Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti 8 | 2022 PAUn jäsenelle yli 48 000 euron korvaukset 12 Miltä postityö näyttää vuonna 2030? 18 Jari Havunen aloitti Pasilan postikeskuksessa 43 vuotta sitten 6 Tuotantosihteeri on todellinen moniosaaja Postin johto vieraili Tampereen postikeskuksessa 10 14 Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Reitti_8_2022.indd 1 Reitti_8_2022.indd 1 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
3 2 Reitti 8 | 2022 • Vuodesta 2003 • Painosmäärä 10 930 kpl • Toimitus: päätoimittaja Juha Pöyry puh. 040 356 0567 (juha.poyry@pau.fi) • Osoite John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki • Osoitteenmuutokset ja jäsen rekisteriasiat: katso s. 43 • Ulkoasu Point Panic Oy / Pauliina Lindholm • Painopaikka PunaMusta • ISSN 1459-7799 • Kannen kuva Juha Pöyry Posti-ja logistiikka-alan unioni PAUn jäsenlehti Ilmestymisaikataulu 2023 numero aineisto Reittiin ilmestyy 1 16.1. 8.2. 2 27.2. 22.3. 3 3.4. 26.4. 4 8.5. 31.5. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Tässä numerossa ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 6 TYÖN KUVA: Valan vannonut postimies 10 Mainosjakajalle palkkasaatavia yli 48000 euroa 11 PUHEENJOHTAJALTA 12 Postin johto vieraili Tampereen pokissa 14 Tuotantosihteeri Eero Montonen 16 Vuokratyötapaus hovioikeuden arvioitavana 18 Postityö 2030: Tulevaisuus rakennetaan yhdessä 20 Meteorologi Anniina Valtonen 22 Tatsi tarjoaa työttömille toimintaa ja uusia näkökulmia 23 AY-MAJAKKA: Jari Konttinen 24 Liittovaltuustolle reippaasti aloitteita 25 PAUn asiantuntijat juhli viisikymppisiä 26 Suoritusyhteiskunta nakertaa nuorten mielenterveyttä 29 P UHETTA TALOUDESTA: Elina Pylkkänen 30 Paketoidut unelmat -näyttelyssä nostalgiaa ja tulevaisuuden visioita 32 Työkyvyttömyyseläkkeestä turvaa työkyvyttömyyden odotusajalle 33 Vesala teki joulupukille lähetetyistä kirjeistä koskettavan joululaulun 34 KYSYVÄLLE VASTATAAN 36 Ristikko 38 På svenska 40 In English 42 KOLUMNI: Emilia Männynväli 43 Muutosilmoitukset 30 12 15 Reitti_8_2022.indd 2 Reitti_8_2022.indd 2 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
3 2 PAUN TOIMISTO Postija logistiikka-alan unioni PAU ry John Stenbergin ranta 6, 00530 HELSINKI Puhelinvaihde: 09 613 116 www.pau.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@pau.fi Toimistoaika arkisin klo 8.30–16.00 Kesäkuukausina 1.6.–31.8. klo 8.30–15.00 PUHEENJOHTAJA Heidi Nieminen, 050 340 3217 LIITTOSIHTEERI Jussi Saariketo, 044 268 5110 TYÖEHTOJA JÄRJESTÖASIANTUNTIJA Jarmo Tuominen, 040 315 4401 LAKIMIES oikeudelliset asiat, edunvalvonta Veera Kekäle, 043 825 5311 KOULUTUSJA JÄRJESTÖTOIMITSIJA koulutusasiat Juha Jaatinen, 050 302 8466 TALOUDENHOITAJA Lena Lahti, 040 557 1198 TALOUSJA JÄSENPALVELUSIHTEERI kirjanpito, palkat ja palkkiot, matkalaskut maksuja laskutusasiat Tarja Känsäkangas, 040 831 2963 PÄÄTOIMITTAJA, TIEDOTTAJA Reitti-lehti, ulkoinen ja sisäinen tiedotus, liiton verkkosivut ja kalenteri Juha Pöyry, 040 356 0567 JÄSENPALVELUSIHTEERI jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat Katja Johansson, 09 6131 1724, 040 821 5836 ISSN 1459-7799 (painettu) ISSN 2737-1646 (verkkojulkaisu) Postija logistiikka-alan unioni PAU @PAU_liitto Maineen palauttaminen vie aikaa Huom! Seuraavan Reitin deadline on 16.1. Lehti ilmestyy 8.2. Pä äk ir jo it us L oka-marraskuussa julkaistiin kaksi tutkimusta, joissa arvioitiin yritysten asiakastyytyväisyyttä ja mainetta. Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämässä Ilmapuntari-kyselyssä tutkittiin kansalaisten kokemuksia arjen palveluista. T-Median Luottamus & Maine tutkimus laittoi taas yrityksiä järjestykseen maineen perusteella. Kunnallisalan tutkimuksen mukaan alle kolmannes suomalaisista on tyytyväisiä Postiin. Kyselyyn vastanneista vain 29 prosenttia antoi Postin toiminnalle erittäin tai melko hyvän arvosanan. Suurempi osa eli 42 prosenttia piti Postin toimintaa melko tai erittäin huonona. Postin jälkeen eniten kielteisiä arvioita sai työja elinkeinotoimisto, jonka palveluita 26 prosenttia piti huonoina. T-Median Luottamus & Maine tutkimuksessa mitataan yritysten mainetta kahdeksalla osa-alueella, joita ovat hallinto, talous, johto, innovaatiot, vuorovaikutus, tuotteet ja palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. Postin sijoitus mainetutkimuksessa oli edelleen heikko, tutkituista yrityksistä kolmanneksi huonoin. Perää pitävät Esperi Care ja Terrafame. Huomionarvoista tutkimuksessa on kuitenkin se, että Posti näyttäisi olevan yrityksistä ainut, jolla on julkinen, lakiin perustuva palveluvelvoite. Yrityksen toimiala ja toimintaympäristö on siis täysin erilainen verrattuna vaikkapa peliyhtiö Supercelliin, jonka maine noteerattiin tänä vuonna korkeimmalle. Asiakaskokemus ja maine ovat tietenkin yrityksille äärimmäisen tärkeitä asioita, joihin vaikutetaan vain teoilla, ei pelkillä brändiuudistuksilla tai muilla visuaalisilla tempuilla. Kaikki teot, jotka johtavat työntekijäkokemuksen paranemiseen, vaikuttavat ennen pitkää positiivisesti myös yrityksen maineeseen. Postilaisilta kysyttiin kesällä nettikyselyllä mitä Postissa pitäisi tehdä, että se olisi houkutteleva työnantaja vuonna 2030. Kyselyllä pohjustettiin henkilöstön ja työnantajan yhteistä Postityö 2030 -hanketta, jossa luotiin alalle kolme skenaariota siitä, miltä Posti voisi seuraavalla vuosikymmenellä näyttää. Paljon on vielä tehtävää. Vastauksissa nousi esiin useita konkreettisia asioita, mitkä työpaikoilla mättää. Jakelussa erityisesti työn yksipuolistuminen, muuttuminen iltapainotteiseksi ja monen kimpun jakelu tuli monissa vastauksissa esiin. Tiivistettynä työntekijän mahdollisuus vaikuttaa oman työn suunnitteluun pitäisi huomioida paljon nykyistä paremmin. Postityö 2030-hankkeen vetäjä, futuristi Elina Hiltusen mielestä työelämässä pitäisi mennä enemmän individualistiseen ajatteluun. Hän näkee, ettei työntekijöitä pidä ajatella enää yhtenä ryhmänä. Tulevaisuudessa joustavuus sekä henkilöstön henkinen ja fyysinen hyvinvointi on erittäin tärkeää. Postityö 2030 -hankkeesta lisää sivulla 18. < JUHA PÖYRY Reitti_8_2022.indd 3 Reitti_8_2022.indd 3 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
5 4 Ajankohtaista Postilla Matti Nisula Uusi jäsenetu Ikaalisten kylpylästä Ikaalisten Spa & Resort tarjoaa alennuskoodilla PAU liiton jäsenille alennuksen su-ke -20 %, sekä to-la -15 % päivän hinnasta päärakennuksen, sekä Loftsrakennuksen huoneissa. Jäsenetu on voimassa 31.12.2023 asti, koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Varaukset ikaalinenspa.fi tai myyntipalvelusta 03 4511/myynti@ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Ikaalisten kylpylä avattiin uudistettuna kesällä 2021. Kylpylä tarjoaa tropiikin lämpöä Pirkanmaalla. Kylpylässä on myös runsas tapahtumaja keikkatarjonta. Tilaa työväenlehti! Tiesitkö, että PAU tukee rahallisesti palkansaajalehtien tilauksia. Ensi vuonna PAUn lehtietuna maksetaan Demokraatin ja Kansan Uutisten vuosikerran tilauksista 35 euroa sekä Viikko Pohjois-Karjalan, Kansan Tahdon, Ny Tidin ja Tiedonantajan vuosikerran tilauksista 20 euroa. Etu koskee sekä painettua että digilehden tilausta. Saat lehtiedun, jos jäsenyytesi on kunnossa ja ilmoitat lehteä tilatessasi olevasi PAUn jäsen. Yhteen tilaukseen voi liittää kaikkien samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten lehtiedut. Kysy mahdollista lehtietua myös ammattiosastoltasi. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Postija logistiikka-alan unioni PAU ry Reitti_8_2022.indd 4 Reitti_8_2022.indd 4 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
5 4 Yhteistoimintalakikurssi Aika: 16.1.-17.1.2023 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 16.12.2023 Vuonna 2022 tuli voimaan uusi yhteistoimintalaki. Lain tuntemus on luottamushenkilöille tärkeää tehtävässä menestymisen kannalta. Laki muodostuu kolmesta kokonaisuudesta: jatkuva vuoropuhelu, neuvottelut muutostilanteissa ja henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa. Nämä muutokset laajentavat yhteistoiminnassa käsiteltävien asioiden piiriä ja luottamushenkilöiden tietojen päivitys on vähintäänkin tarpeellista. Yritys ja yhteisö muutoksessa: Yhteistoiminnan kurssi Aika: 18.1.-20.1.2023 Paikka: Kurssipaikka Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 16.12.2022 Kurssin kohderyhmänä ovat luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, yhteistoimintaedustajat ja muut henkilöstön edustajat. Kurssin tavoitteena on auttaa ymmärtämään yhteistoimintalain tärkeys henkilöstöpolitiikan ja neuvottelujen kokonaisuudessa ja auttaa osapuolia käyttämään yhteistoimintaa välineenä työpaikan kehittämiseen. Tuottavuus ja hyvinvointi: työsuojelun täydennyskurssi Aika: 13.-17.2.2023 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 13.1.2023 Aika ilmoittautua kursseille Ilmoittaudu kursseille PAUn jäsensivujen kautta osoitteessa www.pau.fi. Lisätietoja kursseista saat koulutusja järjestötoimitsija Juha Jaatiselta, puh. 050 302 8466 tai juha.jaatinen@pau.fi. PAUn sopimuskoulutus PAUn rahasto jakoi apurahat Kansan Sivistysrahasto KSR:n PAUn rahaston apurahat jaettiin Jukka Pesulle ja Anu Rinteelle. Pesu sai apurahan klarinetin soittoopintoihin musiikkiopistoon ja Rinne harmonikan soiton esiintymismatkoihin mm. hoitokoteihin. Molemmat apurahat ovat suuruudeltaan 500 euroa. Lue lisää Kansan Sivistysrahaston toiminnasta osoitteessa sivistysrahasto.fi. Ilmoita palkkioiden rahastoinnista Ilmoita vuoden 2023 aikana hyväksyttävien Kiitosja Bravo-palkkioiden, sekä vuodelta 2022 mahdollisesti muodostuvien STI-palkkioiden rahastoinnista. Postin henkilöstö voi halutessaan sijoittaa Kiitos-, Bravoja STI-palkkiot henkilöstörahastoon. Palkkioiden sijoittaminen rahastoon on vapaaehtoista. Jokainen palkkionsaaja päättää vuosittain itse, haluaako saada mahdollisen palkkionsa palkanmaksun yhteydessä, vai sijoittaako summan henkilöstörahastoon. Ilmoitusaika päättyy 15.12.2022, joten kannattaa pitää kiirettä. Henkilöstörahaston verkkopalveluun kirjaudutaan osoitteesta www.eabgroup. fi/posti. Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Kurssi on tarkoitettu työsuojelun perusja jatkokurssin käyneille työsuojeluedustajille. Kurssin tavoitteena on työsuojelutoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen. Tarkoituksena on tehostaa työsuojeluedustajien toimintaa ja osaamista työpaikan kehittäjinä. Lisäksi kurssi antaa välineitä muutoksen, hyvinvoinnin ja yhteistoiminnan hallintaan sekä työsuojelun kytkemiseen muuhunkin toimintaan kuten tuottavuuteen. ATK-kirjanpitokurssi yhdistyksille – Netti taseri ohjelma Aika: 18.-20.1.2023 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 19.12.2022 Netti-Taseri on yhdistyksille kehitetty nykyaikainen kirjanpito-ohjelma ja -palvelu yhdistyksille. Kirjanpitoohjelmiston varmuuskopioinnista huolehditaan automaattisesti päivit täin ja käytössä on aina ajan tasalla oleva ohjelmisto. Taloudenhoitajien peruskurssi Aika: 23.-27.1.2023 Paikka: Kiljavan opisto, Nurmijärvi Viimeinen hakupäivä: 14.12.2022 Kurssi on tarkoitettu ammattiosaston taloudenhoitajille, toiminnantarkastajille, toimikunnan jäsenille ja muille järjestötaloudenhoidon perusteista kiinnostuneille. Kurssin tavoitteena on antaa kurssilaiselle perusvalmiudet ammattiosaston kirjanpidon hoitoon. Svenskspråkig organisationkurs Tid: 4.-5.2.2023 Plats: Transportunionerna, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki Sista anmälningsdag: 9.1.2023 Kursen är för alla svenskspråkiga medlemmar. PAUn järjestökoulutus Reitti_8_2022.indd 5 Reitti_8_2022.indd 5 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
7 6 Työn kuva 6 Jari Havunen on toiminut Pasilassa edunvalvojana 1980-luvun lopulta lähtien. Nykyisin hän toimii vastaanoton, iltamanun, osoiteselvityksen ja pikaosaston luottamusmiehenä. Reitti_8_2022.indd 6 Reitti_8_2022.indd 6 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
7 6 Valan vannonut postimies TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVAT: JUHA PÖYRY JA POSTIMUSEO/MARKKU MATTILA 7 Pasilan postikeskus otettiin osittain keskeneräisenä käyttöön vuonna 1979. Saman vuoden keväällä upouuden tehtaan porteista asteli kesätöihin peruskoulunsa päättänyt Jari Havunen. K esäduunista tuli pitkä. Tapaan Havusen 43 vuotta myöhemmin postikeskuksen yrityspisteellä ja aloitan utelut kestokysymyksellä postiuran alusta. Siskonihan tänne piti alun perin tulla hommiin, mutta viime hetkellä siihen tuli muutoksia, kun hän pääsi Mikonkadun kulmassa sijainneelle Hokin konttorille. Tulinkin sitten itse kirjepostiin 17.5.1979 aluksi nelituntiseksi osa-aikaiseksi apulaiseksi, Havunen muistelee. Pasilan postikeskuksen rakentamisella pyrittiin 1970-luvulla vastaamaan pääkaupungin tilaongelmiin, postimäärien kasvuun ja kirjeen kulkuongelmiin. Vuosien 1978 ja 1979 aikana Pasilaan muutti useita eri työyksiköitä eri puolilta Helsinkiä; pääpostitalolta, Sörnäisten rantatieltä, Ruskeasuolta ja Tennispalatsista. Näissä yksiköissä toimi aiemmin muun muassa alueja runkokuljetukset, saapuvien kirjeiden lajittelu, lehtilajittelu, lähtevä kirje, arvopostiosasto, postituspalvelut, ulkomaan pakettiposti sekä lähtevien pakettien ja ristisiteiden lajittelu. Työntekijöitä ennakoitiin siirtyvän Pasilaan reilusti yli tuhat henkeä – esisuunnitelman mukaan 1368 henkeä. Reitti_8_2022.indd 7 Reitti_8_2022.indd 7 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
9 8 Työn kuva Postia lajiteltiin postipusseihin Pasilassa vuonna 1986. Kuvan henkilö tuntematon. Pasilan kautta kulki heti alkuvaiheessa suuria postimääriä. Postikeskuksen 20-vuotishistorian kirjoittanut Terhi Torkki kertoo (Pasilan postikeskus 1979–1999), että kirjelähetyksiä arvioitiin käsiteltävän Pasilassa vuorokauden aikana miljoona kappaletta. Lehtipostia käsiteltiin päivässä 130 000 kiloa eli noin 1 200 000 kappaletta ja raskaan postin koneellista postia noin 70 yksikköä. Ulkomaan postista noin 90 % kulki Pasilan kautta. Uuden lajittelukeskuksen käynnistämisessä oli kuitenkin ongelmia ja posti kulki pääkaupunkiseudun sisällä hitaasti. Ykkösluokan posti luvattiin perille seuraavaksi työpäiväksi, mutta todellisuudessa Pasilan kautta kulkevat kirjeet kulkivat yön yli vain 40 %:sti. Suurin osa posteista lajiteltiin manuaalisesti Pasilan käynnistysvaikeuksiin piti saada ratkaisuja. Ylitöitä tehtiin reippaasti ja henkilökuntaa palkattiin lisää, erityisesti osa-aikaisia, tai osapäivätyöntekijöitä, niin kuin heitä tuolloin kutsuttiin. Postikeskuksen automatisointi oli vielä edessäpäin. Kirjepostissa, jossa Jari Havunen aloitti postiuransa, koneellisesti lajitel lun postin osuus oli aluksi vain noin 20 % luokkaa. Ei siihen aikaan koneita juuri tunnettukaan. Pasilassa oli vain yksi pieni Toshiban kirjelajittelukone, jolla ajettiin jonkun verran pieniä kirjeitä. Käytännössä suurin osa lehdistä ja kirjeistä lajiteltiin manuaalisesti. Noihin aikoihin Havunen näki usein postikeskuksen pukukaapilla myös Rauli Badding Somerjoen, joka oli 1980-luvun alussa luisumiehenä aluekuljetuksessa. -Mua vähän huvitti, kun hän tupakoi ja söi sämpylää samaan aikaan ja hänellä oli juomapullona joku vanha vinkkupullo. Ei kukaan kiinnittänyt häneen kuitenkaan sen suurempaa huomiota. Badding sulautui massaan niin kuin kaikki muutkin. Käytyään armeijan Havusesta tuli osa Pasilan vakiokalustoa. Virkaja työnimikkeissä hän ehti ennen Postin yhtiöittämistä päästä satunnaisesta apulaisesta postimies yp:hen saakka. Kun Havunen tuli pokkiin töihin, Pasilassa oli oma kouluttaja, jota sanottiin hiihtäjäksi. Nimitys tuli housuista, jotka oli vedetty melkein kainaloon saakka. Lisäksi muutama työkaveri opasti töissä alkuun. Kahden viikon alkeiskurssin eli tulokaskoulutuksen Havunen kävi Pasilassa ja kuukauden postimieskurssin Käpylässä, jonne oli valmistunut oma Postiopisto vuonna 1972. Siellä vannoimme käsi ylhäällä myös juhlallisen postivalan. Kirjelajittelusta vastaanottoon Yli 40 vuoden postiuran aikana Jari Havunen on ehtinyt tehdä Pasilassa omien sanojensa mukaan ”vaikka mitä”. Kirjelajittelussa oli paikka, jota sanottiin komentosillaksi. Sieltä tuli valmiita kimppuja, jotka heitettiin lähteviin, oman alueen, Espoon, Vantaan yms. kenttiin. Ne kimput heitettiin säkkeihin. Se toi vähän vaihtelua pelkkään lajitteluun. Kirjepostista Havunen pääsi siirtymään ulkomaan lehtilajitteluun, kun sinne haettiin työntekijöitä. Ulkomailta tuli siihen aikaan lehtiä todella paljon, esim. National Geographya oli monta säkillistä, erilaisia autolehtiä ja finanssilehtiä. Kun ulkomaisten lehtien lajittelu siirtyi Tampereelle, Havunen siirtyi lehtipostiin. Siellä oli kaikki Suomen sanomalehdet. Venäjältä tuli Pravdat, jotka oli ihmeellisissä pussukoissa kiinni ommeltuina. Ne oli sellaisia pötkylöitä, joista lähti kauhea pöly. Lehtipostin jälkeen tein pakettien mittausta vastaanotossa Gargo-nimi sellä laitteella, joka kuului hipa esiasteen työhön. Gargolla mitattiin pakettien tilavuuspaino, erän tiedot tulostettiin ja vertailu tehtiin vastaanoton laskutuspisteellä. Postituspalvelun takaosassa oli tuolloin yksi Hassler-niminen hinnoittelukone, joka vietiin vastaanottoon kun hinnoittelua alettiin kehittämään. Alussa siinä oli 3-4 asiakasta ja alettiin kehittämään hipa-osastoa. Reitti_8_2022.indd 8 Reitti_8_2022.indd 8 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
