Viikot 33-36 – Nro 11/2019 – 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti R ööpeRin L ehti LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Pietarinkatu 10, Helsinki • p 09 611 821 • timma.? /ihonhoito IHONHOITO www.ihonhoito.com After Summer Glow -kasvohoito Ihoa kirkastava ja puhdistava Exuviancekasvohoito, joka vahvistaa ihoa ja tekee siitä samettisen pehmeän. 95 € Back to work! Sopii myös herkälle ja rasittuneelle iholle! BITMASTER TIETOKONEHUOLTO Pursimiehenkatu 16 • puh. (09) 174 746 bitti@bitmaster.fi • www.bitmaster.fi Nopea ja tehokas Pesukatu 24 h! Kiiltopesu sis. esipesu, alustapesu, kiillotuspesu ja vaha Kuponki voimassa 11.9.2019 asti Neste K Eläintarhassa. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin ja etuihin. 1 / kuponki. Loistopesu sis. lisäesipesu, kiillotuspesu, alustapesu ja ShineTech-vahaus 24 90 (norm. 34,90€) Neste K Helsinki Eläintarha Nordenskiöldinkatu 22, Helsinki Puh. (09) 148 1891, www.eltsu.? AVOINNA: joka päivä 24 h Nyt pesuetu Pesuun saa lisättyä 3 eurolla / kpl lisäesipesun, alustapesun tai vahan 14 90 (norm. 17,90€) -kortilla Pehmoharjapesu 17 90 (norm. 23,90€) Kuponki voimassa 11.9.2019 asti Neste K Eläintarhassa. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin ja etuihin. 1 / kuponki. OSTAMME KUOLINPESÄT JA IRTAIMISTOT MEILLE VOI MYYDÄ MONENLAISTA – SOITA JA TARJOA! A N T I I K K I L I I K E 040 554 8918 Annankatu 8, Helsinki | info@art.fi Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa! Autojen korjauksia ja määräaikaishuoltoja LAAKSTEN Oy Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI • Puh. 09 6926994 / 040 7573725 Seuraava Rööperin-lehti ilmestyy 11.9. Aineistopäivä 5.9. klo 10
2 Viikot 33-36/2019 • Nro 11 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Vastaanottaja maksaa postimaksun Lehden tilaaja Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Tilaan Karprint Oy Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari KS 20 19 A 3/2019 • 9,10 € ENTISÖINTI ? KERÄILY ? KÄDENTAIDOT ? ARJEN HISTORIA Muotoilija Heikki Orvolan UNIIKIT PRODEERAUKSET Kultakauden radikaali Totinen humoristi Vanhan tuolin verhoilu on ekoteko Janakkalan tietokonemuseo Klassismi nosti älyn kunniaan Panssarivaunut Suomeen 100 vuotta sitten Yksilöllisiä kelloja – halvin 60 000 euroa ELLEN THESLEFF IIU SUSIRAJA TYYLISUUNNAT KARI VOUTILAINEN 4 – 2019 8,10 Rehevöityminen jo suuri uhka vesilinnuille Sporting-ammunta suosittua Team Krieghoff tähtää huipulle Revolverihaulikko tulee taas Afrikkalainen sikarutto, näivetystauti... Riistaruokinta lisää tautiriskiä Suden salametsästäjiä yhdistää Herraviha ja EUturhautuneisuus 3/19 7,00 Kari, Siri ja Verona – KOLME SUKUPOLVEA lännenratsastajia Henna Halme luo raviuraa Ruotsissa Presidentti Kyösti Kallio oli henkeen ja vereen hevosmies Pekka Vehviläinen vie viimeiselle matkalle hienotunteisesti Ninan ravikimpat tuovat lisää ihmisiä raviurheiluun Eläinkuljetusdirektiivissä tulkinnanvaraisuuksia Kes än HEV OStapa htum at Kevät toi kutinan -syitä useita ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 6/2019 – 7,90€ Syks yn kurs sit ja tapa htum at MELONTA vahvistaa keskivartaloa Ketogeeninen ruokavalio polttaa rasvaa ja nostaa testosteronia Käsilläseisonta treenaa myös mieltä Fibromyalgiapotilas katkaise oireiden kierre Jos haluat isäksi, ota kännykkä pois taskusta Naurisöljyhapot edistävät suolen toimintaa Mitä biologinen ikä kertoo? Brain Relief hengähdyshetki aivoille Luontoon Ystävien pariin Päihteet pois Kalaa lautaselle Sensuelli ylang ylang sytyttää ilon 4 Souvareiden Lasse Hoikan vinkkiä hyvään elämään Eturauhasen liikakasvuun: Omenasiiderietikkaa ja teetä vesimelonin siemenistä Paljon asiaa miehelle KOIRA Meidän 3/2019 7,00 RO TU ESIT TELYSSÄ VEHNÄ TER RI ER I Suomalaista koiranpitomallia vietiin Kiinaan Laiton koirakauppa kukoistaa Euroopassa: Isot pentutehtaat tienaavat miljoonia 7000 metrin korkeuteen Nepalilla Koditon koira seurasi huipulle Myllysen perheen ystävät: Salli ja Mocca Uusi villitys: Dog Survival Kiinteistö Nro 3/2019 | 6,90 & energia Asukkaat mukaan aurinkosähkön pientuotantoon Tuulija ydinsähkö pian jo tasoissa Puolet taloyhtiöistä remontoi vasta kun putkisto vuotaa Lisää päästövähennyskeinoja Myös kiinteistöt hiilinieluiksi 134 metriä korkea, 35 kerrosta Majakka Suomen korkein rakennus Lakimuutos tulossa HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2019 • 7,10 ROTUESITTELYSSÄ HURMAAVA EXOTIC Prätkäkissa Börje reissaa maailmalla Kultarannan kissavaltiaat Kissat terapeutteina ja hengenpelastajina Turvallisesti ulkona Tarhassa ja valjaissa Sielun peili Millä tavalla puhut itsellesi? 2/2019 7,90 Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Ida Elina päivitti kanteleen nykyaikaan Masennuksen takana voi asua viisaus Taikahetket syntyvät, kun kuuntelet itseäsi Pelastaako parisuhde vai erotako erinomaisesti? Suola symboloi puhtautta ja elämän jatkuvuutta Tunnista paranemisen 5 tasoa HUUTO karkottaa pelon ja surut 3/2019 7,30 SÄVELTÄJÄ KASSU HALONEN: Uniapneaa voi sairastaa tietämättään KUULOKOJE voi avata uuden maailman Outi ja Ove löysivät toisensa Facebookista Ikääntynyt iho kaipaa kosteutta VÄÄRÄSTÄ nukkumisasennosta niskaja selkäjumeja Eläkeläisillä yhä enemmän KULUTUSLUOTTOJA 60+ ihmisen tärkeää huolehtia luustosta ja lihaksista Heikki Tidenberg, 69-vuotias tämän kevään ylioppilas Hormonikorvaushoidosta hyötyä, mutta myös haittaa Pientaloasukkaan erikoislehti NRO 2/2019 7,30€ Kattoremontti huoltaa koko taloa YMPÄRISTÖARVOT usein mielessä lattiaa valitessa Runsas lumitalvi nostaa pohjavesiä Asumiskuluissa eroa 1 500 euroa PIENI TALO pienille perheille Valurautaviemärin käyttöikä 50 vuotta Viemärivedet menivät vuosia tuuletusputkeen Tapeteissa väriä ja kukkasia mutta myös hillittyjä värejä Nyt kaikki lehdet puoleen hintaan Tilaa puh. 09 413 97 300 tai postittamalla kuponki tai sähköpostilla tilaukset@karprint.fi Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KS2019A Tarjous voimassa 31.8.2019 (Määräaikainen tilaus.) r Antiikki ja taide 22€ (norm. 43€) r Ase & Erä 36€ (norm. 71€) r Hevosmaailma 24€ (norm. 48€) r Kiinteistö & energia 36€ (norm. 71€) r Kissafani 24€ (norm. 48€) r Luontaisterveys 39€ (norm. 78€) r Meidän koira 22€ (norm. 43€) r SenioriTerveys 30€ (norm. 59€) r Sielunpeili 25€ (norm. 49€) r Talomestari 21€ (norm. 42€) Tilaa omaksi ... ... tai lahjaksi! kesätarjouksena Nyt kevättarjouksena puoleen hintaan Voit tehdä tilauksen myös verkossa www.karprint.fi
15. vuosikerta – nro 11 Viikot 33-36/2019 ? ? Ajankohtaista Työväenopistossa jälleen yli 2 500 kurssia Kuva: Mika Ruusunen ? Helsingin työväenopisto tarjoaa syksyksi laajan harrastepaletin, josta löytyy kursseja jokaiselle. Miten olisi hindin kieli, ukulelen soitto, retkeilyn alkeet tai vaikkapa sanataiteellinen aamukävely? Yli 2 500 kurssin lisäksi työväenopistossa järjestetään syyskaudella toista sataa yleisölle avointa ja maksutonta luentoa ja luentosarjaa. Tänä syksynä luennoilla tutustutaan muun muassa karjalaisten historiaan, arkeologiaan, mediakritiikkiin ja medialukutaitoon, Kuun kulttuurihistoriaan sekä ruoan tulevaisuuteen. Vuoden ilmiö työväenopistossa on Eurooppa. Tällä opisto haluaa nostaa esiin eurovaalivuotta, Suomen EU-puheenjohtajuutta sekä ylipäänsä yhteistä eurooppalaisuuttamme. Teema näkyy opetuksessa historiasta ja kuvataiteista aina musiikkiin ja ruokakulttuuriin. Sivu 15 Sivu 7 Helsinki haluaa parantaa katutöitä Avuksi tutkimustieto ja uusi projektinjohtaja Laina Olympiastadionin perusparannusja uudistamishankkeeseen Vuoden kirjastokuntaa etsitään jälleen ? Vuoden kirjastokuntaa ja yleisön suosikkia etsitään jälleen. Kilpailun ilmoittautuminen aukeaa tänään ja voittaja selviää Helsingin Kirjamessuilla 26.10.2019. Tänä vuonna palkinnon jakaa kilpailun tuomarina toimiva juontaja ja kirjailija Jenni Pääskysaari. Kuntaliiton yhteistyössä Suomen kirjastoseuran kanssa järjestämä kilpailu on tarkoitettu kaikille kunnallisille kirjastoille. Ensimmäinen tunnustuspalkinto jaettiin vuonna 2018 ja sen sai Espoon kaupunginkirjasto. Yleisön suosikiksi valittiin Salla. – Kuntien ylläpitämät kirjastot ovat suosituimpia julkisia palvelujamme. Myös maailmalla suomalainen kirjastolaitos ja kirjastoarkkitehtuuri saavat osakseen ylistystä. On jälleen aika juhlistaa ja nostaa esiin kirjastojen yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, sanoo erityisasiantuntija Johanna Selkee Kuntaliitosta. Kilpailussa valitaan viime vuoden tapaan myös yleisön suosikki. Suomen kirjastoseura järjestää kaikille avoimen verkkoäänestyksen lokakuussa 2019. Vuoden kirjastokunnassa kirjasto on paljon käytetty ja kuntalaisten rakastama paikka ja palvelu. Katutöitä Hämeentiellä keväällä 2019. Projektinjohtaja Jyrki Paavilainen. ? Helsingin kaupunki aloitti helmikuussa laajan hankkeen, jolla tähdätään katutöiden aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Tavoitteena on merkittävä parannus siihen, miten katutyöt tulevaisuudessa sujuvat. – Nyt ollaan tekemässä systeemistä muutosta. Se on tärkeää, koska katutyöt eivät ole Helsingissä vähenemässä. Helsinki on kasvava kaupunki. Toisaalta meillä on myös katujen alla paljon peruskorjausiässä olevaa infraverkkoa. Toimivassa kaupungissa työmaat hoidetaan mahdollisimman vähän haittaa tuottaen, toteaa pormestari Jan Vapaavuori. ? Syksyn ensimmäisessä kokouksessa kaupunginhallitus päätti lainan myöntämisestä Olympiastadionin perusparannusja uudistamishankkeeseen. Kaupunginhallitus päätti myös esittää valtuustolle Kallion Siltasaarenportin asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto päätti esittää valtuustolle 11. kaupunginosan korttelia 306, korttelin 307 tonttia 7 sekä katualuetta koskevan asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee nykyisin virastoja hallintorakennus käytössä olevia tontteja Toisen linjan ja Siltasaarenkadun risteyksessä sekä tonttien välistä Siltasaarenkadun katualuetta. Suunnittelukilpailun voittaneessa Lyyra-hankkeessa nykyiset virastoja hallintorakennukset puretaan. Kaavaratkaisulla mahdollistetaan voittaneen ehdotuksen mukainen ratkaisu. Ratkaisu mahdollistaa tonteille monipuolista toimitilarakentamista, Linjoille tyypillistä kivijalkaliiketilaa sekä asumista. Hankkeen tavoitteena on tukea alueen kehitystä uuden yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti keskusta-alueena ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Helsingin kaupunki omistaa alueen ja kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta. Kaupunginhallitus päätti myöntää Stadion-säätiö sr:lle Olympiastadionin perusparannus-ja uudistamishankkeeseen 25,5 miljoonan euron suuruisen lainan urheiluja ulkoilulaitosrahaston varoista. Kaupunki on kattanut peruskorjaushankkeen rahoitusta yhteensä 130,5 miljoonalla eurolla kaupunginvaltuuston tekemän rahoitusosuuspäätöksen mukaisesti. Valtio on sitoutunut osallistumaan hankkeen kustannuksiin enintään 50 % osalta.
