Kesälehti – Nro 6/2020 – 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti Kesä Kesä BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi AIKATAULU MERISATAMA – PIHLAJASAARI Liikennöidään joka päivä 1.6.-30.8.2020 Merisatamasta Pihlajasaaresta 9:30 10:30 10:15 11:15 11:30 12:30 12:15 13:15 13:30 14:30 14:15 15:15 15:30 16:30 16:15 17:15 17:30 18:30 18:15 19:15 19:30 20:30 20:15 21:00 Huom: Kauniilla ilmalla, Pihlajasaaren vuoroliikenteen matkustajamäärien ollessa tavallista suurempia, ajetaan Merisataman linjalla ylimääräisiä vuoroja klo 10.00 18.00. Tällöin lähdöt Merisatamasta ja Pihlajasaaresta 2 tai 4 kertaa tunnissa. AIKATAULU RUOHOLAHTI – PIHLAJASAARI Liikennöidään joka päivä 13.6.-9.8.2020 Ruoholahdesta Pihlajasaaresta 10:00 11:00 10:40 11:40 12:00 13:00 12:40 13:40 14:00 15:00 14:40 15:40 16:00 17:00 16:40 17:40 18:00 18:40 ?
2 Kesälehti 2020 • Nro 6 Kesä Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä. Eikö asunto mene kaupaksi? Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokramarkkinoilla asunnollesi on nyt kova kysyntä! Loimme vuokrauspalvelun, joka toimii täysin etänä.
16. vuosikerta – nro 6 Kesälehti 2020 Kesä Kesä Hernesaari Jätkäsaaren suunnasta kesällä 2019. Kuva: Helsingin kaupunki Peter Pan lentää Taivallahdessa I ki-ihana skotlantilaisen J.M.Barrien kirjoittama klassikko Peter Pan näytellään tänä kesänä Taivallahden kesäteatterissa. Elokuun aikana on 20 esitystä, joiden lipun myynti on jo alkanut vilkkaana. Sivu 8 Kesäkiertue Helsingin leikkipuistoihin H elsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut kiertävät 1.6.–26.6. Helsingin leikkipuistoja. Kesäkiertueella leikkipuistosta voi bongata kirjastoauton, liikkua koko perheen voimin liikunnanohjaajien innostamana, osallistua taidepajaan tai nauttia musiikista. Sivu 13 Hernesaaren esirakentaminen alkaa H ernesaaren esirakentaminen alkaa. Uusi asuinalue tullaan rakentamaan osin meritäytölle. Tätä valmisteleva ruoppaus alkaa Hernesaaren itärannalla kesäkuun alussa. Ensimmäisessä vaiheessa poistetaan pehmeät pintamaat, jotka kuljetetaan Hernesaareen rannassa oleviin altaisiin. Myöhemmässä vaiheessa savimaita kuljetetaan läjitysalueille avomerelle. Jätkäsaaren rakentamisessa on tehty vastaavanlaista ruoppausta ja meritäyttöä vuodesta 2009 alkaen. Työ jatkuu edelleen Melkinlaiturin jatkeen kohdalla. Ruoppaus ei vaikuta veneilijöiden liikkumiseen. Veneilijöiden toivotaan pitävän noin 150 metrin suojavälin työkoneisiin. Helsingin luonnonsuojeluohjelma eteni ripeästi viime vuonna V uoden 2019 lopussa Helsingissä oli luonnonsuojelualueita 2,2 prosenttia maa-alasta ja 0,95 prosenttia merialueesta. Sivu 7 Sivu 9 Päiväkoti Eiran 3-5-vuotiaiden lasten valitsemien kukkien siemenet ja tutkijoiden kuratoima niittykasviseos kylvettiin huhtikuun lopussa Munkkisaaren lämpölaitoksen niittykatolle. Kuvassa vasemmalta: Beñat Olascoaga, Anna Oldén ja Päivi Raivio. Kuva: Laura Iisalo Munkkisaaren lämpölaitokseen kasvaa niittykatto Monialaisen yhteistyön tulos tuo kaupunkiin lisää luontoa ja houkuttelee pölyttäjiä H elenin Munkkisaaren lämpölaitos saa tänä kesänä uuden ilmeen, kun vanha viherkatto muutetaan vehreäksi niityksi. Niityn kasviloisto ilahduttaa lähistöllä asuvia ihmisiä ja ohikulkijoita sekä lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta: niityllä versoo lajien kirjo, joka houkuttelee myös pölyttäjähyönteisiä. – Helen näkyy monella tavalla Helsingin kaupunkikuvassa. Haluamme yhdistää voimat kaupunkilaisten ja asiantuntijoiden kanssa muuttaaksemme kaupunkiympäristöä viihtyisämmäksi. Niittykatto-projektissa luodaan biodiversiteetiltään monimuotoinen ekosysteemi Munkkisaaren lämpölaitoksen katolle. Toivotamme pölyttäjähyönteiset sinne tervetulleiksi! sanoo yksikönpäällikkö Juhani Aaltonen Helenistä. Sivu 8
4 Kesälehti 2020 • Nro 6 Kesä Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 6/2020 Keskuspuiston ulkoilureitistölle uudet opasteet K eskuspuisto on kooltaan noin 1 000 hehtaaria ja jossa on yli 100 kilometriä ulkoilureittejä. Alueelle kohdistuu vuosittain yli 2 miljoonaa ulkoilukäyntiä. Keskuspuiston opastuksen suunnitelman tavoitteena on uudistaa nykyinen puutteellinen ulkoilureittiverkoston opastus. Uusi opastus tehdään pääosin olemassa oleville ulkoilureiteille nykyisten ulkoilupalvelujen mukaisesti. Uusi opastus ohjaa tehokkaasti ulkoilijoita ympäri vuoden kävelyn, pyöräilyn, hiihdon, ratsastuksen ja maastopyöräilyn reiteillä. Se opastaa ulkoilijoita Keskuspuiston eri ulkoiluja liikuntapalveluille ja luonnonsuojelualueille sekä ohjaa mm. työmatkapyöräilyä alueen läpi ja ympäröiviin kaupunginosiin. Lisäksi uusi opastus kanavoi ulkoilukäyttöä ylläpidettävälle ulkoilureittiverkostolle, mikä vähentää herkkien luontoalueiden kasvillisuuden ja maaperän kulumista sekä eläimistölle aiheutuvaa häiriötä. Opastussuunnitelma pohjautuu pääosin olemassa oleviin ulkoilureitteihin. Poikkeuksena tästä ovat reittien käyttötarkoituksen muutokset laduista talvella käveltäviksi ja pyöräiltäviksi Kuninkaantammentiellä Pitkäkoskelta Niskalaan, Niskalan ja Torpparinmäen välisellä ulkoilureittiyhteydellä sekä Paloheinän huippua kiertävällä reitillä. Näiden yhteyteen on suunniteltu tarvittavat latuja täydentävät osuudet. Suunnitelma sisältää uuden maastopyöräreitin linjauksen sekä sen kunnostustoimenpiteiden suunnittelun. Maastopyöräreitti sijoittuu maastossa jo oleville poluille. Maastopyöräilyn ohjaaminen opastetulle reitille tulee vähentämään herkkien luontoalueiden kulumista. Samaa reittiä voivat käyttää myös kävelijät ja polkujuoksijat. Opasteiden graafisen ilmeen suunnittelu on tehty Helsingin graafisen ohjeen mukaisesti. Käytettävä opastevalikoima on tehty Helsingin kaupunkikalusteohjeen kalusteita käyttäen ja niitä täydentäen. Opasteiden materiaalina on teräs ja niitä sijoitetaan keskeisiin risteyskohtiin sekä Keskuspuiston porttikohtiin. Reittivahventeina käytetään valaisinpylvääseen asennettavaa tarraa tai puun runkoon asennettavaa laattaa. Keskuspuiston ulkoilureittien opastuksen puutteellisuudesta on saatu runsaasti asukaspalautetta ennen suunnitteluhankkeen käynnistämistä ja uutta opastusta on toivottu. Opastuksen yleissuunnitelman toteutuksen kustannusarvio on lähes 1,5 miljoonaa euroa. Keskuspuiston opastuksen jatkosuunnittelu etenee Keskuspuiston pohjoisosan, Kehä I:n pohjoispuoleinen alue, rakennussuunnitteluvaiheeseen kevään 2020 aikana. Pohjoisosan rakennussuunnitelman valmistuttua laaditaan rakennussuunnitelma Keskuspuiston eteläosaan. Uuden opastuksen rakentaminen on mahdollista toteuttaa vaiheittain vuodesta 2020 alkaen. Rööperin lehti toivottaa hyvää kesää! -j.a. Vanhassa vara parempi Kolumni ? Poikkeustila ”ylensi” ikäihmiset omaan kategoriaansa. Riskiryhmä ei näytä kasvattavan ikääntyville kuuluvaa kunnioitusta vaan pikemminkin päinvastoin. Ihmiskunta on kehittynyt myös siten, että ikäihmisten määrä koko väestöstä on huimasti kasvanut ja keskustelu heidän tilanteestaan on luiskahtanut sivuraiteelle. Yhä useammin kuulee puhetta, että yli-ikäiset eivät kuulu hyödylliseen aktiiviväestöön. Heidän palvelutarpeestaan jaksetaan enemmän marista ja huolestua kustannuksista kuin kantaa asianmukaista huolta. Tämä piirre on korostunut erityisesti nyt ilkeän kulkutaudin levitessä maailmalla. Suojelua on osoitettu eristämällä nämä suomalaisen hyvinvoinnin rakentajat normaalista elämästä. Mutta mitä todellisuudessa tapahtui ihmisarvolle ja itsemääräämisoikeudelle kun yli seitsemänkymppiset ajettiin nurkkaan? Maailmassa on huutava pula viisaudesta ja kokemuksesta jota suuret ikäluokat edustavat. Sen perusoivalluksiin kuuluu ymmärrys, jossa poissaolo korvataan viisaalla läsnäololla. Nuorempien asenteen voi panna kokemattomuuden tiliin. Mutta elämässä näköjään on asioita, jotka voi ymmärtää vasta iäkkäämpänä. Muistan miten nuoruusvuosiani hallitsi ikä. Olin moneen asiaan aina liian nuori. Kun perustimme 13-vuoitaina urheiluseuran, sitä ei voitu rekisteröidä ennen kuin johtokunnan jäsenet olivat äänestyskelpoisia. Olin saanut kilpailutoimintaan kuuluvan palkintotuomarin koulutuksen, mutta en saanut lupakirjaa ennen kuin olin täyttänyt 18 vuotta. Traktorin ajokortin sain sentään 15-vuotiaana ja moottoripyörän sain ostaa 16-vuotiaana. Näillä ”vaarattomilla” härveleillä ajelin täyttä häkää niin että maantien pölysivät. Autonajokortin sain heti täyttäessäni 18 vuotta. Kärsin siitä, että alaikäisyys esti minua liittymästä ja osallistumasta moniin kiinnostaviin asioihin. Lukiovuosina aloin sitten jo vähän paremmin kelvata. Kutsuttiin puhujaksi ja keskustelijaksi radioon, jopa valtakunnallisiille kirkkopäiville Savonlinnassa. Olin nuorten sanan käyttäjänä täydentämässä piispojen puheita Olavinlinnassa Kirkon Nuorisopäivillä. Tunsin kunnioitusta päästessäni vastuupaikoille vanhempien ja viisaampien seuraan. Entä nyt? Mihin ikä ja kokemus on johtanut? Olen usein toistanut lausetta, elämä paranee vanhetessaan. Tunnustan myös, että minussa on joku perusvika kun innostun aina entistä enemmän vuosien karttuessa. Mitä enemmän vuosia, sitä kevyempi ja innostuneempi olo. Raamatussa ja muussa viisauskirjallisuudessa arvostetaan ikäihmisiä. Raamatun kunniavanhus Simeon oli aikansa arvostetuimpia henkilöitä. Häntä pidetään arvostuksen ja kunnioituksen esikuvana. Kuollessaan kolme neljästä suomalaisesta on täyttänyt 75 vuotta ja kaksi kolmesta 80 vuotta. Lääketieteen, tekniikan, sosiaalisten valmiuksien kehittyminen on rikastuttanut elämän kunnioitusta. Papit ja lääkärit ovat sitoutuneet olemaan tinkimättä elämän asialla. Loppuun asti kestävä kunnioittava ja lempeä kohtelu kuuluu ihmisyyteen. Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu luottamus elämään. Onnistumiset ja epäonnistumiset, voitot ja tappiot , oikeat päätökset ja virheet kuuluvat elämään. Luottamus elämään on parasta. Veli-Matti Hynninen Jätkäsaareen valmistuu uusia Lumo-koteja S yyskuun 2020 lopussa valmistuu lisää uusia Lumo-vuokrakoteja Jätkäsaareen, alueen länsipuolelle Saukonkanavan kupeeseen. Osoitteessa Karibiankuja 4 on yhteensä 74 huolella suunniteltua kaupunkikotia kuudessa asuinkerroksessa. Talosta löytyy huoneistoja yksiöistä suurempiin perheasuntoihin, saunalla tai tilavalla vaatehuoneella varustettuna. Nämäkin vuokra-asunnot vuokrataan suoraan Lumo-verkkokaupasta Lumo.fi/karibiankuja4 Asukkaiden käytössä ovat arkea helpottavat pesutupa, kuivaushuoneet sekä kerhotila. Korttelin yhteinen sisäpiha ilahduttaa kaikkia talojen asukkaita leikkija oleskelualueineen. Autopaikkoja löytyy viereisestä pysäköintilaitoksesta. Karibiankujan rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa ja asuntoihin pääsee tutustumaan vuokrauksen jälkeen joko videoesittelyin tai koronavirustilanteen erityisvaatimukset huomioiden kesän aikana. Energiatehokas kiinteistö liitetään Helenin hiilivapaaseen, vesisertifoituun kiinteistösähköverkkoon ja se lämpenee Fortumin hiilineutraalilla kaukolämmöllä. Kunkin huoneiston lämpötiloja sekä ilmanvaihtoa seuraa ja ohjaa Leanheat-mittausjärjestelmä. Jätkäsaari on kantakaupungin ja avomeren kainalossa Myös Karibiankuja 4:n naapuriin, Bahamankatu 8:aan, valmistuu uusia Lumo-koteja heinäkuun 2020 alussa. Bahamankadulle tulee yhteensä 82 vuokra-asuntoa ja kolmannes talon asunnoista on jo vuokrattu Lumo-verkkokaupan kautta, Lumo.fi/bahamankatu8. Jätkäsaaren kasvu jatkuu, ja asuinalueen suosio kasvaa samaan tahtiin. Kaupunkilaisten merellinen kotipaikka houkuttelee hyvine palveluineen ja kulkuyhteyksineen. Huolella suunniteltu urbaani asuinalue on monimuotoisten kerrostalojen muodostama, ja niiden väleihin ja sisäpihoille on rakennettu viihtyisiä viheralueita leikkipaikkoineen. Jätkäsaari on osa kantakaupunkia, ja aluetta leimaa vahvasti meren läsnäolo. Korttelit muodostavat suojaisia sisäpihoja ja talojen kivijaloissa on kattavasti erilaisia palveluja, kahviloita ja ravintoloita. Jätkäsaari on myös tuhansien työpaikkojen aluetta. Jätkäsaaren aluekokonaisuuden on suunniteltu valmistuvan vuonna 2030. Kaukolämpötyöt Uudenmaankadulla P oikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat Uudenmaankadulla Annankadun ja Yrjönkadun välillä 4.5.-4.7. välisenä aikana. Uudenmaankadulla on käytössä yksi ajokaista moottoriajoneuvoille ja polkupyörille. Pysäköinti Annankadun ja Yrjönkadun välillä poistuu. Jalankulkuun katutyöllä ei ole vaikutusta. Järjestelyt voivat ruuhkauttaa liikennettä tilapäisesti. Helen Oy pahoittelee saneeraustöistä aiheutuvaa mahdollista haittaa. Taideyliopistoon 265 uutta opiskelijaa T aideyliopiston uudet opiskelijat on valittu. Uusia perustutkinto-opiskelijoita valittiin 265, joista 22 Kuvataideakatemiaan, 170 Sibelius-Akatemiaan ja 73 Teatterikorkeakouluun. Taideyliopiston tämän kevään 81 hakukohteesta 79:ssä järjestettiin valintakokeet täysin sähköisesti koronapandemian vuoksi. Suurin osa musiikin, teatterin, tanssin ja kuvataiteen valintakokeista järjestettiin tänä vuonna etäyhteyksin. Perustutkintokoulutuksen hakukohteisiin tuli yhteensä 4212 hakemusta (hakijoita oli yhteensä 3690). Hakemuksista 816 oli Kuvataideakatemiaan, 1327 Sibelius-Akatemiaan ja 2069 Teatterikorkeakouluun. Taideyliopisto kuuluu Suomen halutuimpiin opiskelupaikkoihin, sillä noin 7,2 % hakeneista tuli valituksi. Suosituimmat koulutusohjelmat olivat näyttelijäntaide, kuvataide ja musiikkikasvatus. Hakeneiden ja valittujen opiskelijoiden määrä vaihtelee eri vuosina, koska kaikkiin koulutusohjelmiin ei oteta vuosittain uusia opiskelijoita. Taideyliopiston opiskelijoita. Kuva: Veikko Kähkönen / Taideyliopisto
