varmistamiseksi Teollisuusliiton suorajakelua koskevan työehtosopimuksen mukaan työnantajalla ja työntekijällä on oikeus vaatia työn mittaamista vähimmäistuntipalkan (7,65 €/ tunti) varmistamiseksi enintään kerran vuodessa saman työkokonaisuuden osalta. Uusi palkka tulee voimaan tarkastelujakson alusta. Pyyntö vähimmäistuntipalkan tarkistamisesta on syytä tehdä kirjallisesti. Vähimmäistuntipalkan toteutuminen keskimäärin tarkistetaan tarkastelemalla tarkastelujakson aikana maksettuja korvauksia suhteessa työkokonaisuuden kokonaisaikaan. Tarkastelujakso on 14 jakelukertaa, kuitenkin vähintään 3 kuukautta. Tarkistaminen suoritetaan ensi sijaisesti tarkastelemalla tutkimusja kokemusperäisesti jakajan työkokonaisuutta ja työvaiheita olemassa olevien tietojen perusteella sekä tekemällä tarvittaessa tarkastuskäyntejä. Mikäli asiaa ei saada näin ratkaistuksi, työkokonaisuus voidaan vaatia mitattavaksi. Tarkastelu tulee pyrkiä tekemään kahden kuukauden kuluessa normaaliolosuhteissa. Lisätietoja Teollisuusliitosta: Sopimusasiantuntija Martti Paavilainen, 020 774 1227 tai 050 439 7877, martti.paavilainen@teollisuusliitto.fi. Joko tilasit PAUn kalenterin? Jos haluat PAUn kalenterin, tilaa se 30.9. mennessä. Voit tilata kalenterin kirjautumalla PAUn jäsensivuille osoitteessa www.pau.fi. Jäsensivuilla on banneri ”tilaa kalenteri”, jota klikkaamalla pääset täyttämään tilauslomakkeen. Kalenteritilaus on voimassa toistaiseksi, eli saat kalenterin jatkossa automaattisesti, kunnes peruutat tilauksesi. Eli jos olet tilannut kalenterin jo aiemmin, tilausta ei tarvitse uusia. Eläkeläiset saavat kalenterin, mikäli osasto tilaa sen heille. Reitti_5_2022.indd 4 Reitti_5_2022.indd 4 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
5 4 Tunne oikeutesi työelämässä Työ opetetaan työpaikalla, mutta tällä kurssilla kuulet, mistä tulevat ne säännökset ja lakipykälät, minkä puitteissa työtä tehdään. Olet ehkä uusi jäsen tai muuten kiinnostunut selvittämään ja varmistamaan, että sinulla ja työpaikallasi on kaikki kunnossa. Täällä kuulet myös niistä kaikista palveluista, joihin olet oikeutettu liiton jäsenenä. Aika: 8.–9.10.2022 Paikka: Holiday Club Tampere Viimeinen hakupäivä: 2.9.2022 PAUn järjestöaktiivin täydennyskurssi Yhteiskunnan muuttuessa ammattiosastot kohtaavat jatkuvasti uusia haasteita. Millä pitää itsensä ajan hermolla? Tule hakemaan uusia eväitä toimintaan ja ajattelun kehittämiseen. Kuulet myös, mitä oivalluksia muilla aktiiveilla on, ja voit viedä niistä parhaat ja sopivimmat omaan käyttöön. Tämä kurssi ajankohtaisella aiheella sopii ammattiosastojen aktiiveille ja asiasta muuten kiinnostuneille. Aika: 8.–9.10.2022 Paikka: Holiday Club Tampere Viimeinen hakupäivä: 2.9.2022 Aika ilmoittautua kursseille Ilmoittaudu kursseille PAUn jäsensivujen kautta osoitteessa www.pau.fi. Lisätietoja kursseista saat koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466 tai juha.jaatinen@pau.fi. PAUn järjestökoulutus Työoikeuden kurssi Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, työsuojeluedustajille ja ammattiosastojen puheenjohtajille. Kurssille hakijalta edellytetään Työehtojen peruskurssin suorittamista tai eiposti laiselta vastaavasti hyvää perehtyneisyyttä omaan työehtosopimukseen. Kurssilla käsitellään työoikeuden perusperiaatteita, työsopimuslakia, työsuhteen ehtojen muuttamista, työsuhteen päättämistä sekä muita työelämän keskeisiä säädöksiä. Aika: 19.-23.9.2022 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 31.8.2022 Työehtojen peruskurssi Kurssi on tarkoitettu luottamusmiehille, osastojen puheenjohtajille ja työsuojelutehtävissä toimiville, jotka työskentelevät PAUn solmiman työehtosopimuksen piirissä. Kurssilla selvitetään työehtosopimuksen sisältöä, paikallista sopimista sekä yhteistoimintalakia ja -sopimuksia Postissa. Aika: 19.-23.9.2022 Paikka: Hotelli Heimari, Mikkeli Viimeinen hakupäivä: 31.8.2022 Työehtojen päivityskurssi Kurssi on suunnattu luottamusja työsuojelutehtävissä sekä osastojen puheenjohtajana toimiville, jotka ovat olleet jo pidempään tehtävissä ja joilla on pidempi aika kurssien käymisestä. Työehtojen päivityskurssilla käydään läpi työehtosopimukseen tulleita muutoksia ja virkistetään kurssilaisten osaamista työehtosopimusasioissa. Aika: 10.-11.11.2022 Paikka: Kuljetusliittojen Hakaniemisali, Helsinki Viimeinen hakupäivä: 7.10.2022 PAUn sopimuskoulutus KSR:n apurahahaku päättyy pian Kansan Sivistysrahasto (KSR) tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. KSR:n kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö. Rahaston alaisuudessa toimii myös erillinen PAUn rahasto, josta voit hakea apurahaa esim. kulttuuriharrastukseen. Apurahaa voi hakea sähköisesti KSR:n verkkosivujen kautta elokuun loppuun mennessä osoitteessa www.sivistysrahasto.fi/ apuraha Kuljetusalan työttömyyskassa sulautuu A-kassaan Kuljetusalan työttömyyskassa sulautuu Avoimeen työttömyyskassaan ensi vuoden alussa. Päätös sulautumisesta hyväksyttiin Avoimen työttömyyskassan kokouksessa 30.5.2022. Kuljetusalan työttömyyskassassa myönteinen päätös tehtiin jo aiemmin edustajiston kokouksessa 18.5.2022. Kuljetusalan kassan on määrä sulautua A-kassaan 1.1.2023 alkaen. A-kassa on yli 190 000 jäsenellään yksi Suomen suurimpia kassoja. Kuljetusalan kassan sulautumisen myötä A-kassaan siirtyy n. 36 000 jäsentä. Kassojen sulautuminen ei edellytä tässä vaiheessa mitään toimenpiteitä Kuljetusalan kassan jäseniltä, sillä työttömyyskassan nykyinen jäsenyys siirtyy automaattisesti A-kassaan ensi vuoden alusta lähtien. Mikäli toimenpiteitä tarvitaan, tiedotamme niistä hyvissä ajoin loppuvuodesta. Seuraathan siis vuodenvaihteen tiedotusta. Muutos ei vaikuta A-kassan nykyisiin jäseniin. A-kassa on yleinen ja kaikille palkansaajille avoin monialainen työttömyyskassa, joka hoitaa jäsentensä ansiosidonnaisten työttömyysetuuksien maksamisen. Lisätietoja www.a-kassa.fi Reitti_5_2022.indd 5 Reitti_5_2022.indd 5 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
7 Työn kuva 6 Postin asiakaspalveluun tulee noin miljoona puhelua vuodessa Postin asiakaspalveluun tulee vuodessa noin 1,8 miljoonaa yhteydenottoa, joista pakettipuolelle 1,45 ja kirjeja lehtipalveluihin 0,35 miljoonaa. Yhteydenotoista noin miljoona on puheluita. Loppu jakautuu lähes tasan sähköpostin (sis. web-lomakkeet) ja chatin välillä. Kävimme kysymässä Rovaniemellä, millaista asiakaspalvelijan työ on. TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Reitti_5_2022.indd 6 Reitti_5_2022.indd 6 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
7 X X 7 Postin asiakaspalveluun tulee noin miljoona puhelua vuodessa Rovaniemen asiakaspalvelussa on hyvä yhteishenki ja työkaveria autetaan. Kuvassa takana vasemmalta Kaisa IsonikkiläLiukkonen, Tiina Paakki, Hannele Ruokojärvi ja Sari Tepponen. Edessä Iida Maria Kyllönen. Reitti_5_2022.indd 7 Reitti_5_2022.indd 7 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
9 8 Työn kuva Vaativaa työtä hyvässä tiimissä Anne Lammassaari aloitti työt Rovaniemen asiakaspalvelussa vuosi sitten. Työ on henkisesti kuormittavaa, mutta arjessa auttaa tukeva ja kannustava työyhteisö. L ammassaari tekee asiakaspalvelua tällä hetkellä puhelimessa ja sähköpostilla. Asiakkaat ottavat yhteyttä myös OmaPostin chat-palvelun kautta, mutta sitä kanavaa Lammassaari ei toistaiseksi hoida. Asiakaspuheluiden kestot saattavat vaihdella aiheen mukaan muutamasta minuutista puoleen tuntiin. Mutta millaista Postin asiakaspalvelijan työ käytännössä on? Hyvin paljon riippuu siitä mitä sieltä langan päästä tulee. Voidaan kysyä mitä maksaa postittaminen tai mitä kirjeessä voi lähettää vaikka Britanniaan. Voi olla myös asiaa postilaatikoista, jakelupalautteita ja lähetysten tiedusteluja. Meillä on myös postien tuki eli asiamiespostit soittaa, jos tarvitsevat apua. Tässä työssä pitää tietää mitä jakelutyössä tapahtuu, että toimipisteitä ja asiakkaita osaa neuvoa, Lammassaari kertoo. Asiakaspalvelijat pyrkivät ratkomaan asiakkaan ongelman tietenkin heti, mutta jos vastauksen saamisessa kestää pidempi aika, asiakkaalle soitetaan takaisin, lähetetään tekstiviestiä tai sähköpostia. Kilpailijoiden virheet postin piikkiin Tavallisen kirjeen kulkua ei voi käytännössä selvittää, jos kirjeessä ei ole lähetystunnusta. Asiakkaalta saatetaan kuitenkin tiedustella kirjeen sisällöstä, olisiko esim. joku esine saattanut rikkoa kirjeen koneellisessa kirjelajittelussa. Kadonneita kirjeitä selvitetään myös postikeskusten ja viime kädessä Traficomin kautta. Sanomalehdissä ja aikakauslehdissä on valitettavasti sama juttu, kun niitä ei pysty seuraamaan. Niissä pyydetään olemaan yhteydessä myös lehtitaloihin. Jakeluyhtiöiden tulo postimarkkinoille toi myös Postin asiakaspalveluun lisää työtä. Harva suomalainen tietää vieläkään, että Posti ei ole kirjeja lehtijakelussa alan ainut toimija. Traficomin postitoimintarekisterin mukaan Postin lisäksi postia jakaa 16 jakeluyhtiötä. Tätä joudutaan asiakaspalvelussa selvittämään tämän tästä. Jos asiakas on saanut esim. väärin jaetun kirjeen, niin pyydämme häntä tarkistamaan jakeluyhtiön tunnistetiedot, jotka löytyvät kirjeen oikeasta reunasta tai osoiterivin yhteydestä. Ja jos sieltä ei Postin tunnisteita löydy, niin silloin ne on todennäköisesti kilpailijan jakamia. Postilla merkinnät ovat hyvin selkeitä, mutta kilpailijoilla merkintä voi olla esim. vain qr-koodi, jossa on kolme kirjainta. Vaikka asiakaspalvelu suosittelee väärin jaetuissa lähetyksissä ottamaan yhteyttä oikeaan jakeluyhtiöön, palautetaan niitä Postin kirjelaatikoihin tämän tästä. Esimerkiksi vuonna 2020 Postiin toimitettiin noin 240 000 virheellisesti jaettua lähetystä, jotka ovat olleet muiden jakeluyritysten jakamia. Työyhteisö auttaa jaksamaan Rovaniemen asiakaspalvelussa työntekijöillä on mahdollisuus tehdä töitä työpaikalla tai etänä. Lammassaarelle työpaikalla tehtävä työ sopii paremmin. Työ ja vapaa-aika pysyy erillään ja työelämän ja perheen yhteensovittaminenkin on selkeämpää, kun työt ei tule kotiin. Asiakaspalvelijan työssä haastavinta Lammassaaren mielestä on henkinen kuormittavuus. Asiakkaisiin mahtuu kaikenlaista persoonaa ja lankoja pitkin voi tulla mitä vain. Ihan mitä tahansa ei tarvitse kuitenkaan kuunnella. Asiakaspalvelijalla on oikeus ja lupa päättää puhelu asiakkaan kanssa, jos puhelu ei etene. Turvallisuusilmoituksiakin tehdään, jos asiakkaiden puolelta esiintyy uhkailua. Haasteista huolimatta Lammassaari pitää työstään, koska työ on vaihtelevaa ja säännöllinen työaika sopii perheelliselle. Eikä työkavereidenkaan merkitys ihan vähäinen ole. Meillä on mielettömän hyvä työyhteisö, tukeva ja kannustava. Täällä kaikki auttaa toisiansa, Lammassaari hymyilee. < Rovaniemen asiakaspalvelussa työn tekijöillä on mahdollisuus tehdä töitä työpaikalla tai etänä. Anne Lammassaarelle työpaikalla tehtävä työ sopii paremmin. Reitti_5_2022.indd 8 Reitti_5_2022.indd 8 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
9 8 Muutoksista huolimatta työstä löytyy myös hyvää -P uheluiden määrä oli tuohon aikaan todella vähäistä. Minusta tuntuu, ettei silloin kyselty hirveästi kirjeiden ja pakettien perään. Ongelmia ei ollut niin paljon kuin tänä päivänä, Vanhanen muistelee. Helena Vanhanen aloitti Rovaniemen puhelinpalvelussa vuonna 2005. Muutos edellisiin tehtäviin oli iso. Kun tulin tänne luulin tietäväni vanhana postilaisena kaiken, mutta enhän minä tiennyt juuri mitään, vain postimaksujenja merkkien hinnat. Se oli valtava muutos. Kaikki järjestelmät piti opetella, miten otat yhteyttä kuljetuksiin jne. Siinä oli paljon oppimista, joka päivä oppi uutta ja oppii edelleenkin. Alkuvaiheessa tukea uuden opetteluun sai paljon ja asioita käytiin yhdessä läpi. Vanhasen mukaan nykyisin uusiin asioihin ja ohjeisiin joutuu tutustumaan enempi yksin kuin aiemmin. Se tuottaa välillä harmaita hiuksia. Vanhanen on toiminut Rovaniemen asiakaspalvelussa 17 vuotta, jonka aiKolarin postikonttorista asiakaspalveluun Helena Vanhasen aloitettua työt Kolarin postikonttorissa vuonna 1978 asiakaspalautteisiin vastattiin suoraan tiskiltä. Mitään erillistä yksikköä asiakaspalvelulle ei ollut, eikä sille ollut silloin tarvettakaan. • Työntekijöitä noin 300. Lisäksi noin 50 hlöä erilaisissa tukitoiminnoissa asiantuntijoina ja esihenkilöinä. • Kontakteja vuodessa noin 1,8 miljoonaa, joista miljoona puhelua. • Postipalvelut (PS, kirjeja lehtipalvelut), verkkokauppa ja jakelupalvelut (eCD, paketti), kansainvälinen asiakaspalvelu, henkilöasiakaspalvelu ja some-tiimi. • Toimii Suomessa monella eri paikkakunnalla. Suurimmat toimipisteet Kuopiossa, Rovaniemellä ja Helsingissä. Tämän lisäksi aspalaisia työskentelee Vantaalla, Jyväskylässä, Pirkkalassa, Liedossa ja Pellossa. • Palvelua annetaan puhelimessa, chatissa, sähköpostilla, videopuheluissa ja sosiaalisen median kanavissa (Facebook, Instagram ja Twitter). • Asiakaspalvelu tallentaa myös tilauksia, tekee sopimuksia ja myyntityötä. Postin asiakaspalvelu kana työ on muuttunut paljon. Alkuvaiheessa asiakaspalvelijat tekivät kaikkia linjoja, mutta kun se kävi liian raskaaksi, eroteltiin pakettija kirjeneuvonta toisistaan. Vanhanen toimii tällä hetkellä kirjeessä ja vastaa pääasiassa puhelimeen. Kiitostakin tulee Alkuaikoihin verrattuna työmäärän kasvu asiakaspalvelussa on ollut huimaa. Posti on ollut laatuongelmien takia median otsikoissa ja some-keskusteluissa mukana tämän tästä ja tämä näkyy tietenkin reklamoinnissa, jota on tullut paljon. Ongelmat lajittelukoneissa ja kilpailevien jakeluyhtiöiden virheellisesti jaetut lähetykset näkyvät myös Vanhasen työssä. Esimerkiksi tänään käytiin erään asiakkaan kanssa läpi väärin jaettua lehteä, josta vain vaivoin löytyi Esajakelut pienellä lehden kulmasta. Helena Vanhasen postitaival päättyy ensi vappuna, kun eläkeikä koittaa. Taakse jää 45 vuotta asiakaspalvelua niin tiskillä kuin ”aspassakin”. Vanhasen mielestä parasta työssä ovat olleet työkaverit, eikä esimiehissäkään ole ollut moittimista. Ja onhan noissa asiakkaissakin kivoja soittajia. Kiitostakin tulee paljon. Yksikin asiakas tässä sanoi, että olisinpa lähempänä, niin tulisin ja halaisin sinua. Mutta toisaalta ei tarvitse olla kuin yksi ilkeä asiakas, niin se pilaa päivän. < Helena Vanhanen on palvellut Postin asiakkaita jo vuodesta 1978. Ensin Kolarin postissa ja nyt Rovaniemellä. Oikealla toimihenkilöiden pääluottamusmies Martti Määttä. Reitti_5_2022.indd 9 Reitti_5_2022.indd 9 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