4 Viikot 33-36/2019 • Nro 11 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 11/2019 Asuntokaupassa reilun parin prosentin kasvu P itkään jatkuneen matalapaineen jälkeen asuntokauppa on näyttänyt viime kuukausina viriämisen merkkejä. Kumulatiivisesti tarkasteltuna tammi–kesäkuussa vanhoja asuntoja on myyty Suomessa 0,7 % enemmän kuin viime vuonna samalla ajanjaksolla. Toukokuun huippulukemien jälkeen myös kesäkuussa vanhojen asuntojen kauppoja on tehty enemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa (+2,6 %). Vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat nousseet valtakunnallisesti yhteensä 0,7 % (+197 kpl) tammi–kesäkuussa verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna. Asuntokauppa on käynyt vilkkaana erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat tammi–kesäkuussa 6,0 % (+451 kpl) viime vuodesta. Muualla Suomessa kauppamäärät laskivat samalla ajanjaksolla 1,2 % (-254 kpl) Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsan mukaan. Vanhojen asuntojen kauppoja on tehty tammi–kesäkuussa viime vuotta enemmän Helsingissä 6,5 % (+278 kpl), Espoossa 4,1 % (+73 kpl), Vantaalla 7,1 % (+102 kpl), Tampereella 2,0 % (+38 kpl). Vanhojen asuntojen kauppamäärät ovat tammi–kesäkuussa laskeneet Turussa 1,2 % (-18 kpl), Kuopiossa 5,5 % (-43 kpl), Porissa 3,5 % (-18 kpl), Lahdessa 3,2 % (-27 kpl) ja Kouvolassa 9,5 % (-40 kpl) vuoden takaiseen verrattuna. Pääkaupunkiseutu porskuttaa myös vanhojen kerrostaloasuntojen kauppamäärien vetäjänä. Tammi–kesäkuussa vanhojen kerrostaloasuntojen kauppoja tehtiin pääkaupunkiseudulla 4,9 % (+268 kpl) enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten, kun muualla Suomessa kauppamäärät laskivat samalla ajanjaksolla 3,8 % (-382 kpl). Yksittäisistä kaupungeista vanhojen kerrostaloasuntojen kauppoja tehtiin tammi–kesäkuussa viime vuoteen verrattuna enemmän erityisesti Porvoossa (11,9 %, +16 kpl), Joensuussa (6,3 %, +11kpl), Vantaalla (6,1 %, +50 kpl) ja Helsingissä (5,5 %, +198 kpl). Pääkaupunkiseudulla vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat 2,5 % (+114 €) ja muualla Suomessa 2,6 % (+51 €). Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat kuuden kuukauden liukuvaa keskiarvoa tarkasteltaessa kesäkuussa Helsingissä 2,0 % (+105€), Espoossa 3,1 % (+119€), Vantaalla 0,6 % (+18€), Tampereella 4,7 % (+134€), Turussa 6,8 % (+166€). Vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat kesäkuussa tarkasteltaessa kuuden kuukauden liukuvaa keskiarvoa Porissa 5,2 % (-77€), Lahdessa 1,3 % (-24€) ja Kouvolassa 8,8 % (-98€). Vaikka toukokuun huippulukuihin ei ihan kesäkuussa päästy, olivat vanhojen asuntojen kauppamäärät silti 2,6 % (+127 kpl) korkeammat kuin vuosi sitten kesäkuussa. Rööperifest Fredan torilla ja Punavuorenkadulla ? Kymmenettä kertaa järjestettävä RööperiFest on Punavuoren ikioma kyläjuhla Fredrikintorilla ja Punavuorenkadulla torstaina 22. elokuuta klo 16.00– 22.00. Fredan torilla on kaksi esiintymislaavaa täydentämässä toisiaan. Punavuorenkatu on suljettu liikenteeltä ja siihen levittäytyvät lähialueen pienyrittäjät esittelemään toimintaansa ja myymään tuotteitaan. Ohjelma Fredrikintorin lavalla 16–22 Toimela Brass, Snellun ala-aste, Pelastusarmeijan Temppelin soittokunta, Lighthouse, The Fisherman & The Sea, Emesis, Raija Koso ja Marino & sunrise orchestra Green Hippo Cafen lava 16–21 Snellun ala-aste, Larry Peninsula, Rap-Mummo Eila, O & M Duo , Janus Hanski. Alkuillan juontaa Marco Bjurström. Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia. Ohjelmaa lapsille klo 16– 19 Punavuorenkadulla Snellmanin koululla Punavuorenkadulla on ohjelmaa, kahvila, kirpputori ja arpoja. Punavuorenkadulla on myyntipöytiä ja esittelytelttoja. Tapahtuman järjestelyissä on mukana joukko vapaaehtoisia punavuorelaisia asukkaita, yrittäjiä ja Punavuoriseura ry. Artistit tukevat juhlaa esiintymällä ilmaiseksi. Tapahtuma on maksuton. Osaajapulan ratkaisemiseksi otettava kaikki keinot käyttöön ? Yritysten näkemyksiä kasvunäkymistä ja osaamistarpeista kerätään vuoden aikana usean eri tahon toimesta. Kyselyjen ja selvitysten trendi on selkeä: osaajia tarvitaan. Esimerkiksi Helsingin seudun kauppakamarin alkuvuodesta tehty jäsenkysely osoittaa, että vuoden 2018 tilanteeseen verrattuna osaavan työvoiman saatavuus on heikentynyt ja yritykset kokevat tilanteen haittaavan myös kasvunäkymiä. Tuoreimpana sama asia käy ilmi EK:n viimeisimmästä suhdannebarometrista, joka julkaistiin 31.7.2019 ja jonka mukaan pula työvoimasta ja osaamisesta vie pohjaa uusien työpaikkojen syntymiseltä. Oman lisänsä osaajapulaan tuo se, että tulevaisuuden osaamistarpeet voivat olla hyvinkin toisenlaisia kuin juuri nyt. Yritysten kokeman osaajapulan kroonistuessa samaan aikaan yksi keskeisimmistä nykyisen hallituksen tavoitteista on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työllisten määrää on neljän vuoden aikana tarkoitus nostaa 60 000 henkilöllä. Hallitus perustaa kaikkiaan seitsemän kolmikantaista työryhmää, joiden tehtävänä on miettiä, miten temppu tehdään ja laatia ehdotuksia toimenpiteiksi jo syksyn budjettiriihtä varten. Yhtälö työllisyysasteen nostamiseksi ja osaajapulan ratkaisemiseksi ei ole helppo. Vastuu tilanteen ratkaisemisesta ei myöskään ole yksin valtiolla, vaan toimia tarvitaan julkisen vallan lisäksi myös yrityksiltä ja oppilaitoksilta. Rakenneja lainsäädäntömuutosten lisäksi ratkaisuja on etsittävä myös pienemmistä puroista ja yksi potentiaalinen puro on yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä, jonka saralla on paljon mahdollisuuksia niin toisen asteen koulutuksessa kuin korkeakoulutuksenkin osalta. Toimivia esimerkkejä löytyy jo nyt. Rinteen hallituksen panostukset koulutukseen on otettu laajalla rintamalla tyytyväisenä vastaan. Yhteistyön lisäämiseksi yritysten ja oppilaitosten välillä tarvitaan kannustimia ja se toivottavasti näkyy myös alkaneen hallituksen koulutuspanostuksissa. Yhteistyötä lisäämällä on mahdollista löytää ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen, osaamistarpeiden ennakointiin ja työllisyysasteen nostoon. Kaupunkifestivaali Pointti veti Kansalaistorille noin 25 000 kävijää Kaupunkifestivaaleilla nautittiin aurinkoisista säistä ja mukavista yhteisistä hetkistä. Kuva: Vesa Laitinen, Helsingin kaupungin aineistopankki. ? Ylen ja Helsingin kaupungin yhdessä ensimmäistä kertaa järjestämä utelias kaupunkifestivaali Pointti keräsi kiinnostuneita Helsingin Kansalaistorille 1.– 3.8. Festivaalikävijät pääsivät seuraamaan useita Ylen live-lähetyksiä, ennustamaan säätä, selostamaan uusiksi urheilun klassikkohetkiä ja ideoimaan parempaa Helsinkiä. Järjestäjien arvion mukaan tapahtumassa vieraili kolmen päivän aikana noin 25 000 ihmistä. Pointin tapahtuma-alueella sijaitsevan Helsingin keskustakirjasto Oodin kävijälaskuri rekisteröi tapahtuman aikana jopa yli 50 000 kävijää. – Pointti oli hieno lisä kesäisen Helsingin tapahtumatarjontaan. Se houkutteli sankoin joukoin osallistujia Kansalaistorille, josta on muodostumassa uudenlainen tapahtumien keskus kaupunkiin. Pointti innosti niin vauvat kuin varttuneemmatkin tekemään ja kokeilemaan kaikenlaista kiinnostavaa, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. K a u p u n k i f e s t i v a a l i l la nähtiin muun muassa A-studion, Noin viikon studion ja Villi Kortti -ohjelman live-esityksiä, joogattiin ja askarreltiin koruja Strömsön opein. Yle Radio 1, Yle Radio Suomi, Yle Puhe ja Yle Vega tekivät suoraa lähetystä Oodin aulasta kaikkina kolmena päivänä. Pikku Kakkosen Seikkailukone ja Buu-klubben leikittivät perheen pienimpiä. – Yleisö otti uuden tapahtuman erinomaisesti vastaan. Ylelle on tärkeää olla läsnä suomalaisten arjessa eri tavoilla, ja oli hienoa huomata, kuinka tärkeää tällainen vuoropuhelu Ylen kanssa on myös suomalaisille. Kiitos kaikille festivaalivieraille ja Helsingin kaupungille yhteistyöstä, sanoo Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Vapaaehtoiset auttavat pitämään huolta Suomenlinnasta 2018 leiriläisiä. Susanna Kekkonen. ? Maailmanperintökohde Suomenlinnaa pidetään osin kunnossa myös vapaaehtoisvoimin. Tänään alkaneelle Unescon kansainväliselle World Heritage Volunteers -leirille osallistuu vapaaehtoisia nuoria aikuisia eri puolilta maailmaa. Leiri järjestetään jo viidettä kertaa Suomenlinnassa. Nyt alkava leiri järjestetään ensimmäistä kertaa yhteistyössä toisen Suomen maailmanperintökohteen, Vanhan Rauman kanssa. Kaksiviikkoisen leirin aikana nuoret työskentelevät molemmissa kohteissa ja pääsevät näin tutustumaan kahteen maailmanperintökohteeseen. Työtehtäviin kuuluu maisemanhoitoa ja kunnossapitoa. Raumalla vapaaehtoiset auttavat esimerkiksi rakennusten kunnossapidossa perinteisen menetelmin keittämällä punamultamaalia ja maalaamalla sillä rakennuksia. Suomenlinnassa hoidetaan niittyalueita, torjutaan vieraslajeja ja kunnostetaan linnoitusrakenteita. Viikot leirillä mahdollistavat myös kulttuurien välisen vuoropuhelun ja tutustumisen toisiin vapaaehtoisiin sekä paikallisiin. – Leiriläisten työpanos on kaikkina vuosina ollut tärkeä ja kulttuuriperinnön suojeleminen yhdessä on tuonut osallistujille antoisia kokemuksia, sanoo Suomenlinnan hoitokunnan työnjohtaja Asko Jääskeläinen, joka toimii leirillä jo viidettä vuotta työnjohtajana. Suomenlinnan leirin järjestävät Suomenlinnan hoitokunta, Rauman kaupunki ja Allianssin nuorisovaihto yhteistyökumppaneidensa kanssa. Vastaavia Unescon vapaaehtoisohjelmaan kuuluvia leirejä järjestetään tänä vuonna lähes 40 maassa ympäri maailmaa. Suomalaiset nuoret voivat osallistua muiden maiden leireille. Tule vapaaehtoiseksi Myös pääkaupunkiseudun asukkailla on mahdollisuus vapaaehtoistyöhön Suomenlinnassa kaupungin järjestämän puistokummitoiminnan kautta. Puistokummiksi voi ryhtyä kuka tahansa, joka haluaa osallistua kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen. Suomenlinnan puistokummit auttavat pitämään viheralueita kunnossa muun muassa haravoimalla ja kitkemällä haittalajeja.
5 Nro 11 • Viikot 33-36/2019 Yllättävän moni uusi opiskelija vielä ilman asuntoa 1 Aloita asunnonhaku nopeasti kun opiskelupaikkasi on varmistunut 2 Hae asuntoja useilta eri alueilta – älä jää yhden kortin varaan 3 Tee muistiinpanoja asunnoista 4 Täytä asuntohakemus huolella 5 Älä ole vaatimaton – asuntoesittelyssä vaatimattomuus ei kaunista 6 Keskustele vuokranantajan tai välittäjän kanssa esittelyssä 7 Pukeudu kuin olisit menossa työhaastatteluun 8 Pyydä vanhempasi takaajaksi 9 Ole ajoissa paikalla asuntoesittelyssä 10 Harkitse kimppakämppää 10 vinkkiä ? Nämä kymmenen klassista Vuokraturvan asunnonhakuvinkkiä auttavat opiskelijaa saamaan toiveitaan ja tarpeitaan vastaavan asunnon, vaikka kilpailu vuokra-asunnoista on juuri tähän aikaan vuodesta todella kovaa. ? Vaikka uusilla opiskelijoilla olisi tänä kesänä ollut siihen hyvä mahdollisuus, yllättävän suuri joukko ei ole hoitanut asuntoasioitaan ajoissa kuntoon. Harmillisen moni uusi opiskelija on vielä ilman asuntoa, ja heistä suuri osa ei välttämättä ymmärrä millaiseen kiireeseen ja kilpailutilanteeseen se voi johtaa. Jos asunto on edelleen hankkimatta, nyt on kiireen vilkkaan syytä asiaan tarttua. Mitä suositummalta ja halutummalta alueelta asuntoa toivoo, sen kovempi kiire on. Opiskelupaikkojen varmistuminen aikaistui isolta osin kesäkuulle, kun opiskelijavalinta on muuttunut pääsykokeiden sijaan enemmän lukioja ylioppilaskoearvosanoihin perustuvaksi. Siinä missä aiemmin opiskelupaikat varmistuivat pääosin heinäkuun puolivälin tienoilla, nyt suuri osa sai varmistuksen opiskelupaikalleen jo kesäkuussa. Osa opiskelijoista hyödynsi lisäajan hoitamalla asuntoasiansa kaikessa rauhassa hyvissä ajoin kuntoon. Mattimyöhäisillä voi olla edessä tilanne, jossa toiveiden mukaista asuntoa ei enää kaikille riitä. Siksi jos asunnonhaun aloittaa vasta nyt, on alusta asti syytä katsoa vaihtoehtoja laajasti yhdelle tai muutamalle alueelle keskittymisen sijaan. Jos vielä kuun lopussakin on ilman asuntoa, ja lähes kaikki asunnot ovat jo menneet, voi joutua pakon edessä ottamaan sen minkä saa, vaikka sijainti, asunto tai vuokrataso ei omia toiveita vastaisi. Siksi nyt kannattaa pitää kiirettä. Vuokranantajan kannalta paras kohta vuotta vuokrata pieni asunto on juuri nyt Moni vuokranantaja kuvittelee, että vuokranantajan kannalta otollisin hetki vuokrata pieni asunto olisi syksyllä. Voi jopa nähdä uutisia, joissa näin kerrotaan. Syyskuussa opinnot ovat kuitenkin jo alkaneet, ja ilman asuntoa ovat lähinnä ne, jotka lähtivät liian myöhään liikkeelle tai joilla on maksuhäiriömerkintöjä. Vuokranantajalle paras aika pienen asunnon vuokraamiseen on nyt opiskeluiden alkamisen alla. Ei siis kannata tahallaan odotella syksyä, jos on mahdollisuus antaa asunto vuokralle jo nyt. Asumistuki vesittää itse omaa tehoaan Asumistukimenojen paisuminen on yksi asuntomarkkinoiden ja sosiaalipolitiikan suurista haasteista, vaikka talouskasvu on viime aikoina hieman tilannetta loivantanut. Asumistuki on siitä ongelmallinen tuki, että se vesittää itse omaa tehoaan. Maksettavan asumistuen kasvu mahdollistaa tietyn suhteellisen osuuden ylittäessään vuokrien nousun, joka puolestaan kasvattaa asumistukea tarvitsevien joukkoa. Asumistuen perimmäisiä vaikutuksia voi pohtia ajatusleikkinä sitä kautta mitä tapahtuisi, jos asumistuki kokonaan poistettaisiin. Vaikka niin radikaali muutos ei olisi tosielämässä viisas, tällainen pohdinta paljastaa paljon harvoin ymmärrettyä tai ainakin harvoin tunnustettua asumistuen luonteesta ja vaikutuksista. Mitä sitten tapahtuisi, jos asumistuki kokonaan poistuisi? Selvää on, että jotkut ihmiset menettäisivät vuokra-asuntonsa, ellei esimerkiksi harkinnanvaraisella toimeentulotuella muutosta paikattaisi. Mutta vaikka niin ei tehtäisi, suurin osa asumistukea saavista ei menettäisi vuokra-asuntoaan. Eivätkä heidän asuntonsa jäisi tyhjilleen ilman asukasta. Koska sellainen ei olisi kenenkään etu. Vuokratasot sopeutuisivat vuokralaisten muuttuneeseen maksukykyyn, eli laskisivat. Vaikka asumistuki poistuisi, ihmiset tarvitsisivat edelleen asuntoja. Ja asunnot vuokralaisia. Asuntojen vuokraaminen ei loppuisi, mutta se saattaisi tuottojen laskusta johtuen toki ainakin tilapäisesti hieman vähentyä. Asumistuki on siinä mielessä tehoton tuki, ettei se suurimmassa osassa tapauksia laske asukkaan asumiskustannuksia. Asumistuen seurauksena vuokralaiset voivat maksaa korkeampia vuokria halutuilla alueilla, ja hyöty siitä menee valtaosin vuokranantajille. 15 prosenttia väestöstä asumistukien piirissä Yksilötasolla myönnettävä tuki, esimerkiksi harkinnanvarainen toimeentulotuki, voi aidosti auttaa tuensaajaa. Mutta nykyinen massiivinen asumistukijärjestelmä on rakenteeltaan automaatti, joka vuokralaisten maksukykyä kaavamaisesti tukemalla vaikuttaa koko markkinaan ja nostaa vuokria. Tämä näkyy jo siitä, kuinka asuntosijoittajien piireissä puhutaan asumistukijärjestelmästä omien tuottojen takaajana. 