5 Nro 6 • Kesälehti 2020 Kesä Hietalahdenrantaan uusia ratkaisuja alueen kehittämiselle HKL kunnostaa ja rakentaa uutta raitiotierataa kesällä K aupunginhallituksen elinkeinojaosto on tehnyt aluevarauksen HGR Property Partners Oy:lle Hietalahdenrannan alueelle. Varauksen aikana tutkitaan muun muassa mahdollisuudet täydennysrakentamiselle ja viihtyisämmän jalankulkuympäristön suunnittelulle. Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päätti maanantaina 11. toukokuuta 2020 pidetyssä kokouksessa varata Hietalahdenrannan alueen HGR Property Partners Oy:lle toimitilahankkeen kehittämistä ja toteutusedellytysten jatkoselvittämistä varten. HGR Property Partners Oy on kotimainen kiinteistökehitysja sijoitusyhtiö, joka keskittyy pääkaupunkiseudulla sijaitseviin merkittäviin kiinteistökehityshankkeisiin. Hietalahdentori on tiiviisti rakennettu alue ja lähitulevaisuudessa sen sijainti muuttuu yhä keskeisemmäksi uusien kehityshankkeiden myötä. Uudet asuinalueet Hernesaari, Telakkaranta ja Jätkäsaari lisäävät käyttäjämääriä alueella ja muut ympäristön kehityshankkeet, kuten Metropolialta vapautuneiden tilojen sekä Kaartin lasaretin uusi käyttö, nostavat alueen profiilia. Hietalahdenranta on yksi pääsisääntuloväylistä Espoon suunnasta Helsinkiin tuleville. Ympäristö on nykyisin pääosin liikennealuetta ja ajoneuvomäärien ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on tarkoitus tutkia alueen kehityspotentiaalia sekä esittää ehdotus toimitilojen täydennysrakentamisen määrästä ja sijainnista. Kehittämisvaraushakemuksessa HGR Property Partners esittää ajoneuvoliikenteen siirtämistä Hietalahdenlaiturin linjauksen mukaisesti. Uusi liikenneratkaisu mahdollistaisi torin ja altaan ympäristön kehittämisen jalankulkijoiden ehdoilla, erilaisten virkistystoimintojen ja tapahtumien käyttöön. Näin rantaan saataisiin uusi jatkuva pyöräja jalankulkureitti. Kehittämisvaraus on voimassa 31.12.2022 saakka. Varaukseen liittyy myös muita ehtoja. Esimerkiksi uudisrakentamisen tulee olla pääkäyttötarkoitukseltaan toimistotilaa eikä asumista sallita. Uudisrakentamisessa noudatetaan hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman periaatteita. Kaavoitettavat tontit tullaan todennäköisesti luovuttamaan myymällä. Luovutusmuodosta ja -ehdoista päätetään myöhemmin erikseen. Suunnittelun vuorovaikutusta on tarkoitus kehittää monivaiheisemmaksi. H KL kunnostaa raitiotieratoja ja rakentaa uutta rataa tulevana kesänä ja syksynä. Ratatöiden yhteydessä asennetaan muutamalle vaihdealueelle uudet syväuraiset vaihteet, joilla pyritään vähentämään kiskomelua. Kesällä rakennetaan laajenevan raitiolinjaston tarpeisiin uutta raitiotierataa Telakkarantaan ja Atlantinkadulle Jätkäsaareen. Muut ratatyöurakat ovat peruskunnostustöitä: ratakiskojen ja vaihteiden vaihtoa. Radan kunnostustöitä tehdään kesällä muun muassa Katajanokan terminaalissa, Mannerheimintien ja Kaivokadun risteyksessä ja Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun risteyksessä sekä Pikku Huopalahdessa raitiolinja 10:n päätelenkillä. Ratatöitä tehdään 15 työmaalla. Kiskoja uusitaan yhteensä noin 2,5 kilometrin matkalta ja uusia vaihteita asennetaan 13. Uudet vaihteet vähentävät kiskomelua Ratatöiden yhteydessä HKL asentaa raitioteiden vaihdealueille uusia syväuraisia vaihteita. Vaihteita asennetaan muun muassa Bulevardin päätyyn, Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun sekä Mannerheimintien ja Kaivokadun risteykseen ja Ruoholahdenrantaan. HKL on jo aiempina kesinä asentanut uudentyyppisiä syväuraisia vaihteita, ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Syväuraisilla vaihteilla pyritään vähentämään kiskomelua ja tärinää, jotka syntyvät raitiovaunun ylittäessä vaihdealueen. Uusien vaihteiden myötä on mahdollista myös nostaa raitiovaunujen nopeuksia: syväuraiset vaihteet mahdollistavat vaihdealueen ylityksen nykyistä suuremmalla nopeudella. Jatkossa syväuraisten vaihteiden määrä lisääntyy, sillä HKL asentaa ratatöiden yhteydessä syväuraiset vaihteet aina, kun se on vaihteen geometrian puolesta mahdollista. Kiskoja uusitaan tarpeen mukaan Ratakiskojen käyttöikä riippuu siitä, millaisella rataosuudella kiskot ovat. Suoralla radalla kiskot voivat kestää 30 vuotta, kaarteessa huomattavasti vähemmän aikaa; maksimissaan 15 vuotta. Vaihteiden käyttöikään vaikuttaa muun muassa liikennemäärä: tiheästi liikennöidyillä rataosuuksilla vaihteet kuluvat eniten ja niitä vaihdetaan muutaman vuoden välein. Harvemmin liikennöidyillä osuuksilla vaihteet kestävät jopa 25 vuotta. HKL suunnittelee ratatyöt siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä raitiovaunuja ajoneuvoliikenteelle. Ratatöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös öisin tietyin rajoituksin. Helsingin yleiset säädökset rajoittavat melua aiheuttavan yötyön maksimiajaksikaksi yötä viikossa. Ratatyöhankkeet pyritään ajoittamaan niin, että ne voidaan toteuttaa samanaikaisesti muiden kuntateknisten hankkeiden kuten vesijohto-, viemärija kaukolämpötöiden kanssa. Telakkarannan toimitiloille platinatason ympäristöluokitukset H istorialliseen Helsingin Telakkarantaan Skanskan kehittämille ja rakentamille toimitiloille on myönnetty LEED®-ympäristöluokitukset. Vuoden 2019 lopulla valmistuneet toimitilat koostuvat kahdesta rakennuksesta, jotka ovat Euroopan kemikaaliviraston käytössä. Hankkeessa on huomioitu vahvasti alueen kulttuurihistoriallinen merkitys, ja kaksi suojeltua kohdetta on saatu käyttöön uudelleen uudisrakennuksen lisäksi. L Arkkitehtien suunnitteleman uudisrakennuksen arkkitehtuurissa on pyritty huomioimaan alueelle tyypillinen teollinen tunnelma. Julkisivuun asennettujen ruosteenpunaisten corten-teräslevyjen myötä rakennus sulautuu ympäristöönsä hyvin. Toimistokäytössä olevalle uudisrakennukselle myönnettiin LEEDv3 platinatason luokitus. Erityistä kohteessa on, että 8-kerroksinen rakennus on rakennettu osittain telakan käytössä olleen puutyöpajan päälle. Suojeltu puutyöpaja on rakennettu 1898, ja se on yksi alueen vanhimmista rakennuksista. Konferenssikäytössä oleva, LEEDv4 kultatason luokituksen saanut, vuonna 1916 rakennettu entinen konepajahalli on restauroitu täysin. Julkisivu on säilyttänyt vanhan ilmeensä samalla kun sisätilat uudistettiin nykyaikaisiksi. Konferenssikeskukseen on jätetty paikalleen muun muassa konepajahallin käytössä ollut nosturi muistuttamaan teollisesta menneisyydestä. Luokitukset myönnettiin erityisesti korkean energiatehokkuuden ansiosta, mikä näkyy muun muassa ilmanvaihtoon ja talotekniikkaan liittyvissä ratkaisuissa. Kiinteistöillä on korkeat sisäilmakriteerit, ja ilmanlaatua tarkkaillaan jatkuvasti. Lisäksi on huomioitu toimitilojen hyvä saavutettavuus ja lähistön palvelut. Rakennukset sijaitsevat Telakkakadulla, jonne on helppo tulla julkisilla liikennevälineillä tai pyörällä. Liikenneyhteydet paranevat entisestään, sillä Helsingin kaupunki uudistaa parhaillaan Telakkakatua, johon avautuu vuonna 2021 raitiovaunureitti Eiranrantaan saakka. – LEED-luokitus auttaa Euroopan kemikaalivirastoa, EU-instituutiona, pienentämään ympäristövaikutustamme. Samalla se edistää tavoitettamme olla ilmastoneutraali vuoteen 2030 mennessä, sanoo Euroopan kemikaaliviraston Corporate Services -yksikön johtaja John Wickham. – Ympäristönäkökulmat ovat olleet huomattavassa osassa jo heti hankkeen suunnittelun alusta lähtien. Erityisen hankkeesta on tehnyt historiallisesti merkittävien rakennusten uudistaminen vastaamaan nykyajan standardeja. Olen iloinen, että tavoitteet saavutettiin asiakkaan, suunnittelijoiden ja rakentajien saumattomalla yhteistyöllä, kertoo asiakkuusjohtaja Jari Kuronen Skanskasta. Yli 100 vuotta suljettuna ollut alue avautuu hiljalleen kaupunkilaisille. Alueen ilme muodostui alun perin vuonna 2010 järjestetyn arkkitehtikilpailun voittajatyön perusteella. Alue jatkaa kehittymistään edelleen, ja parhaillaan Skanska rakentaa alueelle uusia koteja. Alueen arvioidaan valmistuvan kokonaisuudessaan vuonna 2026. LEED® (Leadership in Energy and Environmental Design) on kansainvälisesti tunnettu ja laajasti käytössä oleva rakennusten ympäristöluokitus. LEEDin uusin versio on järjestyksessään neljäs. Sertifioinnissa rakennusprojektia arvioidaan kahdeksalla eri perusteella. Arvioinnin tekee puolueeton kolmas osapuoli, Green Building Certification Institute, joka toimii Yhdysvaltain Green Building Councilin alaisuudessa. Vuonna 1916 rakennettu entinen konepajahalli on uudistettu täysin nykyaikaiseksi konferenssikäyttöön. Kuva: Skanska, Tuomas Uusheimo Telakkarannan rakentamisessa huomioidaan alueen historiallinen arvo. Kuva: Skanska, Tuomas Uusheimo 8-kerroksinen uudisrakennus on rakennettu osittain entisen puutyöpajan päälle. Kuva: Skanska, Tuomas Uusheimo
6 Kesälehti 2020 • Nro 6 Kesä Sunnuntaiksi 2. Kor. 8:1-9 Luuk. 12:13-21 ? Lapsilleni on kertynyt hyvinkin paljon erilaisia leluja. Tästä huolimatta, kun seuraan heidän leikkejänsä, suuri osa noista leluista jää useimmiten käyttämättä, koska heidän leikkinsä ovat mielikuvitusrikkaita ja lelut, jotka ovat enemmän käytössä saavat kerta toisensa jälkeen uuden merkityksen tai käyttötarkoituksen. Välillä laitamme yhdessä pois niitä leluja, joita ei enää käytetä, annamme niitä eteenpäin muille leikittäväksi. Kierrätämme ja lapseni miettivät kuinka toiset lapset leikkivät niillä leluilla seuraavaksi. Ilo jakautuu, riemu moninkertaistuu. Niin on Jumalan sanomankin kanssa. Sitä ei kannata pitää yksinoikeudella itsellään vaan mitä enemmän sitä jakaa, sitä enemmän se tuottaa iloa ja riemua. Rakkauden sanoma on ajatonta, aikaan ja tavaraan sitomatonta. Lukemalla uudelleen samoja kohtia Raamatusta, oma elämäntilanteemme voi joka kerta avata meille tekstiä uudella tavalla. Vaikka moni materiaalinen asia helpottaa elämää ja arkea, kuten tiskikone, pyykinpesukone, kuivausrumpu tässä pienlapsiperheen arjessa, niin tavarat kuluvat, menevät rikki, eivät kestä ajan hammasta. Jumalan sanoma ja rakkaus, taivaisten valtakunta, ovat aikaa kestäviä, eivät kulu, eivät mene rikki. Sen sijasta, että sitä varjelisi vain itsellään, niin kuin maallisten aarteiden kanssa rikas mies pyrki tekemään, niin mitä enemmän sitä kierrättää ja jakaa muiden kanssa, sitä enemmän se tuottaa myös itselle iloa. Tekemällä rakkaudentekoja, jakamalla hyvää, saa elämäänsä paljon pysyvämpää iloa kuin mikään maallinen materia voi antaa. Mieleeni juolahtaa sanonta, raha ei tee onnelliseksi, rakkaus tekee. Rakastamalla itseäsi, rakastamalla lähimmäistäsi, rakastamalla Jumalaa huomaat, että olet itsekin rakkauden ympäröimä. Tuula Anttila Kirjoittaja on nuorten kuuntelija, pöytälaatikkorunoilija ja sosionomi YAMK-diakoni Annantalossa tapahtuu • Virtuaalinen Annantalo. Annantalon verkkosivuilta löytyvä Virtuaalinen Annantalo tarjoaa kivaa tekemistä lapsille ja nuorille. Virtuaalinen Annantalo on saavutettavissa joka päivä. Verkkosivut osoitteessa: http://www.annantalo.fi/fi/ virtuaalinenannantalo • ma 15.6. klo 12.00 to 18.6. Avointa leikkija taidetoimintaa. Annantalon taideopettajat ohjaavat pihalla taidetoimintaa ja leikkejä. Taideopettajien johdolla tutustutaan aistipuutarhaan ja seuraillaan pihan Hahmosten touhuja. • ma 15.6. klo 17.30 18.30 NIA-tanssitunti. Nia® on kokonaisvaltainen liikuntamuoto, jossa tärkeää on oman kehon kuuntelu. Kertamaksu: 5 € Mobilepay ja holvi.com/ shop/tanssivamieli • ti 16.6. klo 10.00 14.00 Viljelytalkoot Annantalon pihalla. Kesällä 2020 Annantalon pihalla jatkaa kasvuaan Helsingin hauskin yhteisöpuutarha. Vapaa pääsy. • ti 16.6. klo 10.30 11.15 Kesämuskari. Annantalon Stagen kesämuskarit kutsuvat laulamaan, leikkimään, liikkumaan ja loruttelemaan yhdessä muskariope Tuuli Paasolaisen kanssa. Ilmoittautuminen etukäteen annantalo.fi. Vapaa pääsy. • ti 16.6. klo 15.00 16.00 Perheliikunta. Perheliikunnassa liikutaan ja leikitään koko perhe yhdessä. • ti 16.6. klo 17.30 Kaupunkitanssit – Humppa. Kesästä 2015 alkaen Tanssiteatteri Tsuumi on tanssittanut maksuttomissa paritanssituokioissa, joita on toteutettu pääkaupunkiseudulla vuodesta 2000 saakka. • to 18.6. klo 15.15 16.00 Taskari Tanssiversio muskarista. Taskari on mukavaa yhteistä tekemistä tanssien ja leikkien. Ilmoittautuminen etukäteen annantalo.fi. Vapaa pääsy. • Puistojumppa | FunAction / NYT-liikunta to 18.6. klo 16.10 17.00. Puistojumpassa tehdään helppoja askelluksia sykkeen kohottamiseksi sekä lihaskuntoliikkeitä voiman kasvattamiseksi. • Fressin jumpat to 18.6. klo 18.00 19.00. Fressi järjestää kesällä puistojumppaa Annantalon pihalla torstaisin klo 18-19 kesäja heinäkuun ajan. ANNANTALO Annankatu 30 Helsingin kesäkuun luontoretket • Kasviretki Jakomäen linnoitusalueelle su 14.6. klo 14-16 Jakomäen linnoitusalue on osa ensimmäisen maailmansodan aikaista linnoitusjärjestelmää. Vanhoilla valleilla ja juoksuhautojen reunoilla kasvaa monia mielenkiintoisia kasvilajeja, joita tarkkaillessa alueen historiakin herää eloon. Retken lähtöpaikka: Jakomäentien ja Kaivantokujan risteys. Ilmoittautuminen retkelle 10.6. mennessä numeroon 09 310 22111 (ma-to klo 8.1516.00, valikko 4, muut asiat) tai kaupunkiymparisto@hel.fi. • Talin ja Mätäjoen kesän rehevyyttä ti 16.6. klo 18-20 Alkukesän vehreys on vallannut maiseman. Mätäjoki solisee verkalleen kohti merta jalopuiden varjossa. Puiden alla alkukesän rehevä kasvillisuus kurkottaa kohti valoa. Rastailla on jo suuret poikaset. Retken lähtöpaikka: Talin liikuntapuiston P-alue, Purotie 8. Ilmoittautuminen retkelle 11.6. mennessä numeroon 09 310 22111 (ma-to klo 8.15-16.00, valikko 4, muut asiat) tai kaupunkiymparisto@hel.fi. • Stansvikin rautakaivos ja Tahvonlahdenharju to 25.6. klo 18-20 Laajasalon Koirasaarentien varrella Tahvonlahden perukassa sijaitsevat vanhan rautakaivoksen rauniot. Stansvikin kaivos käynnistettiin yli 200 vuotta sitten. Nyt vanhat kaivoskuilut ovat osin täyttyneet vedellä. Retken lähtöpaikka: Stansvikin kartanon yleisön P-alue, Stansvikintie. Ilmoittautuminen retkelle 23.6. mennessä numeroon 09 310 22111 (ma-to klo 8.15-16.00, valikko 4, muut asiat) tai kaupunkiymparisto@hel.fi. Uhattu elämä -näyttely täydentyi Sinebrychoffin taidemuseossa Rikhardinkadun kirjasto suljettu 19.6.-31.7. R ikhardinkadun kirjasto on suljettu korjaustöiden vuoksi 19.6.-31.7. Voit vaihtaa remontin aikana saapuvien varaustesi noutopaikaksi itsellesi sopivimman Helmet-kirjaston kirjautumalla omiin tietoihisi osoitteessa helmet.fi. Jos et itse vaihda noutopaikkaa, ovat varauksesi noudettavissa Töölön kirjastosta. Aukioloajat kesäkuussa ennen remontin alkamista ovat: ma-to 8-20, pe 8-18, la-su suljettu. H elmikuussa avattua, erityisen ajankohtaista Uhattu elämä -näyttelyä on täydennetty uudella teoskokonaisuudella, joka on esillä museon Punaisessa kellarissa. Teosten kautta tutkitaan taiteen ja luonnontieteen leikkauspisteitä eri aikakausina ja eri lähtökohdista. Empiirinen tutkimus on väline taiteilijan ilmaisulle, ajatuksille ja sanomalle. Ihmisten uteliaisuutta ja seikkailunhalua näyttelyssä valottaa kirjaharvinaisuus, Kansalliskirjaston A.E. Nordenskiöldin (1832–1901) kokoelmaan kuuluva matkakertomus. Kirja on painettu Amsterdamissa 1710, ja se kertoo Huippuvuorille ja Grönlantiin vuonna 1671 tehdystä tutkimusmatkasta. Lisäksi esillä on eläinja kasvitutkielmia 1500-luvulta lähtien. Nykypäivän näkökulman näyttelyyn tuovat valokuvataiteilija Sanna Kanniston (s. 1974) videoteokset, jotka konkretisoivat lintujen ja taiteilijan kohtaamista, tarjoten silti todellisuudesta irrallisen, hurmaavan luontokokemuksen. Taiteen ja luonnontieteen leikkauspisteessä Luonnontieteiden tutkimus ravistelee oman aikansa uskomuksia ja vallalla olevia käsityksiä maailmankaikkeudesta ja luonnonjärjestyksestä. Nykyisen tiedekäsityksen perusta syntyi Euroopassa 1400-luvun lopulla alkaneen luonnontieteiden edistyksen myötä. Lääkärin ja tähtitieteilijän Kopernikuksen (1473–1543) aurinkokeskeinen teoria mullisti maailmankuvan – ihmistä ei voitu enää pitää maailmankaikkeuden peilinä. Luonnontieteiden kehityksen voi nähdä myös länsimaisen ajattelun vapautumisena. Kirjapainotaidon kehittyminen sekä tuntemattomille mantereille suuntautuneet löytöretket laajensivat maailmankuvaa. Empiirisen tutkimuksen merkitys korostui, kun eläinja kasvitiede saivat uutta tutkittavaa. Taiteilijat kiinnostuivat eksoottisista kasveista ja eläimistä, ja kaikkein seikkailunhaluisimmat halusivat nähdä ne luonnollisessa ympäristössään. Eräs varhaisimmista seikkailijoista oli kuvittaja ja luonnontutkija Maria Sibylla Merian (1647–1717), joka oli kasvien ohella kiinnostunut hyönteisistä. Charles Darwinin (1809– 1882) Lajien synty (1859) aloitti keskustelun ihmisen asemasta luonnossa. Darwinin teorioiden myötä luonnontieteen näkemystä ihmisen alkuperästä ei ole voitu sivuuttaa. ”Empatia muita eläimiä kohtaan on viimeisimpiä moraalisia saavutuksiamme”, kirjoitti Darwin teoksessaan Ihmisen polveutuminen (The Descent of a Man), 1871. Taiteilijan työssä empiirinen tutkimus on väline ilmaisulle, ajatuksille ja sanomalle. Valokuvataiteilija Sanna Kannisto (s. 1974) on kuvannut eläinja kasviaiheita parinkymmenen vuoden ajan ja luonto on hänelle tärkeä inspiraation lähde. Kanniston videoteoksissa ovat samaan aikaan läsnä kokemus luonnosta, taiteilijan luoma asetelma, sekä havainto esteettisestä kauneudesta. Kanniston taiteellisessa prosessissa yhteistyö tutkijoiden kanssa on tärkeää. Lintujen tarkasteluun liittyy luonnontutkimuksellinen näkökulma, sekä ajatus rajoittavasta katseesta ja rajoitetusta vapaudesta. Lintu on siirretty osaksi kuvaa, irrotettu omasta ympäristöstään – miten kauniisti värit ja liikkeet korostuvatkaan valkoista kuvaustaustaa vasten. Voiko luonnon estetisoida– Katsoja saattaa hämmentyä kauneuden vaikuttavuudesta ja voimasta. Tunteiden heräämisen kautta yhteys luontoon ehkä vahvistuu. Parhaimmillaan tunnesiteen kautta syntyy ymmärrys ja kunnioitus. Tutkimusretkiä Grönlantiin purjehdittiin ensimmäisen kerran vahingossa – portugalilaisen Gaspar Corte Realin (n. 1450– 1501) johdolla vuonna 1500. Purjehduksen tarkoituksena oli löytää nopea reitti Aasiaan, Pohjois-Atlantin yli. Autiota ja jäistä Grönlantia luultiinkin tuolloin osaksi Aasiaa. Englantilaisen napa-alueiden tutkijan John Davisin (n. 1550–1605) johdolla Grönlannin länsirannikolle matkustettiin 1587. Ensimmäinen matka Huippuvuorille toteutettiin hollantilaisen Willem Barentsin (n. 1550–1597) johdolla 1596. Hän antoi löytämälleen saariryhmälle nimeksi Huippuvuoret. Saksalainen lääkäri ja luonnontutkija Friderich Martens (1635–1699) oli mukana Huippuvuorille suuntautuneella tutkimusretkellä vuonna 1671. Martens julkaisi havaintonsa teoksessa Spitzbergische oder Grönländische Reise-Beschreibung, gethan im Jahre 1671 (1675). Hän kertoo kuvituksen avulla merestä, säästä, kasveista ja eläimistä. Teoksesta julkaistiin runsaasti käännöksiä, ja se oli pitkään tärkeä tietolähde. Näyttelyssä on esillä Kansalliskirjaston kokoelmaan kuuluva teoksen hollanninkielinen alkuperäispainos vuodelta 1710. Painos on osa suomalaissyntyisen tutkimusmatkailijan A.E. Nordenskiöldin (1832– 1901) kokoelmaa. Nordenskiöld kävi itsekin Huippuvuorilla, ja antoi yhdelle saarista nimen Martensøya – Martensin mukaan. Sarvikuono Dürerin mukaan Intiansarvikuono saapui monimutkaisten poliittisten lepyttelyjen seurauksena Intian Goasta Lissaboniin 1515. Renessanssitaiteilija Albrecht Dürer (1471–1528) sai käsiinsä kuvailun ja piirroksen jännittävästä eläimestä. Niiden pohjalta syntyi Dürerin tulkinta, jossa sarvikuonon nahka muistuttaa haarniskaa. Dürerin Sarvikuono-vedosta on käytetty laajasti esikuvana vuosisatoja. Esillä oleva David Kandelin (1520–1592) puupiirros on uskollinen mukaelma siitä. Kandelin puupiirros julkaistiin Sebastian Münsterin (1488–1552) maailmaa kuvaavassa ja selittävässä Cosmographia –teoksessa. Kandel oli erikoistunut kasvija eläintieteellisiin aiheisiin. Uhattu elämä -näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 23.8.2020 saakka ja Punaisen kellarin teoskokonaisuus 2.6.