9 8 ENNEN Hipa-pisteitä oli silloin muuallakin, mm. Espoossa, Helsingissä Vallilassa ja Lahdessa. Sitten niitä alettiin pikkuhiljaa yhdistämään ja keskittämään tänne vastaanottoon. Enimmillään hipassa oli työntekijöitä toistakymmentä. Kun hipa muutti lentokentälle, eikä sinne kaikki mahtuneet, jäin tänne vastaanottoon ottamaan kamaa autoista ulos ja selvittämään sitä. Ekana hoidettiin hipaselvitykset, jotka ohjattiin lentokentälle. Nyt olen lehtikopilla ottamassa kamoja vastaan, punnitsen ne ja katson listasta, että ne on oikein, Havunen kertoo. Yli sadan työntekijän luottamusmies Työ, ja koko työkulttuuri Pasilan postikeskuksessa on vuosikymmenien aika muuttunut paljon. Manuaalinen lajittelu on vähentynyt murto-osaan alkuajoista samalla kun investointeja uusiin koneisiin on tehty. Työntekijöiden yhteisöllisyys ja yhdessä olo on vähentynyt. Ennen kaikki oli paljon avoimempaa, nykyisin ollaan enemmän omilla osastoilla. Onneksi oma yksikkö vastaanottopuolella on vielä hengissä, mutta harvemmin tuonne konemaailmaan tulee mentyä, eikä sieltäkään oikein kukaan liiku, ellei tule sitten kysymään jostain lähetyksestä. Onneksi yhteisöllisyydelle on kuitenkin paikkansa ja se löytyy omasta ammattiosastosta. Jari Havunen palkittiin viime keväänä osaston vuosikokouksessa liiton hopeisella ansiomerkillä osaston hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Luottarin hommat Havunen aloitti 1980-luvun loppupuolella vastaanotossa. Pieniä taukoja lukuun ottamatta hän on toiminut yksikön luottamusmiehenä siitä lähtien. Nykyisin olen vastaanoton, iltamanun, osoiteselvityksen ja pikaosaston luottarina. Edustettavia on 120 ja vapautusta luottarihommiin päivä viikossa. Luottamustoimensa ohella Havunen on tunnettu vuosien ajan myös Pasilan osaston Pasilli-lehden kirjoittajana. Lehti on ilmestynyt säännöllisesti jo vuodesta 1986. Mutta miksi mies on viihtynyt postissa näinkin pitkään? No miksi en olisi! Jos työ olisi ollut pelkkää lajittelua, niin ehkä olisin jossain muualla. Työ on ollut kuitenkin vaihtelevaa ja olen saanut uusia tehtäviä ja oppinut koko ajan jotain uutta. Työ ollut ihan kivaakin ja olen saanut täältä paljon tuttuja. < Jutun lähteenä on käytetty Terhi Torkin kirjoittamaa kirjaa Pasilan postikeskus 20 vuotta (Suomen Posti Oy, 1999). 6 Yli 40 vuoden postiuran monet työtehtävät ovat tulleet Havuselle tutuiksi. Vuosikymmeniin on mahtunut mm. kirjelajittelua, ulkomaan lehtilajittelua, lehtipostia, postituspalveluja ja vastaanottoa. Reitti_8_2022.indd 9 Reitti_8_2022.indd 9 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
11 10 SSM tuomittiin maksamaan jakajalle palkkasaatavia ja lomakorvauksia yli 48 000 euroa P AUn jäsen, Suomen Suoramainonta SSM Oy:n mainosjakaja kuittaa muhkean tilin, kun työnantaja velvoitettiin maksamaan jakajalle palkkasaatavia ja lomakorvauksia yhteensä yli 48 000 euroa. Turun hovioikeus ei myöntänyt 1.11.2022 Suomen Suoramainonta SSM Varsinais-Suomi Oy:lle jatkokäsittelylupaa mainosjakajan palkkasaatavaa koskevassa asiassa. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden 17.11.2021 antaman päätöksen mukaan jakeluyhtiö joutuu maksamaan osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakajalle palkkasaatavia 46 164,09 euroa ja lomakorvausta 2 020,91 euroa viivästyskorkoineen. Jakaja oli työskennellyt osa-aikaisessa ja suoritepalkkaisessa työsuhteessa osoitteettomien kaupunkilehtien ja mainosten jakajana Turku-Palvelu Oy:n, nykyisen SSM Varsinais-Suomi Oy:n jakajana. Palkkavaateessa oli kyse noin 8,5 vuoden pituisesta ajasta, toukokuusta 2011 TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY tammikuuhun 2019 saakka. Lähes 50 000 euron palkkasaatavien ja lomakorvausten lisäksi jakeluyhtiön maksettavaksi tuli oikeudenkäyntikuluja 18 569,26 euroa. Palkkavaateessa oli kyse siitä, kuuluiko jakajan työhön noudattaa Suomen Mainosjakajien SME ry:n ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys SKE ry:n erillisjakelua koskevaa työehtosopimusta vai PAUn ja PALTA ry:n välistä yleissitovaa Viestinvälitys ja logistiikka-alan työehtosopimusta. PAU on vienyt jo kolmella vuosikymmenellä huomattavan määrän mainosjakajajuttuja oikeuteen. Toistaiseksi kaikki oikeudessa riidellyt asiat ovat päättyneet työntekijäpuolen voittoon. Jakeluyhtiöille mainosjakajien palkkavaateet oikeudenkäyntikuluineen ovat maksaneet satoja tuhansia euroja. Suomen Suoramainonta SSM Oy kuuluu Keskisuomalainen-konserniin. < Reitti_8_2022.indd 10 Reitti_8_2022.indd 10 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
11 10 11 Puheenjohtajalta HEIDI NIEMINEN, puheenjohtaja Voihan Finnair 11 ”V altion leipä on pitkä, mutta kapea” sanottiin ennen. Tällä kertaa valtio-omisteisista yrityksistä työntekijän leipää haluaa entisestään kaventaa Finnair. Ja tänä päivänä leivän pituuskin on valtionyhtiöissä vähintään yhtä epävarma tai ehkä epävarmempikin kuin yksityisellä puolella. Finnair on päättänyt kiristää työntekijöitään palkanalennuksiin uhkaamalla siirtää työtä halvemman työehtosopimuksen piiriin, jos tes-heikennyksiin ei olla valmiita. Hämärien muistikuvieni perusteella väittäisin, että olen elänyt tuon saman tilanteen joskus aiemmin jonkun toisen valtion omistaman yrityksen kanssa. Postilaisten työehdoista onnistuttiin varhaisjakajia lukuun ottamatta pitämään huolta, mutta taisto oli pitkä, ruma ja kallis kaikille. Ja sen hintaa maksetaan yhä, kun katsotaan marraskuussa julkaistun T-median Luottamus & Maine-tutkimuksen tuloksia. Posti on jämähtänyt heikkomaineisimpien yritysten listalle ja seuraa sille ”Bottom”-listalla pitää Esperi Care, Terrafame, Attendo, Caruna ja Nestlé. Uusina yrityksinä heikkomaineisimpien kympin sakkiin päätyi tänä vuonna Teboil, Kärkkäinen, Hesburger ja Fortum. Hesen työnantajamaine sai pahan kolauksen, kun sen kymmenet nuoret työntekijät toivat karut työolosuhteet julkisuuteen. Maine on katoavaista. Postissa tehdään tällä hetkellä paljon töitä, että niin asiakkaiden kuin työntekijöiden luottamus saataisiin palautettua paremmalle tasolle. Ja olen varma, että heikkomaineisimpien yritysten listalta haluaa pois niin Postin johto kuin työntekijätkin. Mutta se ei ole helppoa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen oppinut, että maineen saa tuhottua nopeasti, mutta luottamuksen uudelleenrakentaminen vaatii paljon aikaa ja aivan hirvittävästi työtä. Finnair ei löydy tällä hetkellä hyvämaineisimpien eikä heikkomaineisimpien yritysten listalta. Mutta kovaa vauhtia siellä mainetta tuhotaan. Yrityksen johdolle on toivottavasti kerrottu, että lentoyhtiö tarvitsee hyvää mainetta paljon kipeämmin kuin esimerkiksi luonnollista monopolia pyörittävä sähkönsiirtoyhtiö. Tosin harvoin se maineen tuhonnut porukka jää mainetta korjaamaan. Jos yrityksen johdossa maineen tuhoutuminen ei hetkauta, niin omistajaa sen luulisi kiinnostavan. Harmittavasti valtio on omistajana usein näissä tilanteissa näyttäytynyt varsin hampaattomana, kun mediamylläkkää pelätään enemmän kuin yrityksen arvon ja maineen menetystä. SAK:n edustajiston kokouksen avauspuheenvuorossaan puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoi kuluvan vuoden ja erityisesti marraskuun olleen synkkä työssä tapahtuneiden kuolemien osalta. Kolme työntekijää kuoli marraskuun aikana tapaturmaisesti eri teollisuuslaitoksissa. Postilaiset taas menettivät työkaverin järkyttävän, väkivaltaisen teon seurauksena. Väkivallan torjumiseksi tulee Postissa tehdä kaikki mahdollinen, jotta vastaavilta tapauksilta vältyttäisiin. Kuten Jarkko sanoi, ”tavoitteena pitää olla, että yksikään työntekijä ei työssään kuole.” Otamme osaa omaisten, läheisten ja työtovereiden suruun. Kunnioitamme perheen toivetta saada surra rauhassa ja emme liittona kommentoi kuolemantapausta tai yleisesti postilaisten työturvallisuuteen liittyviä asioita medialle. Reitti_8_2022.indd 11 Reitti_8_2022.indd 11 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
13 12 12 O saston puheenjohtaja ja varapääluottamushenkilö Palomaa kertoo ajatuksen vierailusta lähteneen kaipuusta avoimempaan keskustelukulttuuriin. Hänen mukaansa työntekijät kaipaavat vastauksia kysymyksiin, joihin vastaamiseen riviesimiesten valmiudet eivät riitä. Tiedonkulun pullonkaulat saadaan ohitettua, kun keskustelemassa on korkean statuksen omaavat henkilöt, joiden ei tarvitse kysellä lupia muualta, Palomaa perustelee kutsua. Tampereen postikeskus on ollut isojen muutosten keskellä. Hallista lähti kevyen lajittelun koneet, kun toimintoja keskitettiin Helsinkiin. Tilalle tuli mainosten lajittelukoneet, joilla tuoteTEKSTI: PASI KARPPI KUVAT: JUHA PÖYRY Postin hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaee ja Postin henkilöstöjohtaja Timo Koskinen kävivät Tampereen postikeskuksessa vierailulla paikallisosaston kutsumina. Pirkanmaan osaston puheenjohtaja Pirita Palomaa kehuu Postin ylimmän johdon yhteistyöhalua ja valmiutta avoimeen keskusteluun. Postin hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaee: ”Työnteon tavat Postissa muuttuvat, mutta työvoiman tarve pysyy” taan lähes koko maan Postiset. Jatkuvien muutosten lisäksi huolta työntekijöiden keskuudessa on herättänyt myös suunnitelmat uudesta logistiikkakeskuksesta Etelä-Suomeen. Sen vaikutukset pakettilajitteluun Tampereella herättivät kysymyksiä. Suvanto-Harsaee pitää kuitenkin Tampereen postikeskuksen asemaa vahvana. Hänen mukaan Pirkanmaa on iso kasvukeskus, joka on Postille strategisesti tärkeä. Koko Postin painopistealueesta hänellä on selvä näkemys. Pakettibisnes tulee kasvamaan päiväpostinjakelun vähentyessä. Suvanto-Harsaee on sekä Suomen että Tanskan kansalainen, joten hänellä on hyvä tuntuma edelläkävijänä pidetyn Tanskan postin tilanteesta. Kaikki viranomaisposti ja esimerkiksi pankkien kirjeet tulevat kansalaisten digitaaliseen postilaatikkoon. Poliittisella päätöksellä toteutetun uudistuksen jälkeen paperiposti on vähentynyt 90 %. Sama kehitys tulee markkinoiden ehdoilla toteutumaan vääjäämättömästi myös Tampereen postikeskuksessa vuokratyön osuus on vähentynyt merkittävästi, noin 30 prosentista jopa alle 10 prosenttiin. Reitti_8_2022.indd 12 Reitti_8_2022.indd 12 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
13 12 13 7 Timo Koskinen (oik.) ja Sanna SuvantoHarsaee Postin työntekijöiden tentattavana Tampereen postikeskuksessa. 4 PAUn Pirkanmaan osasto kutsui Postin hallituksen puheenjohtaja Sanna SuvantoHarsaeen ja henkilöstöjohtaja Timo Koskisen vierailulle Tampereen postikeskukseen. Kuvassa edessä vasemmalta Timo Koskinen, Pirita Palomaa, Sanna Suvanto-Harsaee, Zena Adamsson ja Teppo Nummela. Takana vasemmalta Pasi Karppi, Laura Mäkinen, Dino Grozdanic, Kari Kovanen ja Olavi Vartiainen. Postin hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaee: ”Työnteon tavat Postissa muuttuvat, mutta työvoiman tarve pysyy” Suomessa. Työnteon tavat ja toimenkuvat tulevat muuttumaan, mutta Postilla on jatkossakin iso tarve työntekijöille, Suvanto-Harsaee korostaa. Peakonia analysoidaan johdossa tarkasti Työntekijöiden kysymyksissä nousi esiin Kunnallisalan tutkimussäätiön tuore kyselytutkimus, jonka mukaan yli 40 prosenttia vastaajista piti Postin palveluita huonoina tai erittäin huonoina. Suvanto-Harsaeen mukaan iso osa Postin imago-ongelmista liittyy vanhoihin, viimeisen 15 vuoden aikana tehtyihin virheisiin. Uudistukset näkyvät asiakkaille hitaasti. Kun aloitin Postilla kaksi vuotta sitten, onnistunut lähetys oli sellainen, joka oli käynyt läpi Postin prosessit, mutta ei ollut vielä asiakkaalla. Asiakaskokemus on nyt nostettu tärkeäksi mittariksi. Asiakkaiden tyytyväisyys ja henkilökunnan viihtyvyys on myös nostettu osaksi johdon palkitsemista, hän kertoo. Henkilöstöjohtaja Koskinen korosti yhteisvastuuta imagon parantamisessa. Selvityksen mukaan asiakkaalle 47 % brändistä muodostuu mielikuvista, joita asiakkailla ja sidosryhmillä on yhtiöstä tässä kokonaisuudessa työntekijäkokemuksen ja sitä kautta työnantajamielikuvan merkitys siitä työntekijästä, joka palvelun hänelle tuottaa on aivan keskeinen. Siksi myös kuluttajakokemus paranee, jos saamme työntekijäkokemusta parannettua, Koskinen kertoo tavoitteistaan. Yksi osa uutta strategiaa on myös Postin omien työntekijöiden käytön lisääminen. Koskinen mainitsee, että kahdessa vuodessa Tampereen postikeskuksessa on vuokratyön osuus vähentynyt merkittävästi, noin 30 prosentista jopa alle 10 prosenttiin. Suvanto-Harsaeen mielestä tuore tulosjulkistus antaa uskoa siihen, että suunta on oikea. Vain tuottava yritys voi investoida. Tappioiden tullessa alkaa säästökohteiden etsintä, mikä voi johtaa myös henkilöstöleikkauksiin. Voitollinen tulos on koko henkilöstön voitto ja jokaisen työntekijän ansiota, hän kiittää. Sekä hallituksen puheenjohtaja että henkilöstöjohtaja haluavat korostaa Peakon-kyselyn merkitystä viestinnässä johdon suuntaan. Henkilöstön näkemykset tulevat sitä kautta suoraan ylimmän johdon tietoon ja päätöksenteon pohjaksi, Koskinen muistuttaa. < Reitti_8_2022.indd 13 Reitti_8_2022.indd 13 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
15 14 E ero Montosen tie Mikkelin jakeluun on kulkenut Anttolan ja Puumalan kautta. Kun loppuvuodesta 2010 Montonen kuuli, että oman kotikylän jakaja Anttolassa oli jäämässä eläkkeelle, hän päätti siltä seisomalta soittaa paikalliselle tuotantoesimiehelle ja tarjoutua hommiin. Oma-aloitteisuus palkittiin ja Montosesta tuli postilainen heti tammikuun alusta 2011. Noin vuoden määräaikaisuuden jälkeen minut vakinaistettiin ja siitä pääsin saman tien ryhmävastaavaksi, Montonen muistelee. Pientä takapakkiakin postitaipaleen alussa tuli, kun Montonen irtisanottiin jakelun isossa yt:ssä vuonna 2014. Ennen irtisanomisajan päättymistä hänet otettiin kuitenkin takaisin hommiin Puumalan jakeluun. Siellä tein osa-aikaisella sopparilla hetken aikaa töitä ja pääsin sijaistamaan toista esimiestä parin vuoden ajan. Tuotantosihteerin työt mitä nyt teen, ovat aika lailla samoja mitä tein silloin tuotantoesimiehenä. Eli nämä nykyiset työt ovat olleet hyvin pitkälti hallussa jo ennakkoon. Moniosaajan hommaa Kun Eero Montonen luettelee tehtäviensä kirjoa, tulee helposti ajatelleeksi, kuinka kaikesta selviää. Tuotantosihteerin työn suola on hänen mielestä kuitenkin sen monipuolisuudessa ja siinä, että se mahdollistaa jakajan selviytymisen omasta työstään. Esimerkin Montonen TEKSTI & KUVA : JUHA PÖYRY Tuotantosihteeri Eero Montosen työn monipuolisuus lyö ällikällä. Päivät menevät nopeasti, eikä tylsiä hetkiä työpäivän aikana juuri ole. Tuotantosihteeri on todellinen moniosaaja ottaa vaikkapa jakeluautojen huollattamisesta. Kun Mikkelin toimipaikassa ei varsinaista ajoneuvovastaavaa ole, hoitaa Montonen sitäkin tehtävää yhdessä ryhmävastaavan ja tuotantovastaavan kanssa. Autot ovat kovassa käytössä ja niiden käyttöastetta lisää se, että ne ovat yhteiskäytössä varhaisjakelun kanssa. Vähänkin erikoisempien varaosien saatavuudessa maailman laajuisestikin on ollut hankaluuksia. Onneksi jarruihin ja ohjaukseen liittyviä perus kulutus osia on saatu ihan hyvin. Tosin joitain erikoisempia, kuten lämmityslaitteen säätömoottorin osia, on jouduttu odottamaan useita viikkoja. Mikkeliin on tänä vuonna saatu neljä uutta Citroen Jumpya, viime vuonna tuli kolme ja toissa vuonna kaksi. Vanhimmat jakeluautot ovat 2009 vuosimallin VW Caddyja, joihin tulee helposti kalliimpia vikoja. Kilometrejä niiden mittarissa alkaa olemaan jo reilut 300 000. Nykyisessä tehtävässään Montonen aloitti vuoden vaihteessa. Työ pitää sisällään paljolti samoja elementtejä kuin tuotantoesimiehillä oli aiemmin. Montonen tarkistaa mm. alihankinnasta, autojen huollosta ja vuokratyöstä tulevia laskuja tuotantovastaavan kanssa, hoitaa palkkoihin liittyviä epäselvyyksiä, toimittaa sairauspoissaolojen todistuksia sekä muutosverokortteja eteenpäin ja vastaa Work Time Indexin eli WTI:n seurannasta. WTI:llä mitataan työvoimatarvetta eli paljon meillä on suhteessa saapuvaan postimäärään henkilövuoroja käytettävissä. Yksi kokonainen WTI tarkoittaa yhtä täyden työajan työvuoroa eli viikkotasolla 38,25 t tai päivätasolla 7,39 t, osa-aikaisella esim. 0,75 t. WTI:llä tarvittava resurssi pyritään kohdentamaan siis käytössä olevien henkilöiden määrään, Montonen valaisee. Päävastuu työvuorosuunnittelusta kuuluu ryhmävastaavalle ja tuotantovastaavalle, mutta tuotantosihteeri on tarvittaessa siinäkin heidän apunaan. Edellä lueteltujen töiden lisäksi olen myös työpaikkakouluttaja. Noin vuosi sitten kävin myös työturvallisuuskorttikouluttaja koulutuksen. Näiden lisäksi minulla on vielä jakelujärjestyksen eli Prion ylläpitovastuu Mikkelin ja ympäristön alueella. Uuteen terminaalin loppukesästä Nykyiset tehtävät Eero Montonen on oppinut pitkälti tekemällä. Koulutuksen tarvetta hän ei postityössä kuitenkaan väheksy, päinvastoin. Työntekijöiden Tuotantosihteerin työ on pitkälti samaa mitä tuotantoesimiehillä oli aiemmin. Reitti_8_2022.indd 14 Reitti_8_2022.indd 14 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
