?
Oho.
Tällä lipukkeella
Ravintola Fenkolissa
BITMASTER
2 isännän menua
yhden hinnalla!
Mikä ammattilainen!
Lounas arkisin 10.30-15.00.
TIETOKONEHUOLTO
Suositeltu ja hyväksi todettu
asuntomyyjä. Soita 050 511 4410.
Ala Carte, kabinetit, yksityistilaisuudet
A-oikeudet.
www.ravintolafenkoli.fi, p. 050 321 2168
Tehtaankatu 21, 00150 Hki
Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746
bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi
Arja Oreschnikoff
LKV, KiAT | Oho.-yrittäjä, perustajaosakas
arja.oreschnikoff@ohokoti.fi | www.ohokoti.fi
Annankatu 29, 4. krs. 00100 Helsinki
Voimassa huhtikuun loppuun asti!
RööperinLehti
Viikot 15-16 ? Nro 7/2015 ? 11. vuosikerta
Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti
TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUJEN
VAHVA OSAAJA EDUSKUNTAAN
Helsingin kaupunginvaltuutettu,
sosiaali- ja terveyslautakunnan
varapuheenjohtaja
SEIJA MUURINEN
Terveystieteiden tohtori,
dosentti, sairaanhoitajadiakonissa
?
Omaan monipuolisen käytännön
työkokemuksen
?
Puolustan erityisesti iäkkäiden
ja lapsiperheiden palveluja
?
Perheyritystaustani kautta
ymmärrän vastuullisen
talouspolitiikan tärkeyden.
Suosittelevat muun muassa:
Professori Sirpa Asko-Seljavaara
ja ekonomisti Hannele Luukkainen
54
www.seijamuurinen.net
Maksan ilmoituksen itse
Sairaanhoitaja, valtiot.maisteri,
perheenäiti
?Vanhojen
äänet
vaikuttamaan?
?Yhdessä kohti
tasa-arvoa?
BINAR
MUSTAFA
39
järjestötyöntekijä
Toiminut kansanedustajana, Helsingin
valtuutettuna, sosiaali- ja terveysministerinä sekä opetusministerinä
- Ensi- ja Turvakotien liiton pj
136
Ilmoituksen maksoi
Tuula Haatainen
Osaamista, näkemystä,
kokemusta, sydämellä
tuulahaatainen.fi
SDP Hki
Juustokauppa
Tuula Paalanen
Avoinna ma-la 8-18
Wanha kauppahalli 73-74
00130 Helsinki ? Puh. 627 323
email: tuula.paalanen@welho.com
www.juustokauppa.com
Löydät meidät facebookista
MIRJA
ARAJÄRVI
25
eläkeläinen, fil.lis
?Ääni
äänettömille?
?Ei leikkiä
tulevaisuudella?
SOPHIA
LEPPÄ
35
opiskelija
KAI
SADINMAA
44
pastori, sit.
Ehdokkaat Helsingissä 100 ? 121
Nro 7 ? Viikot 15-16
2
Muut lääkäriasemat
Sinä
Eiran lääkäriasema
Sinun lähin lääkäriasemasi
11ov
Laivurinkatu 29, 00150 Helsinki. www.eiransairaala.fi
Ajanvaraus 09 1620 570. Avoinna nyt myös lauantaisin klo 10?15.
11. vuosikerta ? nro 7
Viikot 15-16
Ajankohtaista
Uunisaaren
ponttonisilta
poistetaan
??Uunisaarensalmen veneliikenteeltä sulkenut kävelyponttonisilta poistetaan 15.4.
ja veneliikenne Uunisaareen
alkaa.
Monipuolisten palveluiden
Uunisaari on suosittu virkistyssaari ja piknikkohde Helsingissä.
Yhteysvene saareen kulkee
Kompassitorilta Merisatamanrannasta 15.4.-15.11. välisen
ajan.
Armi Ratialle
nimetään
puisto
Kaivopuistoon
Hernesaaren sauna- ja ravintolakeitaan rakennuttajat Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia. Kuva Juuso Syrjä.
Sauna- ja ravintolakeidas Hernesaareen
Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia rakennuttavat hankkeen
Helsingin Hernesaareen
odotettu yleinen saunaja ravintolakokonaisuus
konkretisoituu ensi kevääseen
mennessä, kun terasseineen
pinta-alaltaan yli 1800
neliömetriä käsittävän ja
harjakorkeudeltaan 9 metriin
nousevan uudisrakennuksen
rakennustyöt alkavat
huhtikuun alussa.
??Muotoilultaan huomiota herättävään rakennukseen tulee
aidon savusaunan lisäksi kaksi
muuta puulämmitteistä saunaa,
ympärivuotinen terassiravintola
ja paljon merelliseen ajanviettämiseen houkuttelevia elementtejä. Sauna- ja ravintolakompleksin rakennuttajat ovat Jasper
Pääkkönen ja Antero Vartia.
Hernesaaren yleinen sauna
sai alkunsa vuonna 2009 Helsingin kaupungin osallistuttua
Itämeren risteilymatkailua kehittävään selvityshankkeeseen.
Suomen ja Helsingin tulisi raportin mukaan konkretisoida
asemansa saunan kotimaana ja
tarjota ulkomaisille vierailleen
helppo mahdollisuus kokea aito
saunaelämys uintimahdollisuuksineen. Hernesaaren sauna- ja
ravintola on malliesimerkki tämän tarpeen täyttämisestä. Siitä
tulee paitsi merellinen olohuone
kaupunkilaisille, myös käyntikortti koko Suomelle: kuumimman matkailusesongin aikana
Hernesaaren laituriin saapuu
neljännesmiljoona ulkomaista
risteilymatkailijaa. Heidän laivasta rantaan houkuttelemisekseen Avanto Arkkitehdit Oy on
suunnitellut puusta saunan, jonka huomiota herättävä orgaaninen muoto sulautuu ainutkertaisella tavalla Hernesaaren rantamaisemaan.
Sivu 11
Helsingin tuottavuus nousi
ja menojen kasvu hidastui
Tilinpäätös vuodelta 2014
Rakennustyöt haittaavat?
liikennettä Kasarmikadulla
??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Kasarmikadulla
välillä Eteläinen Makasiinikatu
- Ullanlinnankatu ja Pieni Roobertinkatu 30.3.- 30.5.2015.
Moottoriajoneuvot: Kasarmikadulta etelästä pohjoiseen ohjataan kiertoreitille Ullanlinnankatu ? Korkeavuorenkatu ? Rikhardinkatu.
Pieni Roobertinkatu on suljettu liikenteeltä välillä Kasarmikatu ? Korkeavuorenkatu, huolto- ja tontilleajo on sallittu Ka-
sarmikadun suunnasta.
Työn takia poistuville pysäköintipaikoille järjestetään korvaavia paikkoja Kasarmitorille.?Jalankulkijat: ohjataan Kasarmikadun länsipuolta pitkin
ja Pienen Roobertinkadun eteläpuolta pitkin.
Poikkeusjärjestelyt hoidetaan
liikenteenohjauslaitteiden ja liikenteenohjaajien avulla.
Helen Oy ja YIT pahoittelee
töistä aiheutuvaa mahdollista
haittaa.
??Marimekon perustaja Armi
Ratia on saamassa nimikkopuiston Helsinkiin.
Nimen saa puisto, jolla ei
ole ollut aiemmin virallista nimeä.
Ratia asui nimettävän puiston lähistöllä vuodesta 1947
kolmen vuosikymmenen ajan.
Hänen kotinsa oli osoitteessa
Itäinen Puistotie 9.
Armi Ratia syntyi vuonna
1912 Pälkjärvellä ja kuoli Helsingissä vuonna 1979.
Puisto on tarkoitus perustaa Olympiaterminaalin lähistölle Kaivopuiston kaupunginosaan.
Jussi Pajunen
??Kaupungin toimintamenot ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,6
prosenttia. ?Suunta on oikea.
Kaupunginvaltuusto on strategiaohjelmassa linjannut, että velkaantumiskehitystä hidastetaan
pitämällä emokaupungin käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena, vähennettynä vuotuisella yhden
prosentin tuottavuuden parantamistavoitteella sekä rahoittamalla nykyistä merkittävästi
suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän
omaisuuden myyntituloilla?, Jussi Pajunen jatkaa.
Tilikauden tulokseen sisältyy
Helsingin Energia -liikelaitoksen
ja Helsingin Satama -liikelaitoksen yhtiöittämisistä aiheutuva 1
056 miljoonan euron suuruinen
kirjanpidollinen myyntivoitto,
joka kirjautuu tuloslaskelmassa
satunnaisiin tuottoihin ja lisää
vuoden 2014 tilikauden tulosta myyntivoiton määrällä. Yhtiöittämisten kirjanpidolliset vaikutukset mukaan lukien vuoden 2014 tilikauden tulos oli
1 244,6 miljoonaa euroa ja ylijäämä 1 633,2 miljoonaa euroa.
Palmia-liikelaitoksen henkilöstöruokailu-, kiinteistö-, siivousja turvapalvelutoimintojen yhtiöittämisessä tasearvojen katsottiin vastaavan käypiä arvoja, joten kirjanpidollista myyntivoittoa ei syntynyt.
Sivu 5
Nro 7 ? Viikot 15-16
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 7
Kaupungilla velkaa
2540 ?euroa asukasta kohden
K
aupungin toimintamenot ilman liikelaitoksia kasvoivat
viime vuonna 0,6 prosenttia.
Valtuusto on linjannut, että velkaantumiskehitystä hidastetaan
pitämällä käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena, vähennettynä vuotuisella
yhden prosentin tuottavuuden
parantamistavoitteella sekä rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista
tulorahoituksella ja kiinteän
omaisuuden myyntituloilla.
Vuosikate oli 480,7 miljoonaa
euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi
investointeihin, sijoituksiin ja
lainan lyhennyksiin. Vuosikate
kattoi poistot 117-prosenttisesti.
Vuosikate ilman liikelaitoksia ja
rahastoja oli 212,3 miljoonaa
euroa ja kattoi poistoista 75 prosenttia. Perusoletuksena pidetään,
että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot.
Yhtiöittämisten kirjanpidolliset
vaikutukset tuloslaskelmassa eivät vaikuttaneet vuosikatteeseen.
Verotuloja kertyi 2 951 miljoonaa euroa, 45,6 miljoonaa euroa
eli 1,7 prosenttia enemmän kuin
edellisenä vuonna. Kunnallisveroa kertyi 2 435,1 miljoonaa
euroa, kun veroprosentti oli 18,5.
Kunnallisveroa kertyi 7,0 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia
vähemmän kuin edellisvuonna.
Yhteisöveron tuotto nousi 41,2
miljoonaa euroa eli 15,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Kiinteistöveroa kertyi 206,7 miljoonaa
euroa, kasvua edellisvuodesta
oli 11,4 miljoonaa euroa eli 5,8
prosenttia.
Valtionosuudet olivat 250,6
miljoonaa euroa ja ne vähenivät
edellisvuodesta 25 miljoonalla
eurolla.
Maksuvalmius oli vuoden lopussa 44 päivää. Se tarkoittaa,
että kaupunki pystyy maksamaan
laskut, palkat ja muut kulut 44
päivän ajan, vaikka kaupungin
kassaan ei tulisi rahaa. Rahavarat
kasvoivat vuoden alun tilanteesta
86,6 miljoonalla eurolla.
Lainaa oli 2 540 euroa asukasta
kohden, edellisenä vuonna luku
oli 2 446 euroa. Lainakanta oli
vuoden 2014 lopussa hieman alle
1,6 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 70 miljoonaa
euroa. Omavaraisuusaste oli 78
prosenttia. Kaupungin omavaraisuusaste on pysynyt viime vuodet
75 prosentin yläpuolella, kun
kuntataloudessa keskimääräinen
tavoite on 70 prosenttia.
Helsingin ja Turun ruuhkat Pohjoismaiden pahimmasta päästä
? Ruuhkamaksuista huolimatta Tukholman
liikenne on Pohjoismaiden takkuisinta
??Helsingissä ja Turussa
liikenne sakkaa yhtä paljon, kun taas Tampereen
ruuhkat ovat selvästi lievempiä, paljastuu TomTomin vuosittaisesta Traffic
Index -raportista. Yli 200
kaupungin autoliikennettä vuonna 2014 analysoinut
raportti kertoo, että esimerkiksi Helsingissä normaalisti puoli tuntia kestävään
työmatkaan uppoaa ruuhkahuippujen aikaan 17 minuuttia ylimääräistä aikaa,
eli yli kahdeksan työpäivän
verran vuodessa.
Maailman suurkaupunkeja vaivaavat erityisesti iltapäiväruuhkat. Keskiverto
autoilija vietti pelkästään
iltapäiväruuhkassa yli 100
tuntia ylimääräistä aikaa
vuoden 2014 aikana, kun
toteutuneita matka-aikoja
vertaa ruuhkattomiin aikoihin.
Maailman ruuhkaisimmaksi kaupungiksi nousi Istanbul, ohi Moskovan. Istanbulissa aamu- ja
iltapäiväruuhkat pidentävät matka-aikaa peräti 58
prosenttia normaaliin liikenteeseen verrattuna. Yli
800 000 asukkaan suurkaupunkien joukossa maailman sujuvin autoliikenne
oli Kansas Cityssä Yhdysvalloissa. Euroopan ruuhkattomin suurkaupunki oli
Amsterdam, jossa ruuhkaaika kasvattaa matka-ajan
pituutta ainoastaan 19 prosenttia.
Lievästä ruuhkatilanteen
kiristymisestä huolimatta
Suomen kaupungit sijoittuvat eurooppalaisessa vertailussa keskitason paremmalle puolelle. Helsinki on
103:n kaupungin vertailussa Euroopan 65. ruuhkaisin kaupunki. Pohjoismaissa liikenne takkuaa eniten
Tukholmassa, vaikka kaupungissa on käytössä ruuhkamaksut. Helsinkiä ruuhkaisempaa on myös Oslossa ja Stavangerissa.
TomTom tarjoaa maailman tarkinta liikennedataa
TomTom Traffic Index
on maailman tarkin ruuhkabarometri. Yhteensä 218
kaupunkia 36 maassa kattava indeksi perustuu reaaliaikaisiin liikennetietoihin. TomTomin liikennetietokanta käsittää yli 10
biljoonaa mittaustulosta ja
luku kasvaa yli 5 miljardilla mittauksella päivittäin.
Kaupunkikohtaiset raportit
antavat hyvin tarkkaa tietoa ruuhkista: ne kertovat
esimerkiksi ruuhkaisimmat
viikonpäivät ja vuorokaudenajat, työmatkalaisten aikaviiveet sekä ruuhkatasot
pää- ja sivuteillä.
?TomTomin liikennetieto
on tarkkuudeltaan ja kattavuudeltaan ainutlaatuista,
koska se tulee suoraan teillä liikkuvissa ajoneuvoista. Tavallisille autoilijoille
ruuhkatieto tarjoaa mahdollisuuden hakea reittejä, jotka vetävät parhaiten
juuri sillä hetkellä. Dataa
voisi hyödyntää myös yhteiskunnallisesti liikennesuunnittelussa, esimerkiksi Helsinkiin ehdotettujen
kaupunkibulevardien arvioinnissa?, sanoo TomTomin
Suomen maajohtaja Ari Nisumäki.
Liikenneindeksi perustuu
vertailuun, jossa ruuhkatuntien matka-aikoja verrataan ruuhkattomiin aikoihin. Näiden välinen ero
ilmaistaan prosentuaalisena kasvuna matka-ajoissa.
