BITMASTER
TIETOKONEHUOLTO
Pursimiehenkatu 16 ? puh. (09) 174 746
bitti@bitmaster.fi ? www.bitmaster.fi
yksiöt
kaksiot
= 2.480 ?
= 3.720 ?
Etsin asiakkaalleni
remontoitavaa asuntoa.
Ei kuluja myyjälle!
Eija Leino, LKV, 040 7242 501
OSTAMME KULTAA
ja muita jalometalleja. Meiltä myös:
Korunosat Ketjut Sijoituskulta
Eteläranta 14, (09) 654 446
Katso hinnat -> www.rasmussen.fi
ARK-Kiinteistöt LKV [A], Punavuorenk. 15 B 37, 00150 HKI
RööperinLehti
Viikot 11-12 ? Nro 5/2017 ? 13. vuosikerta
Punavuoren ja ympäristön kaupunginosalehti
Kokeilemme uutta B-kurssia, johon kuuluu
10 teoriatuntia ja vähintään 10 ajotuntia.
Hinta alkaen 950? + viranomaiskulut
Paikkoja rajoitetusti, katso aikataulut ja ilmoittaudu www.autokouluhakaniemi.fi
AUTOKOULU
HAKANIEMI
09-730 700
Autokoulu
Hakaniem
i
? aito sta
dilainen
pienyrity
s jo
25 vuotta
!
Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi
NÄYTTÖ
AVO I N NA
MODERN HUUTOKAUPPA 23.3.
Tervetuloa tutustumaan maaliskuun Modernhuutokaupan laajaan valikoimaan näytössämme
15.3. - 23.3., ark. 10-18, vkl 12-16, Tehtaankatu 36.
Selaa huutokauppaluetteloa, www.hagelstam.fi.
Kevään huutokauppojemme sisäänjättö on nyt
myös meneillään. Pyydä esineestäsi ilmainen
arviointi ja kuule lisää huutokauppamyynnistä,
puh. 09-6877 990 tai arviointi@hagelstam.fi.
23.3.
4.-5.4.
9.-10.5.
18.5.
6.-7.6.
8.6.
Modern
Kuukausihuutokauppa
Kuukausihuutokauppa
Classic
Kuukausihuutokauppa
Modern
Rentoa ajo-opetusta
kaupungin sykkeessä!
UUSIA TUULIA AUTOKOULUSSA!
Nro 5 ? Viikot 11-12
2
Yhteistyökumppanimme kautta
HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja
kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta
Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa
uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi
Juustokauppa
Tuula Paalanen
Avoinna ma-pe 8-18 la 8-16
Wanha kauppahalli 73-74
00130 Helsinki ? Puh. 627 323
email: tuula.paalanen@welho.com
www.juustokauppa.com
Löydät meidät facebookista
EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050
010 2715 100
SOITA JA VARAA AIKA
MAKSUTTOMAAN
TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!
Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)
HOITOA RIIPPUVUUKSIIN
HELSINKI - TILKANTORI 4
Minnesota-mallista avohoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen.
Hoitoa myös läheisille sekä
ruoka-aineriippuvuuksiin.
Kirjamme Viimeinen pisara
myös äänikirjana. Tilaa:
www.avominne.fi
OSTETAAN KIRJOJA,
LP-LEVYJÄ JA ELOKUVIA
DIVARI
ANTIKVARIAATTI
Kummisetä
Uudenmaankatu 26 ? P. 09 3540 1722
www.kummiseta.net ? kummiseta@wmail.?
Tällä kupongilla!
Seuraavasta
ostoksestasi
alennus
-25%
Tarjous voimassa
30.6. 2017 asti.
Karprint Oy:n
kirjapaino tarjoaa:
www.kkvaltonen.fi
Ystävällistä & nopeaa
palvelua
Autamme Sinua mm.
tietokoneen, digiboksin
ja kännykän käytössä ja
ongelmissa! Ota yhteyttä,
kun haluat apua kotiisi!
- Kodinelektroniikan
Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551
? osaavaa
? asiakasläheistä
? nopeaa
kirjapainopalvelua
Vanha Turuntie 371
03150 Huhmari
p. 09 - 413 97 300
Talkkarit palasivat
Lumo-taloihin
??VVO-konserni ja L&T
ovat aloittaneet yhdessä
toimintamallin, jossa täysin uudenlainen talkkaritiimi ottaa vastuun pääkau-
punkiseudun Lumo-talojen
kiinteistöhuollosta. Lumotalkkarien myötä palataan
takaisin aikaan, jolloin jokaisessa talossa toimi ni-
metty talonmies. Kiinteistöjen asukkaille toimintamallin muutos näkyy entistä asiantuntevampana
ja sujuvampana kiinteis-
tönhoitona.
Suurin muutos entiseen
verrattuna on se, että tiimi
kalustoineen vastaa vain
VVO-konsernin kohteista, ja
jokainen Lumo-talkkari vastaa nimettyjen kohteidensa
kaikista kiinteistönhoitotehtävistä. Lumo-talkkaritiimi
pitää kiinteistön piha-alueet
ja yhteistilat kunnossa sekä
hoitaa asukkaiden ilmoittamat viat kuntoon mahdollisimman nopeasti. Tiimissä on 28 talkkaria ja kaksi
työnjohtajaa. Tiimi vastaa
noin 250 kohteen kiinteistöhuollosta pääkaupunkiseudulla.
VVO-yhtymän yksikön
johtaja Pasi Kujansuun
mukaan toimintamallia on
testattu ja hiottu käytännössä viime syksystä asti.
? Meidän tavoitteenamme on tuottaa paras mahdollinen asiakaskokemus
ja kehittää hyvää asumista. Hyvällä kiinteistöhoidolla luodaan edellytyksiä
sujuvalle arjelle ja positiivisia asiakaskokemuksia. Lumo-talkkarit ottavat kokonaisvaltaisesti haltuun kiinteistöön liittyvät toimenpiteet ja tulevat tutuiksi myös
asukkaiden kanssa, Kujansuu kertoo.
Vuorovaikutuksella
parempiin tuloksiin
On tärkeää että kiinteistöjen huolto on laadukasta, joustavaa ja asukkaat
Lumo-talkkarit aloittaa pääkaupunkiseudulla.
ovat tyytyväisiä. Uusi toimintamalli tuokin kiinteistönhoitajan lähemmäs
asukkaita. Yhteneväinen
tapa toimia helpottaa yhteistyötä ja luo mahdollisuudet toiminnan jatkuvalle kehittämiselle.
? Haluamme kehittää palveluitamme vastaamaan paremmin asiakkaidemme tarpeita. Yhdessä ke-hittämällä ja uusia toimintamalleja
käyttöönottamalla lopputulos on yhdessä asetettujen tavoitteiden mukainen,
L&T:n kiinteistöhuollon liiketoimintajohtaja Antti Niitynpää sanoo.
? Meille on tärkeää, että
asukkaiden asumiskokemus on hyvä ja että me
voimme vaikuttaa siihen
omalla työllämme, Niitynpää jatkaa.
Niitynpään mukaan uusi
toimintamalli on muodostettu niin, että jokaisen
tiimiläisen työkuorma on
kohtuullinen ja hyvästä laadusta palkitaan. Talkkareiden hyvinvointi ja työssäjaksaminen on perusta asiakaslähtöiseen sekä laadukkaaseen kiinteistön hoitamiseen.
HIERONTAA EDULLISESTI!
Päiväajat nyt alennettuun hintaan
50 min = 25 ?
Varaa aikasi numerosta 044 230 2025
tai osoitteessa www.erottajanhierojakoulu.?
13. vuosikerta ? nro 5
Viikot 11-12
SUOMEN
HIEROJAKOULUT
EROTTAJA
Erottajan Hierojakoulu
Uudenmaankatu 4?6
00120 Helsinki
Ajankohtaista
Liputtomia
matkustajia
alle kolme
prosenttia
Helsingin raitiolinjasto
uudistuu elokuussa
Raitiolinjaston uudistus tulee
voimaan maanantaina
14. elokuuta. Silloin muuttuvat
linjojen 1, 2, 3, 7 ja 9 reitit.
Lisäksi joidenkin linjojen
aikatauluihin tehdään
muutoksia.
??Raitiovaunut saavat tämän
vuoden aikana lisäksi käyttöönsä kaksi uutta katuosuutta: raitiovaunu 3 alkaa kulkea Reijolankadun uutta rataa Laaksossa
ja linja 9 Välimerenkatua pitkin
Jätkäsaaressa. Molempia ratoja
rakennetaan kesän aikana.
Uuden linjaston suunnittelun
Raide-Jokerin
havainnekuva
Itäkeskuksesta. Kuva Helsingin kaupungin aineistopankki / WSP
Finland Oy.
lähtee siittä, että tärkeimmille
yhteysväleille muodostuu tiheä
ja säännöllinen raitioliikenteen
vuoroväli kahden linjan yhdistelmänä. Tämä parantaa raitioliikennettä esimerkiksi Töölön
ja Sörnäisten välillä, kun linjat
1 ja 8 kulkevat Helsinginkatua
pitkin noin 5?6 minuutin yhteisellä vuorovälillä.
Samalla tavoin kahden linjan
yhdistelmät muodostavat hyvän
ja tiheän palvelutason esimerkiksi Töölön ja keskustan välille, Eiran ja keskustan välille,
Jätkäsaaren ja keskustan välille
sekä Mannerheimintielle ja Hämeentielle.
Sivu 9
Kuntavaalit toimitetaan
sunnuntaina 9.4.2017
??Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 9. huhtikuuta. Vaaleissa valitaan kuntiin neljäksi vuodeksi valtuuston jäsenet ja varajäsenet. Koko maassa valtuutettuja valitaan yhteensä 8 999.
Valtuustojen toimikausi alkaa
1. kesäkuuta 2017.
Henkilöllä, joka täyttää viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta, on kuntavaaleissa äänioikeus siinä kunnassa, jossa hänellä oli kotipaikka 17. helmikuuta
2017. Äänioikeutettuja on noin
4,4 miljoonaa. Suomen kansalaisten ohella äänioikeutettuja
ovat ne EU-maiden sekä Islan-
??Viime vuonna yhteensä 3,3
miljoonan Helsingin seutuliikenteen matkustajan liput tarkastettiin. Niistä vain 2,9 prosenttia kulki ilman asianmukaista lippua. HSL menetti tuloja noin 10 miljoonaa euroa
liputta matkustamisen vuoksi.
Eniten liputtomia tavattiin
lähijunissa, metroasemien laiturialueilla ja raitiovaunuissa.
Näkyvä ja tehokas tarkastaminen ehkäisee liputtomuutta
ja edistää lipputulojen kertymistä. Tarkastuksia suunnataan erityisesti runkobussilinjoille, raideliikenteeseen sekä
aamun ja iltapäivän työmatkaliikenteeseen.
Tarkastajien opastustyö lisääntyy tänä vuonna, kun
metroliikenne
Espooseen
käynnistyy. HSL:n uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä
tuo lisäksi kaikkiin joukkoliikennevälineisiin uudet matkakortinlukijat, mikä myös lisää
tarkastajien opastustehtäviä.
HSL vastaa lipuntarkastuksesta koko HSL-alueen joukkoliikenteessä sekä valtakunnallisessa kaukojunaliikenteessä.
nin ja Norjan kansalaiset, joilla
on kotikunta Suomessa. Muut
ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan.
Äänioikeutetut saavat Väestörekisterikeskukselta postissa
ilmoituksen äänioikeudesta (ilmoituskortti). Aiemmasta poiketen ilmoituskortti lähetetään
kirjekuoressa. Ilmoituskorttiin
on merkitty vaalipäivän äänestyspaikka. Liitteenä on myös luettelo oman vaalipiirin ennakkoäänestyspaikoista.
Sivu 7
Vuosaaren satama. Kuva Helsingin Sataman aineistopankki / Jarmo Vehkakoski
Satama vaikuttaa vahvasti
talouteen ja työllisyyteen
??Helsingin Satama vaikuttaa
erittäin positiivisesti pääkaupunkiseudun kuntien ja kehyskuntien aluetalouteen ja työllisyyteen. Siihen liittyvien liiketoimintojen yhteenlaskettu
arvo vuonna 2015 oli 1,6 miljardia euroa ja satamaan liittyvät toiminnot työllistävät 15 000
henkilöä. Alueellisten vaikutusten lisäksi vaikutukset ulottuvat käytännössä koko maahan.
Satamaan liittyvien liiketoimin-
nan arvo ja muut Sataman toiminnan aiheuttamat tulovaikutukset yhdessä muodostavat taloudellisten kokonaisvaikutusten
arvoksi 2,6 miljardia euroa vuodessa. Satamaan liittyvät toiminnot työllistivät 15 000 henkilöä.
Työllisyysvaikutusten osalta
varastointi ja liikennettä palveleva toiminta on ylivoimaisesti
suurin toimiala. Matkustajaliikenne, meriliikenteen henkilökuljetukset, työllistää toisek-
si eniten.
Matkustajaliikenne
Helsingin osuus Manner-Suomen ja ulkomaiden välisestä laivamatkustajaliikenteestä on noin
80 prosenttia.
Helsingin Sataman kautta
kulkeneiden matkustajien tuomat tulot pääkaupunkiseudulle vuonna 2015 olivat yhteensä 805 miljoonaa
Sivu 9
euroa.
Nro 5 ? Viikot 11-12
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 5
Liiketiloja tyhjillään
? entiset eivät kelpaa
P
ääkaupunkiseudulla toimistotiloista oli tyhjillään 13,9
prosenttia viime syksynä. Liiketiloista tyhjillään oli 5,3 prosenttia
ja teollisuus- ja varastotiloista 6,1
prosenttia.
Liiketilojen ja toimistotilojen
vajaakäyttöasteet kasvoivat ja teollisuus- ja varastotilojen laskivat
alkuvuoteen verrattuna. Liiketilojen
vajaakäyttöaste kasvoi myös Helsingin keskustassa 2,2 prosenttiin.
Pääkaupunkiseudulla oli vapaata
liiketilaa 186 000 neliömetriä, toimistotilaa 1 198 000 neliömetriä ja
teollisuus- ja varastotilaa 471 000
neliömetriä.
Toimistotilojen ja liiketilojen vajaakäyttö on ollut pääkaupunkiseudulla kasvussa muutaman vuoden
ajan. Viimeisen vuoden aikana teollisuus- ja varastotilojen vajaakäyttö
on kääntynyt laskuun.
Vaikka tiloista on voimakasta ylitarjontaa, uusia tiloja rakennetaan
jatkuvasti yhä enemmän. Liiketiloja
on jo aivan Helsingin keskustassa,
muun muassa Kallion alueella, merkittävästi tyhjänä, näyteikkunoiden
tyhjyys loistaa ajoittain voimakkaasti.
Pääsyynä lienee kaupunkikeskustojen ulkopuolelle rakennetut suuret
kauppakeskukset. Kuluttajat hakeutuvat niihin, toisiin julkisilla kulkuvälineillä ja toisiin henkilöautoilla.
Kauppakeskuksissa viihdytään koko
perheen voimin useita tunteja ellei
lähes koko päivää, tehdään ostoksia,
käydään kahvilla tai ruokailemassa,
mahdollisesti mennään vielä elokuviinkin. Ruokaostokset useammaksi
päiväksi koko perheelle hankitaan
samalla.
Kuin huomaamatta ydinkeskustoissa sijaitsevat pienemmät kaupat
ja liikkeet jäävät sivummalle tai
vähemmälle huomiolle, niiden kaupankäynti vähenee, kannattavuus
heikkenee ja osa on jo lopettanut.
On ymmärrettävää, että suurta
tilaa vaativat kaupat sijoittuvat kehäteiden varsille, mutta kaupungin
päätösvaltaa käyttävien organisaatioiden tulisi satsata enemmän
ydinkeskustojen ylläpitämiseen, niin
että niistä tehdään riittävän houkuttelevia erikoisliikkeiden kaupalle.
Kävelykadut, terassit, tunnelmavalaistukset sekä muut houkuttelevat
elementit tulisi ottaa yhä enemmän
käyttöön. -ja.
Talonrakentaminen
vilkastui Helsingissä
??Talonrakentaminen oli
keskimääräistä vilkkaampaa Helsingissä vuonna
2016. On myös odotettavissa, että rakentaminen
jatkuu vilkkaana. Vuonna
2016 toimitiloille ja asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli noin 726 000 kerrosneliömetrillään 2010-luvun
suurin. Keskimäärin aikaisemmin 2010-luvulla lupia
on myönnetty vuosittain
noin 189 000 kerrosneliömetriä viime vuotta vähemmän. Myös aloitetut rakennustyöt jatkuivat runsaana,
sillä viime vuonna aloitettiin noin 601 000 kerrosneliömetrin rakentaminen.
Myös valmistuneiden toimitilojen määrä kasvoi Helsingissä. 2010-luvun vilkkain vuosi oli toimitilarakentamisen osalta 2011,
minkä jälkeen vuosittain
valmistuneiden toimitilarakennusten kerrosala väheni aina vuoteen 2014 asti.
