Reitti 1 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU:n jäsenlehti 8 | 2018 KEVENNETTY PERJANTAI 12 • JARMO TUOMINEN 16 • SYLIKASAUKSEN PALUU 28 Postin uusi terminaali Vantaalla työskennellään digiohjatussa jätt iterminaalissa 6 Rautalankaa irtisanomislaista 10 Ruokalähetit riiston kohteena 18 Reitti_8_2018.indd 1 Reitti_8_2018.indd 1 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 2 Reitti 8 | 2018 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 18 700 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi ), toimittaja Emilia Kukkala puh. 044 740 8698 (emilia.kukkala@pau.fi ) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 39 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka Forssa Print • ISSN 1459-7799 • Kannessa Miikka Sirkonen uudessa rahtiterminaalissa. Kuva: Emilia Kukkala. Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU:n jäsenlehti Ilmestymisaikataulu numero aineisto Reitt iin ilmestyy 9 29.10. 22.11. 10 26.11. 20.12. 4041 0428 Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 Työnkuva: Digiohjattu jättiterminaali 10 Kysymyksiä ja vastauksia irtisanomislaista 11 Puheenjohtajalta 12 Järvenpään kevennetty perjantai 16 Kentän ääntä liiton toimistoon 18 Alustatalous on työehtojen villi länsi 20 Vapaalla: Heittäjä ei herjaa 22 Radikaali postilakihanke jäihin 24 Ay-majakka: Kaikki muuttuu 25 Lapin ruskan lumoissa 26 Otteita työelämästä 28 Sana on vapaa: Sylizip 30 Kysyvälle vastataan 31 Kolumni: Kokemus vastaan tieto 32 Ristikko 33 Vuosien varrelta 34 Menoon mukaan 36 På svenska 37 In English 38 Työttömyyskassa tiedottaa 39 Muutosilmoitus ja palautekortti 12 Postilakihanke vastatuulessa 6 22 20 Reitti_8_2018.indd 2 Reitti_8_2018.indd 2 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 3 P ä ä k ir jo it u s PAU:n toimisto Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 Faksi: 09 6131 1750 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 HALLINNON SIHTEERI Birgit Simonen, 040 594 6010 LIITTOSIHTEERI yleiset sopimusja neuvotteluasiat Esko Hietaniemi, 0400 467 788 TYÖEHTOASIANTUNTIJA Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA työsuojelu, sosiaaliturva, vakuutusoikeudelliset asiat Niina Pentinmäki , 044 769 6434 (Ida Nummelin perhevapaalla 2.5. lähtien) LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Iikka Avela, 043 825 5311 KOULUTUSSUUNNITTELIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 TOIMITTAJA, VIESTINNÄN ASIANTUNTIJA Reitti-lehti Emilia Kukkala, 044 740 8698 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Työntekijät eivät lakkoile huvikseen T yötaistelut irtisanomissuojan heikennystä vastaan ovat odotetusti käynnistäneet keskustelun poliittisten lakkojen kieltämisestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies vaati lakkojen rajaamista tai niiden pitämistä vapaa-ajalla. Samansuuntaista rajausta ehdotti työoikeuden professori Seppo Koskinen viime talvena hallituksen aktiivimallia vastustaneen mielenosoituksen yhteydessä. Ajatus lakon pitämisestä vapaa-ajalla on sinänsä humoristinen, mutta loukkaa työntekijöiden perusoikeuksia. Yhdistymisvapaus ja siihen liittyvä oikeus mielipiteen ilmaisuun on turvattu YK:n kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimuksessa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Suomen perustuslaissa. Kansainväliset sopimukset eivät ole julkilausumia, ne on tehty noudatettaviksi. EK:n toistuva itkuvirsi poliittisten lakkojen yhteydessä on ollut se, kuinka paljon ne tulevat maksamaan yrityksille, joilla ei ole mitään tekemistä hallituksen ja ay-liikkeen kiistan kanssa. Irtisanomiskiistassakin päivän lakolle lätkäistiin 50 miljoonan euron hintalappu, tosin erittelemättä mihin laskelmaan luku perustuu. Eivät lakot ilmaisia työntekijöillekään ole. Työntekijä menettää palkan, mutta työnantaja säästää henkilöstökuluissa. Vaikka EK ei varsinainen osapuoli hallituksen ja ay-liikkeen välisessä yhteenotossa olekaan, on sillä peiliin katsomisen paikka. Kun kolmikannasta luovutaan, tätä on odotettavissa. Ay-liike on toistuvasti muistuttanut, että asiat pitäisi ensisijaisesti neuvotella ja ratkaista sopien myös työntekijäpuolta kuunnellen. Nyt hallitus vie huonosti valmisteltuja esityksiä eduskuntaan täysin piittaamatta niiden vaikutuksista palkansaajien ja työttömien arkeen. Postin ja Flexon kahden viikon ylityökielto piti hyvin, eikä työnantajakaan sortunut tällä kertaa suurempiin ylilyönteihin. Toki muutamia poikkeuksiakin oli. Eräässä toimipaikassa vaadittiin ilmoittamaan esimiehelle joka aamu, jos kieltäytyy ylitöistä. Myös jakajien pomo-puhelimissa muistutettiin ylityökiellon aikana laadun merkityksestä. Hienoa sinänsä, että laadusta ollaan huolissaan, vaikka ei se aina ole siltä tuntunut. Tilanne hallituksen ja ay-liikkeen välillä tätä kirjoitettaessa on kärjistynyt entisestään. Työntekijöiden tunnelmat oli hyvin aistittavissa, kun 500 liittopäättäjää kokoontui Helsingin Paasitorniin tiivistämään yhteistä rintamaa hallitusta vastaan. Lakiesitys irtisanomissuojan heikentämisestä pitää vetää pois ja työllisyyttä parantavia keinoja täytyy pohtia yhdessä. Sama viesti lähti myös liittohallituksen kokouksesta. PAU on mukana liittojen yhteisessä rintamassa vastustamassa lakiesitystä, joka asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan työpaikan koon perusteella. Mikäli hallitus ei vedä lakiesitystään irtisanomissuojan heikentämisestä pois, tulee PAU käynnistämään uusia työtaistelutoimia. JUHA PÖYRY Reitti_8_2018.indd 3 Reitti_8_2018.indd 3 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 4 Ajankohtaista Postilla Matt i Nisula Palkankorotuksista neuvotellaan Neuvottelut Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkankorotuksista kaudelle 1.11.2018 – 31.10.2019 on aloitettu. Työehtosopimus solmittiin syyskuussa 2017, jolloin ei ollut vielä tietoa tulevasta yleisestä palkankorotuslinjasta tuleville vuosille. Tästä syystä jouduimme sitomaan korotuksen suuruuden neljän teollisuusliiton (Teknologia, Kemia, Paperija Mekaaninen metsäteollisuus) ratkaisuihin. Viime syksynä emme päässeet yhteiseen näkemykseen työnantajaliitto Paltan kanssa siitä, miten edellä mainittujen teollisuusliittojen palkankorotuksia tulkittiin. Kyse oli yleiskorotusten ja paikallisten erien yhteisvaikutuksesta kokonaiskorotukseen. Jouduimme hakemaan ratkaisua valtakunnansovittelija Minna Helteen toimistosta ja sieltä saatu ratkaisutulos oli mielestämme kovin työnantajamyönteinen. Tämän syksyn osalta ei pystytä vielä sanomaan saadaanko yhteinen tulkinta teollisuusliitojen palkankorotuksen vaikutuksesta. Ongelmana on miten korotuskaudet lasketaan. Haasteensa on myös yleiskorotuksen ja paikallisten erien suhteuttamisessa ja laskemisessa. Mikäli edellä mainitut asiat hiertävät, joudumme mahdollisesti jälleen hakemaan ratkaisua valtakunnan sovittelijan toimistosta, uudelta sovittelijalta Vu okko Piekkalalta. Tällöin korotusten maksaminen siirtyy ensi vuoden puolelle. Mutta vaikka korotukset rahallisesti tulisivat vasta ensi vuonna, niin toki ne maksetaan takautuvasti marraskuun ensimmäisestä päivästä lukien. Esko Hietaniemi Oletko saanut tänä vuonna Uuden polun korvauksen? Jos sinulle on maksettu tänä vuonna Uuden polun kertakorvaus, voit pyytää tulontasausta ansiotulojen verotuksessa. Tulontasauksella lievennetään valtionveron progressiivisen tulo veroasteikon vaikutusta silloin, kun luon nollinen henkilö on saanut kerralla suurehkon tulon, jonka katsotaan kertyneen kahdelta tai useammalta vuodelta. Tulontasauksella ei muuteta edellisvuosien verotusta. Tasattavaksi vaadittu kertatulo on osa sen verovuoden ansiotuloa, jona se on saatu. Ota yhteyttä verotoimistoon ja pyydä tulontasauksen huomioimista loppuvuoden 2018 verokortin veroprosenttiin. Verovelvollisen on itse vaadittava tulontasauksen toimittamista. Vaatimus on esitettävä ennen kertatulon saamisvuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Esimerkiksi vuoden 2018 verotus päättyy 31.10.2019. Lisätietoja löytyy verottajan sivuilta: www.vero.fi. Kirjoita hakusanaksi ”tulontasaus ansiotulojen verotuksessa”. Reitti_8_2018.indd 4 Reitti_8_2018.indd 4 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 5 Aika ilmoitt autua KURSSEILLE Koulutuskalenteri ja ilmoitt autuminen www.pau.? -> koulutus Tarkista kurssien ehdot PAU:n nett isivuilta. Reitti 5 PAU:N OMA KOULUTUS PAU:n järjestökoulutus Svenskspråkig organisationkurs Tidpunkt 17-18.11. Kursplats Scandic Tammerfors Koskipuisto Sista anmälningsdag 26.10. För medlemmar som jobbar i Posti. Programmet innehåller bland annat aktuella frågor om kollektivavtalet och arbetarskydd. Selkoa sopimuksista Aika 24.-25.11. Paikka Kuljetusliitt ojen Merisali, Helsinki Viimeinen hakupäivä 2.11. Ensisijaisesti niille jäsenille, jotka ovat suoritt aneet Tunne oikeutesi-kurssin. Sopii erinomaisesti myös ammatt iosastojen aktiiveille. Kurssilla uppoudutaan liiton lakimiehen opastuksella tarkemmin työehtosopimukseen ja käydään läpi usein kysymyksiä herätt äviä aiheita. OPISTOJEN JÄRJESTÖKOULUTUS Neuvott elutaidon kurssi Aika 26.–30.11. Paikka Kiljavan Opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä 26.10. Kurssi on tarkoitett u luott amusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Kurssi soveltuu myös muille aiheista kiinnostuneille. Kurssin tavoitt eena on antaa osanott ajille valmiuksia erityisesti työyhteisössä käytäviin neuvott eluja keskustelutilanteisiin valmistautumiseen. Huom! Työnantaja ei maksa palkkaa tämän kurssin ajalta, mutt a liitt o maksaa stipendiä viiden päivän kurssiajalta yhteensä 373,91 €. PAU maksaa myös osallistujien majoitukset, ruokailut ja kohtuulliset matkakulut. Työhyvinvointisäätiö joutuu lopett amaan lomatoimintansa Posti-konsernin työhyvinvointisäätiö on tarjonnut konsernin palkansaajille, heidän puolisoilleen ja perheilleen ohjattua lomatoimintaa. Palaute on ollut positiivista, ja toiminta on tarjonnut mahdollisuuden hotellitasoiseen lomailuun myös pienituloisille lapsiperheille. Säätiö joutuu itsestään riippumattomista syistä lopettamaan lomatoimintansa. Verottaja on ottanut kannan, jonka mukaan säätiön tarjoamat lomapalvelut ovat rinnastettavissa työnantajan tarjoamiin luontaisetuihin. Tarjotun loman arvo laskettaisiin sekä palkansaajan että hänen perheensä osalta palkansaajan verotettavaksi tuloksi. Säätiö tarjoaa jatkossakin palveluitaan konsernin henkilöstölle. Lomatoiminnasta vapautuva kuluerä tullaan kohdentamaan muun toiminnan kehittämiseen. Säätiö rahoittaa ja tarjoaa siis jatkossa entistä enemmän kuntoremonttiviikkoja eri kohteissa, järjestää ohjelmallisia viikonlopputilaisuuksia ja rahoittaa alueellisia liikuntaja kulttuuritapahtumia. Lisätietoa tarjonnasta löydät säätiön kotisivuilta www.tyohyvinvointisaatio.fi . Aluetilaisuuksien järjestämiseen liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttää säätiön asiamieheen: esa.vilkuna@tyohyvinvointisaatio.fi . Huomaathan ettei tilaisuutta sääntöjemme mukaan voi järjestää esimerkiksi yhden työpaikan henkilöstölle. Ilmoitt audu PAU:n talvipäiville Liiton talvipäivät pidetään ensi vuonna Vantaalla, Sokos Hotel Flamingossa 16.–17.3.2019. Majoitukset varataan keskitetysti ammattiosastojen kautta. Ole siis yhteydessä osastosi toimihenkilöön. Talvipäivien ohjelmassa on tuttuun tapaan ajankohtaisia asioita, urheilua ja tietenkin Flamingon vesipuisto ja kylpylä. Talvipäivistä myöhemmin lisää tulevissa Reitti-lehdissä ja liiton verkkosivuilla. Talvipäivien järjestäjinä toimivat PAU:n Helsingin osasto, Helsingin Automiehet ja Postija logistiikka-alan Asiantuntijat. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja on Seppo Airaksinen, seppo.airaksinen@posti.com. ? a m in g o .? Reitti_8_2018.indd 5 Reitti_8_2018.indd 5 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 6 Työnkuva Reitti 6 Digiohjatt u jätt iterminaali Postin 26 000 neliömetrin digitaalinen rahtiterminaali korvaa Helsingin Veturitien, Vantaan Virkatien ja Tuusulan Huurrekujan terminaalit. