Viikot 7-10 – Nro 2/2020 – 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi AD-Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Henry Fordin katu 5 D, 00150 HELSINKI | www.jarrupoljin.fi 09 626 412 | 044 533 8833 | info@autokorjaamojarrupoljin.fi Huollamme ja korjaamme kaikki automerkit ja –mallit nykyaikaisilla laitteilla. Teemme kaikki autoihin liittyvät työt mm. Bosch vikadiagnoosit, ajo-opetuspolkimet ja -asennukset Pietarinkatu 10, Helsinki • www.ihonhoito.com Exuviance Ihonhoito on nyt Ihonhoito Salmi Exuviance Ihonhoito on nyt Ihonhoito Salmi Tutut kauneuspalvelut osaavilta Suomen kosmetologien yhdistyksen erikoiskosmetologeilta. Tule hemmoteltavaksi! Terveisin: Maila, Lauri ja Riitta PISIMPÄÄN LAS VEGASISSA ESITETTY JA EDELLEEN OHJELMIS TOSSA OLEVA MUSIKAAL I! KAVERIKELLUNTA ystävähintaan osta verkkokaupasta lahjakortti vaikka pariskunnalle tai tule itse kaverisi kanssa rentoutumaan. Lahjakortit nyt voimassa vuoden! Helmikuun ajan vain 99 € (norm. 120 €) kellumo.fi/kauppa tai Hietaniemenkatu 3
2 Viikot 7-10/2020 • Nro 2 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us TOKYOKAN | ANNANKATU 24, 00100 HELSINKI | 09-622 5553 | INFO@TOKYOKAN.FI TULE TUTUSTUMAAN SUOSITTUIHIN JAPANILAISIIN KEITTIÖVEITSIIN! OSTA MYÖS VERKKOKAUPASTA WWW.TOKYOKAN.FI MAC-KEITTIÖVEITSET SUORAAN MAAHANTUOJALTA | JAPANILAINEN YUKATA OLOASU, AAMUJA KYLPYTAKKI 100% puuvillaa Lahjavinkki kevään juhliin! 69€ MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin Mannerheimintie 65 00250 Helsinki Soita 020 730 7260 Nyt hammasproteesit kuntoon! • Teemme myös kotikäyntejä • Maksuton tarkastus ja hoitosuunnitelma Oiva erikoishammasteknikko Töölöntullissa Taivallahden kesäteatteri kutsuu jälleen ensi kesänä T aivallahden kesäteatterilla kesällä 2020 saa ensi-iltansa kaksi uutta esitystä: poskettoman hauska farssi Linjat Kuumina sekä koko perheen klassikko Peter Pan. Näyttelijä Anu Palevaara on mukana Taivallahdessa tulevana kesänä näyttelijänä sekä koreografina. Palevaara on näytellyt vuosien aikana suomalaisille monissa tutuissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. Hän on myös koreografi ja opettaa tanssia Ray Cooneyn Linjat Kuumina farssi on hulvattoman hauska naurupommi. Taksikuski elää kahden perheen keskellä kaksoiselämää. Elämä sujuu mutkattomasti ja tuntuu, kuin mikään ei voisi mennä pieleen. Kaikki muuttuu, kun perheiden nuoret tutustuvat toisiinsa netissä. Isälle tulee kiire estää nuorten tapaaminen ja matkaan sattuu monia ratkiriemukkaita yllätyksiä. Palevaara näyttelee Sirkkua, toisen perheen äitiä. Harjoitukset ovat juuri käynnistyneet ja hahmon rakentaminen alkaa tästä eteenpäin muodostua. Anu Palevaara kiittää näytelmän työryhmää mainioksi. Palevaara päätyi näyttelemään Taivallahden kesäteatteriin ohjaajan Kari Kinnaslammen otettua häneen yhteyttä. Hän luki näytelmän, jonka juoni houkutti herkullisuudellaan. Haastetta hänen mukaan piisaa ja siksi Palevaara odottaakin jo harjoituksia, joissa päästään rakentamaan kokonaisuutta. Taivallahdessa nähdään kesällä myös koko perheen seikkailu Peter Pan. Anu Palevaara toimii näytelmässä koreografina. Harjoitukset ovat alkaneet musiikkinumeroiden suunnittelulla ja harjoittelulla työryhmän kanssa. Palevaara kertoo työskentelyn ohjaajan Kari Kinnaslammen ja lauluopettaja Valtteri Gutevin kanssa olevan erittäin antoisaa. Kevääseen ollaan lähdössä ahkeralla harjoittelulla ja innolla.
16. vuosikerta – nro 2 Viikot 7-10/2020 Ajankohtaista Oodi veti Helsingin kirjastot ennätyslukemiin vuonna 2019 Helsingin kirjastoissa oli viime vuonna ennätysmäärä kävijöitä. Kuva: Jonna Pennanen H elsingin keskustakirjasto Oodin ensimmäinen täysi toimintavuosi ylitti kaikki odotukset. Oodin ovi kävi vuonna 2019 kaikkiaan 3,1 miljoonaa kertaa. Myös muut Helsingin kirjastot pääsivät ennätyslukemiin. Kaikkien Helsingin kirjastojen yhteenlaskettu käyntimäärä kohosi ennätyksellisesti yli 9 miljoonaan. Kasvua edellisvuoteen verrattuna tuli lähes 40 prosenttia. Vuoden 2019 aikana asiakkaille tehtiin myös uusia kirjastokortteja enemmän kuin koskaan, lähes 47 000 kappaletta. Kirjastokorteille kertyi huimat 9,4 miljoonaa lainatapahtumaa, ja korteilla ladattiin ennätystahtia myös digitaalisia äänikirjoja ja digilehtiä. Äänikirjalatausten määrä kasvoi 84 prosenttia ja digilehtien kasvu lähes tuplaantui 97 prosentilla. Kirjastojen kiinnostavuutta on osaltaan lisännyt niiden laajentunut tarjonta. Kirjastoista löytyy lainattavaksi yhä enemmän mm. soittimia, työkaluja, urheiluvälineitä sekä muita tavaroita ja laitteita. Lainatuimpia ovat pelaamiseen liittyvät tavarat sekä erilaiset tekniset laitteet. Myös erilaiset tapahtumat vetivät väkeä kirjastoihin. Vuonna 2019 kirjastoissa järjestettiin yli 7000 erilaista tilaisuutta, joissa kävi reilut 300 000 osallistujaa. Eniten järjestettiin satutuokioita ja erilaisia kirjallisuuteen liittyviä tilaisuuksia, mutta tarjolla oli myös monenlaisia muita tapahtumia tuolijumpasta kielikahviloihin ja sarjakuvakursseihin. Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen kiittääkin kirjastojen asiakkaita aktiivisuudesta. – On sykähdyttävää nähdä, miten hyvin ihmiset viihtyvät kirjastoissa ja miten paljon saamme heiltä kiitoksia ja parannusehdotuksia toimintaamme liittyen. Vuosi 2019 osoitti sen, että digitalisoituva maailma ei vie kirjastoilta asiakkaita, vaan se on tuonut heitä lisää sekä lähipalvelujen että verkkopalvelujen pariin, hän sanoo. Helsingin kaupunginkirjaston verkkopalveluissa vierailtiin vuoden aikana 12,9 miljoonaa kertaa. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yhteisessä Helmet.fi -verkkopalvelussa kävi 9,7 miljoonaa vierailijaa. Muun muassa kirjastojen tarjoamien tilojen ja laitteiden varauspalvelu Varaamossa asioitiin viime vuoden aikana lähes 400 000 kertaa. Paikallisten palvelujen lisäksi Helsingin kaupunginkirjasto ylläpitää ja kehittää myös valtakunnallisia kirjastojen verkkopalveluja. Niidenkin käyttömäärissä näkyi selvää kasvua. Esimerkiksi Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelu keräsi yli 2 miljoonaa käyttökertaa ja kirjallisuuspalvelu Kirjasampo lähes 1,9 miljoonaa. Katri Vänttinen iloitseekin siitä, että kirjastopalvelut kuuluvat niin monien ihmisten elämään. – Meille kirjastolaisille tärkeintä on tuottaa ihmisille iloa ja hyötyä kirjastopalvelujen kautta. Olipa kyse opiskelusta tai viihtymisestä, työstä tai vapaa-ajasta, kirjasto haluaa olla yksi vaihtoehto sen toteuttamiseen, Vänttinen sanoo. Albert Edelfelt ja Romanovit, Sinebrychoffin taidemuseossa N äyttely esittelee Albert Edelfeltin vähemmän tunnettuja, Venäjän keisariperheeseen liittyviä teoksia. Pääosassa on Aleksanteri III:n veljenpoikia esittävä muotokuva Suuriruhtinaat Boris ja Kirill VladimirovitŠ lapsina (1881) Rybinskin taidemuseon kokoelmista. Kauan kadonneeksi luultu maalaus nähdään Suomessa ensimmäistä kertaa. Lisäksi esillä on Koivujen alla -teos, jonka olinpaikka on ollut viimeiset 80 vuotta tuntematon. Yksityiskokoelmaan kuuluvassa teoksessa tyttöjen malleina olivat Edelfeltin nuoremmat sisaret Annie ja Berta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Suomen Pietarin instituutin kanssa ja sen kuratoinut instituutin johtaja Sani Kontula-Webb. Näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseon Punaisessa kellarissa 6.2.–10.5.2020. Sivu 7 Albert Edelfelt (1854–1905): Suuriruhtinaat Kirill ja Boris Vladimirovitš lapsina 1881, Rybinskin valtiollinen historiallinen arkkitehtuurija taidemuseo Apotti laajeni HUSissa H USin potilasja asiakastietojärjestelmän uudistus etenee. 1. päivä helmikuuta uuteen Apotti-tietojärjestelmään siirryttiin Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueilla, Jorvin sairaalassa sekä Naistentautien ja synnytysten ja Psykiatrian yksiköissä. Sairaalat toimivat normaalisti. – Yksiköistä saatujen tietojen perusteella käyttöönotto on sujunut tähän asti suunnitelmien mukaan. Eteen tulleet ongelmatilanteet ovat olleet luonteeltaan teknisiä ja ne on pystytty ratkomaan nopeasti, HUSin hallinnollinen ylilääkäri Piia Aarnisalo kertoo. Apotti otettiin ensimmäisenä käyttöön Peijaksen sairaalassa marraskuussa 2018. – Henkilöstö on tehnyt upeaa työtä. Käyttöönoton ensimmäinen vaihe on sujunut hyvin, mutta meillä on vielä paljon työtä edessä, Aarnisalo sanoo. Ennen päivystykseen hakeutumista potilaita pyydetään soittamaan normaalin käytännön mukaan Päivystysavun maksuttoman numeroon 116 117 tai olemaan yhteydessä omaan terveysasemaan, jos se on avoinna. Kyselyssä kiiteltiin Helsingin toimivuutta asuinpaikkana K aupunki kysyi syksyllä 2019 helsinkiläisiltä, mitkä asiat Helsingissä toimivat ja missä on vielä parantamisen varaa. Helsinki-barometri -kyselyn vastaajat antoivat kiitosta erityisesti kaupungin turvallisuudesta ja kansainvälisyydestä sekä siitä, että Helsinki kehittyy myönteiseen suuntaan. Helsingin kulttuurikeskuksissa viime vuonna 900 000 kävijää H elsingin kulttuurikeskusten Annantalon, Caisan, Kanneltalon, Malmitalon, Savoy-teatterin, Stoan ja Vuotalon tapahtumiin, näyttelyihin, työpajoihin ja taidekasvatustoimintaan osallistui vuonna 2019 yhteensä 873 582 kävijää. Kulttuurikeskuksissa järjestettiin vuoden aikana yhteensä 2 226 tapahtumaa. Suurin osa kulttuurikeskuksista ylsi viime vuonna lipunmyynnillisesti ennätyslukemiin. Jätkäsaaren tekojää avattiin Sivu 9 Sivut 8-9 Sivu 5
4 Viikot 7-10/2020 • Nro 2 ? Kun linnut laulavat rannalla ja sudet ulvovat erämaassa Jörn Donnerin kone suoltaa tekstiä toivottomuudesta ja toivosta. Ei ole elämää ilman kuolemaa. Ranskalaisen filosofin Marc Blochin lailla hän luottaa sanan voimaan: ”Kirjoitan olen siis olemassa.” Kaikki mihin Jörn Donner koskee, mitä hän valmistaa ja mihin hän tarttuu muuttuu toivoksi. Hän palauttaa kulttuuriimme traagisuuden tajun ja raivaa tilaa myyttisyydelle. Hän ei korjaile eikä kaunistele elämää vaan luottaa kärsimyksen ja kuoleman voimaan. Hänen elämänsä ei kaihda näitä kumpaakaan, kärsimystä eikä kuolemaa. Valtakunnat ovat romahtaneet tyhjyyden synkkyyteen. Olennaista on vain se mikä piilee pinnan takana. Hänen kirjansa ja elokuvansa kertovat elämän syvätasosta, ennalta-arvaamattomuudesta, hallitsemattomuudesta, elämäntavasta mikä johtaa olemattomuuteen, maailmanlaajaan sekasortoisuuteen. Häntä ei kiinnosta porvariston matalamielinen turhamaisuus. Hän tietää miten kunniamerkki vie kunnian, arvonimi arvon ja asema arvostelukyvyn. Hän näkee mihin autoritaarinen kaiken omistava kaupallisuus ja yksipuolisesti ymmärretty teknologia lopulta johtaa. Hänen kirjojensa ajatukset näyttävät olevan matkalla Jumalan valtakuntaan, joka on läsnä kaikkialla vaikeasti havaittavana, ei näkyvänä. Jörn Donnerin ironia ylittää parodian rajat, hänen rehentelevä satiirinsa pilkkaa tekopyhyyttä, turhamaisuutta. Hänen ivansa rikkoo sovinnaisuuden rajat, jotta usko voisi palata luottamukseen ja tekisi liiton pyhän ja kauniin kanssa. Hän muotoilee 80-vuotispäivänsä kunniaksi kirjoittamaansa yli tuhatsivuiseen Mammuttiin (2013, Mammutti jälkeenjääneet tekoset) lopulliset tilit menneisyytensä kanssa. Jörn Donnerin satiiri ei ole tavanomaista. Se ei toista poliittista fraseologiaa, se ei kaipaa seremonioiden rummutusta. Jörn Donnerin pilkka on sivistävää kulttuurisatiiria. Mediassa hänestä on puhuttu kevytmielisesti ymmärtämättä hänen ajatuksiensa syvyyttä. Voimanvuosinaan hän antoi julkisuudelle kaikkensa. Uupumaton työnarkomaani, Pohjolan kirjallinen profeetta, Euroopan lähettiläs, urbaanin maailman suosija. Jörn Donnerin tahti on hidastunut loppuaan kohden, julkisuuden aika on ohi, hiljaisuus valtaa tilan. Mutta hänen sanansa nousevat yhä barrikadeille, vaikka vuodet ovat muuttaneet suomenruotsalaisen charmin ja iskukyvyn. Hänen ehkä vahvin puolensa loppumaton vastustuskyky elää kuitenkin aina. Tunsin aavistaneeni jotain tästä, pyhyyden salaisesta voimasta kun hän radiokeskustelumme alussa sytytti adventtikynttilän. Palava kynttilä, elävä henki. Pyhä hetki. Hänen teoksissaan on vahva kosketus elämän todellisuuteen: ”En usko olevani omahyväinen. En halua olla kuin joku muu. Haluan olla Jörn Donner. En kaipaa olla pidetty.” Jörn Donner luottaa elämän paljauteen, lohduttomuuteen, yksinkertaisuuteen. Elämä ei avaudu ilman ravistelua. Hän sanoo olevansa yksin. Hän tunnustaa että häneltä puuttuu taito ystävystyä. Hänen elämänsä eliksiiri kasvaa sulautumiskyvystä. Hän tuntee olevansa yliherkkä ihmisille. Muistot haihtuvat, mitä jää? ”On vain hiljaisuus. Linnut lentävät tiehensä.” Jörn Donnerista on konformismi, mukautuminen ja sovinnaisuus kaukana loppuun asti. Kirjan ja elokuvan suurmies, Suomen ainoa Oscaristi, Finlandialla palkittu prosaisti, romaaneja, raportteja, esseitä, kolumneja. Kirjailija. Kriitikko. Kansanedustaja. Diplomaatti. Europarlamentaarikko. Elokuvaohjaaja. Tuottaja. Intellektuelli. Ajattelija. Jo Mammuttia ennen hän kirjoitti nämä kaksi: Elämänkuvia (2004) ja Kuolemankuvia (2006). Veli-Matti Hynninen Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 2/2020 Lähes neljännes bruttokansantuotteesta Helsingin seudulta H elsingin seudun liiketoiminnan kehitys oli vahvaa vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä lähes kaikilla toimialoilla. Jalostusarvo kasvoi vahvasti teollisuudessa, rakentamisessa, informaatioja viestintäalalla sekä majoitusja ravitsemistoiminnassa. Suhdanteiden odotetaan kuitenkin heikkenevän lähikuukausina, selviää Helsingin seudun kauppakamarin toimialakatsauksesta. Ilahduttavaa on palvelujen ja kaupan toimialojen lisäksi teollisuuden liikevaihdon kolmannen neljänneksen vahva kasvu, sanoo kauppakamarin johtaja Markku Lahtinen. Helsingin seudun työllisten ja työpaikkojen määrien kehitystä kuvaavien trendien kasvu tasaantui vuoden kolmannella neljänneksellä. Seudun työllisten määrä oli prosentin ja työpaikkojen määrä puoli prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Yritysten tuotantokapeikkojen kärjessä on vuodesta toiseen pula ammattityövoimasta. Lahtisen mukaan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi tarvitaan nopeasti poliittisia linjauksia, jotka antavat yrityksille rohkeutta investoida tuotantoon, uusiin työpaikkoihin ja tuotekehitykseen Suomessa. Hallituksen kolmikantaisilta työllisyysryhmiltä odotetaan malttamattomasti esityksiä työmarkkinoiden joustoista, jotka tuovat toimivia ratkaisuja pahentuvaan kohtaanto-ongelmaan. Helsingin seudulla valmistui lähes 18 000 asuntoa vuoden pituisella jaksolla lokakuusta 2018 syyskuuhun 2019. Määrä on suurempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Asuntojen keskikoko on pienentynyt 20 neliömetrillä vuodesta 2013 vuoteen 2019, mikä johtuu kerrostalorakentamisen kasvusta ja omakotitalorakentamisen määrän vähenemisestä. Asuntotuotanto on kuitenkin kääntymässä