Vuodet 2015 ja 2016 olivat
jälleen kolmea edeltävää
vuotta selvästi vilkkaampia. Erityisesti liikenteeseen liittyviä rakennuksia
kuten asema- ja pysäköintirakennuksia valmistui tavanomaista enemmän vuonna 2016. Myös liikerakennuksia valmistui keskimääräistä enemmän.
4 395 asuntoa
viime vuonna
Asuntotuotanto on ollut
Helsingissä runsasta viime vuosina ja tulee myös
jatkumaan sellaisena, sillä
vuonna 2016 myönnettyjen
rakennuslupien ja rakentamaan aloitettujen asuntojen
määrä oli edellisen vuoden
tapaan suuri. Viime vuonna Helsinkiin valmistui yhteensä 4 395 asuntoa uustuotantona, laajennuksina
ja käyttötarkoituksen muutoksina.
Vuonna 2016 uustuo-
tantona ja laajennuksina
valmistuneista asunnoista
tyypillisin oli kerrostalossa
oleva omistusasunto. Lähes
yhtä paljon valmistui myös
vuokra-asuntoja kerrostaloihin. Kooltaan omistusja vuokra-asunnot olivat
kuitenkin erilaisia: vuokraasunnot ovat tyypillisestikin
pieniä, yksiöitä ja kaksioita,
kun taas omistusasunnoissa on enemmän huoneita.
Tämä näkyi myös vuonna
2016 valmistuneiden asuntojen keskikoossa. Tilavimmat asunnot olivat omistusasuntoja ja erillisissä pientaloissa.
Tiedot perustuvat Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreeseen tilastojulkaisuun, josta on saatavilla myös tarkempia tietoja
muun muassa valmistuneista rakennuksista eri käyttötarkoitusluokkien mukaan
ja valmistuneista asunnoista hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan.
Saneeraustyöt haittaavat
liikennettä Bulevardilla
??Poikkeusjärjestelyt liikenteessä vaikuttavat välillä Albertinkatu?Fredrikinkatu 7.3.2017?30.4.2018.
Poikkeusjärjestelyt hoidetaan liikenteenohjauslaitteiden avulla.
Moottoriajoneuvot: Bulevardilla välillä Albertinkatu?Fredrikinkatu kehotetaan kiinnittämään erityis-
tä huomiota ajonopeuksiin.
Bulevardilla nopeusrajoitus
on 30km/h. Pysäköinti on
kielletty välillä Albertinkatu?Fredrikinkatu.
Joukkoliikenne: Bussipysäkki Fredrikinkatu (1005)
siirtyy Bulevardi 7 kiinteistön edustalle Fredrikinkatu
(0804) raitiovaunupysäkin
läheisyyteen.
Polkupyörät: Pyöräily kielletty Bulevardi 28 kohdalla. Pyöräilijät ohjataan Bulevardin toiselle puolelle, jossa väliaikainen pyöräkaista.
Jalankulkijat: Jalankulku
kielletty Bulevardi 28 kohdalla. Jalankulku ohjataan
Bulevardin toiselle puolelle. Bulevardin kiinteistöille
24, 26 ja 30 kulku sallittu.
Ota kantaa ? kirjoita Rööperin Lehden yleisönosastoon.
Nettisivujen kautta: www.rooperinlehti.fi tai kirjeellä
osoitteeseen Rööperin Lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari.
Pyöräily kuntavaalien teemaksi!
??Helsingin Polkupyöräilijät haluaa nostaa pyöräilyn näkyväksi kuntavaaliteemaksi Helsingissä ja
koko pääkaupunkiseudulla.
Keskustelun ja ehdokkaiden herättelemiseksi HePo
julkistaa kuntavaaliteesit,
johon kerätään allekirjoituksia kuntavaaliehdokkailta kaikista puolueista.
? Helsingin tavoitteena
on nostaa pyöräilyn osuus
liikenteestä 15 prosenttiin
vuoteen 2020 mennessä.
Teesit allekirjoittaneet tukevat neljää konkreettista
toimenpidettä, jolla tavoitetta kohden edetään, toteaa Helsingin Polkupyöräilijöiden puheenjohtaja Markus Seppälä.
Teeseissä vaaditaan työmaa-aikaisten järjestelyjen
parantamista, rautatieaseman alittavan pyörätunnelin rakentamista, toimia autojen pyöräväylille pysäköinnin lopettamiseksi sekä
pyöräliikenteen määrärajojen nostamista kaupungin
Pyöräilyn edistämisohjelman mukaiselle 20 miljoonan euron tasolle.
? Verrattuna muihin lii-
kenneinvestointeihin pyöräilyä edistävät ratkaisut
ovat edullisia. Pyöräilyn
terveyshyödyt taas tuovat
säästöjä terveydenhoitokuluissa ja vähentyneinä sairaspoissaoloina. Jokainen
pyöräilyyn satsattu euro
tuottaakin välillisinä hyötyinä 8-13 euron hyödyn,
korostaa Seppälä.
? Pyöräilystä on kansainvälisesti tullut tärkeä osa
uutta kaupunkikulttuuria
ja kaupunkien imagotekijä. Hyvät pyöräilyratkaisut
voisivat olla Helsingin ja
koko pääkaupunkiseudun
kilpailuvaltti, kun kilpaillaan työvoimasta ja yritysten sijoittumisesta PohjoisEuroopan muiden metropolialueiden kanssa, Helsingin
Polkupyöräilijöiden varapuheenjohtaja Vellu Taskila lisää.
? Parempana pyöräilykaupunkina Helsinki edistäisi terveellistä ja ympäristöystävällistä liikkumista ja olisi viihtyisämpi sekä
yhteisöllisempi kaupunki.
Helsinki tarvitsee päättäjiä, jotka ovat valmiit kehittämään kaupunkia suo-
sien tulevaisuuden liikennemuotoa, pyöräilyä, Taskila painottaa.
Helsingin Polkupyöräilijöiden kuntavaaliteesien julkistustilaisuus pidetään keskiviikkona 8.3. kello 17:30
Kirjasto 10:ssä osoitteessa
Elielinaukio 2 G. Paikalla
on myös kuntavaaliehdokkaita eri puolueista kommentoimassa teesejä ja pyöräilyn edistämistä.
Osoitteesta pyoravaalit.fi
löytyy myös muiden kaupunkien pyöräilijöiden tavoitteita kuntavaaliehdokkaille. Tavoitteita ovat laatineet kansallisen kattojärjestö Pyöräliiton jäsenjärjestöt kussakin kaupungissa.
Koko pääkaupunkiseudulla toimiva Helsingin Polkupyöräilijät on koostanut
Helsingin lisäksi Espoon
ja Vantaan kuntavaaliteesit ehdokkaille.
Markus Seppälä
Helsingin Polkupyöräilijöiden puheenjohtaja
Vellu Taskila
Helsingin Polkupyöräilijöiden varapuheenjohtaja
Kolumni
Saarnaajan ääni panee
sydämet sykkimään
??Nerokkaalta italialaiselta
näyttelijältä Tommaso Salvinilta kysyttiin, mitä ihminen tarvitsee, jotta voisi
olla mahdollisimman vaikuttava Hän vastasi:
?Siihen tarvitaan ääntä,
ääntä ja ääntä!?
En ole varma ymmärränkö näyttelijän vastauksen
oikein, mutta usein kun
haluamme korostaa asian
painavuutta lisäämme äänen määrää, volyymia. Mutta tulemmeko huutamalla
paremmin kuulluiksi?
Hiljattain
edesmennyt
teologian opettajani ja ystäväni, professori Pentti Laasonen neuvoi meille jo kouluvuosina, että tärkeimmät
sanottavat pitäisikin lausua
ääntä hiljentämällä, kuiskaamalla. Vähentämällä volyymia sanoma menee paremmin perille.
Pentti oli oikeassa. Herkimmät tunnustukset on
paras kuiskata. Sama tyyli toimii radioilmaisussa.
Vaikka radion kuulijoita
on kymmenin tuhansin, ei
pidä kovaäänisesti julistaa
vaan ikään kuin korvaan
kuiskuttamalla kertoa sanottavansa yhdelle ainutkertaiselle kuulijalle.
Olet sitten näyttelijä tai
pappi, on tärkeää tuntea
että ?ääni kulkee? niin että
pienimmätkin yksityiskohdat, sävyt ja vivahteet löytävät vastaanottajassa kaikupohjan eli resonanssin.
Jo äänen soitinväristä tunnistaa lumovoiman tai sen
puutteen. Kovaa puhetta
sydän ja korva karttaa, hellää ja lämpöistä sanomaa
sitä kuuntelee mielellään.
Parhaiten ääni kantaa kau-
nista, sointuvaa, ilmaisuvoimaista puhetta. Suloinen
ääni saa sielun laulamaan.
Kireästi puskeva ääni taas
pilaa soinnin ja artikulaation. Kirkuva tai nariseva
puhe vähentää kiinnostusta. Sytyttävä puhe puhkaisee vuorenkin.
Äänestään kannattaa olla
tarkka. Se paljastaa yhtä ja
toista, kenties enemmän
kuin tavallisesti tulemme
ajatelleeksi. Saksalainen
näyttelijä Ernst von Possart
oli niin tarkka äänensä laadusta että hän työnsi lämpömittarin juhlapäivällisillä
keittolautaselle ja viinilasiin
varmistuakseen että ruoka
oli sopivasti lämpökäsitelty, temperoitu. Possartin
mielilause kuulu: ?Ääneni
on pääomani?, (Mein Organ
ist mein Kapital.?).
Raamattu neuvoo rukoilemaan äänellä:
?Herra kuule minun ääneni!? (Ps.130:2).
Sananlaskujen kirja varoittaa äänen vaaroista:
?Älä usko hänen lipeviä sanojaan, hänen sydämessään on seitsemän petosta.? (Sananl.26:25). Profeetta Jesaja yllyttää toisin:
?Huuda kurkun täydeltä, älä arkaile, anna äänesi kaikua kuin pasuuna.?
(Jes.58:1) Saarna ei ole vain
ääntä, puhetta, sanoja vaan
liikettä, jonka tehtävänä on
saada kuulijan sielu värisemään. Saarnassa Jumala on
todellisesti läsnä ja synnyttää kuulijassa uuden todellisuuden. Papin tehtävä on
luoda tämä energiaksi kuulijan arkielämään.
Puhujalla on vaihtoehtoja. Saarna ei siis ole puhe.
Veli-Matti Hynninen
Se on enemmän kuin puhetta. Saarna on hahmotettua liikettä, rakkauteen
syttymistä, sammumatonta
palamista. Jumala on alku
ja loppu; saarnalla ei loppua ole.
Evankeliumi on arjen voimavara, resurssi. Saarna
kannustaa arkeen, mutta
se ei lankea arkipäiväisyyksiin. Saarna ei ole saarnaajan määräämä resepti, eikä
puhetta lääkkeestä, vaan se
on lääke.
Silloin kun saarna tavoittaa esteettisen kauneuden,
se sukeltaa suoraan sisälle
sydämeen, muoteja kaihtamatta se ottaa muodon hallintaansa. Saarnaajan on itseuskottava asiaansa.
Saarnan ääni ja paino on
Pyhässä Hengessä, joka luo
jännitteiden katkeamattoman sarjan.
Raamatun sanat, kuvat ja
kertomukset muuttuvat Jumalan palvonnaksi. Saarnaaja antaa äänen Jumalalle, seurakunnalle ja saarnaajalle itselleen.
Saarnaaja antaa merkityksen pyhyydelle. Hän antaa suudelman Jumalaa kaipaavalle.
Veli-Matti Hynninen
veli-matti@hynninen.info
Viikot 11-12 ? Nro 5
5
Asuntomarkkinat
piristyivät
Vuosi 2017 lähti käyntiin pirteästi ? vanhojen
asuntojen kauppamäärät nousivat tammikuussa
7 % vuoden takaisesta
??Vuosi 2017 on lähtenyt
käyntiin asuntokaupoilla
pirteästi. Vanhojen asuntojen (sisältävät kaikki kerrostalo-, rivitalo- ja omako-
TAMMIKUU 2016 ?
TAMMIKUU 2017
Koko Suomi
Helsinki
Espoo
Vantaa
Tampere
Turku
Oulu
Kuopio
Jyväskylä
Joensuu
Vaasa
Lappeenranta
Pori
Lahti
7%
18 %
1%
14 %
13 %
17 %
-14 %
21 %
-1 %
10 %
55 %
7%
3%
30 %
titaloasunnot, mutta ei tontteja, autotalleja tai lomaasuntoja) kauppoja tehtiin
7 % enemmän kuin tammikuussa 2016. Tammikuussa 2017 oli kaksi työpäivää
enemmän kuin tammikuussa 2016, mikä osaltaan selittää kasvua.
Pääkaupunkiseudulla
(Helsinki, Espoo, Vantaa
ja Kauniainen) vanhojen
asuntojen kauppamäärät
nousivat 14 % vuoden takaisesta. Erityisesti Helsingissä ja Vantaalla kauppamäärät kasvoivat: Helsingissä nousua tammikuuhun
2016 verrattaessa oli 18 %
ja Vantaalla 14 %. Espoossa kasvu oli maltillista (+1
%). Pääkaupunkiseudulla
tehtiin tammikuussa yli neljännes (26 %) kaikista välitysliikkeiden kautta tehdyistä vanhojen asuntojen
kaupoista Suomessa.
Muista kymmenen suurimman kaupungin joukos-
Asuntokauppojen määrä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, vanhat
asunnot. Lähde: KVKL, HSP
Pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat 14 % vuoden takaisesta.
ta prosentuaalisesti isointa kasvua nähtiin seuraavissa kaupungeissa: Tampere (+13 %), Turku (+17
%), Lahti (+30 %) ja Kuopio (+21 %).
Helsingissä
vanhojen
asuntojen kauppamäärät
nousivat edellisvuoden tammikuuhun verrattuna erityisesti neliöissä (+47 %),
kaksioissa (+24 %) ja rivitaloissa (+45 %). Kauppamäärät laskivat sen sijaan
kolmioissa (-4 %) ja omakotitaloissa (-21 %). Tampereella ja Turussa erityisesti yksiöt (Tampere +24
Lähes puolet nuorista on
kokenut poliisikontrollia
??Moni nuori on kokenut
poliisien, vartijoiden ja järjestyksenvalvojien puuttumista heidän tekemisiinsä.
Nuoriin kohdistuvan kontrollin on havaittu lisääntyneen, vaikka heidän rikos- tai häiriökäyttäytyminen ei ole kasvanut. Noin
40 prosenttia 15?16-vuotiaista nuorista oli kokenut
poliisin toimesta muun muassa paikalta poistamisen,
laukkujen tai vaatteiden
tutkimisen tai kiinniottamisen. Sama osuus oli kokenut vartijoiden ja järjestyksenvalvojien nuoriin kohdistamia vastaavia toimenpiteitä, todetaan Helsingin
yliopistolla tarkastettavassa sosiologian väitöstutkimuksessa, joka tarkastelee
nuorten luottamusta poliisiin ja yksityiseen turvallisuusalaan.
Puuttumistilanteet liittyvät usein nuorten vapaaajan viettoon, alkoholinjuomiseen tai rikosepäilyihin. Väitöksen mukaan poliisin ja vartijoiden kontrolli ei kohdistunut kaikkiin tasaisesti: ammattikouluun suuntaavilla nuorilla
oli enemmän puuttumiskokemuksia, vaikka taustatekijät oli huomioitu.
Tulosten mukaan myös
puuttumistilanteissa voidaan edistää hyviä suhteita nuorten ja kontrollitoimijoiden välillä, mikäli
vuorovaikutus on hyvää ja
arvostavaa.
? Nuoret toivoivat poliisin ja vartijoiden olevan
ystävällisiä, oikeudenmu-
kaisia ja jopa empaattisia. Lisäksi nuoret arvostivat rauhallisuutta ja sitä
että heitä kuunneltiin. Liian kovat otteet ja aggressiivisuus heikensivät luottamusta, kertoo VTM Elsa
Saarikkomäki.
Tutkimus painottaakin,
että nuorten kunnioittavaan kohteluun on kiinnitettävä enemmän huomiota.
Yleinen luottamus poliisiin
on Suomessa korkeaa; silti nuorten ja poliisien kohtaamisia leimaa usein jännitteisyys.
Aineistona Saarikkomäki käytti yhdeksäsluokkalaisille tehtyä koko Suomen kattavaa nuorisorikollisuuskyselyä sekä Helsingissä kerättyä ryhmähaastatteluaineistoa. Haastatteluihin osallistui 14?17-vuotiaita nuoria pääkaupunkiseudulta.
Vähemmän
kuin poliisiin
Nuorten luottamus vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin oli heikompaa kuin heidän luottamuksensa poliisiin. Nuoret arvostivat poliisin pidempää koulutusta
ja vartijoita ammattimaisempaa käytöstä kohtaamistilanteissa. Vartijoiden koettiin toimivan usein epäystävällisesti ja vain häätävän nuoria kauppakeskuksista, mikä vaikeutti nuorten mahdollisuuksia käyttää kaupunkitilaa.
? Yksityisen turvallisuusalan kasvu on keskeinen
muutos, johon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
Olisikin tärkeää panostaa
vartijoiden koulutukseen,
jotta heillä olisi paremmat
edellytykset toimia nuorten kanssa, Saarikkomäki sanoo.