850 000 suomalaista oli viime vuoden lopussa asumistukien piirissä. Tilanne on kestämätön. Se on 15 prosenttia väestöstä, kun kaikkiaan vuokralla asuu noin 25 prosenttia väestöstä. Näin suuren joukon tukeminen vesittää koko tuen idean ja vie suurimman osan sen hyödyistä. Vuokratasot määräytyvät aina kysynnän, tarjonnan ja vuokralaisten maksukyvyn suhteesta. Noin joka viides tietyn alueen vuokralaisista voi saada asumiseensa tukea ilman, että sillä on selvää alueen vuokratasoa nostavaa vaikutusta. Jos tuensaajia on enemmän, tukien hyöty alkaa valua vuokriin. Nykytilanne, jossa noin 60 prosenttia kaikista vuokra-asunnoissa asuvista on asumistukien piirissä, on johtanut selvään yleisen vuokratason nousuun. VATT selvitti 2017 nostaako asumistuki yksittäisen asunnon vuokraa, jos vastaavissa asunnoissa asuvista toinen saa asumistukea ja toinen ei. Havainto oli, että ei nosta, koska vuokrat määräytyvät ennen kaikkea alueen tyypillisen vuokratason mukaisesti. Tämä kärki sekoitti aiheen uutisoinnin pitkäksi aikaa. Tosin tutkijat itsekin tiedotteessaan totesivat, että eipä tullut tutkittua, nostaako asumistukijärjestelmä yleistä vuokratasoa. Ja että tulokset siksi ovat ristiriidassa aiempien suomalaisten tutkimusten kanssa, joiden mukaan asumistuen erot vaikuttavat voimakkaasti vuokriin. Tällainen sekoilu asian ympärillä tuntui hämmentävän myös poliittisia päättäjiä, mikä oli harmillista. Sinänsä selvää asiaa hämärsi ilmeisesti tutkijoiden itsensäkin mielestä hieman epäonnistunut kysymyksenasettelu. Mitä sitten pitäisi tehdä? Jotta asumistuesta saataisiin enemmän hyötyä, tuettavien määrää pitäisi johdonmukaisesti vähentää ja tukisummaa supistaa. Tämä pitäisi tehdä vaiheittain mutta päättäväisesti, hieman samaan tapaan kuin asuntolainojen verovähennysoikeuden kanssa on toimittu. Nykyinen asumistuen paisuttamisen tie on kuljettu loppuun, koska asumistuen vuokria nostavasta vaikutuksesta on tullut tärkein syy sille, että asumistukea tarvitaan. On keksitty ikiliikkuja, joka todellisuudessa rahoitetaan veronmaksajien lompakosta. Koulumatka on lapselle tie itsenäiseen liikkumiseen. Kuva: Nina Mönkkönen/Liikenneturva Vinkit turvalliselle koulumatkalle: • Suunnittele sopivin reitti kouluun – turvallisin reitti ei välttämättä aina ole se lyhin. • Harjoittele koulureitti yhdessä lapsesi kanssa. Kun perusasiat ovat hallussa, kannattaa antaa lapsen toimia itsenäisesti ja seurata vierestä. • Lapselle on hyväksi liikkua edes osa koulumatkasta omin voimin – se kartuttaa liikennetaitoja ja saattaa myös virkeämpänä koulupäivään. • Koulumatkan sujumisesta kannattaa kysellä lapselta pitkin kouluvuotta, myös jo varttuneemmilta koululaisilta – se on tärkeä välittämisen merkki. ? Koulun alku on jo pian ovella, vaikka keskellä lomasesonkia ei aivan siltä tuntuisikaan. Liikenneturva kannustaa uusien ekaluokkalaisten vanhempia harjoittelemaan koulumatkaa yhdessä lapsen kanssa hyvissä ajoin. Vanhemman oma esimerkki on tärkeä asia lapsen turvallisen liikkumisen kannalta. Koulun aloittava lapsi on monen uuden asian äärellä, ja yksi näistä on koulumatka. Kun se on harjoiteltu kunnolla etukäteen, on ensimmäisissä koulupäivissä ainakin yksi jännityksen aihe vähemmän. Mikäli aiheeseen ei ole vielä paneuduttu, kannattaa reitin suunnittelu ja matkaan tutustuminen yhdessä aloittaa mahdollisimman pian. – On vanhemman vastuulla suunnitella turvallisin reitti kodin ja koulun välille. On hyvä muistaa, ettei lyhin mahdollinen reitti aina ole se turvallisin. Usein kannattaa suosia esimerkiksi alikulkuja tienylitysten sijaan, vaikka matkasta siten tulisikin hieman pidempi, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Ida Maasalo. Lapsi oppii liikenteessä tarvittavat taidot parhaiten liikkuessaan itsenäisesti mutta yhdessä aikuisen kanssa. Koulureitti kannattaakin kulkea yhdessä läpi useamman kerran ennen koulun alkua. Näin lapselle jää reitin lisäksi mieleen myös turvallisimmat tavat toimia sen varrella olevissa tilanteissa, kun toimintaohjeet yhdistyvät tiettyihin paikkoihin. – Hyvästä ennakkoharjoittelusta huolimatta on hyvä silloin tällöin varmistaa, että lapsella on ohjeet vielä mielessä. Vanhempi voi esimerkiksi lähteä lapsen seuraksi koulumatkalle ja seurata tämän toimimista. Lisäksi koulukuulumisista jutellessa kannattaa kysäistä myös koulumatkan sujumisesta, isompienkin lasten kanssa, ehdottaa Maasalo. Muista esimerkin voima On hyvä muistaa, että lapsi oppii aikuisten esimerkistä. Vanhempien kannattaakin käyttäytyä liikenteessä mahdollisimman esimerkillisesti ja huolehtia itsekin turvalaitteiden, kuten pyöräillessä kypärän ja syksyn pimeiden saavuttua heijastimien käytöstä. – Aikuinen näyttää lapselleen esimerkkiä joka päivä. Esimerkiksi turvallisen tienylittämisen kohdalla kannattaa myös itse tehdä kuten opettaa, eikä esimerkiksi kiirehtiä bussiin päin punaisia valoja, Maasalo muistuttaa. Koulumatka on lapselle usein tie itsenäiseen liikkumiseen. Koululaisen liikennetiedot ja -taidot karttuvat vähitellen kokemuksen myötä seuraamalla aikuisten esimerkkiä ja harjoittelemalla itse. Auton takapenkillä istuessa taidot eivät kartu samalla tavalla. – Myös vireyden ja keskittymiskyvyn on todettu olevan parempia silloin, kun koulumatka suoritetaan omin voimin ulkoillen. Vaikka koulumatka olisi pitkä ja suurin osa siitä taittuisikin autokyydillä, voisi lapsen antaa kävellä esimerkiksi viimeinen kilometri koululle. Silloin hän pääsee nauttimaan ulkoilun hyödyistä eikä koulun ympäristö ruuhkaudu autoliikenteestä, Maasalo kannustaa. Harjoittelemalla turvallinen koulumatka
6 Viikot 33-36/2019 • Nro 11 ? ? Menovinkkejä ELOKUU 14 Päivyri Aurinko nousee klo 5.16 – ja laskee 21.34 Nimipäivät: Keskiviikko: Onerva Torstai: Jaana, Marjo, Maritta Perjantai: Aulis Lauantai: Verneri Sunnuntai: Leevi Maanantai: Mauno, Maunu Tiistai: Sami, Samuli, Samu Päivän mietelause: Pienet huolet puhuvat, suuret ovat mykkiä. Seneca (4 eaa.–65 jaa.) Piispa Laajasalon kolmas Myötätuntoilta ? Helsingin piispa Teemu Laajasalo on julistanut vuoden 2019 Myötätunnon vuodeksi. Myötätunto on ihmisten välisen kanssakäymisen myötä syntyvä hyvään pyrkivä voima. Vuoden aikana on kaikkiaan viisi Myötätuntoiltaa Helsingin Vanhassa kirkossa. Jokaisena iltana käsitellään myötätuntoa eri näkökulmasta. Myötätunnosta kutsutaan keskustelemaan eri alojen asiantuntijoita. 19.8. klo 18 Myötätuntoillassa piispa Laajasalon vieraina ovat pastori Marjaana Toiviainen ja työelämäprofessori Pekka Sauri. Aiheena on Myötätunto ja sosiaalinen media. Illan musiikista vastaavat Jippu sekä Henna Uoti. Tulevat Myötätuntoillat klo 18 Helsingin Vanhassa kirkossa: 28.10.2019 Myötätunto ja köyhyys 25.11.2019 Myötätunto ja Jeesus ANNANTALO Annankatu 30 pe 16.8.2019 klo 09.30 Metsä Metsä on elämyksellinen telttaretki, ylistyslaulu suomalaiselle metsälle. Kaksi esiintyjää, tanssija ja muusikko, tuovat metsän tilaan. Liput 5 € (+mahd. toim.kulut) pe 16.8.2019 klo 10.00 12.00 Naperokino | Ystävät ja perhe Pienimpien lasten oma elokuvateatteri Naperokino esittää kotimaisia ja ulkomaisia lasten animaatioita, joita voi tulla katsomaan, vaikka vain hetkeksi kerrallaan. Perjantaisin koko syyskauden eri teemoin! Vapaa pääsy. la 17.8.2019 klo 13.00 15.30 All For Funk – Lesson & Session Tanssitunti ja avoimet katutanssiharjoitukset. All For Funk on kahden helsinkiläisen naisen perustama työryhmä, jotka kehittävät katutanssikulttuuria Suomessa ja maailmalla. Maksu 5 €, sis. Popping-tunnin ja avoimet treenit. Maksu käteisellä paikan päällä. ti 20.8.2019 klo 17.30 18.15 Kaupunkitanssit Maksuton paritanssituokio pihan A-lavalla kaikenikäisille tanssijoille. Tanssina masurkka. Vapaa pääsy ke 21.8.2019 klo 10.00 – 14.00 Viljelytalkoot to 22.8.2019 klo 16.00 16.45 Kesämuskarit A-lavalla Kesämuskarit kutsuvat laulamaan, leikkimään, liikkumaan ja loruttelemaan 0-7-vuotiaita aikuisineen yhdessä muskariopettaja Tuuli Paasolaisen kanssa. Vapaa pääsy. NÄYTTELYT pe 1.3.2019 – ti 31.12.2019 Tulevaisuuslaboratorio Tulevaisuuslaboratorio kutsuu kaikenikäiset tulevaisuuden tutkijat taiteelliseen seikkailuun. Vapaa pääsy. CAISA Kaikukatu 4 pe 16.8.2019 klo 19.00 la 17.8.2019 klo 14.00 la 17.8.2019 klo 18.00 BODYCTRL f-ART House | nykytanssiteos Teoksellaan BODYCTRL f-ART House -ryhmä haastaa kysymään ja tunnistamaan niitä kuvastoja, joiden lävitse naiskeho yhteiskunnassamme nähdään. Liput 10/5 € ti 20.8.2019 klo 14.00 15.30 to 22.8.2019 klo 10.00 11.30 Avoin studio taaperoille -työpajat Open Studio for Toddlers Workshops. Taapero-taidetyöpajoihin voi tulla koko ajaksi tai vain hetkeksi kerrallaan. Lapset tutustuvat yhdessä huoltajansa kanssa erilaisiin taidemateriaaleihin ja tekniikoihin. Pajoissa puhutaan englantia ja suomea. Vapaa pääsy NÄYTTELYT to 8.8.2019 – to 29.8.2019 Kallion pop up -taidenäyttely Caisan ja kalliolaisten taiteentekijöiden yhteinen näyttely kokoaa useita taiteilijoita ja näkökulmia. Vapaa pääsy. ESPAN LAVA Eteläesplanadi 1 pe 16.8.2019 klo 16.30 Open Stage Klo 16.30 Dame Emil, 19.00 RppR. Vapaa pääsy. la 17.8.2019 klo 11.00 14.00 DNA Lasten lauantai Klo 11.00 Sirkustelua katusirkus Woltin kanssa, 12.00 Mutaveijarit, 13.00 Sirkustelu jatkuu. Vapaa pääsy. ti 20.8.2019 klo 16.30 Yhteislaulupäivä Laulattajana Krista Pellikka. Vapaa pääsy. ke 21.8.2019 klo 16.30 Open Stage Klo 16.30 Pinehill Brothers, 19.00 Jack’s Basket Room. Vapaa pääsy. to 22.8.2019 klo 16.30 Open Stage Klo 16.30 Steel Band Los Pan, 19.00 Redhill Rats. Vapaa pääsy. 25. Art goes Kapakka -kaupunkifestivaali 10 päivää ja 10 yötä, 36 festivaaliravintolaa, lähes 400 tapahtumaa ja 22 taidenäyttelyä Leffayöt Malmin hautausmaalla ? Tuore taide on parasta! Art goes Kapakka puhaltaa jälleen henkeä Helsinkiin, tuo riemua ihmisten mieliin, säpinää katukuvaan ja rentoutta pakaroihin. Festivaaliohjelma sisältää musiikkia, runoutta, performanssia, improvisaatiota, tanssia ja muita esittäviä taiteita, kuvataidetta, makuja sekä kiinnostavia keskusteluja. Kaikkiin Art goes Kapakan tapahtumiin on ilmainen sisäänpääsy. Olkaa hyvä! Festivaalin käynnistää rakastettu Kuorojen kierros, joka kokoaa Senaatintorille jälleen ennätyksellisen suuren 2528 laulajan konsertin torstaina 15.8. klo 19. Yhteiskonsertin johtaa Marjukka Riihimäki. Yleisöä lämmittelee Robottikuoro, joka koostuu 20 kaiuttimesta. Konsertin jälkeen kuorot kiertävät esiintymässä Art goes Kapakoissa klo 20–23 välisenä aikana. Art goes Kapakka on tuonut uusia kykyjä, upeita bändejä, huimaa lahjakkuutta ja taiteellista osaamista helposti lähestyttävässä muodossa helsinkiläisille tuttuihin ravintoloihin, baareihin, pubeihin ja kapakoihin vuodesta 1995 alkaen. Tänäkin vuonna festivaali tarjoaa sekä kiinnostavia nousevia kykyjä että jo paikkansa taidealalla vakiinnuttaneita mestareita. Tämän hetken kansanmusiikkisoundi tulee NOOLI:lta, jonka kaustislaiset juuret sekoittuvat kaupungin urbaaniin sykkeeseen Bistro Manussa. Fazer Café Kluuvikatu 3:ssa esiintyvä, räppiä ja laulua yhdistelevä F rikkoo musiikillaan rajoja ja venyttää julkisen naiskuvan kapeaa marginaalia. Rotterdamissa esiintyvä Josén Pimeä Puoli esittelee tummia tarinoita värisevällä twistillä ja Carolina Morales Experiancia Flamenco Nórdica tuo Suomeen espanjalaista tulisieluista flamencon herkkyyttä yhdistäen sitä suomalaiseen mielenmaisemaan. Jazzpianistit Seppo Kantonen ja Mikael Myrskog viihdyttävät pianismillaan Ravintola Savoyssa. Raivokkaan svengaava akustinen kansanmusiikkitrio Haaga Folk Machine yhdistää pelimannimusiikin rockmusiikkiin William K. Kurvissa. Kotimainen klassikko Honey B & T-Bones riehaannuttaa yleisön tanssimaan deltabluesin, funkin ja garagerockin tahtiin. Ølhus Københavnin keikalla nähdään nelihenkinen kokoonpano. Tamperelainen laulaja-lauluntekijä Kielo Kärkkäisen musiikki tutkii ihmisen halua löytää yhteyttä itseensä ja toiseen. Syksyllä 2019 toisen albuminsa julkaisevan artistin löytää Art goes Kapakka -keikalla Café Verandassa Finlandia-talolla. Ravintola Careliassa esiintyvä Charles Carlman Trio hellii korvia lämpimällä ja samettisella soinnilla. Yhtye on vakiinnuttanut asemansa Helsingissä jo aiemmin kuukausittaisella klubillaan GLO Hotel Artissa. Manalan lava täyttyy nykykansanmusiikkista, räpistä, konekompeista ja kaupunkiäänimaisemista, kun haapoja & illmari kollektiivi hengittävät uutta elämää nykypäivän runolaulun muodossa. To Phoebe. -Kadi on ilmiömäisen jazzlaulajan Kadi Vijan kunnianosoitus kulttisarja Frendien Phoebe Buffaylle. Kappaleet esitetään mahdollisimman autenttisesti, myös hieman epävireisesti. Mukana myös paljon muuta monipuolista ja mielenkiintoista ohjelmaa. Tsiigaa Art goes Kapakka -kuvataidenäyttelysarja esittelee monipuolisen näyttelykokonaisuuden, jossa on esillä kaikkiaan 15 nykytaiteilijan teoksia. Mukana on maalauksia, veistoksia, valokuvia ja piirroksia. Näyttelykokonaisuus tarjoaa festivaalikävijöille visuaalisia elämyksiä, mutta myös ajankohtaisia kommentteja ympäröivään maailmaan. Tsiigaa-ravintolanäyttelykokonaisuuden ovat kuratoineet Eeva Muona ja Inka-Maaria Jurvanen Helsingin Taiteilijaseurasta. Pirskahtelevaa ruoka-, juomaja ravintolakulttuuria käsittelevä Maista Art goes Kapakka esittelee kiinnostavia teemoja ja tarjoaa maukkaita makuelämyksiä. Maista-sarjan ohjelmissa tutustutaan esimerkiksi viineihin ja kuohuviineihin, tanskalaisiin voileipiin, kakkukiilteisiin, olutmakuihin sekä suomalaisen humalajuonnin historiaan. Lisäksi festivaalin aikana joistakin Art goes Kapakka ravintoloista on mahdollista tilata myös erityisiä Art goes Kapakka -annoksia. Vuonna 2017 lanseerattu AGK Pohtii -keskusteluohjelmakokonaisuus saa jatkoa mielenkiintoisten kysymysten ja henkilöiden äärellä. AGK Pohtii -ohjelmakokonaisuudessa muun muassa nauretaan itäsuomalaiselle, mutta myös helsinkiläiselle ahneudelle, keskustellaan Art goes Kapakan menneisyydestä ja tulevaisuudesta, sekä perehdytään venäläiseen populaarimusiikkiin. ? Cinespia on yksi Los Angelesin suosituimmista elokuvatapahtumista. Jo yli 15 vuoden ajan leffafriikit ja muut elokuvista kiinnostuneet ovat elokuun öinä katsoneet klassikoita Hollywood Forever -hautausmaalla, jossa lepää suuri joukko elokuvahistorian kirkkaimpia tähtiä. Nyt Pop Up Kino Helsinki tarjoaa elämyksen Cinespian hengessä. Malmin hautausmaapappi Kai Sadinmaan isännöimänä esitämme elokuun 19. ja 20. päivä kaksi elokuvaklassikkoa pääsymaksuttomissa ulkoilmanäytöksissä Malmin hautausmaalla. Elokuvat alkavat auringon laskiessa klo 21 jälkeen. Maanantaina 19.8. nähdään F.W. Murnaun ohjaama mykkäelokuva Sunrise A Song of Two Humans vuodelta 1927. Elokuvaa pidetään yleisesti yhtenä kaikkien aikojen vaikuttavimmista mykkäkauden elokuvista. Se on runollinen ja tunteikas mestariteos, joka vielä 90 vuotta ensi-illan jälkeen vangitsee katsojansa. Elokuva esitetään Yrjänä Sauroksen live-säestyksellä. Tiistaina 20.8. vuorossa on kotimainen klassikko. Risto Jarvan ohjaama ja Arto Paasilinnan romaaniin perustuva Jäniksen vuosi (1977) on teemaltaan yhä ajankohtaisempi. Elokuva kertoo mainostoimistossa työskentelevästä Vatasesta, joka kyllästyy oravanpyörään ja pakenee ruuhkasuomesta matkaseuranaan jänis. Katsojille on tarjolla kahvia, herkkuja ja syötävää tapahtumapaikan kioskeista jo ennen esitysten alkua. Myös omat eväät ovat sallittuja. Piknik-alustat ja muut istuinviritelmät mukaan! Sateen sattuessa esitykset siirretään hautausmaan kappeliin. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Toivomme paikalle tulevien jakavan somessa kokemuksiaan tunnuksella #popupkinohelsinki. Tapahtumaa tukevat Helsingin Seurakuntayhtymä, Helsingin kaupunki ja Suomen elokuvasäätiö. Eeva Huotari: TPL’A ”CATS” 5/5 13.8.–6.9. Makkaragallerissa ? Eeva Huotarin kissamaista taidegrafiikkaa. Makkaragalleriassa saat ruokaa silmille ja vatsalle. Elokuun 12.8. klo 18 avautuvassa näyttelyssä on esillä kissamaista taidegrafiikkaa kokkolalaiselta taidegraafikolta Eeva Huotarilta. – Tuon Makkaragalleriaan esille grafiikkaani, joista vanhimmat ovat viime vuosisadalta. Teen taidetta pilke silmäkulmassa, havainnoiden ympäristöäni. Kissat näyttelevät töissäni suurta roolia, ne ovat hiukan kettumaisia ja muistuttavat hiukan myös egyptiläisiä maukujia. Usein työni käsittelevät erilaisia kohtaamisia tai sitten sitä ettei kohdata. Kissojen lisäksi grafiikassani toistuu usein myös erilaiset kokoelmat. Kiinalainen sananlasku on antanut nimen aikaa käsittelevälle työlle ”Voit ostaa kellon, mutta et aikaa. Toivon, että työni herättäisivät ajatuksia tai saisivat ihmiset paremmalle tuulelle. Ja kuka nyt voisi vastustaa kissoja?” Näyttelyn nimi Tpl’a ”Cats” 5/5 tulee taidegrafiikan tavasta nimetä teokset. Tpl’a tarkoittaa taiteilijan itsensä vedostamaa työtä, joka on ranskaksi tirée par l’artiste, työn nimi laitetaan heittomerkkeihin ja työt numeroidaan siten, että ensin laitetaan vedoksen numero ja sitten sarjan kokonaismäärä.