–16.8.2020. Teosten lainaajat: AV-arkki, Gallen-Kallelan Museo, Helsingin taidemuseo HAM, Viivi Häkkinen, Kardrioru kunstimuuseum, Sanna Kannisto, Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma, Sinebrychoffin taidemuseo, Kansalliskirjasto, University of Tartu Art Museum, yksityiskokoelma Friedrich Sigismund Stern (Kulgatsi 1812–1889 Riika): Kasveja eteläisen Venäjän aroilta. Kuvituksia teokseen Reise in die Steppen des südlichen Russlands, 1838 (Friedrich Göbel) litografia. Viron taidemuseo, Kadriorg David Kandel (n. | c. 1520–1592) mukaan Albrecht Dürer (1471–1528) Sarvikuono. 1515-1550, puupiirros Kuvitus teokseen Cosmographia (Sebastian Münster, 1488–1552). Tarton yliopiston taidemuseo
7 Nro 6 • Kesälehti 2020 Kesä Helsingin luonnonsuojeluohjelma eteni ripeästi viime vuonna Senaatintorista Helsingin kesän uusi palvelualue? K oronakriisi on hiljentänyt kaupungin. Poikkeuksellinen tilanne on koetellut suuresti etenkin palvelualan yrittäjiä ja tilanteesta toipuminen tulee olemaan suuri haaste. Helsinki edistää sitä, että kaupunkielämä elpyy ja kaupungin eri alueet ovat jatkossakin vetovoimaisia niin kaupallisesti kuin kulttuurisestikin. Palautumista tuetaan vastuullisesti ja turvallisuudesta tinkimättä. Helsingin kaupunki on tänään linjannut ensimmäisistä keinoista, joilla edistetään erityisesti ravintolatoiminnan toipumista koronakriisin aiheuttamasta poikkeuksellisen haastavasta tilanteesta. Yksi keskeisistä uusista avauksista on mahdollisuus toteuttaa Senaatintorista kesän 2020 kiinnostavin terassija palvelualue sekä kohtaamispaikka. Lisäksi ravintolatoimintaa pyritään vauhdittamaan lupiin ja toimintamalleihin liittyvillä uudistuksilla. Senaatintorin kokeilusta haetaan piristysruisketta koko keskustan elävyydelle. Tämä on tärkeää kaupungin elinvoimaisuuden, matkailun ja tapahtumallisuuden kannalta. Kokeilun käytännön organisoinnista vastaa kaupungin omistama Torikortteleiden kiinteistökehitysyhtiö Helsingin Leijona Oy. – Keskustan elinvoimaisuus on kriisistä toipuvalle Helsingille keskeisen tärkeää. Esimerkiksi matkailulla on suuri merkitys kaupungille ja monelle helsinkiläiselle yritykselle. Nyt kun ulkomailta suuntautuva matkailu lienee vielä pitkään pysähdyksissä, nousee kotimaanmatkailu tärkeään rooliin. On varmistettava, että Helsinki ja Helsingin ydinkeskusta koetaan paikaksi, joka tarjoaa turvallisia kaupunkielämyksiä niin meille helsinkiläisille kuin muualta Suomesta tuleville vierailijoille. Pyrimme kaikin voimin edistämään kaupunkielämän elpymistä kesällä 2020, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. Senaatintorin avaaminen edellyttää vielä paljon suunnittelua ja tähän liittyvistä yksityiskohdista tullaan viestimään myöhemmin. Kyseessä on kulttuurihistoriallisesti erittäin merkittävä paikka, joten toteutuksen tulee olla tyylikäs ja arvokkaan alueen kokonaisilmettä kunnioittava. Myös rakenteilla olevan Helsinki Biennaali -paviljongin ja siihen liittyvän uuden laiturin käyttöä Kauppahallin vieressä kehitetään saariston porttina tukemaan merellisiä virkistyspalveluita ja vesiliikennettä. Vauhtia lupabyrokratiaan Ravintolaterassien osalta on jo aiemmin päätetty, että kaupunki ei peri niihin liittyviä maksuja huhtija toukokuulta 2020. Nyt maksuista luovutaan myös kesäkuun osalta. Ravintolatoimintaa koskien kaupunki toimii kevennetyillä lupamenettelyillä ja nopeutetuilla aikatauluilla. Terassien laajentamisesta tehdään aiempaa helpompaa. Jos terassialue sijoitetaan esimerkiksi ravintolan viereiseen puistoon, asia käsitellään kevennetysti tulevaa kesää varten laadittavan toimintamallin mukaisesti. Mikäli terassit toteutetaan riittävän kevyin rakentein, ei kaupunki edellytä niiltä kesän 2020 osalta edes toimenpidelupaa. Kaupunki tulee myös viestimään aktiivisesti keinoista, joilla kaupunkitilaa on mahdollista käyttää matalalla kynnyksellä pienimuotoiseen yritystoimintaan. Se on jo nykysäännöksin varsin helppoa. Kaupunki sallii esimerkiksi yksityishenkilöiden harjoittaman pop up -elintarvikeliiketoiminnan ulkotiloissa 12 vuorokauden ajan vuodessa ilman ilmoitusta. Myös tuotteiden myynti maksullisilla pysäköintipaikoilla on mahdollista. Lisäksi pienten yritysten lupaprosesseja sujuvoitetaan merkittävästi. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaosto on jo delegoinut päätösvaltansa tilapäisten lupien osalta lupayksikköön pysyvästi 1. kesäkuuta 2020 alkaen. Paikkoja väliaikaiselle liiketoiminnalle eri puolilla kaupunkia – Helsinki haluaa hyödyntää myös yhtä suurta vahvuuttaan, eli merellisyyttä, ja tarjota aktiivisesti paikkoja monipuolisille aktiviteeteille kaupunkitilassa. Ja juuri nyt, jos koska tarvitaan joustavaa asennetta. Tietenkin turvallisuudesta huolta pitäen. Sanomme mieluummin ”kyllä, jos” kuin ”ei, koska”, pohtii toimialajohtaja Mikko Aho Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Kaupunki mahdollistaa myös väliaikaista yritys-, liikuntaja kulttuuritoimintaa siellä, missä ihmiset nyt liikkuvat eli aukioilla, toreilla, puistoissa ja rannoilla. Väliaikainen yritystoiminta on mahdollista myös veneistä ja muilla kuin vesiliikenteen käyttämillä laitureilla. Tulevan kesän osalta väliaikaisen toiminnan aloittaminen tehdään aiempaa helpommaksi ja tarvittavat luvat käsitellään vauhdikkaammin. Helsinki toteuttaa konkreettisesti kaupunkistrategiaansa nopeuttamalla oman toimintansa rytmiä ja keventämällä byrokratiaa. Ravintolatoiminnan osalta yritysten on noudatettava valtioneuvoston 19. toukokuuta julkistamia linjauksia esimerkiksi asiakasmäärien ja aukioloaikojen suhteen eikä kaupunki omilla päätöksillään mahdollista mitään, mikä on näiden linjausten vastaista. U usia luonnonsuojelualueita perustettiin kolme: Maununnevan laajennus ja Korkeasaarenluoto sekä Kallahden matalikko, joka on Helsingin ainoa vedenalainen luonnonsuojelualue. Tiedot käyvät ilmi Helsingin kaupungin ympäristöraportista 2019, jota kaupunginhallitus käsitteli 1.6. kokouksessaan. Helsingin kaupungin ympäristöraportissa kuvataan kaupungin ympäristötavoitteiden toteutumista ja toiminnan ympäristövaikutuksia sekä kaupungin ympäristöpolitiikan toteutumista. Lisäksi ympäristöraportissa kerrotaan Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman ja ilmastonmuutoksen sopeutumislinjausten 2019–2025 edistymistä. Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelman toteuttaminen ja seuranta käynnistyi kunnolla vuonna 2019. Vuoden lopulla julkistettiin Helsingin ilmastovahti -palvelu, josta kuka tahansa voi seurata, miten kaupunki etenee ilmastotavoitteissa ja -toimenpiteissä. Helsingin kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat viime vuonna noin 26 prosenttia alemmat kuin vuonna 1990. Päästöt kuitenkin nousivat edellisvuodesta 2 prosenttia. Kaupungin kasvihuonekaasujen kokonaispäästötavoite vuodelle 2020 on 30 prosentin vähennys. Ympäristöraportissa todetaan, että tavoite on todennäköisesti haastavaa saavuttaa, mutta koronapandemian myötä maaliskuussa 2020 voimaan astuneet rajoitustoimet vähensivät huomattavasti Helsingin moottoriliikennemääriä ja sähkönkulutusta, mikä vaikuttaa myönteisesti päästökehitykseen. Lisäksi energiantuotannon päästöt ovat merkittävästi laskeneet Suomessa. Kaupunginvaltuusto käsittelee ympäristöraporttia 10.6. kokouksessaan. Uuden kielilukion suunnitelma Myllypuroon on suunnitteilla elinkaarimaalilla toteutettava Helsingin kielilukion uudisrakennus. Uusi kielilukio korvaa nykyisen Itäkeskuksessa sijaitsevan kielilukion, jonka rakennus on huonokuntoinen ja liian pieni kasvavalle opiskelijamäärälle. Myllypuroon osoitteeseen Kiviparintie 1 suunniteltu uudisrakennus tuo kielilukiolle 300 uutta opiskelijapaikkaa. Nykyiset tilat palvelevat 615 opiskelijaa. Kielilukio on Helsingin kolmas elinkaarimallilla toteutettava hanke. Rakennus tulee kaupungin omistukseen, mutta hankkeen toteuttaja eli palveluntuottaja vastaa rakennuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja 20 vuoden ylläpitopalvelun toteuttamisesta. Sopimuskausi jakautuu investointijaksoon ja palvelujaksoon. Kaupunki vastaa rakentamisen rahoituksesta ja maksaa palveluntuottajalle palvelumaksua, joka perustuu tilojen käytettävyyteen ja palvelutasoon. Kielilukiolla on kielten opetuksen erityistehtävä ja 70?prosenttia sen opiskelijoista tulee alueen ulkopuolelta. Sijainti Myllypuron kasvavassa keskustassa metroaseman ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa mahdollistaa yhteistyön Metropolia ammattikorkeakoulun, Stadin ammattija aikuisopiston sekä muiden alueen toimijoiden kanssa. Rakentamisen on tarkoitus alkaa keväällä 2021. Uudisrakennus valmistuu toukokuussa 2023 ja otetaan käyttöön elokuussa 2023. Rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 34 miljoonaa euroa Kielilukion hankesuunnitelmasta tekee lopullisen päätöksen kaupunginvaltuusto. Helsinki Business Hubin osakkeet 111 760 eurolla Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Helsinki Business Hub Ltd Oy:n osakkeiden hankkimisen yhtiön muilta nykyisiltä omistajilta. 110 osakkeen ostamiseen ja niihin liittyvien varainsiirtoverojen maksamiseen varataan 111 760 euroa. Osakkeiden omistusoikeus siirtyy Helsingin kaupungille vuoden 2020 lopussa. Helsinki Business Hub Ltd Oy (HBH) on Helsingin kaupungin (omistusosuus 45 %), Espoon kaupungin (23,5%), Vantaan kaupungin (19%), Uudenmaan liiton (10%) ja Kauniaisten kaupungin (2,5 %) omistama elinvoimaja markkinointiyhtiö. Toukokuussa pääkaupunkiseudun kaupungit sekä Uudenmaan liitto neuvottelivat HBH:n omistuksen ja toiminnan uudelleenjärjestämisestä ja osakekannan siirtämisestä kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistukseen. Järjestelyllä jokaisella pääkaupunkiseudun kaupungilla on mahdollisuus keskittyä invest in -toiminnassa omiin vahvuuksiinsa ja tehdä järjestelyjä, jotka mahdollistavat kaupunkien sisäisten synergioiden paremman hyödyntämisen. Osana kauppaa sovitaan, että Helsinki käynnistää selvityksen siitä, miten yhtiön toiminnot tulisi tulevaisuudessa järjestää kaupungin sisällä kaupunkistrategiaa mahdollisimman hyvin tukevalla tavalla. Nuorten turvatalot auttavat kesälläkin M onille nuorille kesät voivat olla vaikeita, kun arjen rakenteet katoavat koulujen kesälomien ajaksi. Nyt tilanne on aiempia kesiä kuormittavampi, kun takana on koronan vuoksi eristyneisyydessä vietetty kevät. Vaikutukset näkyvät varsinkin niiden nuorten ja perheiden arjessa, jotka ovat jo valmiiksi olleet muita haavoittuvammassa asemassa. – Yksinäisyys on korona-aikana kasvanut, mutta kynnys palata ihmisten pariin ja kesän jälkeen takaisin kouluun voi osalle nuorista olla suuri. Punaisen Ristin Nuorten turvataloilla tuetaan kesän aikana nuorten sosiaalisia voimavaroja ja voidaan helpottaa paluuta kannattelevaan arkeen, kertoo Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää. Punaisen Ristin Nuorten turvatalot tarjoavat matalan kynnyksen kriisija keskusteluapua nuorille ja heidän perheilleen. Tällä hetkellä turvataloilla panostetaan siihen, että nuoria voitaisiin tukea mahdollisimman monipuolisesti koronakevään jälkeisenä kesänä. – Poikkeusoloissa huomasimme, että osalle nuorista avun hakeminen on helpompaa digitaalisesti kuin kasvokkain. On kuitenkin paljon myös niitä nuoria, joille tilanne on päinvastainen. Digitaalisia ja kasvokkaisia avunmuotoja tulisi nyt yhdistellä viisasti, jotta voimme taata nuorille tarjottavan tuen yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden, pohtii Suurpää. Pääkaupunkiseudun Nuorten turvatalot päivystävät läpi kesän Pääkaupunkiseudun turvataloilta voi hakea apua ja tukea koko kesän ajan sekä etäyhteyksin että 1.6. alkaen myös tarvittaessa kasvokkain. Turvatalolle voi soittaa tai tulla suoraan käymään. – Kannustamme nyt nuoria ja perheitä olemaan yhteydessä mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Olipa kyseessä itsenäisen arjen sujuvuus tai jokin elämän kriisitilanne, yksin ei tarvitse selvitä, painottaa Vantaan turvatalon johtaja Pekka Väänänen. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sijaitsevat Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään niin pienissä kuin suurissakin pulmissa. Apu on maksutonta ja sitä saa nopeasti ilman lähetettä. Keskusteluavun lisäksi turvatalot tarjoavat nuorille tilapäistä majoitusta sekä tukea itsenäistymiseen ja säännöllisen päivärytmin löytämiseen. Turvatalot auttavat myös valtakunnallisesti Sekasin-chatissä, joka tarjoaa apua nuorille joka päivä. Pääkaupunkiseudun turvatalojen tilapäismajoitus palvelee koko alueen nuoria ja perheitä kesän ajan keskitetysti vuorotellen Helsingin, Espoon ja Vantaan taloilla. Tilapäinen majoitus on auki joka päivä kello 1710. Toivotamme tervetulleiksi kaikki turvallista yösijaa tarvitsevat nuoret, joilla ei ole koronavirukseen viittaavia oireita. Pääkaupunkiseudun turvatalot päivystävät viisi viikkoa juhannuksesta alkaen seuraavasti: Helsingin Nuorten turvatalolla 19.6.-28.6.2020, Espoon Nuorten turvatalolla 29.6.-12.7.2020 ja Vantaan Nuorten turvatalolla 13.7.26.7.2020. Itsenäistymisen tukitoiminnan työntekijät sekä Kotipolku-hankkeen työntekijät ovat tavoitettavissa koko kesän. Helsingin, Espoon ja Vantaan turvatalot jatkavat toimintaansa normaalisti omissa taloissaan 27.7.2020 alkaen. Helsingin Nuorten turvatalo Uudenmaankatu 32 A, 00120 Helsinki, puh. 09 622 4322 Kuva: Joonas Brandt / Suomen Punainen Risti