laskuun, sillä asuntorakentamiselle myönnetyt rakennusluvat saavuttivat huippunsa vuoden 2018 alussa ja aloitukset vuoden 2019 alussa. Taloudelliselle toimeliaisuudelle ja kasvunäkymille asuntotuotannon suuri määrä on tärkeä edellytys ja kilpailutekijä. Erityisesti pienten asuntojen määrän lisäys mahdollistaa työvoiman sijoittumisen lähelle työssäkäyntialueita, mikä vähentää myös tarvetta ilmastoa kuormittavaan työpaikkamatkustamiseen. Valmistuneiden asuntojen määrä on kasvanut erityisesti viime vuosina Espoossa ja Vantaalla. Näiden yhteenlaskettu osuus on ollut viime vuosina yli puolet koko seudun asuntotuotannosta, mikä on selvästi näiden kaupunkien väestöosuutta suurempi. Helsingin kaupungin alueella uusia asuntoja rakennettiin ennakkotietojen mukaan noin 6 000, Vantaalla ja Espoossa yhteensä hieman yli 8 000 ja KUUMA-seudulla noin 3 000 vuonna 2019. Helsingin seudulla asuu 27 % Suomen väestöstä, sijaitsee 32 % maan työpaikoista ja tuotetaan 37 %, 85 miljardia euroa maan bruttokansantuotteesta. Jörn Donner Pohjolan profeetallinen kirjailija Kolumni Finlandia-talon liiketoiminta laajenee syyskuussa Aleksi 21 kiinteistöön aurinkopaneelit – päästöt pienenevät V uosi 2019 oli Finlandia-talolle monella tapaa ennätyksellinen. Talossa järjestettiin 50 kansainvälistä kongressia tai kokousta sekä yli 70 EU-puheenjohtajakauden kokousta. Niihin osallistui yli 35 000 kansainvälistä vierasta. Määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Lisäksi talossa järjestettiin yli 650 juhlaa, seminaaria ja muuta tapahtumaa, joihin saavuttiin niin Suomesta kuin ulkomailta. Kokonaiskävijämäärä nousi 225 000:een. Finlandia-talon liikevaihto lähes tuplaantui edelliseen vuoteen verrattuna. – Viime vuodet ovat olleet meille hurjaa kasvun aikaa. Helsinki ja Finlandia-talo ovat todella löytäneet tiensä kansainvälisten kongressijärjestäjien sydämiin, iloitsee toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Taloudellisesti menestyksekkäät vuodet mahdollistavat Finlandia-talo Oy:n liiketoiminnan laajentamisen. Syyskuun 2020 alusta lähtien aiemmin Kanrestan pyörittämä Finlandia-ravintola yhdistyy Finlandia-talo Oy:n liiketoimintaan. Sen jälkeen ravintolassa jatkaa Finlandia-talon oma henkilökunta. – Olemme aina tehneet läheistä yhteistyötä Finlandia-ravintolan kanssa, ja nyt haluamme tiivistää välejä entisestään. Näin voimme kehittää ravintolatoimintaa yhteisen strategian ja arvopohjan mukaisesti. Vuonna 2022 alkavan perusparannuksen myötä Finlandia-talon palveluihin tuodaan suoraan kuluttaja-asiakkaille suunnattu uusi ravintolakonsepti, Tolonen kertoo. Finlandia-ravintolan nimi pysyy muutoksen jälkeen samana. Myös ravintolan arvoihin syvästi juurtunut lähija luomuruoan arvostus säilyy entisellään. – Asiakkaidemme näkökulmasta kaikki jatkuu saumattomasti kuten ennenkin. Ketterämmän organisaation avulla pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistä paremmin! Esimerkkinä synergiaeduista voi mainita nopeamman tiedonkulun. Finlandia-talosta saa jatkossakin tilattua herkulliset tarjoilut niin juhliin, kokouksiin kuin vaativiin banketteihin, kuvailee Finlandia-talon myyntijohtaja Johanna Vappula. – Näemme muutoksessa kehitysmahdollisuuden, jolla vahvistamme isoja strategisia linjauksiamme. Haluamme tuoda Finlandia-talon palvelut yhä useampien ulottuville, toimitusjohtaja Tolonen lisää. A urinkopaneelit lisääntyvät Helsingin ydinkeskustassa, kun Aleksi 21 saa uudet paneelit katolleen laajemman energiaremontin yhteydessä. Oy Julius Tallberg Ab:n omistama kiinteistö on vuonna 1899 rakennettu Helsingin keskustassa sijaitseva liikekeskus Kolmen sepän patsaan läheisyydessä. – Aurinkopaneelien asentaminen vanhoihin arvokiinteistöihin on teknisesti samanlaista kuin muihinkin kiinteistöihin, mutta haasteita työhön tuovat kalteva katto, ahtaat asennusolosuhteet sekä vilkas jalankulkuliikenne katutasossa. Muun muassa nostotyöt joudutaan miettimään erityisen huolellisesti, sanoo EcoRealin operatiivinen johtaja Janne Koskela. Aurinkopaneeleiden avulla pystytään kattamaan vuositasolla keskimäärin 2–5 prosenttia sähkönkulutuksesta. Aurinkopaneelien ohella kiinteistön energiatehokkuus paranee vanhojen järjestelmien uusimisen myötä. Energiaremontin yhteydessä päivitetään muun muassa kiinteistön taloteknisiä järjestelmiä sekä yleisten tilojen valaistusta. Remontin ansiosta kiinteistön energiankulutus vähenee keskimäärin 8 prosenttia ja hiilijalanjälki pienenee 12 prosenttia. Tällä hetkellä esimerkiksi ravintolatilojen ilmanvaihto, lämmitys ja jäähdytys toimivat ravintolan ollessa auki jatkuvasti samalla teholla. Uusien hiilidioksidianturien avulla tilojen ilmanvaihtoa, lämmitystä ja jäädytystä voidaan optimoida tilojen käyttöasteen mukaan automaattisesti. Hiljaisina aikoina järjestelmät toimivat pienemmällä teholla, ja kun tilat ovat täynnä ihmisiä, järjestelmät toimivat mitoitusteholla. Energiaremontti vähentää noin 20 prosenttia kiinteistön lämmitysenergian kulutusta ja 6 prosenttia sähkönkulutusta. Parhaimmillaan remontti säästää jopa enemmän. – Energiatehokkuuden parantumisella saadaan kiinteistön olosuhteita paremmaksi, hiilijalanjälki pienenee ja saavutetaan myös kustannussäästöjä, toteaa Tallbergin kiinteistöpäällikkö Kimmo Okker. Keväällä tehtävä energiaremontti on jatkoa kiinteistön mittavalle perusparannukselle, jota on toteutettu systemaattisesti vuosien varrella, ja jonka ansiosta hyväkuntoisessa arvokiinteistössä on tarjolla modernilla tekniikalla varustettuja kahvila-, ravintola-, liikeja toimistotiloja. Aleksanterinkatu 21:n kiinteistössä sijaitsee muun muassa Hard Rock Cafe, Ravintola Harald, Pizza Hut, Robert’s Coffee sekä useita muotija erikoisliikkeitä kuten Esprit, KappAhl ja Kultajousi. Kiinteistössä on 9 kerrosta joista 5 maanpäällistä ja 4 maanalaista. Kiinteistön läpi kulkevan City-käytävän kautta kulkeva henkilövirta on noin 6 miljoonaa ihmistä vuodessa. Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevaan kiinteistöön asennetaan kevään aikana aurinkopaneelit. Oy Julius Tallberg Ab:n omistamassa kiinteistössä Aleksanterinkatu 21:ssä tehdään samalla laajempi energiaremontti.
5 Nro 2 • Viikot 7-10/2020 Jätkäsaaren tekojää avattiin Marian sairaala-alueen kasvuyrityskampuksen jatkosuunnittelu etenee E linkeinojaosto päätti varata toimialatontit YIT:lle ja Kevalle Marian sairaala-alueelta kasvuyrityskampuksen jatkosuunnittelua varten. Kyseessä on pinta-alalta 10 600 m 2 suuruinen alue entisen Marian sairaala-alueen eteläosassa, Maria 01 startup -keskittymän vieressä. Elinkeinojaosto varasi kyseisen alueen marraskuussa 2018 YIT:n ja Kevan johtamalle konsortiolle ilmoittautumisja neuvottelumenettelyn tuloksena kasvuyrityskampuksen toteutusedellytysten selvittämistä varten. Selvittäminen on edennyt varausehtojen mukaisesti ja suunnitelmasta on valmisteltu asemakaavaehdotus. Nyt hyväksytty tonttivaraus on voimassa vuoden 2022 loppuun saakka, ja sen aikana on tarkoitus jatkaa alueen suunnittelua ja yhteistyökumppanien sitouttamista. Lisäksi valmistellaan rakennusten purkamista ja siirtoa uusiin paikkoihin. Kaupungin tavoitteena on, että Marian sairaala-alueesta rakentuu Pohjois-Euroopan suurin ja kansainvälisesti merkittävä kasvuyrityskampus. Helsinki-lisälle uudet myöntämisohjeet Elinkeinojaosto hyväksyi työllisyydenhoidon Helsinki-lisän uudistetut myöntämisohjeet. Helsinki-lisällä kaupunki tukee yrityksiä ja kolmatta sektoria osaavan työvoiman hankinnassa sekä alentaa omia kuntarahoitusosuuskustannuksiaan. Uusilla myöntämisohjeilla Helsinki-lisää joustavoitetaan ja asiakasohjausta tehostetaan. Uudistuksen myötä muun muassa ikäryhmäjaottelu poistetaan ja Helsinki-lisän kohderyhmää laajennetaan 12 kuukautta työttömänä olleisiin ja henkilöihin, joista on maksettu 200 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella. Työllistämisen ja palkan Helsinki-lisän kestoa pidennetään kymmenestä kahteentoista kuukauteen, ja Helsinki-lisän kertaluontoisesta rekrytointipalkkiosta luovutaan. Helsinki-lisän vähimmäistyöaika lasketaan 30 tunnista 18 tuntiin viikossa. Helsinki-lisää on myönnetty vuosittain noin 500 työttömän palkkausja rekrytointikustannuksiin ja kustannukset ovat olleet noin 1,8 miljoonaa euroa. Helsinki-lisää on myönnetty vuodesta 1998 lähtien. Kaikki elinkeinojaoston kokouksen päätökset ovat luettavissa päätöstiedotteet-sivulla. Päätöstiedote on luettavissa siihen saakka, kun pöytäkirja ilmestyy. Elinkeinojaoston pöytäkirjat ovat luettavissa täällä. Elinkeinojaoston seuraava kokous on maanantaina 24. helmikuuta 2020. LähiTapiola osti Osuuspankin osuuden Mikonkadun kiinteistöstä L ähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö omistaa nyt kiinteistön koko osakekannan. Helsingin keskustassa, Mikonkadun ja Kaisaniemenkadun kulmassa sijaitseva arvokiinteistö on ollut pitkään LähiTapiolan ja Helsingin Seudun Osuuspankin eli OP Helsingin yhteisomistuksessa. Nyt tämä vuosina 1924-1929 valmistunut, W.G. Palmqvistin suunnittelema kiinteistö on kokonaisuudessaan LähiTapiolan omistama. – Olemme erittäin tyytyväisiä toteutuneeseen kauppaan. Arvokiinteistön saaminen kokonaan LähiTapiolan omistukseen mahdollistaa kohteen kehittämisen entistä tehokkaammin vastaamaan tulevaisuuden vuokralaistarpeita, kertoo LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon kiinteistösijoitusjohtaja Vesa Eskoli. LähiTapiolan ja OP Helsingin yhteistyö jatkuu edelleen. OP Helsinki jää kiinteistön päävuokralaiseksi ja jatkaa toimintaa nykyisissä tiloissaan. – Olemme tyytyväisiä, että Mikonkadun kiinteistöllä on nyt yksi omistaja. OP Helsinki jatkaa vuokralaisena kiinteistössä, jossa toimii täyden palvelun asiointipiste. OP Helsingillä ja LähiTapiolalla on pitkä yhteistyösuhde Mikonkadulla, joka jatkuu edelleen, sanoo OP Helsingin toimitusjohtaja Jarmo Viitanen. YIT rakentaa pysäköintitalon Länsisatamaan YIT rakentaa pysäköintitalon Länsisatamaan. Y IT rakentaa Jätkäsaareen pysäköintitalon mm. laivamatkustajien käyttöön. Sopimuksen arvo on yli 20 miljoonaa euroa ja se kirjataan vuoden 2020 ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskantaan. Valmistelevat työt ovat alkaneet syyskuussa 2019 ja urakka valmistuu alkuvuodesta 2021. Urakkaan kuuluu noin 730 pysäköintipaikkaa ja aulatilat sisältävä pysäköintihalli, joka tulee palvelemaan pääosin laivamatkustajia. Tilaajana ja kehittäjänä on Kiinteistö Oy Helsingin Jätkäsaaren Satamapysäköinti c/o Erikoissijoitusrahasto eQ Liikekiinteistöt. Pysäköintitalon ylläpidosta ja toiminnasta tulee vastaamaan Helsingin Satama Oy. Jatkoa sivulta 3 H elsingissä on nyt yhdeksän tekojääkenttää, kun Jätkäsaaren liikuntapuiston tekojääkenttä avautui tammikuun lopussa. Tekojää on auki toistaiseksi päivittäin klo 8.30?15.00, huoltotauko 15.00?17.00, auki 17.00-21.30. – Jätkäsaaressa meillä on ollut viivästyksiä. Ne johtuivat esimerkiksi kentän huoltorakennuksen ja sähköliittymän toimituksista, eikä oikein sääolosuhteetkaan ole olleet meidän puolellamme. Nyt on testiluisteltu, ja kenttä todettu toimivaksi. Sään vaihtelu ja vesisade voivat kuitenkin aiheuttaa ylimääräisiä huoltotaukoja. Toivotaan, että ei jouduta sulkemaan pitkäksi aikaa, kertoo Helsingin liikuntapalveluiden läntisen alueyksikön päällikkö Jyrki Inkinen. Jätkäsaaren tekojäällä luistelu on toistaiseksi maksutonta, ja kentällä on alkuun pelkkiä yleisöluisteluja, mutta päivisin tekojää on myös esimerkiksi koululaisten käytettävissä. Aluksi Jätkäsaaren kenttä on rauhoitettu pelkälle luistelulle, mutta myöhemmin kentälle pääsee myös jääkiekkoja jääpallomailoilla pelailemaan sekä retkiluistimilla viilettämään. Jätkäsaaren tekojääkenttä täyttää myös jääpallon mittavaatimukset. Helsingin yhdeksän auki olevaa tekojääkenttää: Brahenkenttä Kalliossa, Jätkäsaaren, Kontulan, Käpylän ja Oulunkylän tekojääkentät, Lassilan, Pukinmäen ja Laajasalon tekojääkaukalot sekä Rautatientorin Jääpuisto. Jätkäsaaren tekojääkenttä täyttää myös jääpallon mittavaatimukset. Kuva: Antti Pulkkinen Jätkäsaaren tekojää on aluksi pelkässä yleisöluistelukäytössä. Kuva: Antti Pulkkinen Helsinki osallistuu työllisyyden kuntakokeiluun H elsingin kaupunki on hakeutunut kokeiluun, jolla suuri joukko TE-toimiston tehtäviä siirtyisi erillislailla valtiolta kuntatai kaupunkipohjaisille kokeilualueille. Kaupunginhallitus päätti osallistumisesta kokeiluun kokouksessaan maanantaina 3.2.2020. Kokeilu on osa hallituksen ja C21-kaupunkien tavoitetta vahvistaa pysyvästi kuntien roolia työllisyydenhoidossa. Kokeilussa kaupunki vastaisi TE-palveluiden ja muiden työllisyyttä edistävien palveluiden tarjoamisesta kokeilun kohderyhmään kuuluville asiakkaille. Kaupungin vastuulle siirtyisivät sellaiset työttömät työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. Lisäksi kokeilun piirissä tulevat olemaan kaikki alle 30-vuotiaat ja kaikki vieraskieliset työttömät työnhakijat. Kokeilun kohderyhmään kuuluisi Helsingissä yhteensä noin 37 000 asiakasta. Uudenmaan TE-toimistosta siirtyisi kaupungin työnjohtoon arviolta yli 170 henkilöä. Työllisyyden kuntakokeiluun osallistumisella pyritään vahvistamaan Helsingin työllisyyskehitystä, ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä sekä lyhentämään työttömyysjaksoja. Tavoitteena on tarjota helsinkiläisille työttömille nykyistä kohdennetummat, nopeammat ja oikea-aikaisemmat työllisyyspalvelut sekä nykyistä laajempi palveluvalikoima, jossa yhdistyisivät valtion ja kaupungin nykyiset työllisyyspalvelut, kunnalliset peruspalvelut sekä suuren kaupungin oppilaitosten sekä palveluntuottajien tarjonta. Helsinki edellyttää kokeilun jatkovalmistelussa sitä, että asiakasvastuiden ja henkilöstön siirtymiseen sekä uusien tehtävien vastaanottamiseen varataan riittävä siirtymäaika. Helsingille on ensisijaisen tärkeää, että kokeilu ehditään valmistella asianmukaisesti siten, etteivät asiakkaiden palvelut vaarannu. Aikataulu kuntakokeilujen käynnistymiselle on kevät 2020. Kokeilujen on määrä jatkua 31.12.2022 saakka. Hallitus linjaa myöhemmin hallituskauden aikana kuntien pysyvästä roolista työllisyyspalveluiden järjestäjänä. Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa Garden Helsinki -hankkeen toteuttamisen. Kaava koskee puisto-, urheilu-, pysäköintija katualueita, jotka sijaitsevat Eläintarhan puiston pohjoisosassa Taka-Töölössä. Lopullisen päätöksen asemakaavan muutoksesta tekee kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallituksen jäsen Anna Vuorjoki (vas) esitti Suldaan Said Ahmedin (vas) kannattamana asemakaavan muutoksen hylkäämistä, perusteluina muun muassa kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Hylkäysesitys kaatui äänestyksessä kaupunginhallituksen enemmistön kannattaessa asemakaavan muutosehdotuksen esittämistä kaupunginvaltuustolle.