Negatiiviset
kohtaamiset
Nuorten
kohtaaminen
kunnioittavasti ja arvostavasti on tärkeää puuttumistilanteissa, jotta nuorille
muodostuu luottamuksellinen suhde aikuisiin ja konflikteilta vältytään. Nuorilla oli väitöstyön mukaan
myös hyviä kohtaamisia
sekä poliisien että yksityisen turvallisuusalan toimijoiden kanssa. Nuoret kokivat, että poliiseilta ja vartijoilta saa tarvittaessa apua.
Työn haastavuutta ja puuttumistoimia esimerkiksi alaikäisten alkoholinkäyttöön
ymmärrettiin - tämän tuli
kuitenkin olla perusteltua.
Tutkimus
muistuttaa
myös, että kohtaamistilanteet voivat olla nuorille pelottavia.
? On tärkeää, että nuorilla on ympärillään luotettavia aikuisia, vaikkapa viime kädessä poliisit ja vartijat, joihin turvautua. Siksi
on tärkeää kuunnella nuorten näkemyksiä, miten hyviä kohtaamisia rakennetaan. Heikko luottamus ja
kokemukset epäreiluista tilanteista voivat lisätä riskiä
yhteiskunnasta syrjäytymiseen, Saarikkomäki toteaa.
%; Turku +53 %) ja kolmiot (Tampere +39 %; Turku
+46 %) kävivät kaupaksi.
Neliöhinnoissa
nousua
Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat
tammikuussa 2017 Suomessa 9 % vuoden 2016 tammikuusta.
Kymmenen suurimman
kaupungin joukosta suurimmat hinnannousut tämän vuoden tammikuussa
olivat Espoossa (+21 %),
Vantaalla (+21 %) ja Oulussa (+17 %). Helsingissä
Koko Suomi
Helsinki
Espoo
Vantaa
Tampere
Turku
Oulu
Kuopio
Jyväskylä
Joensuu
Vaasa
Lappeenranta
Pori
Lahti
2017
2 690
4 710
3 903
2 981
2 697
2 168
2 189
2 080
2 262
2 287
2 238
1 951
1 586
1 685
hinnat nousivat tammikuussa 8 % vuoden takaisesta.
? Alueelliset erot ovat isoja keskimääräisissä neliöhinnoissa. Helsingissä vanhojen kerrostalokaksioiden
keskineliöhinta oli tammikuussa 2017 2 020 euroa
korkeampi kuin koko Suomen keskiarvo. Vuosi sitten vastaava ero Helsingin
ja koko Suomen keskihinnan välillä oli 1 873 euroa.
Alueelliset erot myös kaupunkien sisällä ovat isoja, Huoneistokeskuksen vt.
toimitusjohtaja Lea Jokinen sanoo.
Uusia
asuntolainoja
Joulukuussa 2016 kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja 1,4 miljardin euron edestä, mikä on saman
verran kuin vuotta aiemmin
joulukuussa.
Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli
1,16 % ja laskennallinen
marginaali 1,12 %. Kotitalouslainoista oli joulukuun
lopussa kulutusluottoja 14,6
miljardia euroa ja muita lainoja 16,2 miljardia euroa.
(Lähde: Suomen Pankki)
TAMMIKUU
2016
MUUTOS (?)
2 471
4 344
3 226
2 465
2 577
2 020
1 876
2 204
2 276
2 338
2 236
1 932
1 682
2 080
MUUTOS (%)
219
366
677
516
120
148
313
-124
-14
-51
2
19
-96
-395
9%
8%
21 %
21 %
5%
7%
17 %
-6 %
-1 %
-2 %
0%
1%
-6 %
-19 %
Neliöhinnat, vanhat kerrostalokaksiot. Lähde: KVKL, HSP
Talviliikuntamahdollisuudet
kevään kynnyksellä
??Luistelukausi jatkuu yhä
tekojääradoilla, luistelukentillä ja jäähalleissa. Hiihtämään pääsee vielä Herttoniemessä, Mustavuoressa ja
Paloheinässä.
Luistelemaan
Helsingin 7 tekojääradan
tarkoitus on taata leutoinakin talvina luistelumahdollisuus, kun luonnonjääkenttien pitäminen luistelukunnossa on haasteellista. Jo
marraskuussa alkanut luistelukausi jatkuu vielä Jääpuistossa näillä näkymin
26.3. asti. Myös osa luonnonjääkentistä on edelleen
käyttökunnossa, mutta mikäli Helsinkiä hellitään au-
ringonpaisteella tulevinakin
päivinä, luistelukenttien tilanne saattaa heikentyä nopeallakin aikataululla. Lähikentän luistelukunto kannattaakin tarkastaa osoitteesta ulkoliikunta.fi.
Helsingin jäähalleissa järjestetään maksuttomia yleisöluisteluvuoroja: Malmilla luistellaan perjantaisin,
Pirkkolassa keskiviikkoisin
ja lauantaisin sekä Myllypurossa ja Paloheinässä torstaisin. Tarjolla on vuoroja sekä ilman mailoja että
mailojen kanssa luisteleville. Luistimien teroitus on
mahdollista Malmin, Myllypuron ja Paloheinän jäähalleissa. Paikkakohtaiset
aikataulut löytyvät osoit-
teesta http://www.hel.fi/
www/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/
sisaliikuntapaikat/jaahallit/
maksuttomat-yleisoluistelut
Hiihtämään
Hiihtämään pääsee yhä
tykkilumen avulla tehdyillä laduilla Herttoniemessä,
Mustavuoressa ja Paloheinässä. Paloheinässä hiihtokunnossa on 2,8 kilometriä, Mustavuoressa 1,0 kilometriä ja Herttoniemen
liikuntapuistossa noin 500
metriä. Ajankohtainen latutilanne kannattaa katsoa
osoitteesta ulkoliikunta.fi.
Nro 5 ? Viikot 11-12
6
Päivyri
Sunnuntaiksi
Penseys on vain välitila
VIIKKO 11
MA 13.3.
Erno, Tarvo, Ernesti
TI 14.3.
Matilda, Mette, Tilda
KE 15.3.
Risto
TO 16.3.
Ilkka
PE 17.3.
Kerttu, Kerttuli
LA 18.3.
Eetu, Edvard
SU 19.3.
Minna Canthin päivä,
tasa-arvon päivä.
Juuso, Josefina, Joose,
Jooseppi, Joosef
VIIKKO 12
MA 20.3.
Kevätpäiväntasaus.
Aki, Kim, Kimi,
Joakim, Jooa,
Jaakkima
TI 21.3.
Pentti
KE 22.3.
Vihtori
TO 23.3.
Akseli
PE 24.3.
Kaapo, Gabriel,
Kaapro, Kaappo
LA 25.3.
Aija, Aava
SU 26.3.
Marian ilmestyspäivä.
Kesäaika alkaa.
Manu, Manne, Immo,
Immanuel
Kevät vaikuttaa eri
ihmisiin eri tavalla,
mutta vaikuttaa
kuitenkin.
Toiset matkustavat
Kreikkaan,
toiset ostavat hatun.
Ilmari Turja
1901-1998
??Penseys on sama asia
kuin välinpitämättömyys.
Silloin millään ei ole mitään
merkitystä. Sen sijaan kuuma tai kylmä, kyllä tai ei,
toivo ja epätoivo kuvaavat
tilannetta jossa ihminen kokee, että elämällä on merkitystä ja välillä täytyy tehdä valintoja. Kun elämän
merkitys puuttuu, puuttuvat myös toivo ja epätoivo,
kuumuus ja kylmyys. Jäljelle jää penseys.
Myös suhde uskontoon
voi olla yhdentekevä, välinpitämätön. Uskontoa voi
joltain osin kannattaa ja joltain osin vastustaa. Entäpä
suhde Kristukseen, onko se
jotain sellaista, johon pohjimmiltaan minun pitää vastata joko kyllä tai ei? Myös
kysymys suhteesta Kristukseen voi olla merkityksetön. Hänen sanomansa ei
kolahda kaikille. Se on
ehkä hautautunut erilaisten näkökulmien ja mielipiteiden, riitelyn alle. Jo
pelkästään Kristuksen sanoman sisällön miettiminen
voi repiä meitä eri suuntiin.
Penseydessä luullaan, että
mitään ei tarvita, koska
merkitystä elämälle ei ole.
Kristuksen viesti ottaa kuitenkin erilaisen näkökannan. Laodikean seurakunnan kirjeessä luvataan vaatetta alastomalle ja näön
takaisin saamista sokealle. Tämä lupaus ei koske
pelkästään Laodikean seurakuntaa vaan koko maailmaa. Kristus tuli vaatettamaan ja antamaan näön
koko maailmalle, meille.
Rikkinäisen maailmaan ja
rikkinäisen ihmisen luokse
hän tuli. Köyhyyttä, sokeut-
ta ja alastomuutta on edelleen ja tulee olemaan tämän
maailman loppuun asti. Tähän maailmaan Kristus kuitenkin tuli. Meidän maailmaamme hän tuli. Meidän
vuoksemme hän tuli. Hän
tuli parantamaan penseyden ja tuomaan sen tilalle
merkityksen, sen että minä
ja sinä olemme arvokkaita
Jumalalle, omana itsenämme, ilman kuviteltuja ansioita tai puutteita. Kerran
vielä maailman rikkinäisyys
korjataan.
Heikki Hesso
Kirjoittaja on Keski-Porin
seurakunnan
varhaiskasvatuksen
pastori
Kirkaan myyty jo yli 35 000 lippua
Esitykset jatkuvat
huhtikuulle
??Helsingin Kaupunginteatterin kevään musiikkiteatteriuutuus Kirka ? Surun pyyhit silmistäni on ollut menestys. Laulaja Kirill
?Kirka? Babitzinin (19502007) elämään pohjautuvaan esitykseen on myyty
ja varattu yli 35 000 lippua.
Peacock-teatterissa 2. helmikuuta kantaesitetyn näytelmän nimiroolissa vuorottelevat Kalle Lindroth
ja Heikki Ranta.
? Kirka-esitysten täyttöaste on ollut huikeat lähes
90 prosenttia. Nyt kannattaa pitää kiirettä, sillä suosittu esitys jatkaa ohjelmistossamme enää 22. huhtikuuta saakka, sanoo teatterinjohtaja Kari Arffman.
Matti Laineen kirjoittaman näytelmän on ohjannut Kari Rentola. Suomalaisen rock-iskelmän ikonin
elämää 1950-luvun lopulta 1980-luvun lopulle seuraavassa näytelmässä nähdään monia tuttuja henkilöitä Kirkan elämästä ja
kuullaan kappaleita artistin pitkän uran varrelta,
mm. hitit Hetki lyö, Leijat,
Daa-da daa-da, Hengaillaan
ja Surun pyyhit silmistäni.
Esityksessä
nähdään
Lindrothin ja Rannan lisäksi mm. Sammyn roolis-
Helsingin Kaupunginteatteri, Kirka - Surun pyyhit silmistäni. Kuvassa Kalle Lindroth Kuva: Mirka Kleemola
sa vuorottelevat Sami Hokkanen ja Juha Lagström,
Muskana Raili Raitala, Remuna Petrus Kähkönen ja
Dannynä Jon-Jon Geitel.
? Tarkoitus on ollut alusta asti kunnioittaa Kirkaa ja
hänen ainutlaatuista uraansa, mutta turhia koreilematta ja varjoja kiillottamatta.
Emigranttiperheen vesana
Kirka oli lähtökohdiltaan
altavastaaja, mutta onnistui silti lahjakkuutensa sekä
valoisan ja periksi antamattoman persoonansa avulla
voittamaan ennakkoluulot
ja raivaamaan tiensä artistien eturiviin, sanoo kirjailija Matti Laine.
Koreografiat yli 30-henkiselle ensemblelle on suunnitellut Mindy Lindblom,
ja 7-henkisen orkesterin kapellimestari-pianistina on
Risto Kupiainen. Vahvasti
Helsinkiin sijoittuvan näytelmän on lavastanut Antti
Mattila ja puvut on suunnitellut Elina Kolehmainen.
Valosuunnittelusta vastaa
William Iles ja äänisuunnittelusta Janne Brelih ja
Aleksi Saura. Naamioinnin
ja kampaukset ovat suunnitelleet Henri Karjalainen,
Anu Laaksonen, Jaana Nykänen ja Aino Hyttinen.
Aurinkoteatterin Saalistajat Perämiehenkadulla
??Aurinkoteatterin Saalistajat vie katsojan hyytävälle safarille hyvinvointivaltion pimeimpään maanosaan, missä psykoterapian
valo ei loista
Aurinkoteatterin kevään
kantaesitys on Sanna Hietalan käsikirjoittama ja ohjaama räävitön, sysimustan huumorin läpäisemä
luontodokumentti Saalistajat, ensi-ilta Universumissa
22.3. Rooleissa nähdään
Wilhelm Grotenfelt, Paul
Holländer, Niklas Häggblom ja Milla Kangas. Lavastuksen ja puvut esitykseen luo Raisa Kilpeläinen, valon Anttoni Halonen sekä äänimaailman
Niklas Nybom.
Uhanalainen ihmislaji on
pudonnut kehityksen rattaista, mutta sen viimeiset yksilöt sinnittelevät yhä
hengissä vastoin kaikkia
Darwinin lakeja. Turvaverkko repeilee ja aivokapasiteetiltaan ylivoimainen nykyihminen valtaa ikiaikaiset
metsästysmaat. Viimeisellä
rannalla asuntomessutalojen puristuksessa lymyää
vanhan alfanaaraan lauma.
Nämä otukset eivät ole leppeitä kasvinsyöjiä, vaan reaktiivisia petoja, joiden patoutunut saalistusvietti al-
kaa äärimmäisissä olosuhteissa purkautua esiin. Saalistaja on kesytön alkueläin,
vailla älyä ja moraalia. Saa-
listaja tappaa syödäkseen.
Saalistajat tarkastelee sitä
kasvavaa ajelehtivien ja tarpeettomaksi käyvien joukkoa, jonka kapasiteetti ei
enää riitä ajan vaatimuksiin. Se kyseenalaistaa parantamisen ja parantumisen
käsitteet, sekä sen, kenellä
on oikeus määritellä riittävä
ihmisyys. Näytelmän aihe
on arvottomuuden kokemus ihmisen sosiaalisena
perintönä. Näytelmä käsittelee auttamisen ja vallankäytön symbioottista suhdetta ja seurauksia perheessä ja hoivayhteiskunnassa.
Luontodokumentin muoto
antaa mahdollisuuden tarkastella yhteiskunnallisten
tukitoimien ja arvottamisen pimeimpiä tuotoksia.
Se nauraa häjysti nykyajan
terapiauskonnolle ja länsimaisen ihmisen naivinnarsistiselle toiveelle lopullisesta parantumisesta.
Esityskausi 25.3.-29.4.
Universumissa, Helsingissä.
Viikot 11-12 ? Nro 5
7
Kuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 9.4.2017
Jatkoa sivulta 3
??Kuntavaaleissa voi äänestää joko vaalipäivänä
tai ennakkoon ennakkoäänestysaikana. Äänestää
voi vain omassa kunnassa
ehdokkaana olevaa henkilöä. Äänestäjän on esitettävä vaalivirkailijalle kuvallinen henkilöllisyystodistus,
esimerkiksi passi, henkilökortti tai ajokortti.
Vaalipäivänä 9. huhtikuuta saa äänestää vain ilmoituskorttiin merkityssä äänestyspaikassa. Äänestyspaikat ovat avoinna kello 9-20.
Ennakkoäänestyspaikat
Ennakkoäänestys on kotimaassa 29.3.-4.4. ja ulkomailla 29.3.-1.4. Osassa
ennakkoäänestyspaikkoja
ajanjakso on kuitenkin lyhyempi. Äänioikeutettu voi
äänestää ennakkoon missä
tahansa yleisessä ennakko-
äänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla.
Ennakkoäänestyspaikkojen osoitteista ja aukioloajoista saa tietoja oikeusministeriön vaalisivuilta vaalit.fi ja maksuttomasta puhelinpalvelusta numerossa
0800 9 4770 (ruotsiksi numerossa 0800 9 4771).
Henkilö, jonka liikuntakyky on niin rajoittunut,
ettei hän pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia äänestyspaikalle, saa äänestää
ennakkoon kotonaan. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava oman kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 28. maaliskuuta
ennen kello 16. Kotiäänestyksen yhteydessä voi tietyin edellytyksin äänestää
myös omaishoitaja, joka
asuu samassa taloudessa.
Vaalitietoa
yli 20 kielellä
Oikeusministeriö lähettää yhdessä Suomen Nuo-
risoyhteistyö - Allianssi ry:n
kanssa äänestämään kannustavan kirjeen noin 120
000 nuorelle, jotka pääsevät nyt ensimmäistä kertaa
käyttämään äänioikeuttaan.
Ministeriö tukee myös Moniheli ry:n Kaikkien vaalit
-kampanjaa, joka mm. järjestää paneelikeskusteluja
eri puolilla Suomea.