8 Kesälehti 2020 • Nro 6 Kesä Peter Pan lentää Taivallahdessa Munkkisaaren lämpölaitokseen kasvaa niittykatto Monialaisen yhteistyön tulos tuo kaupunkiin lisää luontoa ja houkuttelee pölyttäjiä K okonaan luonnolle varattu viherkatto on noin 800-neliöinen, ja kuka vain voi ihastella kasvavaa niittyä aidan takaa. Niittykatto-projektin tarkoituksena on lisätä luonnon monimuotoisuutta ja tuottaa iloa ohikulkijoille. Se myös jatkaa jo aiemmin Punavuoren pölytysasema-teoksessa aloitettua erilaisten vajaakäyttöisten tilojen muuttamista osaksi vihreää infrastruktuuria Green Infra -konseptin mukaisesti. Niittykatto-projekti toteutetaan yhteistyössä suunnittelutoimisto RaivioBumannin ja Jyväskylän Yliopiston Katoava luonto -hankkeen kanssa. – Niitty kasvattaa helposti pienenkin alueen biodiversiteettiä, on helppohoitoinen ja visuaalisesti runsas, perustelee Katoava luonto -hankkeen biologi Anna Oldén Jyväskylän yliopistosta. Projektin kokonaissuunnitelmasta ja tuotannosta vastaa muotoilija Päivi Raivio RaivioBumann-suunnittelutoimistosta. Katoava luonto -hankkeen tutkijoista Niittykatto-työryhmässä mukana ovat Oldénin lisäksi Beñat Olascoaga ja Clara Lizarazo. Työryhmässä projektia on suunniteltu ottaen huomioon paitsi kaupunkikuva, myös kasveihin liittyvä tiedon jakaminen sekä asukkaiden osallistuminen niityn suunnitteluun. Päiväkotilapset valitsivat kukkia niittykatolle Koska Niittykatto-projektin keskiössä on yhteistyö, mukaan niityn suunnitteluun osallistui myös paikallisia. Lähistöllä sijaitsevan Päiväkoti Eiran 3–5-vuotiaiden ryhmä osallistui pölyttäjä-aiheiseen taidetyöpajaan, ja lapset valitsivat niityn ensimmäisen kesän kukiksi aurankukan ja keltapäivänkakkaran. Huhtikuun lopussa niityn pohjatyö oli jo niin pitkällä, että lasten valitsemat kukat sekä tutkijoiden kuratoima niittykasviseos päästiin kylvämään. – Niityllä voi tulla monia yllätyksiä, sillä esimerkiksi sääolosuhteet ja paikan tuulisuus vaikuttavat. Nyt seurailemme tilannetta ja tarvittaessa niittyä kastellaan, mikäli esimerkiksi alkukesä on kovin kuiva. Jos kaikki menee kuten olemme suunnitelleet, ensimmäisiä kukintoja nähdään loppukesästä. Silloin niittyä pääsevät ihailemaan myös Päiväkoti Eiran lapset, kertoo Oldén. P eter Pan on poika, joka elää mielikuvitusmaailmassa eikä halua kasvaa aikuiseksi. Tästä hurmaavasta satuhahmosta on tehty useita näytelmä-,kirjaja elokuvasovituksia. Peter Panin hahmon on arveltu saaneen vaikutteita Barrien omasta isoveljestään, joka kuoli lapsena luisteluonnettomuudessa eikä siis koskaan ehtinyt kasvaa aikuiseksi. Ajattelette vain iloisia asioita Päähenkilö Peter Pan on kerran kotoaan karannut poika, joka osaa lentää onnellisten ajatusten ja keijupölyn voimalla ja joka kieltäytyy kasvamasta aikuiseksi. Peter Pan johdattaa Kultasen perheen lapset mukanaan mielikuvitusmaailmaan Mikä-Mikä-Maahan, joka sijaitsee ”Linnunradalla toinen tähti oikealla aamunoittoon”. Siellä he kokevat Kadonneiden Poikien ja Helinä-keijun kanssa monia hurjia seikkailuja. Mikä-Mikä-Maassa lapset eivät kasva koskaan aikuisiksi, sillä kukaan ei vanhene siellä päivääkään. Kaikki temput, ovat sallittuja Merirosvo Kapteeni Koukku miehistöineen on Peterin päävihollinen. Koukku on aiemmin menettänyt toisen kätensä krokotiilille taistellessaan Peter Pania vastaan ja siksi hänellä on käden paikalla nimensä mukaan – koukku. Kapteeni Koukku vihaa Peter Pania ja haluaa kostaa tälle heti tilaisuuden tullen. Näytelmässä joudutaankin kovaan välien selvittelyyn; miekat heiluvat, kukaan ei tiedä milloin joutuu kohtaamaan kohtalonsa ja kävelemään lankulle. Peter Pan joutuu autiolle Kalmansaarelle, ja luulee jo elämänsä päättyvän, mutta urheat intiaanit – kaunis intiaaniprinsessa Tiikerililja pelastavat hänet. Lopulta paha saa palkkansa ja Koukku saa ansioittensa mukaan. Kaiken tuon seikkailun tiimellyksessä Sulosen lapsille muistuu mieleen oma äiti ja koti-ikävän vuoksi he palaavatkin takaisin omaan suloiseen kotiinsa. Lämminhenkinen jälleenkohtaaminen oman perheen ja Nana-koiran kanssa on riemastuttavaa, varsinkin kun Sulosen perhe saa lisää perheenjäseniä Mikä-Mikä-Maan pojista. Vain yksi puuttuu – Peter Pan. Hän jatkaa kohti uusia seikkailuja. Tervetuloa mukaansa tempaavaan koko perheen seikkailuun Taivallahden kesäteatteriin. Esityksen kesto on n. 1,5 h. Näytelmää ei suositella alle 4-vuotiaille. Olkaa ystävällisiä ja tutustukaa kotisivuihimme niin saatte tarkemmat ohjeet lipun hankkimisesta ja THL:n terveyssuosituksista. Kari Kinnaslampi Peter Pan (Tiia Havu). Kuva: Janina Luukkanen Suomen saloilta sielun syvyyksiin Kirja-arvostelu ? Nuori, 19 v, hollantilaispoika lähtee kotoaan Amsterdamista karkuun vähän kaikkea. Karkumatkan kohteeksi hän valitsee aivan päähänpistosta Suomen ja Pohjois-Karjalan. Hän päätyy maaseututilalle korpeen, keskelle lumista, pimeää suomalaista talvea. Moneksi kuukaudeksi töihin, joita hän ei osaa. Tämä erikoinen asetelma on pohjana hollantilaisen Herman Kochin romaanille ”Suomen päivät” (Siltala 2020, s 328). Koch muistelee lämmöllä nuoruusaikaansa Suomessa, metsätöitä, karjan hoitoa, lehmän lypsämistä. Teräviä, osuvan humoristisiakin havaintoja meistä suomalaisista. Nuori ulkomaalaispoika on myös suomalaisille ihmettelyn aihe, positiivisella tavalla. Nuori mies kokee myös opettajien Lapin retkellä ihanan rakastumisen suomalaistyttöön ja saa myös vastakaikua tytöltä. Kokemus ei jätä kirjan kertojaa koko elämässä rauhaan, vaikka ei kirja mikään varsinainen rakkausromaani olekaan. Matka sisimpään Hollantilainen Herman Koch on Suomessakin tunnettu, arvostettu kirjailija, kirjamessujen vierailijoita. Läpimurtoteos oli vuonna 2012 ilmestynyt ”Illallinen”, josta tehdyssä elokuvassa oli päätähtenä Richard Gere. ”Suomen päivät” kertoo osaltaan Suomesta, mutta pääosa on omaelämäkerrallista kerrontaa, jossa tekijä valottaa elämänsä vaiheita oman kotinsa, vanhempiensa kautta. Nyt jo reilusti kuusikymppinen mies muistelee erinäisiä elämänvaiheitaan. Kipeästi nuoreen poikaan otti äidin varhainen kuolema. Isällä taas oli jo äidin eläessä sivusuhde, josta äidin kuoltua tuli isän virallinen naissuhde. Nuoren miehen suhtautuminen isänsä uuteen vaimoon on kuvattu taitavasti, poika pikku hiljaa pehmenee uudelle naiselle, joka ei ole mikään edesmennyttä äitiä nuorempi hempukka, vaan reilusti ikääntynyt leskirouva. Koch kuvaa erityisellä taidolla ihmisen ajatusmaailmaa. Mitä nuori mies todella ajattelee, siteet äitiin ovat edelleen vahvat. Isän rooli oli aina vähäisempi, mutta olisiko mahdollista yrittää sitä nyt uudessa tilanteessa parantaa, lähentää. Nuori mies muistelee tapahtumia, henkilöitä mutta ovatko muistelot todellisia? Haluaako ihminen vain muistaa tiettyjä asioita ja unohtaa toisia? Tätä kysytään menestyvältä aikuisiän kirjailijalta. Ovatko kirjan tapahtumat, henkilöt totta? Vai ehkä vähän sinnepäin. Löytääkö kirjailija nuoruudenrakkautensa lähes viidenkymmenenvuoden takaa Joensuusta istuessaan Joensuun italialaisravintolan terassilla? Herman Kochin ”Suomen päivät” on kerronnaltaan vangitseva romaani. Kirjallisuudessamme harvinaista hollantilais-suomalaista kerrontaa. Pekka Hurme Päiväkoti Eiran 3–5-vuotiaiden ryhmä osallistui pölyttäjä-aiheiseen taidetyöpajaan Niittykatto-projektissa. Kuva: Päivi Raivio Päiväkoti Eiran 3-5-vuotiaiden lasten valitsemien kukkien siemenet ja tutkijoiden kuratoima niittykasviseos kylvettiin huhtikuun lopussa Munkkisaaren lämpölaitoksen niittykatolle. Kuva: Laura Iisalo
9 Nro 6 • Kesälehti 2020 Kesä Hernesaaren esirakentaminen alkaa Jätevesitutkimus: Amfetamiinin käyttö on lisääntynyt edelleen Koulujen avaaminen ei kasvattanut tartuntojen määrää Helsingissä S en käyttö on jatkanut kasvuaan poikkeusolojen aikana. Samalla huumerattijuopumusepäilyjen määrä on ylittänyt ensimmäistä kertaa alkoholirattijuopumusepäilyjen määrän. Amfetamiinin käyttömäärät ovat nousseet pääkaupunkiseudulla tänä vuonna ennätyslukemiin. Asia selviää käynnissä olevien jätevesitutkimusten lähes reaaliaikaisista tuloksista. Näytteitä alettiin kerätä viikoittain maalis-huhtikuussa. – Amfetamiinin käyttö on kolminkertaistunut vuodesta 2013, eikä minkään jätevedestä tutkitun huumeen käytössä ole havaittu kevään aikana selkeää laskua koronan rajoitustoimista huolimatta, sanoo THL:n oikeustoksikologiayksikön päällikkö Teemu Gunnar. Maaliskuun puolivälin jälkeen, jolloin poikkeusolot astuivat voimaan, amfetamiinin käyttö on lisääntynyt keskimäärin 15 prosenttia verrattuna edelliseen puolen vuoden ajanjaksoon pääkaupunkiseudulla. – Amfetamiinin käytön lisääntymisen ei voida osoittaa johtuvan koronan aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista. Tosiasia kuitenkin on, että amfetamiinin käyttö on ainakin pääkaupunkiseudulla ollut kevään aikana suurempaa kuin koskaan aiemmin, Gunnar toteaa. Metamfetamiinin käytössä oli piikki vuosina 2016 ja 2017. Sen jälkeen käyttö on palautunut alhaiselle tasolle eikä tänä keväänä metamfetamiinin käytössä tapahtunut suurta muutosta. Kokaiinin käytön kasvu taittunut Kokaiinin käyttö kasvoi pääkaupunkiseudulla vuodesta 2013 vuoteen 2019 moninkertaiseksi. Käyttömäärä on kuitenkin viime aikoina tasaantunut ja jopa laskenut. – Koronavirustilanteen vuoksi asetetut rajoitustoimet, kuten ravintoloiden sulkeminen, kokoontumisten rajoittaminen tai rajanylitysliikenteen rajoitukset, eivät kuitenkaan näyttäisi vaikuttaneen voimakkaasti kokaiinin käyttöön. On mielenkiintoista nähdä, mikä vaikutus rajoitusten poistamisella on, sanoo kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää. Ekstaasin käytössä ei ole havaittu kevään aikana muutoksia aiempaan. Ekstaasin keskimääräinen käyttö nousi vuosina 2013–2015, mutta R uoppauksilla ei ole vaikutusta vedenlaatuun. Länsisataman laivaliikenne nostaa sedimenttiä pohjasta veteen normaali olosuhteissakin. Hernesaaren vesiluvassa edellytetään vedenlaadun tarkkailua. Myös Länsisataman edustalla tarkkaillaan meriveden laatua yhteistarkkailuna. Työ ei aiheuta melua ympäristöön. Kalliolouheen kuljetus Vuosaaresta alkaa syksyllä Elo-syyskuussa Hernesaaren edustalla siirrytään uuteen työvaiheeseen, kun merentäyttö käynnistyy kalliolouheella. Louhe kuljetetaan pääosin proomuilla meriteitse Vuosaaren edustalta, sillä täytöissä pystytään hyödyntämään Vuosaaren sataman meriväylän syvennyksen yhteydessä syntyvää kalliolouhetta. Merikuljetus vähentää huomattavasti rekkarallia Etelä-Helsingin kaduilla. Kuljetus meritse proomuilla Itä-Helsingistä suoraan täytettäville alueille säästää kaupunkiympäristöä pölyltä ja liikenteeltä. Merikuljetus korvaa noin 55 000 kuorma-autolastia ja vähentää polttoaineen kulutusta 1,5 miljoonaa litraa. Rahan säästö vastaa 15 miljoonaa euron luokkaa ja hiilipäästöjä säästyy noin 3200 tonnia. Ruoppausja täyttötyöt ajoittuvat vuosille 2020– 2021. Alueella tarvittavien meritäyttöjen määrä on kokonaisuudessaan 1 200 000 kuutiometriä. Hernesaareen rakennetaan 2020-luvulla noin 7500 asukkaan merellinen kaupunginosa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen asemakaavan 22.4.2020. Asukasilta Hernesaaren rakentamisesta 23.9. Hernesaaren esirakentamista käsittelevä asukasilta on siirtynyt syyskuulle kevään kokoontumisrajoitusten vuoksi. Tilaisuus järjestetään kaupungintalon tapahtumatorilla 23. syyskuuta. Tilaisuuden alustava alkuaika on klo 17 ja sen ohjelmasta tiedotetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Kartta ruoppausalueesta. Kuva: Kalle Järvenpää / Helsingin kaupunki on sen jälkeen pysynyt hyvin tasaisena. Näkyy poliisin työssä Jätevesitutkimuksen tulokset vahvistavat poliisin näkemystä huumetilanteen kehittymisestä. Käytön kasvusta johtuvat yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät myös poliisin valtakunnallisissa tilastoissa. Poliisin mukaan tammi-huhtikuussa kaikkien huumausainerikosten määrä kasvoi 40 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Poliisin havaintojen perusteella huumausaineiden saatavuus ei ole vähentynyt myöskään poikkeusolojen aikana. – Suurin osa lukumääräisestä noususta selittyy viime vuonna paljastetusta Silkkitie-tutkinnasta, jonka rikosilmoituksia on kirjattu paljon myös tämän vuoden puolella. Huumausainerikosten määrä on kasvanut jo vuosia ja kasvaa edelleen, kertoo poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta. Huumerattijuopumusepäilyjen määrä ylitti tammi-huhtikuussa ensimmäisen kerran Suomessa alkoholirattijuopumusepäilyjen määrän. Huumerattijuopumusepäilyjen määrä kasvoi edellisen vuoden vastaavasta ajasta 846 tapauksella ja niitä oli kaikkiaan 3 525. – Poliisilla on ollut tavallista enemmän aikaa puuttua liikenteessä tapahtuviin juopumustapauksiin, koska esimerkiksi kaikki poliisin koulutukset on koronaviruksen takia peruttu. Lisäksi liikenne on ollut vähäisempää, joten poikkeavuudet liikennekäyttäytymisessä on pystytty huomioimaan normaalia paremmin, toteaa poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta. Huumerattijuopumusten määrä on noussut voimakkaasti jo pitkään. Vuosittaisten epäilyjen määrä on kasvanut vuosina 2013–2019 yli kaksinkertaiseksi. Alkoholirattijuopumuksen määrä on puolestaan pudonnut alle puoleen vuosituhannen alusta. Helsingissä tammi-huhtikuussa 2020 huumausaineiden osallisuutta epäiltiin peräti 72,5 prosentissa kaikista rattijuopumusepäilyistä. Koko maan osalta muun huumaavan aineen käyttö oli osallisena 55,3 prosentissa epäillyistä rattijuopumustapauksista. Amfetamiini on ollut huumerattijuopumuksissa yleisin löydös jo lähes 20 vuoden ajan. Vuonna 2019 noin 60 prosenttia huumerattijuopumuksesta epäillyistä oli käyttänyt amfetamiinia. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä 1 771 huumerattijuopumustapauksessa todettiin amfetamiinia henkilön näytteessä. Viime vuonna vastaavaan aikaan amfetamiinia todettiin 1 359 rattijuopumustapauksessa. Amfetamiini näkyy myös alkuvuonna Rikosteknisessä laboratoriossa tutkituissa takavarikoiduissa huumausainenäytteissä. Yhteensä 1 853 näytteen yhteismäärä on ollut tammi-huhtikuussa lähes 125 kiloa. Vertailun vuoksi vuonna 2018 koko vuoden yhteismäärä oli noin 147 ja vuonna 2019 noin 157 kiloa. – Takavarikkomäärien osalta tulee muistaa, että niihin vaikuttavat paljon yksittäiset esitutkinnat. Rikoslaboratoriossa ei myöskään yleensä tutkita käyttörikoksiin liittyviä pieniä takavarikoita, Saukoniemi kuvailee. K oulut siirtyivät lähiopetukseen 14.5. Lähiopetusta ehti olla ennen koulujen kesälomaa noin kaksi ja puoli viikkoa. Tänä aikana koronavirustartuntoja ilmeni kahdeksassa koulussa eri puolilla Helsinkiä. Yhtä lukuunottamatta tartunnat olivat peräisin muualta kuin koulusta. Koulujen avaamisen jälkeen tartuntoja ilmeni yhdeksällä koululaisella ja kahdella koulun henkilökuntaan kuuluvalla. Helsingissä sijaitsevissa peruskouluissa altistui lähiopetuksen aikana 144 oppilasta ja 23 koulun henkilökuntaan kuuluvaa. Helsingin kaupungin kouluissa on 44 260 oppilasta ja 4 602 työntekijää. Kun yksityiset ja valtion koulut lasketaan mukaan, Helsingissä on lähes 54 000 peruskoululaista. Valtaosalla altistuneista karanteeni on jo päättynyt, mutta joidenkin osalta tilannetta seurataan vielä noin viikon ajan. Lähes kaikki tartunnat olivat peräisin perhepiiristä. Vain yksi oppilas sai todennäköisesti tartunnan koulussa, hänkin ennen koulujen avaamista järjestetyssä pienryhmäopetuksessa. Kouluissa lähiopetuksen aikaiset käytännöt, kuten työskentely pienissä ryhmissä tai vain oman luokan kesken sekä lähikontaktien välttäminen ruokailuissa ja käytävillä, rajasivat altistuneiden määrää tehokkaasti. – Koulujen henkilöstö teki erinomaista työtä järjestämällä lähiopetuksen niin, että oppilaiden väliset lähikontaktit olivat mahdollisimman vähäisiä. Kouluun ei myöskään tultu oireisena, mikä osaltaan auttoi tilanteessa, toteaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen. – Jotta koronaviruksen leviämistä pystytään jatkossakin rajaamaan tehokkaasti, on tärkeätä, että ensimmäisten, lievienkin oireiden ilmaannuttua hakeudutaan heti koronavirustestiin, toteaa terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen. Perheiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella suositellaan, että näytteeseen hakeuduttaisiin vielä nopeammin. Nyt kun näytteenottokapasiteettia on hyvin tarjolla ja näytteenottopisteitä lisätään entisestään, näytteenottoon pääsy on nopeaa ja helppoa. THL:n jätevesitutkimukset osoittavat, että amfetamiinia käytetään pääkaupunkseudulla nyt ennätyksellisen paljon.