6 Viikot 7-10/2020 • Nro 2 Meidän tulisi varoa tekemästä älystä jumalaamme; sillä on totta kai voimakkaat lihakset, mutta ei lainkaan luonnetta. Albert Einstein (1879 – 1955) Päivyri Sunnuntaiksi Otto Meri Rikhardinkadun kirjaston tapahtumia 12.2.–10.3. Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 00130 Helsinki Rikhardinkadun kirjaston tapahtumat ja muut tiedot löydät myös Helmet.fi-sivustolta ja Facebookista: www.facebook.com/ Rikhardinkadunkirjasto/ Tervetuloa kirjastoon! ? Wolfgang Helbig ja Villa Lante Sekalaisia mietteitä 12.2.2020 klo 17:30 19:30 Lukusali, 3. krs Villa Lanten historiasta ja sen toiminnasta kertoo Helsingin yliopiston klassillisen filologian emeritusprofessori Heikki Solin. Tutkimuksissaan Solin on erikoistunut roomalaiseen epigrafiikkaan ja antiikin onomastiikkaan. Solin on toiminut Villa Lanten johtajana 1976 1979. Hän on toiminut vierailevana professorina Heidelbergissä, Hampurissa ja Oxfordissa. Solin on Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta ja Academia Europaean jäsen. Sitovat ilmoittautumiset 5.2.2020 mennessä yhdistyksen sihteerille finlandia.italia@gmail.com tai puh 040 589 1345. Tilaan mahtuu 30 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. ? Café Barock: Vanhan musiikin uudet toivot lounaskonsertti Kirjatornissa 19.2.2020 klo 13:00 14:00 Kirjatorni, 2. krs Vanhan musiikin uudet toivot -lounaskonserttisarja Rikhardinkadun kirjastossa jatkuu keväällä 2020 neljällä konsertilla 19.2., 18.3., 15.4. ja 20.5. Vanhan musiikin uudet toivot eli Sibelius-Akatemian vanhan musiikin opiskelijat esiintyvät lounaskonserttisarjassa Rikhardinkadun kirjaston Kirjatornissa aina klo 13.00 keskiviikkoisin kerran kuussa. 19.2. klo 13 Ohjelmassa: J. Haydn Trio nro 1 C-duuri, Allegro moderato Andante Finale (vivace), J. Haydn Trio nro 3 G-duuri, Spiritoso Andante Allegro, J.C. Bach Trio C-duuri, Allegretto Adagio Allegro, Ilkka Eronen, traverso, Salli Vilkanen, traverso, Johanna Randvere, barokkisello ? Seniorit nettiin: Seniorin digivinkit 20.2.2020 klo 13:00 15:00 Lukusali, 3. krs Tule kuulemaan käytännön vinkkejä älypuhelimen ja tietokoneen käytöstä seniorilta seniorille. Mitä muut seniorit laitteillaan tekevät? Mitä sovelluksia he käyttävät? Tietoisku on osa Mediataitoviikkoa. Puhumassa Enterin vapaaehtoiset. Enter ry on tietoja viestintätekniikasta sekä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden eläkeläisten yhdistys. ? Jouhikkojamit 29.2.2020 klo 13:00 15:00 Aula, 1. krs (Rikhardinkadun kirjasto) Jouhikkojamit Rikhardinkadun kirjastossa aina kuukauden kolmantena lauantaina klo 13-15. Tule paikalle joko jouhikon kanssa soittamaan tai sitten vain kuuntelemaan. Myös muut arkaaiset soittimet tervetulleita! ? Rikun Kinopiiri 2.3.2020 klo 18:00 – 20:00 VIP-huone, 1. krs Rikhardinkadun kirjaston Kinopiirissä jäsenet vaihtavat vaikutelmiaan ja tulkintojaan etukäteen sovitusta ja katsotusta elokuvasta leppoisasti keskustellen. Kinopiiri kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen aukiolomaanantai klo 18 alkaen 1. kerroksen VIP-huoneessa. DVDja BD-tallenteet lainattavissa edellisestä viikosta alkaen Rikun lainaustoimistosta. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja: jyrki.heinonen@hel.fi Kevään 2020 kokoontumiset ja ohjelmisto: 2.3. Spike Jonze: Her (2013) 6.4. Chang-dong Lee: Burning (2018) 4.5. Yasujiro Ozu: Tokyo Story (T?ky? Monogatari, 1953) ? Enter ry:n tietotekniikan vertaisopastukset senioreille Haluatko apua ja neuvoja tietokoneen, internetin tai sähköpostin peruskäyttöön? Rikhardinkadun kirjaston 1. kerroksen aulassa on tiistaisin klo 11-13.00 tarjolla Enter ry:n tietotekniikkaopastuksia senioreille. Opastus tapahtuu asiakkaan omalla kannettavalla tietokoneella, tabletilla tai kännykällä. Opastuksissa käydään läpi laitteen käytön ja internetin palveluiden perusteita. Opastus on ilman ajanvarausta. Enter ry on tietoja viestintätekniikasta sekä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden eläkeläisten yhdistys. ? LissART—UNIIKKI 1.2.2020 29.2.2020 Hyllygalleria, 2. krs Lissa Matilaisen mosaiikkitöitä kierrätetystä materiaalista. Tule katsomaan, miten kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista haalittu hylätty tavara muuntautuu ylelliseksi ja yksilölliseksi mosaiikkitaiteeksi. Tiedustelut: Lissa Matilainen, Sähköposti: lissart.finland@protonmail.com, Puhelin: 0400 635 731 VIIKKO 7 KE 12.2. Elma, Elmi TO 13.2. Sulo, Sulho PE 14.2. Ystävänpäivä. Voitto, Tino, Valentin LA 15.2. Sipi, Sippo SU 16.2. Kai VIIKKO 8 MA 17.2. Väinö, Rita, Karita, Väinämö TI 18.2. Kaino KE 19.2. Eija TO 20.2. Heli, Heljä, Helinä, Hely PE 21.2. Keijo LA 22.2. Tuuli, Hilda, Tuulikki, Tuulia SU 23.2. Laskiaissunnuntai. Aslak VIIKKO 9 MA 24.2. Matti, Matias TI 25.2. Laskiaistiistai. Tuija, Tuire, Vanessa KE 26.2. Nestori TO 27.2. Torsti PE 28.2. n Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä. Onni, Sisu LA 29.2. Karkauspäivä SU 1.3. Alpo, Alvi, Alpi VIIKKO 10 MA 2.3. Virve, Fanni, Virva, Fiona TI 3.3. Kauko KE 4.3. Ari, Arsi, Atro TO 5.3. Leila, Laila PE 6.3. Tarmo LA 7.3. Tarja, Taru, Taika SU 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä. Vilppu VIIKKO 11 MA 9.3. Auvo, Edvin TI 10.3. Aurora, Aura, Auri 2. sunnuntai ennen paastonaikaa Joh. 4:31–38 ? Työtä tämä kansa on aina tehnyt. On lähdetty sotaan pelkkä aate aseena. Maksettu sotakorvaukset viimeistä vaunua myöden. Suo oli edessä ja vain kuokka kädessä, kun rakennettiin maa. Hammasta purren on poltettu kaski, jotta vilja kasvaisi ja maa antaisi sadon. Kun maa ei enää kaikille antanut, on lähdetty kaupunkiin, on lähdetty Ruotsiin ja merien taakse. On asuttu ahtaasti kaupungin työläiskortteleissa ja uurastettu, synnytetty lapset, kasvatettu omat ja toisten. Kun työ on tehty, olisi aika uupuneiden levätä ja toisten taas tarttua touveihin. Mutta osallistuvatko kaikki talkoisiin? Ei synny uusia veronmaksajia, ei ole käsipareja riittävästi vanhusten hoitoon. Kun useampi uupuu, on toisten tehtävä enemmän. Lehdet kertovat koulutyön paineiden käyvän koviksi jo lapsille. Uhkaukset suurista lakoista seuraavat toisiaan. Työ pysähtyy, Suomi pysähtyy, tavarat seisahtuvat satamaan. Työuupumus on tullut sanavarastoon. Minkä voimalla ihminen jaksaa? Hyvä johtaja on kuulemma sellainen, joka pitää toivoa yllä. Joka päivä saan olla kiitollinen toisten ihmisten tekemästä työstä. Muiden tekemä työ on tuonut minulle paljon. Olen saanut koulutuksen, hammashuollon, umpilisäkeleikkauksen, kirjaston kirjat, kulttuuria, urheilua, koirapuiston, katuvalot ja kaupungin uimarannan. Mutta kuka on kannatellut kansan toivoa? Kun ihmisestä tulee toivoton, hän lamaantuu ja ei enää tee mitään. Yksin työllä ei kaikkea tehdä sittenkään. On myös kannettu toisiamme, kannettu rukouksin, on jaksettu valaa uskoa. Koska monet ennen meitä jaksoivat katsoa taivaalle, olemme päässeet sen viljavainion reunaan, jossa pidämme käsissämme kultiaisa tähkäpäitä, joita emme itse kylväneet. Se on pitkäjänteistä työtä. Jonkun olisi jaksettava edelleen kertoa kyisen pellon pientareilla ihmisille maasta, jossa on rauha, joka on täynnä maitoa ja hunajaa. Nanna Helaakoski Kirjoittaja on koiraihminen, ihmisihminen ja pappi Jokailtainen taistelu pysäköintipaikoista ? Viime viikolla tullessani illalla kotiin jalkapallotreeneistä sain taas kokea miltä tuntuu etsiä vapaata pysäköintipaikkaa eteläisestä kantakaupungista. Kääntyessäni Laivasillankadulle huomasin edessä vasemmalla olevan vapaan pysäköintipaikan. Edelläni ajanut auto huomasi samaisen vapaan pysäköintiruudun, mutta vasta ajettuaan sen ohitse. Itse sain tehtyä u-käännöksen suoraan paikan kohdalla ja ehdin kuin ehdinkin ennen edessäni ajanutta autoa saada viimeisen pysäköintipaikan kyseiseltä kadulta. Kuvailemani toiminta on jokailtaista eteläisessä kantakaupungissa. Tänä talvena olemme olleet onnekkaita siinä mielessä, että lumikasat eivät ole vähentäneet pysäköintipaikkojen lukumäärää. Tästä huolimatta paikkaa joutuu usein etsimään jopa kymmeniä minuutteja. Mikä ratkaisuksi? Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: lisätä pysäköintipaikkoja tai vähentää autoja. Katupysäköintipaikkojen määrää on vaikea kasvattaa kantakaupungin alueella. Muualla ongelma on pyritty ratkaisemaan rakentamalla pysäköintipaikkoja maan alle. Töölöön valmistui reilu vuosi sitten laaja maanlainen pysäköintihalli. Samanlainen halli on suunnitteilla myös Katajanokalle. Töölön osalta halli ei kuitenkaan ole ratkaissut kadunvarsipysäköinnin ongelmia. Monien mielestä halli on liian kallis suhteessa kadunvarsipysäköinnin mahdollistavaan asukaspysäköintitunnukseen. Harvat haluavat maksaa yli 200 euroa kuukaudessa hallipysäköinnistä, kun asukaspysäköintitunnuksen saa reilulla 30 eurolla kuussa. Kysymys kuuluukin, onko hallipaikka liian kallis vai asukaspysäköintitunnus liian halpa? Kadunvarsipysäköinnin hinnoittelussa on kyse politiikasta. Nykyinen hintataso tekee asukaspysäköintitunnuksen ostamisen järkeväksi monelle sellaisellekin, jotka käyttävät autoaan vain harvakseltaan. Kärsijöinä taas ovat he, jotka käyttävät autoaan enemmän ja tuhlaavat aikaansa jokailtaiseen pysäköintipaikan etsimiseen. Hinnan nostaminen saattaisi poistaa kaduilta harvakseltaan käytetyt autot ja vapauttaisi katutilaa autoaan enemmän käyttäville. Tämän takia olisin valmis selvittämään asukaspysäköintitunnuksen hinnan korottamista ja arvioimaan sen vaikutuksia pysäköintiin ja autoiluun laajemmin. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) Ullanlinna Makkaragalleriassa TANJA NYO: Minotaurpolis 4.–28. helmikuuta K uvataiteilija Tanja Nyon öljyvärimaalaukset sukeltavat antiikin draaman syvään päätyyn. ”Minotaurpolis” kertoo tuhatvuotisia tarinoita temppeleiden ja labyrinttien kätköistä, kaupunkien kaduilta ja kukkuloilta. Tarinat muistuttavat historiallisista valta-asetelmista, Minotaurukselle uhratuista neidoista, Vesta-jumalan papittarista ja ylhäisörouva Lucretian onnettomasta kohtalosta. Espoossa asuva ja työskentelevä Nyo (s.1969) kertoo teossarjastaan näin: ”Kiinnostuin antiikin historiasta ja mytologiasta kirjoittamisprosessin yhteydessä tutkiessani antiikin Rooman valtakuntien lainsäädäntöä seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Teema on ollut vahvasti esillä jo ennen ajanlaskumme alkua ja esimerkiksi Lucretian tarina on kiinnostanut lukuisia taiteilijoita läpi vuosituhansien (esim. Shakespeare, Rembrandt). Teema on tänäkin päivänä varsin tuore ja monella tapaa huomattavan samanlainen kuin ennen ajanlaskumme alkua. Ajat ja ajattelu muuttuu, mutta teot välttämättä ei”. Makkaragalleria Pursimiehenkatu 2C Digitalkkari Rikhardinkadun kirjastossa N yt on mahdollisuus saada apua tietoteknisissä ongelmissa, kun digitalkkari työskentelee Rikhardinkadun kirjastossa maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9-15. Häneltä voi pyytää apua tietokoneen, läppärin, tabletin tai älypuhelimen ongelmissa. Opastukseen voi tuoda oman laitteen mukaan. Digitalkkari on paikalla 14.1.-19.3.2020 maanantaina ja keskiviikkona klo 9-15. Varaa opastusaika osoitteesta:digitalkkari.etelainen@gmail.com tai numerosta: 09 3108 5013. Digitalkkari on datanomiopiskelija, joka suorittaa kirjastossa opintoihinsa liittyvää harjoittelujaksoa.