11 10 Ahvenanmaan Postin työehtosopimus uusittu Ahvenanmaalla saatiin 15.6.2022 solmittua uusi yrityskohtainen työehtosopimus Åland Postin kanssa. Työehtosopimusta sovelletaan Åland Postissa ja Axlassa (Åland Postin aputoiminimi). TEKSTI: VEERA KEKÄLE, lakimies S opimusneuvottelut hoitaa PAU Ahvenanmaan osasto. Tällä kertaa Ahvenanmaan osastosta olivat neuvottelemassa Sarah Wigell ja Jerry Hägglund, osaston puheenjohtajan Elena Lundqvistin avustuksella. Sopimuskausi Åland Postin työehtosopimuksen sopimuskausi on vuoden. Sopimus tulee takautuvasti voimaan vuoden alusta alkaen, eli sopimuskausi alkaa 1.1.2022 ja päättyy 31.12.2022. Tämän jälkeen sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei jompikumpi sopimusosapuoli irtisano sitä vähintään 2 kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Palkankorotukset 2022 Isoimmaksi kysymykseksi neuvotteluissa muodostuivat palkankorotukset. Lopulta tilanne ratkaistiin 1,5 % yleiskorotuksella ja 0,5 % yrityskohtaisella erällä, 1.5.2022 alkaen. Pks-lisä Työehtosopimukseen on lisätty uudet palkkataulukot Vantaan Axlaan. Uudet palkat sisältävät pääkaupunkiseutulisää (pks-lisä) 6,2 %. Myös muissa PAUn työehtosopimuksissa on pks-lisä, johtuen pääkaupunkiseudun kalliimmista asuinja elinkustannuksista. Vuosilomapäivien laskentasääntö muuttuu Vuosilomalaskenta muuttuu siten, että jatkossa lomaviikkoon sisältyy 5 lomapäivää aiempien 6 päivän sijaan. Lomaa myös kertyy jatkossa työntekijälle eri tavalla kuin ennen, työehtosopimuksen uusien taulukoiden mukaisesti. Käytännössä muutos tarkoittaa, että työntekijälle kertyy vähemmän lomapäiviä, mutta lomapäiviä myös kuluu vähemmän lomaviikon aikana kuin ennen. Toisin sanoen loman pituus ei muutu. Tarkoituksena on yksinkertaistaa vuosilomalaskentaa. Vastaava muutos on aiemmin tehty PAUn muissa työehtosopimuksissa. Irtisanomisajoissa muutoksia Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat muuttuvat vastaamaan työsopimuslain 6 luvun 3 pykälän yleisiä irtisanomisaikoja. Tämä tarkoittaa, että lyhyemmän ajan palvelleilla irtisanomisaika lyhenee ja yli 8 vuotta työskennelleillä pitenee. Lyhimmät irtisanomisajat, joita työnantajan tulee noudattaa, ovat seuraavat: • 14 päivää, mikäli työsuhde on jatkunut enintään vuoden • kuukausi, mikäli työsuhde on jatkunut yli vuoden, mutta enintään 4 vuotta • 2 kuukautta, mikäli työsuhde on jatkunut yli 4 vuotta, mutta enintään 8 vuotta • 4 kuukautta, mikäli työsuhde on jatkunut yli 8 vuotta, mutta enintään 12 vuotta • 6 kuukautta, mikäli työsuhde on jatkunut keskeytyksessä yli 12 vuotta Työehtosopimukseen lisättiin koeaikamaininta Koeajat on lisätty työehtosopimukseen seuraavasti: Åland Post soveltaa koeaikaa työsopimuslain 4 §:n mukaisesti. Toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ja pidempiin sijaisuuksiin sovelletaan 4 kuukauden koeaikaa. D-tehtäväluokan johtotehtävissä olevilla henkilöillä on kuuden kuukauden koeaika. Myös asiantuntijatehtävissä voidaan soveltaa kuuden kuukauden koeaikaa. < Reitti_5_2022.indd 10 Reitti_5_2022.indd 10 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Inflaatio nostaa hintoja ja luo painetta syksyn palkkaneuvotteluille 11 T änä kesänä jokainen on huomannut hintojen nousun. Ruokakassi ja tankillinen polttoainetta maksaa nyt selkeästi enemmän kuin alkuvuodesta. Asuntovelalliset seuraavat lainankorkojen nousua tarkkaan. Ja sähkölaskujen kilowattihinnat ovat nyt moninkertaisia viime vuoteen verrattuna. Palkat ovat nousseet paljon vähemmän kuin hintojen nousu edellyttäisi. Tämän takia ostovoima heikkenee todella voimakkaasti. Tällaista inflaatiota ei kukaan osannut ennustaa viime talvena, kun tämän vuoden korotuksista sovittiin. Kohta alkavissa työehtosopimusneuvotteluissa ei tarvitse keksiä hatusta perusteita korkeammillekaan palkankorotusvaateille, kun luvut ovat kaikkien todettavissa. Ja painettakin tulee kiitettävästi jäsenistöltä, joka on huomannut inflaation vaikutukset omassa elämässään. Ennen kuin ensimmäistäkään palkkavaadetta on työehtosopimusneuvotteluissa esitetty, on työnantajapuoli inflaatiota vastaavat korotukset jo tyrmännyt. Luonnollisesti Etelärannasta muistutetaan tässä kohtaa tiuhaan palkkainflaation riskistä. Liian suuret palkankorotukset siirtyisivät hintoihin ja hintojen nousu kuulemma entisestään kiihtyisi. Toki jopa työnantajapuolella ollaan hieman huolestuneita ostovoiman laskusta. Yrityksiä kirpaisee, jos tavarat ja palvelut eivät käy kaupaksi. Yksi palkansaajien palkkapussia helpottava ratkaisu palkankorotusten lisäksi olisi se, että maan hallitus siirtäisi takaisin työnantajien maksettavaksi ne sosiaalivakuutusmaksut, jotka siirtyivät kiky-sopimuksen yhteydessä palkansaajien maksettavaksi. Työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen maksurasitus keveni vuodesta 2017 lähtien 2,63 prosenttiyksikköä eli euroissa tuo on tarkoittanut miljardista kahteen miljardin tulonsiirtoa palkansaajilta yrityksille per vuosi. Toki tämäkin ehdotus on työnantajapuolella tyrmätty. Valtiovarainministerin ajatukset tuloverokevennyksistä vastinparina maltillisille palkankorotuksille on taas saanut positiivisen vastaanoton työnantajilta. En toki ylläty, että joidenkin mielestä ostovoima olisi palkankorotusten sijaan turvattava veronkevennyksillä. Minulla olisi maan hallitukselle kiky-maksujen siirron lisäksi yksi toinenkin toive tähän syksyyn. Työssäoloehdon euroistamista koskeva lainsäädäntöhanke pitää joko haudata tai ainakin siihen pitää tehdä SAK:n vaatimat parannukset. Lyhyesti kerrottuna hankkeessa on kyse siitä, että jatkossa ansioturvan saamisen ehtona olevan työssäoloehdon karttumista mitattaisiin palkan mukaan. Tällä hetkellä työssäoloehtoa kartutetaan työajan mukaan. Alkuperäinen tavoite työttömyysturvan työssäoloehdon tarkastelun yksinkertaistamisesta sekä siten työttömyyskassojen työn helpottamisesta sekä nopeuttamisestä on yhä kannatettava. Mutta nyt hinta on muodostumassa aivan liian kovaksi, koska hinnan on maksamassa pienipalkkaiset ansiosidonnaisesta päivärahastaan. Esityksellä tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista 54,5 miljoonalla eurolla. Tilanteessa, jossa elämisen peruskulut nousevat nykyistä tahtia, olisi vastuutonta toteuttaa hankkeita, jotka entisestään ajaisi pienituloisia vaikeampaan taloudelliseen asemaan. < Reitti_5_2022.indd 11 Reitti_5_2022.indd 11 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
13 12 Osa-aikaisen työntekijän tuntien täytyy vastata todellisuutta Viestinvälitysja logistiikka-alan ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelua koskevissa työehtosopimuksissa on sovittu, että osa-aikaisen työntekijän työsopimuksessa työajaksi sovitaan tietty tuntimäärä enintään neljän kalenteriviikon pituisessa työvuoroluettelojaksossa siten, että se on mahdollisimman lähellä todellista tehtäväksi tulevaa työaikaa. Sopimukseen merkityn työajan tulee siis vastata todellisuutta. T yönantajalla on työsopimuslain 2 luvun 5 §:n mukainen lisätyön tarjoamisvelvoite. Ennen kuin työnantaja voi palkata uuden työntekijän tai tarjota määräaikaiselle työntekijälle jatkoa, tulee osa-aikaiselle työntekijälle tarjota lisätyötä. Lisätöiden tarjoamisessa on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti. Millaista työtä työnantajan on tarjottava? Lisätyön tarjoamisvelvoite koskee sellaista työtä, jota osa-aikainen työntekijä voi oman tavanomaisen työsopimuksen mukaisen työnsä lisäksi tehdä. Tämä tarkoittaa, että tehtävien tulee olla sellaisia, joita osa-aikainen kykenee tekemään sekä tehtävien laadun että työaikojen puolesta. Työnantajan ei tarvitse tarjota osa-aikaiselle työntekijälle lisätyötä esimerkiksi silloin, jos sitä on tarjolla sellaisena aikana, kun työntekijä on jo töissä, eikä työvuorosuunnitelullakaan ole mahdollista järjestää asiaa. Lisätyöntarjoamisvelvollisuus ei myöskään tarkoita, että työnantajalla olisi velvollisuutta tarjota ylitöitä. On hyvä huomata, että myös muu kuin osa-aikaisen tavanomainen työ tai muu kuin työsopimuksen mukainen työ voi tulla kyseeseen. Jos lisätyön vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työnantajan on järjestettävä tällainen koulutus. Suostumus lisätöihin Lisätyö edellyttää työntekijän suostumuksen. Osa-aikaisella työntekijällä ei siis ole velvollisuutta tehdä lisätöitä, ellei hän ole siihen suostunut. Suostumuksen lisätyöhön voi antaa joko tiettyä tarjottua työtä koskien tai pidemmäksi ajaksi kerrallaan. Lisätyöstä voi esimerkiksi kieltäytyä toistaiseksi, jolloin työnantajan ei tarvitse tarjota kieltäytyneelle lisätöitä. Tämän kieltäytymisen voi myöhemmin peruuttaa, jos haluaakin että lisätöitä taas tarjotaan. Jos työnantaja pyytää sinua ilmoittamaan, suostutko jatkossa lisätöihin vai kieltäydytkö niistä, suosittelemme lähtökohtaisesti sitä, että ilmoitat kirjallisesti, että haluat sinulle tarjottavan lisätöitä. Näin säilytät mahdollisuuden sille, että lisätöitä tarjotaan, mutta voit kuitenkin myös kieltäytyä niistä. Järkevää on siis tehdä selväksi, että haluaa lisätyötä tarjottavan silloin kun niitä on tarjolla, mutta samalla ei kuitenkaan ennalta sitoudu mahdollisiin tuleviin lisätöihin. Sopimustuntien nostaminen Kuten edellä todettiin, työsopimuksen työtuntimäärän on vastattava todellisuutta. Osa-aikaisen työntekijän kannattaa pitää tarkkaan kirjaa todellisista tehdyistä työtunneista, sillä mikäli työvuorosuunnitelma jatkuvasti ylittyy, tämä tarjoaa mahdollisuuden vaatia suurempaa säännöllistä tuntimäärää tai jopa kokoaikaistusta. Jatkuva lisätyön tarjoaminen ja tekeminen voi siis johtaa osa-aikaisen työsopimuksessa sovitun tuntimäärän lisäämiseen ja jopa työsuhteen kokoaikaistamiseen. Työnantaja voi tarjota myös määräaikaista työsopimusta suuremmilla työtunneilla. Sopimustuntien nostamisen osalta osa-aikaisen tulee huomioida, että näiden uusien sopimuksen mukaisen ”lisätuntien” osalta ei ole oikeutta 20 % lisätyökorvaukseen. Huomioi soviteltu päiväraha Osa-aikaisella työntekijällä voi olla mahdollisuus soviteltuun työttömyysturvaan, mikäli hänellä on työnantajan aloitteesta osa-aikatyö, jossa työtunteja on enintään 80 % kokoaikaisen työntekijän tunneista. Jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä sovitellun päivärahan maksupäivänä, on hyvä huomioida, että kaikki osa-aikatyön palkalliset ajat kuten vuosiloma, otetaan työaikatarkastelussa huomioon kokonaistyöaikaa laskettaessa. Lisäksi tulee huomioida, että lisätyön tekeminen voi johtaa siihen, että kokonaistyöaika ylittyy, jolloin päivärahaa ei makseta. TEKSTI: VEERA KEKÄLE, lakimies Reitti_5_2022.indd 12 Reitti_5_2022.indd 12 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