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT EMILIA KUKKALA Reitti_8_2018.indd 6 Reitti_8_2018.indd 6 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 7 T Reitti 7 Reitti_8_2018.indd 7 Reitti_8_2018.indd 7 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 8 Työnkuva P osti otti loppukesästä käyttöön Vantaan Viinikkalassa uusinta tekniikkaa hyödyntävän rahtiterminaalin, jonka hinnaksi tuli yli 30 miljoonaa euroa. Muutto uusiin tiloihin sujui ongelmitta. Tärkeintä oli se, että täällä oli kaikki valmiina. Työntekijät kertoivat muuton sujuneen kiitettävästi. Tavarat saatiin paikoilleen ja hommat lähti heti maanantaina pyörimään, kertoo työsuojeluvaltuutettu Susanna Kuosmanen. Posti hyödyntää terminaalissa uusinta tekniikkaa, jossa kaikki toiminnot, tavaraliikenne, lastaus ja purku on digitaalisesti ohjattua. Esimerkiksi lastausja purkulaitureilla ja rahtitavaran säilytysruuduissa on digitaalisia näyttöjä, jotka ohjaavat tavarat oikeaan paikkaan. Samalla rullakkojen paperilaput ja pahvikyltit jäävät terminaalissa historiaan, koska kaikki tieto löytyy sähköisiltä näytöiltä. Tämä helpottaa lastaajien työtä, Kuosmanen täsmentää. Terminaalin ohjausjärjestelmä näyttää reaaliajassa mitä tavaraa terminaaliin tulee, missä kohtaa ne sijaitsevat ja missä kuljetuksessa ne lähtevät. Terminaalin toiminnot on pitkälti automatisoituja, jonka pitäisi nopeuttaa toimintaa ja parantaa laatua vähentämällä inhimillisten virheiden mahdollisuutta. Terminaalissa käsitellään päivittäin noin 5 700 lavallista rahtilähetyksiä, joista kaksi kolmasosaa on pääkaupunkiseudulta lähteviä ja kaikkialle Suomeen jaettavia lähetyksiä. Kolmasosa lähetyksistä on pk-seudulle saapuvia kappaletavaralähetyksiä yritysja yksityisasiakkaille. Terminaali on toiminnassa ympäri vuorokauden kuutena päivänä viikossa. Päivän aikana terminaalissa käy 200–300 ajoneuvoyhdistelmää. Lisää siivoojia tarvitaan Postin tiedotteen (23.7.) mukaan rahtiterminaalissa on panostettu merkittävästi myös työturvallisuuteen ja yleiseen turvallisuustasoon. Työturvallisuutta lisäävät esimerkiksi liikennejärjestelyt rakennuksen ulkopuolella, jossa jalankulku alueella tapahtuu kulkusiltaa pitkin. Kaikki lastausja purkuvaiheet taltioidaan kameroiden avulla. Suurten lähetysten käsittely tapahtuu katetussa kuormaushallissa sään suojassa ympäri vuoden. Työsuojelussa riittää kuitenkin vielä töitä. Työsuojeluvaltuutettu Susanna Kuosmanen kertoo, että ennen muuttoa uuteen terminaaliin perustettiin projektija sparrausryhmiä, joissa sai kertoa mielipiteitä mitä rakennusvaiheessa pitäisi huomioida. Ennen lattioiden maalausta otimme esille terminaalin jalankulkijoiden punaisella viivalla merkityt kävelyreitit, jotka kulkevat lastausja purkuovien editse. Tähän sisältyy työturvallisuusriski. Itse en ymmärrä sitä logiikkaa, mutta viisaammat ovat näin päättäneet, Kuosmanen harmittelee. Toinen kummastelua aiheuttanut seikka on terminaalin lattiamateriaali, jonka pinta lähti kulumaan ja likaantui jo parin viikon käytön jälkeen. Esimerkiksi lokessa ei ole sellaista pölyongelmaa, kuin nyt jo täällä, vaikka sielläkin on trukkiliikennettä. Eroa lattioissa täytyy olla. Yksi syy pölyn kasaantumiseen löytyy viereisellä tontilla olevasta kivimurskaamosta, josta kantautuu hienoa kivipölyä terminaaliin. Ratkaisu ongelmaan voisi löytyä siivouksesta, mutta tätä ei terminaalissa ainakaan toistaiseksi ole pidetty tarpeellisena. Siivouksesta vastasi alussa yksi (!) henkilö, nyt siivoojien lukumäärä on tuplattu. Toki tekemistä 26 000 neliön terminaalissa löytyy kahdellekin siivoojalle. Työsuojeluvaltuutettu Susanna Kuosmanen kantaa huolta työntekijöiden terveydestä. Jos työtiloissa on likaa ja hygieenisyyteen ei kiinnitetä riittävästi huomiota, tulee se ennen pitkää johtamaan sairauspoissaoloihin. Jukka Suutarisella ei ole ikävä Veturitielle. ”Onhan tämä lastaajalle paljon parempi paikka, vaikka latt iasta lähtee maalia ja siitä nousee paljon pölyä. Hyvä duunipaikka tämä on. Nämä asiat kun saadaan kondikseen, niin ei tässä mitään hätää ole”: Reitti_8_2018.indd 8 Reitti_8_2018.indd 8 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 9 Postin uusi rahtiterminaali • Sijaitsee Vantaan Viinikkalasssa K3 Logistics -alueella Suokalliontiellä Kehä III:n ja Helsinki-Vantaan lentokentän välissä. • Otett iin käytt öön heinäkuussa 2018. • Terminaalin pituus noin 450 metriä, leveys 56 metriä. Yhteensä noin 26 000 neliömetriä, eli yli kolme jalkapallokentt ää. • 155 purkuja lastauslaituria. Katett u kuormaushalli, jossa viisi sivulastauslaituria. Lastaus ja purku sään suojassa. • Terminaali työllistää noin 300 henkilöä, joista pääosa kuljett ajia. • Käytt ötarkoitus erityisesti pääkaupunkiseudun varastoista ja satamista lähtevien tavaravirtojen yhdistely kotimaan jakelua varten. Terminaalirakentamisessa on varaudutt u pakkasvaraston ja viileäterminaalin käytt öönott oon myöhemmässä vaiheessa. • Terminaalin kautt a kulkee rahtia noin 5 700 lavaa päivässä. • Hinta noin 30 miljoonaa euroa. Tontt i ostett iin Vantaan kaupungilta yhdellä eurolla. Tontin puhdistustöiden hinta useita miljoonia. Siivoojia ja siivouskertoja pitäisi ehdottomasti lisätä, koneella pitäisi vetää useamman kerran viikossa lattiat puhtaaksi, ei ole mitään muuta mahdollisuutta. Joka lohkolla pitäisi olla oma siivooja ja toimistoja sosiaalitiloissa omansa, jos tämä halutaan pitää kunnossa, Kuosmanen painottaa. VAK-koulutukset hyvällä mallilla Siivoukseen liittyvistä haasteista huolimatta Kuosmanen muistuttaa, että uudessa terminaalissa on paljon hyvääkin. Sosiaalitilat ja taukotilat ovat riittäviä ja työpaikkaruokala saa erityistä kiitosta. Terminaalissa on myös vaarallisten aineiden käsittelyä (VAK), jonka koulutuksen työnantaja on hoitanut mallikkaasti. Vaarallisiin aineisiin lukeutuvat muun muassa moottoriöljyt, tuulilasipesunesteet, rehut, erilaiset kemikaalit ja ilmapallokaasut. Varsinkin lastaajat ja purkajat ovat saaneet hyvän koulutuksen. Asiaa pidetään jatkuvasti esillä ja terminaaliin on saatu myös silmähuuhdepisteet, Kuosmanen kertoo. Rahtiterminaalin henkilökunta tulee Kuosmasen mukaan hyvin toimeen keskenään eri kansallisuuksista ja kulttuureista huolimatta. Ja jos tulee jotain, niin mulle voi aina soittaa tai tulla juttelemaan. Olen paikalla torstaisin kuuntelemassa ihmisten huolia, oli kyse kuinka pienestä asiasta hyvänsä. Niko Takala kehuu myös uutt a terminaalia, mutt a työskentely pölyisten pakett ien keskellä tuntuu hengitysteissä. ”Joka päivä tulee mustaa räkää ja kurkkua kuivaa, muuten kyllä hyvä paikka työskennellä”. Terminaalipäällikkö Jari Aho ei vastannut Reitti-lehden esittämiin kysymyksiin. Lehden mentyä painoon, terminaalin siivoojia oli lisätty kolmeen. Reitti_8_2018.indd 9 Reitti_8_2018.indd 9 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 10 Kysymyksiä ja vastauksia irtisanomislaista Hallitus yritt ää saada nuijitt ua läpi irtisanomislain uudistusta, joka heikentäisi irtisanomissuojaa alle 20 henkilön yrityksissä. Yhdessä muiden liitt ojen kanssa PAU osallistui ylityökiellolla lain vastustamiseen. Liiton lakimies Iikka Avela vastasi Reitin kysymyksiin siitä, mitä lakimuutos käytännössä tarkoitt aa. TEKSTI EMILIA KUKKALA Miten pienissä yrityksissä jatkossa irtisanott aisiin? Lakitekstistä tai sen esitöistä ei käy tarkkaan ilmi, millä tavalla irtisanomiskynnys alenisi. Jäisi käytännössä hyvin paljon oikeuskäytäntöjen varaan, millaiseksi se muodostuisi. Tuomioistuimissa tulisivat lisääntymään työsuhteen päättymistä koskevat riidat, kun olisi pakko hakea sitä tulkintaa, mitä laki oikeasti tarkoittaa. Miksi tulkinta pitäisi muodostaa uudestaan? Nykyäänkin irtisanomisperusteet ovat tulkinnanvaraiset, mutta oikeuskäytäntö on vakiintunut, kun lakia on vuosikymmeniä tulkittu. Nykyisestä laista tiedetään, mitä se tarkoittaa. Nyt, jos sitä lähdettäisiin muuttamaan alusta asti, niin vanha sitoutunut käytäntö ei kaikilta osin pädekään. Mitä riskejä lakiuudistukseen sisältyy? Varmasti pienissä yrityksissä tullaan kokeilemaan rajoja, että kuinka heppoisin perustein työntekijöitä voi irtisanoa. Tätä uutta lakia voisi käyttää myös siihen, että työnantajan kanssa eri mieltä olevasta ja hankalaksi koetusta työntekijästä halutaan eroon. Työnantajia on niin monenlaisia. Suurin osa työnantajista on kunnollisia ja toimii hyvin, mutta valitettavasti joukkoon mahtuu myös huonoja. Jotkut hoitavat hommansa hyvin ja lainmukaisesti, toiset eivät. Semmoisia irtisanomisia on paljon nykyisenkin lain puitteissa, että työntekijä puuttuu johonkin epäkohtaan, antaa palautetta ja vähän ajan päästä hänet irtisanotaan. Irtisanominen naamioidaan yt:ssä vaikka tuta-perusteeksi tai keksitään jokin muu veruke. Kuinka hankalaa irtisanominen nykyisin on? Ei se ole vaikeaa. Lain mukaan riittää, että työntekijän laiminlyödessä tai rikkoessa velvollisuuksiaan hänelle annetaan varoitus. Jos hän toistaa samanlaisen rikkeen tai laiminlyönnin, niin hänet voidaan irtisanoa. Miksi se joidenkin yritt äjien mukaan on vaikeaa? Irtisanominen voidaan kokea vaikeaksi, jos työnantaja ei tunne hyvin lain sisältöä tai vakiintunutta oikeuskäytäntöä. ”Vaikeus” voikin ehkä enemmän olla työnantajan tai esimiehen tietämättömyyttä tai osaamattomuutta. Jos työnantajat kokevat irtisanomisen vaikeaksi, niin oikea ratkaisu ei ole muuttaa lakia entistä epäselvemmäksi ja tulkinnanvaraisemmaksi. Ehkä pitäisi ennemmin perehtyä paremmin siihen nykyiseen lakiin, mitkä irtisanomisen edellytykset ovat, kuten että pitää antaa varoitus ennen kuin irtisanoo. Ehkä se on enemmän tiedon tai osaamisen puutetta, että koetaan vaikeaksi. Pienissä yrityksissä on ehkä yleisempää, että saattaa unohtua esimerkiksi antaa varoitus. Millaisissa tilanteissa voisi jatkossa tulla kenkää, jos laki menisi läpi? Jos vaikka tulisi sanaharkkaa työnantajan kanssa tai kemiat tai näkemykset eivät kohtaisi, niin semmoisissa tilanteissa varmasti lähdettäisiin usein tuomioistuimessa kokeilemaan, saadaanko irtisanoa. Irtisanomisia tapahtuisi yhä enemmän ihmisen persoonan perusteella. Lakitekstissä ja irtisanomisilmoituksessa ei luonnollisesti voida puhua ”pärstäkertoimesta”. Mihin tällaiset irtisanomiset verhott aisiin? Irtisanomisilmoituksessa voisi lukea esimerkiksi epäsopivuus työyhteisöön, yhteistyökyvyttömyys, epäasiallinen käytös tai epäpätevyys. Perusteeksi ehdotetaan myös luott amuksen rikkomista. Tätä ei ole aiemmin ollut kirjattuna kyseisessä lainkohdassa, vaikka oikeuskäytännössä tätä on käytetty perusteena. Lakiluonnoksessa on hyvin ympäripyöreästi sanottu, mitä luottamuksen rikkominen voisi käytännössä olla. Sana on vapaa lakiesityksen kommentointiin yleisesti. On vaikea nähdä tätä logiikkaa, että jos pyritään lisäämään työllisyyttä, niin helpotetaankin liikkumista työllisestä työttömäksi. Koeajan pidentäminen tällä hallituskaudella oli jo vastaus samaan tarpeeseen. Jos työntekijä onkin epäpätevä tai ei sovellu työhönsä, niin kyllä se ensisijaisesti koeaikana pitäisi katsoa. Reitti_8_2018.indd 10 Reitti_8_2018.indd 10 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 11 Re Re Re Reit it it i ti ti t 11 11 11 V iimeisten viikkojen aikana olemme saaneet lukea eri medioista kymmeniä kolumneja ja artikkeleita hallituksen esittämästä irtisanomislaista. Noin puolet jutuista on ollut asian puolesta, puolet asiaa vastaan ja muutama siltä väliltä. Mielenkiintoisinta on aina lukea niiden henkilöiden perusteluita, jotka ovat asiasta eri mieltä kuin itse olen. Siitä syystä olenkin erityisellä tarkkuudella lukenut ne kirjoitukset, joissa SAK:ta ja liittoja taas vaihteeksi on haukuttu työmarkkinahäiriköiksi, kun kehtaavat poliittisilla työtaisteluilla vastustaa vaaleilla valitun lainsäätäjän lainsäädäntötyötä. Varsin moni hallituksen irtisanomislakia kannattavista kolumnisteista on ihmetellyt sitä, miksi ay-liike näin voimakkaasti, poliittisia lakkoja käyttäen, hyökkää esitystä vastaan. Selitystä on haettu tulevista vaaleista. Joko suoraan tai rivien välissä on väitetty ay-liikkeen tekevän jo vaalityötä kevään eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Tulevien vaalien merkitystä en kiellä enkä sitäkään, että iso merkitys on sillä millainen hallitus tässä maassa lainsäädäntöesityksiä tekee. Siitä kertoo jo potkujen antamista helpottava lakiesityskin. Mutta ei PAU:lle, eikä tietääkseni mille muullekaan liitolle tämä ole vaalikampanjaa. Tämä on edunvalvontatyötä. Työtä, joka perustuu jokaisen liiton sääntöihin. Ammattiliitto puolustaa työntekijöiden työsuhteen ehtoja ja työntekijöiden irtisanomissuoja on yksi keskeisimmistä asioista, joita liittojen on puolustettava. Jokaista heikennysesitystä vastaan ei voida käyttää kaikkea keinovalikoimaa hyväksi, mutta tämä on asia, jota pitää puolustaa koko työkalupakin sisällöllä. Lähes jokainen PAU:n jäsen on ollut irtisanomisuhan alla. Suurin osa on pelännyt työpaikkansa puolesta yt-neuvottelujen takia. Harvempi kohtaa uransa aikana henkilökohtaista irtisanomisperustetta, mutta liiton tietoon niitäkin tulee tiheästi. Ehkä useimmiten ottavat yhteyttä ne, joiden työkyky on iän, tapaturmien tai työstä johtuvan rasituksen takia heikentynyt niin, että työnantaja on päätynyt irtisanomiseen. Moni kokee, oikeutetusti, epäreiluna tilanteen, jossa työkyky on fyysisesti raskaassa työssä kaventunut (enää ei pysty tekemään kaikkea sitä mitä ennen) ja kiitoksena 30 vuoden työurasta on kädessä irtisanomislappu. Hyvin harvoin liittoon on yhteydessä ihminen, joka tietoisesti on tehnyt työnsä niin huonosti tai työohjeiden vastaisesti, että työnantaja on päätynyt päättämään työsuhteen. Tällainen henkilö yleensä tietää tehneensä väärin ja kärsii siitä seuranneen rangaistuksen, työsuhteen päättymisen. Harva, jos kukaan, meistä menee töihin sillä ajatuksella, että tänään teen työni mahdollisimman huonosti ja hankin itselleni potkut. Ennemminkin päinvastoin, työ halutaan tehdä hyvin. Joskus tämäkin riita päättyy. Sen jälkeen olisi virkistävää nähdä pitkästä aikaa hallitukselta lainsäädäntöesityksiä, joilla pyritään lisäämään työntekijöiden työhyvinvointia. Mitäpä jos alettaisiin taas pitkästä aikaa puhumaan esimerkiksi työajan lyhentämisestä? HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Puheenjohtajalta 11 Reitti Irtisanomissuojan puolustaminen on edunvalvontatyötä Reitti_8_2018.indd 11 Reitti_8_2018.indd 11 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 12 Susanna Parikka toivoo työpäivistä tasaisempia. Reitti 12 Reitti_8_2018.indd 12 Reitti_8_2018.indd 12 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 13 Järvenpäässä kevennetyllä perjantailla ei suuria vaikutuksia Posti kokeili syys-lokakuussa muutamissa jakelutoimipaikoissa joustavaa työaikamallia, jolla tutkitt iin kuinka työ ja työntarve kohtaavat parhaiten eri viikonpäivinä. Järvenpäässä kokeilu ei tuonut suuria muutoksia. TEKSTI JUHA PÖYRY KUVAT EMILIA KUKKALA J oustava perjantai. Siinä sanapari, joka on herättänyt kesän jälkeen voimakkaita tunteita jakelussa. Toimipaikoissa on kokeiltu mallia, jossa pysyvälle henkilöstölle annettaisiin perjantaivapaita, jos vapaan perjantain tunnit tehtäisiin muina viikonpäivinä 4-10 tunnin pituisina. Kymmenen tunnin päiviin ei Järvenpäässä innostuttu. Työntekijöiltä ei ole sellaista aloitetta tullut. Ja kun he kokevat yhdeksän tunnin päivätkin raskaaksi, niin kymmenen tunnin päivistä en lähde tietenkään sopimaan, sanoo Uudenmaan pääluottamusmies Piia Willberg. Järvenpäässä kokeiltiin viime vuonna 12 viikon tasoitusjaksoa ja kymmenen tunnin päiviä, jolloin tasoittumisjaksossa oli tasoitusvapaa käytössä. Kukaan ei sitä kuitenkaan