7 Nro 2 • Viikot 7-10/2020 Seurakunnassa tapahtuu Helsingin tuomiokirkko • Päivärukous Tuomiokirkossa | Prayer During the Day at the Cathedral maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 12-12:30 • Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki kryptassa maanantaisin klo 18-00 • Pappi tavattavissa tiistaisin klo 15-17 • Seniorien tuolijumppa Tuomiokirkon kryptassa keskiviikkoisin klo 09:30-10 • Urkuvartti | Short Organ Recital keskiviikkoisin klo 12-12:15 • Viikkomessu torstaisin klo 1212:30 • Pappi tavattavissa torstaisin klo 15-17 • Iltakirkko lauantaisin klo 18-19 • 14.2. klo 18-19:30 Luottamuksen messu Tuomiokirkon kryptassa • 16.2. klo 10-11:30 Messu ja Ajan merkit -saarna, toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila • 19.2. klo 17:30-19:30 Maan suola -keskustelutilaisuus: Luomisuskon ja tieteellisen maailmankuvan välinen jännite • 23.2. klo 10-11:30 Messu • 27.2. klo 18 Valoa kohti -konsertti Kiihtelysvaaran kirkon hyväksi • 1.3. klo 10-11:30 Messu • 4.3. klo 18-19:30 Kirjallisuusilta kryptassa-Kari Nars: Mauno, optimistinen pessimisti • 8.3. klo 10-11:30 Messu Mikael Agricolan kirkko • Israelilaisia tansseja liikuntasalissa maanantaisin klo 17-20 • Diakoniaruokailu tiistaisin klo 11-12 • Agricolamessu keskiviikkoisin klo 19 • Perhekerho | Family Club perjantaisin klo 09:30-12 • Sung Eucharist | Anglikaaninen messu sunnuntaisin klo 10-11:30 • Anglikaanien pyhäkoulu | Anglican Sunday School sunnuntaisin klo 10-10:30 • Messu sunnuntaisin klo 12-13:30 • Tuomasmessu sunnuntaisin klo 18-20 • 12.2. klo 13-14:30 Seniorifoorum: Johann Sebastian Bachin pahoinpitelyn historia • 19.2. klo 13-14:30 Seniorifoorum: Seniorin järkevä ruokavalio • 26.2. klo 13-14:30 Seniorifoorum: Tunnelmoiden Risto Lauriala • 4.3. klo 13-14:30 Seniorifoorum: Sitten kun olen vanha, runoja täydestä elämästä Suomenlinnan kirkko • Koululaisten Olkkari tiistaisin klo 14-17 • Kaikille avoimet keskiviikkokahvit keskiviikkoisin klo 14-15:30 • Isojen olkkari torstaisin klo 1618 • 16.2. klo 14-15:30 Musiikillinen rukoushetki • 1.3. klo 14-15 Messu Vanhakirkko • Päivämusiikkia tiistaisin klo 1212:30 • Aamumessu keskiviikkoisin klo 08-08:30 • Lasten kuorokerho Vanhan kirkon varpuset keskiviikkoisin klo 14:30-15:30 (ei viikko 8) • Raamattupiiri torstaisin klo 16:30-18 • 16.2. klo 10-11:30 Messu-aiheena Kylvöä, kastelua, sadon ihme • 23.2. klo 10-11:30 Messu-aiheena Jumalan rakkauden uhritie • 26.2. klo 08-08:30 Tuhkakeskiviikon aamumessu • 1.3. klo 10-11:30 Messu • 8.3. klo 10-11:30 Messu Annankulma • Annankulman olohuone avoinna keskiviikkoisin klo 11-13 • Annankulman olohuone avoinna torstaisin klo 11-14 • Annankulman olohuone avoinna perjantaisin klo 09-12 • 13.2. klo 13-14:30 Puhetta Nepalista Bulevardin sisäpihan kerhohuone • Raamattupiiri maanantaisin Bulevardilla klo 14-15 • Miesten raamattupiiri maanantaisin Bulevardilla klo 18-19 Hyvän toivon kappeli • Perhekerho maanantaisin klo 09:30-12 (24.2. alkaen) • Musamuorit maanantaisin klo 13-15 • Yhteisöruokailu maanantaisin klo 17-18:30 • Terhokerho maanantaisin klo 17-19 • Perhekerho tiistaisin klo 09:3012 (25.2. alkaen) • Vauvakerho tiistaisin klo 1314:30 (25.2. alkaen) • Kappelikahvila tiistaisin klo 14-16 • Kanavan kaiku -kuoron harjoitukset tiistaisin klo 18:15-20:15 • Avoin meditaatio torstaisin klo 17-17:45 • Kappelin musiikkiryhmä harjoittelee torstaisin klo 18-19:30 • Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 12:15-12:45 • 12.2. klo 18-20 Iso korva -keskusteluryhmä • 16.2. klo 12 Messu • 23.2. klo 12 Luottamuksen messu • 1.3. klo 12 Messu • 7.3. klo 10-15 Hyvinvointipäivä • 8.3. klo 12 Messu Katajanokan seurakuntakoti • Perhekahvila perjantaisin klo 1012 (ei viikko 8) Meritullin seurakuntatalo • Seniorinaisten jumppa maanantaisin klo 9:15-10:30 ja klo 10:30-12 • Perhekerho torstaisin klo 15-17 Muuta • 25.2. klo 14:20-17:30 Retki Pitääkö olla huolissaan-ohjelman studiokuvauksiin Pöllölaaksoon Ilmoittautuminen päättyy 18.2. Albert Edelfelt ja Romanovit, Sinebrychoffin taidemuseossa Oikaisu T aru Tomperi on AVA Gallerissa, ei siis AMA:ssa, kuten viime lehdessä kerrottiin. Jatkoa sivulta 3 K ultakauden suomalaistaiteilijoista merkittävimmän uran Venäjällä teki Albert Edelfelt (1854?1905). Pietarin taideakatemia myönsi Edelfeltille akateemikon arvonimen vuonna 1881 ja hänet esiteltiin akatemian presidentille suuriruhtinas Vladimirille. Tämä päätti tilata yhteisen muotokuvan kahdesta pojastaan – Boriksesta ja Kirillistä sekä erillisen muotokuvan nuorimmasta pojastaan Andreista. Näiden muotokuvien ansiosta sana Edelfeltin lahjakkuudesta kantautui myös keisariperheen korviin, ja taiteilija esiteltiin Aleksanteri III puolisolle – Maria Fjodorovnalle. Hän osti taiteilijan sisarta esittävän teoksen Hyvät ystävät ja tilasi Edelfeltiltä lapsiensa, Ksenian ja Mihailin yhteismuotokuvan. Kaikki kolme Edelfeltin maalaamaa Romanov-suvun lasten muotokuvaa esiteltiin vuoden 1882 yleisvenäläisessä taideteollisuusnäyttelyssä Moskovassa. Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen muotokuvat joutuivat eri kokoelmiin ja joidenkin olinpaikka on selvinnyt vasta hiljattain. Nyt, lähes 140 vuoden jälkeen, nämä muotokuvat ja niitä varten tehdyt luonnokset esitetään jälleen yhdessä. Koivujen alla Aleksanteri III ja Maria Fjodorovna tilasivat Edelfeltiltä myös useita laatukuvia. Pietarin Anit?kovin-palatsissa alun perin ollut Koivujen alla -teos päätyi lopulta keisarilliseen palatsiin Puolassa. Viimeiset 80 vuotta teoksen olinpaikka oli kuitenkin tuntematon, kunnes se löytyi yksityisestä kokoelmasta alle sadan kilometrin päästä entisestä keisarillisesta palatsista. Teoksessa kuvattujen tyttöjen malleina olivat Edelfeltin nuoremmat sisaret Annie ja Berta. Näyttelyjulkaisu: Näyttelyyn liittyy suomenja venäjänkielinen julkaisu Albert Edelfelt ja Romanovit. Julkaisu antaa uutta tietoa Edelfeltin roolista suomalaisen taiteen ja kulttuurin lähettiläänä Venäjällä. ISBN 978-5-4330-0146-6. Suomen Pietarin instituutti. Näyttelyyn liittyvät luennot: 8.2. klo 14 Albert Edelfelt ja Romanovit -näyttelyn yleisöopastus 18.3. klo 18 Johtaja Sani Kontula-Webb, Suomen Pietarin instituutti: Albert Edelfelt hovitaiteilijana Venäjällä 25.3. klo 18 Fil.dr. Maria Vainio-Kurtakko: Albert Edelfelt och Ellan de la Chapelle – historien om ett äktenskap 15.4. klo 18 Taidehistorioitsija Rainer Knapas: Albert Edelfelt Pietarissa 22.4. klo 18 PhD and author of several books on the Romanovs Galina Korneva: Grand Duke Vladimir and Grand Duchess Maria – patrons and art collectors Luennot 15 / 13 € tai museokortilla. Muutokset mahdollisia. Albert Edelfelt (1854–1905): Keisari Aleksanteri III:n lapset, Mihail ja Ksenia 1882. Kuva: Yksityiskokoelma Kesätyöseteli helmikuussa kuudetta kertaa helsinkiläisille ysiluokkalaisille Kesäseteli jaetaan helsinkiläisten koulujen 9.-luokkalaisille helmikuussa. K esäseteli jaetaan helsinkiläisten koulujen 9.-luokkalaisille helmikuussa. Helsingin kaupunki korvaa 300 euroa työnantajalle, joka palkkaa helsinkiläisen 9.-luokkalaisen nuoren töihin Kesäsetelillä 1.6.– 12.8.2020 välisenä aikana. Nuoren bruttopalkan on oltava vähintään 350 euroa, sisältäen lomakorvauksen. Lisäksi työnantaja maksaa normaalit työnantajamaksut. Työtunteja on oltava vähintään 60, joko yhtäjaksoisesti tehtynä tai eri jaksoihin sijoittuvana. Työnantaja voi palkata nuoren myös tuntimäärältään pidemmäksi ajaksi. Tällöin 60 h ylittävältä ajalta kesätyöntekijälle tulisi maksaa vähintään alan työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka. Kesäseteli on nuorten aloitejärjestelmä Ruudin kautta noussut hanke. Helsingin kaupungin, Helsingin yrittäjien ja Helsingin seudun kauppakamarin yhteinen hanke toteutetaan nyt kuudetta kertaa. Kesäseteli jaetaan peruskoulun päättöluokkalaisille, joita on Helsingissä tänä vuonna n. 5500. Yhdeksäsluokkalaiset ovat elämänsä nivelvaiheessa ja heille työkokemuksen kartuttaminen on erityisen tärkeää. Setelin avulla nuoren on helpompi hakea kesätyötä ja työnantajien kynnys palkata nuori työntekijä madaltuu. Työnantajina voivat toimia yritykset, yhdistykset, säätiöt ja seurakunnat tai vaikkapa taloyhtiöt ja urheiluseurat. Suoraan kotitalouksiin ei setelillä saa työllistää nuorta, kuten ei myöskään valtion tai kunnan palvelukseen. Työpaikan ei tarvitse sijaita Helsingissä, eli nuori voi hakea Kesäsetelillä töitä vaikkapa mökkipaikkakunnalta. Kesäsetelin avulla syntyi vuonna 2019 yli 1600 kesätyöpaikkaa nuorille. Nuorten työtehtäväkirjo oli laaja: liikuntaja vapaa-ajan toimintaan liittyvät tehtävät, ravintolaja kahvilatyöt, kaupan ala sekä erilaiset toimistotyötehtävät ovat tarjonneet nuorille ensikosketuksen työelämään jo useampana vuonna. Työnantajien palaute on ollut positiivista: tekemättömiä töitä saatiin hoidettua loppuun ja kesätyöntekijä on tuonut mukavaa piristystä työpaikan arkeen. Kesäseteli toteutetaan kolmella kielellä. Ruotsinkielisiin kouluihin toimitetaan ruotsinkieliset Kesäsetelit ja muutamiin kaksikielisiin kouluihin englanninkieliset. Kieliversiot on mahdollista saada myös pyydettäessä. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirasto Bulevardi 16 B, 1. krs Palvelee ma-ti 9-15, ke 12-17, to-pe 9-12 p. 09 2340 6100 tuomiokirkko.srk@evl.fi Helsingin tuomiokirkko Unioninkatu 29, Mikael Agricolan kirkko Tehtaankatu 23, Suomenlinnan kirkko Suomenlinna C 43 Vanha kirkko Lönnrotinkatu 6 Annankulma Annankatu 14 D, Bulevardin seurakuntasali Bulevardi 16 B, 2. krs Hyvän toivon kappeli Länsisatamankatu 26-28 Katajanokan seurakuntakoti Kauppiaankatu 8-10 B Meritullin seurakuntakoti Meritullintori 3
8 Viikot 7-10/2020 • Nro 2 H elsinki Satellite Reef on Helsinki Biennaaliin tuleva taideteos, joka luodaan yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Teos perustuu australialaissiskosten Margaret ja Christine Wertheimin ja heidän Institute For Figuring -organisaationsa Crochet Coral Reef -projektiin. Se on yksi maailman suurimmista osallistavista tiedeja taideprojekteista ja suuntaa yleisön huomion ilmastonmuutokseen ja maailman meriä uhkaavaan muoviroskaan. Kaikki halukkaat voivat osallistua Helsinki Satellite Reef -taideteoksen luomiseen kevään aikana virkkaustyöpajoissa. Christine ja Margaret Wertheimin vuonna 2005 luoma Crochet Coral Reef (Virkattu koralliriutta) -projekti yhdistää matematiikkaa, ympäristöaktivismia, meribiologiaa ja käsityötä. Yhteisöllisten prosessien kautta syntyvät suurikokoiset virkatut installaatiot imitoivat olemuksellaan eläviä, värikkäitä koralliriuttoja. Projekti korostaa paitsi ihmisten aiheuttamaa ekologista vahinkoa, myös kykyämme saada aikaan positiivista muutosta. Lapinlahden sairaalan rakennusten ideakilpailussa yksi tarjous Lapinlahden sairaalan päärakennus syksyllä 2018. Kuva: Janne Punju. L apinlahden sairaalan rakennusten ideakilpailu on edennyt loppusuoralle. Kilpailun arviointiryhmä valmistelee esityksen kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi. Ideakilpailussa jätettiin määräaikaan mennessä yksi tarjous. Tarjouksen jätti Lapinlahden kevät -nimimerkki, jonka takana ovat NREP Oy ja Oaklins Merasco Oy, suunnitteluryhmä Ark-byroo Oy, Arkkitehdit Soini & Horto ja Arkkitehtitoimisto OPUS Oy. Kilpailun toiseen vaiheeseen valittiin syyskuussa 2019 kaksi työryhmää. Toinen ryhmistä ei jättänyt tarjousta. Kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn asia tulee todennäköisesti maaliskuussa 2020. Helsinki saa oman koralliriutan taideteoksen muodossa Sanomatalon energiankulutus tehostuu Helsingin kulttuurikeskuksissa Helsingin kulttuurikeskuksissa viime vuonna 900 000 kävijää viime vuonna 900 000 kävijää Avaimet käteen -hankkeella 40 % säästöt lämmitysenergiassa Sanomatalossa. A ssemblin toteuttaa Helsingin keskustassa sijaitsevaan Sanomataloon mittavan energiatehokkuushankkeen. Hankkeessa toteutettavilla toimenpiteillä leikataan lämmitysenergian käytöstä yli 40 % ja sähköenergian käytöstä yli 10 %. Sanomatalo on Helsingin kulttuurikeskittymässä sijaitseva toimistoja liikerakennus, joka on valmistunut vuonna 1999. Kiinteistö on tullut tunnetuksi lasisesta julkisivustaan ja toimimisesta ihmisten, kulttuurin ja tiedon kohtaamispaikkana. Juuri 20 vuotta täyttänyt kiinteistö on toiminut elinkaarensa moitteetta, mutta nyt kohteen päävuokralainen Sanoma Media Finland Oy haluaa tehdä osuutensa kiinteistöjen ympäristöpäästöjen pienentämisen talkoissa. – Vaikka Sanomatalo on ainakaan toteutettu ja sitä on ylläpidetty varsin edistyksellisesti, osa sen taloteknistä järjestelmistä oli lähtötilanteessa elinkaarensa loppupuolella ja samalla halusimme hyödyntää uuden teknologian ratkaisut saavuttaaksemme energiatehokkaan kokonaisratkaisun. Meidän tahtotilana oli löytää kumppani, joka tarjoaa meille innovatiiviset ideat ja toteuttaa hankkeen suunnittelun, toteutuksen ja seurantavaiheen säästötakuun sisältävänä kokonaisuutena, toteaa Sanoman kiinteistöjohtaja Kari Hintikka. Sanomatalo on talotekniikaltaan aikakautensa eliittiä, mutta Assemblin vastasi Sanoman tarjouspyyntöön innovatiivisella toimenpidekokonaisuudella. Kohteeseen toteutettava hanke sisältää perinteisiä energianoptimointitoimenpiteitä, kuten valaisimien vaihtoja, rakennusautomaatiojärjestelmän modernisoinnin sekä koko talotekniikan tarpeenmukaisen säädön laajentamista. Projektin innovatiivisin ja mielenkiintoisin osuus on kuitenkin hankkeen yhteydessä asennettava lämpöpumppujärjestelmä. Järjestelmän avulla ilmanvaihdon poistoilman ja jäähdytyksen lauhteen hukkalämpö otetaan entistä tehokkaammin talteen ja kierrätetään se koko kiinteistön hyödyksi. Avaimet käteen -hankkeella 40 % säästöt lämmitysenergiassa Sanomataloon räätälöidyn toimenpidekokonaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja seurantavaiheen talotekniikan käyttöön tarvitaan varsin paljon osaamista; hankkeeseen osallistuu melkein 40 erilaista LVIJSA-alan spesialistia ja asentajaa. Suuren ja yötä päivää käytössä olevan kiinteistön energiatehokkuushankkeen toteuttaminen vaatii myös erityistä ammattitaitoa huomioida kiinteistön käyttäjien arki. Sanomatalossa työskentelee mm. useita uutistoimituksia, joten mitkään hankkeen aikana toteuttavista toimenpiteistä eivät saa keskeyttää työntekijöiden päivittäisiä toimia. Toteutuksessa kiinnitetään paljon huomiota myös työturvallisuuteen. Kiinteistössä vierailee päivittäin tuhansia ihmisiä, joiden turvallisuudesta on pidettävä erityistä huolta. Energiatehokkuushankkeen avulla Sanomatalossa saavutetaan huomattavat energiansäästöt. Muun muassa lämmitysenergiankäytöstä leikataan yli 40 % ja sähköenergiankäytöstä yli 10 %. Hankkeen avulla kiinteistö tehostaa energiankäyttöään ja sitä kautta vastuullisuuttaan, joka näkyy merkittävästi pienentyneenä hiilijalanjälkenä. Talotekniikkajärjestelmien entistä tarkemmilla ohjaustavoilla saavutetaan etuja myös päivittäiseen sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitoon ja hallintaan. – Olemme päässeet pitkälle jo aiemmilla energiatoimenpiteillä ja tehokkaalla ylläpidolla, mutta nyt oli aika ottaa seuraava askel. Assemblinin kanssa hankkeen käynnistäminen sujui hyvin, koska talon käyttö, tekniikan monimuotoisuus ja käyttäjien olosuhteet on ymmärretty ja otettu huomioon jo ennen hankkeen aloitusta, toteaa Sanoman kiinteistöpäällikkö Jarmo Viitanen. Taidekasvatustoiminnan osallistujamäärät kasvoivat Jatkoa sivulta 3 K ulttuurikeskukset tarjoavat helsinkiläisille lapsille ja nuorille taidekasvatusta koululuokille kohdistettujen 5x2-taideopetuksen, kulttuurikurssien sekä työpajojen muodossa. Lisäksi keskuksissa on paljon kaikille avoimia työpajoja ja vapaa-ajan kursseja. Lapset ja nuoret osallistuivat viime vuonna kulttuurikeskusten taidekasvatukseen yhteensä 132 442 kertaa, mikä on 18,5 % enemmän kuin vuonna 2018. Muuttanut Caisa löysi kävijänsä Kulttuurikeskus Caisa muutti syksyllä 2018 uusiin tiloihin Sörnäisten Leipätehtaaseen. Uudistuneessa Caisassa oli viime vuonna lähes toistasataa tapahtumaa ja kävijämäärät kasvoivat selvästi. ”On ollut ilo huomata, että uusi kulttuurikeskus Caisa kiinnostaa sekä vanhoja että uusia kävijöitä. Tapahtumien lisäksi uudessa galleriassamme on käynyt yli 23 000 asiakasta. Panostamme edelleen moninaisuuteen, Caisan avajaiset. Kuva: Amir Tahvonen Margaret ja Christine Wertheim ja Institute For Figuring. Coral Forest – Medusa at the Mary Porter Sesnon Gallery, University of California Santa Cruz. Kuva: Institute for Arts and Sciences, UCSC.