Vaalit.fi:ssä on tietoa kuntavaaleista yli kahdellakymmenellä eri kielellä. Suomen, ruotsin, saamenkielten, karjalan ja romanin lisäksi kielinä ovat albania,
arabia, englanti, espanja,
kiina, kurdi (sorani), persia, puola, ranska, saksa,
somali, thai, turkki, venäjä, vietnam ja viro.
Oikeusministeriön YouTube -kanavasta löytyy lisäksi selko- ja viittomakielisiä videoita äänestämisestä. Suomeksi ja ruotsiksi
on saatavilla selkoesitteet.
Vaaleista tiedotetaan myös
näkövammaisille sopivassa
muodossa.
Helsingin Kokoomuksella
127 ehdokasta kuntavaaleissa
??Helsingin Kokoomus on
asettanut täyden ehdokaslistan kuntavaaleissa. Piirihallitus nimesi viimeiset
ehdokkaat kokouksessaan
maanantaina 27.2.
? Mukana on monipuolista osaamista, tunnettuja
nimiä ja hienoja uusia tulijoita. Ikäjakauma, ammatillinen kirjo ja alueellinen
kattavuus on laaja. Odotan
innolla vaalityön tekemistä
tämän joukkueen kanssa,
iloitsee Helsingin Kokoomuksen toiminnanjohtaja
Sini Jokinen.
? Vaikuttaminen ja Kokoomus selvästi kiinnosta-
vat, ja valitettavasti kaikki
halukkaat eivät mahtuneet
listalle, Jokinen jatkaa.
Maanantaina ehdolle nimitettiin toimitusjohtaja
Matti Parpala, 30.
? Minua on aina ohjannut niin politiikassa kuin
henkilökohtaisessa elämässä vimma kysyä, miten voisimme tehdä asioita yhdessä vielä paremmin. Lähdin ehdolle tehdäkseni töitä sen eteen, että Helsingin asema yhtenä maailman parhaista kaupungeista vahvistuisi entisestään ?
mutta myös siksi, että olen
huolissani Suomen poliitti-
sesta ilmapiiristä, ja halusin tehdä osani sen parantamiseksi, Parpala summaa.
Matti Parpala on opiskellut niin Harvardin yliopistossa kuin Helsingin kauppakorkeakoulussa ja toimii
nykyisin toimitusjohtajana
Palvelutili Oy:ssa. Parpala
sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 2712 ääntä.
Nimettyjen joukossa ovat
myös yrittäjä Joel Harkimo (27), oopperalaulaja Eija-Riitta Aakio (56)
sekä opiskelijakunta METKAn puheenjohtaja Maria
Jokinen (24).
Helsingin Kokoomuksen ehdokkaat:
??Eija-Riitta Aakio, Iida
Aarnio, Mukhtar Abib, Ujuni Ahmed, Tarik Ahsanullah, Sanna Aivio, Kristiina
Anunti, Ted Apter, Milka
Asikainen, Sirpa Asko-Seljavaara, Timo Auranen, Harry Bogomoloff, Heidi Ekholm-Talas, Merja Eklund,
Ogechukwu Eneh, Matti Enroth, Sebastian Franckenhaeuser, Joona Haavisto,
Juha Hakola, Dennis Hamro-Drotz, Katrina Harjuhahto-Madetoja, Joel Harkimo,
Arttu Hautamäki, Tiina Hieta, Perttu Hillman, Pekka
Holopainen, Leena Hoppania, Pia Hytönen, Maritta Hyvärinen, Panu Hämäri, Maunu Idänpään-Heikkilä, Samu Ihalainen, Ilari
Iivonen, Kristiina Ilvonen,
Minna Isoaho, Katja Ivanitskiy, Elisa Jokelin, Maria
Jokinen, Vafa Järnefelt, Ari
Järvinen, Atte Kaleva, Lei-
la Kaleva, Markus Kalliola,
DI, Pirjo-Liisa Kangasniemi,
Helena Kantola, Arja Karhuvaara, Riina Kasurinen,
Jarmo Kelo, Juha Keskinen, Päivi Kiili-Laakko, Sirpa Kivilaakso, Kaidi Kivistö, Tapio Klemetti, Emilia
Knaapi, Hannu Knuuttila,
Peppi Korvenranta, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Satu Kouvalainen,
Johanna Krabbe, Marianna
Kupias, Ari Kähärä, Heimo Laaksonen,Marika Lahti,
Tiina Larsson, Helena Lauriala, Sari Leino, Juha Levo,
Maggie Lindholm, Tuomo
Luoma, Raine Luomanen,
Hannele Luukkainen, Aarno Lyytinen, Hanna Lähteenmäki, Pekka Löfman,
Jukka I. Mattila, Otto Meri,
Annukka Mickelsson, Anna
Munsterhjelm, Seija Muurinen, Panu Mäenpää, Jouni
Nevalainen, Susanna Nge-
ne, Matti Niiranen, Dani
Niskanen, Konsta Nupponen, Mia Nygård, Sami Ojala, Sakari Oka, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Jukka
Pakarinen, Pia Pakarinen,
Matti Parpala, Sanna-Maria Pakkanen, Dennis Pasterstein, Jaana Pelkonen,
Lasse Pipinen, Timo Raittinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Mariam Rguibi,
Laura Rissanen, Petri Roininen, Heidi Ruhala, Wille
Rydman, Lea Saukkonen,
Mikko Savelius, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Kirsi Sharma, Nina Sillantaka, Lauri Skön, Elisa Tarkiainen, Jonna Temonen,
Timo Tossavainen, Maarit
Toveri, Ulla Marja Urho,
Laura Vanamo, Jan Vapaavuori, Laura Varjokari, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen, Caesar von Walzel,
Timo Vuori, Yakup Yilmaz
Mechelininkadun remontti
etenee ? lisää puun poistoja
??Mechelininkadun kaksivuotinen peruskorjaus on
alkanut. Kadun remontissa menee lähes kaikki uusiksi. Molempiin suuntiin
kaksikaistaisen kadun ajoradat kavennetaan, raitiotiet pysäkkijärjestelyineen
ja kadun koko maanalainen kunnallistekniikka uu-
sitaan. Urakan valmistuttua
loppuvuodesta 2018 niin jalankulkijoiden, pyöräilijöiden kuin autoilijoidenkin
on sujuvaa kulkea Mechelininkadulla.
Vanhojen puiden kaato
etenee kadunrakentamisen
aikataulussa. Puiden poistaminen aloitettiin 18. tam-
mikuuta Hietaniemenkadun
kohdalta. Nyt katuremontin
edetessä koko kadun pituudelle, joudutaan 36 lehmusta poistamaan Mechelininkadun pohjoispäästä, Nordenskiöldin aukiosta etelään päin, Rajasaarentien
liittymään asti.
Tulostietoja
Ennakkoäänten laskenta
aloitetaan kuntien keskusvaalilautakunnissa 9. huhtikuuta aikaisintaan kello 12.
Laskentaa koskevia alustavia tietoja julkaistaan alkaen kello 20, jolloin ennakkoäänten alustava laskenta on pääosin valmis. Vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten
alustavan laskennan heti
vaalihuoneistojen sulkeuduttua kello 20. Vaalien
alustavat tulokset valmistuvat illan ja yön aikana.
Tarkastuslaskennan valmistuttua kunnan keskusvaalilautakunta vahvistaa
vaalien tuloksen keskiviikkona 12. huhtikuuta viimeistään kello 18 aloitettavassa kokouksessa.
Valtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi valittujen on
tehtävä ilmoitus vaalirahoi-
tuksestaan Valtiontalouden
tarkastusvirastolle viimeistään 12. kesäkuuta 2017.
Kukin ehdokas voi halutessaan tehdä myös vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen
vaalimenoistaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle.
Vaalisivuilta vaalit.fi
tietoa ja tuloksia
Tiedot ennakkoäänestyspaikoista ja niiden aukioloajoista ovat verkkosivuilla
vaalit.fi.
Tiedot ehdokkaista ja
ehdokasnumerot tulevat
sivuille 9.3. illan aikana.
Seuraavana päivänä ehdokastiedot tulevat saataville myös ladattavina tiedostoina.
Ennakkoäänestyksen aikana vaalisivuille päivitetään tunnin välein (myös
viikonloppuna) tietoja ennakkoon
äänestäneiden
määristä kunnissa jakoko
maassa.
Vaali-iltana 9.4. klo 20 alkaen kerrotaan alustavan
laskennan edistymisen mukaisesti tulokset kunnissa,
vaalipiireissä ja koko maassa sekä valittujen ehdokkaiden nimet kussakin kunnassa. Ehdokaskohtaiset tulokset julkaistaan alustavan ääntenlaskennan valmistuttua äänestysalueella.
Kunnan ehdokkaiden äänimäärät julkaistaan, kun
kunnan kaikki äänestysalueet ovat saaneet alustavan
laskennan valmiiksi. Alustavan laskennan tulokset
julkaistaan maanantaina
10.4. myös ladattavina tiedostoina.
Vahvistetut tulokset päivitetään vaalisivuille tarkastuslaskennan valmistuttua
12. huhtikuuta.
SKP:n ja Helsinki-listojen
ehdokkaista puolet naisia
??Suomen Kommunistinen Puolue ja Helsinki-listat asetti 53 kuntavaaliehdokasta Helsingissä. Ehdokkaista 46% eli noin puolet
on naisia.
Listalla on mm. kaupunginvaltuutettu ja sairaanhoitaja Nina Huru. Sitoutumattomana perussuomalaisten
listoilta valtuustoon valittu
Huru pettyi puolueen ?halla-aholaiseen? linjaan.
Ehdokkaiksi on asetettu
myös kaupunginvaltuutet-
tu Yrjö Hakanen, yrittäjä
ja tulkki Ayman Al Amir,
opettaja Heidi Kangas, sosiaali- ja kriisipäivystyksen
päällikkö Olli Salin, filosofian ylioppilas Tiina Peitsamo, muusikko ja teatteriohjaaja Maria Malmström,
tanssitaiteilija Antti Seppänen, toimistosihteeri Anneli Korhonen, rakennusmies
Janne Rahikainen, erityisopettaja Anna-Mili Tölkkö,
eläkeläinen Timo Piippo, 2
diplomi-insinööri Pertti Poi-
kolainen, asennuskoordinaattori Mikko Virtanen ja
käsitetaiteilija sekä SKP:n
puheenjohtaja Juha-Pekka
Väisänen.
Listalla on joukko Suomen
Työväenpuolueen STP:n ehdokkaita. Sitoutumattomista löytyy niin kulttuuriväkeä
kuin Joukkovoima-liikkeen
aktivistejakin.
Kaikkiaan listoilla on 29
sitoutumatonta ehdokasta
ja 24 Suomen kommunistisen puolueen ehdokasta.
KUNTAVAALIT
2017
Ehdokasasettelu vahvistetaan 9.3.2017
Ennakkoäänestys
29.3. - 4.4.2017
Vaalipäivä
9.4.2017
KUNTAVAALIEHDOKAS
Varaa ilmoitustilasi hyvissä ajoin. Ehdokkaille on omat
tarjoushinnat. Pyydä tarjous sähköpostitse tai soita.
TAVOITA LÄHIMMÄT ÄÄNESTÄJÄSI
LEHTEMME SIVUILLA!
Ota yhteyttä:
p. 09 413 97 332, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi
Nro 5 ? Viikot 11-12
8
TURVALLINEN KOTI ? TURVALLINEN TYÖ ? TURVALLINEN VAPAA-AIKA
Meidän jokaisen tulee kiinnittää
enemmän huomiota turvallisuuteemme!
? Erilaisissa tapaturmissa kuolee Suomessa miltei ? Tarvitaan lisää informaatiota turvallisuuden paran3 000 ihmistä joka vuosi. Emme kiinnitä tarpeektamisesta. Suomalaisille tulee välittää enemmän
si huomiotamme turvallisuuteen. Arjen ympäristietoa riskeistä vapaa-ajalla, kotona, työssä, kaiktö on usein vajaasti varusteltu, ikään kuin kodin
kialla.
turvalliset olosuhteet olisi unohdettu. Kotona
tapahtuvat onnettomuudet ovat olleet viime vuo- ? Tieto erilaisista onnettomuuksista tuo informaasina kasvussa.
tiota lukijalle ? se opastaa ja ohjaa kiinnittämään
lisää huomiota turvallisuuteen elämässä.
? Miksi näin ? miksi meillä Suomessa tapahtuu runsaasti onnettomuuksia? Yllättävän moni menettää henkensä ja moninkertainen joukko ihmisiä
loukkaantuu olosuhteissa, joiden turvallisuuteen
ei ole osattu kiinnittää kylliksi huomiota.
Turvallinen
ERIKOISHINTA
1/2017 ? 7,50?
Uusi lehti
Kodissa
tapahtuu liikaa
onnettomuuksia
Turvapuhelin
Turvallinen koti
? se on tätä päivää!
Sisältö keskittyy kodin ja vapaa-ajanvieton
turvallisuuden parantamiseen.
Oleellista lehden sisällössä on muun lisäksi
onnettomuuksien informointi, tukeutuen
mietelauseeseen: Vahingosta viisastuu.
Tilaan
Antiikki ja Taide 6n roa
41,00
Ase ja Erä 8 nroa
68,00
Ekoelo 6 nroa
48,00
Hevosmaailma 6 nroa
46,00
Kiinteistö ja Isännöitsijä 8 nroa 68,00
Kissafani 6 nroa
46,00
Luontaisterveys 10 nroa 75,00
Meidän Koira 6 nroa
41,00
Senioriterveys 8 nroa 56,00
Sielunpeili 8 nroa
64,00
Talomestari 5 nroa
33,00
Turvallinen koti 6 nroa 22,00
Lehden tilaaja
Sukunimi
Sammutusvälineen
käyttöä on
syytä harjoitella
etukäteen
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Lehden
irtonumerohinta
Karprint Oy
info TK
Vanha Turuntie 371
03150 Huhmari
KASUX10
Postitoimipaikka
Karprint Oy
Lapsi on usein kodissa vaar
alle
alttiina - miten tulisi toimia
?
? uusi lehti on ajankohtainen
Etunimi
Puhelin
Nelli pelasti
emäntänsä
Asiasta puhuttu liian vähän
Lähiosoite
Postinumero
koti
390
Ensimmäisen
vuosikerran saa
tutustumishintaan
Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari
TILAUKSET: tilaukset@karprint.fi tai 09 413 97300
Viikot 11-12 ? Nro 5
9
Ilmoituksia
eläinten
pahoinpitelyistä
tehtiin paljon
Helsingin ympäristökeskuksen
eläinsuojelupuhelimeen tuli runsaasti ilmoituksia
eläinten pahoinpitelyistä viime vuonna.
Ilmoitusten oikeellisuuden todentaminen on
kuitenkin usein vaikeaa.
??Ilmoitusten määrän kasvaminen voi liittyä ihmisten
lisääntyneeseen valveutuneisuuteen eläinten kohtelusta.
? Ilmoitukset koskevat
tyypillisesti koiran lyömistä, potkimista tai voimakasta retuuttamista remmissä,
valottaa Helsingin ympäristökeskuksen valvontaeläinlääkäri Elli Valtonen. Vastaavia ilmoituksia tehdään
myös kissoista. Pahoinpitelyä perustellaan usein sillä,
että eläintä yritettiin kouluttaa.
Silminnäkijän on syytä
ilmoittaa pahoinpitelystä
myös poliisille ja valmistautua todistamaan näkemänsä. Valvontaeläinlääkärin on eläinsuojelutarkastuksella monesti vaikea löytää näyttöä pahoinpitelystä.
Väkivaltaan ja
alistamiseen
perustuvat koulutusmenetelmät
kiellettyjä
Eläinsuojelulain mukaan
eläimen kohtuuttoman ankara kurissa pitäminen ja
kouluttaminen sekä liian
kovakourainen käsittely
ovat kiellettyjä.
Tutkimuksissa on todettu,
että positiivisella vahvistamisella saavutetaan parhaita oppimistuloksia.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi makupalojen tai leikin käyttämistä palkitsemiseen.
Koulutus vaatii eläimen
omistajalta aina paljon toistoja ja johdonmukaisuutta.
Tavalliselle kotikoiralle riit-
tää sen opettaminen yhteiskuntakelpoiseksi. Kouluttaminen vahvistaa eläimen ja
omistajan suhdetta ja tarjoaa molemmille mukavaa
yhdessä tekemistä.
Joka toisella eläinsuojelutarkastuksella
toimenpiteitä
Vuonna 2016 ympäristö-
Kirja-arvostelu
Kirja Taresta ? liian myöhään!
??Jyväskyläläinen
Tarmo
Uusivirta
(1957-1999 ) ,Tare,
oli
erinomainen
amatöörinyrkkeilijä
aikanaan 1970- ja
1980-luvuilla. Euroopan mestari 1979 ja
kaksi kertaa Maailmanmestaruuskisojen hopeamitalilla
1978 ja 1982. Suomalaisen nyrkkeilyn kaikkien aikojen mestareita, jonka ura ammattilaisena ei koskaan onnistunut. Elämä kävi
muutenkin raskaaksi, vaikeuksia kasaantui,
alkoholi
nousi nuoren miehen elämässä yhä
tärkeämmäksi, kunnes Taren elämä
päättyi oman käden
kautta 42-vuotiaana.