Siten esimerkiksi Helsingin 22 prosenttia tarkoittaa,
että keskivertokuljettajalla
kuluu matkaan ruuhka-aikana 22 prosenttia enemmän aikaa verrattuna normaaleihin aikoihin, kun liikennettä on vähemmän.
Pohjoismaiden ruuhkaisimmat kaupungit 2014:
(suluissa sijoitus vuonna
2013)
1. Tukholma, 30 % (1)?2.
Stavanger, 25 % (2) ?3.
Oslo, 25 % (3) ?4. Helsinki, 22 % (6) ?5. Turku 22%
(5) ?6. Aarhus, 22 % (7) ?7.
Koulun kielivalinta itsestään selvä
? se on ruotsi
??Joillakin näyttää menevän mieli ja kieli ja terve
järki solmuun, kun puhutaan ruotsin kielen asemasta Suomessa. Tätä osoittivat Vapaa kielivalinta ry:n
edustajat Heikki Orsila ja
Ilmari Rostila Rööperin lehden nro 5 yleisönosastossa.
Yhdistyksen strategia näyttää nyt olevan vaikuttaminen paikallis- ja kaupunginosalehtien kautta. Sama
yhdistys oli myös eduskunnalle tästä asiasta esitetyn
kansalaisaloitteen takana.
Yhdistyksen taustavoimana toimiva, kaikkien tuntema puolue, vaati ettei
?pakollinen ruotsin kielen
opiskelu saa viedä aikaa
kansainvälisesti hyödyllisempien kielten opiskelulta. Esimerkiksi Itä-Suomessa asuville venäjän kielestä
olisi huomattavasti enemmän hyötyä kuin ruotsista?.
Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Erja Yläjärvi
kirjoitti lasten kielivalinnoista kolumnissaan Kouluruotsi ja - te siellä idässä: ?peruskoulun tavoite
on kuitenkin antaa kansallisesti määritelty sivistyspohja omaa elämää varten.
Entä, jos koululainen sieltä
itärajalta ei aiokaan jäädä
töihin kotikuntaansa, vaan
haluaa lähteä vaikka Berliiniin. Kielikeskustelussa on
välillä puhuttu tavalla, jos-
sa oikea itäsuomalainen alkaa itse tuntea olonsa hieman oudoksi.?
Ruotsin kielen taito on
useimmissa jatko-opinnoissa välttämätön Suomessa. Venäjän osaaminen ei
sitä ole. Ruotsin osaamisen puute lisäisi alueellista epätasa-arvoa ja vaikeuttaisi jatko-opintoja, jos ei
jopa tekisi ne mahdottomiksi. Ruotsi on osa omaa
kansallista historiaamme,
Venäjä vähemmän. Ajatus,
ettei ruotsin kielen osaamisen vaatimusta saisi sisällyttää yhteenkään korkeakoulututkintoon Suomessa,
on järjetön. Silloin meillä ei
olisi suomenkielisissä kouluissa historianopettajia ja
ylipäänsä Suomen historiaa,
taide- tai kulttuurihistoriaa
ei ruotsin kieltä osaamaton
voisi nyt eikä tulevaisuudessa lainkaan opiskella.
Korkeimpiin virkoihin valtionhallinnossa tai oikeuslaitoksessa ei voisi päästä,
puhumattakaan pohjoismaisista yhteisyrityksistä, joiden johtoportaalta odotetaan useimmiten jonkinlaista ?skandinaviskan? taitoa.
Ruotsia osaamaton sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä
ei pääsisi mihinkään tehtävään ruotsinkielisissä kunnissa. Jätämmekö tämän
kaiken äidinkieleltään suomenruotsalaisille tai muu-
ten ruotsia osaaville.
Vapaa kielivalinta ry:n
mukaan ?ruotsinkieliset
palvelut hoituvat parhaiten ruotsinkielisten ja ruotsia vapaaehtoisesti opiskelleiden avulla? ja ?Suomen
ruotsinkieliset voivat hoitaa kaupankäyntiä ruotsalaisten kanssa?. Samalla logiikalla venäjän osaaminen
voitaisiin jättää syntyperäisille venäjänpuhujille. On
naiivia kuvitella, että koululainen, joka ei edes viitsi opiskella ruotsia, jaksaisi oppia venäjää. Jos Vapaa Kielivalinta ry todella
haluaa, koulutetaan sitten
venäjää puhuvia puolikielisiä kenkäkauppiaita Lappeenrantaan.
Olen syntyperältäni itäsuomalainen. Koulussani Kuopiossa ? joka ei
ollut mikään kielipainotteinen koulu - opiskelin
1970-80-luvulla oman äidinkieleni eli suomen lisäksi neljää muuta itselleni vierasta kieltä, joista toinen kotimainen mukaan lukien kolme oli pakollisia.
Jos silloin pystyttiin siihen,
miksi ei nyt uusin opetusmenetelmin ja uuden tekniikan avulla?
Markku Koponen
Punavuori - Rödberget
Maahanmuuton kustannuksista
oltu varsin vaiteliaita
??Suomen maahanmuuttoon liittyvistä kustannuksista on oltu varsin vaiteliaita ja jos esität kysymyksisä taloudellisesta luvuista,
niin saat vastaukseksi, ?olet
maahanmuuttokriittinen ja
ilmiselvästi omaat rasistisen elämänkatsomuksen?!
Siis kipeistä ja vaikeista asioista pitää olla hiljaa, tosiasiat ja perusteet
on lakaistava perinteisen
maton alle. Tämä kylläkin
kertoo näin käyttäytyvien
ihmisten omasta ruusunpunaisesta maailmasta, jossa
keisarilla on vaatteet, vaikka todellisuudessa keisari
onkin alasti.
Norjan tilastokeskuksen
mukaan (2012) länsimaalainen maahanmuuttaja tuottaa n. 100 000 euroa elämänsä aikana, kun taas itäeurooppalaisen kulut ovat
n. 100 000 euroa ja muualta
tulevissa n. 500 000 euroa
koko elämän ajalta.
Kööpenhamina, 21 % (9) ?8.
Bergen, 20 % (8) ?9. Uppsala, 20 % (10) ?10. Göteborg, 19 % (11) ?11. Trondheim 18 % (4) ?12. Malmö
16% (12) ?13. Odense 14%
(14) ?14. Tampere 13% (13)
Euroopan ruuhkaisimmat
suurkaupungit 2014: (yli
800 000 asukasta, suluissa
sijoitus vuonna 2013)
1. Istanbul 58% (2) ?2.
Moskova 50% (1) ?3. Pietari 44% (3) ?4. Bukarest 41%
(-) ?5. Varsova 40% (4) ?6.
Rooma 38% (5) ?7. Lontoo
37% (11) ?8. Marseille 36%
(7) ?9. Pariisi 35% (8) ?10.
Ateena 34% (9) ?11. Bryssel
33% (10) ?12. Manchester
32% (20) ?13. Hampuri 32%
(13) ?14. Tukholma 30%
(12) ?15. Milano 30% (18)
Tietysti nämä eivät ole
suoraan vertailukelpoisia
Suomeen, mutta antavat
vahvan suunnan mitä todelliset talousluvut voisivat olla.
On hyvin ymmärrettävää
jos vaikkapa Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on
tuhat ihmistä ja tämän päälle monet turvapaikkahakijat, niin tässä yhä taantuvassa taloustilanteessa missä Suomi on vielä pitkään,
niin ani harva näistä hen-
kilöistä saa ja tulee saamaan vakituisen tuottavan
työpaikan.
Jos ihmiselle ei anneta
juurikaan toivoa ja unelmia sekä työtä joiden kautta näitä arvoja voidaan toteuttaa, niin olemme luomassa hyvinkin ristiriitaista ihmisryhmää, joka tuntee
ainoaksi velvollisuudeksi
toimia kielteisesti elämää
ja sen kutsumista vastaan.
Paavo Haapalainen
Kevät jo keikkuen saapuu
Kevät jo keikkuen saapuu,
pääsiäisen tuo mukanaan.
Kun talvenselkä taittui,
päivät valoisiin vaihtui.
Kevätmieli saa toivomaan,
aurinko antais valoaan.
Aika rientää vuodet nää
jättää jäljen mennessään.
Näimme hetken ohi kiitävän,
me teimme retken hämärään.
Aurinkoinen kun pimenee,
lintujen laulut vaikenee.
Uusi sateenkaari usvainen
piirtää kaaren kaukaisen.
Me ootamme aikaa parempaa,
jolloin faktat myönnetään.
Eläkeläiset ovat huolissaan,
heidät pohjalle painetaan.
Aina sorretaan ja lypsetään,
eikä poliitikot huomaakaan.
voiko turvallista ollakaan,
olo kuin oravalla oksallaan.
Poliitikolle risut antaisin
ja palkan ansiosidonnaisen.
Kevät jo keikkuen saapuu,
pääsiäisen tuo mukanaan.
Vieläkö ilomme irtoaa,
jaksammeko vielä äänestää?!
Kansanedustajat valitaan,
uudet kukot käy munimaan.
Toivo Levanko
Viikot 15-16 ? Nro 7
5
Havis Amandan nuorkauppakamari toi Helsingin tuottavuus
nousi ja menojen
pääsiäistunnelmaa Lastenklinikalle
??Helsinkiläinen
Havis
Amandan nuorkauppakamari toteutti jo perinteeksi
muodostuneen hyvän mielen pääsiäisprojektin Lastenklinikalla 29. maaliskuuta. Nuorkauppakamarilaiset
ilahduttivat klinikan potilaita pääsiäisnoidiksi ja
-pupuiksi pukeutuneina ja
veivät heille pieniä lahjoja.
? Lahjoituksina saimme
mm. makeisia ja pehmoleluja. Oli hienoa, että yritykset lähtivät tänäkin vuonna innolla mukaan hyvän
mielen projektiimme. Lahjoja lapsille saimme mm.
Disneyltä, Fazerilta ja lelukauppa
Tingelingistä,
kamarin projektipäällikkö
Miia Lindell kertoo.
Vierailu toteutettii klinikan henkilökunnan toiveiden ja ohjeiden mukaan. Kamarin puheenjohtaja Tuulia Hovi toteaa, että
Amandat ovat olleet Lastenklinikalla virpomassa noin
viitisen kertaa ja joka kerta
vierailu on ollut yhtä liikuttava kokemus.
Amandojen virpominen
ei suju aivan aivan perinteiden mukaisesti. Virpomislorua mukautettiin niin,
että lopussa palkan pyytämisen sijasta sanotaan:
?Hymy mulle, palkka sulle?.
Lorun jälkeen nuorkauppakamarilaiset jakoivat yhteistyökumppanien lahjoittamia tuotteita potilaille ja
heidän perheilleen. Jäljelle jääneet lahjoitukset jätettiin lastenklinikan hoitajille, jotka jakavat ne parhaaksi katsomallaan tavalla
lapsille myöhemmin.
? Vaikka sairaiden lasten tapaaminen on välillä
rankkaakin, on Lastenklinikalla käyminen aina ilon
asia. Tuomme hymyn lasten
ja perheiden kasvoille vaikeina aikoina ja pääsemme
kasvu hidastui
Jatkoa sivulta 3
kiittämään samalla henkilökuntaa hyvästä työstä. Monilla naisjäsenistä koostuvan nuorkauppakamarim-
me jäsenistä on omia lapsia ja siksikin käynti tuntuu erityisen merkittävältä,
eräs Havis Amandan nuor-
kauppakamarin pääsiäispupu kertoo.
Kuva: Miia Lindell
??Yhtiöittämiset toteutettiin niin, että liikelaitosten
omaisuus siirrettiin perustettuihin yhtiöihin apporttiluovutuksella yhtiöiden
osakkeita vastaan ja osin
liiketoimintakaupalla niin,
että kauppasumma jäi pitkäaikaiseksi lainaksi yhtiölle. Yhtiöittämisjärjestelyissä omaisuuserät siirrettiin
yhtiöille käyvistä arvoista.
Yhtiöittämiset eivät vaikuttaneet merkittävästi kaupungin rahoitukselliseen
asemaan 2014.
Helsingin
kaupungin investointien tulora
hoitusprosentti
vuonna
2014 oli 18 prosenttia (investointimenot 2 720,9 miljoonaa euroasisältäen osakkeiden yhteenlasketut 2
172,3 miljoonan euron merkintähinnat). Yhtiöittämisen kirjanpidolliset vaikutukset eliminoiden vertailukelpoinen investointien
tulorahoitusosuus oli 87
prosenttia (investointimenot 548,5 miljoonaa euroa).
Vuosikate oli 480,7 miljoonaa euroa. Vuosikate
osoittaa tulorahoituksen,
joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja
lainan lyhennyksiin. Vuosikate kattoi poistot 117-prosenttisesti. Vuosikate ilman
liikelaitoksia ja rahastoja
oli 212,3 miljoonaa euroa
ja kattoi poistoista 75 prosenttia.Perusoletuksena pidetään, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Yhtiöittämisten kirjanpidolliset
vaikutukset tuloslaskelmassa eivät vaikuttaneet vuosikatteeseen.
Verotulot
prosentti oli 18,5. Kunnallisveroa kertyi 7,0 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöveron tuotto nousi 41,2 miljoonaa euroa eli 15,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Kiinteistöveroa kertyi 206,7 miljoonaa euroa; kasvua edellisvuodesta oli 11,4 miljoonaa
euroa eli 5,8 prosenttia.
Helsingin saamat valtionosuudet olivat 250,6
miljoonaa euroa ja ne vähenivät edellisvuodesta 25
miljoonalla eurolla.
Kaupungin maksuvalmius oli vuoden lopussa
44 päivää. Se tarkoittaa,
että kaupunki pystyy maksamaan laskut, palkat ja
muut kulut 44 päivän ajan,
vaikka kaupungin kassaan
ei tulisi rahaa. Rahavarat
kasvoivat vuoden alun tilanteesta 86,6 miljoonalla eurolla.
Lainaa oli 2 540 euroa
asukasta kohden, edellisenä vuonna luku oli 2 446
euroa. Lainakanta oli vuoden 2014 lopussa hieman
alle 1,6 miljardia euroa.
Kasvua edellisestä vuodesta oli 70 miljoonaa euroa.
Omavaraisuusaste oli 78
prosenttia. Kaupungin omavaraisuusaste on pysynyt
viime vuodet 75 prosentin
yläpuolella, kun kuntataloudessa keskimääräinen tavoite on 70 prosenttia.
Taseen loppusumma oli
13 556,2 miljoonaa euroa.
Kasvua edellisestä vuodesta
on 1 300 miljoonaa euroa.
Omaa pääomaa kerrytti tilikauden ylijäämiin kirjautunut yhtiöittämisistä saatu myyntivoitto.
Aikataulu
Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä maanantaina 23.3.2015, allekirjoittaa tilinpäätöksen ja
lähettää sen tilintarkastajille. Kaupunginvaltuusto
hyväksyy tilinpäätöksen
17.6.2015.
Helsingin seutu imaisee
työikäiset muuttajat
Kari
Hotakainen:
Verotuloja kertyi 2 951
miljoonaa euroa, 45,6 miljoonaa euroa eli 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnallisveroa kertyi 2 435,1 miljoonaa euroa, kun vero-
??Viime vuosien väestönmuutokset ovat eriyttäneet
väestön ikärakennetta Helsingin seudun ja muun
maan välillä. Helsingin
seudulla työikäisten määrä kasvaa ? muualla maassa vähenee.
Suomen väestö kasvoi viime vuonna 24 000:lla, josta
Helsingin seudun osuus oli
neljä viidesosaa. Alueen väkimäärä nousi ennakkoarvion mukaan 19 200 asukkaalla eli 1,4 prosentilla.