13 12 Ole yhteydessä edunvalvojaan, mikäli: • katsot, että työsopimukseesi merkityt tunnit eivät vastaa todellisia työtuntejasi, ja toivoisit tuntiesi nostamista • sinulla on epäilys siitä, että työpaikallasi on palkattu uusia työntekijöitä sellaisiin töihin, joita olisit itse pystynyt (edes osan tuntien osalta) tekemään, eikä sinulle ole tarjottu lisätyötä • työnantaja pyytää sinua ilmoittamaan kirjallisesti kantasi siihen suostutko lisätöihin jatkossa vai et, etkä ole varma siitä mikä olisi tilanteessasi paras vaihtoehto. Sh utt er st oc k Osa-aikaisten tunnit saatiin vastaamaan todellisia työtunteja Pääluottamusmies Vesa-Valtteri Mäkelä teki keväällä Evijärvellä erimielisyyden kolmen työntekijän osalta perusteettomasti tehdyistä määräaikaisista tuntikorotetuista työsopimuksista. Tapauksen taustalla kyse oli siitä, että suunniteltu työn määrä ja sen toteutuma tarkastelujaksolla vuosina 2020-22 ei vastannut pohjalla olevia työsopimuksella olevia tunteja. Tehdyt työtunnit olivat merkittävästi korkeammalla tasolla kuin määräaikaisten sopimusten pohjalla toistaiseksi voimassa olevissa työsopimuksissa. Neuvottelujen tuloksena työntekijöiden tunteja nostettiin 15:sta 32:een, 20:sta 32:een ja 32:sta 35:een tuntiin. Eli tunnit saatiin vastaamaan todellisuutta (VVL-tes 3§ 4 mom sekä VVL-tes 3§ 8 ja 9 mom). Samalla työnantaja joutui maksamaan liitolle korvauksia määräaikaisia työsopimuksia koskevista tes-rikkomuksista. Lisäksi pääluottamusmiehelle ei ollut annettu työntekijöiden työsuhteeseen liittyviä tietoja työehtosopimuksen (VVL-tes luottamusmiessopimus 7§) mukaisesti. Työntekijät saivat tes-rikkomuksesta myös henkilökohtaisia vahingonkorvauksia. < TEKSTI: JUHA PÖYRY Reitti_5_2022.indd 13 Reitti_5_2022.indd 13 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
15 14 ROVANIEMEN jakelun esityö tehdään nyt OULUSSA TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Mikko Virolaisella on Rovaniemen jakelussa monta roolia. Hän toimii postityöntekijänä, työsuojeluasiamiehenä, järjestelmävastaavana ja työpaikkakouluttajana 14 Reitti_5_2022.indd 14 Reitti_5_2022.indd 14 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
15 14 V irolaisella on pitkä kokemus postityöstä. Jakeluhommat alkoi vuonna 1990 Lapin Kansan leivissä, josta Virolainen siirtyi postille seitsemän vuotta myöhemmin. Syntyperäisenä rovaniemeläisenä Virolainen tuntee kaupungin kuin omat taskunsa. Tämä antaa kummasti näkemyksiä siihen, miten muutoksia jakelutoimipaikassa kannattaa tehdä. Virolaisella on työpaikalla monta roolia. Hän toimii postityöntekijänä, työsuojeluasiamiehenä, järjestelmävastaa vana ja työpaikkakouluttajana. Järjestelmävastaava hoitaa Prioa ja Jakoa. Prio on järjestelmä, joka on käytännössä kaikkien reittien ja jakelun selkäranka. Priossa on joka ikinen jakelupiste tässä maassa siinä järjestyksessä, jossa ne on tarkoitus jakaa, Virolainen valaisee. Ajoissa reitille Rovaniemen esityö tehdään konelajiteltuna (msm) ja zipattuna 220 kilometrin päässä Takalaanilantiellä, Oulun postikeskuksessa. Myös Kuusamon lajittelu siirrettiin keväällä Ouluun. Pääluottamusmies Jyrki Sutinen kertoo, että muutos aiheutti Rovaniemellä neljän työntekijän osa-aikaistamisen, jotka eivät käytännössä toteutuneet henkilökohtaisten ratkaisujen vuoksi. Kaksi osa-aikaistetuista lähti Uuteen polkuun ja kaksi eläkkeelle. Kyllä me aika vähällä selvittiin. Toinen puoli on sitten se, että luonnollista poistumaa on paljon, moni vanhempi osaaja on lähtenyt pois, Virolainen harmittelee. Rovaniemen jakelun esityö siirtyi keväällä Ouluun. Muutos sujui yllättävän hyvin, eikä henkilöstövaikutuksiakaan juuri ollut. Postityöntekijä Mikko Virolainen oli suunnittelussa tiiviisti mukana. Muutoksen myötä työaikoja pystyttiin Rovaniemellä jopa aikaistamaan. Muutoksen myötä työaikoja pystyttiin Rovaniemellä jopa aikaistamaan, koska kuljetukset tulevat toimipaikkaan jo aamuyöstä. Reiteille päästään siis hyvissä ajoin. Suurin huoli liittyi työaikoihin, kun tehdään jo muutenkin kymmenen tunnin päiviä. Mutta nyt myöhäisimmätkin työvuorot alkaa 7.30. Tiistait ja torstait on 4-5 tunnin päiviä ja niissä työajat alkaa vaihtelevasti 04-11 välillä. Maakuntareitit samoihin aikoihin joka päivä, aamukahdeksalta. Virolaiselle sopii hyvin se, että posteja ei tarvitse enää kasata. Hän pitää pitkistä maaseutureiteistä, joissa voi ajella kaikessa rauhassa omien ajatustensa kanssa. Mutta tietenkin se on ihan eri juttu, kun lähdet tästä polkupyöräreitille koko päiväksi, hän huomauttaa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Kun Oulusta tuli Rovaniemeen reittien raakaversiot, kommentteja niihin tuli Virolaisen mukaan vähän. Lähinnä teknisiä huomioita, miten päin reitti kannattaisi jakaa jne. Vaikka kaikilla oli mahdollisuus vaikuttaa, niin vähän sellainen tunne jäi, että porukka ei oikein usko, että heidän mielipiteillään tai näkemyksillä olisi hirveästi vaikutusta tai merkitystä. Kyllä siellä nyt saatiin kuitenkin pahimpia kupruja oikaistua. Ja maakuntareitithän ei tässä vaiheessa muuttuneet miksikään. Mikko Virolaisen yllätti muutoksessa se, kuinka kivuttomasti esityön siirtyminen Ouluun on alkuvaiheessa sujunut. Tosin nythän on olleet kesäkelit ja valoisaa, että eihän tämä välttämättä todellista kuvaa anna siitä mitä tämä sydäntalvella tulee olemaan. Muutoksen jälkeen työajat on käsittääkseni riittäneet joka tapauksessa hyvin, mutta ennen sitä aika vaihtelevasti. Muutos onnistui yksinkertaisesti siitä syystä, että se suunniteltiin huolella. Oulun msm-koneiden laatukin on ollut hämmästyttävän hyvää. Ja se johtuu taas siitä, miten Prio on tehty, miten sitä pidetään yllä ja kuinka muutoksiin reagoidaan. Vaikka tämän nyt itse sanonkin, Virolainen naurahtaa. Työ ei kuitenkaan lopu, aina löytyy parannettavaa ja kaikkia tarvitaan. Virolaisella on Rovaniemen jakelussa monta roolia, joka johtaa välillä siihen, että varsinaisen jakelun ulkopuolisia asioita ei ehdi saada aina valmiiksi. Takaraivossa jyskyttää koko ajan, että se ja sekin homma on vielä tekemättä. < Toim.huom. Haastattelu tehtiin toukokuussa, jonka jälkeen jutussa mainittuja työaikoja on hieman muokattu. Reitti_5_2022.indd 15 Reitti_5_2022.indd 15 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
17 16 M ikkelin lisäksi Porrassalmenkadun jakelutoimipaikasta käsin hoidetaan myös Ristiinan, Hirvensalmen, Otavan ja Haukivuoren jakelut. Henkilöstöä on noin 60. Mikkelin lisäksi Laitiaisen edustettaviin kuuluu Kangasniemen, Puumalan, Juvan ja Mäntyharjun jakeluhenkilöstö. Luottamusmiestehtävien hoitoon Laitiainen käyttää noin kolme torstaita kuukaudessa. Edustettavia on yhteensä 77. Mikkelissä oltiin ilman edunvalvojaa puolitoista vuotta ja työantajakin piti hyvänä, että työpaikalla olisi luottamusmies. Eija valittiin tehtävään ensimmäistä kertaa vuosi sitten ja huhtikuussa uudelleen kahden vuoden jatkokaudelle. Kun tulin viime toukokuussa äitiyslomilta takaisin töihin, pohdin asiaa kesän ja ajattelin, miksei se sitten voisi olla minä. Nämä asiat ovat kiinnostaneet ja omista asioistakin olen yrittänyt pitää aina huolta, tarkastanut palkkalaskelmia jne. Eli tämä tuntui aika luonnolliselta. Laitiainen on myös työsuojeluasiamies, Kaakkois-Suomen osaston toimikunnan jäsen ja osaston nuorisovastaava. Ei helppoa, mutta palkitsevaa Luottamusmiehen tehtävä ei ole koskaan ollut helppo, mutta se on erinomaiTyöpaikkasi luottamusmies on loistava jäsenetu ja palvelu, jonka saat vain ammattiliitosta. Voit kääntyä luottamusmiehen puoleen työsuhteeseesi liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiesehdokkaaksi voi asettautua henkilö, joka on ollut PAUn jäsenenä vähintään puoli vuotta ja perehtynyt työpaikan olosuhteisiin. Luottamusmiehen valintaan ja vaaleihin liittyviin kysymyksiin vastaa työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuominen, puh. 040 315 4401. Eija Laitiainen on lähes 80 työntekijän edunvalvoja Luottamusmiesvaaleja pidettiin perusjakelussa pitkin kevättä. Mikkelissä ei tarvinnut äänestää, kun Eija Laitiainen valittiin yksimielisesti jatkokaudelle. Laitiaisen varana toimii Tiia Karjalainen. nen mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja kouluttamiseen. Jäsenten auttaminen, neuvonta, työehtojen ja työlainsäädännön tuntemus vaatii aktiivista otetta työpaikan asioihin. Liitto tukee edunvalvojia monin tavoin, muun muassa sopimuskoulutuksella, jonka ajalta työnantaja maksaa palkan. Tykkään siitä, että pääsen auttamaan ihmisiä. Kivaa tässä on se, että tehtävässä pääsee oppimaan uutta ja kehittymään. Viime elokuussa kävin Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan kurssin (Eduk) ja lokakuussa Luottamusmieskurssin, Laitiainen kertoo. Luottamusmiehen työ vaatii pitkää pinnaa. Edunvalvontaan ja työolojen parantamiseen liittyvät asiat menevät harvoin vauhdilla maaliin. Ja kun asiat ei etene, se harmittaa ja tuntuu raskaalta. Laitiainen on joutunut pyytämään esimerkiksi työnantajalta useampaan kertaan työehtosopimuksessa sovittuja, luottamusmiehelle annettavia tietoja. Luottamusmies neuvoo, auttaa ja opastaa vain liiton jäseniä. Laitiaisen alueella työntekijöiden järjestäytyminen on suht hyvällä mallilla, joka tarkoittaa sitä, että kysymyksiä riittää. Milloin joustovapaista, lisistä, urakoinneista, eläkkeistä tai töiden jakamisesta. Ja paljon muusta. < Joko työpaikallesi on valittu luottamusmies? TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Reitti_5_2022.indd 16 Reitti_5_2022.indd 16 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
17 16 Mikkelin lisäksi luottamusmies Eija Laitiaisen edustettaviin kuuluu Kangasniemen, Puumalan, Juvan ja Mäntyharjun jakeluhenkilöstö. • Auttaa ja tukee työpaikan jäseniä työsuhteen asioissa, esimerkiksi palkkaan, lisiin, lomiin tai työvuoroihin liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa. • Kertoo, mitä työehtosopimusta työpaikalla noudatetaan ja opastaa sen tulkinnassa. • Valvoo työlainsäädännön ja työehtosopimuksen noudattamista työpaikalla. • Neuvottelee työnantajan kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa. • On mukana kehittämässä henkilöstön työhyvinvointia. • Perehtyy työpaikan arkeen ja tiedottaa työpaikan asioista jäsenille. • Tekee yhteistyötä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kanssa. • Toimii yhteyshenkilönä liittoon ja ammattiosastoon. • Hankkii aktiivisesti uusia jäseniä. Mitä luottamusmies tekee? Reitti_5_2022.indd 17 Reitti_5_2022.indd 17 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
19 18 K ontinen kertoo juuri tulleensa tankkausreitiltä Juvalta, koska lähistöllä olevaa Teboilia ei boikotin vuoksi voi käyttää. Näin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa voi vaikuttaa Suomessakin postinjakajan arkeen. Kontista harmittaa ajella tankkauksen takia pitkiä matkoja, kun asiaan olisi olemassa järkevämpikin ratkaisu. TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Raskasta työtä suurella sydämellä Sulkavan esityö keskitettiin Savonlinnaan neljä vuotta sitten. Nyt soutupitäjän jakelusta vastaa neljä työntekijää, joista Tarja Kontisella on kokemusta myös postipalveluautoista. Tankkausmatkan pituus Sulkavalta Juvalle on kuutisenkymmentä kilometriä, ajallisesti tunnin verran. Lähempänä olisi Gulfin tankkauspiste, mutta Posti ei ole järjestänyt sinne korttia. Mailialla kortti sinne kyllä löytyy, Kontinen kertoo. Sulkavan jakelutoimipaikka on kuin tuulahdus menneiltä ajoilta. Toimipaikassa on vain neljä jakajaa, jotka vastaavat Etelä-Savon maakunnassa, Juvan ja Savonlinnan välissä olevan kunnan jakelusta. Kontisen lisäksi Sulkavalla työskentelevät Jaana Kemppinen, Heikki Viinanen ja Risto Taskinen. Kemppinen työskentelee Mailialla ja Partalansaaren jakelusta vastaa alihankkija. Liikkuvassa postikonttorissa Tarja Kontinen aloitti postilla vuonna 1987 tekemällä maaseutureittiä, joka oli pituudeltaan ”naurettavan lyhyt” verrattuna nykyisiin. Noihin aikoihin moni postilainen teki myös toista työtä. Kontinenkin toimi jakelutyön ohella taksiyrittäjänä. 90-luvun taitteessa hän tuurasi myös postipalveluautossa, joka ei nykypostilaiselle taida kertoa juuri mitään. Palvelulinjalla postinjakaja hoiti jakelun rinnalla useita kiinteiden toimipaikkojen tehtäviä. Postipalveluautoilla pyrittiin korvaamaan syrjäseutujen lakkautettuja toimipaikkoja. 1980-luvulla palvelulinjoja oli yli 100. Osa linjoista hoidettiin Postin autoilla, osa jakajien omilla autoilla. Meillä oli kansilevyllinen pöytä mukana, jonka alla oli kassa ja rahat. Postipalveluautosta pystyi ostamaan esimerkiksi postimerkkejä, maksamaan laskut ja lunastamaan postiennakkopaketit. Autojen reitit oli aikataulutettuja, aamulla otettiin lipas holvista, lajiteltiin postit ja sitten lähettiin rahojen kanssa reitille, Kontinen muistelee. Työaika tiukilla Postipalveluauton lisäksi Kontinen toimi myös virkailijapuolella, josta hän siirtyi vakituiseksi jakeluun 1989. Neljässä vuosikymmenessä perusjakelussa on tapahtunut isoja muutoksia. Viimeisin neljä vuotta sitten, kun Sulkavan esityö keskitettiin Savonlinnaan. Tarja Kontisen jakelureitillä on pituutta noin 150 km, polttoaineen hakureissun jälkeen parina päivänä viikossa noin 200 km. Työ on muuttunut ilta painotteiseksi ja varsinkin syksyllä ja talvella raskaaksi. Otan kaikki kerralla, sekä hajaalueen että taajamaosuuden mukaan. Maanantait ja keskiviikot on sellaisia, että jos pidät tauot, työaika ei riitä. Paikallislehti Sulkava ja Postinen pitää huolen siitä, että keskiviikko vie voimat pois. Illalla kun menet kotiin, et jaksa tehdä enää yhtään mitään. Onneksi asiakkaista on tullut vuosikymmenien aikana tuttuja, Kontisen sanoin ”kuin yhtä perhettä.” Ja niin kuin monessa muussakin Postin työpaikassa työkavereista ei moitteen sijaa löydy. Meillä on 10+ porukka! Kaikki on tuttuja vuosien takaa. Täällä on tehty työt aina rivakasti ja joustavasti. < Tarja Kontisella on monipuolinen ja pitkä kokemus postityöstä. Sulkavan teillä hän on ollut tuttu näky jo neljällä eri vuosikymmenellä. Reitti_5_2022.indd 18 Reitti_5_2022.indd 18 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