Elämäntarina,
jossa on kaikki hyvän kirjan, vaikka
elokuvankin ainekset. Simo Rantalaisen kirja ?Tare? (Johnny
Kniga 2017) ei valitettavasti
ole tällainen hyvä kirja. Ilmestyy lähes 30 vuotta liian myöhään, nykynuoriso
ei Tare Uusivirrasta ole koskaan kuullutkaan .
Lahjakas
huippuiskijä
Tarmo Uusivirta oli jo
nuorena lahjakas nyrkkeilijä, Yrjö Sikiön valmennuksessa Jyväskylän Työväen Nyrkkeilijöiden salilla Tare nousi nopeasti ensin Suomen ja sitten
maailman huipulle. Tare
oli aina äärimmäisen kova
harjoittelija,aivan tinkimätön, valmentajan unelma
erityisesti amatööriaikanaan.
Tare-kirjan suurin heikkous onkin Uusivirran tähtiuran, amatööriuran 171
ottelua, kuvaamisen ohuus.
Amatööriurallaan Uusivirta
loi maineensa, suosionsa.
Silloin myös alkoivat yksityiselämän ensimmäiset
vaikeudet,riita valmentaja
Yrjö Sikiön kanssa, nopea
avioliitto ja nopea avioero, alkoholin tulo kuvaan
mukaan. Vastapainoksi tuli
erinomaisia suorituksia kehässä kaikesta huolimatta !
Ammattilaisuus
katastrofi
Uusivirta meni ammat-
tilaiseksi vuonna
1982. Tare otteli
ammattilaisena 31
ottelua, mutta tie
tähtiin ei auennut.
Ammattinyrkkeilyssä managerin merkitys on ratkaisevan tärkeä, Taren
manageri ruotsalainen Johansson oli
innokas, mutta rahaton ja kyvytön
viemään Jyväskylän poikaa eteenpäin.
Tare joutui ottelemaan epätoivoisia otteluja siellä
täällä, voitti kyllä,
mutta ei voitoista
paljon hyötyä koitunut, ei rahallista eikä uran nousua. Tämä Taren
ammattilaisotteluiden kuvaus täyttää
kirjan sivuista valtaosan, vaikka itse
ottelut olivat lähes
aina surkean merkityksettömiä. Tare
otteli rahasta, mutta hänen
omat velkansa koko ajan
kasvoivat ! Ilman palomiehen töitä olisi leipä loppunut kokonaan.
Tare-kirjassa on paljon
erilaista, hajanaista nyrkkeilytietoa, paljon asiavirheitäkin, mutta tekijä Simo Rantalainen, aikansa tv-julkkis, on sentään uurastanut
jo vuosia tämän Tare-kirjan parissa. Sympatiapisteet tästä Rantalaiselle. Itse
Tarmo Uusivirta olisi ihmisenä, urheilijana ansainnut
paremman kirjan ? jo vuosia sitten .
Pekka Hurme
keskuksen valvontaeläinlääkärit suorittivat 283 tarkastusta, joista suurin osa
tehtiin helsinkiläisiin yksityisasuntoihin. Myös eläinkauppoja, hevostalleja ja
muita valvontakohteita käytiin läpi.
Suurin osa tarkastuksista
(80 prosenttia) kohdistui
koiriin ja kissoihin. Joka
toisella kerralla annettiin
määräyksiä tai ryhdyttiin
kiireellisiin toimenpiteisiin eläimen hyvinvoinnin
turvaamiseksi. Määräykset
koskivat yleisimmin puutteellista perushoitoa kuten
ruokintaa, ulkoilutusta, pitopaikan puhtautta tai sai-
rauden hoitoa.
Kiireellisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin, jos eläin oli
hylätty tai omistaja oli vakavasti laiminlyönyt sen
hoidon. Vakavista eläinsuojelurikkomuksista tehdään
esitutkintapyyntö poliisille. Helsinkiläisille eläinten
omistajille langetettiin 13
eläintenpitokieltoa vuonna 2016.
Löytöeläinten määrä
vähentynyt hieman
Pääkaupunkiseudun löytöeläimet toimitetaan Helsingin Viikin löytöeläintaloon. Siellä annetaan tila-
Eläinsuojelulain mukaan
koiran kovakourainen käsittely ovat kiellettyä. Kuvan
koira ei liity uutiseen. Kuva:
Helsingin kaupungin aineistopankki / Kari Hautala.
päistä hoitoa myös eläinsuojelullisista syistä haltuun
otetuille yksilöille.
Vuonna 2016 talossa hoidettiin 683 helsinkiläistä
eläintä, kun vastaava luku
vuonna 2015 oli 747. Koirista valtaosa (90 prosenttia) palautui takaisin omistajilleen ja kissoista noin 60
prosenttia.
Helsingin raitiolinjasto
uudistuu elokuussa
Jatkoa sivulta 3
??Raitiolinjaston uudistukset jatkuvat tämän vuoden
jälkeen sitä mukaa kuin uusia rataosuuksia valmistuu.
Linja 6 jatkuu eteläpäässään
Hietalahdesta edelleen Telakkarantaan. Linja 9 taas
jatkuu Ilmalaan, ja Jätkäsaaren raitiolinjasto täydentyy lopulliseen muotoonsa 2020-luvun alussa. Raitiovaunut liikennöivät ensi
vuosikymmenellä myös Kalasatamaan. Linjastoa suunnitellaan parhaillaan.
Raitioliikenne laajenee
myös kantakaupungin ulkopuolelle, kun Raide-Jokeri-pikaraitiotietä aletaan
rakentaa Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille lähivuosina.
Myös keskustan ja Laajasalon välisestä raitioyhteydestä, Kruunusilloista, on tehty rakentamispäätös.
Helsingin raitioliikenteen
matkustajamäärät ovat olleet viime vuosina hienoisessa kasvussa. Raitioliikenteen linjastosuunnitelman tekeminen aloitettiin
vuonna 2013. HSL:n hallitus hyväksyi suunnitelman
toukokuussa 2015.
Raitiolinjaston
muutokset
Linjojen 1, 2, 3, 7 ja 9 reitit muuttuvat. Linjojen 7A
ja 7B sekä 2 ja 3 muodostamat renkaat puretaan, ja
kaikki linjat saavat alku- ja
päätepisteensä.
Linja 1 alkaa kulkea päi-
vittäin, ja sen reitti muuttuu. Samalla Töölön ja Sörnäisten välillä kulkee raitioliikennettä entistä tiiviimmin.
Linja 9 ei enää aja Länsiterminaalille vaan Jätkäsaaren Saukonpaateen. Linja
7 alkaa kulkea keskustasta Länsiterminaalille linjan
9 nykyistä reittiä.
Töölön Runeberginkadulla kulkevat raitiovaunut kulkevat Kampin sijaan Lasipalatsille Arkadiankatua pitkin.
Linjojen
aikataulujen
suunnittelussa pyritään luomaan kantakaupungin pääkaduille kahden linjan yhdistelmänä tiheät ja säännölliset 5?6 minuutin vuorovälit.
Satama vaikuttaa vahvasti
talouteen ja työllisyyteen
Jatkoa sivulta 3
??Matkustajaliikenteen suorat ja epäsuorat vaikutukset ovat erittäin merkittävät myös monille muille
toimialoille kuin tässä tutkimuksessa kohderyhmänä
olleille. Suuren matkailijamäärän vuoksi esimerkiksi
pääkaupunkiseudun hotel-
li- ja ravintola-alan sekä vähittäiskaupan yritykset saavat osansa meritse matkaan lähtevien ja siltä palaavien matkustajien ostojen ansiosta.
Helsingin Sataman teettämässä vaikuttavuustutkimuksessa selvitettiin sataman kautta kulkevan liikenteen ja sitä palvelevan
toiminnan aluetaloudelliset
vaikutukset pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa.
Tarkastelussa oli mukana
20 Helsingin Sataman kautta kulkevaan henkilö- ja tavaraliikenteeseen liittyvää
toimialaa. Tulokset perustuvat vuoden 2015 tilastoaineistoihin ja yrityshaastatteluihin.
Nro 5 ? Viikot 11-12
10
Kulttuuri
Risto Kolanen
Johanna Nuutinen tanssii upean
visuaalisen esityksen Stoassa
Kuva: Joonas Tikkanen
Keskitalven
kulttuurikierros
??Nuori katurunous voi
hyvin Helsingissä. Kallion
baarit ovat täynnä Open
mic ?tapahtumia spontaanille runoudelle, myös puherapille. Kuuntelin Tenho
Poetry Slamin kolmen finalistin runolausunnan ja
tuomariston lahjomattoman
päätöksen. Helmikuun lopun kisan Tenho Restobarissa voitti Juho Kuusi, jolla oli myös syntymäpäivä,
ja hän sai meiltä tutun onnittelulaulun.
Paikka on sodanjälkeisille
sukupolville tuttu ravintola
Tenho, joka taisi olla myös
Pirkko Saision Elämänmenon keskeinen vapaa-ajanviettopäivä pääosanesittäjälle. Siinä nimi oli tosin
?Marionetti?.
Uusi laulaja
Kallion ytimessä
Samassa paikassa, Tenho Restobarissa oli kovasti puheensorinaa ruotsiksi
edellisellä viikolla. Tuntui
siltä kuin nk. parempien
perheiden tyttäret ovat poikakavereineen joukolla liikkeellä vanhan työläiskaupunginosan perinteisessä
kansanravintola-baarissa.
Syy selvisi pian toimittajakuvaaja -kaksikolle. Sandra
Långbacka heläytti kirkkaan kuulaalla äänellään
tunnin keikan, joka oli todella hieno. Hänen ruotsinkielinen biisilistansa oli
monipuolinen alun bluesahtavasta lopun balladeihin.
Pidin hyvin paljon kappaleista ?Allting eller inget?
sekä varsinkin ?Vi tillasammans?. Omat tekstit tuntuivat henkilökohtaisilta, ihmissuhteita käsitteleviltä.
Kitaristi Atte Aho ja moni-instrumentalisti Oskari
Järvinen tukivat uudessa
triossa.
Omaa musiikkiaan Sandra kuvailee ruotsinkieli-
seksi popiksi, johon hän
ottaa vaikutteita niin jazzista kuin modernista poptuotannosta. EP on piakkoin keväällä tulossa mm.
Spotifyihin.
? Tavoitteeni on saada
musiikilleni lisää kuulijoita ja tavoittaa uutta yleisöä.
Toivon, että niin moni kuin
mahdollista saisi omalla tavallaan saada jonkun henkilökohtaisen kokemuksen
musiikistani.
Ilona Pukkila, Kai Vane ja
Sanna Ristaniemi elävät
13. tuntia. Kuva: Kristiina
Männikkö
Naislaulajien
kavalkadi jatkuu
? En syö aamulla kaurapuuroa / aja töihin autolla
/ mikä mulla on, en tajua
/puhuttelen mykin huulin
ohikulkijaa ? En tarvi sanoja / toimin ilman ajatuksia /
sinä ja mun Samsung Galaxy / olette mun parhaat kaverit, Anu Aurora maalaa
uudessa laulussaan ?Galaxy?, jonka hän on omistanut rakkaalleen ja älypuhelimelleen. Kaunisääninen
lauluntekijä, kuoronjohtaja, ja kuvataideopiskelija
toimii myös vanhoja kirkkokuorolauluja esittävässä
ryhmässä.
Helmikuun Sävy-klubi
Kallion ravintola Oivassa
tarjoa kerran kuussa helmiään! Uusi laulaja-lauluntekijä Laura Toivanen esitti
haikeansuloisia laulelmia
kaipauksesta ja kaihosta,
erosta ja etäisyydestä. Hän
aloitti laulunteon viime lokakuussa! Toisena kuultiin
houseband ?Tones of Revolution?, joka tällä kertaa
oli ?Tones goes poetry?: runoilija, laulaja-lauluntekijä
Heini Lehväslaihon säkeet
ja Merikukka Kiviharjun
ja Katja Luhtalan säestys
maalasivat vangitsevia kuvia elämän, eläinten ja universumin ihmeellisestä olemuksesta. Naislaulajien illat ovat hienoja, mutta suu-
las ja Otso Kautto. Keskeinen naistrion muodostavat
Marianna Kautto, Minerva Kautto ja Maija Rissanen. Kun Minerva Kautto esitti herkästi ?Kuollut
isä? -runon. ? Isä mä olen
sun kruunus? Hienoja ovat
myös kappaleet ?Sotkuiset
Ajatukset? ja ?Burn Baby
Burn?. Ryhmä on esiintynyt Suomen lisäksi mm.
Ranskassa, Espanjassa ja
Chilessä.
Laulaja Sandra Långbacka
esiintyi herkästi Tenhorestobarissa. Kuva: Raimo
Granberg
ri yleisö ei ole vielä löytänyt perille.
Konkarin
kaksoisilta
Aleksanterin teatterin
residenssitaiteilijana on nyt
Alpo Aaltokoski. Hänen
kaksoisiltansa tuli uusinta-
kierroksella. ?Navigatio? on
tavattoman ilmava ja kaunis
musiikki sävelletty, mutta
myös improvisoitu nykytanssiteos valkeiden lakanapurjeiden alla.
Aaltokoski tanssii paljon
käsillään, joilla tekee sekä
laajakaarisia että herkkiä
liikkeitä. Jussi Jaakonaho
ja Joonas Widenius säestävät tanssinrytmiin ja sitä
luoden. Tällaisessa teoksessa tanssin liike ja musiikin
rytmi syntyvät vuorovaikutuksessa.
Toinen teos oli ?De Una
Semila? (=Siemenestä), joka
syntyi jo 1994-95 Aaltokosken ensimmäisellä matkalla
kehitysmaahan, Nicaraguaan sisällissotien ja maan-
järistysten jälkeen. Yeinner
Chicas on jo kolmas nicaragualainen tanssija teokselle, jonka tulkitsen kuvaavan myös kolonialismia,
Amerikan ?löytämistä? valloittajakansan ja alkuperäisväestön välillä.
Ihminen aukeaa
eristyksissä
HATCHED tarkoittaa englanniksi aukeamista, hautomista tai varjostamista.
Sanan kaikki vaihtoehdot
ovat mukana tanssitaiteilija
Johanna Nuutisen tavattoman hienossa, visuaalisesti kauniissa teoksessa, joka
käsittelee vallan käyttöä, ihmisen identiteetin tunnista-
Sähköistä
shamaanipoppia
Anu Aurora laulaa monipuolisesti Oivan Sävy-klubilla. Kuva:
Eeva-Helena Inomaa
? Hän oli viillellyt itseään
joka puolelle / että olisi
hetken aikaa ehjä?, runossa ?Tyttö? sanotaan.
Quo Vadis Poetry Band
(PB) liikkuu runouden ja
musiikin, puhelaulun ja lauletun sanan, voihkeen ja liturgian rajapinnassa kieltämättä jäljittelemättömällä tavalla. Teatterin ?ironiavapaa vyöhyke? täyttää
Teatteri Avoimien Ovien iltoja usealla erilaisella
esityksellä. PB:n keikoilla
yhdistyvät musiikki, draama ja runous. Musiikki on
toisinaan tanssittavaa, toisinaan kuunneltavaa; paperilla sana kuolee, lavalle se elämöi!
Helmikuun viimeisenä
sunnuntaina Poetry Band
esitti peräti 18 laulun tai
runon setin, jonka sanoista
vastasivat Marko Järvikal-
Alpo Aaltokoski ja muusikot jammailevat Aleksanterin teatterissa. Kuva: Stefan Bremer
Viikot 11-12 ? Nro 5
11
Kulttuuri
Miranda lähtee
maailmankiertueelle
Ludvig XIV -ryhmässä esiintyvät (vas.) Carl-Johan Häggman, Ilkka Ferm, Mertsi Lindgren, Peppina
Sillasto, Nina Castén ja Aino Sederholmin, solisteina keskellä Elina Öster ja Veijo Baltzar. Kuva:
Esa Toppila
Mies pakenee keskiajan
lopun inkvisitiota, joutuu
Kolumbuksen laivaan, ajaa
karille, selviää myrskystä,
orjuudesta, kannibaalien
kynsistä, tulee sankariksi
ja intiaanipäälliköksi, opettaa uskontoa ilman raamattua... Kaikki tämä kahden
tunnin hurjassa menossa,
josta vastasivat Silva Belghiti, Juha Ekola, Jarno
Hyökyvaara, Paavo Kinnunen ja Manoel Pinto.
Esitys tulkattiin viittomakielellä. Paavo Kinnunen
seisoi tarkoituksella muutaman kerran tavalla, joka
toi mieleen isoisän: ? Onks
Viljoo näkynyt?
??? Valitukset saavat loppua ja pitää loppua. Minua
kiinnostaa se, että mitä tekivät ne eurooppalaiset,
jotka eivät nähneet eivätkä kuulleet, mutta kuitenkin mustalaiset ja juutalaiset joutuivat keskitysleireille ja sitä kautta kaasukammioihin, kirjailija Veijo Baltzar sanoi ?Miranda
? mustalaisten holokausti?
? näyttelyn avajaisissa.
Veijo Baltzar tapasi Mirandan vuonna 2001 Slovakiassa ja sai tilaisuuden
käyttää tämän naisen autenttista selviytymiskertomusta. Seuraavan puolentoista vuoden aikana 2017?