Kasvusta oli muuttovoittoa 12 600 henkeä, selviää
Helsingin seudun kauppakamarin teettämästä tutkimuksesta.
Viime vuonna Helsingin seudun väestö kasvoi
kaikissa ikäryhmissä. Eniten kasvoi 30?44-vuotiaiden työikäisten määrä, lähes 6 000:lla. Myös lasten
(0?14-vuotiaat) määrä kasvoi useilla tuhansilla.
Muualla maassa lasten,
nuorten ja työikäisten määrä väheni 30?44-vuotiaita
lukuun ottamatta. Voimakkaasti kasvavat ikäryhmät
olivat 60?74- ja yli 75-vuotiaat.
Väestön määrää kasvattaa eniten maahanmuutto
Helsingissä väestö kasvoi viime vuonna 9 200
hengellä (1,5 %), Espoossa 4 900 hengellä (1,9 %)
??Teosesittely ti 14.4. klo
17.30 Arenan lämpiössä, os.
Hämeentie 2, vapaa pääsy?kirjailija Kari Hotakainen
keskustelemassa, vetäjänä
Kati Mykkänen.
Näytelmä on monologi,
jossa kaikki roolit esittää
Martti Suosalo.
Linja-auto korvaa
raitiolinjat 7A ja 7B
ensi kesänä Pasilassa
ja Vantaalla 2 600 hengellä
(1,3 %). Kehysalueella väestön määrä lisääntyi 2 200
henkeä (0,7 %).
Muuttovoiton osuus väestönkasvusta oli kaksi kolmannesta. Maahanmuuton
ja maastamuuton erotus eli
ulkomaisen muuttovoiton
osuus oli 7 600 ja kotimaisen 5 000 henkeä.
?Suomi tarvitsee maahanmuuttoa enemmän, jotta
voimme varmistaa työvoiman riittävän saatavuuden
yrityksiin ja julkiselle sektorille?, toteaa Helsingin
seudun
kauppakamarin
koulutusasioiden päällikkö Markku Lahtinen.
Ylikireä byrokratia vähentää Suomen houkuttelevuutta
Noin 60 prosenttia ulkomaisesta muuttovoitosta tuli Euroopasta. Suurin
ryhmä Euroopasta muuttaneista ovat virolaiset. Euroopan ulkopuolelta saatu muuttovoitto tuli pääosin Pohjois-Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta.
Työvoiman ja maahanmuuton kohteena Helsingin seutu kilpailee ulkomaisten metropolialueiden
kanssa. Suomen houkuttelevuutta voidaan parantaa
yksinkertaistamalla byrokratiaa maahanmuuttajille, rekrytoiville yrityksille
ja tänne investointeja harkitseville ulkomaisille yrityksille.
?On luovuttava ylibyrokraattisesta EU-/ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien
ammattityöntekijöiden saatavuusharkintamenettelystä. Lisäksi metropolialueelle on perustettava työperusteisen maahanmuuton
neuvonta- ja ohjauspiste,
International House. Näin
on tehty esimerkiksi Amsterdamissa, Kööpenhaminassa ja Oslossa, joissa lupa-asiat saadaan vireille ja
päätökseen nopeasti?, Lahtinen ehdottaa.
Ikärakenne
Helsingin
seudun ja muun Suomen
välillä poikkeaa merkittävästi
Viime vuodenvaihteessa Helsingin seudulla asui
1 421 600 henkeä. Vuodesta 2000 seudun väestö
on kasvanut 200 000 asukkaalla.
Helsingin
seudulla
30?44-vuotiaiden osuus väestöstä on nyt viisi prosenttiyksikköä suurempi kuin
muualla maassa. Myös lapsia ja nuoria on seudulla suhteellisesti enemmän.
Vastaavasti 60?74- ja yli
75-vuotiaiden osuudet ovat
noin neljä prosenttiyksikköä alemmat kuin muualla maassa.
Palvelija
Kaukojäähdytystyöt haittaavat
liikennettä
Nordenskiöldinkadulla
??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Nordenskiöldinkadulla ja Nordenskiöldinaukiolla 7.4.30.5.2015.
Moottoriajoneuvot: Nordenskiöldinkadulla idästä
länteen ohjataan yhdelle
kaistalle.
Polkupyöräiljät: Nordenskiöldinkadulla idästä länteen ohjataan jalankulun
kanssa samalle väylälle.
Joukkoliikenne sekä jalankulkijat normaalisti.
Helen
Oy
pahoittelee
Kaukojäähdytystöistä aiheutuvaa mahdollista
haittaa. ?Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden ja liikenteenohjaajien avulla
Pasilankadun ratatöiden
vuoksi raitiolinjat
7A ja 7B ajavat
poikkeusreittejä 1.6.
- 30.8. Raitiovaunujen
ajamatta jäävää
reittiosuutta korvaa
bussi 7X.
??Pasilansillalla ja LänsiPasilassa ei ole raitioliikennettä. Raitiolinja 7A ajaa
poikkeusreittiä Pasilan asema ? Sörnäinen ? Hakaniemi ? Senaatintori ? Lasipalatsi ? Meilahti (Kuusitien
kääntöpaikka) ja linja 7B
ajaa reittiä Meilahti ? Lasipalatsi ? Senaatintori ? Hakaniemi ? Sörnäinen ? Pasilan asema.?Raitiovaunuja
korvaa bussi 7X, joka ajaa
Länsi-Pasilan lenkin vain
yhteen suuntaan, Pasilankatu ? Kyllikinportti ? Pasilanraitio ? Pasilankatu ?
Pasilansilta ja edelleen reitille Ratapihantie ? Savon-
katu ? Nordenskiöldinkatu
? Mannerheimintie. Bussin
7X:n päätepysäkki LänsiPasilassa on Maistraatintorin pysäkki 0606 ja keskustassa Postikadun pysäkki 2038.?Raitiovaunut ovat
poikkeusreiteillä Pasilankadun rakennustöiden vuoksi.
Raitiovaunurataa siirretään
Pasilan sillalla, Pasilankadulla, Palkkatilanportilla ja
Kyllikinportilla yhteensä yli
2000 raidemetriä. ?Rakennustöiden valmistuttua raitiovaunut liikennöivät Pasilankadulla omalla korotetulla kaistallaan. Oma kaista mahdollistaa raitiovaunujen esteettömän ja häiriöttömän liikennöinnin. Pasilankadun työt valmistuvat
31.8.2015. ?Nykyisen Pasilan sillan viereen rakennetaan uusi silta, johon sijoitetaan toinen raitiotiekaistoista. Uusi kaista valmistuu 30.8.2015. Lopullisesti
Pasilan sillan työt valmistuvat vuosien 2016 - 2017
aikana.
Nro 7 ? Viikot 15-16
6
Päivyri
Nimipäivät:
Viikko 15
Ma 6.4. 2. pääsiäispäivä
Ti 7.4. Allan, Ahvo
Ke 8.4. Suoma, Suometar
To 9.4. Michael Agricolan päivä
Pe 10.4. Tero
La 11.4. Minea, Verna
Su 12.4. Julia, Julius, Janna
Viikko 16
Ma 13.4. Tellervo
Ti 14.4. Taito
Ke 15.4. Linda, Tuomi
To 16.4. Patrik, Jalo
Pe 17.4. Otto
La 18.4. Valto, Valdemar
Su 19.4. Pilvi, Pälvi
Ekumeeninen valtiopäiväjumalanpalvelus vaalikauden päättyessä
??Ekumeenista valtiopäiväjumalanpalvelusta vaalikauden päättyessä vietetään
keskiviikkona 15.4.2015
klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnaa Mikkelin
hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen.
Liturgeina toimivat pastorit Seppo S. Kosonen ja
Maria Repo-Rostedt. Jumalanpalveluksessa avustavat
ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo, katolisen kir-
kon piispa Teemu Sippo
SCJ sekä vapaiden suuntien
edustajana Baptistikirkon
johtaja Jari Portaankorva.
Tekstinlukijana avustaa
eduskunnan puhemies Eero
Heinäluoma. Musiikista vastaavat urkurina Harri Viitanen ja kanttorina Inka Kinnunen. Jumalanpalveluksessa laulaa Akateeminen laulu johtajanaan Iida Antola.
Kolehti kannetaan Yhteisvastuukeräykselle, jonka kotimaisena kohteena
on Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminta. Kolehdin kantavat Helsingin Hakatyttöjen, Helsingin Sinihaukkojen ja Katajanokan Karhunkaatajien partiolaiset.
Seurakuntalaisille, joilla
ei ole kutsukorttia, on varattu paikkoja kirkon etelä- ja pohjoislehtereiltä. Sisäänkäynti tapahtuu klo
11.10?11.30 etelä- ja pohjoisovista.
Guggenheim -säätiön
edustajat vierailivat
suomalaiskaupungeissa
??Solomon R. Guggenheim
-säätiön apulaisjohtaja Ari
Wiseman sekä arkkitehtuurin ja digitaalisten hankkeiden kuraattori Troy Therrien vierailivat viime viikolla Oulussa, Kouvolassa, Lahdessa, Tampereella
ja Turussa keskustelemassa
Guggenheim Helsinki -museon tarjoamista mahdollisuuksista.
Wiseman ja Therrien tapasivat kaupunkien johtoa
ja tutustuivat kaupunkien
vahvuuksiin ja ominaispiirteisiin. He saivat lisätietoa
suomalaisesta osaamisesta
mm. arkkitehtuurissa, puurakentamisessa, designissa
ja museotoiminnassa.
?Guggenheim Helsinki
olisi museo, joka hyödyt-
täisi pääkaupunkiseudun
ohella koko maata. Meille
on tärkeä ymmärtää, millaisia vahvuuksia eri puolilta
Suomea löytyy. Sen pohjalta voimme miettiä yhdessä
mahdollisuuksia, joita maahan voisi syntyä museon rakennusvaiheessa ja museon
toimiessa?, Guggenheimsäätiön apulaisjohtaja Ari
Wiseman sanoo.
Tampereella Wiseman
keskusteli pormestari Anna-Kaisa Ikosen kanssa.
?Guggenheimin tasoinen
nähtävyys vaikuttaisi koko
Suomen kiinnostavuuteen
matkailukohteena ja parantaisi maamme kulttuuritarjontaa. Helsinki toimii
useimmille turisteille porttina muualle maahan. Mu-
seon tuomat mahdollisuudet tuleekin nähdä kahteen suuntaan: mitä Guggenheim voisi saada esimerkiksi Tampereelta, ja
mitä puolestaan Guggenheim voisi tuoda Tampereelle ja muille suomalaiskaupungeille?, Ikonen kertoo.
Guggenheim
Helsinki
-museon arkkitehtuurikilpailu on tänä keväänä loppusuoralla. Kuuden finalistin lopulliset kilpailutyöt
esitellään Helsingin Taidehallissa järjestettävässä
Guggenheim Helsinki Now
-näyttelyssä 25. huhtikuuta ? 16. toukokuuta. Kilpailun voittaja julkistetaan kesäkuussa.
Helsinki siirtyy
sähköiseen arkistointiin
??Helsingin kaupunki on
saanut Arkistolaitokselta luvan arkistoida kaupungin
pysyvästi säilytettävät asiakirjatiedot vain sähköisessä
muodossa. Sähköiseen arkistointiin siirtymisen arvioidaan säästävän kaupungille lähes puoli miljoonaa
euroa vuodessa.
Helsinki otti jo vuonna 2011 käyttöön sähköisen asianhallintajärjestelmän Ahjon, ja kaupungin
koko päätöksenteko muuttui silloin sähköiseksi. Tällä hetkellä asiakirjat arkistoidaan sähköisesti, mutta
sen lisäksi pysyvästi säilytettävät asiakirjat on tulostettava paperille.
Paperiarkistoa on kertynyt joka vuosi noin 800
hyllymetrin verran kaupunginarkiston Meritalon toimipisteeseen. Arkistolaitoksel-
ta saadun luvan jälkeen paperille tulostamista ei enää
tarvitse jatkaa.
Muutos edellyttää kaupungilla vielä viranhaltijoiden sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoa. Sitä
viimeistellään parhaillaan.
Pelkästään sähköiseen arkistointiin on määrä siirtyä
vielä tänä vuonna. Sen jälkeen kaupungin koko päätöksenteko alusta loppuun
toteutuu ilman paperia.
Sähköinen säilyttäminen
helpottaa asiakirjojen löytämistä ja arkiston käyttöä.
Kaupungin tavoite on, että
julkinen tieto on maksuttomasti, laajasti ja kätevästi kansalaisten ja yritysten
käytettävissä.
Samalla muutos tuo kustannussäästöjä. Tilavuokrissa ja henkilöstökustannuksissa välittömät säästöt ovat
noin 430000 euroa vuodessa. Nykyisin väliarkistossa
työskentelee neljä henkilöä, joille kaupunginarkisto osoittaa uudet tehtävät
ja järjestää koulutusta ja
muuta tukea.
Helsinki on sähköisen
päätöksenteon edelläkävijöitä. Kaupungeista vain
Lahti on aikaisemmin saanut Arkistolaitokselta luvan
säilyttää asiakirjat pelkästään sähköisesti. Helsinki
on eri yhteyksissä ehdottanut, että Suomen julkishallinnolle rakennettaisiin
yhteinen kansallinen sähköinen pysyväissäilytysjärjestelmä.
Viikon mietelause:
Voima hallitsee maailmaa eikä
mielipide, mutta
voimaa käyttää mielipide.
Blaise Pascal
(1623-62)
Kaupunginteatterin syksy
alkaa vauhdikkaasti
? viisi ensi-iltaa elo-syyskuussa
??Helsingin Kaupunginteatterin syyskausi alkaa
Ray Cooneyn Ministeriä viedään (Two into One) -ensiillalla 19. elokuuta Arenanäyttämöllä. Menestysfarssista Munaako herra ministeri (2000) tuttu kotimaisen politiikan kerma säntäilee jälleen Hotelli Vaakunan huoneissa ja käytävillä.
Lemmennälkäisen ministeri Reino Viljasen poliittinen
erikoisavustaja Mika Pöntinen saa taas taipua monelle mutkalle ja pitää kielen
keskellä suuta pelastaakseen ministerin kohulta.
Rooleissa nähdään taitavat koomikot Heidi Herala,
Santeri Kinnunen, Vappu
Nalbantoglu, Esko Roine,
Eero Saarinen, Eppu Salminen, Asko Sarkola, Sari
Siikander, Kaisa Torkkel ja
Eija Vilpas. Farssi päivitetään eduskuntavaalien jälkeiseen Suomeen, ja sen
ohjaa Neil Hardwick.
Studio Pasilan näyttämö
muuntuu lavastaja Katariina Kirjavaisen käsissä kimaltavaksi suurkaupungiksi pilvenpiirtäjineen ja välkkyvine mainosvaloineen,
kun Helka-Maria Kinnusen Philip Ridleyn romaanista (Kasper in the Glitter,
1995) dramatisoima Kimalluksen kaupunki saa ensiiltansa 22. elokuuta. Kaupungin laitamilla kahden
äitinsä kanssa asuva Kasper-poika kokee salaisella
kaupunkiretkellään hurjan
seikkailun ja kohtaa Katujen kuninkaan ja hänen
uskolliset palvelijansa, argonautit. Huikean fantasian
keinoin Kimalluksen kaupunki kertoo tärkeitä asioita ystävyydestä ja vanhemmuudesta. Näytelmän ohjaa
suositun Tarzan-musikaalin ohjannut Kari Rentola. Rooleissa mm. Hannes
Suominen, Aino Seppo, Iikka Forss, Jari Pehkonen ja
Sanna-June Hyde.