9 Nro 2 • Viikot 7-10/2020 Crochet Coral Reef -projektiin kuuluvia ”satelliittiriuttoja” on luotu yli 40 maassa ja kaupungissa ympäri maailmaa, muun muassa New Yorkissa, Lontoossa, Riiassa ja Abu Dhabissa. Koralliriuttojen virkkaamiseen on osallistunut tähän mennessä yli 10 000 ihmistä. Nyt projekti saapuu biennaalin myötä myös Helsinkiin. Helsinki Satellite Reef -teosta varten helsinkiläiset yhteisöt virkkaavat koralliriuttoja, luonnon katoavia ekosysteemejä. Virkatut osat kootaan yhteiseksi taideteokseksi. Materiaaleina käytetään lankaa ja kierrätysmuovia. HAM Helsingin taidemuseossa järjestetään yhteisöllisiä virkkaustapahtumia kevään aikana helmikuusta alkaen. Taideteokseen osallistuu myös kirjastoja ja palvelukeskuksia ympäri Helsinkiä. Lisäksi kouluilla on mahdollisuus osallistua taideteoksen tekemiseen alueellisissa kulttuurikeskuksissa. Crochet Coral Reef -projekti on esimerkki Wertheimien taiteentekemisen filosofiasta, jonka tarkoituksena on tehdä tieteen ja matematiikan käsitteistä helpommin lähestyttäviä. Wertheimin kaksoissiskokset kasvoivat itse käsitöitä tehden – esimerkiksi neuloen, virkaten, kirjaillen ja kutoen – ja yhdistävät nyt käsityöharrastuksensa ja ammatillisen kiinnostuksensa tieteeseen. HAMin virkkaustapahtumat keväällä 2020: 18.2., 3.3., 17.3., 31.3., 14.4. ja 28.4. kello 16-18.30. Paikka: HAM-paja, Tennispalatsi. HAMin virkkaustapahtumissa materiaalina on kierrätetty muovi. HAM tarjoaa virkkausmateriaalit ja -välineet. Kaikki taiteilijat, teokset sekä Helsinki Biennaalin ohjelma julkistetaan keväällä 2020. Helsinki on enemmän turvallinen ja kehittyvä kuin luova ja hauska Helsinki saa oman koralliriutan taideteoksen muodossa Helsingin kulttuurikeskuksissa Helsingin kulttuurikeskuksissa viime vuonna 900 000 kävijää viime vuonna 900 000 kävijää W W W . K A D E N T A I T O M E S S U T . F I KÄDENTAITOMESSUT L U O M I S E N I L O A K Ä S I N T E H T Y H E L S I N K I 2 9 . 2 . -1 . 3 . 2 2 Lauantai klo 10-17 / Sunnuntai klo 10-16 Wanha Satama Pikku Satamakatu 3-5 Aikuiset 10 € • Lapset 7-15 v. 5 € Ryhmälippu (min.10henk.) 8 € Messuilla yhdistyy hyvä suunnittelu, aidot materiaalit ja tekemisen taito. Kotimaiset kädentaitajat tarjoavat laadukkaita koristeja käyttöesineitä, yksilöllisiä vaatteita ja asusteita aikuisille ja lapsille sekä paljon muuta. Kädentaitomessuilla voit hankkia myös tarvikkeita ja työvälineitä. Ihastu työnäytöksistä, näe ja koe. LISÄTIEDOT Helsinki-barometri -kyselyn vastaajien mielestä Helsinki on turvallinen ja luonnonläheinen. Kuva: Jussi Hellsten, Helsinki Marketing Jatkoa sivulta 3 H elsingin tavoitteena on olla maailman toimivin kaupunki, joka tarjoaa parhaat mahdolliset olosuhteet urbaanille, hyvälle elämälle. Nyt toteutettu Helsinki-barometri on kaupungin tapa seurata säännöllisesti sitä, miten toimivaksi kaupunki koetaan. Noin neljä viidestä vastaajasta oli kyselyssä sitä mieltä, että Helsinki toimii hyvin tai erittäin hyvin. Vastaajilta kysyttiin myös erikseen, mitkä annetuista adjektiiveista kuvaavat Helsinkiä parhaiten. Eniten mainintoja saivat sanat turvallinen, myönteiseen suuntaan kehittyvä, kansainvälinen, luonnonläheinen sekä tasa-arvoinen ja yhdenvertainen. Kysytyistä adjektiiveista vähiten Helsinkiä kuvaavia olivat vastaajien mielestä luova, innovatiivinen ja hauska. Kohtalaisen halukkaita suosittelemaan Helsinki-barometrin vastaajat saivat antaa oman arvionsa myös siitä, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat Helsinkiä asuinpaikkana muualla asuville. Tämän kysymyksen perusteella Helsingille laskettiin suositteluindeksi. Helsingin saama suositteluindeksin arvo oli 18, jota voidaan pitää tyydyttävänä tuloksena. Jos indeksin arvo on yli 20, sitä pidetään hyvänä tuloksena, ja 40:n ylittävä arvo on erinomainen. Suositteluindeksin arvo voi olla myös negatiivinen. Kahdesti vuodessa Kysely toteutettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja vastauksia koottiin sekä puhelinhaastatteluilla että avoimella verkkokyselyllä. Puhelinhaastatteluja tehtiin yhteensä 1 060, ja verkkokyselyyn saatiin 2 158 vastausta. Nyt ensimmäistä kertaa tehtävä kysely on jatkossa tarkoitus toteuttaa kaksi kertaa vuodessa. Kyselyn vastauksia tullaan hyödyntämään Helsingin kaupungin strategian toteutumisen seurannassa ja kaupungin kehittämisessä. ajankohtaisiin teemoihin ja laatuun. Toivomme, että vuonna 2020 ohjelmistomme saa entistä enemmän helsinkiläisiä vierailemaan uusissa upeissa tiloissamme!”, kertoo Caisan johtaja Cátia Suomalainen-Pedrosa. Stoan aukio täyttyi tapahtumilla Stoan aukio avattiin remontin jälkeen toukokuussa 2019. Toiminnallisesti uusittu Stoan aukio on kaikille avoin kulttuuritila, jonka teosten ja tapahtumien tekemiseen kaupunkilaiset osallistuvat. Kesän ja syksyn aikana aukiolla järjestettiin 42 tapahtumaa, joihin osallistui 7 640 helsinkiläistä. ”Kevätaurinko alkaa lämmittää ja herättelemme taas itähelsinkiläisiä yhdessä tekemisen mahdollisuuksiin aukiolla. Olisiko jo Stoan aukion ensimmäisen pop-up -kirpparin tai grillijuhlien aika?”, pohtii Stoan johtaja Ulla Bergström. Stoan aukion uusi kausi käynnistyy jo talvilomaviikolla, kun sunnuntaina 23.2. aukiolla vietetään kaikille avointa keppihevossirkus-tapahtumaa laskiaistunnelmissa. Savoy-teatteri teki kävijäennätyksen Yhteensä Savoy-teatterin ja sen ylläpitämän Espan lavan tapahtumissa kävi viime vuonna 220 840 henkeä, kun vuonna 2018 yhteisluku oli 205 463 (Savoy 81 613, Espan lava 123 850). Viime vuosi oli muutoinkin Savoy-teatterille menestyksekäs: ensi kertaa järjestetty Savoy JAZZFest keräsi salit täyteen ja sai kriitikoilta loistavat arviot. Stoan aukion avajaiset. Kuva: Ants Vahter Margaret ja Christine Wertheim ja Institute For Figuring. Coral Forest at Lehigh University Arts Galleries (PA). Kuva: LUAG by Stephanie Veto.
10 Viikot 7-10/2020 • Nro 2 Kulttuuri Risto Kolanen: Tammikuun kulttuurikierros E lävän musiikin yhdistys Elmu joutui pois Nosturilta vuodenvaihteessa. HOK-Elanto tarjoaa sille nyt Jyskin entisiä tiloja keikkapaikaksi Puhoksen ostoskeskuksessa Itä-Helsingissä. Toivoa sopii, että paikka löytyy ja nuorisomusiikin tilojen ulospallottelu kaupungilla loppuu. Improtangoa huippuduetoilla Improtango-festivaali oli syksyllä toista kertaa. Se alkoi kiertueella Rikhardinkadun kirjastosta Taiteiden yönä ja vieraili helsinkiläisissä kirjastoissa syksyn aikana. Kaikki huipentui Musiikkitalon Black Boxissa ”TangoNyky huippuduetto” – iltaan, jossa Minna Tervamäki & Thibault Monnier, Reija Wäre & Minttu Sinkkonen, Sanna Kekäläinen & Janne Marja-aho, sekä Minna Tuovinen & Martin Heslop esiintyivät intensiivisen taitavasti. Mikko Helenius ja 20-henkinen Soul Strings jousiorkesteri säestivät. Oulunkylän kanttori Helenius saa bandoneonin soimaan ja luomaan ainutlaatuista tunnelmaa. Tangon eturivin tanssijoiden liikettä ja taikaa on ilo katsoa. Orkesteri soittaa nautittavasti ja yleisö elää mukana, osa lähtee upeiden tanssiesitysten jälkeen itsekin koettamaan tanssin salaista voimaa. Improtango on sosiaalinen ja vuorovaikutteinen ilta yleisölle. Nykytanssin vapaus ja rikkaus erilaisiin tulkintoihin ja merkityksiin ovat kaiken ytimessä. Tanssiparit luovat oman tulkintansa tangosta. Festivaalin taiteelliset johtajat Tuovinen ja Heslop loistavat, ja tanssinkieli saa tahdeikseen argentiinalaista dynamiikkaa. Tervamäen ja Monnierin duetto on huipputekniikkaa ja improvisaatiota. Kekäläinen ja Marja-aho ovat ”ruumiillisen tanssi” spesialisteja. Wäre ja Sinkkonen ovat tehneet paljon tanssia mm. UIT:n viihdeja musiikkiesityksiin. Kokonaisuudessaan Improtango tarjoaa upeaa tanssitaidetta ja poikkitaiteellisuutta. Yleisö pääsi lopuksi lattialle. Persikanmakuista katutanssia ”Peaches” on vaikuttava katutanssiteos, joka perustuu tekijöidensä henkilökohtaisiin kokemuksiin siitä, millaista on tulla esineellistetyksi hip hop -kulttuurissa. Siinä pohditaan millaisia asenteita ja käsityksiä naiseudesta hip hop -kulttuurissa on, kuka esineellistää kenet ja miten? Työryhmä tekee kysymyksiä hip hopin liike-estetiikan kautta ja pyrkii pohtimaan cisnaisiin kohdistuvia kehollisia stereotypioita. Teatteri Ilmi Ö, entinen Safari-klubin peräosa Roballa, toimi mainiona paikkana tanssille. Hanna Kortelainen, Huong Hoang, Lilli Huttula ja Sini Tuominen ovat Rutimo-kollektiivin yhtenäinen tanssi-koreografiryhmä, jotka esittävät sekä sooloja että yhteisnumeroita. Äänisuunnittelun teki Sebastian Kurtén. Sooloissa kerrotaan henkilökohtaisia tarinoita . Kortelainen miettii sitä voiko hän tehdä aikuisena äitinä katutanssia, koska se on nuorisokulttuuria. Voit Hanna, ihan hyvin. Huttula kertoi kokemuksistaan miespuolisen tanssinopettajan käsittelyssä, kun tätä kiinnosti kovasti vartalo. Ei vain Lillin, tai muiden tanssijoiden, vaan vartalo ylipäänsä. Tuominen räppäsi mainiosti miehisen katseen kohteena olosta: – Miten joku limapussi taas kattomas mun perää? / Pukeudun baggympään ja sitten sanon ääneen / Vittuuks kukaa enää roiskii mielikuvii mun päälle. Tanssi purkaa häpeää Tanssija-koreografi Gabriela Aldanan ”Häpeäpuu” pohtii ja työstää erityisesti ylisukupolvista kroonistunutta häpeää. Häpeä sairastuttaa ja lukitsee ihmisen. Toisaalta tarvitsemme häpeää voidaksemme tunnistaa, kun teemme jotakin julmaa ja väärää, sillä se auttaa vetämään rajoja. Kannamme häpeää kehossamme, ja ainoa mahdollisuus siitä irrottautumiseksi on kehon tietoisuuden ja ilmaisun kautta, teos haluaa sanoa. Ihmisellä on perustavanlaatuinen tarve ilmaista itseään kehollisesti, mutta häpeä on usein esteenä sen toteutumiselle. Häpeäpuu-teoksessa työryhmä lähtee häpeästä huolimatta rohkealle tutkimusmatkalle kehoon, nostaa häpeän kangasta ja paljastaa tanssin, liikkeen ja äänien kautta mitä sen alta löytyy. Kulttuurikeskus Caisan salissa, Elannon vanhalla leipätehtaalla, koimme tanssillisesti, visuaalisesti ja äänellisesti kauniin ja rauhallisen teoksen. Häpeäpuu on sekä tanssiteos että metsästä löydetyistä materiaaleista rakennettu installaatio. Ytimessä ovat häpeäpuun äärellä tapahtuvat häpeää ja siitä vapautumisen prosessia käsittelevät sooloesitykset, joiden tukena toimii Tuomas Rounakarin ja ohjaajan luoma äänimaailma. Unista tulee totta Katja Lundén Company esitti ”Universo”-tanssin läpisävellettyyn musiikkiin Aleksanterin teatterin lavalla. Anna-Mari Kähärän säveltämä lauluja tanssiteos kulkee flamingon juurilla, nykytanssia, runoa ja uudenlaista musiikkiteatteria. Esitys on mielikuvituksellinen ja kokeellinen Katja Lundén Companyn seitsemänhenkinen teos, jossa musiikki ja tanssi yhdistyvät kauniisti. Jotain samaa on tanssija-koreografi Tero Saarinen tehnyt samalla lavalla harmonikkataiteilija Kimmo Pohjosen kanssa. Esityksen lähtökohta on uni, liikutaan unen ja valveen rajamailla. Lavalla on yhtenäisesti liikkuva viisihenkinen tanssiryhmä ja Anna-Mari Kähärä ja Sara Puljula musisoivat. ”Jalkani astuvat hiekkaan” laulu jää soimaan mieleen. Paikoin vaivasi se, että tanssijat jäivät lavan vasemmalla sivustolla piiloon muusikkokaksikon monen soittimen taakse! Yksi lauluista on nimeltään ”Universo”, Kähärän sävel. Mainittavaa on, että Jasefa Parran kaunis runo ”Casa Dentro del Mar”, Talo meren sisuksissa on Lundénin suomentamana esityksessä mukana: – Jalkani astuvat hiekkaan/ja pelkään että se on valhetta/en avaa silmiäni ja kosketan sinua sokkona. Universo on lumoava esitys, monitahoinen, mutta kokonainen. Koreografiat ovat Katja Lundénin ja Janne Marja-ahon. Liikettä, voimaa ja vahvaa tunnetta. Haasteellinen kantateos saa uusia esityksiä tänä vuonna. Ohjauksen konsultaatiossa oli myös Kari Heiskanen. Loppulauluja oli kaksi esiripun edessä: ”Itken pois”, sävel ja sanat Kähärä ja ”La Luz de la Luna”, sävel Kähärä, sanat Lundén. Rakastaa rikotut sielut eheiksi... Annankadun Bar Loosessa oli viime viikolla tanssitaiteilija Wilma-Emilia Kuosan esikoisrunokirjan ”Timanttisydämen anatomia” (2020) julkaisubileet. Se on on kiihkeä rakkaustarina, joka risteilee rappioromantiikasta sadomasokistisen seksin maailmaan. Teos kuuluu Basam Booksin Puhuttavan runon uuteen kirjasarjaan. Sarjassa elämän murroskohdista syntyneet, taiteellisesti korkeatasoiset runot tuodaan lukijan eteen peiliksi. Y-sukupolven äänitorvi kirjoittaa tabuista välittämättä: – Tiesin et tää menee näin / sun sydän väärinpäin / jalat yli sängynlaidan / sääret tyynyllä / sammumisen taide ” vampyyrin unirytmi. Kuosa lauloi Bar Loosessa aluksi tuttuja amerikkalaisia folkja bluesbiisejä kitaristi Markku Laurenin säestykReija Wäre ja Minttu Sinkkonen tanssivat yhtenä parina kiehtovassa illassa Musiikkitalon BlackBoxissa, jossa taiteilijaparit loivat dueton tangon inspiroimana. Kuva: Martin Heslop. Peaches-katutanssityöryhmään kuuluvat Huong Hoang (vas.), Sini Tuominen, Lilli Huttula ja Hanna Kortelainen sekä äänisuunnittelija-säveltäjä Sebastian Kurtén (ei kuvassa). Kuva: Victor Back. Gabriela Aldanan Häpeäpuu-tanssissa Taru Koski (vas.) ja Riina Huhtanen Caisassa. Kuva: Karoliina Hautajärvi. Katja Lundenin Tanssiryhmän upea Universo päättyi laulelmiin Aleksanterin teatterin esiripun edessä . Annamari Kähärä soittaa edessä, Janne Marja-aho, Katja Lundén (takana 2. vas.) ja tanssijoita mukana. Kuva: Riitta Salasto. Tanssitaiteilija Wilma-Emilia Kuosa julkaisi esikoisrunokirjan ”Timanttisydämen anatomia” Bar Loosessa. Hän myös lauloi tuttuja amerikkalaisia folkja bluesbiisejä kitaristi Markku Laurenin säestyksellä. Kuva: Jari Flinck.