18 Mirandan autenttinen
tarina lähtee EU:n hallin-
noiman Kansalaisten Eurooppa? -ohjelman tuella
20 Euroopan maahan ja tilausta olisi jo muun muassa Argentiinassa.
Näyttelyn avajaisohjelma,
joka oli samalla Drom-järjestön 40-vuotisjuhla oli hyvin kansainvälinen. Slovakian, Israelin ja romanien
kasvatusjärjestön edustaja
puhuivat. Presidentti Tarja Halonen sanoi, että tosiasioiden opettaminen on
hyvä keino silmien avaamiseksi uusille asioille, mutta kulttuuri on usein kokonaisvaltaisempi ja lyhyempi tie sydämen avaamiselle.
? Onnitteluni Mirandanäyttelyn tähänastisesta menestyksestä ja onnea mat-
kaan maailmanvalloitukselle. Toivon, että se avaa valtaväestön silmiä näkemään
romaneja edelleenkin koskevan vainon ja muuttamaan siten omaa käytöstään. Vähemmistöjen asema on aina myös enemmistön vastuulla, sillä vaikka
enemmistö päättää demokratiassa, kuuluvat ihmisoikeudet kaikille.
Näyttely on romanien itsensä tekemä, mikä varmasti vahvistaa romanien
omaa itsetuntoa. Halonen
kiitti valtavaa elämisen tahtoa ja luomisvoimaa romaneissaan ja heidän kulttuurissaan vuosisatojen syrjinnän jälkeen.
Tuomo Railo riisuu
pahuuden synnyn
monologissaan Jurkan
huoneteatterissa.
Kuva: Aleksi Valmunen
Karnevaalin kera
nuorille
Manoel Pinto (edessä) ja Paavo Kinnunen vastaavat Teak:n
Amerikan etsinnän koomisesta parista. Kuva: Aapo Juusti
mattomuutta. Se avasi kaksoisillan Stoassa.
?Yksilöä ja sitä kautta
suurempaa ihmisjoukkoa
on helpompi hallita, kun
hänelle tarjotaan vähän
vaihtoehtoja, jaettavan tiedon sisältöä ja määrää säännöstellään, suljetaan ulkopuoliset informaatiokanavat, poistetaan oma tahto
ja lopulta eristetään hänet
täysin ympäristöstään, Nuutinen kysyy kolme vuotta
sitten Hong Kongissa kantaesitetyssä tanssissa, jota
on esitetty myös Kiinassa
ja Venäjällä. Häntä kiinnostaa, mitä toimintamalli
aiheuttaa yksilössä ja mitä
hänen fyysisyydelleen tapahtuu ympäristössä, jossa verbaalinen kommunikaatio ei ole mahdollista?
Kaksoisillan toinen esitys
oli ?Social eMotions? (=sosiaaliset tunteet), jossa Jarkko Lehmus ja Nuutinen yhdistivät duetossa nykytanssia ja liiketutkimusta valottaakseen tunteiden luonnetta. Tanssi oli kaunis, yleisö
sai ?äänestää? mobiilisovelluksen avulla koreografian
ja sellomusiikin tunteellisen sisällön. Roberto Pugliese vastasi tanssiliikkeiden visualisoinnista seinälle
duettoparin liikkeiden mukaan. Lauantai-iltana jaksettiin käydä jälkikeskustelu tieteen ja taiteen tutkimuksen mahdollisuuksista
Aalto-yliopistossa.
Amerikkaa
etsimässä
Taideyliopiston Teatteri-
korkeakoulun Studio 3:ssa
nauru raikui helmikuun lopun ?AMERICA-KO-KÖ? ?
näytelmässä, joka oli taiteellinen lopputyö muutamalle opiskelijalle. Esitys
pohjautuu Dario Fon tekstiin ?Kun Johan Padovalainen Amerikan löysi?, jonka
suomennoksesta vastaavat
Daniel Katz ja Liisa Ryömä. Italialaisen yhteiskuntasatiirin mestarin suomalainen tulkitsija Erkki Saarela vastasi vierailuohjauksesta Haapaniemenkadun
teatteriahjossa.
Erittäin tärkeää kulttuurija nuorityötä tehdään Unga
Teaternin ?Hamlet sanoi
sen kauniimmin? näytelmässä, joka oli suomeksi
ja ruotsiksi esillä Cirkossa,
uuden sirkuksen keskuksessa. Alun perin teksti ja
kantaesitys on tehty 2014
Wasa Teaternille. Katsoin
sen luokkaretkellä olleiden
koululaisten kanssa.
Moninkertaisesti palkittu
näytelmä on hyperfyysinen
esitys, joka hyödyntää sirkustemppuja ja akrobatiaa
esittäessään kolmen nuoren hurjaa kohtaloa. Ohjaaja Paul Olinin ja Harriet
Abrahamssonin teksti syntyi yhteistyössä huostaan
otettujen nuorten kanssa.
Yönmusta tarina kertoo
kolmesta nuoresta, joita
elämä kohtelee kaltoin.
Arjessa ei ole paljon iloa.
Yhtä ahdistelee isäpuoli,
venäläinen nuori on kadottanut rakkaan veljensä,
kolmas sortuu päihteisiin
alkoholistiperheen lapsena. Sirkuksen saapuminen
kaupunkiin muuttaa kaiken. Sirkuksen johtaja työn-
tää nuoret maneesiin. Nuorten elämänsä tekee kuperkeikan, joka tarjoaa heille
uusia mahdollisia ratkaisuja eteenpäin.
Carl Alm sirkusmaestrona sekä Malin Olkkola ahdisteltuna tyttönä, Per Ehrström päihdeongelmallisena ja Jakob Johansson venäläisenä poikana tekevät
innoittuneen vahvat roolisuoritukset. Musiikki, ronski huumori ja nopeassa
rytmissä vaihtuvat rohkeat karnevaalitemput kulkevat punaisena lankana
koko vauhdikkaan esityksen läpi. ?Hamlet sade det
vackrare? menee suoraan
sieluun ja jättää vahvan
tunnejäljen.
Carl Alm on vahva sirkusmaestro, Malin Olkkola herkkä tyttö Unga teaternin esityksessä Cirkossa.
Kuva: Frank A. Unger
Tolkun ihmisten
hiljaisuus
Tuomo Railo avasi maaliskuun Teatteri Jurkassa
vaikuttavalla monologillaan
?Anders B?, jota tehdessään
hän tutki superegon syntymää, vaikean perhetaustan
ja vauraan demokraattisen
öljy-yhteiskunnan keskellä.
Norjalainen joukkosurmaaja, jonka nimeä ei lausuta,
muuttui sosiaalisesti eristyneenä maltillisesta keskiluokkaisesta pojasta syrjäytyväksi aikuiseksi, jonka
äiti-suhde on vaikea, isä
hylkää eikä valkovenäläinen ostomorsiankaan auta.
Tanssija-koreografi Railo kiinnostui aiheesta jo
Utoyan joukkosurman aikana 2011, kun valmisteli kolmiosaista tanssisarjaa
äärimmäisyyksistä. Glims
& Gloms -ryhmän esitys
?Omnipotenssi? valmistui
Espoon teatteriin keväällä
2016. Silloin mukana oli
monta tanssijaa ison salin
keskellä. Railo on irrottanut
tekstinsä nyt lyhyemmäksi
huoneteatteriksi, jossa häntä tukee akustista kannelta
soittava Eija Kankaanranta.
? Yksin jäänyt ottaa kaiken, on Anders B:n teema
kaikkivoivan, harhaisen ihmisen synnystä, ajattelusta ja teoista. Vaikka joukkomurhan teoista on kohta kuusi vuotta, teksti on
yhä ajankohtainen. Mistä
alkaa ihmisen pahuus? ?
Tavoitteeni ei ole shokeerata, muttei kaiken purkaminen, vaarattomaksi tekeminenkään ole mahdollista,
Railo sanoo.
Esitys monille
aisteille
Nykyään on muodikasta
sanoa, että jokin esitys on
?immersiivinen?, monille aisteille. Vallilan vanhan yli
500 neliön varastorakennuksen valloitti koko helmikuun
ajaksi helsinkiläisten freelance-taiteilijoiden muodostaman Teatteri Vapaa Vyöhykkeen kantaesitys ?13.
tunti?. Tällä kertaa fraasi
pitää paikkansa, esitystä ei
vain katsota, vaan koetaan:
Haista, maista, kosketa...
? 13. TUNTI on se ylimääräinen hetki, joka saa
epäilemään kaikkia edellisiä tunteja. Se peilaa arkipäivän déjà vu -kokemusta
joka järisyttää järki-ihmisen
koko olemassaolon perustaa. Olenko kokenut tämän
jo? Onko tämä muisto vai
enne? Onko tämä unta vai
totta?, tekijät lupaavat.
Kokemus Kuortaneenkadulta oli todella vahva.
Kaksi tuntia kului kiertämällä valtavan tilan eri
huoneita, joissa tapahtui
samoja ja uusia kohtauksia. Katsoja ei voinut nähdä kaikkea samalla kertaa,
mutta liukumalla huoneesta
toiseen pääsi toiston kautta jyvälle. Jos kohtaus oli
jännittävä, huomasin seuraavani pääesiintyjiä draamasta toiseen.
Inspiraationa ovat toimineet Grimmin veljesten rakastetuimmat sadut, joiden
ajaton tematiikka puhuttelee meitä sukupolvesta toiseen, koska niiden alateksti
on hyvin radikaalia. Miksi
Lumikki maistaa myrkkyomenaa kerta toisensa jälkeen? Millainen on Punahilkka, joka houkutteleekin suden luokseen? Entä
jos Hannu ja Kerttu päättävätkin jäädä piparkakkutaloon asumaan?
Teksti: Risto Kolanen
Nro 5 ? Viikot 11-12
12
Mira Potkonen
nousee GeeBeekehään
??Nyrkkeilyn kansainvälisessä Geebee- turnauksessa on vuosien myötä nähty
maailmanmestareita, olympiavoittajia ja monia muita
lajinsa huippuja.
Tänä vuonna 17.-19.3.
viikonloppuna Urheilutalossa stadilaisille avautuu
mahdollisuus nähdä kehässä kolminkertainen arvokisamitalisti Mira Potkonen.
Suomen urheilutoimittajien
suorittamassa Vuoden urheilija- äänestyksessä Mira
?naisnyrkkeilijänä? sijoittui
kolmannelle tilalle (3890
pistettä). Se oli yhtä uraauurtava valinta kuin LeoPekka Tähden selvä ykköstila (5017 pistettä).
Tennis-ässä Henri Kontinen kohosi komeettana
kakkospaikalle (4537 pistettä) ja myös pääkaupunkiseudun parhaaksi loistavien
nelinpelisaavutustensa ansiosta arvostetussa lajissa.
Suomen Urheilugaalassa Mira Potkonen lehdis-
Tunnelma Ruskiksella HTN:n treeneissä oli hikinen, kun nyrkkeilyveteraanit kävivät tutustumassa
menoon. GeeBee- turnaus kuuluu heidän toimintasuunnitelmaansa.
tön haastattelussa ilmoitti
osallistuvansa GeeBee- turnaukseen ja osallistumisilmoituksen on kilpailujen
pääsihteeri Timo Rannikko vahvistanut. Mira voitti viime vuonna olympiaja MM-pronssia sekä EMhopeaa.
Tittelien kirkastaminen
seuraavissa olympialaisissa,
kuten Mira aikoo, edellyttää lujia kansainvälisiä turnauksia ja GeeBee on aina
ollut sellainen. Voitot eivät
irtoa mestareiltakaan näytöstyyliin. Tarvitaan kuntoa, taitoa, taktiikkaa sekä
ilman muuta yleisön tukea.
Tänäkin vuonna Helsingin Urheilutalolla on toistakymmentä (n. 14) maata
mukana. Joukossa on niin
kokeneita kehäkettuja kuin
varmasti tulevia mestareitakin. He saapuvat mielellään tänne Suomeen kuten
Tyylikkäänä leidinä Mira Potkonen ei Suomen Urheilugaalassa näyttänyt lainkaan nyrkkeilijältä,
kun median edustajat piirittivät häntä.
Kirja-arvostelu
Palikkaleikki Lauri Viidasta
??Lauri Viita Tampereen Pispalasta on yksi
Suomen tunnetuimpia,
arvostetuimpia kirjailijoita, runoilijoita. Viime vuonna 2016 tuli
kuluneeksi 100 vuotta tämän vahvan, miehisen kirjoittajan, joka
oli toisaalta herkän
loistava suomen kielen taitaja, aivan ainutlaatuinen kyky sanataiteilijana. Suomen
kieli oli hänen taikuriinstrumenttinsa, vailla
vertaa suomalaisessa
kirjallisuudessa.
Lauri Viita (19161965) oli alunperin kirvesmies, jonka kirjallinen tuotanto oli aika
suppea: eläessään Viidalta ilmestyi kaikkiaan kuusi teosta. Laatu korvasi määrän. Romaani Moreeni, 1950, ?räjäytti? pankin, runokokoelma Betonimylläri,1947, oli
jo saanut ylitsevuotavan
loistavat arvostelut.
Lauri Viidan teokset olivat kaikki merkittäviä, mutta myös merkillisiä. Aikalaiset yrittivät niitä parhaansa mukaan tulkita, kirjailija itse ei paljon teoksiaan
analysoinut. Erityisesti toisena teoksena ilmestynyt
Kukunor- satu ihmislapsille ,1949, tuotti lukijoil-
le silloin ja edelleen ihmetystä, ymmärtämisen suloista tuskaa.
Lauri Viita kärsi eläessään skitsofreniasta, hulluusja nerous, samassa persoonassa. Traaginen autoonnettomuus, rattijuoppo
ajoi ylitse, päätti luomisvoiman takaisin saaneen
kirjailijan elämän.
Viidan arvoitus
Lauri Viidan kirjallisuu-
teen, kieleen, elämään, tyyliin, sanataiteiluun johdattaa
erinomaisesti teos
?Luojan Palikkaleikki? (Teos 2016, toim.
Olli Löytty), jossa 11
eri kirjoittajaa yrittää esseissään valottaa Lauri Viidan persoonaa, elämäntaustaa, joka synnytti tämän kirjailijamestarin.
Kirjan nimi Luojan Palikkaleikki on
lainaus Moreenista ja kuvaa Tampereen Pispalaa. Kirjan
otsikkona se viittaa
myös moniin Viitaa
ja hänen tuotantoaan
luonnehtiviin vastakohtaisuuksiin:
suuruus, pienuus,
uho,
alistuminen,
kaikkivaltius ja lapsenomaisuus. Viita oli kirjailijanakin rakentaja, sanojen ja lauseiden kirvesmies.
Lauri Viidan kirjallisuudessa Pispala on koko maailma, silloin Moreeni on
maailmankirjallisuutta. Eikä
kukaan muu suomalainen
ole kirjoittanut äidistään
paremmin,
kauniimmin
kuin Lauri Viita runossaan
?Alfhild?!
Pekka Hurme
muuttolinnut keväisin.
Nyrkkeilyn ystäville tarjoutuu mahdollisuus kokoontua kehän äärelle
nauttimaan otteluiden kansainvälisestä tasosta ja kannustamaan omia.
Suomestakin GeeBee- kehään nousee aina uusia kykyjä, vaikka nyrkkeily nykyaikana on pienehkö ja
kova laji. Seuroissa ympäri maan toki tehdään työtä lajin parissa, että tähtiä
aina syttyy.
Kilpaurheilun
ohessa
kuntonyrkkeilyn harrastus on ollut saleilla vilkasta, Helsingissä esimerkiksi Ruskeasuon hallissa tai
Tarmon salilla Vallilassa.
GeeBee- turnaus käydään
jo 36. kerran. Perjantaina
ja lauantaina ottelut alkavat päivällä klo 13 ja illalla klo 18.
Sunnuntaina otellaan fi-
naalit alkaen klo 13. Näin
on ollut ja yleensä sääkin
on ollut keväinen. Lippuja myydään Urheilutalossa
kaikkina kilpailupäivinä ennen matsien alkua eivätkä
hinnat tyrmää ketään.
Gunnar Richard Bernhard
Bärlund (1911-1982) alias
GeeBee oli raskaan sarjan
nyrkkeilijä, Euroopan mestari ja idoli, jonka arvostus
Suomessa säilyy. Hän kuuluu suomalaisen urheilun
kunniagalleriaan (Hall of
Fame) ja hänelle on pystytetty uljas patsas kotitalonsa lähelle Vallilaan.
Jo nimensä perusteella
Helsingin Jyryn kasvatti
Guni oli kansainvälinen.
Hän kohosi ammattilaisena
USA:ssa maailman huipulle. Hänestä tehtin Yhdysvaltain kansalainen tasan
70 sitten eli vuonna 1947.
Jarmo Niemenkari
Yritystä oli ? Helsinki punaiseksi!