10 Kesälehti 2020 • Nro 6 Kesä Snellmaninkatu 15, 00170 Helsinki Toimitusjohtaja Janne Kukkonen puh. 045 2311 074 www.kruununisannointi.fi Laaja tekninen asiantuntemus Aito halu helpottaa asukkaiden arkielämää Tekemisen meininki – Pidämme lupauksemme! Uskollinen kumppani Isännöintitiimillämme on yli 50 vuoden kokemus isännöinnistä neljältä eri vuosikymmeneltä Toimintamme tärkein tavoite on tyytyväinen asukas ”Koska meihin voit luottaa” Toivotamme kaikille lukijoille terveyttä ja aurinkoista kesää! Ilkka, Petri, Janne, Janette, Sami ja Mikko Isännöintipalvelua suurella sydämellä Uimaveden lämpötila nyt katsottavissa netistä Helsingissä Vaara vaanii lomailevaa lemmikkiä Tilavarauspalvelu Varaamon kesän uutuuksia saunat, mökit ja tennisvuorot pihvissä olevan luun säleistä tai tukkiutua maissintähkästä. Jotkut tavalliset ruoka-aineet, kuten esimerkiksi sipuli ja suklaa, ovat myrkyllisiä lemmikeille. Karkaamisen estämiseksi koiratalouksien kannattaa aidata kodin ja mökin piha. Ulkona pidettävillä lemmikeillä täytyy aina olla tarjolla raikasta vettä sekä varjopaikka, johon eläin pääsee viilentymään. Luonnossa Luonnossa utelias lemmikki voi kohdata kyykäärmeitä. Mikäli käärme puree lemmikkiä ja se oireilee, on lemmikki toimitettava välittömästi eläinlääkärin vastaanotolle. Päivystävän eläinlääkärin yhteystiedot kuuluvatkin lemmikinomistajan perusvarustukseen niin kotioloissa kuin mökilläkin. Moni utelias koira saattaa purra myös sammakkoa, jonka ihon rauhaset ovat sille myrkyllisiä. Myrkytys ei ole koiralle vaarallinen, mutta edellyttää käyntiä eläinlääkärillä. Rupikonnat aiheuttavat myrkytysoireita myös kissoille. Klinikkakäynti on edessä myös, jos koira tai kissa syö etanan ja alkaa oirehtia, sillä lemmikki on voinut saada keuhkomatotartunnan. Puutiaiset eli punkit voivat levittää vaarallisia tauteja, joten lemmikkien turkit tulee tarkistaa päivittäin. Tarkasta myös tassujen pohjat: punkkien lisäksi tassuihin voi luonnossa liikkuessa päätyä myös lasinsiruja. Ihoon pureutunut puutiainen on poistettava mahdollisimman pian ja puremakohtaa on seurattava iho-oireiden varalta. Ennaltaehkäisevästi koiralle voi ostaa punkkipannan. Lisäksi koirille ja kissoille on saatavilla apteekeissa ja eläinlääkäriasemilla myytäviä punkinestoliuoksia, jotka sivellään niskanahkaan ja joiden käyttö on uusittava 4–6 viikon välein. Eläinlääkäriltä voi myös saada reseptin koiran punkkitablettiin, joka suojaa 12 viikon ajan. Koiraa ei saa koskaan päästää uimaan sinilevän saastuttamiin vesistöihin. Koira voi saada myrkytyksen juodessaan sinileväpitoista vettä tai nuollessaan turkkiaan uimisen jälkeen. Kanit kannattaa rokottaa RHD-virusta vastaan, sillä virusta esiintyy edelleen villikaniinipopulaatiossa. Pääkaupunkiseudulla on syytä olla varovainen etenkin alueilla, joilla villejä kaneja esiintyy. Luonnon ruokaa ei näiltä alueilta kannata kerätä ja ulkoilun kanssakin tulee olla varovainen. Matkalla Ennen kesälomamatkaa on aina syytä varmistaa, että koiran ja kissan kaikki tarvittavat rokotukset ja madotukset ovat kunnossa, jotta sairauksilta vältytään. Kun lemmikit otetaan automatkalle mukaan, tulee huolehtia, että koko perhe matkustaa turvallisesti. Lemmikit on syytä pitää matkan aikana joko verkolla erotetussa takaosassa, turvavaljaissa tai auton rakenteisiin sidotuissa kuljetushäkeissä ja -kopeissa, sillä autossa irrallaan matkustava eläin voi aiheuttaa riskitilanteita. Vapaana oleva eläin voi häiritä kuljettajaa tai hakeutua polkimien tuntumaan hengenvaarallisin seurauksin. Pysähdyspaikoilla lemmikki on aina pidettävä kytkettynä, jotta se ei pääse karkaamaan. Helteellä eläimiä ei saa jättää pitkäksi aikaa autoon, vaikka parkkipaikka olisikin varjossa. Helteisinä päivinä lämpötila kohoaa suljetussa autossa jo muutamassa minuutissa vaarallisen korkeaksi. Nopeasti kehittyvä lämpöhalvaus voi hoitamattomana johtaa lemmikin kuolemaan. Pidetään lemmikeistä hyvää huolta. Toivotamme kaikille turvallista kesää! K esä tuo mukanaan lämmön ja lomat, mutta myös monta vaaranpaikkaa lemmikeille. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY muistuttaa lemmikinomistajia turvallisesta kesälomailusta. Sisällä Kotona ja loma-asunnossa lääkkeet on aina säilytettävä kaapissa lemmikkien ulottumattomissa. Kaappiin kuuluvat samaten puhdistusaineet, hyttysmyrkyt, langat, siimat, ongenkoukut ja muut tapaturmille altistavat tarvikkeet ja aineet. Kissatalouksien on verkotettava tai lasitettava parvekkeet ja verkotettava ikkunat. Utelias kissa livahtaa vikkelästi karkuun hyvinkin pienestä raosta, joten omistajan ei tule luottaa siihen, että ikkuna on raollaan vain vähän tai että hän pitää tilannetta silmällä. Ikkunasta tai parvekkeelta putoaminen voi olla kissalle kohtalokasta. Pihalla Pihapiirissä maahan laitetut hyönteisja jyrsijämyrkyt, kemialliset lannoitteet ja myrkylliset koristekasvit voivat koitua lemmikin kohtaloksi. Vaaratilanteiden välttämiseksi pihalle – samoin kuin kotiin ja parvekkeelle – on valittava vain sellaisia kasveja, jotka ovat eläimelle myrkyttömiä. Kasvinja tuholaistorjunta-aineita annosteltaessa on noudatettava ohjeita, eikä lemmikkejä saa päästää pihalle tai viljelypalstoille varoaikana. Myös lemmikille turvallisia ekologisia keinoja voi kokeilla. Grillatessa ja tulisijoja käytettäessä on varottava, että koira tai kissa ei pääse kosketuksiin kuumien pintojen kanssa. Alkoholipitoiset juomat on pidettävä lemmikkien ulottumattomissa. Grilli-iltaa istuessa kannattaa muistaa, että ihmisen ravinto ei välttämättä sovellu eläimelle. Koiran suolisto voi vahingoittua Pihlajasaaren saunasta voi pulahtaa meriveteen. Kuva: Maarit Hohteri H elsingin kaupungin yhteinen tilavarauspalvelu Varaamo tarjoaa kaupunkilaisille jo yli sata maksullista ja maksutonta kaupungin julkista tilaa. Kesällä 2020 Varaamoon lisätään myös tapahtumatiloja, saunoja ja 18 tenniskenttää. Tilavarauskokonaisuus Varaamo on jatkuvasti kehittyvä verkkopalvelu, josta kaupunkilaiset, yhdistykset ja erilaiset toimijat voivat varata tiloja ja laitteita käyttöönsä, oli kyseessä sitten sauna tai saumuri. Musiikkistudion käyttö, tenniksen pelaaminen, vaatteiden ompelu ja korjaus tai vaikka lukupiirin järjestäminen onnistuvat Varaamon avulla. Varaamon tiloja tarjotaan varattaviksi vaiheittain 1.6.2020 alkaen. Jokainen palvelu avaa tiloja sitä mukaa, kun niiden käyttö täyttää korona-ajan turvallisuusvaatimukset. Toivomme kärsivällisyyttä ja joustavuutta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Varaamon uudet palvelut ovat jo löytyneet hyvin, sillä mökit varattiin heti ensimmäisen tunnin aikana. Varaamosta löytyy kuitenkin täksi kesäksi yhä saunaja tennisvuoroja varattaviksi sekä tapahtumatiloja. Varaamoon uusia tiloja kesäkuusta alkaen Tenniskenttien varaus on aiemmin tapahtunut paikan päällä ja jonottamalla. 15.6. alkaen jonottamisen voi halutessaan välttää lunastamalla vuoron ennakkoon digitaalisesti Varaamosta. Varaaminen palvelun kautta maksaa 7 e/h. Vapaalla ulkotenniskentällä voi yhä pelata maksutta saapumisjärjestyksessä, mikäli paikalla ei ole yksittäisvuoron lunastaneita. Varaamoon on tulossa myös lisää kokoustiloja: kirjastoilta esimerkiksi Tapulikaupungin kirjaston monitoimihuone Tapuli ja Pitäjänmäen kirjaston monitoimitila ja ryhmätyötila. Saunoa voi Kaunissaaressa ja Pihlajasaaressa. Saunomisajat ja hinnat vaihtelevat, joten ne kannattaa tarkistaa kunkin saunan kuvauksesta Varaamossa. Kauppatorille, Suomenlinnan lauttaterminaalin viereen viime kesänä rakennettu puinen lava sopii hyvin kesäfiilistelyyn, oleskeluun ja vaikkapa pieniin musiikkija tanssitapahtumiin. Tänä kesänä lavalla pidetään kaupunkitanssit aina Uimarantasensorit tuottavat tiedon nettiin vuoden ympäri puolen tunnin tarkkuudella. Katso lämpötila kahdeksalta suositulta rannalta Nyt voit tarkistaa netistä uimaveden tarkan lämpötilan kahdeksalta suositulta rannalta Helsingissä. Uimarantasensorit tuottavat tiedon nettiin vuoden ympäri puolen tunnin tarkkuudella.
12 Kesälehti 2020 • Nro 6 Kesä Ravintola Palace vastaa jatkossa myös Espasta Harhaluuloa! Kyllä ennen oli kaikki paremmin! Kirja-arvostelu ? ”Ennen oli kaikki paremmin. Kuumat kesät, lumiset talvet. Naisetkin oli kauniimpia ja nuoret osasivat käyttäytyä. Ruokakin oli kunnollista eikä mitään pizzaa ja kebabia. Viinaa sai kortilla, pankissa oli palvelua ja raitsikoissa oli rahastajat! Oi niitä aikoja”. Menneisyys kultaa muistoja, mutta kovin kultaista ei suomalaisten elämä ole tällä Suomen niemellä halki vuosisatojen suinkaan ollut. Päinvastoin. Suomalaisten elämän todellisuudesta läpi aikojen kertoo erinomaisesti, hauskastikin vertailemalla nykyaikaan tohtori Ulla Koskisen kirja ”Suomessa selviytymisen historiaa ” (Into 2019). Kirja on upea kokonaisesitys tavallisten suomalaisten, rahvaan, arkielämästä Suomessa kivikaudesta keskiajan kautta 1900-luvun alkuun. Miten kansa selviytyi läpi koettelemusten, vaikkapa läpi erilaisten tautiepidemioiden. On niitä ollut ennen koronavirustakin! Porsaat lämmittivät Kirja kuvaa ennenkaikkea suomalaista maatalousyhdyskuntaa. Vuosisatoja suomalaiset asuivat maalla ja maasta hankittiin tarvittava eläminen, vedet ja metsät mukaanlukien. Kirjassa kuvataan mm. asumista, jossa eläimet asuivat ihmisten kanssa samoissa tiloissa. Kylmällä porsaat lämmittivät sängyssä. Kirjan eri luvut suomalaisten elämästä ovat hyvin kuvaavia. Ensin käsitellään asumista, lämpö ja suoja olivat kylmässä aina tärkeitä. Vegaaneja! Ravinto ja juoma olivat suomalaisille tietysti tärkeitä. Nälkä oli valitettavan tuttua, ns. korvikkeet olivat arkiruokaa, puusta tehty pettuleipä tunnetuin. Nälkäkuolleisuus oli suuri, erilaiset taudit myös, erityisesti pikkulapsilla. Noiden aikojen suomalaiset olivat ravinnoltaan todellisia vegaaneja. Lihaa ei juuri ollut ravintona lainkaan, se oli kallista, vain rikkaille. Ruokaluvun otsikko Suolakalaa ja salaviinaa on paljon kertova. Erilaista viinaa ovat suomalaiset aina osanneet tehdä, köyhempikin väestönosa. Luku Kirkkoveneitä ja vetojuhtia kertoo aikojen tekniikasta, miten talot rakennettiin pelkällä kirveellä ja varalla? Mitä työtä tehtiin, mitä saatiin korvaukseksi? Luku Uudisraivausta ja lapsityövoimaa käsittelee näitä asioita, lapsityövoiman käyttö oli yleistä, todella raakaa kuin nyt jossain muualla päin maailmaa. Pohjanmaan sankat metsät! Mielikuvamme Pohjanmaan laajoista lakeuksista on entisessä Suomessa pahasti harhaa. Pohjanmaa oli tiheää, synkkää korpea, havumetsää, jonka kaikki metsät ”tervaporvarit” hakkauttivat sileiksi. Veivät tervan laivoilla ulkomaille. Suomessa on aina uskottu paitsi lääketieteen suuriin saavutuksiin, erilaisiin luonnonmenetelmiin. Luku Suoneniskentää ja kansanparantajia kertoo vankasta uskosta luonnon omaan kykyyn parantaa ja jos luontoa vielä erilaiset osaajat auttavat on paraneminen taattu. Mielenkiintoinen luku tämän päivän ”erilaisia hoitoja ja hoitajia” ajatellen. Rakkaus ja perhe luvussa on otsikkona Salavuoteutta ja sarviruokintaa. Kirkon rooli tulee tässä esille : aviossa olevat miehet saivat ”hairahduksensa” paljon helpommin anteeksi, ”siveettömille” naisille rangaistukset olivat todella ankarat! Häissä juhlittiin Aivan yhtä raadantaa ei suomalaisen rahvaan elämä kuitenkaan ollut. Juhlapyhät antoivat nimensä mukaisen mahdollisuuden juhlimiseen. Rahvas on sen aina Suomessa osannut, häitä vietettiin kerralla pari-kolme viikkoa. Ensin viikko sulhasen kotona, sitten toinen viikko morsiamen kotona ja sitten kolmas viikko kylällä muuten vaan. Siinä oli menoa ja meininkiä, pelimannit soittelivat ja viina virtasi. Virkavalta yritti oikein määräyksillä rajoittaa hääjuhlimisen kolmeen päivään, mutta koskas suomalaiset ovat poliiseja totelleet. Mokomia ilonpilaajia! Housut Ruotsista! Suomalaisten pukeutuminen ei ole koskaan nauttinut maailmanmainetta, tuulipukukansaa! Historiasta selviää sekin, että suomalaisille miehille tuli pukeutumiseen housut aika myöhään, nekin Ruotsista. Pitkät rohdinpaidat jäivät miehilläkin historiaan, kiitos ruotsalaisille! Erinomaista teosta elävöittää monipuolinen kuvitus. Pekka Hurme Espan terassimenu. Kuva: Anton Sucksdorff Eero Vottonen ja Kalle Tanner. Kuva: Anton Sucksdorff Maaliskuussa Suomen parhaaksi ravintolaksi valittu Palace ottaa vastuulleen Kauppatorin kupeessa sijaitsevan Ravintola Espan. Espan keittiöstä tulevat vastaamaan yhteisvoimin Palacen keittiömestari Eero Vottonen ja vuonna 2018 Vuoden Kokiksi valittu Kalle Tanner. Molemmat ravintolat kuuluvat Financier Group -ryhmään, jonka kolmas ravintola on Helena Puolakan johtama Savoy. V iime vuonna perustetun Espan konsepti on alusta alkaen ollut tarjota hyvistä raaka-aineista huolella tehtyä yksinkertaista ruokaa. Tämä ei tule olennaisilta osiltaan muuttumaan. Tavoitteena on olla kaupunkilaisten rakastama, moderni helsinkiläinen ravintola. Laadukas ”kulmakuppila”, mutta kulma vain sattuu olemaan kaupungin hienoin. – Espan ruoka tulee olemaan sellaista ruokaa, jota me Kallen kanssa rakastamme. Raikasta, herkullista ja kekseliästä. Paljon yksinkertaisempaa kuin Palacessa, mutta intohimo on sama, sanoo Eero Vottonen ja lupaa, että esimerkiksi tacot säilyvät listalla. – Haluamme, että Espan ruokaa voi halutessaan syödä useita kertoja viikossa. Trendien sijaan seuraamme sesonkeja. Haluamme tarjota sitä, mikä on parasta juuri nyt. Ruokaa laadukkaista kotimaisista raaka-aineista mutta kansainvälisin vivahtein, täydentää viimeksi Palacessa ja Bas Basin viinibaarissa työskennellyt Kalle Tanner. Espa tulee jatkossakin panostamaan myös juomiin. Mehut tehdään itse, pienpanimo-oluita on tarjolla, ja cocktaillistan suunnittelee Palacen baarimestari Mathias Rossie. Espaan tulee kaksi viinilistaa: huolella poimittu pienten tuottajien viineistä koostuva suppea lista, jossa kaikkea saa laseittain ja karahveittain, sekä yhdessä Savoyn sommelierin Aleksi Mehtosen kanssa kuratoitu pieni klassikkolista. Espan alakertaan aukeaa viinibaari heti kun aukioloajat sen sallivat. Myös suuren suosion saavuttanut Perjantaipullo säilyy. Espasta on tarkoitus tehdä hyvää ruokaa rakastavien ihmisten helposti lähestyttävä ja kohtuuhintainen, mutta innovatiivinen paikka, joka reagoi paitsi sesonkeihin, myös siihen mitä kaupungissa tapahtuu. Luvassa on viinibaarin lisäksi mm. ruoan ympärille rakentuvia tapahtumia sekä take awayja terassikonsepteja. Muutosten taustalta löytyy koko ravintola-alaa ravisteleva kriisi, joka tulee vaikuttamaan alan toimintaedellytyksiin vielä pitkään. Fine dining -ravintolat eri puolilla maailmaa ovat suurten haasteiden edessä, ja monet joutuvat joko sulkemaan ovensa tai muuttamaan konseptiaan. Palace haluaa olla jatkossakin yksi maailman parhaista ravintoloista. – Olen rakentanut vuosien ajan Palacen tiimiä. Minulle on täysin sietämätön ajatus, että joutuisin luopumaan näinä aikoina osasta työntekijöistä. He ovat maailmanluokan tähtiä. Tällä järjestelyllä ja tiimiä huolella pyörittäen pystymme pitämään ihmiset töissä, sanoo Vottonen. Palace jatkaa, jos mahdollista, aiempaakin kunnianhimoisemmin. – Selkeä tavoitteemme on saada kaksi tähteä. Uskon, että tämä järjestely antaa tiimille tervetullutta vaihtelua ja hyödyttää molempia ravintoloita, sanoo Vottonen ja lisää hymyillen: – Onneksi paikkojen välillä on vain 100 metriä. Espa avaasiovensa tiistaina 2.6. ja on auki tiistaista lauantaihin. Espan terassi avautui samana päivänä ja sen menu rakentuu uusien perunoiden ja kaupungin parhaan rosé-viinilistan ympärille. Kuusi seurantaloa ehdolla Hyvän korjauksen palkinnon saajaksi Uudeltamaalta finaalissa Antskogin työväentalo ja Töölön kylätalo Hietsu H yvän korjauksen palkinnon saaja valitaan tänä vuonna kuuden viime vuosina korjatun seurantalon joukosta. Asiantuntijaraati valitsi 31. maaliskuuta mennessä ilmoitetuista 19 talosta jatkoon Antskogin työväentalon, Mäenpään työväentalon, Pieksämäen Seurojentalon, Ritvalan nuorisoseurantalon, Töölön kylätalo Hietsun ja Vesantalon. Palkinnon saaja julkistetaan seurantalopäivänä syyskuussa. Seurantaloasiain neuvottelukunta palkitsee hyvin korjatun seurantalon nyt kahdeksatta kertaa. Asiantuntijaraati oli tyytyväinen Hyvän korjauksen palkinnon kilpailuun ilmoitettujen korjausten tasoon. – Tänä vuonna kilpailussa oli mukana paljon hyviä ehdokkaita. Ehdokkaat osoittavat, että seurantaloista on moneksi. Mukana olevat talot edustavat monenlaista toimintaa ja erityyppisiä seurantaloja, kuten työväentaloja, nuorisoseurantaloja ja kylätaloja. Myös eri aikakausien rakentaminen on hyvin esillä, raati toteaa. Asiantuntijoina raadissa ovat tänä vuonna kyläasiamies Tauno Linkoranta, arkkitehti Ulla Rahola ja rakennuskonservaattori Kalle Virtanen. Hyvän korjauksen palkinto myönnetään seurantalolle vanhaa rakennustapaa kunnioittavasta ja talon toimivuutta parantavasta korjauksesta. Palkinto on pronssiveistos. Myös kunniamainintoja voidaan jakaa. Seurantaloja ja Hyvän korjauksen palkintoa juhlitaan syyskuussa Palkinnon saaja julkistetaan seurantalopäivänä syyskuun alussa. Seurantalopäivänä kaikki Suomen seurantalot on kutsuttu mukaan esittelemään talojaan yleisölle, joko digitaalisesti ja etätapahtumissa tai tilanteen salliessa myös perinteisissä lähitapahtumissa. Avoin kilpailu Hyvän korjauksen palkinnosta kaikille Suomen seurantaloille oli auki 31. maaliskuuta asti. Hyvän korjauksen palkinnon finalistit: • Antskogin työväentalo, Raasepori, Uusimaa • Mäenpään työväentalo, Punkalaidun, Pirkanmaa • Pieksämäen Seurojentalo, Pieksämäki, Etelä-Savo • Ritvalan nuorisoseurantalo, Valkeakoski, Pirkanmaa • Töölön kylätalo Hietsu, Helsinki, Uusimaa • Vesantalo, Kuhmo, Kainuu