15 14 perehdytykseen ja koulutukseen pitäisi panostaa, vaikka paras opettaja Montosen mukaan onkin työ itse. Käytännössä kaikki perehdytys tehdään nykyään Spark oppimisympäristön eli verkon kautta. Siellä voi asettaa uudelle työntekijälle perusjakelun perehdytyspolun, jossa käydään tuotetuntemusta ja kaikki työvaiheet läpi aakkosellisesta esityöstä jakelureitille. Verkkoympäristössä tulee kuitenkin niin paljon tavaraa, että ei se ihan sillä mene, että työntekijä istutetaan vain pariksi tunniksi koneen ääreen ja oletetaan, että hän on sen jälkeen ammattilainen. Montosen mukaan uusi työntekijä ei joudu koskaan yksin jakelureitille, vaan hänelle laitetaan kokeneempi työntekijä vähintään kolmeksi päiväksi mukaan jakelureitille. Sparkista voi onneksi tarkistaa työohjeen aina myös jälkikäteen, joten ulkoa ei tarvitse kaikkea oppia. Etelä-Savossa mennään toistaiseksi eteenpäin vanhoilla systeemeillä. Esityötä ei ole keskitetty, eikä uutta jakelumalliakaan ole otettu vielä käyttöön. Muutoksia on ensi vuonna kuitenkin tulossa, kun perusjakelu, kuljetuksen raskas ja kevytpuoli sekä varhaisjakelu muuttavat loppukesästä uuteen terminaaliin. Noin 4000 neliömetrin terminaalin rakennustyöt on Tuskussa jo aloitettu. Työpaikkakouluttajan näkökulmasta käydään ainakin pohjan layoutia sekä hyllyratkaisuja läpi, millaisia sinne tulee. Ei ole vielä mitään tietoa tuleeko jotain muutoksia esityöhyllyihin. Myös kulkuväylät ja opasteet sekä turvavälineet tarkistetaan ennen kuin sinne päästetään ketään paikan päälle. Kiinteistöpäällikön mukaan uuteen terminaaliin ei saa viedä mitään ylimääräistä. Siinä onkin sitten miettimistä, mikä on tarpeellista ja mikä ei, Montonen pohtii. Todennäköisesti uusia työvuorosuunnitteluja ja kulkuvälinemuutoksiakin Mikkeliin tulee, koska toimipaikan nykyinen sijainti on aivan kaupungin keskustassa. Matkaa uudesta terminaalista keskustaan tulee kuitenkin kuutisen kilometriä. < Tuotantosihteeri Eero Montonen kuvattiin viime kesänä Mikkelin jakelussa. Ensi vuonna toimipaikassa on luvassa muutoksia, kun perusjakelu, varhaisjakelu ja kuljetus muuttavat uuteen terminaaliin. Reitti_8_2022.indd 15 Reitti_8_2022.indd 15 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
17 16 PAUlla on käynnissä SOL Logistiikkapalvelut Oy:tä vastaan oikeusprosessi, jossa on kyse siitä, mitä työehtosopimusta postikeskusten vuokratyöntekijöiden työsuhteissa tulee noudattaa. K ysymys koskee työsopimuslain sekä mm. vuokratyödirektiivin ja kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimusten tulkintaa. Kyseinen oikeusprosessi on nostettu kolmen kantajan osalta, mutta lopullisella ratkaisulla tulee olemaan merkittävästi laajempi vaikutus mm. muiden postikeskuksissa vuokratyötä tekevien ja koko vuokratyöalan kannalta. Sama työ – kahdet työehdot Postityössä teetetään samaa työtä kaksilla eri työehdoilla. Posti noudattaa omien työntekijöidensä työsuhteissa PAUn ja PALTAn välistä Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimusta (VLTES). Lisäksi osa Postille työntekijöitä vuokraavista vuokratyöfirmoista noudattaa VLTESiä työntekijöidensä työsuhteissa. Sen sijaan esimerkiksi SOL LogistiikVUOKRATYÖTAPAUS hovioikeuden arvioitavana TEKSTI: VEERA KEKÄLE, lakimies kapalvelut Oy on liittynyt Medialiittoon ja soveltaa Teollisuusliiton ja Medialiiton välistä Jakelun työehtosopimusta työntekijöihinsä, jotka työskentelevät postikeskuksissa vuokratyöntekijöinä. Postikeskuksissa työskentelevät sollilaiset ovat siis työehtojensa osalta erilaisessa ja olennaisesti heikommassa asemassa. Samaa tapahtuu myös esimerkiksi Postissa jakelun puolella. Vuokratyödirektiivin lähtökohtana yhdenvertaisuus Vuokratyödirektiivin lähtökohtana on vahvasti yhdenvertaisen kohtelun periaate. Direktiivin mukaan vuokratyöntekijän keskeisten työehtojen on oltava vähintään samanlaiset, joita häneen sovellettaisiin, jos käyttäjäyritys (eli tässä tapauksessa Posti) olisi palkannut hänet suoraan omaksi työntekijäksi hoitamaan samaa tehtävää. Direktiivi mahdollistaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta poikkeamisen ainoastaan tietyin reunaehdoin. PAUn näkemyksen mukaan kyse ei tässä tapauksessa ole tilanteesta, jossa direktiivin pääsäännöstä olisi mahdollista poiketa. Kyseessä työsopimuslain tulkinta PAU katsoo, että työsopimuslakia on tulkittava siten, että jotta jotakin toista työehtosopimusta voisi soveltaa postikeskustyötä tekeviin vuokratyöntekijöihin Postia sitovan työehtosopimuksen sijaan, kyseessä täytyisi olla nimenomaisesti vuokratyöhön laadittu työehtosopimus, ei mikä tahansa työehtosopimus. PAU katsoo, että lainsäätäjän tarkoituksena on ollut säätää vuokratyössä viime sijassa noudatettavasta työehtosopimuksesta (käyttäjäyrityksen työehtosopimus) Reitti_8_2022.indd 16 Reitti_8_2022.indd 16 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
17 16 VUOKRATYÖTAPAUS hovioikeuden arvioitavana Missä mennään? Käräjäoikeus antoi tuomionsa 9.12.2021 ja ratkaisi asian työnantajapuolen hyväksi. PAU valitti käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen tammikuussa 2022. Valituksessa pyysimme, että hovioikeus pyytäisi Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisun vuokratyödirektiivin ja EU-oikeuden tulkinnasta tähän tapaukseen liittyen. Kesäkuussa hovioikeus myönsi asialle jatkokäsittelyluvan, eli hovioikeus tulee arvioimaan asian ja antamaan ratkaisunsa. Seuraavaksi odotetaan tietoa tapauksen käsittelyn jatkosta. Saksalainen ennakkoratkaisupyyntö EUT:n käsiteltävänä Euroopan unionin tuomioistuimessa on tällä hetkellä käsiteltävänä tapaus (TimePartner C-311/21), jossa on kyse vuokratyödirektiivin tulkinnasta tavalla, jolla voi olla vaikutusta nyt hovioikeudessa ratkaistavana olevien kysymysten kannalta. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen mukaan asiassa tultaisiin ottamaan kantaa vuokratyöntekijöiden yhdenvertaiseen kohteluun. Jos EUT:n lopullinen ratkaisu mukailee julkiasiamiehen ehdotusta, ratkaisusta saadaan tukea PAUn jäsenten oikeusjutulle. ja lisäksi tunnustaa ja mahdollistaa vuokratyöalan työntekijäja työnantajaliittojen neuvottelutoiminta vuokratyöalojen työehdoista. Esimerkkinä vuokratyöhön tehdystä työehtosopimuksesta on henkilöstöpalvelualan työehtosopimus, jonka ovat solmineet Henkilöstöpalveluyritysten liitto ja Toimihenkilöliitto ERTO. Sen sijaan Medialiiton ja Teollisuusliiton välisessä Jakelun työehtosopimuksessa, jota SOL Logistiikkapalvelut Oy noudattaa, ei ole kyse sellaisesta työehtosopimuksesta, joka olisi tehty vuokratyötä varten eivätkä sen osapuolet edusta nimenomaisesti juuri vuokratyötä. Jos mikä tahansa TES voi tulla vuokratyöntekijöihin sovellettavaksi käyttäjäyrityksen työehtosopimuksen sijaan, koko vuokratyöntekijöiden neuvottelumahdollisuudelta ja yhdenvertaiselta kohtelulta putoaa pohja. < Ju ha Pö yr y 5 SOL Logistiikkapalvelut Oy:n vuokratyöntekijöitä keväällä 2019 Pasilan postikeskuksessa. Reitti_8_2022.indd 17 Reitti_8_2022.indd 17 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
19 18 -F uturisti miettii tulevaisuutta ja luo yhdessä yritysten ja organisaatioiden kanssa tulevaisuuden skenaarioita. Skannaamme koko ajan mitä maailmassa tapahtuu, mitä uutta on syntynyt Tulevaisuus rakennetaan yhdessä Miltä postityö näyttää vuonna 2030? Tätä mietittiin työntekijöille suunnatulla kyselyllä ja yhteisillä workshopeilla. Työn tuloksena hankkeen vetäjä, futuristi Elina Hiltunen kokosi kolme skenaariota postityöstä. TEKSTI: JUHA PÖYRY KUVA: PETRI MAST Futuristi Elina Hiltunen toivoo, että Postissa olisi tulevaisuudessakin uskallusta kokeilla eri innovaatioita. ja mitä se voisi tarkoittaa tulevaisuudessa, avaa tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen työtään. Skenaarioajattelu sai Hiltusen mukaan tuulta 1970-luvun alussa, kun Shell lähti varautumaan tilanteeseen, jossa öljyn hinta nousisi – vastoin silloisia odotuksia – todella paljon. Ajattelu oli tuolloin hyvin poikkeuksellista varsinkin, kun öljyn hinta oli laskenut jo pitkään. Sattumaa tai ei, yhtiön vaihtoehtoinen tulevaisuudenkuva toteutui vuoden 1973 öljykriisissä. Monet organisaatiot, jotka pohtivat tulevaisuutta ja siihen varautumista esim. erilaisilla innovaatioilla käyttävät skenaariotekniikkaa. Toisaalta ne auttavat meitä varautumaan, mutta toisaalta myös tekemään tulevaisuutta. Postin 2030 skenaariot – Ihmisen näköinen posti, Hi tech posti ja Kriisiajan posti lähtivät liikkeelle kesällä postilaisille suunnatulla nettikyselyllä, jolla haettiin työn hyviä ja huonoja puolia sekä ajatuksia siitä mitä Postissa pitäisi tehdä, että se olisi houkutteleva työnantaja vuonna 2030. Kyselyyn vastasi 248 postilaista. Kyselyn jälkeen lähdettiin miettimään erilaisia trendejä ja uhkia postille. Elokuussa järjestettiin trendien ja heikkojen signaalien työpaja, jossa niitä kirjattiin ylös ja käytettiin seuraavassa workshopissa, jossa mietittiin postilaisten kanssa yhdessä tulevaisuuden skenaarioita. Heikoilla signaaleilla tarkoitetaan äkillisiä ilmiöitä tai kehityskulkuja, joita ei ole osattu eikä voitu ennakoida. Synonyymina niille sopivia sanoja ovat vaikkapa outo, uusi tai innovatiivinen. Hiltunen käyttää työssään joukkoistettuja skenaarioita, jossa työntekijät pääsevät työstämään vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Pidän tätä hirmu tärkeänä, että työntekijät pääsevät miettimään niitä itse, eikä Postityön 2030 skenaariot löytyvät osoitteesta www.whatsnext.fi/ posti2030/ Reitti_8_2022.indd 18 Reitti_8_2022.indd 18 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
19 18 ne ole ylhäältä alaspäin annettuja. Ajatuksissa pitää olla myös työtä ja kokemusta takana. Hyviin skenaarioihin ei tarvitse varautua Syyskuun työpajassa postilaiset tekivät neljä erilaista skenaariota, joiden suurin yksittäinen draiveri ja haaste oli työvoiman saatavuus. Tosin sellainenkin skenaario tehtiin, jossa Postissa on paljon työntekijöitä ja sinne on enemmän tunkua. Skenaario ykkösen mukaan osaavaa työvoimaa Postiin on vaikea saada ja kilpailu työntekijöistä on kovaa, skenaario kakkosessa työntekijöitä riittää ja ala on houkutteleva, skenaario kolmosessa työvoimapulan vuoksi on jouduttu siirtymään automatisaatioon ja skenaario nelosessa työvoimapula pakottaa postia kehittymään, Hiltunen kertoo. Näiden jälkeen hän lähti tiivistämään Postin skenaariot kolmeen näkymään, joista yhdessä on paljon työntekijöitä, toisessa heitä ei juurikaan ole ja työ on automatisoitu ja kolmannessa Posti yrittää selviytyä keskellä globaaleja kriisejä ilmastonmuutoksen, sotien ja talouskriisin keskellä. Hiltunen huomauttaa, että ajatus eri skenaarioista ei lähde siitä, että yksikään niistä toteutuisi sellaisenaan. Kun me testaamme tämmöisiä ääritiloja, niin me pystymme vapaammin liikkumaan skenaarioiden sisällä. Sitten voidaan vähän helpommalla fiiliksellä lähestyä tulevaisuutta. Yksi megatrendi, joka on ravistellut tuntuvasti kaikkien elämää, on digitalisaatio. Arkielämän toiminnoissa digitalisaatiota pidetään jo niin itsestään selvänä, että sen olemassaoloa ja kehityskulkua ei helposti kyseenalaisteta. Digitalisaatioon voidaan kuitenkin nojautua liikaa. Näen itse asiassa sellaisiakin mahdollisia tulevaisuuksia, että digitalisaatio ottaa kunnolla takapakkia. Sitäkin olisi hyvä miettiä. Jos kaikki infrastruktuuri pistetään netin varaan, niin sehän on esim. kybersodassa todella helppo hyökkäyskohde. Eikä tähän välttämättä tarvita edes kybersotaa, aurinkomyrskykin voi vetää meidän digitalisaation kivikauteen, Hiltunen kuvailee ja jatkaa. Tämän futuristihomman dystooppinen luonne tulee siitä, että eihän meidän hyviin skenaarioihin tarvitse varautua. Että, jos voitan esimerkiksi lotossa, niin ei sellaista tarvitse miettiä. Mutta sähkökatkokseen onkin jo syytä varautua. On uskallettava kokeilla Elina Hiltunen toivoo, ettei Postin skenaariot hukkuisi mihinkään datapilveen, vaan niitä työstettäisiin myös tulevaisuudessa. Toivoisin, että postilaiset voisivat kommentoida skenaarioita esim. jollakin sivustolla ja niitä käytäisiin johdon kanssa läpi vaikka pari kertaa vuodessa. Voitaisiin yhdessä miettiä, että jos halutaan mennä tietyn skenaarion suuntaan niin mitä meidän pitäisi tehdä. Meidän pitäisi siis itse ohjata tulevaisuutta jollain tasolla tuottamalla uusia innovaatioita ja toimintatapoja. Tai sitten jos nähdään jotain ikäviä suuntauksia, niin pitäisi miettiä mitä tehdä, ettei näin tapahtuisi. Postityö 2030-hankkeen yksi tavoite on löytää ratkaisuja, joissa kokoaikatyö säilyy henkilöstön enemmistön työaikamuotona ja että postiala pysyisi houkuttavana vaihtoehtona työvoimasta kilpailtaessa. Hiltusen mielestä työelämässä pitäisi mennä enemmän individualistiseen ajatteluun. Työntekijöillä on erilaisia tarpeita, eikä heitä voi ajatella enää yhtenä ryhmänä. Näkisin, että joustavuus on tulevaisuudessa todella tärkeää. Ja tietenkin henkilöstön henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Niiden pitää olla kunnossa. Hiltunen toivoo, että Postissa olisi tulevaisuudessakin uskallusta kokeilla eri innovaatioita. Esimerkiksi hän ottaa ruohonleikkuun, jolle naureskeltiin aikanaan paljon. Se oli kuitenkin loistava juttu ja oli hienoa huomata, että organisaatiossa uskalletaan kokeilla erilaisia asioita, mitkä toimii ja mitkä ei. Posti voisi logistiikkafirmana miettiä mitä muuta kuin pakettien kuljetusta työ voisi olla, kun digitalisaatio vähentää kortteja, kirjeitä ja lehtiä voimakkaasti. Yhteiskunnan yksi suurimmista haasteista on ikääntyminen. Tähän liittyviä kuljetustarpeita, ruokaja lääkekuljetuksia on varmasti paljon. Eli miten löydetään tavarankuljetukseen eri muotoja, koska Postilla on kuitenkin olemassa logistiikkayritysten laajin ja vahvin verkosto. Lopuksi futuristi Elina Hiltunen haluaa painottaa tulevaisuustyössä vielä yhteistyön merkitystä. Parhaassa tulevaisuustyössä on mukana ihmisiä eri organisaation tasoilta ja myös vähän ulkopuolista näkemystä mihin tulevaisuus voisi mennä. Sitä minä aina paukutan, että tulevaisuuden ennakointi ei ole mitään norsunluutornihommaa, vaan sitä, että me kaikki tehdään asioita yhdessä. Se on tosi tärkeää. < Meidän pitäisi itse ohjata tulevaisuutta tuottamalla uusia innovaatioita ja toimintatapoja Reitti_8_2022.indd 19 Reitti_8_2022.indd 19 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