Pengerkadun näyttämön
syksyn aloittaa kotimainen
kantaesitys 26. elokuuta.
Petja Lähteen kirjoittama
ja Linda Wallgrenin ohjaama Onnellinen veli on
road movie -henkinen sympaattinen komedia kahdesta veljeksestä, jotka lähtevät pohjoiseen etsimään
isäänsä. Matkalla veljekset tapaavat toinen toistaan mielenkiintoisempia
henkilöitä, pohtivat elämää
ja itseään. Mitä onnellisuus
on, ja kuka sen määrittää?
Koskettavassa ja hykerryttävän hauskassa absurdissa komediassa näyttelevät
Riitta Havukainen, Pekka
Huotari, Antti Lang ja Pertti Koivula. Taustalla soivat
suomalaisen rockin ja iskelmän klassikot.
Syksyn 2015 musikaalitapaus, Billy Elliot, saa Suomen kantaesityksensä 27.
elokuuta Peacock-teatterissa. Elton Johnin säveltämä,
maailmalla huikean menestyksen saavuttanut ja elokuvanakin tunnettu, Lee Hallin käsikirjoittama Billy Elliot kertoo nuoresta, tanssijan urasta unelmoivasta
pojasta. Mikko Koivusalon
suomentaman musikaalin
ohjauksesta ja koreografiasta vastaa Markku Nenonen, ja kapellimestarina on
Risto Kupiainen. Ammattinäyttelijöiden ja -tanssijoiden lisäksi Billy Elliotin
työryhmässä vuorottelee 36
lasta ja nuorta. Nimiroolissa
nähdään vuoroiltoina Henrik Björklund, Amos Brot-
herus ja Lassi Hirvonen.
75-vuotisjuhlavuottaan
viettävä Lilla Teatern avaa
syksyn kunnianosoituksella kirjailija Bengt Ahlforsille ja hänen runsaalle revyytuotannolleen, jota on
nähty Lillanin näyttämöllä
peräti neljän vuosikymmenen ajan. Ohjaaja Markus
Grothin kokoama Revy à la
Ahlfors saa ensi-iltansa 2.
syyskuuta. Lavalle nousevat
konkarit Sixten Lundberg,
Pia Runnakko, Åsa Wallenius, Niklas Häggblom,
Jonna Nyman ja Vuokko
Hovatta. Musiikista vastaa
Kaisa Kulmala.
Syyskauden ohjelmistossa jatkavat studio Pasilassa avioliittokomedia Avoin
liitto, stand up -klubi Club
act!one, kestosuosikki Kiviä taskussa sekä perheen
pienimmille suunnattu Siiri ja sotkuinen Kerttu. Arena-näyttämöllä jatkaa Kari
Hotakaisen Martti Suosalolle kirjoittama monologi
Palvelija ja Lilla Teaterinissa psykologinen trilleri Gå
på vatten.
Ensi-illat elo-syyskuussa 2015
Ministeriä
viedään
19.8. Arena-näyttämöllä,
ohj. Neil Hardwick
Kimalluksen kaupunki
22.8. studio Pasilassa, ohj.
Kari Rentola
Onnellinen veli 26.8.
Pengerkadun näyttämöllä,
ohj. Linda Wallgren
Billy Elliot 27.8. Peacockteatterissa, ohj. Markku Nenonen
Revy à la Ahlfors 2.9. Lilla Teaternissa, ohj. Marcus Groth
Ministeri Räty:
Vammaispalvelut
suunniteltava ihmislähtöisesti
??? Sosiaali- ja terveyspalvelut on suunniteltava vammaisen ihmisen tarpeista,
voimavaroista, elämäntilanteesta ja tavoitteista lähtien yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti. Meillä on
edelleen kehitettävää siinä,
miten asiakas itse otetaan
huomioon?, sanoi sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty CP-liiton 50-vuotisjuhlassa 28. maaliskuuta Helsingissä.
Asiakaslähtöiset palvelut
edellyttävät että päättäjillä
ja ammattilaisilla on tietoa
kuntalaisten ja asiakkaiden
tarpeista.
? Vammaisella ihmisellä
ja hänen läheisillään pitää
olla todellinen mahdollisuus osallistua omien palveluidensa suunnitteluun,
toteutukseen ja vaikutusten arviointiin. Asiakaskokemukselle ja asiakkaiden
antamalle palautteelle on
annettava nykyistä suurempi paino palvelutuotannon
ohjaajana.
Ensi hallituskaudella ratkaistaan sekä sosiaali- ja
terveydenhuollon raken-
ne että rahoitus. Sote-uudistuksen on oltava ihmislähtöinen eikä järjestelmälähtöinen.
? Ihmisten on voitava valita itselleen parhaiten sopiva palvelu sen tuottajasta riippumatta myös vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa. Seuraavan hallituksen pöydällä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon
rahoituksen on tuettava tätä
valinnanvapautta, ministeri Räty totesi.
Viikot 15-16 ? Nro 7
7
Vesilinnuilla menee huonosti
? Ratkaisuja
haetaan
??Tuoreet seurantatiedot
osoittavat, että monien sorsalajien kannat ovat taantuneet. Muuttolintuina sorsat
eivät tunnusta maiden rajoja, eikä yksittäinen maa
voi siten ratkaista sorsakantojen ongelmia. Hanko
kerääkin huhtikuussa rannoilleen lintujen lisäksi vaikuttavan joukon maailman
vesilintututkijoita etsimään
ratkaisuja sorsakantojen tilanteeseen.
Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan
sorsille. Rehevien kosteikkojen vesilintukannat ovat
arviolta kuitenkin puoliintuneet kolmessa vuosikymmenessä, kun taas karuilla vesistöillä määrät ovat
pysyneet vakaina. Sinisorsakanta on ollut pienessä
kasvussa, mutta haapanan
jouhisorsan ja tukkasotkan
kannat ovat pienentyneet
jo pitkään.
Yksi merkittävin vesilintukantojen taantumisen syy
on rehevöityminen. Liiallinen rehevöityminen johtaa
vesistöjen umpeenkasvuun
sekä vesilintujen ravinnon
vähenemiseen.
? Rehevöitymisen vaikutuksia pesimäkosteikoilla
voidaan estää hoitotoimilla, kuten laidunnuksella ja
Ikkunanpesut!
Kevätauringon iloksi.
Lakeuden Emännät siivoaa
satojen vuosien kokemuksella.
Soita Alajärven Emännälle
M. Bucht
p. 010 281 2600
ruovikon niitolla. Ensin tarvitaan kuitenkin tutkimustietoa siitä, mitkä keinot
ovat tehokkaimpia, kertoo
akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Hangossa 7. ? 11. huhtikuuta järjestettävään kansainväliseen sorsatutkijoiden kokoukseen (Pan-European Duck Symposium)
saapuu yli 70 vesilintututkijaa eri puolilta maailmaa.
Sorsakantojen ja elinympäristöjen hoidon lisäksi
kokouksessa keskitytään ilmastonmuutoksen vaikutukseen sorsien muuttoon
ja talvehtimisalueisiin sekä
vesilintujen kestävää metsästystä.
? Vesilinnut ovat merkittävä kansainvälinen luonnonvara ympäri Eurooppaa.
Vaikka metsästyksen rooli
sorsakantojen viimeaikaisessa taantumisessa näyttäisi olevan vähäinen, ponnistukset metsästyksen oikeaksi mitoittamiseksi ja
yhteiseurooppalaisen kannanhoidon aikaansaamiseksi ovat nyt aiempaa tärkeämpiä, toteaa tutkimusprofessori Hannu Pöysä
Luonnonvarakeskuksesta.
Huhtikuinen Hankonie-
mi on kokoukselle ajankohtainen paikka. Hangon
saaristo on tärkeä pesimäalue Itämeren voimakkaasti
taantuvalle haahkakannalle
ja monet vesilinnut muuttavat Suomenlahtea pitkin
pesimäalueilleen. Esimerkiksi maailmanlaajuisesti
uhanalaiset allit ruokailevat runsaslukuisena saaristossa ennen toukokuista kevätmuuttoaan Siperian tundralle.
Kokouksen verkkosivut
ja ohjelma löytyvät osoitteesta www.peds4.fi.
Suomalaisten nuorten lukutaito
lipsuu maailman huipulta
??Suomalaiset ovat yhä lukukansaa, mutta huippulukijoiden määrä vähenee.
Lukukeskus julkaisee 10
faktaa lukemisesta Lukuviikon 20.?26.4. kunniaksi. Selvityksessä erityisesti
poikien ja maahanmuuttajien lukutaidon heikkeneminen aiheuttaa huolta. Samalla julkaistaan Lukuviikon valtakunnallinen ohjelma, joka pitää sisällään
yli 80 kirjallista tapahtumaa
Helsingistä Sodankylään.
10 faktaa -kooste sekä ohjelma sivuilla: www.lukuviikko.fi
Lukukeskuksen järjestämää Lukuviikkoa vietetään
huhtikuussa Kirjan ja ruusun päivän kanssa samalla viikolla. Lukukeskus on
koonnut eri tutkimuksista
10 faktaa, jotka selvittävät
suomalaisten lukutaitoa ja
suhtautumista lukemiseen.
Tutkimukset osoittavat,
että suomalaiset ovat lukukansaa ? vielä. Nuorten asenne lukemiseen käy
kuitenkin kielteisemmäksi.
Suomalaiset 9. luokkalaiset
ovat lukijoina yhä maailman kärkijoukoissa, mutta
taso laskee jatkuvasti. Tutkijat katsovat, että lukemiseen sitoutuminen ja taidon
arvostus vaikuttavat eniten
taitotasoon. Jo neljäsluokkalaisten motivaatio on 45
vertailumaan joukossa toiseksi matalin. Yläkoulussa into laskee entisestään.
Hälyttävää on, että tyttöjen ja poikien väliset erot
lukutaidossa ovat suuremmat kuin missään muussa
OECD-maassa ja ero kasvaa. Suomalaiset pojat uhkaavat syrjäytyä lukemisesta. On nähtävissä merkkejä
myös siitä, että koulutuk-
sen tasa-arvo rapautuu. Vähävaraisten ja vähän koulutettujen perheiden pojat
ovat vakavimmassa vaarassa.
Ilmiö toistuu maahanmuuttajien keskuudessa:
sukupuolten väliset erot
ovat yhtä jyrkät maahanmuuttajissa kuin kantasuomalaisissa. Maahanmuuttajat ovat ryhmä, jonka lukutaitoon tulisi kiinnittää huomiota. Vuoden 2012 PISAtutkimuksesta käy ilmi, että
maahanmuuttajien lukutaito jää kauas suomalaisten
yleisestä korkeasta tasosta
ja selvästi alle OECD-maiden keskiarvon.
Lukutaidon puolustaminen ja edistäminen on koko
kansakunnan etu. Lukutaito on läpi elämän tarvittava
perusvalmius, joka korreloi
menestykseen myös muilla elämän osa-alueilla sekä
esimerkiksi matemaattisessa päättelyssä ja ongelmanratkaisussa. Lukutaidon kehittymisessä auttaa erityisesti varhainen lukeminen.
Kodin myönteinen asenne
heijastuu lapsen hyvään lukutaitoon.
?Tilaamamme kooste antaa havainnollisen kokonaiskuvan Suomen lukutaitotilanteesta. Erityisen huolestuttavaa on poikien lukutaidon lasku, johon tulisi
välttämättä puuttua. Lukutaito luo edellytykset hyvään elämään ja on tärkeää koko Suomen kilpailukyvyn kannalta tulevaisuudessa?, sanoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi
Villacís.
Lukuviikko tukee ja edistää lukutaitoa
Lukukeskuksen järjestämä Lukuviikko pyrkii innostamaan lukemisen pariin erilaisilla tapahtumilla ja tempauksilla sekä tarjoamalla lapsille ja nuorille materiaaleja maksutta.
Viikko sisältää runsaasti ilmaisohjelmaa ympäri Suomea koko perheelle, vauvasta vaariin.
Lukuviikon avajaispäivää juhlitaan mm. kirjallisilla naamiaisilla eri paikkakunnilla sekä nuorten-
kirjailijoiden Siri Kolun ja
Aleksi Delikouraksen kirjailijavierailulla, joka striimataan verkossa valtakunnallisesti. Vierailu on katsottavissa 20.4. klo 13?14
osoitteessa cloud.vink.helsinki.fi/stream
10 faktaa lukemisesta
-paketin lisäksi Lukukeskus tarjoaa katsauksen suomea toisena kielenään opiskelevien nuorten lukuharrastuksen tukemiseksi sekä
lapsille ja nuorille erilaisia
kirjallisia tehtäviä, kirjoituskilpailun, lukuvinkkejä
ym. materiaalia. Koko valtakunnallinen ohjelmisto ja
materiaalit sivuilla: www.
lukuviikko.fi
10+1 faktaa
lukemisesta 2015:
1. Suomalaiset ovat lukukansaa ? vielä
2. Hyvä lukutaito on kansakunnan menestystekijä
3. Nuorten lukutaito lipsuu maailman huipulta
4. Huippulukijat hupenevat, vaikeuksissa joka
kymmenes
5. Lukutaidon taso ja tasa-arvo voidaan yhdistää
6. Poikien lukutaito jää
rajusti jälkeen tyttöjen tasosta
7. Luottamus lukutaitoon
luodaan kotona
8. Perheen lukuleikki
kasvattaa lapsesta lukijan
9. Maahanmuuttajat tarvitsevat erityistoimia
10. Kaksikielisyys vaikuttaa ruotsinkielisten lukutaitoon
Tvåspråkighet påverkar
läsförmågan i Svenskfinland
+1 Miten saan nuoren
tarttumaan kirjaan?
Vuoden 2014
laurealainen opiskelijayritys Circular evices
??Laurean vuoden 2014 uudeksi opiskelijayritykseksi
on valittu Circular Devices
Oy. Laurealaisen restonomiopiskelija Alejandro Santacreu johtama yritys kehittää parhaillaan modulaarista älypuhelinta PuzzlePhonea. Palkinto luovutettiin Espoossa tiistaina
31.3.2015.
PuzzlePhonen ajatuksena
on, että älypuhelin muodostuu kolmesta vaihdettavasta perusmoduulista: näytöstä, emolevystä ja akusta.
Näin laitteen ominaisuuksia ja suorituskykyä voidaan parantaa ja päivittää
eri käyttötarkoituksiin ilman että koko laite pitää
vaihtaa.
Samoin
rikkoutuneen
näytön tai akun tilalle voidaan tarvittaessa vaihtaa
uusi moduuli. PuzzlePhonen filosofia perustuu yhteistyöhön, ekologisuuteen
ja vastuullisuuteen.?
Espanjasta
Suomeen
muuttaneen Alejandro Santacreun lisäksi PuzzlePhone-projektissa on mukana 14 henkinen kansainvälinen tiimi. Joulukuussa
2014 PuzzlePhone-projekti sai Tekesin rahoituksen,
jonka avulla he kehittävät
älypuhelimen ensimmäisiä
prototyyppejä.
? Tämä palkinto on tärkeä tunnustus ja se läm-
mittää mieltäni, Alejandro
sanoi palkinnon luovutustilaisuudessa.?
? Meillä on vielä paljon tehtävää PuzzlePhonen
kanssa ja tulevaisuudessa
on monia epävarmoja tekijöitä. Tällainen tuki tuntuu todella hyvältä tässä tilanteessa.
Vuoden uusi opiskelijayritys ? Laurea StartUp
2014 -kilpailussa tarkoituksena oli palkita uusi opiskelijayritys, joka on edennyt ketterästi yritystoiminnan asiakaslähtöisessä kehittämisessä ja asiakashankinnassa sekä on menestyksekkäästi hankkinut rahoitusta toiminnan käynnistämisen.