11 Nro 2 • Viikot 7-10/2020 sellä. Sitten seurasi ”Kohti Valoa” DjBunuel Feat. Wilma-Emilia uudesta runokirjastaan. Kuosa on monipuolinen ja lahjakas nainen, johon tutustuin hänen Geisha-tanssiesitystensä yhteydessä Kanneltalolla ja Stoassa parin vuoden ajan. Ensimmäinen kerta taisi olla Huopalahden Asematilassa, jossa hän tanssi itsestään otettujen Geisha-valokuvien edessä. Kuosan tanssiesitykset, usein yhdessä Emma Salokosken laulun ja musiikin kanssa, käsittelevät naisen asemaa ja naiseen kohdistuvia julkisia odotuksia. Jazztanssi on Suomessa ja Ranskassa asuvan naisen erikoisalaa. Myös uusi runokirja pysyy teemassa. Minkä rakkaus korventaa, sen karisma korjaa. Kansilehti lupaa, että teos ”rakastaa rikotut sielut eheiksi”. Armenian kulttuuri hienosti esille Savoy-teatterin viimeinen tammiviikonloppu oli täynnä Armenian kulttuuria. Yhteislipulla pääsi edullisesti sekä lauantain ja sunnuntain konsertteihin ja sunnuntain elokuvanäytökseen. Naghash Ensemblen esityksessä keskiajan mystiikka kohtasi uuden taidemusiikin. Nimensä ryhmä on saanut 1400-luvulla eläneen kristityn Mkrtich Naghashin suosiosta, maanpaosta ja merkityksestä. Hänestä jäi jälkimaailmalle 15 syvällistä runoa ihmisen suhteesta jumalaan. John Hodianin johtama ryhmä esitti musiikkia näihin runoihin. Armenialaiset kohtasivat kansanmurhan yli sata vuotta sitten, ja kolme miljoonaa ihmistä asuu maailmalla, jossa he erottuvat. – Naghash oli ensisijaisesti pappi, ja hänen runonsa ovat hänen saarnojensa jatkeita. Hänen sanansa ovat sekä syvällisiä että yksinkertaisia, puhekielisiä ja runollisia, Hodian sanoo. “Armenia Fest” -tapahtuma jatkui Vardan Hovanissian trion tunnelmallisella soitolla, joka luotti eteläaasialaisten ja persialaisten perinnesoitinten tehoon. Soitto oli kaunista, mutta tyylilaji pysyi ilmeettömänä, mikä lienee tietoinen valinta. Kun hän omisti yhden kappaleen armenialaisten kansanmurhan muistolle, se tuli vain ohimennen todettua. Hän kertoi puhuvansa yleensä ranskaa, mutta puhui nyt englanniksi. Trion soitto perustuu rikkaaseen armenialaiseen musiikkiperinteeseen, johon Turkki ja Syyria antavat myös vaikutteita sekä Euroopan kansanmusiikki. Instrumentit ovat perinteisiä. Hovanissian, hallitsee monta brass-soitinta. Suurimmat aplodit sai Arcadi Boghossian, jonka tar on persialainen kuningassoitin. Marat Jeremian soitti dhol-rumpua, eteläaasialaista kaksikalvoista rumpua. Päätösillan kruunasi ”maailman kauneimmaksi elokuvaksi” kehuttu ”The Color of Pomegranates”, Graniittiomenoiden väri, joka palautui sekin historiaan ja rikkaaseen värikieleen. Sama päähenkilö esitti runoilijaa ja tämän vaimoa. Elokuva oli neuvostoliittolaisen suojasään viimeinen hedelmä vuodelta 1969, kunnes ohjaaja Sergei Parajanov joutui vankileirien saaristoon, josta Andrei Tarkovskin johtama kollegapainostus hänet pelasti. Runo löytää videon ja maalauksen PoetryFotogenic Team tutkii ja luo taidetta intohimoisesti runouden, valokuvauksen ja videoinnin välityksellä. Valokuvaaja ja videotaiteilija Sanna Telkki-Kova ja runoilija O. Riikamaria Helle-Kotka toteuttavat yhteisiä visioita ihmisyydestä ja maailmasta ympärillämme. Kaksikon löytää verkosta googlaamalla tiimin nimi. Lahden Runomaratonin kansainvälisessä runovideokilpailussa palkittiin heidän kolmiosainen runovideo ”Välitila”. Teoksessa on läsnä ihmisyys ja ilmastonmuutos, toteutuksessa myös kehollisuus. LUX:n avajaisklubilla kaupungin Valkoisessa salissa teos oli esillä. Viimeinen osa ”Muutos” kuuluu: – Aurinko twerkkaa, pyöräyttää voltin, / meri kroolaa, lainehtii, kuplii. / Kasvatin suomut ja pyrstön, / painuin pohjaan eikä yksikään seireeni / ikävien uutisten sanansaattajana / saanut minua kynsiinsä / kuun pimeältä puolelta. Kotka on mukana Kaapelitehtaalla Hima & Sali -kahvilassa järjestettävässä näyttelyssä ”Pakastin sulaa”. Kyseessä on kuvaiteilija Päivi Patinon maalaukset ja Kotkan runot, jotka käyvät dialogia ilmastonmuutoksesta. Näyttely sai kolmannen ulottuvuuden, kun Runosvengi esitti samasta teemasta runojaan. Kyseessä on taiteellinen hybridi, jossa kuva, kirjoitus ja ääni yhdistyvät. Näyttely jatkuu helmikuun loppuun. Seikkailusatu ystävyydestä puhuttelee Kaksi lasta tapaavat: – Missä mä oon? Toinen vastaa: – Et sä oo ollu täällä aikasemmin? Mä tuun tänne aina kun mä nukahdan. Ensimmäinen kysyy: – Onks tää unta? Toinen vastaa: – Tää on Feeri, tää on paikka. Kauneimpia uusia lastenteatteriesityksiä on Quo Vadis –ryhmän ”Feeri”, jossa lapset opettelevat yhdessä, mitä ystävyys tarkoittaa, kuinka ystävät puhuvat toisilleen, miten he koskettavat toisiaan ja miten käydään raivoisia riitoja, joihin ystävyys ei kaadu. He oppivat katsomaan toisen silmin ja tuntemaan miltä toisesta tuntuu. Kaikki on niin jännää, että lapset kiirehtivät nukkumaan, jotta pääsevät Feeriin. Rajoja rikkovan villi on leikki, jota improvisaatio ruokkii. Minerva Kautto ja Maija Rissanen ovat herttaisen viattomia lastenesittäjiä edellisen isän Otso Kauton ohjaamassa lastenesityksessä. Kolina van den Berg on kolmas vuorotteleva näyttelijä. Feerissä nukkuminen on seikkailua ja uni on totta. Vai onko herääminen sittenkin todempaa? Mistä tietää, että on valveilla? esitys kysyy meiltä katsojilta. Opettava esitys istuttaa lapsiin siemeniä, jotka itävät aikuisuuteen saakka. Näin sen nyt Annantalolla ja viime keväänä Hurraa!2019 -festarilla. Matka jatkuu Ruotsiin. Quo Vadis tekee yhteistyötä ruotsalaisen Teatteri Sydänkävyn kanssa. Se tavoittaa kaksikielisiä lapsia Ruotsin kiertueilla. Kolina van den Berg tulee Sydänkävystä. Kaikki näyttelijät ovat olleet käsikirjoituksen teossa ohjaajan rinnalla. Teksti: Risto Kolanen LUX valaisi Kaisaniemeä ja Kalliota P itkät pyhät ja avausviikonlopun aurinkoinen sää siivittivät valotaidefestivaali Lux Helsingin kävijäennätykseensä, yli 600 000 kävijää. Kovasti kuuli venäjää joka puolella. Uuden vuoden turistit olivat yhä liikkeellä. Ehdin nähdä vajaassa kahdessa tunnissa kaikki yhdeksän pääkohdetta, paitsi 2, ”Bridge”, Topelian sisäpihan Unioninkadulla. Sinne oli aivan liian pitkä jono, joka ei edennyt. Kaupungintalon aulassa oleva Rut Brykin reliefi ”Kaupunki auringossa” heräsi Janne Aholan vuodenaikojen vaihtumista kuvaavan teoksen myötä eloon aivan uudella tavalla. Itävaltalaisen Teresa Marin kollaasitekniikalla toteutettu maalauksellinen teos Sun Wind ihastutti Tuomiokirkon Senaatintorin puoleisella sivulla satatuhatpäistä katsojakuntaa. Tshekkiläisen 3dsense -taiteilijaryhmän scifivaikutteinen ”The Colour Out Of Space” -teos loi aavemaista tunnelmaa Metsätalon sisäpihalle. Se oli yksi suosikeistani. Alankomaalainen Ivo Schoofs oli rakentanut ”Large Fire Tornadon” Kaisaniemen kentälle. Sen piti nostaa kieppuvat tulenlieskat 16 metrin korkeuteen, mutta ne nousivat tuskin 10 metriin. Lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista koostunut Jere Suontaustan veistosmainen ”Peilipöllö” oli aivan hellyttävä Kaisaniemen rannassa. Toinen suosikkini. Totta kai koululasten yhdessä koostama ”Lyhtypolku” Kaisaniemen puistoon viehättää. Meri Ekolan isoista valokirjaimista rakentunut ”Magic Mirror” kauniine peilikuvineen oli kivasti esillä Tokoinrannan venelaiturilla. Katja Tukianen & OIOI ja Aki Päivärinteen Do-Gooders Tokoinrannan hiekkakentällä oli komea, mutta lupauksista huolimatta aika staattinen kosketuksille, toisin kuin vuosi sitten Taidehallin seinä. Lux Arkkitehtuuri -sarjassa Kaupunginteatterin julkisivu muuttui maisemaksi, jossa väriskaala liukui yön kylmistä sävyistä heleään keskipäivän auringonpaisteeseen. Kaunista katsella, mutta odotin enemmän. LUX on kasvanut valtavasti elinaikanaan. Sirpaletapahtumia on paljon, mikä on hyvä asia alueellisen tasa-arvon vuoksi. Kulttuurin superkokija ei millään ehdi kaikkeen, Hanasaareen, Lapinlahteen. Ilkka Niemeläisen ja Teemu Määttäsen valomusiikkikokemus Stoassa jäi sekin väliin, mikä oli vahinko. Järjestäjä panostaa ruuhkien ja jonojen vähentämiseen ensi vuodeksi. Pop up -kioskien kahvi/tee ja lisuke -hinnat eivät olleet kovin yleisöja perheystävällisiä. Itävaltalaisen Teresa Marin kollaasitekniikalla toteutettu maalauksellinen teos Sun Wind ihastutti Tuomiokirkon Senaatintorin puoleisella sivulla satatuhatpäistä katsojakuntaa. Kuva: Raimo Granberg. Lähes kokonaan kierrätysmateriaaleista koostuva Jere Suontaustan veistosmainen Peilipöllö herätti huomiota Kaisaniemen rannassa. Kuva: Raimo Granberg. Lux Arkkitehtuuri -sarjassa Kaupunginteatterin julkisivu muuttui maisemaksi, jossa väriskaala liukui yön kylmistä sävyistä heleään keskipäivän auringonpaisteeseen. Kuva: Raimo Granberg. Vardan Hovanissian Trio soitti Armeniafestin toisena päivänä konsertin Savoy-teatterissa. Kuvassa soittavat Arcadi Boghossian (vas.), tar-kuningassoitin, Vardan Hovanissian, puhallin ja Marat Jeremian, dhol-rumpu. Kuva: Katja Karjalainen. PoetryFotogenic Team tutkii ja luo taidetta intohimoisesti runouden, valokuvauksen ja videoinnin välityksellä. Sanna Telkki-Kova ja O. Riikamaria Helle-Kotka tekevät mielellään uusia, kokeilevia hyppyjä taiteessa. Kuva: Sanna Telkki-Kova. Quo Vadis -ryhmän Feeri on samalla kertaa sekä villi että ystävyyttä korostava lastenesitys Annantalolla. Kuva: Quo Vadis.
12 Viikot 7-10/2020 • Nro 2 Luomun myynti on kasvanut koko 2010-luvun ajan. Uudet tuotteet ja osuminen kuluttajatrendeihin selittävät osan kasvusta, mutta luomu on myös arkipäiväistynyt ja pitää paikkansa peruselintarvikkeiden myynnissä. V ähittäiskaupan luomutuotteiden myynti lisääntyi 9,6 prosenttia vuonna 2019. Luomualan yhteistyöjärjestö Pro Luomu arvioi, että viime vuonna luomutuotteita myytiin yhteensä noin 368 miljoonalla eurolla. Luomun myynti on 2010-luvun aikana yli kaksinkertaistunut. Pro Luomu aloitti luomumyynnin seuraamisen vuonna 2011, jolloin se oli noin 163 miljoonaa euroa. Luomun myynti kasvoi hieman edellisvuotta enemmän. Luomun myynti kasvaa edelleen reilusti enemmän kuin päivittäistavarakaupan kokonaismyynti, joka kasvoi viime vuonna 2,6 prosenttia. Päivittäistavarakaupan koko ruokamyynnistä luomun osuus kasvoi 2,6 prosenttiin. Suomen luomumarkkinoita koskevat luvut ovat arvioita, jotka perustuvat päivittäistavarakaupan ryhmittymiltä saatuihin myyntitietoihin. Suosituimmat tuoteryhmät pitävät pintansa Suurimmat tuoteryhmät luomumyynnissä olivat viime vuosien tapaan hedelmät, maito ja muut nestemäiset maitotuotteet sekä vihannekset. Hedelmäja vihannesosastoilta myydään yli 20 prosenttia kaikesta päivittäistavarakaupan luomumyynnistä. Myös kahvi ja kananmunat olivat edelleen suosittuja luomutuotteita. Yhteensä näiden viiden suosituimman tuoteryhmän osuus luomumyynnistä on noin 45 prosenttia. Suhteellisesti eniten luomumyyntiään kasvattivat panimotuotteet sekä pakasteet. – Pienpanimoiden luomuoluet sekä erityisesti kombucha siivittivät luomun kasvua panimojuomien tuoteryhmässä. Ilahduttavaa on luomun kasvu myös pakasteissa. Jäätelöiden ja marjojen lisäksi kovasti toivottujen vihannespakasteiden tarjonta on lisääntynyt, mikä näkyy myös myynnin vahvana kasvuna, sanoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila. Myös juustoissa ja lastenruoassa luomumyynnin kasvu oli merkittävää. – Juuston hyvää kasvua selittävät tarjonnan laajeneminen myös viipaloituihin ja vähärasvaisempiin juustoihin. Lapsiperheissä luomua suositaan, joten lastenruokien vahva kasvu ei ole yllätys, Marja-Riitta Kottila sanoo. Yleinen maidon kulutuksen väheneminen näkyy luomumaidon myynnin kasvun tasaantumisena. Myös luomulihan myynnissä kasvu on tasaantunut. – Teollisuuden ja kaupan mukaan tuoreelle lihalle ja lihatuotteille olisi kysyntää eli potentiaalia myynnin kasvuun olisi, mutta viime vuonna myyntiin vaikuttivat erityisesti saatavuusongelmat, kertoo Marja-Riitta Kottila. Luomun kulutus yleistyy Luomun kulutus on yleistynyt 2010-luvulla. Vuonna 2019 jo 2,2 miljoonaa aikuista kertoi ostavansa luomua vähintään kuukausittain. Määrä on noussut puolella miljoonalla vuodesta 2010. (Luomun kuluttajabarometri 2019, Pro Luomu ry) – Luomua ostetaan monista syistä. Kun kuluttajilta kysyttiin, miksi he suosivat luomua, tärkeimmäksi syyksi nousi puhtaus. Seuraavina tulivat hyvä maku ja ympäristöystävällisyys, joiden merkitys on viime vuosina noussut, kertoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila. Luomun myynti tuplaantui reilusti vuosikymmenessä Keskustan Forumin Alko muutti Citycenteriin Kaikki kotona – näyttely keväällä Annantalossa Luomun osuuksia tuoteryhmissä Luomumyynti 2011-2019 Vähittäiskaupan luomutuotteiden myynti lisääntyi 9,6 prosenttia vuonna 2019. Citycenterin Alkon valikoima koostuu 600 tuotteesta: 375 viinistä, 75 panimotuotteesta, 125 väkevästä ja 25 alkoholittomasta tuotteesta. H elsingin keskustan Forum-kauppakeskuksen Alko muutti keskustan Citycenteriin ja uusi myymälä avattiin 6.2. Helsingin keskustan Forumin Alko muutti keskustan Citycenterin eli Makkaratalon uudistuvaan K1-kerrokseen. Citycenter sijaitsee joukkoliikenteen keskiössä ja kauppakeskuksen kautta kulkee vuosittain miljoonia ihmisiä. Alko on Citycenterin paluumuuttajia, sillä oli myymälä kauppakeskuksen katutasossa vuosina 2007-2010. – Ihmiset ovat tottuneet liikkumaan ja kuluttamaan palveluita Helsingin keskusta-alueella. Pyrimme aina löytämään myymälöille asiakkaiden kannalta optimaalisimmat sijainnit. Helsingin ydinkeskustan myymälöiden lukumäärä vaikuttaisi tällä hetkellä olevan kokonaisuudessaan hyvä, ja tämä muutto tukee vielä paremmin tasapainoa asiakasvirtojen kanssa, kertoo aluepäällikkö Tatu Vanninen. K aikki kotona -näyttelyssä 6.2. 