21 20 I lmasto kuvaa sään yleispiirteistä luonnetta ja vaihtelua pitemmällä ajanjaksolla, tietää kertoa Ilmatieteen laitos. Meteorologi Anniina Valtonen Ilmatieteen laitokselta sanoo, että ihmiset usein sekoittavat varsinkin sään ja ilmaston. Miten säätä sitten ennustetaan? Varsin yleinen kysymys meteorologeille, annetaan Valtosen vastata. – Sääennuste syntyy siten, että ensin tarvitaan havaintoja sateesta, pilvistä, Vain pieni osa meteorologeista laatii sääennusteita – suurin osa on tutkijoita Talvi on taas käsillä ja se tietää hankalia kelejä. Keli tarkoittaa säästä riippuvaa teiden tai maaston kulkukelpoisuutta. Säällä tarkoitetaan ilmakehän hetkellistä tilaa: onko sade vai paiste, tuuleeko ja onko kylmä vai lämmin? TEKSTI: AKI KORHONEN KUVA: YLE lämpötilasta ja kaikesta vastaavasta. Sitten kerätyt havainnot syötetään supertietokoneeseen, joka on vähän kuin keino tekoinen laboratorio. Se laskeskelee fysikaalisilla kaavoilla, mitä tapahtuu. Havainnot ovat siis laskujen alkuarvot. Sitten kun tietokone on valmis, sieltä tulee numeerisen mallin laskelma. Sen meteorologi tulkitsee sellaiseen muotoon, josta ihmiset hyötyvät. Yleisimpiä säätiedon muotoja valtaosalle ihmisistä ovat varmasti sääkartat ja tekstimuotoiset sääennusteet. Havaintoja meteorologit eli ilmatieteilijät puolestaan saavat muun muassa sääasemilta, tutkista ja satelliiteista. Meteorologit eivät muuten lupaa mitään säätä, he nimenomaan ennustavat sitä. Laki velvoittaa tuottamaan sääpalveluita Meteorologeja on Suomessa yhteensä noin tuhat, joista valtaosa ei ennusta säätä. Ilmatieteen laitoksen seitsemästäsaMeteorologiaa voi opiskella Suomessa vain Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Vain filosofian maisteriksi valmistunut, meteorologiaa pääaineenaan opiskellut voi käyttää suojattua ammatti nimikettä meteorologi. Anniina Valtonen valmistui 2015. Reitti_8_2022.indd 20 Reitti_8_2022.indd 20 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
21 20 dasta työntekijästä noin seitsemänkymmentä tekee päivystävän meteorologin työtä. Vain he taitavat sään ennustamisen. Loput ovat tutkijoita, jotka perehtyvät omaan erikoisalueeseensa, esimerkiksi polaaripyörteisiin, lumihiutaleisiin, säämallien kehittämiseen tai ilmastonmuutokseen. Ainoastaan pariakymmentä meteorologia nähdään julkisuudessa. Ilmatieteen laitos toimii liikenneja viestintäministeriön alaisuudessa. Laki velvoittaa laitosta muun muassa tuottamaan sääpalveluita ja fysikaalisia meripalveluita Suomen yleisen turvallisuuden, liikenteen, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Ministeriöstä tulevat raja-arvot, millä tarkkuudella seuraavan vuorokauden sääennusteen pitää osua kohdalleen. Yksityisellä sääpalveluyrityksellä Forecalla näitä lakisääteisiä velvoitteita ei ole. – Ennuste on osunut silloin kohdilleen, kun meteorologi on osunut annettuihin arvoihin. Yleisö voi silti mieltää asian toisin omilla perusteillaan, Valtonen sanoo. Sää kiinnostaa ja pelottaa Ilmatieteen laitoksen palveluita tarvitsee moni taho, kuten maanviljelijät, energiayhtiöt ja teiden kunnossapitäjät. Tutuimpia monille lienevät laitoksen yhteistyökumppani Ylen television ja radion sääennusteet, mutta on myös yksityisiä ihmisiä, jotka pelkäävät jotain sääilmiötä, kuten ukkosta. He haluavat tietää tarkalleen, missä, milloin ja kuinka kauan salamoi ja jyrisee. Ulkoilmatapahtumien järjestäjät kaipaavat usein tarkkoja sääennusteita. Lahden hiihdon MM-kisoissa 2017 Valtonen oli päivystävänä meteorologina mäkihyppytornissa. Ed Sheeranin Malmin lentokenttäkonsertissa 2019, oli paikalla meteorologi, jolla oli valtuudet keskeyttää tapahtuma sään heiketessä oleellisesti. Päivystävät meteorologit tekevät kolmivuorotyötä. Työvuoron normikierto on kaksi aamua, yksi ilta ja yksi yö. Sitten seuraa muutama lepopäivä. Aamuvuoro kestää 9,5 tuntia, päivävuoro 10 ja yövuoro 12 tuntia. Päivisin päivystyksessä on kymmenisen meteorologia. Öisin meteorologeja on vuorossa neljä ja talvisin viisi, joista yksi on Destian kelipäivystäjä. Perustehtävät ovat samoja kaikkina vuorokaudenaikoina. Posti yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa Posti (Itella) ja Ilmatieteen laitos tekivät yhteistyötä kahdessa eri projektissa 2010-luvun loppupuolella. Työn tuloksena Postin sisäinen tiedonkulku parani ja liukastumistapaturmien määrää väheni. Jakajille tulivat käyttöön Sievin kanssa kehitellyt kääntyvänastaiset kengät. Ilmatieteen laitos taas otti käyttöön jalankulkusääpalvelun, jolla varoitetaan kevyen liikenteen väylillä kulkevia liukkaudesta. – Eräs vaikeimmista varoitettavista asioista on jalankulkusää. Meillä ei ole antureita, jotka kertoisivat, milloin tie on liukas Aleksanterinkadulla, vaan meteorologin on omalla ammattitaidollaan pääteltävä säätyypistä, tuleeko liukasta vai ei, Valtonen sanoo. Hän jatkaa, ettei varoituksia silti hatusta vedetä. Ne perustuvat liikenneja viestintäministeriöstä tuleviin raja-arvoihin. – Yleisin ihmettelyn aihe on, miksi kylmässä Suomessa annetaan pakkasvaroituksia. On muistettava, että kovat pakkaset ja tukala hellekin aiheuttavat ulkotyöntekijöille ja riskiryhmäläisille vaikeuksia. Kaikki eivät työskentele sisätiloissa. Suomen paras juontaja 2021 Anniina Valtosen päätyö on päivystävänä meteorologina Ilmatieteen laitoksella, ja osin hän työskentelee Ylellä meteorologina sekä perjantaisin TV 1:n Puoli seitsemän -ohjelman juontajana. Vuoden 2023 alusta hän kuitenkin siirtyy kokonaan Ylelle. – Kaikki siis säilyy TV-katsojien silmissä lähes ennallaan, mutta oma arkeni muuttuu, kun kolmivuorotyö jää pois. Lisäksi opettelen tekemään sääja ilmastoaiheisia videoita Puoli seiskan lähetyksiin ja Ylen verkkoon. Puoli seitsemän -ohjelman juontajaksi Valtonen pääsi kuin varkain. Hänen ei alkujaan pitänyt juontaa kuin yksi lähetys Ella Kannista tuuraten, mutta se meni niin hyvin, että häntä pyydettiin perjantaijuontajaksi heti seuraavana päivänä. Sellaiselle kun oli tarve. Pesti alkoi tammikuussa 2022 ja jo toukokuussa hänet valittiin yleisöäänestyksellä Kultainen Venla -gaalassa Suomen vuoden 2021 parhaimmaksi juontajaksi. – Pitää muistaa, että ennen kuin olin tehnyt tammikuun puolivälissä yhtäkään Puoli seitsemän -lähetystä, Venla Gaalan äänestys oli ehtinyt kuun alussa jo loppua. Koronan takia gaala siirtyi toukokuulle. Eli sain palkinnon vain säälähetyksistä. Uskomatonta! Valtonen iloitsee. Kokopäiväiseksi juontajaksi hän ei ole halukas. – Olen seitsemän vuotta opiskellut meteorologiaa ja vuodattanut verta, hikeä ja kyyneliä haaveammattini eteen. Ammatti-identiteetiltäni koen olevani meteorologi, en niinkään juontaja, koska minulla ei ole mitään koulutusta juontamiseen. Pidän silti juontotyöstä ja haluan, että se pysyy mukanani, mutta säästä en luovu. – Juontaminen on antanut minulle paljon uusia kokemuksia sekä uusia, ihania työkavereita ja esiintymisvarmuutta. Säälähetykset eivät enää jännitä niin paljon, mutta nyt jännitys on siirtynyt Puoli seitsemään. Rakentava palaute olisi parasta Valtonen saa kaikenlaista palautetta. Eniten hän haluaisi sellaista, josta olisi omakohtaista hyötyä. Maneerin huomaamiseksi, tai jos sääennuste on mennyt pieleen, että pystyisi itse selvittelemään, miksi meni. Yleensä hän saa kehuja vaatteistaan, ulkonäöstään, hymystään ja iloisesta asenteestaan. – Nehän ovat ihania palautteita ja ne lämmittävät kovasti mieltä. On ihana kuulla, että piristän ihmisten aamuja tai iltoja ja tuon hyvää mieltä. Joitakin samat asiat ärsyttävät. Missään nimessä en silti yritä miellyttää kaikkia. Tärkeintä on olla tyytyväinen siihen, mitä olen tehnyt ja että minulla on hyvä olla, virkkoo Valtonen. < Juttuun on haastateltu puhelimitse myös Postin työsuojeluvaltuutettu Marko Koivumäkeä. Posti ja Ilmatieteen laitos tekivät yhteistyötä kahdessa eri projektissa 2010-luvun loppupuolella. Reitti_8_2022.indd 21 Reitti_8_2022.indd 21 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
23 22 –K un tilanne tuntuu erityisen synkältä, juuri silloin tarvitsee eniten muita ihmisiä. Kun on olo, että minä olen ainoa, kenelle on käynyt näin. Tervo-Hiltula ja muut tatsilaiset kohtaavat työttömiä, jotka ovat keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa. – Joku ei työllisty perhesyistä, toisella on selkä hajalla, kolmannella mielenterveyden haasteita. Osalta puuttuu työnhakutaitoja. Joku asuu alueella, jossa töitä vain on tarjolla tosi vähän. Kohderyhmän moninaisuutta lisää se, että Tatsilla on jäsenjärjestöinä 13 ammattiliittoa, joten alojen kirjo on laaja. Ja muutenkin nykyisessä työelämässä yksilön ammatti-identiteetti elää koko ajan. – Keskivertotyöuraan kuuluu nykyään kai työskentely seitsemällä eri alalla ja eri ammattinimikkeitä voi olla 14. Monesti ihmiset eivät osaa ajatella uudelle alalle siirtymistä, koska eivät tunnista omia vahvuuksiaan. Työttömän ensiapupaketti auttaa käsittelemään tunnereaktioita Iso osa Tatsin toiminnasta on projektiluonteista. Elokuussa julkaistiin Työttömän ensiapupaketti, joka sisältää käytännön toimintaohjeita esimerkiksi omien talousasioiden järjestämiseen ja työnhakuun. Työttömyyttä käsitellään usein vain etuuksien hakemisen kannalta, mutta ensiapupaketti sanoittaa myös tunteita ja elämäntilanteen kriisiä. – Paketti auttaa tunnistamaan omia tunteita, joita työttömäksi jäämiseen liittyy. Ne kulkevat vaiheittain. Usein alussa tulee shokkivaihe, sitten reaktiovaihe, käsittelyvaihe, uudelleen suuntautumisen vaihe. Muutoksen keskellä täytyy sekä Tatsin toiminnanjohtaja Peppi Tervo-Hiltula kohtaa työttömiä, jotka ovat keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa. Työttömien oikea-aikaista tavoittamista hän pitää ratkaisevan tärkeänä. Tatsi tarjoaa työttömille toimintaa ja uusia näkökulmia Työttömäksi jääneen oikea-aikainen tavoittaminen on ratkaisevan tärkeää, sanoo Peppi Tervo-Hiltula. Hän on Tatsin eli Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistyksen toiminnanjohtaja. käsitellä tunteita että tehdä päätöksiä, selittää Tervo-Hiltula. Työttömän ensiapupakettia olivat tekemässä myös Työttömien keskusjärjestö, Suomen mielenterveysseura MIELI ry sekä velkaantuneita ja talousongelmaisia auttava Takuusäätiö. Työpaikkojen luottamushenkilöille on oma pakettinsa, jonka Tatsilta saa pyynnöstä. Muutenkin järjestö tarjoaa heille tukea. – Vaativissa tilanteissa voidaan yhdessä miettiä toimenpiteitä. Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu saavat usein työntekijöiltä huolipuheluita ja heidän pitää vastata monenlaisiin kysymyksiin. Korttelikeittiö ja päihdetoipujien kotipesä Tatsin hankkeita ovat myös Lahden Homebase ja Porvoon Korttelikeittiö. Homebase on päihdetoipujien päihteetön, matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jonka ideana on yhteisöllinen vertaistuki. Kolme vuotta sitten avattu tila syntyi päihdetoipujien omasta aloitteesta. Korttelikeittiö puolestaan on avoin paikka, jossa tiistaisin tarjotaan lounasta, torstaisin järjestetään kahvilatoimintaa. Työttömien leiritoimintaakin Tatsi käynnistelee jälleen. Se oli koronan takia pari vuotta tauolla. – Ihmiset olivat koronan jälkeen arkoja lähtemään mihinkään. Nyt uskalletaan, ja on selvästi tarve kohdata toisia, Tervo-Hiltula kertoo. Yhden vanhan stereotypian työttömistä toiminnanjohtaja haluaa erityisesti purkaa. – Aivan äärimmäisen harvoin tulee vastaan työnvälttelijöitä, jotka haluaisivat maata sohvalla eivätkä tehdä mitään. < TEKSTI & KUVA: MIKKO NIKULA Tatsi • Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry • järjestää tukitoimintaa, koulutusta ja tapahtumia jäsenjärjestöjensä työttömille jäsenille, tuottaa tietoa, rakentaa uusia toimintamalleja hankkeiden kautta • perustettu 1996; jäsenjärjestöinä 13 ammattiliittoa, yhtenä niistä PAU • työntekijöitä 5–10, toimisto Helsingin Hakaniemessä www.tatsi.fi Reitti_8_2022.indd 22 Reitti_8_2022.indd 22 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
23 22 Ay-majakka Hyviä ja huonompiakin ideoita otetaan mieluusti vastaan ja toimitellaan päättäjien suuntaan. J oskus kuulee vertailua eri maakuntien kesken, miten toisella alueella on asiat paremmin. On tuoreemmat autot ja muu jakelukalusto, viihtyisämmät ja tilavammat taukotilat, lyhyemmät työpäivät jne. Laihat lohdutuksen sanat epäilijöille, vaikkakaan eivät luultavasti ketään lohduta, eivätkä yllätä. Eli tiedoksi, samassa veneessä ollaan täälläkin ja samat ovat ongelmat kuin muuallakin, useissa toimipaikoissa välimatkojen takia kertaa kaksi! Jos jaettavat tuotteet saadaan toimipaikkaan klo 11–12, osaa jokainen laskea tuohon sen 8–10 h, usein sääolosuhteiden takia enemmänkin. Vapaa-aika, perhe-elämä ja harrastukset on menneisyydestä tuttuja sanoja, näistä ei pysty nykyisin juurikaan nauttimaan. Eli erittäin haastavien ongelmien edessä ollaan: jokaisen pitäisi pystyä pitämään työkykyään yllä, vapaa-ajalla tapahtuvan kuntoilun ja harrasteiden jne. avulla, jotka varmistavat työssäjaksamisen ja riittävän palautumisen. Työkalut työsuojelun, työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen, tai edes ylläpitämisen suhteen käyvät vuosi vuodelta vähäisemmiksi, liki olemattomiksi. Työn voimakas yksipuolistuminen, tietynlainen fyysisyys, yksintyöskentely ja pitkälle iltaan venyvät työpäivät jne. aiheuttavat kovasti ongelmia työvoiman saatavuuden suhteen. Aiemmin etelää vaivannut työvoimapula on totta täällä pohjoisessakin. Hiihtokeskukset, muu matkailu, kaivokset, biojalostamot, paperija kartonkitehtaat jne. vievät nuoremman väen mielenkiinnon näillä korkeuksilla niin, että tuuraajien, saatikka uusien työntekijöiden löytäminen on lähes toivotonta! Syitä alalta pakoon on varmasti muitakin, eikä Posti paini nykyisin yksin tämän ongelman kanssa. Moni perinteinen ammattiala on samassa tilanteessa. Järkeviä, toteuttamiskelpoisia korjaustoimia vaan on todella vaikea löytää. EriTyösuojelun haasteet pohjoisen kantilta katsottuna laisia sopimuksia mm. hyllytyspalveluja, yhteistyötä Transvalin ja postikeskusten kanssa on otettu kokeiluun, samoin joillakin alueilla varhaisjakelun ja perusjakelun yhdistelyjä ja jakelun vuoropäivämallia kokeillaan jne. Toivotaan, että nämä tuo kaivattua lisätyötä tulevaisuuteen, vieläpä kokoaikaisesti. Hyviä ja huonompiakin ideoita otetaan edelleen mieluusti vastaan ja toimitellaan päättäjien suuntaan, eli tuumailkaa ja ehdotelkaa toimia, joiden avulla pystymme työpaikkamme jatkossakin turvaamaan ja työn sisältöä rikastuttamaan, niin että saamme työvuoroihin riittävää vaihtelua ja mielekkyyttäkin. Postimäärä kuitenkin jatkaa laskuaan, joten jotain korvaavaa pitäisi tilalle keksiä. Pohjoisenkin toimipaikoista löytyy valtava määrä kokemusta, mutta samalla se tarkoittaa myös kuluneita käsivarsia, kipeitä selkiä, rikkinäisiä niveliä ja monenlaisia muita vammoja ja sairauksia. Näiden “varttuneempien” työntekijöiden huomiointi nyt ja tulevaisuudessa lienee suurimpia haasteita myös täällä “ylempänä”. Koko Suomea haittaava autokaluston kunto ja liikennevarmuus aiheuttaa myös meillä todellista huolta, enemmänkin kuin muualla, sillä täällä hinausauto ei välttämättä samalle vuorokaudelle ennätäkään ja muutoinkin erityisesti pitkä talvi ja teiden kunto asettaa henkilöstön ja kaluston todella vaativien haasteiden eteen. Teiden kunto ja hoitotaso on meille todellinen ongelma, johon ratkaisua ei varmasti lähivuosina, liekö koskaan, ole tulossa. Uutta autokalustoa on tuleville vuosillekin luvassa. Saadaanko lastentaudit kitkettyä, soveltuuko se pohjoisen olosuhteisiin riittävän hyvin, jää nähtäväksi. Lopuksi isot kiitokset ja syvä kumarrus alueen henkilöstölle useista kehityskohteista, ideoista, yhteydenpidosta jne. Asioita on viety eteenpäin ja viedään jatkossakin. Tahtoo vaan toisinaan kestää pitkiäkin aikoja ennen kuin muutokset ovat näkyvissä, mutta jatketaan yhteistä tekemistä, muutoin ongelmien ja vaaranpaikkojen esilletuonti, sekä korjausliikkeiden toteutuminen on lähes mahdotonta. JARI KONTTINEN työsuojeluvaltuutettu Pohjois-Pohjanmaa-Lappi Reitti_8_2022.indd 23 Reitti_8_2022.indd 23 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