Vuoden uusi opiskelijayritys ? Laurea StartUp
2014 ?palkinto jaettiin nyt
ensimmäisen kerran.
Valinnan tekivät Laurean
Spinno Enterprise Centerin
ja yhteistyökumppaneiden
yrityskehitysasiantuntijat.
Palkintona vuoden 2014
parhaalle uudelle opiskelijayritykselle on 300 euron arvoinen lahjakortti,
sekä mahdollisuus päästä
veloituksetta 3 kk:n ajaksi
Laurean Spinno Enterprise
Centerin start-up yritysten
kehittämisohjelmaan.
Nro 7 ? Viikot 15-16
8
Puhdas ilma kaupunkiasuntoon
??Jokainen meistä tarvitsee puhdasta, raikasta ilmaa syntymästä kuolemaan,
joka hetki. Sen vuoksi on
helppoa perustella, miksi
hyvä hengitysilma on terveydelle ja hyvinvoinnille
tärkeää. Näin toteaa maaliskuussa 10-vuotista toimintaansa juhlistavan Allergia-apu Oy:n perustaja
Kari Sarne.
Allergia-avun tärkein missio on sisäilman parantaminen erityisesti kaupunkiympäristössä, jossa ilmansaasteita leijuu ilmassa ympäri
vuoden. Tunkkainen sisäilma sekä ulkoa sisälle tulevat epäpuhtaudet ja katumelu ovat kaupunkiasumisen suurimpia haittoja.
? Tänä päivänä ongelmaan löytyy kuitenkin yksinkertainen ratkaisu, sillä
raittiin ulkoilman saa keskellä kaupunkiakin sisälle
ilman saasteita tai melua,
Sarne kertoo.
? Vanhoissa kiinteistöissä
raitis ilma kannattaa ehdottomasti johtaa sisätiloihin
kiinteistön alkuperäisten
ilmanvaihtokanavien kautta. Likaavan ja vetoisen tai
jossakin vaiheessa tapetin
alle käyttämättömäksi jääneen venttiilin tilalle vaihdetaan vain nykyaikainen
raitisilmaventtiili. Toimenpide on nopea ja edullinen,
mutta sillä saadaan asumisterveyteen ja -viihtyvyyteen
todella iso parannus Sarne
painottaa ja perustelee vielä
ratkaisun toimintaa:
? Raitisilmaventtiilissä käytetään erittäin tehokasta
suodatinta, joka päästää
raittiin ulkoilman sisälle,
mutta pysäyttää pienetkin, terveydelle vaarallisimmiksi todetut saastehiukkaset.
? Ulkoa tuleva melu vaimenee vahvan ulkoseinän läpi kulkevassa ilmanvaihtokanavassa ja
pahimmilla melualueilla
Ilmanvaihtokanavat näkyvät ulkoseinissä ikkunoiden
yläosan korkeudella.
voi kanavaan lisätä erillisen äänenvaimentimen.
? Kylmäkin ilma saadaan
sisälle vedottomasti, koska raitisilmaventtiilit sijaitsevat huoneen yläosassa ja sisään virtaava ilma voidaan kylminä
vuodenaikoina suunnata ylöspäin. Tällöin ulkoa tuleva ilma sekoittuu katon lähellä olevaan
lämpimään ilmaan, eikä
aiheuta ihmisille vedon
tunnetta.
? Olen ollut kehittämässä kaupunkiasuntoihin sopivaa ilmanvaihtoratkaisua
jo 1980-luvulta lähtien ja
nyt se on käytössä jo tuhansissa asunnoissa Sarne kertoo. Hän huomauttaa samalla, että venttiilit
toimivat kunnolla vain jos
niiden suodattimet vaihdetaan säännöllisesti. Kaupunkiolosuhteissa suodatin
on vaihdettava vähintään
puolen vuoden välein. Liian pitkään käytössä ollut
suodatin tukkeutuu keräämistään hiukkasista ja sen
Afrobeat from the Heart-musikaali
Henkilösarja Afrobeat from the Heart tuo esiin monik
työryhmällä luodun ja kasvatuksellisen musikaalin e
Ivana!
Aki!
?Maahanmuutosta ei
ole varmasti seurannut
millekään maalle mitään pahaa, joten rajat
auki vaan. Kulttuurien
välistä yhteistyötä pitäisi
olla enemmän, sillä Suomi on täynnä maahanmuuttajia, jotka on täysin eristetty yhteiskunnasta. Musiikki ja tanssi
ovat kansainvälisiä kieliä, joten kommunikointi
eri kulttuurien välillä on
niiden kautta helppoa.
Muutenhan suomalainen kulttuuri on läpeensä sisäänpäin kääntynyt
ja suomalaisessa yhteiskunnassa on vielä paljon
kehitettävää? Aki Haarala on helsinkiläinen kitaristi, tuottaja ja säveltäjä, joka on työskennellyt
musiikin ammattilaisena
kaksikymmentä vuotta.
Hän on opiskellut ammatin USA:ssa ja Englannissa ja tullut takaisin
Suomeen vuonna 2001.
Mustan rytmimusiikin
on valinnut yksinkertaisesti siksi, että pitää siitä. Nykyään hän on Af-
rofunk-bändin vastuuhenkilö, mutta tuli alun
perin tunnetuksi yhtenä
suomalaisen soulin uutta
aaltoa edustavan Quintessence-yhtyeen
perustajajäsenistä. Haarala työskentelee sekä kotimaisten että kansainvälisten eturivin artistien ja
yhtyeiden, tällä hetkellä muun muassa Palefacen, Räjähtävän nyrkin,
Ismaile Sane Octetin ja
Lightboxerin kanssa.
Lisäksi hän opettaa kitaransoittoa eri oppilaitoksissa ja pitää kitaransoiton workshopeja.
Nykyään musiikki merkitsee hänelle tietysti
ennen kaikkea elantoa,
mutta Fela Kutin musiikkia on hänen mielestään todella kiva soittaa
ja tämä musikaali on ainut tilaisuus päästä sitä
soittamaan.
Fela Kutia ei juuri radiosoitossa kuule, joten
tämän produktion hän
näkee yleissivistävänä.
?En haluaisi tanssia
työkseni, koska sitten
sitä olisi pakko tehdä.
Nyt se on minulle intohimo.? Ivana Vojnovic tuli
Suomeen ex-jugoslaviasta
Belgradista, kun hän oli
vasta kaksivuotias. Silti hän ei tunne olevansa
oikein suomalainen, eikä
sen puoleen serbialainen
tai bosnialainenkaan.
Hänen kaikki sukulaisensa ovat hajaantuneet
ympäri maailmaa jamummolakin on lentomatkan
päässä. Kotona heillä puhutaan serbokroatiaa.
Hän on seitsemäntoistavuotias ja suorittaa tällä
hetkellä kaksoistutkintoa,
eli käy sekä kielilukiota että opiskelee puvustamista Stadin ammattiopistossa. Sen lisäksi hän
on harrastanut tanssimista laidasta laitaan ? kokeillut suomalaista kansantanssia, discotanssia
ja streetdancea.
Viimeisin löytö on homomiesten parissa syntynyt naisellinen vogue.
Tällainen yhteistyö on
hänen mielestään tosi
hyvä, koska afrikkalainen kulttuuri tuo väriä
maailmaan.
Hän tykkää tutustua eri
maista tuleviin ihmisiin,
sillä sitä kautta heitä oppii ymmärtämään. Suomessa jotkin asiat ovat
hänen mielestään hyvin esimerkiksi lääkäriltä saa
apua, kun sitä tarvitsee.
Toisaalta suomalaiset
eivät juuri tervehdi naapureitaan tai juttele kenellekään vaikka metrossa.
?Tykkään siitä, kun
vaikka metrossa eteen
tulee joku vieraasta kulttuurista oleva ja alkaa höpöttää. Vaikka se tietäisi
minulle vaikeuksia, niin
tykkään siitä silti.?
Emily!
?Laulaminen on minun
juttuni ja se antaa minulle voimaa. Musikaalia varten opettelin roolityöskentelyä, koska siinä tarvittiin sitä, mutta
laulamista aion jatkaa
musikaalin jälkeenkin?
Emily Coretta Aderinwale syntyi ja kasvoi
Suomessa, mutta hänen
isänsä oli nigerialainen.
Muita tummempi ihonväri johtaa joskus siihen, että hänelle puhutaan englantia.
Hän työskentelee tätä
nykyä lastenhoitajana
päiväkodissa. Afrobeat
from the Heart -musikaalista hän sai kuulla
tuttavansa kautta ja pestautui musikaaliin laulajaksi ja näyttelijäksi heti
alkuaikoina.
Hän kävi ala-asteella musiikkiluokkaa ja
on sen jälkeenkin laulanut kavereiden häissä
ja toiminut taustalaulajana reggae-bändissä. Hänen mielestään on tosi
hyvä sekoittaa kulttuureja ja taustoja, sillä sitä
kautta oppii.
Hän tuli itse tähän projektiin osaksi oppimaan
isän puolen juuristaan ja
afrikkalaisista tavoista.
?On minulla kyllä muutenkin afrikkalaisia ystäviä, joiden kautta ne
tulevat tutuksi.? hän sanoo. Emilyn mielestä
suomalainen yhteiskunta on melko suppea ja
kansa sisäänpäin kääntynyt, eikä suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan juuri ole. Viime aikoina tässä suhteessa on
tosin menty parempaan
suuntaan, mutta vieläkin
ulkomaalaisen on esimerkiksi paljon vaikeampaa saada töitä.
Viikot 15-16 ? Nro 7
9
S-ryhmä uskoo
tulevaisuuteen
Velco raitisilmaventtiilin suodattimen kunto on helppo
tarkistaa vetämällä venttiili ulos seinästä. Mustunut
suodatin tulee vaihtaa.
suodatuskyky heikkenee
vähitellen.
Raitista ilmaa
tarvitaan
Raitista ilmaa pitää johtaa sisätiloihin myös ikkunoiden ollessa suljettuina,
muuten huoneiston ilmanvaihto ei toimi.
Ennen sotia rakennetuissa
kaupunkitaloissa
raitis ilma saadaan sisälle ulkoseinien ilmanvaihtokanavien kautta, mutta
1940-1980-luvuilla valmis-
kulttuurisella
esiintyjiä
??Henkilösarja Afrobeat
from the Heart tuo esiin
monikulttuurisella työryhmällä luodun ja kasvatuksellisen musikaalin esiintyjiä.
Musikaali esitetään Helsingissä 9-11.4. ja 15-17.4.
klo 19 Teatteri Forumissa,
toistaiseksi viimeistä kertaa
Suomessa. Luvassa grande
finale! Tervetuloa lauantaina 11.4. klo 15-16.30 Afrobeat työpajaan, joka on tarkoitettu lapsille ja perheille.
Työpajassa tutustutaan lisää teemaan ja sinne on ilmainen sisäänpääsy. Mukana on myös toiminnallinen
osio niin pienille kuin isoillekin. Keskiviikon 15.4. (S)
esitys on suunnattu erityisesti nuorille.
Musikaali pohjautuu nigerialaisen muusikon, ihmisoikeusaktivistin ja afrobeat -musiikkisuuntauksen
luojan Fela Kutin elämään.
Fela Kutin elämäntyöllä on
suuri merkitys edelleen Afrikassa sekä maailmanlaajuisesti. Yhteistaideteoksen
ovat luoneet yli 50 eritaustaista musikaaliyhteisön jäsentä.
Afrofunk bändissä soittavat Suomen huippumuusikot. Liput Lippupalvelusta (24/17?): www.lippupalvelu.fi/artist/afrobeat-fromthe-heart-lippuja/954455
Show&Dinner (African
buffét) varaukset osoitteesta felaways@gmail.com, 4
päivää ennen esitystä.
Lisätietoa musikaalista Facebookista: https://www.facebook.com/afrobeatfromtheheart
Kuvaaja: Joni Sarkki
Haastattelija:
Riikka Takala
tuneista rakennuksista kanavat yleensä puuttuvat.
Sen vuoksi raitisilmaventtiilit on asennettava ikkunoihin.
? Tehokkaan suodatuksen saa nykyään myös ikkunaventtiileihin, jonka ansiosta ilman saa niidenkin
kautta puhtaana sisälle. Melun pääsy sisätiloihin pystytään myös ehkäisemään.
Raitisilmaventtiilien asennus ikkunoihin on edullista, eikä työstä tule normaalisti lainkaan pölyä asuntoon Sarne opastaa.
Raittiin ulkoilman saa
sisälle ilman saastehiukkasia myös
ikkunaan asennetun
raitisilmaventtiilin kautta.
Hyvän sisäilman
erikoisliike
? Puhtaan ja toimivan ilmanvaihdon lisäksi me pyrimme parantamaan asuntojen sisäilmaa muillakin tavoin Sarne kertoo. Myymme ja asennamme mm. ilmanpuhdistimia ja -kostuttimia, ilmansuodattimia ja
jäähdyttäviä ilmastointilaitteita. Ilmanpuhdistimia ja
hajunpoistoon käytettäviä
otsonointilaitteita voi myös
vuokrata.
??S-ryhmä kiittää asiakkaitaan luottamuksesta. Asiakkaiden luottamus säilytti ryhmän päivittäistavarakaupan markkinaosuuden
45,7 prosentissa edellisvuoden tapaan. Nielsenin
tänään julkistama päivittäistavarakaupan myymälärekisteri vuodelta 2014
osoittaa, että S-ryhmä kasvoi markkinan kasvun tahdissa ja piti pintansa haastavassa tilanteessa.
? Kilpailu oli erittäin kovaa, ja hyvä niin. Viime
vuoden luvuissa näkyy
selvästi suomalaisten heikentynyt ostovoima. Päivittäin kulutettavien tuotteiden hinnan merkitys on
kasvanut entisestään, summaa S-ryhmän marketkaupan johtaja Jukka Ojapelto.
Markkinaosuustilastoinnin
valossa päivittäistavarakaupassa pärjäsivät viime vuonna parhaiten ne kaupan ketjut, jotka pystyivät pitämään
hintatasonsa edullisena.
? Osuuskaupan ainoa tar-
koitus on asiakkaidemme
arjen helpottaminen. Ruoan hinnan jatkuva edullistaminen on perusvelvoitteemme. Teimme lujasti töitä sen eteen jo viime vuonna ja tänä vuonna vauhti
on halpuuttamisen myötä
vain kiihtynyt.
Halpuuttamisen vetovoima näkyy selvästi: sekä
asiakasmäärät että kotimaisten elintarvikkeiden
myynti ovat sen myötä
nousseet.
? Jatkuvasti edullisen hintatason lisäksi valttimme
on kotimaisuus. Lähes 80
prosenttia tuotteistamme
on valmistettu Suomessa.
Uskomme, että laadukkaiden kotimaisten tuotteiden
ja edullisuuden yhdistelmä
on toimiva, Jukka Ojapelto toteaa.
Kotimaisten elintarvikkeiden suosiota kuvastaa
S-ryhmän Kotimaista-tuotesarjan menestys.
? Vuosi sitten maaliskuussa lanseeraamamme
Kotimaista-tuotteet ovat
edullisia ja aina Suomessa, kotimaisesta raaka-aineesta valmistettuja. Tuotesarjan suuri suosio kertoo
siitä, että kotimaisuutta arvostetaan myös silloin, kun
valintoja tehdään ensisijaisesti hinnan perusteella.