7 Nro 11 • Viikot 33-36/2019 Helsinki haluaa parantaa katutöitä Jatkoa sivulta 3 ? Kaupunki vahvistaa osaamistaan projektin läpiviemiseksi. Katutöiden haittojen vähentämisen projektinjohtajaksi on valittu insinööri Jyrki Paavilainen. Hän on aloittanut uudessa tehtävässään 1.8.2019. Tavoitteena tehokkaat ja haitattomammat katutyöt Jyrki Paavilainen on ollut aiemmin mukana monissa kadunpidon kehittämiseen liittyvissä tehtävissä ja hän on tehnyt konsultin roolissa pitkään yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa. Paavilaisella on myös kansainvälistä kokemusta ja hyvät verkostot liittyen kuntien teknisen huollon ylläpitoon. – Tämä on erittäin kiinnostava projekti. Helsingissä on jo tehty kehittämistyötä, mutta vielä on paljon tehtävää. On tarkasteltava kaikkia toimintoja kuten viranomaisohjausta, kadunpidon organisointia, suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja käytön hallintaa. Pidän tärkeänä eri toimijoiden välisen yhteistyön ja vuoropuhelun parantamista. Kaikkien osapuolten tulisi tarkastella rakentavasti omia menettelyjään ja suhdettaan muihin toimijoihin, myös kaupungin itse, Jyrki Paavilainen sanoo. – Kadun korjaaminen on Helsingissä vaikutuksiltaan merkittävä asia. Kehittämisen tuloksena haluamme saada aikaiseksi toimintamallin, joka määrittää, kuinka helsinkiläinen katu toteutetaan ja korjataan mahdollisimman tehokkaasti ja vähin haitoin. Tämä tarkoittaa muutoksia niin kokonaisprosessiin, sopimuksiin kuin pienempiinkin käytänteisiin, Paavilainen sanoo. Kehitystyö etenee vauhdilla Yksi osa projektikokonaisuutta on Toimivat katuhankkeet -tutkimushanke, jonka Helsingin kaupunki on jo aloittanut Aalto-yliopiston kanssa. Hankkeeseen liittyy esimerkiksi sarja infra-alan toimijoille suunnattuja kehittämistyöpajoja. Niissä haetaan uusia ratkaisuja toteutuksenaikaisiin yllätyksiin, eri osapuolten väliseen yhteistyöhön ja työmaan tilannekuvan muodostamiseen. Kuluvan kesän aikana on aloitettu palvelumuotoiluprojekti, jossa keskitytään työmaakokemuksen parantamiseen. Siinä kiinnitetään huomiota esimerkiksi opastusten, väliaikaisten reittien sekä työmaan yleisen siisteyden laatuun. Työn tuloksena laaditaan työmaakokemuksen käsikirja. Siinä määritellään, millaisia järjestelyjä jokaiselta työmaalta voidaan jatkossa vähimmillään edellyttää. Katutöiden ohjelmoinnin ja suunnittelun sujuvoittamiseksi kaupungin sisällä on käynnistetty myös oma Lean-hankkeensa. Lisäksi kaupunki on kehittänyt katutöihin liittyvää viestintää ja vuorovaikutusta. Hämeentien käynnissä olevan peruskorjauksen viestintä on saanut hyvää palautetta. Kadun varren asukkaille, yrityksille ja muille kohderyhmille viestitään ennakoivasti kaikista työmaalla tapahtuvista muutoksista. Lisäksi alueella pidetään säännöllisiä työmaapäivystyksiä, ja katutöiden onnistumista arvioimaan on perustettu Hämeentie-raati. Isojen työmaiden määrä on kasvanut kantakaupungissa Kaupungilla on vuosittain suunnitteluvaiheessa noin sata katuhanketta. Eri rakentamisvaiheissa on vuosittain noin 200–300 katuhanketta. Kaupunki investoi katuihin noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Helsingissä oli pitkään tilanne, että kantakaupungin alueella oli varsin vähän suuria katutöitä. Nykyisin kantakaupungissa on vuosittain meneillään kahdesta viiteen isoa peruskorjaushanketta. Tänä vuonna merkittäviä työmaita ovat Hämeentie, Telakkakatu ja Erottaja. Lähitulevaisuudessa esimerkiksi Hakaniemen alueelle kohdistuu merkittäviä muutoksia. Myös Mäkelänkatu ja Runeberginkatu tulevat olemaan merkittäviä peruskorjattavia katuja. Kansainvälisyys kukoistaa alkavana lukuvuonna Viking Linelle heinäkuussa hienot matkustajaluvut Kaikkien aikojen toiseksi parhaat lukumäärät ? Koulutielle astuu Helsingissä noin 6 000 ekaluokkalaista ja noin 27 500 lasta osallistuu varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Kansainvälisyys, kuten Eurooppa-teema, korostuu päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten toiminnassa alkavana lukuvuonna. Päiväkodit ovat täydessä toiminnassa kesätauon jälkeen 5.8. alkaen. Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa ja lukioissa lukuvuosi alkaa torstaina 8.8. ja ruotsinkielisissä peruskouluissa ja lukioissa tiistaina 13.8. Stadin ammattija aikuisopiston jatkavat opiskelijat ovat palanneet opintoihinsa 1.8. ja uudet opiskelijat aloittavat 7.8. Työväenopiston ja Arbiksen syksyn kursseille ilmoittautuminen alkaa porrastetusti eri aineissa 12.?14.8. Uusi lukuvuosi tuo koulutielle noin 6 000 ekaluokkalaista. Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osallistuu noin 27 500 lasta, peruskoululaisia on noin 42 500, lukioissa ja Stadin ammattija aikuisopistossa opiskelee yli 22 000 opiskelijaa. Työväenopiston ja Arbiksen kursseille osallistuu yli 100 000 henkilöä. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma käyttöön Helsingissä toteutuu hyvin elinikäisen oppimisen polku. Polku alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkuu perusopetukseen, toisen asteen koulutukseen, aikuisten osaamisen kehittämiseen ja senioreiden omaehtoiseen opiskeluun. Helsingin varhaiskasvatuksessa (päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja leikkipuistoissa) otetaan syksyn myötä käyttöön uusi varhaiskasvatussuunnitelma, joka ohjaa toimintaa. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma korostaa leikin merkitystä, hyviä kaverisuhteita sekä varhaiskasvatuksen laadun arviointia. Peruskoulun uusi opetussuunnitelma on otettu porrastetusti käyttöön vuodesta 2016 alkaen ja on nyt käytössä kokonaisuudessaan kaikilla luokka-asteilla. Lukiolain uudistumisen myötä myös lukion opetussuunnitelma uudistuu. Opetushallitus julkaisee uudet Lukion opetussuunnitelman perusteet syksyllä 2019. Valtakunnallisten perusteiden pohjalta laaditaan paikalliset opetussuunnitelmat Helsingin kaupungin lukioihin. Uusien opetussuunnitelmien mukainen opetus aloitetaan elokuussa 2021. Uuden lukuvuoden alkaessa Helsinki käynnistää kokeilun, jossa se tukee taloudellisesti ensimmäistä opintovuottaan aloittavia toisen asteen opiskelijoita kaupungin lukioissa ja Stadin ammattija aikuisopistossa. Tuki koskee kouluista lainattavaa oppimateriaalia ja erilaisia kulttuurikäyntejä. Lisäksi opiskelijat saavat Helsingin sisäisen matkakortin, joka osaltaan mahdollistaa koko kaupungin hyödyntämisen oppimisympäristönä kaupunkistrategian mukaisesti. Helsingin työväenopistojen opetussuunnitelmien mukaan opistot tarjoavat omaehtoisia oppimismahdollisuuksia eri-ikäisille kieli-, tieto-, taitoja taideaineissa. Niin työväenopiston kuin Arbiksen opetussuunnitelmat ja sitä täydentävien ainealakohtaisten suunnitelmien päivitys alkaa tulevan lukuvuoden aikana. Helsinki on kielten opiskelun kaupunki Kielten opiskelun – ja näin myös oppijoiden kansainvälisyysvalmiuksien vahvistaminen jatkuu. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa luodaan pohja elinikäiselle kielten opiskelulle. Kielten opiskelua on lisätty ja lisätään edelleen. Ensimmäisinä vuosina kielten opiskelussa painotetaan leikkiä ja laulua ja kieltä opitaan osana toimintaa ja tekemistä. Perusopetuksessa vieraitakieliä opiskellaan enemmän kuin valtakunnallinen opetussuunnitelma edellyttää. Helsingin kaupungin peruskoulujen kielivalikoima on monipuolinen: peräti yhdeksää eri kieltä voi opiskella ensimmäisenä vieraana kielenä. Toisen kaikille yhteisen kielen opiskelu aloitetaan 6. luokalta. Lisäksi oppilailla on mahdollisuus opiskella A2-kieltä neljänneltä luokalta alkaen ja B2-kieltä kahdeksannelta luokalta. Ressun lukiossa tarjotaan englanninkielistä IB-opetusta, ja Alppilan lukiossa sekä Helsingin kielilukiossa voi opiskella painotetusti kieliä, kulttuuria ja kansainvälisyyttä. Stadin ammattija aikuisopistossa on mahdollista suorittaa muutamia perustutkintoja englanniksi ja tarjonta laajenee jatkossa. Myös työväenopistoilla on tarjolla laaja kielikattaus. Kävellen ja pyöräillen koulutielle Helsinki kannustaa koululaisia ja opiskelijoita kävelemään ja pyöräilemään koulumatkat. Koulumatkaliikunta edistää lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta ja liikunnalla on tutkitusti oppimista edistäviä vaikutuksia. Koulupäivä on myös kiva aloittaa virkeänä. Ekaluokkalaisten kanssa on hyvä harjoitella reittiä koululle etukäteen ja isompienkin kanssa kerrata liikennesääntöjä, jotta koulumatka on kaikille turvallinen. Viking Linen matkustajamäärät heinäkuu 2019 Helsinki–Maarianhamina–Tukholma**) 117 543 Turku–Ahvenanmaa–Tukholma 268 686 Helsinki–Tallinna 319 372 Cinderellan risteilyt Maarianhaminaan (Visbyhyn) 99 994 Maarianhamina–Kapellskär 146 050 Matkustajamäärät yhteensä 951 645 ? Viking Linen matkustajamäärä kaikilla reiteillä oli heinäkuussa 951 645 matkustajaa. Matkustajamäärä on suurempi kuin ennätysvuonna 2018 jolloin 951 005 matkusti punaisilla laivoilla.* Tänä vuonna Viking Line liikennöi seitsemällä aluksella ja kesän matkustajat edustivat 181 kansallisuutta. M/S Rosella, jolla oli ennätysmäärä matkustajia kesäkuussa, teki ennätyksen myös heinäkuussa 146 050:lla matkustajalla. Helsingin ja Tukholman väliä liikennöivät Mariella ja Gabriella ajoivat myös lyä Tukholmasta Visbyhyn Almedalin politiikkaviikon aikana. – Olemme erittäin tyytyväisiä matkustajamäärän kehitykseen heinäkuussa ja iloisia siitä, että niin monet valitsevat meidän laivamme. Rosellan peräkkäiset matkustajaennätykset ilahduttivat erityisesti. Lähimatkailu ja matkustaminen naapurimaissa näyttää kiinnostavan matkailijoita tällä hetkellä. Tämä heijastaa ajankohtaisia yhteiskunnan keskusteluja, sanoo Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses. tänä kesänä päivävuoroja Tallinnaan. Kummankin aluksen kapasiteettia saatiin näiden ylimääräisten vuorojen ansiosta hyödynnettyä huomattavasti. Heinäkuussa Viking Cinderella teki kolme risteiLaura Kolbe jatkaa historiatoimikunnan puheenjohtajana ? Helsingin kaupunginhallitus nimesi historiatoimikuntaan professori Laura Kolben, dosentti Erkki Tuomiojan, professori Martti Häikiön, dosentti Jessica Parland-von Essenin, professori Anu Lahtisen ja tiedonhallintapäällikkö Jussi Jääskeläisen. Puheenjohtajaksi nimettiin Laura Kolbe ja varapuheenjohtajaksi Erkki Tuomioja. Varajäseniksi valittiin professori Marjaana Niemi, tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss, professori Pia Olsson, toiminnanjohtaja Tero Halonen, työväenopiston rehtori Ville Ylikahri ja erikoistutkija Panu Haavisto. Historiatoimikunnan tehtävänä on suunnitella ja tuottaa kaupungin historian uutta tutkimusta sekä yleistajuisia ja eri kielisiä versioita jo laadituista tutkimuksista eri julkaisukanaville. Toimikunnan tehtävänä on myös edistää kaupungin paikallishistorian tutkimusta ja tietoisuutta kaupunginosien ja alueiden historiasta sekä tukea asiantuntemuksellaan kaupungin toimialojen, virastojen ja liikelaitosten historiahankkeiden tuottamista.
8 Viikot 33-36/2019 • Nro 11 ? ? Kulttuuri Risto Kolanen: Heinäkuun kulttuurikierros Nukketaiteilija Juha Laukkanen esittää taas valloittavia lastensatutarinoita Talvipuutarhan pihamaalla. Tässä Peukaloisen retket villihanhien selässä. Kuva: Pirjo Kivimäki. Coronan viimeisenä iltana Eerikinkadulla kulttipaikka oli näyttelijä, kanta-asiakas Matti Pellonpään kuvan edusta. Valtuutettu Sami Muttilainen tavoittelee ilmeeseen samaa kaihoa, ja lasi on tyhjä. Kuva: Raimo Granberg. Jenni Korento soitti levyjä Alppimuisto-tapahtumassa 20.7.2019 päälavalla, joka on puolitoista metriä maata korkeammalla. Kuva: Raimo Granberg. Evelina Turusta tuli ja valloitti Weekend Festivalin yleisön Audi Center Stagella Suvilahdessa. Kuva: Raimo Granberg. Näyttelijä Ritva Oksanen tulkitsee vahvasti Aino Suholan sovintoaiheista runoa Senaatintorilla. Kuva: Raimo Granberg. Runoilijat Rauni Anita Martikainen (vas.), Heikki Niska ja Päivi Lappalainen esittivät kauniita kesäisiä säkeitä Cafe Violassa Kaisaniemessä. Kuva: Katja Karjalainen. ? Flow ja Juhlaviikot tiivistävät Helsingin kulttuuritarjontaa, joka on ollut koko ajan monipuolista. Kesäteatteri on vilkasta syyskuulle asti; tanssi ja sirkus viettävät enemmän lepohetkeä. Siksi musiikki korostuu tällä kierroksella. Peukaloisen retki valkoposkihanhien aikaan Nukketeatteri Sytkyt esittää ”Peukaloisen retket villihanhien selässä” -näytelmän. Se on uusi osa juhlapyhien ja kesän aikoihin lapsille ja perheille suunnattuun ohjelmaan Talvipuutarhassa. Näin kesällä ollaan sisällä, puutarhan pihalla. Jos sataa, esitys siirtyy sisälle. Ikäsuositus on 2–9-vuotiaille. Kesto on noin 20 minuuttia. Juha Laukkasen esityksiä oli kesäkuulla paljon, nyt loppukesänä vielä muutama. Viimeiset vedot ovat 13.8. aamupäivällä. Esitys käsittelee satuasuun puettuna ystävien tärkeyttä. Selma Lagerlöfin klassikkosadussa Nils Holgersson on 14-vuotias poika köyhästä maalaisperheestä, joka näkee pienen kotihaltijan kävelemässä huoneen lattialla. Heille tulee kiistaa , jolloin haltija suuttuu ja muuttaa hänet peukalon mittaiseksi. Sellaisena hän ymmärtää eläinten puhetta. Yläpuolella lentelee parvi villihanhia, jotka huutelevat tilan eläimille Lappiin lähdöstä. Martti-hanhikukko haluaa lähteä villihanhien mukaan ja onnistuu pääsemään lopulta lentoon. Nils tarrautuu kaulasta roikkuvaan naruun ja lähtee mukaan. Matkalla Nils oppii auttamaan eläimiä ja ihmisiä sekä olemaan epäitsekäs. Nils saa kuulla, että kotihaltija saattaa muuttaa hänet normaaliksi, jos hän pystyy todistamaan muuttuneensa paremmaksi. Kun valkoposkihanhet ovat vallanneet Helsingin rannat ja kalliot, satu on lapsille ajankohtainen uudella tavalla. Jäähyväiset Coronalle ja Moskovalle Täytyihän se kokea. Elää Eerikinkadun kulttibaari Corona uudelleen, meidän aikakauden loppuun asti. Kesäkuun lopulla vietettiin siellä ja naapurin Kafe Moskovassa ”Maailmanlopun iltamia”. Se ei ole kokonaan loppu, koska baarija leffakokonaisuus muuttaa Vallilaan Konepajan tiloihin. Itselleni Corona oli nimenomaan monien hyvien elokuvafestivaalien keskeinen hengähdyspaikka. Andorra näytti ja Dubrovnik kokosi juhliin, hieman alempana kadulla Orion jatkaa vielä. Coronassa sai hinta-laatu –suhteissa kaupungin parhaimmat kinkkuja juustokolmioleivät tuoreesti paistettuina. Kaurismäen veljekset avaavat Honolulu-baarin leffakadulle. Iltamat kokosivat vakkariväen ja paikan jo välillä jättäneitä karnevaalitunnelmaan, Ulkopuolelta katsoen luuli ensin, että ta hyvin intergoituneille ”suur-kalliolaisille”. Itseni näen Konepajalla tsiigaamassa eurooppalaista halkeilevaa rainaa verde-lasi handussa, enkä hubbabubbaa popcornilaatikko sylissä jossain muualla, hän vastaa katujen kielellä. Nuorisoja kulttuurityötä paljon tehnyt vaikuttaja uskoo jengin löytävän mestoille, jos ympäristöön muodostuu sisältöä ja se tehdään sydämellä eikä uusi paikka hinnoittele itseään pihalle. – Mitään happy hour mestaa en odota, mutta, kansankuppilathan ovat hiipuneet myös Kallion puolelta siltaa. Näkisin, että Kallio, Harju, Alppila, Valkka, Sörkka, Hermanni alueella budjaa potentiaalista kohdeyleisöä. Alueella häärivät jo kulttuurialan työnantajat ja siihen kehykseen osuvat friikut ja työnantajat. Naapuriinhan muuttaa lisäksi kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan tilat. Kokonaisuutta täydentää Nilsiänkadun ja ympäristön taitelijat. Tai muuten vaan kulttuurihörhöt, hän summaa kysymykseeni, löytääkö väki paikalle Bruce Oreckin ostamaan ja kehittämään tilaan. Alppipuiston Kesä kaikille kaupunkilaisille Alppipuisto täyttyi heinäkuulla 13.-28.7. jälleen piknik-seurueista, kun Alppipuiston Kesä toi idylliseen puistomaisemaan peräti kuusi vapaan pääsyn kulttuuritapahtumaa. Pääpaino oli musiikissa, tapahtumat sopivat kaiken ikäisille ja omat eväät sai ottaa mukaan. Puistossa kuultiin afrobeatia, suomalaista kansanmusiikkia, barokkimusiikin helmiä, poppia, funkkia ja trancea. Vehreä keidas Linnanmäen takana, keskellä kaupungin vilskettä, suorastaan kutsui kaupunkilaiset rentoutumaan yhdessä. Elephantasy – Funky Family Picnic tarjosi monikulttuurisen kattauksen upeaa livemusiikkia, sirkusta, tanssia ja workshoppeja koko perheelle. Afrojazz Club goes Alppipuisto toi laadukasta afrikkalaisperäistä musiikkia puistoon. Paleface & The Funky Mambas esiintyivät. Alppimuiston vapaa ilma keräsi kokoon modernista tanssimusiikista ja globaalista ”travel to party” – kulttuurista kiinnostuneet ihmiset. Kuvauskohteemme, dj Jenni Korento erottui psykedeelisen väriloiston seassa. Vildá-yhtyeen solisti Hildá Länsman lauloi ja tämän vuoden Konsta Jylhä -kilpailun voittaja Polenta-yhtye esiintyi Perinnearkun Puistokarkeloissa. Se on Kesän kansanmusiikkipläjäys. Illan lopuksi tanssittiin hurjassa huutokatrillissa. Suomalainen barokkiorkesteri FiBO tarjosi viimeisenä lauantaina harvinaislaatuisen piknik-elämyksen. Alppipuiston kesän toimijat ovat hakeneet kiinteää esiintymislavaa Kallion seudun suosituimpien ulkoilmakonserttien pitopaikalle. Virkamiesten mukaan se sitoisi liikaa voimavaroja, ja kuntaelimet ovat yhtyneet arvioon. Joten väliaikaisilla lavoilla mennään ensi kesään. Weekend koitutuu Suvilahteen Ensimmäisen kerran Weekend Festival järjestettiin Espoon Luukissa 2012, jonka jälkeen se siirrettiin Kyläsaareen, jossa oli asukkaiden kanssa äänimelukiistaa. Esiintyjiin kuuluu lähinnä elektronisen tanssimusiikinartisteja. Osallistujia on ollut vuosittain yli 40 000 kävijää. Yleisö on selvästi nuorempaa teiniä kuin muilla jono on toivottoman pitkä. Mutta se olikin baarin terassin täysitupa. Sisään pääsi. Kuuntelin Mitja Tuuralan ja Sami Saaren soittoa hienot yökerhopuvut päällä. He ovat enemmän bluesja soul-miehiä, mutta nyt tuli amerikkalaisia evergreenejä ja klassikoita. Naiset innostuivat tanssimaan, miehet eivät niinkään. Ismo Alanko nähtiin myös lavalla. Päätin poistua Kafe Moskovan kautta ja hyvästellä sen. Jo sisään tullessa näyttelijä-laulaja Vysotskin nuoruuden kuva tervehtii ystävällisesti. Ostin Stolichnaya–vodkaryypyn ja nostin maljan peräkulman Matti Pellonpäälle. Tuntui, että hän hymyili takaisin? Kanta-asiakas katsoo molempien paikkojen seinältä surullisen näköisenä viimeisen illan kulumista. Moskova on boheemimielipaikkani, enemmän kuin Coronan hipsterimaailma. Tungos oli vielä isompi, koska tila on pieni. Näyttelijän kuvan alta yhytin vanhan kulttuurilautakuntakaverini, valtuutettu Sami Muttilaisen, jolle paikka jätti myönteisiä muistijälkiä: – Harvassa paikassa sillan tällä puolella on nykyään särmää. Diggaan hengittää ilmastoa jossa on blandis sprigeistä tuulipuseroihin.Konepaja vaikuttaa kiinnostavalta. Paikassa on muutakin potentiaalia kuin blisata erikoisolui