25 24 K okouksen aluksi liittovaltuusto piti hiljaisen hetken työtoverimme, Postin varhaisjakajan muistolle, joka menehtyi edeltävällä viikolla järkyttävän väkivallan seurauksena. Tapaus on pysäyttänyt ja järkyttänyt ihmisiä laajasti. Väkivallan uhan arvioimiseksi, torjumiseksi ja vähentämiseksi tulee tehdä kaikki mahdollinen, jotta vastaavilta tapauksilta vältyttäisiin. Kokouksen varsinaisella asialistalla oli osastojen aloitteiden lisäksi sääntömääräiset asiat; jäsenmaksusta päättäminen ja liiton toimintaja taloussuunnitelma vuodelle 2023. Ajankohtaiskatsauksessa liiton puheenjohtaja Heidi Nieminen käsitteli kuumaa työmarkkinatilannetta, jossa monilla liitoilla on neuvottelut päällä ja palkankorotuksista neuvotellaan keskellä korkeaa inflaatiota ja energiakriisiä. PAUn osalta tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että meillä on pitkät sopimukset Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lokakuun loppuun 2025 ulottuvat sopimukset eivät tietenkään tarkoita sitä, että niiden osalta palkankorotuksetkin olisi jo sovittu sopimuskauden loppuun. Liittovaltuustolle reippaasti aloitteita PAUn liittovaltuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa pohdittiin palkankorotuksia ja käsiteltiin valtuustolle tehtyjä aloitteita, joita riitti niin työehdoista kuin työterveyshuollostakin. Jos emme onnistu tekemään ratkaisua palkankorotuksista itse, korotusten perälautana on kemian perusteollisuudelle sovittavat korotukset. Miksi ne sidottiin kemiaan? Koska kemia oli kesällä 2021, jolloin meidän neuvottelutuloksemme oli olemassa, ainut vientiteollisuuden ala, joka kertoi tekevänsä perinteisen tesratkaisun, Nieminen muistutti. Kemianteollisuudessa on meneillään perinteinen neuvottelukierros, koska Teollisuusliitto ja Kemianteollisuus eivät päässeet syksyllä sopuun ensi vuoden palkankorotuksista. Jäsenmaksu ennallaan Osastot tekivät valtuuston syyskokoukselle peräti 16 aloitetta, mikä on enemmän kuin moneen vuoteen. Osa aloitteista koski testavoitteita, joihin palataan siinä vaiheessa, kun seuraavien neuvotteluiden tavoitteita asetetaan. Tällaisia aloitteita olivat luottamusmiesja työsuojelupalkkiot, yötyölisän vaihtaminen joustovapaaksi, ikälisät ja perehdyttämislisä. Muut aloitteet koskivat mm. työterveyshuoltoa, työsuhdepyörää ja e-passin laajentamista. Kaikki aloitteet ovat luettavissa PAUn jäsensivuilla. Toimintaja taloussuunnitelman lisäksi valtuusto päätti myös ensi vuoden jäsenmaksusta, joka säilyy ennallaan. Vuoden 2023 kokonaisjäsenmaksu on 1,59 % ennakkopidätyksen alaisesta tulosta, kuitenkin enintään 90 euroa kuukaudessa. Kuljetusalan työttömyyskassan sulautuminen Avoin työttömyyskassa A-kassaan 1.1.2023 alkaen vaikuttaa kassan jäsenmaksuun, sillä työttömyyskassan jäsenmaksu muuttuu totutusta prosenttimuotoisesta jäsenmaksusta euromääräiseksi, joka on 8 euroa kuukaudessa PAUn osaston sääntöjen mukaiselta varsinaiselta jäseneltä. Työttömyyskassan etuutta saavilta jäseniltä peritään liiton sääntöjen (8§, 6. mom.) mukaisesti kannatusjäsenmaksua 0,55 % maksettavan etuuden bruttomäärästä. Perittävä jäsenmaksu on yhtä suuri kuin työttömyyskassan perimä jäsenmaksu on ollut tänä vuonna. Valtuuston kokouksessa vieraili myös Posti-konsernin työhyvinvointisäätiön uusi asiamies Petteri Santalo, joka muistutti mm. säätiön tuesta alueellisiin tapahtumiin. Säätiön toiminnasta lisää seuraavassa Reitti-lehdessä. < TEKSTI & KUVA: JUHA PÖYRY PAUn liittovaltuusto käsitteli marraskuussa osastojen aloitteet ja ensi vuoden toimintaja taloussuunnitelman. Reitti_8_2022.indd 24 Reitti_8_2022.indd 24 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
25 24 Postija lennätinlaitoksen Suunnittelijat ja Tutkijat ry:n perustava kokous pidettiin Postiliiton tiloissa Fredrikinkadulla Helsingissä 15.11.1972. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yhteiskuntatieteiden kandidaatti Osmo Vähäkainu. Vuonna 1973 ammattikunnalle neuvoteltiin palkkasopimus, joka merkitsi 5,2 prosentin tai vähintään 100 markan henkilökohtaisia palkankorotuksia. Korotusten lisäksi suunnittelijat ja tutkijat saivat merkittävän seitsemän prosentin järjestelyvaran. Samoissa neuvotteluissa suunnittelijat ja tutkijat saivat myös oikeuden valita oman luottamusmiehen. Ensimmäiseksi luottamusmieheksi valittiin Jorma Reinikainen. Vuonna 1973 Postiliiton XIV liittokokoukseen osallistui osaston edustajana sittemmin poliitikkona ja tietokirjailijana tunnettu Osmo Soininvaara. Osaston jäsenmäärä jatkoi vuosikymmenen lopulle tultaessa kasvu-uralla ja oli vuoden 1981 lopussa lähes 150. Mielenkiintoinen yksityiskohta osaston historiassa on se, että osasto muuttui naisvaltaiseksi vuonna 1978 laitoksen työterveyshoitajien ja vastaanottoapulaisten järjestäytyessä siihen. Ensimmäisen kerran osasto sai oman edustajansa liiton päättäviin elimiin, kun Seppo Salomaa valittiin Postiliiton liittovaltuustoon vuoden 1981 liittokokouksessa. Myöhemmin Salomaa opittiin tuntemaan Postin tuotantojohtajana. Vuonna 1994 tapahtuneen Postin yhtiöittämisen jälkeen konsernissa jatkui 2000-luvulle tultaessa liiketoimintojen yhtiöittäminen tytäryhtiöiksi. Lokakuussa 2001 Tietotekniikkapalvelut muuttui Postin IT Oy:ksi. Tämä muutos koski myös suurta osaa osaston jäseniä. Tämän takia valittiin erikseen luottamushenkilöt sekä Suomen Posti Oyj:ssä että Postin IT Oy:ssä työskenteleville. Vuonna 2003 osasto saavutti merkittävän tavoitteen, kun alalle saatiin neuvoteltua Informaatioja logistiikka-alan työehtosopimus. Näin osaston kaikki jäsenet saatiin takaisin saman työehtosopimuksen piiriin. Osaston nimi muutettiin nykyiseen muotoon Postija logistiikka-alan asiantuntijat ry. vuoden 2006 vuosikokouksessa. < Kirjoitus perustuu Kari Tanskasen kirjoittamaan historiikkiin PAUn Asiantuntijat (SuTu) 50 vuotta, johon voit tutustua osoitteessa infologi.org Postija logistiikka-alan asiantuntijat ry juhli viisikymppisiä lokakuun viimeisenä lauantaina ravintola Vltavassa Helsingissä. Tilaisuudessa julkaistiin myös osaston varapuheenjohtaja Kari Tanskasen kirjoittama 50-vuotishistoriikki. PAUn asiantuntijat juhli viisikymppisiä TEKSTI: JUHA PÖYRY Reitti_8_2022.indd 25 Reitti_8_2022.indd 25 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
27 26 nakertaa nuorten mielenterveyttä Nuorten mielenterveysongelmien perusteella myönnetyt sairauspäivärahat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti viime vuosina. Löytyykö syy työelämästä vai sen ulkopuolelta? TEKSTI: EMILIA MÄNNYNVÄLI KUVITUS: AUNIS AHONEN 26 Reitti_8_2022.indd 26 Reitti_8_2022.indd 26 30.11.2022 16.02 30.11.2022 16.02
27 26 K elan mukaan sairauspäivärahaa sai viime vuonna lähes kymmenesosa työikäisistä. Heistä kolmannes, lähes 100 000 työntekijää, sai päivärahaa mielenterveysperusteella. Mielenterveyden häiriöt ohittivat vuonna 2020 tukija liikuntaelinsairaudet yleisimpänä perusteena. Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren tutkii sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyttä ja eriarvoisuutta. Hänen mukaansa on vaikea sanoa, mikä osuus poissaoloista johtuu nimenomaan työstä. ”Paljon olen spekuloinut, onko se vain tämä nyky-yhteiskunta, jossa pitää yhä kiihtyvällä tahdilla suorittaa joka suuntaan. Työelämän muutosten vaikutuksia on vaikea erottaa yhteiskunnan muista pitkän aikavälin suuntauksista.” Naisten masennus ja ahdistus lisääntyneet Vuosi 2016 vaikuttaa olleen jonkinlainen käännekohta. Erityisesti nuorten ja varhaiskeski-ikäisten naisten ahdistuneisuushäiriöt sairauspoissaolojen syynä ovat nousseet huimasti sen jälkeen. Myös masennushäiriöt alkoivat tuolloin kasvaa rajusti pitkän laskusuunnan jälkeen. Masennuksen perusteella maksettujen päivärahapäivien määrä henkilöä kohti on 16–34-vuotiailla naisilla kaksinkertaistunut vuodesta 2005 ja ahdistuneisuushäiriöiden perusteella liki viisinkertaistunut. ”Siinä on joku selkeä käänne, jolle en ole yksittäistä syytä löytänyt. Yksi, mitä voisi spekuloida on, että kun työmarkkinat ovat vetäneet niin hyvin ja työllisyysaste noussut, niin työllistynyt on myös henkilöitä, joilla terveys ei ole ehkä ollut ihan priimaa. Ja se, mikä on aiemmin ollut piilossa työttömyydessä, tulee näkyviin sairauspoissaolojen kautta.” Työssä koetaan enemmän kiirettä ja kuormitusta Myös paljon puhutulla suoritusyhteiskunnalla voi olla osansa. ”Tilastokeskuksen työolotutkimuksetkin ovat viime vuosilta viitanneet tähän suuntaan. Niissä on tullut ilmi, että työssä koettu kuormitus, kiire ja henkinen raskaus ovat lisääntyneet erityisesti nuorilla naisilla. Jotain sellaista yhteiskunnassa on, joka vaikuttaa näin erityisesti nuoriin naisiin. Onko se työn ja perheen yhteensovittaminen, mikä osuu tähän ryhmään, vai mikä.” Osuutensa voi olla silläkin, että ongelmia tunnistetaan paremmin ja niihin haetaan helpommin apua. ”Mutta etenkin nuorilla niitä pitäisi nimenomaan ehkäistä, koska jos jo nuorena jää pitkille sairauspoissaoloille ja eläkkeelle, niin sieltä on vaikea enää palata tienaamaan.” Paineet alkavat kasautua jo peruskoulussa Aivan nuorimmilla paineet näkyvät koulussa ja opiskeluissa. Blomgrenin mukaan muun muassa yliopistojen todistusvalinnat ovat sysänneet paineita aiemmiksi. Tämä kuorma voi kasaantua ja tulla näkyviin vasta työelämässä tai silloin, kun pitäisi ratkaista perheellistymisen kysymys omalla kohdallaan. ”Paljon on myös yhteiskunnallisen kuormituksen aiheita. Nuorilla päällimmäisenä on ilmastonmuutos, joka kalvaa. Sitten on pandemia ja sen mukanaan tuoma eristäytyminen, sota, inflaatio ja muut taloushuolet.” Blomgren vertaa nykypäivää 1990-luvun lamaan siinä mielessä, että suoraan omaa arkea koskettavien asioiden mittaluokka on vähintäänkin sama. ”Paljon puhutaan, että mielenterveyspalvelut pitäisi saada kuntoon ja nopeasti, mikä on varmasti myös totta. Mutta ajattelen, että se on se viimesijainen toimi. Tehokkaampaa olisi panostaa ennaltaehkäisyyn, niin että mielenterveyshäiriöitä ilmenisi vähemmän.” Vakaus ja kasvurauha ennaltaehkäisevät ongelmia Mielenterveysongelmien ehkäisy väestön mittakaavassa pohjautuu lopulta melko yksinkertaisille perusasioille. Blomgren korostaa perheiden ja koulujen tukemista, varhaista ennaltaehkäisyä, vakaata oppimisympäristöä ja turvallisia kotioloja, joissa oppii käsittelemään tunteitaan. Siltä pohjalta on helpompi selvitä opiskelun ja työelämän haasteistakin. ”Kaikki tutkimukset osoittavat, että tosi varhainen tukeminen on se, mikä toimii. Sieltähän se lähtee, että vanhemmilla on turvattu taloustilanne, oli se sitten työstä tai riittävä sosiaaliturva, ettei perheissä koeta puutetta. Se tukee ja vaikuttaa monen sukupolven ylikin.” Käänteisesti esimerkiksi toimeentulon ongelmat vaikuttavat sukupolvesta toiseen. Myös monissa mielenterveysongelmissa on periytyvyyttä jo geneettisestikin. Silloin vakauden tukeminen on entistä tärkeämpää. Paljon puhetta, vähän resursseja ”Paljon on kyse siitä, mihin niitä resursseja yhteiskunnassa ohjataan ja laitetaan. Terveyspalvelut ovat kriisissä ja tarvitsevat rahaa, näinhän se on, mutta euro 20 vuotta sitten ohjattuna ihmiselle on aika monta euroa enemmän, jos ongelmia paikataan terveydenhuollossa jälkikäteen.” "Jotain sellaista yhteiskunnassa on, joka vaikuttaa näin erityisesti nuoriin naisiin.” 27 Reitti_8_2022.indd 27 Reitti_8_2022.indd 27 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
29 28 Voitaneen tiivistää, että maailman mullistuksissa tarvitaan entistä enemmän vakautta ja tietynlaista kasvurauhaa. ”Että aikuiset, olivat ne vanhempia tai muita, tukisivat ja ohjaisivat lapsia ja nuoria, antaisivat eväitä elämään. Opettajillakin pitäisi olla opetusrauha ja aikaa keskittyä ihmisiin ilman ylimääräistä byrokraattista pyöritystä.” Blomgrenin mukaan jo resursointi varhaiskasvatukseen olisi hyvin tärkeää. ”Tuntuu, ettei missään ole enää tarpeeksi palveluita eikä rahaa. Kaikki ovat samaa mieltä, että nämä asiat ovat tärkeitä, mutta kun tarvittaisiin konkreettisia toimenpiteitä, lisää rahaa asiaan, jonka hyöty on vaikeasti mitattavissa pitkällä aikavälillä, ei sitä tahdo löytyä.” Myös harrastukset ja vapaaaika paineistuneet Myös Mieli ry:n nuorten mielenterveyden asiantuntija Johannes Parkkonen näkee taustalla useampia syitä. ”Nuorille asetetut odotukset koulussa, harrastusmaailmassa ja työelämässä ovat kasvaneet. Nuorten pitäisi aikuistua yhä nuorempina ja nuorempina, se on varmasti yksi iso tekijä. Yhä suurempia päätöksiä omaa elämää koskien tehdään yhä nuorempina.” Hän nostaa esiin myös sosiaalisen median tuomat paineet. ”Vertailu kuuluu nuoruuteen, mutta nyt vertailukohde ei ole enää se oma luokka, vaan käytännössä koko maailma. Paljon on myös somekiusaamista. Somesta löydetään kuitenkin myös vertaistukea ja kannustusta.” Parkkonen aprikoi myös vauhdilla muuttuvan maailman ja murtuneiden perinteisten yhteisöjen vaikutusta nuorten mielenterveyteen. ”Samaan aikaan kun nuoret hakevat omaa identiteettiä ja muodostavat käsitystä ihmisenä olemisesta osana yhteisöjä, ovat myös yhteisöjen rakenteet aika paljon häilyvämmät kuin aiemmin. Lisäksi puhutaan kolmoiskriisistä, kun on ympäristökriisi, koronakriisi ja Venäjän aiheuttama hyökkäyssota, jotka vaikuttavat.” Osaltaan ongelmien tilastollista lisääntymistä voi selittää se, että apuakin haetaan nykyisin helpommin. ”Nuorten kynnys puhua mielenterveyden asioista ja hakea apua on laskenut, se on hyvä suuntaus.” Nuorten arkinen kohtaaminen tärkeää Parkkosen mukaan on tärkeää vahvistaa arjen ympäristöjen kautta: kouluissa, nuorisotaloilla, kauppakeskuksissa ja kaikkialla, missä aikuiset nuoria kohtaavat. ”Kysymällä mitä kuuluu ja kuuntelemalla huolia, antamalla tukea. On hirveän tärkeää, että aikuiset ovat joka päivä valmiita kohtaamaan nuoria. Sillä vähennetään tarvetta järeämmille mielenterveys palveluille.” ”Tuntuu, ettei missään ole enää tarpeeksi palveluita eikä rahaa.” Hän korostaa myös, ettei painetta ongelmien ratkaisusta saa sysätä nuorille itselleen tai odottaa näiden muuttuvan. ”Meidän aikuisten pitää joustaa ja rakenteiden. On tärkeää opettaa nuoret käsittelemään tunteita ja muodostamaan toimivia kaverisuhteita. Kun riittävän isolla osalla on näitä taitoja, toimii se ikään kuin mielenterveyden laumasuojana nuorten joukossa.” Toki myös perheellä ja vanhemmilla on iso rooli. ”Siksi on tosi tärkeää aloittaa ihmisten tukeminen ihan sieltä neuvoloista ja varhaiskasvatuksesta. Tukemalla perheitä tuetaan lapsia ja nuoria.” < ”Tukemalla perheitä tuetaan lapsia ja nuoria.” 28 Reitti_8_2022.indd 28 Reitti_8_2022.indd 28 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
29 28 29 ELINA PYLKKÄNEN ........................................ Työja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Puhetta taloudesta Satanen tänään vai kaksi vuoden päästä? E konomistit mittailevat ihmisten loogisuutta ja järkevyyttä tekemällä ihmiskokeita ja kyselyjä. Esimerkkinä päätöksentekoon liittyvistä järjettömyyksistä nostetaan ihmisten heikko aikakäsitys ja asioiden arvottaminen. Kun kysytään, että ottaisitko satasen nyt vaiko kaksisataa vuoden päästä, niin vastaus on ”satanen tänne mulle heti nyt”. Jos laskeskellaan onko valinta viisas vai ei, pitää huomioida rahan reaalinen arvo ja odotusjakson pituus sekä odotusaikaan liittyvä epävarmuus. Inflaatio tuskin on 100 prosenttia vuodessa eikä juuri mikään sijoituskohde tuota paremmin, silti satasen kotiutus heti on helppo ymmärtää. Ihmismieli on kompleksinen. Vaikka vuosi on vuosi, niin vuoden mittainen odotus tuntuu toki pitkältä eteenpäin katsoessa, mutta taaksepäin katsottuna se on tosi lyhyt. Tietenkin valintaan vaikuttavat sekä rahapotti että odotusajan pituus. Jos kyseessä olisi lyhyempi odottelu tai jos summa olisi merkittävästi suurempi, vastaus olisi varmaan toinen. Pikanautinto, mutta myös epävarmuus ja riski vaikuttavat päätökseen. Otan satasen tänään, koska olen kärsimätön eikä ole varmaa missä tilanteessa olen ensi vuonna. Todennäköisyydet ja riskit lasketaan tunteella, ei järjellä. Lottoamisessa ei ole järjen hiventäkään, koska 7 numeron erilaisia lottorivejä on 15,4 miljoonaa kappaletta. Päävoiton todennäköisyys on 0,0000065 prosenttia. Teoriassa on siis mahdotonta voittaa, mutta ei kuitenkaan käytännössä, sillä melkein joka kierroksella joku sen potin vie. Maailma on siis epälooginen! Al ek si M a l i n en /T EM Rahan arvo ja aika ovat objektiivisesti mitattavia suureita, joten päättelyn luulisi olevan helppoa. Mutta eipä vaan ole – kenellekään. Ihmetystä herättää aina vain myös kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta, joita Tilastokeskus tuottaa haastattelututkimuksina kuukausittain. Tällä luottamusindikaattorilla yritetään ihan tosissaan ennakoida suhdannekäänteitä taloudessa. Marraskuussa kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta oli synkin koskaan mittaushistoriassa (vuodesta 1995 lähtien). Odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua olivat hyvin heikot. Mutta yllätys yllätys: kuluttajat pitivät omaa rahatilannettaan edelleen hyvänä ja lisäksi työttömyyden uhka omalla kohdalla koettiin melko pieneksi. Ja tässä se epäloogisuus juuri on: miten on mahdollista, että rahatilanne juuri nyt on hyvä eikä työttömyydestä ole pelkoa, ja silti odotus sekä omasta että Suomen taloudesta on synkkä? Kun suurin osa kokee rahaja työtilanteensa hyvänä vielä vuodenkin päästä, niin miten kansantalous voi näiden ihmisten mielestä taantua? Niinkö, että vain oma työpaikka säilyy, ja kaikki muu ympäriltä näivettyy? Myös kokonaiset kansakunnat sortuvat samanlaiseen aivosekamelskaan. Kaikki tietävät, että ilmastonmuutos on maapallolle ja ihmisten kaikenlaiselle hyvinvoinnille katastrofi, siltikään emme saa tehtyä tarpeeksi sen torjumiseksi tai siihen sopeutumiseksi. Vaikka kuinka monta taifuunia, tulvaa, kuivuutta, pätsiä ja metsäpaloa saa tapahtua, niin tahti ei muutu. Hämmästyttävää epäloogisuutta, koska tämä koituu vieläpä monikertaisena lapsillemme, jotka ovat puheissamme ne kaikkein tärkeimmät ja rakkaimmat olennot. Maailmanlopun odotus saa ihmiset juhlatuulelle eri puolilla maailmaa. Onko siis epäloogisuus myös eloonjäämisen salaisuus? Näyttää olevan. Kylmät kalkyylit voi heittää romukoppaan, kun puhutaan nautinnoista, elämyksistä ja haltioitumisista. Siis ihmisenä olemisesta. Jos näin ei olisi, ihmisten aivot olisivat alusta loppuun korvattavissa kassakoneilla ja laskimilla. Tarvittaisiinko silloin edes pörhentelyä ja puolueita? < Todennäköisyydet ja riskit lasketaan tunteella, ei järjellä. Reitti_8_2022.indd 29 Reitti_8_2022.indd 29 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