13 Nro 6 • Kesälehti 2020 Kesä TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | JAPANILAINEN YUKATA OLOASU, AAMUJA KYLPYTAKKI 100% puuvillaa Lahjavinkki! Lahjavinkki! Hyvää kesää! 69€ Kesäkiertue Helsingin leikkipuistoihin Dronekuvauksilla tietoa lintujen pesinnästä ja luonnon kulumisesta F orum Virium Helsinki ja Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut toteuttavat dronekuvauksia kesällä 2020. Saaristomatkailua digiratkaisuilla kehittävässä Urban Eco Islands -projektissa toteutetaan älyratkaisupilotteja kevään ja kesän 2020 aikana. Toukokuussa hankkeessa testattiin dronekuvausta pesivien valkoposkihanhien laskennassa Helsingin Harakan saaressa, joka on hyvin tyypillinen pesimäpaikka Helsingin valkoposkihanhille. Harakan saaren kartoitus tehtiin kuvaamalla koko Harakan saari 50 metrin korkeudesta yksittäisinä kuvina suoraan alaspäin 90 asteen kulmassa. Tämän jälkeen saadut kuvat yhdistettiin yhdeksi kuvamosaiikkitiedostoksi, joka vietiin paikkatieto-ohjelmaan. Apuväline saaristossa pesivien lintujen pesälaskentaan Lintujen pesät lasketaan syntyneestä karttatiedostosta ihmissilmin. Menetelmän validoimiseksi valkoposkihanhien ja kalalokkien pesät laskettiin myös maastossa etukäteen rajatulta alueelta ja pesien sijainnit otettiin ylös perinteisellä gps-laitteella. Näin voidaan myöhemmin vertailla dronekuvaus-menetelmän luotettavuutta ja sitä, miten esimerkiksi erilainen kasvillisuus vaikuttaa pesien havaittavuuteen kuvista. Kuvauksista Harakan saaressa vastannut Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Tuomas Lahti kertoo dronekuvausten sopivuudesta muihin linnustoseurantoihin. – Meillä on Helsingissä ympäristöpalveluiden toimesta seurattu vuosittain myös katoilla pesivän erittäin uhanalaisen selkälokin pesimismenestystä tavanomaisella tavalla kiipeilemällä entuudestaan tiedetyille lokkikatoille. Dronen käyttö nopeuttaa, tekee turvallisemmaksi ja helpottaa tätä seurantatyötä varmasti. Myös Dronen käytön laajentamista saaristolintukohteiden seurantaan tullaan harkitsemaan, koska dronen käyttö mahdollisesti poistaa tarpeen rantautua häiriöherkille lintusaarille. Tehty lintulaskentakuvaus osoitti, että dronekuvauksella on mahdollista saavuttaa aikasäästöjä ainakin sellaisissa tilanteissa, joissa tutkittavalle lintusaarelle tai lokkikatolle pääseminen on hyvin vaivalloista. Kuvauksista ei myöskään koitunut linnuille mitään harmia, eivätkä ne osoittaneet mitään kiinnostusta lennokkia kohtaan. Dronekuvauksia tullaan Tuomas Lahden mukaan käyttämään ympäristöpalveluissa jatkossakin esimerkiksi ympäristövalvontatehtävissä ja lupakohteiden valvontakäynneillä. Harakan saaressa on dronekuvauksien mukaan 216 valkoposkihanhen pesää ja 49 kalalokin pesää. Apua kaupunkiluonnon kulumisen seurantaan Helsingin ulkoilureitit ovat olleet jo ennen koronavirusepidemian aiheuttamaa lähiluontobuumia kovassa käytössä. Tämä aiheuttaa luontoalueilla kulumista ja luontoarvojen heikkenemistä. Urban Eco Islands -projektissa on suunniteltu toteutettavaksi dronekuvauksia luonnon kulumisen seurantaan kohdistuvassa pilotissa. Pilotissa pyritään määrittelemään luonnon kulumista indikoivia malleja ja selvittämään, korreloiko ihmisten määrä saarilla havaittavaan kulumiseen. Tähän liittyen Vasikkasaaressa ja Vallisaaressa tehdään kolme dronekuvausta kesän aikana. Kesällä kerättävää kuva-aineistoa täydennetään satelliittikuva-aineistolla viimeisen 6–10 vuoden ajalta sekä hyödynnetään Helsingin kaupungin avointa karttadataa vertailuaineistona. Pilotissa toteutetaan interaktiivinen ja käyttäjäystävällinen raportointinäkymä, jolla voidaan luonnon kulumisen lisäksi havainnoida muun muassa sinileväkukintojen vuosittaisia muutoksia. Vallisaaren ja Vasikkasaaren kuvaukset sekä analyysin toteuttaa espoolainen satelliittidatan analysoimiseen keskittyvä yritys Zero Gravity. K esäkiertueella vieraillaan seitsemässä leikkipuistossa. Mukana ovat leikkipuistot Filpus, Kimmo, Lohikäärme, Puskakulma, Soihtu, Seppä ja Vähätupa. Kussakin leikkipuistossa vieraillaan useamman kerran kesäkuun arkipäivien aikana. Kesäkiertueella mukana olevissa leikkipuistoissa ei ole tänä kesänä tarjolla puistoruokailua ja ne sijaitsevat vilkkailla paikoilla. Kiertueen tavoitteena on ilahduttaa puistoissa asioivia perheitä pop up -tyyppisillä, pienimuotoisilla taide-, kirjallisuusja liikuntavierailuilla korona-ajan turvallisuusasiat tarkasti huomioiden. Leikkipuistoissa jaetaan myös lapsiperheiden kesäarjen iloisen yhdessä tekemisen vinkkilistaa. – Toteutamme ensimmäistä kertaa kesäkiertueen leikkipuistossa. Koska korona-aika rajoittaa meidän kaikkien elämää, haluamme ilahduttaa kiertueella helsinkiläisiä lapsiperheitä. Kiertue on pop up -tyylinen, joten se on yllätys kaikille. Otamme tästä kiertueesta oppeja ja suunnitelmissamme on myös tulevina kesinä tarjota hauskaa tekemistä leikkipuistoissa, mutta myös esimerkiksi palvelutaloissa, kauppakeskuksissa tai terveysasemien pihoilla, sanoo liikuntapalvelupäällikkö Tuuli Salospohja. Kesäkiertueen päivämäärät ja paikat ke 10.6. Vähätupa (liikunta), Kimmo (kulttuuri), Lohikäärme (kirjastoauto) to 11.6. Kimmo (liikunta), Filpus (kulttuuri), Puskakulma (kirjastoauto) pe 12.6. Filpus (liikunta), Soihtu (kulttuuri), Vähätupa (kirjastoauto) ma 15.6. Seppä (kulttuuri), Kimmo (kirjastoauto) ti 16.6. Lohikäärme (kulttuuri), Filpus (kirjastoauto) ke 17.6. Puskakulma (kulttuuri), Soihtu (kirjastoauto) to 18.6. Vähätupa (kulttuuri), Seppä (kirjastoauto) ma 22.6. Soihtu (liikunta), Kimmo (kulttuuri) ti 23.6. Seppä (liikunta), Filpus (kulttuuri) ke 24.6. Lohikäärme (liikunta), Soihtu (kulttuuri) to 25.6. Puskakulma (liikunta), Seppä (kulttuuri) pe 26.6. Vähätupa (liikunta), Lohikäärme (kulttuuri) Muun muassa Helsingin toinen lastenkirjastoauto Skidi vierailee leikkipuistoissa kesäkuussa. Kuva: Maarit Hohteri Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa lehti kotiinkannettuna: www.karprint.fi, 09-41397300, tilaukset@karprint.fi @kissafani, @ hevosmaailma 3/2020 • 7,50 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT VirtuaaliVirtuaalinäyttelyt näyttelyt tätä päivää tätä päivää Voiko kissa Voiko kissa tartuttaa tartuttaa koronavirusta? koronavirusta? Ken on kaunein? Nyt kruunataan Nyt kruunataan Misse Universum Misse Universum Lohduttavat ja ilahduttavat Supersuositut Supersuositut kissavideot kissavideot Kissaliitto juhlii 60 vuotta 60 vuotta kissojen asialla kissojen asialla Maailman isoin kissa Pituutta Pituutta 1,2 metriä! 1,2 metriä! 3/2020 7,20 Puukieli yllätti eläinlääkäritkin GEENITESTI kertoo hevosen taipumukset Suomenhevosen varassa on ollut maanpuolustus ja hyvinvointi Hevosen kaunis silmä altis tapaturmille LEIRIKESÄ LEIRIKESÄ toteutuu toteutuu sittenkin sittenkin Sinebrychoffin hevoset kuvattu vetonaula Hevostapahtumilla kurja kesä kellumo.fi Hietaniemenkatu 3 VASTUSTUSKYKY YLÖS Kokeile rentoutuskelluntaa tai rauhoittavia Neurosonic-hoitoja. Ekologiset elämyslahjat vaikka verkkokaupastamme. STRESSIASTE ALAS
14 Kesälehti 2020 • Nro 6 Kesä Seutulasta maailmalle ja takaisin muistojen arkistokuvissa K oronaviruksen vaikuttaessa yhä lentoliikenteeseen on hyvä hetki luoda katsaus kansainvälisen lentoliikenteen historiaan Helsinki-Vantaan kuvaperinnön muodossa. ”Seutulaksi” kansan suussa kääntyneen lentoaseman perustamisesta Helsingin maalaiskuntaan tulee tulevana kesänä kuluneeksi 68 vuotta. Lentoasemasta tuli vuosikymmenien mittaan Pohjois-Euroopan merkittävin kaukoliikennekenttä. Suomen Ilmailumuseon Finna-verkkopalvelusta löytyvät, ei-kaupalliseen käyttöön vapaasti soveltuvat 700 kuvaa avaavat lentoaseman alkuaikoja: kehitysvaiheita ja liikennettä olympiakesästä 1952 aina 1970-luvulle saakka. Lentoaseman tarina alkoi ”makaavasta pilvenpiirtäjästä” Lentoaseman kehitystä on määrittänyt vuosikymmenien mittaan eniten lentomatkustamisen kasvanut volyymi, joka on ylittänyt kaikki aikalaisodotukset. Kun vuonna 1952 lentoaseman läpi kulki reilut 18 tuhatta matkustajaa, vuonna 2019 Helsinki-Vantaan kautta matkusti 21,9 miljoonaa ihmistä. Kuluvana vuonna matkustajamäärät ovat tippuneet radikaalisti koronaviruksen myötä. Vaikka lentoliikenteen kehityksen suunta tulevaisuudessa on avoin, tulee lentoasemalla olemaan suuri rooli myös vastaisuudessa Suomen kansainvälisessä lentoliikenteessä ja porttina maailmalle. Lentoliikenteen matkustajamäärien ja lentokoneiden kasvettua toisen maailmansodan jälkeen Malmin lentoasema alkoi käydä ahtaaksi. Niinpä 1940-luvun lopulla alettiin jo selvittää uuden, suuremman lentoaseman rakentamista, joka valmistuisi Helsingin isännöimiin olympialaisiin mennessä kesällä 1952. Paikka uudelle lentoasemalle löytyi perusteellisten tutkimusten jälkeen silloisen Helsingin maalaiskunnan alueelta, Seutulaan johtavan tien varrelta. Suurelta osin Seutulan työsiirtolan vankityövoiman ansiosta kenttä ehti valmistua suunnitellusti olympialiikenteen käyttöön. Viimeistelytöiden jälkeen säännöllinen reittiliikenne siirtyi Malmilta uudelle lentoasemalle lokakuun lopussa 1952. Rakennustöitä kentän laajentamiseksi jatkettiin heti avajaisten jälkeen. Ensimmäinen, sittemmin jo purettu lentokonehalli valmistui lentoaseman avaamista seuraavana vuonna ja toinen kiitotie valmistui loppuvuodesta 1956. Sen sijaan puista, alun perin väliaikaiseksi tarkoitettua asemapaviljonkia, ”makaavaksi pilvenpiirtäjäksi” ristittyä parakkiterminaalia ei vielä vuosikymmenellä korvattu. Vuonna 1956 paviljonkiin rakennettiin laajennus, johon sijoitettiin ravintola ja keittiötiloja. Laajennuksesta huolimatta paviljonkia pidettiin jo tuolloin riittämättömänä lentoliikenteen kasvettua voimakkaasti. Puolelletoista miljoonalle matkustajalle mitoitettu ja kotimaisen rakennussuunnittelun huippua edustanut uusi terminaali (nykyinen Terminaali 2) avattiin helatorstaina 1969, Finnairin ensimmäisen suoran Amerikan-lennon lähdettyä lentoasemalta. Vuonna 1977 Helsinki-Vantaaksi nimensä muuttanut lentoasema on kokenut sittemmin liki täydellisen muodonmuutoksen laajentuen niin liikennealueen, matkustajaterminaalienja palveluiden kuin liikenneyhteyksienkin osalta, tekniikan alueen muodonmuutosta unohtamatta. Maailma tulee maalaiskuntaan: vierailijoita idästä ja lännestä Lentoasema-alueen muutos näkyy etenkin alueen ilmakuvissa ja rakentamistoiminnasta kertovissa otoksissa. Mutta millaista oli matkustaminen 50-60 vuotta sitten ja keitä olivat sen mahdollistaneet ammattilaiset? Kuvista avautuu nykyiseen nähden tyystin toisentyyppinen maailma, jossa tavallisten suomalaisten lentomatkustaminen oli harvinaisempaa mistä johtuen siihen osattiin suhtautua asian vaatimalla herkkyydellä ja arvokkuudella, jo pukeutumisen puolesta. Lentoasemayhteisö oli nykyistä huomattavasti pienempi ja työntekijät harvojen yksittäisten organisaatioiden palveluksessa. Yksi näkökulma Helsingin lentoaseman historiaan ovat kentällä vierailleet konetyypit, joita kuvasi jälkipolville muun muassa jo edesmennyt lennonjohtaja Paavo Saari. Uudella kentällä nähtiin 1950-luvulta lähtien uudenlaisia lentokoneita, joita ei koskaan aiemmin ollut nähty Suomessa – aina kesällä 1952 vierailleesta suihkumatkustajakone de Havilland Cometista lähtien. Suomi eli 1950ja 1960-luvuilla kiivainta kylmän sodan vastakkainasettelun aikaa ja kentällä nähtiinkin konekalustoa rautaesiripun molemmin puolin. Tutuksi tulivat niin brittiläisen BEA:n kuin neuvostoliittolaisen Aeroflotinkin liikennekoneet. Otoksiin on tallentunut lukuinen määrä tunnettuja vierailijoita aina Marlon Brandosta Lenita Airistoon ja Intian pääministeri Nehruun. Liikenteen oltua 1960-1970-luvuilla nykyistä hiljaisempaa kentällä vieraili säännöllisesti myös harrastelentokoneita. Ilman onnettomuuksiakaan ei selvitty: Joulukuussa 1957 Seutulassa nähtiin myös ensimmäinen lento-onnettomuus, kun Aeroflotin Iljushin IL-14 -kone suistui kiitoradalta takana kulkevan maantien penkkaan. Turvallisuutta ja ilmatilan hallintaa parannettiin ajalla muun muassa lennonjohtoon tulleen tutkalaitteiston myötä. Vaihtelua lentoaseman arkeen toivat erilaiset yleisötapahtumat, joita järjestettiin etenkin 1980-luvulle saakka. Moni muistaa ensimmäisen käyntinsä lentoasemalla Helsinki Airshow’sta. Kuvista välittyy myös lentoaseman sidos ympäristöön ja elinkeinoihin. Vantaan kaupunkiin vuodesta 1974 kuulunut lentoasema on työllistänyt useita ammattiryhmiä paitsi lentävän henkilökunnan, myös maapalveluiden, kunnossapidon, asiakaspalvelun ja liitännäistoimintojen osalta. Helsinki-Vantaa liikenneyhteyksineen on muodostunut kiistattomaksi osaksi vantaalaista identiteettiä ja tarinakulttuuria, lentoliikenteen ollessa kiinteä osa paikallista ilmatilaa ja ääniympäristöä. Kuvat ovat peräisin mm. Ilmailu-lehden, Finnairin ja yksityisten henkilöiden kokoelmista. Uudempaa, myös muiden kotimaisten lentoasemien historiaa sisältävää aineistoa on luvassa tulevaisuudessa. Finna-verkkopalvelu kokoaa Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot yhteen käyttöliittymään. Suora linkki nyt julkistettuun Helsinki-Vantaa -aineistoon on https://tinyurl. com/yb46b9xn). Tutustu myös muihin avoimiin materiaaleihin museon omalta verkkopalvelun sivulta: https://ilmailumuseo.finna.fi Matkustamopalvelua Aero Oy:n Convair-liikennekoneessa 1950-luvulla. Kuva: Esko Manninen, LF-Foto O/Y / Suomen Ilmailumuseo. Ilmakuva Helsingin lentokentästä kesällä 1969. Uuden samana vuonna valmistuneen matkustajapaviljongin edessä Aero Oy:n Convair Metropolitan ja Caravelle-liikennekoneita. Kuva: Ilmailu-lehti / Suomen Ilmailumuseo Helsingin lentoaseman tulli vuonna 1954. Lentomatkustajat SAS:n DC-6:n laskeuduttua. Kuvassa tullitarkastaja I. Saarinen. Kuva: Relander / Suomen Ilmailumuseo.