9 Nro 11 • Viikot 33-36/2019 Sateenkaaren värit näkyivät ? Suomen suurin ja vaikuttavin kulttuurija ihmisoikeustapahtuma Helsinki Pride toi 24.6.–30.6. kaikki sateenkaaren värit kaupunkiin. Tapahtumia oli lähes 100 ympäri Stadia, kantaaottavien kulttuuriesitysten, keskustelujen ja kuplivan ravintolashown merkeissä. Vuoden 2019 teema oli Liike. Teeman kautta kunnioitettiin juuria ja lisättiin tietoa vähemmistöryhmien yhteisestä historiasta. Viikko huipentuu aina lauantain Pride Kulkueeseen ja Puistojuhlaan. Poliisin arvion mukaan osallistujamäärä oli yli 110 000. Vaikka osa osallistujista poistui puistosta ennen koko kulkueen saapumista, oli puistossa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Antti Rinne osallistui ensimmäisenä pääministerinä kulkueeseen Helsingin ex-piispa Irja Askolan rinnalla, kärjessä alusta loppuun. Hän piti yleisöön menevän puheenvuoron Kaivopuiston juhlassa Osallistujamäärä kolminkertaistui jo 2018, ja nyt tuli uusi ennätysmäärä. Avajaisillassa Apollo Live Clubissa esiintyi berliiniläinen Aérea Negrot. Itä-Helsingin oma räppäri Mercedes Bentso oli vaikuttava ilmestys Kaivopuiston lavalla. Laulaja Catharina Zuhlke veti pitkän setin. Kapsäkki Goes Pride tarjosi esityksiä epätasaisen dragshown ja Minna Kivelän ja Kristiina Puukon hauskan räävittömän ”Kingi Bingon”, joka nauroi ilkikurillisesti meille kaikille. Kivelä oli Elvis, Puukko jonkinlainen Tom of Finland -jäljitelmä saksalaisen upseerin ulkonäöllä. Katsojien joukosta ihmisiä vedettiin tiuhaan eteen palkittaviksi ja myös pilkkahuumorintaju-testiin.• Helsinki Pride -viikon päätöspäivän legendaarinen kulkue veti Senaatintorin täyteen väkeä. Kuva: Raimo Granberg. Kristiina Puukko (vas.) ja Minna Kivelä (oik.) vetivät jälleen klassikoksi muodostuneen Kingi Bingon ravintola Kapsäkin lavalla. Räävitön show palkitsi välillä onnellisia voittajia yleisön joukosta. Kuva: Raimo Granberg. Pääministeri Antti Rinne oli erittäin suosittu selfiekuvien kohde, ja hän mielellään täytti kansalaisten toiveen. Kuva: Raimo Granberg. Laulaja-lauluntekijä Iris Tarnanen on myös varsin taitava sellonsoittaja. Kuvassa hän on selällään ravintola Kapsäkin lavalla kuin rocktähti. Kuva: Raimo Granberg. Rytmistä voimistelua TUL-juhlassa Jäähallissa esitti Rekolan Raikkaan Suomen huippu Jouki Tikkanen. Kuva: Raimo Granberg. musafestareilla Helsingissä. Festivaali siirtyi 2018 Hietaniemen uimarannalle, jossa syntyi paluuruuhkassa hautausmaan kivien ja reunojen vaurioita. Rap-duo Sofa alias Sonja Kuittinen ja Fanni Norola esiintyivät. Kanadalainen hip-hop-artisti Killy alias Khalil Tatem kiipesi esiintymislavan kannatintolppaa pitkin ylös villiten yleisön. Suomalaisen rap-musiikin uusimpia tulokkaita on artisti Melo, joka esiintyi Alternative Stagella. Afrojack esiintyi näyttävällä tuliefektillä ryyditettynä Weekend Stagella. Evelina Turusta tuli ja valloitti nuoren yleisön. Oikealta nimeltään Eveliina Maria Tammenlaakso on suomalainen laulaja-lauluntekijä, joka nousi esille v. 2012 The Voice of Finland -laulukilpailun kautta. Debyyttialbumi 24K julkaistiin 2016, ja se teki suomalaista äänitehistoriaa myymällä ennakkoon platinaa. Toinen albumi SOS tuli ulos tänä vuonna ja se ehti jo ennen julkaisua striimata tuplaplatinaa. Evelina voittanut Vuioden naissolisti -palkinnon 2018. Hän on Suomen toiseksi kuunnelluin naisartisti Spotify-suoratoistopalvelussa vuodesta 2016 lähtien, ja hänen kappaleensa ”Honey” on Suomen seitsemänneksi striimatuin kappale. Sovinnon kansanliike esille Senaatintorilla Kirkko tulee pyhätöistään ulospäin kansalaisten keskuuteen, mikä on hyvä asia. Sovinnon päivää vietettiin monella tavoin helatorstain aikaan Senaatintorilla. Piispa Teemu Laajasalo piti messun, ja kansa saattoi kuulla klassisempaa musiikkia. Sovinnon päivän konsert issa esiintyi Marzi Nyman trio, Jukka Perko ja solisteina lauloivat Jukka Leppilampi, Maria Ylipää ja Tove Wingren . Kuulimme myös Antti Pentikäisen, Wali Hashin ja Taneli Heikan puhetta sovinnosta. Torin vaikuttavin kulttuuriesitys kuultiin näyttelijä-laulaja Ritva Oksaselta, joka lausui ystävänsä, kirjailija Aino Suholan proosarunon sovinnosta. Laulaja sai 50-vuotislahjaksi hänelle kirjoitetun runon. Niitä löytyi pöytälaatikosta enemmänkin. Sittemmin Suhola on kirjoittanut Oksaselle useammankin konserttikäsikirjoituksen, myös ensi syksynä ”Älä jätä sinua yksin” – runoja musiikkikiertueella. Jostain syystä Oksasen nimeä ei ollut etukäteistiedoissa; siitä nauttivat vain me, jotka jaksoimme loppuun asti. Sovinnon kansanliike haastaa mukaan rakentamaan yhteistä kaupunkia, jossa rohkeasti puututaan konflikteihin ja halutaan elää sovinnossa eri tilanteissa. Järjestäjinä olivat Sovinnon kansanliike, Kirkko Helsingissä, Helsingin diakonissalaitos. Täytä minut jo hyvyydellä Keskellä kauneinta kesää oli kolmen runoilijan iltapäivä 19.6. Cafe Violassa Teemana oli ”Rakkaus, luonto ja laulu”. Viimeisestä vastasi Päivi Lappalainen, joka lauloi Eino Leinon runon. Hän on Helsingin kaupungin ruokapalveluvastaava, joka on lausunut runoja kirjoittajayhdistys Paltan ja Uudenmaan kirjoittajien tilaisuuksissa, julkaissut kolme runokirjaa sekä järjestänyt toukokuussa 2019 Tarinaniskennän SM-osakilpailun. Hän laulaa Pohjoismaiden suurimmassa viihdekuoro Buffossa, jota johtaa tangokuningas Teijo Lindström. – Rakastan jo sinua / Enkä tiedä miksi / Unelmani haalenee / kuin keinoväri hiuksista. Anna elämälleni sisältöä: / Puhu pyörryksiin / tartu rintoihin / Sinä kiivas ja hellä, / Täytä minut jo hyvyydellä. Heikki Niska on tehnyt runokokoelmia aikuisille ja lapsille, sekä lyhytproosaa.Esikoiskokoelma ”Sataa lapsuuteen” ilmestyi 1987, viimeisimmät ovat ”Lystisaaren kesä” ja 1haiku-tankakokoelma ”Solisevaiset”, molemmat 2018. Syksyllä ilmestyy tarinakokoelma/ pienoisromaani ”Hössöttävät Hörvelöt”. Kokoelmassaan Sinioranssi, 1996 hän lausuu: – Vähän puhuivat / minulle äiti, isä. / Enemmän joki Ravintola Willihanhessa Malminkartanossa on Niskan runoilta pe 16.8. klo 17-19, jossa tekijä ja ystävät lukevat runoja ja virittävät keskustelua niistä. Rauni Anita Martikainen tutustui Niskaan Erkki Kiviniemen kirjallisissa kesäjuhlissa 2013 ja Lappalaiseen Annikin Runofestivaalien videorunotyöpajassa, molemmat Tampereella. Hän osallistui Kapinarunoiltaan viime syksynä ”Ei yksi puu metsää tee” –runollaan, joka ilmestyy pian antologiassa. Kokoelman ”Maailmalaiset” ilmestyi 2012. Violassa hän luki omakustannetusta Puiden-kokoelmastaan, 2018: – kalliolla / muurahainen kävelee vatsan yli /meri kiiltää kauan. Monipuolinen laulutarinan tulkitsija Iiris Tarnanen on helsinkiläinen muusikko, joka laulaa sekä soittaa pianoa ja selloa. Esitys on performanssi, jota on kutsuttu omaääniseksi, syvälliseksi ja viihdyttäväksi. Ravintola Kapsäkin lavalla hän esitti säveltämiään lauluja elämän polun varrelta ja suoraan sydämestä aiheina mm. sisäiset pirut, ajan kiertokulku, uusien asioiden äärellä innostuminen ja itsensä rakastaminen. Lauluja kuultiin suomeksi ja englanniksi. Koskettavia tarinoita kirkkaan vahvalla äänellä, rouhea säksi lauteilla kävi vierailevia säestäjiä. Tarnanen opiskelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Global Music -linjalla. TUL liikuttaa joukkoja Suomen Työväen urheiluliiton (TUL) 100-vuotisjuhlaa vietettiin kesäisenä viikonloppuna 14.-16.6. 2019. TUL100 TeatteriGaalassa yleisö näki liiton vahvojen voimistelulajien monipuolisen kirjon. Esiintyjät oli sekä kutsuttu mukaan että valittu hakemusten perusteella. Kaupunginteatterin gaalan avasi suojelija, presidentti Tarja Halonen. Joukkojen juhla oli ammattilaisten suunnittelema kokonaistaideteos, jossa tärkeinä elementteinä liikunnallisten kohtausten lisäksi olivat musiikki, valo, projisoinnit ja visuaalisuus. Kokonaisuus jäähallissa eteni historiaan liittyvien kohtausten kautta kohti tulevaisuutta. Näyttävässä kokonaisuudessa kaikki saivat osallistua joko esiintyjinä tai katsojina. Pääjuhla yhdisti yhteiseen tapahtumaan voimistelijat, urheilijat ja kuntoliikkujat. International Show Competition Töölön kisahallissa esitteli tanssia ja voimistelua kilpalajeina eri sarjoissa nuorille ja yli 50-vuotiaille. Virolaisen VK Kaidin yli 16-vuotiaiden tyttöjen esitys oli todella näyttävä ja vauhdikas. hallittu kokonaisuus. Rekolan Raikkaan 8-10-vuotiaiden tyttöjen esity “Selea ” oli varsin reipas ja täsmällinen. Saman seuran tähti Jouki Tikkanen loisti monessa esityksessä. Koreografiasta vastasivat valmentaja Titta Heikkilä ja voimistelija itse. Teksti: Risto Kolanen asenne ja vahvat tunteet kuuluivat musiikissa. Pysyviä säestäjiä olivat Javier Sanchez Perez, eri bassoilla ja Christopher Rodulfo, rummut ja perkussiot. Li
10 Viikot 33-36/2019 • Nro 11 130 km Itämeren rantaviivaa halutaan siivota talkoovoimin Sivulla www.satakolkyt.fi on interaktiivinen kartta, joka näyttää siivotut ja siivoamattomat rannat sekä tulevat rantatalkoot. SATAKOLYT-kampanjan roskapihtejä ja roskapusseja saa lainaan kirjastoista. Kuva: Iina Kaikko ? Itämereen päätyvä roskan määrä on herättänyt yhä enemmän huolta helsinkiläisten keskuudessa. Rannoilta päätyy mereen valtavasti erityisesti muoviroskaa: muovipusseja, kertakäyttöastioita, elintarvikepakkauksia, kalastusvälineitä, tupakantumppeja ja paljon muuta. Uudella SATAKOLKYT-kampanjalla halutaan pysäyttää mereen päätyvä roskavirta kannustamalla kaupunkilaiset siivoamaan talkoovoimin koko Helsingin 130 kilometriä merenrantaa Sivulla www.satakolkyt. fi on avattu interaktiivinen kartta, joka näyttää mitkä rannat on jo siivottu ja mitkä siivoamatta. Kuka tahansa voi järjestää rantatalkoot ja ilmoittaa rannan siivotuksi kartalle. Siivotun rannan väri kartalla muuttuu punaisesta vihreäksi ja siivousporukka saa halutessaan nimensä näkyviin kartalle. Kartalla on myös hauska ominaisuus, sillä se laskee rannalla käveltyjä askelia. ”Tavoitteemme on paitsi saada siivottua rantoja, myös innostaa ihmisiä nauttimaan ulkoilusta tällä upealla Itämeren rantaviivallamme”, kertoo SATAKOLKYT-koordinaattori Eeva Puustjärvi. Roskatalkoilu on haluttu tehdä mahdollisimman helpoksi. Roskapihtejä ja roskapusseja voi lainata rantoja lähimmistä kirjastoista. Talkooroskat voi jättää kartalla näkyviin suuriin jäteastioihin tai tarvittaessa kaupunki hakee talkooroskat erikseen pois. Tähän mennessä rantojen siivoukseen on osallistunut jo liki tuhat helsinkiläistä ja askelia rannalla on kertynyt reilusti yli 500 000. Siivottuna on kuitenkin vasta noin 20 km rantaa, joten tekemistä vielä riittää. Siivouskampanja jatkuu vuoteen 2021 asti, mutta rannat on siivottava joka vuosi uudestaan. ”Rantatalkoita järjestäneet kaupunkilaiset ovat kuvailleet rantojen siivoamista meditatiiviseksi ja palkitsevaksi hyötyliikunnaksi. Usein talkoolaiset kertovat myös, etteivät ole koskaan ennen saaneet niin paljon kannustavia kommentteja ja hymyileviä katseita kuin rantoja siivotessaan”, kuvailee Puustjärvi kampanjaan osallistuneiden kokemuksia. ”Lapset taas suhtautuvat roskien keruuseen kuin aarteenmetsästykseen. Rannoilta onkin löytynyt mitä erikoisempia roskia matkalaukuista barbeihin ja yksinäisistä kengistä autonrenkaisiin”, jatkaa Puustjärvi ja kannustaa lähtemään roskaretkelle rantaan koko perheen voimin. Kokoa siis oma siivousporukkasi ja lähde nauttimaan ulkoilusta rannalla ja pelastamaan samalla Itämerta askel askeleelta! Lisätietoa kampanjasta www.satakolkyt.fi Kävelyfestivaalin ohjelmassa syksyllä lähes 50 kävelyä HELSINGIN KÄVELYFESTIVAALI 2.-15.9.2019 ? Helsingin kävelyfestivaali järjestetään syyskuussa 2.-15.9. 2019. Luvassa on lähes 50 opastettua kävelyretkeä. Kävelyfestareilla tutustutaan Helsingin historiaan taas monista eri näkökulmista. Mukana on Tom of Finland -kierros ja Murhakävely Stadin ytimessä. Talvisodan syttymistä muistellaan Talvisota-kävelyllä. Kirjakierros johdattaa kirjallisuuden maailmaan ja patsaskierroksella tutustutaan Empire-Helsingin veistoksiin. Vanhat hitit Kieltolaki-kävely ja Vakoojien Helsinki ovat jälleen ohjelmistossa. Festareilla tutustutaan keskustan lisäksi kaupunginosiin: Jätkäsaareen, Herttoniemen kartanon puistoon, Huopalahden tarinaan, Kruununhakaan, Kivinokkaan, Töölöön, Lapinlahteen ja Puu-Käpylään. Kävely metrolta metrolle johdattaa Koivusaaresta Keilaniemeen. Kallion kulmilta on jälleen useampi kävely tarjolla. Metsämieli-kävelyllä haetaan onnistumisen elämyksiä. Suosituilla hautausmaakävelyillä tutustutaan muun muassa Hietaniemen ”Eiraan” ja Taiteilijakukkulaan. Oheisohjelmistoksi voidaan lukea nojatuolimatka Runoilijan Rööperin, jossa Kari Vähä-Ahon runojen välityksellä tutustutaan Punavuoren menneisyyteen. Maija Saksman ja Inka Ritvanen puolestaan esittävät lauluja menneistä helsinkiläisistä. Englanninkielinen kierros Sustainable Helsinki Underground City Tour johdattaa maan alle ja kestävän kehityksen pariin. 15.8.2019 klo 19:30 20:30, paikkana Kirjatorni, 2. krs. Improtango Tule kokemaan tangon lumoa Taiteiden yönä, olit sitten aloittelija tai korkokenkien konkari. Koreografit Minna Tuovinen ja Martin Heslop ovat luoneet kiehtovan, rennon ja helposti lähestyttävän tavan opettaa argentiinalaista tangoa. He ovat opettajina lämminhenkisiä, huumorintajuisia ja mukaansatempaavia. Tunnelmaa tiivistää argentiinalaisen bandoneonistin Mercedes Krapovickasin tunteikas soitto. Vapaa pääsy. 24.8.2019 klo 11:00 25.8.2019 klo 15:00 Joku ulkona kirjoittaa sinua puhtaaksi Joku ulkona kirjoittaa sinua puhtaaksi on runollinen audioesitys. Esityksessä kuunnellaan runotekstiä kuulokkeiden kautta ja kierretään kahden esiintyjän opastamana kirjaston kerroksissa. Esityksessä kuunnellaan, katsotaan, kävellään ja pysähdellään yhdessä. Esityksen runotekstit kuvittelevat aikaa ja tilannetta, jossa vedenpinta nousee jalkojen yli, talojen ja kirjallisuuden tasolle. Esitykset la 24.8 klo 11.00, 11.45 ja 12.30 sekä su 25.8 klo 13.00, 13.45 ja 14.30. Esityksiin on rajattu osallistujamäärä. Pakollinen ilmoittautuminen osoitteeseen luhtaniemi.milka@gmail.com Teksti, esiintyjät: Milka Luhtaniemi ja Anni Kaila. Tapahtuma on osa Runokuu-festivaalin ohjelmaa. Julkisen liikenteen talviaikataulut alkavat ? Joukkoliikenteen talviaikataulut tulevat voimaan maanantaina 12. elokuuta. Samalla liikenteessä tapahtuu runsaasti muutoksia: uudet bussilinjastot otetaan käyttöön Pohjois-Espoossa ja Leppävaarassa sekä Tuusulassa ja Keravalla, runkolinjan 550 reitti muuttuu rakennustöiden takia ja K-junat alkavat pysähtyä kaikilla asemilla. Pienempiä muutoksia tapahtuu myös muualla. Merkittävimpiä muutoksia tapahtuu Pohjois-Espoon ja Leppävaaran sekä Keravan ja Tuusulan alueilla, joissa bussilinjasto uudistuu kokonaan. Linjastomuutosten vaikutukset omaan kulkemiseen kannattaa tarkistaa linjastouudistusten omilta sivuilta tai Reittioppaasta hakemalla reittiä 12.8. jälkeiseksi ajaksi. Oranssit bussit lisääntyvät Helsingissä ja Espoossa, kun bussilinjat 58 ja 551 muuttuvat runkolinjoiksi 500 ja 510. Uudet runkolinjat tarjoavat tiheää palvelua Pasilan tason poikittaisliikenteessä. Lisäksi Huopalahden aseman tunneli poistuu rakennustöiden vuoksi ajoneuvoliikenteen käytöstä, joten runkolinja 550 sekä linjat 41 ja 552 eivät enää kulje Huopalahden aseman kautta. Osa U-linjoista siirtyi talviaikatauluihin jo torstaina 8. elokuuta. Myös osa koululaislinjoista aloitti liikenteen jo 8.8. alkaen.