??Yhteiskunnallisessa toiminnassa, politiikassa, on
aina ollut erilaisia puolueita ja niiden sisässä erilaisia ryhmittymiä, klikkejä, oppositioita. Tällainen
ryhmittymä, merkittäväkin
oli 1960-luvulta 1980-luvulle Sosialidemokraattisen Puolueen sisällä Helsingissä vaikuttanut ?edistyksellisen sosialidemokratian ryhmä?. Tämä säännöllisesti kokoontunut ryhmittymä keräsi sisäänsä nuoria, radikaaleja,vasemmisto
laisia,sosialistejakin yrittäen muuttaa SDP:n harjoittamaa oikeistolaista, tannerilais-pitsinkiläistä politiikkaa nimenomaan Helsingin kunnallispolitiikassa, mutta myös puolueen
linjaa koko valtakunnan
politiikassa.SDP:n johdon
ja puolueen Helsingin piirin johdon suhtautumisen
Kekkoseen, kommunisteihin ja Neuvostoliittoon oli
muututtava.
Tästä ryhmittymästä,jota
E-ryhmäksi kutsuttiin, kasvoi Helsingin kunnallispolitiikassa merkittävä vaikuttaja, vaikka ryhmä ei monista yrityksistään huolimatta
koskaan saavuttanut enemmistöasemaa SDP:n Helsingin piirissä.
E-ryhmän kamppailusta
puolueen politiikan muuttamiseksi on perinpohjaisen ansiokkaasti kirjoittanut liikkeessä aktiivisesti
mukana ollut Matti Simola. Helsinki Punaiseksi I on
saanut jatko-osan Helsinki
Punaiseksi II, joka käsittää
E-ryhmän aktiivitoimintaa
eri asioiden ja henkilöiden kautta vuoden 1975
jälkeen. E-ryhmän toiminta
hiipui pikku hiljaa vuoden
1986 tienoilla. Kirja välittää
ansiokkaasti eteemme valtavan määrän ?edistyksellisiä sosialidemokraatteja? tai
heidän tukijoitaan Armi Ratiasta Tarja Haloseen.
Kunnallisvaaleissa huhtikuussa 2017 näemme ja
koemme miten Helsingin
käy ? Sinertääkö,
vihertääkö vai punertaako Helsinkimme? Se ratkeaa äänestämällä.
Pekka Hurme
Matti Simola (vas.) kertoi Työväenliikkeen Kirjastossa uudesta kirjastaan Helsinki Punaiseksi II.
Keskustelutilaisuuden puhetta johdatteli Risto Kolanen.
Viikot 11-12 ? Nro 5
13
Dj-patsaita, konsertteja ja asuttava Uusi Tanssi Vieköön -festivaali
installaatio Valkoisessa Salissa
tanssin ystäville
??Valkoinen Sali avaa
ovensa kaupunkilaisille lauantaisin. Kevään ja kesän
aikana luvassa on muun
muassa kaupungin uusia ja
vanhoja ykkös-dj:tä, ulkomaisia artistivieraita sekä
dj-patsaita.
Helsingin Torikortteleissa syyskuussa tapahtumatilana avatun Valkoisen Salin toiminta laajenee. 11.3.
alkaen tila muuntuu lauantaisin moderniin klubimusiikkiin keskittyväksi
500-paikkaiseksi konserttitilaksi, joka tuo kaivattua
piristystä keskustan yöelämään. Tilan erikoisuus on
ilmassa leijuva monitasoinen projisointipinta, joka
muuttaa konserttisalin intiimiksi klubitilaksi.
Lauantai-iltojen selkärankana toimii kevään ajan
Valkoisen Salin Locals-klubi, joka tuo yhteen kaksi klubimusiikin sukupolvea 3D-taiteella höystettynä. Locals-illoissa nähdään ajankohtaisimpia djkollektiiveja, kuten DOPE,
D.R.E.A.M., Töölön Ketterä,
Sumatra, All Good Soundsystem ja Kuahu. Sukupolvet kohtaavat, kun jokaista
iltaa saapuu tähdittämään
merkittävä kotimainen djlegenda, jotka kollektiiveista koostuva raati on valinnut. Ensimmäiset dj-legendat ovat Jori Hulkkonen,
Top Billin ja Didier. Kun-
Peter, Bjorn & John. Kuva: Marcus Palmqvist
nianosoituksena legendojen
uralle Localsin VJ:t ikuistavat heidät patsaiksi, jotka
3D-tulostetaan kevään aikana yksi kerrallaan Valkoiseen Saliin.
Kuukausittain nähdään
myös ulkomaisten artistien tähdittämiä ?Very Special? -keikkailtoja, joista ensimmäiseen 25.3. saapuu
juuri Draken kanssa yhteistyöstä ilmoittanut brittiräppäri Giggs. 27.5. Valkoisessa Salissa nähdään
mm. Young Folks -megahitistään tunnettu ruotsalainen Peter, Bjorn & John.
Lisäksi kevääseen mahtuu
vierailevia klubeja, kuten
legendaarinen räppiklubi
Big Chips sekä uutta disko-
kulttuuria kaupunkiin tuova Doomsday Disco.
Klubien ja keikkojen lisäksi Valkoisessa Salissa
tullaan kevään aikana näkemään myös monia muita
kulttuuritapahtumia, kuten
elokuvailtoja, taide- ja vaatemyyjäisiä sekä KOE17muotinäytös.
Elokuussa klubit ja konsertit jäävät tauolle, kun
Valkoiseen Saliin saapuu
asuttava Koti Sleepover
-installaatio. Suunnittelija Linda Bergrothin teos
KOTI majoittaa yhteensä
12 vierasta yhden, kahden
ja neljän hengen mökeissä.
Vierasaitoista inspiraationsa saaneet aitat on sisustettu suomalaisella designilla.
??Messukeskus lanseeraa
elokuussa tapahtuman intohimoisille tanssin ystäville. Perjantaista lauantaihin
18.?19.8. järjestettävä festivaali tuo suuren yleisön
nähtäväksi ja kokeiltavaksi kymmeniä eri tanssilajeja oppaina huipputason
tanssinopettajat. Messukeskukseen rakennetaan Suomen suurin tanssilattia, jolla nähdään tanssimusiikin
tulkit Katri Helenasta Jari
Sillanpäähän ja Agentsiin.
Tanssi Vieköön -festivaalin perjantain aloittavat suurella lavalla Tuure Kilpeläinen Kaihon karavaaninsa
kanssa sekä tanssiorkesteri
Hurma, ja illan huipentaa
Jari Sillanpää. Lauantaina
aloitellaan Katri Helenan
tahdissa jo puoliltapäivin ja
tanssi jatkuu Agentsien ja
Vesa Haajan, Kyösti Mäkimattilan ja Finlandersin
tahdittamana. Lauantain kohokohtiin kuuluu myös Kuningatarcoctail esiintyjinään
Eija Kantola, Marita Taavitsainen ja Saija Tuupanen. Lauantai-illan päättää
ainutlaatuinen kokoonpano Finnhittien Kuninkaat,
mukana ikisuosikit Danny,
Frederik ja Tapani Kansa.
Tanssi Vieköön -festivaalin suojelija on taiteilijaprofessori, tanssija, koreografi ja laulaja Jorma Uotinen, joka myös itse esiintyy tapahtumassa. ? Tanssi
Vieköön -festivaali kokoaa
tanssin ystävät ja ammattilaiset yhteen. Tapahtuman
suojelijana voin luvata, että
tanssi tuo ?törinää pyttyyn?.
Tarvitsemme tanssia ravistelemaan ihmisten ruumista ja henkeä. Tule, koe ja
tanssi, hehkuttaa Uotinen.
Tapahtumassa pääsee tutustumaan kymmeniin eri
tanssilajeihin ja opettelemaan oikeita otteita ja askelia osaavien tanssinopettajien johdolla. Perinteisten
vakio- ja latinalaistanssien
ohella voi kokeilla blues- ja
jazztanssia, rock ?n? rollia,
west coast swingiä, karnevaalisambaa, vintage-tansseja, kansantansseja, ohjattua senioritanssia, pyörätuolitanssia, tankotanssia
ja twerkkausta sekä nauttia Suomen Kansallisbaletin
esityksistä. ProAm-osiossa
kokeillaan, miltä tanssi tuntuu, kun parina onkin tanssin ammattilainen.
Tanssi Vieköön -ohjelmaan kuuluvat myös la-
vatanssit, joissa opetellaan tanssin perusaskeleita, vientiä ja seuraamista.
Ennakkotaitoja ei tarvita, opetus lähtee alkeista.
Lavatanssin pyörteisiin voi
tulla mukaan parin kanssa
tai vaikka yksin, sillä opetus toteutetaan jatkuvan parinvaihdon idealla.
Tanssi Vieköön tuo estradille tanssimaailman kirkkaimmat tähdet, mukana Suomen kaikkien aikojen menestynein kilpatanssipari Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö
sekä Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tuttuja tanssinopettajia. Kansainvälistä
tähtiloistoa edustaa USA:n
avointen tanssikilpailujen
moninkertainen voittajapari Jordan Frisbee ja Tatiana Mollmann. Swingin ehdottomaan maailmaneliittiin
kuuluva pari esiintyy Suomessa ensimmäistä kertaa.
Tanssikoulu Stepup tuo
Messukeskukseen huikean Tanssin vuosikymmenet -show?nsa. Nostalginen
kavalkadi kertoo tanssin
tarinan 1920-luvulta tähän
päivään juontajanaan itseoikeutetusti Marco Bjurström.
myös esitystilassa olevasta
baarista.
Lavalla nähdään Karttusen itsensä lisäksi viisi tanssijaa Helsinki Dance Companystä ja neljä Zodiakin
kautta palkattua vierailevaa tanssijaa. Esityksessä
tanssivat Auri Ahola, Anne
Hiekkaranta, Jyrki Karttunen, Jyrki Kasper, Aksinja
Lommi, Heidi Naakka, Mik-
ko Paloniemi, Justus Pienmunne, Kalle Pulkkinen
(TeaK) ja Kaisa Torkkel.
Teoksen
taiteelliseen
suunnitteluryhmään kuuluvat Karttusen lisäksi ohjaaja Heidi Räsänen, säveltäjä
ja äänisuunnittelija Tuomas
Fränti, valosuunnittelija ja
lavastaja Jukka Huitila sekä
pukusuunnittelija Karoliina
Koiso-Kanttila.
Liigatähdet valtaavat Jääpuiston 19.3.
??Liiga järjestää 19.3. Jääpuistossa ulkoilmatapahtuman, jossa ovat mukana
pian alkavien pudotuspelien kiinnostavimmat tähtipelaajat. Paikalla ovat esimerkiksi TPS:n Tomi Kallio, Tapparan Jukka Peltola
ja JYPin Juha-Pekka Hytönen. Lisäksi Jääpuistossa on
taitokisa, Liiga-onnenpyörä sekä Liigan mestaruuspokaali Kanada-malja. Tapahtuma alkaa kello 14.00
ja päättyy 16.00.
Jääpuiston viikkoohjelma
Ma-pe klo 17-18 Paulalehmän luistelukoulu lapsille. Luistelun alkeita perheen pienimmille ilmaiseksi!
To klo 18-18:30 Lasten
puuhahetki Jääpuiston kahvilassa: askartelua, leivontaa ja leikkejä!
Pe klo 16-21 Jääpuiston
After Skate: jazz raikaa ja
virvokkeet virtaa.
La-su klo 13-14 Koko perheen Yhteistä aikaa -leikit
Jääpuistossa. Leikkejä jäällä ja Paula-lehmä!
La-su klo 14-17 Grillailua jään laidalla! Jääpuistossa grillataan säävarauksella makkaraa, soijamakkaraa sekä vaahtokarkkeja,
ja kahvilasta lämmintä juotavaa kyytipojaksi.
Jyrki Karttusen uusi teos on kimaltava
vastaisku tämän ajan öykkäreille
??Helsinki Dance Company
ja Zodiak ? Uuden tanssin
keskus ylpeänä esittävät: Jemina ? The Great American
Show! Jyrki Karttusen ideoima räävitön tanssiteatteriesitys iskee ilkikurisesti ja
leikkisästi tämän ajan öykkäreitä vastaan suurieleisellä ja kimaltavalla showlla.
Jemina ? The Great American Show on esitys tämän
ajan hirviöistä ja öykkärimäisyyksistä. Samalla se on
nimensä mukaisesti Suuri
Show: Pannuhallin lavalle
nousee ennen näkemätön
kymmenen tanssijan nykytanssishow, jossa puvut
vaihtuvat vinhaan tahtiin
eikä irtoripsissä säästellä.
Helsingin Kaupunginteatterin ja Uuden tanssin keskus Zodiakin yhteistuotantona syntyvä teos saa ensiiltansa Kaapelitehtaan Pannuhallissa 22. maaliskuuta.
Uusi teos on jatko-osa
Karttusen
sooloteokselle Jeminan monta elämää
(2012). Alun perin Zodiakin ja Karttusen silloisen
ryhmän Karttunen Kollektiivin yhteistuotantona esitetty teos on jatkanut elämäänsä Kaupunginteatterin
ohjelmistossa ja kerännyt
vankan fanijoukon. Samalla itse Jeminasta on muodostunut rakastettu kulttihahmo. Jemina ? The Great
American Show kuitenkin
pyöräyttää Jemina-hahmon
uuteen valoon ja rooliin.
? Jos ensimmäisen Jemi-
nan päähenkilö muuttui esityksen aikana rakastettavaksi symboliksi keskeneräisyyden tärkeydestä, kakkososan
lukuisat Jemina-hahmot ovat
symboli jollekin aivan muulle. Teos on rehellisen humanistinen, mikä tänä päivänä
tarkoittaa usein samaa asiaa
kuin feministinen, Karttunen
selventää.
Hyvän ja huonon maun
välisellä rajalla flirttailevan
esityksen ikäraja on K-18,
mikä johtuu sisällön lisäksi
Helsingin Kaupunginteatteri, Helsinki Dance Company, Jemina
- The Great American Show. Kuva Marko Mäkinen.
Nro 5 ? Viikot 11-12
14
Kuvataide
Taidemaalari Katariina Reuter
ja öljyvärillä kankaalle vuonna
2016 tehty todella suuri teos
?Vartio? Sculptorissa. Kuva:
Raimo Granberg
Risto Kolanen
Keskitalven kuvataide
??Punavuoren, Etelärannan
ja Hietalahden alueen galleriat avasivat maaliskuulle
värikästä kuvataidetta ihasteltavaksemme. Nyt esitellään myös 80-vuotias harrastetaitelija esikoisnäyttelyssään.
Lintutornin
tarkkailija
Suomalaisessa nykymaisemassa löytyy pellon ja metsän rajalle asetettuja puisia tornirakennelmia. Niissä tarkkaillaan ja niistä ammutaan maisemaan ilmestyviä eläimiä. Suuren osan
vuotta nämä puiset rakennukset ovat joutilaina. Katarina Reuter on oivaltanut niiden olevan silloin
myös erinomaisia maalauspaikkoja.
Uusissa teoksissaan Galleria Sculptorissa, Eteläranta 10, taiteilija ottaa mittaa näistä torneista kahdella tavalla. Hän viettää niissä aikaa, maalaa ja piirtää
niistä näkyvää maisemaa.
Toisaalta hän on katsoo
ja maalaa torneja ja niiden
ympäristöä. Näyttelyä hallitsevat sarjalliset teokset,
joissa päähuomion vievät
maiseman lisäksi linnut.
Maalausten linnut ovat tuttuja: varis, naakka ja korppi, pääskynen, kurki ja västäräkki.
Reuter on taiteessaan
johdonmukaisesti käsitellyt maisema- ja luontoaiheita, joissa myös hyödyntää maalaustaiteen suomia
mahdollisuuksia- Vuodesta 1997 taiteilija on asunut maaseudulla, nyt Raaseporissa, aiheidensa ympäröimänä.
Marmorin jälkiä
Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17 , nähtiin kuvatai-
Seppo Nyman poseeraa kahden öljyväriteoksensa edessä
kädessään yhdestä oksasta tekemänsä veistoksensa kanssa
Piirrossa. Kuva: Raimo Granberg
esimerkki siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä
aloittaa taidetta. Työt ovat
todella värikkäitä ja runsaita yksityiskohdissaan. Syntymästadilainen saa paljon
vanhan Kauppahallin sisätilojen ja Hietalahden hallin ulkomaisemista.
Yksisuuntainen
puhe
Taiteilijat Anna-Maija Aarras (oik.) ja Melek Mazici pitivät
yhteisnäyttelyn Galleria Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg
telijoiden Anna Maija Aarraksen ja Melek Mazicin
yhteisnäyttely ?Trace?, joka
koostuu taiteilijoiden yhteisistä teoksista. Turkulainen
ja turkkilainen taiteilija löysivät toisensa jo 1980-luvulla, mutta päättivät vasta nyt
luoda näyttelyn siten, että
toinen luo yhden, toinen
toisen teoksen vierekkäin.
Suuri osa töistä on paritöitä. Katsoja saa arvata, kumpi on kumman.