19 18 -M inut palkattiin aluksi työllisyysvaroin puoleksi vuodeksi, jonka jälkeen jäin postille. Silloinen esimies kysyi, olisinko halukas jatkamaan. Vastasin, että olenhan minä, jos vain hommia riittää. Siihen aikaan jakelu sijaitsi Ilokallionkadulla. Tuohon maailman aikaan jakelupisteitäkin oli Savonlinnassa kolme ja työyhteisöt pienempiä, Hyvärinen muistelee yli kolmenkymmenen vuoden takaisia aikoja. Merja Hirvosen postiura alkoi 1980-luvulla postikonttorista, joita pelkästään Savonlinnan kaupungin alueella oli ainakin 12. Postiuraa myymälässä kesti 30 vuotta. Marraskuun alussa 2016 tulin jakeluun aluksi määräaikaisena, kun viimeinen myymälä Savonlinnassa loppui. Pian Hirvonen huomasi, että jakelussa hän ei terveydellisistä syistä pysty olemaan, mutta onneksi toimipaikasta järjestyi muita hommia. Töitä on 30 tuntia viikossa. Teen sisähommia ja olen ollut hyllymuutosprojekteissa suunnittelijan apuna. Olen pitänyt yllä myös prio-järjestelmää. Jos tulee reittimuutoksia, niin korjaan ne sinne, tulostan uudet jakelulistat ja teen hyllyihin tarvittavat muutokset. Olen tehnyt myös esityötä Parikkalaan ja Mailian keskustapiireille. Savonlinnan jakeluterminaalin konkarit Savonlinnan jakelukeskuksesta jaetaan postia yhdeksän kunnan alueelle 38 000 jakelupisteeseen. Antti Hyvärisellä on Savonlinnassa takana jo 33 vuoden postiura. Merja Hirvonen tuli töihin jakelun puolelle, kun Savonlinnan viimeinen myymälä lakkautettiin syksyllä 2016. Muutoksissa muistettava myös asiakkaat Savonlinnan postikonkareiden aikana Posti ja sen toimintaympäristö on ehtinyt muuttua valtavasti, eikä aina niin positiiviseen suuntaan. Pitääkin kysyä, mikä saa pysymään alalla ja saman työnantajan palveluksessa yli kolmekymmentä vuotta? Työssä on vaihtelua ja tässä saa samalla liikuntaa ja raitista ilmaa. Nautin alussa työstäni ja välillä vieläkin, vaikka onhan tässä näitä haasteita matkan varrella ollut, Hyvärinen pohdiskelee rauhalliseen tyyliin. Hyvärinen toivoo, että Posti huomioisi jakelun muutoksissa asiakkaita paremmin. Kun pitkin kyliä juttelee, niin ei siellä aina hirveän tyytyväisiä ole oltu. Merja Hirvonen nostaa työssä viihtymisessä esiin hyvän työyhteisön ja porukan, joka Savonlinnastakin löytyy. Työn fyysisyyskin on ihan mukavaa, kun se on niin erilaista kuin asiakaspalvelussa. Ja monipuoliset työtehtävät, kun olen saanut tehdä kaikenlaista. Tosin tulevaisuus vähän huolettaa, kun hyllyn kautta tuleva tavara on konekimppujen myötä vähentynyt niin paljon. Antti Hyvärinen on jakanut postia Savonlinnassa jo 33 vuotta. Merja Hirvonen teki pitkän uran postikonttoreissa ja Postin myymälöissä. Toistaiseksi töitä on riittänyt jakelun puolella. 19 TEKSTI & KUVAT: JUHA PÖYRY Reitti_5_2022.indd 19 Reitti_5_2022.indd 19 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
21 20 A lihankkija käyttää mainoslajittelussa sekä omaa henkilökuntaa että vuokratyöntekijöitä. Työtä tehdään PAUn työehtosopimuksella. Posti siirsi keväällä koneellisen printtilajittelun Tampereen postikeskuksesta Helsingin postikeskukseen. Helsingin postikeskuksessa Postisen tuotannolta vapautuviin tiloihin keskitetään osoitteellisen postin lajittelukoneita. MSM-koneiden lisäksi Helsinkiin sijoitetaan ainakin kaksi uutta Treco Solitaire Robot-lajittelukonetta. Nämä pystyvät laittamaan suoraan jakojärjestykseen kaikki perusjakelun tuotteet, myös maksikirjeet ja sanomalehdet. Postisen tuotanto keskittyi Tampereelle Posti siirsi Postisen teon alihankintaan viime keväänä. PunaMusta Oy osti tuotantokoneet ja vuokrasi tilat Tampereen postikeskuksesta. TEKSTI JA KUVA: PASI KARPPI Postisen lajittelu meni keväällä alihankkijalle. PunaMusta Oy osti tuotantokoneet ja vuokrasi tilat Tampereen postikeskuksesta. Työssä noudatetaan PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta. Tampereen postikeskuksesta vapautuneeseen tilaan siirrettiin puolestaan Postisen lajittelukoneet. Samassa yhteydessä lajittelukoneet myytiin alihankkijalle, jolta Posti ostaa mainosten tuotantopalvelun. PunaMusta Oy myös vuokraa tuotantotilansa Tampereen postikeskuksesta. Yhdellä linjastolla työ jatkuu alihankkijan Forssan toimipisteessä. Yhteistyölle on luonut perustan se, että sama alihankkija on tähänkin asti vastannut Postisen kääreen painamisesta. Uudessa kokonaisratkaisussa Posti ostaa mainoksiin liittyvän painamis-lajitteluja niputuspalvelun yhdeltä toimijalta aiemman kolmen sijaan. PunaMusta Oy:n toimitusjohtaja Jari Avellan kuvaa toiminnan laajentumista yritykselleen monella tavalla merkittäväksi satsaukseksi. Painoja lajitteluvolyymit ovat isoja. Ketjutusten täytyy toimia; kaksi kertaa viikossa ilmestyvästä valtakunnallisesta printtituotteesta vastaaminen on aikataulullisesti haasteellista, Avellan kertoo. Digitalisaatio vaikuttaa väistämättä printtimainostenkin kysytään. Toimitusjohtaja luottaa kuitenkin, että paperimainokset eivät ole kokonaan katoamassa, joten tehokkaalle toimijalle työtä riittää. Lisätyötä postilaisille Koneiden siirto toteutettiin vaiheittain. Ensimmäisen koneen siirron aikana toinen kone pidettiin tuotantokäytössä. Vastaavasti toisen koneen siirron aikana ensimmäinen saatiin jo tuotantokäyttöön uudessa sijoituspaikassaan. Muutto saatiin toteutettua ilman tuotannon keskeytymistä ja jopa edellä aikataulusta. Työntekijät eivät tietenkään siirtyneet koneiden mukana, joten uuden henkilökunnan koulutus aloitettiin pikaisesti muuton yhteydessä. Alihankkija käyttää Postisen tuotannossa oman henkilökunnan lisäksi vuokratyöntekijöitä. Käytössä on PAUn Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimus. Kokoaikainen työ pyritään varmistamaan mahdollisimman monelle, mutta volyymivaihtelu aiheuttaa ajoittain tarpeen lisätyövoimalle. Tampereen postikeskuksessa onkin otettu käyttöön yhteistekijöiden pooli; ruuhkahuippuihin saadaan apua Postin kirjoilla olevista työntekijöistä. Kun Postin tiloissa toimitaan osittain yhteisillä työntekijöillä, on järkevää, että kaikki toimivat samalla työehtosopimuksella, Avellan perustelee. PAUn Pirkanmaan alueen pääluottamusmies Leo Harra näkee yhteisen työehtosopimuksen käytön luonnollisesti hyvänä ratkaisuna, joka mahdollistaa työntekijöiden yhteiskäytön. Postiskoneen ruuhka-apu on lisännyt merkittävästi myös Postin kirjoilla olevien työtä, Harra kertoo. Avellan ja Harra uskovat toimintamallien vakiintuvan ja yhteistyön kehittyvän alkavan syksyn aikana. < ”On järkevää, että kaikki toimivat samalla työehtosopimuksella.” Reitti_5_2022.indd 20 Reitti_5_2022.indd 20 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
21 20 P erhevapaauudistus antaa hyvät mahdollisuudet vahvistaa tasa-arvoa, mutta sen lisäksi työpaikoilla tarvitaan perheystävällisyyttä lisääviä tekoja, Tuuli Glantz painottaa. – Uudistuksen tavoitteena on lisätä yhdenvertaista vanhemmuutta ja parantaa naisten työmarkkina-asemaa. Työpaikan käytännöillä on merkitystä siinä, miten perhevapaat jaetaan ja niitä käytetään perheissä. Perheystävällisyyden lisääminen arjen käytännöissä on siksi tärkeää. Hän muistuttaa, että kaikilla työpaikoilla voidaan tehdä toimia, jotka helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista ja lisäävät perhemyönteisyyttä. – Jo nyt moni työnantaja on ymmärtänyt perheystävällisten käytäntöjen tukevan työntekijän työssäjaksamista, työn tuloksellisuutta ja työhön sitoutumista. SAK on vaatinut perhevapaiden uudistamista jo pitkään ja nyt toteutettu uudistus sisältää monia SAK:n tavoittelemia asioita. Milloin uudistus tuli voimaan ja keitä se koskee? Uudistetut perhevapaat tulivat voimaan 1.8.2022. Ne koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Jos perheelle on alettu maksaa vanhempainpäivärahoja ennen 1.8.2022, niitä ei muuteta uuden lainsäädännön mukaiseksi. Adoptioperheiden vanhemmat voivat pitää uusia perhevapaita, jos lapsi tuli perheeseen aikaisintaan 31.7.2022. Tällöin vanhempainrahaa aletaan maksaa 1.8.2022. Perhevapaat uudistuivat elokuun alussa – työpaikoilla tarvitaan myös tekoja perheystävällisyyden lisäämiseksi SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz nostaa uudistuksesta esiin erityisesti kolme asiaa: isien käytettävissä olevien vapaiden määrä lisääntyy, työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu ja erilaiset perhemuodot huomioidaan nykyistä paremmin. Mitkä ovat keskeiset muutokset? Kumpikin vanhempi saa jatkossa 160 päivärahapäivän kiintiön. Tästä kiintiöstä vanhempi voi luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolleen tai toisen vanhemman puolisolle enintään 63 päivärahapäivää. Loppuraskauden aikana äidille maksetaan 40 päivärahapäivältä raskausrahaa. Päivärahapäiviä on kaikkiaan nykyistä enemmän, 14 kuukautta (viikossa on 6 päivärahapäivää). Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat kiintiöt. Monikkoperheissä päivärahakiintiö pidentyy toista lasta ja jokaista seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä. Päivärahapäiviä voi käyttää siihen asti, kun lapsi täyttää kaksi vuotta. Joustavuus lisääntyy, sillä päivärahaa voidaan maksaa yksittäisinä päivinä, osan viikosta tai esimerkiksi joka toinen viikko. Päivärahapäivät voi käyttää osissa. Työntekijöillä joustavuutta rajoittavat kuitenkin melko tiukat perhevapaan ilmoitusajat sekä rajoitettu oikeus pitää vapaita useammassa kuin neljässä jaksossa kalenterivuoden aikana. Vain raskausrahakausi on yhtäjaksoinen ja se tulee aloittaa 14–30 päivää ennen laskettua aikaa. Kaikilla vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä, onko hän lapsen biologinen tai adoptiovanhempi, lähitai etävanhempi. Miten työpaikalla voidaan lisätä perheystävällisyyttä? Perhemyönteisiä käytäntöjä ovat esimerkiksi perhevapaista johtuvien sijaisjärjestelyjen ennakoiminen, työntekijän mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa työvuoroja suunniteltaessa, mahdollisuus osa-aikatyöhön, jos työntekijä sitä toivoo ja työnantajan tarjoama sairaan lapsen hoitoapu. Perheystävälliset käytännöt voidaan kirjata työpaikan tasa-arvosuunnitelmaan tai henkilöstöja koulutussuunnitelmaan. Keskeisessä roolissa ovat (lähi)esihenkilöt, sillä heidän avullaan työyhteisössä ratkotaan arjen haasteita: työn organisointia, työvuorosuunnittelua ja yhdenvertaista kohtelua. Esihenkilön asenteella on myös ratkaiseva merkitys. Lähde: SAK PAU on käynyt kevään ja kesän aikana Palvelualojen työnantajaliitto PALTAn kanssa neuvotteluja vanhoista tes-määräyksistä perhevapaiden osalta. Tiedotamme asiasta lisää, kun neuvottelutulos on valmis. < Reitti_5_2022.indd 21 Reitti_5_2022.indd 21 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
23 22 E rgonomia on tieteenala, joka auttaa ymmärtämään ihmis tä eri ympäristöissä. Hyvää ergonomiaa tarvitaan sekä työssä että työn ulkopuolella. Hyvän ergonomian avulla tuetaan ja kehitetään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollistetaan tuottava, turvallinen ja tehokas työ. Ergonomia nousee esille riskienarvioinnissa ja työpaikkaselvityksessä. Valitettavan usein ergonomiaan liittyviä asioita ei osata nostaa käytännössä esille. Postin työpaikoillakaan työtä ei ergonomian näkökulmasta tehdä aina järkevästi. Ergonomiapuoli kuitataan sillä, että ”kyllä täällä on työfysioterapeutti joskus käynyt”. Postityössä pitäisi ergonomia ottaa kuitenkin huomioon jokaisessa työvaiheessa ja jokaisen yksilön pitäisi Luin Suomen Ergonomiayhdistyksen julkaisun ”Ergonomian järjestämisestä työpaikoilla”. Se sai minut pohtimaan ergonomian merkitystä postilaisten työssä. Kokonaisvaltainen ergonomia Postissa löytää oma optimaalinen lähestymisnäkökulma ergonomia asioihin. Onko kehitys tuonut mukanaan enemmän hyvää vai huonoa? Hyvä ja huono ergonomia ilmenevät monin tavoin arjessa. Hyvä ergonomia sujuvoittaa toimintaamme monin eri tavoin. Toisaalta törmäämme usein erilaisiin huonoihin suunnitteluratkaisuihin, jotka hankaloittavat ja vaikeuttavat toimintaamme. Postissa on oltu keskellä suurta rakennemuutosta jo pidemmän aikaa. Perinteisiä prosesseja on koneellistettu ja automatisoitu isolla kädellä. Uusilla nykyaikaisilla välineillä on korvattu perinteisiä. Joskus on käytännön tasolla vaikea ymmärtää vastaavan insinöörin näkemystä siitä, millaiseksi tuotantoprosessi tahdotaan muokata. Fyysinen ergonomia korostuu tuotannossa Ergonomiaa tarkastellaan kolmen osaalueen kautta. Fyysinen ergonomia keskittyy fyysisen toiminnan sopeuttamiseen ihmisen anatomisten ja fysiologisten ominaisuuksien mukaisiksi. Fyysinen ergonomia ilmenee fyysisen työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelussa. Porrastyöskentely, lastausja purkamistoiminnot, kuljettamiset, siirtämiset ja ajoneuvotyöskentely ovat asioita, missä fyysisen ergonomian merkitys korostuu. Jalkine-, työja suojavaatevalinnoilla on iso merkitys ergonomian onnistumisen näkökulmasta. Nostamiset, kiertoliikkeet ja staattiset asennot eri työvaiheissa ovat työn kuormittumisen näkökulmasta tärkeitä asioita. Pitkään tehty pieni ergonominen virheasento työsuorituksessa voi johtaa pahimmillaan jopa työkyvyn menettämiseen. Vastaavasti pienillä ergonomisilla korjausliikkeillä voi pelastaa itsensä monelta murheelta, kivulta ja kulumalta. Turun esityötehtaan hermokeskuksessa näyttäytyy kokonaisvaltainen ergonomia kaikissa väreissään konkreettisena. K uv a: H ei di El o Reitti_5_2022.indd 22 Reitti_5_2022.indd 22 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