11 Nro 11 • Viikot 33-36/2019 Maailma on yhdenlainen ? ? Veli-Matti?Hynninen kertainen elämäntapa todistavat luodun todellisuuden yksinkertaisuudesta ja samuudesta. Suomalais-ugrilaiset eroavat muista eurooppalaisista, koska meillä kansanluonne ja suhde luontoon elää selkäytimessä. Valdur Mikita valottaa pohjoisten yhteiskuntien saloja ja taipumuksia ykseyteen ja erityisherkkyyteen. Kantarellin kuuntelun taito opastaa itämerensuomalaisuuden kautta ymmärtämään kaiken samanlaisuutta. Maaginen luonnontaju ja paikantaju ovat tilan poetiikkaa, jossa luonto koetaan osaksi kotia ja kodinomaisuutta. Luovan luontosuhteen luova kieli ja luova kulttuuri vahvistavat luontorakkautemme kukoistukseen. Urbaani kaupunkilaisuus ja maaginen periferia kuuluvat ykseyteen, koska ne ovat olemukseltaan yhtä. Maailmamme on yllättävällä tavalla yhdenlainen. Veli-Matti Hynninen ? Virolainen kirjailija semiootikko Valdur Mikita havahdutti minut uusiin maailmoihin. Hänen kirjansa Kantarellin kuuntelun taito paljastaa mikä erottaa suomalais-ugrilaiset muista eurooppalaisista. Hänen tapansa hahmottaa maailmaa avaa toisenlaisen elämän. Mikitan lailla käsitykseni todellisuudesta on toinen. Maailma ei ole joka kohdassaan erilainen vaan aina ja kaikkialla yksityiskohtia myöten samanlainen. On vain yksi paikka joka on aina sama ja olemukseltaan samanlainen. Kun katselen sitä Pariisissa, New Yorkissa, Siperiassa, tundralla tai tuvassa, se on aina samanlainen, sillä vain käsitykseni todellisuudesta on erilainen. Päivittäin avaan aina saman oven, astun samalle kadulle ja samoille reiteille, laskeudun saman uimahallin portaita tai omalta mökkilaiturilta veteen tunteakseni joka aamuisen virkistävän samuuden sielussani ja ruumiissani. Tai kun tartun omaan pieneen espressokuppiini kotikeittiössä tai läheisessä kahvilassa, elämä kohtaa minut tottuneesti aina uudestaan omalla suoralla otteellaan. Ei ole olemassa sellaista paikkaa jossa näkyisi koko maailma, vaan maailma on sama siellä missä nyt olen, tai siellä minne kohta menen, tai siellä mitä en ehkä elinikinäni saavuta. Maailma on olemukseltaan kaikkialla samanlainen, täynnä kauneutta, kauheutta, keskeneräisyyttä. Maailman merkittävin piirre on siinä, että se on kaikkialla yllättävästi niin samanlainen. Ihminen jonka tänään kohtaan, muistuttaa että maailma ja kaikki sen ihmiset, luonto ja kauneus, ovat joka kohdaltaan samanlaiset. Kieli ja mieli kertovat minulle että tuhanten kielten melske ja kilometrien pituudet eivät erota meitä, koska meillä kaikilla on yhteinen alkukoti. Suomen heimo oli jo Mooseksen kirjan kuvaamassa vedenpaisumuksessa läsnä, itä ja länsi kättelivät toisiaan, pohjoinen ja etelä solmivat ikuisen suhteensa maailmankaikkeudessa. Evankeliumi avattiin, kaikille kansoille ja koko universumille, joka oli voittava nationalismin ja muut itsekkäät lankeemukset. Maailman valloitti ilo, joka todisti ettei itku sittenkään yllä loputtoman katastrofin asteelle. Valdur Mikita opastaa ymmärtämään maailman samuutta. Mikita näkee hengenelämän voiman selityksenä maailman ykseydelle. Luonto on yhtä kuin kaikkeus, luova luontosuhde pelastaa maailman selviytymään. Antiikista perimämme kulttuurikäsitys ei arvosta luonnonläheistä kulttuuria vaan on vieraannuttanut meidät elämän ykseydestä. Kulttuuria ja luontoa ei voi erottaa toisistaan, koska luonnon sielu (anima) on ykseytemme yhteinen aarre. Animismi, luonnon sielullisuus, on vanhin kulttuurikoodi, luonnolle on palautettava subjektin asema. Alkuperäiskansojen tuntema luova luontosuhde, kertomarunous ja yksinTässä ovat Helmet-kirjallisuuspalkinnon finalistit 2019 Helmet-kirjallisuuspalkinnon 2019 finalistikirjat. ? Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen 10 kirjallisuuspalkintofinalistia ovat nyt tiedossa. Helmet-kirjallisuuspalkinto jaetaan vuosittain ansioituneelle suomalaiselle teokselle, joka on ilmestynyt viimeisen viiden vuoden sisällä. Helmet-kirjallisuuspalkinnon 2019 finalistikirjat Helmet-kirjastojen ammattilaisista koostuvan raadin valitsema voittaja julkistetaan 24.9. tänä vuonna Kauniaisten kaupunginkirjastossa. Helmet-kirjastojen asiakkaat voivat äänestää omaa suosikkiaan finalistien joukosta yleisön suosikiksi. Myös yleisön suosikki julkistetaan 24.9. kirjallisuuspalkintojuhlassa. Kirjallisuuspalkinnon voittaja saa palkinnoksi kultaisen kirjastokortin ja 1000 euroa. Yleisön suosikille annetaan yleisön suosikin kunniakirja. Finalistit 2019 ovat (aakkosjärjestyksessä kirjailijan sukunimen mukaan): • Mari Ahokoivu: Oksi (Asema 2018) • Tapani Bagge & Carlos da Cruz: Aavehevosen arvoitus (Karisto 2018) • Riitta Jalonen: Kirkkaus (Tammi 2016) • Piia Leino: Taivas (S&S 2017) • Aleksandr Manzos: Pelit elämän peilinä (Avain 2018) • Hanneriina Moisseinen: Kannas (Kreegah Bundolo 2016) • Hanna Nikkanen & työryhmä: Hyvän sään aikana (Into 2017) • Pasi Pitkänen: Kadonneiden eläinten saari (WSOY 2017) • Terhi Rannela: Frau (Karisto 2016) • Minna Rytisalo: Lempi (Gummerus 2016) Helmet-kirjallisuuspalkinto jaetaan vuosittain alkusyksystä yhdelle suomalaiselle teokselle. Sen tarkoituksena nostaa esille tulevaisuuden mahdollisia klassikoita sekä marginaalisempia kirjallisuuden ääniä. Lyhyet kuvaukset finalistikirjoista löytyvät Helmet. fi-sivuston Vinkit-osiosta (Helmet-kirjallisuuspalkinto). Yleisön suosikki -äänestys on alkanut ja jatkuu Helmet.fi:ssä 31.8. asti. Vanhat rouvat kiersivät kesäisessä Helsingissä Kohteena olivat ratikkalinjojen reiteillä olevia museoita on sama tasainen ja viileä kuin arvokkaille taideteoksille, seikkailijat Pirjo, Riitta ja Hilkka kertovat kolmannesta seikkailupäivästään. Kolmen päiväreissun aikana rouvat kiersivät 13 museota viiden ratikkalinjan lähettyviltä. – Sukututkimus ja menneisyyden tarinat kaipaavat aina täydennystä ja niitä löytyy kirjastoista ja museoista. Toiseksi, lähes jokainen museo on rakennuksena ja rakenteena kiinnostava. Kolmanneksi, museoissa on tasainen lämpö ja kosteus, penkkejä, hiljaisuutta ja rauhaa olla omissakin ajatuksissaan, Pirjo kertoo kiinnostuksestaan museoita kohtaan. Vanhat rouvat aikovat jatkaa ratikkaseikkailuaan, ja seuraavaksi vuorossa on 4-ratikka. – Meillä on neljäs päiväreissu jo valmiiksi suunniteltuna: ratikkalinja 4 ja sen varrella olevat Kansallismuseo, Hakasalmen huvila, Helsingin kaupunginmuseo, Helsingin yliopistomuseo ja Taidekoti Kirpilä, Pirjo kertoo rouvien suunnitelmista. Seikkailijoiden yhteystiedot haastattelua tai lisätietoa varten saa Museokortin kautta osoitteesta viestinta@museot.fi. Seikkailua seurataan Museokortin kanavissa viikolla 32, 5.–11. elokuuta. Rouvien ratikkaseikkailua voi seurata sosiaalisessa mediassa @museokortti-kanavalla tunnisteilla #rouvienratikkaseikkailu #museoseikkailu2019 #museokortinseikkailija #museokortti #museokierros. ? Pääkaupunkiseudulla asuvat eläkeläiset Pirjo Salo, Riitta Kankaanpää ja Hilkka Ropponen lähtivät Museokortin seikkailijoina kiertämään Helsingin museoita, jotka sijaitsevat ratikkalinjojen varsilla. Museoseikkailullaan ystävykset lähettivät kasan postikorttiterveisiä, katsastivat museoiden esteettömyyden sekä arvioivat museokahviloita ja -ravintoloita. Vanhoiksi rouviksi itseään kutsuvat ystävykset Pirjo Salo, Riitta Kankaanpää ja Hilkka Ropponen museoseikkailivat Helsingissä ratikalla. Kolmella päiväreissulla koluttiin ratikkalinjojen 1, 2, 3, 6 ja 10 reiteillä olevia museoita. – Vanhat rouvat ovat seikkailleet 1990-luvulta lähtien kaikenlaisen kulttuurin, matkustelun ja ystävyyden merkeissä, Pirjo, Riitta ja Hilkka esittelevät seikkailutaustaansa. Ratikkareittien läheisyyteen osuivat Nykytaiteen museo Kiasma, Designmuseo Arabia, Sinebrychoffin taidemuseo, HAM Helsingin taidemuseo, Temppeliaukion kirkko, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo, LUOMUS Luonnontieteellinen museo, Helsingin Taidehalli, Helsingin observatorio, Ateneumin taidemuseo sekä LUOMUS Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha. Eläkeläiset Pirjo, Riitta ja Hilkka lähettivät jokaisesta museokohteesta postikortit, joissa kerrottiin seikkailuterveisiä museolta. Postikorttiterveisten lisäksi rouvat arvioivat museokahviloita ja -ravintoloita sekä kiinnittivät huomioita museoiden esteettömyyteen. Ratikka-ajeluilla seikkailijat bongasivat myös matkan varrella olleet julkiset taideteokset. – Vanhat rouvat eivät bloggaa, vloggaa tai mokaa, mutta me tiedämme parhaat levähdyspenkit, maukkaat kakut sekä hienot näkymät kaupunkiin, ja me lähetämme postikortteja, rouvat kuvailevat seikkailuansa. Museokortin seikkailijat Pirjo, Riitta ja Hilkka aloittivat museoseikkailunsa ratikkalinjan 6 museoilla. Nykytaiteen museo Kiasmassa vanhoja rouvia kiehtoi erityisesti Shoplifter – Nervescape VIII -näyttelyn kirkasvärisistä tekohiuksista koottu pörröinen installaatio. Designmuseo Arabiassa muisteltiin kotona ja mummolassa olleita astioita, Sinebrychoffin taidemuseossa tutustuttiin Taivaalliset värit – Sinistä ja kultaa -näyttelyyn ja HAM Helsingin taidemuseossa ihasteltiin Ellen Thesleffin taidetta Minä maalaan kuin jumala -näyttelyssä. Toisella päiväreissulla rouvat ajelivat 1ja 10-ratikoilla ja tutustuivat Temppeliaukion kirkkoon, Arkkitehtuurimuseoon, Designmuseoon sekä Luonnontieteelliseen museoon. – Arkkitehtuurimuseon jatkuva näyttely kutkutteli muistia: onko tuo kirkko Myyrmäessä vai Oulussa, miksi joissain Aalto-jakkaroissa on vain kolme jalkaa, mitä onkaan suunnitellut Martti Jaatinen tai Väinö Vähäkallio ja miten 70-luvun kylpyhuoneen väreissä pystyi edes hetken olemaan, vanhat rouvat muistelevat. Viimeisenä seikkailupäivänä suunnattiin linjojen 2 ja 3 lähettyvillä oleviin Helsingin Taidehalliin, Helsingin observatorioon, Ateneumin taidemuseoon sekä LUOMUS Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan. – Kierrospäiväksi sattui yksi kesän helteisimmistä päivistä, ja jälleen kerran muistimme, että vanhoille rouville sopiva lämpötila Hilkka Ropponen (kuvassa vas.), Pirjo Salo ja Riitta Kankaanpää kiersivät kesäisessä Helsingissä museoita, jotka ovat ratikkareittien varsilla ja lähettivät perinteiset postikortit jokaisesta museokohteesta.
12 Viikot 33-36/2019 • Nro 11 Ateneumin ystävien juhlanäyttely Sata vuotta ystävyyttä avautuu Sulho Sipilä: Talvimaisema (1917–1923). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Ateneumin ystävien kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen. Anitra Lucander: Kuninkaitten kumarrus (1955). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Ateneumin ystävien kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria. ? Ateneumin ystävät ry on Suomen vanhin ja suurin museonystäväyhdistys, joka perustettiin vuonna 1919 Ateneumin taidemuseon tukemiseksi. Yhdistyksen satavuotisjuhlan kunniaksi Ateneumin kolmannessa kerroksessa nähdään 15.8.–6.10.2019 yhden salin näyttely Sata vuotta ystävyyttä, joka esittelee ystäväyhdistyksen lahjoittamia ja rahoittamia taidehankintoja. Näyttelyä syventää Ystävien lahjoitukset -luentosarja elo-syyskuussa. Sulho Sipilä: Talvimaisema (1917–1923). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Ateneumin ystävien kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen. Sata vuotta ystävyyttä esittelee lahjoitusten historiaa Sadan vuoden aikana (1919–2019) Ateneumin ystävät ovat lahjoittaneet Ateneumille yli 130 taideteosta ja luonnosta. Näyttely esittelee pitkästä aikaa Ateneumin ystävien lahjoituskokoelman taideteoksia. Näyttelyyn valituilla teoksilla on tärkeä merkitys sekä Ateneumin kokoelmissa että Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmissa, joihin kuuluvat ulkomaiset teokset ennen 1800-lukua. Näyttelyn teosten kautta avataan taiteen hankkimisen tapoja ja lähteitä eri näkökulmista sekä kerrotaan taideteosten taustasta ja vaiheista. Sata vuotta ystävyyttä on tiivis yhden salin näyttely, jossa nähdään mm. Alexander Lauréuksen, Hugo Simbergin ja Sulho Sipilän teoksia. Näyttely painottaa Ateneumin ystävien tuen merkitystä museon tutkimusja kokoelmatyölle. Näyttelyn kuraattori Hanne Selkokari esittelee näyttelyn sen avajaispäivänä, torstaina 15.8. klo 12 ja 16. Pääsy museolipun hinnalla, museokortilla tai Ateneumin ystävien jäsenkortilla. Juhlakeräyksellä hankitaan Marcus Collinin teos Ateneumin kokoelmaan Kun Ateneumin ystävät ry perustettiin sata vuotta sitten, yhdistyksen tehtävänä oli tukea Ateneumin taidekasvatuksellisia edellytyksiä hankkimalla ja lahjoittamalla museon kokoelmaan taidehistoriallisesti merkittäviä teoksia. Yhdistyksen toiminta on vuosisadan aikana laajentunut, mutta se toteuttaa myös alkuperäistä tehtäväänsä. Sata vuotta ystävyyttä -näyttelyssä nähdään myös vuonna 2019 kokoelmaan lahjoitettava Marcus Collinin teos Mustapukuinen nainen (1918). Teoksen hankintaa varten Ateneumin ystävillä on käynnissä juhlakeräys, johon kuka tahansa voi osallistua. Lue lisää keräyksestä Ateneumin ystäviin kuuluu lähes 2 000 jäsentä. Jäsenyys tarjoaa aitiopaikan tutustua lähemmin Ateneumin kokoelmiin ja näyttelyihin sekä Ateneumin ympärille rakentuvan yhteisön. Ystävien lahjoitukset -luentosarja 21.8.–25.9. Keväällä 2019 alkanut Ystävien lahjoitukset -luentosarja jatkuu elo-syyskuussa. Luennot esittelevät Ateneumin ystävien lahjoituskokoelman teoksia ja taiteilijoita syvemmin. Luennot Ateneum-salissa klo 17–17.45. Pääsy museolipun hinnalla, museokortilla tai Ateneumin ystävien jäsenkortilla. Lue lisää luentosarjasta Ke 21.8. Sata vuotta ystävyyttä – Ateneumin ystävien lahjoituskokoelman taustoja. Amanuenssi Hanne Selkokari, Ateneumin taidemuseo. Ke 4.9. Sulho Sipilä ja Greta Hällfors-Sipilä. Intendentti Timo Huusko, Ateneumin taidemuseo. Ke 18.9. Anitra Lucander. Yli-intendentti Sanna Teittinen, Suomen kansallismuseo. Ke 25.9. Helene Schjerfbeckin nuoruuden teokset. Intendentti Anna-Maria von Bonsdorff, Ateneumin taidemuseo. Aukioloajat Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10– 17 | Ma suljettu Sisäänpääsymaksut Normaali pääsymaksu 17 € | Alennettu pääsymaksu 15 € | Alle 18-vuotiaat maksutta Helsinki on riippuvainen muissa kunnissa asuvasta työvoimasta ? Helsingin ammattirakenne poikkeaa muusta Suomesta. Ammatillista erikoistumista on varsinkin Helsingin elinkeinorakenteelle tyypillisillä aloilla, kuten viestintäja kulttuuriammateissa sekä lakija rahoitusaloilla. 30 prosenttia Helsingin työllisistä on erityisasiantuntijoita. Helsingissä on samalla merkittäviä alueiden välisiä eroja työpaikkavaltaisuudessa ja ammattirakenteessa. Helsinki on riippuvainen muissa kunnissa asuvasta työvoimasta. Pääkaupungissa työssäkäyvistä 40 prosenttia pendelöi kaupunkiin muualta. Toisaalta yli viidennes Helsingissä asuvista työllisistä työskentelee muissa kaupungeissa. Työmatkaliikenne on vilkkainta Helsingin ja Espoon, sekä Helsingin ja Vantaan välillä. Erityisen tyypillistä pendelöinti on kuntarajojen tuntumassa ja liikenteellisesti helposti saavutettavilla alueilla. Erityisasiantuntijat pendelöivät erityisesti Espoon ja Helsingin välillä Eri kuntien välillä pendelöivät poikkeavat ammattirakenteeltaan toisistaan. Espoon ja Helsingin välillä pendelöi suhteellisesti enemmän erityisasiantuntijoita kuin Vantaan ja Helsingin välillä. Eroja on myös eri ammattiryhmien pendelöinnin yleisyydessä. Suurimmat pendelöivien osuudet ovat johtajien sekä rakennusja prosessityöntekijöiden keskuudessa. Työvoiman liikkuvuus tärkeää kohtaannon kannalta Pendelöinti sekä Helsinkiin että Helsingistä on vilkasta, ja useat työlliset Helsingin seudulla ovat valmiita työskentelemään etäämmällä asuinpaikastaan. Työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaannon kannalta työvoiman valmius alueelliseen liikkuvuuteen onkin aivan keskeistä. Ammattialojen välillä on kuitenkin suuria eroja siinä, kuinka paikallisesti tai seudullisesti ne ihmisiä työllistävät. Täten myös eri ammattialoilla tapahtuvilla työmarkkinamuutoksilla, joiden taustalla ovat esimerkiksi talouden suhdanteet ja digitalisaatio, voi olla hyvinkin erilaisia alueellisia seurauksia. Helsingin kaupunginkanslian tuore raportti tarkastelee Helsingin seudun ammattirakennetta ja pendelöintiä, sekä niiden välistä yhteyttä ja kehitystä Helsingin näkökulmasta. Raportissa selvitetään, missä seudun erilaiset ammattilaiset asuvat ja työskentelevät, ja kuinka tyypillistä heille on käydä töissä etäämmällä asuinpaikastaan. Tehdyt havainnot ovat keskeistä taustatietoa pohdittaessa työntekijöiden ja työpaikkojen alueelliseen kohtaantoon liittyviä kysymyksiä Helsingin seudun työmarkkinoilla. Raportti perustuu pääosin ammattitilastoaineistoon, jonka lähteenä on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto. Tuorein käytettävissä oleva tieto kuvaa vuoden 2016 lopun poikkileikkaustilannetta. Ennätyspitkä Runokuu-festivaali alkaa ? Runokuu-kirjallisuusfestivaali levittäytyy jälleen ympäri Helsinkiä 15.-25.8. Yhdentoista päivän ajan nähdään ja kuullaan runoutta ja eri kirjallisuudenja taiteenlajeja laidasta laitaan. Tapahtumia festivaalilla on kaikkiaan 45, ja valtaosa niistä on maksuttomia. Mukana on ennätysmäärä näyttelyitä, kansainvälisiä vieraita sekä ensimmäistä kertaa kirjallisuuden ja taiteen lajeja sekoittava ilta Genreblender. Genreblender-tapahtumassa 16.8. Kansallisteatterin Lavaklubilla nähdään muun muassa tietokirjallisuuden ja runouden kohtaaminen Mia Kankimäen ja Saila Susiluodon esiintyessä, kotimaisen nykysarjakuvan ääneenlukua, essee open mic sekä esitys, jossa runoilija Sinikka Vuola ja haitaristi Niko Kumpuvaara yhdistävät voimansa. Runokuun näyttelyohjelma tarjoaa muun muassa Virpi Alasen visuaalisen runouden näyttelyn Poeettisia eläimiä sekä Ville Pirisen kuratoiman, sarjakuvaa ja sanataidetta yhdistävän näyttelyn Loppuvat sanat, alkavat kuvat kulttuurikeskus Stoassa. Runokuun näyttelyihin voi törmätä myös yllättävissä paikoissa, esimerkiksi Helsingin kaupungintalon aulassa nähdään Marko Niemen digitaalinen runoteos Maapallo. Myös perinteeksi muodostunut Runoja raiteilla -kampanja uudistuu. Tämän vuoden runot on valinnut runoilija Sinikka Vuola, jonka ennen julkaisemattoman runon yleisö pääsee lukemaan ensimmäistä kertaa. Sarjassa on kaikkiaan kymmenen nykyrunoa metrojen ja ratikoiden näytöillä sekä ilmaiseksi jaettavissa runokorteissa. Vuolan lisäksi kampanjassa ovat mukana runoilijat Markku Aalto, Tua Forsström, Raisa Jäntti, Marko Niemi & Miia Toivio, Kaija Rantakari, Stina Saari, Aki Salmela, Heli Slunga ja Samppa Varis. Päävieraaksi saapuu ensimmäistä kertaa Suomessa vieraileva yhdysvaltalainen Renee Gladman. Renee Gladman (s. 1971) on monipuolinen taiteilija, jonka tuotannossa yhdistyvät kokeellinen proosa, visuaalinen runous ja henkilökohtaiset esseet. Hänen teoksiaan ovat mm. kuvan ja kielen yhteyksiä tutkiva Prose Architectures sekä kuvitteelliseen Ravicka-kaupunkiin sijoittuva spekulatiivisten scifi-romaanien sarja Viimeisin teos on rikosromaaniksikin luonnehdittu tänä vuonna ilmestynyt Morelia. Gladmanin lisäksi Runokuussa nähdään kymmenen muuta kansainvälistä vierasta. Runokuun päätapahtumapaikkana toimii Kansallisteatterin Lavaklubi, joka tarjoaa koko festivaaliviikon ajan muun muassa keskusteluja ja monipuolisia kirjallisuusklubeja. Runokuu on Helsingin juhlaviikkojen yhteistyöfestivaali. Festivaalin muita yhteistyökumppaneita ovat mm. HSL, Kansallisteatterin Lavaklubi, Meidän festivaali, Helsinki Poetry Connection sekä erilaiset instituutit, yhdistykset ja yhteisöt. Festivaalin järjestää kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto. Koko ohjelman näet osoitteesta www.runokuu.fi. Lue netissä www.lehtiluukku.fi ?