31 30 P ostimuseon lokakuussa avattu Paketoidut unelmatnäyttely kertoo etäkaupan kehityksestä Suomessa. Postimyynti maassamme alkoi jo 1800-luvulla, mutta 1950-luku toi tavarataivaan suomalaisiin koteihin. Taloudellinen vaurastuminen muutti kulutuskäyttäytymistä, synnytti postimyyntifirmoja ja kehitti jakelukanavia. Näyttely haluaakin herättää pohtimaan vastuullisuusteemoja, kulutustottumuksiamme ja nykyajan ilmiöitä etäostamisessa. Postin kautta ostamiseen liittyy monille nostalgisia ja tunteellisiakin muistoja. Museo keräsi vuoden 2021 aikana aiPaketoidut unelmat-näyttelyssä nostalgiaa ja tulevaisuuden visioita Postimuseon uusi Paketoidut unelmat-näyttely paitsi tarkastelee postimyynnin historiaa, myös hahmottaa etämyynnin tulevaisuutta. Moderni museo haluaa tarjota asiakkaille osallistavan kokemuksen. TEKSTI: PASI KARPPI KUVAT: POSTIMUSEO neistoa keräämällä asiakkaiden muistoja etäostamisesta. Alakulttuurien vaatekuvastot, kosmetiikkafirmojen ja levy-yhtiöiden lehdet sekä legendaarinen Anttilan postimyyntiluettelo olivat aikanaan odotettuja lähetyksiä. Toiminnallisessa näyttelyssä voi eläytyä postimyyntiin liittyviin muistoihin, kuvata itsensä postimyyntikatalogien kannessa, tutkia vuosikymmenten suosikkituotteita ja kokeilla, miten niiden tilaaminen sujui ennen. Asioita tarkastellaan niin Postin, kuluttajan kuin myyjienkin näkökulmasta. Näyttelyssä on Postin pakettiautomaatti, jonka lokeroita availemalla voi tutustua Postiin ja etäostamiseen liittyviin muistoihin. Nähtävillä on myös nykypäivän some-ilmiöiksi nousseita unboxing-videoita. Näyttelyyn liittyy laaja Postiostaminen ja verkkokauppa -hanke. Siinä tutkitaan, dokumentoidaan, tallennetaan ja esitetään kulutuskulttuurin kehitystä ja muutosta 1800-luvulta nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Näyttelyn aikana etämyynnin kehityksestä ilmestyy julkaisu yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Julkaisu liittyy digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelmaan. Toiminnallisessa Paketoidut unelmatnäyttelyssä voi eläytyä postimyyntiin liittyviin muistoihin. Reitti_8_2022.indd 30 Reitti_8_2022.indd 30 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
31 30 Postin kautta ostamiseen liittyy monille nostalgisia ja tunteellisiakin muistoja. Koettavaa ja katseltavaa Postimuseossa panostetaan niin henkilökohtaiseen kokemiseen kuin virtuaalisiin elämyksiinkin. Moderni museo ei enää ole vain esinekokoelma, vaan näyttelyt ovat osallistavia ja monimuotoisia. Toiminta pyrkii olemaan vireää ja yllättävääkin. Monet näyttelyt tai niiden soveltuvat osat on siirretty nettiin. Tällä hetkellä Postimuseolla on käynnissä kymmenen verkkonäyttelyä. Postimuseo tuottaa aktiivisesti sisältöä sähköisille alustoille. Ajankohtaiset Museojuttupod castit löytyvät Spotifysta. YouTubesta löytyy niin ikään oma kanava. Postimuseo toimii myös aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Postimuseo on Suomen pelimuseon ja Mediamuseo Rupriikin kanssa kehittämässä yhteishanketta nimeltään Museox. Hankkeessa pohdiskellaan, mitä digitaalisesta ajasta säilyy tuleville sukuJouluruuhkaa Pasilan lajittelukeskuksessa 1986. polville. Museoxista kehitetään digitaalisen elämän, viestinnän, pelaamisen ja Postin museo. Sen toiminta alkaa netissä ja museokeskus Vapriikissa Tampereella vuonna 2024. Perinteistä museotoimintaa ei toki ole unohdettu. Viestinviejät-päänäyttelyssä kerrotaan elämyksellisellä tavalla maassamme vuonna 1638 alkaneesta postitoiminnasta ja viestinnän historiasta. Omaa kokemusta ei ole sivuutettu esinenäyttelyssäkään. Esimerkiksi sähkörahti skootterin ohjaimissa pääsee kokeilemaan jakajan työtä virtuaalilasien avulla-lämpimissä sisätiloissa tosin. Tällä hetkellä Postimuseo kerää muistoja ja tarinoita Tove Janssonista. Hän oli ahkera kirjeiden kirjoittaja, jolla oli tapana muistaa ihailijoitaan paitsi kirjeillä, myös lahjoittamalla tekemiään piirustuksia erilaisissa kohtaamisissa faniensa kanssa. Sami Louekari Postimuseon johtajaksi Kuluva syksy toi mukanaan myös johtajanvaihdoksen. Kauas vuodesta 2013 Postimuseon johtajana toiminut Kimmo Antila ei mennyt. Hän siirtyi Tampereen historiallisten museoiden johtajaksi 17.10.2022. Antilan ura Tampereella museokeskus Vapriikissa siis jatkuu. Hän toimi ennen Postimuseon johtajuutta Vapriikin projektipäällikkönä vuosina 2006–2012. Sami Louekari aloitti Postimuseon uutena johtajana ja säätiön toimitusjohtajana joulukuun alusta. Hänellä on kokemusta valtakunnallisen vastuu museon johtamisesta. Maatalousmuseo Sarka on Louekarin edellinen työpaikka. Loimaalla toimiva museo valittiin vuoden museoksi vuonna 2021. Turun yliopistossa tutkijana toiminut Louekari on myös Suomen museojohtajat yhdistyksen ja Suomen rautatiemuseosäätiön hallituksen jäsen. < Paketoidut unelmat -näyttely on avoinna Museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere, 17.9.2023 saakka. Pääset Postin henkilökortilla museoon puoleen hintaan. Lisätietoja Postimuseosta osoitteessa www.postimuseo.fi Reitti_8_2022.indd 31 Reitti_8_2022.indd 31 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
33 V oimassa olevassa työtai virkasuhteessa olevalta edellytetään lisäksi, ettei hänen työnantajallansa ole tarjota hänen työkykyänsä vastaavaa työtä. Työnhakijan tulee olla myös saanut enimmäisajan Kelan sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy sen kalenterikuukauden lopussa, jota seuraavan kuukauden aikana sairauspäivärahapäivien määrä nousisi 300 arkipäivään. Lisäksi työkyvyttömyyseläkehakemuksen tulee olla vireillä tai hylätty. Mikäli kaikki nämä edellä mainitut ehdot täyttyvät, voi työttömyyskassalta hakea työttömyysetuutta. Päivärahan hakuprosessi alkaa TE-toimistoon työnhakijaksi ilmoittautumisella. Ilmoittautuminen tehdään, kun sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttymässä. Työnhakijaksi ilmoittautuessa on hyvä muistaa, että ilmoittautuu nimenomaan kokoaikatyön hakijaksi, sillä tämä on edellytys työttömyyskorvauksen saamiselle. Mikäli työnhaun aloituksessa on ilmoitettu, ettei henkilö ota vastaan kokoaikatyötä, tämä johtaa automaattisesti työttömyyskorvauksen epäävään lausuntoon. Ansiopäivärahahakemus toimitetaan työttömyyskassalle aikaisintaan kahden viikon kuluttua siitä, kun Kelan sairauspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan: • palkkatodistus 26 työssäoloehdon täyttävältä viikolta, • päätös sairauspäivärahan enimmäismaksuajan täyttymisestä, • työnantajan laatima todistus, ettei tarjolla ole työkykyä vastaavaa työtä, • voimassa oleva lääkärintodistus, • tieto onko työkyvyttömyyseläkehakemus vireillä tai hylätty ja • (etuuden muutosverokortti). Työttömyyskassa laskee ansiopäivärahan määrän työ tuloista, jotka on ansaittu ajalta ennen palkatonta sairauslomaa. Mikäli työkyvytön henkilö on saanut osatyökyvyttömyyseläkettä tai osakuntoutustukea, lasketaan työttömyyskorvaus täyden työajan mukaan eli eläkettä edeltävän ajan työtuloista. Osatyökyvyttömyyseläke on ansiopäivärahasta täysimääräisesti vähennettävä etuus, jos sitä maksetaan samalle ajalle kuin ansiopäivärahaa on haettu. Täysi eläke estää päivärahan maksamisen. Työttömyyskassa on yhteydessä Kelaan ja eläkevakuutusyhtiöön ennen päivärahan myöntämistä. Jos eläkepäätös on odotettavissa kohtuullisessa ajassa eli noin kolmen viikon sisällä, jää työttömyyskassa odottamaan eläkeyhtiön päätöstä. Työttömyysetuudesta turvaa työkyvyttömyyseläkkeen odotusajalle Työttömyysturvalaissa säädetään, että työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Tähän tekee kuitenkin poikkeuksen tilanne, jossa työantajan työehtosopimukseen perustuva palkanmaksuvelvoite sairausloman ajalta on päättynyt ja sairauslomalla oleva henkilö on edelleen terveydellisistä syistä kykenemätön tekemään omaa työtään. TEKSTI: SARA MALINEN, etuuskäsittelijä TYÖN TULEVAISUUS ON EUROOPAN TULEVAISUUS OTA SEURANTAAN EDUNVALVOJASI EUROOPASSA EUROPARLAMENTAARIKKO MIAPETRA KUMPULA-NATRI TILAA UUTISKIRJE: WWW.MIAPETRA.FI @MIAPETRAKUMPULA Mikäli odotettu käsittelyaika on tätä pidempi, kassa aloittaa päivärahan maksamisen, ja ilmoittaa tästä eläkeyhtiöön. Jos eläke myönnetään samalle ajalle, jolta kassa on maksanut ansiopäivärahaa, maksaa eläkelaitos eläkkeen suoraan työttömyyskassalle ansiopäivärahan osin ja mahdollinen ylimenevä osa maksetaan eläkkeen hakijalle itselleen. Mikäli päivärahan hakijan tilanteessa tapahtuu hakuprosessin aikana muutoksia, esimerkiksi työsuhde päättyy, tulee näistä ilmoittaa viipymättä työttömyyskassalle ja TE-toimistoon. < 32 Reitti_8_2022.indd 32 Reitti_8_2022.indd 32 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
33 P osti kertoi marraskuussa yhteistyöstä artisti Vesalan kanssa, jonka tuloksena syntyi uusi joululaulu Kirje joulupukille. Vesala sai nähtäväkseen ympäri maailmaa joulupukille lähetettyjen kirjeiden dataa, jonka perusteella hän sävelsi ja sanoitti uransa ensimmäisen joululaulun. Kirjeet käsiteltiin ensin anonyymeiksi, käännettiin, digitoitiin ja muutettiin sitten dataksi. Kirjeistä välittyi inhimillinen ja yleismaailmallinen viesti ihmisten toiveista ja odotuksista, joiden ydin ei ole tavaroissa ja materiassa. Kirjedata oli tosi koskettavaa, jossa saatettiin toivoa perheenjäsenen parantumista, rauhaa tai ystävää. Eräässä kirJoulupukille lähetetyistä kirjeistä syntyi koskettava joululaulu Ihmiskunnan toiveet, huolet, ilot ja surut välittyvät koskettavalla tavalla Vesalan uudessa joululaulussa, jonka teksti pohjautuu Joulupukin Pääpostiin lähetettyjen kirjeiden sisältöön. TEKSTI & KUVA : JUHA PÖYRY jeessä lapsi toivoi lahjaa pikkuveljelleen, mutta ei itselleen mitään. Siitä otin kertojahahmon tähän lauluun. Monista kirjeistä jäi mieleen tietty pyyteettömyys. Mieleenpainuvaa oli sekin, että myös aikuiset kirjoittivat joulupukille henkilökohtaisia asioita, tunteita ja mietteitä. Onneksi kirjeissä oli paljon huumoriakin mukana. Moni lapsi oli huolissaan pukin jaksamisesta. He olivat lähettäneet hänelle esim. porkkanoita ja tehneet lukujärjestyksen, johon lapsi oli merkinnyt pukille lepoaikoja. Vesala lähti yhteistyöhön Postin kanssa, koska näki kirjeet ja toiveet poikkeuksellisena inspiraation lähteenä. Tämä oli poikkeuksellinen tilaisuus ja lauluntekijälle tosi ihana haaste, kun pääsee näkemään tällaista materiaalia. Vesala toivoo, että kappale muistuttaisi lopulta siitä, kuinka tärkeää lähimmäisten muistaminen on. Meillä vanhainkodeissakin on ihmisiä, jotka odottaa, että saisivat edes vahingossa jonkun toisen ihmisen joulukortin. Pienilläkin asioilla voidaan lievittää paljon ihmisten yksinäisyyttä. Kirje joulupukille-kappale löytyy Spotifysta ja musiikkivideo on katsottavissa YouTubessa. Laulaja-lauluntekijä Paula Vesala teki elämänsä ensimmäisen joululaulun, jonka inspiraationa toimi Joulupukin Pääpostiin lähetetyt kirjeet. 33 Reitti_8_2022.indd 33 Reitti_8_2022.indd 33 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
35 34 Kysyvälle vastataan Onko sinulla kysyttävää? PAUn asiantuntijat ottavat vastaan kysymyksiä ja vastaavat niihin sekä henkilökohtaisesti että ilman lähettäjän tietoja lehden sivuilla. Muistathan, että lähin, juuri sinun työsi työehtojen asiantuntija, on työpaikkasi luottamusmies. etunimi.sukunimi@pau.fi Veera Kekäle, lakimies Juha Jaatinen, koulutusja järjestötoimitsija Jussi Saariketo, liittosihteeri Jarmo Tuominen, työehtoja järjestöasiantuntija Voiko työnantaja poistaa minulta moduulin? Alueellani työnantajalla tuntuu olevan pyrkimyksenä poistaa erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia palkan osia (ns. ”moduuleja”). Voiko niitä poistaa työntekijältä noin vain ja jos voi, niin millä perusteella? Olen kuullut myös, että jollekin henkilölle maksetaan kahta eri moduulia samaan aikaan, onko se mahdollista? Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliite P:ssä on erilaisia erityisvastuuseen ja erityisosaamiseen perustuvia palkanosia, joista käytetään myös ns. ammattislangina puhekielessä sanaa ”moduuli”. Palkanosaa maksetaan, kun työntekijä on valittu tehtävään ja tehtävän mukainen työ alkaa. Tällaisen palkanosan maksaminen on siis sidottu työntekijään eikä esimerkiksi tiettyyn työvuoroon tai reittiin. Työehtosopimuksen mukaan: ”Työntekijä valitaan tehtävään joko toistaiseksi tai määräaikaisesti. Jos tehtävään toistaiseksi valitun työntekijän tehtävät muuttuvat pysyvästi siten, ettei hän enää sijoitu erityisvastuuseen ja -osaamiseen kuuluvan tehtävän piiriin, selvitetään uusien tehtävien palkkaryhmä. Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuva tehtävämuutos ennakoidaan palkkauksen muuttumisen osalta ilmoittamalla muutoksesta asianomaiselle työntekijälle viimeistään tehtävässä oloajan mukaan määräytyvän työehtosopimuksen mukaisen irtisanomisajan puitteissa.” Työantajalla on siis oikeus poistaa tämä ”moduuli”, mikäli työtehtävä muuttuu siten, että edellytykset sen maksamiselle eivät enää täyty. Asia tulee käydä läpi sekä henkilön että häntä edustavan luottamusmiehen kanssa. Mikäli sinuun kohdistuu tällaisia toimia, ota välittömästi yhteys omaan luottamusmieheen. Jos työntekijä tekee samanaikaisesti useampaa kuin yhtä erityisvastuuta ja erityisosaamista edellyttävää tehtävää, työntekijälle maksetaan ko. palkanosat maksamisedellytysten täyttyessä. Useamman moduulin maksaminen on siis työehtosopimuksen mukaan mahdollista. Joulukuun arkipyhien vaikutus osa-aikaisen työaikaan ja palkkaan? Olen osaaikainen postityöntekijä ja työsopimukseni mukaan työaikani on 30 tuntia viikossa. Miten joulukuun 2022 arkipyhät vaikuttavat minun työaikaani ja palkkaani? Olenko huonommassa asemassa kuin viime vuonna, jolloin minulla oli määräaikainen sopimus täysille tunneille? Työehtosopimuksen (Viestinvälitysja logistiikka-ala ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskeva) 8 § mukaan joulukuussa 2022 arkipyhiä ovat itsenäisyyspäivä ja tapaninpäivä. Nämä päivät luetaan arkipyhiksi, koska ne osuvat tänä vuonna kalenterissa muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi. Samasta syystä jouluaatto ja -päivä eivät ole arkipyhiä tänä vuonna. Osa-aikaisen tuntipalkkalaisen viikon työaika lyhenee ja arkipyhien ajalta maksetaan arkipyhäkorvaus. Koska tuntipalkkalaisille maksetaan palkkaa tehtyjen tuntien mukaan, niin arkipyhäkorvaus on erillinen korvaus lyhentyneestä työajasta, jotta palkka pysyisi samana. Arkipyhäkorvauksena maksetaan tuntipalkkaiselle (osa-aikaiselle) työntekijälle keskimääräinen päiväpalkka (KPA). Osa-aikaisen kuukausipalkkaisen (esim. osatyökyvyttömyyseläke) työntekijän työaikaa lyhennetään suhteessa sovittuun työaikaan. Itsenäisyyspäivä poikkeaa hieman muista arkipyhistä, koska siltä maksetaan lain mukainen poissaolopäivän palkka, jos se vakiintuneen työvuoroluettelon mukaan olisi ollut työpäivä. Vakiintuneella työpäivällä tarkoitetaan säännöllisesti työvuoroluettelossa jollekin viikonpäivälle sattuvaa työvuoroa. Joulukuussa 2022 itsenäisyyspäivä on tiistaina, joten poissaolopäivän palkka maksetaan, jos tiistai yleensä on ollut työpäivä. Ensi vuoden joulukuussa arkipyhäkorvaukseen oikeuttavia päiviä on tuntipalkkaisilla yksi enemmän kuin tänä vuonna. Reitti_8_2022.indd 34 Reitti_8_2022.indd 34 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