23 22 Kognitiivinen kuormittuminen on aina yksilöllistä Kognitiivisen ergonomian toimintakyky kuvaa ihmisen tiedonkäsittelyä, kuten muistia, tarkkaavaisuutta ja oppimiskykyä. Se tarkoittaa työn, työvälineiden, työympäristöjen ja työtapojen yhteensovittamista ja vuorovaikutusta ihmisen tiedonkäsittelykykyjen ja -rajoitusten kanssa. Kognitiivisen toimintakyvyn rajallisuutta ja yksilöllisyyttä ei aina teknologian kehittymisessä ja työvälineitä uusittaessa oteta huomioon. Esimerkiksi tietotekniikan tulisi olla työn apuväline, ei kuormitusta aiheuttava ja työtä hidastava tekijä. Kun yksilölliset kognitiiviset kyvyt huomioidaan työtä suunniteltaessa, on tuloksena parhaimmillaan sujuvaa ja tuloksekasta työntekoa. Samalla vähenevät inhimilliset virheet. Lukuisat tekijät voivat vaikuttaa siihen, että työnteko hidastuu, tuloksellisuus ja työturvallisuus vähenevät sekä taukojen tarve, unohtelu ja virheet lisääntyvät. Kaikkea tarpeetonta kuormitusta ei voida toki poistaa, mutta työntekoa voidaan usein pienin keinoin helpottaa. Itseään on syytä kuunnella ja jaksamistaan pohtia herkällä korvalla. Kognitiivinen toimintakyky häiriintyy herkästi sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä. Jatkuva kuormitus paineen alla voi väsyttää enemmän kuin huomaakaan. Kognitiivinen kuormittuminen on aina yksilöllistä eikä siihen vaikuta pelkästään työn määrä tai ympäristö, vaan myös muun muassa tarpeet, tunteet, motiivit ja persoonallisuus, suhtautuminen vastoinkäymisiin, stressi, uniongelmat, mieliala ja terveydentila, alkoholin käyttö ja ravitsemus sekä liikunta. Myös ikääntymiseen liittyy yksilöllisiä muutoksia terveydessä ja elämäntilanteessa. Kun yksilöllisyydelle annetaan tilaa, töitä voidaan hoitaa omaan henkilökohtaiseen tahtiin ja tapaan, mikä on usein pakkotahtia tehokkaampaa. Moni ihminen tekee tietotyötä tietämättään, sillä lähes kaikki työ vaatii nykyisin aivoja sekä kosketusta muuttuvaan teknologiaan. Tietotyössä erityisen keskeisessä asemassa tiedonkäsittelyn toiminnoista on ns. työmuisti, jolla tarkoitetaan tietojen lyhytkestoista muistiin tallentamista ja joustavaa käsittelyä. Ihminen käsittelee tietoa työssä ja vapaa-ajalla kaiken aikaa – lukiessa, keskustellessa, ongelmanratkaisussa, puhelinta ja tietokonetta käyttäessä sekä liikkuessa paikasta toiseen. Rutiininomaisemmat tehtävät sujuvat vähemmällä aivojen kuormituksella kuin jatkuvaa uuden oppimista tai tarkkaa havainnointia vaativat. Riittävä ja oikein suunnattu valaistus, tarpeeksi suuret ja selkeät merkit, kirjaimet ja symbolit sekä riittävä kontrasti (kohteiden ja taustan välinen valoisuusero) värejä käytettäessä tekevät tiedonkäsittelystä sujuvaa. Myös hyvä työasento ja jokaiselle sopivat työvälineet tukevat yleistä jaksamista. Ergonomian haasteita pitäisi ratkaista kaikilla tasoilla Organisatorinen ergonomia keskittyy teknisen järjestelmän ja sosiaalisen järjestelmän yhteensovittamiseen. Organisatorinen ergonomia ilmenee mm. henkilöstön, työprosessien, työkokonaisuuksien ja työaikajärjestelyjen suunnittelussa, ja se liittyy myös tuotannon ja palveluiden kehittämiseen sekä henkilöstön yhteistyön kehittämiseen. Esim. jakeluiden keskittämishankkeissa pitäisi asioita nostaa esille ehkä enemmän organisatorisen ergonomian näkökulmasta. Isoja yksiköitä siirrettäessä ja yhdistettäessä kokonaisen työyhteisön hyvinvointi ei ole koskaan itsestäänselvyys. Ergonomia on hyvin kokonaisvaltaista työn ja toimintaympäristön ennakoivaa suunnittelua ja kehittämistä. Sen tavoitteena ovat hyvät työkäytännöt ja työympäristöt, sujuvat työprosessit sekä helppokäyttöiset työvälineet ja järjestelmät. Hyvät työelämäratkaisut ovat ihmisen mittaisia, ja ne huomioivat ihmisille tyypilliset fyysiset ja psyykkiset ominaispiirteet ja tarpeet sekä yksilölliset rajoitteet. Postilla on kokonaisvaltaisen ergonomian näkökulmasta monenlaisia haasteita ratkaistavana: Työn yksipuolistuminen, epätyypillisten työaikojen lisääntyminen, raskas ruumiillinen työ, toistot, työvälineiden ergonomia, sään vaihtelut ja ulkoiset tekijät esim. liikenteessä. Laajemmin ymmärrettynä ergonomian yhtenä kokonaisalueena voisi olla myös mielen ergonomia. Mielen ergonomiaa voisi lähestyä myös psykologisen työturvallisuuden osa-alueena. Hyvällä johtamisella pystytään taklaamaan monenlaisia ongelmia. Käytännössä ergonomian haasteita pitäisi ratkaista kaikilla tasoilla. Ellei yksilö itse ymmärrä ergonomian merkitystä ja toimi sen näkökulmasta optimaalisesti on vaarana, että suoritus jää ergonomian osalta vajaaksi. < MARKO KOIVUMÄKI Postin työsuojeluvaltuutettu Työsuojeluvaltuutettu, HKI POK Länsi Ergonomia on kokonaisvaltaista työn ja toimintaympäristön ennakoivaa suunnittelua ja kehittämistä. Postin erilaisten työvälineiden käyttäminen vaatii aina ergonomisten asioiden ymmärtämistä. Kuljettaminen, lastaaminen, kuorman purkaminen ja jakelutehtävät reitillä sisältävät lukuisan määrän työvaiheita missä pitää ottaa ergonomiset näkökulmat huomioon. K uv a: M ar ko K oi vu m äk i Reitti_5_2022.indd 23 Reitti_5_2022.indd 23 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
25 24 Ay-majakka Hajatelmia kesäloma-ajalta N iin ne päättyy pitkätkin lomat, kuulemma. Tämän kuulin muutaman kerran tänään, kun palasin kesälomilta töihin ja piipahdin Kantolanniemessä, Hämeenlinnan jakeluterminaalissa päivittämässä kannettavan tietokoneen ohjelmistot ja samalla moikkaamassa sekä vanhoja tuttuja että yläkerran toimistotiloihin muuttaneita Ilves Jakeluitten porukoita. Postihan osti kevättalvella Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiöiden Jakelusepät Oy:n ja Ilves Jakelu Oy:n varhaisjakelutoiminnot ja siksi Ilves Jakeluitten toimihenkilöt siirtyivät kesän aikana Hämeen Sanomien tiloista Postin jakeluterminaalin tiloihin. Ja mikäpä siinä, mukavaa porukkaa tuntuvat olevan. Ja olipa joukossa yksi entinen postilainenkin, joten ”ympäri käydään ja yhteen tullaan”. Kulunut kesä, etenkin heinäkuu on tuntunut varsin hiljaiselta, ainakin mikäli kollegoihin on uskominen – ja miksei olisi...? Avatessani työsähköpostin viestejä kyllä riitti ihan piisalle asti, mutta ei kuitenkaan entisen kaltaista määrää. Vanhasta ”oppineena” epäilen, että syksy tuo taas puuhaa ihan riittämiin. Jotakin kuitenkin on tapahtunut eli ehken näkyvimpänä em. Keskisuomalaiseen liittyvän yrityiskauppakuvion johdosta on määräaikaisesti kesän aikana siirtynyt osoitteellisia lähetyksiä varhaisjakelusta perusjakeluun maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Näin on pyritty turvaamaan sanomalehden jakelun laatu Savossa sekä Päijätja KantaHämeessä. Määrät toki eivät ole olleet kovinkaan mittavia, mutta varmaan on näkynyt ja tuntunut joittenkin jakajien ”laukussa”. Kuvio ei siis ole nykyisen tietämykseni mukaan pysyvä vaan määräaikaisesti voimassa kuluvan kesän ajan. Erilaiset jakelumallit varmaankin lähtevät toteutumaan kiihtyvällä vauhdilla eri puolilla Suomea. Ns. vuoropäivämallihan on jo käytössä muutamalla alueella ja jakeluitten ainakin osittaista yhdistämistäkin kokeillaan, joskin vähäisessä määrin. Kun mallien toteutus alueilla etenee, alueitten pääluottamusmiehet varmaankin asioista tulevat tiedottamaan ajallaan. Omaa rataansa kulkee jakelutoimipaikkojen yhdistäminen, esityökeskukset ja jakelun lähtöpisteet. Mielestäni tuo, että jakelutyön osat eriytyvät, on ikävä kuvio; työ yksipuolistuu ja etenkin pelkkä jakelutyö pitkine päivineen on varsin raskasta sekä fyysisesti että henkisesti. Joskus tuntuu siltä, että työt suunnitellaan nykyisin täysin koneitten ehdoilla, työntekijät jäävät täysin huomiotta. Soisin enemmän kuunneltavan työntekijätahoa (luonnollisesti tämä on jossain jo osattu huomioida). Olemme pitkin kesää saaneet mediasta lukea eri ulostuloja liittyen tulevan syksyn työehtosopimusneuvotteluihin. Työntekijäpuolella ja työnantajapuolella tuntuu olevan varsin eri näkemykset palkankorotuksista, joten nähtäväksi jää kuinka vaikea sopimussyksy tuleekaan olemaan. Meillähän VVLTES on taputeltu eli varsinaisia TESneuvotteluja ei siten tule olemaan. Itse pidän tätä hyvänä asiana, mutta varmaan eri näkemyksiäkin porukoista löytyy. Postin Muutosyksikön kautta on jo toteutunut muutamia erilaisia työkokeiluja ja työkokonaisuuksia. Asian tiimoilta tullaan muutamalle alueelle kohdentamaan kuvioon liittyvä kysely. Kysely on varsin selkeä ja nopeakin täyttää, joten toiveenamme on siihen vastattavan mahdollisimman kattavasti. Eli raksia ruutuun ja sanallinen arkku auki te kaikki kohderyhmäläiset. Lomani loppupuoliskolla minut tavoitti suru-uutinen; eläköitynyt työnantajapuolen yhteistyökumppani Kari Hiltunen oli kuollut. Karin voin hyvällä omallatunnolla todeta olleen ns. ”vanhan liiton mies” eli hänen kanssaan oli asioista helppo neuvotella ja tarvittaessa sopiakin. Motto ”asiat riitelevät, ei ihmiset” toteutui täysin ja kunnioitus oli molemminpuolinen. Neuvottelujen ulkopuolella juttua riitti, olihan Kari todella pitkän linjan postilainen, täten muistoja sekä sattumuksia riitti. Viimeinen työnkuva hänellä ennen eläköitymistään oli työsuhdepäällikön toimi Postin työsuhdeyksikössä. Kevyet mullat, R. I. P. Kari! Kuten muuan, ei kovinkaan lahjakas kollega tapaa lähes huutaen todeta: ”vielä on kesää jäljellä” eli leppoisaa kesän jatkoa kaikille, tasapuolisesti! JUHA TORVINEN Valtakunnallinen pääluottamusmies Työt suunnitellaan nykyisin koneitten ehdoilla. K uv a: A ri K om ula in en Reitti_5_2022.indd 24 Reitti_5_2022.indd 24 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
25 24 1 2 3 RIIDATTOMUUS TOIMEENTULOT SOTKUJA VI HA IS IN KIILLOTTAMISTA MONONEN KOVA KUUMUUS HIUKKANEN ORRELLA VIIHTYVÄ FUTISTIM BRAWN KONTULA NEITO OPPILAITOS HIUKKASIA JUTUT PAIKANNUSLAITE MONET TUNKEA LENKKAA VINTTI JOKINEN AKVAARIOSSA MAAHAN LÄHDE, YLEENSÄ I=Y SUOSTUMUS VAKOJA RÄPPÄÄJÄ -R 8 4 7 6 5 Laadinta: Jyrki Takala JOKINEN AKVAARIOSSA MAAHAN LÄHDE, YLEENSÄ I=Y SUOSTUMUS VAKOJA RÄPPÄÄJÄ -R AIHEUTUVA SODAN KESKEYTYS RATKAISTAVA PERINNÖSTÄ KUMMU TAI HELLÉN TIEN VARTTA YÖASTIA SANOA PAINOVERBI MIETE RYHTYÄ -KUJA OLLENKAAN KOIVUSALO KAKSIKOT UUSIA HAVAIJIA KYSELYJÄ TEORIA ILJETYKSEN TUNNE 60 % SATUTTAVIA BACKMAN TAIKAVOIMA HELPPO IKÄVÄ VAIVA MAKEAA EMO EDELTÄVÄ Laadinta: Jyrki Takala YÖASTIA EMO EDELTÄVÄ RISTIKON RATKAISU SIVULLA 33 Reitti_5_2022.indd 25 Reitti_5_2022.indd 25 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