jaksanut ja esimieskin oli sitä mieltä, että se kävi liian raskaaksi. Työntekijät uupuivat ja työteho laski. Elämä ei ole pelkkää työtä Järvenpäässä maanantait, keskiviikot ja torstait ovat olleet yhdeksän tunnin päiviä ja tiistait viiden. Perjantai on vaihdellut 6.15–6.45 tunnin välillä. Kymmenen tunnin päivät eivät innosta postinjakaja Mirja Koivistoa. Mulla on 2-vuotias lapsi, käyn Mäntsälästä töissä ja näillä yhdeksän tunnin päivilläkin työpäivän pituudeksi tulee 11 tuntia. Ja onhan ihmisillä harrastuksia ja muitakin menoja. Eihän elämä pelkkää työtä voi olla ja mikä järki on ajaa ihmisiä loppuun pitkillä päivillä. Siinä voi jokainen miettiä mitä tuo kymmenen tuntia tarkoittaisi vaikka pimeinä marraskuun päivinä. Koiviston kollega Susanna Parikka kokee myös yhdeksän tunnin päivät raskaiksi, mutta ei ole aivan ehdoton pitemmistä päivistä. Perjantaivapaatkin voisi olla ihan kivoja, kunhan kymmenen tunnin päiviä ei olisi jatkuvasti. Työpäivien pitäisi olla kuitenkin nykyistä tasaisempia. Työvoimapulaa Jakaja, joka haluaa pysyä nimettömänä muistuttaa millaisia vaikutuksia pitkillä työpäivillä on laatuun. Teho laskee ja virheitä tulee helpommin. Ymmärrän kyllä, että joustavaa työaikaa haetaan, mutta kaikkeen työhön se ei sovi ja tämä postinjakelu on sellainen. Tässä pitää olla kaiken aikaa tarkkana. Perjantai-vapaa olisi aika kova hinta, jos tulisi kymmenen tunnin päiviä. Väittäisin, että siinä menisi työtehoa hukkaan, kun vastentahtoisesti tehtäisiin pitkää päivää. Jakajan mukaan laatua ei helpota yhtään se, että jakeluun tulee J-kirjeet valmiiksi lajiteltuna. Niihin ei saa täällä koskea, ne pitää ottaa reitille sellaisenaan mukaan. Kirjeitä on väärässä järjestyksessä, siellä on muuttaneita, joilla on osoitteenmuutokset voimassa. Niitä joutuu sitten kelaamaan nipuista pois tuolla vesisateessa. Kevennettyä perjantaita on perusteltu sillä, että joustavalla työaikamallilla jakelutyö pysyy kokoaikaisena ja jakajien osa-aikaistamista voidaan välttää. tu sillä, että joustavalla työaikamallilla jakelutyö pysyy kokoaikaisena ja jakajien osa-aikaistamista voidaan välttää. Sari Hämäläisen mielestä Postin pitäisi panostaa laatuun. Reitti_8_2018.indd 13 Reitti_8_2018.indd 13 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 14 No sehän tässä on takana. Toisaalta, jos työ muutettaisiin osa-aikaiseksi, niin entistä vaikeampaa olisi saada työntekijöitä, kun niitä on vaikeaa saada jo nyt. Iso vaikuttava tekijä on se, että nelipäiväistä viikkoa ei ole kovin moni työntekijä halukas tekemään. Määräaikaisillehan tiistaisin ei ole töitä yleensä tarjolla. Laatu etusijalle Laadusta on jakelussa puhuttu viime vuosina paljon ja entistä tärkeämpää siitä tulee kilpailun lisääntyessä. Sanoman Early Bird jakaa varhaisjakelun mukana Uudellamaalla muun muassa ET-lehden, Elisan ja Aktia Bankin kirjeet. Syyskuun alusta kilpailijalle meni myös Keski-Uudenmaan jakelu. Jakajia haastatellessa välillä tuntuu siltä, että he ovat ainoita työntekijöitä, joille laadulla on oikeasti merkitystä. Laatu pitäisi asettaa kaikessa etusijalle. Postin kannattaisi kilpailla laadulla ihan tosissaan, eikä pelkästään puheissa. Ja sitä kautta tuoda asiakkaita ja työtä ja pitää taso mahdollisimman korkealla. Esimerkkinä J-kirjeet, jotka voisimme itse tehdä samassa ajassa tehokkaammin ja Pääluott amusmies Piia Willberg ei sovi kymmenen tunnin päivistä, jos työntekijät eivät sitä tahdo. laadukkaammin. Mutta ei anneta tehdä. Tämä on vain yksi esimerkki tästä laadusta, jakaja pamauttaa. Myös Järvenpään työsuojeluasiamies Sari Hämäläinen painottaa, että laadun pitäisi olla Postin kilpailuvaltti. Esimerkiksi täällä siirryttiin liian nopealla aikataululla zippiin. Jakojärjestysluetteloissa on puutteita ja niissä on ollut virheitä. Ja kun kasataan muille, ei ehdi kasaamaan omia ja posteja jää jakamatta, Hämäläinen harmittelee. Reitti_8_2018.indd 14 Reitti_8_2018.indd 14 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 15 T ältä osin Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimukseen ei ole tullut mitään muutoksia. Asioista voidaan käydä paikallisia neuvotteluja alueella työnantajan ja (pää) luottamusmiesten kanssa. Työehtosopimuksen mukaan, kun kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika järjestetään keskimääräiseksi (työaika tasoittuu tasoittumisjakson aikana 38 t 15 min./vko), työvuoron pituus on vähintään 5 tuntia ja enintään 9 tuntia. Työehtosopimuksen mukaan tasoittumisjakson pituus on enintään 13 viikkoa (plm voi sopia paikallisesti pidemmäksi), mutta käytännössä jakelussa on käytössä 12 viikon jakso. Viikoittainen työaika voi olla enintään 48 tuntia. Edellä mainituista työvuoroista voi alueen pääluottamusmies sopia Työehtoasiantuntija Jussi Saariketo muistutt aa, ett ä PAU ei liitt ona ole sopinut työnantajan (Posti) tai työnantajaliiton (PALTA) kanssa kevennetystä perjantaista tai pidennetystä viikonlopusta niin, ett ä perjantai olisi vapaapäivä. Jakelun työaika ja perjantain suunnitelmat TEKSTI JUSSI SAARIKETO, työehtoasiantuntija paikallisesti kuitenkin myös lyhemmästä (min. 4 tuntia) tai pidemmästä työvuorosta (esim. joillain alueilla on sovittu työajan pituudeksi 4-10 tuntia). Myös viikkotyöajan enimmäispituudesta voidaan sopia toisin (vähemmän kuin 48 tuntia). Mikään ei kuitenkaan velvoita asioista sopimaan ja pääluottamusmies kartoittaakin aina tapauskohtaisesti onko sopiminen tessistä poikkeavasti järkevää. Työehtosopimukseen perustuvan (toistaiseksi voimassa olevan) paikallisen sopimuksen irtisanomisaika on kolme kuukautta, ellei toisin sovita. Sopijaosapuoli (esim. PLM) voi halutessaan irtisanoa sopimuksen. Tässä yhteydessä on huomioitava myös pitkien työpäivien kuormitus ja yhteistyö työsuojeluvaltuutetun kanssa onkin tärkeää. Työaika voidaan tasoitt aa kokonaisilla vapaapäivillä Työnantaja voi suunnitella tasoittumisjakson työajat myös niin, että työvuorot tasoitetaan kokonaisilla vapaapäivillä. Jos työvuoron pituus on enintään 9 tuntia, on kokonaisten tasoitusvapaapäivien suunnittelu perjantaille käytännössä lähes mahdotonta, jos samaan aikaan tiistain työvuoro suunnitellaan lyhyeksi. Posti on nyt ilmoittanut kokeilevansa alueilla Vantaan Koivukylä, Järvenpää ja Lohja sekä Kaakkois-Suomesta Heinola, Lahti, Kotka, Kouvola ja Anjalankoski mallia, jossa voidaan suunnitella perjantaiksi joko kokonainen (tasoitus)vapaapäivä tai lyhentää perjantain työaikaa. Tasoittumisjakson kokonaistunnit pysyvät kuitenkin ennallaan. Osa-aikaisen työntekijän työaika Osa-aikaisella työntekijällä ei työehtosopimuksen mukaan ole käytössä keskimääräistä työaikaa eikä tasoittumisjaksoa. Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika tulee aina sopia työsopimuksessa. Osa-aikaisen työntekijän työvuoron pituus on vähintään 4 tuntia ja enintään 9 tuntia. Jos työnantaja suunnittelee osa-aikaisen työvuoron yhdeksää tuntia pidemmäksi, tulee siitä sopia ao. työntekijän kanssa. Viikoittainen työajan enimmäispituus on 48 tuntia. Joustovapaisiin ja vuosilomiin ei ole tullut muutoksia Joustovapaiden ja vuosilomien osalta noudatetaan normaaleja työehtosopimuksella sovittuja käytäntöjä ja voimassa olevaa vuosilomalakia. Näihinkään asioihin ei siis ole tullut viime aikoina mitään muutoksia aiempaan. Reitti 15 Reitti_8_2018.indd 15 Reitti_8_2018.indd 15 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 16 Kentän ääntä liiton toimistoon TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY 16 Reitti_8_2018.indd 16 Reitti_8_2018.indd 16 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 17 ammattiosastojen tilanne ja haasteet, perinteinen osastotoiminta kun on viime vuosina ollut hiipumaan päin. Onneksi kiinnostusta edunvalvonnan tehtäviin tuntuu kuitenkin vielä löytyvän. Tuota kiinnostusta pitäisi hyödyntää myös osastotoiminnassa, johon luottamusmiehet pitäisi saada kiinnitettyä paremmin mukaan. Ennenhän puhuttiin nimenomaan osaston luottamusmiehistä. Osastot saisivat heiltä paremmin informaatiota kentältä, toimittaisiin puolin ja toisin. Tuominen näkee, että osastojen roolia pitäisi tuoda enemmän esiin myös luottamusmiesten koulutuksessa. Osaston pitäisi olla luottamusmiehen työkalu. Jos kentällä nousee joku epäkohta työehtosopimuksessa esiin, niin luottarin pitäisi mennä osastoon pyytämään tekemään asiasta esitys, että sitä pitäisi muuttaa. Käytetään luottamusmiestä osaston työkaluna ja päinvastoin. Tuominen rohkaisee kaikkia jäseniä mukaan toimintaan, jos ei muuten, niin oman etunsa vuoksi. Osaston toimikunnassa saa asioista parhaimman tiedon. Osallistumalla pystyy myös vaikuttamaan ja saa parhaan hyödyn jäsenmaksuista, kun osallistuu osaston ja liiton tilaisuuksiin. Aktiivien rekrytoinnissa tukena on myös liiton toimitsijoiden vetämä koulutus. Koulutushan meillä on hyvä ja tason pitää säilyä. Pelkät sähköpostit ja tiedotteet työntekijöiden houkuttelemiseksi edunvalvontatehtäviin ei riitä. Työpaikoille pitää mennä juttelemaan, kuunnella ihmisiä ja houkutella mukaan. Osastojen rooli edunvalvojien kanssa on tässä keskeinen. Toimiva edunvalvonta on edellytys myös liiton olemassaololle. Kaikki lähtee siitä, että paikallinen edunvalvonta ja työehtosopimuksen valT uomisen pesti järjestöpäällikkö Seppo Kinnusen seuraajana alkoi lokakuun alussa. Vaikka titteli vaihtui, tehtävät pysyvät pääpiirteissään samana, tosin työehtopuolelle painotusta tullee aiempaa enemmän. Pitkästä kokemuksesta ja kentän tuntemuksesta on uudessa tehtävässä Tuomiselle hyötyä. Viimeksi Etelä-Häme 11– 19 alueen pääluottamusmiehenä toiminut Tuominen halusi aikanaan vaihtelua perhe-elämään ottamalla harrastukseksi järjestötoiminnan. Lähdin mukaan vuonna 1994 ammattiosaston nuorisotoiminnan kautta. Kotona oli silloin vielä pieniä lapsia ja ajattelin, että kun minulla ei ole mitään harrastuksia, niin näin pääsen tekemään vapaa-ajalla jotain muutakin, Tuominen muistelee. Postiliiton nuorisotoiminta oli vuosikymmenen puolivälissä aktiivista, josta yhtenä osoituksena oli Etelä-Suomen aluejärjestön nuorisojaosto PESA:n nuoret, jossa myös Tuominen oli mukana. Sittemmin tehtävät ja vastuut kasvoivat. Lahden osaston tiedotussihteerin ja varapuheenjohtajuuden jälkeen vuonna 2007 Tuominen valittiin osaston puheenjohtajaksi. Samana vuonna alkoivat pääluottamusmiehen tehtävät. Yksitoista vuotta kestäneen pääluottamusmiesuransa lisäksi Jarmo Tuominen on toiminut myös työpaikkansa työsuojeluasiamiehenä, aluejärjestön puheenjohtajana ja liittovaltuuston puheenjohtajana. Töitä riitt ää Työehtopuolen lisäksi Tuominen vastaa liitossa myös järjestötoiminnasta, johon kuuluvat osastotoimijoiden auttaminen, työtaistelutoimien organisointi, liiton sääntöjen tulkinta, tapahtumien ja jäsentilaisuuksien järjestäminen, jäsenhankinta ja työpaikkakäynnit. Muun muassa. Työ ei siis tekemällä lopu. Uuden toimitsijan työsarkaa ei helpota myöskään PAU:n uudella työehtoja järjestöasiantuntija Jarmo Tuomisella on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus ammatt iosaston ja edunvalvonnan eri tehtävistä. Kuljetusliitt ohanke on vähintä, mitä valtuuston piti viime keväänä tehdä. vonta on kunnossa. Kun luottamusmies saa tiedon uusista työntekijöistä, pitäisi mennä ensin esittäytymään ja juttelemaan uuden työntekijän kanssa ja tarjota jos ei saman tien, niin ainakin myöhemmin liiton jäsenyyttä. Se vaatii raakaa duunia. Vuokratyöntekijöihin, alihankintaan, osa-aikaisiin ja määräaikaisiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota, muistuttaa Tuominen. Yhteistyöllä pärjätään Tuominen aloittaa pestinsä liitossa aikana, joka ei Postin ja liiton kannalta voisi juuri vaikeampi olla. Postilain muutos, lisääntyvä kilpailu ja postivolyymien jatkuva lasku pitävät tästä huolen. Erityisen ikävänä piirteenä nykyajassa hän näkee ay-liikkeen työehtoshoppailun, josta esimerkkinä Teollisuusliiton jakajia koskeva työehtosopimus, joka on tuntuvasti PAU:n tessiä heikompi. En voi kyllä ymmärtää miksi ay-liikkeessä toimitaan jäsenen edun vastaisesti. Aina pitäisi miettiä ensin jäsenen, eikä oman liiton etu. Tähän pitäisi SAK:ssa ja koko ay-liikkeessä puuttua tiukemmin, Tuominen jyrähtää. Viime viikkoina voimakkaita tunteita on herättänyt myös keskustelu kevennetystä perjantaista ja osa-aikaisten töiden mahdollisesta lisääntymisestä. Jos jakelu muuttuu osa-aikatyöksi, ihmiset etsivät työtä jostain muualta, jossa työ ei olisi jumalattoman rasittavaa kolmena päivänä viikossa. Samalla henkilöstön vaihtuvuus kasvaisi, laatu kärsisi ja kilpailijat veisivät osansa. Ja sitä kautta tulisi tietysti taloudellisia ongelmia Postille. Ongelmista huolimatta Tuominen uskoo kuitenkin yhteistyön voimaan. Kun asioita tehdään yhdessä ja ollaan yhtenäisiä, niin se on se voimavara, jolla pystytään ottamaan tulevia iskuja vastaan. Ja kyllähän tämä kuljetusliittohanke on vähintä, mitä valtuuston piti viime keväänä tehdä. Ilman sitä pelko siitä miltä nämä pahimmat skenaariot aiheuttaa olisi vielä vahvempi. Nyt on kuitenkin toivoa siitä, että ei olla yksin puolustamassa jäsenten etuja ja oikeuksia. Jarmo Tuominen aloitt i postiuransa jakelusta vuonna 1986, josta siirtyi pian käsitt elyyn kolmivuorotyöhön. Edunvalvonnan eri tehtäviä on takana yli kaksikymmentä vuott a. Reitti_8_2018.indd 17 Reitti_8_2018.indd 17 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 18 R uoankuljetuspalvelu Foodoran toimiston edustalla nähtiin 6. elokuuta mielenosoitus. Asialla olivat entiset ja nykyiset pyörälähetit sekä heitä tukevat Vapaa Syndikaatti ja Vastavoima. Mielenilmauksen taustalla oli paitsi työolojen ja -ehtojen selkeä yksipuolinen huonontaminen, erityisesti pyörälähettien ja autokuskien epäselvä oikeudellinen asema. ALUSTATALOUS on työehtojen villi länsi Pitsaa kansalle polkevat työntekijät, joita eivät työelämän lait suojele eivätkä työehtosopimukset