13 Nro 11 • Viikot 33-36/2019 S-ryhmän tulos kasvoi alkuvuoden aikana S-ryhmän ja SOK-yhtymän keskeiset luvut 1–6/2019 S-ryhmä kokonaisuudessaan (osuuskaupat + SOK-yhtymä) 1–6/2019: • Veroton vähittäismyynti oli 5 665 miljoonaa euroa (ed. v. 5 610 milj. euroa). • Vähittäismyynti kasvoi 1,0 prosenttia. • Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 147 miljoonaa euroa (ed. v. 140 milj. euroa).* • Operatiivinen tulos oli 154 miljoonaa euroa (ed. v. 133 milj. euroa). • Investoinnit olivat 226 miljoonaa euroa (ed. v. 280 milj. euroa). • Asiakasomistajia oli kesäkuun lopussa 2 407 987 (ed. v. 2 372 034). • Henkilöstömäärä oli kesäkuun lopussa 42 524 (ed. v. 41 935). S-ryhmä työllistää kesällä 2019 ympäri Suomen ennätysmäärän eli noin 14 000 nuorta. • Toimipaikkojen kokonaislukumäärä oli kesäkuun lopussa 1 841 (ed. v. vertailukelpoinen 1 836). SOK-yhtymä (SOK + tytäryhtiöt) 1–6/2019: • Liikevaihto (IFRS) oli 3 645 miljoonaa euroa (ed. v. 3 581 milj. euroa). • Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (IFRS) oli 24 miljoonaa euroa (ed. v. 14 milj. euroa).* • Operatiivinen tulos (FAS) oli 29 miljoonaa euroa (ed. v. 20 milj. euroa). • Investoinnit olivat 29 miljoonaa euroa (ed. v. 71 milj. euroa). • Henkilöstömäärä oli kesäkuun lopussa 6 669 henkilöä (ed. v. 6 511 henkilöä). kehittämiseen. Syyskuussa S-ryhmä julkaisee osana Omat ostot -palveluaan ilmastotyökalun, joka erittelee ruokatuoteryhmien ilmastovaikutuksia ja havainnollistaa niiden eroja. ? Omat ostot -palvelu kehittyy muutenkin jatkuvasti käyttäjien toiveiden perusteella. Yksi odotettu, tulossa oleva uusi toiminnallisuus on ostojen kotimaisuuden seuranta. Suomen suurimpana kotimaisen ruoan myyjänä tämä on meille hyvin luontevaa. Esimerkiksi ruokakaupoissamme myydystä tuoreesta lihasta yli 95 prosenttia on kotimaista ja ABC-ketjun ravintoloissa vastaava kotimaisuusprosentti on täydet 100, Taavi Heikkilä painottaa. pankäyntiin tuovat myös uudet Prismat. Helsingin Pasilan uuteen kauppakeskus Triplaan avautuu Prisma syksyllä 2019, kun taas Herttoniemen merkittävästi laajentuva palvelukeskus Hertsi saa Prisman vuonna 2020. Pasilan yksikkö on uuden konseptin mukainen Prisma, jossa neliömäärä on hieman totuttua pienempi. Tämä mahdollistaa Prisma-verkoston laajentumisen tulevaisuudessa uusille alueille. Myös lähialueilla, Pietarissa ja Tallinnassa, investoinnit ottavat uutta vauhtia hiljaisemman jakson jälkeen. Bonusta maksettiin alueosuuskauppojen asiakasomistajille noin 164 miljoonaa euroa, joka oli kaksi prosenttia edellisvuoden alkuvuotta enemmän. Tunnustettu vastuullisuustyö jatkuu laajalla rintamalla Viime aikoina erilaiset vastuullisuusteemat ympäristöasioista ihmisoikeuksiin ovat puhuttaneet koko maailmassa enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. S-ryhmän jo vuosia jatkunutta, laaja-alaista vastuullisuustyötä kuvastavat muun muassa kahdeksan kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta, jotka koskevat esimerkiksi energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja ravitsemusta. Näiden johdosta Suomen Kestävän kehityksen toimikunta palkitsi S-ryhmän toukokuussa vaikuttavimpana kestävän kehityksen toimijana Suomessa, minkä ohella vastuullisuustyö on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Vastuullisuustyö jatkuu yhdessä myös S-ryhmän asiakasomistajien kanssa nivoutuneena tiukasti asiakkaita palvelevaan digi? S-ryhmän tammi–kesäkuun 2019 operatiivinen tulos oli 154 miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaavaan aikaan tulos oli 133 miljoonaa euroa. SOK-yhtymän operatiivinen tulos kasvoi viime vuodesta noin 9 miljoonaa euroa ja oli 29 miljoonaa euroa. Koko S-ryhmän veroton vähittäismyynti kasvoi alkuvuonna yhden prosentin ja oli 5,7 miljardia euroa. – S-ryhmän tulos niin SOK-yhtymässä kuin alueosuuskaupoissa kasvoi edellisvuodesta. Toimialoista erityisesti matkailuja ravitsemiskauppa piti yllä hyvää kasvuvauhtiaan, SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä kertoo. Melko sääsidonnainen käyttötavarakauppa vaikuttaa hyötyneen alkukesän hyvistä säistä, ja alennusmyyntien aikaan osuneet vaihtelevat kelit kasvattivat nekin kaupankäyntiä. Ruokakaupassa kuluvaa vuotta leimaa jatkuvasti kiristyvä kilpailu. ? Suomalainen päivittäistavarakauppa kehittyy nyt vauhdilla. Se on kuluttajan kannalta erinomainen asia. Meillä on edessä muun muassa S-market-ketjun konseptiuudistus. Tavoitteena on tehdä Suomen suurimmasta ketjusta entistä kiinnostavampi, Heikkilä korostaa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla uutta kasvua kauVyöhykeuudistus toi matkustajia metroon ? HSL:n uusien vyöhykkeiden käyttöönotto huhtikuun lopulla on ensimmäisten matkustajatilastojen pohjalta lisännyt metromatkustamista erityisesti Espoossa. Lähijunaliikenteessä ja bussiliikenteessä muutoksella ei ole ollut vaikutusta seudun matkustajien kokonaismäärään. Sen sijaan vyöhykeuudistus on vaikuttanut matkustajien reittivalintoihin. Toukokuussa 2019 metron matkustajamäärä Espoossa sijaitsevilla asemilla kasvoi 9 prosenttia vyöhykeuudistuksen ansiosta ja koko metron matkustajamäärä 3 prosenttia. Arkipäivänä metrossa matkusti noin 303 000 ihmistä, joista 44 000 nousi kyytiin Espoon asemilta. Lähijunaliikenteessä vyöhykeuudistus ei ole aiheuttanut matkustajamäärien kasvua, mutta matkustajien käyttämiin asemiin on tullut muutoksia. Kasvua on ollut Kehäradan länsipuolen asemilla, kuten Huopalahdessa (+3 %), Mäkkylässä (+9 %), Leppävaarassa (+4 %) ja Myyrmäessä (+8 %). Laskua on ollut sellaisilla asemilla, jotka ovat juuri Helsingin rajan sisäpuolella, esim. Pitäjänmäki (-9 %) ja Malminkartano (-7 %). – Tämä viittaa siihen, että uudet vyöhykerajat ja lippujen hinnoittelu ovat vaikuttaneet reittivalintoihin. Kulkureitit ovat osittain muuttuneet niin, että aiemman edullisimman, mutta mahdollisesti hieman vaikeamman yhteyden sijasta uusi reitti kulkee nyt kätevimmän ja lähimmän aseman kautta. Esimerkiksi noin 100 päivittäistä matkustajaa on siirtynyt käyttämään Mäkkylän asemaa Pitäjänmäen sijaan, ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori HSL:stä kertoo. HSL:n koko lähijunaliikenteen matkustajamäärä oli toukokuussa 239 000 arkipäivässä. Tähän vyöhykeuudistus ei ole juuri vaikuttanut. Runkobussilinjoilla 550 ja 560 vyöhykeuudistuksen vaikutukset näkyvät muutoksina pysäkkien nousijamäärissä. Suosiotaan ovat kasvattaneet erityisesti sellaiset pysäkit, joilta pääsee vaihtamaan lähijunaan tai metroon. Linjalla 550 itään päin mentäessä Aalto-yliopistolta kyytiin nousevien matkustajien määrä on noussut 24 prosenttia ja Mäkkylässä 20 prosenttia. Linjalla 560 itään päin mentäessä Myyrmäestä kyytiin nousevien matkustajien määrä on noussut jopa 65 prosenttia. Myyrmäen merkitys vaihtopaikkana junan ja bussin välillä onkin selvästi kasvanut. Muussa bussiliikenteessä ei ole vielä nähtävissä merkittäviä muutoksia. Metroradan varrella vuosaaressa. Takana näkyy Rastilan metroasema. Metro ajaa juuri ohi. Kuva: Mika Lappalainen Helsingin yliopisto nousi sijalle 107 yliopisto-vertailussa ? Helsingin yliopisto on vertailussa paras suomalainen ja neljäs pohjoismainen yliopisto. Helsingin yliopisto on arvioitu maailman 107. parhaaksi yliopistoksi kansainvälisessä QS-rankingissa. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli vertailussa sijalla 110, eli nousua on kolme sijaa. Suomen yliopistoista Helsingin yliopisto on edelleen ykkönen ja pohjoismaisista neljänneksi paras kuten viime vuonna. Euroopassa sijoitus oli 36, jossa on parannusta kaksi sijaa. Koko yliopistovertailun paras on kahdeksatta vuotta peräkkäin yhdysvaltalainen Massachusetts Institute of Technology (MIT). Rankingin kärjessä ovat yhä USA:n ja Britannian yliopistot, mutta keskimäärin näiden maiden yliopistojen sijoitukset ovat heikentyneet. Pohjoismaiden paras on Kööpenhaminan yliopisto, jonka sijoitus maailmassa on 72. QS-rankingissa on kuusi mittaria: akateeminen maine, työnantajien arvioima maine, tutkimusten viittausten määrä suhteessa akateemisen henkilökunnan määrään, opiskelija/ opettaja-suhdeluku, ulkomaisen henkilökunnan ja opiskelijoiden osuus. Mainetutkimukset perustuvat maailmanlaajuiseen kyselyyn tutkijoille ja työnantajille. Niiden uusimmat tiedot ovat tämän vuoden keväältä. Mainetutkimusten paino QS-rankingissa on suuri, yhteensä 50 prosenttia. Tutkimusten viittaustiedot perustuvat Elsevierin Scopus-tietokantaan. Helsingin yliopiston sijoitus parani kummassakin mainetekijässä ja tärkeässä tutkimusten vaikuttavuutta kuvaavassa viittausindikaattorissa. Laskua oli opiskelija/opettaja-suhdeluvussa sekä ulkomaisten opiskelijoiden ja henkilökunnan osuudessa.