27 26 -K oulutusohjelmamme kesti 10 kuukautta ja tämä on korkein tutkinto, jonka voi Itävallan ay-liikkeessä saada. Opiskelimme muun muassa työlainsäädäntöä, liiketaloutta, politiikkaa, ay-liikkeen historiaa, neuvottelutaitoja, esiintymistaitoja ja medialukutaitoja, Prutsch kertoo. Kesäkuussa valmistunut Prutsch toimii Itävallassa työntekijöiden edustajana yritysneuvostossa. Toisinaan hän työskentelee myös liitossa ja postissa, josJohann Prutsch kävi opintomatkalla PAUssa Johann Prutsch Itävallan Postija Tele-työntekijöiden liitosta (GPF, Union of Postal and Telecommunications Workers) tutustui toukokuussa PAUn toimintaan ja Suomen työmarkkinajärjestelmään. Kuukauden vierailu oli osa Prutschin ay-opintoja. sa nykyisin yhä enemmän päätoimisena luottamusmiehenä. Prutschin veti Suomeen halu tutustua työmarkkinajärjestelmään ja ay-liikkeen organisaatioon, joka poikkeaa kotimaasta. En halunnut mennä maahan esim. Italiaan tai Saksaan, jossa on pitkälti samanlainen systeemi kuin meillä Itävallassa. Halusin tulla johonkin Pohjoismaista, joista minulla olisi paljon opittavaa. Kuukausi PAUssa ja Suomessa oli Prutschille vaikuttava kokemus. Hän pääsi mm. työpaikkakäynneille, PAUn hallituksen ja valtuuston kokouksiin, SAK:n edustajistoon, kansanedustaja Tarja Filatovin vieraaksi eduskuntaan ja Demokraatin toimitukseen. Olitte kaikki niin avuliaita. Viihdyin erinomaisesti ja opin teiltä paljon, Prutsch kiittelee. Itävallassa postilla on edelleen suuri merkitys Johan Prutschin arki jatkuu nyt postilaisten edunvalvojana Itävallassa. Posti on pörssiyhtiö, josta valtio omistaa 52 %. Postitoimintaa säätelee postilaki, jossa kirjejakelussa on vielä regulaatiota eli säätelyä. Mitä tuottoisammalla eli käytännössä pienemmällä alueella kilpailevat jakeluyhtiöt toimivat, sitä suuremman osuuden tuloksesta ne joutuvat valtiolle maksamaan. Pakettijakelussa kilpailu on täysin vapaata ja Itävallan posti on siinä ehdoton markkinajohtaja. Postitoiminnan murros näkyy myös Itävallassa ja volyymit laskevat, mutta jakelupäivien harventamisesta siellä ei ole ollut toistaiseksi puhetta. Postia jaetaan viitenä, sesonkiaikoina kuutenakin päivänä viikossa. Omia postikonttoreitakin, joista saa pankkipalveluja, on vielä 395 kappaletta. Posti ja postinjakelu nähdään täällä edelleen oleellisena osana kansallista infrastruktuuria. Postikonttoreiden merkitystä pidetään maassa, erityisesti haja-asutusalueella ja pienissä kaupungeissa edelleen tärkeänä. Asiasta on käyty keskustelua julkisuudessa todella paljon. Työntekijöiden järjestäytyminen ammattiliittoihin on myös Itävallassa jatkuva haaste. Järjestäytyminen on noin 30 % luokkaa, mutta Postissa se on korkein, noin 70–80 %. Järjestäytymisessä vaikeaa on työntekijöiden suuri vaihtuvuus, jäsenhankintaa pitää tehdä jatkuvasti. Ja erityisesti nuorille jäsenyyden merkitystä täytyy korostaa enemmän kuin ennen. < TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY Reitti_5_2022.indd 26 Reitti_5_2022.indd 26 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
27 26 27 Kolumni Susanna ja Marie, teidän naisenne Euroopassa P aukkaan hieman myöhässä eurooppalaisten ay-toimijoiden kokoukseen. Ruotsalaisten byrå on tietenkin hienompi kuin meidän suomalaisten, mutta sijainti on hankala. Nappaamani kaupunkipolkupyörä oli huollon tarpeessa ja Bryssel on mäkinen kaupunki. Yritän janoissani kurotella vesikannua ja samalla ymmärtää italialaisen kollegani korostusta. Hän puhuu alustatalousdirektiivistä ja algoritmin avaamisesta. Miten päädyin tänne? Bryssel on täynnä eri tahojen edunvalvojia, ja SAK:n ja STTK:n liittojen jäsenten puolesta tekee töitä FinUnions ja sen Susanna Salovaara ja Marie Sandberg-Chibani. Lähdin viime keväänä kaveriksi Susannalle ja Marielle, koska suurella todennäköisyydellä sinä et ole kuullut heistä. Tehtäväni oli selvittää, miten minä SAK:n viestintäpäällikkönä voisin varmistaa, että sinä PAUn jäsenenä saat tietoa, mitä ja miten suomalaisen työntekijän asemaan vaikutetaan EU-kortteleissa. Brysselin EU-korttelit ei ole vain paikka, vaan ihmisiä kuhiseva hermokeskus. Se on täynnä päättäviä ihmisiä, päättäjiä avustavia ihmisiä ja tyyppejä, jotka yrittävät tuoda edustamiensa organisaatioiden tai yritysten näkökulman esiin. FinUnionsin Susanna ja Marie kuuluu viimeiseen kategoriaan. Koska esimerkiksi isoilla yrityksillä on valtava vaikuttamiskoneisto, tekee eurooppalainen ay-liike paljon yhteistyötä saadakseen äänensä kuuluviin. Vaikuttaminen on tärkeää, koska kukaan päättäjä ei voi hallita kaikkea tarvittavaa tietoa. Saadakseen kokonaiskuvan ja ymmärtääkseen vaikutuksia, hän tai hänen avustajansa kuuntelevat eri etujärjestöjä. Hyvä edustaja kuulee eri osapuolia ja luo sen perusteella kantansa. Sitten hän muiden päättäjien kanssa neuvottelee, tekee kompromisseja ja lisäehdotuksia. Jossain vaiheessa ulos tulee direktiivi (toki joskus koko homma kaatuu), josta tulee osa kansallista lainsäädäntöä. Usein ”se juttu” ei ole itse laki, vaan sen sisältö. Pari esimerkkiä. Seurasin yritysvastuudirektiivin edistymistä. Kuulostaa todella hyväl tä, ettei yksikään yritys voisi pestä käsiään sen alihankkijan tekemästä työvoiman hyväksikäytöstä. Esitys on annettu, mutta sen mukaisesti laki koskisi vain isoja yrityksiä. Niin isoja, että Suomen mittakaavassa puhutaan yhden käsin sormin laskettavasta määrästä. Eli suunta hyvä, mutta nyt yritetään laajentaa kattavuutta. Sopimus minimipalkkadirektiivistä syntyi kesäkuussa. Se on eurooppalaiselle ay-liikkeelle voitto, tosin suomalaiselle vähemmän merkittävä, koska meillä suurin osa palkoista muodostuu työehtosopimuksen kautta. Töitä oli silti, sillä missään tapauksessa ei haluttu, että muiden maiden köyhimpien osaa parannetaan heikentämällä suomalaisten turvaa. Lopputulos oli paras mahdollinen: myös muille maille annettiin vahva suositus hoitaa työehtojaan sopimalla. Alustatalousdirektiivi etenee myös. Siinä idea on luoda pelisääntöjä ns. kevyt yrittäjyydelle. Kun alussa mainitsin italialaisen kollegani ja algoritmit, niin jouduin hieman perästä kyselemään, mitä hän tarkoitti. Direktiiviin mietitään yrityksille velvollisuutta avata algoritminsa eli kertoa avoimesti, miten alusta jakaa työtä. Se on ideana hieno: olisi helppo löytää virheitä, kuten että työssä sairastunut ihminen saa vähemmän työtarjouksia poissaolonsa jälkeen. Ongelma on taas käytännössä: algoritmi on koodattua kieltä eikä meistä juuri kukaan osaa lukea sitä. Tässäkin työ jatkuu. FinUnionsin ja muun eurooppalaisen edunvalvonnan työ onkin yksityiskohtien perkaamista ja meppien tapaamista. Miten tämä käytännössä toimisi? Parantaako se työntekijöiden asemaa oikeasti? Velvoittaako se työnantajaa vai onko kyse suosituksesta? Minä palasin Suomeen juhannukseksi, mutta sinne jäivät Susanna ja Marie valvomaan teidän etujanne. MARJO PIHLAJANIEMI SAK:n viestintäpäällikkö. Reitti_5_2022.indd 27 Reitti_5_2022.indd 27 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
29 28 TEKSTI; JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: LEHTIKUVA T anska poikkeaa kooltaan ja pinnanmuodoltaan muista Pohjoismaista. Sen postitoimintakin on omalla tavallaan järjestetty: kirjeitä jaetaan vain yhtenä päivänä viikossa ja kaikilla on valtion perustama sähköpostitili, e-postilaatikko. Vai onko asia näin, 3F Postin puheenjohtaja Dzevad Ramic? No, ei aivan, naurahtaa puheenjohtaja Ramic ja tarkentaa. Tarkoitat varmaan viiden päivän kestävää kirjejakelua. Eli sitä, että lähettäjä saa kirjeen perille noin viikon kuluessa. Aikaisemmin kirje meni perille yhdessä päivässä: ihminen laittoi kirjeen (A-Brev) punaiseen postilaatikkoon maanantaina ja posti toimitti sen perille tiistaina. Kirjeitä jaettiin kuutena päivänä viikossa. Oli myös kirjeitä, joiden toimitusaika oli pidempi (B-Brev). Vuonna 2016 tuli muutos: vakiokirjeen perillemenoaika muutettiin enintään 5 työpäivän pituiseksi (Brevet) ja käyttöön otettiin yhden päivän kirje Quick-brevet, joka on kaupallinen tuote. Vakiokirjeen ehdot perustuvat lakiin. Samalla lauantaikanto poistettiin. Kirjepostin määrä romahti Millaisen poliittisen väännön jälkeen vuoden 2016 muutos hyväksyttiin? Päivittäin toimitettavien kirjeiden määrä putosi jyrkästi, joten se muuttui taloudellisesti erittäin huonosti kannattavaksi. Tanskan postiliitto 3F Post toimii pohjoismaisittain erilaisessa ympäristössä: kaikille yli 15-vuotiaille on laissa säädetty oma sähköpostilaatikko ja kirjeen perillemenoaika on lähtökohtaisesti 5 päivää. Poliitikot hyväksyivät palvelun heikkenemisen taloudellisista syistä. Vaihtoehtona olisi ollut rahoittaa palvelu valtion tuella, Ramic toteaa. Tapaamme suomalaissyntyisen Matti Nyyssösen Skanderborgin taajamassa Jyllannissa. Lähin suuri kaupunki on Århus. Noin Porvoon kokoinen Skanderborg on tanskalaisittain maaseutua. Tuleeko kirjeitä postin kautta enää ollenkaan? Tulee, mutta hyvin harvoin. Arviolta 1 2 kirjettä tai korttia vuodessa, sanoo yli kolme vuosikymmentä Tanskassa asunut Nyyssönen. Sen sijaan pakettien toimittamisessa ei ole valittamista. Kun tilaa netistä jotakin, paketti tulee arkisin seuraavana päivänä perille, toteaa Nyyssönen. E-posti: 350 000 ilman laatikkoa Palataanpa Kööpenhaminaan Dzevad Ramicin luo. Entä sitten tämä jokaiselle pakollinen sähköpostilaatikko? Miten se saatiin Tanskassa läpi? Laki jokaiselle säädetystä sähköpostilaatikosta (Lov om Digital Post fra offentlige afsendere) tuli voimaan kesäkuussa 2012. Mutta kaikilla ei suinkaan ole edelleenkään valtion säätämää sähköpostilaatikkoa, Ramic kertoo. Hänen mukaansa yksittäiset kansalaiset (esimerkiksi vanhukset, vammaiset ja muut vajaakykyiset) voivat hakea kotikunnaltaan tukea ja apua sähköpostin käyttöön. Tätä oikeutta on käytetty kohtuullisen paljon. Tällä hetkellä yli 350 000 ihmisellä ei ole digitaalista postilaatikkoa. He saavat kaiken postinsa perinteisellä tavalla. Eli muualla maailmassa hämmästelty uudistus ei ole toteutunut kokonaan, sanoo Ramic. Kirjeyhtiöstä pakettiyhtiöksi Miten päivälehdet jaetaan, ne eivät kai voi viipyä matkalla viittä päivää? No eivätpä niin. Ennen vuotta 2016 monet sanomalehdet toimitti joka aamu lukijoilleen PostNord. Laki määräsi jakelun tapahtuvan halpaan hintaan. Viiden päivän jakelupäätöksen jälkeen sanomalehtiyhtiöt joutuivat perustamaan oman jakeluyhtiön tai maksamaan normaalihinnan, eli kalliisti, lehden toimittamisesta perille joka päivä, Ramic toteaa. Nykyään PostNord jakaa pienen määrän sanomalehtiä enimmäkseen maalle. Viiteen päivään hidastettu jakelu jyrkensi kirjepostin vähenemistä Tanskassa 28 TEKSTI: JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: LEHTIKUVA Kaikilla ei ole edelleenkään sähköistä postilaatikkoa Reitti_5_2022.indd 28 Reitti_5_2022.indd 28 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
29 28 TEKSTI; JAAKKO TAKALAINEN KUVAT: LEHTIKUVA Toimitusajan pidentyminen on Dzevad Ramicin mukaan vähentänyt postityöntekijöiden määrää ja muuttanut työnkuvia aikaisemmasta. Koronan myötä pakettien määrä räjähti Tanskassakin, ja niitä toimitetaan perille joka päivä. Viikonloppuisin tosin pakettilaatikoihin, joita maassa on paljon yli 2500. Muutos on ollut iso. Aikaisemmin olimme kirjeidenjakeluyhtiö, joka toimitti myös paketteja. Nykyisin olemme pakettien jakeluyhtiö, joka toimittaa myös kirjeitä, naurahtaa Ramic. 26 euroa tunnilta Mikä on Tanskan postilaisen palkkataso? Töitä on niin monenlaisia. Mutta esimerkiksi pakettijakajan keskimääräinen palkka lisillä ja ennen veroja on keskimäärin 192 kruunua (noin 26 euroa) tunnilta. Kello 17 jälkeen maksetaan 56 kruunua (7,5e) korotusta, ja lisäksi sunnuntaisin ja pyhäpäivisin saa ylityökorotuksen yli 15 minuutin työstä, Ramic kertoo. Hänen mukaansa osa-aikaisten työntekijöiden käyttö on saatu sovittua PostNordissa kohtuullisen hyvin: 80 prosenttia tekee täyttä päivää ja 20 osa-aikaista. Jakajat saavat postin valmiiksi lajiteltuna. Muu henkilökunta lajittelee ja pakkaa sen terminaaleihin. Tanskassa on kaksi kirjepostikeskusta Kööpenhaminassa sekä Fredericia Jyllannissa. Pakettipostikeskuksia on kuusi eri puolilla Tanskaa. Tanskalainen postimies jakoi postia Kööpenhaminan vanhassa kaupungissa kuutena päivänä viikossa vuonna 2011. Nyt jakajia näkyy katukuvassa harvemmin, kun kirjeitä jaetaan vain yhtenä päivänä viikossa. (Kuva: Lehtikuva/Sari Gustafsson) 29 Reitti_5_2022.indd 29 Reitti_5_2022.indd 29 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
31 30 Poliitikot hyväksyivät Tanskassa postipalvelujen heikkenemisen taloudellisista syistä. Vaihtoehtona olisi ollut rahoittaa palvelu valtion tuella. Kaikille yli 15-vuotiaille on laissa säädetty oma sähköpostilaatikko. Kirjeen perillemenoaika on lähtökohtaisesti 5 päivää. (Kuva: ImageBroker/Lehtikuva) Henkilöstön edustajasta liiton puheenjohtajaksi Dzevad Ramic, 46, on Tanskan postiliiton puheenjohtaja. Hänen nimensä viittaa synnyinmaahan Bosnia-Hertsegovinaan, josta hän muutti pikkupoikana Tanskaan. Ramic työskenteli paketinjakelijana PostNordissa noin 16 vuotta ja oli henkilöstön edustajana ensin Kööpenhaminan pakettikeskuksessa ja myöhemmin koko Tanskan kattavassa pakettien jakelukeskuksessa PAK:ssa. Ay-uransa hän aloitti Kööpenhaminan 3F:ssä, ja muutaman vuoden työskentelyn jälkeen hänet valittiin 3F Postin puheenjohtajaksi 2019. Asuu Kööpenhaminassa vaimon ja kahden lapsen kanssa. ”PostNordin perustaminen oli oikein” Ruotsissa PostNordin syntymää Tanskan ja Ruotsin postien yhdistämistä 2009 pidetään epäreiluna. Ruotsin katsotaan hävinneen kaupassa, jotkut puhuvat tanskalaisten huijanneen suurempaa pohjoista naapuriaan. Mitä mieltä sinä olet? Olen edelleen sitä mieltä, että yhdistyminen oli oikein. Jakelumarkkinat muuttuvat isosti tulevina vuosina. Emmekä ole vielä nähneet edes Amazonin saapuvan markkinoillemme, toteaa Dzevad Ramic. < 3F Post kuuluu Tanskan suurimpaan ammattiliittoon 3F:ään. 3F (Fagligt Fælles Forbund, ’yleinen ammattiliitto’) käsittää 64 toimialaa ja yli 260 000 jäsentä. Jäsenissä on sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä. 3F Post neuvottelee PostNordin työehtosopimukset noin 4600 ihmiselle. Jäseninä ovat kirjeiden ja pakettien jakajat sekä tavarantoimituksessa olevat työntekijät. Myös kuljetusala autonkuljettajista työnjohtajiin ovat 3F Postin jäseniä. Osa kolmen F:n ammattiliittoa Reitti_5_2022.indd 30 Reitti_5_2022.indd 30 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