15 Nro 6 • Kesälehti 2020 Kesä Lähde astelemaan Juhannuksen taikapolulle Seurasaareen Kierroksia 17.6., 20.6. ja 21.6. 10 vinkkiä uusille opiskelijoille vuokra-asunnon hakemiseen O piskelupaikkojen varmistuminen on tänään alkanut kevään 2020 todistusvalinnan tulosten julkaisulla. Lähiaikoina ratkeaa tiiviillä tahdilla suuri määrä opiskelupaikkoja lisää. Kymmenen Vuokraturvan asunnonhakuvinkkiä auttavat uutta opiskelijaa saamaan toiveitaan ja tarpeitaan vastaavan asunnon, vaikka kilpailu vuokra-asunnoista on juuri tähän aikaan vuodesta kovaa. Koronakin antaa oman mausteensa asuntohakuun, joka tapahtuu nyt aiempaa useammin sähköisesti. 1. Aloita asunnonhaku heti kun opiskelupaikkasi on varmistunut Opiskelupaikkojen varmistumisesta heinäkuun puolivälissä alkaa jokavuotinen vuokramarkkinoiden sesonkiaika. Aloita asunnonhaku siksi heti kun opiskelupaikkasi varmistuu ja toimi nopeasti. Opiskelupaikan varmistumista on mukava juhlia, mutta varmista kuitenkin ensin asunto itsellesi. Tässä kohtaa vuotta muutamalla päivälläkin on merkitystä, koska suuri joukko opiskelijoita ryntää asunnonhakuun yhtä aikaa. Mitä myöhemmäksi asunnonhaku jää, sitä suurempi osa sopivaan aikaan vapautuvista asunnoista on jo ehditty vuokrata ja sitä kovempi kilpailu jäljellä olevista asunnoista on. Viimeisien vapaiden vuokra-asuntojen vuokrapyynneissä on usein selkeä sesonkilisä. Joten kun olet ajoissa liikkeellä, säästät myös rahaa. 2. Hae asuntoja useilta eri alueilta – älä jää yhden kortin varaan Pääkaupunkiseudun www. reittiopas.fi ja muut paikkakuntakohtaiset julkisen liikenteen opaspalvelut auttavat selvittämään kätevästi matka-ajat. Muista, että poikittaisliikenteen ansiosta sinulle sopivan yhteyden päässä olevia asuntoja voi sijaita alueilla, joista et ole kuullutkaan. Selvitä vaihtoehdot perusteellisesti. On riski yrittää löytää asunto vain yhdeltä suositulta alueelta, varsinkin jos maksimibudjettisi on tiukka. Asuntoja kannattaa katsoa ja vertailla useilta eri alueelta. Tämä nostaa ratkaisevasti todennäköisyyttä tarpeisiisi sopivan asunnon saamiselle. 3. Tee muistiinpanoja asunnoista Omien muistiinpanojen systemaattinen tekeminen ja tallessa pitäminen on tärkeää, kun käyt läpi useita toisiaan muistuttavia asuntoja. Jos sinulla ei ole muistiinpanoja, voi käydä niin, että asuntoihin liittyvät muistikuvat alkavat sekoittua keskenään. Kun sitten saat soiton, ja sinulle tarjotaan jotakin näistä asunnoista, voi olla, ettet uskallakaan päätöstä tehdä. Näin voi hyvä asunto mennä sivu suun. Tai vastaavasti voi käydä niin, että tulet vahingossa ottaneeksi asunnon, joka sitten onkin pettymys ja toisenlainen kuin muistit. 4. Täytä asuntohakemus huolella Puutteellisesti täytetty hakemus sivuutetaan helposti kokonaan. Täytä siis asuntohakemus huolellisesti kaikkien tietojen osalta. Asuntohakemuksen sisällöllä on paljon vaikutusta siihen, kuka vuokralaiseksi valitaan. Käytä siis aikaa ja vaivaa asuntohakemuksen täyttämiseen. Koronatilanteesta johtuen asuntojen hakeminen ja asuntohakemusten täyttäminen tapahtuu nyt yleensä sähköisesti. Vuokraturvan sähköinen haku tapahtuu osoitteessa www.asuntohakemus.fi 5. Älä ole vaatimaton – asuntoesittelyssä vaatimattomuus ei kaunista Jos olisit mielestäsi vuokranantajalle hyvä vuokralainen, kerro se arkailematta. Tuo esiin miksi juuri sinä olisit mainio ja oikea valinta. Jos esimerkiksi työtai opiskelupaikkasi on aivan asunnon läheisyydessä, se kannattaa ehdottomasti muistaa kertoa. Yleensä vuokranantaja hakee pitkäaikaista vuokralaista, ja tämä tieto osaltaan vakuuttaa häntä siitä, että saattaisit viihtyä asunnossa hyvinkin pitkään. Vuokranantaja arvioi myös mahdollisuuksiasi selviytyä vuokranmaksusta. Tästä syystä hän on kiinnostunut työtilanteestasi ja tuloistasi. Voit halutessasi kertoa vuokranantajalle laajemminkin itsestäsi, jos uskot sen vakuuttavan hänet sinusta vuokralaisena. 6. Keskustele vuokranantajan tai välittäjän kanssa esittelyssä Jos tilanne sen luontevasti sallii, vaihda koronaan liittyvä turvaväli huomioiden muutama sana asuntoa esittelevän henkilön kanssa. Jos hän saa sinusta hyvän kuvan ja erotut eduksesi, jäät paremmin mieleen. Tämä voi parantaa mahdollisuuksiasi vuokralaisvalinnassa. Varo kuitenkin yli-innokkuutta ja muista käyttäytyä kohteliaasti. Jos pulputat kysymyksiä ja ajatuksia taukoamatta, se voi kääntyä sinua vastaan. 7. Pukeudu kuin olisit menossa työhaastatteluun Ulkoinen olemuksesi vaikuttaa siihen, millaisen kuvan itsestäsi annat. Siistit neutraalit vaatteet ja suihkunraikkaus toimivat paremmin kuin epäsiisti olemus tai likaiset vaatteet. Usein vuokranantaja ajattelee, että jos vuokralainen ei huolehdi itsestään, hän ei huolehdi asunnostakaan. Hyvä vinkki on toimia pukeutumisen suhteen kuin olisit menossa työhaastatteluun. Jätä kuitenkin vanha rippipuku kaappiin. Pyri pukeutumaan siististi, mutta luontevasti ja omaan tyyliisi sopivasti. 8. Pyydä vanhempasi takaajaksi Opiskelijoilla on usein vaikeuksia pärjätä kilpailussa jo valmistuneiden työssäkäyvien vuokralaisten kanssa. Jos se on mahdollista, pyydä vanhempasi takaajiksesi. Tämä herättää luottamusta vuokranantajissa ja tasoittaa kilpailutilannetta päätoimisesti työssäkäyvien kanssa. Kun yhteen asuntoon on lukuisia hyviä hakijoita, takaaja voi olla se ratkaiseva etu, jolla erotut muista. 9. Ole ajoissa paikalla asuntoesittelyssä Sovitusta tapaamisesta myöhästymällä et anna parasta mahdollista kuvaa itsestäsi. 10. Harkitse kimppakämppää Jos yksiöt tuntuvat liian kalliilta tai hankalilta saada, harkitse kimppa-asumista. Isompien hieman huonokuntoisten asuntojen vuokranantajilla on tällä hetkellä usein vaikeuksia löytää vuokralaisia, ja se on lisännyt heidän myötämielisyyttään kimppa-asumista kohtaan. Kimppakämpässä asumisen kustannus per asukas laskee selvästi. Mitä suurempi asunto ja mitä enemmän vuokralaisia, sitä halvemmaksi asuminen yleensä tulee. Kimppa-asuminen vaihtelee kaksion jakamisesta kaverin kanssa ison keskustahuoneiston tai omakotitalon vuokraamiseen jopa yli kymmenen henkilön porukalla. Kimppa-asuminen voi mahdollistaa paremman sijainnin, keittiön ja kylpyhuoneen. Toisaalta yhteisasumisessa on hyvien puolien lisäksi usein myös omat haasteensa. Lisäksi opiskelijoille maksettavassa asumistuessa on tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät sitä, että vuokralaiset eivät ole yhteisvastuullisia vuokrasta. Siksi nykyään kimppakämpät yleensä vuokrataan yhdelle päävuokralaisena toimivalle opiskelijalle, joka sitten alivuokraa huoneiston osia eteenpäin muille opiskelijoille. Timo Metsola Vuokraturva hallituksen puheenjohtaja K eskikesällä luonto on vehreimmillään ja aurinko korkealla. Päivät ovat pitkiä ja yöt lyhyitä. Niinpä juhannuksen aika onkin vanhastaan ollut suosittu luonnon enteiden tarkkailuun ja taikojen tekoon. Nyt on oiva mahdollisuus lähteä selvittämään mökin eukon johdolla, vieläkö enteistä ja taioista voisi olla hyötyä. Mahtaakohan Seurasaaren rikkaasta luonnosta löytyä kukkivaa saniaista, jonka poimijan uskottiin saavan taikavoimat haltuunsa tai mitä kerrottavaa kivillä voisi olla tulevaisuudesta tai millaisia lemmentaikoja eukko suosittelee juhannuksena tehtävän? Taikapolun kertojana toimii Tuija Kauhaniemi. Taikapolku -kierroksia järjestetään juhannusviikolla ke 17.6., la 20.6. ja su 21.6. kaikkina kolmena päivänä klo 14, klo 15 ja klo 16. Taikakierroksille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Yhdelle kierrokselle mahtuu 20 henkilöä, kesto n. 30 min. Kierroksen hinta (5 €) maksetaan Kahvihuone Mieritziin (korttimaksua suositellaan). Kahvihuone Mieritzistä on noin viiden min. kävelymatka Antin aukion lavalle, josta taikakierros alkaa. Kannattaa siis tulla hyvissä ajoin paikalle! Kierroksella pidetään turvavälit ja huomioidaan muutenkin viranomaisten ohjeistukset ja suositukset liittyen koronavirukseen. Kuva: Maarit Wihuri Redmont Raide-Jokerin rakentamisen ensimmäinen vuosi takana R aide-Jokerin rakentaminen aloitettiin 13 kohteessa vuosi sitten 3.6.2019. Rakentamisvaihetta on takana 12 kuukautta eli 20 prosenttia. Tähän mennessä rakennustöistä on tehty 21 prosenttia. Koko projektin kustannuksista, syksyllä 2017 alkanut suunnitteluvaihe mukaan lukien, on laskutettu noin 28 prosenttia. Vuoden aikana työalueet ovat laajentuneet noin 19 kilometrin matkalle. Poikkeuksellisenkin kevään aikana sekä rakentaminen että suunnittelu ovat edenneet vauhdilla. Samalla, kun vielä myöhemmin aloitettavista rakentamiskohteista tehdään rakennussuunnitelmia, ovat suunnittelijoiden kädet täynnä työmaapalvelun kanssa. – Kun työmaalla tulee ilmi jokin odottamaton asia tai suunnitelmaa pitää viilata, alkavat suunnittelijat pohtia vaihtoehtoisia ratkaisua ja piirtää niistä suunnitelmakuvia. Se tekee suunnittelijoiden työstä samalla mielenkiintoista ja haastavaa, kuvailee suunnittelupäällikkö Jyrki Oinaanoja. Ensimmäisen rakentamisvuoden aikana suunnitelmia on hyväksytty 2770 kappaletta. Maanrakennustöitä on tehty viime kesästä lähtien. Tänä keväänä myös ratarakentajat ovat päässeet tositoimiin. Rataa näkyy jo useammalla kadulla: Maarintiellä, Linnoitustiellä, Ravitiellä ja Pirkkolantiellä. Kaksoisraidetta on valettu paikoilleen touko–kesäkuun vaihteeseen mennessä yhteensä 500 metriä. Tämän vuoden aikana sitä on tarkoitus asentaa yhteensä noin 8 kilometriä. – Hetki, jolloin maanrakennustyöt ovat siinä vaiheessa, että ratarakentaminen voi alkaa, on meille tärkeä välitavoite ja merkkipaalu. Se kertoo, että olemme aikataulussa, kertoo projektipäällikkö Ari Bergström. Taitorakentajat ovat huhkineet Raide-Jokerin siltojen, tukimuurien, paalulaattojen ja muiden erikoisten rakenteiden parissa. Ensimmäiset Raide-Jokerin sillat valmistuvat tulevan kesän aikana. Lisäksi työn alla on useita tukimuureja ja erikoisuuksina esimerkiksi Huopalahden aseman betonitunneli, Varikkotien pohjavesikaukalo ja maasilta sekä Sellon kansi Espoossa. Patterimäen raitiotietunnelia on louhittu 15 metriä. Kalliolouhinnat aloitettiin huhtikuussa 2020 ja ne valmistunevat tämän vuoden loppuun mennessä. Jotta rakentaminen on ollut mahdollista, on työmaillemme perehdytetty 2887 henkilöä. Kulunut vuosi on ollut luonnonympäristöön liittyvien asioiden suhteen värikäs. Patterimäen liito-oravat jäävät projektin historiaan, mutta niin jäävät myös esimerkiksi simpukoiden siirto, taimenpurotalkoot ja muut ympäristön hyväksi tekemämme asiat. – Raide-Jokerin rakentaminen vaikuttaa satojentuhansien ihmisten arkeen. Tietysti negatiivistakin palautetta tulee, mutta pääasiassa kaupunkilaiset ovat ottaneet rakentamisen hyvin vastaan. Haluamme olla luottamuksen arvoisia ja hoitaa rakennustyöt ja tiedottamisen hyvin ja aikataulussaan, toteaa tilaajan projektijohtaja Juha Saarikoski. – Tulevat kesät ovat Raide-Jokerin rakentajille työntäyteisiä. Rakentamisen volyymi kasvaa tänä kesänä kolminkertaiseksi viime kesään verrattuna, Ari Bergström kertoo. Raide-Jokerin rakentaminen jatkuu vielä vuoden 2023. Viimeistelytöiden ja koeajojen jälkeen Raide-Jokerin kyytiin pääsee tavoitteen mukaisesti kesäkuussa 2024.
16 Kesälehti 2020 • Nro 6 Kesä AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Tule kuuntelemaan maksuttomia luentojamme riippuvuuksista sekä niiden hoidosta. Luennot löydät kotisivujemme Luentokalenterista. PÄIHDEKLINIKKA • päihderiippuvuus • peliriippuvuus • jatkokuntoutus TYÖELÄMÄPALVELUT • koulutukset • työnohjaukset • työhyvinvointipalvelut HYVINVOINTIPALVELUT • läheisten hoidot • Ravinto & Mieli Suomenlinna herää kesään Matkailuneuvojat toivottavat kävijät tervetulleiksi. Kuva Aino Heininen Kustaanmiekka ja tykki. Kuva Aino Heininen Suomenlinnan ilmakuva. Kuva Suomen Ilmakuva M aailmanperintökohde Suomenlinnan palvelut avautuvat vaiheittain kesäkuun alusta lähtien. Toivotamme kävijät lämpimästi tervetulleiksi Helsingin edustalla sijaitsevaan merilinnoitukseen ja pyydämme noudattamaan turvallisuusohjeita. Suomenlinnan monipuolisesta palvelutarjonnasta löytyy mielenkiintoisia hetkiä jokaiselle. Linnoituksessa on kuusi museota, 14 ravintolaa ja kahvilaa, taidekäsityöläisten työhuoneita, hostelli, opastettuja kierroksia ja paljon muuta. Suomenlinna muureineen, tykkeineen, tunneleineen ja kauniine puistoalueineen on hyvä kohde myös ulkoiluun. Koko kohteessa ja palveluntarjoajien tiloissa huolehditaan turvallisuudesta ja palvellaan vastuullisesti. – Odotamme jo kovasti kävijöitä takaisin linnoitukseen. Ulkona tapahtuvat opastukset ovat erinomainen tapa tutustua Suomenlinnan nykypäivään ja historiaan. Ohjeistamme kävijöitä paikan päällä sekä verkossa ennen vierailua turvallisuusasioihin liittyen, kertoo Carita-Wilenius Rantala Ehrensvärd-seurasta. – Teemme kumppaniemme kanssa parhaamme, että vierailu Suomenlinnassa on tänäkin vuonna turvallinen ja mielenkiintoinen kokemus. Tilojen siivousta tehostetaan, kävijämääriä rajataan ja oman henkilöstön turvallisuudesta huolehditaan esimerkiksi asentamalla pleksejä asiakaspalvelutiskeille. Linnoitussaarilla on tilaa liikkua turvavälit huomioiden, lisää Suomenlinnan hoitokunnan johtaja Ilari Kurri. Lautta ja vesibussi liikennöivät Linnoitukseen kuljetaan vesitse. Lauttaja vesibussiliikennettä käyttää kävijöiden lisäksi 800 Suomenlinnan asukasta. HSL:n lautoilla ja JT-Linen vesibusseissa turvallisuudesta huolehditaan tarkkaan. Liikennöitsijät seuraavat matkustajamääriä ja pandemiaan liittyviä viranomaisohjeita. Lautta liikennöi toistaiseksi tavallista harvemmalla vuorovälillä ja lauttojen matkustajamäärää rajoitetaan toistaiseksi. Suomenlinnaan pääsee arkisin myös HSL:n huoltolautalla Katajanokalta. Huoltolautan kannella on väljää tilaa matkustaa. 1.6. alkaen JT-Linen vesibussit alkavat liikennöidä Kauppatorilta Suomenlinnaan, Lonnaan ja Vallisaareen. Vesibusseihin otetaan tavallista vähemmän matkustajia kerralla ja huolehditaan näin matkustajien turvallisuudesta. Lautoissa ja vesibusseissa on mahdollista matkustaa myös ulkokansilla raikkaassa meri-ilmassa. Auta meitä tekemään onnistunut vierailu Vieraile linnoituksessa vastuullisesti ottamalla huomioon poikkeustilanteen ohjeet. Pidetään tarpeelliset turvavälit ja huolehditaan käsihygieniasta. Ostoksia tehdessä on hyvä suosia korttimaksua. Tervetuloa nauttimaan paikallisista palveluista ja ulkoilemaan upeaan maailmanperintökohteeseen! Suomenlinnassa riittää tekemistä moniin vierailuihin.
17 Nro 6 • Kesälehti 2020 Kesä Asuntokauppa nousee kohisten – käänne tapahtui toukokuussa Toimi näin, jos naapurin meteli häiritsee S uomen Kiinteistönvälittäjien (SKVL) viides poikkeusolojen aikainen kysely kertoo ratkaisevasta käänteestä asuntokaupassa toukokuussa. Toukokuun lopussa tehtyyn kyselyyn vastasi yli 70 % SKVL:n yrityksistä, joita Suomessa on yli 400, ja välittäjiä yli 1600 yli 475 toimipisteessä. SKVL:n jäsenten välityksellä tehdään Suomessa yli 40 % vanhojen asuntojen välittäjien kautta tehdyistä kaupoista. Kesäkuussa jo lähes normaalitasolle SKVL:n jäsenten kokonaiskauppamäärä oli toukokuussa enää noin 8 % alle normaalin tason. Nousu huhtikuun lukemista on merkittävä ja erityisesti yli 70-vuotiaiden toimeksiantajien uskallus myydä asuntojaan on noussut selvästi. Välittäjät raportoivat selvän käänteen tapahtuneen ylöspäin ja kaupankäynnin olevan lähes normaalia tai normaalia vilkkaampaa toukokuun lopulla. Asuntojen hinnat ovat pysyneet ennallaan. – Jo tieto epidemian rauhoittumisesta toi liikettä asunnonvaihtajiin. Perus asunnonvaihtotarve ja vihreään ja valoisaan vuodenaikaan kuuluva vilkas pientaloja loma-asuntokauppa tuovat omalta osaltaan lisää nousua kauppamääriin”, toteaa SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg. – Ennusteemme on, että kauppamäärät nousevat edelleen muutaman prosentin jo kesäkuussa. Alueellisesti nousu ei ole aivan tasaista Suomessa. Suurimmat odotukset osakehuoneistokaupan kasvusta ovat Tampereen, Turun, Oulun ja pääkaupunkiseudun alueella sekä yllättäen myös Kainuussa, Kaakkois-Suomessa ja Keski-Suomessa sekä Pohjanmaalla, jatkaa Mannerberg. 55 % suunnittelee aloittavansa yleisesittelyt kesäkuussa Koronan aikana käyttöön otettu rajoitus yleisistä esittelyistä poistui 1.6. Tästä huolimatta moni välittäjistä on huomannut yksityisesittelyiden olevan tehokkain tapa esitellä asuntoja ja aikoo jatkaa ainakin toistaiseksi samalla mallilla. Alueelliset erot ovat näkyvissä siten, että esimerkiksi Oulussa ja Kainuussa lähes kaikki ovat ottamassa yleisesittelyt käyttöön välittömästi. Pääkaupunkisedulla noin puolet välittäjistä on siirtymässä takaisin yleisnäyttöihin. Omakotitalot selvästi halutuimpia Kyselyn perusteella kysytyin asumismuoto on nyt omakotitalo. 36 % raportoi omakotitalon olevan kiinnostavin, 22 % kerrostaloasunnon ja 16 % rivitalon. 65 % kertoo omakotitalojen kysynnän kasvaneen paljon tai jonkin verran. Kiinnostus omakotitaloihin on vahvinta PKS-alueen ulkopuolella Uudellamaalla, Oulussa, Pirkanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla. – Perinteisesti kevät on muutenkin vilkasta pientalokaupassa mutta nyt on haM etelöivistä naapureista on valitettu enemmän korona-aikana, ja ravintoloiden avauduttua häiriöt voivat lisääntyä. Kotona saa elää normaalia elämää ja vähän metelöidäkin, mutta toistuvaa tai jatkuvaa häiriötä ei tarvitse sietää. Kotona vietetty kevät on toisaalla synnyttänyt uutta naapuriapua, toisaalla kiristänyt hermoja. Isännöintiyrityksiin on tullut tavallista enemmän yhteydenottoja, joissa valitetaan naapurista kuuluvasta metelistä ja ravintoloiden avaaminen on herättänyt huolta taloyhtiöissä lisääntyvistä järjestyshäiriöistä. Jos ravintolailtaa jatketaan asunnossa ja siitä aiheutuu häiriötä naapureille, kannattaa ensin huomauttaa metelistä ja pyytää pienentämään äänentasoa. Jos elämöinti ei pyynnöstä huolimatta lopu, voi asiasta soittaa poliisille. – Isännöinti tai huoltoyhtiö eivät voi auttaa akuutissa tilanteessa. Myös esimerkiksi väkivallan äänistä pitää ilmoittaa heti hätänumeron kautta poliisille, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius painottaa. Yörauha ei kiellä suihkussa käymistä Monessa taloyhtiössä on sovittu yörauhasta, jolloin asukkailta toivotaan hiljaisuutta. Yörauha merkitään usein talon järjestyssääntöihin, jotka ovat talon yhdessä sovittu, sisäinen laki. – Yörauha ei kuitenkaan tarkoita, etteikö esimerkiksi vuorotyöläinen saisi liikkua rapussa tai käydä suihkussa, Lithenius muistuttaa. Yleisesti ottaen suurin osa naapurista kantautuvista äänistä on normaalia elämää, jota ei voi rajoittaa. Kerrostalossa ääniä voi kuulua joka suunnasta: yhdessä asunnossa imuroidaan, toisessa soitetaan pianoa ja kolmannessa haukkuu koira. – Jos naapurin äänet ärsyttävät, kannattaa aivan ensimmäisenä ottaa asia puheeksi naapurin kanssa. Hän ei ehkä tiedä, miten hyvin soittimen ääni kantaa tai että koira haukkuu yksin ollessaan. Jos meteli on toistuvaa, ilmoita isännöintiin Jos naapurin meteli on toistuvaa eikä lopu pyyntöjen tai virkavallan käyntienkään myötä, voi asiasta ilmoittaa myös isännöintiin. – Kerrostalossa kannattaa kysyä myös muilta naapureilta, häiritseekö meteli heitäkin. Taloyhtiön mahdollisuudet puuttua häiriöön ovat paremmat, jos häiriötä kokee useampi naapuri. Taloyhtiö voi puuttua häiritsevään elämään antamalla asukkaalle varoituksen. Äärimmäisessä tilanteessa asunto voidaan ottaa taloyhtiön hallintaan. – Silloin puhutaan jo jatkuvasta tai toistuvasta metelistä, joka ei pyynnöistä ja varoituksista huolimatta lopu, Lithenius sanoo. Loma-asuntojen kauppamäärä toukokuussa Omakotija paritaloasuntojen kauppamäärä toukokuussa vaittavissa, että kiinnostus on korkeampaa jonkin verran kasvukeskusten ulkopuolella sijaitseviin hyväkuntoisiin omakotitaloihin, kertoo Mannerberg. Pankkien lainananto nihkeää Kyselyn perusteella 44 % raportoi asuntolainan saannin vaikeutuneen asunnonostajille. Pankkien alhaiset näkemykset talojen vakuusarvioista vaikeuttavat asuntokauppaa merkittävästi. Erityisesti Pohjanmaalla, Hämeessä ja Pirkanmaalla pankit ovat poikkeuksellisen nihkeitä lainanmyönnössään. Ostajat ovat vahvasti liikkeellä – myyjiä edelleen vähemmän tietyillä alueilla Pääkaupunkiseudulla lähes 70 % välittäjistä raportoi, että ostajia kiinnostavaa myytävää on vähemmän kuin kysyntää. Myyjät ovat kuitenkin heränneet ja yhteydenottojen määrä on noussut merkittävästi toukokuussa. – Asuntokaupassa ei ole enää odotettavissa mitään dramaattisia pudotuksia, ja kaupankäynti on kesän myötä normalisoitumassa kuten jo aiemmin ennustimme. Sama ilmiö on toistunut myös muualla Euroopassa ja USA:ssa kauppamäärät ovat palautumassa nopeaan tahtiin, sitä mukaa kun epidemia hellittää, toteaa SKVL:n Mannerberg. Mökkikaupassa selvää vilkastumista – rantapaikat kysytyimpiä Loma-asuntokauppa on jatkanut selvää vilkastumista toukokuussa. Kysynnän vilkastumisesta koko maassa raportoi jopa 70 % välittäjistä. Ostajat ovat edelleen hyvin tarkkoja mökkien sijainnista ja varustelutasosta. Hyväkuntoinen mökki veden äärellä on selvästi halutuin, jos hintapyyntö on realistinen. Alueelliset erot kysynnässä ovat melko suuria. Esimerkiksi Etelä-Savossa, Kanta Hämeen alueella, Oulussa, Kainuussa ja Kaakkois-Suomessa sekä Uudellamaalla Porvoon suunnalla ja Hangossa on suurimmat nousut loma-asuntojen kysynnässä. Pohjois-Suomessa myyntikausi on vasta alkamassa kesäkuussa lumen ja tulvien hidastaessa kaupankäyntiä. Riskiryhmille suunnattu Kesälukemista kotiovelle -kampanja alkoi H elsingin kaupunginkirjasto toteuttaa kesäkuussa Kesälukemista kotiovelle -kampanjan yhteistyössä Helsinki-avun kanssa. Kirjastoiden hyväkuntoisista poistokirjoista kootaan mahdollisimman monipuolisia lukupaketteja, joita tarjotaan kiinnostuneille yli 70-vuotiaille ja muille riskiryhmiin kuuluville helsinkiläisille. Jakelu on suunniteltu turvallisuus edellä. Lukupaketit pakataan käsineet kädessä ja suljetaan valmiiksi kirjastossa. Sisältö riippuu kunkin kirjaston poistokirjavalikoimasta. Jokainen paketti koostuu 3-5 yllätyskirjasta, joita voi ajallaan lahjoittaa eteenpäin. Lukupaketit jaetaan kahdella tavalla. Osa jaetaan kampanjaan osallistuvissa kirjastoissa riskiryhmiin kuuluville läheisten tai tuttavien avustuksella. Lukupaketteja voi noutaa ainakin Pasilan, Rikhardinkadun, Kannelmäen, Malmin, Laajasalon ja Pohjois-Haagan kirjastoista. Jakelu alkaa maanantaina 8.6. ja kestää noin kuukauden tai niin kauan kuin lukupaketteja riittää. Riskiryhmään kuuluville, 70 vuotta täyttäneille helsinkiläisille lukupaketteja toimitetaan myös kotiovelle 10.6. alkaen Helsinki-avun kautta. Lukupaketteja Helsinki-avun kautta voi tiedustella puhelimitse numerosta 09 310 85805 arkisin klo 12–15. Lukupaketti on maksuton riippumatta siitä, haetaanko se kirjastosta vai toimittaako Helsinki-apu sen kotiin.