14.5. peilataan arjen ja perheiden moninaisuutta yhdistäen lasten ja ammattitaiteilijoiden teoksia. Näyttely on progressiivinen ja muokkaantuu kevään aikana useita kertoja. Lähtökohtana ja sisällön ytimessä ovat lasten, nuorten ja aikuisten yhdessä tekeminen, taide ja leikillisyys ja niiden tarjoamat keinot käsitellä vaikeitakin asioita. Annantalon päägalleriatila on muuttunut avaraksi kaksioksi, jossa katsojat voivat olla kuin kotonaan. Näyttely levittäytyy myös toiseen kerrokseen, jossa nähdään myöhemmin keväällä mm. Pauliina Turakka-Purhosen videotaideteos Sovitus ja Lauri Ahtisen Eropäiväkirjaan pohjautuva teoskokonaisuus. Kaikki kotona -näyttelyn punaisena lankana kulkee ”makuuhuoneessa” esillä oleva Anna Seppälän näyttely, jossa hän kuvaa arkea erityislapsen omaishoitajana. Mukana on myös Seppälän ja hänen lapsensa kanssa yhdessä toteutettuja teoksia. – Vaikka arki erityislapsen kanssa on työlästä ja täynnä mitä oudoimpia haasteita, on se myös rakkautta, hetkessä elämistä ja huumoria. Tätä tietä kulkiessa on mahdollisuus löytää pieniä ilon helmiä ja oppia asennetta, jossa kaikki on ihan hyvin, vaikkei mikään suju suunnitelmien mukaan. Ja jos joku asia joskus sujuu ongelmitta, siitä osaa olla onnellinen, kertoo Seppälä. Oleellisena osana näyttelyä ovat arjen katkaisevat juhlaja merkkipäivät sekä kasvattajille järjestettävät kolme miniseminaaria, joissa käsitellään lapsen mielenterveyttä, eroa sekä erityisyyttä voimavarana. Tapahtumapäivien sarja kokoaa lapset ja perheet yhteen perinteisten ja aivan uusien juhlapäivien viettoon. Annantalon vakio-ohjelmat Taideneuvola ja Tehdään taidejuttuja liittyvät temaattisesti kevään Kaikki kotona -näyttelyyn, samoin useat Sunnuntaitreffit. Annantalon toisessa kerroksessa avautui 5.2. teemaan liittyvä oppilasnäyttely Esine maalauspohjana (esillä 8.3. asti). Kuvat: Anna Seppälä Kaikki kotona – näyttely arjen ja perheiden moninaisuudesta 6.2.–14.5. Annantalon taideryhmät | Anna Seppälä | Pauliina TurakkaPurhonen | Lauri Ahtinen | Oliver Whitehead | Anne Rossi-Horto Vapaa pääsy Kevään Studia Generaliassa ihmisen nautinnosta eri muodoissaan K evään 2020 Studia Generalian Nauttiva ihminen – Homo fruens-luentosarjassa heittäydytään nautinnon syövereihin. Milloin nautinnosta siirrytään addiktioon? Voiko nautinnon tavoittelu olla rikollista? Entä kuinka kuluttamisen nautinto voidaan yhdistää ilmastovastuuseen? Luennot järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa tiistaisin klo 17-19 alkaen 11. helmikuuta. Luentoja voi seurata myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen tallenteina. Nautinto on voimavara, mutta se voi helposti myös kääntyä itseään vastaan. Luennot käsittelevät nautintoa niin psyyken, ympäristön kuin yhteiskunnankin näkökulmista. – Luennoista käy ilmi, että elämä ei ole lainkaan mustavalkoista, Studia Generalia-luentojen suunnittelusta vastaava professori Pirjo Hiidenmaa kertoo. – Elämää suojelevan nautinnon ja elämää tuhoavan addiktion raja on häilyvä, samoin luvallisen ja laittoman nautinnon raja. Historian aikana nautintoihin on suhtauduttu eri tavoin: se, mikä joskus oli paheellista tai itsekästä ylellisyyttä, onkin nyt osa tavallista arkea. Luentosarjan lopuksi pohditaan, kuka tai mikä on vastuussa siitä, että ihmiskunta ei aja itseään tuhoon nautinnonhalullaan. Ohjelma: Soo ma ja psyy ke: Tiistaina 18.2.klo 17.00-19.00 Tiedekulma (Yliopistonkatu 4). Dosentti Irma Järvelä: Musiikin kuuntelun ja soittamisen vaikutus geenien toimintaan. Tutkijatohtori Riitta Matilainen: Pelihimosta rahapeliriippuvuuteen: ongelmallinen rahapelaaminen ennen ja nyt Ri kol li nen nau tin to: Tiistaina 25.2.klo 17.00-19.00 Tiedekulma (Yliopistonkatu 4). Professori Kimmo Nuotio: Rangaistavaa nautintoa – milloin nautinnon tavoittelu voisi olla rikollista? Yliopistonlehtori Alejandro J. Gómez del Moral: When Shopping is Sick: gender and social fears about consumption in 19th and 20th century Europe and the Americas. (HUOM! Tämä luento pidetään englanniksi/NB! This lecture will be held in English) Nau tin non ti lat ja ra jat: Tiistaina 3.3.klo 17.00-19.00 Tiedekulma (Yliopistonkatu 4). Professori Laura Kolbe: Suklaat, leivokset ja muut urbaanit ilot nautintojen ja ylellisyyden kulttuurihistoriaa. Yliopistotutkija Jukka Kortti: Vaurastumismaltista kulutushedonismiin – suomalaisen kuluttajakuvan muutos 1900-luvun jälkipuoliskolla Liuk kaal la pin nal la: kulu tuk sen mah dol li suus ja mah dot to muus: Tiistaina 10.3.klo 17.00-19.00 Tiedekulma (Yliopistonkatu 4). Professori Thomas Wallgren: Ilmastovastuu ja kestävä nautinto. Yliopistonlehtori Simo Kyllönen: Mistä kuluttaja kantaa vastuuta? Yksilön valinnat ja vastuu rakenteista #studiageneralia #nauttivaihminen Dreamstime
13 Nro 2 • Viikot 7-10/2020 Annantalon ohjelmaa 14. – 20.2. ANNANTALO Annankatu 30 • to 14.2. klo 10.00 Pettson och Findus | Teatteri Hevosenkenkä. Gubben Pettson bor i sin stuga ensam och utan nån att tala med. En dag hämtar en snäll granne en liten kattunge åt honom. Biljetter 11,50 € + möjlig leveransavgift. • pe 14.2. klo 10.00 12.00 Kaupunki ja yhteiskunta | Naperokino. Pienimpien lasten oma elokuvateatteri Naperokino esittää kotimaisia ja ulkomaisia lasten animaatioita, joita voi tulla katsomaan, vaikka vain hetkeksi kerrallaan. Vapaa pääsy. • pe 14.2. klo 18.00 Tämä kaikki sinulle. Neljä tarinaa rakkaudesta – musiikillinen draamateos. Tämä kaikki sinulle yhdistää Rosa Liksomin lyhytproosaa, Kirsi Poutasen runoja, Leevi Madetojan ja L. Onervan kirjeitä musiikilliseksi draamateokseksi. Kesto 1 h. Liput 15 € + mahd. toimitusmaksu. Etukäteen ostettuna holvi.com/openopera tai 1 h ennen esitystä Annantalolta käteisellä. 13-18-vuotiaat ilmaiseksi. • la 15.2.2020 klo 14.00 15.00 DanceAbility -tanssitunti. DanceAbility -tanssitunti kaikenlaisille lapsille vammaan tai vammattomuuteen katsomatta! Vapaa pääsy. • su 16.2. klo 13.00 Megamuskari | Sunnuntaitreffit. Tervetuloa laulamaan ja leikkimään yhdessä muskariope Tuuli Paasolaisen ja pianisti Sergei Sokolovin kanssa Megamuskariin. Kesto 45 min. Osallistumismaksu 6 € / lapsi. • ma 17.2. 11.00 15.00 Taideneuvola-laboratorio. Tervetuloa tutkimaan ja kokeilemaan Taideneuvolan laboratorioon erilaisia taiteen ja elämän pieniä ihmeitä! 2-6-vuotiaat aikuisen kanssa. Vapaa pääsy. • ke 19.2. klo 10.00 11.30, ke 19.2. klo 12.00 13.30, to 20.2. klo 10.00 11.30, to 20.2. klo 12.00 13.30 Merellinen lemmikki. Työpajassa pääset tutustumaan merten syvyyksiin ja animaation saloihin. Vapaa pääsy. Ilmoittautuminen annantalo.fi. • ke 19.2. klo 11.00 13.15, to 20.2. klo 11.00 13.15 Kaikki kotona teatteriksi. Työpajassa tutustumme ryhmänä Kaikki kotona -näyttelyyn ja siirrymme sen jälkeen teatteriluokkaan tutkimaan näyttelyn aiheita teatterin keinoin. Vapaa pääsy. Ilmoittautuminen annantalo.fi. • to 6.2. to 14.5. Kaikki kotona. Näyttely avaa perheiden ja arjen moninaisuutta kävijöilleen taiteen ja kaikille avoimien tapahtumien keinoin. Näyttelyn, esitysten lähtökohta ja sisällön ydin on lasten, nuorten ja aikuisten yhdessä tekeminen, taide ja leikillisyys, ja niiden tarjoamat keinot käsitellä vaikeitakin asioita. Vapaa pääsy. • to 6.2. su 8.3. Esine maalauspohjana. Esine maalauspohjana -näyttely käy temaattista dialogia Annantalon ensimmäisessä kerroksessa esillä olevan Kaikki kotona -näyttelyn kanssa. Vapaa pääsy. HSL sai kaksi tarjousta junaliikenteen tarjouskilpailuun Manchester United -seuralegendat Helsinkiin maaliskuussa Voittaja julkistetaan toukokuussa H SL on saanut kaksi tarjousta junaliikenteensä järjestämisestä kesäkuusta 2021 alkaen. HSL:n junien tuleva operaattori on selvillä toukokuussa 2020. Nyt käynnistyy tarjousten arviointiprosessi, jossa erityistä huomiota kiinnitetään tarjousten laatuun ja niiden taloudelliseen kestävyyteen. HSL ei tule tiedottamaan tarjousten arviointiprosessin etenemisestä ennen kuin HSL:n hallitus on hyväksynyt tarjouskilpailun ratkaisun. Tarkoituksena on, että HSL:n hallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 5. toukokuuta. Voittaja aloittaa kesällä 2021 Kilpailun voittanut liikennöitsijä aloittaa HSL:n junien ajamisen 27.6.2021. Kilpailutuksen tavoitteena on parantaa junaliikenteen laatua ja samalla saada HSL:lle enemmän määrittelyvaltaa siihen, millaista lähijunaliikennettä Helsingin seudulla ajetaan osana koko seudun liikennejärjestelmää. Tarjouskilpailu koskee HSL:n tilaamaa junaliikennettä, joka tällä hetkellä kattaa kehäradan, rantaradan Helsingistä Siuntioon ja pääradan Helsingistä Keravalle. Tällä hetkellä liikenne on hankittu suorahankintana VR-yhtymä Oy:ltä. Junaliikennettä ajetaan myös tulevaisuudessa Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy:n junilla. Kalustoyhtiön omistavat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit. Jos junaliikenteen liikennöitsijä vaihtuu kilpailun seurauksena, nykyinen HSL:n lähijunaliikennettä tuottava henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksessa uudelle liikennöitsijälle vanhoina työntekijöinä. Tarjouskilpailu koskee HSL:n tilaamaa junaliikennettä, joka tällä hetkellä kattaa kehäradan, rantaradan Helsingistä Siuntioon ja pääradan Helsingistä Keravalle. M aailman suosituimman urheiluseuran Manchester Unitedin pelaajalegendat Bryan Robson, Wes Brown, Lee Martin ja Ben Thornley saapuvat maaliskuussa Suomeen tapaamaan seuran faneja ja osallistumaan Manchester Unitedille omistetun yksityisen suomalaisen Red Room -museon avajaisiin. Pelaajalegendojen lisäksi Helsinkiin saapuu Old Trafford -stadionin pitkäaikainen kuuluttaja Alan Keegan. 28.3. järjestettävä yleisölle avoin Manchester United Legends Night in Helsinki -fanitapahtuma on laajuudessaan ensimmäinen Suomessa ja sen myötä Helsinkiin saapuu myös kansainvälisten urheilumedioiden edustajia ja United-faneja ympäri maailmaa. Manchester United on yksi maailman menestyneimpiä sekä kannattajaja seuraajamäärältään suosituimpia urheilujoukkueita. Seuran suomalainen aktiivifani Jere Virtanen on yli 20 vuoden ajan kerännyt Manchester Unitediin liittyviä esineitä ja muistoja, jotka ovat karttuneet jo yli 30 000 esinettä kattavaksi yksityiskokoelmaksi. Kyseessä on yksi maailman suurimmista United-kokoelmista, jonka valmistumista yksityiseksi Helsinki Red Room -museoksi Manchester United -legendat saapuvat juhlistamaan. Museon vihkii käyttöön Manchester United -museon kuraattori Jason Leach. Vierailunsa yhteydessä Bryan Robson, Wes Brown, Lee Martin ja Ben Thornley osallistuvat lauantaina 28.3. yleisölle avoimeen Manchester United Legends Night in Helsinki -illallistapahtumaan, jonka juontaa Old Traffordin virallinen kuuluttaja Alan Keegan. Pelaajat tutustuvat vierailunsa aikana Helsingin lisäksi myös Lappiin. – Seuralegendojen saapuminen Helsinkiin ja kokoelmaani katsomaan on luonnollisesti kiitollisinta, mitä fanille voi harrastuksen tiimoilta tapahtua. United-pelaajien keskuudessa seurahistorian arvostetuimmaksi pelaajaksi nimetty Bryan Robson antoi itselleni aikoinaan kipinän ryhtyä seuraamaan juuri Manchester Unitedia ja nyt saan hänet katsomaan, mitä sai aikoinaan viisivuotiaassa pojassa aikaan, kertoo legendat Helsinkiin kutsunut Jere Virtanen, Gofamer Oy, ja jatkaa: – Tähtivierailu tullaan dokumentoimaan esimerkiksi seuran omaan, miljardiyleisön tavoittavaa MUTV-kanavaan, joten tämä on hieno mahdollisuus esitellä Suomea ja kotimaista kannattajakulttuuriamme myös kansainväliselle urheiluyleisölle. Suomalaisfaneilla on mahdollista tavata jalkapallolegendat Helsingissä järjestettävässä illallistapahtumassa, johon osallistuu myös täkäläisiä jalkapallotähtiä. Fanituksen ammattilainen Pelaajalegendojen vierailusta Suomessa vastaa Virtasen perustama henkilövaikuttajien globaali mittausalusta Gofamer, joka helpottaa fanituksen kohteiden, managereiden ja urheilualan sponsoreiden välistä yhteistyötä. – Fanitus on vuosien varrella paitsi vienyt paljon aikaa ja rahaa, myös antanut minulle ammatin. Olen sen siivellä päässyt tutustumaan kansainväliseen henkilövaikuttajabisnekseen ja siinä yhä oleellisemmaksi muuttuneisiin sosiaalisen median kanaviin. Perustamamme suomalainen Gofamer on markkinoiden ensimmäinen vaikuttajien arvonmittauksen ja sisältömarkkinoinnin järjestelmä, joka palvelee fanituksen kohteiden lisäksi myös managereita, sponsoreita sekä mainosja mediatoimistoja, lisää Gofamer Oy:n toimitusjohtaja Jere Virtanen. Bryan Robson Manchester Unitedin ja Englannin maajoukkueen kapteeni Bryan Robson on pelannut Unitedissa yli 460 ottelua vuosina 1981-1994 ja tehnyt seuralle 99 maalia. Hän pelasi vuonna 1982 Suomen ja Englannin kansainvälisessä ystävyysottelussa Olympiastadionilla tehden kaksi maalia 1-4 päättyneessä ottelussa. Wes Brown Viiden Valioliigamestaruuden ja kahden Mestarien liigan voittaja Wes Brown lopetti ammattilaisuransa kaudella 2017/18. Englantilaispuolustaja voitti Manchester Unitedin mukana myös historiallisen triplamestaruuden vuonna 1999 (Valioliiga, Mestarien liiga ja FA Cup). Lee Martin Yli sata peliä Unitedissa pelannut Lee Martin ratkaisi Manchester Unitedille maalillaan vuoden 1990 FA Cup -mestaruuden. Ben Thornley United-uransa alussa loukkaantunut Ben Thornley kuului Manchester Unitedin legendaariseen vuoden 92-sukupolveen yhdessä David Beckhamin, Paul Scholesin ja Ryan Giggsin kanssa. Hän on sittemmin toiminut yhtenä MUTV:n kommentaattoreista ja keulakuvista. Alan Keegan Alan Keegan tunnetaan nimellä The Voice of Old Trafford. Hän on toiminut yli 20 vuoden ajan Manchester Unitedin kotipelien kuuluttajana ja pelaajahaastattelijana. Alan Keegan on myös ollut vuodesta 2017 lähtien EA SPORTS FIFA -jalkapallovideopelisarjan virallinen stadionääni. Jason Leach Manchesterin Old Trafford -stadionilla sijaitsevan virallisen Manchester United -museon kuraattori ja stadionin vierailukeskuksen kehitysjohtaja. Manchester United Legends Night in Helsinki -illallinen lauantaina 28.3. Scandic Park Helsinki -hotellissa. Illallisliput alkaen 150 euroa. Lippupaketit myynnissä osoitteessa www.redarmyfinland.com Helsingin yksityisessä Manchester United Red Room -kokoelmassa on yli 30 000 United-esinettä seuran yli 140-vuotisen historian ajalta. Kokoelmaan kuuluu myös kaksi Old Trafford -stadionin kotivaihtopenkkiä vuosilta 2006-2010. – On upeaa saada Manchester United -legendoja tutustumaan Helsinkiin ja Suomeen. Bryan Robson synnytti itsessäni kipinän fanitukseen ja valitsin hänen pelinumeronsa aloittaessani jalkapallon viisivuotiaana, kertoo legendat Helsinkiin kutsunut Jere Virtanen, Gofamer Oy.