31 31 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Inflaatio nostaa hintoja L ehdet otsikoivat aika hassusti unohtumaan päässyttä talouden ilmiötä nimeltään inflaatio. Kun väitetään, että inflaatio nostaa hintoja, se on sama kuin sanoisi kuten Matti Nykänen: ”Elämä on laiffia” tai että ”Tsaanssille on annettava mahdollisuus”. Eli toistetaan samaa tarkoittava sana tautologisesti. Hintojen nousu nostaa hintoja. Toisaalta, näitä lauseita kannattaa pohdiskella pidempään ja tulkita vähemmän tiukkapipoisesti. Matti Nykäsen kuolemattomissa mietelauseissa on viisautta. Elämän ihmettely omassa mielessä voi rauhoittua, kun todella ajattelee, että elämä nyt vaan on laiffia, johon luonnollisesti liittyy paljon kaikenlaista epävarmuutta. Otetaan perspektiiviä ja etäisyyttä asiaan. Ja kun tsaanssille antaa mahdollisuuden se tarkoittaakin sitä, että tilaisuuteen kannattaa tarttua. Carpe Diem. Yhtä tärkeää on pohtia inflaation vaikutusta hintoihin – tai pikemminkin päinvastoin: hintojen vaikutusta inflaatioon. Määritelmän mukaan inflaatio on rahan arvon alenemista, mikä tarkoittaa sitä, että samalla rahamäärällä saa ostettua vähemmän hyödykkeitä kuin ennen inflaatiota. Hintojen nousu on jokaiselle meistä ilmiönä tutumpi. Etenkin jos itselle tärkeän kulutushyödykkeen hinta kallistuu. Taloustieteen käsitteistössä inflaatiolla tarkoitetaan laaja-alaista hintojen nousua – eikä yksittäisen tuotteen tai palvelun kallistumista. Mutta usein inflaatio käynnistyy yksittäisten hyödykkeiden hintojen noususta. Tällä kertaa sen käynnisti energian hinnan nousu. Sähkön hinta nousi jo ennen Ukrainan sotaa. Sen jälkeen öljyn maailmanmarkkinahinta ponnahti pilviin. Sitten joidenkin elintarvikkeiden hinnat lähtivät karkaamaan. Nämä perustuotteet ovat tärkeitä paitsi kotitalouksille myös yrityksille ja siten tuotantokustannusten nousun kautta hinnankorotukset levisivät muihinkin hyödykeryhmiin. Inflaation voi käynnistää myös reilut palkankorotukset, sillä työvoimakin on kauppatavaraa. Yritykset siirtävät kohonneet palkkakustannukset hintoihin ja näin yleinen hintataso nousee. Kun hinnat nousevat, ostovoima hiipuu ja siksi palkkoja on korotettava jälleen. Näin syntyy palkkaja inflaatiokierre, joka kierroksia ottaessaan voi heikentää vienti tuotteidemme kilpailukykyä. Tämän kierteen pelossa työnantajat haluavat tuloverokevennyksiä kompensoimaan osan palkankorotusvaatimuksista. Valtio voi olla myötämielinen ehdotukseen, sillä verokevennys olisi samalla myös taantuman torjuntaa, koska maltilliset palkankorotukset pitävät vientihinnat ainakin työvoimakustannusten osalta kurissa. Pieni avotaloutemme kokee suhdannekäänteet viennin kehityksen vanavedessä. Ostovoiman kasvun hoitaminen verokevennyksillä tulee kuitenkin kalliiksi. Pienimmille palkkatasoille verokevennys ei edes ulottuisi, sillä verokynnys ylittyy vasta n. 16 000 euron vuosiansioilla. Tämä tarkoittaisi niin ikään julkista subventiota palkkoihin siten, että pienipalkkaiset saisivat tuloistaan yhä suuremman osan mm. asumisja toimeentulotukena. Hämmennystä saattaa aiheuttaa myös käsittämättömän korkeat inflaatiolukemat ja se, kuinka niistä viestitään. Kun näitä lukuja vielä raportoidaan kuukausittain, tulee vaikutelma, että hinnat nousevat kuukausi kuukaudelta. Tammikuussa inflaatio oli 5,1 %, helmikuussa 4,5 %, maaliskuussa 5,8 %, huhtikuussa 5,7 %, toukokuussa 8,1 % ja kesäkuussa 7,8 %. Vauhti ei ole näin hurja, sillä nämä kuukausiluvut ovat hyödykekorin hintavertailua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Vuositasolla hintojen nousu pysyttelee siis viiden prosentin tuntumassa ainakin vielä. Lohtuna on, että hintojen nousu on ollut vaimeata monen vuoden ajan tätä ennen ja sekin, että ensi vuoden inflaatioennuste on 2–3 % luokkaa, sillä inflaatio lasketaan tämän vuoden hintatasosta. On tärkeä siis muistaa Matti Nykäsen paalutukset: ”Elämässä on tullut takapakkia, joskus etupakkiakin.” < Inflaation voi käynnistää myös reilut palkankorotukset, sillä työvoimakin on kauppatavaraa. Reitti_5_2022.indd 31 Reitti_5_2022.indd 31 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
33 32 H allitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, IPCC:n, mukaan maapallo on lämmennyt esiteollisesta ajasta 1,5 astetta. Ilmasto lämpenee ihmisen toiminnan seurauksena. Se vaikuttaa siten, että jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Ilmastonmuutoksella on todettu olevan myös terveysvaikutuksia. Helteestä on terveyshaittoja, mm. eläinten ja hyönteisten levittämien tartuntatautien aiheuttamana. Ylivoimainen enemmistö maailman ilmastontutkijoista kertoo, että suuri osa nyt käynnissä olevasta ilmastonmuutoksesta on ihmisen aiheuttamaa. Edellä mainittuun suurin yksittäinen vaikuttava tekijä on fossiilisten polttoaineiden, öljyn, kivihiilen ja maakaasun lisääntyvä käyttö. Asialle on syytä tehdä jotain. Irti fossiilienergiasta On selvää, että ilman kansalaisten tukea ei ilmastopolitiikasta tule mitään. On epäilyjä, että ilmastotoimet heikentävät elämänlaatua. Näin ei tilastojen valossa ole: 2000-luvun alkuvuosilta asti bruttokansantuote on noussut, vaikka kasvihuonepäästöt ovat laskeneet. Fossiilienergian käyttö lisää hiilidioksidipäästöjä, TEKSTI: JUHA JAATINEN, koulutusja järjestötoimitsija KUVA: SHUTTERSTOCK Pelkkää ilmastohumppaa vai uutta työtä? tästä seuraa, että fossiilienergian käyttöä on vähennettävä. Se on järkevää ilmaston ja työllisyyden kannalta. Investointeja ja tulevaisuuden työpaikkoja Ilmastoon vaikuttavissa investoinneissa kannattaa olla etulinjassa. Nopeat keräävät kasvavan kysynnän hedelmät. Investointeja on saatu liikkeelle maassamme. Ns. fossiilivapaan teräksen kysyntä kasvaa vahvasti, siksi monikansallinen teräsyhtiö SSAB on investoinut yli neljä miljardia euroa pohjoismaisille tehtailleen. Kemissä, tuossa teollisuuden rakennemuutoksen runnomassa kaupungissa, Metsä Group investoi biotuotetehtaaseen 1,6 miljardia euroa. Tässä kaksi esimerkkiä siitä, että ”ilmastohumppa” luo työpaikkoja ja tulevaisuudenuskoa. Nämä hedelmät kannattaa poimia. Turvallisuusja ilmastopolitiikka Helmikuussa tapahtunut Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan nosti esille fossiilisista polttoaineista eroon pyrkimisen turvallisuuspoliittisen näkökulman. Suomen ja yleensä EU:n on turvallisuuspoliittisista syistä irrottauduttava venäläisestä hiilestä, raakaöljystä ja kaasusta. Pääosin Venäjän sotatoimien vuoksi fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet. Keski-Euroopassa, mm. Itävallassa ja Saksassa kotitalouksia lämmitetään maakaasulla. Jo nyt kasvanut kaasun hinta on iskenyt vähävaraisempiin kotitalouksiin. Keski-Euroopan maissa odotetaan kauhulla talvea, jolloin lämmitystä todella tarvitaan. Ei pelkkää ilmastohumppaa ja kansan kurittamista Ilmastotoimet tai ns. vihreä siirtymä ei ole viimeisin villitys kansan kiusaamiseksi. Toimet on tehtävä maapallon elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Kun me olemme Suomessa eturintamassa, pääsemme halvemmalla, koska fossiilienenergian hinta pysyy korkeana ja pääsemme poimimaan hyödyt kasvavista markkinoista. Saamme työtä ja hyvinvointia. Viimeksi: riippumattomuus fossiilienergiasta on turvallisuuspoliittinen kysymys. Haluammehan ennakoitavan ja vakaalla pohjalla olevan turvallisuusympäristön. Reitti_5_2022.indd 32 Reitti_5_2022.indd 32 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
35 34 He välittävät. Henkivakuutuksen ottaminen on välittämisen teko. Jäsenetuna saat sen pysyvästi edulliseen hintaan – ja yhdessä puolisosi kanssa vieläkin edullisempana kahden hengen yhteisturvana. Turvaa läheisesi ja hanki henkivakuutus jo tänään. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. “Otimme avopuolisoni kanssa ison asuntolainan noin vuosi sitten, joten henkivakuutuksesta tuli ajankohtaista.” Sami Niemi “Otin henkivakuutuksen lapselle turvaksi.” Katja Klemettilä “Otin henkivakuutuksen avioeron jälkeen oman asunton oston yhteydessä. Asuntolaina talouden ainoana palkansaajana tuntui asialta, jonka vuoksi oli syytä turvata lapsien tulevaisuutta.” Maija Hirvonen Reitti_5_2022.indd 34 Reitti_5_2022.indd 34 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
35 34 På svenska He välittävät. Henkivakuutuksen ottaminen on välittämisen teko. Jäsenetuna saat sen pysyvästi edulliseen hintaan – ja yhdessä puolisosi kanssa vieläkin edullisempana kahden hengen yhteisturvana. Turvaa läheisesi ja hanki henkivakuutus jo tänään. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. “Otimme avopuolisoni kanssa ison asuntolainan noin vuosi sitten, joten henkivakuutuksesta tuli ajankohtaista.” Sami Niemi “Otin henkivakuutuksen lapselle turvaksi.” Katja Klemettilä “Otin henkivakuutuksen avioeron jälkeen oman asunton oston yhteydessä. Asuntolaina talouden ainoana palkansaajana tuntui asialta, jonka vuoksi oli syytä turvata lapsien tulevaisuutta.” Maija Hirvonen P AU Ålands avdelning sköter förhandlingarna med Ålands Post. Den här gången förhandlade Sarah Wigell och Jerry Hägglund från PAU Ålands avdelning med hjälp av ordförande Elena Lundqvist. Avtalstid Avtalstiden för Åland Post kollektivavtalet är ett år. Avtalet träder i kraft retroaktivt från början av året, det vill säga kollektivavtalet gäller från 1 januari 2022 till 31 december 2022. Därefter fortlöper avtalet ett år i sänder om det inte av någondera avtalsparten sägs upp minst 2 månader före avtalsperiodens utgång. Löneökning 2022 Den största frågan i förhandlingarna var löneökningarna. Till slut löstes situationen med följande resultat: löner höjas med 1,5 % i allmän pott och 0,5 % i fördelningspotten, med start den 1.5.2022. Storstadstilägg I kollektivavtalet finns nya referenslöner till Axla Vanda. De nya referenslönerna innehåller till storstadstillägg på 6,2 %. Även inom PAUs andra kollektivavtal finns storstadstillägg, på grund av huvudstadsregionens dyrare bostadsoch levnadskostnader. Beräkningsregeln för semesterdagar ändras Semesterberäkning ändras så att i fortsättning innebär semesterveckan 5 semesterdagar i stället för tidigare 6 dagar. Arbetstagaren kommer också att tjäna TEXT: VEERA KEKÄLE, jurist Kollektivavtalet för Åland Post förnyades Den 15 juni 2022 undertecknades ett nytt kollektivavtal med Åland Post. Kollektivavtalet är företagsspecifikt och gäller för Åland Post och Axla (Åland Posts bifirma). semesterdagar på andra sätt än tidigare, enligt nya tabeller i avtalet. I praktiken innebär förändringen att arbetstagaren tjänar färre semesterdagar, men de förbrukar också färre dagar per semestervecka än förr. Med andra ord, semesterns längd kommer inte att påverkas. Idén är att göra semesterberäkningen enklare. En liknande förändring har gjorts i PAUs andra kollektivavtal tidigare. Uppsägningstider förändras De uppsägningstid som arbetsgivaren iakttar ändras till att motsvara de allmänna uppsägningstiderna i 6 kap 3 § arbetsavtalslagen. I fortsättning kommer arbetsgivarens uppsägningstider vara kortare för de som har arbetat kortare och längre för den som har arbetat över 8 år. Kortaste uppsägningstider som arbetsgivaren måste iaktta är följande: • 14 dagar, om anställningsförhållandet har varat högst ett år • en månad, om anställningsförhållandet varat mer än ett år men högst fyra år • två månader, om anställningsförhållandet har varat mer än fyra år men högst åtta år • fyra månader, om anställningsförhållandet har varat mer än åtta år men högst tolv år • sex månader, om anställningsförhållandet har fortgått utan avbrott i mera än 12 år. Prövotid inskrivet i kollektivavtalet Prövotid är lagt till kollektivavtalet på följande sätt: Åland Post tillämpar prövotid enligt arbetsavtalslagen § 4. Prövo tiden tillämpas på tillsvidareanställda och vid längre vikariat med en 4 månaders prövotid. Personer i ledande ställning i arbetskategori D har sex månaders prövotid. Sex månaders prövotid kan också tillämpas på specialistbefattningar. < Avtalstiden för Åland Post kollektivavtalet är ett år. Avtalet träder i kraft retroaktivt från början av året, det vill säga kollektivavtalet gäller från 1 januari 2022 till 31 december 2022. Reitti_5_2022.indd 35 Reitti_5_2022.indd 35 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