18 Kesälehti 2020 • Nro 6 Kesä Tarkista ainakin nämä 10 asiaa – omalla ja vuokramökillä: • Palovaroittimet toimivat ja niitä on mökin joka kerroksessa. • Hätäpoistuminen onnistuu ilman avainta ja tarvittaessa ikkunan kautta nukkumatilastakin. • Alkusammutusvälineet ovat helposti saatavilla, esim. sammutuspeite ja käsisammutin. • Ensiaputarvikkeet ovat ajan tasalla. • Perehdy vuokramökillä takan, saunan ja erilaisten sähköja kaasulaitteiden käyttöön. • Älä sytytä tulta palavan materiaalin läheisyydessä ja varaa vähintään ämpärillinen sammutusvettä grillin tai nuotion lähelle. • Avotuli on kielletty metsätai ruohikkopalovaaran aikana. • Omalla mökillä nuohous tulee tehdä kolmen vuoden välein. • Pue pelastusliivit ylle veneillessä. • Lataa 112 Suomi -sovellus puhelimeesi ja kerro läheisillesi, missä liikut maastossa. Oman toiminnan vastuullisuus on merkityksellistä asumisen turvallisuuteen liittyvissä asioissa, ollaan sitten kotona tai mökillä. P elastustoimi ja pelastusalan järjestöt toivovat, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota turvalliseen toimintaan omilla ja vuokramökeillä. Ensimmäinen tärkeä turvallisuusteko mökille saavuttaessa on palovaroittimien toiminnan varmistaminen. Tulen kanssa toimiminen tai veneily ovat myös esimerkkejä tilanteista, jotka vaativat varotoimia etukäteen. Pelastusala kiittää kansalaisia siitä, että onnettomuuksia on koronakevään aikana tapahtunut tavallista vähemmän. Oman toiminnan vastuullisuus on merkityksellistä asumisen turvallisuuteen liittyvissä asioissa, ollaan sitten kotona tai mökillä. 80% vammoihin johtaneista tapaturmista tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla. Varsinkin mökkiolosuhteissa avun saaminen voi kestää, joten kaikessa toiminnassa turvallisuus ja onnettomuuksien ehkäisy on tärkeää. – Ensimmäinen asia heti tavaroiden purkamisen jälkeen kannattaa olla oman tai vuokramökin tarkastelu ”turvallisuussilmällä”. Muuten asia helposti unohtuu, ja sillä voi vaarantaa oman tai läheisten turvallisuuden, sanoo pelastusjohtaja Peter Johansson Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Mökkiympäristössä on runsaasti aktiviteetteja halon hakkuusta onkimiseen ja trampoliinilla pomppimisesta grillaamiseen. Myös onnettomuuksia sattuu pikkuhaavoista ja nilkannyrjähdyksistä putoamisiin, hukkumisiin tai tulipaloon. – Turvallisuuden huomioiminen kaikessa tekemisessä voi kuulostaa vaikealta, mutta loppujen lopuksi kyse on aivan tutuista asioista: kun grillaan, varmistan, että lähellä ei ole syttyviä materiaaleja ja käsillä on ainakin ämpärillinen vettä, sanoo sisäministeriön pelastusosaston pelastusylitarkastaja Jari Lepistö. – On ensisijaisen tärkeää, että mökissä on toimivat palovaroittimet jokaisessa nukkumatilassa ja ulosjohtavilla kulkureiteillä. Mökeissä tulisi olla myös alkusammutusvälineet ja jokaisen pitää tietää turvalliset poistumisreitit palon sattuessa. Myös vuokramökissä kannattaa testata palovaroittimien toiminta testinappia painamalla, sanoo johtava asiantuntija Kari Telaranta Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Telaranta suosittelee myös hankkimaan palovaroittimet, jotka on kytketty sarjaan siten, että yhden hälyttäessä kaikki hälyttävät. – Ne eivät ole kalliita ja lähes jokainen osaa asentaa sellaisen. Palovaroittimen ääni ei välttämättä kuulu koko mökissä niin, että ihmiset siihen heräisivät. Sarjaankytkentä antaa lisää aikaa poistumiselle. Jos onnettomuus tapahtuu, on tärkeää saada apu oikeaan paikkaan. 112 Suomi -sovellus kannattaa ladata puhelimeen, koska sen avulla soittajan sijaintitieto välittyy automaattisesti hätäkeskukseen. Pelastusala muistuttaa ihmisiä varmistamaan korona-aikana asumisen turvallisuuden yhteisellä kampanjalla sosiaalisessa mediassa Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa aihetunnisteilla #viihdykotona ja #pelastusalayhdessä. Kampanjassa ovat mukana sisäministeriö, aluehallintovirastot, pelastuslaitokset, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Palopäällystöliitto ja Pelastusopisto. Kampanjassa on aiemmin tuotettu Kodin vaaranpaikkojen metsästys -peli lapsiperheille ja tietoa mm. nuohouksesta ja avotulesta. www.senioriterveys.fi TILA A! 1 4/2020 7,60 Personal trainer Piia Koriseva: Pienin askelin hyvään oloon KASIKYMPPISET Eila ja Pentti löysivät uuden onnen LT Helena Miettinen: Kolesterolin yhteys sepelvaltimotautiin kiistattomasti näytetty Pneumokokkirokote kannattaa ottaa LÖYLYYN neljästi viikossa ja terveys kohenee Kotimaan matkailua: Hämeenlinnan seudulla paljon nähtävää Rintakipu olikin refluksitauti Voit tehdä tilauksen myös sähköpostitse tilaukset@karprint.fi tai soittamalla 09 413 97 300 Kesäksi luettavaa terveydestä kaikille 55+ Pelastusala toivoo mökkeilijöiltä ”turvallisuussilmää” ja vastuullisuutta
19 Nro 6 • Kesälehti 2020 Kesä Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2020, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? Hammasteknikot ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 6 Neste K Helsinki Hietalahti Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Laaja Tiepolo-näyttely Sinebrychoffin taidemuseoon Rööperin Lehti toivottaa kaikille lukijoilleen, ilmoittajilleen ja yhteistyökumppaneilleen Aurinkoista kesää! Syksyn ensimmäinen lehti ilmestyy viikolla 33, aineistot 6.8.2020 mennessä. S inebrychoffin taidemuseossa nähdään venetsialaisen mestarin Giovanni Battista Tiepolon teoksia syksyllä 2020. Näyttelyssä Tiepolo – Venetsia Pohjolassa esitellään Tiepolojen taidetta näin laajasti Suomessa ensimmäistä kertaa. Näyttelyn pääyhteistyökumppani on Oy Sinebrychoff Ab, jonka taloudellinen tuki on mahdollistanut tämän kansainvälisen suurnäyttelyn toteuttamisen. Näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 17.9.2020 – 10.1.2021. Giovanni Battista (Giambattista) Tiepolo (1696–1770) oli suurten freskokoristelujen ja monumentaalisten maalausten virtuoosi ja hänen maineensa tunnettiin koko Euroopassa. Hän loi yhdessä poikiensa Domenicon (1727–1804) ja Lorenzon (1736–1776) kanssa maineikkaan ja menestyvän työhuoneen, joka vastaanotti tilauksia venetsialaisilta aatelisperheiltä ja ulkomaisilta hoveilta. Varakkaat keräilijät kiinnostuivat jo varhain Tiepolojen taiteesta ja vilkkaan taidekaupan ansiosta teokset löysivät tiensä myös yksityisiin taidekokoelmiin. – Olemme iloisia siitä, että voimme toteuttaa tämän kansainvälisen näyttelyn yhdessä Sinebrychoffin panimon kanssa. Tiepolo-näyttely on maailmalla aina iso tapaus. Meidän näyttelymme tekee erityiseksi se, että lähestymme teoksia kokoelmahistorian kautta. Näyttelyssä seurataan Tiepolon ja hänen poikansa Domenicon teosten päätymistä Pohjolaan jo 1700-luvulta lähtien. Tämä täysin uudenlainen näkökulma on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta, sillä tästä näkökulmasta Tiepolon taidetta ei ole aiemmin esitelty. Näyttely on monivuotisen ja pitkäjänteisen kansainvälisen tutkimusja yhteistyön tulosta muun muassa Pietarin Eremitaasin museon ja italialaisten Tiepolo-asiantuntijoiden kanssa, kertoo museonjohtaja Kirsi Eskelinen. – Sinebrychoff-panimosuku oli kansainvälinen ja avoin uusille tuulille. Tätä ilmensi myös Paul ja Fanny Sinebrychoffin kiinnostus ulkomaiseen taiteeseen. Lisäksi heidän Suomen valtiolle tekemään testamenttilahjoitukseen sisältyi ajatus antaa kaikille suomalaisille mahdollisuus tutustua johonkin uuteen ja Suomessa ennennäkemättömään. Yhtiömme on Sinebrychoffin taidemuseon luonnollinen ja uskollinen tukija ja oma maailmankuvamme on panimosuvun tavoin kansainvälinen. Siksi olemme iloisia voidessamme sponsoroida Tiepolo-näyttelyä. Uskomme, että siitä tulee menestys. Kiitos Sinebrychoffin taidemuseon korkean asiantuntijuuden, on kaikista vaativimpien taideinstituutioiden aarrearkut nyt avattu suomalaisten katsottavaksi, kiittelee Sinebrychoffin viestintäja vastuullisuusjohtaja Marja-Liisa Weckström. Näyttelyyn tulee esille maalauksia ja luonnoksia sekä laaja valikoima piirroksia. Erityisen huomion saa kolmen maalauksen sarja Troijan hevosesta. 1800-luvun alussa kaikki kolme öljyväriluonnosta esiteltiin samassa huutokaupassa Pietarissa. Kaksi teoksista päätyi Lontoon National Galleryn kokoelmiin ja kolmas teos hankittiin Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmiin vuonna 1996 suomalaisesta huutokaupasta tuntemattoman taiteilijan teoksena! Nyt ensimmäistä kertaa 1800-luvun jälkeen, teokset ovat jälleen yhdessä. Samalla paljastuu kiehtova tarina Helsingin teoksen matkasta Pietarista Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmiin Tiepolo – Venetsia Pohjolassa -näyttely kertoo jännittävän tarinan siitä, kuinka Tiepolojen teokset kulkeutuivat Pohjoismaihin ja Venäjälle. Museon omat teokset, Sabiinatarten ryöstö ja Kreikkalaiset hyökkäävät Troijaan, ovat osa tätä tarinaa. Näyttely on esillä vain Sinebrychoffin taidemuseossa ja sen on kuratoinut intendentti, FT Ira Westergård. Näyttelyyn liittyy kaksi näyttelyjulkaisua, jotka nostavat esille kokonaan uusia näkökulmia Tiepolon taiteeseen ja tuovat vähemmälle huomiolle jääneet teokset suomalaisessa, ruotsalaisissa ja venäläisissä kokoelmissa vahvemmin mukaan kansainvälisen tutkimuksen piiriin. Giovanni Domenico Tiepolo (1727?1804): Troijan hevosta rakennetaan. National Gallery, London Giovanni Battista (Giambattista) Tiepolo (1696?1770): Maecenas esittelee vapaat taiteet keisari Augustukselle. The State Hermitage Museum.
20 Kesälehti 2020 • Nro 6 Kesä Poikkeuksellisena aikana tarvitaan poikkeuksellisen hyvää palvelua. Uuden Digitaalisen kotikäyntimme avulla voit nyt saada asunnostasi hinta-arvion ja markkinointisuunnitelman ja tehdä myyntitoimeksiannonkin jopa täysin ilman fyysistä tapaamista. Helppoa, sujuvaa ja kuin tehty näihin poikkeuksellisiin aikoihin. Oletpa myymässä tai ostamassa, kiitos sähköisten palveluidemme, Kiinteistömaailman kanssa teet asuntokauppasi sujuvasti myös nyt. Ota yhteyttä. Me välitämme elämäsi kodit Helsingissä! kiinteistomaailma.?/digikotikäynti Videoesittelyt antavat asunnoista selkeän kuvan. Asiakirjat liikkuvat sähköisesti. Kaupat teet täysin digitaalisesti. Yksityisesittelyssä tutustut kiinnostavimpiin kohteisiin . Digitaalinen kotikäynti saat hinta-arvion asunnostasi ilman fyysistä tapaamista. Kiinteistömaailma Punavuori | Sydänkoti Juridia & Invest Oy Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki P. 045 222 8002 punavuori@kiinteistomaailma.fi #kiinteistömaailmapunavuori #rööperinasuntokauppiaat Poikkeuksellisena aikana tarvitaan poikkeuksellisen hyvää palvelua. Uuden Digitaalisen kotikäyntimme avulla voit nyt saada asunnostasi hinta-arvion ja markkinointisuunnitelman ja tehdä myyntitoimeksiannonkin jopa täysin ilman fyysistä tapaamista. Helppoa, sujuvaa ja kuin tehty näihin poikkeuksellisiin aikoihin. Oletpa myymässä tai ostamassa, kiitos sähköisten palveluidemme, Kiinteistömaailman kanssa teet asuntokauppasi sujuvasti myös nyt. Ota yhteyttä. Me välitämme elämäsi kodit Helsingissä! kiinteistomaailma.?/digikotikäynti Videoesittelyt antavat asunnoista selkeän kuvan. Asiakirjat liikkuvat sähköisesti. Kaupat teet täysin digitaalisesti. Yksityisesittelyssä tutustut kiinnostavimpiin kohteisiin . Digitaalinen kotikäynti saat hinta-arvion asunnostasi ilman fyysistä tapaamista. Kiinteistömaailma Punavuori | Sydänkoti Juridia & Invest Oy Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki P. 045 222 8002 punavuori@kiinteistomaailma.fi #kiinteistömaailmapunavuori #rööperinasuntokauppiaat Poikkeuksellisena aikana tarvitaan poikkeuksellisen hyvää palvelua. Uuden Digitaalisen kotikäyntimme avulla voit nyt saada asunnostasi hinta-arvion ja markkinointisuunnitelman ja tehdä myyntitoimeksiannonkin jopa täysin ilman fyysistä tapaamista. Helppoa, sujuvaa ja kuin tehty näihin poikkeuksellisiin aikoihin. Oletpa myymässä tai ostamassa, kiitos sähköisten palveluidemme, Kiinteistömaailman kanssa teet asuntokauppasi sujuvasti myös nyt. Ota yhteyttä. Me välitämme elämäsi kodit Helsingissä! kiinteistomaailma.?/digikotikäynti Videoesittelyt antavat asunnoista selkeän kuvan. Asiakirjat liikkuvat sähköisesti. Kaupat teet täysin digitaalisesti. Yksityisesittelyssä tutustut kiinnostavimpiin kohteisiin . Digitaalinen kotikäynti saat hinta-arvion asunnostasi ilman fyysistä tapaamista. Kiinteistömaailma Punavuori | Sydänkoti Juridia & Invest Oy Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki P. 045 222 8002 punavuori@kiinteistomaailma.fi #kiinteistömaailmapunavuori #rööperinasuntokauppiaat Asuntokauppa on yksi elämän suurimmista päätöksistä ja sijoituksista. Suuria päätöksiä tehtäessä on tärkeää tietää, että kauppa hoidetaan ammattitaitoisesti. Palvelemme aktiivisesti koko kesän! Kiinteistömaailma Punavuori | Sydänkoti Juridia & Invest Oy Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki p. 045 222 8002 punavuori@kiinteistomaailma.fi Me välitämme elämäsi kodit Helsingissä!