14 Viikot 33-36/2019 • Nro 11 ? ? Kuvataide Risto Kolanen: Loppukesän kuvataide ? Taidemaalari Marika Mäkelä täytti kaksi isoa salia Galerie Forsblomilla aivan uudenlaisilla teoksilla, jotka ihastuttivat kävijät täysin. Helsingin Taidehallin hienossa kesänäyttelyssä Kolmas tekijä sai nauttia Susanne Gottbergin 2010-luvun tuotannosta. Helsinki mielessäin Laterna Magican, Rauhankatu 7, kesänäyttelyssä on esillä seitsemän Helsinkiä kuvanneiden tekijöiden valokuvia. Antikvaarisen kirjakaupan alakerran galleria oli täynnä ihmisten kuhinaa ja keskustelua töistä. Komean tummasävyisinä valokuvina joukosta erottuivat pitkän linjan valokuvaaja Kari Haklin viime vuosien työt, jotka painottuvat Kallion alueelle. Hän kuvasi jo teininä Munkan koulubileitä 1950-luvulla, kun hyvin nuoret Henrik Otto Donner, Nalle Eklund, Christian Schwindt ja Heikki Sarmanto soittivat. Estetiikkaa, taidehistoriaa ja arkeologiaa opiskellut kuvaaja työskenteli Uudessa Suomessa, Kansallisoopperassa sekä museoissa ja useissa teattereissa. Hän on julkaissut useita valokuvateoksia. Hakli kuvasi Kaupunginmuseolle Helsinkiä 1960ja 1970-luvulla, mm. purettavaksi määrättyjä taloja. Liian iso pieneen maailmaasi Ravintola Magu, Sturenkatu 36, Vallilassa on pitänyt esillä monilahjakkaan taiteilija Manuela Boscon Kari Hakli on armoitettu Helsingin kuvaaja. Valokuvia voi ihailla Tuokioita stadissa -ryhmänäyttelyssä. Taiteilija taustallaan Siltasaarenkatu Laterna Magicassa. Kuva: Hannele Salminen. ”Entä jos elämä onkin unta ja unennäkijä olet sinä. Entä jos tuota unta voikin ohjata”, Manuela Bosco kysyy ravintola Magun kesänäyttelyssään. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Vaula Valpola ja teoksensa Pako aidan ali Galleria Rantakasarmissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Anna Leppä ja Entiteetit aamiaisella -teos Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija, valokuvaaja ja graafinen suunnittelija Visa Knuuttila vieressään valokuva nimeltään Ove Myymälä 2:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Maalaamisesta tuli päätyö. – Koen, että elämä on valmistanut minua kaikki nämä vuodet tähän ammattiin. Elämääni on mahtunut valtavasti värejä ja muotoja. Kohti tuntematonta Taidemaalari Vaula Valpola etsii työskentelyynsä ennalta määräämätöntä, tuntematonta aluetta. –Teoksen aihe on viitekehys, jonka sisällä kuljen. Lopputulos on avoin. Hän ymmärsi, ettei yli viisikymppisenä ole ainoa, joka kokee paljon hajottavia asioita. Ne voivat tulla hyvinkin tiiviiseen tahtiin kuten vanhempien sairastuminen tai kuolema, lapsien poismuutto, parisuhteen päättyminen, työelämässä roolin muuttuminen tai päättyminen. Suhde elämään muuttuu kun kokee ympärillään sekä kuolemaa että syntymää. Galleria Rantakasarmi, Suomenlinna C1, esittelee vuosina 2018-2019 syntyneitä öljy ja sekatekniikka kankaalle töitä aiheenaan ”Hajoaminen, Uusi alku ja muita maalauksia”. Se on myös 60-vuotis juhlanäyttely. Galleriassa on 16.8. yllätysohjelmaa. Kuorikaa kyyniset suojamekanisminne! Tm•galleria, Erottajankatu 9 B, esittelee Anna Lepän ”Romahduksen observointia”, jossa maalausprosessi sisäistää ja todella ymmärtää, missä pisteessä ekosysteemimme luhistuminen on. – Elän sen tietoisuuden kanssa, että planeettamme on kuolemassa. Nopealla tahdilla. Annan tämän tietoisuuden vaikuttaa jokaisessa solussani, joka hetki, jokaisen kulutusvalintani kanssa tunteakseni sen aiheuttaman epätoivon ja nähdäkseni sen hulluuden, jossa me elämme. Leppä näkee tulevien sukupolvien katseen kääntyneinä meihin. – Maalaan heidät katsomaan itseäni, jotta näkisin oman syyllisyyteni. Elämme uutta geologista epookkia, antroposeenin aikaa. Ihminen on muuttanut niin dramaattisesti luonnon ekosysteemiä, että olemme kiihtyvää vauhtia menossa kohti massiivista kuudetta sukupuuttoaaltoa. Samalla on kuviteltava toisenlaista ihmisyyttä. Unia ihmisyydestä, joka voisi elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Taiteiden yönä 15.8. klo 19 on keskustelu taiteen merkityksestä ekologisen kriisin aikakaudella. Sukellus puhtaaseen veteen Galleria ARS Longan, Annankatu 12, Kesäsalongissa on esillä neljä taiteilijaa Maya Rygaard, Mika Törönen, Riitta Kilpi ja Kim Kylmälä. Taidemaalari Riitta Kilpi on tuonut näyttelyyn yhdeksän öljyväriteosta. Näistä kolme yhdessä muodostavat vedenaiheisen triptyykin. Muut pienemmät teokset ovat kuvauksia esineja kasvimaailmasta. – Maalaan mielellään veden eri elementtejä. Sukellan mielelläni puhtaaseen veteen, turkoosiin ja siniseen. En yleensä tee luonnoksia vaan lähden suoraan öljyllä maalaamaan ja työ etenee omalla painollaan. Hiljattain edesmenneen lasitaiteilija Oiva Toikan muistelu sai minut tähän näyttelyyn maalaamaan lasisia mielikuvitukseni tuotoksia. Koen lasin materiaalina mielenkiintoisena ja muuttuvana elementtinä, aivan kuin vedenkin sen eri olomuodoissa. Verisuihkukaivon maalaaja Taidemaalari Krista Kortelainen tekee pääasiassa akryylija vesiväritöitä. Maalaus on hänelle seikkailuun lähtö, johon liittyy aina toiveita ja odotuksia onnistuneesta matkasta. – Seuraan maalauksen muodostumista ja sitä kuinka sekoittamani värit luovat omia maisemia maalaukseen. Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee Kesäsalongissaan teosta, jonka nimi oikeastaan olisi Baudelaire`n mukaan ”Verisuihkukaivo”, hän kertoo lehdelle kuiskaten. Kaapelin ja Vanhan gallerioiden vaihtoehtotaiteilija on kulkenut pitkän matkan ydinkeskustan laatugalleriaan. Vapaan Taidekoulun ja Lahden taideinstituutin (AMK) kasvatti sai v. 2008 ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä akvarellitaiteenkilpailussa Roomassa. – Maalatessani mietin japanilaisten geishojen esittämää tanssia nihon buyõta. Tanssi yksinkertaisuudessaan kätkee taakseen monimutkaisen, traditioon perustuvan ammattitaidon. Rosoista katutaidetta sadonkorjuujuhlan aikaan Elokuu on luonnon sadonkorjuun aikaa, joka ulottuu myös ihmisen henkiseen avaruuteen. Peräti 24 taiteilijaa on koolla ryhmänäyttelyssä AVA Galleriassa, Pohjoinen Rautatienkatu 17 B 8. Kuraattori Hannele Salminen oli tyytyväinen avajaisvieraiden runsaaseen määrään heinäkuun viimeisenä tiistai-iltana. Esa Suurio ja Merja Söder ovat itseoppineita valokuvaajia, joilla oli ”Urban Stories” – valokuvia Berliinistä viime syksynä Galleria Dixissä. Alueelle antavat luonnetta jaetun Euroopan historia, monikulttuurisuus ja katutaide. Elämää nähneet rakennukset, ovet ja ikkunat toimivat heille inspiraationa. Visuaalinen kerronta tehdään valokuvin, piirroksin ja kuvankäsittelyn keinoin, kromogeeninen värivedos Silisec-pohjustuksella. Tyyli tasapainoilee urbaanin rosoisuuden ja estetiikan välillä. Unen ja valveen rajalla Visa Knuuttilan Hypnagogia –näyttely koostuu 2018-19 valmistuneista videoja valokuvateoksista. Termi tarkoittaa unen ja valveen välistä rajatilaa, jossa konkreettisen maailman rajat liukenevat hämmentävään psykedeliaan. – Hetkeä ennen nukahtamista keho, identiteetti, kulttuuri jne. menettävät merkityksensä ja tilalle astuu hallusinaatioiden, paradoksien ja näkyjen maailma. Teokset hyödyntävät performanssia, videota, valokuvaa ja erilaisia sekatekniikoita. Myymälä 2:n, Uudenmaankatu 23, näyttelyssä termi on vertauskuva erilaisille välitiloille, joita teoksissa lähestytään eri suunnista. Uni syvenee pitemmälle galleriaan edetessä. Hypnagogia-videoteoksessa uni ja valve vaihtelevat paikkaa kolmessa limittäisessä rinnakkaistodellisuudessa. Pääosassa esiintyy taiteilija Ella Tahkolahti, kolmen alter egon voimin. Teksti: Risto Kolanen isoja maalauksia, seinät täyttäviä maalauksia. Too Big To Your Small World –näyttelyssään taiteilija kysyy: – Entä jos elämä onkin unta ja unennäkijä olet sinä. Entä jos tuota unta voikin ohjata? Suomalaisitalialainen taidemaalari, näyttelijä, kirjailija, entinen huippu-urheilija ja äiti ovat titteleitä, joita hän silloin tällöin käyttää. Hänellä on kaksi muodollista korkeakoulututkintoa taidealoilta taidekasvatuksen ja teatteritaiteen alueilta Jyväskylästä ja Roomasta. Äitiys muutti maailman. Sadonkorjuujuhla-näyttelyssä Esa Suurion valokuvakollaasi Silence on syntynyt matkoilla kuvatusta materiaalista AVA Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen.
15 Nro 11 • Viikot 33-36/2019 Mediamyynti: Kristiina Estama-Saarinen p. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Aineistoja materiaalikyselyt myös 09-413 97 300 Päätoimittaja Juha Ahola p. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Kustantaja ja julkaisija Karprint Oy Painos: 30 000 kpl Ilmoitushinnat: Etusivu 1,30 € • Takasivu 1,19 € Teksti 1,09 € Erikoisliikepalsta 0,96 € Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%. Aineiston jättö: ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto lehden ilmestymistä edeltävän viikon torstaina. Vastuu virheistä: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Jakelu: Helsingin Jakelu-Expert Oy sekä jakelupisteet alueella. Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Jakelunvalvonta: p. 029-0010040 Lue lehti myös: rooperinlehti.fi, lehtiluukku.fi Painopaikka Karprint Oy 2019, Huhmari ISSN 2323-4105 (painettu) ISSN 2489-8597 (verkkojulkaisu) R ööpeRin L ehti 15. vuosikerta Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti Albertinkatu 15 K-Market Albertin Herkku Bulevardi 1 Bulevardin Kahvisalonki Fredrikinkatu 48 A Sähköasennus Piipponen Iso-Roobertinkatu 21 Alepa Iso-Roobertinkatu 20-22 Toimelan opisto K-Market Roba Henry Fordin katu 5 D Autokorjaamo Jarrupoljin Oy Hernesaarenkatu 17 The Dockyard Hietalahdenranta 7 S-market Bulevardi Hietalahdenranta 11 Kirpputori Hietsumarket Perämiehenkatu 6 Baribal biljardisali Perämiehenkatu 10 Alepa Pieni Roobertinkatu 9 Kiinteistömaailma Roba Pietarinkatu 12 Alepa Pursimiehenkatu 4 Viiskulman terveysasema Alepa Viiskulma Rikhardinkatu 3 Rikhardinkadun kirjasto Tehtaankatu 1 K-market Kaivopuisto Tehtaankatu 21 Laivurin Valinta Wanha Kauppahalli Eteläranta Rööperin Lehden voit noutaa seuraavista paikoista: ? ? Terveys ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Nuorisoneuvoston lautakuntakokeilijat Elo Umukoro, Jim Koskinen, Tilda Lassila, Sigrid Autio, Vivian Ljungqvist, Alma Rantalaiho ja Dan Cederlöf. Takarivissä lautakuntakummit Hannu Tuominen (vas) ja Tapio Bergholm (oik) sekä apulaispormestari Sanna Vesikansa (kesk). Kuva: Ants Vahter. ? Helsingin nuorisoneuvoston helmikuussa alkanut lautakuntapaikkakokeilu on päättynyt. Kokemukset ovat positiivisia, ja lautakuntaedustus jatkuu vakituisena toimintatapana. Nuorisoneuvoston jäsenillä on kevätkaudella tehdyn kokeilun tapaan jatkossakin läsnäoloja puheoikeus toimialalautakuntien kokouksissa. Kokeilulle asetetut tavoitteet nuorten osallistumiselle ja ymmärryksen lisäämiselle kunnallisesta päätöksenteosta ovat toteutuneet. Sekä luottamushenkilöiden, nuorten että viranhaltijoiden näkemyksen mukaan nuorisoneuvoston edustajat ovat kokeilun aikana tuoneet lautakuntien työskentelyyn uusia näkökulmia sekä perusteltuja ja asiallisia kommentteja. Kaupunginhallitus hyväksyi linjaukset, joiden mukaan nuorisoneuvosto valitsee keskuudestaan kolme edustajaa kuhunkin toimialalautakuntaan. Edustajat osallistuvat kokouksiin yksi kerrallaan mahdollisimman tasapuolisesti vuorotellen. Toimialalautakuntien jäsenistä valitaan kummeja, jotka tukevat nuorten edustajien lautakuntatyöskentelyä. Kevätkauden 2019 mittainen onnistunut kokeilu Kaupungin johtoryhmä päätti viime syksynä käynnistää kevätkauden 2019 mittaisen kokeilun, jonka aikana nuorisoneuvoston edustajille myönnettiin puheja läsnäolo-oikeus Helsingin toimialojen lautakuntien kokouksiin. Käytännössä kokeilu alkoi helmikuun alussa ja kevätkauden aikana nuorisoneuvoston edustajat osallistuivat kaikkien neljän toimialalautakunnan kokouksiin. Kokeilun tarkoituksena oli pyrkiä parempaan nuorten kuulemiseen ja osallistamiseen sekä vahvistaa nuorisoneuvoston osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksia. Puheja läsnäolo-oikeuteen ei sisällytetty mahdollisuutta tehdä tai kannattaa ehdotuksia tai äänestää. Nuoret käyttivät lautakunnissa kevään kuluessa kaiken kaikkiaan noin 50 puheenvuoroa heitä eri tavoin koskevissa asioissa. Puheenvuorot käsittelivät muun muassa nuorten syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyä, lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemista sekä julkisia tiloja. Kokeilun onnistumista käytiin läpi 11.6. arviointitilaisuudessa, johon osallistui sekä luottamushenkilöitä että nuoria. Kokeiluun osallistuneet nuorisoneuvoston edustajat saivat kiitosta muun muassa kokouksiin valmistautumisesta ja asioihin perehtymisestä sekä hyvin valikoituneista puheenvuoroista. Nuorisoneuvoston edustajat puolestaan kiittivät heitä kohtaan osoitetusta luottamuksesta ja esittivät toiveen nuorten lautakuntapaikkojen vakinaistamisesta. Kokeilun tuloksia on arvioitu myös sähköisellä arviointikyselyllä, johon vastasi yhteensä 45 henkilöä. Nuorista 90 prosenttia oli Nuorisoneuvoston lautakuntapaikkakokeilu vakituiseksi sitä mieltä, että kokeilu onnistui erittäin hyvin. Luottamushenkilöistä 82 prosenttia ja kaupungin edustajista 95 prosenttia oli sitä mieltä, että kokeilu onnistui erittäin hyvin tai melko hyvin. Yksikään kyselyihin vastanneista ei kokenut, että osallistuminen olisi onnistunut melko huonosti tai erittäin huonosti. Kehittämiskohteina nähtiin muun muassa nuorten perehdytys sekä erilaiset edustusmallit. Lisäksi tuotiin esiin, että nuoret ja nuorisoneuvosto voisivat vaikuttaa asioihin tehokkaammin, mikäli heitä kuultaisiin jo päätösten valmisteluvaiheessa. Työväenopiston kurssit Jatkoa sivulta 3 ? Ilmoittautuminen kursseille alkaa ainealoittain porrastetusti ja jatkuu sen jälkeen koko lukuvuoden ajan: • klo 9 alkaen ilmonet.fi • klo 9–16 palvelupisteissä • klo 9–16 puhelimitse 09 310 88610 Maanantai 12.8. • Kuvataide • Media • Tietotekniikka • Liikunta • Hyvinvointi ja terveys Tiistai 13.8. • Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri • Kotitalous • Käsityö • Kirjallisuus, teatteri ja äidinkieli • Musiikki • Luonto, ympäristö ja merenkulku Keskiviikko 14.8. • Kielet • Suomi 2 Työväenopiston opinto-opas on jaossa opiston toimipisteissä ja Helsingin kirjastoissa. Oppaaseen on koottu koko syksyn tarjonta: kurssit, luennot ja tapahtumat. Lisätietoa kaikista kursseista saat ilmonet. fi-palvelusta. Pop-up-neuvontaa Oodissa Tule tapaamaan meitä keskustakirjasto Oodin aulaan ma–ke 12.–14.8. klo 10–18. Suunnittelijaopettajat ovat paikalla kertomassa syksyn tarjonnasta ja voit samalla ilmoittautua kursseille. Kirja-arvostelu Urheilumaailman parhaat jutut ? Urheilusta, tuosta Suomen kansan toisesta uskonnosta,on jo reilut sata vuotta kirjoitettu painettu tekstiä. Palstamillimetrejä on kertynyt erilaisten julkaisujen täydeltä. Hviä juttuja, huonoja juttuja, kaikkea siltä väliltä. Usein kovassa kiireessä syntyneitä urheilijaja tilannekuvauksia. Hetken lapsia. Tähän laajaan, loppumattomaan urheilukirjoitusten maailmaan on ansiokkaasti, poikkeavalla tavalla paneutunut toimittaja Lasse Erola kirjassaan ”Parhaat urheilujutut” (Urheilumuseo 2019). Kirja on monipuolisen mieleenkiintoinen kokoelma 38:n eri kirjoittajan hyvin erilaisia tarinoita, joista osa liittyy olennaisesti johonkin urheilutapahtumaan,henkilöön, osa taas on aika löyhästi urheiluun liittyviä kirjallisia taideteoksia, novelleja nimekkäiltäkin kirjailijoiltamme. Haanpäästä Viitaan Mitenkään väheksymättä kirjaan valikoituneiden varsinaisten urheilutoimittajien tekstiantia nousee kirjan tarinoista esille komeita otoksia ”oikeiden” kirjailijoiden urheiluelämän kuvauksista. Pentti Haanpään hiihtokilpailukuvaus ”50 kilometriä” Urheilija-lehdessä vuodelta 1932 on lajissaan aivan huikean komea. Hiihtoon liittyy myös kirjan ainoa urheiluruno, Lauri Viidan symbolisen komea juhlaruno 30-vuotiaalle Työväen Urheiluliitolle. Viitahan oli Pispalan Tarmon seura-aktiivi, toimi Tarmon sihteerinä ja puheenjohtajanakin. Suurelle yleisölle kaikkein tutuin urheiluhahmo on varmasti kirjailija Juhani Peltosen Elmo, joka sai 1977 Radioteatterin kuunnelmana valtavan kansansuosion. Peltoselta on kirjassa tarina ”Mahtavaa, käsittämätöntä”. Nykykirjailijoista pirullisen hauskasti tyylilleen uskollisesti kirjoittaa hiihdosta, miten ollakaan, Tuomas Kyrö otsikolla ”Väkisinhiihtäjän muistelmat ” vuodelta 2017. Muun ohessa hän saa toistuvasti kiistää sukulaissuhteensa ”doping-Kyröön” . Hiihto lajina ilmeisesti tarjoaa kirjailijoille omakohtaista kokemuspohjaa, sillä hiiihtoa edustaa myös kirjailija Marko Tapion kirjoitus ”Olettamuksia hiihdon psykologiasta” vuodelta 1967. Tapio oli nuoruudessaan kilpahiihtäjä . Hiihtomaailmaan uppoutuu myös kirjailija Jari Tervo jutussaan ”Hornankattilassa kiehuu hernekeitto”, elävä tarkka kuvaus Lahden MM-hiihtojen taustoista vuonna 1989 . Suomen vaatimaton urheilumenestys antaa aihetta pohtia asiaa kantilta jos toiseltakin. Kirjailija Veikko Huovinen haluaa pohdiskella yleisurheilumme tilaa kirjoituksessaan ”Yleisurheilun taantumus ” vuodelta 1990. Kirjoitus on edelleen valitettavan ajankohtainen. Jalkapallon värikkääseen maailmaan lukijan johdattaa kirjailija Unto Seppänen novellissaan ”Tallautunut kalkkiviiva” vuodelta 1929. Hieno kokoelma Toimittaja Lasse Erola on tehnyt valtavan kulttuurityön kerätessään kirjan tekstit eri aikakausilta,eri julkaisuista. Lopputulos on kuitenkin lukijaa palkitseva, laatutekstejä kirja täynnä urheilun ihmeellisestä maailmasta. Kustantaja Urheilumuseo ansaitsee tunnuntukset ja kiitokset tästä kustannusteosta, ainutlaatuisesta! Pekka Hurme
16 Viikot 33-36/2019 • Nro 11 Asuntonne myynti alkaa helposti soittamalla meille 045 222 8002 Pyydä Rööperin asuntokauppiaanne Kotikäynnille, niin laadimme teille sujuvan kodinvaihtosuunnitelman Jouni Mikkonen Yrittäjä, kiinteistönvälittäjä, 045 275 5610 jouni.mikkonen@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Punavuori | Sydänkoti Juridia & Invest Oy Iso Roobertinkatu 15, 00120 Helsinki p. 045 222 8002 | punavuori@kiinteistomaailma.fi #kiinteistömaailmapunavuori #rööperinasuntokauppiaat Rööperin oma kiinteistönvälitystoimisto aina palveluksessanne. Kodin vaihtaminen on sydämen ja taidon asia. Anna parhaan välitysliikkeen ja välittäjän hoitaa elämäsi tärkein kauppa.