37 36 TIINA TORPPA ........................................ on Helsingistä maalle muuttanut toimittaja, joka vastikään kuunteli tarkoin saamiaan arvokkaita ja asiantuntevia ohjeita lähipostissaan. Kolumni Kysymykset itselle ovat helppo keino tarkastella omaa tietä ja suuntaa. H än keskeyttää toisen ja puhuu päälle. Hän puhuu turhan pitkään. Hän jankkaa. Hän väittelee. Ikävä ihminen? Se olen minä. Olen puhelias pulisija. Koulussa opettaja sanoi, että Tiina saa kivenkin keskustelemaan kanssaan. Aikuisena olen ajatellut, että siinäpä oiva ominaisuus toimittajalle ja kouluttajalle – saada ihmiset puhumaan. Kiveä en ole vielä saanut puhumaan, vaikka juuri biologian opettaja ennusti niin. Tiedän silti olevani välillä liian tilaa vievä. Kirjaan itselleni usein tavoitteeksi kuunnella enemmän ja entistä herkemmin muita, antaa tilaa toisille ja hiljaisille. Keinona kuunnella enemmän en tarkoita vain vaitioloa. Tarkoitan kysymyksiä. Monesti sanotaan, että jokin on hyvä kysymys. Eräs puheviestinnän opettajani sanoi, ettei ole olemassa huonoja kysymyksiä. Heräsin kysymysten merkitykseen työelämässä, kun aloin työelämäjuttuihin haastatella coacheja. Minua tosin ärsytti nimike coach, urheilumaailmasta napattu valmentaja. Miksi työelämän sanasto edelleen poimitaan sodasta tai urheilusta. Miksei vaikka taiteesta tai puutarhanhoidosta? Aloin silti arvostaa työelämän coachien ammattitaitoa ja ymmärtää kysymysten arvon valmennuksessa. Kerran pääsin lehtijuttua varten seuraamaan coaching-istuntoa. Näin läheltä kysymysten idean: valmentaja ei tuputa, vaan auttaa ihmistä löytämään itse vastauksia ja ratkaisuja. Joskus coach toistaa sen, mitä ihminen on sanonut. Toisen sanojen toisto voi auttaa konfliktitilanteissa, erimielisyyksissä tai ylipäänsä, kun pitää varmistaa toisen sanoma. Toistaminen vaatii tarkkaa kuuntelua. On pakko pysähtyä. Pysähtyminen ja herkkä kuuntelu vaikuttavat jatkokysymyksiin ja keskusteluun. Omituinen höpöttäjä ja jalot kysymykset Joskus jostain turhautuneena toistan oman ajatukseni. Mietin, miltä se kuulostaa. Pähkähullulta, kohtuuttomalta ja jopa marttyyrilta. Saatan ajatella, että tulen hulluksi, jos jokin työasia ei lutviudu. Kuuntelemalla omia sanojani tajuan, miten liioittelen ja kärjistän. Arvelen, että työntekijänä, kollegana ja yhteistyökumppanina tärkeintä on, että osaan arvostaa ja kysyä. Tekisi mieleni lisätä, että kysyä oikeaan aikaan. Mutta se kuulostaa jo liian vaativalta. Kun kysyy kysymyksiä, se juurruttaa läsnäoloon ja kertoo kiinnostuksesta. Ei liene väärää hetkeä olla läsnä tai kiinnostua. Sitä paitsi moni muistaa itselleen tehdyt kysymykset, vaikka aika löytää vastaus koittaisi vasta myöhemmin. Kysymykset itselle ovat helppo keino tarkastella omaa tietä ja suuntaa. Mitä minä haluan työltäni? Mitä arvostan työyhteisössä? Kuinka voin kehittää tiimini työskentelyä? Kysymykset voivat olla suuria, omiin arvoihin liittyviä. Tai pieniä ja konkreettisia. Kuinka saisin tietokoneen työpöytäni pysymään siistinä? Jokin aika sitten kysyin eräältä ihmiseltä, mitä vapaus tarkoittaa hänelle. Minä pölpöttäjä en pysynyt hiljaa, kun hän mietti. Onneksi puheeni ei häirinnyt mietintää. Hän nimittäin sanoi oivaltaneensa ison asian. Hänelle vapaus tarkoitti vastuuttomuutta. Tai se oli oikeastaan käsite vapaudesta, jossa hän roikkui vielä kiinni, vaikka hänen elämänsä ja hän itse olivat kulkeneet eteenpäin. Joskus käsite pitää päivittää. Vaikka välillä onnistun keskusteluissa, toistan edelleen virheitäni ja tukin toisia puhekuplillani. Voin kuvitella, miten vaikea johdettava tai työkaveri puhelias tyyppi saattaa olla. Puhetta kokouksissa voi yrittää organisoida kierroksilla, jolloin kaikkien täytyy kommentoida. Voi pyytää ihmisiä ensin kirjaamaan itselleen pointit ja sitten kertomaan ne. Työpaikan keskustelukulttuuria voi aina kehittää. Suomalaiset arvostelevat ruotsalaisia ylenmääräisestä tavasta diskuteerata työelämässä. Suomessa nuijitaan äkkiä päätökset läpi. Molemmissa maissa työskennelleet sanovat, ettei Ruotsissa tule jälkipyykkiä. Kaikki saivat sanoa sanottavansa jo itse tilanteessa, jälkipuheille ja jurnutukselle ei ole tarvetta. Ehkä työpaikoilla ja tiimeissä pitää löytää ja ylläpitää omaa tapaa keskustella, kysyä ja kuunnella. < TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: MTV 3 JA PAUN ARKISTO Linda Lampeniuksen isoisä oli liiton perustajia Reitti_5_2022.indd 36 Reitti_5_2022.indd 36 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
37 36 Vuosien varrelta 1900-luvun alkupuolella postiljoonin työ oli arvostettua, mutta erittäin raskasta. Ja aivan toisella tavalla kuin nykypäivänä. Yhtään väheksymättä jakelutyön haasteita tänään, on ne sittenkin aika vähäisiä verrattuna jakajan työhön 120 vuotta sitten. Työpäivien pituus oli 10-12 tuntia, toisinaan jopa 15 tuntia päivässä. Helsingissä kantoja oli neljä; ensimmäinen klo 7.30, toinen klo 11.00, kolmas klo 14.00 ja iltakanto klo 19.00. Osa jakajista sai illan vapaaksi, kun yksi kantaja huolehti kahdesta reitistä. Jakajan työssä pahinta oli se, että työtä tehtiin seitsemänä päivänä viikossa. Vapaapäiviä ei ollut. Ainoastaan joulupäivä oli kevyempi, kun konttorille tultiin lajittelemaan vain postit, josta postinsaajat noutivat ne itse. Tuohon aikaan mitään vuosilomia, talvilomia tai palkallista sairauslomaa ei tietenkään ollut. Suomen Postiljooniyhdistys sai sitkeän työn tuloksena postiljooneille sunnuntait ja pyhät vapaaksi vasta vuonna 1920. Suomen TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: MTV 3 JA PAUN ARKISTO Linda Lampeniuksen isoisä oli liiton perustajia Viulisti, malli ja näyttelijä Linda Lampeniuksen isoisä Karl ”Ville” Lampenius oli PAUn edeltäjän Suomen Postiljooniyhdistyksen perustajia. Lampenius oli mukana myös liiton perustamiskokouksessa Tampereella 7.-9.1.1906. itsenäistymisvaiheessa 1917 hyväksyttyä kahdeksan tunnin työaikalakia ei tuoreeltaan postilaitokseen sovellettu. 1900-luvun alussa elettiin Venäjän sortovuosien aikaa ja Suomi oli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta. Vaadittiin siis melkoista rohkeutta lähteä ajamaan oman ammattikunnan etuja. Puhumattakaan siitä millä ajalla ja aatteen palolla sitä tehtiin, kun vapaapäiviä ei käytännössä ollut. Vuoden 1905 suurlakon jälkeen helsinkiläiset postiljoonit pitivät kokouksen, jonka jälkeen lähetettiin kiertokirje eri kaupungeissa työskenteleville postiljooneille. Kirjeessä kehotettiin saapumaan 7.-9.1.1906 Tampereelle keskustelemaan oman yhdistyksen perustamisesta. Tuossa kokouksessa päätettiin perustaa myös Postimies-lehti, jossa pyydettiin perustamaan paikalliseli ammattiosastoja. Helsingin osasto perustettiin Helsingin postikonttorissa saman vuoden toukokuussa. Väliaikaiseen toimikuntaan valittiin myös Karl Lampenius. Vuoteen 1910 saakka Helsingissä oli kaksi ammattiosastoa, Helsingin Suomalainen osasto ja Helsingin osasto, jonka puheenjohtajana Lampenius toimi 12 vuotta. Hän oli myös kuusi vuotta keskustoimikunnassa (liittohallituksessa). Vuoden 1918 sisällissodassa Lampenius ei lähtenyt perustamaan punaisten postineuvostoa, vaikka hänen hyviä työtovereita ja ystäviä oli neuvostossa mukana. Saksalaisten ja valkoisten vallattua Helsingin, postineuvoston jäsenet pakenivat Viipuriin, jossa osa heistä teloitettiin 29.4.1918. Karl Lampenius kuoli vuonna 1947 Helsingissä 72-vuotiaana. Hän oli syntynyt Sipoossa vuonna 1875. Lampeniuksen tarina kerrottiin MTV 3:n Sukuni salat-sarjassa, joka on nähtävissä MTV Katsomossa osoitteessa mtv.fi/sarja/sukuni-salat-10002348 < Reitti_5_2022.indd 37 Reitti_5_2022.indd 37 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
39 38 Työttömyysturva OSOITE Kuljetusalan työttömyyskassa Siltasaarenkatu 3–5, PL 65, 00531 Helsinki PUHELINPALVELU 09 613 111 ma–pe klo 9-12 + ti myös 13–15 VERKKOPALVELU www.kuljetusalantk.fi 38 Toimi näin, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan L ähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen työttömyyskassaan ol tuasi työttömänä kaksi viikkoa. Jos työttömyys alkaa keskeltä viikkoa, täytä hakemukseen ensimmäisen vajaan viikon lisäksi kaksi kokonaista viikkoa. Huomaathan, että päivärahaa ei voi hakea etukäteen. Kätevimmin täytät hakemuksen Kuljetusalan työttömyyskassan verkkopalvelussa osoitteessa www.kuljetusalantk.fi. Ansiopäivärahahakemuslomakkeen voit myös tulostaa itsellesi työttömyyskassan kotisivuilta kohdasta lomakkeet. Ilmoittaudu heti ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi työnhakijaksi TE-toimistoon osoitteessa www.te-palvelut.fi Ansiopäivärahan hakemiseksi tarvittavat liitteet: • Palkkatodistus vähintään 26 työssäoloehdon täyttävältä viikolta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltynä lomarahat ja -korvaukset ja muut mahdolliset korvaukset (esim. tukipaketti, palkkiot yms.) Palkkatodistuspohjan työnantajaa varten löydät tarvittaessa kassan verkkosivuilta kohdasta ”lomakkeet”. Työttömyyskassa voi käyttää tulorekisterissä olevia tulotietojasi vain, jos työnantajasi on ilmoittanut tiedot laajalla ilmoitustavalla ja sinne on ilmoitettu myös mm. ansainta-ajat ja palkattomat poissaolot. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. • Kopio työtodistuksesta ja työsopimuksesta. • Päätös tai maksukuitti, jos saat esim. eläkettä, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa, kotihoidon tukea tai muuta etuutta. • Viimeisin vahvistettu verotuspäätös, jos sinulla on sivutoimista yritystuloa tai maatalous-/metsätaloustuloa. • Selvitys, jos haet lapsikorotusta aviotai avopuolisosi lapsista. • Palkkatodistus osa-aikatyön palkasta tai muista tuloista, jos haet soviteltua päivärahaa. • Työttömyyskassa saa verotustiedot suoraan verottajalta, mikäli haluat voit toimittaa kassalle muutosverokortin etuutta varten. • Tarkista, että jäsenmaksusi ovat kunnossa. Näet omat tietosi kassan verkkopalvelusta. Jos olet itsemaksava jäsen, maksa puuttuvat jäsenmaksut työttömyyden alkamiseen saakka. Ensimmäisen hakemuksen käsittelyaika on yleensä 2–3 viikkoa, mikäli hakemuksen mukana on toimitettu kaikki tarvittavat liitteet. Jatkossa päivärahaa haetaan aina jälki käteen neljän viikon tai kuukauden jaksois sa. Kassa ohjeistaa sinut oikeaan hakujaksoon ensimmäisen hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Lisätietoja päivärahan hakemisesta saat työttömyyskassasta. < Kassan asiakaspalvelupiste Helsingin Siltasaarenkadulla on suljettu toistaiseksi. Voit jättää postia kassan postilaatikkoon, joka sijaitsee asiakaspalvelupisteen yhteydessä. Reitti_5_2022.indd 38 Reitti_5_2022.indd 38 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
39 38 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 5 | 2022 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 9.9. mennessä ja voita 20 € 39 Reitti_5_2022.indd 39 Reitti_5_2022.indd 39 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31
Suosittele jäsenyyttä, saat 20 euron lahjakortin! Kiitos, kun suosittelet liiton jäsenyyttä työkaverillesi! Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto www.pau.fi Jokainen PAUn jäsen voi osallistua ja suositella jäsenyyttä työntekijälle, joka ei ole vielä PAUn jäsen. Uusi jäsen voi olla myös määräaikainen, osaaikainen, kausityöntekijä tai vuokratyöntekijä. Kampanja-aika on 1.1.2022–31.12.2022. Mitä enemmän jäseniä hankit, sitä useamman lahjakortin saat. Saat jokaisesta uudesta maksavasta ja ensimmäistä kertaa PAUn jäseneksi liittyneestä jäsenestä yhden 20 euron arvoisen S-ryhmän lahjakortin. Lahjakortti käy maksuvälineenä kaikissa S-ryhmän toimipaikoissa. Saat lahjakortin vain, jos oma nimesi on lisätty uuden jäsenen sähköisen liittymislomakkeen ”Jäsenyyttä minulle suositteli”-kohtaan. Lomakkeessa kysytään myös suosittelijan jäsennumeroa tai syntymäaikaa. Tieto on tärkeä, jotta tunnistamme sinut suosittelijaksi. Paperilomakkeessa, jossa kohtaa ei ole, suosittelijan nimi ja tiedot kirjoitetaan lomakkeen yläreunaan. Muulla tavalla merkittyjä suosittelijan tietoja ei huomioida. Tietoja ei voi myöskään ilmoittaa jälkikäteen. Yhdellä uudella jäsenellä voi olla vain yksi suosittelija. Voit täyttää yhdessä hankkimasi uuden jäsenen kanssa sähköisen liittymislomakkeen osoitteessa liity.pau.fi. Paperisia liittymis lomakkeita saat työpaikkasi luottamusmieheltä. Liittymislomakkeita voit tilata myös PAUn toimistosta, puh (09) 613 116. Lahjakortit postitetaan suosittelijoille kotiin kirjattuna kirjeenä kolmen kuukauden jaksoissa. Lahjakortin saaminen edellyttää, että työnantaja on perinyt liiton jäsenmaksun uuden jäsenen palkasta tai itsemaksava jäsen on maksanut ensimmäinen jäsenmaksunsa. PAU ilmoittaa verottajalle kaikista saamistasi lahjakorteista. Verohallinnon ohjeen mukaan lahjakortit ovat saajan veronalaista tuloa. Jos sinulla on kysyttävää kampanjasta, soita liittoon numeroon 09 613 116. Jokaisen liiton jäsenen etu on, että kaikki työpaikalla kuuluvat liittoon. 1 2 3 4 5 6 Reitti_5_2022.indd 40 Reitti_5_2022.indd 40 12.8.2022 13.31 12.8.2022 13.31