14 Viikot 7-10/2020 • Nro 2 A RTag Gallery edisti kesästä 2014 virkeästi nuoremman polven taiteilijoiden esiin pääsyä. Veikko Halmetoja siirtyy omaa nimeään kantavaan galleriaan Kalevankadulle vanhan Katariinan paikalle. Kokonaismäärä saattaa vähentyä yhdellä, jos uutta ei tule Hietaniemeen. Elämä ja kuolema yhtä Forum Box, Ruoholahdenranta 3A, esittelee neljän taiteilijan yhteisnäyttelyn ”Kuolema on hyväksi” (Fantastic Death). Elämän päättyminen antaa elämälle ja kokemuksille merkityksen. Yksilötasolla läheisen kuolema on usein tragedia, mutta ”ihmisyyden näkökulmasta taas kuolevaisuus voidaan nähdä hyvänä, suorastaan fantastisena tapahtumana”, sanoma kuuluu. Elämä ja kuolema ovat yhtä. Daniel “Hello” Mensah on ruumisarkkutaiteilija, joka on tehnyt näyttelyyn kolme fantasia-arkkua. Noora Geagean videossa ”Life goals” raskaana oleva nainen toimii jalkapallokentällä maalivahtina. Selfie-arkku on Vilma Metterin kokemuksellinen installaatio, jossa kävijä voi hetken rauhoittua ruumisarkussa ja ottaa halutessaan ”viimeisen poseerauksen”. Aurora Reinhardin teos 2000-luvun aarteita on kokoelma hänen ystävänsä käsilaukussa vuosien varrella kantamista esineistä. Taideluento on 9.2. klo 14. Luonnonmaisemat sielunmaisemiksi Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee kahden pidemmän linjan kuvataiteilijan teoksia Maisema maisemassa -näyttelyssä. Marja Hirvinen asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän havainnoi maalauksissaan luonnon herkkyyttä ja monimuotoisuutta värillisellä otteella. Kyky tulkita ja kokea luontoa on kokonaisvaltaista ja huokuu syvää henkisyyttä. Maalausten väri-ilmaisu kiteytyy henkilökohtaiseksi sielunmaisemaksi. Taiteilija on luontokuvaaja, hiljaisuuden vaeltaja, valon ymmärtäjä ja kauneuden etsijä. Lapsuuden souturetkillä Muuramessa ja nykyisin luonnossa vaeltamalla hän aistii maisemat, jotka maalaa omiksi sielunmaisemikseen. Luonnon hiljaisuus on hänelle myös innostuksen lähde. Sinikka Hautamäki on yhteisnäyttelyn toinen maisemien maalaaja. Tuokiokuvaus vuohen elämään 79 miljoonaa on kansainvälisesti palkitun ammattivalokuvaaja Emmi Kähko?sen projekti, joka sai alkunsa vuohen syntymästä, jota hän kuvasi. Kokemuksesta heräsi mietteitä Myymälä 2:n, Uudenmaankatu 23, näyttelyyn: Mikä on eläimen elinkaari? Mikä ihmisen rooli on siinä? Yksi teurastamo avasi 2018 ovensa valokuvaajalle. – Etupihalla on tuhannen litran juottoastia täynnä aivoja. Tilanne tuntuu niin absurdilta, että se vähän naurattaa. Suomessa teurastetaan vuosittain 79 miljoonaa eläintä ja maailmanlaajuisesti 70 miljardia. Miten ihminen on päättänyt ottaa oikeudekseen muiden eläinlajien hyväksikäytön? Näyttely on tuokiokuvaus. Tarina yhdestä iltapäivästä. Ihmiskuntaa ruokkiva tuotantotapa, joka brutaaliudessaan on normalisoitu. Kuvia tukevissa teksteissään Kähkönen avaa aistimaailmaansa, jota hän koki vierailullaan teurastamossa. Ne tarjoavat katseluikkunan teurastamon suljettujen ovien taakse. Salla Tuomivaara pitää ”Miten eläimistä tehdään lihaa” kierroksen 8.2. klo 14 galleriassa. Osallistuvan ympäristötaiteilijan öljyteoksia Kaisa Salmi on helsinkiläinen installaatio-, performanssi-, yhteisö-, ja ympäristötaiteilija joka tunnetaan mittavista osallistavista ympäristötaideteoksistaan, kuten eduskuntatalon portaille ja Turun tuomiokirkon edustalle sommitelluista gerbera-asetelmista. Hän teki viimeksi ”Plastic Maman” Kansalaistorille Suomen EU-puheenjohtajuuden avajaisiin 2019 ja aiemmin Narinkkatorille muovijätteistä tehty teos ”Muovivyöry” ja Lahdessa tuhansia osallistujia kerännyt ”Fellmanin pelto”, elävän monumentin. Viime aikoina Salmi on laajentanut öljyvärimaalauksiin. Kaapelitehtaan Valssaamo, Tallberginkatu 1C, esittelee Honkaniemen ateljeessa syksyllä syntyneitä töitä. Kaapelin pikanäyttelyn muut taiteilijat ovat Markku Heikkilä öljyteoksilla, Antti Nordin veistoksillaan ja Markku Pätilä öljytöillään eri alustoille. Avajaisissa lauloi mm. ISA. Epätäydellisen elämän dokumentoija Ullamaija Hänninen on helsinkiläinen valokuvaaja, jonka taiteellinen toiminta alkoi yksityisnäyttelystä Ajat 1988. Hän on kuvannut paljon kiveä, puutarhaa ja vastakkaisia materiaaleja. Laterna Magican, Rauhankatu 7, Kellarigalleriaan rakentui alkuvuodeksi Baroque -teoskokonaisuus. Taiteilija sanoo sen olevan dramaattinen ja intensiivinen: – Vahvat värit, voimakkaat tunteet ja liikkeen voima veivät mukanaan. Dramaattisuutta, valon ja varjon vaihtelua tuon jokaiseen kuvaani. Hänninen dokumentoi kukkimista ja kuihtumista, elämän kerroksellisuutta. Mikään ei lopulta ole juuri sitä miltä näyttää. – Kuvakieleni muodostuu kaikesta kokemastani. Ympärillä oleva elämä ei voi olla vaikuttamatta teoksiini. Mikä on minun paikkani hetkittäisen kaaoksen ja rauhan välimaastossa? Teoskokonaisuuden kuvista koottu kirja ilmestyi Mustan Taiteen kustantamana. Hysterian museo Museum of Hysterian-teokset Galleria Huudossa, Eerikinkatu 36, tarkastelevat 1800-luvun sairausilmiötä, hysteriaa, valokuvan, kuvamontaasin, digitaalisen piirroksen ja veistosinstallaatio ”Hysterian syyt” keinoin. Hysteria oli sairausilmiö, jossa erityisesti naisia vaivanneet moninaiset oireet yhdistettiin tiedettä ja taidetta inspiroineeksi sairausmääreeksi, jonka avulla tiukkoja sukupuolinormeja pyrittiin ylläpitämään. Kuvataiteilija-valokuvaaja Johanna Naukkarinen käsittelee hysterian kuvastoja tieteellisen katseen näkökulman kautta ja rinnastaa hysteriakuvia uudempiin naiseutta esittäviin kuviin. Keskiössä ovat 1800-luvun pariisilaisen la Salpêtrièren sairaalan tutkimuksissa syntyneet piirrokset, joilla hysterian oireita ja niihin sairastuneita naisia pyrittiin luokittelemaan. Ihmisen kasvot arvoituksellisia Kuvataiteilija Petri Merta sanoo, että viime vuoden aikana ihmiset ja kasvot ilmestyivät entistä vahvemmin taiteen kuvastoon: silmät, nenä, kulmakarvat, suu… – Teema on kiehtonut minua aina, sillä kasvot ja sen lukemattomat pienet lihakset ovat ihmisen tärkein viestintäväline keskinäisessä kommunikaatiossa ja vaikuttavat ratkaisevasti viestin tulkintaan. Perimmältään ihmisen kasvot ovat arvoitukselliset. Galleria Kookos, Runeberginkatu 17, esittelee ”At this moment” -näyttelyn, jonka maalauksilla Merta jäljittää alati muuttuvien hetkien ja kasvojen arvoitusta. – Olen käynyt eräänlaista vuoropuhelua töideni kanssa ja työstänyt niitä spontaanisti niin kauan, että niihin ilmestyneet kasvot ovat värimassojen ja viivojen lävitse alkaneet katsoa takaisin päin – minua itseäni. Väriä pursuava maailma Taidemaalari Marika Kaarnan ihanat väriä pursuavat maalaukset vievät mielikuvitusmaailmoihin, jotka välillä kommentoivat voimakkaastikin todellista maailmaamme. Symbolismi on monitasoista, eikä jää mustavalkoisiin viittauksiin. Hän käsittelee töissään arjen mystiikkaa ja työt edustavat maagista realismia. Tekotapana ovat akryyli ja öljy. Ikuiset juhlat on nimeltään Galleria A 2:ssa, Kasarminkatu 28 A 2, tammikuun esillä ollut näyttely, joka kysyy teoksillaan: Loppuvatko juhlat?, Mitä Jaakob uneksii?, Onko rannalla tilaa?, Ottaako prinsessa ruusun?, Sulaako Jäätelö? Ultramariinia vai kobolttia? Taiteilijalle myönnettiin v. 1989 Art Anna -palkinto. Teksti: Risto Kolanen H Kuvataide Risto Kolanen Keskitalven kuvataide Taiteilija Vilma Metteri ja Tammilinnut sarjasta Kukkivat hautakivet Forum Boxissa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Emmi Kähkösen 79 miljoonaa -valokuvanäyttely on Myymälä 2:ssa. Kuvassa hän on yhdessä näyttelyn vaikuttavimman teoksen kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Kaisa Salmi on laajentanut öljyvärimaalauksiin, joita on esillä Kaapelin Puristamossa. Taiteilija teostensa Kalevala 1 ja 2 välissä. Kuva: Riitta Salasto. Kuvataiteilija Petri Merta ja teoksensa Katse eteenpäin (vas.) ja Tyttö ja kaulakoru Galleria Kookoksessa. Kuva: Raimo Granberg. Marika Kaarnan Ikuiset juhlat -näyttelyssä taiteilija mukana Tupakalla. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Marja Hirvinen ja Salainen puutarha Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 2 • Viikot 7-10/2020 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2020, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 16. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti ? ? Autokorjaamot Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 ? ? Hammasteknikot ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 p alvelevat lähI ja erIkoIslIIkkeet ? ? Painopalvelut Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari p. 09 413 97 300 • www.karprint.fi osaavaa • nopeaa • asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 6 Neste K Helsinki Hietalahti Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: Myy huonokuntoinen asuntosi! Haussa asunto – ei välityskuluja. 044 3533 303 Laura Stolt ? ? Ostetaan Silkkaa iloa! – Helsingin Taiteilijaseuran Taidelainaamo 25 vuotta Kauneutta Kosmetiikka Helmestä jo 80 vuotta K emikaliot Suomessa on hiljalleen katoava käsite, mutta onneksi niitä löytyy vielä muutamia. Yksi niistä harvoista on Kosmetiikka Helmi, joka täyttää tänä vuonna huikeat 80 vuotta. Tämä on suuri juhlan aihe ja myös kannustus pienyrittäjyyteen ja kivijalkaliikkeiden jatkuvaan olemassaoloon. Historiaa vihreältä Puistotieltä 1936 valmistuneessa Munkkiniemen puistotie 9:ssä oli kaikissa asunnoissa tammiparketti ja marmoritakka. Taloa kutsuttiin Munkkiniemen Helmeksi. Aluksi liikehuoneistossa toimi maitokauppa, jonka ruudullinen kivilattia on edelleen käytössä. 1940 maitokaupan tilalle avattiin rohdoskauppa, joka sai luontevasti nimen Kemikalio Helmi. Helmi on hyvä ja ajanmukainen nimi tänäkin päivänä. Uusi aikakausi perinteitä kunnioittaen Vuonna 2011 neljännen omistajanvaihdoksen yhteydessä nimi muutettiin Kosmetiikka Helmeksi. Samalla tuoteja palveluvalikoima laajeni. SKY-kosmetologi Raija Kavonius palvelee ”talon tapaan” eli meikin tai ripsien ja kulmien kestovärjäyksen saa usein saman tien ilman ajanvarausta. Lauantaisin tapaat Helmessä erikoiskosmetologi-estenomi Lauri Salmen. Lauri edustaa Exuviance-sarjaa Suomessa ja tekee tehokkaat Exuvianceja laitehoidot ammattitaidolla. Tuloksia tuovat Hydrafacial-, Radiofrekvenssija mikroneulaushoidot. Kotoisa ja helposti lähestyttävä Kosmetiikka Helmen suosion ja menestyksen takana ovat ihanat asiakkaat, jotka ovat käyttäneet palveluita vuosien ajan. Liikettä pidetään ”meidän kauppana”. Rentouttava Helmikasvohoito on suosituin, kun halutaan hemmottelua ja meikkiä, ja Lauri Salmen tehohoitoihin tullaan, kun halutaan näkyviä tuloksia. Hyvä henki ja pitkä historia luo katseen ilolla vuoteen 2040, jolloin Helmi täyttää huikeat 100 vuotta. Kosmetiikka Helmi Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki. P. 09 484 803 www.kosmetiikkahelmi.com Tervetuloa juhlimaan kanssamme: 14.2 klo 10-17 ja 15.2 klo 10-14 Raija Kavonius ja Lauri Salmi Rikhardinkadun kirjastossa sijaitseva Helsingin Taiteilijaseuran Taidelainaamo viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhliaan tarjoamalla kävijöilleen monipuolista ohjelmaa koko vuodeksi. T a i d e l a i n a a m o n 25-vuotisjuhlavuosi käynnistyi viime lauantaina kaikille avoimilla syntymäpäiväjuhlilla. Taidelainaamossa avautui teemalla Silkkaa iloa! juhlanäyttely, johon osallistuu yli sata Helsingin Taiteilijaseuran jäsentaiteilijaa. Näyttely on esillä 8.3.2020 asti. Helsingin Taiteilijaseuran Taidelainaamo perustettiin 25 vuotta sitten Rikhardinkadun kirjastoon taiteilijaseuran ja Helsingin kaupunginkirjaston yhteistyönä. Taidelainaamogalleria sijaitsee kirjaston pohjakerroksessa. Taidelainaamo on saavuttanut suuren suosion ja kasvanut tasaisesti Suomen suurimmaksi. Valikoimassa on runsaat 4 000 teosta yli 500 paikalliselta jäsentaiteilijalta. Taidelainaamoon tuotavat uudet teokset päivitetään nettisivuille, ja sivustolta voi myös hakea teoksia esimerkiksi taiteilijan, tekniikan ja aiheen mukaan. Teoksia lainataan tuhatkunta vuodessa, ja suurin osa niistä lunastetaan omaksi. Teoksia saa lainaan pienellä kuukausimaksulla, joka määräytyy teoksen myyntihinnan mukaan. Kuukausimaksua maksamalla teoksen voi myös kuluttomasti lunastaa itselleen. Taidelainaamosta voi aivan yhtä hyvin ostaa teoksia suoraan gallerioiden tapaan. Juhlavuonna järjestetään useita eri tapahtumia eri puolilla pääkaupunkiseutua. Keväällä Rikhardinkadun kirjastossa järjestetään kuvataideillat 15.4. ja 22.4 teemoinaan taiteilijan työ ja taiteilijuus. Paikalla on taiteilijoita keskustelemassa työstään. Helsingin, Espoon ja Vantaan taidelainaamojen yhteisponnistuksena Espoon Kauppakeskus Selloon pystytetään toukokuun ajaksi pop-up-taidelainaamo, joka tuo pääkaupunkiseudun taiteilijat ja ostoskeskuksen kävijät yhteen. Kesäkuussa Suomenlinnan Galleria Rantakasarmin toiminta laajenee pysyvästi, kun tilaan avataan Taidelainaamon sivupiste palvelemaan matkailijoiden ja kansainvälisten vierailijoiden tarpeita. Juhlavuottaan viettävä Helsingin Taiteilijaseuran Taidelainaamo on elinvoimainen ja tunnustettu taiteilijavetoinen taidetalo, joka palvelee niin helsinkiläisiä taiteilijoita kuin taiteesta nauttivia kävijöitä. Monipuolinen teosvalikoima ja asioinnin helppous kannustavat asiakkaita kokeilemaan uutta ja tekemään yllättäviä ja rohkeita taidevalintoja. Juhlavuotta ja syntymäpäiviä vietetään yhteistyössä Taidelainaamon pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Rikhardinkadun kirjaston kanssa. Kuvat: Pia Männikkö Helsingin Taiteilijaseuran Taidelainaamo www.taidelainaamo.fi, www.helsingintaiteilijaseura.fi Rikhardinkadun kirjasto, Rikhardinkatu 3 00130 Helsinki info@taidelainaamo.fi, puh +358 (0)50 470 5298 Avoinna ti–pe 12–18, la–su 12–16
16 Viikot 7-10/2020 • Nro 2 Kiinteistömaailma Punavuori | Sydänkoti Juridia & Invest Oy Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki p. 045 222 8002 | punavuori@kiinteistomaailma.fi #kiinteistömaailmapunavuori #rööperinasuntokauppiaat Jouni Mikkonen Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä 045 275 5610 jouni.mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Tea Skog-Mikkonen Osakas, kiinteistönvälittäjä 040 538 1857 tea.skog-mikkonen@ kiinteistomaailma.fi Auli Pohjaranta Kiinteistönvälittäjä, LKV 040 159 7740 auli.pohjaranta@ kiinteistomaailma.fi Tervetuloa ystävänpäiväkahville 14.2. klo 13-16 Hyödynnä samalla alkuvuoden kampanjaetu! Asunnon myynti nyt ilman asiakirjaja markkinointikuluja. Etusi n. 500€. Oikea hetki on juuri nyt! Eeva Mamia Myyntineuvottelija 0400 991 037 eeva.mamia@ kiinteistomaailma.fi Tuula Saarmila Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 0400 991 036 tuula.saarmila@ kiinteistomaailma.fi ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?