35 34 Osa-aikaisen sairausajan palkanmaksu? Työsopimuksessani työaika on 30 tuntia eli olen osaaikainen postityöntekijä. Teen postinjakelussa yleensä työvuoro suunnitelman mukaan töitä maanantai sin, keskiviikkoisin, torstaisin ja perjan taisin, kun tiistaisin ei tahdo työnantajan mukaan töitä riittää. Sairastuin vähän rajumpaan flunssaan ja jouduin olemaan sairauslomalla koko viikon maanantaista sunnuntaihin. Miten sairausajan palkan maksu menee tässä tilanteessa? Viestinvälitysja logistiikka-alan työehtosopimuksen ja Posti Palvelut Oy:n pakettilajittelijoita koskevan työehtosopimuksen 29 § määrittelee sairausajan palkan maksun. Sairausajan palkka maksetaan ensisijaisesti keskipäiväansiona (KPA) tai yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Keskipäiväansio lasketaan kolmen kalenterikuukauden pituisen laskentajakson aikana tehdyltä työajalta. Eli ko. jakson ajan ansiosi jaetaan tosiasiassa tekemiesi työpäivien lukumäärällä. Vastaavasti sairausajan palkkaa sinulle maksetaan työvuorosuunnitelman mukaan työkyvyttömyysaikaan sisältyviltä työpäiviltä. Tässä tapauksessa viikon ajalta sinulle maksetaan siis keskipäiväansiona palkka neljältä työpäivältä (ma, ke, to ja pe). Keskipäiväansioon sisältyy henkilökohtaisen palkan lisäksi mm. iltatyö-, yötyöja vuorotyölisä, aattopäivänlisä, lauantaija sunnuntaityökorvaukset ja muut mahdolliset ns. vakiintuneet lisät sekä varallaolokorvaus. Jos laskennassa käytetty keskipäiväansio on jäänyt jostain syystä kuitenkin taulukkotuntipalkkaa pienemmäksi, työehtosopimus takaa sen, että sinulle maksetaan aina vähintään työsopimuksesi mukaisen tuntimäärän (30 t) verran yksinkertaista tuntipalkkaa vastaava palkka. Myös uudelle työntekijälle ja osan päivää kestävän poissaolon palkka lasketaan yksinkertaisen tuntipalkan mukaan. Yksinkertainen tuntipalkka pitää sisällään taulukkotuntipalkan lisäksi mahdolliset muut kiinteät palkanosat, kuten sovitut palkanosat tai erityisvastuuseen ja osaamiseen perustuvat palkanosat. Se voi siis olla taulukkotuntipalkkaa korkeampi, mutta ei koskaan matalampi. Keskipäiväansio ja yksinkertainen tuntipalkka on merkitty Postin palkkalaskelmissa. Palkkalaskelman tarkastamisessa ja keskipäiväansion ja yksinkertaisen tuntipalkan laskemiseksi voit kysyä neuvoa työpaikkasi luottamusmieheltä ja omalta pääluottamusmieheltäsi. < Kuljetusalan Työttömyyskassa sulautuu Avoimeen työttömyyskassaan, A-kassaan 1.1.2023. Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenten maksatusjärjestelmään tallennetut tiedot sekä jäsenrekisteritiedot tullaan siirtämään osaksi A-kassan tietojärjestelmää joulukuun kahden viimeisen viikon aikana. Tietojen siirrosta aiheutuu käyttökatko kassan käsittelyjärjestelmään, jonka takia mahdollisuus hakea Netan kautta etuutta sulkeutuvat 20.12.2022. Seuraavan kerran päivärahaa voi hakea A-kassan eAsioinnin kautta 2.1.2023. Käyttökatkon aikana hakemuksia ei pystytä käsittelemään eikä päivärahoja makseta. Kokonaan työttömien tai lomautettujen jäsenten 19.12.2022 jättämät jatkohakemukset pyritään käsitTyöttömyyskassan aukioloajat ja päivärahan hakeminen ennen vuodenvaihdetta telemään ja päivärahat maksamaan ennen joulupyhiä, jos kassalla on hakemusten käsittelyyn tarvittavat tiedot. Kuljetusalan Työttömyyskassan puhelinpalvelu on avoinna 23.12.2022 asti. A-kassan palvelu avautuu 2.1.2023 kello 10.00. Tällöin jäsenet voivat lähettää kassalle viestejä e-asioinnin kautta ja olla kassaan yhteydessä puhelimitse. Pahoittelemme järjestelmäkatkoksesta aiheutuvaa viivettä maksatuksessa. Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia jäseniämme ja toivottaa oikein hyvää joulua ja onnea vuodelle 2023! Kuljetusalan Työttömyyskassa A-kassan yhteystiedot Avoin työttömyyskassa, A-kassa PL 116, 00531 Helsinki Kassan puhelinpalvelu 020 690 455 ma-pe 8.30–15.00 Verkkosivut www.a-kassa.fi (eAsiointi) Reitti_8_2022.indd 35 Reitti_8_2022.indd 35 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
37 36 Elämää ei voi käsikirjoittaa. Varaudu yllättäviin juonenkäänteisiin. Varaudu elämän juonenkäänteisiin hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus Kalevalta. Yhteisenä pariturvana sinä ja puolisosi saatte sen entistä edullisemmin. Elämää ei voi käsikirjoittaa, joten hanki henkivakuutus jo tänään. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. 1 7 2 ISTUIN EUROVIISUISSA V. 1962 SUKULAISIA -L SUUKOPU KOHDEVALOJA HERKKÄ VAATE HIIHTELYYN MUUAN -NALLE TIPTOP KAZAN TYÖNNELLÄ KATSOMOSSA KULKUSIA HANKINTA JÄRKIÄ HILTUNEN "1. 1." KANNATUS SAARIKKO ERITE HINTOJA KANAVASTA TUTTU 8 3 6 5 4 Laadinta: Jyrki Takala KULKUSIA HANKINTA LOHKARE VÄSYNYT KOREALAISAUTOJA TIELTÄ SUISTUMINEN KO LI KK O KANNATUS SAARIKKO ERITE HINTOJA KANAVASTA TUTTU PRONOMINI TEMPOA LÄHELLÄ RASVOJA KYLMYYDEN TUNNE PYYTÄÄ OITIS PÄÄLLÄ KOKEILEMISTA PUMPULI TAAJUUS NUOTIO MAHTAVIA RYYPPY VÄRINÄÄ HARJOJA MIETE VALENTINO FAIJOJA PALSANMÄKI LINDÉN SOITIN KAUPPOJA HAHMO NAAMARI ANISVIINA VIRHEELLISESTI ISO RIITA Laadinta: Jyrki Takala SESTI ISO RIITA RISTIKON RATKAISU SIVULLA 41 Reitti_8_2022.indd 36 Reitti_8_2022.indd 36 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
37 36 Elämää ei voi käsikirjoittaa. Varaudu yllättäviin juonenkäänteisiin. Varaudu elämän juonenkäänteisiin hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus Kalevalta. Yhteisenä pariturvana sinä ja puolisosi saatte sen entistä edullisemmin. Elämää ei voi käsikirjoittaa, joten hanki henkivakuutus jo tänään. Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. Reitti_8_2022.indd 37 Reitti_8_2022.indd 37 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
39 38 På svenska 38 Kan arbetsgivaren ta bort en modul från mig? Inom mitt område verkar arbetsgivaren sträva efter att slopa lönedelar som base rar sig på specialansvar och specialkom petens (s.k. moduler). Kan arbetsgivaren dra bort moduler av arbetstagaren så där bara, och om så är fallet på vilka grunder? Jag har också hört att det betalas två olika moduler till en viss person samtidigt, är det möjligt? I lönebilaga P till kollektivavtalet för kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschen finns olika lönedelar som baserar sig på specialansvar och specialkompetens, som vi i branschens yrkesslang kallar för ”moduler”. En lönedel betalas när arbetstagaren har valts till en uppgift och arbetet enligt uppgiften inleds. Betalningen av en sådan lönedel är alltså bunden till arbetstagaren och inte till exempel till ett visst arbetsskift eller en viss rutt. I kollektivavtalet sägs: ”Arbetstagaren utses till uppgiften antingen tills vidare eller för viss tid. Om det i uppgifterna för arbetstagare, som utsetts till uppgiften, sker ändringar av varaktig natur så att han eller hon inte längre placerar sig i kretsen för uppgifter tillhörande specialansvar eller -kompetens dras lönedelen bort. Uppgiftsändring som beror på andra orsaker än på arbetstagaren föregrips för avlöningens del genom att informera vederbörande arbetstagare om ändringen senast inom ramen för uppsägningstiden för tid i uppgiften enligt bestämmelserna i kollektivavtalet. Arbetsgivaren har alltså rätt att dra bort denna ”modul”, om arbetsuppgiften ändras så att villkoren för betalning av den inte längre uppfylls. Ärendet ska gås igenom både med personen och med den förtroendeman som företräder honom eller henne. Om du är föremål för sådana åtgärder, kontakta genast din förtroendeman. Om en arbetstagare samtidigt utför fler än en uppgift som kräver specialansvar och specialkompetens, betalas till arbetstagaren lönedelarna i fråga när villkoren för utbetalning uppfylls. Enligt kollektivavtalet är det alltså möjligt att betala flera moduler. Söckenhelgernas inverkan på deltidsanställds arbetstid och lön i december? Jag är deltidsanställd postarbetare och enligt mitt arbetsavtal är min arbetstid 30 timmar i veckan. Hur påverkar söcken helgerna i december 2022 min arbetstid och lön? Är jag i sämre ställning än förra året då jag hade ett tidsbestämt avtal för fulla timmar? Enligt 8 § i kollektivavtalet (som gäller Kommunikationsförmedlingsoch logistikbranschen och Posti Palvelut Oy:s paketsorterare) är självständighetsdagen och annandag jul i december 2022 söckenhelger. Dessa dagar räknas som söckenhelger, eftersom de i år infaller på en annan dag i kalendern än en lördag eller söndag. Av samma anledning är julafton och julafton inte söckenhelger i år. Arbetstiden per vecka för en deltidsanställd timlöntagare förkortas och under söckenhelger betalas en vardagsersättning. Eftersom timlöntagare betalas lön enligt utförda timmar, är vardagsersättningen en separat ersättning för förkortad arbetstid för att lönen ska förbli densamma. Som söckenhelgs ersättning betalas medelförtjänsten per dag (MFD) för en timavlönad (deltidsanställd) arbetstagare. Arbetstiden för en deltidsanställd arbetstagare med månadslön (t.ex. delinvalidpension) förkortas i förhållande till den avtalade arbetstiden. Självständighetsdagen avviker något från de övriga söckenhelgerna, eftersom man för självständighetsdagen betalar enligt lag lön för en frånvarodag, om den enligt den etablerade arbetsskiftsförteckningen hade varit arbetsdag för arbetstagaren. Med etablerad arbetsdag avses regelbundet arbetsskift som infaller under någon veckodag i arbetsskiftsförteckningen. I december 2022 infaller självständighetsdagen på en tisdag, så lön för frånvarodagen betalas om tisdagen i allmänhet har varit en arbetsdag. I december nästa år finns det ett större antal timavlönade dagar som berättigar till söckenhelgsersättning än i år. Reitti_8_2022.indd 38 Reitti_8_2022.indd 38 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
39 38 39 Transportbranschens Arbetslöshetskassa fusioneras med Öppna arbetslöshetskassan, A-kassan den 1.1. 2023. Informationen gällande Transportbranschens Arbetslöshetskassas medlemmars förmånsbetalningar samt medlemsuppgifter kommer att överföras till A-kassans datasystem under de två sista veckorna av december månad. Överföringen av uppgifterna orsakar avbrott i databehandlingssystemet vilket medför att Nettaonlinetjänsten stängs den 20.12.2022. Nästa gång kan arbetslöshetsdagpenning sökas genom A-kassans e-tjänst den 2.1.2023. Under avbrottet kan inga ansökningar behandlas eller dagpenningar utbetalas. Helt arbetslösa eller permitterade medlemmars dagpenningsansökningar som inlämnas till Transportbranschen Arbetslöshetskassa den 19.12.2022 behandlas Arbetslöshetskassans öppettider och dagpenningsansökan innan årsskiftet och dagpenning betalas ut före jul, om kassan har all nödvändig information som behövs för att behandla ansökningarna. Transportbranschens Arbetslöshetskassas telefontjänst är öppen till och med den 23.12.2022. A-kassas service startar måndagen den 2.1.2023 klo 10.00 varefter medlemmar kan skicka meddelanden till A-kassans e-tjänst eller kontakta kassan per telefon. Vi beklagar för förseningarna i utbetalningen av dagpenningar som orsakats av systemavbrottet. Vi vill varmt tacka alla våra medlemmar och önskar er en riktigt God Jul och Gott Nytt År 2023! Transportbranschens Arbetslöshetskassa A-kassans kontaktuppgift Öppna arbetslöshetskassan, A-kassan PB 116, 00531 Helsingfors Telefontjänst 020 690 455 mån-fre 8.30–15.00 Webbplats www.a-kassa.fi (e-tjänst) Löneutbetalning för deltidsanställds sjukdomstid? I mitt arbetsavtal är arbetstiden 30 tim mar, dvs. jag är en deltidsanställd post arbetare. I fråga om postutdelning arbetar jag enligt arbetsskiftsplanen i allmänhet på måndagar, onsdagar, torsdagar och fredagar, eftersom arbetsgivaren anser att det inte finns tillräckligt med arbete på tisdagar. Jag insjuknade i en lite häftigare influensa och fick sjukledighet hela vec kan från måndag till söndag. Hur blir löneutbetalningen för sjukdomstiden i denna situation? I 29 § i kollektivavtalet för kommunikationsoch logistikbranschen och i Posti Palvelut Oy:s kollektivavtal för paketsorterare fastställs betalningen av lön för sjukdomstid. Lön för sjukdomstid betalas i första hand som medelförtjänsten per dag (MFD) eller enligt en enkel timlön. Medelförtjänsten per dag räknas ut för den arbetstid som utförts under en beräkningsperiod på tre kalendermånader. Så under perioden i fråga divideras din inkomst med antalet arbetsdagar du de facto har utfört. På motsvarande sätt betalas lön för sjukdomstid till dig enligt arbetsskiftsplanen för de arbetsdagar som ingår i tiden av arbetsoförmåga. I detta fall får du alltså en medelförtjänst per dag för fyra arbetsdagar (må, on, to och fr). I medelförtjänsten per dag ingår utöver den personliga lönen bl.a. tillägg för kvällsarbete, nattarbete och skiftarbete, tillägg för dag före helg, ersättningar för lördagsoch söndagsarbete och andra eventuella s.k. etablerade tillägg samt beredskapsersättning. Om den medelförtjänst per dag som använts vid beräkningen av någon orsak dock har varit mindre än tabelltimlönen, garanterar kollektivavtalet att du alltid får en lön som motsvarar minst det timantal (30 t) som anges i ditt arbetsavtal och som motsvarar den enkla timlönen. Också lönen för en ny arbetstagare och för frånvaro som varar en del av dagen beräknas enligt en enkel timlön. Den enkla timlönen omfattar utöver tabelltimlönen även eventuella andra fasta lönedelar, såsom avtalade lönedelar eller lönedelar som baserar sig på special ansvar och kompetens. Den kan alltså vara högre än timlönen, men aldrig lägre. Medelförtjänsten per dag och den enkla timlönen har angetts i Postis lönespecifikation. Vid granskningen av lönespecifikationen och beräkningen av medelförtjänsten per dag och den enkla timlönen kan du be förtroendemannen på din arbetsplats och din egen huvudförtroendeman om råd. < Reitti_8_2022.indd 39 Reitti_8_2022.indd 39 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