koske. TEKSTI & KUVAT EMILIA KUKKALA Heinäkuussa lähettien palkkioita oli alennettu. Lähetit vaativat alennusten perumista, mutta myös työvuorojen läpinäkyvää ja inhimillistä jakoa, sosiaalitilojen palauttamista, korvauksia työvälineiden kuten autojen ja pyörien ylläpidosta, takuuta sairausja onnettomuustapauksien varalta sekä mahdollisuutta solmia työsopimus. Reitti_8_2018.indd 18 Reitti_8_2018.indd 18 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 19 Lähetit vaativat muun muassa palkanalennuksen perumista ja oikeutt a työsopimukseen. Somessa: foodoracampaign.noblogs.org @FoodoraCampaign #justice4couriers – Työ, jota teemme, on kaikin puolin täysin työsuhteiseen työhön verrattavaa. Meillä on työuniformut, emme saada kieltäytyä keikoista kesken vuoron, joudumme käyttäytymään tietyllä tavalla, kaikin puolin tätä voisi käsitellä normaalina työsopimuksena, kertoo Foodoran nimettömänä pysyttelevä pyörälähetti. Läheteillä ei ole työpäivän aikana paikkaa syödä tai käydä vessassa, lämmitellä tai vaihtaa vaatteensa. Sosiaalitilojen puuttuessa puuttuu myös tukea antava työyhteisö. Työsopimuslain kiertämistä Foodora käsittelee lähettejä ”lähetyskumppaneina” (engl. delivery partners), joiden työ ei kuitenkaan ole yrittäjyyttä, sillä työnantaja määrää kaikesta kuten normaalissakin työsuhteessa. Lähetin mukaan tällaisilla sopimuksilla kierretään työsopimuslakia. – Kaikki yritystoiminnan riskit on sysätty lähettien niskaan. Mielestäni tämä ei ole pelkästään Foodoran ongelma, vaan ylipäänsä keikkaja alustatalouden ongelma. Tämä vaatisi oikeuden selvityksen, onko tämä ylipäänsä laillinen tapa käyttää työvoimaa. Vaikka lähetit ovat työntekijäasemassa suhteessa fi rmaan, heillä on työntekijän oikeuksien sijaan vain yrittäjän velvollisuuksia. – Lähetit eivät voi asemansa vuoksi järjestäytyä, eivätkä toimia omilla nimillään vailla riskiä välittömästä töiden loppumisesta. Foodorankin käyttämä malli, jossa kaikki vastuu siirretään niin sanotusti yrittäjinä toimiville lähteille, mutta jossa yhtiö pidättää itsellään oikeuden määrittää muun muassa palkat, työvuorot, ja työolot, on kestämätön. Tämä kaivaa maata liittojen viimeisen vuosisadan aikana käymien työtaisteluiden alta tehden saavutetut työehdot mitättömiksi, arvioi Pijatta Heinonen Vapaasta Syndikaatista. – Toivoisin, ettei työelämään jätettäisi tällaista kuollutta kulmaa. Tämän päivän henki tuntuu olevan, että työtä pitäisi tehdä millä ehdoilla tahansa. Mielestäni ei pitäisi olla niin, että työntekijät ovat täysin fi rman hyvyyden armoilla, pitäisi olla joku lakisääteinen ja yhdenvertainen minimi, lähetti jatkaa. ”Kesällä sellaista nälkäpeliä” Lähetin mukaan Foodoran vuoronvarausjärjestelmä jakaa työvuorot neljään eri tasoryhmään algoritmien perusteella. Esimerkiksi äkillinen sairastuminen laskee asemaa järjestelmässä. Kerran tiputtuaan on takaisin ylemmälle tasolle kipuaminen hyvin vaikeaa. – Kaikki, mitä puhelimen perusteella voidaan seurata, seurataan. Kaikki ovat sovellusta käyttämällä luovuttaneet kaikki oikeudet. Kesäisin, kun vuoroja on vähän, niin se on sellaista nälkäpeliä, että käytännössä vain ykkösryhmäläiset saavat vuoroja, Foodoran lähetti kertoo. Mielenosoitukseen osallistunut Vastavoiman aktiivi Matti Mamia sanoo toivovansa, että ihmisten silmät aukeaisivat alustataloudelle laajemminkin. – Ei se ole vain ruokakuljetuksia, vaan on myös kotisiivousta ja henkilökohtaisia avustajia välittäviä fi rmoja. Autoteollisuuteenkin on tullut tämä freelance, joka kuulostaa kivalta sanalta, mutta käytännössä työntekijällä ei ole mitään oikeuksia. Uudellamaalla myös Helsingin Sanomia jakavat Early Bird -freelancerit. – Sehän on kiva, että joku tuo ruokaa kotiin, mutta pitäisi yrittää asettua sen ruuan tuojankin asemaan, eli olisitko itse valmis työskentelemään niillä ehdoilla: et ole työntekijä, et ole yrittäjä, sinua ei puolusta kukaan, työelämän lait eivät kosketa sinua, elät jatkuvasti toimeentulon rajamailla ja jos vaadit oikeuksiasi, niin keikkaa ei enää tule, Mamia kuvailee. – Olen täällä puolustamassa Foodoran lähettien oikeutettuja vaatimuksia. Foodoran lähettejä tukevien tahojen sankasta joukosta löytyvät myös Postin pääluottamusmies Juha Torvinen ja PAU:n Pasilan osasto. Osaston puheenjohtajan Jari Pellikan mukaan lähettien kamppailu ansaitsee koko ay-liikkeen tuen, jotta estettäisiin sanelupolitiikka ja työehtojen paluu 1800-luvulle. Reitti_8_2018.indd 19 Reitti_8_2018.indd 19 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 20 Reitti 20 Vapaalla Heittäjä ei herjaa TEKSTI & KUVAT EMILIA KUKKALA Reitti 20 J uha Merisalo astelee tamperelaiseen Mallashovi-ravintolaan, kantapöytäänsä. Täällä treenaa kahdeksanhenkinen Tridentti-niminen darts-kerho, johon hän kuuluu. Merisalo viihtyy työssään kuljetuspalveluissa Pirkkalan terminaalissa, jonne siirtyi jakelusta vuosituhannen vaihteessa. Porista Tampereelle 1988 muuttanut Merisalo meni Postille alkujaan kesätöihin, mutta nyt takana on yli 30 vuotta Postin leivissä. – Tampereella yllätyin siitä, että ihmiset voivat ihan oikeasti jutella keskenään ja olla ystävällisiä. Hervannan postinjakelun työporukka otti minut hyvin vastaan. Porissa puhuttiin vain niille, keitä tunnettiin. – Olin täällä myös ainoa Ässät-paitainen katsomassa SM-fi naalit 2013, mutta pääsin omin jaloin pois. Porissa se ei olisi onnistunut. Täällä jääkiekkokaupungissa hyväksytään, että omakin joukkue voi hävitä. Tampereella oli myös aktiivinen dartsskene ja paljon harrastajia. – Pääsin helposti tikkaporukkaan. Heitimme muun muassa legendaarisessa Tuopissa Pyynikintorilla. Hervannassakin oli varmaan 30 baaria, joissa oli tikkataulut. Sinebrychoff oli iso sponsori ja laji nousukiidossa, kaikilla tuntui olevan rahaa ja sitä piti saada johonkin lykättyä. Ysärillä harrastajia oli tuhatmäärin, kisat olivat isoja ja palkinnot hyviä. Sitten tuli lama, rahat loppuivat ja osallistujamäärät tippuivat. Tikkataulut hävisivät pubeista. Intohimoisimmat kuitenkin jatkoivat lajia ja Suomen Cup -joukkuekilpailu kerää yhä puolentuhatta heittäjää. Työläis-Englannissa huippusuositt u darts vei tamperelaistuneen porilaisen sydämen jo kasarilla. Pubikultt uuri kiinnostaa Dartsin pariin Merisalon ajoi aikoinaan kiinnostus brittiläiseen pubikulttuuriin, jalkapalloon ja brittimusiikkiin. – Kun olin vintiö, niin äiti kuunteli Beatlesia, Rollareita, Kinksiä ja tuommoista. Itselle iski 80-luvulla brittipunk, Clash ja muut. Ismo Alanko on kuitenkin se ykkönen. Työläis-Englannista lähtöisin olevassa dartsissa viehättävät elitismin puute, rento ote ja hyvä yhteishenki. – Pointtina ei ainakaan itselleni ole kilpailu. Toki on yleensä mukavampi voittaa kuin hävitä, mutta se ei ole pääasia. Mielestäni takavuosien keskustelu siitä, onko darts urheilua, oli hölmöin keskustelu ikinä. Eihän se ole, mutta ei tarvitsekaan olla. – Voimalla ei tässä ole mitään merkitystä. Tietysti parempi kunto tarkoittaa, että jaksaa keskittyä pidempään, mutta ei tarvitse olla maratoonari pärjätäkseen. Laskutaitoa tarvitaan myös. Yleisimmin pelatussa 501-kilpailumuodossa pisteet yritetään tiputtaa mahdollisimman vähillä tikoilla tasan nollaan. Sääntöjä on toki liuta muitakin, kuten että viimeisen tikan on oltava tuplaringissä. Taulu numeroarvojen 1–20 sektoreineen on perinteistä tikkataulua monimutkaisempi. On single-, tuplaja triplarinkiä ja erikseen keskustan häränsilmän vihreän osan 25 ja punaisen 50 pistettä. Eroja ”Suomen tikkaan” on muitakin. Tikkaa heitetään viidestä metristä, dartsia 2,37 metrin päässä taulusta. Tikassa tikkoja on viisi, dartsissa kolme. Dartsin tikat ovat kevyempiä kuin tikan tikat, eikä taulusta tippuneita saa uusia. ”Tulee pieni kaihomieli” Merisalo on käynyt kahdesti Lontoossa katsomassa dartsin MM-fi naalia. – On vaikea selittää sitä tunnelmaa, mikä vallitsee, kun 5000 ihmistä laulaa ja huutaa ja näkee maailman parasta dartsia. Siinä tulee myös pieni kaihomieli, että olisi kiva olla noin hyvä, mutta samalla tajuaa, että se on myöhäistä. Viime vuonna Merisalo ja vaimonsa näkivät Lontoossa, kun maailman meKeskustelu siitä, onko darts urheilua, oli hölmöin keskustelu ikinä. Tällä taululla pelataan 501-kisaa. Sulista löytyy tietysti patasydän. Reitti_8_2018.indd 20 Reitti_8_2018.indd 20 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 21 Re Re Re Re Re Re Re Re Re Ree Re Re Re Re Reee Re Re Re Re Re Re R R Re R Re R R R R R it it it it it it itt it it it it it it it it iiiiitt it iiit iiit itt it it it it it itt it ittt itttttti ti ti tti tti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti ti tti ti ti tii ti ti ti ti ti ti ti tii 21 21 21 21 221 21 21 21 211 21 21 21 2111 22221 21 21 2221 21 21 Reitti 21 nestyksekkäin darts-pelaaja, 16-kertainen maailmanmestari Phil Taylor lopetti uransa ja hävisi fi naalissa. – Se oli vähän niin kuin sukupolvenvaihdos, kun nuori kaveri voitti. Taylor oli aivan ylivoimainen 90-luvulta 2000-luvun puoleenväliin, siksi yleisö vihasi ja rakasti häntä yhtä aikaa. Ikimuistoisia hetkiä dartsin maailmassa ovat myös olleet vuoden 1991 ranking-ykkösen tapaaminen Tampereella ja erästä toista brittiammattilaista vastaan heittäminen. Merisalon mukaan yksi lajin parhaita puolia on, että mistä vain löytyy taulu, löytyy myös kavereita ainakin sen verran, että saadaan jutun juurta dartsista. Kaikkein parasta ovat kuitenkin onnistumisen tunteet ja se, että lajissa suurin osa kannustaa vastustajaa. – Jos vastustaja pelaa hyvin, sille annetaan tunnustusta. Hyvää suoritusta arvostetaan ja ymmärretään se, että toinen nyt vain oli parempi. Sitä henkeä ei monesta muusta lajista löydy. Itselle sopiva tikkamalli löytyy vain kokeilemalla ja muutt uu ajan kuluessa. Osissa löytyy tuhansitt ain variaatiota. Merisalon mukaan dartsissa parasta on se, ett ä vastustajan hyvää suoritusta arvostetaan. Reitti_8_2018.indd 21 Reitti_8_2018.indd 21 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 22 Radikaali postilakihanke jäihin? TEKSTI & KUVA JUHA PÖYRY Liikenneja viestintäministeri Anne Berner osallistui kolme vuott a sitt en Postin tilaisuuteen, jossa testatt iin robott ikopterin hyödyntämistä pakett itoimituksessa. 22 Reitti_8_2018.indd 22 Reitti_8_2018.indd 22 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 23 E nnen viimeisintä postilakikäännettäkin on pääministeri Juha Sipilän hallitus ehtinyt rukata lakia uuteen uskoon. Liikenneja viestintäministeriö käynnisti postilain uudistamisen syksyllä 2015. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luovuttiin postitoimiluvista ja kilpailijoiden laatuvaateista. Kesäkuussa 2016 voimaan tullut lakimuutos tarkoitti sitä, että pelkkä ilmoitus postitoiminnan aloittamisesta riittää Viestintävirastolle. Ennen lakimuutosta postitoimiluvalla säädettiin kansalaisten palveluja turvaavia ehtoja, joilla oli kilpailuasetelmaa tasoittavia vaikutuksia. Toimilupapäätöksissä pidettiin palvelun laadun, saatavuuden ja tehokkuuden turvaamista erityisesti asiakasnäkökulmasta tärkeänä. Lakiuudistuksen jälkeen näillä ei ollut enää merkitystä. Isompi remontti postilakiin nuijittiin läpi eduskunnass a 21.6.2017 hallituspuolueiden (Keskusta, Kokoomus, Siniset) äänin 97–79. Toimiva postilaki korvattiin lainsäädännöllä, jolla hidastetaan postinjakelua ja mahdollistetaan jakelupäivien harventaminen. Lisäksi Postille asetettiin velvoite haja-asutusalueen jakelureittien kilpailutukseen niillä alueilla, joilla ei ole sanomalehtien varhaisjakeluverkkoa sekä velvollisuus luovuttaa kilpaileville yrityksille postinsaajan nimija osoitetiedot. Liikesalaisuudet kilpailijoille Liikenneja viestintäministeriö esitti kesällä uudessa liikennepalveluhankkeessa postilakiin muutosta, joka velvoittaisi Postin luovuttamaan postipalveluihin liittyvät liikesalaisuudet kilpailijoiden käyttöön. Olennaisia tietoja olisivat ”tiedot jakelureiteistä, postilokeroiden, postilaatikoiden ja rakennusten sijainnista, pihateistä sekä tiedot postinumeroalueiden rajoista ja tiedot siitä, mitkä rakennukset, taloudet ja postilaatikot kuuluvat tiettyyn postinumeroon”. Luovutettavia tietoja olisivat myös mm. tiedot lastausja purkupaikoista sekä aikataulut ja kellonajat. Lakiluonnoksessa tiedon tarpeen mainitaan perustuvan ”hyväksyttävään käyttötarkoitukseen”. Säännösehdotuksen mukaan Keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa laitett iin syyskuussa toistaiseksi piste liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin postilain uudistukselle, jossa Postia olisi velvoitett u luovutt amaan kaikki liikesalaisuudet kilpailijoiden käytt öön. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus (21.9.). tiedot olisi velvollisuus luovuttaa postipalveluiden ja jakelutoiminnan lisäksi mitä tahansa kehittämisja innovaatiotoimintaa varten. Tämän perusteella tiedon saajien joukkoa ei tosiasiassa olisi lainkaan rajoitettu, vaan käytännössä kuka tahansa olisi voinut vaatia postiyrityksen keskeiset tuotannolliset tiedot itselleen. Turvallisuusuhkia Nykyisen postilain mukaan postiyrityksen perustaminen on tehty hyvin helpoks i, kun toimiluvista luovuttiin. Pelkällä Viestintävirastolle jätettävällä ilmoituksella postiyritys olisi ollut oikeutettu saamaan käyttöönsä kaikki postilain muutoksella avattavat Postin liikesalaisuudet, vaikkapa kaikki strateginen logistiikkatieto. Tämä olisi voinut olla esimerkiksi ulkomaisen tiedustelupalvelun saatavilla lain voimaantulon jälkeen. Tietosuojaan ja turvallisuuteen liittyvien tietojen leviäminen on turvallisuusriski sekä työntekijöiden että asiakkaiden omaisuuden suojan kannalta. Nämä tiedot olisivat olleet järjestäytyneelle rikollisuudelle erityisen arvokasta tietoa. Postilla on edelleen merkittävä rooli Suomen huoltovarmuudessa valtakunnallisen logistisen verkostonsa takia. Huoltovarmuuteen liittyvät liikesalaisuudet olisivat myös olleet uhattuina. Turvallisuusuhkaan kiinnitti huomiota lausunnossaan (Demokraatti 23.9.) myös kansanedustaja, eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoma: ”Postilain kohdalla on tarve tehdä huolellinen kokonaisarvio kaikista muutoksiin liittyvistä näkökohdista ennen hätäisiä päätöksiä. Jos näin ei tehdä, joutuu kysymään, onko maakauppojen vapauttamisesta vieläkään opittu mitään”. Maakaupoilla Heinäluoma viittasi Turun saariston poliisioperaatioon. Kilpailu ei hyödytä haja-asutusaluett a Liikenneja viestintäministeriö perusteli tietojen avaamista myös sillä, että se varmistaisi jakelutoiminnan myös haja-asutusalueella. Ministeriö on avoimesti kertonutkin, että tarve lainmuutokselle on lähtenyt jakeluja sanomalehtiyritysten, siis Postin kilpailijoiden tarpeesta. Kilpailijat eivät kuitenkaan toimi haja-asutusalueilla vaan taajamissa, jossa jakelu on niille kannattavaa. Infran avaaminen ei toimintaan kannattavuutta tuo. Asian avasi konkreettisesti PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksessa (25.9): ”Postin jakaminen maaseudulla on kaikkien faktojen perusteella kannattamatonta liiketoimintaa eli Posti tai kukaan muukaan toimija ei pysty nykyisillä jakelumäärillä hoitamaan maaseudun jakelua kannattavasti. Pitkät jakelureitit ja vähäinen talouksien määrä on yhdistelmä, josta tulee kannattavaa vain nykyistä suuremmilla jakelukustannuksilla”. Hanke jäissä? Liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin suunnitelmat liikesalaisuuksien avaamiselle kaatuivat Maaseudun Tulevaisuuden mukaan siis oman puolueen ja eduskuntaryhmän vastustukseen siitäkin huolimatta, että pääministeri Sipilä tuki Bernerin esitystä. Postilain uudistamista vastusti myös Postin hallintoneuvosto poikkeuksellisella julkilausumalla (6.9.), jonka mukaan postilain muutos olisi Postia syrjivä, koska liikesalaisuuksien luovutusvelvollisuus olisi rajattu vain postiyrityksiin ja käytännössä Postiin. ”Velvoite ei koskisi lainkaan ulkomaisia logistiikkayhtiöitä, joille tehtäisiin postimarkkinoille tulo ja sen haltuunotto suurilla resursseillaan poikkeuksellisen helpoksi”, julkilausumassa todettiin. Keskustan eduskuntaryhmän kritiikistä huolimatta liikenneja viestintäministeriö ilmoitti hankkeen etenevän normaalisti vielä 21.9. Muutama päivä myöhemmin ministeriö laittoi spekuloinnille kuitenkin pisteen twiittaamalla lyhyesti: ”Postilakiin ehdotettu muutos ei etene eduskuntaan”. Nähtäväksi jää, oliko postilain radikaali muutoshanke nyt tässä. Osviittaa saamme viimeistään ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Reitti_8_2018.indd 23 Reitti_8_2018.indd 23 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 24 Reitti 24 24 4 Ay-majakka T yöympäristön muutokset ja postivolyymien lasku ovat olleet jo vuosia tuotannon tehostamisen syynä. Kilpailuympäristömme muuttuu nyt todella nopeasti, joten muutosten myllyyn lisää tehoa vaan. Meidän työntekijöiden on vaan yritettävä sopeutua tähän myllytykseen. Puhutaan kehittämishankkeista, organisaatioja toimintamallimuutoksista, on reseptiä ja Lean-mallia ja muuta sellaista, joista tuotannon työntekijät eivät juurikaan mitään ymmärrä. Postin tuotteet ja palvelut muuttuvat jatkuvasti, sen myötä myös uudet työohjeet tulisi sisäistää tehokkaasti ja nopeasti. Meiltä odotetaan tehokasta ja virheetöntä työn tulosta ja Oranssia palvelulupausta. Voi, kun aivokapasiteettimme pystyisikin vastaanottamaan ja muistamaan kaiken sen tuotannon työohjeistuksen, jota on kaikkiaan noin 6000 sivua ja vielä päivittämään jatkuvat muutokset. Olemme kuitenkin vain Kaikki muutt uu, entiselleen ei mikään jää ihmisiä ja toimintakykymme on rajallinen, mutta parhaamme yritämme. Postissa panostetaan nyt digitalisaatioon ja muun muassa Pomo-puhelin on oiva keksintö, jos se vaan toimisi kaikkialla, myös susirajalla, jossa ei ole verkkoa edes avun hälyttämiseen. Muut perustyövälineemme ovatkin jääneet kehityksen vauhdista. Jakeluautomme ovat suurimmaksi osin vanhoja ja rikkinäisiä, toimipaikkojemme postiautoparkki muistuttaa usein ralliautoilun jokamiesluokan varikkoa, yhtä ruttuista kalustoa. Jokunen auto viihtyy enemmän korjaamolla, kun työtehtävässään. Kesän helteet tekivät vanhoista jakeluautoista saunakoppeja, joissa lämpötila nousi jopa yli viidenkymmenen asteen. Autoissa, joissa ei ole ilmastointia, on kuitenkin digitaalinen sisätilan lämpömittari, siinäpä ne ajomukavuudet sitten taitavatkin olla. Jakeluautoissa joudutaan viettämään yhä enemmän työaikaa, joten ajomukavuuteen ja ergonomiaan tulee panostaa enemmän, jotta työkykymme ei kehittyisi työkyvyttömyydeksi. Työohjeiden mukaan jakelu tulee tapahtua kahdesta–kolmesta kimpusta, ergolaukkua käyttäen. Mahdoton tehtävä! Postiset -mainoskimppu on usein hurjan paksu ja Kiinan nyssäkät vaan lisääntyvät, joten yhden kerrostalorapun postit eivät vaan ergolaukkuun sovi, vaikka tilastot kuinka näyttävät kirjevolyymien laskua. Autojen jakelutelineetkin kaipaavat kehitystyötä uudistuvan jakelutavan ja autojen yhteiskäytön myötä, mutta jakajien aloitteista huolimatta tämäkin kehitystyö on pahasti myöhässä. Samat jakelukärryt ovat palvelleet alueellamme uskollisesti vuodesta toiseen ja monitaitoinen jakeluhenkilöstömme on jatkanut niiden elämää huoltamalla ja korjaamalla näitä vanhoja palvelijoita. Uudistuneista sähkökäyttöisistä jakelukärryistä olemme jo nähneet kuvia, mutta niitä ei joka paikkaan ehkä saada, ei ole tarpeeksi isoja säilytystiloja, eivätkä ne sovi reittien yhteiskuljetuksiin. Postin uudistuminen ja kehittäminen on hurjassa vauhdissa ja johtajat innoissaan luotsaamassa postia palkintosijoille kiihtyvässä kilpailutilanteessa. Jotain on unohtunut! Henkilöstön hyvinvoinnin ja työvälineiden kehittäminen on pudonnut vauhdista ja kohta ihmetellään työkyvyttömyyden hintalappua. Henkilöstömme on ammattitaitoista ja sitoutunutta väkeä, mutta jatkuvat muutokset ja työn tehostaminen syövät motivaatiota ja lopulta työkykyämme. Voisiko edes joku postin lukuisista projekteista olla henkilöstön hyvinvointia edistävä ja työvälineitä kehittävä hanke, jossa henkilöstö saisi olla mukana? Voisivatko työnjohto ja suunnittelijat suunnitella työprosessit ja resurssit niin, että työt voidaan oikeasti suorittaa työohjeiden mukaan, työajan puitteissa ja vielä turvallisesti? Minun ja monen muun toiveunta vaan. Joensuun jakeluterminaalissa toteutettiin ensimmäisten joukossa Resepti-hanke, siitä saatiin ihan sertifi kaattikin ja yllätykseksemme myös henkilöstöä tästä pienesti palkittiin. Joku vierailija tässä kysyi Joensuun jakajilta, että kertokaapa mitä se Resepti oikein on, millä tavalla se on muuttanut postin sisätyötä? Hetken mietittyään kaveri vastasi: ”No, lattiaan on laitettu erivärisiä teippauksia ja kaikille rullakoille, dollyille ja roskiksille on omat paikat ja jos rullakko ei ole omalla paikalla, niin Jaanalta tulee sanomista”. Sitä se resepti on. Tsemppiä muutoksiin! JAANA KANERVA Postityöntekijä ja työsuojeluvaltuutett u, alue 80-83 24 Reitti_8_2018.indd 24 Reitti_8_2018.indd 24 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 25 laitoin tämän tähän kun ei mahtunut menopalstalle – vai pitäisikö laittaa Auralan kokosivun mainos? Kokonainen viikko, lauantaista lauantaihin viikolla 37 nautittiin 21 henkilön voimin Lomakeskus Lupon palveluista ja hyvänä pidosta. Linja-auto oli koko ajan käytössämme ja palveli pyyntöjämme ja toiveitamme. Kolme ensimmäistä päivää oli aurinko täysipainoisesti puolellamme. Pari kosteampaa päivää muistuttivat Suomen syksyn olevan ihan ovella. Päivittäiset retket luontoon olivat tietysti itsestään selviä. Miten voi nuotiolla paistettu makkarankyrsä maistuakin niin taivaalliselta mustan porokahvin kanssa lirauksella sinappia mausteena. Se vaan täytyy itse kokea. Puolukka ei ollut meille antoisa, mustikka kylläkin. Sienet parhaimmillaan, karvalaukut ja kangassienet keitettyinä ja kovasti suolattuna, tuli ämpärillinen minunkin mukaani. Kyllä kelpaa salaattia maalikylässä rakentaa ja muistella ruskaista Lappia. TEKSTI VOITTO PALMIO KUVAT SINIKKA PALMIO Lapin ruskan lumoissa Viikon kohokohdista olisi paljonkin kerrottavaa, mutta luettelonomainen saa teille kateellisille kelvata: kullanhuuhdontaa aidoilla kultahipuilla ja vaskooleilla seuranaan emännän tuoma soppa Astelin rantaan ja nuotiokahvit päälle, kokopäiväretki Savukosken Tulppioon tutustumaan vuosien 1913-1916 Samperin isoon savottaan jossa käytössä oli puiden siirtoon yli 30 kilometrin matkalla telaketjullinen höyryveturi. Ameriikasta tuotiin kaksi veturia, toinen entistettynä Metsämuseossa Rovaniemellä ja toinen Savukoskella. Olipa siinä savotassa sadoille miehille ja hevosille tarjolla ankaraa työtä jonka katkaisi ensimmäinen maailmansota. Nykyihminen voi vaan ihmetellä ja ihailla ihmisten sitkeyttä. Lentämäänkin pääsivät halukkaat isäntä Jounin vesitasolla. Kyllä linnun näkökulmasta oli ihanaa ihailla ruskaista Lapin luontoa. Vau! Karhunjuomalampi, Isokuru, Pyhän kasteen putous, Aittakurun yhteislaulutuokio ja hieno luontokeskus Naava ja paljon muuta mahdutettiin viikkoomme. Eikä sovi unohtaa yhteisiä iltahetkiämme Lupon takkahuoneessa saunan ja päivällisen jälkeen. Arpajaisissa voittivat kaikki tasapuolisesti. Tässä lyhykäisyydessään pieni ote viikostamme. On se vaan niin, että pitää välillä lähteä että voi taas palata. Kuukkelit olivat oppineet tosi uskaliaisiksi, nälkä teett ää. Reitti_8_2018.indd 25 Reitti_8_2018.indd 25 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 26 Ott eita työelämästä Psykologi Talouselämässä: ”Paskaduunit ovat raskaita” – On epä-älyllistä väittää, ettei paskaduuneja olisi, ja sellainen väite on myös vaarallinen, toteaa terveystalon johtava työterveyspsykologi Antti Aro kirjassaan Työilmapiiri kuntoon. Talouselämä uutisoi Aron kirjasta 11. syyskuuta. Haastattelussa Aro kertoo, että huonojen työolojen, -ehtojen tai palkkojen vähättely johtaa siihen, ettei työympäristöjä kehitetä. – Paskaduunit ovat raskaita ja usein niissä kohdellaan ihmistä kuin likaämpäriä. On tosiasia, että monet työt on johdettu ja järjestetty niin heikosti, että niissä on vaikea kokea merkityksellisyyttä, Aro kommentoi Talouselämälle. Aron mukaan työmarkkinat ovat jakautumassa entistä voimakkaammin kahtia. Aro pitää sitä merkkinä luokkayhteiskunnan voimistu misesta, mikä jää hyvissä töissä olevilta täysin pimentoon. Transval Postille Posti ostaa sisälogistiikkaan erikoistuneen Suomen Transval Group Oy:n. Kaupan myötä Postista tulee logistiikan ulkoistusratkaisujen merkittävä toimija Suomessa. Transvalin liikevaihto oli vuonna 2017 noin 1 48 miljoonaa euroa. Sen palveluksessa on 3 500 logistiikka-alan ammattilaista, joista 3 200 työskentelee Suomessa ja 300 Virossa ja Latviassa. Transval jatkaa itsenäisenä yhtiönä ja järjestelyllä ei ole henkilöstövaikutuksia. Lähde: Posti Lapsi mukaan töihin Työn ja perheen yhteensovittamista halutaan edistää kutsumalla lapset vanhempiensa työpaikoille 23. marraskuuta. Jos vanhemmat ovat työttömiä tai muusta syystä kotona, lapset voivat mennä mukaan isovanhemman tai muun läheisen työpaikalle. Mallia Lapsi mukaan töihin -päivään on otettu muun muassa Englannin ja Yhdysvaltojen vastaavista päivistä. Lapsille on tärkeää nähdä, missä tärkeät aikuiset viettävät päivänsä ja toisaalta työpaikkojen on hyvä nähdä työntekijöidensä lapsia. Päivän tarkoituksena on myös saada lasten ääntä kuuluviin. Lapsen ei tarvitse välttämättä viettää työpaikalla koko päiv ää, eikä lapsella saa myöskään teettää töitä. Lapsille voidaan järjestää pientä ohjelmaa, heitä voidaan tutustuttaa vanhempien töihin tai antaa vaikkapa kaapata työpaikan some päiväksi. Päivää koordinoi lapsiasiavaltuutetun toimisto yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Viime vuonna päivään otti osaa noin 600 työpaikkaa. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: lapsimukaantoihin.fi Somessa: #LMTpäivä #lapsimukaantöihinpäivä Reitti_8_2018.indd 26 Reitti_8_2018.indd 26 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 27 Väkivalta estää naisia työskentelmästä Kansainvälinen työkoferenssi (ILO) neuvottelee sopimusta, joka velvoittaisi jäsenvaltiot turvaamaan työntekijöille häirinnästä ja väkivallasta vapaat työolot. Väkivalta estää monin paikoin naisia osallistumasta työelämään, eikä Suomi ole tästä poikkeus. Väkivaltaa ja häirintää työssään kohtaavat globaalisti erityisesti naiset, seksuaalija sukupuolivähemmistöt, maahanmuuttajat ja alkuperäiskansat. Suojamekanismit työpaikoilla ovat monin paikoin olemattomat ja väkivaltaa kohdanneet jäävät vaille apua ja tukea. Sopimuksen toteutuminen on vielä epävarmaa, sillä kaikkien maiden työnantajat vastustavat sitä. Työnantajat haluaisivat sopimuksen sijasta suosituksen, joka ei ole sitova. Yhdenkään maan hallitus lukuun ottamatta Yhdysvaltoja ei kuitenkaan tue työnantajien esitystä, Japani ei ottanut asiaan kantaa. Sopimus tulisi voimaan aikaisintaan 2019. Libera kanteli yleissitovuudesta Markkinaliberaali ajatushautomo Libera vastaa viimeisimmästä hyökkäyksestä ay-liikett ä ja työntekijöiden oikeuksia vastaan. Libera on tehnyt asianajotoimisto Boreniuksen kanssa kantelun työehtosopimusten yleissitovuudesta Euroopan komissioon. Liberan mukaan laajaan yleissitovuuteen perustuva työehtosopimusjärjestelmä aiheutt aa Suomen kansantaloudelle poikkeuksellista haitt aa, rajoitt aa yritysten sijoitt umisvapautt a ja työvoiman vapaata liikkuvuutt a. Kantelussaan Libera nojaa myös PAU:n ja PALTA:n Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimukseen. Libera väitt ää, ett ä osapuolet ovat sopineet osoitt eetonta jakelua koskevista työehdoista, jotka korott avat Postin kilpailijoiden kustannuksia merkitt ävästi. Todellisuudessa Postin kilpailijat, lähinnä Suomen Suoramainonta on jo vuosia saanut merkitt ävää kilpailuetua maksamalla mainosjakajille, lähinnä opiskelijoille ja maahanmuutt ajille surkeaa palkkaa. Palkkaus on perustunut Suomen Mainosjakajien Etujärjestö SME ry:n työehtosopimukseen. Hovioikeus totesi kesäkuussa 2015, ett ei SME ry edusta aidosti ja uskott avalla tavalla erillisjakelualalla toimivia henkilöitä. Mainosjakajien palkkakiistaa on käyty useita vuosia eri oikeusasteissa, joissa jakeluyhtiöt on tuomitt u maksamaan tuhansien eurojen palkkasaatavia mainosjakajille. Jakeluyhtiöt ovat hakeneet tuloksett a työtuomioistuimelta työehtosopimukselleen myös yleissitovuutt a. Postinjakeluun uusi kilpailija Lehtitalojen perustama jakeluyhtiö PKS Jakelu Oy lähtee kilpailemaan pääkaupunkiseudun jakelumarkkinoista Postin kanssa. Yhtiö toimii Jakeluyhtiö Suomen verkossa ja keskittyy kirjeiden, aikakauslehtien ja p ienpakettien päiväjakeluun. Yhtiön tavoitteena on kattaa ensi vuoden alussa noin puoli miljoonaa kotitaloutta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueilla. Yhtiön omistavat Sanoma Media Finland Oy, Keskisuomalainen Oyj, Alma Manu Oy, Ilves Jakelu Oy, TS-Yhtymä Oy, Kaleva365 Oy ja Keskipohjanmaan Kirjapaino Oyj. Reitti_8_2018.indd 27 Reitti_8_2018.indd 27 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 28 Re Re Reit itti ti 28 28 2 S a n a o n v a p a a Sylizippauksella askel eteen, kaksi taakse P itempään talossa olleille postinjakajille harva muutos jakelun työtapojen vaihtuvissa trendeissä on aiheuttanut yhtä paljon huvittunutta äimistelyä – tai tapauksesta riippuen ärsyyntynyttä ahdistusta – kuin sylissä kasauksen paluu eli sylizippi. Olivathan kokeneimmat edelleen töissä olevat postinjakajat ehtineet aiemmin ABC-työmenetelmään siirryttäessä vuonna 2001 ”zipata” jo liki 30 vuotta. Vanha sylikasausmenetelmä koostui karkeasti laskettuna kolmesta eri työvaiheesta eli reittilajittelusta, jolloin posti lajiteltiin yhteistyössä reiteittäin, sitten piirilajittelusta, jolloin kukin jakaja lajitteli oman reittinsä postit taloittain ja rapuittain, ja lopulta kasausvaiheesta, jolloin jokainen rappu, talo tai omakotialueen kyseessä ollessa kadunpätkä tms. kasattiin jakelujärjestykseen useimmiten työpöydän laatikossa takalevyä hyväksikäyttäen. Postit lajiteltiin siis toimipaikassa kahteen kertaan ennen kuin niitä päästiin laittamaan jakojärjestykseen. ABC-menetelmän edistysaskel oli se, että työvaiheiden määrä supistui kahteen eli reittitai karkeaan lajitteluun ja reittikohtaiseen lohkolajitteluun. Postit lajiteltiin edelleen kahteen kertaan, mutta kolmas eli kasausvaihe jäi pois. Esityö nopeutui silminnähden vanhaan verrattuna, mutta tämä ei ollut ABC:n ainoa etu. Aiemmassa menetelmässä jakelujärjestyksen hienosäätö riippui siitä, kuinka perusteellisesti reitin hallitsi. Silloin – mutta vain silloin – kun reitti oli hyvin hallussa, jakelujärjestyksen pystyi viilaamaan mahdollisimman tehokkaaksi. Muussa tapauksessa reitti oli kasattava niillä tiedoilla mitä saatavilla oli ja työajallinen ero reitin perusteellisen ja vähemmän perusteellisen osaamisen välillä oli merkittävä. ABC:ssä kekseliäitä ratkaisuja ABC:n oivallus oli se, että ns. alasottojärjestyksen ei tarvinnut olla sama kuin osoitteellinen numerojärjestys, vaan se voitiin merkitä keltaisilla numerotarroilla numerojärjestyksestä poikkeavaksi, jolloin ulkotyö reitillä nopeutui, helpottui ja virtaviivaistui myös sellaisella jakajalla, jolla oli kyseisestä kantoreitistä vähemmän kokemusta. Jakelussa voitiin soveltaa kekseliäitä ratkaisuja, kuten pitkän käytävän varrella sijaitsevien luukkujen jakaminen ristiin rastiin rapussa, jossa portaat löytyvät käytävän molemmista päistä, sen sijaan että vaellettaisiin ovien numerojärjestyksen mukaan edestakaisin pitkiä u-kirjaimen muotoisia lenkkejä. ABC:n myötä esimiehet kehuivatkin, että nyt kuka tahansa ohikulkija voidaan napata kadulta sisään ja laittaa niin sanotusti laukku pykälään. Sylizipissä vanhan sylissäkasausmenetelmän reittilajitteluvaiheen korvaa lajittelu aakkosväleihin, joten nyt meillä on jälleen kaksivaiheisen esityön sijaan kolmivaiheinen esityövaihe. Sylizippi perustui alun perin siihen optimistiseen ajatukseen, että pian koneet hoitavat vähintäänkin aakkosvälilajittelun, ja eiköhän ennen pitkää posti saada lajiteltua koneellisesti lopulliseen jakelujärjestykseen niin, että jakajien tarvitsee vain sujauttaa muutama irtokirje valmiiden nippujen väliin ja suhahtaa ovesta reitille. TEKSTI SARI METSOVUORI, Varaluott amusmies, Helsinki, Vallila KUVA EMILIA KUKKALA Reitti 28 Reitti_8_2018.indd 28 Reitti_8_2018.indd 28 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 29 Reitti 29 Postit lajitellaan kahteen kertaan Mutta näinhän ei käynyt. Käsin tapahtuva aakkosvälilajittelu on konttoreissa arkipäivää ja vie suuren osan karkean lajittelun työajasta – sitä suuremman, mitä suuremmasta postinumeroalueesta on kyse. Suurin osa postista lajitellaan toimipaikoissa käsin kahteen kertaan ja ABC:hen verrattuna karkeata lajittelua hidastaa lisäksi lajitteluvälien pienentyminen. Suurten, yli 20 jättöä sisältävien kerrostalorappujen ollessa kyseessä rappukohtainen lajittelu ei riitä, vaan lajittelussa on otettava huomioon talonnumeron ja rappukirjaimen lisäksi huoneistonumero, mikä edelleen hidastaa karkeata lajittelua. Kun aamun karkea lajittelu on viimein saatu päätökseen, niin se, että reittikohtaisessa zippaamisessa saatetaan parhaimmillaan saavuttaa sama nopeus kuin tavaraa ABC-hyllyihin heitettäessä, on laiha lohtu. Tavallisen jakajan on vaikea käsittää, miksi sisätyön läpäisyennätyksiä tavoitellaan valitsemalla hitaampi työmenetelmä. Paitsi että menetelmä hidastaa sisätyön kokonaistyöaikaa, se hidastaa myös jakelua etenkin sellaisissa suurissa kerrostalorapuissa, joissa ovinumerot eivät juokse kantojärjestyksessä, koska numerojärjestykseen zippaaminen on helpoin vaihtoehto silloinkin, kun se kostautuu piirissä otettuina ylimääräisinä askeleina. Jos sylizippi todella olisi tehokkaampi työmenetelmä verrattuna ABC:hen, niin voisi kuvitella, että niiden 16 tai 17 vuoden aikana, joina ABC-menetelmä oli käytössä, vanhat jakajat olisivat lakkaamatta haikailleet vanhan sylissäkasausmenetelmän paremmuutta ja zipanneet salaa aina kun esimiehen silmä olisi välttänyt. Jakajia olisi pitänyt painostaa ABC-hyllyjen hyödyntämiseen ja iso osa esimiehen energiasta olisi mennyt työmenetelmistä tappelemiseen. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan ABC omaksuttiin toimipaikoissa enemmän tai vähemmän nikottelematta viimeistään sitten, kun sitä päästiin itse kokeilemaan. Kiinalaisessa ompelutehtaassa Merkillepantavaa on myös se, että niissä toimipaikoissa, joissa ABC-hyllyt ovat vielä osittain käytössä, tuskin yksikään jakaja on luopunut ABC-hyllyn käytöstä ennen kuin hylly on viety häneltä pois eikä vaihtoehtoja ole enää jäänyt. Posti Oranssin myötä johto on myöntänyt, että jakajat tietävät itse parhaiten tehokkaimmat työmenetelmät. Nyt odotamme vain, että kauniit sanat näkyisivät myös jakelun arjessa. Ainoa ymmärrettävä peruste, jonka johto tähän mennessä on zippaamiselle antanut, on tilansäästö. Kiinteistökustannusten säästämiseksi jakelu yhdistetään yhä suuremmiksi yksiköiksi, joissa posteljoonit zippaavat kyynärpäät toisiaan hipoen kuin kiinalaisessa ompelutehtaassa. Mutta jos zippaaminen vaatiikin hitautensa vuoksi enemmän resurssia kuin ABC-menetelmä, toteutuuko tilansäästö silloin? Suurempi määrä työntekijöitä vaatii myös enemmän sosiaalitiloja: taukotiloja, pukukaappeja, wc-tiloja jne. puhumattakaan karkean lajittelun vaatimista lisähyllymetreistä. Kun suuri määrä rottia tai vaikkapa akvaarioahvenia ahdetaan pieneen tilaan, ne muuttuvat aggressiivisiksi ja alkavat tapella. Liekö postinjakajilla samoin? Lähetä teksti: juha.poyry@pau.? TAI Reitt i-lehti/PAU, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki. Jutt usi voidaan julkaista joko nimellä tai nimimerkillä. Hyvän tavan mukaan nimimerkin henkilötiedot (nimi, osoite, sähkö postiosoite, puhelinnumero) täytyy kuitenkin ilmoitt aa, ja ne jäävät vain toimituksen tietoon. Reitti 29 Sylizippausta Järvenpään jakelussa. Reitti_8_2018.indd 29 Reitti_8_2018.indd 29 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 30 Kysyvälle vastataan PAU:n asiantuntijat ott avat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti ett ä ilman lähett äjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, ett ä lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luott amusmies. • Iikka Avela, lakimies • Jussi Saariketo, työehtoasiantuntija • Esko Hietaniemi, liitt osihteeri • Niina Pentinmäki, työympäristöasiantuntija Onko sinulla kysytt ävää? Vuosiloma osatyökyvytt ömyyseläkkeellä Jäin osatyökyvyttömyyseläkkeelle kesäkuun alusta siten, että olen aina kaksi viikkoa töissä ja kaksi viikkoa eläkkeellä. Esimies laittoi minut viiden viikon lomalle kesä-heinäkuussa. Lomani alkoi 25.6.2018 ja päättyi 29.7.2018. Olin kuitenkin heinäkuussa eläkkeellä kaksi viikkoa ajalla 9.7. – 22.7.2018. Esimiehen mukaan minulta kului tuohon lomaan 30 lomapäivää. Olen ollut kokopäivätöissä loman ansainta-aikana, joten eikö minun pitäisi saada loma täytenä? Mielestäni tuossa kului siis vain 18 lomapäivää. Miten asia oikeasti menee? Tässä tapauksessa työnantaja on tehnyt oikean tulkinnan. Vuosiloman antamisesta osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalle työntekijälle ei ole erityissäännöksiä vuosilomalaissa eikä työehtosopimuksessa. Työnantajalla on oikeus sijoittaa vuosilomaa myös ajanjaksoon, jolloin työntekijä on pois työstä osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Tilanteessa, jossa työntekijä on ansainnut vuosilomaa esimerkiksi 30 arkipäivää ja on vuoroin kaksi viikkoa töissä ja vuoroin kaksi viikkoa eläkkeellä, työssäolojaksojen aikana ehditään pitämään ainoastaan 18 päivää vuosilomaa. Tällöin vuosiloma voi jatk ua myös sille ajanjaksolle, jolloin työntekijä on pois työstä osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuosiloma-ajan palkka maksetaan tällöin kuitenkin ainoastaan niiltä kolmelta viikolta (18 päivältä), kun henkilö on tosiasiassa ollut töissä. Työja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto on antanut aiheesta lausunnon TN 1376-01 (19/2000), johon käytäntö perustuu. Työnantajan ja työntekijän niin sopiessa voidaan 12 arkipäivää ylittävä loman osa pitää erikseen yhdessä tai useammassa erässä. Tällöin loma voidaan sijoittaa työssäolojaksoille. Jos asiasta ei voida sopia, määrää työnantaja vuosiloman ajankohdan noudattaen työehtosopimuksen ja vuosilomalain 4 §:n ja 5 §:n säännöksiä. Edellä mainitut säännökset koskevat siis jo osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtynyttä työntekijää, vaikka hän olisi ansainnut vuosilomaoikeutensa kokoaikatyötä tehden. Jos työntekijä haluaa pitää lomansa niin sanotusti täytenä, tulee loma pitää ennen osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä tai sopia asiasta erikseen edellä mainitulla tavalla. Voidaanko alisuoriutuja irtis anoa? Entinen henkilöstöjohtaja Jaana Jokinen lanseerasi Postissa muutama vuosi sitten käsitteen alisuoriutuminen. Termi lienee käytössä yleisemminkin. Pohdimme työpaikalla, milloin alisuoriutuminen voi olla työsuhteen päättämisperuste? Alisuoriutumisella tarkoitetaan yleensä sitä, että työntekijä ei pääse työnantajan asettamaan tavoitteeseen laiskottelun tms. takia. Se, että tavoite jää saavuttamatta ei kuitenkaan yksin riitä irtisanomisen perusteeksi. Irtisanomisperusteen täyttäminen edellyttää, että alisuoriutuminen on johtunut työntekijän laiminlyönnistä. Jos tavoitteen saavuttamatta jättäminen johtuu jostain työntekijästä riippumattomasta syystä (esim. sairastuminen, epärealistisen korkeat tavoitteet, työnantajan töiden järjestely), niin ”alisuoriutumista” ei voida lukea työntekijän vahingoksi eikä sen perusteella voi silloin irtisanoa tai antaa myöskään varoitusta. Työnantajan siis pitäisi pystyä jotenkin näyttämään, että alisuoriutuminen on johtunut juuri työntekijän laiminlyönnistä eikä jostain muusta syystä. Lisäksi irtisanominen alisuoriutumisen perusteella edellyttää, että työntekijälle on sitä ennen annettu varoituksella mahdollisuus korjata menettelyään. Miksi liiton lomatuki loppui? Hain liiton lomatukea ja pettymys oli melkoinen, kun sain tiedon, että sitä ei enää anneta. Miksi? Nykymuotoinen lomatuki päättyi vuoden 2017 lopussa, koska taloushallinnon it-ratkaisuja tarjoava YAP Solutions lopetti tietojärjestelmän, jota kautta liiton lomatukea on hoidettu. PAU:n tarkoitus on kuitenkin kehittää tulevaisuudessa uusia tapoja tukea jäsenten lomatoimintaa. Yksi uusi lomatuen muoto on liiton, Mikkelissä (Ristiinassa) sijaitsevan Aurala-huvilan tarjoaminen edulliseen jäsenhintaan. Lisätietoja Auralasta voit lukea osoitteesta www.pau.fi /jasenyys/ jasenedut/lomaedut/aurala Reitti_8_2018.indd 30 Reitti_8_2018.indd 30 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 31 Reitti Kokemus vastaan tieto Kokemusasiantuntija voi olla ongelmien ratkaisija työyhteisössään. Kolumni 31 TIINA TORPPA ........................................ Kirjoitt aja on helsinkiläinen toimitt aja ja viestinnän koulutt aja, joka tilaa verkkokaupasta Hans Roslingin uuden kirjan Faktojen maailma ja hakee sen postista. H enkilö X sanoo, että hänen työpaikallaan vallitsee pelon ilmapiiri. Henkilöstötutkimus näyttää, että ilmapiiri on kunnossa. Kumpi on oikeassa, kokemusasiantuntija X vai henkilöstötutkimuksen tulos? Periaatteessa molemmat ovat täyttä totta. Jokaisella yksilöllä on oma, ainutlaatuinen kokemuksensa ja tutkimuskysely summaa usean työntekijän kokemuksen. Yksilön kokemus ja tutkimuksen tai kyselyn tulos ovat kömpelöitä verrata. Vaikka henkilöstökysely on tärkeä mittari, tietoa se on ihmisten puhekin. Esimiehen pitää kuunnella johdettavaansa, joka puhuu pelon ilmapiiristä tai muista havaitsemistaan epäkohdista. Tosin ihmisen pitää pystyä konkretisoimaan syytöksensä: kertoa esimerkkejä ja tapauksia, joista hän tekee johtopäätöksensä pelon ilmapiiristä tai muusta epäkohdasta. Yleisiä epäkohtia työpaikalla ovat kiire ja se, ettei tieto kulje. Tieto tuskin koskaan kulkee tarpeeksi hyvin ja kiireestä on puhuttu niin kauan kuin muistan eli vuosikymmeniä. Nyt minä tässä tyrmäsin yleistävin väittein epäkohdat! Entä jos esimies tekisi niin? Silloin jäisi kuulematta epäkohdista puhuvan ihmisen ainutlaatuinen tarina ja samalla jäisi piiloon hänen mahdollinen ratkaisuehdotuksensakin. Ongelmasta kuuntelevan ei pidä neuvoa liikaa toista, on vain rauhassa kuunneltava. Puhuja on usein jo valmiiksi pohtinut ratkaisuja ja vaihtoehtoja – ja kertoo ne, kunhan vain saa tilaisuuden. Kokemusasiantuntija voi olla ongelmien ratkaisija työyhteisössään. Eihän kattavakaan tutkimustieto itsessään ratkaise mitään, vaan vaatii ihmisiä miettimään ja tekemään korjausliikkeitä. Joskus laajankin joukon kokemus on eri kuin faktat. Jos itsellä on pätkätyösuhde ja monella ystävälläkin on, ihminen alkaa ajatella, että määräaikaiset työsuhteet ovat yleistyneet. Suomessa silti vain 12 prosenttia työsuhteista on määräaikaisia eli valtaosa työsuhteista on vakituisia. Sama tilanne on vallinnut pian parikymmentä vuotta. Toisaalta joidenkin ryhmien, naisten ja nuorten, työsuhteet ovat muita useammin määräaikaisia. Joskus tuntuu, ettei tieto ole muotia – se on tylsää, ei sovi maailmankuvaan tai marttyyrin viittaan. Silti ikinä ennen ei ole ollut yhtä helposti tietoa saatavilla. Jo edesmennyt ruotsalainen tutkija ja lääkäri Hans Rosling pakkasi tiedon hurmaavan kiinnostavasti. Hänen lennokkaita esityksiään löytyy Youtubesta. Tiedon ei tarvitse olla tylsää eikä tieto välttämättä lisää tuskaa! Rosling nimittäin puhui siitä, kuinka maailma on mennyt eteenpäin, kehittynyt paljon. Vaikka on vielä köyhyyttä ja osattomuutta, ihmisten elintaso ja hyvinvointi ovat lisääntyneet eri puolilla maailmaa. Työelämäkin on kehittynyt. Lapsuuteni Suomessa oli kuusipäiväinen työviikko, pomot olivat vanhoillisen tärkeileviä eivätkä monet naiset päässeet kunnolla työelämään, eihän ollut nykyisen kaltaista kattavaa päivähoitojärjestelmää. Kun mennään vielä enemmän ajassa taaksepäin, siellä häämöttää taistelu kahdeksan tunnin työpäivästä ja monista nykyään perusasioiksi mielletyistä oikeuksista. Monet ihmiset ja ryhmät ovat ponnistelleet kehityksen eteen ja uuttera työ jatkuu. Riittävä tieto auttaa laittamaan panoksia tärkeimpiin kehittämiskohteisiin. Reitti_8_2018.indd 31 Reitti_8_2018.indd 31 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 32 Reitti_8_2018.indd 32 Reitti_8_2018.indd 32 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 33 Vuosien varrelta Kirja Reitti 33 Yhteistyö jatkuu työuran jälkeenkin TEKSTI EMILIA KUKKALA Syvissä vesissä suuret kalat J oistakin kirjoista tietää heti aloitettuaan, että ne päätyvät permanenttitussilla lempikirjat-listalle. Kyseessä on siis hieman kliseistä ”rakkautta ensi silmäyksellä” –onnettomuutta muistuttava prosessi, johon kuuluu kiihkeän innostunutta ja voimasanoin ryyditettyä itsekseenhöpinää, että miten mitään näin hienoa voi olla olemassakaan. Toivottavasti suhteemme kestää. Koska olen päätä pahkaa rakastunut Merikirjaan, ostan jopa kustantajan kuvauksen: Merikirja toden totta on ”ilmiömäinen ja viihdyttävä yhdistelmä tarinaa ja tietoa, meribiologiaa ja mytologioita, kuriositeetteja ja olemassaolon kysymyksiä”. Juonesta ei puutu jännitettä, mutta se on sittenkin vain sivuseikka teeman rinnalla. Näennäisesti Merikirja kertoo jättihain pyydystämisestä tämän tarinan kiertyessä aina vain absurdimmalle asteelle, mutta pinnan alla kuljetetaan jatkuvasti toista teemaa, jonka voisi tiivistää vaikka näin: meri on suuri, kaunis ja ihmeellinen kaiken elämän alkukehto, emmekä tiedä siitä oikeastaan mitään. Tätä ”opetusta” ei mitenkään hierota lukijan naamaan, vaan puutetta paikataan luettelemalla loputtomasti kiehtovia, uskomattomia ja raivostuttavia – mitä tulee siihen, miten merta elävineen kohtelemme – faktoja merestä. Yksityiskohtien vyörytys on riemastuttavaa aivokarkkia vahvistaen samalla ajatusta siitä, että ehkä muinaisella kasvioiden keräämisellä kouluissa oli myös luonnonsuojelullisia sivuvaikutuksia: on helpompi arvostaa sitä, minkä erityispiirteet tuntee kuin sitä, mikä on yhtä nimetöntä massaa. Kirjan kieli on tavattoman vaivatonta ja siitä puuttuu kaikki vaivaannuttavuus. Sanat ilmaisevat kirkkaasti jotain ideaa takanaan, eivätkä muodostu itse tarkoituksiksi, takerruttaviksi. Teksti koukuttaa ja tempaa mukaansa, mutta samaan aikaan pysähtyy meren ja elämän mysteerin äärelle. Harvoin saa luettavakseen näin kaikin puolin tasapainoisen loistavaa kirjaa. Morten Strøksnes: Merikirja. Eli kuinka pyydystää jätt ihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana. Suom. Katriina Hutt unen. Gummerus 2018. TEKSTI & KUVA TUOMO KOIVISTO Tamperelaisen postimiesten esimies Martti Inkisen aloitteesta vuonna 1988 syntynyt Viistokadun pojat oli postin palveluksesta eläkkeelle jääneiden ryhmä joka sisukkaasti kokoontui kesäkuukausia lukuun ottamatta Keskustorilla joka tiistai kymmeneltä. Siitä lähdettiin etukäteen sovituille tutustumiskäynneille Tampereen nähtävyyksiin. Pispala, Kaleva, Tammela, Tampellan alue, Pispan palvelutalo ja monet muut kaupunginosat tulivat katseltua sillä silmällä. Ja tietysti aina juotiin kahvit ja munkit retken päätteeksi, parannettiin maailmaa ja etenkin kotikaupunkia kriittisestikin. Viistokatu tämän ryhmän nimeksi otettiin ikään kuin protestiksi päättäjille, jotka olivat tuon kadun autoliikenteeltä sulkeneet. Ryhmän aloittaessa viikoittaiset tapaamisensa Posti täytti samana vuonna 350 vuotta ja kuinka ollakaan näillä kuvan henkilöillä oli yhteensä likimain saman verran vuosia Postin palveluksessa. Aika aikaa kuitenkin. Nyt perinnettä jatkavat uudet eläk keelle jääneet sukupolvet omine sovellutuksineen ystävyyttä ylläpitäen. Kahvit ja maailmaa parantavat vilosovoinnit tamperelaisittain kuuluvat tietysti yhä asiaan. Viistokadun pojat nimikkokadullaan vuonna 2001. Kuvassa Jouko Tuominen (vas.) Reijo Mäkelä, Osmo Vainio, Lauri Honkala, Pauli Viitanen, Reijo Maanoja ja Pekka Lehtonen. Reitti_8_2018.indd 33 Reitti_8_2018.indd 33 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 34 Menoon mukaan Posti-Telen ja Gold Linen Oloneuvos -pikkujouluristeily Aika: 25.–27.11.2018 Paikka: Viking Gabriella, Helsinki-Tukholma-Helsinki Majoitus A-luokan 2 hengen hyteissä, hinta 145 euroa, joka sisältää majoituksen, päivälliset mennen tullen juomineen sekä aamiaiset ja tervetuliaiskahvit. Yhden hengen hytti 185 euroa. Vierailu 26.11. Tukholman vanhassa kaupungissa olevaan Postimuseoon. Samana päivänä vieraillaan myös Södertäljessä Scanian automuseossa. Mainitse ilmoittautumisen yhteydessä, kummassa paikassa haluat vierailla. Risteilyllä kuullaan myös Postimuseon johtaja Kimmo Antilan luento aiheesta ”Postin ja postilaisten selviytyminen muutoksista ja kriiseistä 380 vuoden taipaleella". Kokoontuminen Viking Linen terminaalissa sunnuntaina 25.11. klo 13–14. Tulokahvit ja kokous klo 15–16.30, kansi 10. Ruokailut menomatkalla ensimmäisellä kattauksella klo 17.30–19.00. Paluumatkalla kattaus Ruotsin aikaa klo 16.30– 18.00. Tiistaina 27.11. palataan Helsinkiin klo 10.10. Sitovat ilmoittautumiset 6.11. mennessä! Ilmoittaudu seuraaville henkilöille: Risto Dahlberg, Tampere 040 832 1343 Keijo Ruokanen, Rovaniemi 040 723 4614 Pirkko Hassinen, Espoo 040 543 2405 Arto Helander, Varikon vanhat 040 593 2707 Risto Karppanen, Kajaani 0400 686 506 Raili Kultala, Kokkola 0400 668 589 Raija Tsutsunen, Kuopio 0400 402 961 Hannu Purtsi, Mikkeli 050 365 6186 Lauri Jurvala, Helsinki 0400 151 384 Esko Karri, Seinäjoki 0400 667 383 Viljami Kulju, Oulu 040 772 4456 Hannu Nirhola, Helsinki 0400 688 002 Asko Saviaho, Helsinki 0400 503 330 Sisko Tahvanainen, Eno 040 571 8749 Seppo Vanhanen, Itä-Suomi 050 347 7230 Raimo Väänänen, Oulu 040 590 4654 Lisätietoja: Seppo Vanhanen, 050 347 7230 Kurjenkatu 5, 80160 Joensuu Linja-autokuljetukset: Kokkola-Vaasa-Seinäjoki-Tampere-Helsinki Rovaniemi-Oulu-Jyväskylä-Helsinki Nurmes-Joensuu-Lappeenranta-Kouvola-Helsinki Kajaani-Kuopio-Mikkeli-Helsinki Kuljetuksia tukee Posti-konsernin Työhyvinvointisäätiö. Kuljetukset myös Tukholmassa järjestetty. Menoon mukaan Posti Telen ja Gold Linen PAU:n Länsi-Suomen osasto Aika: Sääntömääräinen syyskokous lauantaina 10.11.2018 klo 15.00 alkaen Paikka: Kulttuurikulma, Pub Winstonin viereinen tila, Gallen-Kallelankatu 8, Pori. Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntömääräiset asiat: • hyväksytään talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2019 • valitaan toimikunnan puheenjohtaja, varsinaiset jäsenet ja varajäsenet • valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varajäsen • käsitellään muut kokoukselle esitetyt asiat Kokousvieraana kansanedustaja Krista Kiuru. Osasto tarjoaa kokouksen osanottajille aluksi kahvit. Ruokailu kokouksen jälkeen tien toisella puolella Original Sokos Hotel Vaakunan 2. kerroksen ravintolassa. Matkakulut korvataan omavastuuosuus vähentäen. Osasto maksaa matkakulut yhteiskuljetuksista kokoukseen osallistujien mukaan. Huom! Ennakkoilmoittautumiset toimipaikkakohtaisesti edunvalvojille ja viimeistään keskiviikkona 7.11. aamulla Mauri Alaselle puh. 040 5384 121 ruokailijamäärän vuoksi. Olet tervetullut lisäämään tietojasi sinulle tärkeistä työtäsi ja työehtojasi koskevista asioista. PAU Länsi-Suomen osaston toimikunta PS. Kokouksen jälkeen voit ilmoittautua sitovasti Postin työhyvinvointisäätiön tukemaan teatterinäytökseen klo 19.00 Porin Teatterissa. PAU:n Hämeen-Uudenmaan Osasto ry:n syyskokous Aika 27.10.2018 alkaen klo 10.00 Paikka: Asema X – ravintola, Asema-aukio, 11130 Riihimäki Käsitellään sääntömääräiset ja muut kokoukselle esitetyt asiat sekä päätetään osaston yhdistymisestä / purkautumisesta. Ilmoittautumiset 23.10.2018 mennessä Markku Jalava: markku.jalava@posti.com tai 0400 288 222. Kaakkois-Suomen osaston (Savonlinnan alueen) eläkeläiset Pikkujoulut ravintola Waahdossa 8.12.2018 klo 19 alkaen. Ilmoittautumiset viim. 31.10.18 mennessä Ritva Nuopposelle ens.sijaisesti s-postilla: ritva.n@hotmail.fi , puh: 0400 559 421. Reitti_8_2018.indd 34 Reitti_8_2018.indd 34 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 35 Ristikon ratkaisu K A L M I S T O Ä N K Y R Ä T L A U R A S U M O L O L A L O K A K U U Y L L Ä T Y S E S I N E M O R O O U T O R A S I T U S Ö A T R A N N E A J E L L A Ä S T U L I T O R A T S I N U H E P Ä R E N A T L E K T U O T T E L I A S V E T E L Y H Ä Ä T R U A K U T Ö L J Y K A A P U S O M U U S E T R U S K I T A L M U K O L E A K R R A A S T E M K A I K U A O N A P E A A N I L M A S T O E L L I P S I N E O N E D U S L I I A T T A A T E L I T A O N N A T I R T I Y N N Ä T A A R A Palautearvonnan voitt aja lehdestä 7/2018 Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Reijo Hassinen. Onnittelut voittajalle! Arvontaan voit osallistua takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa www.pau.fi > viestintä > Reitti > osallistu palautearvontaan. Keväthangille Luppoon Pirkanmaan eläkeläiset järjestää 16.–23.3.2019 hiihtoviikon Luppoon. Täysihoidon hinta on 395 €. Matkat Luppoon ja takaisin kotiin oman pussin päälle, eli itse maksett ava. Junalla pääsee mukavasti ja linja-auto vie Kemijärven asemalta Luppoon saman tien. Lisätietoja Matt i Mäntyniemeltä puh. 040 571 4923. Postin biljardimestaruuskilpailut Postin biljardimestaruuskilpailut järjestetään 10.11.2018 Tampereella Galaxie Centerissä, os. Rautatienkatu 27. Pelimuotona 9-pallo. Pelit alkavat noin klo 11.00. Osallistumismaksu 5€/pelaaja. Ilmoitt autumiset 5.11. mennessä sähköpostilla: isto.kuusisto@posti.com tai tero.kelkka@posti.com Lisätietoja: Isto Kuusisto puh. 040 822 9515 tai Tero Kelkka puh. 040 558 9652. Aurala-huvila edulliseen jäsenhintaan PAU:n 300 neliön Aurala-huvila tarjoaa laadukkaat tilat lomallesi tai vaikka juhlien pitopaikaksi Saimaan rannalla vain 15 minuutin ajomatkan päästä Mikkelin keskustasta. Aurala-huvila sijaitsee Hotelli Heimarin (Laitialantie 190, Ristiina) välittömässä läheisyydessä. Majoituspaikkoja huvilasta löytyy kahdelletoista hengelle seitsemästä huoneesta. Myös lisävuoteita on saatavilla. Huvilasta löytyy olohuone ja kokous-/ruokailuhuone sekä keittokomero, astiat, liesi, astianpesukone, mikroaaltouuni ja kahvinkeitin. Iso lasitettu kuisti tarjoaa myös vaihtoehtoisen ruokailutilan. Huvilan kokonaispinta-ala kuisteineen on 336 neliötä. Aurala-huvilan yhteydessä on lisäksi iso, 80 neliön saunarakennus, jossa on tupa-/takkahuone sekä kahden kiukaan sauna. Löylyistä mahtuu nauttimaan parisenkymmentä henkeä samaan aikaan. Saunasta pääsee suoraan Saimaaseen. Hinnat jäsenille: • ma–su 600 € • ma–pe 450 € • 3 vrk 350 € • viikonloppu pe–su 300 € Viikonloppuna majoitusaika alkaa perjantaina klo 16.00 ja päättyy sunnuntaina klo 18.00. Muina aikoina majoitus alkaa klo 16.00 ja päättyy klo 12.00. Majoittuja hoitaa itse huvilan loppusiivouksen, vuode vaatteet ja pyyhkeet. Tarvittaessa varaaja voi tilata Hotelli Heimarin ravintolasta ravintolapalveluita kuten lounaan, illallisen ja aamiaisen. Huvilan varaustilanteen selvittäminen ja varaukset osoitteesta auralahuvila@outlook.com. Huom! Ensi kesän varauksia 1.6.2019 alkaen otetaan vastaan vasta 1.4.2019 lähtien. Tällä hetkellä Auralaa voi varata toukokuun 2019 loppuun saakka. Toimi nopeasti, että saat Auralan käyttöösi haluamaasi aikaan. Lisätietoja ja kuvia Auralasta osoitteessa: www.pau.fi /jasenyys/jasenedut/lomaedut/aurala Postija logistiikka -alan unioni PAU @PAU_liitt o Reitti_8_2018.indd 35 Reitti_8_2018.indd 