Myös paikallisten erikoisuuksien pitäminen valikoimissa ja hyvä yhteistyö
alueen tuottajien kanssa on
osuuskaupoille tyypillinen
tapa pitää kotimaisen tuotannon puolta. S-ryhmä on
myös Suomen suurin luomun myyjä.
? Parannamme valikoimiamme jatkuvasti ja
teemme kaikkemme, jotta
asiakas saa tarvitsemansa
saman katon alta, yhdellä
asiointikerralla.
? On myös hyvä muistaa,
että alueosuuskaupat eivät
palvele vain kasvukeskuksissa, vaan kaikkialla Suomessa, pienilläkin paikkakunnilla, Jukka Ojapelto
muistuttaa.
Taustajoukoissa Joanna Laajisto sekä Suvi Saloniemi?
Bier-Bierille ilahtunut vastaanotto
??Helsingin ydinkeskustan tuorein olutbaari BierBier on löytänyt tiensä oluen ja viinin ystävien sydämiin. Paikka kerää kiitosta valikoiman lisäksi palvelustaan, sisustuksestaan ja
tunnelmastaan. Kaupungin
kauneimmaksi olutbaariksi kutsuttu Bier-Bier löytyy osoitteesta Erottajankatu 13.
Modernin ja palvelevan
Bier-Bierin valikoima on
ketterä ja huolella valikoitu. Satakunta olutta, kymmenisen siiderilaatua ja parikymmentä viiniä tarjoavat haastetta hifistelijöille ja elämyksiä noviiseille.
Bier-Bier tuo baariin myös
viinimaailmasta tunnetun
menuajattelun, jossa oluet
on jaoteltu kuvailevien kategorioiden alle. Tarjolla on
esimerkiksi janonsammuttajia kategoriassa Fresh &
Crispy ja uusia tuttavuuk-
sia listalla Sour & Strange.
Tuotevalikoiman pääpaino on eurooppalaisissa käsityöoluissa, joista kahdeksaa saa hanasta ja loput
löytyvät pulloista. Siiderit
tulevat pääasiassa Espanjasta ja Ranskasta, ja viinit
ovat omistajien maahan-
tuontiyrityksen pientilaviinejä. Tarjolla on juomien
lisäksi baarinaposteltavaa
naapuriravintola Groteskin
keittiöstä.
? Halusimme tehdä vanhaa tilaa kunnioittavan nykyaikaisen baarin, jossa ihmisen on hyvä olla ja jossa oluisiin tutustuminen on
helppoa. Henkilökuntamme ansaitsee suurkiitoksen
kahdeksansivuisen olutlistan haltuunotosta. Saamme
päivittäin kiitoksia siitä,
että asiakkaat ovat asiantuntijoidemme avulla löytäneet uusia, miellyttäviä makuja. Ovistamme on kävellyt myös lukuisia asiakkaita, jotka ensitöikseen kertovat, etteivät pidä oluesta
- olemme ilolla seuranneet,
kuinka he viihtyvät ja tulevat uudestaankin, omistajiin
lukeutuva Anders Westerholm kertoo.
Tyylikäs ja ajaton
tunnelma syntyi
ystävien avustuksella
Bier-Bierin omistajajouk-
ko sai tilan haltuunsa loppuvuodesta ja ovet avattiin
tammikuun lopulla. Ennen
ovien avaamista vanha ja
arvokas tila päivitettiin moderniksi ja tunnelmalliseksi baariksi. Bier-Bierin sisustuksen on suunnitellut
sisustusarkkitehti Joanna
Laajisto ja esillä olevien
teosten ripustuksen kuraattori Suvi Saloniemi.
Bier-Bier sijoittuu Sebastian Gripenbergin suunnittelemaan rakennukseen,
jossa ovat toimineet muun
muassa Suomi-yhtiö, Helsingin Sanomat ja viineihin erikoistunut Erottajan
Alko. Rakennus valmistui
vuonna 1893 ja sen sisustusta kuvailtiin jo silloin
merkittävän yhtenäiseksi ja
elegantiksi.
? Osin Museoviraston
suojelemasta baarista haluttiin tehdä arvorakennuksen alkuperäistä, historiallista miljöötä kunnioittava
sekä korostava. Tummat,
sammutetut värisävyt tekevät siitä intiimin. Valaisimet ja särmikkäät kalus-
teet tuovat tilaan modernia
kontrastia, Laajisto kertoo.
Laajiston suunnittelema
yksinkertainen sisustus tekee kunniaa tilan huonekorkeudelle, katolle ja alkuperäisille kaakeliuuneille. Mittatilauksena teetetyt nahkasohvat, Tebianin
messinkiset sohvapöydät ja
ruotsalaisen No Early Birdsin pienet jakkarat muodostavat mukavia seurustelusoppia. Holvi-ikkunoiden äärelle sijoitetut puutasot ja
baarijakkarat tarjoavat mahdollisuuden seurata Erottajan näkymiä. Tilan valaisimet ovat No Early Birdsin
ja Tom Dixonin käsialaa.
Moniosaisen tilan perältä
punaisesta huoneesta löytyy Bier-Bierin sydän, viininpunaisesta keraamisesta laatasta, tummasta puusta sekä messingistä valmistettu baaritiski. Punaiseen,
siniseen ja vihreään huoneeseen levittäytyy myös
omistajien hankkima teoskokoelma, joka antaa kontrastia historialliseen tilaan
ja täydentää yksinkertaista
sisustusta. Teosten koot ja
ripustus on tarkkaan harkittu.
? Rakastan tilaa ja sen yksityiskohtia, ja lähdin mielelläni auttamaan ripustuksen suunnittelussa. Seinille ripustettu kokonaisuus
kunnioittaa Gripenbergin
arkkitehtuuria sekä Laajiston sisustusta ja tuo tilaan eleganttia lontoolaista tunnelmaa, Suvi Saloniemi kertoo.
?
Kuvat: Mikko Ryhänen
??Ravintoloitsijat?BierBierin omistavat Anders
Westerholm, Matti Sarkkinen ja Toni Immanen.
Westerholm ja Sarkkinen
tunnetaan viinin ja ruoan
ystävien keskuudessa ravintoloistaan Sushibar +
Wine sekä Story. Yhdessä
Immasen kanssa he omistavat lisäksi myös viinibaari Vin-Vinin sekä viinien ja
oluiden maahantuontiyritys
Viiniten. Bier-Bier on tyylikkään rennoista paikoistaan tunnettujen ystävysten ensimmäinen olutbaari.
10
Nro 7 ? Viikot 15-16
Viikot 15-16 ? Nro 7
11
Sauna- ja ravintolakeidas Hernesaareen
Jatkoa sivulta 3
??? Helsinki on merellinen
kaupunki ja meidän rantaviivamme on maailman mitassakin ainutlaatuisen hieno. On todella hienoa, että
meille syntyy Hernesaaren
saunan kaltaisia hankkeita, jotka avaavat rannan
kaupunkilaisten käyttöön,
ilahduttavat matkailijoita
ja ovat vieläpä arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia,
kertoo kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö
Mikko Aho. ?Sauna- ja ravintolahanke on Hernesaaren rakentamisen pioneeriprojekti ja alueen sydän.
Sen ympärille suunniteltujen puisto- ja asuinalueiden
rakennustöiden on tarkoitus alkaa 2020.
?Aidot puusaunat
keskellä kaupunkia
?Sauna- ja ravintolakeitaasta luodaan kohtauspaikka kaupunkilaisille vieraineen. Savusauna ja perinteinen kertalämmitteinen
ovat jatkuvassa käytössä
ja kolmas sauna lämpenee
ryhmille tilauksesta.
? Merellisestä mielikuvasta huolimatta Helsingin
rannoilla on ollut yllättävän
vähän palveluita. Tästä tu-
lee selkeästi paikka, jossa
ihminen ja luonto kohtaavat. Meri tulee konkreettisti asiakkaiden iholle, kun
osa terassista rakennetaan
suoraan veden päälle ja
saunoista on ympärivuotinen pääsy mereen, kertoo
Antero Vartia ja lisää, että
luonto ja ympäristö otetaan
huomioon alusta saakka. ?
? Selvitämme tarkasti,
mistä metsästä rakentamiseen käytettävä puu on peräisin, hyödynnämme omaa
aurinkoenergiaa, käytämme lasiseinissämme energiatehokkaimpia ikkunoita ja saunojen puukiukaista
suunnitellaan vähäpäästöi-
Hernesaaren sauna- ja ravintolakeidas. Suunnittelu Avanto Arkkitehdit Oy Ville Hara ja Anu
Puustinen, rakennuttajat Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia. Kuva: Avanto Arkkitehdit Oy.
Hernesaari, Avanto Arkkitehdit, ilmakuva.
set. On selvää, että ravintola tulee tarjoamaan vastuullisesti pyydettyä kalaa
ja käyttämään mahdollisimman lähellä tuotettuja muita raaka-aineita.
Jasper Pääkkönen visioi, että ensi keväänä aukeava, tällä hetkellä vielä
työnimellä Löyly kehittyvä kohde tulee vetämään
puoleensa hyvinkin monipuolista asiakaskuntaa.
Saunassa ollaan perinteisesti totuttu käymään niin
perheenjäsenten, ystävien
kuin liikekumppaneidenkin kanssa ja nyt lista laajenee entuudestaan.
? Paikan oltava kaikkien helposti lähestyttävissä.
Sinne voi tulla yhtä hyvin
kokoustamaan ja työpalaveriin, kuin rennosti kavereiden kanssa oluelle tai
yksinkertaisesi nauttimaan
huikeasta merimaisemasta.
Kansainvälisyyttä korostaa
se, että kaupunkilaiset ja
turistit mahtuvat sulassa sovussa saunomaan Suomen
??Rakennuksen
ovat
suunnitelleet Avanto Arkkitehdit Oy:n Ville Hara ja
Anu Puustinen
??Rakennuttajana toimii
Jasper Pääkkösen ja Antero Vartian yhteisyritys
Kidvekkeli Oy
??Yksityisellä rahoituksella toteutettavan ja keväällä 2016 valmistuvan sauna- ja ravintolakeskuksen
kustannusarvio on noin 5
miljoonaa euroa.
??Ympärivuotisen ravintola-kahvilan pinta-ala on
246 m2 ja saunaosaston
koko 332m2.
??Rakennuksen bruttoala
on 1070m2.
??Rakennuksen kattavan
arvokkaimpiin kuuluvalla
paikalla. Suomesta löytyy
yli 5 miljoonaa saunomisen
asiantuntijaa, mutta uskomme, että tästä tulee parasta, mitä yleisissä kaupun-
?hulmun? alaista sekä taivasalla olevaa avonaista
terassipintaa tulee rakennuksen ympärille ja päälle yhteensä yli 1800m2.
??Asiakaspaikkoja
on
noin 600.
??Hernesaaren sauna ja
ravintola tulee operoidessaan työllistämään noin
40 henkilöä.
??Saunojen kolme erillistä löylyhuonetta istuttavat
kymmeniä saunojia.
??Kolme saunaa ovat: savusauna, kertalämmitteinen ja jatkuvalämmitteinen.
??Raksakamera työmaalta: http://www.raksakamera.fi/382302014/fi/
kiolosuhteissa on mahdollista toteuttaa, lisää Jasper
Pääkkönen ja kertoo myös
opiskelevansa saunanlämmittämisen salat tulisijamestarin opissa.
TIEN PÄÄLLE KESÄKSI!
Opi kanssamme turvalliseksi kuljettajaksi?
Kurssit alkavat 20.4. ja 4.5. klo 17.
On the road next summer!
Our courses start on 27th April
and 11th May at 5 pm.
AUTOKOULU
HAKANIEMI
09-730 700
Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
Nro 7 ? Viikot 15-16
12
Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola haluaa
yliopistoista yhä kansainvälisempiä
??Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kolan mielestä kansainvälistyminen parantaisi suomalaisyliopistojen laatua.
? Kansainvälisyys ei ole
itsetarkoitus, vaan se on
keino saada yliopistolle yhä
parempaa opetusta ja tutkimusta, rehtori Jukka Kola
sanoi yliopiston 375-vuotisjuhlassa tänään.
Hän arvioi, että ulkopuoliset vaikutteet voivat olla
yliopiston menestymisen
kannalta ratkaisevia.
? Tarvitsemme joukkoomme tutkijoita ja opiskelijoita, jotka tuovat mukanaan uusia ajatuksia, sillä kaikki viisaus ei ole Suomessa. Tulijat saavat olla
mistä maakunnasta, maasta tai yliopistosta tahansa,
ainoastaan heidän osaamisellaan on merkitystä, Kola
sanoo.
Kola myöntää, että kansainvälistymisen eteen on
tehtävä työtä niin rekrytoinnissa kuin opetuksessa.
? Ei riitä, että suomenkielinen opetus vain muutetaan englanninkieliseksi, vaan kansainvälisyyden
pitää näkyä opetuksen sisällössä.
Kola arvioi, että myös
koulutusviennin edistämi-
seksi opetustarjonnan laatua, houkuttavuutta ja näkyvyyttä on parannettava.
Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöstä viidennes on ulkomaalaisia, mutta professoreista vielä alle kymmenesosa.
Kotoutuminen ja
työllistyminen
hankalaa
Helsingin yliopisto kuuluu maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon,
mikä helpottaa sekä huippututkijoiden houkuttelemista että kansainvälisten kumppaneiden hankkimista.
Vaikka yliopisto olisi ulkomaalaisille houkutteleva, kotoutuminen Suomeen
saattaa muutoin olla vaikeaa. Kola perää vastuuta
etenkin työnantajilta.
?Työnantajat
puhuvat
lämpimästi ulkomaisista
osaajista. Käytännössä ulkomaalaisten vastavalmistuneiden tai tutkijoiden,
saati heidän puolisoidensa, on vaikea saada töitä
Suomessa.
Kola muistuttaa, että kansainvälistyminen on keino
parantaa Suomen hyvinvointia ja kilpailukykyä.
Rehtori Jukka Kola
?Tarvitsemme Suomeen
uusia ajatuksia ja kansainvälistä näkökulmaa. Maahanmuutto kannattaa ihan
itsekkäistäkin syistä, Kola
pohtii.
? Suomessa on hyviä
puolia, joita emme ehkä
osaa markkinoida ulkomaalaisille riittävän hyvin. Suomi on vakaa, turvallinen ja
tasa-arvoinen yhteiskunta,
Kola muistuttaa.
Helsingin yliopisto täyttää 375 vuotta tänään torstaina 26. maaliskuuta. Päi-
vämäärä juontuu perustamiskirjasta, jonka kuningatar Kristiinan holhoojahallitus allekirjoitti vuonna 1640. Turun Akatemiaa
ei perustettu tutkijoiden,
vaan virkamiesten ja pappien kouluttamiseksi.
Yliopisto toimi Kuninkaallisena Turun akatemiana vuoteen 1808. Suomen sodan myötä sen nimi
muuttui Keisarilliseksi Turun akatemiaksi. Yliopisto
muutti Helsinkiin vuonna
1828 ja sai nimekseen Suo-
men Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto. Nimi Helsingin yliopisto on ollut käytössä vuodesta 1919.
Helsingin yliopisto on yli
40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja yhdeksällä muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti yltänyt
maailman sadan parhaan
yliopiston listalle erilaisissa vertailuissa.
Kauppa rohmuaa munatuotot tuottajien ohi
HKL:n taidelinja kiinnostaa
??Muovijätteestä rakennettu kattokruunu, vapaamatkustava paininukke, afrikkalaista nykytaidetta, naururatikka ja muotokuvatiski
- HKL:n Taidelinjan avoin
haku poiki runsaasti ehdotuksia kaupunkilaisilta.