Pääsalin lattian täytti suuri marmorinen teos. Se on
kooltaan 7 x 3 metriä ja se
on asetettu lattialle maton
tapaan. Kokonaisuudessa
on myös useita pienempiä
töitä. Kaikissa teoksissa materiaalina on käytetty marmoria. Näyttely on syntynyt kahden vuoden suunnittelun tuloksena. Aarras
Ja Mazici ovat tehneet uransa alkuvaiheessa yhteistyötä. Trace aloittaa nyt taiteilijoiden uuden MAAM-yhteistyöprojektin. He aikovat tuottaa uusia näyttelyjä ja yhteisteoksia MAAMprojektin kautta. GalleriaKeskiviikkona 1.3. kävijöille tarjottiin teetä, tietenkin
turkkilaista.
Tarkkakätinen
Helsingin maalaaja
Carmen Marin akryyliteoksensa Flowers edessäyhteisnäyttelyssä Dixissä. Kuva: Hannele Salminen
Taidesalonki
Piirto,
Uudenmaankatu 7, esittää
maaliskuun näyttelyssään
?Maisemakuvia: Helsinki/
Toscana? vuonna 1936 syntyneen Seppo Nymanin
pitkän maalausharrastuksen
valikoituja otoksia. Nyman
on keskittynyt ennen kaikkea Helsingin maisemiin:
katunäkymiin, rakennuksiin, mereen. Hänen tussipiirroksensa ovat syvätarkkoja, keskustan ja Siltasaaren näkymät kauniin
utuisia.
Seppo Nyman oli sotalapsena Ruotsissa pitkään,
ja kieli eristi häntä nuorena Alppilassa, gallerianpitäjä Anita Aula kertoo.
Nyman on opiskellut suomenkielisen työväenopiston kuvataidekursseilla. Viime vuosina opettajana on
toiminut Mika Vesalahti,
joka työskenteli heinäkuussa 2016 Suomen Taiteilijaseuran Grassinan taiteilijatalossa Italiassa. Näyttelyyn
hän asettaa siellä syntyneen
pienten teosten maalaussarjan ?Toscanum?.
Seppo Nyman on elävä
Galleria G12, Annankatu 16, esittelee maaliskuulle
asti Marja Malin ?Monologi? ?näyttelyn. Taitelija sanoo, että nimi syntyi siitä
lähtökohdasta, että öljy- ja
akryyliteokset ovat yksisuuntaista puhetta niille
henkilöille, jotka ovat kuuluneet hänen elämäänsä.
? He ovat minua kasvattaneet, vaikuttaneet valintoihini ja ehkä asenteisiini.
Heitä ei joko enää ole, he
ovat muuttaneet muualle
tai muuten eivät ole enää
elämässäni mukana.
Silti nämä ihmiset kulkevat taitelijan muistikuvissa. ? Puhun heille kuvieni
kautta. Tämä puhe on muilta salattua, hyvin henkilökohtaista. Kuvat kertovat
suhteestamme, joista kaikki
eivät ole hyviä ja kauniita.
Marja Malinin mukaan
ne ovat tärkeitä siksi, että
nämä kohtaamiset ovat
muokanneet hänen minuuttaan. Espoossa asuvan taiteilijan töitä on ollut paljon
esillä pääkaupunkiseudun
gallerioissa.
Menneen
jäljet meissä
? Se oli ehkä tämä talo.
Ehkä. Tuossa portaat ja vihreä kaide. Tuolla kaksi ikkunaa pitsiverhoineen. Ennen ullakollakin asui joku.
Joku, jonka nimeä en muista, enkä kasvoja. Mutta
muistan miltä rapussa tuoksui. Miten auringonsäteet
kultasivat seinien sormipaneelit. Miten pimeää oli
pimeä, nelikymppinen sekatekniikalla töitään tekevä Pirita Lautala fiilistelee
näyttelyesitteessään.
Galleria Kajaste, Albertinkatu 30, tuo Helsinkiin
taas kiinnostavan taiteilijan maakunnista, nyt Mikkelistä.
Vanhoilla taloilla on oma
henkensä, tunnelmansa.
Ajan myötä asukkaiden tarinoista tulee osa talojen tarinoita. Mikä tarinoissa on
totta?, hän kysyy. ?Surun
talo ja muista osin tosia? ?
näyttely sisältää Tarinoita
taloista ?sarjan lisäksi teoksia neljästä eri teossarjasta.
? Teokseni käsittelevät
usein muistia ja aikaa sekä
ajan vaikutusta muistamisen tapaan ja muistista nouseviin kuviin. Minua kiinnostavat menneen jäljet yksilössä. Tarinalliset, viitteelliset ja pelkistetyt teokset
ovat tarkoituksellisen monitulkintaisia. Vaikka aiheet
Kuvataiteilija Marja Malin ja akryyliteoksensa Paths (2017)
Galleria G12. Kuva: Raimo Granberg
Juha-Matti Hynynen yhdessä viime vuonna tekemänsä Sunnuntaisalaisuus ?teoksensa kanssa Galleria Kajasteen studiossa.
Kuva. Raimo Granberg.
ovat enimmäkseen omakohtaisia, pyrin työstämään
teokset yleismaailmallisiksi
tulkinnoiksi ihmisenä olemisesta.
Lautalan työskentelyssä
näkyy vahvasti hänen käsityöläistaustansa. Taiteilijan
monipuolisuus tulee esille
materiaalivalinnoissa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat
sekatekniikkatyöt, veistokset ja maalaukset sekä yhteistyö Yöryhmä / Nightshift -ryhmässä.
Esinekoosteita
sekatekniikalla
Juha-Matti Hynynen on
siuntiolainen taiteilija, joka
on vaihteeksi keskittynyt
sekatekniikalla tehtyihin
teoksiin. Ne ovat esillä Galleria Kajasteen alakerran
studiossa. Kalevalan päivän
avajaisissa tuntui, että koko
Siuntio oli tullut paikalle. Ja
kyllä se kannattikin.
? Työni ovat esinekoosteita vanhoista kuvista ja
tavaroista, kuriositeeteista.
Esineet ovat sanoja, joista rakennan kolmiulotteisia runoja ja tarinoita. Pyrin löytämään esineistä niiden hengen ja luomaan niiden ympärille maailman,
jossa minun on taiteilijana
hyvä olla.
Hynynen on tehnyt paljon töitä laivojen kanssa.
Useassa työssä on esineitä,
joilla on vahva symboliarvo. ? Asetan nämä symboliset merkitykset kollaaseissani uusiin asiayhteyksiin,
joskus ristiriitaisiinkin. Ne
ovat osin leikkisiä kokeita,
joissa voin rakentaa kuvitteellisia tapahtumia tai kohtauksia elämästä.
Vuoden aikana syntyneet
teokset ovat mielikuvituksen löytöretkeilyä merkitysten ja merkillisyyksien
maailmassa, hän kertoo.
Kukka- ja
puuaiheita
Inkeri Kotilainen ja romanialainen taiteilija Carmen Marin ovat löytäneet
yhteisen sävelen kuvataiteesta. Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee
maaliskuulle asti ?Maalauksia? , jotka ovat hyvin
värikkäitä.
Carmen Marin tekee kukka- ja puuaiheisia akryylitöitä. Inkeri Kotilaisen laji
on öljypastelli. Dixin iloiseen avajaistyyliin kuultiin
taas musiikkiesityksiä.
Teksti: Risto Kolanen
Viikot 11-12 ? Nro 5
15
Palvelevat lähi- ja erikoisliikkeet
Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300
Autokorjaamoja
nen
ö
k
k
y
n
e
i
s
a
Autol
ice
Autojen korjauksia
ja määräaikaishuoltoja
Lönnrotinkatu 14 (sisäpiha) 00120 HKI ? Puh. 09 6926994 / 040 7573725
gin
Hammaslääkärit
AUTOLASIPOJAT
Helsinginkatu 42
00530 Helsinki
R
Päätoimittaja
Juha Ahola
p. 413 97 330
juha.ahola@karprint.fi
Kustantaja ja julkaisija
Karprint Oy
Painos:
30 000 kpl
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
Hae omasi
lehtipisteestä!
Olitko sinä?
Albertinkatu 15
Annankatu 24
Bulevardi 1
Eerikinkatu 25
Fredrikinkatu 48 A
Iso-Roobertinkatu 21
Iso-Roobertinkatu 20-22
Kapteeninkatu 7
Henry Fordin katu 5 D
Hernesaarenkatu 17
Hietalahdenranta 7
Hietalahdenranta 11
0
Neitsytpolku 9
5,9
taajPerämiehenkatu
a
s
6
ka e
ra riin
si nda Perämiehenkatu 10
p
mo ma
ri- ja
Sii sta
Pietarinkatu 14
i
uim
Pietarinkatu 12
Pursimiehenkatu 4
SI Tehtaankatu 1
K
A JA
ST AA
Wanha Kauppahalli
ien A T
av OS L
RA
I
KO
0
6,7
M
eid
än
Asiaa, viihdettä,
tunteita,
upeita kuvia
ja hellyttäviä
tarinoita
17
20
1/
La
7
01 5
1/2 6,7
ES
TU
Aineisto- ja materiaalikyselyt
myös 413 97 300
Töölön Putkiliike Oy
Lehdet, kirjat
I
?
vuodesta
1952
RO
Ilmoituspäällikkö
Kristiina Estama-Saarinen
p. 413 97 332
kristiina.estama-saarinen@
karprint.fi
Rööperin Lehden voit noutaa
seuraavista paikoista:
Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
? Linjasaneeraukset
13. vuosikerta 2017
Punavuoren ja ympäristön
kaupunginosalehti.
Ilmoitusmarkkinointi ja konttori
(09) 374 5741
040 506 4641
www.autolasipojat.fi
LVI
Lämpö- ja
vesijohtoliike
Hakaniemen Halli, 2.kerros
Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15
p. 041 4712209
jws@kincon.info
www.jws-store.com
Tuulilasit- ja muut
autolasipalvelut
Uudenmaan
Puh. 09 - 710 533
Käenkuja 4, katutaso
Sörnäinen
Hetipalvelut
RööperinLehti
Tuulilasiongelmia?
ER
09-41397332
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot
odottaessa. Kultasepän työt, korujen
korjaukset ja arvioinnit
IT T
RI
SOITA
Kaikki alan työt
ammattitaidolla
Pääkaupun
Nopea ja ystävällinen palvelu, tervetuloa!
palveluhakemistossa!
JEWELRY - WATCH STORE
Ser v
AutoGlaspsarasta palvelua
LAAKSTEN Oy
ILMOITA
Kulta- ja kellosepät
Autolasipalvelut
E LY S S Ä B U L LT
ER
in
o r aja
ad u t e n
b r n o e ll e t u i n
ed osi
yi
nt a
su
sy s s
lli aa
n
N e t e h t i t aa i a
l is
u
nt
u h ima t u ja
j
e
t t o
p
N y ko i r a r
ko
TA
HIN
OIS
IK
ER
TA
HIN
OIS
IK
ER
0
5,9
:
aa
en
i s en
r in
om äis on
ka
Su imm use
Pa
a
s
a
m
n
ll
N
en issa
an
?
tee y
k
ET
ur mp kis hti H
D
U
n m Sä julk tä
TU
a
U
U
ulu vä k- laja n
ta
?
ut aisiaoja li O hrääeboo Lau odito ysi
TO
a
l e c
k lö en
a
rh
VIN
RA
Tii lkomata ias E ksäFa
ni, ka is
?
17
u oir
t y is
1/ ,50
O
Pie ijon n ihm
IT
6
k
u o äk e h
l
O
H
-v n yk
Vi ma
15 ut tu t tel
io
ik
t äy t t u
in
TU SSÄ EN
n osi e
nn a
RO ELY LAIN
a
u ti
toi iss ä
asstatall ttäv n S wes sun eess
ITT PA
ES OP
ii n
Ilumdteää rii
f ik ain
O
m
ka pni: olla Kylmin o va
UR
E
k
a
Raissa ja ja viaoloihtutta ino
k ulu ku
to n lipa ttaa
:
Ta rja
e Y tu ki
sa
äin li irams ik
sa
es
ttim ka sam
m
Jä ara ea le
isuo
la
S
k aik
ia
ä
v
rn yli a
ss
lifo lla sa
se
Ka aiseat kis
äi
n uh
en K
t
itsR AK itä
a
e
P
ss Ä it
nin
Ki NK elip atio yviäja
KE mi equittää htaito
aa king edismies
k
ja Wor evos
h
EU
T
VO
?V
IN
KIT
IS VA
IK N
IR VA
I
H
H O
S
ien ä
elm kes y
Un evos esty es iainen
h läh smi arv insa n
o P k hi
t
K-Market Albertin Herkku
Tokyokan
Bulevardin Kahvisalonki
Eerikinkadun pesula
Sähköasennus Piipponen
Alepa
Toimelan opisto
SOL -pesula
Autokorjaamo Jarrupoljin Oy
The Dockyard
S-market Bulevardi
Kirpputori Hietsumarket
Galleria Saima
Baribal biljardisali
Alepa
Suutari A. Sulaoja
Alepa
Viiskulman terveysasema
K-market Kaivopuisto
Hietalahti
t
si ee
v i k i
He eikkoo u ppe uut kin
H sk oso yb al
u ev
o nj
h
wb se
Co kai
jo
? Homomman Suomen historia 2.0
??Helsingin
Gayteatteri
täyttää 10 vuotta! Siksipä HGT kaivoi arkistoista
ratkiriemukkaan OLITKO
SINÄ? -näytelmän. Tähän
hetkeen päivitetty 2.0 esitys sukeltaa maamme yllättävän värikkääseen homohistoriaan ennakkoluulottomasti ja hilpeästi, tyylillä ja
tyylejä rikkoen. Aina Ajankohtainen Kakkonen B-Studiosta käynnistää häpeilemättömän taruston kivikaudelta nykyhetkeen. Esitys kurkottaa kohti totuutta, tarkastelee historiamme kohtalonhetkiä ja avaa
portit sateenkaaren tuolle
puolen.
Ilmoitushinnat:
Etusivu 1,30 ?
Takasivu 1,19 ?
Teksti 1,09 ?
Erikoisliikepalsta 0,96 ?
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24%.
Aineiston jättö:
ilmoitukset ja toimituksellinen
aineisto lehden ilmestymistä
edeltävän viikon torstaina.
Ensimmäinen mielenosoitus seksuaalivähemmistöjen puolesta 1972.
Vastuu virheistä:
Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti
aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta
ei voida julkaista määrättynä päivänä.
Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu
enintään ilmoitushintaan. Huomautukset
on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa
ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä
olevien kirjoitusten tai ilmoitusten
lainaaminen tai osittainen kopiointi ilman
toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
Jakelu:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
sekä jakelupisteet alueella.
Jakelupalaute:
http://hjex.fi/fi/jakelupalaute
Jakelunvalvonta:
p. 09-561 56 436 tai 029 0010042
Lue lehti myös: lehtiluukku.fi
Painopaikka
Karprint Oy
Huhmari 2017
Rakastavaiset kivikaudella, sodassa, 1970 -luvulla.
Olitko sinä? Olimmeko
me? Sateenkaarikansa oli
aktiivinen osa maamme historiaa jo kauan ennen itsenäisyyttä!
Homomman Suomen historia 2.0 nostaa Suomi100
-juhlavuoden
kunniaksi
esiin enemmän ja vähemmän tunnettuja historiallisia tapahtumia ja henkilöitä
muinaissuomalaisista jääkäreihin, runoilijoista aktivisteihin. Osittain tositapahtumiin perustuva komedia
keskittyy kansakuntamme
merkkihetkiin homonäkökulmasta. Salla Markkasen
musiikin siivittämässä esityksessä puhutaan ja lauletaan suomeksi ja ruotsiksi.
Esityksen kesto on 2,5h
sisältäen väliajan. Ensi-ilta on Tasa-arvon päivänä
19.3.2017. Ohjaus ja käsikirjoitus: Kim Gustafsson,
Musiikki: Salla Markkanen,
Puvustus: Essi Rämä, Valot:
Ville Virtanen
Lavalla: Mikko Autio,
Atte Hänninen, Simo Karhula, Carl Lindgren, Salla
Markkanen, Ari Murto, Jani
Nummela, Georgi Petkov,
Jarno Pimperi, Mikko Rantonen, Pasi Risberg ja Veli
Toppinen
Tuotanto:
Helsingin
Gayteatteri HGT ry, Helsingfors Gayteater HGT rf
Esitykset Valtimonteatterissa (Aleksis Kiven katu
22, sisäpiha)
Su 19.3.2017 klo 19:00
ensi-ilta
Ti 21.3.2017 klo 19:00
2. esitys
Ke 22.3.2017 klo 19:00
3. esitys
To 23.3.2017 klo 19:00
4. esitys
La 25.3.2017 klo 15:00
5. esitys
La 25.3.2017 klo 19:00
6. esitys
Su 26.3.2017 klo 15:00
7. esitys
Su 26.3.2017 klo 19:00
8. esitys
Ti 28.3.2017 klo 19:00
9. esitys
Ke 29.3.2017 klo 19:00
10. esitys
Liput 25/20 ?, www.
gayteatteri.info www.tiketti.fi, www.kulmakahvio.fi
Nro 5 ? Viikot 11-12
16
Harkitsetko asuntosi
vuokraamista?
Oletko myymässä
asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan
ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat
hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta.
Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun.
Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat
ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen
vuoden vuokranmaksusta.
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten
asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja
totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen
monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.
Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU
Ilmalankuja 2, HKI