41 40 In English 40 Can the employer remove modules from me? It seems that the employer in my sector is trying to remove salary components (socalled ”modules”) based on special responsibility or expertise. Can these be taken away and if so on what grounds? I’ve also heard that some people are paid two different modules at the same time, is this possible? Salary appendix P to the collective labour agreement for the Communications and logistics sector contains various salary components based on special responsibility or special expertise for which the trade jargon term ”module” is used. A salary component is paid when the employee has been appointed to the task and work conformant to the task commences. Payment of this type of salary component is linked to the employee and not, for example, a specific shift or route. Under the collective labour agreement, ”The employee is assigned to the task either until further notice or for a fixed term. If the duties of the person assigned to the task until further notice are changed permanently such that the employee’s work no longer lies within the scope of the task requiring special responsibility and expertise, the salary group for the new tasks is determined. Task changes not resulting from the employee are anticipated with respect to a new salary by notifying the employee in question of the change no later than with the term of notice for termination of the employment contract determined according to the duration of performance of those duties.” The employer has the right to remove this “module” if the task changes so that the criteria for payment are no longer met. The matter should be reviewed with both the person concerned and the shop steward representing him or her. If you are affected by such actions, contact your own shop steward immediately. If the employee performs more than one task requiring special responsibility or expertise at the same time, the employee is paid the relevant salary components when the criteria for payment are met. Payment of more than one modules is therefore possible under the collective labour agreement. How do bank holidays in December affect part-time working time and pay? I’m a parttime postal worker and my working time is 30 hours a week under my employment contract. How do bank holidays in December 2022 affect my working time and salary? Am I in a worse position than last year when I had a fixed term agreement for full hours? Section 8 of the collective labour agreement (Collective labour agreement for the Communications and logistics sector and applying to Posti Palvelut Oy’s parcel sorters), bank holidays in December 2022 are Independence Day (6 December) and Boxing Day (26 December). These days are counted as bank holidays because they fall on a day other than a Saturday or Sunday in the calendar this year. For the same reason, Christmas Eve and Christmas Day are not bank holidays. The working time of a part-time hourly paid employee will be shortened and bank holiday compensation will be paid for bank holidays. Because hourly-paid employees are paid for the hours actually worked, the bank holiday compensation is separate compensation for shortened working time so that the salary remains unchanged. The average daily salary is paid to hourly-paid (part-time) employees as bank holiday compensation. The working time of a part-time monthly salaried employee will be shortened relative to the working time agreed. Independence Day differs slightly from other bank holidays because the statutory pay for a day of absence is paid if, in line with the established shift list, it would have been a workday for the employee. An established workday means a work shift that regularly falls on a day of the week in the shift list. Independence Day in December 2022 is a Tuesday, which means that the salary for a day of absence will be paid where Tuesday would generally have been a workday. Next year (2023), hourly-paid employees will have one more day in December entitling them to bank holiday compensation than they have this year. Payment of a part-time employee’s salary during sick leave The working time in my employment contact is 30 hours, which means I am a parttime postal worker. I usually work in mail distribution based on a shift list plan on Mondays, Wednesdays, Thursdays and Fridays, as according to my employer there is not enough work on Tuesdays. I went down with a more severe bout of flu and had to be on sick leave the whole week from Monday to Sunday. How does my sick pay work out in this situation? The Collective labour agreement for the Communications and logistics sector and section 29 of the Collective labour agreement for the parcel sector Posti Palvelut Oy determine the payment of sick pay. Sick pay is paid primarily as the average daily earnings or based on simple hourly pay. Average daily earnings are calculated from working time over a calculation period of three (3) calendar months. This means that your earnings over the three-month period will be divided by the number of actual working days you did. Similarly, you will be paid sick pay based on the days in the shift list plan during the time you were unfit for work. In this case, for this week you will be paid average daily earnings for four (4) working days (Mon, Wed, Thu and Fri). Average daily earnings includes not just personal salary but also evening, night and shift work bonus, holiday eve bonus, Saturday and Sunday work bonuses and other possible established bonuses and standby bonus. If, however, the average daily earnings used in the calculation has for some reason remain lower than in the table-based salary, the collective labour agreement ensures that you will always be paid a salary at least equivalent to the simple hourly Reitti_8_2022.indd 40 Reitti_8_2022.indd 40 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
41 40 41 Ristikon ratkaisu Viime lehden palautteiden kesken arvotun 20 € voitti Tarja Jokinen. Voit osallistua arvontaan takakannesta löytyvällä palautekortilla tai osoitteessa: www.pau.fi/viestinta/ reitti/osallistupalautearvontaan Palautearvonnan voittaja lehdestä 7/2022 O T E L L A K I N A S S P O T I T A I T U R I T T A I T I O T I S O S A T E L L I I T T I S I L T A Ä L Y T E K A T T I U U T H I K I T U K I O S T O S T A K S A T K T L I K I I N Y K I Ä K I V I E L Ä I N I S I O V A N U T I H E Y S S O I T I N K E S K E L L Ä U N T E L O U P E A T L K S U A T P I S Ä T K I A T U R U T A U O J A A N A J O A L E P A T L A T I M A S K I R A K I M O L E M U S V Ä Ä R I N E S S U E S I N E S O T A The Transport Workers’ Unemployment Fund will merge with Open Unemployment Fund, A-kassa as of 1 January 2023. The information regarding Transport Workers’ Unemployment Fund’s members‘ allowance informaton and the membership register information will be transferred to the Open Unemployment Fund’s information system during the last two weeks of December. The transfer of information causes interruption in the Netta Online service, which is why the service will be closed as of 20 December. The next time you can apply for daily allowance is through the A-kassa eService on 2 January 2023. During the interruption applications cannot be processed and daily allowances are not paid. Daily allowance applications from a member who is completely unemployed or laid off can apply for daily allowance at the latest on 19.12.2022 from The Transport Workers’ Unemployment Fund. These applications may be processed, and daily allowance be paid out before The Unemployment Fund’s opening hours and daily allowance application before the end of the year Christmas, if the unemployment fund has all the necessary information to process the applications. The Transport Workers Unemployment Fund’s telephone service is open until 23 December 2022. The Open Unemployment Fund’s operations start on Monday 2 January 2023. From this date, members can submit daily allowance applications and attachments to the fund via The Open Unemployment Fund’s online service and contact the fund by phone. We apologize for the delay in payment caused by the downtime in our servicesystem. We would like to warmly thank all our members and wish you a very Merry Christmas and a Happy New Year 2023! The Transport Workers Unemployment Fund The Open Unemployment Funds contact details: Open Unemployment Fund, A-kassa PO Box 116, FI-00531 Helsinki, Finland Telephone service 020 690 455 Mon-Fri 8.30–15.00 Website www.a-kassa.fi (eAsiointi) pay for the number of hours (30) in accordance with your employment contract. Also for a new employee and an absence lasting part of a day, salary is calculated according to the simple hourly pay. Simple hourly pay includes the tablebased salary as well as any fixed salary components, such as agreed salary components or salary components based in special responsibility or expertise. So this means it could be higher than the table-based salary but never lower. Average daily salary and simple hourly salary are indicated in Posti’s salary calculation. You can ask the shop steward at your workplace and your own chief shop steward for advice on checking salary calculation and calculating the simple hourly salary. < Ristikon avainsana: LUETELLA. Reitti_8_2022.indd 41 Reitti_8_2022.indd 41 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
43 42 Kolumni Palkansaajan selkänahastako on jokaisen kriisin paikka-aineet revittävä? Rahapolitiikkaa työntekijän kukkarolla EMILIA MÄNNYNVÄLI (ENT. KUKKALA) ........................................ Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija K U V A : NA U SK A P alkansaaja on saanut kuluneen vuoden aikana olla ihmeissään, kun ostovoima on huvennut hupenemistaan. Inflaatio huitelee jo kahdeksassa prosentissa, mutta siitä huolimatta ja juuri siksi palkankorotuksista on puhuttu varoen. ”Hinnat nousee, palkat nousee” -kilpajuoksussa toki helposti käykin niin, ettei todellinen ostovoima kasva, vaikka palkat nousisivatkin. Tätä ei ole kukaan kiistänyt. Usein inflaatiolla pelottelusta vain unohtuu asian toinen puoli: hinnat. Jostain syystä niin työnantajat kuin valtiokin olettavat palkansaajien ilman muuta hillitsevän palkkavaateitaan, mutta hintojen korotuksiin – siis katteisiin – puuttuminen on ikään kuin kaiken politiikan ulottumattomissa ja talouden tuolla puolen. Ohjauskorkojen nosto toki hillitsee hintojen nousua, mutta ei se paljoa palkansaajaa lämmitä – varsinkaan, jos sattuu olemaan asuntolainaa, jotka ainakin pääkaupunkiseudulla tuppaavat olemaan törkyisen suuria tämän vielä näkymättä asumisen laadussa. Muutama viikko takaperin pääministeri Sanna Marinia ryöpytettiin taloustutkija Antti Ronkaisen blogitekstin uudelleentwiittaamisesta. Ronkainen kritisoi keskittymistä pelkkään inflaatioon ja oli huolissaan siitä, että korkoja nostamalla Euroopan keskuspankki ajaa euroalueen talouksia taantumaan. Vähemmän yllättäen nämä valtavirtaista uusliberalistista taloustiedettä ja sen mukaisia toimia aavistuksen verrankin kritisoivat äänet huudettiin kumoon – nähdäkseni – käymättä todellista rehellistä keskustelua siitä, mikä on järkevää ja tarkoituksenmukaista. Pääministerikin irtisanoutui kiireesti ”modernista rahateoriasta” sanoen, ettei ole siihen edes perehtynyt. Ehkä kannattaisi. Välillä julkisessa keskustelussa on meinannut hämärtyä myös se, etteivät talouden tämänhetkiset vaikeudet ole sen enempää liian hövelin elvytyksen kuin valtiontalouden alijäämienkään syytä. Ilmeisin aiheuttaja talouden yskimiselle ja energian kallistumiselle on Venäjän brutaali hyökkäyssota, sen alla vieläpä korona-ajan vaikeudet. Toki merkittävä osa näistä ongelmista juontuu pohjimmiltaan siitä, että olemme jättäytyneet riippuvaisiksi kaiken maailman diktatuurien fossiilisista polttoaineista, mutta nykyisen tilanteen laittaminen tietynlaisen rahapolitiikan syyksi on, no, politiikkaa. Euroopan ja maailmanlaajuisen rahapolitiikan tuominen työmarkkinapöytiin taas tuntuu varsin kohtuuttomalta sekin. Ihan jo periaatteellisista syistä, mutta myös jos katsotaan ongelmien syitä ja mittakaavaa. Palkansaajan selkänahastako on jokaisen kriisin paikkaaineet revittävä? Todellako ei ole mitään muuta keinoa? Itse en olisi tästä lainkaan niin varma. Yksi on varma: missä väitetään, ettei ole tilaa politiikalle, ei ole sitä siksi, että tilaa on vain yhdenlaiselle politiikalle. < Reitti_8_2022.indd 42 Reitti_8_2022.indd 42 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
43 42 Oheisella lomakkeella voit ilmoittaa muutoksista, jotka koskevat eläkkeelle siirtymistä ja lehden tilausta, jäsenmaksun keskeytystä, osoitteenmuutosta tai muuta vastaavaa. Osoitteenmuutos tulee voimaan noin neljän viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Sen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen katja.johansson@pau.fi tai ilmoittaa puhelimitse numeroon 09 6131 1724. Voit tehdä muutoksia jäsentietoihisi myös sähköisen jäsenpalvelun kautta. Merkitse kuoren vasempaan yläkulmaan: Jäsenrekisteri. Lähetys on ilmainen, jos lähetät kirjeen osoitteella: Postija logistiikka-alan unioni PAU, Tunnus 5007565, 00003 VASTAUSLÄHETYS. HENKILÖTIEDOT Henkilötunnus .................................................................................................................................. Nimi ........................................................................................................................................................ Osoite .................................................................................................................................................... Äidinkieli suomi ruotsi muu, mikä ..................................................... Puh./sähköp.os. ................................................................................................................................ OSOITTEENMUUTOS Vanha osoite ....................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite .......................................................................................................................................... ................................................................................................................................................................... Uusi osoite on voimassa ................................ alkaen. JÄSENMAKSUN KESKEYTYS Keskeytys on voimassa, mistä .................................... mihin .................................... Keskeytyksen syy vanhempainloma hoitovapaa sairausloma opiskelu kuntoutustuki ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Siirryn ...................................... eläkkeelle ..................................alkaen. Haluan säilyttää PAUn jäsenyyden Kyllä Ei Haluan ilmaisen Reitti-lehden Kyllä Ei JOKIN MUU MUUTOS TAI ILMOITUS Mikä? .................................................................................................................... .................................................................................................................................. ................................................................................................................................... ................................................................................................................................... LISÄKSI OLEN AMMATTIOSASTONI puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja Päiväys ja allekirjoitus .................................................................................................................................... asevelvollisuus siviilipalvelus Kelan työmarkkinatuki muu syy, mikä? tiedotussihteeri opintosihteeri nuorisovastaava Kiitos ilmoituksestasi! Muutosilmoitukset PALAUTEKORTTI 8 | 2022 Mielestäni lehden paras artikkeli oli ................................................................................................................................................................... Haluaisin lukea artikkelin aiheesta ..................................................................................................................................................................... Muuta palautetta lehdestä ......................................................................................................................................................................................... .................................................................................................................................................................................................................................................... Nimi ........................................................................................................................................................................................................................................ Osoite ..................................................................................................................................................................................................................................... puhelinnumero .................................................................. tilinumero ..................................................................................................................... Lähetä tämä palautekortti postissa osoitteeseen PAU/ Reitti-lehti, John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki tai vastaa kysymyksiin osoitteessa www.pau.fi>viestintä>reitti>osallistu palautearvontaan. Vastaa 16.1. mennessä ja voita 20 € 43 Reitti_8_2022.indd 43 Reitti_8_2022.indd 43 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03
Postija logistiikka-alan unioni PAU:n ja Kuljetusalan työttömyyskassan jäsenenä kassan jäsenyytesi siirtyy 1.1.2023 A-kassaan. Saat lisätietoa sulautumisesta loppuvuodesta. Kuljetusalan työttömyyskassa sulautuu Avoimeen työttömyyskassaan 1.1.2023 alkaen. Seuraa meitä somessa @AvoinKassa A-kassa.fi Avoin työttömyyskassa eli A-kassa on kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa. Valtaosa jäsenistämme kuuluu myös ammattiliittoon. Useat ammattiliitot vakuuttavat jäsenensä meillä. Monta työtä, monta alaa – yksi työttömyyskassa. Mikä on A-kassa? Reitti_8_2022.indd 44 Reitti_8_2022.indd 44 30.11.2022 16.03 30.11.2022 16.03