HKL haki helmi-maaliskuussa HKL:n 70-vuotisjuhlavuoden Taidelinja-ohjelmaan kaupunkilaisten ehdotuksia toteutettavaksi
teoksiksi joukkoliikenteeseen. Haku päättyi 20.3.,
jolloin teoshaussa oli lopulta yli sata erilaista ehdotusta Taidelinjan toteutettavaksi.
- Olen iloinen siitä, miten teokset inspiroituvat
liikenteestä ja rakentavat
kohtaamisia ihmisten kesken. Teossuunnitelmat ovat
kestoltaan puolesta tunnista puoleen vuoteen. Valinta tuleekin olemaan vaikeaa, kertoo Taidelinjan taiteilija-koordinaattori Annika Niskanen.
Tekijöiden skaala on laa-
ja: koululuokkia, eläkeläisiä,
ammattitaiteilijoita,
kaupunkiaktiiveja. Teoksista valitaan toteutettavaksi
kymmenestä kahteenkymmeneen ideaa.?
Taidelinjan ohjelmaa huhtikuussa: Viva Granlundin
Flag It ja kontulalaiset turisteina metrossa
Huhtikuussa Hakaniemen metroaseman lippuhallissa on nähtävissä Viva
Granlundin yhteisötaideteos Flag It, jossa matkustajat
saattoivat maalata lippujaan
osaksi kokoelmaa. Samaan
aikaan viereisessä Taidelinjan tilassa on Me olemmekin täällä -installaatio, joka
syntyi taiteilijaryhmän ja
HKL:n varikkotyöntekijöiden yhteistyöstä.
Huhtikuussa nähdään lisäksi Kansallisteatterin yleisötyön kautta muodostunut kontulalaisen TeKo-teatteriryhmän Turistit-performanssi. Performanssin
yli kymmenhenkinen joukko kontulalaisia vaeltavat
turisteina pitkin metroa ja
vieraita metroasemia. Vieraisiin paikkoihin saapuvat turistit ovat lapsekkaan uteliaita, mutta pyrkivät samalla sulautumaan
joukkoon, jäljitellen heitä
ympäröivien ihmisjoukkojen käytöstä. Teoksen voi
nähdä 20. ja 27.4. TeKoryhmä on osa Kansallisteatterin kolmivuotista alueellista yleisötyöprojektia
Reittejä Kontulaan.
Viva Granlund: Flag It!,
Hakaniemen metroaseman
lippuhalli, Huhtikuun loppuun.
Aho, Haapoja, Niskanen, Niskanen, Koivisto:
Me olemmekin täällä, Hakaniemen metroaseman
lippuhallin Taidelinja-tila,
25.4. asti.
TeKo-ryhmä: Turistit-performanssi, Helsingin metro,
20. ja 27.4. klo 17-21
Taidelinjan vuoden ohjelma päivittyy osoitteessa
www.taidelinja.fi
??Kananmunien kulutus on
noussut peräti 10 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Siitä huolimatta tuottajahinta on painettu
ennätyksellisen alas. Tuottaja saa kananmunien kuluttajahinnasta keskimäärin
vain 28 prosenttia, vaikka
tuottaa käytännössä tuotteen koko arvon.
Kananmunan keskimääräinen vähittäismyyntihinta oli tammikuussa Tilastokeskuksen mukaan 3,50
euroa kilolta. Tuottaja taas
sai munakilostaan Luonnonvarakeskuksen (Luke)
mukaan keskimäärin euron.
Sillä tuottaja kattaa muun
muassa rehujen ja kanojen hankinnan, tuotantotilojen lämmityksen ja valaistuksen, työkustannuksen sekä rakennuksista ja
laitteista aiheutuvat kiinteät kustannukset. Kaupan
osuus munakilosta oli 1,70
euroa. Loput menivät pakkaamolle (38 senttiä) ja arvonlisäverona verottajalle
(43 senttiä).
Luomumunista ei ole
avoimesti saatavilla keskimääräistä vähittäismyyntihintaa eikä jakoa kaupan
ja pakkaamon osuuksista.
S-ryhmän Foodie.fi -palve-
lussa keskimääräinen luomumunatuotteiden kuluttajahinta oli maaliskuussa
6,69 euroa kilolta. Luomukananmunien tuottajahinta
on Luken tietojen mukaan
keskimäärin 2,45 euroa kilolta. Kauppa ja pakkaamo
pusertavat luomumunista
itselleen näin ollen peräti
3,42 euroa kilolta eli euromääräisesti 64 prosenttia suuremmat tuotot kiloa
kohti kuin kananmunista keskimäärin. Lisätuotto
kuuluisi tuottajille, jotka
luomun tuottavat.
Kananmuna on valmis
tuote lähtiessään tilalta.
Pakkaamo tarkastaa ja lajittelee ne eri käyttötarkoituksiin, pakkaa ne vähittäismyyntiä varten sekä
toimittaa kaupan tukkuvarastoihin. Kauppa kuljettaa munat keskusvarastoista vähittäismyymälöihin
ja asettaa ne esille kuluttajille. Myyntiaika on asetuksen mukaan peräti 28
vuorokautta, joten suurta
hävikkiriskiäkään munista ei kaupalle koidu.
? Jos epäoikeudenmukaisuus munatuottojen jaossa
ei korjaannu, siirtyvät tuottajat laskevien tukien aikana myymään muniansa en-
tistä enemmän suoraan kuluttajille joko maatiloiltaan
tai erilaisten netissä toimivien suoramyyntikanavien
ja verkostojen kautta. Tällainen kehityssuunta on jo
nähtävissä sekä tavanomaisessa tuotannossa että luomussa, sanoo MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala.
? Tuottajien tulee saada
suurempi osuus tuloistaan
markkinoilta. Nyt hintarakenne ei ole oikeudenmukainen. Miksi se, joka tekee koko salmonellavapaan
tuotteen, panostaa eläinten hyvinvointiin, huolehtii
tuotannon tasapainosta ympäristönsä kanssa, saa vain
alle kolmanneksen tuotteen arvosta? Tämä ei ole
aprillia vaan valitettavasti
täyttä todellisuutta, Rantala jatkaa.
MTK pitää kauppojen välistä kilpailua hyvänä asiana, mutta vaatii uusjakoa
ruuan hinnan jakautumiseen. Kaupan pitää maksaa tavarantoimittajille ja
sitä kautta tuottajille reilun pelin hengessä tinkimällä katteistaan ja tehostamalla toimintaansa. Tästä
hyötyisivät sekä kuluttajat
että tuottajat.
Viikot 15-16 ? Nro 7
13
Lipunmyyntimerkit poistuvat
Vaalit kuumentavat
HSL -alueen asemilta
Kolumni
??HSL ja VR poistavat keltaiset
lipunmyyntimerkit HSL-alueen lähijunaliikenteen asemilta. Merkkien poistamisella junan pysähtymispaikkaan saadaan
joustavuutta ihmisvirtojen,
vuorokauden ajan ja muiden muuttuvien olosuhteiden mukaan. Merkit poistuvat HSL-alueen asemilta
kevään 2015 aikana. Muutos ei koske VR:n vyöhykeliikennettä väleillä Kirkko-
nummi-Karjaa, Kerava-Riihimäki, Kerava-Lahti ja Riihimäki-Lahti.
Muutoksella vastataan
myös asiakkaiden esittämiin toiveisiin. Merkkien
poistaminen lyhentää kävelymatkoja asemilla ja yhä
useammin junaa voi odotella katoksen suojissa.
Lipunmyyntimerkkien
poistamisen jälkeen konduktöörit myyvät lippuja
junissa vanhan käytännön
mukaan lipunmyyntivaunuissa. Junan pysähtyessä asemalla konduktöörit
ovat vastaanottamassa asiakkaita lipunmyyntivaunun
kohdalla.
Matkalippujen junamyynti
on tällä hetkellä hyvin pieni osa HSL:n lippujen kokonaismyynnistä. HSL:n lippujen myynti lähijunissa päättyy vuoden 2016 lopussa.
Ministeri Räty:
Lääketutkimusta
houkuteltava Suomeen
??Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty pitää lääketutkimuksen houkuttelua
Suomeen tärkeänä. Sosiaalija terveysministeriö (STM)
ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aikovat osoittaa
resursseja tähän työhön.
Työ on osa kansallisen
terveysalan tutkimus- ja
innovaatiotoiminnan kasvustrategian toimeenpanoa.
Lisäksi TEM on käynnistänyt selvityksen terveysalan
tutkimus- ja innovaatiotoimintaa haittaavasta sääntelystä ja sen muutostarpeista.
? Suomen tavoitteena on
olla kansainvälisesti tunnettu terveysalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden
liiketoiminnan edelläkävijä. Tässä kokonaisuudessa
kliinisillä lääketutkimuksilla on merkittävä rooli, ministeri Räty kertoi.
Suomalaisen lääketutkimuksen osapuolet kokoontuivat ministeri Rädyn
koolle kutsumana pyöreän
pöydän keskusteluun 25.
maaliskuuta. Yliopistomaailman, rahoittajien, lääketeollisuuden sekä sosiaa-
li- ja terveysalan edustajien kesken paneuduttiin
siihen, kuinka Suomi voisi olla tulevaisuudessa nykyistäkin houkuttelevampi
maa lääkealan tutkimusinvestoinneille.
Ministeri Rädyn mukaan
lääketutkimuksista hyötyy
potilaiden ja terveydenhuollon lisäksi kansantalous laajemminkin. Räty
viittasi suorien sijoitusten
lisäksi muun muassa tutkijoiden ja lääkärien osaamisen vahvistumiseen eli
aineettoman pääoman kasvuun.
? Lääketeollisuus investoi Euroopassa 30 miljardia euroa tutkimukseen ja
tuotekehitykseen. Meidän
ei kannata päästää osaamista valumaan maailmalle,
kun meillä on mahdollisuus
saada aiempaa suurempi
osuus lääketutkimukseen
käytettävistä investoinneista Suomeen. On myös hyvä
muistaa, että tämän päivän
tutkimus on huomisen hoitoa, painotti ministeri Räty.
Keskustelussa käytetyissä puheenvuoroissa nousi erityisesti esiin toimintaympäristön, yhteistyön,
viranomaistyön ennustettavuuden ja kliinisen lääketutkimuksen tarvitseman
ajan merkitys.
? Kannustava toimintaympäristö on yksi keskeisimmistä tekijöistä investointien lisäämiseksi kliinisiin
lääketutkimuksiin. Osaamista ja ymmärrystä meillä on, nyt on aika saada eri
osapuolten välinen yhteistyö toimimaan suomalaisen potilaan ja terveydenhuollon eduksi. Esimerkiksi sote-alan lainsäädäntöä
uudistettaessa on otettava
tutkimusedellytykset huomioon. Lisäksi lääkäreillä ja hoitajilla terveydenhuollossa on oltava aikaa
tehdä lääketutkimusta, jatkoi Räty.
Suomen kilpailukyvyn
selkeimmät vahvuudet löytyvät merkittävästä osaamispohjasta, verkottuneesta
tutkijakaartista, kilpailukykyisistä rekistereistä ja biopankeista sekä kyvystä yhdistää mm. farmakologista,
lääketieteellistä ja terveysteknologista osaamista. Näitä etuja on pyöreän pöytään osallistuneiden mukaan hyödynnettävä.
Liisa Pohjolainen Helsingin
opetustoimen johtajaksi
??Helsingin opetusviraston
uudeksi johtajaksi on valittu
filosofian maisteri Liisa Pohjolainen. Valinnasta päätti
kaupunginvaltuusto kokouksessaan 25.3.2015.
Liisa Pohjolaisella on monipuolinen työkokemus opetusalan johtamis- ja kehittämistehtävistä. Pohjolainen on
toiminut opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan
johtajana vuodesta 2009. Aiemmin hän on ollut Helsingin palvelualojen oppilaitoksen vs. rehtorina ja apulaisrehtorina, Suomalais-venäläisen koulun rehtorina, Lahden Tiirismaan lukion rehtorina sekä projektipäällikkönä
Opetushallituksessa. Pohjolainen aloittaa virassa huhtikuun alussa, kun nykyinen
opetustoimen johtaja Rauno
Jarnila jää eläkkeelle.
Opetusvirasto järjestää kaupungin esi- ja perusopetusta,
lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta sekä ruotsinkielistä päivähoitoa. Opetustoimen johtajan kuukausipalkka
on 9 874,60 euroa. Kaikkiaan
virkaan tuli 54 hakemusta.
Liisa Pohjolainen
ja kutkuttavat
??Satuin tilaisuuteen, jossa eduskuntaehdokas esitteli vaaliteemojaan. Noina
päivinä lehdet olivat pullollaan venäläisen toisinajattelijan Boris Nemtsovin murhauutisia. Venäjä oli kaikkien huulilla.
Suu loksahti ja poskipäässä värähti kun huomasin ettei ehdokas osannut puhua,
saati pitää puhetta.
Tilanne paheni vielä. Paljastui että lukutaitokin oli
ehdokkaalta hiipunut. Kysyin, mitä hänen mieleensä
nostaa nimi Boris Nemtsov?
Ei mitään, kuului varma
vastaus. Häpesin vastaajan
puolesta.
On tietysti hyvä, että ehdokkaat keskittyvät siihen
minkä parhaiten osaavat.
Yksi tuntee vuosiluvut ja
tilastot. Toinen loistaa taloustaidoillaan. Kolmas hallitsee teatterin, taiteen ja
kulttuurin voiman. Joku
korostaa lakituntemustaan.
Kaikki ovat köyhän ja työttömän asialla. Terveydenhoito ja ansaittu eläke on
hoidettava. Joku vielä rohkenee vahvistaa yhteistyötä kirkon kanssa.
Jokainen ymmärtää että
vaalinaluspäivinä ehdokkaat pyydystävät omiin
verkkoihinsa. Pahin kilpailija on oman puolueen
oman vaalipiirin ehdokas.
Helsingin Kevätmessuilla
tehtäväni on tänään johtaa
puhetta suuressa paneelikeskustelussa. Siinä kaikkien puolueiden kansanedustajat odottavat käsi pystys-
sä lupaa päästä kehumaan
kuka parhaiten ajaa kahdenmiljoonan suomalaisen
kesämökkeilijän asiaa.
Suomessa on rantaviivaa
336.000 kilometriä, josta jokaiselle suomalaiselle lankeaisi kuudenkymmenen
metrin rantakaistale. Suomi
on saarten ja vetten maa.
Järvimökiltä näkyy usein
vastaranta, merimökiltä rannaton ulappa.
Suomessa asuu maailman
innokkain mökkikansa. Jo
tuhansia vuosia sitten oli
esi-isillämme erä- ja kalamajoja 1800-luvun herrasväet järjestivät juhliaan hienoissa huviloissaan Terijoella, Tuusulassa, Sysmässä tai Punkaharjulla. Mutta vasta 1960-luvulla räjähti keskiluokan mökki-into.
Vuoden 2015 Mökkiläinen, Muonion yrityskummi, insinööri Aarne Lummaa kehui minulle radiossa lappilaisen lumon ylivoimaa. Kansainväliset matkailijat haluavat kokemuksen
rikkumattomasta rauhasta
ja hiljaisuudesta. Arvaamaton luonto hivelee mystisyydellään.
Ihmiskunnan kohtalonkysymys on järjestää luontosuhde kestävälle pohjalle.
Kohtalon kärjessä ensiviulua soittaa ilmastopolitiikka. Eettisen ja moraalisen
vastuun orkesterissa soittavat kulttuuri- talous- ja
energia, vedet, järvet, ja
tietysti metsät.