35 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 36 På svenska Årlig semester under delinvalidpension Jag började min delinvalidpension i juni så jag arbetar turvis två veckor och är två veckor på pension. Min förman bestämde att jag ska ha fem veckors semester under juni och juli. Semestern började den 25 juni 2018 och slutade den 29 juli 2018. Jag var ändå två veckor på pension i juli under perioden den 9 – 22 juli 2018. Enligt förmannen tillbringade jag 30 semesterdagar. Jag har varit i heltidsarbete under semesterkvalifi kationsåret så skulle jag ha intjänat en full semester? Jag tycker att min semester tog endast 18 semesterdagar. Hur går det egentligen? I detta fall har arbetsgivaren tolkat rätt. Det fi nns inte några specialbestämmelser varken i semesterlag eller i kollektivavtalet om den årliga semestern av en arbetstagare på delinvalidpension. Arbetsgivaren kan ge den årliga semestern även vid en tidpunkt då arbetstagaren är på delinvalidpension och borta från jobbet. Om en arbetstagare, som har t.ex. 30 dagar intjä nad semester och som turvis ä r två veckor i arbete och två veckor på pension, hinner han eller hon inte under den två veckor lå nga arbetsperioden hå lla den intjä nade semestern, utan den kan fortsä tta också under den period då arbetstagaren ä r på delinvalidspension och borta frå n arbetet. Då utbetalas semesterlön endast för de tre veckor, dvs 18 dagar då personen har faktiskt varit i arbete. Arbetsoch näringsministeriets Arbetsråd har givit ett utlåtande TN 1376-01 (19/2000), som utgör grunden för praxisen. Om arbetsgivaren och arbetstagaren så ö verenskommer, kan den del av semestern som ö verstiger 12 dagar dock ges sä rskilt fö r sig en gå ng eller i fl era repriser. Då kan en semester tas under arbetsperioder. Om saken inte kan avtalas bestämmer arbetsgivaren semesterns tidpunkt enligt bestämmelserna i kollektivavtalet och 4 § och 5 § i semesterlagen. De tidigare nämnda bestämmelserna angår således en arbetstagare som redan har övergått till delinvalidspension, även om han eller hon skulle ha intjänat sin semesterkvalifi kation i heltidsarbete. Om en arbetstagare vill tjäna in fulla semestrar, ska semestern tas innan övergången till delinvalidpension eller saken ska avtalas separat enligt bestämmelserna ovan. Kan en underpresterande arbetstagare bli uppsagd? Före detta personaldirektör Jaana Jokinen lanserade för ett några år sedan i Posti begreppet underprestation. Termen används väl även annanstans. Vi tänkte på arbetsplatsen när underprestation kan användas som grund för uppsägning? Begreppet underprestation syft ar vanligen till situationer då arbetstaga ren inte når arbetsgivarens målsättningar på grund av maskning el.dyl. Att målsättningar inte nås räcker ändå inte som grund för uppsägning. Att fylla uppsägningsgrunder förutsätter att underprestation beror på arbetstagarens försummelse. Om målsättningar inte nås på grund av grunder som inte är beroende på arbetstagaren själv (t.ex. sjukdom, orealistiska och för höga målsättningar, arbetsgivarens arbetsarrangemang) kan “underprestation” inte anses bero på arbetstagaren och således det inte kan användas som grund för uppsägning, inte heller för en varning. Arbetsgivaren borde bevisa att underprestation föranleds av arbetstagarens försummelse och inte av något annat skäl. Att uppsäga på grund av underprestation förutsätter därtill att arbetstagaren har först fått en varning och möjlighet till att ändra på sitt förfarande. Varför slutades förbundets semesterstöd? Jag sökte för fackförbundets semesterstöd och blev besviken då jag fi ck höra att det beviljas inte längre. Varför? Semesterstöd i den nuvarande formen slutade i slutet av 2017, eft ersom företaget YAP Solutions, som erbjuder it-lösningar för ekonomiförvaltningen, slutade med datasystemet som användes för behandling av fackförbundets semesterstöd. PAU syft ar ändå till att utveckla nya metoder till att stöda medlemmarnas semesterverksamhet. En ny form för semesterstöd är att hyra ut villa Aurala till rimlig medlemspris. Villa Aurala ligger i St Michel (i Kristina) och ägs av fackförbundet. Läs mera om Aurala på adressen www.pau.fi /jasenyys/jasenedut/lomaedut/aurala Reitti_8_2018.indd 36 Reitti_8_2018.indd 36 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 37 In English Annual holiday on a partial disability pension My partial disability pension began on the beginning of June and it is arranged so that I am always at work for two weeks and then the next two consecutive weeks I am away from work on my pension. I had to take my annual holiday of 5 weeks at the turn of June and July. My annual holiday began on 25.6.2018 an ended on 29.7.2018. However, I was on my partial disability pension for two weeks in July on 9.7.–22.7.2018. According to my employer I was on a holiday for 30 days during that time. I have been working full-time during the holiday earning year so shouldn’t I be entitled to have a full holiday as well? In my opinion I was only on a holiday for 18 days. Which one is the right interpretation? In this case your employer is right. Th ere are no specifi c regulations in the Annual Holidays Act or in the collective labor agreement regarding the granting of annual holiday for partial disability pensioners. Th e employer has the right to order the time of the annual holiday and it is possible that the holiday is ordered to be taken during a time when the employee is away from work on a pension. In a situation where the employee has earned for example 30 days of holiday and is at work for 2 weeks and on a pension for the next 2 weeks it is not possible to take more than 18 days of holiday during the working weeks. In this case the rest of the holiday (12 days) will be continued on the weeks that the employee is on his/her pension. However, the annual holiday pay will still be paid only for those 3 weeks (18 days) that the employee has in fact been at work. Th e Labour Council, which is an independent special authority under the Ministry of Economic Aff airs and Employment, has issued an opinion TN 1376-01 (19/2000) on this matter and this policy is based on that opinion. If the employer and the employee agree on it, it is possible to take the rest exceeding 12 days of holiday separately or in several parts. Th en it is possible to have the annual holiday on working weeks. If it is not possible to agree on this matter, the employer will order the time of the annual holiday according to the regulations of the collective labor agreement and according to the 4§ and 5§ of the Annual Holidays Act. Th e above said is about employees who are already on a partial disability pension even though they have earned their annual holiday during working full-time. If the employee wishes to have a full holiday, he/she has to take the holiday before the pension begins or make an agreement about it with the employer as described before. Can an underachiever be ? red? Former director of human resources Jaana Jokinen launched a few years ago the concept underachievement. Th e term may be even more commonly used. We were considering at work place the issue of “when can underachievement be a reason for termination of employment?”. Underachievement means usually the fact that an employee doesn’t reach the goal set by the employer due to laziness etc. Th e fact that the goal is not reached is not, however, enough to justify a dismissal. Fulfi llment of the reason for termination requires that underachievement is due to the employee’s negligence. If failure to reach the goal is due to some reason independent of the employee (e.g. falling ill, unrealistic high goals, employer-related work arrangements), “underachievement” can neither be counted to the detriment of the employee nor terminate employment or give a warning based on it. Th e employer must be able to prove that underachievement is caused by employee’s negligence and no other reason. In addition, termination of employment due to underachievement requires that the employee has by warning given a chance to correct his/her procedure. Why is there no more holiday subsidy available? I applied for union holiday subsidy and was disappointed to hear it is no more available. Why? Th e present form of holiday subsidy was discontinued at the end of the year 2017 as YAP Solutions selling applications of fi nancial management ran down the information system that was used to managing the holiday subsidy. However, PAU intends to develop methods to support members’ holiday activities in the future. One new form is off ering the Aurala villa located at Mikkeli (Ristiina) for a favourable member price. For further info of Aurala, please check https://www.pau. fi /jasenyys/jasenedut/lomaedut/aurala. html Reitti_8_2018.indd 37 Reitti_8_2018.indd 37 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 38 Tyött ömyyskassa tiedott aa Reitti 38 KASSAN ASIAKASPALVELUPISTE ma–pe klo 9?15 Jos jäät tyött ömäksi OSOITE Siltasaarenkatu 3?5, 00530 Helsinki Postiosoite: PL 189, 00531 HELSINKI PUHELINPÄIVYSTYS 09 6131 1780 ma–ke klo 13.00–15.00, to klo 9.00–11.00 KOTISIVUT: www.pautk.fi Miten toimin jos jään kokonaan tyött ömäksi tai olen ositt ain työtön? 1. Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistossa työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. Voit hoitaa ilmoittautumisen TE-palveluiden sähköisessä Oma asiointi -palvelussa. Lisätietoja saat TE-toimiston verkkosivuilta www.te-palvelut.fi . Voit aloittaa työnhaun myös TE-toimistossa. TE-toimisto antaa kassalle työvoimapoliittisen lausunnon, jota ilman kassa ei voi maksaa päivärahaa. 2. Täytä ensimmäinen päivärahahakemus. Sähköisen hakemuksen voit täyttää ja lähettää verkkopalvelustamme tai tulostaa lomakkeen kassan verkkosivuilta. Hakemuslomakkeita saa myös työja elinkeinotoimistosta. Mitä liitt eitä toimitan hakemukseen? Useasti hakemuksen liitteeksi tulee toimittaa seuraavat liitteet: • Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Jos edellisestä työttömyydestäsi on alle 26 viikkoa, lähetä palkkatiedot siltä ajalta kun et ole hakenut kassalta päivärahaa. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomarahat ja -korvaukset sekä muut mahdollisesti maksetut erät kuten kertakorvaukset ja tulospalkkiot. Lisäksi palkkatodistuksessa pitää ilmoittaa mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin. • Kopio työtodistuksesta, jos olet kokonaan työtön. • Kopio työsopimuksesta, jos sinut on lomautettu tai teet osa-aikatyötä. • Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta. Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös: • Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esim. eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea. • Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Lisätietoa tarvittavista liitteistä saat hakemuslomakkeesta, kassan verkkosivuilta tai tarvittaessa kysy työttömyyskassalta. Tarvitaanko hakemuksen liitt eeksi verokortt i? Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, prosentti on kuitenkin vähintään 25 %. Voit halutessasi pyytää verottajalta muutosverokortin etuutta varten, tällöin ennakonpidätyksesi toimitetaan muutosverokortin tietojen mukaisesti. Mahdollinen portaikkotai muutosverokortti tulee toimittaa alkuperäisenä kassaan. Milloin ja miten lähetän hakemuksen ja liitt eet? Lähetä hakemus työttömyyskassalle, kun olet ollut noin kaksi viikkoa työttömänä. Päivärahaa ei voi hakea ennakkoon. Päiväraha tulee kuitenkin hakea viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, päivärahaa ei myönnetä takautuvasti tätä pidemmältä ajalta ilman erityisen painavaa syytä. Hakemuksen ja liitteet voit toimittaa sähköisesti verkkopalvelun kautta www.pautk.fi tai lähettää ne meille postitse osoitteeseen Postija logistiikka-alan työttömyyskassa, PL 189, 00531 HELSINKI. Milloin voin lähett ää jatkohakemuksen ja mitä sen liitt eeksi tarvitaan? Lähetä jatkohakemus aina joko neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa tai sen ohjeen mukaan minkä olet kassalta saanut. Päiväraha tulee hakea takautuvasti, kuitenkin viimeistään 3 kuukauden kuluessa. Verkkopalvelussa täytetty jatkohakemus voi nopeimmillaan olla maksussa jopa kahdessa päivässä. Päivärahaa voi hakea myös verkkosivulta tulostettavalla lomakkeella tai lomakkeilla, joita saa TE-toimistosta. Kokonaan työttömän jatkohakemukseen ei tarvita liitteitä, mikäli tilanteessasi ei ole tapahtunut muutoksia edellisen hakemuksesi jälkeen. Jos olet tehnyt työtä hakujaksolla, lähetä palkkalaskelmat tai – todistukset haettavalta jaksolta sekä kopio mahdollisesta työsopimuksesta, mikäli sitä ei vielä kassalle ole toimitettu. Lähetä selvitykset myös muista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa maksettavaan etuuteen ja sen määrään. MINNA KOSKINEN etuusvastaava Reitti_8_2018.indd 38 Reitti_8_2018.indd 38 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
Reitti 39 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Vastauslähetys/Tunnus 5007565, 00003 Helsinki. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan ilmaisen Reitt i-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 8 | 2018 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautett a lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortt i postissa osoitt eeseen PAU/ Reitt i-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitt eessa www.pau.? >viestintä>reitt i>osallistu palautearvontaan. Vastaa 29.10. mennessä ja voita 20 € Reitti_8_2018.indd 39 Reitti_8_2018.indd 39 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn hintavertailu 09/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* Reitti_8_2018.indd 40 Reitti_8_2018.indd 40 9.10.2018 14.39 9.10.2018 14.39