Vaalilupauksia kuunnellessa ei naurata. Sentään
Veli-Matti Hynninen
sain Virus-teatterin näytelmässä Valet och Kvalet-parodiassa hytkyä narusta.
Poliittinen satiiri on taitolaji.
Viiruksessa Stubbin ylimielisyys, Rinteen suhisevat ja Björn Wahlroosin rehevät puheet saivat
uudenlaista kaikupohjaa.
Carl Haglund oli näytelmässä kuin oma itsensä,
joka koko ajan tunki joka
paikkaan, koska °RKP on
mukana aina?. Paavo Väyrystä saattoi luulla oikeaksi,
jolle Kekkosen jyrähdykset
nostivat autuaallisen olon.
Jörn Donnerin kestoanalyysit - ihme kyllä - naurattavat yhä. Hauskuutta lisäsi vielä Timo Soinin salamarakkaus Päivi Räsäseen.
Lilla Teatern ammensi jo
60- ja 70-luvulla poliittiseen kabareeseensa voimaa Ruotsista. Aavistan tämän Viiruksen poliittisen
farssin eräänlaisena jatkoa
Lillanille.
Bertolt Brechtin lailla on
kysyttävä, miksi aamu aamun perään pitäisi lähteä
valheen markkinoille?
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
Albert Järvisen perikunta voitti
oikeusjutun Universalia vastaan
??Hurriganes-kitaristi Albert Järvisen perikunta
voitti markkinaoikeudessa riidan Hurriganes-yhtyeen kahden ensimmäisen
albumin internet-oikeuksista. Markkinaoikeus antoi asiassa tuomion keskiviikkona 18. maaliskuuta 2015. Riidassa oli kyse
siitä, että Universal saattoi
yhtyeen musiikkia yleisön
saataville esimerkiksi internetin Spotify-palvelussa, vaikka siitä ei ollut sovittu artistin tai hänen perillistensä kanssa. Perikunnan pyynnöistä huolimatta
yhtiö ei suostunut lopettamaan käyttöä tai antamaan
selvitystä siitä, mihin sopimusehtoihin se perusti nettikäytön. Perikunta kävi oikeutta Muusikkojen liiton
oikeusavun turvin.
Markkinaoikeus katsoi
jääneen näyttämättä, että
Universal Music Finlandilla olisi sopimusperusteisesti tai edes hiljaisen hyväksynnän perusteella oikeus
saattaa albumien musiikki
yleisön saataville internetin
musiikkipalveluissa. Universal velvoitettiin poistamaan albumien kappaleet
palveluista 50 000 euron
uhkasakon uhalla.
Universal oli maksanut
digitaalisista palveluista rojaltia, jonka suuruuden se
oli yksipuolisesti päättänyt.
Perikunnan ei kuitenkaan
katsottu maksun vastaanottamisella hyväksyneen musiikin nettikäyttöä - etenkään, kun asiasta oli reklamoitu yhtiölle kohtuullisessa ajassa.
Markkinaoikeus vahvisti tuomiossaan tekijänoikeusluovutuksiin sovellettavan ns. suppean tulkinnan periaatteen olemassaolon. 1970-luvun sopimus
saattoi koskea vain fyysisiä
äänitteitä ja silloin tunnettuja hyödyntämismuotoja
sekä tuolloin laissa olleita
oikeuksia. Yhtiölle ei tuomiossa katsottu siirtyneen
myöhemmin tekijänoikeuslakiin lisättyjä oikeuksia,
kuten oikeus tallenteiden
välittämiseen internetissä.
Lakiin lisätyt taiteilijan oikeuksien laajennukset koituvat taiteilijan, eivät levyyhtiön hyväksi.
Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen
on tyytyväinen päätökseen.
?Käsitykseni mukaan suuri ellei suurin osa vanhemmasta internetin musiikkipalveluissa tarjolla olevasta
ääniterepertuaarista koko
maailmassa on puutteellisesti lisensoitu artistien
puolelta. Tämä merkitsee
sitä, että joukkoon mahtuu paljon luvatonta käyttöä.? Vänttinen lisää, etteivät levy-yhtiöt voi vain
olettaa, että 1960-80-lukujen levytyssopimukset sallisivat nettikäytön. ?Vasta
1990-luvun lopulta alkaen
sopimuksissa alettiin nähdä
sähköiseen jakeluun liittyviä määräyksiä. Vielä tänäkin päivänä vastaan tulee
sopimuksia, joissa ei puhuta mitään tällaisista käyttömuodoista.?
Myös
Kansainvälisen
muusikkojen liiton (FIM)
pääsihteeri Benoît Machuel
pitää päätöstä tervetulleena. ?Päätöksessä tehdään
selväksi, etteivät suuret levy-yhtiöt voi yksipuolisesti
tulkita kohtuuttomia sopimuksiaan niin, että niistä
tulee vieläkin kohtuuttomampia musiikin esittäjille.
On tullut aika luoda uusia
liiketoimintamalleja ja uutta lainsäädäntöä, jotta musiikin esittäjille saataisiin
kohtuullinen osuus verkon
musiikkisovellusten tuotosta?, Machuel kommentoi.
Kaukolämpötyöt haittaavat
liikennettä
Kalevankadulla
??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Kalevankadulla välillä Albertinkatu - Abrahaminkatu
30.5. asti.
Ajoneuvot: Kalevankadulta idästä länteen ohjataan
kiertotielle Albertinkatu ?
Lönnrotinkatu ? Abrahaminkatu ja lännestä itään
Abrahaminkatu ? Eerikinkatu - Albertinkatu.
Joukkoliikenne: Normaalisti
Jalankulkijat: Ohjataan
Abrahaminkadun
länsi
puolta pitkin.
Helen Oy pahoittelee
kaukolämpötöistä aiheutuvaa mahdollista haittaa.
Nro 7 ? Viikot 15-16
14
Palvelevat Lähi- ja Erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
LVI
Lämpö- ja
vesijohtoliike
?
Autolasipalvelut
Keräilijä (evp ups) ostaa Toikan
lintuja ja suomalaista taidelasia (mm.Franck, Nyman, Okkolin,
Wirkkala, Sarpaneva). Ystävälliset yhteydenotot 040-5045848
vuodesta
1952
Hetipalvelut
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
Autonvuokraus
autovuokraamo
Autoalerent
0400-33 55 00
A UTOLASIPOJAT
Uudenmaan
Helsinginkatu 42
00530 Helsinki
(09) 374 5741
040 506 4641
www.autolasipojat.fi
Töölön Putkiliike Oy
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Autokorjaamoja
Tulppatie 24,
00880 Helsinki
Auton
vuokraus on
nopeaa ja
vaivatonta.
Puhelinvaraukset
MA-PE 8-19:00, LA-SU 8-15:00.
Autojen korjauksia
ja määräaikaishuoltoja
Työsuorituksia
Ostetaan liiketila 10-150m 2.
Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming
Sisä- ja ulkomaalaukset,
huoneistoremontit,
tapetoinnit
www.maalausva.fi
0400-996 647
Ostetaan kodin irtainta ja
muuta kodin käyttötavaraa
040 7058 961
Palautukset joka päivä 7-23:00.
Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725
Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa!
Vapaa-aika
Mikäli tulet omalla autolla voit jättää sen
aidatulle alueelle ilman kustannuksia.
Palveluja
lat
i
t
na assa llä
u
Sa asil n y
P toje
kat
v. 1932
LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE
n Saunatilat
un
Sa
www.pasilansaunatilat.fi
a&
to
la
Pa
Oy
sila
Tilausravin
17.1.2014
Kirpputoreja
FLEA - uusi lasten kirpputori,
Suonionkatu 4, Helsinki. Hyvät
lasten vaatteet halvemmalla,
pöydän vuokraus 30,-eur/viikko
Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista:
Albertinkatu 15
K-Market Albertin Herkku Eiran sairaala
Annankatu 24
Tokyokan
Bulevardi 1
Bulevardin Kahvisalonki
Eerikinkatu 25
Eerikinkadun pesula
Fredrikinkatu 48
Sähköas. Piipponen
Fredrikinkatu 55
Deliservice Punnitse&Säästä
Iso-Roobertinkatu 21
Alepa
Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto
Kapteeninkatu 7
SOL -pesula
Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy
Hernesaarenkatu 17
Pizzeria Dei Piselli
Hietalahdenranta 7
S-market Bulevardi
Hietalahdenranta 11
Kirpputori Hietsumarket
Perämiehenkatu 10
Alepa
Pietarinkatu 14
Suutari A. Sulaoja
Pietarinkatu 12
Siwa
Pursimiehenkatu 4
Viiskulman terveysasema
Tehtaankatu 1
Siwa
Kaivopuisto Siwa
Tehtaankatu 25
Mr. Flower
Tehtaankatu 25
pikkukauppa Herkku Makasiini
Wanha Kauppahalli
Hietalahti
P. JUUTILAINEN
MUSEOKATU 34
P. 495 106 ? 498 417
Fax 498 845
www.pj.fi? toimisto@pj.fi
KORJAUS
12.31ASENNUS - HUOLTO
PÄIVYSTYS: 24H
0400-249 920
Hieronta
HIERONTAA
90 min. 48?
Joni Nyman
Puh. 040 755 7484
Hyvinvointi
17.1.2014 8.48
Freda 38, 09 6852201
www.art-russian.com
Kampaamot
LAHJOITA
HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN
Otamme vastaan hyväkuntoista
tavaraa: huonekaluja, vaatteita,
koruja ja kuolinpesiä!
Kirpputori Hämeentie 75, H:ki
050 493 6411 (myymälä)
050 432 8047 (auto)
Kehyspalvelu
Parturi-kampaamo
Jane&Tarzan
Albertinkatu 10, p. 040-7485601
Parturi-kampaamo Raija Koso
Punavuorenkatu 18, p. 09-664461
Tervetuloa myös ilman ajanvarausta
Soita Lakeuden
Emännille ja
saat tutun ja
turvallisen oman
siivoojasi.
Parturi-Kampaamo Robertina
Iso Roobertinkatu 3, 044-9700940
Palveluja
Siivouspalveluja
kotitalouksille & yrityksille
Terapia
Psykoterapiapalvelu Kaija-Leena
Lehtonen, puh 0503380311/
kaijaleena.lehtonen@gmail.com
Ki-energiahierontaa
www.mindbar.fi
Puh.050-350 9902
p. 046 5516099
- osaavaa - nopeaa
- asiakasläheistä
KIRJAPAINOPALVELUA
Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari
p. 09 - 413 97 300 | www.karprint.fi
Ostetaan
Ostan postikortit, mitalit, setelit, rahat,
sotamerkit, limu-, olut-, tulitikkuetiketit
Hakaniemen halli 2.kerros
Jukka Aho 0400-938 680
Työsuorituksia
myös romu autot huomioidaan nouto paikan
päältä ja maksu käteisellä. p. 045-1759883
Tapetointi- ja sisämaalaukset,
myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi.
P. 050 431 0175
Vastuunkantajat ry
www.vastuukirppis.fi
Helsinki ja Uusimaa
Meillä ei tuijoteta minuutteja vaan
keskitytään asiakkaan tyytyväisyyteen!
Meiltä saat kotitalousvähennyksen.
Ostetaan kaiken näköistä romua
Asianajotoimisto Pentti Lääveri Ky.
Puhelin 0400-650647,
www.penttilaaveri.com
SATOJA
IKONEITA JA
MAALAUKSIA
ART-BARON OY
Maaliskuussa 2015
alkavassa psykoterapiaryhmässä tilaa! Ota yhteyttä
Ursula Hallas 0504904607
ursulahallas@gmail.com
Tapettitalo. Fleminginkatu 4,
00530 Helsinki, puh. (09) 767
658, www.tapettitalo.fi
Sekalaisia
Ostetaan henkilö tai pakettiauto omaan käyttöön.
Kaikki huomioidaan!
0408519191
Luovutukset
MA-LA 8:30-17:00, SU 9-12:00
tai sopimuksen mukaan.
LAAKSTEN Oy
saunatila.indd 1
Ostetaan
Ilmoita PALVELUHAKEMISTOSSA
Mukaan pääsee 10?
per rivi + alv (yritykset)
ja 5? yksityiset sis alv.
Soita 09-413 97 332/Jarkko Soini
RööperinLehti
11. vuosikerta 2015
Punavuoren ja ympäristön
kaupunginosalehti.
Ilmoitusmarkkinointi ja konttori
Ilmoituspäällikkö
Jarkko Soini
p. 413 97 332
jarkko.soini@karprint.fi
Aineisto- ja materiaalikyselyt
myös 413 97 300
Päätoimittaja
Juha Ahola
p. 413 97 330
juha.ahola@karprint.fi
Kustantaja ja julkaisija
Karprint Oy
Painos:
30 000 kpl
Ilmoitushinnat:
Etusivu 1,30 ?
Takasivu 1,19 ?
Teksti 1,09 ?
Erikoisliikepalsta 0,96 ?
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%.
Aineiston jättö:
ilmoitukset ja toimituksellinen
aineisto lehden ilmestymistä
edeltävän viikon perjantaina.
Vastuu virheistä:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan. Huomautukset
on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa
ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä
olevien kirjoitusten tai ilmoitusten
lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
Jakelu:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
sekä jakelupisteet alueella.
Jakelunvalvonta:
p. 561 56 436 tai 886 61 055
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
Painopaikka
Karprint Oy
Huhmari 2015
Viikot 15-16 ? Nro 7
Monikulttuurisen musikaaliyhteisön luoma Afrobeat from the Heart -musikaali
tulee uudistuneena, nähtävillä toistaiseksi viimeistä kertaa Suomessa!
15
Nro 7 ? Viikot 15-16
16
? Helsingin paras tontti
ILMAISEKSI Guggenheim
-bisnekselle?!
? 150 miljoonaa
verorahoja
museopalatsiin?!
? Vielä lisenssimaksukin?!!
EI, EI
Guggenheim !
Heikki Talvitie
Suurlähettiläs
Puheenjohtaja
Marjatta Rasi
Erkki Tuomioja
Tom Packalen
Paula Lehtomäki
Rakennetaan Etelärantaan
uusi uimahalli, meille kaikille !
Paavo Arhinmäki
Pekka Haavisto
Björn Månsson
Valentina Ahlavuo
perushelsinkiläinen,
Helsingin
Taidemuseon
johtokunnan jäsen
Jouko Jääskeläinen
www.ahlavuo.fi
1/2015
6,40
Suomen tulee olla
rohkea, avoin, monikulttuurinen
ja tulevaisuuteen suuntautunut
yhteiskunta, jossa kunnioitetaan
ihmisoikeuksia
Tämän mainoksen maksaja on ehdokkaan tukiryhmä.
Jag vill att Finland i framtiden
är öppet, modigt, tvåspråkigt
och framtidsinriktat med respekt
för mänskliga rättigheter.
92
www.silja.nu
UDET
TO ? UUTU
HOITO ? RAVIN
VINKIT
? NEUVOT ?
Tärkeät
leikkaukset:
Kastraatio ja
sterilisaatio
Kissaihmiset
älykkäämpiä
kuin koiraihmiset?
Kissatalon
asukas
löytää
kodin
A
TAITEILIJAN MUUS
Ä:
JA PARAS YSTÄV
e
Madamoisella
Mimm
RAGDOLL
jälleen
suosituin
rotu
Vihreäsilmäinen
venäjänsininen
MUTKATON
PERUSKISSA
Ä UUSIKSI
sta
Maalaiskisuak
si
rivitalokiss
NINNIN ELÄM
Asiaa,
viihdettä,
tunteita,
upeita
kuvia ja
hellyttäviä
tarinoita
156